ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 383
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

62. vuosikerta
11. marraskuuta 2019

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2019/C 383/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

Unionin tuomioistuin

2019/C 383/02

Unionin tuomioistuimen päätös, annettu 1 päivänä lokakuuta 2019, sisäisen valvontajärjestelmän perustamisesta unionin tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten

2

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2019/C 383/03

Unionin yleisen tuomioistuimen päätös, annettu 16 päivänä lokakuuta 2019, sisäisen valvontajärjestelmän perustamisesta unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten

4

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin tuomioistuin

2019/C 383/04

asia C-82/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 – Valittajina TestBioTech eV, European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility eV ja Sambucus eV sekä muina osapuolina Euroopan komissio, Monsanto Europe, Monsanto Company, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) (Muutoksenhaku – Ympäristö – Muuntogeeniset tuotteet – Muuntogeenistä soijaa MON 87701 × MON 89788 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta annettu komission päätös – Asetus (EY) N:o 1367/2006 – 10 artiklan 1 kohta – Yleisön osallistumista ympäristöalan päätöksentekomenettelyyn koskevien säännösten nojalla tehdyn päätöksen sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö – Pyynnön hylkääminen)

6

2019/C 383/05

asia C-299/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Berlin – Saksa) – VG Media Gesellschaft zur Verwertung der Urheber- und Leistungsschutzrechte von Medienunternehmen mbH v. Google LLC, Google Inc:n oikeudellisena seuraajana (Ennakkoratkaisupyyntö – Teollisuuspolitiikka – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Direktiivi 98/34/EU – Teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettava menettely – 1 artiklan 11 alakohta – Teknisen määräyksen käsite)

7

2019/C 383/06

asia C-347/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Rotterdam – Alankomaat) – A, B, C, D, E, F ja G v. Staatssecretaris van Economische Zaken (Ennakkoratkaisupyyntö – Terveyden suojelu – Hygieniapaketti – Asetus (EY) N:o 853/2004 – Asetus (EY) N:o 854/2004 – Eläinperäisten elintarvikkeiden hygienia – Siipikarjan liha – Ruhojen tarkastus – Ruhon näkyvä saastuminen – Nollatoleranssi)

7

2019/C 383/07

yhdistetyt asiat C-447/17 P ja C-479/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.9.2019 – Valittajana (asiassa C-447/17 P) Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin sekä muina osapuolina Guardian Europe Sàrl ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio; valittajana (asiassa C-479/17 P) Guardian Europe Sàrl sekä muina osapuolina Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio (Muutoksenhaku – Vahingonkorvauskanne – SEUT 340 artiklan toinen kohta – Oikeudenkäynnin kohtuuton kesto unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleessa asiassa – Kantajalle aiheutuneeksi väitetyn vahingon korvaaminen – Yhden ainoan yrityksen käsitteen soveltamatta jättäminen – Aineelliset vahingot – Pankkitakauskulut – Syy-yhteys – Tulonmenetys – Aineeton vahinko – Euroopan unionin vastuu unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun perustuvista unionin oikeuden rikkomisista aiheutuneista vahingoista – Vastuun syntymättä jääminen)

8

2019/C 383/08

yhdistetyt asiat C-612/17 ja C-613/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte dei conti – Italia) – Federazione Italiana Golf (FIG) v. Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT), Ministero dell’Economia e delle Finanze (C-612/17), sekä Federazione Italiana Sport Equestri (FISE) v. Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) (C-613/17) (Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (EU) N:o 549/2013 – Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa – Liitteessä A oleva 20.15 kohta – Kansallisen olympiakomitean määräysvalta valtakunnallisiin urheiluliittoihin, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä – Liitteessä A olevan 20.15 kohdan toinen virke – Käsite julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin – Ulottuvuus – Liitteessä A olevan 20.15 kohdan ensimmäinen virke – Käsite valta päättää [voittoa tavoittelemattoman yhteisön] toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta – Ulottuvuus – Liitteessä A olevien 2.39 kohdan d alakohta, 20.15 kohdan d alakohta ja 20309 kohdan i alakohdan viimeinen virke – Voittoa tavoittelemattoman yhteisön jäsenmaksujen huomioon ottaminen)

9

2019/C 383/09

asia C-676/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Ploiești – Romania) – Oana Mădălina Călin v. Direcția Regională a Finanțelor Publice Ploiești – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Dâmbovița, Statul Român – Ministerul Finanțelor Publice ja Administrația Fondului pentru Mediu (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin oikeusperiaatteet – Menettelyllinen itsemääräämisoikeus – Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteet – Oikeusvarmuuden periaate – Oikeusvoima – Jäsenvaltion unionin oikeuden vastaisesti kantamien verojen palauttaminen – Lainvoimainen tuomioistuinratkaisu, jolla määrätään unionin oikeuden vastaisen veron maksamisesta – Tällaisen tuomioistuinratkaisun purkuvaatimus – Määräaika purkuvaatimuksen esittämiselle)

11

2019/C 383/10

asia C-683/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal de Justiça – Portugali) – Cofemel – Sociedade de Vestuário SA v. G-Star Raw CV (Ennakkoratkaisupyyntö – Teollis- ja tekijänoikeudet – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2001/29/EY – 2 artiklan a alakohta – Teoksen käsite – Teosten suojaaminen tekijänoikeudella – Edellytykset – Yhteensovittaminen mallisuojan kanssa – Direktiivi 98/71/EY – Asetus (EY) N:o 6/2002 – Vaatteet)

12

2019/C 383/11

asia C-686/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs Frankfurt am Main eV v. Prime Champ Deutschland Pilzkulturen GmbH (Ennakkoratkaisupyyntö – Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely – Hedelmät ja vihannekset – Kaupan pitämistä koskevat säännöt – Alkuperämaan käsite – Asetus (EY) N:o 1234/2007 – 113 a artiklan 1 kohta – Asetus (EU) N:o 1308/2013 – 76 artiklan 1 kohta – Tavaroiden muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määritelmät – Asetus (ETY) N:o 2913/92 – 23 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta – Asetus (EU) N:o 952/2013 – 60 artiklan 1 kohta – Delegoitu asetus (EU) 2015/2446 – 31 artiklan b alakohta – Toisessa jäsenvaltiossa suoritetut tuotantovaiheet – Elintarvikemerkinnät – Kielto käyttää merkintää, joka on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan – Direktiivi 2000/13/EY – 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta – Asetus (EU) N:o 1169/2011 – 7 artiklan 1 kohdan a alakohta – 1 artiklan 4 kohta – 2 artiklan 3 kohta – Selventävät maininnat)

12

2019/C 383/12

asia C-688/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Bayer Pharma AG v. Richter Gedeon Vegyészeti Gyár Nyrt. Ja Exeltis Magyarország Gyógyszerkereskedelmi Kft. (Ennakkoratkaisupyyntö – Teollis- ja tekijänoikeudet – Patentit – Direktiivi 2004/48/EY – 9 artiklan 7 kohta – Valmisteiden saattaminen markkinoille patentin antamien oikeuksien vastaisesti – Turvaamistoimenpiteet – Patentin myöhempi mitätöinti – Seuraukset – Oikeus asianmukaiseen korvaukseen turvaamistoimenpiteiden aiheuttaman vahingon korvaamiseksi)

14

2019/C 383/13

asia C-709/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.9.2019 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Kolachi Raj Industrial (Private) Ltd ja European Bicycle Manufacturers Association (EBMA) (Muutoksenhaku – Polkumyynti – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/776 – Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuonti – Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentaminen koskemaan näitä tuonteja – Asetus (EY) N:o 1225/2009 – 13 artikla – Kiertäminen – Kokoonpano – Polkupyöränosien tuleminen tietystä maasta ja niiden alkuperä – Kiinasta Sri Lankaan lähetetyt osat, joita on työstetty Sri Lankassa ja jotka on tämän jälkeen lähetetty Pakistaniin koottaviksi)

14

2019/C 383/14

asia C-28/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – Verein für Konsumenteninformation v. Deutsche Bahn AG (Ennakkoratkaisupyyntö – Euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevat tekniset ja liiketoimintaa koskevat vaatimukset – Asetus (EU) N:o 260/2012 – Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) – Maksaminen suoraveloituksella – 9 artiklan 2 kohta – Maksujen käyttömahdollisuus – Kotipaikkaa koskeva edellytys)

15

2019/C 383/15

asia C-46/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Caseificio Sociale San Rocco Soc. coop. arl, ym. v. Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura (AGEA) ja Regione Veneto (Ennakkoratkaisupyyntö – Maito- ja maitotuoteala – Kiintiöt – Lisämaksu – Asetus (ETY) N:o 3950/92 – 2 artikla – Maksun periminen ostajan toimesta – Toimitukset, jotka ylittävät tuottajan käytössä olevat viitemäärät – Maidon hintaa vastaava summa – Pidätyksen pakollinen tekeminen – Liikaa perityn maksun palauttaminen – Asetus (EY) N:o 1392/2001 – 9 artikla – Ostaja – Lisämaksun suorittamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen – Tuottajat – Kuukausittaista maksamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen – Luottamuksensuoja)

16

2019/C 383/16

yhdistetyt asiat C-64/18, C-140/18, C-146/18 ja C-148/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Landesverwaltungsgericht Steiermark – Itävalta) – Zoran Maksimovic (C-64/18), Humbert Jörg Köfler (C-140/18, C-146/18 ja C-148/18), Wolfgang Leitner (C-140/18 ja C-148/18), Joachim Schönbeck (C-140/18 ja C-148/18), ja Wolfgang Semper (C-140/18 ja C-148/18) v. Bezirkshauptmannschaft Murtal (Ennakkoratkaisupyyntö – SEUT 56 artikla – Palvelujen tarjoamisen vapaus – Työntekijöiden lähettäminen – Palkka-asiakirjojen kääntäminen ja säilyttäminen – Työlupa – Seuraamukset – Oikeasuhteisuus – Ennalta määritetyt vähimmäissakot – Kumulaatio – Ylärajan puuttuminen – Oikeudenkäyntikulut – Sakon muuntorangaistus)

17

2019/C 383/17

asia C-71/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vestre Landsret – Tanska) – Skatteministeriet v. KPC Herning (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – Sellaisen maa-alueen myynti, jolla sijaitsee rakennus luovutushetkellä – Luokittelu – 12 ja 135 artikla – Rakennusmaan käsite – Rakennuksen käsite – Taloudellisen ja kaupallisen todellisuuden arviointi – Objektiivisten seikkojen arviointi – Osapuolten aikomus)

18

2019/C 383/18

asia C-94/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court – Irlanti) – Nalini Chenchooliah v. Minister for Justice and Equality (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin kansalaisuus – SEUT 21 artikla – Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella – Direktiivi 2004/38/EY – 3 artiklan 1 kohta ja 15, 27, 28, 30 ja 31 artikla – Käsite henkilö, johon tätä direktiiviä sovelletaan – Kolmannen valtion kansalainen, joka on sellaisen unionin kansalaisen aviopuoliso, joka on käyttänyt liikkumisvapauttaan – Unionin kansalainen palaa jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on ja jossa hän suorittaa vankeusrangaistusta – Direktiivistä 2004/38/EY jäsenvaltiolle johtuvat vaatimukset tehtäessä kyseisen kolmannen valtion kansalaisen karkottamista koskevaa päätöstä)

18

2019/C 383/19

asia C-104/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.9.2019 – Valittajana Koton Mağazacilik Tekstil Sanayi ve Ticaret AȘ sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Joaquín Nadal Esteban (Muutoksenhaku – EU-tavaramerkki – Asetus (EY) N:o 207/2009 – Ehdottomat mitättömyysperusteet – 52 artiklan 1 kohdan b alakohta – Vilpillinen mieli tavaramerkin rekisteröintihakemusta jätettäessä)

19

2019/C 383/20

asia C-123/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.9.2019 – Valittajana HTTS Hanseatic Trade Trust & Shipping GmbH sekä muina osapuolina Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio (Muutoksenhaku – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Korvaus vahingosta, jota valittaja väittää kärsineensä siksi, että sen nimi on merkitty henkilöiden ja yhteisöjen, joiden varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään, luetteloon – Vahingonkorvauskanne – Sopimussuhteen ulkopuolisen Euroopan unionin vastuun syntymisen välttämättömät edellytykset – Käsite unionin oikeussäännön riittävän ilmeinen rikkominen – Arviointi – Käsite omistuksessa tai määräysvallassa oleva yhtiö – Perusteluvelvollisuus)

20

2019/C 383/21

asia C-143/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Bonn – Saksa) – Antonio Romano ja Lidia Romano v. DSL Bank – DB Privat- und Firmenkundenbank AG:n toimipaikka, aiemmin DSL Bank – Deutsche Postbank AG:n liiketoimintayksikkö (Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Direktiivi 2002/65/EY – Etäsopimuksena tehdyt kuluttajaluottosopimukset – Peruuttamisoikeus – Peruuttamisoikeuden käyttö sen jälkeen, kun kumpikin osapuoli on täyttänyt kokonaisuudessaan sopimuksen kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä – Peruuttamisoikeutta koskevien tietojen ilmoittaminen kuluttajalle)

21

2019/C 383/22

asia C-145/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État – Ranska) – Regards Photographiques SARL v. Ministre de l’Action et des Comptes publics (Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 103 artiklan 2 kohdan a alakohta – 311 artiklan 1 kohdan 2 alakohta – Liitteessä IX olevan A osan 7 kohta – Alennettu arvonlisäverokanta – Taide-esineet – Käsite – Taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen – Kansallinen säännöstö, jossa rajataan alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen ainoastaan luonteeltaan taiteellisiin valokuviin)

22

2019/C 383/23

asia C-172/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) – Yhdistynyt kuningaskunta) – AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree v. Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas (Ennakkoratkaisupyyntö – EU-tavaramerkki – Asetus (EY) N:o 207/2009 – 97 artiklan 5 kohta – Tuomioistuinten toimivalta – Loukkauskanne – Sen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta, jonka alueella loukkaustoimi on tapahtunut – Internetsivustolla ja sosiaalisen median alustoilla julkaistavat mainokset ja myyntitarjoukset)

23

2019/C 383/24

yhdistetyt asiat C-199/18, C-200/18 ja C-343/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Pollo del Campo S.c.a., Avi Coop Società Cooperativa Agricola (C-199/18), C.A.F.A.R. – Società Agricola Cooperativa ja Società Agricola Guidi di Roncofreddo di Guidi Giancarlo e Nicolini Fausta (C-200/18) v. Regione Emilia-Romagna, Azienda Unità Sanitaria Locale 104 di Modena ja A.U.S.L. Romagna (C-199/18 ja C-200/18), sekä SAIGI Società Cooperativa Agricola a r.l. ja MA.GE.MA. Società Agricola Cooperativa v. Regione Emilia-Romagna ja A.U.S.L. Romagna (C-343/18), (Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Asetus (EY) N:o 882/2004 – 27 artikla – Rehujen ja elintarvikkeiden virallinen valvonta – Rahoitus – Virallisesta valvonnasta perittävät maksut – Jäsenvaltioilla oleva mahdollisuus vapauttaa maksusta eräät toimijoiden luokat – Vähimmäismaksut)

23

2019/C 383/25

asia C-290/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 5.9.2019 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Ympäristö – Direktiivi 92/43/ETY – Luonnonvarainen eläimistö ja kasvisto – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – 4 artiklan 4 kohta – Liitteet I ja II – Yhteisön tärkeänä pitämiä alueita ei ole osoitettu erityisten suojelutoimien alueiksi – Tarvittavia toimenpiteitä ei ole toteutettu)

24

2019/C 383/26

asia C-331/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Krajský súd v Prešove – Slovakia) – TE v. Pohotovosť s. r. o. (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2008/48/EY – Kuluttajansuoja – Kulutusluotto – 10 artiklan 2 kohdan h ja i alakohta ja 3 kohta – Sopimuksessa mainittavat tiedot – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään velvollisuudesta täsmentää kunkin maksuerän osalta jakautuminen pääoman lyhennykseen, korkoihin ja maksuihin)

25

2019/C 383/27

asia C-333/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Lombardi Srl v. Comune di Auletta, Delta Lavori SpA ja Msm Ingegneria Srl (Ennakkoratkaisupyyntö – Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvät muutoksenhakumenettelyt – Direktiivi 89/665/ETY – Julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valinnasta tehtyyn päätökseen kohdistuva kumoamiskanne, jonka on nostanut tarjoaja, jonka tarjousta ei ole valittu – Sopimuspuoleksi valitun esittämä liitännäiskanne – Pääkanteen tutkittavaksi ottaminen siinä tapauksessa, että liitännäiskanne on perusteltu)

26

2019/C 383/28

asia C-347/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Milano – Italia) – Alessandro Salvoni v. Anna Maria Fiermonte (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EU) N:o 1215/2012 – 53 artikla – Liitteessä I oleva todistus siviili- ja kauppaoikeudellisessa asiassa annetusta tuomiosta – Ratkaisun antaneen tuomioistuimen toimivalta – Kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastaminen viran puolesta)

26

2019/C 383/29

asia C-377/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat AH, PB, CX, KM ja PH (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi (EU) 2016/343 – 4 artiklan 1 kohta – Syyttömyysolettama – Julkiset viittaukset syyllisyyteen – Syyttäjän ja rikoksentekijän välinen sopimus – Kansallisen oikeuskäytännön mukaan yksilöidään syytetyt, jotka eivät ole tehneet tällaista sopimusta – Perusoikeuskirja – 48 artikla)

27

2019/C 383/30

asia C-383/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy Lublin-Wschód w Lublinie z siedzibą w Świdniku – Puola) – Lexitor Sp. z o.o. v. Spółdzielcza Kasa Oszczędnościowo – Kredytowa im. Franciszka Stefczyka z siedzibą w Gdyni, Santander Consumer Bank S.A. ja mBank S.A. (Ennakkoratkaisupyyntö – Kuluttajansuoja – Kulutusluottosopimukset – Direktiivi 2008/48/EY – 16 artiklan 1 kohta – Ennenaikainen takaisinmaksu – Kuluttajan oikeus vähennykseen luoton kokonaiskustannuksista niin, että tämä vähennys koostuu sopimuksen jäljellä olevana voimassaoloaikana kertyvistä koroista ja kustannuksista)

28

2019/C 383/31

asia C-397/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona – Espanja) – DW v. Nobel Plastiques Ibérica SA (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2000/78/EY – Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa – 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta ja 5 artikla – Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto – Kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu ammatillisille riskeille erityisen altis työntekijä – Vammaisuuden olemassaolo – Objektiivisiin syihin perustuva irtisanominen tuottavuustasoa, työpaikan työtehtävien monialaisuutta sekä poissaoloja työstä koskevin perustein – Erityinen haitta vammaisille henkilöille – Välillinen syrjintä – Kohtuulliset mukautukset – Henkilö, joka ei ole pätevä, kykenevä eikä käytettävissä kyseessä olevien työtehtävien hoitamiseen)

29

2019/C 383/32

asia C-417/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vilniaus apygardos administracinis teismas – Liettua) – AW, BV, CU ja DT v. Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija (Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2002/22/EY – Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla – 26 artiklan 5 kohta – Eurooppalainen hätänumero – Soittajan sijaintitietojen käyttöön antaminen)

30

2019/C 383/33

asia C-443/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Kasvinsuojelu – Direktiivi 2000/29/EY – Kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estäminen – 16 artiklan 1 ja 3 kohta – Täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/789 – Toimenpiteet Xylella fastidiosan (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi – 7 artiklan 2 kohdan c alakohta – Leviämisen rajoittamista koskevat toimenpiteet – Velvollisuus poistaa välittömästi tartunnan saaneet kasvit 20 kilometrin etäisyydellä tartuntavyöhykkeeltä – 7 artiklan 7 kohta – Seurantavelvollisuus – Vuotuiset kartoitukset – 6 artiklan 2, 7 ja 9 kohta – Hävittämistoimenpiteet – Jatkuva ja yleinen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – SEU 4 artiklan 3 kohta – Vilpittömän yhteistyön velvoite)

31

2019/C 383/34

asia C-468/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Judecătoria Constanța – Romania) – R v. P (Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa – Asetus (EY) N:o 4/2009 – 3 artiklan a ja d alakohta ja 5 artikla – Tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu kolme toisiinsa liittyvää vaatimusta, nimittäin alaikäisen lapsen vanhempien avioeroa koskeva vaatimus, vanhempainvastuuta lapsen osalta koskeva vaatimus ja lapsen elatusvelvollisuutta koskeva vaatimus – Toteaminen toimivaltaiseksi avioeron osalta ja vailla toimivaltaa olevaksi vanhempainvastuun osalta – Toimivalta käsitellä lapsen elatusvelvollisuutta koskeva vaatimus – Vastaajan asuinpaikan tuomioistuin, jossa hän vastaa)

32

2019/C 383/35

asia C-473/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – GP v. Bundesagentur für Arbeit – Familienkasse Baden-Württemberg West (Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaaliturva – Siirtotyöläiset – Valuuttojen muuntamisesta annetut Euroopan unionin säännöt – Asetus (EY) N:o 987/2009 – Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös H3 – Jäsenvaltiossa asuvan ja Sveitsissä työskentelevän työntekijän perheavustusten erotusetuuden laskeminen – Muuntokurssin viitepäivän määrittäminen)

32

2019/C 383/36

asia C-540/18 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 11.9.2019 – Valittajana HX ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto (Muutoksenhaku – Syyrian arabitasavaltaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet – Toimenpiteet, jotka kohdistuvat Syyriassa toimiviin johtaviin liike-elämän edustajiin – Näyttö siitä, että merkitseminen luetteloihin on perusteltua)

33

2019/C 383/37

asia C-541/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – AS v. Deutsches Patent- und Markenamt (Ennakkoratkaisupyyntö – Tavaramerkit – Direktiivi 2008/95/EY – 3 artiklan 1 kohdan b alakohta – Erottamiskyky – Arviointiperusteet – Aihetunnisteesta (hashtag) koostuva merkki)

34

2019/C 383/38

asia C-559/18: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – TDK-Lambda Germany GmbH v. Hauptzollamt Lörrach (Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (ETY N:o 2658/87 – Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Alanimike 85044030 – Staattiset muuttajat – Luokitteluperusteet – Pääasiallinen käyttötarkoitus)

35

2019/C 383/39

asia C-239/19: Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (patents court) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Eli Lilly and Company v. Genentech Inc. (Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta – Lääkkeiden lisäsuojatodistus – Asetus (EY) N:o 469/2009 – 3 artiklan b alakohta – Myöntämisedellytykset – Myyntilupa – Kolmannelle myönnetty myyntilupa – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

35

2019/C 383/40

asia C-71/19 P: Valitus, jonka João Miguel Barata on tehnyt 30.1.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-854/16., Barata v. parlamentti, 20.11.2018 antamasta tuomiosta

36

2019/C 383/41

asia C-185/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Arbitral de pe lângă Asociația de arbitraj de pe lângă Baroul Cluj (Romania) on esittänyt 25.2.2019 – KE v. LF

36

2019/C 383/42

asia C-412/19 P: Valitus, jonka Xianhao Pan on tehnyt 27.5.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-777/17, Pan v. EUIPO – Entertainment One UK (TOBBIA), 21.3.2019 antamasta tuomiosta

37

2019/C 383/43

asia C-460/19 P: Valitus, jonka Stada Arzneimittel AG on tehnyt 14.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-804/17, Stada Arzneimittel v. EUIPO (Kaksi vastakkaista kaarta), 4.4.2019 antamasta tuomiosta

37

2019/C 383/44

asia C-541/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 16.7.2019 – XW v. Eurowings GmbH

38

2019/C 383/45

asia C-542/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 16.7.2019 – YX v. Eurowings GmbH

38

2019/C 383/46

asia C-574/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 29.7.2019 – PL v. Deutsche Lufthansa AG

39

2019/C 383/47

asia C-581/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 30.7.2019 – FRENETIKEXITO – UNIPESSOAL LDA v. Autoridade Tributária e Aduaneira

39

2019/C 383/48

asia C-584/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesgericht für Strafsachen Wien (Itävalta) on esittänyt 2.8.2019 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana ovat A***** ja muut tuntemattomat tekijät

40

2019/C 383/49

asia C-597/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ondernemingsrechtbank Antwerpen (Belgia) on esittänyt 6.8.2019 – M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited v. Telenet BVBA

41

2019/C 383/50

asia C-604/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Wojewódzki Sąd Administracyjny we Wrocławiu (Puola) on esittänyt 9.8.2019 – Gmina Wrocław v. Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej

42

2019/C 383/51

asia C-620/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 20.8.2019 – Land Nordrhein-Westfalen v. D.-H. T., joka toimii selvittäjänä J & S Service UG (haftungsbeschränkt) -yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä

43

2019/C 383/52

asia C-625/19 PPU: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. XD

44

2019/C 383/53

asia C-626/19 PPU: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. YC

44

2019/C 383/54

asia C-627/19 PPU: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. ZB

45

2019/C 383/55

asia C-630/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 23.8.2019 – PAGE Internacional Lda v. Autoridade Tributária e Aduaneira

46

2019/C 383/56

asia C-636/19: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 26.8.2019 – Y v. CAK

46

2019/C 383/57

asia C-666/19 P: Valitus, jonka Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd on tehnyt 9.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-741/16, Changmao Biochemical Engineering v. komissio, 28.6.2019 antamasta tuomiosta

47

2019/C 383/58

asia C-669/19 P: Valitus, jonka BP on tehnyt 9.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-838/16, BP v FRA, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

48

2019/C 383/59

asia C-697 P: Valitus, jonka Sony Corporation ja Sony Electronics, Inc ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-762/15, Sony ja Sony Electornics v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

49

2019/C 383/60

asia C-698 P: Valitus, jonka Sony Optiarc, Inc ja Sony Optiarc America, Inc ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-763/15, Sony Optiarc ja Sony Optiarc America v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

51

2019/C 383/61

asia C-700 P: Valitus, jonka Toshiba Samsung Storage Technology Corp. ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea Corp. ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-8/16, Toshiba Samsung Storage Technology ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

52

2019/C 383/62

asia C-702/19 P: Valitus, jonka Silver Plastics GmbH & Co. KG ja Johannes Reifenhäuser Holding GmbH & Co. KG on tehnyt 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-582/15, Silver Plastics ja Johannes Reifenhäuser v. komissio, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

53

2019/C 383/63

asia C-706/19 P: Valitus, jonka CCPL - Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC ym. on tehnyt 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-522/15, CCPL ym. v. komissio, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

55

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2019/C 383/64

asia T 883/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – Puola v. komissio ((Maakaasun sisämarkkinat – Direktiivi 2009/73/EY – Komission päätös, jolla hyväksytään OPAL-kaasuputken käyttöä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä ja tariffisääntelyä koskevista unionin säännöistä myönnettyjen vapautusten edellytysten muuttaminen – Direktiivin 2009/73 36 artiklan 1 kohta – Energiayhteisvastuun periaate))

57

2019/C 383/65

yhdistetyt asiat T-721/17 ja T-722/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.9.2019 – Topor-Gilka ja WO Technopromexport v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Perusteluvelvollisuus – Arviointivirhe)

58

2019/C 383/66

asia T-741/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – Trasys International ja Axianseu – Digital Solutions v. EASA (Palveluhankintasopimukset – Tarjouspyyntömenettely – Tietoteknisten sovellusten ja infrastruktuurin hallintapalvelut – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen ja toisen tarjoajan valinta palveluhankintasopimuksen sopimuspuoleksi – Perusteluvelvollisuus – Arviointi siitä, ovatko tarjoukset poikkeuksellisen alhaisia – Valittujen tarjousten ominaisuudet ja suhteelliset edut – Sellaisen tarjoajan, joka ei ole poissulkemistilanteessa ja jonka tarjous on hankinta-asiakirjojen mukainen, esittämä perustelupyyntö)

59

2019/C 383/67

asia T-50/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BO v. Euroopan unionin tuomioistuin (Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö – Freelance-kääntäjät – Valintamenettely – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe)

59

2019/C 383/68

asia T-51/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BP v. Euroopan unionin tuomioistuin (Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö – Freelance-kääntäjät – Valintamenettely – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe)

60

2019/C 383/69

asia T-66/18: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BQ v. Euroopan unionin tuomioistuin (Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö – Freelance-kääntäjät – Valintamenettely – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe)

61

2019/C 383/70

asia T-472/19 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 19.8.2019 – BASF v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja – Lääke – Myyntilupa – Omega-3-happoetyyliesterit – Kiireellisyysedellytys ei täyty)

61

2019/C 383/71

asia T-565/19: Kanne 14.8.2019 – Oltchim v. komissio

62

2019/C 383/72

asia T-599/19: Kanne 5.9.2019 – EM v. parlamentti

63

2019/C 383/73

Asia T-603/19: Kanne 9.9.2019 – Helsingin Bussiliikenne v. komissio

64

2019/C 383/74

asia T-605/19: Kanne 9.9.2019 – EP v. komissio

65

2019/C 383/75

asia T-627/19: Kanne 20.9.2019 – Schindler ym. v. komissio

66

2019/C 383/76

asia T-628/19: Kanne 20.9.2019 – Teva v. komissio ja EMA

67

2019/C 383/77

asia T-630/19: Kanne 20.9.2019 – AH v. Eurofound

68

2019/C 383/78

asia T-631/19: Kanne 21.9.2019 – BNetzA v. ACER

69

2019/C 383/79

asia T-633/19: Kanne 24.9.2019 – Essential Export v. EUIPO – Shenzhen Liouyi International Trading (TOTU)

71

2019/C 383/80

asia T-635/19: Kanne 25.9.2019 – Fondazione Cassa di Risparmio di Pesaro ym. v. komissio

72

2019/C 383/81

asia T-639/19: Kanne 25.9.2019 – Sánchez Romero Carvajal Jabugo v. EUIPO – Embutidos Monells (5Ms MMMMM)

73

2019/C 383/82

asia T-641/19: Kanne 24.9.2019 – FD v. F4E

74

2019/C 383/83

asia T-642/19: Kanne 25.9.2019 – JCDecaux Street Furniture Belgium v. komissio

75

2019/C 383/84

asia T-643/19: Kanne 26.9.2019 – Dermavita v. EUIPO – Allergan Holdings France (JUVEDERM ULTRA)

76

2019/C 383/85

asia T-644/19: Kanne 26.9.2019 – Linde Material Handling v. EUIPO – Verti Aseguradora (VertiLight)

77

2019/C 383/86

asia T-646/19: Kanne 26.9.2019 – eSky Group IP v. EUIPO – Gröpel (e)

78

2019/C 383/87

asia T-659/19: Kanne 30.9.2019 – FF Group Romania v. EUIPO – KiK Textilien und Non-Food (_kix)

78

2019/C 383/88

asia T-664/19: Kanne 30.9.2019 – Allergan Holdings France v. EUIPO – Dermavita (JUVEDERM ULTRA)

79

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2019/C 383/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 372, 4.11.2019

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 363, 28.10.2019

EUVL C 357, 21.10.2019

EUVL C 348, 14.10.2019

EUVL C 337, 7.10.2019

EUVL C 328, 30.9.2019

EUVL C 319, 23.9.2019

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuin

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/2

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS,

annettu 1 päivänä lokakuuta 2019,

sisäisen valvontajärjestelmän perustamisesta unionin tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten

(2019/C 383/02)

UNIONIN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan, sekä katsoo seuraavaa:

Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) 8 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan”.

Perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdan mukaan ”riippumaton viranomainen valvoo [henkilötietojen suojaa koskevien] sääntöjen noudattamista”.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 57 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan tietosuojavaltuutetun valvontatehtävät eivät ulotu unionin tuomioistuimen lainkäyttötehtäviään hoitaessaan suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

Tällaista henkilötietojen käsittelyä varten unionin lainsäätäjä viittaa asetuksen (EU) 2018/1725 74 perustelukappaleessa perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohtaan ja ehdottaa riippumattoman valvonnan toteuttamista esimerkiksi sisäisen mekanismin avulla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Jos luonnollinen henkilö esittää unionin tuomioistuimen kirjaajalle pyynnön päätöksen tekemisestä unionin tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä vastaavana tahona, kirjaaja antaa tiedoksi päätöksensä kyseiselle henkilölle kahden kuukauden kuluessa tämän pyynnön esittämisestä. Mikäli vastausta ei ole annettu tämän määräajan päättyessä, pyyntö katsotaan implisiittisellä päätöksellä hylätyksi.

2.   Päätöksestä, jonka unionin tuomioistuimen kirjaaja on tehnyt unionin tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä vastaavana tahona vastauksena 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön tai omasta aloitteestaan, voidaan tehdä oikaisuvaatimus 2 artiklassa tarkoitetulle komitealle (jäljempänä komitea) 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2 artikla

1.   Komitea koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka valitaan unionin tuomioistuimen tuomareista ja julkisasiamiehistä.

2.   Unionin tuomioistuin nimittää komitean puheenjohtajan ja jäsenet presidenttinsä esityksestä viimeksi mainitun toimikauden ajaksi.

3.   Unionin tuomioistuin nimittää presidenttinsä esityksestä myös varajäsenet, jotka toimivat komiteassa, mikäli joku tai jotkut komitean jäsenistä ovat estyneitä osallistumaan sen toimintaan. Varajäsenet toimivat estyneiden jäsenten tilalla protokollajärjestyksen mukaisesti.

4.   Mikäli komitean puheenjohtaja on estynyt, komitean puheenjohtajana toimii joku sen jäsenistä tai varajäsenistä protokollajärjestyksen mukaisesti.

5.   Komitea kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Puheenjohtaja laatii tapaamisten esityslistan ja pöytäkirjan.

6.   Euroopan unionin tuomioistuimen hallintoasioiden oikeudellinen neuvonantaja avustaa komiteaa sen toiminnassa.

3 artikla

1.   Luonnollisen henkilön, jota 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös koskee, tai hänen edustajansa on esitettävä oikaisuvaatimus kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen tiedoksiannosta tai siitä päivästä, jolloin hän on tullut tietoiseksi tästä päätöksestä.

2.   Oikaisuvaatimus on esitettävä jollain Euroopan unionin virallisella kielellä.

4 artikla

1.   Mikäli oikaisuvaatimus täyttää 3 artiklassa säädetyt edellytykset, komitea tutkii uudestaan tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden perusteella 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.

2.   Komitea voi kuulla tätä varten tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä.

3.   Komitea voi kumota 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen, ja siinä tapauksessa myös muuttaa sitä, tai vahvistaa sen. Komitean päätöksellä korvataan oikaisuvaatimuksen tekijään nähden 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös.

4.   Komitea antaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi päätöksensä, joka on tehtävä neljän kuukauden kuluessa oikaisuvaatimuksen esittämisestä. Mikäli komitea ei tee nimenomaista päätöstä tässä määräajassa, sen katsotaan vahvistaneen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

5.   Komitean toimivalta käsitellä sen ratkaistavaksi saatettua 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta päättyy, mikäli oikaisuvaatimuksen tekijä nostaa kanteen tuomioistuimessa.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen antamispäivänä.

Annettu Luxemburgissa 8 päivänä lokakuuta 2019.

Kirjaaja

A. CALOT ESCOBAR

Presidentti

K. LENAERTS

Unionin yleinen tuomioistuin

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/4

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2019,

sisäisen valvontajärjestelmän perustamisesta unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten

(2019/C 383/03)

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan, sekä katsoo seuraavaa:

Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) 8 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan”.

Perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdan mukaan ”riippumaton viranomainen valvoo [henkilötietojen suojaa koskevien] sääntöjen noudattamista”.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 57 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan tietosuojavaltuutetun valvontatehtävät eivät ulotu unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötehtäviään hoitaessaan suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn.

Tällaista henkilötietojen käsittelyä varten unionin lainsäätäjä viittaa asetuksen (EU) 2018/1725 74 perustelukappaleessa perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohtaan ja ehdottaa riippumattoman valvonnan toteuttamista esimerkiksi sisäisen mekanismin avulla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1.   Jos luonnollinen henkilö esittää unionin yleisen tuomioistuimen kirjaajalle pyynnön päätöksen tekemisestä unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä vastaavana tahona, kirjaaja antaa tiedoksi päätöksensä kyseiselle henkilölle kahden kuukauden kuluessa tämän pyynnön esittämisestä. Mikäli vastausta ei ole annettu tämän määräajan päättyessä, pyyntö katsotaan implisiittisellä päätöksellä hylätyksi.

2.   Päätöksestä, jonka unionin yleisen tuomioistuimen kirjaaja on tehnyt unionin yleisen tuomioistuimen lainkäyttötehtävien yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä vastaavana tahona vastauksena 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön tai omasta aloitteestaan, voidaan tehdä oikaisuvaatimus 2 artiklassa tarkoitetulle komitealle (jäljempänä komitea) 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.

2 artikla

1.   Komitea koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka valitaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomareista.

2.   Unionin yleinen tuomioistuin nimittää komitean puheenjohtajan ja jäsenet presidenttinsä esityksestä viimeksi mainitun toimikauden ajaksi.

3.   Unionin yleinen tuomioistuin nimittää presidenttinsä esityksestä myös varajäsenet, jotka toimivat komiteassa, mikäli joku tai jotkut komitean jäsenistä ovat estyneitä osallistumaan sen toimintaan. Varajäsenet toimivat estyneiden jäsenten tilalla protokollajärjestyksen mukaisesti.

4.   Mikäli komitean puheenjohtaja on estynyt, komitean puheenjohtajana toimii joku sen jäsenistä tai varajäsenistä protokollajärjestyksen mukaisesti.

5.   Komitea kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Puheenjohtaja laatii tapaamisten esityslistan ja pöytäkirjan.

6.   Euroopan unionin tuomioistuimen hallintoasioiden oikeudellinen neuvonantaja avustaa komiteaa sen toiminnassa.

3 artikla

1.   Luonnollisen henkilön, jota 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös koskee, tai hänen edustajansa on esitettävä oikaisuvaatimus kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen tiedoksiannosta tai siitä päivästä, jolloin hän on tullut tietoiseksi tästä päätöksestä.

2.   Oikaisuvaatimus on esitettävä jollain Euroopan unionin virallisella kielellä.

4 artikla

1.   Mikäli oikaisuvaatimus täyttää 3 artiklassa säädetyt edellytykset, komitea tutkii uudestaan tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden perusteella 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.

2.   Komitea voi kuulla tätä varten tarpeellisiksi katsomiaan henkilöitä.

3.   Komitea voi kumota 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen, ja siinä tapauksessa myös muuttaa sitä, tai vahvistaa sen. Komitean päätöksellä korvataan oikaisuvaatimuksen tekijään nähden 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätös.

4.   Komitea antaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi päätöksensä, joka on tehtävä neljän kuukauden kuluessa oikaisuvaatimuksen esittämisestä. Mikäli komitea ei tee nimenomaista päätöstä tässä määräajassa, sen katsotaan vahvistaneen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

5.   Komitean toimivalta käsitellä sen ratkaistavaksi saatettua 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta päättyy, mikäli oikaisuvaatimuksen tekijä nostaa kanteen tuomioistuimessa.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen antamispäivänä.

Annettiin Luxemburgissa 16 päivänä lokakuuta 2019.

E. COULON

kirjaaja

M. VAN DER WOUDE

presidentti

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 – Valittajina TestBioTech eV, European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility eV ja Sambucus eV sekä muina osapuolina Euroopan komissio, Monsanto Europe, Monsanto Company, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

(asia C-82/17 P) (1)

(Muutoksenhaku - Ympäristö - Muuntogeeniset tuotteet - Muuntogeenistä soijaa MON 87701 × MON 89788 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta annettu komission päätös - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - 10 artiklan 1 kohta - Yleisön osallistumista ympäristöalan päätöksentekomenettelyyn koskevien säännösten nojalla tehdyn päätöksen sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö - Pyynnön hylkääminen)

(2019/C 383/04)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: TestBioTech eV, European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility eV ja Sambucus eV (edustajat: K. Smith, QC, ja J. Stevenson, barrister)

Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, G. Gattinara ja C. Valero), Monsanto Europe, Monsanto Company (edustajat: aluksi M. Pittie, sitten P. Honoré ja A. Helfer, avocats), Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

TestBio Tech eV, European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility eV ja Sambucus eV vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)

Monsanto Europe ja Monsanto Company vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 129, 24.4.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Berlin – Saksa) – VG Media Gesellschaft zur Verwertung der Urheber- und Leistungsschutzrechte von Medienunternehmen mbH v. Google LLC, Google Inc:n oikeudellisena seuraajana

(asia C-299/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Teollisuuspolitiikka - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Direktiivi 98/34/EU - Teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettava menettely - 1 artiklan 11 alakohta - Teknisen määräyksen käsite)

(2019/C 383/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Berlin

Pääasian asianosaiset

Kantaja: VG Media Gesellschaft zur Verwertung der Urheber- und Leistungsschutzrechte von Medienunternehmen mbH

Vastaaja: Google LLC, Google Inc:n oikeudellisena seuraajana

Tuomiolauselma

Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.7.1998 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/48/EY, 1 artiklan 11 alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen säännös, jossa kielletään yksinomaan hakukoneiden kaupallisia ylläpitäjiä ja vastaavasti sisältöjä editoivia kaupallisia palvelujen tarjoajia asettamasta lehtituotteita tai osia niistä (lukuun ottamatta yksittäisiä sanoja ja hyvin lyhyitä tekstiotteita) yleisön saataviin, on tässä säännöksessä tarkoitettu ”tekninen määräys”, jota koskevasta ehdotuksesta on ilmoitettava komissiolle etukäteen direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla.

(1)  EUVL C 309, 18.9.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Rotterdam – Alankomaat) – A, B, C, D, E, F ja G v. Staatssecretaris van Economische Zaken

(asia C-347/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Terveyden suojelu - Hygieniapaketti - Asetus (EY) N:o 853/2004 - Asetus (EY) N:o 854/2004 - Eläinperäisten elintarvikkeiden hygienia - Siipikarjan liha - Ruhojen tarkastus - Ruhon näkyvä saastuminen - Nollatoleranssi)

(2019/C 383/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Rotterdam

Pääasian asianosaiset

Kantajat: A, B, C, D, E, F ja G

Vastaaja: Staatssecretaris van Economische Zaken

Tuomiolauselma

1)

Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan II jakson IV luvun 5 ja 8 kohtaa on tulkittava siten, että saastumisen käsite kattaa ulosteperäisen saastumisen lisäksi sapen ja kuvun sisällön aiheuttaman saastumisen.

2)

Asetuksen N:o 853/2004 liitteessä III olevan II jakson IV luvun 5 ja 8 kohtaa on tulkittava siten, että siipikarjanruhossa ei saa enää olla näkyvää saastumista puhdistamisvaiheen jälkeen eikä ennen jäähdytysvaihetta.

3)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 27.7.2011 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 739/2011, liitteessä I olevan I jakson II luvun D osan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että toimivaltainen viranomainen poistaa siipikarjanruhojen tarkastamista varten ne teurastuslinjalta ja suorittaa näiden ruhojen sekä ulkoisen että sisäisen tarkastuksen poistamalla tarpeen vaatiessa niiden sidekudoksen edellyttäen, että tämä tarkastus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tämän valvonnan tehokkuuden takaamiseksi, mikä kansallisen tuomioistuimen on varmistettava.

(1)  EUVL C 300, 11.9.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.9.2019 – Valittajana (asiassa C-447/17 P) Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin sekä muina osapuolina Guardian Europe Sàrl ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio; valittajana (asiassa C-479/17 P) Guardian Europe Sàrl sekä muina osapuolina Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio

(yhdistetyt asiat C-447/17 P ja C-479/17 P) (1)

(Muutoksenhaku - Vahingonkorvauskanne - SEUT 340 artiklan toinen kohta - Oikeudenkäynnin kohtuuton kesto unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleessa asiassa - Kantajalle aiheutuneeksi väitetyn vahingon korvaaminen - Yhden ainoan yrityksen käsitteen soveltamatta jättäminen - Aineelliset vahingot - Pankkitakauskulut - Syy-yhteys - Tulonmenetys - Aineeton vahinko - Euroopan unionin vastuu unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun perustuvista unionin oikeuden rikkomisista aiheutuneista vahingoista - Vastuun syntymättä jääminen)

(2019/C 383/07)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Asia C-447/17 P

Valittaja: Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: aluksi J. Inghelram ja K. Sawyer, sitten J. Inghelram)

Muut osapuolet: Guardian Europe Sàrl (edustajat: C. O’Daly, solicitor, ja F. Louis, avocat) ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio (asiamiehet: N. Khan, A. Dawes ja C. Urraca Caviedes)

Asia C-479/17 P

Valittaja: Guardian Europe Sàrl (edustajat: C. O’Daly, solicitor, ja F. Louis, avocat)

Muut osapuolet: Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: aluksi J. Inghelram ja K. Sawyer, sitten J. Inghelram) ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio (asiamiehet: N. Khan, A. Dawes ja C. Urraca Caviedes)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 7.6.2017 antaman tuomion Guardian Europe vastaan Euroopan unioni (T-673/15, EU:T:2017:377) tuomiolauselman 1 kohta kumotaan.

2)

Guardian Europe Sàrl:n asiassa C-479/17 P tekemä päävalitus hylätään.

3)

Euroopan unionin, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin, asiassa C-479/17 P tekemä liitännäisvalitus hylätään.

4)

Guardian Europe Sàrl:n nostama vahingonkorvauskanne hylätään siltä osin kuin sillä pyritään saamaan 936 000 euron suuruinen korvaus aineellisesta vahingosta, jonka väitetään aiheutuneen pankkitakauskulujen maksamisesta sen jälkeen, kun oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto asiassa T-82/08, joka johti 27.9.2012 annettuun tuomioon Guardian Industries ja Guardian Europe vastaan komissio (T-82/08, EU:T:2012:494), oli ylittynyt.

5)

Guardian Europe Sàrl velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan korvaamaan lisäksi kaikki Euroopan unionille, jota edustavat sekä Euroopan unionin tuomioistuin että Euroopan komissio, ensimmäisessä oikeusasteessa ja valituksen käsittelystä asiassa C-447/17 P ja päävalituksen käsittelystä asiassa C-479/17 P aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

6)

Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin, velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan lisäksi kaikki Guardian Europe Sàrl:lle liitännäisvalituksen käsittelystä asiassa C-479/17 P aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 369, 30.10.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte dei conti – Italia) – Federazione Italiana Golf (FIG) v. Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT), Ministero dell’Economia e delle Finanze (C-612/17), sekä Federazione Italiana Sport Equestri (FISE) v. Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) (C-613/17)

(yhdistetyt asiat C-612/17 ja C-613/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EU) N:o 549/2013 - Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa - Liitteessä A oleva 20.15 kohta - Kansallisen olympiakomitean määräysvalta valtakunnallisiin urheiluliittoihin, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä - Liitteessä A olevan 20.15 kohdan toinen virke - Käsite ”julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” - Ulottuvuus - Liitteessä A olevan 20.15 kohdan ensimmäinen virke - Käsite ”valta päättää [voittoa tavoittelemattoman yhteisön] toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta” - Ulottuvuus - Liitteessä A olevien 2.39 kohdan d alakohta, 20.15 kohdan d alakohta ja 20309 kohdan i alakohdan viimeinen virke - Voittoa tavoittelemattoman yhteisön jäsenmaksujen huomioon ottaminen)

(2019/C 383/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte dei conti

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Federazione Italiana Golf (FIG) (C-612/17) ja Federazione Italiana Sport Equestri (FISE) (C-613/17)

Vastaajat: Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) ja Ministero dell'Economia e delle Finanze (C-612/17), sekä Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) (C-613/17)

Tuomiolauselma

1)

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21.5.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 20.15 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua käsitettä ”julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” on tulkittava siten, että se kattaa kaikki sellaisen julkisen sektorin yksikön toimet, joka antaa tai soveltaa säännöksiä, joiden nojalla kaikkiin kyseisellä toimialalla toimiviin yksiköihin sovelletaan erotuksetta ja yhtenäisesti kokonaisvaltaisia, laajoja ja abstrakteja sääntöjä tai yleisiä suuntaviivoja, kun tällaisilla säännöksillä ei niiden luonteen tai asetuksen N:o 549/2013 liitteessä A olevan 20 309 kohdan h alakohdassa tarkoitetun liiallisen sääntelyn vuoksi tosiasiallisesti sanella kyseisellä toimialalla toimivien yksiköiden yleistä politiikkaa tai ohjelmaa.

2)

Asetuksen N:o 549/2013 liitteessä A olevan 20.15 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua käsitettä ”valta päättää [voittoa tavoittelemattoman yhteisön] toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta” on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan julkishallinnon mahdollisuutta käyttää pysyvästi ja jatkuvasti todellista ja huomattavaa vaikutusvaltaa voittoa tavoittelemattoman yhteisön tavoitteiden, toiminnan ja siihen liittyvien operatiivisten näkökohtien sekä niiden strategisten suuntaviivojen ja ohjeiden, joita yksikkö aikoo seurata toimintansa harjoittamisessa, määrittämiseen ja toteuttamiseen. Pääasioissa kyseessä olevien kaltaisissa asioissa on kansallisen tuomioistuimen asiana selvittää asetuksen N:o 549/2013 liitteessä A olevien 2.39 kohdan a–e alakohdassa ja 20.15 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen määräysvallan indikaattorien ja mainitun asetuksen liitteessä A olevassa 20 309 kohdassa tarkoitettujen, voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin sovellettavien vastaavien määräysvallan indikaattorien perusteella, ovatko pääasioissa kyseessä olevan kaltaiset valtakunnalliset urheiluliitot, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, pääasioissa kyseessä olevan kansallisen olympiakomitean kaltaisen julkisyhteisön julkisessa määräysvallassa, ja suoritettava tässä tarkoituksessa kokonaisarviointi, joka on mainitun asetuksen liitteessä A olevien 2.39 kohdan viimeisen virkkeen, 20.15 kohdan viidennestä kahdeksanteen virkkeen ja 20 310 kohdan nojalla arvioinnin tulosta.

3)

Asetuksen N:o 549/2013 liitteessä A olevien 2.39 kohdan d alakohtaa, 20.15 kohdan d alakohtaa ja 20 309 kohdan i alakohdan viimeistä virkettä on tulkittava siten, että pääasioissa kyseessä olevien valtakunnallisten urheiluliittojen kaltaisten voittoa tavoittelemattomien yksityisoikeudellisten yhteisöjen saamat jäsenmaksut on otettava huomioon julkista määräysvaltaa arvioitaessa. Tällaiset jäsenmaksut voivat siitä huolimatta, että niiden maksajien ja oikeudellisen luonteen katsottaisiin kansallisen oikeuden nojalla olevan luonteeltaan yksityisiä, olla mainitun asetuksen liitteessä A olevien 2.39 kohdan d alakohdassa ja 20.15 kohdan d alakohdassa tarkoitetun rahoitusastetta koskevan määräysvallan indikaattorin perusteella luonteeltaan julkisia, kun kyseessä ovat pakolliset maksut, jotka eivät välttämättä ole korvausta tarjottujen palvelujen tosiasiallisesta käytöstä ja jotka kannetaan yleisen edun vuoksi sellaisten valtakunnallisten urheiluliittojen hyväksi, joilla on monopoli sen urheilulajin osalta, josta ne vastaavat, siten, että ne yksin määräävät sellaisista urheilun harjoittamiseen liittyvistä seikoista, joilla on julkista merkitystä, paitsi jos näillä liitoilla säilyy mainittujen maksujen organisaatioon ja budjettiin liittyvä määräysvalta, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana arvioida. Mikäli kansallinen tuomioistuin katsoo, että nämä jäsenmaksut ovat julkisia maksuja, sen on vielä selvitettävä, onko, siitä huolimatta, että julkinen sektori vastaa kyseisten valtakunnallisten urheiluliittojen rahoituksesta lähes täysin, kyseessä todellinen ja huomattava vaikutusvalta, koska mainittujen liittojen on rahoituksen saamiseksi noudatettava tiettyä yleistä politiikkaa tai ohjelmaa, vai säilyykö viimeksi mainituilla valta päättää politiikastaan tai ohjelmastaan.

(1)  EUVL C 22, 22.1.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Ploiești – Romania) – Oana Mădălina Călin v. Direcția Regională a Finanțelor Publice Ploiești – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Dâmbovița, Statul Român – Ministerul Finanțelor Publice ja Administrația Fondului pentru Mediu

(asia C-676/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin oikeusperiaatteet - Menettelyllinen itsemääräämisoikeus - Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteet - Oikeusvarmuuden periaate - Oikeusvoima - Jäsenvaltion unionin oikeuden vastaisesti kantamien verojen palauttaminen - Lainvoimainen tuomioistuinratkaisu, jolla määrätään unionin oikeuden vastaisen veron maksamisesta - Tällaisen tuomioistuinratkaisun purkuvaatimus - Määräaika purkuvaatimuksen esittämiselle)

(2019/C 383/09)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Ploiești

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Oana Mădălina Călin

Vastapuolet: Direcția Regională a Finanțelor Publice Ploiești – Administrația Județeană a Finanțelor Publice Dâmbovița, Statul Român – Ministerul Finanțelor Publice ja Administrația Fondului pentru Mediu

Tuomiolauselma

1)

Unionin oikeutta, ja erityisesti vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita, on tulkittava siten, ettei se ole lähtökohtaisesti esteenä kansalliselle säännökselle – sellaisena kuin sitä on tulkittu kansallisen tuomioistuimen tuomiossa – jossa asetetaan unionin oikeuden vastaisen lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkamista koskevan vaatimuksen esittämiselle yhden kuukauden preklusiivinen määräaika, joka alkaa kulua siitä, kun ratkaisu, jonka purkamista vaaditaan, on annettu tiedoksi.

2)

Tehokkuusperiaatetta, luettuna yhdessä oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, on kuitenkin tulkittava siten, että se on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin soveltaa yhden kuukauden preklusiivista määräaikaa lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun purkuvaatimuksen esittämiselle silloin, kun tätä purkuvaatimusta esitettäessä tuomiota, jossa tämä määräaika vahvistettiin, ei ollut vielä julkaistu Monitorul Oficial al Românieissä.

(1)  EUVL C 63, 19.2.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal de Justiça – Portugali) – Cofemel – Sociedade de Vestuário SA v. G-Star Raw CV

(asia C-683/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Teollis- ja tekijänoikeudet - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - 2 artiklan a alakohta - Teoksen käsite - Teosten suojaaminen tekijänoikeudella - Edellytykset - Yhteensovittaminen mallisuojan kanssa - Direktiivi 98/71/EY - Asetus (EY) N:o 6/2002 - Vaatteet)

(2019/C 383/10)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal de Justiça

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Cofemel – Sociedade de Vestuário SA

Vastapuoli: G-Star Raw CV

Tuomiolauselma

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 2 artiklan a alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa lainsäädännössä annetaan pääasiassa kyseessä olevien vaatemallien kaltaisille malleille tekijänoikeussuojaa sillä perusteella, että ne antavat käytännöllisestä käyttötarkoituksestaan riippumatta esteettiseltä kannalta katsottuna erityisen, omaleimaisen visuaalisen vaikutelman.

(1)  EUVL C 52, 12.2.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs Frankfurt am Main eV v. Prime Champ Deutschland Pilzkulturen GmbH

(asia C-686/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Maataloustuotteiden yhteinen markkinajärjestely - Hedelmät ja vihannekset - Kaupan pitämistä koskevat säännöt - Alkuperämaan käsite - Asetus (EY) N:o 1234/2007 - 113 a artiklan 1 kohta - Asetus (EU) N:o 1308/2013 - 76 artiklan 1 kohta - Tavaroiden muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määritelmät - Asetus (ETY) N:o 2913/92 - 23 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta - Asetus (EU) N:o 952/2013 - 60 artiklan 1 kohta - Delegoitu asetus (EU) 2015/2446 - 31 artiklan b alakohta - Toisessa jäsenvaltiossa suoritetut tuotantovaiheet - Elintarvikemerkinnät - Kielto käyttää merkintää, joka on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan - Direktiivi 2000/13/EY - 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta - Asetus (EU) N:o 1169/2011 - 7 artiklan 1 kohdan a alakohta - 1 artiklan 4 kohta - 2 artiklan 3 kohta - Selventävät maininnat)

(2019/C 383/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Zentrale zur Bekämpfung unlauteren Wettbewerbs Frankfurt am Main eV

Vastapuoli: Prime Champ Deutschland Pilzkulturen GmbH

Tuomiolauselma

1)

Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna 14.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 361/2008, 113 a artiklan 1 kohtaa ja maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 76 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että näissä säännöksissä tarkoitetun alkuperämaata koskevan käsitteen määrittelemiseksi on sovellettava tavaroiden muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä koskevia tullisäännöksiä eli yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 23 artiklaa ja sitä seuraavia artikloja ja unionin tullikoodeksista 9.10.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 60 artiklaa.

2)

Asetuksen N:o 2913/92 23 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan b alakohtaa sekä asetuksen N:o 952/2013 60 artiklan 1 kohtaa, luettuina yhdessä asetuksen N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta 28.7.2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 31 artiklan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että viljeltyjen herkkusienten alkuperämaa on niiden näissä säännöksissä tarkoitettu korjausmaa riippumatta siitä, että olennaisia tuotantovaiheita toteutetaan Euroopan unionin muissa jäsenvaltioissa, ja siitä, että viljellyt herkkusienet on kuljetettu sadonkorjuualueelle vasta aikaisintaan kolme päivää ennen ensimmäistä sadonkorjuuta.

3)

Myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.3.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä yleistä kieltoa johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeiden alkuperämaan osalta ei sovelleta tuoreiden hedelmien ja vihannesten osalta asetuksen N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 361/2008, 113 a artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 1308/2013 76 artiklan 1 kohdassa edellytettyyn alkuperämerkintään.

4)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että asetuksen N:o 1234/2007, sellaisensa kuin se on muutettuna asetuksella No 361/2008, 113 a artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 1308/2013 76 artiklan 1 kohdassa edellytetyn alkuperämaamerkinnän täydennykseksi ei voida edellyttää selventäviä mainintoja, jotta direktiivin 2000/13 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja asetuksen N:o 1169/2011 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kielletty kuluttajan harhaanjohtaminen estettäisiin.

(1)  EUVL C 104, 19.3.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Fővárosi Törvényszék – Unkari) – Bayer Pharma AG v. Richter Gedeon Vegyészeti Gyár Nyrt. Ja Exeltis Magyarország Gyógyszerkereskedelmi Kft.

(asia C-688/17) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Teollis- ja tekijänoikeudet - Patentit - Direktiivi 2004/48/EY - 9 artiklan 7 kohta - Valmisteiden saattaminen markkinoille patentin antamien oikeuksien vastaisesti - Turvaamistoimenpiteet - Patentin myöhempi mitätöinti - Seuraukset - Oikeus asianmukaiseen korvaukseen turvaamistoimenpiteiden aiheuttaman vahingon korvaamiseksi)

(2019/C 383/12)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Törvényszék

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bayer Pharma AG

Vastaajat: Richter Gedeon Vegyészeti Gyár Nyrt. Ja Exeltis Magyarország Gyógyszerkereskedelmi Kft.

Tuomiolauselma

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY 9 artiklan 7 kohtaa ja erityisesti kyseisessä säännöksessä tarkoitettua ”asianmukaisen korvauksen” käsitettä on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan asianosaiselle ei tarvitse maksaa korvausta vahingosta, joka tälle on aiheutunut siitä syystä, ettei tämä ole toiminut siten kuin asianomaisessa tilanteessa on tavanomaisesti odotuksenmukaista vahingon välttämiseksi tai pienentämiseksi, ja jonka johdosta tuomioistuin ei pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa velvoita turvaamistoimenpiteiden hakijaa korvaamaan vahinkoa, joka on aiheutunut kyseisistä toimenpiteistä, vaikka patentti, jonka perusteella näitä toimenpiteitä on haettu ja jonka perusteella niistä on määrätty, on sittemmin mitätöity, edellyttäen, että tuomioistuin voi tämän lainsäädännön nojalla ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki asian objektiiviset seikat asianosaisten menettely mukaan lukien muun muassa sen tarkistamiseksi, ettei hakija ole käyttänyt kyseisiä toimenpiteitä väärin.

(1)  EUVL C 112, 26.3.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.9.2019 – Valittajana Euroopan komissio sekä muina osapuolina Kolachi Raj Industrial (Private) Ltd ja European Bicycle Manufacturers Association (EBMA)

(asia C-709/17 P) (1)

(Muutoksenhaku - Polkumyynti - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/776 - Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuonti - Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentaminen koskemaan näitä tuonteja - Asetus (EY) N:o 1225/2009 - 13 artikla - Kiertäminen - Kokoonpano - Polkupyöränosien tuleminen tietystä maasta ja niiden alkuperä - Kiinasta Sri Lankaan lähetetyt osat, joita on työstetty Sri Lankassa ja jotka on tämän jälkeen lähetetty Pakistaniin koottaviksi)

(2019/C 383/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. França, J.-F. Brakeland ja A. Demeneix)

Muut osapuolet: Kolachi Raj Industrial (Private) Ltd (edustaja: P. Bentley, QC) ja European Bicycle Manufacturers Association (EBMA) (edustajat: J. Beck, solicitor, ja L. Ruessmann, avocat)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 10.10.2017 antama tuomio Kolachi Raj Industrial vastaan komissio (T-435/15, EU:T:2017:712) kumotaan.

2)

Kolachi Raj Industrial (Private) Ltd:n nostama kumoamiskanne hylätään.

3)

Kolachi Raj Industrial (Private) Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja European Bicycle Manufacturers Associationin (EBMA) oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa.

(1)  EUVL C 112, 26.3.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – Verein für Konsumenteninformation v. Deutsche Bahn AG

(asia C-28/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevat tekniset ja liiketoimintaa koskevat vaatimukset - Asetus (EU) N:o 260/2012 - Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) - Maksaminen suoraveloituksella - 9 artiklan 2 kohta - Maksujen käyttömahdollisuus - Kotipaikkaa koskeva edellytys)

(2019/C 383/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Verein für Konsumenteninformation

Vastapuoli: Deutsche Bahn AG

Tuomiolauselma

Euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta 14.3.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 260/2012 9 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle sopimusehdolle, jolla tehdään mahdottomaksi maksaminen Euroopan unionin laajuisen suoraveloitusjärjestelmän välityksellä tehtävällä euromääräisellä suoraveloituksella (SEPA-suoraveloituksella), jos maksajan kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jossa maksunsaajan liiketoiminnan kotipaikka on.

(1)  EUVL C 104, 19.3.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Caseificio Sociale San Rocco Soc. coop. arl, ym. v. Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura (AGEA) ja Regione Veneto

(asia C-46/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Maito- ja maitotuoteala - Kiintiöt - Lisämaksu - Asetus (ETY) N:o 3950/92 - 2 artikla - Maksun periminen ostajan toimesta - Toimitukset, jotka ylittävät tuottajan käytössä olevat viitemäärät - Maidon hintaa vastaava summa - Pidätyksen pakollinen tekeminen - Liikaa perityn maksun palauttaminen - Asetus (EY) N:o 1392/2001 - 9 artikla - Ostaja - Lisämaksun suorittamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen - Tuottajat - Kuukausittaista maksamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen - Luottamuksensuoja)

(2019/C 383/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Caseificio Sociale San Rocco Soc. coop. arl, S.s. Franco e Maurizio Artuso, Claudio Matteazzi, Roberto Tellatin ja Sebastiano Bolzon

Vastapuolet: Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura (AGEA) ja Regione Veneto

Tuomiolauselma

1)

Maito- ja maitotuotealan lisämaksusta 28.12.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna 17.5.1999 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1256/1999, 2 artiklaa on tulkittava siten, että se, että kansallisen lainsäädännön, jossa säädetään menettelyistä, joilla ostaja perii lisämaksun tuottajilta, todetaan olevan ristiriidassa kyseisen säännöksen kanssa, ei merkitse sitä, että tuottajat, joihin tätä lainsäädäntöä sovelletaan, eivät ole enää velkaa tätä maksua.

2)

Asetuksen N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1256/1999, 2 artiklan 4 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 3950/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 9.7.2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1392/2001 9 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että liikaa peritty lisämaksu on palautettava ensisijaisesti niille tuottajille, jotka ovat asetuksen N:o 3950/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1256/1999, 2 artiklan 2 kohdan kanssa ristiriitaisen kansallisen oikeuden säännöksen mukaisesti täyttäneet kuukausittaista maksamista koskevan velvollisuutensa.

3)

Luottamuksensuojan periaatetta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa lisämaksun määrä, jonka maksamiseen velvolliset tuottajat eivät ole noudattaneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista kyseisen maksun kuukausittaista maksamista koskevaa velvollisuuttaan, lasketaan uudelleen.

(1)  EUVL C 142, 23.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/17

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Landesverwaltungsgericht Steiermark – Itävalta) – Zoran Maksimovic (C-64/18), Humbert Jörg Köfler (C-140/18, C-146/18 ja C-148/18), Wolfgang Leitner (C-140/18 ja C-148/18), Joachim Schönbeck (C-140/18 ja C-148/18), ja Wolfgang Semper (C-140/18 ja C-148/18) v. Bezirkshauptmannschaft Murtal

(yhdistetyt asiat C-64/18, C-140/18, C-146/18 ja C-148/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 56 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Työntekijöiden lähettäminen - Palkka-asiakirjojen kääntäminen ja säilyttäminen - Työlupa - Seuraamukset - Oikeasuhteisuus - Ennalta määritetyt vähimmäissakot - Kumulaatio - Ylärajan puuttuminen - Oikeudenkäyntikulut - Sakon muuntorangaistus)

(2019/C 383/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Zoran Maksimovic (C-64/18), Humbert Jörg Köfler (C-140/18, C-146/18 ja C-148/18), Wolfgang Leitner (C-140/18 ja C-148/18), Joachim Schönbeck (C-140/18 ja C-148/18), ja Wolfgang Semper (C-140/18 ja C-148/18)

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Murtal

Muu osapuoli: Finanzpolizei

Tuomiolauselma

SEUT 56 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään hallinnollisten lupien hankkimiseen ja palkka-asiakirjojen säilyttämiseen liittyvien työoikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen yhteydessä määrättävistä sakoista,

—

jotka eivät saa olla ennalta määriteltyä määrää pienempiä,

—

jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin työntekijän osalta ja ilman ylärajaa,

—

joihin lisätään oikeudenkäyntikulut, joiden suuruus on 20 prosenttia sakkojen määrästä, jos valitus sakkojen määräämistä koskevasta päätöksestä hylätään, ja

—

jotka muunnetaan vapausrangaistuksiksi, jos sakot jätetään maksamatta.

(1)  EUVL C 259, 23.7.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vestre Landsret – Tanska) – Skatteministeriet v. KPC Herning

(asia C-71/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Sellaisen maa-alueen myynti, jolla sijaitsee rakennus luovutushetkellä - Luokittelu - 12 ja 135 artikla - Rakennusmaan käsite - Rakennuksen käsite - Taloudellisen ja kaupallisen todellisuuden arviointi - Objektiivisten seikkojen arviointi - Osapuolten aikomus)

(2019/C 383/17)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vestre Landsret

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Skatteministeriet

Vastapuoli: KPC Herning

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 12 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 2 ja 3 kohtaa sekä 135 artiklan 1 kohdan j ja k alakohtaa on tulkittava siten, että sellaisen maa-alueen luovutuksen käsittävää liiketoimea, jolla sijaitsee rakennus kyseisen luovutuksen ajankohtana, ei voida luokitella ”rakennusmaan” luovutukseksi, kun tämä liiketoimi on taloudellisesti riippumaton muista suorituksista eikä se muodosta näiden kanssa yhtä ainoaa liiketoimea, vaikka osapuolten aikomuksena on purkaa rakennus kokonaan tai osittain uuden rakennuksen tieltä.

(1)  EUVL C 134, 16.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/18

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court – Irlanti) – Nalini Chenchooliah v. Minister for Justice and Equality

(asia C-94/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin kansalaisuus - SEUT 21 artikla - Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella - Direktiivi 2004/38/EY - 3 artiklan 1 kohta ja 15, 27, 28, 30 ja 31 artikla - Käsite ”henkilö, johon tätä direktiiviä sovelletaan” - Kolmannen valtion kansalainen, joka on sellaisen unionin kansalaisen aviopuoliso, joka on käyttänyt liikkumisvapauttaan - Unionin kansalainen palaa jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on ja jossa hän suorittaa vankeusrangaistusta - Direktiivistä 2004/38/EY jäsenvaltiolle johtuvat vaatimukset tehtäessä kyseisen kolmannen valtion kansalaisen karkottamista koskevaa päätöstä)

(2019/C 383/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Nalini Chenchooliah

Vastaaja: Minister for Justice and Equality

Tuomiolauselma

Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 15 artiklaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan kolmannen valtion kansalaisen karkottamista koskevaan päätökseen, joka tehdään sillä perusteella, että hänellä ei enää ole tämän direktiivin perusteella oleskeluoikeutta, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tämä kolmannen valtion kansalainen on avioitunut unionin kansalaisen kanssa ajankohtana, jolloin viimeksi mainittu käytti liikkumisvapauttaan siirtymällä vastaanottavaan jäsenvaltioon ja oleskelemalla siellä mainitun kolmannen valtion kansalaisen kanssa, minkä jälkeen unionin kansalainen palasi jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on. Tästä seuraa, että direktiivin 2004/38 30 ja 31 artiklassa säädetyt asian kannalta merkitykselliset takeet velvoittavat tehtäessä tällaista karkottamispäätöstä, jonka yhteydessä ei missään tapauksessa voida asettaa maahantulokieltoa.

(1)  EUVL C 152, 30.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/19

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.9.2019 – Valittajana Koton Mağazacilik Tekstil Sanayi ve Ticaret AȘ sekä muina osapuolina Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Joaquín Nadal Esteban

(asia C-104/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - Ehdottomat mitättömyysperusteet - 52 artiklan 1 kohdan b alakohta - Vilpillinen mieli tavaramerkin rekisteröintihakemusta jätettäessä)

(2019/C 383/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Koton Mağazacilik Tekstil Sanayi ve Ticaret AȘ (edustajat: J. Güell Serra ja E. Stoyanov Edissonov, abogados)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo) ja Joaquín Nadal Esteban (edustaja: J. L. Donoso Romero, abogado)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 30.11.2017 antama tuomio Koton Mağazacilik Tekstil Sanayi ve Ticaret vastaan EUIPO – Nadal Esteban (STYLO & KOTON) (T-687/16, EU:T:2017:853) kumotaan.

2)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 14.6.2016 tekemä päätös (asia R 1779/2015-2) kumotaan.

3)

Vaatimus riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi julistamisesta hylätään.

4)

Joaquín Nadal Esteban ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) velvoitetaan korvaamaan yhtä suuri osa Koton Mağazacilik Tekstil Sanayi ve Ticaret AȘ:n oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat aiheutuneet ensimmäisen oikeusasteen menettelyssä asiassa T-687/16 ja valitusmenettelyssä.

(1)  EUVL C 152, 30.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/20

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 10.9.2019 – Valittajana HTTS Hanseatic Trade Trust & Shipping GmbH sekä muina osapuolina Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

(asia C-123/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Korvaus vahingosta, jota valittaja väittää kärsineensä siksi, että sen nimi on merkitty henkilöiden ja yhteisöjen, joiden varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään, luetteloon - Vahingonkorvauskanne - Sopimussuhteen ulkopuolisen Euroopan unionin vastuun syntymisen välttämättömät edellytykset - Käsite ”unionin oikeussäännön riittävän ilmeinen rikkominen” - Arviointi - Käsite ”omistuksessa tai määräysvallassa oleva yhtiö” - Perusteluvelvollisuus)

(2019/C 383/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: HTTS Hanseatic Trade Trust & Shipping GmbH (edustaja: M. Schlingmann, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J. P. Hix ja M. Bishop) ja Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Tricot, M. Kellerbauer ja C. Zadra, sitten R. Tricot, C. Hödlmayr ja C. Zadra)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 13.12.2017 antama tuomio HTTS v. neuvosto (T-692/15, EU:T:2017:890) kumotaan.

2)

Asia palautetaan unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

(1)  EUVL C 161, 7.5.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/21

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Bonn – Saksa) – Antonio Romano ja Lidia Romano v. DSL Bank – DB Privat- und Firmenkundenbank AG:n toimipaikka, aiemmin DSL Bank – Deutsche Postbank AG:n liiketoimintayksikkö

(asia C-143/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 2002/65/EY - Etäsopimuksena tehdyt kuluttajaluottosopimukset - Peruuttamisoikeus - Peruuttamisoikeuden käyttö sen jälkeen, kun kumpikin osapuoli on täyttänyt kokonaisuudessaan sopimuksen kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä - Peruuttamisoikeutta koskevien tietojen ilmoittaminen kuluttajalle)

(2019/C 383/21)

Oikeudenkäyntikieli:

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Bonn

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Antonio Romano ja Lidia Romano

Vastaaja: DSL Bank – DB Privat- und Firmenkundenbank AG:n toimipaikka, aiemmin DSL Bank – Deutsche Postbank AG:n liiketoimintayksikkö

Tuomiolauselma

1)

Kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23.9.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY 6 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, luettuna yhdessä sen 1 artiklan 1 kohdan kanssa ja kyseisen direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle – sellaisena kuin sitä on tulkittu kansallisessa oikeuskäytännössä –, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisen rahoituspalveluja koskevan etäsopimuksen osalta ei suljeta pois kuluttajan peruuttamisoikeutta siinä tapauksessa, että kumpikin osapuoli on täyttänyt sopimuksen kokonaisuudessaan kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä ennen kuin kuluttaja käyttää peruuttamisoikeuttaan. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on ottaa huomioon kansallinen oikeus kokonaisuudessaan ja soveltaa siinä hyväksyttyjä tulkintatapoja päätyäkseen tämän säännöksen mukaiseen ratkaisuun muuttamalla tarvittaessa vakiintunutta kansallista oikeuskäytäntöä, jos se perustuu kyseisen säännöksen vastaiseen kansallisen oikeuden tulkintaan.

2)

Direktiivin 2002/65 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan a alakohdan ja 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että elinkeinonharjoittajan, joka tekee kuluttajan kanssa rahoituspalveluja koskevan etäsopimuksen, unionin oikeuden vaatimusten mukaista velvollisuutta ilmoittaa peruuttamisoikeudesta selkeästi ja ymmärrettävästi tavanomaisesti valistuneelle ja kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle keskivertokuluttajalle ennen kuin tämä kuluttaja on tullut etäsopimuksen tai tarjouksen sitomaksi ei ole loukattu, kun elinkeinonharjoittaja ilmoittaa kuluttajalle, että peruuttamisoikeutta ei sovelleta sopimukseen, jonka kumpikin osapuoli on täyttänyt kokonaisuudessaan kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä ennen kuin kuluttaja käyttää peruuttamisoikeuttaan, vaikka tämä tieto ei vastaa kansallista lainsäädäntöä – sellaisena kuin sitä on tulkittu kansallisessa oikeuskäytännössä –, jonka mukaan tällaisessa tapauksessa sovelletaan peruuttamisoikeutta.

(1)  EUVL C 182, 28.5.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/22

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Conseil d’État – Ranska) – Regards Photographiques SARL v. Ministre de l’Action et des Comptes publics

(asia C-145/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 103 artiklan 2 kohdan a alakohta - 311 artiklan 1 kohdan 2 alakohta - Liitteessä IX olevan A osan 7 kohta - Alennettu arvonlisäverokanta - Taide-esineet - Käsite - Taiteilijan ottamat ja hänen vedostamansa tai hänen valvonnassaan vedostetut signeeratut ja numeroidut valokuvat, joiden määrä on rajoitettu kolmeenkymmeneen - Kansallinen säännöstö, jossa rajataan alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen ainoastaan luonteeltaan taiteellisiin valokuviin)

(2019/C 383/22)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Regards Photographiques SARL

Vastapuoli: Ministre de l’Action et des Comptes publics

Tuomiolauselma

1)

Jotta valokuvia voidaan pitää taide-esineinä, joihin voidaan soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 103 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan a alakohdan nojalla, luettuina yhdessä kyseisen direktiivin 311 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan ja sen liitteessä IX olevan A osan 7 kohdan kanssa, niiden on täytettävä kyseisen 7 kohdan perusteet niin, että ne ovat tekijänsä ottamia, hänen vedostamiaan tai hänen valvonnassaan vedostettuja, signeerattuja ja numeroituja sekä määrältään kolmeenkymmeneen rajoitettuja, eikä mitään muita perusteita, etenkään toimivaltaisen kansallisen verohallinnon arviota valokuvien taiteellisesta luonteesta, voida ottaa huomioon.

2)

Direktiivin 2006/112 103 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohtaa, luettuina yhdessä kyseisen direktiivin 311 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan ja sen liitteessä IX olevan A osan 7 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen rajataan ainoastaan luonteeltaan taiteellisiin valokuviin, siltä osin kuin tämän viimeksi mainitun ominaisuuden olemassaolo edellyttää toimivaltaisen kansallisen verohallinnon suorittamaa arviointia, jota ei toteuteta sellaisten kyseisessä kansallisessa säännöstössä vahvistettujen objektiivisten, selkeiden ja täsmällisten kriteerien mukaan, joiden nojalla voidaan täsmällisesti määrittää valokuvat, joille kyseisen alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen on kansallisessa säännöstössä varattu, jotta vältetään verotuksen neutraalisuuden periaatteen loukkaaminen.

(1)  EUVL C 161, 7.5.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/23

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) – Yhdistynyt kuningaskunta) – AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree v. Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas

(asia C-172/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - 97 artiklan 5 kohta - Tuomioistuinten toimivalta - Loukkauskanne - Sen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivalta, jonka alueella ”loukkaustoimi on tapahtunut” - Internetsivustolla ja sosiaalisen median alustoilla julkaistavat mainokset ja myyntitarjoukset)

(2019/C 383/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree

Vastapuolet: Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas

Tuomiolauselma

[Euroopan unionin] tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 97 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että EU-tavaramerkin haltija, joka katsoo oikeuksiaan loukatun, koska kolmas on ilman haltijan suostumusta käyttänyt merkkiä, joka on sama kuin kyseessä oleva tavaramerkki, sähköisesti julkaistuissa mainoksissa ja myyntitarjouksissa sellaisia tavaroita varten, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin ne tavarat, joita varten mainittu tavaramerkki on rekisteröity, voi nostaa loukkauskanteen tätä kolmatta vastaan EU-tavaramerkkejä käsittelevässä tuomioistuimessa siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella ne kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat, joille nämä mainokset tai myyntitarjoukset on suunnattu, ovat, riippumatta siitä, että kyseinen kolmas on tehnyt kyseistä sähköistä julkaisemista koskevat päätökset ja toimenpiteet jossain toisessa jäsenvaltiossa.

(1)  EUVL C 190, 4.6.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/23

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Pollo del Campo S.c.a., Avi Coop Società Cooperativa Agricola (C-199/18), C.A.F.A.R. – Società Agricola Cooperativa ja Società Agricola Guidi di Roncofreddo di Guidi Giancarlo e Nicolini Fausta (C-200/18) v. Regione Emilia-Romagna, Azienda Unità Sanitaria Locale 104 di Modena ja A.U.S.L. Romagna (C-199/18 ja C-200/18), sekä SAIGI Società Cooperativa Agricola a r.l. ja MA.GE.MA. Società Agricola Cooperativa v. Regione Emilia-Romagna ja A.U.S.L. Romagna (C-343/18),

(yhdistetyt asiat C-199/18, C-200/18 ja C-343/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Asetus (EY) N:o 882/2004 - 27 artikla - Rehujen ja elintarvikkeiden virallinen valvonta - Rahoitus - Virallisesta valvonnasta perittävät maksut - Jäsenvaltioilla oleva mahdollisuus vapauttaa maksusta eräät toimijoiden luokat - Vähimmäismaksut)

(2019/C 383/24)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Pollo del Campo S.c.a., Avi Coop Società Cooperativa Agricola (C-199/18), C.A.F.A.R. – Società Agricola Cooperativa ja Società Agricola Guidi di Roncofreddo di Guidi Giancarlo e Nicolini Fausta (C-200/18) sekä SAIGI Società Cooperativa Agricola a r.l. ja MA.GE.MA. Società Agricola Cooperativa (C-343/18)

Vastapuolet: Regione Emilia-Romagna, Azienda Unità Sanitaria Locale 104 di Modena ja A.U.S.L. Romagna (C-199/18 ja C-200/18) sekä Regione Emilia-Romagna ja A.U.S.L. Romagna (C-343/18)

Tuomiolauselma

1)

Rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 27 artiklaa on tulkittava siten, että siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on vaadittava maksujen, jotka liittyvät mainitun asetuksen liitteessä IV olevassa A jaksossa ja liitteessä V olevassa A jaksossa lueteltuja toimia koskevaan viralliseen valvontaan, maksamista myös elintarvike- ja rehualan toimijoilta, jotka harjoittavat teurastus- ja lihanleikkaustoimintaa ensisijaista karjataloustoimintaansa täydentävänä toimintana.

2)

Asetuksen N:o 882/2004 27 artiklaa on tulkittava siten, ettei siinä sallita jäsenvaltion soveltavan maksuja, jotka ovat alhaisempia kuin asetuksen N:o 882/2004 liitteessä IV olevassa B jaksossa ja liitteessä V olevassa B jaksossa säädetyt vähimmäismaksut.

(1)  EUVL C 240, 9.7.2018. EUVL C 268, 30.7.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/24

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 5.9.2019 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(asia C-290/18) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 92/43/ETY - Luonnonvarainen eläimistö ja kasvisto - Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu - 4 artiklan 4 kohta - Liitteet I ja II - Yhteisön tärkeänä pitämiä alueita ei ole osoitettu erityisten suojelutoimien alueiksi - Tarvittavia toimenpiteitä ei ole toteutettu)

(2019/C 383/25)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Costa de Oliveira ja C. Hermes)

Vastaaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo, J. Reis Silva, H. Almeida, A. Pimenta ja P. Barros da Costa)

Tuomiolauselma

1)

Portugalin tasavalta ei ole noudattanut luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 4 artiklan 4 kohdan ja tämän direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole määrittänyt 61:tä yhteisön tärkeänä pitämää aluetta, jotka on hyväksytty neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaisesta luettelosta Atlantin luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä olevista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista 7.12.2004 tehdyssä komission päätöksessä 2004/813/EY ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaisesta luettelosta Välimeren vyöhykkeen luonnonmaantieteellisellä alueella olevista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista 19.7.2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/613/EY, erityisten suojelutoimien alueiksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuuden vuoden kuluessa näiden päätösten tekemisestä, ja koska se ei ole toteuttanut tarvittavia suojelutoimenpiteitä, jotka vastaavat näillä yhteisön tärkeänä pitämillä alueilla esiintyvien, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia.

2)

Portugalin tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 249, 16.7.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/25

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Krajský súd v Prešove – Slovakia) – TE v. Pohotovosť s. r. o.

(asia C-331/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2008/48/EY - Kuluttajansuoja - Kulutusluotto - 10 artiklan 2 kohdan h ja i alakohta ja 3 kohta - Sopimuksessa mainittavat tiedot - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään velvollisuudesta täsmentää kunkin maksuerän osalta jakautuminen pääoman lyhennykseen, korkoihin ja maksuihin)

(2019/C 383/26)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Krajský súd v Prešove

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TE

Vastaaja: Pohotovosť s. r. o.

Tuomiolauselma

1)

Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan h–j alakohtaa, luettuna yhdessä sen 22 artiklan 1 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan luottosopimuksessa on täsmennettävä sellainen kunkin maksuerän erittely, josta ilmenevät mahdolliset pääoman lyhennys, korko ja muut maksut.

2)

Direktiivin 2008/48 10 artiklan 2 kohtaa ja 22 artiklan 1 kohtaa, sellaisina kuin niitä on tulkittu 9.11.2016 annetussa tuomiossa Home Credit Slovakia (C-42/15, EU:C:2016:842), voidaan soveltaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen luottosopimukseen, joka on tehty ennen kyseisen tuomion antamista ja ennen kansallisen säännöstön muuttamista mainitussa tuomiossa omaksutun tulkinnan noudattamiseksi.

(1)  EUVL C 294, 20.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/26

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Lombardi Srl v. Comune di Auletta, Delta Lavori SpA ja Msm Ingegneria Srl

(asia C-333/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvät muutoksenhakumenettelyt - Direktiivi 89/665/ETY - Julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valinnasta tehtyyn päätökseen kohdistuva kumoamiskanne, jonka on nostanut tarjoaja, jonka tarjousta ei ole valittu - Sopimuspuoleksi valitun esittämä liitännäiskanne - Pääkanteen tutkittavaksi ottaminen siinä tapauksessa, että liitännäiskanne on perusteltu)

(2019/C 383/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lombardi Srl

Vastapuolet: Comune di Auletta, Delta Lavori SpA ja Msm Ingegneria Srl

Muu osapuoli: Robertazzi Costruzioni Srl

Tuomiolauselma

Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.12.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY, 1 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että kyseinen artikla on esteenä tarjoajan, joka on tavoittelemassa tiettyä sopimusta ja jonka etua julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tai niiden kansallisten säännösten, jotka on annettu kyseisen unionin oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, väitetty rikkominen on loukannut tai saattaa loukata, nostaman pääkanteen, jolla pyritään toisen tarjoajan sulkemiseen menettelyn ulkopuolelle, tutkimatta jättämiselle sellaisten kansallisten menettelysääntöjen tai oikeuskäytäntöön perustuvien käytäntöjen nojalla, jotka liittyvät vastavuoroisten menettelyn ulkopuolelle sulkemista koskevien kanteiden käsittelyyn, hankintasopimuksen tekomenettelyyn osallistujien lukumäärästä ja kanteita nostaneiden henkilöiden lukumäärästä riippumatta.

(1)  EUVL C 285, 13.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/26

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Milano – Italia) – Alessandro Salvoni v. Anna Maria Fiermonte

(asia C-347/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - 53 artikla - Liitteessä I oleva todistus siviili- ja kauppaoikeudellisessa asiassa annetusta tuomiosta - Ratkaisun antaneen tuomioistuimen toimivalta - Kuluttajien tekemiä sopimuksia koskevien toimivaltasääntöjen rikkomisen tarkastaminen viran puolesta)

(2019/C 383/28)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Milano

Pääasian asianosaiset

Hakija: Alessandro Salvoni

Vastapuoli: Anna Maria Fiermonte

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012, sellaisena kuin se on muutettuna 26.11.2014 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/281, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, 53 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että ratkaisun antanut tuomioistuin, jolta on haettu kyseisen 53 artiklan mukaista todistusta lainvoimaiseksi tulleesta ratkaisusta, voisi selvittää viran puolesta, onko tämän asetuksen II luvun 4 jakson säännöksiä rikottu, jotta kuluttajalle voidaan ilmoittaa mahdollisesti todetusta rikkomisesta ja antaa hänelle mahdollisuus arvioida kaikista seikoista tietoisena mahdollisuutta vedota mainitun asetuksen 45 artiklassa säädettyyn oikeussuojakeinoon.

(1)  EUVL C 285, 13.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/27

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Spetsializiran nakazatelen sad – Bulgaria) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat AH, PB, CX, KM ja PH

(asia C-377/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi (EU) 2016/343 - 4 artiklan 1 kohta - Syyttömyysolettama - Julkiset viittaukset syyllisyyteen - Syyttäjän ja rikoksentekijän välinen sopimus - Kansallisen oikeuskäytännön mukaan yksilöidään syytetyt, jotka eivät ole tehneet tällaista sopimusta - Perusoikeuskirja - 48 artikla)

(2019/C 383/29)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Spetsializiran nakazatelen sad

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

AH, PB, CX, KM ja PH

Muu osapuoli: MH

Tuomiolauselma

Eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että sopimuksessa, jossa syytetty myöntää syyllisyytensä sitä vastaan, että rangaistusta lievennetään, ja joka kansallisen tuomioistuimen on vahvistettava, mainitaan nimenomaisesti kyseessä olevan rikoksen tekijäkumppaneina paitsi tämä henkilö myös muut syytetyt, jotka eivät ole myöntäneet syyllisyyttään ja joita syytetään erillisessä rikosoikeudellisessa menettelyssä, sillä edellytyksellä, että yhtäältä tämä maininta on tarpeen sopimuksen tehneen henkilön oikeudellisen vastuun luonnehdinnan kannalta ja toisaalta samassa sopimuksessa ilmaistaan selvästi, että näitä muita henkilöitä syytetään erillisessä rikosoikeudellisessa menettelyssä ja että heidän syyllisyyttään ei ole laillisesti näytetty toteen.

(1)  EUVL C 294, 20.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/28

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Rejonowy Lublin-Wschód w Lublinie z siedzibą w Świdniku – Puola) – Lexitor Sp. z o.o. v. Spółdzielcza Kasa Oszczędnościowo – Kredytowa im. Franciszka Stefczyka z siedzibą w Gdyni, Santander Consumer Bank S.A. ja mBank S.A.

(asia C-383/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Kulutusluottosopimukset - Direktiivi 2008/48/EY - 16 artiklan 1 kohta - Ennenaikainen takaisinmaksu - Kuluttajan oikeus vähennykseen luoton kokonaiskustannuksista niin, että tämä vähennys koostuu sopimuksen jäljellä olevana voimassaoloaikana kertyvistä koroista ja kustannuksista)

(2019/C 383/30)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Rejonowy Lublin-Wschód w Lublinie z siedzibą w Świdniku

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Lexitor Sp. z o.o.

Vastaajat: Spółdzielcza Kasa Oszczędnościowo – Kredytowa im. Franciszka Stefczyka z siedzibą w Gdyni, Santander Consumer Bank S.A. ja mBank S.A.

Tuomiolauselma

Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY 16 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kuluttajan oikeus vähennykseen luoton kokonaiskustannuksista luoton ennenaikaisen takaisinmaksun yhteydessä kattaa kaikki kuluttajalle aiheutuneet kustannukset.

(1)  EUVL C 294, 20.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/29

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona – Espanja) – DW v. Nobel Plastiques Ibérica SA

(asia C-397/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 2000/78/EY - Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa - 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta ja 5 artikla - Vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto - Kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettu ammatillisille riskeille erityisen altis työntekijä - Vammaisuuden olemassaolo - Objektiivisiin syihin perustuva irtisanominen tuottavuustasoa, työpaikan työtehtävien monialaisuutta sekä poissaoloja työstä koskevin perustein - Erityinen haitta vammaisille henkilöille - Välillinen syrjintä - Kohtuulliset mukautukset - Henkilö, joka ei ole pätevä, kykenevä eikä käytettävissä kyseessä olevien työtehtävien hoitamiseen)

(2019/C 383/31)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 3 de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: DW

Vastaaja: Nobel Plastiques Ibérica SA

Muut osapuolet: Fondo de Garantía Salarial (Fogasa) ja Ministerio Fiscal

Tuomiolauselma

1)

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettua neuvoston direktiiviä 2000/78/EY on tulkittava siten, että työntekijän, jonka on todettu olevan kansallisessa oikeudessa tarkoitetulla tavalla erityisen altis ammatillisille riskeille, terveydentila, joka ei salli tämän työntekijän hoitaa tiettyjä työtehtäviä siitä syystä, että se aiheuttaisi vaaran hänen terveydelleen tai muille henkilöille, kuuluu tässä direktiivissä tarkoitetun vammaisuuden käsitteen soveltamisalaan vain, kun tämä tila aiheuttaa työkyvyn rajoituksen, joka johtuu muun muassa pysyvistä fyysisistä, henkisistä tai psyykkisistä vaurioista, jotka vuorovaikutuksessa erilaisten muiden esteiden kanssa voivat estää kyseessä olevan henkilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen työelämään yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasiassa.

2)

Direktiivin 2000/78 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohtaa on tulkittava siten, että vammaisen työntekijän irtisanominen objektiivisista syistä sillä perusteella, että tämä täyttää ne valintaperusteet, jotka työnantaja ottaa huomioon määrittääkseen irtisanottavat henkilöt, eli sen, että hänen tuottavuustasonsa alittaa tietyn tason, hänen monialaisuutensa yrityksen työtehtävissä on vähäinen ja hänen poissaolo-osuutensa on korkea, on tässä säännöksessä tarkoitettua vammaisuuteen perustuvaa välillistä syrjintää, ellei työnantaja ole ensin toteuttanut kyseisen työntekijän osalta mainitun direktiivin 5 artiklassa tarkoitettuja kohtuullisia mukautuksia taatakseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen vammaisten henkilöiden osalta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava.

(1)  EUVL C 294, 20.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/30

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vilniaus apygardos administracinis teismas – Liettua) – AW, BV, CU ja DT v. Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija

(asia C-417/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 2002/22/EY - Yleispalvelut ja käyttäjien oikeudet sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla - 26 artiklan 5 kohta - Eurooppalainen hätänumero - Soittajan sijaintitietojen käyttöön antaminen)

(2019/C 383/32)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vilniaus apygardos administracinis teismas

Pääasian asianosaiset

Kantajat: AW, BV, CU ja DT

Vastaaja: Liettuan valtio, jota edustavat Lietuvos Respublikos ryšių reguliavimo tarnyba, Bendrasis pagalbos centras ja Lietuvos Respublikos vidaus reikalų ministerija

Tuomiolauselma

1)

Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 26 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että siinä asetetaan jäsenvaltioille teknisten mahdollisuuksien rajoissa velvollisuus valvoa, että kyseessä olevat yritykset antavat veloituksetta eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettuja hätäpuheluita käsittelevän viranomaisen käyttöön soittajan sijaintitiedot heti, kun puhelu saapuu mainitulle viranomaiselle, myös silloin, kun puhelu on soitettu matkapuhelimesta, jossa ei ole SIM-korttia.

2)

Direktiivin 2002/22 26 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, että siinä annetaan jäsenvaltioille harkintavalta eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soittaneen henkilön sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevien perusteiden määrittelemisessä, mutta on kuitenkin täsmennettävä, että niiden määrittelemien perusteiden avulla on varmistettava teknisten mahdollisuuksien rajoissa soittajan sijainti sillä luotettavuudella ja täsmällisyydellä kuin on tarpeen, jotta hätäpalvelut voivat tulla hänen avukseen hyödyllisellä tavalla, mitä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava.

3)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että jos jäsenvaltion kansallisen oikeuden perusteella kansallisten viranomaisten lainvastaisen toiminnan ja yksityiselle oikeussubjektille aiheutuneen vahingon välillä oleva välillinen syy-yhteys katsotaan riittäväksi valtion vastuun toteamiseksi, kyseessä olevan jäsenvaltion syyksi luettavan unionin oikeuden rikkomisen ja yksityiselle oikeussubjektille aiheutuneen vahingon välinen välillinen syy-yhteys on myös katsottava riittäväksi kyseisen jäsenvaltion vastuun toteamiseksi tästä unionin oikeuden rikkomisesta.

(1)  EUVL C 352, 1.10.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/31

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 5.9.2019 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(asia C-443/18) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Kasvinsuojelu - Direktiivi 2000/29/EY - Kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estäminen - 16 artiklan 1 ja 3 kohta - Täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/789 - Toimenpiteet Xylella fastidiosan (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi - 7 artiklan 2 kohdan c alakohta - Leviämisen rajoittamista koskevat toimenpiteet - Velvollisuus poistaa välittömästi tartunnan saaneet kasvit 20 kilometrin etäisyydellä tartuntavyöhykkeeltä - 7 artiklan 7 kohta - Seurantavelvollisuus - Vuotuiset kartoitukset - 6 artiklan 2, 7 ja 9 kohta - Hävittämistoimenpiteet - Jatkuva ja yleinen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEU 4 artiklan 3 kohta - Vilpittömän yhteistyön velvoite)

(2019/C 383/33)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Eggers ja D. Bianchi)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajinaan S. Fiorentino ja G. Caselli, avvocati dello Stato

Tuomiolauselma

1)

Italian tasavalta

—

ei ole noudattanut toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi 18.5.2015 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789, sellaisena kuin se on muutettuna 12.5.2016 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/764, 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole valvonut rajoitusalueella, että ainakin kaikki kasvit, joiden todetaan saaneen Xylella fastidiosa -tartunnan, poistetaan välittömästi, jos ne sijaitsevat tartuntavyöhykkeellä, 20 kilometrin etäisyydellä tartuntavyöhykkeen ja muun unionin alueen välisestä rajasta, ja

—

ei ole noudattanut kyseisen täytäntöönpanopäätöksen 7 artiklan 7 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on jättänyt takaamatta, että Xylella fastidiosan esiintymistä seurataan rajoitusalueella tarkoituksenmukaisina ajankohtina tehtävin vuotuisin kartoituksin.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan komissio ja Italian tasavalta vastaavat kumpikin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 294, 20.8.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/32

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Judecătoria Constanța – Romania) – R v. P

(asia C-468/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa - Asetus (EY) N:o 4/2009 - 3 artiklan a ja d alakohta ja 5 artikla - Tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu kolme toisiinsa liittyvää vaatimusta, nimittäin alaikäisen lapsen vanhempien avioeroa koskeva vaatimus, vanhempainvastuuta lapsen osalta koskeva vaatimus ja lapsen elatusvelvollisuutta koskeva vaatimus - Toteaminen toimivaltaiseksi avioeron osalta ja vailla toimivaltaa olevaksi vanhempainvastuun osalta - Toimivalta käsitellä lapsen elatusvelvollisuutta koskeva vaatimus - Vastaajan asuinpaikan tuomioistuin, jossa hän vastaa)

(2019/C 383/34)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Judecătoria Constanța

Pääasian asianosaiset

Kantaja: R

Vastaaja: P

Tuomiolauselma

Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklan a ja d alakohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että kun jäsenvaltion tuomioistuimessa nostetaan kanne, johon sisältyy kolme vaatimusta, nimittäin alaikäisen lapsen vanhempien avioeroa koskeva vaatimus, vanhempainvastuuta lapsen osalta koskeva vaatimus ja lapsen elatusvelvollisuutta koskeva vaatimus, avioeroasian käsittelevä tuomioistuin, joka on katsonut olevansa vailla toimivaltaa vanhempainvastuuta kyseisen lapsen osalta koskevassa asiassa, on kuitenkin toimivaltainen lapsen elatusvelvollisuutta koskevan vaatimuksen osalta, kun se on samanaikaisesti myös vastaajan asuinpaikan tuomioistuin ja tuomioistuin, jossa vastaaja on vastannut kiistämättä toimivaltaa.

(1)  EUVL C 381, 22.10.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/32

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 4.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – GP v. Bundesagentur für Arbeit – Familienkasse Baden-Württemberg West

(asia C-473/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaaliturva - Siirtotyöläiset - Valuuttojen muuntamisesta annetut Euroopan unionin säännöt - Asetus (EY) N:o 987/2009 - Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös H3 - Jäsenvaltiossa asuvan ja Sveitsissä työskentelevän työntekijän perheavustusten erotusetuuden laskeminen - Muuntokurssin viitepäivän määrittäminen)

(2019/C 383/35)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Baden-Württemberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: GP

Vastaaja: Bundesagentur für Arbeit – Familienkasse Baden-Württemberg West

Tuomiolauselma

1)

Toiseen valuuttaan tapahtuvan lapsilisän muuntamisen osalta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 16.9.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 988/2009, 68 artiklan 2 kohdan mukaisen mahdollisen erotusetuuden määrän määrittämiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 90 artiklan sekä asetuksen N:o 987/2009 90 artiklassa tarkoitetun vaihtokurssien vahvistamisessa huomioon otettavasta ajankohdasta 15.10.2009 tehdyn sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätöksen H3 soveltamiseen ja tulkintaan ei vaikuta se, että sveitsiläinen laitos on maksanut lapsilisän Sveitsin frangeina.

2)

15.10.2009 tehtyä päätöstä H3 on tulkittava siten, että sen 2 kohtaa on sovellettava niiden valuuttojen muuntamiseen, joissa lapsilisät on myönnetty, asetuksen N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 988/2009, 68 artiklan 2 kohdan mukaisen erotusetuuden mahdollisen määrän määrittämiseksi.

3)

15.10.2009 tehdyn päätöksen H3 2 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla käsitteellä ”päivä, jona laitos toteuttaa toimenpiteen” tarkoitetaan päivää, jona työskentelyvaltion toimivaltainen laitos maksaa kyseessä olevan perhe-etuuden.

(1)  EUVL C 427, 26.11.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/33

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 11.9.2019 – Valittajana HX ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto

(asia C-540/18 P) (1)

(Muutoksenhaku - Syyrian arabitasavaltaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Toimenpiteet, jotka kohdistuvat Syyriassa toimiviin johtaviin liike-elämän edustajiin - Näyttö siitä, että merkitseminen luetteloihin on perusteltua)

(2019/C 383/36)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Valittaja: HX (edustaja: S. Koev, advokat)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: I. Gurov ja A. Vitro)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

HX vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 408, 12.11.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/34

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – AS v. Deutsches Patent- und Markenamt

(asia C-541/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tavaramerkit - Direktiivi 2008/95/EY - 3 artiklan 1 kohdan b alakohta - Erottamiskyky - Arviointiperusteet - Aihetunnisteesta (hashtag) koostuva merkki)

(2019/C 383/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AS

Vastapuoli: Deutsches Patent- und Markenamt

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 3 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että sellaisen merkin erottamiskyky, jonka rekisteröintiä tavaramerkiksi on haettu, on tutkittava ottamalla huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien kaikki haetun tavaramerkin todennäköiset käyttötavat. Nämä tavat vastaavat – jollei ole esitetty muita seikkoja – käyttötapoja, jotka voivat asianomaisen talouden alan tottumusten kannalta olla merkittäviä käytännössä.

(1)  EUVL C 436, 3.12.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/35

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Baden-Württemberg – Saksa) – TDK-Lambda Germany GmbH v. Hauptzollamt Lörrach

(asia C-559/18) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (ETY N:o 2658/87 - Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - Alanimike 85044030 - Staattiset muuttajat - Luokitteluperusteet - Pääasiallinen käyttötarkoitus)

(2019/C 383/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Baden-Württemberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TDK-Lambda Germany GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Lörrach

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I esitetyn yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on peräkkäin muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 ja 4.10.2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1001/2013, alanimikettä 85 044 030 on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset staattiset muuttajat voivat kuulua edellä mainittuun alanimikkeeseen ainoastaan, jos ne on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi televiestintälaitteissa tai automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä tässä alanimikkeessä tarkoitetulla tavalla, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava.

(1)  EUVL C 436, 3.12.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/35

Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 5.9.2019 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (patents court) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Eli Lilly and Company v. Genentech Inc.

(asia C-239/19) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Lääkkeiden lisäsuojatodistus - Asetus (EY) N:o 469/2009 - 3 artiklan b alakohta - Myöntämisedellytykset - Myyntilupa - Kolmannelle myönnetty myyntilupa - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

(2019/C 383/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (patents court)

Asianosaiset

Kantaja: Eli Lilly and Company

Vastaaja: Genentech Inc.

Määräysosa

High Court of Justice (England & Wales), Chancery Divisionin (patents court) (Englannin ja Walesin alioikeus, Chancery-osasto (patenttijaosto)) 4.3.2019 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 172, 20.5.2019.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/36

Valitus, jonka João Miguel Barata on tehnyt 30.1.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-854/16., Barata v. parlamentti, 20.11.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-71/19 P)

(2019/C 383/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: João Miguel Barata (edustajat: G. Pandey ja D. Rovetta, avocats, ja J. Grayston, Solicitor)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on 26.9.2019 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja koska se on osittain selvästi perusteeton, ja määrännyt João Miguel Baratan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Arbitral de pe lângă Asociația de arbitraj de pe lângă Baroul Cluj (Romania) on esittänyt 25.2.2019 – KE v. LF

(asia C-185/19)

(2019/C 383/41)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Arbitral de pe lângă Asociația de arbitraj de pe lângă Baroul Cluj

Pääasian asianosaiset

Kantaja: KE

Vastaaja: LF

Unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on 24.9.2019 antamallaan määräyksellä todennut, että Tribunalul Arbitral de pe lângă Asociația de arbitraj de pe lângă Baroul Clujin 12.2.2019 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi ja joka tapauksessa asia on selvästi Euroopan unionin tuomioistuimen toimivaltaan kuulumaton.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/37

Valitus, jonka Xianhao Pan on tehnyt 27.5.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-777/17, Pan v. EUIPO – Entertainment One UK (TOBBIA), 21.3.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-412/19 P)

(2019/C 383/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Xianhao Pan (edustaja: M. Oliva, avvocato)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Entertainment One UK Ltd

Unionin tuomioistuimen varapresidentti on 12.7.2019 antamallaan määräyksellä jättänyt valituksen tutkimatta.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/37

Valitus, jonka Stada Arzneimittel AG on tehnyt 14.6.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-804/17, Stada Arzneimittel v. EUIPO (Kaksi vastakkaista kaarta), 4.4.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-460/19 P)

(2019/C 383/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Stada Arzneimittel AG (edustajat: A. K. Marx, R. Kaase ja J.-C. Plate, Rechtsanwälte)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) on 1.10.2019 antamallaan määräyksellä jättänyt valitusluvan myöntämättä ja velvoittanut Stada Arzneimittel AG:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/38

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 16.7.2019 – XW v. Eurowings GmbH

(asia C-541/19)

(2019/C 383/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: XW

Vastaaja: Eurowings GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Käytetäänkö asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 7 artiklan mukaista korvausta laskettaessa perustana kokonaislentomatkaa myös silloin, kun lentomatkustajan saapuminen lopulliseen määräpaikkaan viivästyy vähintään kolme tuntia vain liityntälennon viivästymisen/peruutuksen vuoksi, kun syöttölento oli toteutunut aikataulun mukaisesti, näistä kummastakin lennosta olivat vastuussa eri lentoyhtiöt ja lennot varattiin yhdessä?

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/38

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 16.7.2019 – YX v. Eurowings GmbH

(asia C-542/19)

(2019/C 383/45)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: YX

Vastaaja: Eurowings GmbH

Ennakkoratkaisukysymys

Käytetäänkö asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 7 artiklan mukaista korvausta laskettaessa perustana kokonaislentomatkaa myös silloin, kun lentomatkustajan saapuminen lopulliseen määräpaikkaan viivästyy vähintään kolme tuntia vain liityntälennon viivästymisen/peruutuksen vuoksi, kun syöttölento oli toteutunut aikataulun mukaisesti, näistä kummastakin lennosta olivat vastuussa eri lentoyhtiöt ja lennot varattiin yhdessä?

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/39

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 29.7.2019 – PL v. Deutsche Lufthansa AG

(asia C-574/19)

(2019/C 383/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PL

Vastaaja: Deutsche Lufthansa AG

Unionin tuomioistuimen presidentin 23.9.2019 antamalla määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/39

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 30.7.2019 – FRENETIKEXITO – UNIPESSOAL LDA v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(asia C-581/19)

(2019/C 383/47)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: FRENETIKEXITO – UNIPESSOAL LDA

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa yhtiö

a)

tarjoaa pääasiallisena toimintanaan liikunta- ja hyvinvointipalveluja ja oheistoimintanaan terveyspalveluja, muun muassa ravintovalmennusta, ravitsemusneuvontaa ja fyysisen kunnon kartoitusta, sekä hierontapalveluja;

b)

tarjoaa asiakkailleen ohjelmia, joihin sisältyy pelkät kuntosalipalvelut, sekä ohjelmia, joihin sisältyvät kuntosali- ja ravitsemuspalvelut;

onko 28.[11.2006] annetun direktiivin 2006/112/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan c [alakohtaa] sovellettaessa katsottava, että terveyspalvelut, erityisesti ravintovalmennus, ovat liikunta- ja hyvinvointipalvelujen liitännäispalveluja, jolloin tarjottuja liitännäispalveluja on kohdeltava verotuksessa samoin kuin pääasiallisena toimintana tarjottavia palveluja, vai onko sen sijaan katsottava, että terveyspalvelut, erityisesti ravintovalmennus, sekä liikunta- ja hyvinvointipalvelut ovat toisistaan erillisiä ja itsenäisiä, jolloin niihin on sovellettava kummallekin toiminnalle säädettyä omaa verokohteluaan?

2)

Edellyttääkö 28.[11.2006] annetun direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltaminen, että siinä tarkoitettuja palveluja on tosiasiallisesti tarjottava, vai riittääkö kyseisen vapautuksen soveltamiseksi pelkkä näiden palvelujen saataville antaminen siten, että palvelun käyttö riippuu yksinomaan asiakkaan tahdosta?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/40

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesgericht für Strafsachen Wien (Itävalta) on esittänyt 2.8.2019 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana ovat A***** ja muut tuntemattomat tekijät

(asia C-584/19)

(2019/C 383/48)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesgericht für Strafsachen Wien

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

A***** ja muut tuntemattomat tekijät

Muut osapuolet: Staatsanwaltschaft Wien ja Staatsanwaltschaft Hamburg

Ennakkoratkaisukysymys

Onko rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU (1) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeusviranomaisen käsitettä ja mainitun direktiivin 2 artiklan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettua yleisen syyttäjän käsitettä tulkittava siten, että sen alaan kuuluvat myös jäsenvaltion yleiset syyttäjät, joiden osalta on vaara siitä, että Hampurin oikeusministerin kaltainen täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin kohdistaa niihin suoraan tai välillisesti määräyksiä tai käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, kun ne tekevät päätöstä eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamisesta?

(1)  EUVL 2014, L 130, s. 1.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/41

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Ondernemingsrechtbank Antwerpen (Belgia) on esittänyt 6.8.2019 – M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited v. Telenet BVBA

(asia C-597/19)

(2019/C 383/49)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ondernemingsrechtbank Antwerpen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited

Vastaaja: Telenet BVBA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

a)

Voidaanko tiedoston lataamista peer-to-peer-verkon kautta ja samalla sen osien (pieces) (joskus hyvin pirstalaisesti kokonaisuuteen nähden) saattamista saataville lataamista varten (seeding, ts. ”seedaus”), pitää direktiivin 2001/29 (1) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yleisölle välittämisenä siinäkin tapauksessa, että nämä yksittäiset osat (pieces) ovat yksinään käyttökelvottomia?

Jos edellä esitettyyn kysymykseen on vastattava myöntävästi,

b)

onko olemassa de minimis -kynnysarvoa niin, että näiden osien seeding olisi yleisölle välittämistä?

c)

onko sillä olosuhteella, että seeding voi tapahtua käyttäjälle automaattisesti (torrent clientin asetusten seurauksena) ja siksi tahattomasti, merkitystä?

2)

a)

Voiko henkilö, joka on sopimuksen perusteella tekijänoikeuksien (tai lähioikeuksien) haltija mutta joka ei kuitenkaan itse hyödynnä niitä vaan ainoastaan vaatii vahingonkorvausta väitetyiltä oikeudenloukkaajilta – ja jonka taloudellinen ansaintamalli on siis riippuvainen piratismin olemassaolosta sen torjumisen sijaan –, nauttia samoista oikeuksista kuin ne, jotka direktiivin 2004/48 (2) II luvussa myönnetään tekijöille tai lisenssinhaltijoille, jotka hyödyntävät tekijänoikeuksia tavanomaisella tavalla?

b)

Miten tämä lisenssinhaltija on tässä tapauksessa voinut kärsiä ”vahinkoa” (direktiivin 2004/48 13 artiklan mukaisessa merkityksessä) loukkauksen vuoksi?

3)

Ovatko ensimmäisessä ja toisessa ennakkoratkaisukysymyksessä kuvatut konkreettiset olosuhteet merkityksellisiä arvioitaessa oikeudenmukaisen tasapainon löytämistä yhtäältä immateriaalioikeuksien noudattamisen varmistamisen ja toisaalta perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien ja vapauksien, kuten yksityiselämän kunnioittaminen ja henkilötietojen suojaaminen, välillä, ja erityisesti oikeasuhteisuuden arvioinnin yhteydessä?

4)

Onko näissä olosuhteissa seederseistä koostuvan swarmin IP-osoitteiden järjestelmällinen rekisteröinti sekä yleinen käsittely (jonka suorittaa itse lisenssihaltija tai kolmas osapuoli sen toimeksiannosta) oikeutettua yleisen tietosuoja-asetuksen (3) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla?

(1)  Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (EYVL 2001, L 167, s. 10).

(2)  Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY (EUVL 2004, L 157, s. 45).

(3)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EUVL 2016, L 119, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/42

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Wojewódzki Sąd Administracyjny we Wrocławiu (Puola) on esittänyt 9.8.2019 – Gmina Wrocław v. Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej

(asia C-604/19)

(2019/C 383/50)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Wojewódzki Sąd Administracyjny we Wrocławiu

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Gmina Wrocław

Vastapuoli: Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko pysyvän käyttöoikeuden muuttuminen lain nojalla kiinteistön omistusoikeudeksi käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) (jäljempänä direktiivi 2006/112) 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, luettuna yhdessä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, tarkoitettu tavaroiden luovutus, josta on suoritettava arvonlisäveroa?

2)

Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kieltävä, onko pysyvän käyttöoikeuden muuttuminen lain nojalla kiinteistön omistusoikeudeksi direktiivin 2006/112 14 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, tarkoitettu tavaroiden luovutus, josta on suoritettava arvonlisäveroa?

3)

Toimiiko kunta kantaessaan maksuja pysyvän käyttöoikeuden muuttumisesta lain nojalla kiinteistön omistusoikeudeksi käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa direktiivin 2006/112 9 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, tarkoitettuna verovelvollisena vaiko direktiivin 2006/112 13 artiklassa tarkoitettuna viranomaisena?

(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/43

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Saksa) on esittänyt 20.8.2019 – Land Nordrhein-Westfalen v. D.-H. T., joka toimii selvittäjänä J & S Service UG (haftungsbeschränkt) -yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä

(asia C-620/19)

(2019/C 383/51)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Land Nordrhein-Westfalen

Vastapuoli: D.-H. T., joka toimii selvittäjänä J & S Service UG (haftungsbeschränkt) -yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä

Muu osapuoli: Vertreter des Bundesinteresses beim Bundesverwaltungsgericht

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Suojataanko asetuksen (EU) 2016/679 (1) 23 artiklan 1 kohdan j alakohdassa myös veroviranomaisten etuja?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, kattaako ilmaus ”yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano” myös tilanteen, jossa veroviranomainen puolustautuu yksityisoikeudellisia vaateita vastaan, ja onko tällöin edellytyksenä, että vaateet on jo esitetty?

3)

Sallitaanko asetuksen (EU) 2016/679 23 artiklan 1 kohdan e alakohdassa jäsenvaltion tärkeän taloudellisen edun suojaamiseksi verotuksen alalla se, että asetuksen (EU) 2016/679 15 artiklassa säädettyä oikeutta saada pääsy tietoihin rajoitetaan, kun kyse on puolustautumisesta veroviranomaiselle esitettyjä sellaisia yksityisoikeudellisia vaateita vastaan, jotka koskevat takaisinsaantia maksukyvyttömyysmenettelyssä?

(1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1)

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/44

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. XD

(asia C-625/19 PPU)

(2019/C 383/52)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Hakija: Openbaar Ministerie

Vastapuoli: XD

Ennakkoratkaisukysymys

Voidaanko yleistä syyttäjää, joka osallistuu lainkäyttöön pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, toimii riippumattomasti suorittaessaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen liittyviä tehtäviään ja antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, pitää puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna pidätysmääräyksen antaneena oikeusviranomaisena, jos pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuin on arvioinut eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen edellytykset ja erityisesti sen oikeasuhteisuuden, ennen kuin kyseinen yleinen syyttäjä on tehnyt tosiasiallisen päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta?

(1)  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/44

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. YC

(asia C-626/19 PPU)

(2019/C 383/53)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Hakija: Openbaar Ministerie

Vastapuoli: YC

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko yleistä syyttäjää, joka osallistuu lainkäyttöön pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, toimii riippumattomasti suorittaessaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen liittyviä tehtäviään ja antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, pitää puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna pidätysmääräyksen antaneena oikeusviranomaisena, jos pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuin on arvioinut eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen edellytykset ja erityisesti sen oikeasuhteisuuden, ennen kuin kyseinen yleinen syyttäjä on tehnyt tosiasiallisen päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Täyttyykö edellytys, jonka mukaan yleisen syyttäjän tehdessä päätöksen antaa eurooppalainen pidätysmääräys kyseisen päätöksen ja erityisesti sen oikeasuhteisuuden osalta käytettävissä on oltava unionin tuomioistuimen 27.5.2019 antaman tuomion (EU:C:2019:456) 75 kohdassa tarkoitetuin tavoin sellainen oikeussuojakeino tuomioistuimessa, joka täyttää kaikki tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset, jos etsityn henkilön käytettävissä on hänen tosiasiallisen luovuttamisensa jälkeen oikeussuojakeino, jonka puitteissa hän voi vedota pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimessa eurooppalaisen pidätysmääräyksen pätemättömyyteen ja kyseinen tuomioistuin tutkii muun muassa sen päätöksen oikeasuhteisuuden, jolla kyseinen eurooppalainen pidätysmääräys annettiin?

(1)  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/45

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 22.8.2019 – Openbaar Ministerie v. ZB

(asia C-627/19 PPU)

(2019/C 383/54)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Hakija: Openbaar Ministerie

Vastapuoli: ZB

Ennakkoratkaisukysymys

Kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkoituksena on panna täytäntöön tuomarin tai tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoisella ratkaisulla määrätty vapausrangaistus ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaa yleinen syyttäjä, joka osallistuu lainkäyttöön pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, ja on taattua, että hän toimii riippumattomasti suorittaessaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen liittyviä tehtäviään, päteekö tällöin myös se edellytys, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskevan päätöksen ja erityisesti sen oikeasuhteisuuden osalta on oltava käytettävissä kaikki tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset täyttävä oikeussuojakeino tuomioistuimessa?

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/46

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 23.8.2019 – PAGE Internacional Lda v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(asia C-630/19)

(2019/C 383/55)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: PAGE Internacional Lda

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymys

Kun huomioon otetaan 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 168 artiklan a alakohdan ja 176 artiklan sekä arvonlisäverotuksen neutraalisuuden periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen asianmukainen tulkinta, voiko Portugalin lainsäätäjä rajoittaa Portugalin arvonlisäverokoodeksin (Código do Imposto sobre o Valor Acrescentado) [– –] 21 §:n 1 momentin d kohdassa ja 2 momentin d kohdassa ruokakustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden 50 prosenttiin, vaikka verovelvollinen osoittaa, että kyseiset kustannukset ovat liittyneet kokonaisuudessaan sen verollisen liiketoiminnan harjoittamiseen?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/46

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 26.8.2019 – Y v. CAK

(asia C-636/19)

(2019/C 383/56)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Centrale Raad van Beroep

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Y

Vastapuoli: CAK

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiiviä 2011/24/EU (1) tulkittava siten, että asetuksen (EY) N:o 883/2004 (2) 24 artiklassa tarkoitetut henkilöt, jotka saavat asuinvaltiossaan luontoisetuuksia, joiden kustannuksista Alankomaat on vastuussa, mutta joita ei ole Alankomaissa vakuutettu lakisääteisten sairausvakuutusten nojalla, vedota suoraan kyseiseen direktiiviin korvauksen myöntämiseksi annetun hoidon kustannuksista?

Jos tähän on vastattava kieltävästi,

2)

seuraako SEUT 56 artiklasta, että käsiteltävässä asiassa esillä olevan kaltaisessa tapauksessa korvauksen epääminen muussa jäsenvaltiossa kuin asuin- tai eläkevaltiossa annetusta hoidosta muodostaa palveluiden tarjoamisen vapauden perusteettoman esteen?

(1)  Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa 9.3.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (EUVL 2011, L 88, s. 45).

(2)  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/47

Valitus, jonka Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd on tehnyt 9.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-741/16, Changmao Biochemical Engineering v. komissio, 28.6.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-666/19 P)

(2019/C 383/57)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Changmao Biochemical Engineering Co. Ltd (edustajat: K. Adamantopoulos ja P. Billiet, avocats)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Hyet Sweet

Vaatimukset

—

Unionin yleisen tuomioistuimen 28.6.2019 asiassa T-741/16 antama tuomio on kumottava kokonaisuudessaan

—

valittajan unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset on hyväksyttävä ja riidanalainen päätös (1) kumottava valittajaa koskevin osin unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan nojalla

—

vastapuoli ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut tässä muutoksenhakuasiassa ja unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-741/16

vaihtoehtoisesti

—

asia on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle, jotta se voi ratkaista ensimmäisen kanneperusteen toisen osan

—

edelleen toissijaisesti asia on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle, jotta se voi ratkaista muun valittajan esittämän ja ratkaisukelpoisen kanneperusteista

—

on todettava, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää viisi valitusperustetta.

Ensimmäinen valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen tuomionsa 54, 64–67, 69, 70, 78–80, 87, 93, 97 ja 98 kohdassa esittämiä toteamuksia rasittavat ilmeiset lain soveltamista ja tosiseikkojen huomioon ottamista koskevat virheet siltä osin kuin niissä todettiin, ettei valittajan tilejä ollut laadittu kansainvälisten kirjanpitostandardien (IAS) mukaisesti eivätkä ne näin ollen täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan toisen luetelmakohdan vaatimuksia. Lisäseurauksena unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei tutkinut valittajan perusasetuksen (2) 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan kolmannen luetelmakohtaan liittyvää väitettä.

Toinen valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen tuomionsa 113, 115–118, 125, 126 ja 128–130 kohdassa esittämiä toteamuksia rasittavat ilmeiset lain soveltamista ja tosiseikkojen huomioon ottamista koskevat virheet siltä osin kuin niissä todettiin, ettei komissio soveltanut virheellisesti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, 6 artiklan 8 kohtaa tai 9 artiklan 4 kohtaa eikä laiminlyönyt huolenpitovelvollisuuttaan tai hyvää hallintoa, vaikka se ei edellyttänyt yksityiskohtaista luetteloa vastaavanlaisen maan tuottajan vientiliiketoimista eikä tutkinut sitä.

Kolmas valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen tuomionsa 141–144, 152, 153 ja 155–162 kohdassa esittämiä toteamuksia rasittavat ilmeiset lain soveltamista ja tosiseikkojen huomioon ottamista koskevat virheet siltä osin kuin niissä todettiin, ettei komissio soveltanut virheellisesti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohtaa ja 9 artiklan 4 kohtaa tai polkumyyntisopimuksen 2.4 artiklaa eikä laiminlyönyt huolenpitovelvollisuuttaan tai hyvää hallintoa, vaikka se ei mukauttanut normaaliarvoa ja kantajan vientihintaa polkumyyntimarginaalin laskemista varten.

Neljäs valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen tuomionsa 148 ja 150 kohdassa esittämiä toteamuksia rasittavat ilmeiset lain soveltamista ja tosiseikkojen huomioon ottamista koskevat virheet siltä osin kuin niissä todettiin, ettei komissio soveltanut virheellisesti perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan 3 alakohtaa ja 9 artiklan 4 kohtaa eikä laiminlyönyt huolenpitovelvollisuuttaan tai hyvää hallintoa, vaikka se ei mukauttanut unionin tuottajan vahinkoa aiheuttamatonta hintatasoa tälle lisäpalveluista, pakkaamisesta sekä patentteihin ja tietotaitoon liittyvistä rojalteista aiheutuvia kustannuksia vastaavasti.

Viides valitusperuste: unionin yleisen tuomioistuimen tuomionsa 189–191, 194, 200, 201 ja 203–206 kohdassa esittämiä toteamuksia rasittavat ilmeiset lain soveltamista ja tosiseikkojen huomioon ottamista koskevat virheet siltä osin kuin niissä todettiin, ettei komissio soveltanut virheellisesti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa ja 10 kohtaa, 3 artiklan 2, 3 ja 5 kohtaa, 6 artiklan 8 kohtaa ja 9 artiklan 4 kohtaa eikä laiminlyönyt huolenpitovelvollisuuttaan tai hyvää hallintoa jättämällä varmistamatta, että unionin tuottajan siihen kytköksissä olevalta tavarantoimittajalta hankkimien raaka-aineiden kustannukset olivat asianmukaisia eikä vaatinut kyseistä tavarantoimittajaa täyttämään kyselylomaketta.

(1)  Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aspartaamin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 28.7.2016 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1247 (EUVL 2016, L 204, s. 92).

(2)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21)

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/48

Valitus, jonka BP on tehnyt 9.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-838/16, BP v FRA, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-669/19 P)

(2019/C 383/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: BP (edustaja: E. Lazar, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1, 3 ja 4 kohdan ja näin ollen

—

määrää maksettavaksi valittajalle asianmukaisen korvauksen aiheutuneesta aineettomasta ja aineellisesta vahingosta

—

määrää maksettavaksi valittajalle asianmukaisen korvauksen vahingosta, joka on aiheutunut valittajaa loukanneista Euroopan unionin perusoikeusviraston lausunnoista ja hänen ammatilliselle ja henkilökohtaiselle maineelleen aiheutuneesta vahingosta

—

velvoittaa Euroopan unionin perusoikeusviraston korvaamaan ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä ja valitusmenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

Ensimmäinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä ja ilmeistä arviointivirhettä uuden valitusperusteen tutkittavaksi ottamisen ja työjärjestyksen 85 artiklan nojalla esitettyjen todisteiden osalta, kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamista, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun tehokkaan oikeussuojan periaatteen loukkaamista, oikeuksien rajoittamista ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan rikkomista.

2)

Toinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä ja ilmeistä arviointivirhettä, joka on tehty arvioitaessa valittajan vahingonkorvauskanteen, joka koskee asetuksen 1049/2001 (1) 2 artiklan 3 kohdan rikkomisesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan rikkomisesta ja Bavarian Lager –tuomion (2) 63–65 kohdan noudattamatta jättämisestä aiheutunutta vahinkoa, 112, 115–117, 126 ja 140–142 kohtaa; perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä; oikeudellisen tasapainon, jonka unionin lainsäätäjä on saattanut asetuksen 1049/2001 ja asetuksen 45/2001 (3) välille, loukkaamista sekä Bavarian Lager –tuomion vastaisuutta.

3)

Kolmas valitusperuste, joka koskee työjärjestyksen 134 ja 135 artiklan rikkomista ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä, kuluja koskevan oikeuskäytännön huomiotta jättämistä, oikeuksien rajoittamista ja unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan rikkomista.

4)

Neljäs valitusperuste, joka koskee työjärjestyksen 66 artiklan rikkomista, tiettyjen arkaluonteisten tietojen poistamista tuomiosta T-838/16 koskevan pyynnön hyväksymättä jättämistä, myöhempää liiallista tietojen poistamista tuomiosta sekä sitä, että viidennen jaoston kokoonpano ei ole ollut lainmukainen eikä ole voinut toimia laajennetussa kokoonpanossa eikä äänestää tehokkaasti.

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 toukokuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001(EYVL 2001, L 145, s. 43).

(2)  Tuomio 29.6.2010, komissio v. Bavarian Lager (C-28/08 P,EU:C:2010:378).

(3)  Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 4572001 (EYVL 2001, L 8, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/49

Valitus, jonka Sony Corporation ja Sony Electronics, Inc ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-762/15, Sony ja Sony Electornics v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-697 P)

(2019/C 383/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Sony Corporation ja Sony Electronics, Inc (jäljempänä yhdessä Sony tai valittajat) (edustajat: N. Levy ja R. Snelders, avocats, sekä E.M. Kelly, solicitor)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion

—

hyväksyy ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Toissijaisesti, jos unionin tuomioistuin ei asian käsittelyn tässä vaiheessa voi ratkaista asiaa, valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—

toteaa, että ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä ja muutoksenhakumenettelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se korvasi päätöksessä (komission päätös asiassa AT.39639 – Optiset levyasemat C(2015) 7135 final) esitetyt perustelut omilla perusteluillaan.

—

Päätös perustui toteamukseen siitä, että valittajat osallistuivat ”useaan erilliseen rikkomiseen”, joita voitiin luonnehtia myös yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi rikkomiseksi. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei kaikkia päätöksessä väitettyjä henkilökohtaisia yhteydenottoja ollut näytetty toteen.

—

Toteen näyttämättömät yhteydenotot eivät voi merkitä SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkomista. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin pysytti päätöksessä esitetyn toteamuksen yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta rikkomisesta, joka perustui näihin toteen näyttämättömiin yhteydenottoihin, jotka olivat osa ”kokonaistodistusaineistoa”, johon komissio saattoi tukeutua. Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se korvasi päätöksessä esitetyt perustelut omilla perusteluillaan.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi osallistumisen yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun rikkomiseen väitetyllä ajanjaksolla tukeutuen rajoitetumpaan määrään yhteydenottoja kuin mitä päätöksessä oli yksilöity.

—

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että Sony osallistui väitettyyn rikkomiseen keskeytyksettä 23.8.2004–15.9.2006, huolimatta siitä, että se myönsi, ettei komissio ollut näyttänyt toteen kilpailua rajoittavia yhteydenottoja, joihin Sony olisi ollut osallisena, noin kahdeksan kuukauden ajanjakson osalta.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat epäjohdonmukaisia, kun niissä myönnetään, että yli kuuden kuukauden ajanjaksolla ei ollut toteen näytettyjä yhteydenottoja, joihin Sony olisi ollut osallisena, mutta myös todetaan, että nämä yhteydenotot tapahtuivat ”kahden tai kolmen kuukauden” välein.

Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu rikkominen väistämättä koostui useista erillisistä rikkomisista.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei todennut, että komissio oli loukannut Sonyn puolustautumisoikeuksia, huolimatta siitä, että komissio totesi päätöksessä – ilman, että sitä koskevaa väitettä olisi aiemmin esitetty väitetiedoksiannossa – että väitetty käyttäytyminen merkitsi paitsi yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua rikkomista, myös syyllistymistä useisiin erillisiin rikkomisiin.

—

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että komissio oli esittänyt riittävät perustelut toteamukselleen, että Sony oli syyllistynyt useisiin erillisiin rikkomisiin.

Neljäs valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta sekä sen perustelut olivat puutteelliset, kun se piti voimassa Sonya koskevan sakon, joka perustui samoihin tuloihin kuin ne, jotka olivat Lite-Onille määrätyn erillisen sakon perusteena.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei noudattanut sakkojen laskennasta annetuissa suuntaviivoissa esitettyä periaatetta, jonka mukaan myyntiarvon katsotaan muodostavan ”vertailuarvon rikkomisen taloudellisen merkityksen ja kunkin rikkomiseen osallistuneen yrityksen suhteellisen osuuden selvittämiseksi”, ja loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

—

Unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei lausunut asianmukaisesti väitteestä, jonka mukaan kaksinkertaisesta huomioon ottamisesta seurasi se, että rikkomisen taloudellista merkitystä liioiteltiin.

—

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se hylkäsi valittajien väitteen, jonka mukaan komissio ei perustellut poikkeamista vakiintuneesta käytännöstään.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/51

Valitus, jonka Sony Optiarc, Inc ja Sony Optiarc America, Inc ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-763/15, Sony Optiarc ja Sony Optiarc America v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-698 P)

(2019/C 383/60)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Sony Corporation ja Sony Electronics, Inc (jäljempänä yhdessä Sony tai valittajat) (edustajat: N. Levy ja R. Snelders, avocats, sekä E.M. Kelly, solicitor)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion

—

hyväksyy ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Toissijaisesti, jos unionin tuomioistuin ei asian käsittelyn tässä vaiheessa voi ratkaista asiaa, valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—

toteaa, että ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä ja muutoksenhakumenettelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se korvasi päätöksessä (komission päätös asiassa AT.39639 – Optiset levyasemat) esitetyt perustelut omilla perusteluillaan.

—

Päätös perustui toteamukseen siitä, että valittajat osallistuivat ”useaan erilliseen rikkomiseen”, joita voitiin luonnehtia myös yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi rikkomiseksi. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei kaikkia päätöksessä väitettyjä henkilökohtaisia yhteydenottoja ollut näytetty toteen.

—

Toteen näyttämättömät yhteydenotot eivät voi merkitä SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkomista. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin pysytti päätöksessä esitetyn toteamuksen yhtenä kokonaisuutena pidettävästä jatketusta rikkomisesta, joka perustui näihin toteen näyttämättömiin yhteydenottoihin, jotka olivat osa ”todisteiden ja aihetodisteiden, jotka voitiin ottaa huomioon, kokonaisuutta”, johon komissio saattoi tukeutua. Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se korvasi päätöksessä esitetyt perustelut omilla perusteluillaan.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi osallistumisen yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun rikkomiseen tukeutuen rajoitetumpaan määrään yhteydenottoja kuin mitä päätöksessä oli yksilöity.

—

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että Sony Optiarc osallistui väitettyyn rikkomiseen keskeytyksettä 25.7.2007–29.10.2008, huolimatta siitä, että se myönsi, ettei komissio ollut näyttänyt toteen kilpailua rajoittavia yhteydenottoja, joihin Sony Optiarc olisi ollut osallisena, noin viiden kuukauden ajanjakson osalta.

—

Unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat epäjohdonmukaisia, kun niissä myönnetään, että noin viiden kuukauden ajanjaksolla ei ollut toteen näytettyjä yhteydenottoja, joihin Sony Optiarc olisi ollut osallisena, mutta myös todetaan, että ”pisin toteen näytetty jakso ilman yhteydenottoja oli vain kolme kuukautta” ja että ”suurin osa yhteydenotoista tapahtui vain kuukauden välein”.

Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu rikkominen väistämättä koostui useista erillisistä rikkomisista.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei todennut, että komissio oli loukannut Sony Optiarcin puolustautumisoikeuksia, huolimatta siitä, että komissio totesi päätöksessä – ilman, että sitä koskevaa väitettä olisi aiemmin esitetty väitetiedoksiannossa – että väitetty käyttäytyminen merkitsi paitsi yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua rikkomista, myös syyllistymistä useisiin erillisiin rikkomisiin.

—

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että komissio oli esittänyt riittävät perustelut toteamukselleen, että Sony Optiarc oli syyllistynyt useisiin erillisiin rikkomisiin.

Neljäs valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta sekä sen perustelut olivat puutteelliset, kun se piti voimassa Sony Optiarcia koskevan sakon, joka perustui samoihin tuloihin kuin ne, jotka olivat Quantalle määrätyn erillisen sakon perusteena.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei noudattanut sakkojen laskennasta annetuissa suuntaviivoissa esitettyä periaatetta, jonka mukaan myyntiarvon katsotaan muodostavan ”vertailuarvon rikkomisen taloudellisen merkityksen ja kunkin rikkomiseen osallistuneen yrityksen suhteellisen osuuden selvittämiseksi”, ja loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

—

Unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuuttaan, koska se ei lausunut asianmukaisesti väitteestä, jonka mukaan kaksinkertaisesta huomioon ottamisesta seurasi se, että rikkomisen taloudellista merkitystä liioiteltiin.

—

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se hylkäsi valittajien väitteen, jonka mukaan komissio ei perustellut poikkeamista vakiintuneesta käytännöstään.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/52

Valitus, jonka Toshiba Samsung Storage Technology Corp. ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea Corp. ovat tehneet 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-8/16, Toshiba Samsung Storage Technology ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea v. komissio, 12.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-700 P)

(2019/C 383/61)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Toshiba Samsung Storage Technology Corp. ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea Corp. (jäljempänä yhdessä valittajat) (edustajat: M. Bay, avvocato, J. Ruiz Calzado, abogado, ja A. Aresu, avvocato)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion

—

kumoaa komission asiassa COMP/39.639 – Optiset levyasemat tekemän riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin se koskee valittajia

—

kumoaa valittajille kyseisessä päätöksessä määrätyn sakon tai alentaa sen määrää

—

velvoittaa komission korvaamaan ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä ja muutoksenhakumenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—

määrää muista asian olosuhteet huomioon ottaen asianmukaisista toimenpiteistä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat neljään valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, joka koskee ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn ensimmäisen vaatimuksen ensimmäisen, toisen ja kolmannen osan suhteen tehtyjä oikeudellisia virheitä, jotka merkitsevät olennaisten menettelymääräysten noudattamatta jättämistä ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista.

Toinen valitusperuste, joka koskee oikeudellisia virheitä todettaessa sen oikeudellisia edellytyksiä, että rikkominen voidaan katsoa yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi rikkomiseksi.

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia on loukattu ja oikeudelliset edellytykset olivat virheelliset.

Neljäs valitusperuste, jonka mukaan olennaisia menettelymääräyksiä ei ole noudatettu, ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn toisen vaatimuksen ensimmäisen osan hylkäämiseksi esitetyt perustelut (toimivallan puuttuminen) olivat täysin virheelliset ja todisteiden tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten täyttymisen tarkastelussa on tehty virheitä.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/53

Valitus, jonka Silver Plastics GmbH & Co. KG ja Johannes Reifenhäuser Holding GmbH & Co. KG on tehnyt 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-582/15, Silver Plastics ja Johannes Reifenhäuser v. komissio, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-702/19 P)

(2019/C 383/62)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittajat: Silver Plastics GmbH & Co. KG (edustajat: M. Wirtz ja S. Möller, Rechtsanwälte) ja Johannes Reifenhäuser Holding GmbH & Co. KG (edustaja: C. Karbaum, Rechtsanwalt)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Valittajien vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

1.

kumoaa valituksenalaisen tuomion ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleenkäsittelyä varten

2.

toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen tuomion ja kumoaa riidanalaisen päätöksen toisen valittajan osalta ja alentaa ensimmäiselle valittajalle määrättyä sakkoa

3.

edelleen toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen tuomion ja alentaa valittajille yhteisvastuullisesti määrättyä sakkoa ja

4.

velvoittaa komission korvaamaan muutoksenhakumenettelyssä ja unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessa valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEU 6 artiklan 3 kohtaa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä välittömyysperiaatteen kanssa.

Unionin yleinen tuomioistuin jätti valittajien useista pyynnöistä huolimatta kutsumatta todistajaksi W:n, joka on olennainen lähde valittajien vahingoksi huomioon otetun, kilpailijan L tekemän sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen osalta, eikä kuullut häntä henkilökohtaisesti. Lisäksi se arvioi erittelemättä ja ei uskottavalla tavalla valittajien kirjallisesti esittämiä, sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen vastaisia W:n lausuntoja kuulematta niistä W:tä. Todisteiden vastaanottamisen välittömyyden periaatteen mukaan unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt kutsua W todistajaksi ja kuulla häntä (välittömästi) henkilökohtaisesti.

Toisessa valitusperusteessa valittajat vetoavat siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaan (luettuna yhdessä sen 3 kohdan d alakohdan kanssa) sisältyvää oikeutta kuulustella todistajia.

Unionin yleinen tuomioistuin eväsi valittajilta niiden toistuvista pyynnöistä huolimatta oikeuden kuulustella W:tä hänen ominaisuudessaan merkittävänä lähteenä valittajien vahingoksi esitetyn sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen osalta. Se arvioi W:n lausuntojen uskottavuutta sakoista vapauttamista koskevassa hakemuksessa menettelyllisesti virheellisesti antamatta mahdollisuutta kuulusteluun, ja perusteli valittajien tuomitsemisen merkittäviltä osin näiden lausuntojen pohjalta, ilman että kuulemisoikeuden rajoittamiselle olisi ollut lainmukaisia perusteita.

Kolmannessa valitusperusteessa valittajat väittävät, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaista oikeuskeinojen tasapuolisuuden periaatetta on loukattu.

Unionin yleinen tuomioistuin on valittajien useista pyynnöistä huolimatta jättänyt oikeudellisesti virheellisesti kuulustelematta W:tä tämän ominaisuudessa puolustuksen todistajana, vaikka komissio tapasi W:n edeltäneessä sakkomenettelyssä, jossa hän oli merkittävä lähde sakoista vapauttamista koskevalle hakemukselle, ilmoittamatta siitä valittajille ja laatimatta pöytäkirjaa. Myös muiden, valittajien nimeämien puolustuksen todistajien henkilökohtaisen kuulemisen epääminen loukkaa valittajille taattua oikeuskeinojen tasapuolisuuden periaatetta.

Neljännessä valitusperusteessa valittajat vetoavat Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan, luettuna yhdessä perussäännön 53 artiklan 1 kohdan kanssa, mukaisen perusteluvaatimuksen loukkaamiseen, koska ne eivät voi saada selville, i) mistä unionin yleinen tuomioistuin johtaa (positiivisen) osallistumisen väitetysti kilpailunvastaisiin yhteyksiin, ii) miksi se katsoo W:n lieventävät (kirjalliset) lausumat epäuskottaviksi ja iii) mistä erityisistä syistä se epää kuulemisoikeuden myöntämisen.

Viidennessä valitusperusteessa väitetään, että asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 3 kohtaa on rikottu, koska unionin yleisen tuomioistuimen olettama yhdestä jatkuvasta rikkomisesta meni liian pitkälle.

Unionin yleisen tuomioistuimen toteamusten mukaan valittajat eivät oletetun tekoajanjakson aikana osallistuneet kilpailuvastaiseen toimintaan kaikilla tuotealueilla. Unionin yleisen tuomioistuimen vahvistaman sakkolaskelman perusteena ovat kuitenkin kaikkien tuotealueiden liikevaihdot koko oletetun tekoajanjakson ajalta.

Kuudennessa valitusperusteessa valittajat väittävät, että asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan 1 ja 2 kohtaa on rikottu.

Unionin yleinen tuomioistuin pitää valittajia oikeudellisesti virheellisesti taloudellisena yksikkönä ja liittää tämän vuoksi oikeudellisesti virheellisesti ensimmäisen valittajan liikevaihdon sakon laskentaan, vaikka valittajat ovat osoittaneet ne seikat, joiden vuoksi toisella valittajalla ei ole määräysvaltaa ensimmäiseen valittajaan ja tällä tavoin kumonneet unionin yleisen tuomioistuimen soveltaman olettaman taloudellisesta yksiköstä.

Seitsemännessä valitusperusteessa valittajat väittävät, että asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukainen sakkojen laskenta on tehty virheellisesti, koska unionin yleinen tuomioistuin on ottanut toisen valittajan entisen tytäryhtiön perusteettomasti huomioon määrittäessään sakkoa. Tämän vuoksi sakko ylittää laissa säädetyn 10 prosentin ylärajan sakotetun yrityksen liikevaihdosta.

(1)  Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/55

Valitus, jonka CCPL - Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC ym. on tehnyt 20.9.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-522/15, CCPL ym. v. komissio, 11.7.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-706/19 P)

(2019/C 383/63)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittajat: CCPL - Consorzio Cooperative di Produzione e Lavoro SC, Coopbox group SpA, Coopbox Eastern s.r.o. (edustajat: asianajajat S. Bariatti, E. Cucchiara ja A. Cutrupi)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

osittain kumoaa tässä valituksessa täsmennetyn rajoissa valituksenalaisen tuomion ja siis kumoaa riidanalaisen päätöksen valittajille määrättyjen sakkojen osalta, koska on rikottu asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohtaa ja loukattu suhteellisuusperiaatetta

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittajat vetoavat seuraaviin valitusperusteisiin.

1.

Ensimmäinen valitusperuste – Oikeudellinen virhe, perustelujen puuttuminen tai niiden riittämättömys emoyhtiön vastuuta (ns. parental liability) koskevien väitteiden osalta

Valittajat väittävät ensimmäisessä valitusperusteessaan, että valituksenalaisessa tuomiossa on oikeudellinen virhe ja siltä puuttuvat perustelut tai sen perustelut ovat riittämättömät siltä osin kuin siinä on vahvistettu konsernin holding-yhtiön vastuu, vaikka väliyhtiön – jonka kautta kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistuneet yhtiöt omistettiin – vastuuta ei ole vahvistettu.

2.

Toinen valitusperuste – Ilmeinen arviointivirhe ja oikeudellinen virhe asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan väitetyn rikkomisen osalta

Valittajat väittävät toisessa valitusperusteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt ilmeisen oikeudellisen virheen hylätessään väitteen siitä, ettei asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä 10 prosentin rajaa ole sovellettu asianmukaisesti, koska komissio on soveltanut tätä rajaa liikevaihtoon, joka poikkeaa unionin tilinpäätössäännöstön perusteella laskettavasta konsolidoidusta liikevaihdosta. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on loukannut suhteellisuusperiaatetta kohdellessaan asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun konsolidoidun liikevaihdon laskemiseksi keskenään eri tavalla, mitä ei voida hyväksyä, lopullisesti luovutettuja liiketoiminnan osia ja vuokrattuja liiketoiminnan osia sillä perusteella, että niiden taloudellisen ja aineellisen kannattavuuden oletetaan poikkeavan toisistaan.

(1)  Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s 1).

Unionin yleinen tuomioistuin

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/57

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – Puola v. komissio

(asia T 883/16) (1)

((Maakaasun sisämarkkinat - Direktiivi 2009/73/EY - Komission päätös, jolla hyväksytään OPAL-kaasuputken käyttöä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä ja tariffisääntelyä koskevista unionin säännöistä myönnettyjen vapautusten edellytysten muuttaminen - Direktiivin 2009/73 36 artiklan 1 kohta - Energiayhteisvastuun periaate))

(2019/C 383/64)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamiehet: B. Majczyna, K. Rudzińska ja M. Kawnik)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Beynet ja K. Herrmann)

Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Latvian tasavalta (asiamiehet: I. Kucina, G. Bambāne ja V. Soņeca) ja Liettuan tasavalta (asiamiehet: aluksi D. Kriaučiūnas, R. Dzikovič ja R. Krasuckaitė, sitten R. Dzikovič)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: aluksi T. Henze ja R. Kanitz, sitten R. Kanitz)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota niiden direktiivin 2003/55/EY nojalla vahvistettujen edellytysten, joiden mukaisesti OPAL-kaasuputki vapautetaan kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä ja tariffisääntelyä koskevien sääntöjen soveltamisesta, uudelleentarkastelusta 28.10.2016 annettu komission päätös C(2016) 6950 final

Tuomiolauselma

1)

Kumotaan niiden direktiivin 2003/55/EY nojalla vahvistettujen edellytysten, joiden mukaisesti OPAL-kaasuputki vapautetaan kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä ja tariffisääntelyä koskevien sääntöjen soveltamisesta, uudelleentarkastelusta 28.10.2016 annettu komission päätös C(2016) 6950 final.

2)

Euroopan komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Puolan tasavallalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Saksan liittotasavalta, Latvian tasavalta ja Liettuan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 38, 6.2.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/58

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.9.2019 – Topor-Gilka ja WO Technopromexport v. neuvosto

(yhdistetyt asiat T-721/17 ja T-722/17) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Perusteluvelvollisuus - Arviointivirhe)

(2019/C 383/65)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Sergey Topor-Gilka (Moskova, Venäjä) (T-721/17) ja OOO WO Technopromexport (Moskova) (T-722/17) (edustaja: asianajaja N. Meyer)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J.-P. Hix ja E. Salia)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: aluksi T. Henze, J. Möller ja R. Kanitz, sitten J. Möller ja R. Kanitz) ja Euroopan komissio (asiamiehet: L. Baumgart, M. Kellerbauer, T. Ramopoulos ja E. Schmidt)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 4.8.2017 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2017/1418, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 12.3.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/392 (EUVL 2018, L 69, s. 48) ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 12.9.2018 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2018/1237 (EUVL 2018, L 231, p. 27).

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Sergey Topor-Gilka ja OOO WO Technopromexport vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Saksan liittotasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 424, 11.12.2017.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/59

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – Trasys International ja Axianseu – Digital Solutions v. EASA

(asia T-741/17) (1)

(Palveluhankintasopimukset - Tarjouspyyntömenettely - Tietoteknisten sovellusten ja infrastruktuurin hallintapalvelut - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen ja toisen tarjoajan valinta palveluhankintasopimuksen sopimuspuoleksi - Perusteluvelvollisuus - Arviointi siitä, ovatko tarjoukset poikkeuksellisen alhaisia - Valittujen tarjousten ominaisuudet ja suhteelliset edut - Sellaisen tarjoajan, joka ei ole poissulkemistilanteessa ja jonka tarjous on hankinta-asiakirjojen mukainen, esittämä perustelupyyntö)

(2019/C 383/66)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: TRASYS International EEIG (Bryssel, Belgia) ja Axianseu – Digital Solutions SA (Lissabon, Portugali) (edustajat: asianajajat L. Masson ja G. Tilman)

Vastaaja: Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) (asiamiehet: S. Rostren, E. Tellado Vásquez ja H. Köppen, avustajinaan asianajajat V. Ost, M. Vanderstraeten ja F. Tulkens)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota EASA:n 28.8.2017 tekemä päätös hylätä tarjous, jonka kantajien muodostama konsortio teki tietoteknisten sovellusten ja infrastruktuurin hallintapalveluja Kölnissä (Saksa) koskevasta hankintasopimuksesta tarjouspyyntömenettelyssä EASA.2017.HVP.08, ja valita peräkkäisjärjestelmän mukaisesti kolme muuta tarjoajaa palveluhankintasopimuksen sopimuspuoliksi

Tuomiolauselma

1)

Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) 28.8.2017 tekemä päätös hylätä tarjous, jonka TRASYS International EEIG:n ja Axianseu – Digital Solutions SA:n muodostama konsortio teki tietoteknisten sovellusten ja infrastruktuurin hallintapalveluja Kölnissä (Saksa) koskevasta hankintasopimuksesta tarjouspyyntömenettelyssä EASA.2017.HVP.08, ja valita peräkkäisjärjestelmän mukaisesti kolme muuta tarjoajaa palveluhankintasopimuksen sopimuspuoliksi, kumotaan.

2)

EASA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 13, 15.1.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/59

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BO v. Euroopan unionin tuomioistuin

(asia T-50/18) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö - Freelance-kääntäjät - Valintamenettely - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe)

(2019/C 383/67)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BO (edustaja: asianajaja E. Kleani)

Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: J. Inghelram, Á. Almendros Manzano ja V. Hanley-Emilsson)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan unionin tuomioistuimen 23.11.2017 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan tarjous puitesopimuksen tekemiseksi oikeudellisten tekstien kääntämisestä saksan kielestä kreikan kielelle.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

BO velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 134, 16.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/60

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BP v. Euroopan unionin tuomioistuin

(asia T-51/18) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö - Freelance-kääntäjät - Valintamenettely - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe)

(2019/C 383/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BP (edustaja: asianajaja S. Tassi)

Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: J. Inghelram, Á. Almendros Manzano ja V. Hanley-Emilsson)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan unionin tuomioistuimen 23.11.2017 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan tarjous puitesopimuksen tekemiseksi oikeudellisten tekstien kääntämisestä saksan kielestä kreikan kielelle.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

BP velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 134, 16.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/61

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 10.9.2019 – BQ v. Euroopan unionin tuomioistuin

(asia T-66/18) (1)

(Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Euroopan unionin tuomioistuimen tarjouspyyntö - Freelance-kääntäjät - Valintamenettely - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe)

(2019/C 383/69)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BQ (edustaja: asianajaja E. Kleani)

Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: J. Inghelram, Á. Almendros Manzano ja V. Hanley-Emilsson)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Euroopan unionin tuomioistuimen 23.11.2017 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan tarjous puitesopimuksen tekemiseksi oikeudellisten tekstien kääntämisestä saksan kielestä kreikan kielelle.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

BQ velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 134, 16.4.2018.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/61

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 19.8.2019 – BASF v. komissio

(asia T-472/19 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Lääke - Myyntilupa - Omega-3-happoetyyliesterit - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2019/C 383/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BASF AS (Oslo, Norja) (edustajat: asianajajat E. Wright, A. Rusanov ja H. Boland)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Haasbeek ja A. Sipos)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuva vaatimus, joka koskee välitoimien määräämistä komission 6.6.2019 antaman sellaisen täytäntöönpanopäätöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi, joka koskee – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 31 artiklan puitteissa – omega-3-hapon etyyliestereitä sisältävien ihmisille tarkoitettujen suun kautta otettavien lääkkeiden, jotka on tarkoitettu toissijaiseen ennaltaehkäisyyn sydäninfarktin jälkeen, myyntilupia (C(2019) 4336 final).

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/62

Kanne 14.8.2019 – Oltchim v. komissio

(asia T-565/19)

(2019/C 383/71)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Oltchim SA (Râmnicu Vâlcea, Romania) (edustajat: asianajajat C. Arhold, L.-A. Bondoc ja S. Petrisor)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa valtiontuesta SA.36086 (2016/C) (ex 2016/NN), jonka Romania on toteuttanut Oltchim SA:n hyväksi, 17.12.2018 annetun komission päätöksen (1) 1 ja 3–7 artiklan

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, jossa on kyse Romanian valtion omaisuuden hallinnasta vastaavan viranomaisen laiminlyönnistä periä velkoja ja jonka mukaan komissio on syyllistynyt ilmeiseen arviointivirheeseen katsoessaan, että kantaja on saanut kyseessä olevan tukitoimenpiteen johdosta SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

2.

Toinen kanneperuste, jossa on kyse edellä mainitusta velkojen perimisen laiminlyönnistä ja jonka mukaan vastaaja ei ole SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa edellytetyllä tavalla esittänyt riittäviä perusteluja sille, miksi se on katsonut toimenpiteen valtiontueksi.

3.

Kolmas kanneperuste, jossa on kyse väitetyn tuen myöntämisestä sähkön toimitusten jatkamisella ja kerryttämällä kolmannen osapuolen saatavia kantajan epäonnistuneen yksityistämisen jälkeen, ja jonka mukaan komissio on syyllistynyt ilmeiseen arviointivirheeseen katsoessaan, että kantaja sai tukitoimenpiteen johdosta SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.

4.

Neljäs kanneperuste, joka koskee edellä mainittua sähkön toimitusten jatkamista ja kolmannen osapuolen saatavien kertymistä ja jonka mukaan päätöksessä on rikottu SEUT 296 artiklan toista kohtaa.

5.

Viides kanneperuste, jossa on kyse sellaisesta osittaisesta velan mitätöinnistä, jota oli suunniteltu kantajan velkojien hyväksymässä tervehdyttämissuunnitelmassa, ja jonka mukaan komissio on syyllistynyt ilmeiseen arviointivirheeseen katsoessaan, että lainan mitätöinnissä oli kyse valtion varojen siirrosta siltä osin kuin kolmantena osapuolena oleva yksityinen yritys oli tässä osallisena.

6.

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan edellä mainittu velan mitätöinti ei liittynyt valtioon siltä osin kuin kyse oli siihen osallistuneista julkisista yrityksistä.

7.

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan velan mitätöinti läpäisi markkinaehtoisesti toimivan yksityisen velkojan (pari passu) testin, sillä suurin yksityinen velkoja oli äänestänyt tervehdyttämissuunnitelman puolesta, vaikka suunnitelma oli julkisten velkojien kannalta taloudellisesti edullisempi kuin selvitystilavaihtoehto, ja koska todellisuudessa yhtiö myytiin omaisuuserinä muutetun tervehdyttämissuunnitelman perusteella, eli sovellettiin vaihtoehtoa, jota komissio oli pitänyt päätöksessään kaikkein parhaimpana.

8.

Kahdeksas kanneperuste, jossa on kyse toimenpiteestä, jolla velka mitätöitiin osittain, ja jonka mukaan komissio on rikkonut SEUT 296 artiklan toista kohtaa.

9.

Yhdeksäs kanneperuste, jossa on kyse toimenpiteestä, jolla velka mitätöitiin osittain ja jonka mukaan komissio on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklan 2 kohtaa sekä sovellettavia menettelysääntöjä (2) määräämällä mitätöidyn velkamäärän kokonaan palautettavaksi siitä huolimatta, että niidenkin (virheellisten) laskelmien mukaan, jotka komissio oli itse tehnyt parhaimmasta mahdollisesta vaihtoehdosta, oli selvää, etteivät julkiset velkojat onnistuisi saamaan juurikaan enempää kuin mitä ne todellisuudessa saivat muutetun tervehdyttämisohjelman perusteella.

(1)  EUVL 2019, L 181, s. 13.

(2)  Kanteessa tarkoitetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/63

Kanne 5.9.2019 – EM v. parlamentti

(asia T-599/19)

(2019/C 383/72)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: EM (edustaja: asianajaja M. Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan tämän kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi,

—

kumoamaan riidanalaisen 31.10.2018 päivätyn päätöksen, joka vahvistettiin kantajan 24.5.2019 tekemän hallinnollisen valituksen hylkäämistä koskevalla päätöksellä,

—

määräämään 165 000 euron aineellisen vahingon ja 50 000 euroksi arvioidun aineettoman vahingon korvattavaksi, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 1 ja 31 artiklan sekä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 12 artiklan ja 12 a artiklan 3 kohdan rikkomiseen, avustamisvelvollisuuden laiminlyöntiin ja harkintavallan väärinkäyttöön.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon velvollisuuden ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin sekä ilmeiseen arviointivirheeseen.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/64

Kanne 9.9.2019 – Helsingin Bussiliikenne v. komissio

(Asia T-603/19)

(2019/C 383/73)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Asianosaiset

Kantaja: Helsingin Bussiliikenne Oy (Helsinki, Suomi) (edustajat: asianajajat O. Hyvönen ja N. Rosenlund)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan väitettyä valtiontukea koskevan komission 28.6.2019 antaman päätöksen SA.33846 – (2015/C) (ex 2011/CP) kokonaan tai osittain; ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine korkoineen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on rikkonut SEUT 108 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen 2015/1589 6 artiklan 1 kohtaa sekä syyllistynyt tutkinnan aikana vakavaan menettelyvirheeseen ja kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

—

Kantajalle olisi tullut varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen riidanalaisen päätöksen antamista ja kantajaa olisi tullut kehottaa esittämään huomautuksensa muodollisessa tutkintamenettelyssä, koska kantaja on riidanalaisessa päätöksessä nimetty tuensaajaksi ja koska päätös koskee välittömästi kantajaa.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu komission ilmeiseen virheeseen asian arvioinnissa.

—

Komissio ei ole selvittänyt asiaa riittävästi, joten komissio on tehnyt päätöksen puutteellisilla ja virheellisillä tiedoilla.

—

Komissio on arvioinut virheellisesti ainakin liiketoimintakaupan kauppahinnan markkinaehtoisuutta, tarkoitusta ja taloudellista logiikkaa.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisen päätöksen perustelut eivät täytä SEUT 296 artiklassa ja tätä koskevassa oikeuskäytännössä asetettuja vaatimuksia.

—

Tämä koskee erityisesti HelB:n liiketoiminnan kauppahinnan markkinaehtoisuuteen liittyviä perusteluja.

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on unionin oikeuden yleisten periaatteiden, erityisesti luottamuksensuojan ja suhteellisuusperiaatteen vastainen.

—

Kantajalla on ollut oikeus luottaa yhtäältä siihen, että komission tutkinta koskee vain muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä yksilöityjä toimia ja tahoja, ja toisaalta siihen, että mikäli tutkinta ulotettaisiin koskemaan liiketoimintakauppaa tai kantajaa, komissio laajentaisi muodollista tutkintapäätöstä ja kuulisi kantajaa.

—

Alkuperäiseen tuensaajaan kohdistuva takaisinperintävelvoite on joka tapauksessa katsottava suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi siltä osin kuin se ylittää liiketoiminnasta tosiasiassa maksetun kauppahinnan ja kantajaa koskien siltä osin kuin se ylittää väitetyn alihintaisen kauppahinnan ja käyvän arvon erotuksen.

5.

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisessa päätöksessä on sovellettu SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ilmeisen virheellisesti.

—

Komission päätöksessä yksilöidyt toimenpiteet eivät ole sisältäneet kiellettyä valtiontukea.

—

Yksikään komission kiellettynä valtiontukena pitämistä toimenpiteistä ei ole kohdistunut kantajaan.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/65

Kanne 9.9.2019 – EP v. komissio

(asia T-605/19)

(2019/C 383/74)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: EP (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan päätöksen olla ylentämättä kantajaa palkkaluokkaan AD9 vuoden 2018 ylennyskierroksella

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu valituksen hylkäämistä koskevassa vastauksessa esitettyjen perustelujen riittämättömyyteen erityisesti sen seikan osalta, että ylennyksiä käsittelevä pariteettikomitea oli suositellut kantajan ylentämistä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että nimittävä viranomainen on rikkonut Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 45 artiklaa, koska se ei ole tosiasiallisesti vertaillut kaikkien ylentämiskelpoisten virkamiesten ansioita.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin, jotka joka tapauksessa rasittavat riidanalaista päätöstä siinä olevista perusteluista ilmenevällä tavalla.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen 24 b artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan kuudennen kohdan rikkomiseen, koska kantajaa on rangaistu hänen henkilöstön edustajana hoitamiensa tehtävien vuoksi.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/66

Kanne 20.9.2019 – Schindler ym. v. komissio

(asia T-627/19)

(2019/C 383/75)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Harry Schindler (Porto d’Ascoli, Italia) ja viisi muuta kantajaa (edustaja: asianajaja J. Fouchet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission 13.9.2019 tekemän nimenomaisen päätöksen olla tunnustamatta laiminlyöntiä

—

toteamaan, että Euroopan komissio on lainvastaisesti jättänyt tekemättä:

—

yhtäältä päätöksen siitä, että Britannian kansalaiset, joilla on yksityis- ja perhe-elämää muissa Euroopan unionin valtioissa ja joilla ei ollut äänestysoikeutta päättää heidän lähtömaansa poistumisesta Euroopan unionista yksinomaan vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämisen vuoksi (15 year-rule), säilyttävät unionin kansalaisuuden riippumatta siitä, saadaanko aikaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välinen erosopimus vai ei,

—

toisaalta sitovan päätöksen, jota sovelletaan yhtenäisesti 27 muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, joissa Britannian kansalaisia asuu ja joka sisältää maahanpääsyä, oleskelua, sosiaalisia oikeuksia ja ammattitoimintaa koskevia eri toimenpiteitä, joita sovelletaan, ellei Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin välistä erosopimusta saada aikaan;

ja siten

—

toteamaan tämän laiminlyönnin

—

velvoittamaan Euroopan komission maksamaan kullekin kantajalle 1 500 euron summan puolustamiskuluina.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien loukkaamiseen sekä erosopimuksen tapauksessa että sen puuttuessa. Tämän kanneperusteen puitteissa kantajat vetoavat erityisesti

—

siihen, että unionin perussopimuksissa ei tunnusteta unionin kansalaisuuden menettämistä siinä tapauksessa, että jäsenvaltio lähtee unionista, ja siten oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen

—

suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen

—

yksityis- ja perhe-elämää koskevan oikeuden loukkaamiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on lainvastaisesti pidättäytynyt sitovien toimenpiteiden toteuttamisesta, ja se on antanut pelkkiä suosituksia.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että brittiläinen ”15-year rule” loukkaa kontradiktorista periaatetta, liikkumisvapautta ja yhdenvertaisen äänioikeuden periaatetta. Kantajat katsovat tältä osin, että kyseinen 15 vuoden sääntö on kansallinen säännöstö, jolla asetetaan jäsenvaltion tietyt kansalaiset huonompaan asemaan ainoastaan siitä syystä, että he ovat käyttäneet vapauttaan liikkua tai oleskella toisessa jäsenvaltiossa ja että tämä on SEUT 21 artiklan 1 kohdassa tunnustettujen oikeuksien rajoittamista.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/67

Kanne 20.9.2019 – Teva v. komissio ja EMA

(asia T-628/19)

(2019/C 383/76)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Teva BV (Haarlem, Alankomaat) (edustajat: T. de la Mare, QC, barrister R. Mehta ja solicitor G. Morgan)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan lääkevirasto (EMA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 11.7.2019 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C (2019)5393 lopullinen, jolla kieltäydytään myöntämästä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (1) mukaista myyntilupaa lääkkeelle ”Cabazitaxel Teva – cabazitaxel”, kantajaa koskevilta osin ja

—

velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio ei soveltanut oikein ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (EUVL 2001, L 311, s. 67) mukaista ”yleisen myyntilupamenettelyn” konseptia ja erityisesti 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lääkkeen ”johdannaisen” konseptia.

2.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio ja EMA loukkasivat menettelyllisen oikeudenmukaisuuden periaatetta ja kantajan oikeutta hyvään hallintoon erityisesti, kun ne käänsivät todistustaakan geneeristen lääkkeiden myyntilupien osalta tämän alan EU-lainsäädännön vaatimusten vastaisesti.

3.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan näin toimiessaan komissio loukkasi myös yhdenvertaisen kohtelun periaatetta kohtelemalla kantajaa eri tavalla kuin lääkkeen Jevtana®/docetaxel myyntiluvan haltijaa.

(1)  Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/68

Kanne 20.9.2019 – AH v. Eurofound

(asia T-630/19)

(2019/C 383/77)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AH (edustaja: asianajaja N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 9.11.2018 tehdyn päätöksen, jolla on saatettu päätökseen sisäinen hallinnollinen tutkimus AI-2018/01, joka oli aloitettu kantajan esimiehistään tekemän valituksen johdosta

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle 30 000 euroa korvauksena aineettomasta vahingosta

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, koska hallinto on valitusta käsitellessään toiminut uhkaavasti ja syyttävästi ja se ei ole toiminut muodollisesti eikä asiallisesti asianmukaisella tavalla

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen toimivallan vahvistavaa taulukkoa ei ole noudatettu. Kantajaa väittää muun muassa, että hänen valituksensa käsitteli asianajotoimisto ja että tämän vuoksi valitusta ei käsitellyt siihen toimivaltainen taho. Kantajan mukaan tämä toimivallan siirto ulkopuoliselle taholle on johtanut siihen, että hän ei ole voinut käyttää oikeuttaa sellaisen valituksen tekemiseen, joka käsiteltäisiin hallinnollisten päätösten tekemistä ja riitauttamista koskevassa menettelyssä, mikä on oikeusvarmuuden ja avoimuuden periaatteiden vastaista.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan avustuspyynnöstä ei annettu ratkaisua. Kantaja väittää tästä, että hänelle vastaisessa päätöksessä on tyydytty hylkäämään hänen valituksensa työpaikkakiusaamisesta ja lopetettu tutkimus.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaista päätöstä ei ole perusteltu.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu eturistiriitaan ja siihen, että tutkinnasta vastaavat henkilöt ja toimielin eivät olleet riippumattomia, puolueettomia eivätkä objektiivisia hallinnollisessa tutkimuksessa eivätkä kantajan vaatimuksen ja valituksen käsittelyssä

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 24 ja 12 a artiklan rikkomista, koska vastaaja on toiminut vihamielisesti kantajaa kohtaan hänen valituksensa tekemisestä lähtien, mikä on ristiriidassa hallinnolle kuuluvan huolenpito- ja avustamisvelvoitteen kanssa.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan oikeutta tulla tehokkaasti kuulluksi on loukattu, koska vastaaja ei ole antanut kantajalle mahdollisuutta tulla tehokkaasti kuulluksi lukuun ottamatta työpaikkakiusaamista, jonka kohteeksi kantaja katsoo joutuneensa, koskevia tosiseikkoja.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, jonka vastaaja on tehnyt tutkiessaan kantajan tekemää valitusta.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/69

Kanne 21.9.2019 – BNetzA v. ACER

(asia T-631/19)

(2019/C 383/78)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bundesnetzagentur für Elektrizität, Gas, Telekommunikation, Post und Eisenbahnen (BNetzA) (edustajat: asianajajat H. Haller, T. Heitling, L. Reiser, N. Gremminger ja V. Vacha)

Vastaaja: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan vastaajan 21.2.2019 tekemän päätöksen nro 2/2019 alla mainitut säännökset sekä mainittuun päätökseen liittyvän vastaajan valituslautakunnan päätöksen nro A-003-2019:

i)

liitteessä I olevan 5 artiklan 5–9 kohta

ii)

liitteessä I olevan 10 artiklan 4 kohdassa olevan virkkeen toinen osa ja samassa liitteessä olevan 10 artiklan 5 kohta

iii)

liitteessä I olevan 16 artiklan 2 kohdan toinen virke ja samassa liitteessä olevan 16 artiklan 3 kohdan d alakohdan vii) alakohta

iv)

liitteessä II olevan 5 artiklan 5–9 kohta

v)

liitteessä II olevan 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan vii) alakohta

vi)

liitteessä I ja II olevat kaikki säännökset, joissa viitataan nimenomaisesti edellä i)–iv) kohdissa mainittuihin säännöksiin

—

toissijaisesti kumoamaan kokonaisuudessaan vastaajan 21.2.2019 tekemän päätöksen nro 2/2019 sekä mainittuun päätökseen liittyvän vastaajan valituslautakunnan päätöksen nro A-003-2019

—

velvoittamaan vastaajan kumoamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin:

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen päätöksen muodolliseen lainvastaisuuteen.

ACERin tekemä riidanalainen päätös on muodollisesti lainvastainen, koska ACER on kyseistä päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltansa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (1) rikkomiseen.

—

ACERilla ei ole toimivaltaa luoda järjestelmää, jolla voidaan jättää sisäisen verkon osia huomiotta esivalinnassa

—

ACER on päätöksessään (i) märitellyt kriittiset verkkoelementit, (ii) säätänyt tehonjakautumiskertoimen (PDTF) arvon erilaisesta soveltamisesta sisäisen verkon osiin ja alueiden välisen verkon osiin ja (iii) ottanut käyttöön tehokkuuskriteerin sisäisen verkon osille. Tällä rikotaan asetuksen (EU) N:o 2019/943 16 artiklan 4 ja 8 kohtaa.

—

ACER on säätänyt riidanalaisessa päätöksessä, että tarjousalueiden laatiminen on arvioitava uudelleen erityisen toimintatavan mukaisesti ja täsmällisessä määräajassa. Tällä rikotaan asetusta (EU) 2019/943.

—

Verkonhaltijoiden on tosiasiassa ylläpidettävä vähintään 100 prosentin vaihtokapasiteettia sisäisen verkkonsa osissa, ja vielä enemmän rajat ylittävässä kaupassa. Tällä rikotaan asetusta (EU) 2019/943.

—

ACER haluaa pitkällä aikavälillä jättää laskelmien ulkopuolelle sisäiset johdot, joiden tehonjakautumiskertoimen (PDTF) arvo on alle 10 prosenttia. Tällä rikotaan asetusta (EU) 2019/943.

—

Tehokkuuskriteerin käyttöönotto johtaa asetuksen (EU) 2019/943 15 artiklan 2 kohdassa olevan siirtymäsäännöksen kiertämiseen.

—

ACERin päätöksellä rikotaan asetuksen (EU) 2019/943 14 artiklan 5 kohtaa, koska päätöksessä ei oteta huomion uusia investointeja verkon infrastruktuuriin.

—

ACER edellyttää korjaavien toimenpiteiden laajamittaista käyttöä. Tällä rikotaan asetuksen (EU) 2019/943 säännöksiä.

—

ACER kiertää asetuksessa (EU) 2019/943 olevia säännöksiä, jotka koskevat tarjousalueiden uutta laatimista.

—

ACER myöntää itselleen toimivallan järjestää uudelleen tarjousalueita ja rikkoo näin asetuksen (EU) 2019/943 14 artiklan 3, 6, 7 ja 8 kohtaa ja 15 artiklan 5 ja 7 kohtaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu komission asetuksen (EU) 2015/1222 (2) rikkomiseen.

—

ACERin käyttöön ottamalla tehokkuuskriteerillä velvoitetaan tosiasiassa jäsenvaltiot laatimaan tarjousalueet uudestaan. Tämä on vastoin asetuksen (EU) 2019/1222 vaatimuksia.

—

ACER edellyttää korjaavien toimenpiteiden laajamittaista käyttöä. Tämä on vastoin asetuksen (EU) 2019/1222 vaatimuksia.

4)

Neljäs kanneperuste, joka suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

ACERin päätös on suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska se on omiaan loukkaamaan asetuksen (EU) 2015/1222 tavoitteita.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon loukkaamiseen.

Kriittisten verkkoelementtien määrittämisestä ja kiertovirtojen poistamiseksi toteutettavien korjaavien toimenpiteiden ennenaikaisesta toteuttamisesta aiheutuu kansalaisuuteen perustuvaa epäsuoraa syrjintää.

(1)  Sähkön sisämarkkinoista 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (EUVL 2019, L 158, s. 54).

(2)  Kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 24.7.2015 annettu komission asetus (EU) 2015/1222 (EUVL 2015, L 197, s. 24).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/71

Kanne 24.9.2019 – Essential Export v. EUIPO – Shenzhen Liouyi International Trading (TOTU)

(asia T-633/19)

(2019/C 383/79)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Essential Export SA (San José, Costa Rica) (edustaja: asianajaja A. Tarí Lázaro)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Shenzhen Liouyi International Trading Co. Ltd (Shenzhen, Kiina)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus punaisen ja mustan kuviomerkin TOTU rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 16 736 712

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 22.7.2019 asiassa R 362/2019-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

muuttaa riidanalaista päätöstä,

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/72

Kanne 25.9.2019 – Fondazione Cassa di Risparmio di Pesaro ym. v. komissio

(asia T-635/19)

(2019/C 383/80)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Fondazione Cassa di Risparmio di Pesaro (Pesaro, Italia), Montani Antaldi Srl (Pesaro), Fondazione Cassa di Risparmio di Fano (Fano, Italia), Fondazione Cassa di Risparmio di Jesi (Jesi, Italia) ja Fondazione Cassa di Risparmio della Provincia di Macerata (Macerata, Italia) (edustajat: asianajajat A. Sandulli ja B. Cimino)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan Euroopan komission sopimuksensuhteen ulkopuolinen vastuu sillä perusteella, että se on estänyt kansallisille italialaisille viranomaisille osoitetuilla lainvastaisilla ohjeilla Fondo Interbancario italiano per Tutela dei Depositin (Italian pankkien välinen talletussuojajärjestelmä: jäljempänä FITD) välityksellä tapahtuvan Banca delle Marchen pääomapohjan vahvistamisen

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan kantajille aiheutuneen vahingon, joka arvioidaan jäljempänä esitettävillä perusteilla tai unionin yleisen tuomioistuimen asianmukaiseksi katsomalla muulla tavalla

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee kanteen tutkittavaksi ottamista

—

Kantajat katsovat tältä osin, että eurooppalainen toimielin on vastuussa vahingosta vaikka kansallinen viranomainen oli muodollisesti päättänyt Banca Marchen kriisinratkaisutoimista. Banca d’Italia ei nimittäin käyttänyt niiden osalta ollenkaan harkintavaltaa vaan se toimi Euroopan komission antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi vahingonkorvauskanne on ainoa kantajien käytettävissä oleva menettely, koska niiltä vietiin sen tavan vuoksi, jolla komissio käytti valtaansa, mahdollisuus nostaa tavanomainen kumoamiskanne unionin yleisessä tuomioistuimessa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu EU-oikeuden vakavaan tai ilmeiseen rikkomiseen

—

Kantajat katsovat tältä osin, että Euroopan komissio esti FITD:n välityksellä tapahtuvan Banca Marchen pääomapohjan vahvistamisen olettamalla, että toimenpide olisi valtiontukea. FITD on kuitenkin yksityinen yksikkö, joka käyttää yksityisiä varoja eikä kuulu minkään viranomaisen harjoittaman valvonnan piiriin, kuten unionin yleinen tuomioistuin on vähän aikaa sitten todennut asiassa Tercas ym. v. komissio (asiat T-98/16, T-196/16 ja T-198/16). Näin ollen kyseessä oli siten markkinoilla vallitsevien lakien mukaisesti tehtävä täysin laillinen pelastaminen. Rikkominen osoittautuu myös vakavaksi ja ilmeiseksi tämän alan selvien oikeusnormien, Euroopan unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön ja Euroopan komissiolta puuttuvan harkintavallan valossa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu vahingon olemassaoloon

—

Kantajat katsovat tältä osin, että Euroopan komission arvosteltu menettelytapa on saanut aikaan kantajille aiheutuneen vahingon ja on sen yksinomainen syy. Menettelyä koskevasta asiakirja-aineistosta ilmenee nimittäin varmuudella, että (i) Italian viranomaiset ajoivat kaikkia mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja Banca delle Marchen likvidaatiolle ja että tämä oli ollut mahdotonta Euroopan komission vastustuksen takia ja että (ii) nämä vaihtoehtoiset ratkaisut olisivat rajoittaneet huomattavasti osakkeenomistajille ja velkakirjojen haltijoille aiheutuneita vahingollisia vaikutuksia.

4)

Neljäs kanneperuste, joka koskee vahingon määrän arviointia

—

Kantajat katsovat tältä osin, että vahinko on arvioitava ottamalla huomioon se kantajien hallussa olevien Banca Marchen toissijaisten joukkolainojen ja osakkeiden jäännösarvo, joka niillä olisi, jos FITD olisi saattanut pankin pääomapohjan vahvistamisen päätökseen likvidaation sijasta.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/73

Kanne 25.9.2019 – Sánchez Romero Carvajal Jabugo v. EUIPO – Embutidos Monells (5Ms MMMMM)

(asia T-639/19)

(2019/C 383/81)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Sánchez Romero Carvajal Jabugo, SAU (El Puerto de Santa María, Espanja) (edustaja: asianajaja J.M. Iglesias Monravá)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Embutidos Monells, SA (San Miguel de Balenya, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröitävä kuviomerkki, joka sisältää sanaosan 5Ms MMMMM – Rekisteröintihakemus nro 16 338 998

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.7.2019 asiassa R 1728/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

epää tämän seurauksena kuviomerkin 5Ms MMMMM EU-tavaramerkiksi rekisteröimistä luokkaa 29 varten koskevan hakemuksen nro 16 338 998

—

velvoittaa vaatimuksen vastustajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 5 alakohdan virheellinen soveltaminen.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/74

Kanne 24.9.2019 – FD v. F4E

(asia T-641/19)

(2019/C 383/82)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: FD (edustaja: asianajaja Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Fusion for Energy –yhteisyritys (F4E)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi

ja tämän jälkeen

—

kumoaa 3.12.2018 tehdyn päätöksen, joka vahvistettiin 14.6.2019 tehdyllä hylkäämispäätöksellä

—

määrää aineellisen vahingon, jonka määrä on 75 500 euroa, ja aineettoman vahingon, jonka arvioitu määrä on 30 000 euroa, korvaamisesta

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste koskee arviointivirhettä, harkintavallan väärinkäyttöä ja kantajaan kohdistunutta kiusaamista. Kantaja arvostelee muun muassa sopimuksensa uudistamatta jättämisen perustelua, jossa nojaudutaan hänen virkansa lakkauttamiseen osaston organisaation uudistamisen johdosta. Hänen mukaansa tämä perustelu on virheellinen sikäli kuin organisaation uudistamissuunnitelmassa ei määrätty sellaisen viran lakkauttamisesta, joka vastaa kantajan hoitaman viran ominaisuuksia. Lisäksi hän katsoo olleensa työpaikkakiusaamisen uhri ja että tämän kiusaamisen vaikutukset ovat tukeneet päätöstä jättää sopimus uudistamatta.

2)

Toinen kanneperuste koskee hyvän hallinnon periaatteen ja huolenpitovelvollisuuden loukkaamista ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan rikkomista. Kantaja väittää tältä osin muun muassa, että vastaaja ei ottanut riidanalaisessa päätöksessä huomioon kantajan työkykyä, tehokkuutta, käytöstä viranhoidossa, perhetilannetta eikä virkaikää.

3)

Kolmas kanneperuste koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tai syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista. Kantaja väittää, että päätös olla uudistamatta hänen sopimustaan perustuu talousarvioon ja organisaatioon liittyviin syihin. Muun henkilöstön, jonka tosiasiallinen ja oikeudellinen tilanne ei ole olennaisesti erilainen kuin kantajalla, sopimukset on kuitenkin voitu uudistaa tästä asiayhteydestä riippumatta.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/75

Kanne 25.9.2019 – JCDecaux Street Furniture Belgium v. komissio

(asia T-642/19)

(2019/C 383/83)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: JCDecaux Street Furniture Belgium (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat A. Winckler ja G. Babin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen 1 artiklan siltä osin kuin siinä päätellään, että JCDecaux on saanut sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea vuoden 1984 sopimusta täytäntöönpantaessa, ja sen 2–4 artiklan siltä osin kuin niissä määrätään Belgian valtio perimään tuki takaisin JCDecaux’lta

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa valtiontuesta (SA.33078 (2015/C) (ex 2015/NN), jonka Belgia on toteuttanut JC Decaux Belgium Publicitén hyväksi, 24.6.2019 annetusta komission päätöksestä C(2019) 4466 final nostamansa kanteen tueksi neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja oikeudelliseen virheeseen, jonka komissio on tehnyt katsoessaan, että se, että kantaja on käyttänyt tiettyjä 16.7.1984 tehdyn sopimuksen piiriin kuuluvia mainostelineitä niiden käytöstäpoistoajankohdan jälkeen, merkitsee etua.

—

Komissio on päätellyt virheellisesti, että kyse on taloudellisesta edusta siitä Brysselin kaupungin käyttämästä korvausmekanismista huolimatta, joka perustuu tämän velvollisuuteen säilyttää sopimuksen taloudellinen tasapaino.

—

Komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja oikeudellisen virheen katsoessaan, että kantaja on saanut etua merkitseviä säästöjä vuokrista ja maksuista.

2.

Toinen toissijaisesti esitetty kanneperuste, joka perustuu siihen, että hypoteettinen valtiontuki on sisämarkkinoille soveltuva yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita koskevista puitteista annetun komission tiedonannon (1) ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista annetun vuoden 2012 päätöksen (2) perusteella.

3.

Kolmas toissijaisesti esitetty kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan siltä osin kuin on kyse takaisin perittävän määrän arvioinnista.

—

Komissio ei vastaa riittävällä tavalla asianosaisten vetoamiin seikkoihin, esittää lehdistötiedotteessaan ennakkokäsityksen takaisin perittävän tuen määrästä ja rikkoo omia sisäisiä menettelysääntöjään.

—

Hypoteettisen tuen suuruuden määrällinen ilmoittaminen ei ollut mahdollista ja muodosti esteen sen takaisin perimiselle.

4.

Neljäs toissijaisesti esitetty kanneperuste, joka perustuu riidanalaisessa päätöksessä huomioon otetun valtiontuen vanhenemiseen.

(1)  Komission tiedonanto – Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet (2011) (EYVL 2012, C 8, s. 15).

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen 20.12.2011 annettu komission päätös 2012/21/EU (EUVL 2012, L 7, s. 3).

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/76

Kanne 26.9.2019 – Dermavita v. EUIPO – Allergan Holdings France (JUVEDERM ULTRA)

(asia T-643/19)

(2019/C 383/84)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muu osapuoli

Kantaja: Dermavita Co. Ltd (Beirut, Libanon) (edustaja: asianajaja D. Todorov)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Allergan Holdings France (Courbevoie, Ranska)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki JUVEDERM ULTRA – EU-tavaramerkki nro 6 295 638

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 18.7.2019 yhdistetyissä asioissa R 1655/2018-4 ja R 1723/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

osittain kumoaa riidanalaisen päätöksen, joka koskee valituksen R 1723/2018-4 hylkäämistä, ja EU-tavaramerkin N:o 6 295 638 peruuttamatta jättämisestä tehdyn päätöksen luokkaan 5 kuuluvien tavaroiden osalta

—

velvoittaa EUIPO:n ja muun osapuolen vastaamaan omista kuluistaan ja korvaamaan kantajan kulut, jotka sille aiheutuivat peruuttamis- ja valitusmenettelyn kussakin vaiheessa, mukaan lukien EUIPO:ssa pidetystä menettelystä aiheutuneet ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävästä menettelystä aiheutuvat kulut.

Kanneperusteet

—

Asian kannalta merkityksellisen lainsäädännön virheellinen tulkinta siltä osin kuin kyse on niiden tavaroiden, joita varten tavaramerkkiä on käytetty, luonteen arvioinnista.

—

Sen näytön virheellinen tulkinta, joka menettelyssä esitettiin siitä, miten kolmannet osapuolet ovat käyttäneet EU-tavaramerkkiä sen haltijan suostumuksella.

—

Riittämätön näyttö EU-tavaramerkin haltijan siitä suostumuksesta, jota tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 2 kohdassa.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/77

Kanne 26.9.2019 – Linde Material Handling v. EUIPO – Verti Aseguradora (VertiLight)

(asia T-644/19)

(2019/C 383/85)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Linde Material Handling GmbH (Aschaffenburg, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Plate ja R. Kaase)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Verti Aseguradora, Compañía de seguros y reaseguros, SA (Madrid, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Kyseessä olevan tavaramerkin hakija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Kyseessä oleva tavaramerkki: Hakemus sanamerkin VertiLight rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 16 161 788

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.7.2019 asiassa R 1849/2018-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaaman oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohdan rikkominen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn perusteluvelvollisuuden laiminlyönti

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä säädetyn oikeuden tulla kuulluksi loukkaaminen.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/78

Kanne 26.9.2019 – eSky Group IP v. EUIPO – Gröpel (e)

(asia T-646/19)

(2019/C 383/86)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: eSky Group IP sp. z o.o. (Varsova, Puola) (edustaja: asianajaja P. Kurcman)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Gerhard Gröpel (Straubing, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus turkoosin, valkoisen, tummansinisen ja vaalean ruusunpunaisen värisen kuviomerkin e rekisteröinnistä EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 16 731 333

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.7.2019 asiassa R 223/2019-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

kumoaa väiteosaston 29.11.2018 väitemenettelyssä nro B 2 957 168

—

palauttaa asian EUIPO:n käsiteltäväksi

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan asian käsittelystä väiteosastossa, valituslautakunnassa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/78

Kanne 30.9.2019 – FF Group Romania v. EUIPO – KiK Textilien und Non-Food (_kix)

(asia T-659/19)

(2019/C 383/87)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: FF Group Romania SRL (Bukarest, Romania) (edustaja: asianajaja A. Căvescu)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: KiK Textilien und Non-Food GmbH (Bönen, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus musta-valko-vihreän kuviomerkin _kix rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 12 517 901

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 4.7.2019 asiassa R 353/2019-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1001 94 artiklan rikkominen

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1001 95 artiklan rikkominen

—

Asetuksen N:o 2868/95 20 säännön 7 kohdan c alakohdan (josta on tullut delegoidun asetuksen (EU) N:o 2018/625 71 artiklan 1 kohta) rikkominen

—

Asetuksen N:o 2868/95 50 säännön 1 kohdan rikkominen

—

Luottamuksensuojan, oikeusvarmuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden loukkaaminen

—

Oikeutta tulla kuulluksi ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu

—

Harkintavallan väärinkäyttö

11.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/79

Kanne 30.9.2019 – Allergan Holdings France v. EUIPO – Dermavita (JUVEDERM ULTRA)

(asia T-664/19)

(2019/C 383/88)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Allergan Holdings France (Courbevoie, Ranska) (edustaja: solicitor J. Day)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Dermavita Co. Ltd (Beirut, Libanon)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja unionin yleisessä tuomioistuimessa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki JUVEDERM ULTRA – EU-tavaramerkki nro 6 295 638

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 18.7.2019 yhdistetyissä asioissa R 1655/2018-4 ja R 1723/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä peruutetaan EU-tavaramerkki nro 6295638 JUVEDERM ULTRA riidanalaisten tavaroiden osalta

—

velvoittaa EUIPO:n ja Dermavita Co. Ltd:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohtaa ja 64 artiklan 5 kohtaa on rikottu.