KOMISSION TIEDONANTO

Komission tiedonanto aikaisemman infrastruktuurin pääomakustannuksen laskemisesta komission tarkastellessa kansallisia ilmoituksia EU:n sähköisen viestinnän alalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 375/01)

1.   Johdanto

1.

Tässä tiedonannossa esitetään komission menetelmä keskimääräisen pääomakustannuksen (weighted average cost of capital, WACC) (1) arvioimiseksi. Tätä arviota voidaan käyttää viitearvona tarkasteltaessa kansallisten sääntelyviranomaisten puitedirektiivin 7 artiklan nojalla ilmoittamia toimenpide-ehdotuksia. Kyseinen puitedirektiivi on osa EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehystä (2). Uuden eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (3) 32 artikla korvaa puitedirektiivin 7 artiklan 21. joulukuuta 2020 alkaen.

2.

WACC-arvolla mitataan yritysten pääomakustannuksia. Taloustieteen teorian (4) mukaan pääomakustannus on vaihtoehtokustannus eli tuottovaatimus, joka seuraa tietystä investoinnista jonkin toisen, riskeiltään samanarvoisen investoinnin sijaan. Pääomakustannus on siis tuottoaste, jonka yritys vaatii toteuttaakseen tietyn investoinnin. Pääomakustannus voidaan jakaa oman ja vieraan pääoman kustannuksiin riippuen rahoituslähteestä.

3.

Kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät WACC:tä sellaisten operaattoreiden sääntelyn yhteydessä, joilla on todettu olevan huomattava markkinavoima. Kansallinen sääntelyviranomainen voi asettaa hintavalvontaa koskevia velvollisuuksia tietyntyyppisen yhteenliittämisen ja/tai tietyntyyppisten käyttöoikeuksien tarjonnassa silloin, kun todellinen kilpailu puuttuu. Jos hintavalvontaa sovelletaan, kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava huomioon operaattorin tekemä investointi ja sallittava tälle kohtuullinen tuotto. (5)

4.

Mitä tulee 7 artiklan nojalla tehtäviin ilmoituksiin, komissio on havainnut, että sähköisissä viestintäverkoissa tarjottavien palvelujen WACC:n arviointi vaihtelee merkittävästi. Epäjohdonmukaisuutta ilmenee sekä jäsenvaltioiden välillä että eri ajankohtina (sama kansallinen sääntelyviranomainen käyttää eri menetelmiä eri ajankohtina). Komissio katsoo, että tällainen menetelmien epäjohdonmukaisuus on omiaan heikentämään kannustimia investoida digitaalisiin sisämarkkinoihin (6) sekä vaarantamaan sisämarkkinoiden kehityksen estämällä yhdenmukaiset edellytykset investoida sähköisiin viestintäverkkoihin. (7)

5.

Kehyksellä pyritään varmistamaan, että kansalliset sääntelyviranomaiset edistävät sisämarkkinoiden kehitystä tekemällä keskenään ja komission kanssa yhteistyötä johdonmukaisen sääntelykäytännön kehittämisen sekä kehyksen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. (8) Tällä tiedonannolla pyritään kehyksen tavoitteiden mukaisesti parantamaan WACC-laskelmien johdonmukaisuutta kaikkialla unionissa.

6.

Tässä tiedonannossa käsitellään WACC:n laskentaa ainoastaan aikaisemman infrastruktuurin osalta. Aikaisemmalla infrastruktuurilla (legacy infrastructure) tarkoitetaan tässä tiedonannossa sellaista huomattavan markkinavoiman operaattorin infrastruktuuria, johon ei sovelleta seuraavan sukupolven liityntäverkkoja (NGA-verkkoja) koskevaa preemiota. (9) Tiedonannossa ei käsitellä seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskevan riskipreemion sovellettavuutta tai laskentaa eikä hintavalvontavelvollisuuksien asianmukaisuutta säännöstön (10) 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen uusien erittäin suuren kapasiteetin verkkojen osalta.

7.

Kehyksen tavoitteiden mukaisesti niin kansallisten sääntelyviranomaisten, BERECin kuin komission olisi pyrittävä kehittämään sisämarkkinoita edistämällä yhdenmukaista sääntelykäytäntöä sekä kehyksen johdonmukaista soveltamista. (11) Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi myös sovellettava puolueettomia, avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sääntelyperiaatteita. (12)

8.

Kehyksen tavoitteiden mukaisesti tämän tiedonannon lähtökohtana ovat seuraavat neljä sääntelyperiaatetta: i) WACC-laskukaavan muuttujien määrittelyssä noudatettavien menetelmien johdonmukaisuus, ii) sääntelyn ennustettavuus sääntelytavoissa ja muuttujien arvoissa ajan mittaan ilmenevien odottamattomien vaihtelujen rajoittamiseksi, iii) uuteen ja parannettuun infrastruktuuriin liittyvän tehokkaan investoinnin ja innovoinnin edistäminen ottaen huomioon investoiville yrityksille aiheutuvat riskit sekä iv) yritysten investointien kohtuullisen tuottoasteen määrittelyyn käytettävän menetelmän avoimuus ja tarpeettoman monimutkaisuuden välttäminen.

9.

Tämän tiedonannon avulla pyritään täyttämään kyseiset tavoitteet sekä edistämään vakaata sääntely-ympäristöä, joka tukee tehokkaita investointeja unionin sähköisiin viestintäverkkoihin loppukäyttäjien hyväksi. Tiedonannolla ehkäistään investointeihin liittyviä vääristymiä, jotka johtuvat kansallisten sääntelyviranomaisten toimintatapojen epäjohdonmukaisuudesta eri aikoina ja eri puolilla unionia – tällaiset vääristymät voisivat olla haitallisia digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnalle.

10.

Tällä tiedonannolla komissio pyrkii parantamaan sähköisen viestinnän sääntelyyn liittyvän politiikkansa ja päätöksentekonsa avoimuutta ja ennustettavuutta. Kunkin WACC-muuttujan arvot lasketaan tässä tiedonannossa esitetyn menetelmän perusteella ja julkaistaan vuosittain. Komissio käyttää kyseisiä arvoja viitearvoina tarkastellessaan puitedirektiivin 7 artiklan nojalla ilmoitettuja toimenpide-ehdotuksia.

11.

Tämä tiedonanto sekä tiedonannon mukaisten WACC-muuttujien arvojen julkaiseminen vuosittain parantaa komission pääomakustannusarvioinnin avoimuutta tapauksissa, joissa tämä näkökohta sisältyy puitedirektiivin 7 artiklan nojalla komissiolle ilmoitettuihin toimenpiteisiin.

12.

Tämä tiedonanto ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja eivät vaikuta komission tapaan tulkita pääomakustannusta talouden muilla sektoreilla.

2.   Keskimääräisen pääomakustannuksen (WACC) arvioiminen

13.

WACC lasketaan yrityksen kahden rahoituslähteen, vieraan ja oman pääoman, kustannusten painotettuna keskiarvona. Painotukset ilmaisevat kunkin rahoituslähteen suhteellista osuutta yrityksen kokonaisarvosta:

Missä

—	RE on oman pääoman kustannus

—	RD on vieraan pääoman kustannus

—	E on oman pääoman määrä ja oman pääoman osuus yrityksen arvosta (D+E)

—	D on vieraan pääoman määrä ja vieraan pääoman osuus yrityksen arvosta (D+E).

2.1.   Oman pääoman kustannus

14.

Oman pääoman kustannus tarkoittaa tuottoa, joka yrityksen on tuotettava osakkeenomistajilleen korvauksena investointiriskistä/yrityksen osuuden omistamisesta johtuvasta riskistä. Oman pääoman kustannuksen arvioinnissa yleisimmin käytetty menetelmä on pääomahyödykkeiden hinnoittelumalli (Capital Asset Pricing Model, CAPM) (13). Kaikki sähköisten viestintäverkkojen sektorin kansalliset sääntelyviranomaiset arvioivat oman pääoman kustannukset CAPM-menetelmää käyttäen. Tämä johtuu ennen kaikkea menetelmään sisältyvien laskelmien suhteellisesta yksinkertaisuudesta sekä menetelmän käyttöön liittyvästä runsaasta näytöstä (verrattuna vaihtoehtoisiin menetelmiin). (14) Komissio katsoo, että valitsemalla CAPM-menetelmä edistetään ennustettavan ja yhdenmukaisen menetelmän käyttöä kansallisten sääntelyviranomaisten välillä.

15.

CAPM:n mukaan kilpailuun perustuvilla markkinoilla toimivat investoijat ovat halukkaita omistamaan riskipitoisia osakkeita, jos tällaisten osakkeiden tuotto on korkeampi kuin se, mitä investoijat voisivat ansaita riskittömillä omaisuuserillä (riskitön korko eli risk-free rate, RFR) (15). Tätä ylimääräistä tuottoa kutsutaan markkinariskipreemioksi tai pääoman riskipreemioksi (equity risk premium, ERP) (16).

16.

CAPM:n perusolettamuksen mukaan riskit voidaan jakaa kahteen ryhmään: — Erityisriskit eli hajautettavissa olevat riskit (17) : riskit, jotka voidaan poistaa hajauttamalla. Erityisriskit vaikuttavat tavallisesti yksittäiseen yritykseen tai sektoriin esimerkiksi silloin, kun yrityksen tai sektorin käyttämän tuotantopanoksen hinta muuttuu. — Systemaattiset eli ei-hajautettavissa olevat riskit (18): riskit, jotka vaikuttavat kaikkiin talouden yrityksiin, esimerkiksi muutokset korkotasoissa ja yleisissä hintatasoissa tai kysyntäpuolen makrotalouden häiriöt.

17.

CAPM-mallissa erityisriskejä eli hajautettavissa olevia riskejä ei tulisi ottaa huomioon pääomakustannusta arvioitaessa, koska tehokkailla pääomamarkkinoilla investoijien pitäisi kyetä pienentämään tällaisia riskejä hajautetun sijoitussalkun avulla. (19)

18.

Toisin kuin epäsystemaattisten riskien tapauksessa systemaattisia riskejä ei ole mahdollista poistaa hajauttamalla. Tästä syystä CAPM-mallissa pääomakustannusarviossa korvataan vain systemaattiset riskit.

19.

CAPM:n mukaan oman pääoman kustannus on riskittömän koron (RFR) ja pääoman riskipreemion (ERP) summa kerrottuna beta-kertoimella (20). Beta-kertoimen tarkoituksena on ilmentää ja ottaa huomioon oman pääoman erityinen alttius markkinoiden vaihteluille.

20.

Oman pääoman kustannus lasketaan CAPM-mallissa seuraavalla tavalla: RE = RFR + β × ERP Missä — RE on oman pääoman kustannus — RFR on riskitön korko — β on beta and — ERP on pääoman riskipreemio.

2.2.   Vieraan pääoman kustannus

21.

Vieraan pääoman kustannus voidaan laskea suoraan korkona, jonka yritys maksaa vieraasta pääomastaan. Usein vieraan pääoman kustannus kuitenkin ilmaistaan riskittömän koron eli RFR:n ja velkapreemion summana:

RD = RFR + Debt Premium

Missä

—	RD on vieraan pääoman kustannus

—	RFR on riskitön korko

—	velkapreemio (Debt Premium) on riskittömän koron ylittävä lisätuotto, jonka lainanantajat vaativat yritykseltä, johon liittyy tietty luottoriski.

2.3.   WACC-muuttujien arviointi

22.

WACC arvioidaan seuraavalla laskukaavalla:

23.

Unionin eri kansallisten sääntelyviranomaisten arvioimiin WACC-arvoihin vaikuttavat kahdenlaiset menetelmään liittyvät olettamukset. Osa olettamuksista koskee useita muuttujia (esimerkiksi keskiarvon laskentajakson pituus), kun taas toiset liittyvät nimenomaan tiettyyn WACC-laskukaavan muuttujaan (esimerkiksi betan arviointiin vaikuttavat tarkistukset). Lisäksi on huomioitava kaksi muuttujatyyppiä: muuttujat, jotka heijastavat talouden yleistä tilaa (RFR ja ERP), sekä muuttujat, jotka heijastavat tiettyihin yrityksiin (tai teollisuuden alaan) vaikuttavia olosuhteita (velkapreemio, beta ja vieraan pääoman vipuvaikutus (21)).

24.

Seuraavissa osioissa käsitellään molempia menetelmään liittyviä olettamuksia: yleisiä ja yksittäisiä muuttujia sekä yleistä taloudellista tilannetta ja yrityskohtaisia olosuhteita.

3.   Useita WACC-muuttujia koskevat olettamukset

25.

Seuraavissa osioissa kuvaillaan olettamuksia, jotka koskevat useita WACC-muuttujia.

3.1.   Keskiarvon laskentajakson pituus

26.

Keskiarvon laskentajakso on sen viiteajanjakson pituus, jonka ajalta sääntelyviranomaiset määrittelevät keskimääräisen riskittömän koron (RFR), betan ja vieraan pääoman kustannuksen.

27.

WACC-muuttujien arvioinnin johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio katsoo, että on asianmukaista käyttää samaa keskiarvon laskentajaksoa kaikille muuttujille. Pidempi keskiarvon laskentajakso todennäköisesti parantaisi muuttujien arvon ennustettavuutta ja vakautta mutta vähentäisi staattista tehokkuutta. Viiden vuoden laskentajaksolla saavutetaan todennäköisesti sopiva tasapaino ennustettavuuden ja tehokkuuden välillä, ja se on samalla eräs kansallisten sääntelyviranomaisten yleisimmin käyttämistä keskiarvon laskentajaksoista. (22)

3.2.   Keskiarvon laskentamenetelmä

28.

WACC-muuttujia arvioidessaan sääntelyviranomaisten on valittava soveltuva keskiarvon laskentamenetelmä. Tyypillisesti sääntelyviranomaiset käyttävät i) aritmeettista keskiarvoa, ii) geometrista keskiarvoa tai iii) mediaania.

29.

Komissio katsoo aritmeettisen keskiarvomenetelmän soveltuvan parhaiten WACC-muuttujien arvioimiseen: Ensinnäkin yhden ja saman keskiarvon laskentamenetelmän käyttäminen on todennäköisesti sidosryhmien kannalta läpinäkyvämpää kuin useiden menetelmien yhdistelmä. Toiseksi aritmeettinen keskiarvo on yleisimmin käytetty menetelmä ja helpoin laskea. (23)

3.3.   Otantatiheys otantajaksolla

30.

Sääntelyviranomaiset poimivat havaintoja tyypillisesti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain arvioidessaan riskitöntä korkoa (RFR), betaa ja velkapreemiota. Valittu havaintojen poimimisen taajuus yhdessä keskiarvon laskentajakson pituuden kanssa määrittää otoksen koon ja vaikuttaa näin ollen todennäköisesti muuttujien arvoihin ja tätä kautta myös lopulliseen WACC-arvoon.

31.

Käyttämällä samaa otantataajuutta kaikkien muuttujien arvioinnissa varmistetaan johdonmukaisuus. Havaintojen poimimista viikoittain voidaan pitää tehokkaana menetelmänä, sillä yhdessä viisivuotisen keskiarvon laskentajakson kanssa näin saadaan todennäköisesti riittävästi havaintoja luotettavan arvion muodostamiseksi ja osakkeiden alhaiseen likviditeettiin liittyvien mahdollisten ongelmien lieventämiseksi.

4.   Muuttujat, jotka heijastavat yleistä talouden tilannetta

32.

Yleistä talouden tilannetta heijastavat kaksi WACC-muuttujaa ovat riskitön korko ja oman pääoman riskipreemio.

4.1.   Riskitön korko (RFR)

33.

Riskitön korko on riskittömän investoinnin odotettu tuottoaste. Jotta investointi on riskitön, on maksujen laiminlyöntiriskin oltava nolla eikä investointiin saa liittyä uudelleeninvestointiriskiä (eli investoija voi sijoittaa tulevat korkotulot samalla tuottoasteella kuin ostettaessa omaisuuserä ensimmäisen kerran). Tyypillisesti kansalliset sääntelyviranomaiset määrittävät riskittömän koron likimääräisesti kunkin valtion joukkovelkakirjalainojen tuottojen perusteella.

34.

Valtion joukkovelkakirjalainojen tuottojen voidaan olettaa heijastavan riittävän täsmällisesti kunkin valtion riskitöntä korkotasoa. Komissio katsoo, että kunkin valtion joukkovelkakirjalainojen käyttäminen yhdessä johdonmukaisen menetelmän kanssa takaa, että riskittömän korkotason erot heijastavat rahoitustilanteiden todellisia eroja jäsenvaltioiden välillä.

35.

Kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät yleisesti valtion joukkovelkakirjalainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti (24) on kymmenen vuotta. Kymmenvuotisten joukkovelkakirjalainojen tuotot ovat yleensä vakaampia kuin lyhyempien joukkovelkakirjalainojen tuotot, ja lisäksi kymmenvuotinen laina-aika vastaa paremmin sähköisiin viestintäverkkoihin tehtävien investointien pitoaikaa. Näistä syistä kymmenvuotiset joukkovelkakirjalainat tarjoavat komission mielestä soveltuvimman viitearvon tätä tiedonantoa varten. (25)

36.

Jotta riskitön korko arvioidaan yhdenmukaisesti, on suositeltavaa käyttää yhtä ja samaa, luotettavaa, avointa ja helposti saatavilla olevaa tiedonlähdettä valtion joukkovelkakirjalainojen tuottojen osalta. Tällainen on esimerkiksi Eurostat (26). Tässä yhteydessä ei ole tarpeen tehdä tarkistuksia keskuspankin määrällisen keventämisen (QE) ohjelmien huomioon ottamiseksi. (27)

4.2.   Oman pääoman riskipreemio (ERP)

37.

Oman pääoman riskipreemio tarkoittaa riskittömän koron ylittävää osakkeiden odotettua tuottoa eli ylimääräistä korkoa, jonka osakkeenomistaja voi odottaa saavansa omistaessaan suuririskisempiä osakkeita verrattuna riskittömiin omaisuuseriin. Oman pääoman riskipreemio on korvaus ylimääräisestä riskistä, joka syntyy, kun investoija sijoittaa osakkeisiin eikä riskittömiin omaisuuseriin.

38.

Komissio havaitsi eroja sääntelyviranomaisten toimintatavoissa, jotka liittyvät oman pääoman riskipreemion arviointiin: osa sääntelyviranomaisista käyttää EU:n laajuista vertailukohtaa, osa taas kansallista oman pääoman riskipreemiota tai näiden yhdistelmää. Unionin laajuisen oman pääoman riskipreemion käyttö on johdonmukaista, kun otetaan huomioon empiirinen näyttö, joka osoittaa, että unionissa on yhä integroidummat rahoitusmarkkinat (mikä näkyy rahoitusmarkkinoiden välisen korrelaation kasvuna), jolloin myös oman pääoman riskipreemiot lähentyvät toisiaan. (28) Unionin laajuisen oman pääoman riskipreemion käyttöä tukee myös näyttö siitä, että EU:n televiestintäsektorin investoijat eivät suosi toiminnassaan omaa kotijäsenvaltiotaan, vaan merkittävä osuus sähköisen viestinnän alan yritysten osakkeenomistajista on ulkomaalaisia. (29) Näin ollen komissio katsoo, että yksi yksittäinen unionin laajuinen oman pääoman riskipreemio on soveltuva vaihtoehto tässä tiedonannossa käytettäväksi. Lisäksi komissio katsoo, että on asianmukaista arvioida tämä unionin laajuinen oman pääoman riskipreemio jäsenvaltioiden aiempia markkinapreemioita koskevien aikasarjojen perusteella, mikä on myös sääntelyviranomaisten yleisimmin noudattama toimintatapa.

5.   Yrityskohtaiset muuttujat

39.

Jotkin WACC-muuttujat (riskitön korko eli RFR ja oman pääoman riskipreemio eli ERP) ilmentävät yleistä taloustilannetta, kun taas toiset muuttujat (beta, vieraan pääoman vipuvaikutus ja velkapreemio) heijastavat nimenomaan sen yrityksen taloustilannetta, jonka WACC:tä sääntelyviranomaiset kulloinkin arvioivat.

40.

Yrityskohtaisten WACC-muuttujien arvojen määrittelyssä sääntelyviranomaiset käyttävät tyypillisesti apunaan ryhmää, joka sisältää sähköisen viestinnän alan yrityksiä (ns. vertaisryhmä). Tähän ryhmään sisältyvät tavallisesti ne kansalliset operaattorit, joilla on merkittävä markkinavoima (tällaisia yrityksiä voi olla yksi tai useampi). Kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät vertaisryhmän yritysten muuttujien arvoja viitearvoina määritellessään asianmukaisia yrityskohtaisten muuttujien arvoja sääntelytoimenpiteitään varten.

41.

Yrityskohtaisten muuttujien arvioinnin ensimmäinen tärkeä vaihe on päättää valintaperusteista, joiden perusteella yritykset valitaan vertaisryhmään.

5.1.   Vertaisryhmän valinnassa käytettävät valintaperusteet

42.

Vertaisryhmään soveltuvat parhaiten julkisesti noteeratut yhtiöt, joilla on likvidiä osakekantaa (30). Lisäksi tämän tiedonannon tavoitteiden mukaiseen WACC-laskentaan soveltuvat parhaiten yritykset, jotka vuokraamisen sijaan omistavat sähköisen viestinnän infrastruktuuria ja joiden keskeiset yritystoiminnot sijaitsevat unionissa.

43.

Tehokkuuden vuoksi on suositeltavaa valita vertaisryhmään vain sellaisia yrityksiä, joilla on sijoituskelpoinen luottoluokitus (31) ja joissa ei ole meneillään merkittäviä fuusioita tai yrityskauppoja. Näistä jälkimmäinen vaikuttaisi yrityksen arvoon ilman, että tämä vaikutus on yhteydessä yrityksen varsinaiseen systemaattiseen riskiin.

44.

Seuraavassa on esitetty tiivistetyssä muodossa tässä tiedonannossa esitettyjen sääntelyperiaatteiden mukaiset valintaperusteet. Vertaisryhmään valittavat yritykset ovat — julkisesti noteerattuja yhtiöitä, joilla on likvidiä osakekantaa — yrityksiä, jotka omistavat sähköisen viestinnän infrastruktuuria ja investoivat siihen — yrityksiä, joiden keskeiset yritystoiminnot sijaitsevat unionissa — yrityksiä, joilla on sijoituskelpoinen luottoluokitus — yrityksiä, jotka eivät ole parhaillaan tai eivät ole hiljattain olleet osana merkittäviä fuusioita tai yrityskauppoja.

5.2.   Pääoman beta (equity beta)

45.

CAPM-mallissa pääoman beta heijastaa yrityksen systemaattista riskiä suhteessa markkinoiden keskimääräiseen yritykseen. Käytännössä pääoman beta arvioidaan regressioanalyysin avulla eli arvioimalla yrityksen osakkeen tuottojen sekä markkinaindeksin tuottojen välistä korrelaatiosuhdetta (näistä jälkimmäisen tarkoituksena on edustaa likimääräisesti koko taloutta).

46.

Käytettäessä unionin laajuista oman pääoman riskipreemiota (ERP) on johdonmukaisempaa valita eurooppalainen kuin kansallinen markkinaindeksi. Tieteellisessä kirjallisuudessa suositellaan laajapohjaisia ja arvopainotettuja indeksejä. (32) On olemassa useita näiden kriteereiden mukaisia markkinaindeksejä, jotka koostuvat eurooppalaisista osakkeista. Tällaisia indeksejä ovat esimerkiksi STOXX Europe TMI (33), S&P Europe 350 (34), Eurostoxx50 (35) ja MSCI Europe (36). Komissio katsoo, että on asianmukaista käyttää markkinaindeksiä, joka edustaa suurta osaa unionin vapaasti vaihdettavien osakkeiden markkina-arvosta (tällainen indeksi on esimerkiksi STOXX Europe TMI).

47.

Komissio ei pidä tarkistuksia (37) tarkoituksenmukaisina pääoman betaa arvioitaessa, sillä ne tuskin parantavat beta-estimaattorin tehokkuutta ja lisäksi ne monimutkaistaisivat arviointia tarpeettomasti ja vähentäisivät sen läpinäkyvyyttä.

48.

Jotta yrityksen betaa voidaan vertailla vertaisryhmän sisällä, on tarpeen muuntaa yrityksen pääoman beta velattomaksi betaksi eli asset betaksi (vieraan pääoman vipuvaikutuksen poistaminen). (38) Velaton beta heijastaa yrityksen systemaattista riskiä ilman rahoitusriskin (vieraan pääoman vipuvaikutukseen liittyvän riskin) vaikutusta. Seuraavassa on esitetty yksinkertainen laskukaava, jonka avulla pääoman betan (equity beta) perusteella voidaan määritellä velaton beta eli asset beta: Missä — βA = velaton beta — βD = velan beta — βE = pääoman beta — E = yrityksen oma pääoma — D = yrityksen nettovelka — V = yrityksen arvo (E+D)

49.

Velan betan määrittämiseen liittyy merkittäviä käytännön ongelmia, mutta yleensä arvot vaihtelevat välillä 0–0,2. (39) Velan betan ilmaiseminen yhdellä yksittäisellä arvolla yksinkertaistaisi WACC:n laskentaa ja parantaisi laskennan läpinäkyvyyttä. Tässä yhteydessä järkevä keskitasoinen velan beta-arvo on 0,1.

50.

WACC:n arviointia varten vertaisryhmän velaton beta muunnetaan (takaisin) pääoman betaksi (eli velan vaikutus lisätään takaisin yrityksen betaan) edellä esitetyn kaavan mukaisesti, jolloin pääoman betan laskukaava on seuraava:

5.3.   Vieraan pääoman vipuvaikutus

51.

Kuten edellä on mainittu, yritys voi rahoittaa toimintaansa vieraalla (D) tai omalla pääomalla (E). Vieraan ja oman pääoman summa on yrityksen arvo (V):

V = D + E

52.

Vieraan pääoman osuutta yrityksen arvosta ) kutsutaan vieraan pääoman vipuvaikutukseksi. Vipuvaikutus tarkoittaa velkaantuneisuusastetta: se ilmaisee, missä määrin yrityksen toimintaa rahoittavat yhtäältä lainanantajat ja toisaalta osakkeenomistajat.

53.

WACC:tä arvioitaessa vieraan () (ja oman pääoman kustannus ( tai lasketaan vieraan () ja oman pääoman osuuden () avulla.

54.

Tätä tiedonantoa varten on katsottu asianmukaiseksi käyttää yleisintä vieraan pääoman vipuvaikutuksen arviointimenetelmää, jossa käytetään yrityksen nettovelan kirjanpitoarvoa rahoitusleasing mukaan lukien. (40)

5.4.   Velkapreemio ja vieraan pääoman kustannus

55.

Vieraan pääoman kustannus voidaan laskea suoraan korkona, jonka yritys maksaa vieraasta pääomastaan, tai epäsuorasti riskittömän koron ylittävänä preemiona.

56.

Velkapreemio voidaan arvioida kotimaisen riskittömän koron ja yritysten pitkäaikaisten velkakirjalainojen (joiden maturiteetti on mahdollisimman lähellä riskittömän koron tapauksessa käytettävää kymmenen vuoden maturiteettia) tuottojen välisenä erona. (41)

57.

Johdonmukaisuuden vuoksi komissio katsoo, että on asianmukaisempaa arvioida vieraan pääoman kustannus (epäsuorasti) riskittömän koron ja velkapreemion summana.

6.   Verotus ja inflaatio

Vieraan pääoman verokohtelu sekä inflaatio-odotukset vaikuttavat WACC:hen, mikä tarkoittaa, että ne on huomioitava WACC:n laskennassa.

6.1.   Verotus

58.

Lainan korko on yritykselle verovähennyskelpoinen kulu. Tämä vieraan pääoman suotuisa verokohtelu huomioidaan verot huomioon ottavassa WACC-arvossa (WACC post-tax), jonka laskukaava on seuraava:

Missä

—	RE on oman ja RD vieraan pääoman kustannus

—	ja ovat oman ja vieraan pääoman painotukset yrityksen arvosta

—	Tc on marginaaliveroaste.

59.

Kansalliset sääntelyviranomaiset määrittävät (verot huomioon ottavan, post-tax) oman pääoman kustannuksen (42) usein oman pääoman kustannuksena, jossa veroja ei ole otettu huomioon (pre-tax), täyttääkseen CAPM-mallin mukaan arvioidut pääomasijoittajien vaatimukset. Verot huomiotta jättävä eli pre-tax-WACC lasketaan jakamalla verot huomioon ottava post-tax-WACC suureella (1 – Tc ) yhtiöverojen huomioon ottamiseksi, jolloin koko kaava on seuraavanlainen:

60.

Komissio katsoo, että on asianmukaista käyttää voimassa olevaa kansallista yhtiöverokantaa verot huomiotta jättävän pre-tax-WACC:n arvioimiseksi, mikä on myös kansallisten sääntelyviranomaisten yleisesti noudattama toimintatapa.

6.2.   Inflaatio

61.

Investoijat pyrkivät maksimoimaan inflaatiokorjatut eli reaalituottonsa. Kansalliset sääntelyviranomaiset ottavat yleensä inflaation huomioon kahdella eri tavalla: (43) a) inflaation vaikutukset otetaan huomioon sitomalla yrityksen omaisuuserät indeksiin vuosittain ja ainoastaan WACC:n reaalituotto on sallittu tai b) inflaatio-odotukset sisällytetään sijoitetulle pääomalle maksettuun tuottoon käyttämällä nimellistä WACC-arvoa ilman yrityksen omaisuuseriä koskevaa tarkistusta.

62.

Ensimmäistä menetelmää noudattavat kansalliset sääntelyviranomaiset yleensä muuntavat nimellisen WACC-arvon WACC:n reaaliarvoksi. Tässä eräs yleinen muuntamismenetelmä on Fisherin kaava:

Missä π on inflaatioaste.

63.

Komissio katsoo, että on asianmukaista käyttää euroalueen kattavaa inflaatioarviota euroalueen jäsenvaltioiden osalta. Muiden kuin euroalueen jäsenvaltioiden osalta voi sen sijaan olla perusteltua käyttää kansallista inflaatioarviota. Molemmissa tapauksissa on asianmukaisempaa käyttää tulevaisuuteen suuntautuvia arvioita, ja lisäksi olisi ihanteellista, että arviot kattaisivat riskittömän koron arviointiin käytettävien valtion joukkovelkakirjalainojen kymmenvuotista maturiteettia vastaavan ajanjakson. Käytännössä kymmenen vuoden inflaatioennusteita ei ole useinkaan saatavilla; tällöin voidaan käyttää lyhyemmän aikavälin ennusteita (esimerkiksi Euroopan keskuspankin viisivuotista inflaatioennustetta).

7.   BERECin ja komission rooli WACC-muuttujien laskemisessa

64.

Komission yksiköt tekivät tiivistä yhteistyötä BERECin kanssa tämän tiedonannon valmisteluvaiheissa. Osana yhteistyötä komissio pyysi BERECiä arvioimaan WACC-muuttujat tässä tiedonannossa kuvatulla tavalla, ja BEREC lupasi arvioida muuttujien arvot ja julkaista ne vuosittain. (44) Tämä helpottaa merkittävästi kansallisten sääntelyviranomaisten työtä niiden valmistellessa WACC:n kausittaista tarkastusta sekä komission työtä sen tarkastellessa kansallisten sääntelyviranomaisten ilmoittamia tietoja.

65.

Vuosittain toteutettavan laskennan yhteydessä BEREC arvioi tiiviissä yhteistyössä komission kanssa i) yleistä talouden tilannetta heijastavat muuttujat sekä ii) yrityskohtaiset muuttujat vertaisryhmän osalta.

66.

Yleisistä talouden tilannetta heijastavista muuttujista BEREC arvioi riskittömän koron kunkin jäsenvaltion osalta sekä unionin laajuisen oman pääoman riskipreemion.

67.

Yrityskohtaisten muuttujien osalta BEREC laatii luettelon vertaisryhmään soveltuvista yrityksistä sekä arvioi oman pääoman betan, vieraan pääoman vipuvaikutuksen, velkapreemion ja vieraan pääoman kustannuksen kunkin luetteloon kuuluvan yrityksen osalta. Lisäksi BEREC kuvailee tekijöitä, joiden perusteella kansalliset sääntelyviranomaiset voivat poistaa yhden tai useamman yrityksen luettelosta kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

8.   WACC:n arvioinnin tiheys

68.

Kansalliset sääntelyviranomaiset noudattavat erilaisia aikatauluja WACC:n määrittelyssä/arvioinnissa, ja arvioinnin väli voi vaihdella siten, että osa arvioinneista tehdään esimerkiksi useammin kuin kerran vuodessa, osa kenties neljän tai viiden vuoden välein. Arviointivälin vaihtelu on eräs niistä tekijöistä, joiden vuoksi WACC-arvot vaihtelevat jäsenvaltioittain.

69.

WACC:n laskentavälien johdonmukaisuuden parantaminen jäsenvaltioiden välillä vähentäisi perusteettomia eroja WACC-arvoissa.

70.

Komissio katsoo, että kansallisen WACC-arvon ajantasaistaminen vähintään kerran vuodessa on asianmukaista tuoreimman taloustilanteen huomioon ottamiseksi. (45)

9.   Tässä tiedonannossa esitetyn menetelmän hyväksymistä edeltävä siirtymäkausi

71.

Tarkastellessaan 7 artiklan nojalla annettuja ilmoituksia komissio noudattaa 1. heinäkuuta 2020 lähtien pääsääntöisesti tässä tiedonannossa kuvailtua menettelyä. Perustelluissa tapauksissa ja ilmoittavan kansallisen sääntelyviranomaisen pyynnöstä komissio ei kuitenkaan käytä tätä menetelmää toimenpide-ehdotusten tarkastelunsa pohjana enintään vuoden pituisen siirtymäjakson aikana (alkaen 1. heinäkuuta 2020). (46) Tämä voi olla perusteltua silloin, kun tähän menetelmään perustuva arviointi johtaisi kansallisen sääntelyviranomaisen soveltamana merkittäviin WACC-arvon muutoksiin, jotka vaarantaisivat sääntelyn vakauden ja ennustettavuuden. Vuoden siirtymäjakson aikana komissio ottaa myös huomioon, ovatko kaikki BERECin julkaistavaksi annetut WACC-muuttujat käytettävissä ja onko kansallisilla sääntelyviranomaisilla mahdollisuus hyödyntää näitä muuttujia analyysissaan.

---

(1)  WACC ilmaisee arvon, joka korvaa investoijalle hänen tekemänsä investoinnin. Televiestinnän sääntelyn alalla WACC:n laskee asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen. WACC lisätään sallittuun enimmäistukkuhintaan, jonka sääntelyn kohteena oleva operaattori voi periä infrastruktuurinsa käytöstä. WACC:n käsite on selitetty perusteellisesti tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 2 kohdassa.

(2)  Voimassa oleva nykyinen sääntelykehys muodostuu seuraavista säädöksistä: i) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja ‐palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY (EUVL L 337, 18.12.2009, s. 37) ja asetuksella (EY) N:o 544/2009 (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 12); ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisiä viestintäverkkoja ja ‐palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21); iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7); iv) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja ‐palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51) sekä v) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 531/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 10), sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä marraskuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/2120 (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1) ja 17 päivänä toukokuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/920 (EUVL L 147, 9.6.2017, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä, jäljempänä ’säännöstö’ (EUVL L 231, 17.12.2018, s. 36). Säännöstön 124 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava säännöstön noudattamisen edellyttämä lainsäädäntö viimeistään 21. joulukuuta 2020 ja sovellettava näitä säännöksiä kyseisestä päivämäärästä lähtien. Voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia säännöstöllä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina säännöstöön.

(4)  Ks. esimerkiksi Brealey, Myers & Allen (2014), ”Principles of Corporate Finance”, McGraw Hill (luku 9).

(5)  Puitedirektiivin 13 artiklan mukaisesti. Ks. Myös kilpailua edistävistä ja laajakaistan investointiympäristöä parantavista johdonmukaisista syrjimättömyysvelvoitteista ja kustannuslaskentamenetelmistä 11 päivänä syyskuuta 2013 annettu komission suositus 2013/466/EU (EUVL L 251, 21.9.2013, s. 13) sellaisten olosuhteiden osalta, joissa joustava tukkuhinnoittelu voi olla perusteltua, ja 21. joulukuuta 2020 alkaen säännöstön 74 artikla.

(6)  Digitaalisia sisämarkkinoita koskevalla strategialla (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/shaping-digital-single-market) pyritään takaamaan yksityishenkilöille ja yrityksille mahdollisuus käyttää verkkotoimintoja varmistaen samalla tasavertaiset kilpailuedellytykset sekä kuluttajansuoja ja tietosuoja.

(7)  Puitedirektiivin 8 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

(8)  Puitedirektiivin 7 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määritellyn tavoitteen mukaisesti.

(9)  Tiedonannossa ei arvioida, ovatko tiettyihin investointeihin (esimerkiksi seuraavan sukupolven liityntäverkkojen tapauksessa) sovellettavat ylimääräiset preemiot perusteltuja. Tätä aihetta käsitellään seuraavan sukupolven liityntäverkkojen käyttöoikeuksien sääntelystä 20 päivänä syyskuuta 2010 annetussa komission suosituksessa 2010/572/EU (EUVL L 251, 25.9.2010, s. 35) ja erityisesti suosituksen 25 kohdassa ja liitteessä I. FTTN/VDSL-verkkoihin tehtävien investointien matalampaa riskiprofiilia (verrattuna kuitu kotiin- eli FTTH-verkkoihin) käsitellään seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskevan suosituksen liitteen I kuudennessa kohdassa. Tällaisissa tapauksissa seuraavan sukupolven liityntäverkot luetaan kuuluviksi aikaisempaan infrastruktuuriin.

(10)  Säännöstössä määrättiin Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tehtäväksi antaa 21. joulukuuta 2020 mennessä suuntaviivat vaatimuksista, jotka verkon on täytettävä, jotta sitä pidettäisiin erittäin suuren kapasiteetin verkkona. Lisäksi säännöstö sisältää useita säännöksiä (esimerkiksi 81 artikla), jotka koskevat siirtymistä aikaisemmasta infrastruktuurista uusiin erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin.

(11)  Ks. puitedirektiivin 8 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 8 artiklan 5 kohdan a alakohta.

(12)  Ks. puitedirektiivin 8 artiklan 5 kohta.

(13)  W.F. Sharpe, ”Capital Asset Prices: A Theory of Market Equilibrium under Conditions of Risk”, The Journal of Finance, Vol. 19 (syyskuu 1964), s. 425–442 sekä J. Lintner, ”The Valuation of Risk Assets and the Selection of Risky Investments in Stock Portfolios and Capital Budgets”, The Review of Economics and Statistics, Vol. 47 (helmikuu 1965), s. 13–37.

(14)  Ks. lisätiedot tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 2.1 kohdassa.

(15)  Investoijien vaatima riskittömän investoinnin tuotto.

(16)  Riskittömän koron ylittävä tuotto, jota investoijat odottavat vastineena markkinoille tehtävän investoinnin ylimääräisestä riskistä.

(17)  Erityisriskiä voidaan kutsua myös epäsystemaattiseksi riskiksi tai jäännösriskiksi.

(18)  Ei-hajautettavissa olevaa riskiä voidaan kutsua myös markkinariskiksi tai systemaattiseksi riskiksi.

(19)  Hajauttaminen toimii siksi, että eri osakkeiden hintamuutokset eivät noudata samaa suuntausta (tilastollisesta näkökulmasta osakkeiden hintamuutokset korreloivat epätäydellisesti). Jos sijoitussalkku on hajautettu, on todennäköistä, että salkun muut omaisuuserät tasoittavat pitkällä aikavälillä muutoksia tietyissä omaisuuserissä.

(20)  Beta on omaisuuserän tuoton (tyypillisesti yrityksen markkina-arvo) ja markkinatuoton (tyypillisesti osakeindeksin markkina-arvo; osakeindeksin katsotaan edustavan koko markkinoita tai taloutta) välinen kovarianssi jaettuna markkinatuoton varianssilla. Osakkeet, joissa beta on suurempi kuin 1,0, reagoivat markkinoiden vaihteluihin niitä voimakkaammin, kun taas osakkeet, joiden beta on 0–1,0, reagoivat markkinoiden vaihteluihin niitä heikemmin. Jos beta on esimerkiksi 0,5 ja markkinat laskevat yhdellä prosentilla, investoinnin arvon voi odottaa pienenevän 0,5 prosentilla. Jos taas beta on 1,5 ja markkinat laskevat yhdellä prosentilla, investoinnin arvon voi odottaa pienenevän 1,5 prosentilla.

(21)  Vipuvaikutus mittaa yrityksen vieraan pääoman vipuvaikutusta. Sen avulla verrataan velkarahoituksen määrää yrityksen oman pääoman määrään. Vieraan pääoman vipuvaikutus määrittää vieraan ja oman pääoman kustannusten painotukset WACC:ssä. Vipuvaikutus on selitetty yksityiskohtaisemmin tämän tiedonannon 5.3 kohdassa.

(22)  Ks. lisätiedot tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.1.1 kohdassa (erityisesti 5.1.1.4 kohdassa).

(23)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.1.2 kohta.

(24)  Jäljellä oleva maturiteetti tarkoittaa velan takaisinmaksuun jäljellä olevaa aikaa. Tässä tiedonannossa lainan maturiteetilla viitataan jäljellä olevaan lainan maturiteettiin.

(25)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.2.1.3 ja 5.2.1.4 kohdat.

(26)  Eurostat julkaisee kunkin jäsenvaltion kymmenvuotisten joukkovelkakirjalainojen tuotot kuukausittain (ks https://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&plugin=1&language=en&pcode=teimf050).

(27)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.2.2 kohta.

(28)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.2.1.3 ja 5.2.1.4 kohdat.

(29)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.2.2.3 kohta.

(30)  Osakkeet, joilla käydään vain vähän kauppaa, eivät välttämättä paljasta asianomaisen yrityksen täsmällistä ja ajantasaista arvoa, koska tällaisia osakkeita ei ole helppoa myydä hinnan muuttumatta merkittävästi. Usein myös tällaisten osakkeiden hinnat vaihtelevat enemmän kuin osakkeiden, jotka ovat helposti muutettavissa rahaksi.

(31)  Luottoluokituksen sijoituskelpoisuus riippuu kustakin luottoluokituslaitoksesta: Moody’sin tapauksessa sijoituskelpoisia ovat luokat Aaa–Baa3 ja Standard & Poor’sin tapauksessa luokat AAA–BBB.

(32)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.3.3.2 kohta.

(33)  https://www.stoxx.com/index-details?symbol=BKXP

(34)  http://us.spindices.com/indices/equity/sp-europe-350

(35)  https://www.stoxx.com/index-details?symbol=sx5e

(36)  https://www.msci.com/europe

(37)  Pääoman betaan perinteisesti tehtävistä tarkistuksista ovat kirjoittaneet Dimson (beta-arvion vääristymien korjaaminen käytettäessä päivittäisiä tuottoja; vääristymät johtuvat siitä, että yrityksen osakkeet eivät reagoi markkinaindeksin muutoksiin välittömästi), Blume (pitkällä aikavälillä yritysten beta-kertoimen olisi suuntauduttava kohti arvoa 1) sekä Vasicek (pitkällä aikavälillä yritysten beta-kertoimen olisi suuntauduttava kohti alan keskiarvoa).

(38)  Muuntaminen (vipuvaikutuksen poistaminen) poistaa velan vaikutuksen pääoman betaan (joka sisältää vipuvaikutuksen). Velaton beta toisin sanoen poistaa yrityskohtaisen rahoitusrakenteen vaikutuksen, jolloin eri yritysten betoja on mahdollista vertailla keskenään (riippumatta yksittäisten yritysten rahoitusrakenteesta).

(39)  Ks. The Brattle Group, ”Review of approaches to estimate a reasonable rate of return for investments in electronic communications networks in regulatory proceedings and options for EU harmonization”, 14. heinäkuuta 2016 julkaistu loppuraportti, s. 88, saatavilla osoitteessa https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/da1cbe44-4a4e-11e6-9c64-01aa75ed71a1/language-en

(40)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.3.4 kohta.

(41)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.3.5 kohta ja siinä lainatut kirjallisuuslähteet.

(42)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.4.1 kohta.

(43)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5.4 kohta.

(44)  Sääntelyneuvosto piti 38. sääntömääräisen yleiskokouksensa 7.–8. maaliskuuta 2019. Kokouksessa BEREC sopi laskevansa WACC-muuttujat (riskittömän koron sekä pääoman riskipreemion jo vuonna 2019 ja betan, vieraan pääoman vipuvaikutuksen sekä vieraan pääoman kustannuksen vuodesta 2020 alkaen). Alkuperäisistä kaavailuista poiketen BEREC ennakoi nyt julkaisevansa kaikki parametrit vuoden 2020 puoliväliin mennessä. Kokouksen (BoR (19) 45) loppupäätelmät ovat saatavilla osoitteessa

https://berec.europa.eu/eng/document_register/subject_matter/berec/board_of_regulators_meetings/meeting_conclusions/8549-conclusions-of-the-38th-berec-board-of-regulators-plenary-meetings-on-7-8-march-2019-in-budapest-hungary.

(45)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 8 kohta.

(46)  Ks. tähän tiedonantoon liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 9 kohta.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9544 – Brookfield / Johnson Controls Autobatterie)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 375/02)

Komissio päätti 24. lokakuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9544. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Euron kurssi (1)

5. marraskuuta 2019

(2019/C 375/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1109
JPY	Japanin jeniä	120,93
DKK	Tanskan kruunua	7,4712
GBP	Englannin puntaa	0,86113
SEK	Ruotsin kruunua	10,6943
CHF	Sveitsin frangia	1,1009
ISK	Islannin kruunua	137,70
NOK	Norjan kruunua	10,1525
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,536
HUF	Unkarin forinttia	329,84
PLN	Puolan zlotya	4,2643
RON	Romanian leuta	4,7583
TRY	Turkin liiraa	6,3807
AUD	Australian dollaria	1,6079
CAD	Kanadan dollaria	1,4584
HKD	Hongkongin dollaria	8,7040
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7339
SGD	Singaporen dollaria	1,5078
KRW	Etelä-Korean wonia	1 284,34
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,3876
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,7734
HRK	Kroatian kunaa	7,4486
IDR	Indonesian rupiaa	15 516,50
MYR	Malesian ringgitiä	4,5886
PHP	Filippiinien pesoa	56,012
RUB	Venäjän ruplaa	70,4334
THB	Thaimaan bahtia	33,544
BRL	Brasilian realia	4,4655
MXN	Meksikon pesoa	21,3072
INR	Intian rupiaa	78,5290

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean ensimmäisessä kokouksessaan 5. heinäkuuta 2019 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa

AT.39711 – Qualcomm (saalistushinnoittelu)

Esittelijä: Espanja

(2019/C 375/04)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean toisessa kokouksessaan 15. heinäkuuta 2019 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa AT.39711 – Qualcomm (saalistushinnoittelu)

Esittelijä: Espanja

(2019/C 375/05)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Qualcomm (saalistushinnoittelu)

(AT.39711)

(2019/C 375/06)

1.   Johdanto

(1)

Päätösluonnoksessa, jota tämä kertomus koskee, jäljempänä ’päätösluonnos’, todetaan, että Qualcomm Inc., jäljempänä ’Qualcomm’, toimitti 1. heinäkuuta 2009 ja 30. kesäkuuta 2011 välisenä aikana tiettyjä määriä kolmea UMTS-piirisarjaansa (2) alihintaan kahdelle tärkeimmälle asiakkaallensa, Huaweille ja ZTE:lle. Tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Icera Inc., jäljempänä ’Icera’ (3), joka oli sillä hetkellä Qualcommin tärkein kilpailija kehittynyttä tiedonsiirtonopeutta tarjoavassa markkinasegmentissä. Päätösluonnoksen mukaan tämä rikkoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 54 artiklaa.

2.   Alustava tutkintavaihe

(2)

Asia AT.39711 perustuu Iceran komissiolle 30. kesäkuuta 2009 tekemään alkuperäiseen kanteluun, joka korvattiin tarkistetulla ja ajan tasalle saatetulla 8. huhtikuuta 2010 päivätyllä versiolla.

(3)

Komissio aloitti tutkinnan jäljempänä mainitussa korvaavassa versiossa esitettyjen syytösten perusteella. Qualcomm esitti kyseistä versiota koskevat huomautuksensa 26. heinäkuuta 2010.

(4)

Nvidia, joka oli ostanut Iceran toukokuussa 2011, toimitti 1. toukokuuta, 17. toukokuuta ja 31. heinäkuuta 2012 saalistushinnoittelua koskevia syytöksiä täydentäviä ja valaisevia lisätietoja.

(5)

Kesäkuun 2010 ja huhtikuun 2015 välisenä aikana komissio lähetti useita tiedonsaantipyyntöjä Qualcommille, Iceralle/Nvidialle ja muille kantataajuuspiirisarja-alan toimijoille. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja (4) pidensi 8. elokuuta 2013 Qualcommille yhteen tällaiseen pyyntöön (päivätty 10. heinäkuuta 2013 (5)) vastaamiselle asetettua määräaikaa päätöksen 2011/695/EU 3 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(6)

Qualcommin vuonna 2013 esittämien pyyntöjen perusteella komission kilpailun pääosasto, jäljempänä ’kilpailupääosasto’, antoi Qualcommille 3. maaliskuuta 2014 vähemmän muokatut versiot vuoden 2009 alkuperäisestä kantelusta ja vuoden 2010 muutetusta kantelusta.

(7)

Komissio käynnisti 16. heinäkuuta 2015 Qualcommia koskevan menettelyn asiassa AT.39711 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (6) 11 artiklan 6 kohdan ja komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 (7) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(8)

Kilpailupääosaston ja Qualcommin välillä 3. syyskuuta 2015 pidetyn tilannetta kartoittavan kokouksen jälkeen kilpailupääosasto antoi Qualcommille 11. syyskuuta 2015 edellä (4) kohdassa mainitut Nvidian toimittamat tiedot.

3.   Ensimmäinen väitetiedoksianto

(9)

Komissio antoi 8. joulukuuta 2015 Qualcommille osoitetun väitetiedoksiannon asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 773/2004 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.1    Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon väitetiedoksiannon jälkeen

(10)

Kilpailupääosasto antoi 21. joulukuuta 2015 Qualcommille sähköisellä tallennusvälineellä asiakirjoja asian AT.39711 tutkinta-aineistoon tutustumista varten asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kilpailupääosasto toimitti Qualcommille myöhemmin lisäaineistoa ja erityisesti kolmansien osapuolten lausuntojen vähemmän muokattuja versioita. Kaikkia kilpailupääosaston ja Qualcommin välisiä asiakirja-aineistoon tutustumista koskevia ongelmia ei kuitenkaan pystytty ratkaisemaan.

(11)

Qualcomm pyysi minulle osoitetulla 18. huhtikuuta 2016 päivätyllä kirjeellä päätöksen 2011/695/EU 3 artiklan 7 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti laajempaa oikeutta tutustua asiakirja-aineiston tiettyihin aineistoihin tai tarvittaessa näiden selventämistä. Päätöksessäni 13. heinäkuuta 2016 kuvataan, miten käsittelin lukuisia asiaa koskevia pyyntöjä ja pyrin löytämään tasapainon Qualcommin kuulluksi tulemisen oikeuden ja kilpailevien luottamuksellisuusetujen välillä. Tähän kuului tiivistetysti tiettyjen Iceralta/Nvidialta ja useilta muilta kolmansilta osapuolilta saatujen asiakirjojen vähemmän muokattujen versioiden toimittaminen. Asianomaisten tietoja toimittavien tahojen kuuleminen (8) ja tarpeen mukaan asiakirjojen uusien versioiden laatiminen kesti jonkin aikaa ja edellytti yleensä vilkasta kirjeenvaihtoa.

3.2    Määräaika Qualcommin kirjalliselle vastaukselle väitetiedoksiantoon

(12)

Väitetiedoksiannon saatekirjeessä Qualcommille annettiin neljä kuukautta aikaa vastata kirjallisesti väitetiedoksiantoon. Määräajan asettamisessa otettiin huomioon erityisesti asiakirja-aineiston laajuus ja luonne, väitetiedoksiannon sisältö ja samana päivänä väitetiedoksiannon kanssa Qualcommia vastaan asiassa AT.40220 – Qualcomm (yksinoikeusmaksut) annettu väitetiedoksianto. Asian AT.39711 määräajan piti alkaa päivästä, jona oikeus tutustua asiakirja-aineistoon annettiin. Qualcommin pyynnöstä kilpailupääosasto asetti Qualcommin kirjallisen vastauksen uudeksi määräajaksi 6. toukokuuta 2016.

(13)

Edellä (11) kohdassa mainitussa minulle osoitetussa 18. huhtikuuta 2016 päivätyssä kirjeessä Qualcomm kritisoi uutta määräaikaa 6. toukokuuta 2016 ja pyysi tosiasiassa lisäaikaa. Qualcommille osoitetussa 29. huhtikuuta 2016 päivätyssä sähköpostissa keskeytin väitetiedoksiantoon annettavan Qualcommin kirjallisen vastauksen määräajan kulumisen.

(14)

Päätin keskeytyksen 13. heinäkuuta 2016 päivätyssä päätöksessäni (ks. (11) kohta edellä) ja asetin Qualcommin kirjalliselle vastaukselle väitetiedoksiantoon uuden määräajan, joka oli 15. elokuuta 2016. Qualcomm toimitti kirjallisen vastauksensa, jäljempänä ’vastaus väitetiedoksiantoon’, kyseisenä päivänä.

3.3    Ensimmäinen suullinen kuuleminen

(15)

Qualcomm tarkensi väitteitään 10. marraskuuta 2016 järjestetyssä suullisessa kuulemisessa, jota se oli pyytänyt vastauksessa väitetiedoksiantoon (9).

4.   Kolmas henkilös, jonka etua asia koskee

(16)

Toukokuussa 2016 otin asian AT.39711 menettelyyn mukaan kolmannen henkilön, jonka etua asiaa koskee, asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 3 kohdan, asetuksen N:o 773/2004 13 artiklan 1 kohdan ja päätöksen 2011/695/EU 5 artiklan mukaisesti. Heinäkuussa 2016 kilpailupääosasto ilmoitti kirjallisesti asetuksen N:o 773/2004 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseiselle kolmannelle henkilölle, jonka etua asia koskee, menettelyn luonteesta ja aiheesta (10) ja asetti määräajan, jonka kuluessa henkilö voisi esittää näkökantansa kirjallisesti. Elokuussa 2016 kyseinen henkilö, jonka etua asia koskee, ilmoitti sähköpostilla kilpailupääosastolle, että sillä ei ollut huomautuksia toimitettaviksi. Se ei pyytänyt saada osallistua suulliseen kuulemiseen eikä osallistunut enää asiaa AT.39711 koskevaan menettelyyn.

5.   Lisätutkimukset ja oikeudenkäynti

(17)

Ensimmäisen suullisen kuulemisen jälkeen komissio ryhtyi lisätutkimuksiin, jotka perustuivat Qualcommin väitetiedoksiantoon antamaan kirjalliseen ja suulliseen vastaukseen.

(18)

Komissio lähetti Qualcommille 30. tammikuuta 2017 tiedonsaantipyynnön asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohdan nojalla. Qualcomm ei vastannut pyyntöön. Komissio vaati tietoja 31. maaliskuuta 2017 edellä mainitun asetuksen 18 artiklan 3 kohdan nojalla tehdyllä päätöksellä, jäljempänä ’tiedonsaantipyyntöä koskeva päätös’. Vuoden 2017 aikana komissio lähetti tiedonsaantipyyntöjä myös Nvidialle ja kahdelle kolmannelle osapuolelle.

(19)

Qualcomm pyysi 10. huhtikuuta 2017 päivätyllä kirjeellä tiedonsaantipyyntöä koskevaan päätökseen vastaamisen määräajan pidentämistä 28. heinäkuuta 2017 asti. Kilpailupääosasto kiisti kaikki kirjeessä esitetyt väitteet 26. huhtikuuta 2017 mutta antoi kohteliaisuuden eleenä Qualcommille aikaa 26. toukokuuta 2017 asti vastata tiettyihin tiedonsaantipyyntöä koskevassa päätöksessä esitettyihin kysymyksiin ja 9 kesäkuuta 2017 asti vastata eräisiin muihin tiedonsaantipyyntöä koskevassa päätöksessä esitettyihin kysymyksiin.

(20)

Qualcomm kritisoi näitä määräaikoja 8. toukokuuta 2017 päätöksen 2011/695/EU 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Muutin 15. toukokuuta 2017 päivätyllä päätöksellä määräajoiksi 16. ja 30. kesäkuuta 2017. Qualcomm antoi kattavan vastauksen tiedonsaantipyyntöä koskevaan päätökseen muutettuihin määräaikoihin mennessä.

(21)

Komissio esitti Qualcommille sen jälkeen selventäviä kysymyksiä. Komissio lähetti Qualcommille 10. marraskuuta 2017 myös uuden tiedonsaantipyynnön asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohdan nojalla.

(22)

Qualcomm esitti 13. kesäkuuta 2017 pyynnön tiedonsaantipyyntöä koskevan päätöksen kumoamisesta ja vaati välitoimia, joilla rajoitettaisiin tiedonsaantipyyntöä koskevan päätöksen soveltamista pyyntöä koskevan päätöksen tekemiseen asti. Yleisen tuomioistuimen presidentti hylkäsi välitoimia koskevan pyynnön heinäkuussa 2017 (11). Huhtikuussa 2019 yleinen tuomioistuin hylkäsi Qualcommin kumoamiskanteen (12).

6.   Täydentävä väitetiedoksianto

(23)

Komissio antoi 19. heinäkuuta 2018 Qualcommille osoitetun täydentävän väitetiedoksiannon. Väitetiedoksiantoon verrattuna täydentävässä väitetiedoksiannossa väitettiin erityisesti, että saalistushinnoittelu kesti lyhyemmän aikaa, ja siinä sovellettiin tarkistettua menetelmää, jolla väitettyä saalistushinnoittelua koskevia Qualcommin hintoja ja kustannuksia vertailtiin.

6.1    Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon täydentävän väitetiedoksiannon jälkeen

(24)

Kilpailupääosasto antoi 31 päivänä heinäkuuta 2018 Qualcommille sähköisen tallennusvälineen, joka sisälsi jäljennöksiä saatavilla olevista asiakirjoista, joista tuli osa komission tutkinta-aineistoa väitetiedoksiannon antamisen jälkeen.

(25)

Kilpailupääosastolle osoitetussa 8. elokuuta 2018 päivätyssä kirjeessä Qualcomm pyysi muun muassa laajempaa oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka olivat osa tutkinta-aineistoa väitetiedoksiannon antamisen aikaan mutta joiden ei ajan kulumisen vuoksi voisi Qualcommin mukaan enää katsoa sisältävän aidosti luottamuksellisia tietoja. Kilpailupääosasto kieltäytyi pyynnöstä 14. elokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä. Kirjeessä käsiteltiin myös muita 8. elokuuta 2018 päivätyssä Qualcommin kirjeessä esille tuotuja seikkoja.

(26)

Sain 19. syyskuuta 2018 Qualcommilta perustellun pyynnön laajemmasta oikeudesta tutustua asiakirja-aineistoon. Pyyntö oli kuitenkin merkittävästi erilainen kuin kilpailupääosastolle 8. elokuuta 2018 tehty yleisempi pyyntö (ks. (25) kohta edellä). Päätöksen 2011/295/EU 3 artiklan 7 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan perusteella katsoin, että en voinut vielä tarkastella riippumattomasti Qualcommin 19. syyskuuta 2018 tekemää pyyntöä. Ilmoitin Qualcommille sähköpostilla 21. syyskuuta 2018, että olin siirtänyt pyynnön kilpailupääosastolle.

(27)

Kilpailun pääosasto vastasi 28. syyskuuta 2018 Qualcommin kirjeeseen, joka oli päivätty 19. syyskuuta 2018. Kilpailupääosasto antoi laajemman oikeuden tutustua useimpiin Qualcommin luettelemiin asiakirjoihin ja selitti, että tutkinta-aineiston tiettyjen asiakirjojen alkuperäisiin versioihin tehdyt muokkaukset johtuivat oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta koskevista Nvidian väitteistä.

(28)

Qualcomm valitti kilpailun pääosastolle osoittamassaan 4. lokakuuta 2018 päivätyssä kirjeessä useista seikoista. Valitukset perustuivat suurelta osin kilpailun pääosaston 28. syyskuuta 2018 antamiin selityksiin oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta koskevista Nvidian väitteistä. Kilpailupääosasto vastasi 9. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä.

(29)

Qualcomm esitti minulle 12. lokakuuta 2018 kirjallisesti kolme pyyntöä, jotka ovat tiivistetysti seuraavat: i) että velvoitan kilpailupääosaston vahvistamaan, oliko se varmistanut, että tiettyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset perustuivat oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta koskeviin todenmukaisiin väitteisiin, ii) oikeus saada tutustua sellaisten tiettyjen asiakirjojen muokkaamattomiin versioihin, joiden muokatut versiot Qualcommilla oli jo hallussaan ja iii) että velvoitan kilpailupääosaston käsittelemään Qualcommin pyynnön saada mitä tahansa asiakirjoja, jotka mainitun asiakirja-aineiston luettelon vastaisesti olivat itse asiassa saatavilla.

(30)

Selitin 7. marraskuuta 2018 tekemässäni päätöksessä, että edellä (29) kohdassa kuvattu Qualcommin ensimmäinen pyyntö ei koskenut oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon ja että kuulemismenettelystä vastaavalla neuvonantajalla ei ole valtuutta tehdä päätöstä tällaisesta toimenpiteestä. Katsoin, että edellä (29) kohdassa mainittuun toiseen pyyntöön oli vastattu tämän päätöksen tekohetkellä, sillä asianomaisista osapuolista kaksi kolmesta oli siinä vaiheessa luopunut luottamuksellisuutta koskevista väitteistään. Suostuin Qualcommin kolmanteen pyyntöön. Kilpailupääosasto lähetti sen jälkeen 8. marraskuuta 2018 Qualcommille kirjeen, jossa se selitti tiivistettynä, että tutkinta-aineiston luettelo piti paikkansa.

6.2    Määräaika Qualcommin kirjalliselle vastaukselle täydentävään väitetiedoksiantoon

(31)

Komissio antoi Qualcommille alun perin kahdeksan viikkoa aikaa vastata kirjallisesti täydentävään väitetiedoksiantoon. Qualcomm pyysi 2. elokuuta 2018 kilpailupääosastolta lisäaikaa vähintään kolme kuukautta asiakirja-aineistoon tutustumista koskevan tosiasiallisen oikeuden myöntämistä seuraavasta työpäivästä. Kilpailu pääosasto myönsi kohteliaisuuden eleenä 9. elokuuta 2018 päivätyllä kirjeellä Qualcommille kahden viikon lisäajan, minkä johdosta määräaika oli 10. lokakuuta 2018.

(32)

Qualcomm oli tähän tyytymätön ja pyysi 14. elokuuta 2018 päätöksen 2011/695/EU 9 artiklan nojalla määräajan pidentämistä 23. joulukuuta 2018 asti. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja (13) asetti 20. elokuuta 2018 tekemällään päätöksellä uudeksi määräajaksi 22. lokakuuta 2018.

(33)

Qualcomm toimitti kirjallisen vastauksensa täydentävään väitetiedoksiantoon muutettuna määräaikana.

6.3    Toinen suullinen kuuleminen ja siihen liittyvät seikat

(34)

Vastauksessaan täydentävään väitetiedoksiantoon Qualcomm pyysi suullista kuulemista.

(35)

Tämän toisen suullisen kuulemisen oli alun perin määrä olla tiistaina 11. joulukuuta 2018. Perjantaina 7. joulukuuta 2018 Qualcomm pyysi, että kuuleminen siirrettäisiin tammikuun 2019 alkuun. Qualcommin esittämien erityisten syiden perusteella asetin uudeksi kuulemispäiväksi 10. tammikuuta 2019. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja hylkäsi 19. joulukuuta 2018 Qualcommin myöhemmät pyynnöt siirtää kuuleminen tammikuun 2019 seuraavalle viikolle (14). Toinen suullinen kuuleminen pidettiin sovitun mukaisesti 10. tammikuuta 2019.

(36)

Qualcomm lähetti komissiolle 25. huhtikuuta 2019 omasta aloitteestaan toista suullista kuulemista koskevan huomautuksen.

7.   Tosiseikkoja koskeva kirje

(37)

Komissio lähetti Qualcommille 22. helmikuuta 2019 tosiseikkoja koskevan kirjeen. Tämän tiedonannon, jäljempänä ’tosiseikkoja koskeva kirje’,tarkoituksena oli i) selventää Qualcommille tiettyjä täydentävän väitetiedoksiannon osia, joita Qualcomm kritisoi vastauksessaan täydentävään väitetiedoksiantoon, ii) ilmoittaa Qualcommille olemassa olevista todisteista, joihin ei nimenomaisesti vedottu väitetiedoksiannossa tai täydentävässä väitetiedoksiannossa, ja iii) kiinnittää Qualcommin huomio täydentävän väitetiedoksiannon hinta-kustannusanalyysiin tehtyihin pieniin päivityksiin.

7.1    Oikeus tutustua tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen liittyvään asiakirja-aineistoon

(38)

Tosiseikkoja koskevassa kirjeessä oli liite, joka sisälsi tutustuttaviksi annetut versiot kaikista asiakirjoista, jotka koskevat yhteydenottoja kolmansiin osapuoliin, jotka on rekisteröity asiakirja-aineistoon täydentävän väitetiedoksiannon jälkeen ja joita ei ollut aiemmin annettu Qualcommille, sekä kaksi muuta asiakirjaa.

(39)

Näistä kahdesta muusta asiakirjasta toinen oli alkuperäinen (muokkaamaton) laskentataulukko, jota koskevista luottamuksellisuutta koskevista väitteistä sen laatija oli ennen edellä (30) kohdassa mainittua päätöstäni luopunut, jäljempänä ’laskentataulukon täysi versio’, mutta josta oli lähetysvirheen vuoksi lähetetty Qualcommille 19. lokakuuta 2018 sen aiempi muokattu versio alkuperäisen täyden version sijaan (ks. myös (53) ja (54) kohta jäljempänä).

7.2    Tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen vastaamisen määräaika

(40)

Tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen vastaamisen alkuperäinen määräaika oli 12. maaliskuuta 2019. Kilpailupääosasto muutti kohteliaisuuden eleenä uudeksi määräajaksi perjantain 22. maaliskuuta 2019 Qualcommille osoitetulla 8. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä, vaikka se katsoi, että määräajan pidentämistä koskevan 1. maaliskuuta 2019 päivätyn Qualcommin pyynnön huomautukset olivat perusteettomia.

(41)

Hylkäsin 12. maaliskuuta 2019 päivätyllä sähköpostilla Qualcommin 8. maaliskuuta 2019 esittämän pyynnön tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen vastaamisen määräajan pidentämisestä 9. huhtikuuta 2019 asti.

(42)

Kilpailupääosasto suostui myöhemmin 19. maaliskuuta 2019 päivättyyn Qualcommin pyyntöön siitä, että tämä voisi toimittaa huomautuksensa tosiseikkoja koskevasta kirjeestä maanantaihin 25. maaliskuuta 2019 mennessä. Qualcomm toimitti huomautukset sunnuntaina 24. maaliskuuta 2019.

7.3    Kolmatta suullista kuulemista koskevan Qualcommin pyynnön hylkääminen

(43)

Huomautuksissaan tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen Qualcomm väitti muun muassa, että tosiseikkoja koskeva kirje ei ollut sisällöllisesti tosiseikkoja koskeva kirje vaan uusi väitetiedoksianto. Huomausten alaviitteessä Qualcomm pyysi sen vuoksi uutta suullista kuulemista.

(44)

Hylkäsin väittämän ja pyynnön (15) Qualcommille osoitetussa 26. huhtikuuta 2019 päivätyssä sähköpostissa.

8.   Qualcommin esiin tuomat menettelyyn liittyvät ongelmat

8.1    Väitetty määräaikojen riittämättömyys

8.1.1   Määräaika väitetiedoksiantoon vastaamiselle

(45)

Vastauksessa väitetiedoksiantoon valitettiin muun muassa, että väitetiedoksiantoon kirjallisesti vastaamiselle annettu pidennetty määräaika ei ollut riittävä, jotta Qualcomm olisi voinut varmistaa, että vastaus väitetiedoksiantoon laadittiin sitä tyydyttävällä tavalla. Qualcomm väitti erityisesti, että oli kohtuutonta ja EU:n lainsäädännön perusperiaatteiden, kuten puolustautumisoikeuden ja osapuolten tasavertaisuuden, vastaista, että sitä vaadittiin valmistelemaan puolustuksensa ajassa, jota se kuvaili vastauksessaan väitetiedoksiantoon lisäajaksi, jonka kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja salli väitetiedoksiantoon vastaamiselle, kun tämä ”käynnisti kellon uudelleen”13. heinäkuuta 2016.

(46)

Kuten edellä (9)–(14) kohdasta käy ilmi ja toisin kuin vastauksessa väitetiedoksiantoon pyrittiin esittämään, Qualcommilla oli kaiken kaikkiaan yli kahdeksan kuukautta aikaa laatia vastauksensa väitetiedoksiantoon. Vaikuttaa siltä, että Qualcommilla oli runsaasti aikaa harjoittaa oikeuttaan tulla kuulluksi kirjallisesti (16), kun otetaan huomioon tarpeettoman viivästyksen välttämisen tarve menettelyissä (17) ja vaikka Qualcomm käytti tästä ajasta yli kuusi kuukautta myös toiseen väitetiedoksiantoon asiassa AT.40220 Qualcomm (yksinoikeus) annettavan vastauksen laatimiseen. Tämä väitetiedoksianto annettiin samana päivänä kuin edellä mainittu väitetiedoksianto.

(47)

Väitetiedoksiantoon annetussa vastauksessa oleva väite väitetiedoksiantoon vastaamisen sopimattomasta ja kohtuuttomasta määräajasta perustuu väitteeseen siitä, että Qualcomm saattoi aloittaa väitetiedoksiannon vastauksen laatimisen vasta, kun päätin väitetiedoksiannon vastauksen määräajan keskeytyksen 13. heinäkuuta 2016. Qualcomm saattoi kuitenkin aloittaa väitetiedoksiannon vastauksen laatimisen, kun se vastaanotti väitetiedoksiannon joulukuun 2015 alussa.

8.1.2   Määräaika täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamiselle

(48)

Vastauksessaan täydentävään väitetiedoksiantoon Qualcomm valitti, että kokonaisaika, jonka komissio antoi täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamiselle, oli riittämätön ja kohtuuton. Vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon ei kuitenkaan määritetty tarkemmin, miltä osin Qualcomm katsoi, että täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamisen muutettu määräaika oli riittämätön tai että sen puolustautumisoikeudet olivat vaarantuneet. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja otti jo huomioon edellä (32) kohdassa mainitussa määräajan pidentämistä koskevassa 20. elokuuta 2018 tehdyssä päätöksessä täydentävän väitetiedoksiannon asiassa AT.39711 aiheuttamien muutosten laajuuden. Mitä tulee Qualcommin väitteeseen siitä, että täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamiselle annettu määräaika oli kohtuuton, on mahdotonta näyttää toteen Qualcommin väittämää lainvastaista epäsuhtaa täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamisen määräajan ja komission täydentävän väitetiedoksiannon antamiseen johtaviin toimiin käyttämän ajan välillä, kun verrataan Qualcommin täydentävään väitetiedoksiantoon antamassa vastauksessa esittämää kuvausta toimista, joihin se ryhtyi määräaikaa noudattaakseen, ja ensimmäisen suullisen kuulemisen ja täydentävän väitetiedoksiannon välistä aikaa.

8.2    Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon

8.2.1   Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon väitetiedoksiannon jälkeen

(49)

Vastauksessaan väitetiedoksiantoon Qualcomm valitti niiden muutosten laajuudesta, jotka oli tehty luottamuksellisuuden takia Qualcommille asiakirja-aineistoon tutustumista varten alun perin toimitettuihin asiakirjoihin. Vastauksessa väitetiedoksiantoon todettiin kuitenkin, että kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tarkastelun [joka johti 13. heinäkuuta 2016 päivättyyn päätökseeni] perusteella Qualcomm sai asiakirja-aineiston asiakirjoista vähemmän muutettuja uusia versioita. Vastauksessa väitetiedoksiantoon todettiin tiivistetysti myös, että kyseinen tarkastelu poisti kolmansien osapuolten kyseisistä asiakirjoista tekemien luottamuksellisuutta koskevien väitteiden lainmukaisuutta koskevan ongelman.

8.2.2   Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon täydentävän väitetiedoksiannon jälkeen

(50)

Vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon väitettiin, että Qualcommin puolustautumisoikeuden rikkomista, joka johtui Qualcommin mukaan riittämättömästä ajasta vastata täydentävään väitetiedoksiantoon (ks. (48) kohta edellä), pahensivat useat asiakirja-aineistoon tutustumista koskevat ongelmat, joita ei saatu ratkaistua.

(51)

On epäselvää, mitä asiakirja-aineistoon tutustumista koskevia ongelmia Qualcomm piti ratkaisemattomina. Vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon ei tuotu esiin ongelmia, joita komissio ei olisi jo käsitellyt ennen kuin Qualcomm toimitti vastauksensa täydentävään väitetiedoksiantoon. Täydentävään väitetiedoksiantoon annettuun vastaukseen sisältyi oikeastaan vain väite siitä, että Qualcommin mahdollisuutta puolustaa itseään haittasivat vakavasti ja peruuttamattomasti täydentävään väitetiedoksiantoon vastaamiseen annettu aika, joka oli Qualcommin mukaan riittämätön, ja vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon kuvatut asiakirja-aineistoon tutustumista koskevat ongelmat.

8.2.3   Laskentataulukon täyden version toimittamisen myöhästyminen

(52)

Vastauksesta täydentävään väitetiedoksiantoon kävi ilmi, että asiakirjan, jota siinä kutsuttiin ensiarvioisen tärkeäksi, täysi versio annettiin epäasianmukaisesti Qualcommin saataville vain yksi työpäivä ennen täydentävään väitetiedoksiantoon annettavan vastauksen määräaikaa. Täydentävään väitetiedoksiantoon annetun vastauksen olennainen väite, joka näennäisesti perustui asiakirjan täyteen versioon, olisi kuitenkin yhtä hyvin voinut perustua saman asiakirjan aiemmin saatavilla olevaan muokattuun versioon.

(53)

Myöhemmin kävikin ilmi, että kyseinen väite itse asiassa perustui aiemmin saatavilla olevaan muokattuun versioon. Tämä johtui siitä, että kyseinen asiakirja on laskentataulukon täysi versio, joka toimitettiin Qualcommille alkuperäisessä muodossaan vasta täydentävään väitetiedoksiantoon annetun vastauksen toimittamisen jälkeen, kuten edellä (39) kohdassa todettiin.

(54)

Qualcommin vastauksessa tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen todettiin, että laskentataulukon täyden version myöhästynyt toimittaminen vaaransi Qualcommin puolustautumisoikeudet. Väite on kuitenkin perusteeton, kun otetaan huomioon, että Qualcomm ei missään vaiheessa antanut lausuntoja, jotka olisivat liittyneet nimenomaisesti tietoihin, jotka oli poistettu asiakirjan aiemmin saatavilla olevasta versiosta.

8.3    Asianmukaisen ja nopean tutkinnan laiminlyömistä koskeva väite

(55)

Vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon väitetään, että komission tutkinta on hoidettu huonosti ja se on kestänyt epätavallisen pitkään, minkä vuoksi se on vaikuttanut Qualcommin mahdollisuuteen puolustaa itseään asianmukaisesti.

(56)

Hallinnollisen menettelyn keston kohtuullisuutta arvioivat tarvittaessa EU:n tuomioistuimet kunkin asian ominaispiirteiden ja erityisesti asian taustan, noudatettujen menettelyvaiheiden, asian monitahoisuuden sekä sen perusteella, mikä merkitys asialla on eri osapuolille, sekä asianomaisen osapuolen ja komission käyttäytymisen perusteella (18). Tämä arviointiperusteiden luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä, eikä käsittelyajan kohtuullisuuden arviointi edellytä asian olosuhteiden järjestelmällistä tarkastelua kunkin arviointiperusteen valossa, kun menettelyn kesto vaikuttaa perustellulta yhden ainoan arviointiperusteen nojalla. Näitä arviointiperusteita käyttäen ratkaistaan, onko jonkin asian käsittelyaika ollut perusteltu vai ei. Niinpä asian monitahoisuudella tai osapuolen viivästystä aiheuttavalla käyttäytymisellä voidaan perustella menettelyn ensi näkemältä liian pitkää kestoa (19).

(57)

En katso tässä asiassa, että menettelyn kesto olisi rajoittanut Qualcommin puolustautumissoikeuden tehokasta käyttöä. Asia on ollut esimerkiksi tekninen ja varsin monitahoinen alusta alkaen. Kuten edellä (2)–(4) kohdasta käy ilmi, komissiolle vuonna 2009 tehdyssä ja vuonna 2010 tarkistetussa kantelussa Qualcommia syytettiin määräävän aseman väärinkäytöstä monilta osin, mutta epäilty saalistushinnoittelu korostui kantelijan syytöksissä ja komission tutkimuksessa vasta vuonna 2012. Qualcommin valituksia siitä, että ajan kuluminen on tehnyt sen puolustuksesta vaikeaa, on tarkasteltava sen tosiasian valossa, että, kuten unionin yleinen tuomioistuin jo totesi asian AT.39711 yhteydessä (ks. (22) kohta edellä), Qualcomm oli vastaanottanut asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia tiedonsaantipyyntöjä 7. kesäkuuta 2010 alkaen ja tämän velvoitteena oli vähintään tästä päivästä alkaen toimia asianmukaisesti ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin säilyttääkseen todisteet, jotka olivat kohtuullisesti sen käytettävissä (20). Ajan kuluminen ei missään tapauksessa vaikuta aiheettomasti estäneen Qualcommia harjoittamasta puolustustaan. Qualcommin väitetiedoksiannon osalta esittämä kritiikki, kun se harjoitti oikeuttaan tulla kuulluksi, johti esimerkiksi siihen, että komissio täsmensi kantaansa, kuten asiaankuuluvan oikeuskäytännön nojalla on sallittua (ks. (59) kohta jäljempänä). Täydentävän väitetiedoksiannon laatiminen ja Qualcommin vastauksen kuuleminen puolestaan väistämättä pidensivät menettelyn kestoa ilman, että se venyi kohtuuttomaksi.

8.4    Väitteet syyttäjän puolueellisuudesta ja epäoikeudenmukaisesta tutkinnasta

(58)

Vastauksessa täydentävään väitetiedoksiantoon vedottiin Qualcommin luottamuksensuojaan siitä, että i) komissio olisi saattanut tutkinnan päätökseen väitetiedoksiantoon mennessä ja että ii) komissio päättäisi tutkintansa ensimmäisen suullisen kuulemisen jälkeen. Siinä väitettiin myös, että täydentävä väitetiedoksianto oli syyttäjän ilmeisen puolueellisuuden tulosta. Qualcommin mukaan komissio harjoitti ensimmäisen suullisen kuulemisen jälkeen tietojenongintaa, kun tämän olisi pitänyt päättää tutkintansa sen jälkeen, kun Qualcomm oli horjuttanut väitetiedoksiannossa esitettyjä väitteitä. Vastaavalla tavalla i) Qualcommin vastauksessa tosiseikkoja koskevaan kirjeeseen todetaan, että Qualcommia vastaan esitetty syyte on puolueellisen ja epäoikeudenmukaisen tutkinnan tulosta, ja ii) edellä (36) kohdassa mainitulla Qualcommin myöhemmällä huomautuksella mustamaalataan toisen suullisen kuulemisen ja asiassa AT.39711 toteutetun tutkinnan puolueettomuutta yleisemmällä tasolla.

(59)

Qualcommin väitteet luottamuksensuojasta ovat perusteettomia. Syyttäjän puolueellisuutta ei sinällään voi myöskään perustella sillä, että komissio teki lisätutkimuksia ensimmäisen suullisen kuulemisen jälkeen Qualcommin väitetiedoksiantoon antamassa vastauksessa esille nostamien seikkojen vuoksi. Oikeuskäytännön mukaan komissio saa tarpeen mukaan muuttaa kantaansa (tai sen näkökohtia) täydentävällä väitetiedoksiannolla (21), sillä oikeuskäytännön mukaan komission on otettava huomioon seikat, jotka perustuvat hallinnolliseen menettelyyn, ja sen on joko hylättävä perusteettomat väitteet tai muokattava ja täydennettävä perustelujaan sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta. On myös muistettava, että kun asia, kuten asia AT.39711, perustuu virallisiin kanteluihin, sen käsittelyä ei voida lopettaa ilman kantelujen hylkäämistä.

8.5    Väitteet siitä, että täydentävä väitetiedoksianto on komission valtuuksien väärinkäyttöä ja että hyvän hallinnon periaatetta on loukattu

(60)

Täydentävään väitetiedoksiantoon annetussa vastauksessa väitetään, että koska täydentävä väitetiedoksianto on asioiden huonosti hoitamisen ja syyttäjän puolueellisuuden tulosta, komissio on käyttänyt tutkintavaltuuksiaan siinä väärin. Qualcomm väitti vastaavasti, että komissio on loukannut perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitettua hyvän hallintotavan periaatetta, koska täydentävä väitetiedoksianto on todiste huonosta hallinnosta ja tulosta syyttäjän puolueellisuudesta.

(61)

Edellä olevista (45)–(59) kohdasta käy ilmi, että Qualcommin väitteet huonosta hallinnosta ja syyttäjän puolueellisuudesta eivät ole vakuuttavia. Näin ollen nämä toissijaiset väitteet eivät myöskään ole vakuuttavia.

Loppuhuomautukset

(62)

Qualcommin lausuntojen valossa päätösluonnoksessa katsotaan muun muassa, että Qualcomm on vastuussa rikkomuksesta lyhyemmän aikaa kuin mitä väitetiedoksiannossa väitetään.

(63)

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista Qualcommille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä. Katson, että asia on näin.

(64)

Katson kaiken kaikkiaan, että menettelylliset oikeudet ovat tosiasiallisesti toteutuneet tässä asiassa.

---

(1)  Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä ’päätös 2011/695/EU’, 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

(2)  Nämä ovat kantataajuuspiirisarjoja (osia, jotka osallistuvat matkaviestintäyhteyksiin matkaviestinlaitteissa), joissa sovelletaan ja noudatetaan UMTS-matkaviestintäteknologiastandardia (”Universal Mobile Telecommunications System”).

(3)  Toukokuussa 2011 Iceran osti Nvidia Inc., jäljempänä ’Nvidia’, ja Icerasta tuli tämän kokonaan omistama tytäryhtiö. Nvidia siirtyi tällöin kantelijaksi Iceran sijaan.

(4)  Tässä asiassa kuulemismenettelystä vastaavana neuvonantajana toimi Wouter Wils 3. joulukuuta 2015 asti.

(5)  Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja pidensi kyseistä määräaikaa 18. marraskuuta 2013 asti. Qualcommin myöhemmän pyynnön perusteella kilpailun pääosasto pidensi määräaikaa vielä 2. joulukuuta 2013 asti.

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1), jäljempänä ’asetus N:o 1/2003’.

(7)  Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 3 päivänä elokuuta 2015 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 2015/1348 (EUVL L 208, 5.8.2015, s. 3), jäljempänä ’asetus N:o 773/2004’.

(8)  Kuten edellytetään erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Akzo Chemie v. komissio24. kesäkuuta 1986 antaman tuomion 53/85, EU:C:1986:256, 30 ja 31 kohdassa.

(9)  Kuulemiseen osallistui myös Nvidia/Icera.

(10)  Väitetiedoksiannon ei-luottamuksellisena yhteenvetona.

(11)  Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 12.7.2017, Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio, T-371/17 R, EU:T:2017:485.

(12)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.4.2019, Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio, T-371/17, EU:T:2019:232.

(13)  Poissa ollessani päätöksen teki Wouter Wils.

(14)  Poissa ollessani päätöksen teki Wouter Wils.

(15)  Toisin kuin (täydentävä) väitetiedoksianto, tosiseikkoja koskeva kirje ei anna sen vastaanottajille oikeutta esittää kirjallisia vastaväitteitä suullisessa kuulemisesta.

(16)  Qualcomm oli 8. heinäkuuta 2016 mennessä saanut osissa oikeuden tutustua kaikkiin lisäaineistoihin, joihin katsoin 13. heinäkuuta 2016 päivätyssä päätöksessäni Qualcommilla olevan oikeuden tutustua.

(17)  Tämä tarve on yksi seikoista, jotka kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan on päätöksen 2011/695/EU 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti otettava huomioon, kun hän päättää siitä, onko väitetiedoksiantoon kirjallisesti vastaamisen määräajan pidentäminen tarpeen.

(18)  Ks. muun muassa yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 15.10.2002, Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C-238/99 P, C-244/99 P, C-245/99 P, C-247/99 P, C-250/99 P–C-252/99 P ja C-254/99 P, EU:C:2002:582, 187 kohta; ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.9.2016, Merck v. komissio, T-470/13, EU:T:2016:452, 471 kohta.

(19)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 15.10.2002, Limburgse Vinyl Maatschappij ym. v. komissio, C-238/99 P, C-244/99 P, C-245/99 P, C-247/99 P, C-250/99 P–C-252/99 P ja C-254/99 P, EU:C:2002:582, 188 kohta.

(20)  Ks. unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 9.4.2019, Qualcomm ja Qualcomm Europe v. komissio, T-371/17, EU:T:2019:232, 136 kohta.

(21)  Ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuom io 14.7.1972, Bayer v. komissio, 51/69, EU:C:1972:72, 11 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 18 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.9.2006, JCB Service v. komissio, C-167/04 P, EU:C:2006:594, 100 ja 101 kohta; ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.7.2011, Polimeri Europe v. komissio, T-59/07, EU:T:2011:361, 73 kohta.

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 18 päivänä heinäkuuta 2019,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä

(Asia AT.39711 – Qualcomm (saalistushinnoittelu))

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 5361)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 375/07)

Komissio antoi 18. heinäkuuta 2019 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä määrätyt seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

1.   Johdanto

(1)

Päätöksessä vahvistetaan, että Qualcomm Inc., jäljempänä ’Qualcomm’, rikkoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 102 artiklaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 54 artiklaa toimittamalla alihintaan tiettyjä määriä kolmea UMTS-piirisarjaansa. Tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Icera, joka oli sillä hetkellä Qualcommin tärkein kilpailija kehittynyttä tiedonsiirtonopeutta tarjoavassa markkinasegmentissä, jäljempänä ’huippusegmentti’.

(2)

Rikkominen tapahtui 1. heinäkuuta 2009 ja 30. kesäkuuta 2011 välisenä aikana.

(3)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteiset lausunnot neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan mukaisesta päätöksestä ja Qualcommille määrätystä sakosta 5. heinäkuuta 2019 ja 15. heinäkuuta 2019.

2.   Markkinoiden määritelmä

(4)

Päätöksessä todetaan, että merkitykselliset tuotemarkkinat ovat UMTS-standardin mukaisten kantataajuuspiirisarjojen, jäljempänä ’UMTS-piirisarjat’, myyntimarkkinat.

(5)

Päätöksessä todetaan, että UMTS-piirisarjojen markkinat ovat maailmanlaajuiset.

3.   Määräävä asema

(6)

Päätöksessä katsotaan, että Qualcommilla oli määräävä asema UMTS-piirisarjojen maailmanlaajuisilla markkinoilla ainakin 1. tammikuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2011 välisenä aikana.

(7)

Ensinnäkin Qualcommin arvoon perustuva markkinaosuus UMTS-piirisarjojen maailmanlaajuisista markkinoista oli kyseisenä ajanjaksona noin 60 prosenttia.

(8)

Toiseksi UMTS-piirisarjojen maailmanlaajuisille markkinoille ominaista ovat useat markkinoille pääsyn ja laajentumisen esteet (esim. UMTS-piisisarjojen suunnittelua varten tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät merkittävät alkuinvestoinnit sekä useat esteet, jotka liittyvät Qualcommin immateriaalioikeuksiin).

(9)

Kolmanneksi Qualcommin piirisarjojen asiakkaiden kaupallinen voima ei ollut riittävä, jotta sillä olisi ollut vaikutusta Qualcommin määräävään asemaan kyseisenä ajanjaksona.

4.   Määräävän aseman väärinkäyttö

(10)

Päätöksessä vahvistetaan, että Qualcomm käytti väärin määräävää asemaansa toimittamalla alihintaan tiettyjä määriä kolmea UMTS-piirisarjaansa (MDM8200-, MDM6200- ja MDM8200A-piirisarjat) kahdelle tärkeimmälle asiakkaalleen Huaweille ja ZTE:lle. Tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Icera, joka oli sillä hetkellä Qualcommin tärkein kilpailija UMTS-piirisarjamarkkinoiden huippusegmentissä.

(11)

Hillitsemällä Iceran kasvua tämän segmentin, joka koostui tuolloin lähes yksinomaan mobiililaajakaistalaitteissa käytetyistä piirisarjoista, kahden tärkeimmän asiakkaan keskuudessa Qualcomm pyrki estämään Iceraa (pientä startup-yritystä, jonka taloudelliset resurssit olivat rajoitetut) saavuttamasta maineen ja toiminnan laajuuden, joita olisi tarvittu Qualcommin määräävän aseman haastamiseksi UMTS-piirisarjamarkkinoilla, kun otetaan erityisesti huomioon älypuhelinten maailmanlaajuisesta suosiosta johtuva huippusegmentin odotettu kasvupotentiaali. Näin ollen se riisti tämän segmentin alkuperäisvalmistajilta pääsyn matkapuhelinten piirisarjojen vaihtoehtoiseen lähteeseen ja vähensi kuluttajien valinnanmahdollisuutta.

(12)

Kun Icera kasvatti markkinavetovoimaansa johtavien UMTS-piirisarjojen mahdollisena toimittajana – mikä uhkasi Qualcommin piirisarjatoimintaa yhä enenevissä määrin – Qualcomm alkoi soveltaa hinnoittelukäytäntöjään. Varmistaakseen, että Iceran liiketoiminta ei voisi kasvaa niin suureksi, että se uhkaisi Qualcommin markkina-asemaa, Qualcomm ryhtyi ehkäiseviin toimiin ja suuntasi hinnanalennuksia kahdelle strategisesti tärkeälle asiakkaalle, Huaweille ja ZTE:lle. Qualcomm katsoi, että Iceran kehitysmahdollisuudet riippuivat tämän kyvystä luoda liikesuhde näistä yrityksistä jommankumman kanssa. Qualcommin ehkäisevät toimet perustuivat monipiirisarjastrategiaan. Strategia koski kolmea sen huipputeknologian piirisarjaa, jotka kilpailivat tuolloin Iceran kehittyneimpien piirisarjojen kanssa. Strategian tarkoituksena oli erityisesti turvata Qualcommin vahva asema matkapuhelimissa käytettävien piirisarjojen suurten määrien segmentissä, johon Icera aikoi pyrkiä, kunhan se oli saanut jalansijaa mobiililaajakaistalaitteissa käytettävien piirisarjojen segmentissä.

(13)

Qualcommin Huaweilta ja ZTE:ltä perimien hintojen ja piirisarjojen valmistuskustannusten analyysistä käy ilmi, että Qualcomm myi tiettyjä määriä kyseisiä piirisarjoja alle pitkän aikavälin keskimääräisten marginaalikustannusten ja joka tapauksessa alle keskimääräisten kokonaiskustannusten sekä pienen määrän MDM6200-piirisarjoja alle keskimääräisten muuttuvien kustannusten. Hinta-kustannusanalyysin tulokset ovat yhdenmukaisia samaa ajankohtaa koskevien Qualcommin sisäisten todisteiden kanssa, joista käy ilmi Qualcommin aikomus sulkea Icera pois markkinoilta.

(14)

Päätöksessä todetaan, että Qualcomm ei esittänyt toiminnalleen pätevää objektiivista perustelua tai puolustanut sitä tehokkuusedulla.

(15)

Päätöksessä todetaan, että Qualcommin saalistushinnoittelu Huaweita ja ZTE:tä kohtaan on yhdessä katsottuna yhtenäinen ja jatkuva rikkominen.

5.   Lainkäyttövalta

(16)

Päätöksessä todetaan, että komissiolla on lainkäyttövalta soveltaa SEUT-sopimuksen 102 artiklaa ja ETA-sopimuksen 54 artiklaa Qualcommin rikkomukseen, sillä rikkominen toteutettiin ETA-alueella ja sillä oli merkittäviä, välittömiä ja odotettavissa olevia vaikutuksia ETA-alueella.

6.   Kauppaan kohdistuva vaikutus

(17)

Päätöksessä todetaan, että Qualcommin toiminnalla oli jäsenvaltioiden välistä ja ETA-sopimuksen osapuolten välistä kauppaa rajoittava vaikutus.

7.   Sakot ja korjaustoimenpiteet

(18)

Päätöksen hyväksymishetkellä Qualcommin rikkomus oli päättynyt. Päätöksessä vaaditaan kuitenkin, että Qualcommin on pidättäydyttävä toistamasta päätöksessä kuvatun kaltaista toimintaa ja harjoittamasta toimintaa tai toteuttamasta toimenpiteitä, joilla olisi samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia kuin päätöksessä kuvatulla toiminnalla.

(19)

Qualcommille rikkomisesta määrättävä sakko lasketaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta vuonna 2006 annetuissa suuntaviivoissa säädettyjen periaatteiden perusteella. Päätöksessä todetaan, että Qualcommille määrättävän sakon lopullinen määrä on 242 042 000 euroa.

---

(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9331 – Danaher / GE Healthcare Life Sciences Biopharma)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 375/08)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2019/C 375/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”Queso de Valdeón”

EU-nro: PGI-ES-0267-AM01-5.7.2018

SAN ( )

SMM (X)

1.   Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Ryhmän nimi: Consejo Regulador de la Indicación Geográfica Protegida ”Queso de Valdeón”

Osoite: C/ El Cantón, s/n, 24915 Posada de Valdeón (León), Espanja

Puhelin: +34 987740514

Sähköposti: quesosv@quesospicosdeeuropa.com

Hakijaryhmä edustaa Queso de Valdeón -juuston tuottajien yhteisiä etuja; se on oikeutettu hakemaan muutosta suojatun maantieteellisen merkinnän ”Queso de Valdeón” tuote-eritelmään ja se puolustaa kyseisen tuotteen suojaa.

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee / muutokset koskevat

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☐	Maantieteellinen alue

☒	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☐	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☒

Merkinnät

☒	Muu (valvontaelin)

4.   Muutoksen/muutosten tyyppi

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5.   Muutokset

Muutos 1

Tuotteen kuvaus

Muutoksen perustelu

Ensimmäisessä kohdassa kuvaillaan juustoa yksityiskohtaisesti tuotteen ominaisuuksien määrittelemiseksi.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.2 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

Juustot, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä ”Queso de Valdeón”, ovat rasvaisia homejuustoja, jotka on valmistettu joko pelkästään lehmänmaidosta tai lehmänmaidon sekä lampaan- ja/tai vuohenmaidon sekoituksesta. Ne pidetään kaupan kokonaisena tai levitteenä.

Ehdotettu muutos

Juustot, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä ”Queso de Valdeón”, ovat rasvaisia homejuustoja, jotka valmistetaan maitohappokäymiseen perustuvan saostumisen tai entsymaattisen koaguloinnin avulla joko pelkästään lehmänmaidosta tai lehmän- sekä lampaan- ja/tai vuohenmaidon sekoituksesta. Maito voi olla raakamaitoa tai pastöroitua maitoa. Raakamaidosta valmistettuja juustoja kypsytetään vähintään kaksi kuukautta ja pastöroidusta maidosta valmistettuja juustoja vähintään yksi kuukausi. Ne pidetään kaupan kokonaisena tai levitteenä.

Muutos 2

Tuotteen kuvaus

Muutoksen perustelu

Kokonaisten juustotahkojen painohaarukkaa laajennetaan hieman (0,5–3 kilogrammasta 0,2–3 kilogrammaan). Tämä muutos ei vaikuta Queso de Valdeón ‐juuston ominaisuuksiin. Muutos tehdään, koska kuluttajien ruokailutottumukset ovat kehittyneet väestössä tapahtuneiden sosiodemografisten muutosten myötä. Tämä puolestaan on muuttanut kulutustottumuksia. Yksi muuttuneista tottumuksista on elintarvikkeiden kysyntä aiempaa pienempinä pakkauksina perhekoon pienentymisen vuoksi.

Tässä kohdassa vahvistetaan myös, että juusto voidaan tarjota myytäväksi paloina.

Toisaalta se, että eri tahot (esimerkiksi hotellit, jakeluketjut ja teollisuus) käyttävät yhä enemmän laatumerkinnöillä varustettuja valmistusaineita, on lisännyt muiden kuin kiinteiden valmistusaineiden, kuten tällä suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun levitejuuston, aiempaa suurempien pakkausten kysyntää. Näin ollen levitejuustopakkausten nettopainon raja nostetaan 6 kilogrammaan.

Edellä mainittujen seikkojen takia ryhmän on kehitettävä tuotteilleen uusia tarjontamuotoja, jotka vastaavat markkinoiden kehitystä ja kysyntää. Tämä ei kuitenkaan saa heikentää tuotteiden laatua.

Muutokset koskevat alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.2 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

1.	Kokonaisen juuston ominaisuudet — Morfologiset ominaisuudet: — – juusto on lieriön muotoinen, sen ylä- ja alapuoli ovat hieman koverat, — – korkeus enintään 15 cm ja halkaisija enintään 25 cm, — – paino 0,5–3 kg,

2.	Levitejuuston ominaisuudet — Morfologiset ominaisuudet

Juusto pidetään kaupan pakkauksissa, joiden nettopaino on 20 g–1,5 kg.

Levitejuusto on täysin tasaista eikä sen pinnalla saa olla kuorta.

Ehdotettu muutos

1.	Kokonaisen juuston ominaisuudet — Morfologiset ominaisuudet: — – juusto on lieriön muotoinen, sen ylä- ja alapuoli ovat hieman koverat, — – korkeus enintään 15 cm ja halkaisija enintään 25 cm, — – paino 0,2–3 kg, — – juusto voidaan tarjota myytäväksi myös paloina.

2.	Levitejuuston ominaisuudet — Morfologiset ominaisuudet

Juusto pidetään kaupan pakkauksissa, joiden nettopaino on 20 g–6 kg. Pakkaukset, joiden nettopaino on yli 1,5 kilogrammaa, on tarkoitettu yksinomaan ravintoloiden, jakeluketjujen ja teollisuuden käyttöön.

Levitejuusto on täysin tasaista eikä sen pinnalla saa olla kuorta.

Muutos 3

Tuotteen kuvaus 1. – Kokonaisen juuston ominaisuudet

Muutoksen perustelu

Poistetaan kohdan viimeinen kappale, jossa käsitellään juuston erilaisia tarjontamuotoja. Kyseiset selvennykset on parempi sisällyttää 3.2 kohtaan, joissa täsmennetään, että juusto voidaan tarjota myytäväksi myös paloina, sekä merkintöjä koskevaan 3.6 kohtaan, jossa todetaan, että tuote voidaan pitää kaupan paloina, mikäli se on pakattu ja sen alkuperätiedot ovat kuluttajan nähtävillä.

Poistetaan juuston paloittelua koskeva kuvaus sekä palojen painoon liittyvä kohta, koska juuston tarjoaminen alle 250 gramman painoisina paloina tai palojen muoto ei vaikuta Queso de Valdeón -juuston laatuun. Pienempien palojen tarjoaminen on perusteltua kuluttajien kysyntään vastaamiseksi.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.2 kohtaa.

Tuote-eritelmästä poistettu teksti

Juusto voidaan pitää kaupan myös paloina, jotka leikataan kokonaisesta juustotahkosta poikittaissuuntaan, lieriön säteiden mukaisesti. Luonnonkuori säilytetään ja palan vähimmäispaino on 250 grammaa.

Muutos 4

Tekijät, jotka osoittavat, että tuote on peräisin maantieteelliseltä alueelta

Muutoksen perustelu

Kohta on muotoiltu kokonaan uudelleen sen selkeyttämiseksi ja mukauttamiseksi voimassa oleviin sääntöihin.

Viittaukset sääntelyneuvoston myöntämään lupaan tai harjoittamaan valvontaan on poistettu, jotta ei aiheutettaisi rajoituksia tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.4 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

—	juustojen on oltava peräisin ainoastaan sääntelyneuvoston rekistereihin merkityistä juustoloista ja kypsytyslaitoksista,

—	juustoloista ja kypsytyslaitoksista on tehtävä alkuarviointi silloin, kun ne kirjataan sääntelyneuvoston rekistereihin, sekä määräaikaisia arviointeja kyseisten rekisteröintien voimassa pitämistä varten,

—	juustot on valmistettava tässä tuote-eritelmässä kuvatulla menetelmällä,

—	ainoastaan juustot, jotka ovat läpäisseet kaikki menettelyssä edellytetyt tarkastukset, voidaan saattaa markkinoille sääntelyneuvoston vaatimustenmukaisuusmerkkinä annetulla alkuperätakuulla varustettuina,

—	sääntelyneuvoston juustoteollisuudelle antamien vastaetikettien lukumäärä riippuu maidon valmistusmäärästä ja eri juustolajien painosta,

—	määräaikaiset tarkastukset ja arvioinnit perustuvat maidon analyysiin sitä juoksutusastiaan asetettaessa, valmistusmenetelmän, asiakirjojen ja varastojen tarkastukseen sekä näytteidenottoon valmiista tuotteista,

—	havaittujen sääntöjenvastaisuuksien osalta sääntelyneuvosto soveltaa tarvittaessa työjärjestyksessään määräämäänsä seuraamusmenettelyä,

—	sääntelyneuvosto pitää nimellistä ja määrällistä rekisteriä numerotiedoista, omistajuutta koskevista valtakirjoista ja myönnetyistä todistuksista.

Ehdotettu muutos

—	juustojen on oltava peräisin ainoastaan rekistereihin merkityistä ja valvotuista juustoloista ja kypsytyslaitoksista,

—	juustoloista ja kypsytyslaitoksista on tehtävä alkuarviointi silloin, kun ne kirjataan rekistereihin, sekä määräaikaisia arviointeja kyseisten rekisteröintien voimassa pitämistä varten,

—	juustot on valmistettava tämän tuote-eritelmän E kohdassa kuvatulla menetelmällä,

—	ainoastaan juustot, jotka ovat läpäisseet kaikki tuotantoprosessin aikana toteutettavat tarkastukset, voidaan saattaa markkinoille suojatun maantieteellisen merkinnän yksilöivän etiketin vahvistamalla alkuperätakuulla varustettuina,

—	määräaikaiset tarkastukset ja arvioinnit perustuvat maidon analyysiin sitä juoksutusastiaan asetettaessa, valmistusmenetelmän, asiakirjojen ja varastojen tarkastukseen sekä näytteidenottoon valmiista tuotteista,

—

Kaikkien toimijoiden on kyettävä määrittämään: a) kaiken vastaanotetun maidon toimittajat, määrät ja alkuperä, b) kaikkien etiketillä varustettujen juustojen vastaanottajat, määrät ja käyttötarkoitukset, c) edellä a alakohdassa tarkoitetun vastaanotetun maidon ja b alakohdassa tarkoitettujen etiketillä varustettujen juustoerien välinen yhteys.

Muutos 5

Tuotantomenetelmä

Muutoksen perustelu

Pastöroidusta maidosta valmistettujen juustojen kypsytyksen vähimmäiskestoaika lyhennetään puolestatoista kuukaudesta yhteen kuukauteen. Kypsytysajan lyhentäminen ei vaikuta luonnolliseen kypsymisprosessiin tai valmiin tuotteen ominaisuuksiin, vaan kypsytysaikaa lyhennetään vastaamaan kokonaisen juustotahkon pienempää painoa.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.5 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

Raakamaidosta valmistettua juustoa kypsytetään vähintään kaksi kuukautta ja pastöroidusta maidosta valmistettua juustoa vähintään puolitoista kuukautta.

Ehdotettu muutos

Raakamaidosta valmistettua juustoa kypsytetään vähintään kaksi kuukautta ja pastöroidusta maidosta valmistettua juustoa vähintään yksi kuukausi.

Muutos 6

Tuotantomenetelmä

Muutoksen perustelu

Poistetaan juustojen merkintöjä ja vastaetikettejä koskeva teksti, koska on parempi sisällyttää kyseiset tiedot Merkinnät-kohtaan. Katso Merkinnät-kohdan muutosta koskevaa tekstiä, jossa kerrotaan, mihin teksti tuote-eritelmässä on siirretty.

Muutos ei koske mitään alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan kohtaa.

Tuote-eritelmän Tuotantomenetelmä-kohdasta poistettu teksti

Juustot ja juustolevitteen pakkaukset on merkittävä ja varustettava vastaetiketeillä juuri ennen markkinoille saattamista.

Muutos 7

Merkinnät

Muutoksen perustelu

Siirretään tähän kohtaan kaikki viittaukset mahdollisuuteen pitää juustoa kaupan kokonaisena, juustolevitteenä tai paloina, mikäli se on pakattu ja sen alkuperätiedot ovat kuluttajan nähtävillä.

Poistetaan viittaukset sääntelyneuvoston myöntämään lupaan tai harjoittamaan valvontaan, jotta ei aiheutettaisi rajoituksia tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen

Täsmennetään eräiden merkintöihin sisällytettävien vapaaehtoisten merkintöjen sisältöä ja lisätään suojatun maantieteellisen merkinnän logo, joka puuttuu nykyisestä tuote-eritelmästä.

Lisätään muutoksessa 6 käsitelty Tuotantomenetelmä-kohdasta poistettu teksti.

Muotoillaan teksti uudestaan sen luettavuuden parantamiseksi.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.8 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

Kunkin rekisteriin merkityn kaupallisen yrityksen omissa kaupallisissa merkinnöissä on oltava maininta ”suojattu maantieteellinen merkintä ”Queso de Valdeón”” sekä sääntelyneuvoston logo. Kaupallisilla merkinnöillä on oltava sääntelyneuvoston hyväksyntä.

Lisäksi merkinnöissä on oltava kyseisen suojatun maantieteellisen merkinnän vaatimustenmukaisuusmerkki, joka on sääntelyneuvoston antama numeroitu vastaetiketti. Tämän vaatimustenmukaisuusmerkin avulla varmistetaan tuotteen jäljitettävyys.

Numeroitu vastaetiketti on sijoitettava siten, ettei sitä voida käyttää uudelleen. Siinä on oltava maininta ”Consejo Regulador de la Indicación Geográfica Protegida ”Queso de Valdeón”” (suojatun maantieteellisen merkinnän Queso de Valdeón sääntelyneuvosto) ja sääntelyneuvoston logo.

Sääntelyneuvosto määrittää laatukäsikirjassaan täydentäviä sääntöjä suojatun maantieteellisen merkinnän mukaiselle merkin käytölle, erityisesti merkin koolle ja tuotteeseen sijoittamiselle.

Ehdotettu muutos

Queso de Valdeón -juusto voidaan pitää kaupan kokonaisena, paloina tai levitteenä, mikäli se on pakattu ja sen alkuperätiedot ovat kuluttajan nähtävillä.

Markkinoille saatetun suojatun tuotteen kaupallisissa merkinnöissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo.

Kokonaisina ja levitteenä kaupan pidettävät juustot on varustettava vastaetiketillä, jossa ilmoitetaan tuotteen yksilöllinen sarjanumero. Vastaetiketissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo.

Paloina kaupan pidettävien juustojen merkinnöissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo sekä tiedot juuston alkuperästä.

Juustot ja juustolevitteen pakkaukset on merkittävä ja varustettava vastaetiketeillä ennen markkinoille saattamista.

Suojatun maantieteellisen merkinnän logo on seuraava:

Muutos 8

Valvontaelin

Muutoksen perustelu

Valvontaelin on Instituto Tecnológico Agrario de Castilla y León (Kastilia ja Leónin maatalousteknologiainstituutti), joka toimii toimivaltaisena viranomaisena.

Muutos koskee alkuperäisen yhtenäisen asiakirjan tai vastaavan asiakirjan 4.7 kohtaa.

Tuote-eritelmän nykyinen sanamuoto

Nimi: Consejo Regulador de la Indicación Geográfica Protegida "Queso de Valdeón"

Osoite: C/ El Cantón, s/n. 24915-Posada de Valdeón (León).

Puhelin +34 987 74 05 14

Faksi +34 987 74 05 68

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Queso de Valdéon” sääntelyneuvosto täyttää standardissa EN-45011 (”Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset”) asetetut edellytykset.

Ehdotettu muutos

Instituto Tecnológico Agrario de Castilla y León

Ctra. de Burgos Km 119. Finca Zamadueñas

47071 Valladolid (E)

Puhelin: +34 983 412 034

Faksi: +34 983 412 040

Sähköposti: controloficial@itacyl.es

Instituto Tecnológico Agrario de Castilla y León -laitoksen toimivaltuuksiin kuuluu elintarvikkeiden laadusta ja edistämisestä vastaavan osastonsa välityksellä valvoa tässä suojatun maantieteellisen merkinnän ”Queso de Valdéon” tuote-eritelmässä vahvistettujen vaatimusten noudattamista 19 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Kastilia ja Leónin maatalouslain nro 1/2014 139 §:n mukaisesti.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”QUESO DE VALDEÓN”

EU-nro: PGI-ES-0267-AM01-5.7.2018

SAN ( )

SMM (X)

1.   Nimi

”Queso de Valdeón”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Juustot, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä ”Queso de Valdeón”, ovat rasvaisia homejuustoja, jotka valmistetaan maitohappokäymiseen perustuvan saostumisen tai entsymaattisen koaguloinnin avulla joko pelkästään lehmänmaidosta tai lehmän- sekä lampaan- ja/tai vuohenmaidon sekoituksesta. Maito voi olla raakamaitoa tai pastöroitua maitoa. Raakamaidosta valmistettuja juustoja kypsytetään vähintään kaksi kuukautta ja pastöroidusta maidosta valmistettuja juustoja vähintään yksi kuukausi. Ne pidetään kaupan kokonaisena tai levitteenä.

1.

Kokonaisen juuston ominaisuudet Morfologiset ominaisuudet Juusto on lieriön muotoinen, sen ylä- ja alapuoli ovat hieman koverat. Sen korkeus enintään 15 cm ja halkaisija enintään 25 cm. Juuston paino on 0,2–3 kg. Juusto voidaan pitää kaupan myös paloina. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Kuiva-aineen rasvapitoisuus on vähintään 45 prosenttia. Juuston kosteuspitoisuus on vähintään 30 prosenttia ja suolapitoisuus alle 3,5 prosenttia. Aistinvaraiset ominaisuudet Juuston kuori on luonnonkuori, ohut, notkea, väriltään kellertävä ja harmaansävyinen. Juustomassan leikkuupinta on sileä, ja siinä näkyy useita tasaisesti jakautuneita epäsäännöllisiä ja erikokoisia koloja, jotka ovat väriltään vihertävänsinisiä. Juustomassa on väriltään norsunluunvalkoinen. Väri muuttuu kirkkaan kermanväriseksi ja homekasvusto näkyy heikosti kypsyysasteen mukaan. Juustomassa on hieman kimmoisa ja mureneva, ei erityisen kiinteä, ja hieman jäykkä. Se sulaa suussa, liukenee hyvin eikä ole juurikaan tahmea. Puolikypsien juustojen tuoksussa on selkeä häivähdys hometta, ja juustot tuoksuvat lisäksi hieman happamelle tai maidolle. Kypsymisen edistyessä maidon tuoksu katoaa. Juuston tuoksusta tulee pitkäkestoisempi ja voimakkaampi, ja tuoksussa erottuu mausteisia, hedelmäisiä ja jopa aromaattisia tuoksuvivahteita, vaikka tuoksussa on edelleen selkeä häivähdys hometta. Maku on voimakas, suolainen ja kirpeä, hieman pistävä, ja se kehittyy voimakkaammaksi mitä pidempään juustoa kypsytetään. Vuohen- ja lampaanmaito vahvistavat makua. Maku, ja erityisesti pidempään kypsytettyjen juustojen maku, säilyy hyvin.

2.

Levitejuuston ominaisuudet Morfologiset ominaisuudet Juusto pidetään kaupan pakkauksissa, joiden nettopaino on 20 g–6 kg. Pakkaukset, joiden nettopaino on yli 1,5 kilogrammaa, on tarkoitettu yksinomaan ravintoloiden, jakeluketjujen ja teollisuuden käyttöön. Levitejuusto on täysin tasaista eikä sen pinnalla saa olla kuorta. Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Kuiva-aineen rasvapitoisuus on vähintään 45 prosenttia. Juuston kosteuspitoisuus on vähintään 30 prosenttia ja suolapitoisuus alle 3,5 prosenttia. Aistinvaraiset ominaisuudet Massa on norsunluunvalkoinen, siinä esiintyy vihertävänsinisiä vivahteita eikä se juurikaan kiillä. Massan pehmeys lisääntyy lähes voin kaltaiseksi sitä mukaa kuin tuotteen lämpötila nousee. Juusto tuoksuu lievästi happamelta tai maidolta, homeen vivahdus on pitkäkestoinen ja voimakas. Voimainen massa sulaa suussa, liukenee hyvin eikä ole juurikaan tahmea. Jos juuston valmistuksessa on käytetty vuohen- tai lampaanmaitoa, maku on voimakkaampi ja kirpeämpi. Juusto on maultaan voimakkaan suolainen ja hiukan kirpeä. Maku säilyy hyvin.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Eri eläinlajeista peräisin olevan maidon sekoittamisen jälkeen analyyttiset vähimmäistasot juoksutusastiassa ovat seuraavat:

—	rasvapitoisuus (prosentteina): 3,5

—	valkuaisainepitoisuus (prosentteina): 3,1

—	kuiva-ainepitoisuus (prosentteina): 12,0

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Juuston valmistus, kypsytys mukaan luettuna, tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

—

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Queso de Valdeón -juusto voidaan pitää kaupan kokonaisena, paloina tai levitteenä, mikäli se on pakattu ja sen alkuperätiedot ovat kuluttajan nähtävillä.

Markkinoille saatetun suojatun tuotteen kaupallisissa merkinnöissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo.

Kokonaisina ja levitteenä kaupan pidettävät juustot on varustettava vastaetiketillä, jossa ilmoitetaan tuotteen yksilöllinen sarjanumero. Vastaetiketissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo.

Paloina kaupan pidettävien juustojen merkinnöissä on oltava suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ja logo sekä tiedot juuston alkuperästä.

Juustot ja juustolevitteen pakkaukset on merkittävä ja varustettava vastaetiketeillä ennen markkinoille saattamista.

Suojatun maantieteellisen merkinnän logo on seuraava:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Posada de Valdeónin (León) kunnan alue.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen ja tuotteen välinen yhteys perustuu useisiin seikkoihin, kuten alueen ilmasto-olosuhteisiin, perinteiseen valmistusmenetelmään ja maineeseen.

Queso de Valdeón -juuston nimi viittaa Picos de Europan kansallispuistossa sijaitsevaan Posada de Valdeónin kuntaan. Aluetta ympäröivät huomattavat luonnonesteet, jotka rajaavat maantieteellisen alueen tarkasti. Kyseisiä luonnonesteitä ovat Panderruedasin sola (1 450 m), Pontónin sola (1 311 m) ja Pandetraven sola (1 562 m).

Maantieteellinen alue muodostuu syvästä laaksosta, joka sijaitsee näiden korkeiden vuorten keskellä, keskimäärin 650 metrin korkeudessa.

Maantieteelliselle alueelle tyypillinen ilmasto voidaan luokitella vuoristoilmastoksi. Talvet ovat kylmiä ja pitkiä. Lämpötila laskee usein myös päivisin pakkasen puolelle (yli 100 pakkaspäivää marras- ja huhtikuun välillä). Talvella sataa paljon ja sade tulee usein lumena. Kesät ovat lyhyitä ja viileitä (keskilämpötila on alimmillaan 5–6 oC ja ylimmillään 18 oC). Kesäisin sataa paljon, vaikka sateet ovat muihin vuodenaikoihin nähden lyhytkestoisempia. Suhteellinen kosteus on korkea sumun ja usvan vuoksi.

Vuotuinen sademäärä on laaksossa keskimäärin 1 100 mm ja vuorenhuipuilla 1 800 mm.

Juuri edellä mainittujen seikkojen sekä alueella olevien luolien takia juustoja on aikoinaan alettu kypsyttää tällä erityislaatuisella tavalla. Lisäksi alueen vaihtelevan pinnanmuodon takia juustoja on aina tuotettu maantieteellisellä alueella saatavilla olevista raaka-aineista.

Alueelle ominainen mikroilmasto perinteisiin valmistustapoihin yhdistettynä sopii hyvin tämän alueen juustoille ominaisen mikrobikasvuston kehitykseen.

Tuote on selkeästi erityinen jo sen takia, että kyseessä on homejuusto, joka eroaa ulkomuodoltaan muista alueella valmistettavista juustoista. Tämä erityisominaisuus käy erityisen selvästi ilmi maantieteellisellä alueella sijaitsevissa luolissa vallitsevia kypsytysolosuhteita jäljittelevissä viileissä ja erittäin kosteissa olosuhteissa kypsytettyjen juustojen leikkuupinnassa, jossa näkyvät juustomassan erikokoiset kolot ja vihertävänsininen väri, sekä silmin havaittavissa, tuoksuvissa ja juuston ominaismakuun vaikuttavissa homekasvustoissa.

Useissa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevissa teksteissä kuvataan suojatun juuston käsityönä tapahtuvaa valmistusta näissä valmistusolosuhteissa. Nykyään Valdeónin laaksossa käytetään satoja vuosia vanhojen valmistusmenetelmien rinnalla myös muita menetelmiä, joissa hyödynnetään uusia teknologioita. Tässä kohdassa kuvailtujen valmistusmenetelmien tärkeimpiä perusperiaatteita noudatetaan kuitenkin edelleen.

Valdeónin laaksossa valmistettiin jo esiroomalaisella aikakaudella juustoa, jonka raaka-aineena käytettiin vuohenmaitoa.

Ensimmäiset kirjalliset viittaukset Valdeónin laaksossa tapahtuvaan juuston valmistukseen ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä. Pascual Madoz mainitsi teoksessaan ”Diccionario” (1845–1859) juuston valmistuksen ja vuohenkasvatuksen tärkeyden Valdeónin laakson kylissä.

Juuston valmistus oli 1800-luvun jälkipuoliskolla tärkeä elinkeino Valdeónin laaksossa. Kun karjaa laidunnettiin korkealla sijaitsevilla laitumilla kesäisin, maito valmistettiin juustoksi ylhäällä paimenten majoissa tai kuljetettiin alas laaksoon. Saint-Saudin kreivi kuvaili tätä vuonna 1892 seuraavasti: ”Valdeónin nuoret vahvat naiset nousevat aamuisin ja iltaisin puukengissään laaksosta vuorille kantaen menomatkalla eväänsä vuohennahasta valmistetussa pussissa, johon he paluumatkalla laittavat ylhäällä lypsetyllä maidolla täytetyt leilit.”

Useat tietolähteet kertovat Valdeónin laaksossa tapahtuneen, alueen markkinoilla myytäväksi tarkoitettujen homejuustojen valmistuksen olleen tärkeä elinkeino 1900-luvun alusta alkaen. Doña Marmeta Pérez Marcos kertoo tästä erityisen osuvasti: ”Koko perheeni on kotoisin Caínista, jossa myös minä synnyin vuonna 1922. Vanhempani perivät aiemmilta sukupolvilta valmistusohjeen, jota itsekin olen noudattanut viime aikoihin saakka. Käytimme kileistä peräisin olevaa juoksutetta, jonka avulla juoksetimme 50–60 litraa maitoa päivässä. Valmistimme siitä vähän yli kilon painoisia juustoja. Kuljetimme juustot aasin selässä myytäviksi Puentealmueyhin, jonne on matkaa yli 50 kilometriä. Sodan jälkeen myimme niitä 36 pesetan kilohinnalla. Aloimme viedä juustoja myytäväksi Arenas de Cabralesiin vasta sodan päätyttyä. Juustot valmistettiin vuohen- ja lampaanmaidosta ja pienestä määrästä lehmänmaitoa. Tähän seokseen lisättiin juoksutetta. Kun maito oli juoksettunut, siirsimme sen ”arnoksi” kutsuttuun astiaan ja sen jälkeen ”duernaksi” kutsuttuun astiaan, jossa heraa valutettiin kaksi päivää. Tämän jälkeen otimme juustot astioista ja asettelimme ne lampoloiden majoissa oleville laudoille kuivamaan. Kahden viikon kuluttua ne olivat valmiita. Veimme ne luoliin, jotta niihin kasvaisi homekasvustoa ja ne saisivat makua. Kuukauden kuluttua juustot olivat erinomaisia.”

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.itacyl.es/documents/20143/342640/2019_02_8+Pliego+Q+Valde%C3%B3n+.pdf/fbc379cc-8473-8829-744b-6baf02ed5ba7

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.