EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 2019,

Euroopan unionin neuvostolle Central Bank of Maltan ulkopuolisista tilintarkastajista

(EKP/2019/24)

(2019/C 283/01)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 27.1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja sellaisten kansallisten keskuspankkien tilit, joiden rahayksikkö on euro.

(2)	Central Bank of Maltan ulkopuolisten tilintarkastajien, PricewaterhouseCoopersin, toimikausi päättyi tilikauden 2018 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää uudet ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2019 alkaen.

(3)	Central Bank of Malta on valinnut KPMG:n ulkopuolisiksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2019–2025,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

On suositeltavaa, että KPMG nimitetään Central Bank of Maltan ulkopuolisiksi tilintarkastajiksi tilikausiksi 2019–2025.

Euron kurssi (1)

20. elokuuta 2019

(2019/C 283/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1076
JPY	Japanin jeniä	117,79
DKK	Tanskan kruunua	7,4560
GBP	Englannin puntaa	0,91623
SEK	Ruotsin kruunua	10,7653
CHF	Sveitsin frangia	1,0860
ISK	Islannin kruunua	138,10
NOK	Norjan kruunua	9,9638
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,796
HUF	Unkarin forinttia	327,23
PLN	Puolan zlotya	4,3552
RON	Romanian leuta	4,7305
TRY	Turkin liiraa	6,3328
AUD	Australian dollaria	1,6347
CAD	Kanadan dollaria	1,4762
HKD	Hongkongin dollaria	8,6868
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7286
SGD	Singaporen dollaria	1,5351
KRW	Etelä-Korean wonia	1 337,78
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,0117
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8180
HRK	Kroatian kunaa	7,3838
IDR	Indonesian rupiaa	15 794,38
MYR	Malesian ringgitiä	4,6263
PHP	Filippiinien pesoa	57,964
RUB	Venäjän ruplaa	73,8360
THB	Thaimaan bahtia	34,086
BRL	Brasilian realia	4,4959
MXN	Meksikon pesoa	21,9445
INR	Intian rupiaa	79,4410

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2019/C 283/03)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Κρασοτύρι Κω”(Krasotiri Ko)/”Τυρί της Πόσιας”(Tiri tis Possias)

EU-nro: PGI-GR-02387 – 10.1.2018

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi (nimet)

”Κρασοτύρι Κω” (Krasotiri Ko) / ”Τυρί της Πόσιας” (Tiri tis Possias)

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kreikka

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.3 Juustot

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias on pehmeä juusto, joka valmistetaan vuohen tai lampaan pastöroidusta maidosta tai raakamaidosta tai vuohen- ja lampaanmaidon sekoituksesta juoksettamisen jälkeen saatavasta juustomassasta. Juustoa kypsytetään suolavedessä vähintään yhden päivän ajan ja sen jälkeen viinisakassa (”possia”) vähintään kuukauden ajan. ”Possia” on punaviinin keitetystä pohjasakasta koostuva paksu seos, jolla on monivivahteinen tuoksu.

Fyysiset ominaisuudet

Väri: sisältä puhtaanvalkoista. Viinisakka värjää juuston ulkopuolelta punertavaksi. Punertavan värin voimakkuus riippuu viinisakan väristä ja siitä, kuinka kauan juusto on viinisakan kanssa kosketuksessa kypsytyksen aikana.

Muoto: pitkä, epäsymmetrinen lieriö, jonka pinnassa on viiruja ja juustomassan valuttamiseen käytetyn muotin (”tyrovoli”) aikaansaamia selkeitä painaumia.

Rakenne: pehmeä juusto.

Kemialliset ominaisuudet

Rasvapitoisuus kuiva-aineesta vähintään: 43 paino-%

Vesipitoisuus enintään: 56 %

Aistinvaraiset ominaisuudet

Selkeästi havaittava viinin tuoksu ja miedosti hapan maku.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Raaka-aineet

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias valmistetaan määritetyllä alueella tuotetusta vuohen tai lampaan pastöroidusta maidosta tai raakamaidosta tai vuohen- ja lampaanmaidon sekoituksesta. Maito ei saa olla maitotiivistettä, eikä se saa sisältää seuraavia ainesosia: maitojauhetta, maitotiivistettä, kaseiinisuoloja, väri- tai säilöntäaineita tai muita lisäaineita. Siinä ei myöskään saa olla antibiootteja, kasvinsuojeluaineita eikä muita haitallisia aineita.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston valmistukseen voidaan käyttää vain sellaista lampaan- ja/tai vuohenmaitoa, joka on peräisin Kosin saarella perinteisesti kasvatettavien tai saaren oloihin sopeutuneiden rotujen lampaista ja vuohista. Syynä tähän on se, että näin tuotetussa maidossa on erityisiä laadullisia ominaisuuksia, jotka ovat peräisin saarelle tunnusomaisesta pienilmastosta sekä luonnonlaitumien monipuolisesta kasvillisuudesta, joka muodostaa osan eläinten päivittäisestä ravinnosta.

Juuston kypsytykseen voidaan käyttää vain sellaista viinisakkaa (”possia”), joka on peräisin sallituista viinirypälelajikkeista määritetyltä maantieteelliseltä alueelta. Rypäleiden tuottajien on oltava paikallisia viininviljelijöitä, jotka noudattavat sukupolvelta toiselle siirtyneitä perinteisiä menetelmiä. Viinisakan on oltava korkealaatuista ja tuoksultaan monivivahteista. Viinisakkaa voidaan käyttää sellaisenaan tai viinillä laimennettuna.

Tuotantoprosessissa käytettävä juoksute on perinteisesti tai kaupallisesti tuotettua eläinperäistä juoksutetta.

Rehu

Eläimet laiduntavat päivittäin luonnonlaitumilla, ja niiden ravinto koostuu pitkälti luonnonlaidunten erityisen monipuolisesta kasvillisuudesta. Toukokuusta syyskuuhun laidunten kasvillisuus kuivuu tyystin. Tänä aikana eläimet tuottavat vähemmän maitoa ja niiden ravinto koostuu osittain kuivatetusta niittyheinästä sekä paikallisten laidunten kasveista ja vilja- tai vihannesrehusta (virna, ohra, kaura). Jälkimmäisenä mainittuja lajeja viljellään määritetyllä alueella, ja tällaista rehua täydennetään alueen ulkopuolella tuotetulla rehulla, kuten maissinjyvillä ja korsirehulla. Loka- ja marraskuu on vastasyntyneiden poikasten imetysaikaa, jolloin kuivarehua, kuten heinää ja maissia, täydennetään oliivinlehdillä, sillä tällöin luonnonkasveja kasvaa vain niukasti ja eläimet tarvitsevat enemmän ravintoa. Suurin piirtein joulukuusta huhtikuuhun maidontuotanto kasvaa sen jälkeen, kun poikaset on vieroitettu. Tällöin eläimet laiduntavat ja käyttävät ravinnokseen paikallisia luonnonkasveja, joita kasvaa runsaammin talven ja kevään sateiden ansiosta. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kreetankellokanerva (Erica manipuliflora), pensassalvia (Salvia triloba), karvapiikkivihma (Calicotome villosa) ja vallonitammien (Quercus macrolepis) terhot. Talvikaudella eläimille annetaan lisäksi kuivarehua, joka valmistetaan määritetyn alueen ulkopuolella.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston raaka-aineet (lampaan- ja vuohenmaito sekä viinisakka eli ”possia”) tuotetaan määritetyllä maantieteellisellä alueella. Tämä johtuu 3.3 kohdassa esitetyistä syistä. Myös jalostus ja tuotanto tapahtuvat määritetyllä maantieteellisellä alueella: lampaan- ja vuohenmaidosta tehdään ensin juustoa, josta valmistetaan Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juustoa kypsyttämällä sitä paikallisesti tuotetussa viinisakassa (”possia”).

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias on pakattava määritetyllä maantieteellisellä alueella. Näin estetään tuotteen laadun heikkeneminen. Tuote on pakattava alueella, koska Kos on saari ja kyseessä on herkkä tuote. Juusto on pakattava välittömästi kaikkien viinisakasta peräisin olevien ominaisuuksien säilyttämiseksi. Kaikenlainen pakkaamattoman tuotteen kuljettaminen vaarantaa tuotteen laadun.

On myös mahdollista ostaa tuottajan henkilökohtaisella merkinnällä merkittyä Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juustoa määritetyllä maantieteellisellä alueella ja sen jälkeen pakata juusto uudelleen tai viipaloida se alueen ulkopuolella, edellyttäen että tuotteen jäljitettävyys varmistetaan.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Määritetty maantieteellinen alue käsittää koko Kosin saaren. Hallinnollisesti Kosin saari kuuluu eteläisen Egeanmeren alueen Kosin alueyksikköön.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston ja Kosin saaren maantieteellisen ympäristön välinen yhteys liittyy juuston laadullisiin erityisominaisuuksiin sekä maineeseen.

Kosin saarella on Välimeren ilmasto, jolle ovat ominaisia ennen kaikkea kuumat ja kuivat kesät sekä leudot ja sateiset talvet. Saari on kokonaisuudessaan maisemaltaan monipuolinen, ja vuoristo-, kukkula- ja tasankoalueet ovat selkeästi erottuvia. Pinnanmuodoilla on suuri merkitys: vuorilla sademäärä on melko suuri ja näin ollen vuoret vaikuttavat alankojen ja saaren lukuisten lähteiden ja tasankojen vedenkiertoon ja ympäristöön.

Lampaiden ja vuohien kasvatus Kosin saarella perustuu edelleen paimentolaisuuteen, eli päiväsaikaan eläimet laiduntavat luonnonlaitumilla ja ne kootaan väliaikaisiin aitauksiin vain öiden ajaksi. Eläinten ravinto on peräisin pääosin niiden laiduntamilta laidunmailta, joiden laidunkelpoisuus on huono mutta kasvillisuus erityisen monipuolinen.

Saaren lajisto käsittää noin 1 000 erilaista kasvilajia. Vuoden 2000 Corine-maanpeitetietojen mukaan saarella on hajanaisia luonnonlaitumia, joista kaksi on erityisen huomionarvoisia. Toinen niistä sijaitsee saaren itäosassa ja käsittää 1 119 hehtaaria, ja toinen sijaitsee Pilin, Antimachian ja Kardamainan kaupunkien välissä ja käsittää noin 400 hehtaaria.

Niittyalueilla kasvaa erityisesti seuraavia kasvilajeja: kanerva, timjami, mäkimeirami, kynteli, salvia, luonnonvarainen tupsulaventeli, isotahmakko, myrtti, soihdut, hurtanminttu, karvapiikkivihma, piikkiluppio, mäkikuisma, kistukset, kaitapäivänkilo, oramasmalo, piikkiväriherne, morsinko, oleanteri, lännenmansikkapuu, rosmariini, pensasmailanen, pistaasit ja luonnonvarainen oliivi.

Paikallisten tuottajien vuosien saatossa kertynyt ja sukupolvelta toiselle siirtynyt asiantuntemus ja pitkäaikainen kokemus Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston valmistajina pitää sisällään muun muassa viinisakan valmistamiseen ja juustomassan valuttamiseen tarvittavien juustomuottien käyttöön liittyvää tietoa ja kokemusta, joka on myös osaltaan auttanut luomaan tämän ainutlaatuisen ja laajalti tunnetun juuston.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston ominaispiirteitä ovat

a)	sen aistinvaraiset ominaispiirteet (selkeästi havaittava viinin tuoksu ja miedosti hapan maku)

b)	sen tunnusomainen muoto ja väri (pitkä, epäsymmetrinen lieriö, jonka pinnassa on viiruja ja selkeitä painaumia, ja sisältä puhtaanvalkoinen ja ulkopuolelta punertava väri)

c)

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston ominaispiirteidensä ansiosta saavuttama erinomainen maine paikallisyhteisön keskuudessa Kosin saarella sekä muualla Kreikassa. Tästä on todisteena se, että juustoon on viitattu lukuisia kertoja perinteisiä reseptejä sisältävillä verkkosivuilla, tunnetut kokit ovat tuoneet sen useasti esille ja siitä on kirjoitettu lehtiartikkeleita paikallisissa sanomalehdissä.

Tuotantoprosessi on ainutlaatuinen ennen kaikkea siitä syystä, että juusto kypsytetään viinisakassa (”possia”), jota tuottavat paikalliset viininviljelijät käyttäen vuosisatoja vanhoja perinteisiä menetelmiä.

Suurin osa Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston aistinvaraisista ominaispiirteistä, erityisesti juuston hapahko maku ja selkeästi havaittava viinin tuoksu, on peräisin nimenomaan viinisakassa kypsyttämisestä. Tähän käytetyn viinisakan korkea laatu johtuu saaren pitkästä perinteestä laatuviinien tuottajana, mistä on osoituksena se, että useat Kosin saarella valmistetut viinit on merkitty suojatulla maantieteellisellä merkinnällä.

Tuotantoprosessissa käytettävän maidon korkea laatu johtuu saarella vallitsevan Välimeren ilmaston erityisluonteesta sekä hajanaisten luonnonlaidunten monipuolisesta kasvillisuudesta, jota Kosin saarella perinteisesti kasvatetut, saaren oloihin jo yli vuosisadan ajan sopeutuneet lammas- ja vuohirodut käyttävät ravintonaan. On osoitettu, että maidontuotantoeläinten käyttämä ravinto vaikuttaa niiden tuottaman maidon aistinvaraisiin ominaispiirteisiin. Tämä johtuu siitä, että eläinten syömien kasvien aromaattiset ainesosat siirtyvät maitoon.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston tunnusomainen muoto (pitkä lieriö, jonka pinnassa on viiruja ja selkeitä painaumia) on peräisin yksinomaan juustomassan osittaiseen valuttamiseen käytetystä muotista (”tyrovoli”). ”Tyrovoli” on Kosin saarella kasvavista pitkistä ruo’oista punottu perinteinen kori. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös elintarvikemuovista valmistettuja suppilonmuotoisia muotteja, joissa on reikiä juustomassan valuttamista varten. Muoteista ovat peräisin Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston muodolle tunnusomaiset painaumat.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston ulkopinnan punertava väri on peräisin viinisakasta (”possia”), jossa juusto kypsytetään.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston maineesta ja perinteikkyydestä on osoituksena merkittävä asema, joka juustolla on ollut jo pitkään Kosin asukkaiden elämässä ja osana heidän ravintoaan, sekä erityinen tuotantoprosessi, johon liittyvä paikallinen tietämys ja asiantuntemus on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juuston maine on erottamattomasti yhteydessä saaren viinien maineeseen – näiden viinien pohjasakasta valmistetaan yhä tänäkin päivänä tunnettu viinisakka eli ”possia”, johon valkoinen vuohen- ja/tai lampaanmaitojuusto upotetaan kypsymään. Sana ”possia”, joka tarkoittaa juuston kypsyttämiseen käytettyä viinisakkaa, muodostaa myös osan juuston nimestä ”Krasotiri Ko / Tiri tis Possias” [Kosin viinijuusto / viinisakkajuusto]. Juuri kypsyttäminen viinisakassa parantaa juuston laadullisia ominaispiirteitä.

Krasotiri Ko / Tiri tis Possias on saavuttanut tunnusomaisten ominaispiirteidensä ansiosta erinomaisen maineen Kosin saaren paikallisyhteisön keskuudessa sekä muualla Kreikassa. Tästä ovat todisteena lukuisat viittaukset juustoon kreikkalaista keittiötä ja perinteisiä reseptejä esittelevillä verkkosivuilla, tunnettujen kokkien osoittama arvostus ja useat lehtiartikkelit paikallisissa sanomalehdissä. Viime vuosina Krasotiri Ko / Tiri tis Possias -juustoa on myyty pakattuna suurten supermarketketjujen myymälöissä Kreikassa, ja juuston tuottama liikevaihto on kasvanut nopeasti. Juusto on osa saaren hotellien kreikkalaista aamupalavalikoimaa, ja se sisältyy eteläisen Egeanmeren alueen tuotekoriin, joka sisältää pääasiassa SAN-merkittyjä tuotteita. Nämä seikat ovat osoitus juuston maineesta Kreikan markkinoilla.

Myös seuraavat viittaukset todistavat tuotteen maineen ja tiiviin yhteyden Kosin saareen:

To Vima tis Ko -sanomalehdessä 27. syyskuuta 2013 julkaistu artikkeli ”Kun Kosista vietiin juustoa”, joka käsitteli Krasotiri-juuston vientiä Kosin saarelta Turkin ja Italian miehityksen aikana ja myöhemmin aina 1960-luvulle saakka.

Seuraavassa on ote artikkelista: ”Turkkilaisten ja italialaisten miehityksen aikana juustoa tuotettiin suuria määriä, sillä karjatalouden harjoittaminen oli tavallista vuorilla, minne eläinten aitaukset oli siirretty. Osa juustosta päätyi vientiin, eikä Kosin saarelle koskaan tuotu ulkomaista juustoa – –. Juustot upotettiin kauttaaltaan ”possaan” (punaiseen viinisakkaan) – – ”upotimme juustot ’possaan’, jolloin syntyi punaista juustoa”. Ruokakauppiaat ja ottomaanien virkamiehet panivat myymättä jääneet juustot ”possalla” täytettyihin tynnyreihin ja myivät ne talvella tai veivät ne myytäväksi ulkomaille. Turkkilaisten aikana suuri määrä juustoa päätyi vientiin.”

Otteesta käy selkeästi ilmi, että juuston saavuttama maine perustui erityiseen tuotantomenetelmään, johon kuului kypsyttäminen viinisakassa. Perinne on vuosisatoja vanha, ja tätä samaa perinteistä menetelmää käytetään yhä tänä päivänä.

Kos Filitas -yhdistyksen julkaiseman Kosin saaren historiaan, arkeologiaan ja kansanperinteeseen erikoistuneen Ta Koaka -aikakauslehden (7/2003) mukaan

useat Kosin läpi 1700- ja 1800-luvuilla kulkeneet ulkomaalaiset matkaajat mainitsivat saaren lukuisat viiniviljelmät ja erinomaisen viinin, jonka sakkaa käytettiin kuuluisan ”possan” valmistukseen. Sana ”possa” on kenties peräisin latinankielisestä sanasta ”possum”, joka tarkoittaa ”minä voin” tai ”se on mahdollista”. Saaren paimenet upottivat erilaiset juustonsa viinisakkaan. Näin juustot paitsi säilyivät pidempään myös saivat erinomaisen ”tiri tis possas” -juuston ainutlaatuisen maun.

Lypsykarjatalouteen erikoistunut luennoitsija G.P.A. Anifadaki mainitsee kirjassaan ”Cheesemaking” (2004), että Kosin saarella tuotettu Krasotiri, jota kutsutaan myös viinisakkajuustoksi, upotetaan viinisakkaan.

Sivustolla www.gastronomos.gr viitataan Kosin saarelta peräisin olevaan Krasotiriin, perinteisen viinisakkajuuston nykyaikaiseen versioon.

Sivustolla www.olivemagazine.gr mainitaan Kosin saarelta peräisin olevan Krasotirin harvinainen maku.

Sivustolla www.aegeanews.gr viitataan eteläisen Egeanmeren alueen vuosien 2014–2020 tuotekoriin, jonka sisältämiin tuotteisiin kuuluu Krasotiri Ko.

Tunnetun kreikkalaisen ruoka-alan asiantuntijan (mirsinicooking) verkkosivustolla julkaistu artikkeli Krasotirin erityisistä aistinvaraisista ominaispiirteistä.

Tunnetun kreikkalaisen kokin Ilias Mamalakisin verkkosivustolla julkaistu artikkeli Krasotirista (erityinen maku, väri ja tuotantoprosessi).

Athinorama-unami-verkkosivustolla julkaistu Krasotiri Kota käsittelevä artikkeli, jossa mainitaan muun muassa, että Krasotiri edustaa Kosin saaren vuosisatoja vanhaa perinnettä.

Argyro Hartofilin kirjassa ”Recipes from Kos, traditional and modern” esiintyvä ”tiropitan” eli perinteisten juustoleivonnaisten resepti, jonka ainesosiin kuuluu viinisakkajuusto.

SKAI-televisiokanavalla 15. lokakuuta 2015 esitetyn ohjelman osio saaren parhaimpiin perinnetuotteisiin lukeutuvasta Krasotirista.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.minagric.gr/images/stories/docs/agrotis/POP-PGE/prodiagrafes_krasotiri_ko210119.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.