Euron kurssi (1)

5. elokuuta 2019

(2019/C 264/01)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1182
JPY	Japanin jeniä	118,61
DKK	Tanskan kruunua	7,4658
GBP	Englannin puntaa	0,91880
SEK	Ruotsin kruunua	10,7603
CHF	Sveitsin frangia	1,0893
ISK	Islannin kruunua	136,30
NOK	Norjan kruunua	9,9720
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,776
HUF	Unkarin forinttia	326,99
PLN	Puolan zlotya	4,3142
RON	Romanian leuta	4,7325
TRY	Turkin liiraa	6,1990
AUD	Australian dollaria	1,6520
CAD	Kanadan dollaria	1,4775
HKD	Hongkongin dollaria	8,7638
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7138
SGD	Singaporen dollaria	1,5453
KRW	Etelä-Korean wonia	1 359,84
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,6794
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8705
HRK	Kroatian kunaa	7,3805
IDR	Indonesian rupiaa	16 006,70
MYR	Malesian ringgitiä	4,6724
PHP	Filippiinien pesoa	58,191
RUB	Venäjän ruplaa	72,6588
THB	Thaimaan bahtia	34,435
BRL	Brasilian realia	4,3805
MXN	Meksikon pesoa	21,8221
INR	Intian rupiaa	79,1529

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2019,

tiettyjen Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen EJRK/2014/1 ja suosituksen EJRK/2015/2 nojalla toteutettuja toimenpiteitä koskevien raporttien määräaikojen lykkäämisestä

(EJRK/2019/15)

(2019/C 264/02)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen EJRK/2014/1 (2) 2.3.1 ja 2.3.2 jaksossa pyydetään kyseisen suosituksen kohteita raportoimaan Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK), neuvostolle ja komissiolle toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet suosituksen johdosta, tai perustelemaan asianmukaisesti, miksi toimiin ei ole ryhdytty. Suosituksen kohteiden piti toimittaa ensimmäinen raportti 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä. EJRK teki saamiensa ensimmäisten raporttien perusteella ensimmäisen vaatimustenmukaisuusarviointinsa suosituksen EJRK/2014/1 täytäntöönpanosta. EJRK:n hallintoneuvosto hyväksyi arvioinnin lopputulokset 1 päivänä helmikuuta 2019, ja vaatimustenmukaisuusraportin tiivistelmä, jossa arvioidaan, minkä tasoisesti suosituksen EJRK/2014/1 kohteet ovat panneet sen täytäntöön, julkaistiin EJRK:n verkkosivuilla toukokuussa 2019.

(2)

Suosituksen EJRK/2014/1 2.3.3 jaksossa suosituksen kohteita pyydetään toimittamaan joka kolmas vuosi raportti, josta ilmenevät toimenpiteet, joita ne ovat toteuttaneet suosituksen noudattamiseksi, ja tästä syystä suosituksen kohteiden piti toimittaa toinen raportti EJRK:lle, neuvostolle ja komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä. Jotta suosituksen kohteille annettaisiin riittävästi aikaa käsitellä tarvittaessa suosituksen EJRK/2014/1 täytäntöönpanoa koskevan ensimmäisen vaatimustenmukaisuusarvioinnin tuloksia, toisen raportin toimittamispäivää pitäisi kuitenkin lykätä yhdellä vuodella.

(3)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen EJRK/2015/2 (3) 2.3.1 jaksossa pyydetään asianomaisia viranomaisia raportoimaan EJRK:lle ja neuvostolle joka toinen vuosi toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet suosituksen johdosta, tai perustelemaan asianmukaisesti, miksi toimiin ei ole ryhdytty. Asianomaisten viranomaisten piti toimittaa ensimmäinen raportti 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä, ja siksi niiden pitäisi lähettää toinen raportti EJRK:lle ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä.

(4)

Asianomaiset viranomaiset ovat siis toimittaneet ensimmäisen raporttinsa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty suosituksen EJRK/2015/2 johdosta, ja niihin perustuva suosituksen täytäntöönpanon vaatimustenmukaisuusarviointi on yhä meneillään. Tästä syystä toisen raportin toimittamispäivämäärää pitäisi lykätä yhdellä vuodella.

(5)

Tämän päätöksen tarkoituksena on ainoastaan lykätä yhdellä vuodella päivämäärää 30 päivä kesäkuuta 2019, johon mennessä suosituksen kohteiden ja asianomaisten viranomaisten piti joko toimittaa toiset raporttinsa toimenpiteistä, joihin oli ryhdytty suosituksen EJRK/2014/1 ja suosituksen EJRK/2015/2 johdosta, tai perustella asianmukaisesti, miksi toimiin ei ole ryhdytty,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(2)  Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014, vastasyklisten puskurikantojen asettamista koskevista ohjeista (EUVL C 293, 2.9.2014, s.1).

(3)  Euroopan järjestelmäkomitean suositus, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9485 – NAEV / Siemens / KoMiPo / Stavro Vind)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 264/03)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9468 – Centerbridge/Solidus)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 264/04)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9437 – Würth Group / GES)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 264/05)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9436 – ICG / Predica / OCEA Group)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 264/06)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2019/C 264/07)

Tämä ilmoitus julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Fiefs Vendéens”

Viitenumero: PDO-FR-A0733-AM01

Tiedonannon päivämäärä: 12.6.2019

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Maantieteellinen alue

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun IV kohdan 1 alakohdassa maantieteellistä aluetta koskeva kappale muutetaan seuraavasti: ”Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava Institut National de l’Origine et de la Qualitén (INAO) kansallisesti toimivaltaisen komitean torstaina 10. helmikuuta 2011 pidetyssä istunnossa hyväksymien, seuraavassa lueteltujen Vendéen departementin kuntien alueella: Auchay-sur-Vendée yksinomaan Auzayn luovutetun kunnan alueella, Brem-sur-Mer, Bretignolles-sur-Mer, Le Champ-Saint-Père, Chantonnay, Château-Guibert, La Couture, L’Île-d’Olonne, Longèves, Mareuil-sur-Lay-Dissais, Olonne-sur-Mer, Pissotte, Le Poiré-sur-Velluire, Rives de l’Yon, Rosnay, Le Tablier, Vairé, Vix.”

Tämä muutos johtuu tiettyjen kuntien yhdistymisestä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   TMN Mareuil’n maantieteellinen alue

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun IV kohdan 2 alakohdassa Mareuil’n täydentävän maantieteellisen nimityksen kunnat korvataan seuraavasti: ”’Mareuil’: Le Champ-Saint-Père, Château-Guibert, La Couture, Mareuil-sur-Lay-Dissais, Rives de l’Yon, Rosnay ja Le Tablier.”

Tämä muutos johtuu tiettyjen kuntien yhdistymisestä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3.   TMN Vixin maantieteellinen alue

Kuvaus ja perustelut

Korvataan eritelmän I luvun IV kohdan 2 alakohdassa Vixin täydentävän maantieteellisen nimityksen kunnat seuraavasti: ”’Vix’: Auchay-sur-Vendée yksinomaan Auzayn luovutetun kunnan alueella, Longèves, Le Poiré-sur-Velluire, Vix.”

Tämä muutos johtuu tiettyjen kuntien yhdistymisestä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Viiniköynnöslajikkeet

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun V kohdan 1 alakohta korvataan seuraavasti:

Tämä muutos tehdään eri täydentävien maantieteellisten nimitysten yhdistämissääntöjen yksinkertaistamiseksi säilyttäen kuitenkin nimityksen johdonmukaisuus.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Osuus viinitilalla

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun V kohdan 2 alakohta korvataan seuraavasti:

Tämä muutos tehdään eri täydentävien maantieteellisten nimitysten yhdistämissääntöjen yksinkertaistamiseksi säilyttäen kuitenkin nimityksen johdonmukaisuus.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6.   Sadonkorjuukielto

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun VII kohdan 1 alakohdasta poistetaan virke ”Sadonkorjuun aloituspäivä vahvistetaan Ranskan maatalous- ja merikalastuslain asetuksenarvoisen D. 645-6 §:n säännösten mukaisesti.”

Sadonkorjuukiellon poiston perusteena on hallittu ja riittävä kypsyyden analyyttinen seuranta. Sadonkorjuun aloituspäivää ei siten tarvitse enää säännellä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

7.   Vähimmäissokeripitoisuus

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun VII kohdan 2 luetelmakohdassa korvataan valkoviinien vähimmäissokeripitoisuuden luku luvulla 170. Punaviinien vähimmäissokeripitoisuuden luku korvataan luvulla 190.

Vähimmäissokeripitoisuutta kasvatetaan viinirypäleiden kypsyysasteen nostamiseksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

8.   Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun VII kohdan 2 luetelmakohdassa korvataan valkoviinien luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden tilavuusprosenttiluku luvulla 10,5. Punaviinien luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden tilavuusprosenttiluku korvataan luvulla 11.

Luonnollista vähimmäisalkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina nostetaan viinirypäleiden vähimmäissokeripitoisuuden kasvattamisen vuoksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Nuorten viiniköynnösten tuotantoon ottaminen

Kuvaus ja perustelut

I luvun VIII kohdan 2 kohdan ensimmäisestä luetelmakohdasta poistetaan ilmaisu ”käytössä”.

Muutos on tehty tekstin johdonmukaisuuden kohentamiseksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Viinin sekoitus

Kuvaus ja perustelut

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Fiefs Vendéens” edellä mainitulla 9. syyskuuta 2011 annetulla asetuksella vahvistetun eritelmän I luvun IX kohdan 1 alakohdan b kohta korvataan seuraavasti:

Tämä muutos on johdonmukainen viiniköynnöslajikkeita koskevien sääntöjen yksinkertaistamisen kanssa.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

11.   Haihtuvat hapot

Kuvaus ja perustelut

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Fiefs Vendéens” edellä mainitulla 9. syyskuuta 2011 annetulla asetuksella vahvistetun eritelmän I luvun IX kohdan 1 alakohdan d kohdassa virke ”Käymisen jälkeen viinien ominaisuudet ovat seuraavat:” korvataan virkkeellä ”Pakkausvaiheessa viinien ominaisuudet ovat seuraavat:” Valko- ja roseeviinien haihtuvien happojen enimmäispitoisuuden luku korvataan luvulla 14,3. Punaviinien haihtuvien happojen enimmäispitoisuuden luku korvataan luvulla 16,3.

Haihtuvien happojen enimmäispitoisuuksia on muutettu, koska ne katsottiin liian pieniksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

12.   Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun IX kohdan 1 alakohdan e kohdassa korvataan virke ”Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on kielletty” virkkeellä ”Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistukseen tarkoitettuja hiiliä saadaan käyttää puristemehuissa ja vielä käymistilassa olevissa uusissa viineissä enintään 15 prosentissa tarkasteltavana olevan viininvalmistajan kustakin viinirypälesadosta valmistamien roseeviinien tilavuudesta ja enintään 60 grammaa hehtolitraa kohden.”

Mahdollistetaan viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö viinien tiettyjen vikojen korjaamiseksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

13.   Liikkuminen valtuutettujen varastonpitäjien kesken

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun IX kohdan 4 alakohdan b kohta poistetaan.

Tässä kohdassa kiellettiin viinien liikkuminen valtuutettujen varastonpitäjien kesken ennen tiettyä päivämäärää.

Eritelmän muutosten yhteydessä todettiin, ettei tämä sääntö ollut teknisesti perusteltu, joten se poistettiin.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

14.   Yhteys alkuperään

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun X kohdan 1 alakohdan a kohdassa luku 19 korvataan luvulla 18.

Tämä muutos liittyy kuntien lukumäärän ajantasaistamiseen tiettyjen kuntien yhdistymisen myötä.

Yhtenäistä asiakirjaa muutetaan tämän muutoksen vuoksi.

15.   Siirtymätoimenpiteet

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun XI kohdan 2 alakohdan a kohdasta poistetaan kappaleet

Toisessa luetelmakohdassa täydentävistä maantieteellisistä nimityksistä Brem ja Pissote poistetaan virkkeet ”Pääasiallisten rypälelajikkeiden osuuden on oltava vähintään 80 %” ja ”Rypälelajikkeen cabernet franc N osuuden on oltava vähintään 10 %; Rypälelajikkeen négrette N osuuden on oltava vähintään 5 %”.

Toisessa luetelmakohdassa täydentävistä maantieteellisistä nimityksistä Mareuil ja Vix poistetaan virkkeet ”Pääasiallisten rypälelajikkeiden osuuden on oltava vähintään 80 %” ja ”Rypälelajikkeen pinot noir N osuuden on oltava vähintään 10 %; Rypälelajikkeen négrette N osuuden on oltava vähintään 5 %”.

Nämä poistot liittyvät päättyneisiin siirtymätoimenpiteisiin.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

16.   Siirtymätoimenpide

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun XI kohdan 3 alakohtaan lisätään seuraava kappale: ”b - Tämän eritelmän vahvistuspäivänä käytössä olevilta viiniköynnöksen viljelylohkoilta, joiden köynnösrivien välinen etäisyys on yli 1,80 metriä ja enintään 2,20 metriä, korjatulla sadolla on oikeus käyttää tarkistettua alkuperänimitystä köynnösten raivaukseen saakka ja enintään satovuoteen 2021 saakka, sikäli kuin tämän eritelmän muut vaatimukset täyttyvät.”

Muutos mahdollistaa viinitarhojen mukauttamisen alle kolme vuotta kestävällä toimenpiteellä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

17.   Merkinnät

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun XII kohdan 2 alakohtaan lisätään seuraava kappale: ”d) Tarkistetun alkuperänimityksen ”Fiefs Vendéens” saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita pienempi maantieteellinen alue sillä edellytyksellä, että kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka, paikka on mainittu satoilmoituksessa, kiinteistörekisteriin kirjattu paikka on mainittu välittömästi alkuperänimityksen alla ja se on kirjoitettu etiketeissä kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.”

Yhtenäistä asiakirjaa muutetaan tämän muutoksen vuoksi.

18.   Merkinnät

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän I luvun XII kohdan 2 alakohdan e kohta poistetaan.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

19.   Ilmoitusvelvollisuudet

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän II luvun 1 kohta korvataan tekstillä ”Toimija ilmoittaa nimityksen suojelemisesta ja hallinnoimisesta vastaavalle yhdistykselle ja valvontaelimelle ennen sadonkorjuuta edeltävää toukokuun 31. päivää viljelylohkot, joilla operaattori luopuu suojatun alkuperänimityksen tuotannosta.”

Eritelmän II luvun I kohdan 3 kohtaan lisätään ilmaisu ”ja nimityksen suojelemisesta ja hallinnoimisesta vastaavalle yhdistykselle” sanan ”valvontaelimelle” jälkeen.

Eritelmän II luvun I kohdan 4 kohtaan lisätään ilmaisu ”ja nimityksen suojelemisesta ja hallinnoimisesta vastaavalle yhdistykselle” sanan ”valvontaelimelle” jälkeen.

Eritelmän II luvun I kohdan 5 kohtaan lisätään ilmaisu ”ja nimityksen suojelemisesta ja hallinnoimisesta vastaavalle yhdistykselle” sanan ”ilmoittaa” jälkeen.

Näillä muutoksilla lisätään nimityksen suojelemisesta ja hallinnoimisesta vastaava yhdistys tuottajien tietojen vastaanottajaksi.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

20.   Tärkeimmät tarkastettavat kohdat

Kuvaus ja perustelut

Eritelmän III luvun A1 kohdasta poistetaan ilmaisu ”(ajan tasalla pidetty sähköisen viinitilarekisterin lomake)”.

Eritelmän III luvun A2 kohdasta poistetaan ilmaisu ”(ajan tasalla pidetty sähköisen viinitilarekisterin lomake, ilmoitus, rekisteri)”.

Eritelmän III luvun A3 kohdasta poistetaan ilmaisu ”(toimintaselvitys)”.

Eritelmän III luvun B1 kohdasta poistetaan ”(silmämääräinen tarkastus, terttujen lukumäärän laskenta ja tuotantoarvio tarkoitukseen laaditusta viitteellisestä taulukosta)”.

Eritelmän III luvun B2 kohdasta poistetaan ilmaisu ”sadonkorjuun ajankohta, paikalla (toisen vuoden kypsytysrekisterit) ja (näytteet 200 marjasta ja refraktometrimittaukset)”.

Eritelmän III luvun B3 kohdasta poistetaan ilmaisu ”Asiakirjatarkastus (toisen vuoden kypsytysrekisterit) ja (silmämääräinen tarkastus)”.

Eritelmän III luvun B4 kohdasta poistetaan ilmaisu ”(ilmoitukset, rekisterit, mahdolliset poikkeukset) ja tarkastus paikalla”.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

Fiefs Vendéens

2.   JÄSenvaltion nimi

Ranska

3.   MaantIeteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

4.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

5.   Viinin/viinien kuvaus

Valko- ja roseeviinit

Viinit ovat kuohumattomia valko-, rosee- ja punaviinejä.

Viinien analyyttiset ominaisuudet ovat seuraavanlaiset:

—	Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: valkoviinit 10 prosenttia, roseeviinit 10,5 prosenttia, punaviinit 10,5 prosenttia

—	Yhteenlaskettu enimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina väkevöinnin jälkeen: valkoviinit 12 prosenttia, roseeviinit 12 prosenttia, punaviinit 12,5 prosenttia

—	Haihtuvien happojen enimmäispitoisuus: valkoviinit 11 milliekvivalenttia litraa kohden, roseeviinit 11 milliekvivalenttia litraa kohden, punaviinit 13 milliekvivalenttia litraa kohden

—	Käymiskykyisten sokerien enimmäispitoisuus (glukoosi ja fruktoosi): valkoviinit 3 grammaa litraa kohden, roseeviinit 3 grammaa litraa kohden, punaviinit 2,5 grammaa litraa kohden

—	Omenahapon enimmäispitoisuus: punaviineissä enintään 0,4 grammaa litraa kohden.

Kokonaishappopitoisuus, kokonaisrikkidioksidipitoisuus ja kokonaisalkoholipitoisuus ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset. Valkoviinit ovat tasapainoisia ja voittopuolisen raikkaita. Laadukkaissa ja hienoissa viineissä on usein melkoista mineraalisuutta ja laaja kirjo kukkaisia ja hedelmäisiä vivahteita.

Roseeviinien värissä näkyy vivahteita hennon vaaleanpunaisesta lohenpunaiseen. Kevyen hapokkaat, leimallisen raikkaat ja voluumiset viinit ovat useimmiten aromeiltaan hedelmäisiä.

Punaviinit erottuvat voimakkaan hedelmäisillä aromeillaan, joihin liittyy aika ajoin vivahteina makeaa mausteisuutta, nahkaisuutta tai lakritsaisuutta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	14,3
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Punaviinit

Viinien analyyttiset ominaisuudet ovat seuraavanlaiset:

—	Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: 11 prosenttia

—	Käymiskykyisten sokerien enimmäispitoisuus (glukoosi ja fruktoosi): 2,5 grammaa litraa kohden

—	Omenahapon enimmäispitoisuus: punaviineissä enintään 0,4 g litraa kohden.

Kokonaishappopitoisuus, kokonaisrikkidioksidipitoisuus ja kokonaisalkoholipitoisuus ovat EU:n lainsäädännön mukaiset.

Punaviinit erottuvat voimakkaan hedelmäisillä aromeillaan, joihin liittyy aika ajoin vivahteina makeaa mausteisuutta, nahkaisuutta tai lakritsaisuutta.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	16,3
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

6.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on niin ikään kielletty.

Punaviineille sallitaan vähennykseen perustuvat väkevöintimenetelmät, ja osittaisen väkevöimisen enimmäisosuudeksi suhteessa käytettyihin määriin vahvistetaan 10 prosenttia.

Viinin kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen tilavuusprosentteina enintään seuraavanlainen: valkoviinit 12 prosenttia, roseeviinit 12 prosenttia ja punaviinit 12,5 prosenttia.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi viinien on viininvalmistusmenetelmien osalta täytettävä unionin lainsäädännössä ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa säädetyt velvoitteet.

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten vähimmäistiheys on istutettaessa 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden.

Köynnösrivien välinen etäisyys on enintään 1,80 metriä ja köynnösten välinen etäisyys samalla rivillä 0,90–1,30 metriä.

Viiniköynnökset leikataan niin, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään kymmenen silmua,

—	joko pitkällä yksin- tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella

—	tai kannusversollisella matalaleikkauksella niin, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään viisi kannusversoa.

Leikkaus on saatettava päätökseen ennen satovuoden toukokuun 31. päivää.

Hiili

Valmistuksessa sovellettava rajoitus

Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistukseen tarkoitettuja hiiliä saadaan käyttää puristemehuissa ja vielä käymistilassa olevissa uusissa viineissä enintään 15 prosentissa tarkasteltavana olevan viininvalmistajan kustakin viinirypälesadosta valmistamien roseeviinien tilavuudesta ja enintään 60 grammaa hehtolitraa kohden.

b.   Enimmäistuotokset

Valko- ja roseeviinit

66 hehtolitraa/ha

Punaviinit

62 hehtolitraa/ha

7.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava Institut National de l’Origine et de la Qualitén (INAO) kansallisesti toimivaltaisen komitean 10. helmikuuta 2011 pidetyssä istunnossa hyväksymien, seuraavassa lueteltujen Vendéen departementin kuntien alueella: Auchay-sur-Vendée yksinomaan Auzayn luovutetun kunnan alueella, Brem-sur-Mer, Bretignolles-sur-Mer, Le Champ-Saint-Père, Chantonnay, Château-Guibert, La Couture, L’Île-d’Olonne, Longèves, Mareuil-sur-Lay-Dissais, Olonne-sur-Mer, Pissotte, Le Poiré-sur-Velluire, Rives de l’Yon, Rosnay, Le Tablier, Vairé, Vix.

8.   Pääasiallinen rypälelajike / pääasialliset rypälelajikkeet

Chenin B

Négrette N

Cabernet franc N

Chardonnay B

Pinot noir N

9.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Maantieteellinen alue sijoittuu pohjoispuolella sijaitsevan Vendéen pensasalueen ja etelässä sijaitsevan Luçonin viljatasangon väliin. Massif Armoricain -vuoriston reunus jatkuu lännestä itään Atlantin rannikolla sijaitsevasta Les Sables-d’Olonnesta aina Fontenay-le-Comteen asti. Viiniköynnös on istutettu sektoreiksi tämän reunuksen niihin kohtiin, joissa sitä jäsentävä jokiverkosto katkaisee reunuksen, useimmiten jyrkkyydeltään 3–5 prosentin mäkiin, jotka suuntautuvat pääosin etelään tai kaakkoon. Olonnen suoalueen liepeillä sijaitsevaa maantieteellistä kokonaisuutta ”Brem” seuraavat Lay- ja Yonjokien laaksojen suuntaisesti ”Mareuil” ja ”Chantonnay”, Vendéejoen kukkuloilla puolestaan ”Vix” ja ”Pissotte”. Maantieteellinen alue koostuu Vendéen departementin 18 eteläisen kunnan alueesta.

Geologisesti tarkasteltuna maantieteellinen alue on suhteellisen yhtenäinen, se sijoittuu Armorican kiteisen peruskallion reunaan, joka vastaa jurakauden kalkkimuodostelmiin. Kallioperä koostuu erityisesti liuskemaasta ja ryoliitista, paikka paikoin gneissistä ja amfiboliitista tai maantieteellisen nimityksen ”Vix” yhteydessä myös kalkkikivestä. Kalkkikiven peittää kuitenkin useimmiten tertiäärikauden jokilietteen karkeat hiekkakerrostumat. Tämän vuoksi viinirypäleiden korjuuseen tarkasti sallitut viljelylohkot ovat yleensä happamia ruskomaita, joissa on mukana aimo osa karkearakeista ainesta. Ne erottuvat perustavanlaatuisesti pohjoisen pensasalueen paksuista ja kuohkeista lietemaista sekä eteläisen tasangon hedelmällisistä savimaista. Vendéen eteläosan lauha valtamerellinen ilmasto on huomattavasti lämpimämpi kuin pohjoisella pensasalueella. Se on ennen kaikkea sateettomampi ja aurinkoisempi, ja kesällä sademäärä jää vähäiseksi (Olonnen ja La Rochellen alueet ovat Atlantin rannikon aurinkoisimmat ja saavat keskimäärin 1 430 tuntia auringonpaistetta kuuden kuukauden aikana kesäkuusta syyskuuhun). Vuotuinen keskilämpötila vaihtelee välillä 12–12,5 °C lämpötilanvaihtelun korostuessa lännestä itään päin siirryttäessä ja sitä mukaa kuin korkeus merenpinnasta kasvaa ja meren vaikutus vaimenee.

Kuvaus yhteyden kannalta merkityksellisistä inhimillisistä tekijöistä

Viininviljelyn kehittymisestä Vendéessa keskiajalla kertovia asiakirjoja on paljon, ja niiden mukaan viiniköynnösten tuotosta maksettiin kymmenyksiä alueen luostareille. Maantieteellisen nimityksen ”Brem” viinien kauppa Hollantiin vilkastui 1000-luvulta lähtien. Maantieteellisen nimityksen ”Mareuil” viinejä kuljetettiin proomuilla 1100-luvulta 1400-luvulle aina Saint-Benoist’n ja Moric-sur-le-Layn satamaiin asti, minkä jälkeen ne kulkevat La Rochellen satamasta laivoilla Englantiin.

Aikoinaan käytetyt rypälelajikkeet tunnetaan Fontenay-le-Comtessa ja Maillezais’ssa vuodesta 1520 vuoteen 1528 oleskelleen Rabelais’n kirjoitusten ansiosta. 1500-luvulta 1600-luvulla viljellyin valkoinen lajike oli jo chenin B (”Franc Blanc” Bremissä, ”Blanc d’Aunis” Vixissä), kun puna- ja roseeviinien viiniköynnöslajikkeita hallitsivat pinot noir N ja erityisesti négrette N (jota kutsuttiin nimellä ”Pinot Rosé” tai ”Bourgogne” Bremissä, ”Ragoûtant” Mareuil’ssä ja Chantonnayssa, ”Folle Noire” Vixissä). Cabernet franc N -lajike tuli käyttöön 1700-luvulla.

Vendéen viiniviljely voimistui merkittävästi 1800-luvulla ja kattoi vuonna 1880 jo 18 000 hehtaarin alueen. Viinikirvaepidemian jälkeen Vendéen eteläosan tuottajat erikoistuivat ja kunnostivat viiniviljelmät parhaiten auringonvaloa saavilla rinteillä varttamalla kasveihin perinteisiä rypälelajikkeita, joiden joukkoon valikoituivat pääasiassa rypälelajikkeet gamay N, chardonnay B, cabernet-sauvignon N sekä sektorikohtaisesti rypälelajikkeet sauvignon blanc B (”Vix”) ja grolleau gris G (”Brem”).

Toisen maailmansodan jälkeen tuottajat pyrkivät yhdistämään viisi historiallista tuotantoaluetta. Vuonna 1953 perustettiin ilmaisu ”Anciens Fiefs du Cardinal”, jonka innoittajana oli Luçonin piispaksi vuonna 1608 nimitetty Richelieu. Hän edisti suuresti maantieteellisen nimityksen ”Mareuil” viinien mainetta. Tuotantosäännöt kodifioitiin ja niitä kiristettiin, jolloin laatu parani entisestään viinilajikeosuuksien paikallisia erityispiirteitä noudattaen. ”Vins des Fiefs Vendéens” hyväksyttiin yksinkertaiseksi alkuperänimitykseksi vuonna 1965, ”maaviineiksi” vuonna 1974 ja rajatun laatuviinin alkuperänimitykseksi (AOVDQS) vuonna 1984. Tarkistetun alkuperänimityksen hyväksymismenettely aloitettiin vuonna 1991.

Vuonna 2009 viinitarhat kattoivat 480 hehtaaria, ja niitä viljeli nelisenkymmentä sadonkorjaajaa keskimääräisen vuosituotannon ollessa 27 000 hehtolitraa, mistä 45 prosenttia oli roseeviinejä, 40 prosenttia punaviinejä ja 15 prosenttia valkoviinejä. Valkoviinit ovat tasapainoisia ja voittopuolisen raikkaita. Laadukkaissa ja hienoissa viineissä on usein melkoista mineraalisuutta ja laaja kirjo kukkaisia ja hedelmäisiä vivahteita.

Roseeviinien värissä näkyy vivahteita hennon vaaleanpunaisesta lohenpunaiseen. Kevyen hapokkaat, leimallisen raikkaat ja voluumiset viinit ovat useimmiten aromeiltaan hedelmäisiä.

Punaviinit erottuvat voimakkaan hedelmäisillä aromeillaan, joihin liittyy aika ajoin vivahteina makeaa mausteisuutta, nahkaisuutta tai lakritsaisuutta. Maantieteelliset nimitykset ”Brem” ja ”Pissotte” ovat väriltään usein rubiininpunaisesta granaatinpunaiseen vivahtavia, suutuntumaltaan pyöreitä ja hienostuneita, kun taas ”Mareuil”, ”Chantonnay” ja ”Vix” voivat olla voimakkaamman värisiä ja suutuntumaltaan strukturoituneempia. Etelä-Vendéen ilmaston välimerellinen vaikutus ja runsas auringonpaiste rinteille, joiden maaperä on kivistä ja pintamaalajeiltaan pääosin liuskekivi- tai ryoliittiperäistä, ovat ohjanneet maantieteellisen alueen viininviljelyä jo pitkään perinteisesti lähinnä rosee- ja punaviineihin, joiden osuus on keskimäärin 85 prosenttia tarkistetun alkuperänimityksen tuotannosta.

Viininviljelyalueen maantieteellinen sijainti Loiren laakson ja Lounais-Ranskan välissä näkyy myös sukupolvien myötä valikoituneissa viiniköynnöslajikkeissa. Viinitarhoilla käytetäänkin omalaatuista lajikkeistoa, jossa sekoittuvat Loiren vaikutteet (chenin, cabernet franc, grolleau gris), mannerilmaston lajikkeet (pinot noir, gamay) ja lounaiset piirteet (négrette, cabernet-sauvignon). Joka tapauksessa lajike chenin B on valkoviineissä vallitseva, pinot noir N ja gamay N ovat roseeviinien pääasiallisia rypälelajikkeita, pinot noir N, cabernet franc N ja négrette N muodostavat taas perustan punaviineille ja varmistavat samalla tuotteiden erityispiirteet.

Kunkin maantieteellisen nimityksen ainutlaatuinen historia kuitenkin osoittaa, että käytössä on ollut pitkään erilliset kauppakanavat. Esimerkiksi maantieteellisen nimityksen ”Brem” viinit kulkivat Saint-Martin-de-Bremin sataman kautta, ”Mareuil” ja ”Chantonnay” Layn laakson kautta ja ”Vix” ja ”Pissotte” Vendéen jokisuun kautta. Luonnollisten tekijöiden (maaperän ja ilmaston) vaihtelun mukaan tuottajat suuntautuivat paikallisesti ajan mittaan erilaisiin ymppäysstrategioihin ja sekoitusperinteisiin, jotka ilmenevät makuvivahteina viineissä ja osaltaan rikastavat tarkistetun alkuperänimityksen viinien kirjoa. Viiden maantieteellisen alueen viinien yhdistämistä ei olekaan ikinä harjoitettu, eikä se ole edelleenkään suotavaa.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Fiefs Vendéens” tunnettuus on vahvistunut voimakkaasti vuodesta 1985 lähtien, ja kaupan pidetyt määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet. Viinien omintakeisuus, raikkaus ja hedelmäiset aromit ovat Vendéen rannikolla vierailevien lomailijoiden arvostamia. Viinien monipuolisuus mahdollistaa niiden yhdistämisen paikallisiin ruokiin kaikissa tilanteissa.

10.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistettuun alkuperänimitykseen lisätään täydentävä maantieteellinen nimitys

—

”Brem”,

—	”Chantonnay”,

—	”Mareuil”,

—	”Pissotte” tai

—

”Vix”,

mikäli viini täyttää kullekin näistä nimityksistä eritelmässä vahvistetut tuotantoedellytykset.

Tarkistettuun alkuperänimitykseen voidaan lisätä täydentävä maantieteellinen nimitys ”Val de Loire” eritelmässä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Vapaaehtoiset merkinnät kirjoitetaan etiketeissä kirjaimin, jotka ovat kooltaan eli korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan enintään kaksi kertaa niin suuret kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus:

Täydentävien maantieteellisten nimitysten ”Brem”, ”Chantonnay”, ”Mareuil”, ”Pissotte” ja ”Vix” kirjaimet ovat kooltaan eli korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan enintään yhtä suuret kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Täydentävän maantieteellisen nimityksen ”Val de Loire” kirjaimet ovat kooltaan eli korkeudeltaan, leveydeltään ja paksuudeltaan enintään kaksi kolmannesta niiden kirjainten koosta, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Viiniköynnöslajikkeen ilmoittaminen on kielletty kaikki pakolliset ilmaisut sisältävässä etiketissä.

Viinejä voidaan kuvata myös satovuodella, jos niiden valmistukseen käytetyt viinirypäleet ovat yksinomaan kyseisen vuoden viinirypäleitä.

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Fiefs Vendéens” saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita pienempi maantieteellinen alue sillä edellytyksellä, että kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka, paikka on mainittu satoilmoituksessa, kiinteistörekisteriin kirjattu paikka on mainittu välittömästi alkuperänimityksen alla ja se on kirjoitettu etiketeissä kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-b8ebb03b-ef0d-44f7-9695-fac9f1495b9e

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.

Oikaisu matkustajarekisteritietoihin – Luettelo matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/681 2 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioista, jotka ovat päättäneet soveltaa matkustajarekisteridirektiiviä EU:n sisäisiin lentoihin

(Jos jäsenvaltio päättää soveltaa tätä direktiiviä EU:n sisäisiin lentoihin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti komissiolle. Jäsenvaltio voi toimittaa tai peruuttaa tällaisen ilmoituksen milloin tahansa. Komissio julkaisee tämän ilmoituksen ja sitä koskevan mahdollisen peruutuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä)

( Euroopan unionin virallinen lehti C 196, 8. kesäkuuta 2018 )

(2019/C 264/08)

Sivulla 29:

Luetteloon lisätään seuraavat jäsenvaltiot, jotka ovat ilmoittaneet komissiolle matkustajarekisteridirektiivin soveltamisesta EU:n sisäisiin lentoihin:

—

Tšekki

—	Alankomaat

—

Suomi.