5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitaaliosaaminen terveysalalla – terveydenhuoltopalvelujen mukauttaminen kansalaisten tarpeisiin Euroopan väestörakenteen muuttuessa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/01)

Esittelijä: Renate HEINISCH

Komitean täysistunnon päätös	20.9.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	7.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	21.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	153/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission pyrkimyksiä asettaa digitaalinen terveysosaaminen tärkeään asemaan sähköisiä terveyspalveluja koskevassa ohjelmassa. ETSK kehottaa laatimaan kattavan EU:n strategian ja selkeät terveysosaamista koskevat tavoitteet, joita on seurattava tiiviisti, jotta voidaan tukea kansalaisten oikeutta terveyteen ja välttää eriarvoisuutta digitaalisten välineiden avulla.

1.2

ETSK tukee sähköisiä terveyspalveluja koskevan hankkeen (IC Health) (1) tuloksia ja erityisesti suositusta ottaa aktiiviset kansalaiset mukaan tällaisiin pyrkimyksiin. Näin ollen ETSK suosittaa, että jatketaan hankkeen täytäntöönpanoa ja käynnissä olevia verkkokoulutusohjelmia.

1.3

ETSK korostaa, että eri-ikäiset ihmiset tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja digitaalisen terveysosaamisen parantamiseksi riippuen siitä, miten he käyttävät digitaalisia välineitä arkielämässä. Kaikenikäiset, kaikista kulttuureista peräisin olevat ja erityyppisistä vammoista kärsivät kansalaiset sekä maahanmuuttajat on otettava mukaan digitaalisten tietolähteiden kehittämiseen. Olisi erityisesti keskityttävä vanhempiin ihmisiin, joita osallistetaan yhä enemmän oman hyvinvointinsa ja terveydenhoitonsa hallinnointiin.

1.4

ETSK suosittaa, että työskennellään laajamittaisemmin, jotta myös lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskeva digitaalinen tieto voitaisiin sisällyttää hankkeeseen, ja että kutsutaan mukaan kaikki organisaatiot, jotka voisivat antaa oman panoksensa. ETSK kehottaa tässä yhteydessä yhdistämään Euroopan lääkeviraston, lääkevirastojen johtajien verkoston ja Euroopan komission toimet.

1.5

ETSK kannattaa näkemystä, jonka mukaan sähköisen terveydenhuollon ratkaisuja olisi käytettävä kustannustehokkaina välineinä terveydenhuoltojärjestelmissä. Houkuttavat digitaaliset välineet voisivat lisätä kansalaisten kiinnostusta digitaalista mediaa kohtaan.

1.6

ETSK korostaa kuitenkin, että digitaalisten palvelujen etuja voidaan hyödyntää täysipainoisesti vain, jos kansalaiset kykenevät perehtymään tarjottuun tietoon ja ymmärtämään sitä asianmukaisesti. Lukutaito ja matematiikan perustaidot ovat keskeisiä edellytyksiä kansalaisten terveysosaamiselle, ja nämä heidän voimaantumiselleen välttämättömät taidot on saatava koulussa.

1.7

ETSK painottaa, että sähköisiä terveyspalveluja koskevan toimintasuunnitelman on vauhditettava laajaa yhteistyötä ja katettava kansalaisten koko elämänkaari. Paikallistasolla digitaalisen terveysosaamisen lähtökohta on päiväkodeissa ja kouluissa. Lastenhoitohenkilöstön, opettajien, vanhempien ja isovanhempien olisi pantava vireille aloitteita digitaalisen terveysosaamisen kehittämiseksi yhdessä asianomaisen terveydenhuoltohenkilöstön (esim. lääkärien, kätilöiden, sairaanhoitajien, proviisorien ja hoivatyötä tekevien) kanssa. Etenkin lääkärien (yleislääkärien) ja proviisorien tiivis yhteistyö voi auttaa lisäämään potilaiden terveysosaamista. Tällainen kokemus on otettava huomioon toimintasuunnitelman tulevassa kehitystyössä. Jäsenvaltioiden on laadittava toimintasuunnitelma digitaalisen terveysosaamisen kehittämiseksi ja ryhdyttävä toteuttamaan sitä.

2. Johdanto

2.1

Digitaalisella informaatiolla on yhä suurempi rooli yhteiskunnassa. Kansalaisten digitaalinen terveysosaaminen on keskeinen tekijä digitaalisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöönoton onnistumisen kannalta. Terveysosaaminen tarkoittaa kykyä etsiä, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveydenhoitoon, sairauksien estämiseen tai terveyden edistämiseen liittyvää tietoa. Tämä edellyttää yhtäältä henkilökohtaisia taitoja ja toisaalta kannustavia olosuhteita, kuten tiedon tarjontaa ymmärrettävällä kielellä. Nämä ovat ensimmäiset edellytykset. Internetin käyttäminen tähän tarkoitukseen edellyttää lisätaitoja.

2.2

Digitaaliseen terveysosaamiseen liittyviä näkökohtia voidaan kuvailla hyvin käytännöllisesti. Kyseessä ei ole niinkään terveyttä koskevien tietojen löytäminen vaan sen selvittäminen, mistä tietoa on etsittävä, antavatko tiedonlähteet riittävää ja hyödyllistä tietoa ja ovatko terveystiedon lähteet luotettavia (2).

2.3

”Digitaalisilla terveysalan välineillä” viitataan digitaalisiin palveluihin, joilla tarjotaan käyttäjille yleistä terveystietoa, terveyteen liittyviä sovelluksia (hoidon jatkotoimia ja seurantaa), välineitä, jotka auttavat ihmisiä asumaan omissa kodeissaan (iäkkäiden etäseuranta), potilastietojen yhteiskäyttöä, terveysalan ammattilaisille tarkoitettuja digitaalisia välineitä (suojattu sanomanvälityspalvelu, etälääketiede, etäkonsultointi) ja yleistä digitaalista terveysalan tietoa.

2.4

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2012 toimintasuunnitelman, jossa määriteltiin digitaalisten ratkaisujen täysipainoisen käytön esteet eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä. Suunnitelmaa toteutetaan nyt nimellä ”Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2012–2020: innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle” (3).

2.5

Sähköisiä terveydenhuoltopalveluja koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita täydennettiin huhtikuussa 2018 asiakirjalla ”Komission tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen” (4).

2.6

Tiedonannossa viitataan terveyden tilaa EU:ssa tarkastelevaan raporttiin (5) ja todetaan, että terveydenhuoltojärjestelmä voidaan säilyttää tarkoituksenmukaisena ainoastaan suunnittelemalla se perinpohjaisesti uudelleen. Yksi peruspilareista on digitaalisten terveys- ja hoitoratkaisujen käyttöönotto. Digitaalisilla välineillä pystytään konkretisoimaan tieteellinen tieto siten, että autetaan kansalaisia pysymään terveinä.

2.7

EU:n rahoituksella tuetaan terveys- ja hoitoalan digitaalisten ratkaisujen tutkimusta ja innovointia Horisontti 2020 -puiteohjelman (6) sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissa (7) komissio toi esiin aikeensa toteuttaa jatkotoimia kolmella osa-alueella:

—	kansalaisten turvallinen pääsy käsiksi omiin potilastietoihinsa ja mahdollisuus jakaa potilastietoja yli rajojen

—	parempi data, jolla edistetään tutkimusta, sairauksien ehkäisemistä ja yksilöllistä terveydenhuoltoa ja hoitoa

—	digitaaliset välineet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja potilaskeskeistä hoitoa varten.

Lisäksi jäsenvaltioita on kannustettava kehittämään mekanismeja, joilla voidaan havaita ja mahdollisuuksien mukaan poistaa verkkosivustoja, joilla esitetään väärää tietoa, tai tuoda luotettavat verkkosivustot hakujen tuloksissa ensimmäisiksi.

2.8

WHO:n Euroopan aluetoimisto julkaisi erittäin kattavan katsauksen meneillään olevista hankkeista ja niiden tuloksista (WHO-HEN-Report-57) (8). Päätelmissään sen tekijät toteavat, että terveysosaamisen kannalta keskeistä on taitojen kehittäminen koko elämän ajan esiopetus, virallinen opetus kouluissa ja aikuiskoulutus mukaan luettuina. He kehottavat pohtimaan, miten voitaisiin edistää terveysosaamiseen liittyvien kattavien toimintapolitiikkojen kehittämistä jäsenvaltioissa, ja kehittämään, toteuttamaan ja arvioimaan tinkimättömästi toimintalinjauksia, joilla osoitetaan terveysosaamiseen liittyvän politiikan hyödyt kansalaisille ja yhteiskunnalle.

2.9

Euroopan komissio on sisällyttänyt digitaalisen terveysosaamisen vahvistamiseen tarkoitettuja ohjelmia tutkimusstrategioihinsa ja rahoittanut tärkeitä hankkeita seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman piirissä (9).

2.10

On todettu, että iäkkäiden ja/tai vähemmän koulutettujen ihmisten digitaalinen terveysosaaminen on muita heikommalla tasolla. Tämä vaikuttaa siihen, miten he osallistuvat omaan terveydenhoitoonsa, ja heidän mahdollisuuksiinsa hankkia terveyttään koskevia tietoja. IROHLA-hanke tarjoaa ratkaisuja iäkkäille (10). ETSK on jo käsitellyt useita digitaalisen osallisuuden näkökohtia (11) (Riian julistuksen mukaisia (12)).

2.11

IC Health -hanke (13) tarjoaa valtavan määrän analyyseja ja tietoa digitaalisesta terveysosaamisesta. IC Health on hanke, jonka tarkoituksena on kehittää joukko laajoja avoimia verkkokursseja unionin kansalaisten digitaalisen terveysosaamisen parantamiseksi ja sitä koskevan ymmärryksen lisäämiseksi. Tarkoituksena on myös lisätä tietoa siitä, miten digitaalista terveysosaamista voidaan käyttää terveystulosten parantamiseksi. Hankkeen tuloksista laaditaan parhaillaan yhteenvetoa.

3. Yleistä

3.1

Kysymys osaamisen ja taitojen parantamisesta näyttäytyy yhä tärkeämpänä, kun otetaan huomioon yhteiskunnallinen haaste, joka johtuu väestörakenteen muutoksesta. Jotta voidaan säilyttää terveydenhuoltojärjestelmän kestäväpohjaisuus, yhteiskunnan nopea ikääntyminen edellyttää koko väestön digitaalisen osaamisen edistämisen lisäksi terveydenhuolto- ja hoivahenkilökunnan koulutuksen lisäämistä, jotta heidän taitonsa voidaan mukauttaa uusiin tarpeisiin, sekä terveydenhuoltomenojen optimaalista hallintaa.

3.2

ETSK tukee Euroopan komission toimia, joilla pyritään edistämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmän murroksessa. ETSK katsoo kuitenkin, että samalla kansalaisille on annettava valmiudet käyttää digitaalisia välineitä. Kaikissa jäsenvaltioissa on toteutettava sekä yleensä terveysosaamista että digitaalista terveysosaamista koskeva toimintasuunnitelma.

3.3

Eräät Euroopan maat, jotka ovat olleet huolestuneita OECD:n vertailevan tutkimuksen (14) tuloksista, ovat tehneet omia tutkimuksiaan. Ranskassa (vuosina 2004–2005) todettiin, että noin 3,1 miljoonaa aikuista oli toiminnallisesti lukutaidottomia eli ns. uuslukutaidottomia (9 prosenttia työikäisestä väestöstä). Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2011 tehty tutkimus osoitti, että 14,9 prosenttia (yli 5 miljoonaa) briteistä on uuslukutaidottomia. Saksassa tehty tutkimus puolestaan osoitti, että 4,5 prosenttia saksalaisen yhteiskunnan jäsenistä ikäryhmässä 18–64 vuotta on täysin lukutaidottomia. Uuslukutaidottomia tässä ikäryhmässä on 10 prosenttia ihmisistä. Täysin lukutaidottomia ja uuslukutaidottomia on kaikkiaan 7,5 miljoonaa (15). Tämä on otettava huomioon käsiteltäessä digitaalista terveysosaamista.

3.4

ETSK korostaa, että kaikkien koulutus-, tutkimus- ja terveysalojen ammattilaisten on tehtävä yhteistyötä. ETSK:n jäsenten olisi edistettävä yhteistyötä omissa organisaatioissaan. Kaikkien toimien tavoitteeksi on asetettava digitaalisten välineiden tietoon perustuvan ja asianmukaisen käytön lisääminen kaikissa yhteiskuntaryhmissä.

3.5

ETSK kehottaa hyödyntämään IC Health -hankkeen tuloksia huhtikuussa 2018 annetussa tiedonannossa julkaistujen, sähköistä terveydenhuoltoa koskevien prioriteettien toteuttamisen jatkamiseksi ja sähköisiä terveydenhuoltopalveluja koskevan tietoisuuden lisäämiseksi (16). Euroopan horisontti -puiteohjelmassa (17) olisi seurattava käynnistettyjä toimia ja hankkeesta tehtäviä päätelmiä ja hyödynnettävä verkkokursseista saatuja kokemuksia.

3.6

On tärkeää, että kaikenikäiset, kaikista kulttuuritaustoista peräsin olevat ja erilaisista vammoista kärsivät kansalaiset pystyvät osallistumaan kaikkiin digitaaliseen terveysosaamiseen liittyviin prosesseihin. Jotta myös terveydenhuoltoalan työntekijät ja kotiavustajat voisivat hyväksyä muutokset työympäristössään ja jotta heidän tarpeensa katettaisiin, ETSK kehottaa kutsumaan nämä ryhmät mukaan uusien digitaalisten työkalujen kehittämiseen. Tähän kuuluu myös sairaanhoitajien koulutus ja täydennyskoulutus.

3.7

ETSK panee merkille Friends of Europe -järjestön aloitteen, jonka mukaan eurooppalaista terveydenhuoltojärjestelmää olisi pohdittava uudella tavalla ja kehitettävä ideoita älykkäiksi investoinneiksi terveydenhuoltoon (tai kustannusten säästämiseksi alalla) (18). Tavoitteena on pyrkiä yksilöimään ja lopettamaan tehottomat toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmässä ja varmistaa, että lisävarat suunnataan terveystulosten parantamiseen.

3.8

ETSK tukee Friends of Europe -järjestön aloitetta kaikenikäisten kansalaisten terveyden parantamiseen tähtäävän työryhmän perustamisesta, ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston vuonna 2018 antamat suositukset elinikäisen oppimisen avaintaidoista (19). Ihmisten on tiedettävä terveen mielen ja ruumiin ja terveiden elintapojen osatekijöistä. Tämä on hyvä perusta kansalaisten sitouttamiselle ja aktivoimiselle. Jäsenvaltioiden olisi pidettävä sitä monialaisena painopisteenä koulutus-, terveys-, sosiaali- ja työpolitiikkojen alalla sekä keskeisenä mekanismina terveydenhuollon kustannusten vähentämisessä ja terveystulosten parantamisessa. Voidaan todeta, että vaikka esimerkiksi sairaalan sulkeminen on aina jonkinlainen takaisku, se voi joskus olla välttämätöntä, jos laitos ei ole enää kustannustehokas tai ei pysty toimittamaan asianmukaista hoitoa. Automaation lisääminen voi tehostaa hoidon järjestämistä. Esimerkiksi äskettäin Yhdistyneessä kuningaskunnassa kolmessa sairaalassa tehdyssä kokeilussa tekoälyn avulla toimivat virtuaaliassistentit olivat kahdeksan kertaa tuottavampia rutiinilähetteiden ja koetulosten käsittelyssä kuin terveysalan toimistosihteerit.

3.9

Valistuneet kansalaiset tekevät voitavansa oman terveytensä parantamiseksi. Se johtaa terveellisempien elintapojen mukaisiin valintoihin, parantaa rokotuskattavuutta, tukee terveenä ikääntymistä, lisää sitoutumista hoitoon ja edistää riskikäyttäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttöä. Näin ollen digitaaliset välineet voisivat olla hyödyllisiä terveysvalistuksen alalla ja saada kroonisista sairauksista kärsivät ihmiset tiedostamaan hoidontarpeensa aiempaa paremmin.

3.10

ETSK on jo korostanut digitaalisen terveysosaamisen merkitystä rokotusten yhteydessä, jotta voitaisiin helpottaa rokotuksia koskevan digitaalisen tiedon saatavuutta ja käsittelyä (20).

3.11

Digitaalisilla palveluilla voidaan tukea erityisesti vähäisen osaamistason omaavia (esim. lukutaidottomia ja ihmisiä, joilla on lukemiseen liittyviä ongelmia) sekä heikkonäköisiä, jos tieto tarjotaan video- tai podcast-tallenteiden muodossa. Tällä tavoin voitaisiin tukea myös isäntämaan kieltä heikosti osaaville muuttajille suunnattuja ohjelmia. Olisi suunniteltava asianmukaisia toimenpiteitä ja resursseja, jotta varmistetaan näiden ryhmien mahdollisuus käyttää digitaalisia terveysalan välineitä.

3.12

Kansalaisille on heidän iästään ja tilanteestaan riippumatta annettava valmiudet käyttää digitaalisia välineitä (verkkosivuja, sovelluksia), jotta he pystyvät löytämään vastauksia kysymyksiinsä ja hallitsemaan omia terveystietojaan (esim. terveysalan ammattilaisten valvomia sähköisiä lääkemääräyksiä, digitaalisia terveystietoja, lääkkeitä koskevaa digitaalista tietoa jne.). Esimerkiksi sairauskassojen olisi koulutettava vakuutettujaan järjestelmällisesti. Sairausvakuutukseen liittyviä lisätoimia käsitellään ETSK:n aloitteessa (21).

3.13

Koulujen opetusohjelmia ja muita lapsille ja nuorille suunnattuja koulutuksellisia toimia olisi hyödynnettävä myös sukupolvien välisen keskustelun vauhdittamiseen. Keskustelun kuluessa on syytä käsitellä saksalaisen Stiftung Lesen -säätiön (22) kaltaisia ja muita hankkeita.

3.14

ETSK ehdottaa keskustelua siitä, voitaisiinko yleisiä terveyttä koskevia tietoja jakaa työnantajien välityksellä. Kansalaiset käyttävät usein digitaalisia välineitä työssään. Työtapaturmien ennaltaehkäisyä koskevasta koulutuksesta on tullut rutiinia. Sitä voitaisiin laajentaa terveyteen liittyvään tietoon.

3.15

ETSK toteaa lausunnossaan, että on hyvin tärkeää kouluttaa potilaita omien tietojensa tutkimiseen ja käyttämiseen, koska nykyään ne usein ovat ”lukittuna” terveystietojärjestelmissä myös yleisessä tietosuoja-asetuksessa (23) säädettyjen vaatimusten vuoksi, ja on myös erittäin tärkeää sisällyttää sähköisten terveydenhuoltopalvelujen tuntemus terveysalan ammattilaisten koulutusohjelmiin (24).

4. Erityistä

4.1 Infrastruktuuri

4.1.1

EU:n komissio on käynnistänyt useita ohjelmia vahvistaakseen teknistä infrastruktuuria ja mahdollistaakseen rajatylittävän vuorovaikutuksen.

4.1.2

IC Health -hankkeeseen sisältyvän kyselyn tulokset osoittivat eräissä tapauksissa esimerkiksi sen, että nuoret ja sellaiset muut ihmiset, joiden lukutaito on heikko, käyttävät mieluummin mobiililaitteita kuin verkkopohjaisia lähteitä tietokoneella. ETSK ehdottaa, että näitä näkökohtia tutkittaisiin tarkemmin ja että ne sisällytettäisiin tulevien ohjelmien valmisteluun.

4.2

Euroopan komissio, Euroopan lääkevirasto ja lääkevirastojen johtajien verkosto ovat käynnistäneet prosessin, jonka tarkoituksena on laatia keskeiset periaatteet lääkkeitä koskeville sähköisille tuotetiedoille (25). Monien jäsenvaltioiden tietokannoissa on jo olemassa potilasystävälliset, sääntelyviranomaisen hyväksymät sähköiset tuotetiedot. Luotettavien sähköisten tuotetietojen merkitystä käsiteltiin jo yksityiskohtaisesti ETSK:n lausunnossa ”Kohti digitaalisia terveydenhuoltopalveluja – lääkkeiden turvallista käyttöä koskevat sähköiset tiedot” (26). Tässä lähestymistavassa olisi otettava huomioon myös lääkinnälliset laitteet, ja digitaalisen informaation luotettavuus on asetettava etusijalle myös niiden osalta.

4.3

ETSK katsoo, että tätä informaatiota voidaan käyttää terveysosaamisen parantamiseen edellä puheena olleiden lähteiden lisäksi. Olisi harkittava sitä, että huomioon otettaisiin esimerkiksi sääntelyviranomaisen hyväksymät tiedot lääkkeistä. Näitä tarvitaan, jotta saadaan jatkuvasti ajantasaista tietoa lääkkeistä ja hoidoista. ETSK katsoo, että tällä tavoin voidaan varmistaa lääkkeiden turvallinen ja tehokas käyttö, vahvistaa sitoutumista lääkitykseen ja optimoida hoitojen tulokset.

4.4 Lisätutkimuksen tarve

4.4.1 Teknologian tutkimus ja kehittäminen

4.4.1.1

ETSK kehottaa etsimään synergioita sellaisten julkisen ja yksityisen sektorin uusien kumppanuuksien avulla, joihin osallistuu kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä ja joissa suunnitellaan houkuttavia digitaalisia tietolähteitä ja muita digitaalisia välineitä, jotka pysyvät kaupallisten digitaalisten tietolähteiden, sosiaalisen median ja digitaalisen viihteen vauhdissa ja joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toteutettaessa Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä. Tällaisten kumppanuuksien on toimittava tiedon luotettavuuteen liittyvien periaatteiden mukaisesti ja eturistiriidat välttäen.

4.4.2 Koulutusnäkökohdat

4.4.2.1

Internetin käytössä on suuria eroja eri sosiaali- ja ikäryhmien välillä. Monet käyttävät sosiaalisia verkkoja, mutta eivät hyödynnä tarjolla olevaa tietoa. Pieni ryhmä ei käytä internetiä lainkaan. ETSK:n aiempien aloitteiden (27) mukaisesti olisi käynnistettävä tutkimuksia, jotta voitaisiin vastata seuraaviin kysymyksiin:

—

Kuinka voidaan kannustaa jatkuvaan aktiiviseen oppimiseen ottaen huomioon sekä tiedonsaanti että luotettavien ja epäluotettavien digitaalisten lähteiden erottaminen, esimerkiksi edistämällä sähköisiin terveyspalveluihin liittyviä verkkokursseja? Tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää laajoja tuki- ja koulutustoimenpiteitä, koska 47 prosentilla EU:n työvoimasta ei ole riittäviä tietoteknisiä taitoja (28).

—	Kuinka saataisiin kansalaisten ulottuville palveluja (esim. viihdepalveluja), jotka lisäisivät kiinnostusta luotettavien digitaalisten tietolähteiden käyttämiseen?

—

Miten pystytään tukemaan tuloksekkaiden ohjelmien omaksumista laajemmin? Vrt. esimerkiksi ”Sophia” (29), joka on terveysvalmennukseen perustuva ranskalainen innovatiivinen sairausvakuutusväline potilaille, joilla on diabetes tai keuhkoahtaumatauti. Sophia-ohjelma on saanut vaikutteita Yhdysvalloissa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdystä sairauksien hallintaa koskevasta kokeilusta (30).

—

Millainen rooli voisi olla eri oppilaitoksilla (korkeakouluilla, aikuiskoulutuskeskuksilla jne.) moninaisten asiaankuuluvien taitojen vahvistamisessa – kuten uusien teknologioiden soveltamisessa, sitoutumisessa ja oman terveyden hallinnassa yhteiskunnallisesti hyödyllisellä tavalla sekä sosiaalisen ja teknisen asiantuntemuksen välittämisessä?

—	Miten pystytään hyödyntämään olemassa olevaa materiaalia (esim. sääntelyviranomaisen hyväksymää tietoa lääkkeistä)?

—	Kuinka voitaisiin vauhdittaa terveysosaamiseen ja digitaalisiin taitoihin liittyvän tietämyksen ja kokemuksen vaihtoa sukupolvien välillä?

4.4.2.2

IC Health -hankkeessa määriteltiin uusi lähestymistapa oppimiseen, ”opetusviihde” (educational entertainment): ”Jotta ymmärrettäisiin asenteisiin ja käyttäytymisen muutoksiin liittyvää prosessia, on tehtävä enemmän kontrolloituja kokeita, jotta löydetään opetusviihteen vaikutuksia välittävät kognitiiviset ja/tai affektiiviset tekijät”. Lisäksi on määriteltävä olosuhteet, joissa opetusviihteen keinot saattavat toimia tai eivät toimi.

4.4.3

Tarvitaan laajempi terveysosaamisen strategia:

—	Terveysosaaminen on konteksti- ja sisältösidonnaista. Eurooppalainen terveysosaamisen strategia on tarpeen, jotta voidaan tukea kansalaisten oikeuksia terveyteen. Samalla on painotettava digitaalista terveysosaamista ihmisen koko eliniän ajan.

—	Digitaalisessa terveysosaamisessa digitaaliset taidot yhdistyvät terveyteen liittyvään tietoon. Kummatkin taidot edellyttävät erityistä koulutusta.

—	Tarvitaan strategia ja toteutussuunnitelma.

4.4.4

On varmistettava kaikille pääsy internetiin:

—

Digitaalinen maailma on vain niiden ulottuvilla, joilla on mahdollisuus internetin käyttämiseen. Miten pystytään lopettamaan digitaalinen kahtiajako Euroopassa, joka sulkee alueita, saaria ja maaseutualueita internetin ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, että digitaalinen terveydenhuolto ei tulevaisuudessa ole ihmisten ulottuvilla? EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehtävä merkittäviä investointeja, jotta voidaan varmistaa kaikille internetyhteys, jos halutaan hyödyntää mainitun kehityksen etuja.

—	Monet julkiset palvelut ovat verkkopohjaisia ja niiden käyttö edellyttää erityistaitoja ja -välineitä. Digitaalinen kuilu voi lisätä epätasa-arvoisuutta eurooppalaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa.

—	Elinympäristöt, olosuhteet, yhteisöt ja yhdyskunnat voivat edistää avointa ja ilmaista pääsyä kansalaisten internetiin, jotta nämä voivat osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.

—	Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla pystytään tukemaan ilmaisen internetyhteyden saamista kaikille eurooppalaisille.

—	Internetyhteys on ihmisoikeus silloin, kun julkishallinto tukeutuu vahvasti digitaalisiin palveluihin.

Bryssel 21. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Hanke on saanut rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” avustussopimuksen nro 727 474 nojalla.

(2) https://ichealth.eu/wp-content/uploads/2018/10/ICH-FC_Final-Presentation_allDay.pdf.

(3) COM(2012) 736 final.

(4) COM(2018) 233 final.

(5) State of Health in the EU ”Companion Report 2017”, https://ec.europa.eu/health/state/summary_en.

(6) COM(2011) 808 final.

(7) COM(2017) 228 final.

(8) http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0006/373614/Health-evidence-network-synthesis-WHO-HEN-Report-57.pdf?ua=1.

(9) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(10) https://www.age-platform.eu/project/irohla.

(11) EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9.

(12) EU:n ministerikokouksen julistus tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä osallistavassa yhteiskunnassa, Riika, Latvia, 11. kesäkuuta 2006, kohta 4.

(13) https://ichealth.eu.

(14) http://www.oecd.org/skills/piaac/newcountryspecificmaterial.htm.

(15) https://ec.europa.eu/epale/fr/blog/analfabetyzm-funkcjonalny-doroslych-w-krajach-bogatego-zachodu.

(16) COM(2018) 233 final.

(17) COM(2018) 435 final.

(18) https://www.friendsofeurope.org/event/smart-disinvestment-choices-healthcare.

(19) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018H0604(01)&rid=7.

(20) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 150.

(21) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 1.

(22) https://www.stiftunglesen.de/.

(23) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(24) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 122.

(25) https://www.ema.europa.eu/FI/events/european-medicines-agency-ema-heads-medicines-agencies-hma-european-commission-ec-workshop.

(26) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 14.

(27) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 14.

(28) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161.

(29) Yhteisen sairausvakuutuksen valvontapalvelun nimi.

(30) https://www.oecd.org/governance/observatory-public-sector-innovation/innovations/page/sophia.htm.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työllistymismahdollisuuksia työelämän ulkopuolella oleville”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/02)

Esittelijä: José CUSTÓDIO LEIRIÃO (Pt-III)

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	13.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä)	99/20/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK toteaa, että merkittävällä osalla väestöstä, joka ei ole edelleenkään työelämässä eikä sisälly työttömyystilastoihin, on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia työllistyä ja luoda vaurautta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan poliittisen asialistansa kärkeen strategian, jolla vastataan tilanteeseen, jossa huomattava määrä ihmisiä on työelämän ulkopuolella.

1.2

Koska talouden elpyminen on pääsemässä vauhtiin Euroopassa, ETSK katsoo, että myös komission ja jäsenvaltioiden on panostettava aktivoimistoimiin ja toimiin työmahdollisuuksien luomiseksi kaikille, erityisesti niille, jotka ovat pahiten syrjäytyneet työmarkkinoilta ja jotka haluavat tehdä työtä ja kykenevät siihen.

1.3

Kun otetaan huomioon, että yleinen suositus työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä annettiin vuonna 2008 (1), ja hajanaisen lähestymistavan välttämiseksi ETSK suosittaa, että komissio arvioi aikaansaatua edistymistä ja tarvittaessa ottaa käyttöön uuden, kattavan strategian ja sen ohessa toimintasuunnitelmat ja jäsenvaltioille asetetut, kutakin työelämän ulkopuolella olevien alaryhmää koskevat tavoitteet. Strategiaan olisi sisällytettävä entistä enemmän sosiaalisia innovaatioita ja yksityiskohtaisempia tietoja tulosten saavuttamista edistävistä toimintapolitiikoista, ja siinä olisi asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita, jotta työhaluiset kansalaiset pystytään integroimaan työmarkkinoille.

1.4

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan aktiivisia työmarkkinapolitiikkojaan ja huolehtimaan siitä, että niiden julkiset työvoimapalvelut kykenevät tarjoamaan entistä kohdennetumpaa apua työmarkkinoille haluaville niin, että heidän kykynsä ja tavoitteensa otetaan huomioon.

1.5

Näyttöön perustuvan politiikan varmistamiseksi ETSK suosittaa myös, että jäsenvaltiot keräävät ja analysoivat tietoja tästä väestönosasta, muun muassa väestönosan alaryhmien erilaisista ominaispiirteistä, näiden henkilöiden työnteon vaikuttimista, toivotun työn luonteesta ja heidän osaamisestaan, jotta voidaan helpottaa kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa ja auttaa täyttämään työelämän ulkopuolella olevan työhaluisen väestönosan kunkin alaryhmän toiveet.

1.6

Vammaisten henkilöiden alaryhmästä voidaan havaita, että vaikka sen sosiaalinen ja työllisyystilanne on jossain määrin parantunut vuosina 2011–2016, tämä väestöryhmä on edelleen epäedullisessa asemassa ja jäänyt työllisyyden ja elämänlaadun osalta merkittävästi jälkeen. ETSK katsoo, että tarvitaan yhteisesti sovittuja toimia erityisesti korkea-asteen koulutukseen pääsyn ja terveydenhuoltopalvelujen erityisjärjestelyjen alalla vähän koulutettujen vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vammaisten henkilöiden työllistämiskiintiön. Kiintiötä tulisi soveltaa julkisissa laitoksissa ja yrityksissä sekä yksityissektorin yrityksissä niiden työntekijämäärän ja liikevaihdon mukaisesti.

1.7

Kun otetaan huomioon työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suuri heterogeenisuus ja heidän kohtaamansa monenlaiset esteet, heidän uudelleensijoittumisensa työmarkkinoille on haaste, johon kaikkien jäsenvaltioiden on tartuttava. ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä sitä, että poliittiset päättäjät kussakin jäsenvaltiossa tuntevat ja ymmärtävät täysin nämä esteet ja kunkin alaryhmän erityisluonteen ja ottavat samalla huomioon kysymyksen sukupuolten tasa-arvosta julkisia politiikkoja ja/tai muita aloitteita laatiessaan, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti (esimerkiksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta, mikä on olennainen edellytys, jotta nämä henkilöt voidaan vapauttaa perheenjäsenten hoitoon liittyvistä tehtävistä ja jotta he voivat ottaa paikkansa työmarkkinoilla).

1.8

ETSK pitää lisäksi olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot parantavat paikallisten työvoimapalvelujen, kunnallisten viranomaisten ja sosiaaliturvapalvelujen keskinäisiä yhteyksiä, jotta parannetaan mahdollisuuksia saavuttaa tämä väestönosa, kannustaa heitä ja saada heidät mukaan työelämään.

1.9

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittaessa paikallisten julkisten palveluiden (kuntataso) yhteydessä erityisiä toimia, joiden avulla voidaan asianmukaisesti parantaa ja ajantasaistaa työelämän ulkopuolella olevan väestönosan ja muiden syrjäytyneiden ryhmien taitoja ja osaamista, jotta heidät voidaan integroida työmarkkinoille heidän kykynsä huomioon ottaen.

1.10

Kun otetaan huomioon, että työelämän ulkopuolella olevan väestönosan joukossa on monia, joille normaali integroituminen työmarkkinoille on mahdollista, ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan erityisiä ja suotuisia kannustimia, jotta yritykset rekrytoisivat työelämän ulkopuolella olevia. Tähän voitaisiin päästä ottamalla käyttöön lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että Euroopan sosiaalirahasto kattaa kokonaisuudessaan näiden henkilöiden koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, mikä mahdollistaa näin sen, että yritykset voivat ottaa henkilöt palvelukseensa. Samalla on myös ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni kannustaa jäsenvaltioita edistämään houkuttelevia työoloja, kohtuullisia palkkoja ja sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta työelämän ulkopuolella olevia motivoidaan osallistumaan työmarkkinoille sekä vaurauden ja taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen.

1.11

Luottamus Euroopan unioniin ja tunne siihen kuulumisesta riippuvat myös EU:n toimielinten kyvystä edistää tehokkaasti kaikkien kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia heidän monimuotoisuuttaan samalla kunnioittaen.

1.12

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollisuus 4.0 -toimintapolitiikoissa ja uusien teknologioiden kehittämisessä otetaan huomioon työelämän muutokset, mikä hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä.

1.13

ETSK ehdottaa, että viikoittaista työaikaa lyhennetään julkisista palveluista aloittaen uusien työllistymismahdollisuuksien luomiseksi näin kaikille.

2. Johdanto

2.1

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan henkilön katsotaan olevan työelämän ulkopuolella, jos hän ei käy työssä, etsi työtä ja/tai ole käytettävissä työntekoon. Käsillä olevan lausunnon tavoitteena on kiinnittää aktiivisen työllisyyspolitiikan puitteita laadittaessa komission ja jäsenvaltioiden huomio erityistarpeisiin, joita on näillä ihmisillä, jotka ovat marginalisoituneet ja syrjäytyneet ja jääneet poliittisten päättäjien taholta vaille huomiota ja jotka kuitenkin haluavat integroitua yhteiskuntaan toimintansa ja työskentelynsä kautta antaakseen panoksensa vaurauden luomiseen sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen hyvinvointiin.

2.2

Muun muassa valtiot, yritykset, työnantajajärjestöt, ammattijärjestöt ja oppi- ja koulutuslaitokset toteuttavat toimia kehittääkseen kumppanuuksia osallistavien työmarkkinoiden luomiseksi ja varmistaakseen, että osaamistasoa mukautetaan teknologisten muutosten tahdissa. Näissä toimissa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu asetettuja tavoitteita, mikä käy ilmi siitä, että tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden johdosta tuhansia työpaikkoja on edelleen täyttämättä, mikä aiheuttaa merkittävää epätasapainoa työmarkkinoilla. Tällä epätasapainolla on kielteinen vaikutus tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja kasvupotentiaaliin. Samanaikaisesti on muodostunut työllistymisen esteitä, jotka ovat johtaneet useiden tuhansien ihmisten ajautumiseen työvoiman ulkopuolelle. Tämä on esimerkiksi johtanut nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen, jonka myötä suurella määrällä ihmisiä kaikista ikäryhmistä on vain heikko yhteys työmarkkinoihin, mikä on osaltaan vaikuttanut työelämän ulkopuolella olevien väestönosan – johon kuuluvat muun muassa ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleviksi (NEET) luokitellut – merkittävään kasvuun.

2.3

Useampi kuin joka neljäs 15–64-vuotias EU:ssa luokitellaan työelämän ulkopuolella olevaksi. (2) He eivät sisälly virallisiin työllisyystilastoihin ja ovat usein taloudellisesti ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, eikä heillä näin ollen ole resursseja tai mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Tästä huolimatta valtaosa heistä haluaisi kuitenkin tehdä työtä (3).

3. Yleistä

3.1

Työllisyysasteen nostaminen ja uusien ja parempien työpaikkojen luominen ovat edelleen EU:n keskeisiä tavoitteita. Kaikki jäsenvaltiot kannattavat Euroopan työllisyysstrategiaa, jota toteutetaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kautta. EU-ohjausjakso on vuotuinen prosessi, jolla edistetään tiivistä politiikan koordinointia EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä. (4) Poliittiset päättäjät ovat aivan perustellusti asettaneet painopisteeksi ihmiset, jotka ovat menettäneet työpaikkansa rahoituskriisin seurauksena, pyrkien löytämään selkeitä keinoja luoda työpaikkoja. Komissio on painottanut erityisesti nuorille suunnattuja aloitteita, joita ovat muun muassa nuorisotakuu (2013) (5), nuorisotyöllisyysaloite (2015) (6) ja EU:n uusi nuorisostrategia 2019–2027 (2018) (7). Toinen merkittävä aloite johti 15. helmikuuta 2016 annettuun neuvoston suositukseen pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (8). ETSK kannattaa ja tukee näitä aloitteita, jotka ovat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisia.

3.2

Samalla kun työpaikkojen tarjonta ja kysyntä sekä työssäkäyvä tai väliaikaisesti työttömänä oleva väestönosa ovat usein aktiivista työllisyyspolitiikkaa koskevien tutkimusten, erilaisten keskustelujen ja strategioiden kohteena, työelämän ulkopuolella olevaa väestönosaa tutkitaan ja analysoidaan hyvin harvoin. Yksi ensimmäisistä komission asiakirjoista, jossa nimenomaisesti tunnustetaan tässä tilanteessa olevat ihmiset, oli komission jäsenvaltioille antama suositus 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä työmarkkinoilla . Siinä komissio suosittaa erilaisia tälle väestöryhmälle suunnattuja strategioita heidän työmarkkinoille integroitumisensa helpottamiseksi. Huhtikuussa 2017 komissio julkaisi yksiköidensä valmisteluasiakirjan (9), jossa arvioidaan, missä määrin kukin jäsenvaltio on kehittänyt aiempaa yhtenäisemmän lähestymistavan osallisuutta edistäviä aktiivisia politiikkoja varten. Päätelmänä oli, että edistyminen suositusten täytäntöönpanossa vaihteli jäsenvaltioittain, kansalliset strategiat poikkesivat toisistaan hyvin merkittävästi ja että niiden täytäntöönpanon tulokset olivat hyvin heikkoja. Vuoden 2008 jälkeen ei ole tehty toista tälle nimenomaiselle väestönosalle suunnattua komission aloitetta. ETSK suosittaa, että komissio julkaisee uuden, kattavan strategian ja sen ohessa toimintasuunnitelmat ja jäsenvaltioille asetetut, kutakin työelämän ulkopuolella olevien alaryhmää koskevat tavoitteet.

3.3 Työelämän ulkopuolella olevien ominaispiirteet

3.3.1

Työelämän ulkopuolella olevat muodostavat suuren ryhmän: useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on merkittävä väestönosa, joka ei tee työtä ja jota ei myöskään lueta mukaan työttömyystilastoihin mutta joka voi työllistyä. Vaikka aktiivisissa työllisyyspolitiikoissa EU:ssa keskitytään yleensä ennen kaikkea väliaikaisesti työttöminä oleviin, ETSK katsoo, että on ryhdyttävä lisätoimiin nimenomaisesti tälle työelämän ulkopuolella olevalle väestönosalle suunnattavien työllisyyspolitiikkojen luomiseksi.

3.3.2

Työelämän ulkopuolella olevat ovat heterogeeninen ryhmä. Eurofound (10) on tutkinut erityisesti seuraavia neljää pääasiallista alaryhmää: ihmiset, jotka ilmoittavat olevansa koulutuksessa (esimerkiksi nuoret), omaa kotia hoitavat, eläkkeensaajat ja vammaiset henkilöt. Nämä syrjäytyneet alaryhmät eroavat toisistaan merkittävästi ominaispiirteiltään ja sen suhteen, mitkä ovat niiden kohtaamat terveyteen, henkilökohtaiseen elämään, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoon, ohjauksen tarpeeseen ja aiempaan työkokemukseen liittyvät esteet. Työkokemuksen puute on yleisin ominaispiirre nuorten ja omaa kotia hoitavien keskuudessa ja vähiten yleinen vammaisten henkilöiden ja työikäisten eläkkeensaajien keskuudessa. Vammaiset henkilöt ja eläkkeensaajat ilmoittavat sitä vastoin useammin kärsivänsä terveysongelmista ja kokevansa enemmän syrjäytymistä (pitkäaikaistyöttömien tavoin). Työelämän ulkopuolella olevilla on usein monia työllistymisen esteitä. Monet työelämän ulkopuolella olevat haluaisivat tehdä työtä jossain määrin: noin neljä viidestä sanoo haluavansa työskennellä ainakin joitakin tunteja viikossa, ja noin puolet haluaisi työskennellä 32 tuntia tai enemmän. (11) Edellä todettu johtaa päätelmään, että työelämän ulkopuolella olevat etsivät työtä, joka on sekä rehellistä että merkityksellistä ja joka kestää kauemmin kuin vain muutaman tunnin viikossa. Viimeksi mainittu seikka voi myös olla osoitus siitä, että kyseessä olevien henkilöiden taloudellinen tilanne on hankala. ETSK katsoo, että tämän halukkuuden työntekoon tulisi kannustaa poliittisia päättäjiä suunnittelemaan toimintapolitiikkoja ja aloitteita, joissa otetaan tehokkaasti huomioon kunkin alaryhmän ominaispiirteet.

3.3.3

On myös tarpeen selkiyttää työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tilannetta, kun he käyttävät oikeuttaan liikkuvuuteen. Euroopan komission tietojen (2014) mukaan oikeuttaan liikkuvuuteen unionissa käyttävistä EU:n kaikista kansalaisista (14,3 miljoonaa) noin 3,7 miljoonaa on työelämän ulkopuolella. Noin 80 prosenttia työelämän ulkopuolella olevista kansalaisista nauttii samoista oikeuksista (oleskeluoikeus) ja muista eduista kuin työelämässä olevat perheenjäsenet, joiden kanssa he asuvat vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja he ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun kansallisten työntekijöiden perheenjäsenten kanssa. Jäljellä olevan 20 prosentin osalta ongelmana on kuitenkin selkeyden ja avoimuuden puute, kun kyse on heidän oikeudestaan hakea tiettyjä sosiaalietuuksia vastaanottavassa jäsenvaltiossa. ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan kiireellisesti tätä sosiaalisen tuen puutetta ja laatimaan lainsäädäntöä tämän laiminlyönnin korjaamiseksi.

4. Taustaa

4.1

Eurofoundin raportissa ”Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet” (12) tuodaan esiin eräitä keskeisiä esteitä työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väestönosan neljän alaryhmän (henkilöt, jotka ilmoittavat olevansa koulutuksessa – esimerkiksi nuoret, omaa kotia hoitavat, työikäiset eläkkeensaajat ja vammaiset henkilöt) työllistymiselle. Työkokemuksen puuttuminen on yleisin nuorten ja omaa kotia hoitavien keskuudessa mainittu syy ja vähäisempi ongelma vammaisille henkilöille ja työikäisille eläkkeensaajille, jotka yleensä ilmoittavat kärsivänsä terveysongelmasta. Noin puolet vammaisten henkilöiden alaryhmästä tuo esiin merkittävän sosiaalisen syrjäytymisen, joka on yleistä useissa jäsenvaltioissa, joissa monet työelämän ulkopuolella olevat kohtaavat moninaisia työmarkkinoille pääsyn esteitä. Tämä lisää osaltaan aktiivisten työllistämistoimien haasteellisuutta ja monimutkaisuutta.

4.2

Ei ole myöskään varmaa, että työelämän ulkopuolella olevat ovat rekisteröityneet paikallisiin työvoimapalveluihin, mikä vaikeuttaa suuresti näiden palvelujen pyrkimyksiä paikantaa kyseessä olevat henkilöt ja tarjota heille työmahdollisuuksia. ETSK kannattaa kaikkia aloitteita, joilla kannustetaan näitä ihmisiä rekisteröitymään paikallisiin työvoimapalveluihin. Se suosittaa, että julkisten palvelujen yhteyteen luodaan erityinen rakenne, joka vastaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden seurannan koordinoinnista ja edistämisestä sekä heidän rekisteröimisestään paikallisiin työvoimapalveluihin, jotka ehdottaisivat näiden ihmisten erityistarpeita vastaavia toimenpiteitä ja houkuttelevia ohjelmia. On selvää, että paikallisten työvoimapalvelujen kohtaamat haasteet ovat hyvin monimutkaisia työmarkkinoiden monimutkaisuudesta johtuen, sillä työmahdollisuudet ovat edelleen vähäiset henkilöille, jotka ovat olleet pitkään poissa työmarkkinoilta. Tästä kaikesta seurauksena on, että paikallisiin työvoimapalveluihin kohdistuu raskas työtaakka ja huomattava paine.

4.3

Jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien on myös oltava tietoisia haasteista, joita paikalliset julkiset työvoimapalvelut kohtaavat pyrkiessään saavuttamaan työelämän ulkopuolella olevat, vastaamaan heidän monitahoisiin tarpeisiinsa ja ymmärtämään, miten moninaisin tavoin he ovat heikossa asemassa. Kutakin alaryhmää varten tarvitaan strategia ja siihen liittyviä toimintasuunnitelmia, jotta voidaan tehokkaasti ja onnistuneesti turvata työpaikat ihmisille, jotka etsivät ja haluavat tehdä työtä ja antaa panoksensa vaurauden sekä sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen yhteiskunnassa.

4.4

Keskeisiä haasteita, joihin on vastattava, ovat muun muassa seuraavat:

On puutetta julkisista palveluista, joiden avulla voidaan huolehtia alaikäisistä tai huollettavista henkilöistä omaa kotia hoitavien (lähinnä naisten) työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi.

a)	Työelämän ulkopuolella olevilla on oltava mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja osaamisen uudistamishankkeisiin samalla kun he saavat työttömyysetuuksia.

b)	On helpotettava, tuettava ja edistettävä erityisin ja tehokkain toimenpitein spesifisiä työllistämissuunnitelmia ja tukijärjestelmiä tarvitsevien vammaisten henkilöiden integroitumista.

c)	On myös kiinnitettävä erityistä huomiota muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten muuttajiin ja romaniohjelman piiriin kuuluviin ihmisiin.

d)	Monet ihmiset varmasti menettävät toivonsa eri syistä eivätkä enää rekisteröidy työvoimapalveluihin, joten näiden palvelujen on otettava uudelleen yhteyttä asianomaisiin henkilöihin ja aktivoitava heitä etsimään työtä.

On selvää, että julkisten työvoimapalvelujen tasolla jäsenvaltioissa on tehtävä enemmän ja paremmin. Kyse on kuitenkin selkeästi tehtävästä, johon monilla paikallisilla työvoimapalveluilla ei nykyisin ole valmiuksia. Olisikin palkattava virkailijoita, joilla on oikeanlaista osaamista työpaikkojen löytämiseksi niille, jotka etsivät ja haluavat tehdä työtä.

f)	Eräät EU:n jäsenvaltiot voivat varmasti tarjota esimerkkejä parhaista käytänteistä näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja ne olisi otettava käyttöön kaikkialla Euroopan unionissa.

g)	Niin ikään on ratkaisevan tärkeää, että palkkoja nostetaan kohtuulliselle tasolle EU:ssa.

4.5

Työmarkkinat ovat muutoksessa: työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ovat johtaneet huomattavaan monimuotoisuuteen ja uusiin työn muotoihin. Epätyypillisen työn tekijät kokevat työn laadun alemmaksi, ja heidän köyhyysriskinsä on suurempi. (13) Vuonna 2017 EU:n työntekijöistä 13,7 prosenttia oli itsenäisiä ammatinharjoittajia (14), 11,3 prosenttia tilapäisiä työntekijöitä (15) ja 18,7 prosenttia osa-aikaisia työntekijöitä (16). Jäsenvaltioiden on Euroopan unionin perustamien soveltuvien ohjelmien tuella lisättävä investointejaan koulutukseen – laadukkaita investointeja, joilla on kerrannaisvaikutuksia talouteen – ja parannettava näin luonnontieteiden, insinööritieteiden, teknologian ja matematiikan opetusta sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitettyjen perusarvojen ja -oikeuksien pohjalta. Työelämän ulkopuolella oleva väestö on otettava mukaan ja sitä on tuettava ja suojeltava asianomaisten alaryhmien erityistarpeiden mukaisesti, jotta näihin muutoksiin voidaan vastata onnistuneesti. ETSK suosittaa, että luodaan aidosti entistä osallistavammat työmarkkinat.

4.6 Työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen esteet

4.6.1

Työikäiset (15–64-vuotiaat), joilla ei ole yhteyttä työmarkkinoihin tai joilla tämä yhteys on hyvin heikko, kohtaavat monia työllistymisen esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta täysipainoisesti työelämään. Näiden esteiden perinpohjainen ja syvällinen ymmärtäminen on ennakkoedellytys asianmukaisten työmarkkinatoimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle, jotta ne ovat hyvin kohdennettuja ja asianmukaisesti räätälöityjä eri tuensaajien olosuhteisiin nähden. Seuraavassa esitetään muutamia haasteita työllistymisen esteiden havaitsemisessa. Näiden esteiden ymmärtämiseksi tarvitaan täsmällisiä ja tarkkoja tietoja ja analyyseja, mutta tämä on toistaiseksi käytännössä mahdotonta seuraavista syistä:

a)	Nykyiset työmarkkinoita kuvaavat kokonaisindikaattorit sisältävät vain vähän merkityksellistä tietoa, eikä niillä ole selkeää yhteyttä työelämän ulkopuolella oleviin tai ongelmiin, joihin tulee puuttua, ja ne perustuvat pitkälle ennemminkin yksilön kuin perheen tilanteeseen.

b)	Päähuomio rajataan rekisteröityihin työttömiin.

c)	Terveysongelmista, perheenjäsenten hoidon velvoitteista tai kannustimista on hyvin vähän tietoa.

4.6.2

Yleisimpiä esteitä ovat seuraavat:

a)	ei viimeaikaista työkokemusta

b)	heikko koulutus- ja osaamistaso

c)	hyvin rajallinen työkokemus tai sen täydellinen puuttuminen

d)	terveyteen liittyvät rajoitukset

e)	perheenjäsenten hoitoon liittyvät velvoitteet

f)	vähäiset työmahdollisuudet

g)	ei aiempaa palkkatyökokemusta

h)	ikään, sukupuoleen, vammaisuuteen jne. perustuva syrjintä ja joidenkin yritysten henkilöstöpolitiikka.

4.6.3

On otettava käyttöön välineitä, joilla lisätään työnhakijoiden näkyvyyttä, motivoidaan heitä ja autetaan heitä menestymään työnhaussaan. Tällaisia välineitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)	uraneuvonta

b)	verkkoportaali avoimia työpaikkoja koskevia ilmoituksia ja työmahdollisuuksia varten

c)	asianomaisille suoraan annettavat neuvot ja tiedot

d)	liikkuvuutta tukevat järjestelyt

e)	ammatillisen koulutuksen ohjelmat

f)	työnantajille mahdollisesti myönnettävät tuet.

4.7

Jäsenvaltiot pyrkivät usein selittämään yksittäisiä olosuhteita ja työmarkkinaongelmia käyttämällä tehokkaita tilastollisia välineitä, joissa hyödynnetään hallinnollisia tietoja yksittäisten hakijoiden profiilin selvittämiseksi. Tällaiset välineet ovat hyödyllisiä sovellettaessa yksilökohtaista lähestymistapaa ja tarjottaessa työllistymisohjelmia työvoimakeskuksiin rekisteröityneille. Nämä välineet perustuvat hallinnollisten tietojen laatuun. Näillä tiedoilla on ilmeisiä etuja, mutta ne kattavat yleensä vain osan passiiviväestöstä, kuten rekisteröityneet työttömät. Pitkälle kehitettyjä välineitä, joiden avulla laaditaan profiileja näiden tietojen pohjalta, ei tämän vuoksi voida tavallisesti käyttää laajemman näkökulman tarjoamiseksi sellaisten henkilöiden työllistymisen esteisiin, joilla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä työmarkkinoihin tai joilla ne ovat hyvin heikot.

4.8

Työllisyyden esteiden ymmärtäminen on tärkeää paitsi eri elinten tarjoamien palvelujen yhdistämiseksi, mutta se on olennaista myös niiden ryhmien kartoittamiseksi, jotka voivat hyötyä työllistymisohjelmista ja niihin liittyvistä etuisuuksista ja joita ei nykyisin pidetä ”asiakkaina”näiden elinten tarjoamien työpaikkojen ja etujen kannalta. ETSK kehottaakin komissiota (yhteistyössä OECD:n kanssa tai itsenäisesti) kokoamaan yhteen tilastomalleja, joissa otetaan huomioon työelämän ulkopuolella olevan väestön erityispiirteet, jotta ne voidaan sisällyttää menestyksekkäästi aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan.

5. Yhteinen eurooppalainen strategia teknologisiin muutoksiin vastaamiseksi ja osallistavamman yhteiskunnan luomiseksi kaikille eurooppalaisille, työelämän ulkopuolella olevat mukaan luettuina

5.1

Komission ja jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä huomiota kaikkiin toimenpiteisiin, jotka on toteutettava, jotta työelämän ulkopuolella olevan väestön kukin alaryhmä kyetään integroimaan nykyistä paremmin työmarkkinoille (17), ei ainoastaan koulutukseen ja osaamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

Kehitetään asianmukaisia ja laadukkaita julkisia sosiaaliturvapalveluja (erityisesti lasten ja vanhusten) hoitotarpeisiin vastaamiseksi, jotta voidaan vapauttaa ne, jotka haluavat tehdä työtä (pääasiassa naisia), jotta he voivat tehdä niin ilman aihetta huoleen, mikä ei tätä nykyä ole mahdollista heidän perhevelvoitteidensa johdosta (18).

Varmistetaan työelämän ulkopuolella olevan väestön työllistämiseen tähtäävien julkisten toimintapolitiikkojen tehokas seuranta ja arviointi esimerkiksi seuraavasti:

1.	vaikuttava näyttö (kartoitetaan esteet ja selvitetään esteiden ja nykyisten politiikkojen välinen yhteys)

2.	toteutus (ratkaistaan toteutukseen liittyvät haasteet, helpotetaan koordinointia ja sidosryhmien välistä yhteistyötä)

3.	seuranta- ja arviointitoimet (arvioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia; analysoidaan tuloksia pelkkää työllistymisen todennäköisyyttä yksityiskohtaisemmin ottamalla huomioon työpaikan laatuun liittyvät näkökohdat; selvitetään, mitkä toimenpiteet ovat tuloksellisia ja keiden kannalta).

c)	Vahvistetaan osallistavaa kasvua ja hyvinvointia työmarkkinoiden suorituskyvyn seuraavien ulottuvuuksien kautta: enemmän ja parempia työpaikkoja, osallistavuus, häiriönsietokyky ja sopeutumiskyky.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä seuraavat kolme toimintapoliittista periaatetta:

1.	Edistetään laadukkaiden työpaikkojen kannalta suotuisaa ympäristöä.

2.	Estetään syrjäytyminen työmarkkinoilta ja suojellaan ihmisiä näihin markkinoihin liittyviltä riskeiltä.

3.	Varaudutaan riskeihin ja mahdollisuuksiin, joita työmarkkinoilla voi ilmetä tulevaisuudessa.

Luodaan kuntiin työpaikkoja, jotka ovat asianomaisissa kunnissa asuvien työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden pätevyyden kannalta soveltuvia, toisin sanoen luodaan työpaikkoja, jotka vastaavat työelämän ulkopuolella olevien osaamista, ja parannetaan heidän suorituskykyään asianmukaisen koulutuksen avulla.

Luodaan ympäristö, joka osaltaan edistää (työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän) sosiaalisen vuoropuhelun sekä muiden asiaan liittyvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistamista kaikilla asianmukaisilla tasoilla. Samalla on kunnioitettava työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen riippumattomuutta. (19)

5.2

Strategian ei pidä hyödyttää ainoastaan niitä, joilla on jo työpaikka. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuoriin ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleviin ja keihin tahansa muihin työelämän ulkopuolella oleviin, sillä he ilmentävät kahtalaista uhkaa: sekä sosiaalista ongelmaa että tilannetta, joka pahentaa pätevien työntekijöiden pulaa. Tämä johtuu siitä, että koska he eivät tee työtä, heillä ei ole mahdollisuutta hankkia käytännön kokemusta, ja koska he eivät opiskele, heillä ei ole mahdollisuutta hankkia soveltuvaa akateemista pätevyyttä, jolloin vaarana on, että he putoavat kokonaan työmarkkinoilta. On paradoksaalista, etteivät kaikkein pätevimmät sukupolvet ole välttämättä parhaiten valmistautuneita nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot eivät saa sallia sitä, että kaikkein pätevin sukupolvi jää jälkeen.

5.3

Työnantajien mukaan niillä on vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä, mikä muodostaa esteen potentiaaliselle kasvulle ja teollisuuden uusille investoinneille ja aiheuttaa sen, että eurooppalaiset yritykset menettävät jatkuvasti kilpailukykyään ja jäävät yhä enemmän jälkeen (20): ammattitaitoisen työvoiman puute nykyisen kysynnän tyydyttämiseksi voi johtaa siihen, että kysyntä ammattitaitoisista nuorista työntekijöistä on vähäistä tulevaisuudessa.

5.4

On rakennettava silta, jonka avulla voidaan parantaa koulutuksen, osaamisen hankkimisen (21) ja työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden välistä yhteyttä nykyisin vallitsevan rakenteellisen kuilun umpeen kuromiseksi. Tämä edellyttää seuraavia seikkoja:

a)	Keskitytään siirrettävissä olevaan osaamiseen.

b)	Parannetaan koulutuslaitosten, työnantajien ja ammattijärjestöjen välisiä yhteyksiä.

c)	Lisätään nuorten ja muiden työttömien työnhakijoiden tietoisuutta työmahdollisuuksista ja niihin liittyvistä vaatimuksista.

d)	Edistetään koulutuslaitosten, yritysten, työnantajien, julkisen sektorin, ammattijärjestöjen ja ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta olevien sekä muiden työelämän ulkopuolella olevien ryhmien (muuttajat mukaan luettuina (22) välisiä kumppanuuksia.

e)	Laaditaan erityinen toimintasuunnitelma työvoiman ulkopuolella olevan väestönosan kutakin alaryhmää varten, seurataan ja arvioidaan sen täytäntöönpanoa ja korjataan mahdolliset epäkohdat.

f)	Lyhennetään viikoittaista työaikaa julkisista palveluista aloittaen ja luodaan työmahdollisuuksia kaikille.

5.5

Neljäs teollinen vallankumous ja digitalisaatio ovat mahdollisesti viimeinen Euroopan unionilla oleva mahdollisuus, jotta se voi saavuttaa suurimmat kilpailijansa investoinnein ja asianmukaisin strategioin ja toimintasuunnitelmin ja siirtyä lopullisesti osaamistalouteen ja täystyöllisyyteen, kuten vuoden 2000 Lissabonin strategiassa edellytetään. Tässä epäonnistuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa eurooppalainen yhteiskunta useilla eri tasoilla, eurooppalainen tuotantoinfrastruktuuri ja eurooppalaiset perusarvot, jotka me kaikki haluamme varmasti säilyttää, rappeutuvat.

5.6

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitoutumista, toisin sanoen sentyyppistä yhteistyötä, joka käsittää EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, valtion- ja paikallishallinnon, ammattijärjestöt, työnantajajärjestöt ja yritykset sekä muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, joista kukin kantaa oman vastuunsa ja jotka yhdessä muodostavat liikkeellepanevan voiman, jotta kaikilla eurooppalaisilla olisi mahdollisuus tehdä työtä ja osallistua vaurauden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin luomiseen. ETSK kehottaa näin ollen kaikkia (eurooppalaisia ja kansallisia, julkisia, valtiollisia, kunnallisia ja yksityisiä) tahoja toteuttamaan julkisia toimintapolitiikkoja, jotka ovat osallistavia eivätkä rajoittavia, kuten on tapahtunut 20 viime vuoden aikana, mikä on johtanut useiden miljoonien työelämän ulkopuolella olevien syrjäytymiseen ja on osaltaan etäännyttänyt kansalaisyhteiskuntaa unionin toimielimistä ja vaarantanut Euroopan tulevaisuuden.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Komission suositus 2008/867/EY, annettu 3. lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11).

(2) Eurostatin tammikuussa 2019 julkaisemien tietojen mukaan 26 prosenttia 15–64-vuotiaista (EU-28) oli työelämän ulkopuolella vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä.

(3) Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(4) Ks. Euroopan komission verkkosivut eurooppalaisesta työllisyysstrategiasta.

(5) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 101.

(6) EUVL C 268, 14.8.2015, s. 40.

(7) COM (2018) 269 final, lausunto ”EU:n uusi nuorisostrategia”EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142.

(8) EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

(9) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – The implementation of the 2008 Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labour market.

(10) Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(11) Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(12) Eurofound (2017), Uudelleen aktivoiminen: työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten työllistymismahdollisuudet, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(13) Luonnos: komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti – oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2019 (COM(2018) 761 final).

(14) 15–64-vuotiaat; Luonnos: komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti, COM(2018) 761 final.

(15) 20–64-vuotiaat; Eurostat, helmikuu 2019.

(16) 20–64-vuotiaat; Eurostat, helmikuu 2019.

(17) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 1 ja EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(18) EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44, lausunto ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan työmarkkinoilla”EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26.

(19) Asiakokonaisuuteen SOC/577 kuuluva lausunto ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistettäessä innovointia digitaalitaloudessa”(EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(20) Tutkimus Skills mismatches – an impediment to the competitiveness of EU businesses.

(21) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, asiakokonaisuuteen SOC/588 kuuluva lausunto ”Koulutusta koskeva toimenpidepaketti”(EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136), EUVL C 81, 2.3.2018, s. 167, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 1.

(22) Asiakokonaisuuteen SOC/574 kuuluva lausunto ”Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset”(EUVL C 264, 20.7.2016, s. 19).

LIITE

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin keskustelussa (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 5.4

Poistetaan luetelmakohta f.

5.4

A On rakennettava silta, jonka avulla voidaan parantaa koulutuksen, osaamisen hankkimisen (1) ja työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden välistä yhteyttä nykyisin vallitsevan rakenteellisen kuilun umpeen kuromiseksi. Tämä edellyttää seuraavia seikkoja:

[– –]

f) Lyhennetään viikoittaista työaikaa julkisista palveluista aloittaen ja luodaan työmahdollisuuksia kaikille.

Perustelu

Viikoittaisen työajan lyhentäminen ei ole oikea eikä tarkoituksenmukainen tapa ratkaista työllistymismahdollisuuksiin liittyviä ongelmia. 2000-luvun työmaailma on muuttumassa. Teknologian kehitys ja uudet työmuodot tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja tapoja saada työelämän ulkopuolella olevat ihmiset työmarkkinoille. Lisäksi SOC-jaostossa käyty keskustelu osoitti, että jäsenvaltioissa, joissa tällaista toimenpidettä on sovellettu, on saatu myös kielteisiä kokemuksia.

Äänestystulos:

Puolesta: 42

Vastaan: 63

Pidättyi äänestämästä: 5

Kohta 1.4

Muutetaan seuraavasti:

1.4

Perustelu

Kohdennetun avun ajatuksena on keskustella ihmisten kanssa heidän kyvyistään ja tavoitteistaan mutta myös selostaa heille työmarkkinoiden tilannetta ja tuoda esiin parhaita vaihtoehtoja koulutusta tai uudelleenkoulutusta ajatellen.

Äänestystulos:

Puolesta: 28

Vastaan: 66

Pidättyi äänestämästä: 6

(1) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, lausunto ”Koulutusta koskeva toimenpidepaketti” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136), EUVL C 81, 2.3.2018, s. 167, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 1.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/16

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tukea antavat koulutusjärjestelmät ratkaisuna osaamisen kohtaanto-ongelmaan – millaista siirtymää tarvitaan?”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/03)

Esittelijä: Milena ANGELOVA

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	13.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	21.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	130/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa sitä, että EU:ssa keskitytään entistä enemmän koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Tämä vahvistetaan Euroopan komission äskettäisissä aloitteissa (1). ETSK toteaa koulutuksen kuuluvan jäsenvaltioiden keskeiseen toimivaltaan mutta korostaa silti sen strategista merkitystä Euroopan tulevaisuudelle taloudellisen vaurauden, paremman yhteenkuuluvuuden ja demokraattisen elämän kannalta. Koulutuksen keinoin voidaan myös ”vastata kansalaisten odotuksiin ja huomioida heidän huolensa tulevaisuudesta nopeasti muuttuvassa maailmassa” (2).

1.2

ETSK on huolissaan työmarkkinoiden merkittävistä rakenteellisista ongelmista, jotka johtuvat osaamisen kohtaantopulmista, joiden taustalla taas on osittain teknologisia ja demografisia tekijöitä. Komitea kehottaakin suunnittelemaan ja toteuttamaan viipymättä tarkkaan kohdennettuja toimintapoliittisia toimia sekä tarjoamaan jäsenvaltioille kannustimia ja koosteita parhaista käytännöistä, jotta niitä voidaan auttaa tarvittaessa mukauttamaan ja tukemaan koulutusjärjestelmiään menestyksekkäästi osaamisen kohtaanto-ongelmien ja lahjakkuuden haaskaamisen välttämiseksi.

1.3

ETSK katsoo, että nykyisiin ja tuleviin osaamisen kohtaanto-ongelmiin voidaan puuttua asianmukaisesti ja kestäväpohjaisesti vain, jos Euroopan komissio ja jäsenvaltiot laativat kohdennettuja toimintapolitiikkoja ja toteuttavat konkreettisia toimenpiteitä koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja mukauttamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla sitoutuen osaamisen johtamiseen sekä kokonaisvaltaisiin osaamisen hallintajärjestelmiin. Komitea kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita tekemään näin ripeästi ja tehokkaasti. Kaiken tämän avulla olisi pyrittävä tukemaan työvoiman kattavaa ja jatkuvaa pysymistä uuden taloudellisen ympäristön kehityksen tasalla.

1.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan pätevöitymisohjelmiin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien parhaiden käytäntöjen levittämistä. Kaikille koulutusprosessissa mukana oleville olisi myös tarjottava oikeanlaiset kannustimet, jotta oikeus asianmukaiseen koulutukseen voidaan turvata kaikkien osalta (3). ETSK korostaa aikaisemman lausuntonsa mukaisesti eurooppalaisen koulutusalueen merkitystä (4). Komitea katsoo, että opettajien ja kouluttajien osaamista ja taitoja on tarpeen kehittää edelleen ja parantaa jatkuvasti kaikilla koulutuksen tasoilla.

1.5

ETSK myöntää, että jotkin osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat pysyviä eikä koulutusjärjestelmillä voida koskaan valmentaa ihmisiä täydellisesti kaikkiin olosuhteisiin. Nykyiset suuntaukset ovat kuitenkin huolestuttavia ja aiheuttavat ongelmia talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Ne estävät kansalaisia käyttämästä luovaa potentiaaliaan kaikilta osin ja yrityksiä hyödyntämästä kaikkea henkilöstönsä osaamiseen perustuvaa innovointikapasiteettia. Siksi julkisen vallan, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan pitäisi yhdistää voimansa ongelman ratkaisemiseksi ja antaa ihmisille tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta, mikä auttaisi heitä tekemään oikeita valintoja ja kehittämään jatkuvasti tietämystään ja osaamistaan yhteiskunnan hyväksi. Jotta osaamistarpeita voidaan ennakoida ja niihin voidaan vastata nykyistä paremmin, tarvitaan kattavia ja kokonaisvaltaisia toimintamalleja (5) .

1.6

Osaamisen kysynnän ja tarjonnan ja EU:n työmarkkinoiden tulevan rakenteen luotettava ennakointi on kiistämättä keskeinen tekijä osaamisen kohtaanto-ongelmien vähentämisessä. Tämän vuoksi yliopistojen, tiedekeskusten ja muiden tutkimuslaitosten pitäisi alkaa työskennellä tämän kysymyksen parissa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltion asiaankuuluvien hallintoelinten kanssa. Cedefopin viime vuosina keräämä kokemus on erittäin hyödyllistä, mutta sitä on työstettävä edelleen kansalliselta pohjalta käsittelemällä asiaa vielä yksityiskohtaisemmin kunkin jäsenvaltion osalta.

1.7

Julkisen vallan, yritysten ja työntekijöiden pitäisi mieltää koulutus sijoitukseksi. Tällaista sijoitusta koskevat verokannustimet voisivat saada työnantajat ja työntekijät sijoittamaan vieläkin enemmän. Työehtosopimuksissa voidaan tunnustaa työnantajien ja työntekijöiden tietyt koulutukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Parhaita täydennys- ja uudelleenkoulutuskäytäntöjä olisi syytä tehdä paremmin tunnetuksi, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa työllistymään uudestaan.

1.8

Oppimista tapahtuu paljon epävirallisissa ja arkiympäristöissä, kuten nuorisojärjestöissä ja vertaisoppimisena, eikä monia työpaikalla tarvittavia taitoja voida hankkia oppilaitoksissa tarjottavan virallisen koulutuksen kautta (6) . Siksi ETSK kannustaa jäsenvaltioita etsimään tapoja validoida asiaankuuluva kyseisissä tilanteissa hankittu pätevyys. Yksi tapa on täydentää ja hyödyntää asianmukaisesti jäsenvaltiokohtaisia pätevyysjärjestelmiä muun muassa käyttämällä alustoja, jotka antavat osaamisesta vakioidun arvioinnin riippumatta siitä, miten ihmiset ovat osaamisensa hankkineet. Tällaisella toimintamallilla luodaan täydentävä kanava, jonka kautta yrityksille voidaan antaa tietoa erityisesti vanhempien henkilöiden osaamispotentiaalista tuoden esiin sellaisia taitoja, jotka eivät käy ilmi virallisista asiakirjoista mutta joilla voi silti olla arvoa.

1.9

Julkisella vallalla, työnantajilla ja työntekijöillä on yhteinen vastuu elinikäisestä oppimisesta, osaamisen kehittämisestä ja uudelleenkoulutuksesta. Hyvä urakehitys edellyttää, että ihmisille annetaan aktiivista tukea ja neuvontaa. Tämä tarkoittaa myös ohjausmenetelmiä, konsultointia, neuvontaa, valmennusta ja mentorointia, jotta ihmiset saavat riittävät tiedot pystyäkseen valitsemaan koulutuksen, jonka avulla he voivat hankkia osaamisen ja taidot, joita työmarkkinoilla tarvitaan. Työmarkkinaosapuolten tulisi edistää aktiivisesti olennaisten ongelmien tiedostamista ja ehdottaa niihin ratkaisuja. Ennen kuin ihmiset käyttävät koulutukseen aikaa ja rahaa, heidän on tiedettävä, mitkä taidot ovat hyödyllisiä ja miten koulutusohjelmat vaikuttavat heidän uraansa. He myös haluavat saada pätevyyden tai todistuksen, jonka muut tunnustavat.

2. Nykyiset ja tulevat osaamisen kohtaanto-ongelmat

2.1

Tulevaisuus on tässä – siitä tulee todellisuutta nopeammin kuin pystymme seuraamaan ja ennustamaan sitä. Se aiheuttaa suuria haasteita yhtäältä yrityksille ja julkishallinnolle luomalla uusia liiketoimintamalleja ja toisaalta työntekijöille edellyttämällä uutta osaamista ja uusia taitoja. Tällä hetkellä useimpia niistä on vaikea ennustaa, mikä edellyttää yhteiskunnalta kokonaisuudessaan riittävän ripeää sopeutumista nopeaan muutokseen. Jos haluamme tämän työmarkkinasiirtymän onnistuvan, meidän on pysyttävä yhtenäisinä, oltava valmiita reagoimaan välittömästi, yhdistettävä voimamme tulevaisuuden ennakoimiseksi ja hallittava ennakoivasti nykyistä ihmisen, robotiikan, tekoälyn ja digitalisaation välisten suhteiden käänteentekevää muutosta yhteiskuntamme hyväksi.

2.2

Osaamisen kohtaanto-ongelmat ovat yksi tämän hetken suurimmista talouskasvua uhkaavista ja kestäväpohjaisten työpaikkojen esteenä olevista tekijöistä EU:ssa. Eräiden tutkimusten (7) arvioiden mukaan tämän ilmiön kustannukset ovat 2 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Komission mukaan 70 miljoonalta eurooppalaiselta puuttuu asianmukainen luku- ja kirjoitustaito ja vieläkin useammalla on heikko laskutaito ja puutteelliset digitaaliset taidot. Tuore tutkimus (8) osoittaa, että niiden työntekijöiden osuus EU:ssa, joiden taidot eivät vastaa työtehtäviä, on edelleen 40 prosenttia, mikä vastaa Cedefopin kokonaisarviota. Työntekijät, joilla on asianmukaista osaamista, ovat yritysten kilpailukyvyn avain. On siis äärimmäisen tärkeää, että nykyisellä ja tulevalla työvoimalla on modernin talouden ja työmarkkinoiden muuttuvia tarpeita vastaavat taidot ja pätevyydet. Kenenkään ei pitäisi jäädä kehityksestä jälkeen (9) , ja lahjakkuuden haaskaamista olisi torjuttava. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan erittäin päteviä opettajia ja koulutuksen järjestäjiä sekä asianmukaisia toimia, joilla tuetaan osallistumista elinikäiseen oppimiseen.

2.3

ETSK on aikaisemmissa lausunnoissaan (10) korostanut digitalisaation, robotisaation, teollisuus 4.0:n kaltaisten uusien talousmallien sekä kierto- ja jakamistalouden vaikutusta uusiin osaamisvaatimuksiin. Se on myös tuonut esiin näkemyksensä, jonka mukaan koulutusalalle ja taitojen kehittämiseen kaivataan innovatiivisempia ratkaisuja, sillä Euroopassa tarvitaan aitoa ajattelutavan muutosta koulutusalan tavoitteissa ja toimintatavoissa sekä ymmärrystä alan paikasta ja roolista yhteiskunnassa (11) . Cedefopin arvion (12) mukaan EU:n työvoiman nykyisestä osaamisesta puuttuu noin viidesosa siitä, mitä tarvitaan, jotta työntekijät voisivat tehdä työnsä mahdollisimman tuottavasti. Tilanteen korjaaminen edellyttää yhteisiä toimia, jotta aikuisoppimista saadaan Euroopassa edistettyä entisestään.

2.4

EU:n talouden elpyminen on yhdessä muuttuvien osaamistarpeiden kanssa nostanut työvoiman kysynnän ja osaamisvajeen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Samalla kun EU:n työttömyysaste laskee (10,11 prosentista vuonna 2014 7,3 prosenttiin vuonna 2018), avointen työpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut (1,1 prosentista vuonna 2009 2,2 prosenttiin vuonna 2018) (13) .

2.4.1

Tämä ongelma koskee kaikkia jäsenvaltioita, vaikka sen suuruus ja syyt vaihtelevat. Maailmanlaajuinen tutkimus (14) osoittaa, että useissa jäsenvaltioissa huolestuttavan monilla työnantajilla on hankaluuksia henkilöstön hankinnassa. Kymmenen jäsenvaltiota on maailmanlaajuisen 45 prosentin keskiarvon yläpuolella, ja tilanne on huonoin Romaniassa (81 %), Bulgariassa (68 %) ja Kreikassa (61 %). Asteikon toisessa päässä ongelmia on vähemmän, mutta ne ovat edelleen huomattavia Irlannissa (18 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (19 %) ja Alankomaissa (24 %).

2.4.2

Noin kolmasosalla työnantajista pääsyy avointen työpaikkojen täyttämättä jäämiseen on hakijoiden puute, ja 20 prosentin mukaan hakijoilla ei ole tarvittavaa kokemusta. Kun yritykset digitalisoituvat, automatisoituvat ja muuttuvat, on entistä tärkeämpää löytää hakijoita, joilla on oikea yhdistelmä teknisiä ja pehmeitä taitoja. Työnantajista 27 prosenttia sanoo kuitenkin, että hakijoilla ei ole heidän tarvitsemaansa osaamista. Kaiken kaikkiaan yli puolet (56 %) työnantajista katsoo kirjallisten ja suullisten viestintätaitojen olevan ihmisten arvokkaimpia taitoja. Sen jälkeen tulevat yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot.

2.5

Kansainvälisen aikuisten osaamistutkimuksen ohjelman (Program for the International Assessment of Adult Competencies, PIAAC), Euroopan osaamis- ja työpaikkakyselyn (European Skills and Jobs Survey, ESJS) ja tieteellisen tutkimuksen (15) tulokset osoittavat, että suuri osa kohtaanto-ongelmista johtuu yliosaamisesta/-koulutuksesta. Yleensä neljä kymmenestä aikuisesta työntekijästä tuntee, että heidän osaamistaan ei hyödynnetä asianmukaisesti, ja lähes kolmasosa korkeakoulusta valmistuneista on ylipäteviä työhönsä. Tämä johtuu sekä tehottomasta resurssien osoittamisesta (joka johtaa nykyisen osaamisvarannon alihyödyntämiseen) että yleisestä epätasapainosta työvoiman osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten välillä (16) .

2.6

Osaamisen kohtaanto-ongelmat vaikuttavat kielteisesti talouteen ja koko yhteiskuntaan. Ne

—	estävät kansalaisia olemasta tyytyväisiä työhönsä ja uraansa, vähentävät heidän kokemaansa arvostusta ja voivat alentaa heidän palkkatasoaan

—	jarruttavat henkilökohtaista kasvua ja kehitystä ja henkilöiden valmiuksien ja potentiaalin hyödyntämistä

—	laskevat työn tuottavuutta – eräiden arvioiden mukaan osaamisen kohtaanto-ongelmista EU:ssa johtuva tuottavuuden menetys (17) on noin 0,8 euroa jokaiselta työtunnilta (18)

—	vähentävät yritysten kilpailukykyä hidastamalla henkilöstön hankintaprosessia ja tekemällä siitä kalliimpaa sekä lisäämällä kustannuksia koulutustarpeiden vuoksi.

2.7

Osaamisen kohtaanto-ongelmat vaikuttavat nopeiden muutosten vuoksi sekä korkean että matalan osaamistason työvoimaan. Ne vaikuttavat myös ammatteihin, joissa tavallisesti tarvitaan korkeaa koulutus- ja osaamistasoa. Tällä hetkellä työnantajilla on suurin tarve muun muassa sähköasentajille, mekaanikoille, hitsaajille, insinööreille, kuljettajille, IT-asiantuntijoille, sosiaalipalvelujen asiantuntijoille ja myyntiedustajille.

2.8

STEM-taidot (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja digitaaliset taidot ovat jatkuvasti tärkeämpiä yritysten kilpailukyvylle ja työntekijöiden tuottavuuden lisäämiseksi. STEM-taitojen merkitys on laajempi kuin pelkkä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opetusohjelmien sisältö. Niiden avulla oppilaat ja opiskelijat pystyvät hankkimaan vielä enemmän osaamista ja taitoja, kuten järjestelmällistä ja kriittistä ajattelua. Näiden osaamiskokonaisuuksien vahvistamiseksi on myös tärkeää, että ihmisillä on perustana hyvät perus- ja yrittäjyystaidot. STEM-taitoja voidaan hankkia sekä ammatillisen koulutuksen että yleissivistävän koulutuksen kautta. Erityisesti naisia tulisi kannustaa opiskelemaan useammin STEM-aineita, ja sukupuolten väliseen digitaaliseen kahtiajakoon tulisi puuttua asianmukaisesti (19) . Olisi löydettävä erilaisia tapoja lisätä STEM-aineiden houkuttavuutta etenkin eri alueilla, koska niiden opiskelu on yleensä keskittynyt suuriin kaupunkeihin (20) . Keskeisten digitaalisten taitojen kartoitus on hyödyllinen väline, jonka avulla nuoret voivat saada roolimalleilta tai mentoreilta tietoa eri töissä edellytettävistä taidoista (21) .

2.9

Osaamisen kohtaanto-ongelmien kasvamisen estämiseksi tarvitaan hyvin suunniteltuja toimintapoliittisia toimenpiteitä. Teknologian muuttuessa käänteentekevästi liiketoimintamallit, kuluttajien odotukset ja työn luonne muuttuvat usein ennenäkemättömällä tavalla, jota on lähes mahdotonta ennakoida. Kuten ETSK on jo todennut (22) , lähes puolet nykyisistä työpaikoista voidaan automatisoida. Näin ollen automaatiolla ja roboteilla on merkittävä vaikutus työn tulevaisuuteen. Tämä voi vastaisuudessa kasvattaa kuilua yritysten tarpeiden ja työntekijöiden pätevyyden, osaamisen ja valmiuksien välillä ja on haaste koulutuksen järjestäjille. Lisäksi tämä korostaa pehmeiden ja monialaisten taitojen sekä muiden, usein arkioppimisen kautta saatavien taitojen kasvavaa merkitystä ja herättää kysymyksiä epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tulosten tunnustamisesta ja validoinnista.

2.10

EU:n pitäisi kannustaa ja auttaa jäsenvaltioita puuttumaan kiireellisesti tähän rakenteelliseen työmarkkinoiden haasteeseen ja selvittämään kasvua jarruttavat osaamisen kohtaanto-ongelmat. Tässä yhteydessä olisi keskityttävä erityisesti STEM-taitoihin ja digitaalisiin taitoihin. Työmarkkinaosapuolilla on tärkeä tehtävä määrittää ja mahdollisuuksien mukaan ennustaa, mitkä taidot, osaaminen ja pätevyys ovat välttämättömiä uusissa ja kehittyvissä ammateissa (23) , jotta yritysten ja työntekijöiden tarpeet voidaan ottaa koulutuksessa aiempaa paremmin huomioon. Digitalisaatio tuo kaikille uusia mahdollisuuksia, mutta vain jos se hoidetaan oikein ja käsitys työstä ja työvoimasta uudistuu (24) . Työmarkkinaosapuolten on myös tärkeää osallistua tilastotoimistojen ja valtion virastojen keräämien tietojen tulkintaan, koska työnantajilla ja ammattiliitoilla voi olla ratkaisevan tähdellisiä näkemyksiä, joita ei ehkä muuten otettaisi huomioon. Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) on korvaamaton rooli aloitteiden tukemisessa muun muassa työmarkkinaosapuolten kanssa toteutettavien yhteisten toimien avulla.

2.11

Osaamisen kohtaanto-ongelmista tehdystä tieteellisestä tutkimuksesta on käynyt ilmi, että osaamisen kohtaanto-ongelmien monien eri tyyppien syissä, laajuudessa, seurauksissa ja taloudellisissa kustannuksissa on huomattavia eroja. Yhtä kaikille sopivaa toimintamallia ei siis luultavasti ole, koska jäsenvaltiot kärsivät tavallisesti ongelman eri muodoista. On kuitenkin selvää, että toteuttamalla asiaankuuluvia politiikkatoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään osaamisen kohtaanto-ongelmaa, voidaan saada huomattavia tehokkuushyötyjä. ETSK korostaakin sellaisen kokonaisvaltaisen oppimisen merkitystä, jossa otetaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne ja joka vahvistaa niitä (25) .

2.12

Eurooppalaisella osaamispassilla voi olla tärkeä merkitys pyrittäessä tuomaan pätevyys, taidot ja osaaminen esiin sellaisessa muodossa, että ihmisten kyvyt ja toimenkuvat on helpompi saada kohtaamaan paremmin.

3. Koulutusjärjestelmän haasteet

3.1 Yleistä

3.1.1

Jos EU haluaa antaa kansalaisilleen parhaat menestymisen mahdollisuudet sekä säilyttää kilpailukykynsä ja parantaa sitä, sen on kannustettava jäsenvaltioita luomaan toimintapoliittinen ympäristö, joka tarjoaa urasuuntautunutta peruskoulutusta ja jossa taataan jatkossakin mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen koko ihmisten työelämän ajan.

3.1.2

Monien jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä keskitytään pitkään virallisen oppimisen vaiheeseen, jota seuraa työura. Opiskelun ja ansioiden välinen yhteys on tavallisesti noudattanut yksinkertaista suhdetta, jossa palkkio kasvaa oppimisen virallisuuden myötä. Taloustutkimusten mukaan jokainen lisävuosi koulutuksessa kasvattaa ansioita keskimäärin 8–13 prosenttia. Toisaalta on niin ikään totta, että korkeakoulututkinnon ei enää voida katsoa takaavan työpaikan saantia valmistumisen jälkeen. Työnantajat kiinnittävät nykyään huomiota paitsi henkilön koulutustasoon myös koulutuksen aikana hankittuihin taitoihin ja osaamiseen ja niiden merkityksellisyyteen työmarkkinoiden kannalta. Uusien haasteiden vuoksi perinteinen koulutusmalli ei enää ole suositeltava. Tulevissa koulutusjärjestelmissä koulutus ja työllisyys on kytkettävä toisiinsa uusilla tavoilla niin, että sekä sujuvoitetaan pääsyä työelämään että luodaan ihmisille edellytykset oppia uusia taitoja koko uran ajan joustavasti.

3.1.3

Vetoaminen pelkän lisäkoulutuksen puolesta ei ole oikea vastaus – enemmän ei välttämättä tarkoita paremmin. Asianmukainen reagointi edellyttää, että koulutusjärjestelmissä keskitytään yhteiskunnan ja talouden todellisiin tarpeisiin ja että niissä pystytään välttämään resurssien suuntaamista väärin ja antamaan ihmisille mahdollisuus kohdennettuun elinikäiseen oppimiseen. Jotta voidaan edistää yhtäläistä ja osallistavaa työllisyyttä, sukupuolten palkkaeroon on puututtava asianmukaisin toimin.

3.1.4

Internetin myötä tärkeitä tosiseikkoja ja yksityiskohtia ei tarvitse enää tietää eikä muistaa, sillä tiedon saa verkosta yhdellä hiiren napsautuksella. Tämä muuttaa ihmistieteiden perusperiaatteita, sillä opiskelijoiden ei tarvitse säilöä kaikkea tietoa päässään vaan heidät on opetettava oppimaan ja luomaan kyseessä olevista aiheista itselleen käsitteellinen perusnäkemys. Sen pohjalta he voivat sitten etsiä ja käsitellä tietoja, joiden avulla tietty tehtävä voidaan suorittaa tai tietty ongelma ratkaista.

3.1.5

Teknologian muutokset ovat niin nopeita, että tiettyjen oppialojen sisältö vanhenee niiden vuoksi jopa opiskelijan korkeakouluopintojen aikana. Tämä kyseenalaistaa perinteiset opinto-ohjelmat erityisesti niiden niin sanotun perusosan osalta ja kasvattaa STEM-opetuksen sekä pehmeiden taitojen, kuten kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun, yhteisoppimisen ja yhteistyön, kehittämisen merkitystä. Niin ikään on tärkeää myös vastata ihmisten ja koneiden välistä vuorovaikutusta koskeviin haasteisiin.

3.1.6

Uusien teknologioiden kehitys kyseenalaistaa vakavasti myös koulutuksen käytännön osion. Useimmissa jäsenvaltioissa ohjelmien kehittäminen ja virallinen hyväksyminen kestää nimittäin kauan, minkä vuoksi ne eivät ole joustavia eikä niitä pystytä sujuvasti mukauttamaan tosielämän kehitykseen. Tähän puuttumiseksi on vahvistettava koulutuksen kaikkien tasojen ja työmarkkinoiden tarpeiden välistä yhteyttä. Opinto-ohjelmien oikea-aikaisesta ajantasaistamisesta tulee keskeinen haaste, mikä korostaa tarpeisiin mukautuvan ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen roolia.

3.1.7

Missä tahansa työssä on olennaisen tärkeää, että ihmisillä on teknistä osaamista ja erityistaitoja, jotka perustuvat tietyn alan tuntemiseen ja siitä saatuun kokemukseen. On kuitenkin yhä tärkeämpää, että heillä on perusosaamista, kuten luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä sosiaalisia taitoja ja myötätuntoa.

3.1.8

Vakiintunut osaaminen vanhenee yhä nopeammin, ja siksi on olennaisen tärkeää hankkia uusia taitoja entistä ripeämmin. Osaamisen nopeutuva vanheneminen lisää kysyntää taitojen uudesta yhdistelmästä, jolla voidaan vastata niin sanottuihin sekatöihin, joissa yhdistyy erityyppisiä tehtäviä. Esimerkiksi koodaustaitoja vaaditaan nyt monilla muillakin aloilla kuin teknologiassa. Selvityksistä käy ilmi, että kolmasosassa tai jopa puolessa suuripalkkaisimpia työpaikkoja koskevista työpaikkailmoituksista on kyse koodaustaitoja edellyttävistä työtehtävistä.

3.1.9

Viimeaikaiset nopeat muutokset uusien töiden koostumuksessa tekevät tarpeelliseksi korostaa entistä enemmän sitä, että oppiminen on taito itsessään. Paras tapa vastata ennakoimattomasti muuttuvan teknologian ja yhdistyvien työtehtävien haasteeseen on kyky omaksua nopeasti uusia taitoja ja jatkaa oppimista. Tätä näkökohtaa pitäisi käsitellä riittävän huolellisesti, jotta voidaan varmistaa, että heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, erittäin matalan osaamistason omaavat työntekijät, vammaiset ja vähemmistöt, eivät syrjäydy työmarkkinoilta. Tämän osalta on tärkeää vahvistaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja aktiivisten työmarkkinamallien tarjoajien välillä.

3.1.10

Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on tärkeää löytää tapoja kannustaa nuoria käymään koulua pitempään, sillä koulunkäynnin varhain lopettaneiden osaaminen on yleensä heikkoa ja palkka huono. Myös pienten lasten äitien koulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta heidän taitonsa pysyisivät ammateissa tapahtuvien nopeiden muutosten tasalla.

3.1.11

ETSK suosittaa painokkaasti, että moduuli- ja verkko-oppimista, esimerkiksi avoimia oppimisresursseja ja verkossa avoimia massakursseja (MOOC), tehdään laajemmin tunnetuksi ja käytetään yhä yleisemmin (26) .

3.2 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus

3.2.1

Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa on siirryttävä pelkästä ulkoa oppimisesta ja toistamisesta hankepohjaiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvaan toimintamalliin. Näin opiskelijat voivat saada tulevaisuutta varten tarvittavat perustaidot, joita ovat esimerkiksi tiedonhalu, taito etsiä luotettavaa tietoa, kyky jatkuvaan oppimiseen, luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyötaidot.

3.2.2

Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistävä koulutusmalli, jossa opiskelijat ovat osan ajasta koulussa ja osan yrityksessä, erityisesti oppisopimuskoulutus, on tehokas väline, jolla opiskelijoille voidaan opettaa työpaikkakohtaisia ja monialaisia (pehmeitä) taitoja ja jonka avulla voidaan edistää sujuvaa siirtymistä koulusta työelämään. Siksi jäsenvaltioissa pitäisi edistää sen käyttöä aiempaa aktiivisemmin ottaen esimerkkiä edelläkävijämaiden parhaista käytännöistä. Näissä maissa tällaista koulutusmallia noudattavien ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoiden osuus vaihtelee kolmasosasta puoleen. Myös muu työharjoittelu on tärkeää ja auttaa nuoria saamaan käytännön työkokemusta. Harjoittelujaksot ovat useimmiten osa koulutusta, mutta kyse voi olla myös avoimilla markkinoilla tapahtuvasta harjoittelusta, joka suoritetaan koulutuksen päätyttyä. Harjoitteluun sovellettavat säännöt ja ehdot määritellään jäsenvaltiotasolla ottaen huomioon ajankohtaiset säännökset, työmarkkinasuhteet ja koulutuskäytännöt. Säännöissä voitaisiin ottaa mallia harjoittelun laatupuitteista annetusta neuvoston suosituksesta (27) .

3.2.3

Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistävää koulutusmallia pitäisi kuitenkin myös mukauttaa uuteen todellisuuteen. Tämä tapahtuu sekä opinto-ohjelmien oikea-aikaisella ajantasaistamisella että luomalla tukea antava oppimisympäristö, jossa osaamista voidaan kehittää ja parantaa koko uran ajan.

3.2.4

Opettajien valmiudet ja osaaminen ovat keskeisiä laadukkaan harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistävän koulutuksen kannalta ja ratkaisevan tärkeitä käytännön kokemuksen ja teoreettisen kokemuksen yhdistämiseksi. Jäsenvaltioiden onkin tärkeää pitää yllä opettajien ja kouluttajien jatkuvan koulutuksen järjestelmää ja pyrkiä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa löytämään keinoja heidän motivoimisekseen.

3.3 Korkea-asteen koulutus

3.3.1

ETSK katsoo, että monissa jäsenvaltioissa korkeakoulutuksen suurimpia haasteita on opinto-ohjelmien työperusteisten koulutusosioiden vahvistaminen, jotta opiskelijoille voitaisiin opettaa monialaisia ja aihekohtaisia käytännön taitoja, joita työnantajat hakevat. Siksi työmarkkinaosapuolet on saatava aiempaa paremmin mukaan koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

3.3.2

On aina pidettävä mielessä, että korkeakoulutus ei itsessään ole tavoite. Kaikki työt ovat tärkeitä, sillä ihmiset pystyvät osallistumaan yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen kaikissa ammateissa ja elinkeinoissa. Korkeakoulutuksen on pysyttävä vaihtoehtona, mutta se ei saa olla velvoite eikä merkki ihmisen kyvykkyydestä.

3.3.3

Korkeakoulututkinto työuran alussa ei tarkoita, että uusia taitoja ei tarvitsisi hankkia jatkuvasti, etenkin kun urat ovat pitenemään päin. Korkeakoulujen pitäisi ottaa huomioon uusi sosiaalinen tavoite tarjota elinikäistä koulutusta joustavassa oppimismuodossa (etäoppiminen, iltakurssit jne.) ja mukauttaa rakenteitaan ja suunnitelmiaan tämän mukaisesti.

3.3.4

Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa monissa töissä, sillä ne ovat tärkeitä työpaikan suhteiden kannalta, tehtävien jakamisessa ja johtamisessa sekä tehokkaan ja tuottavan ympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä. Siksi korkeakoulujen olisi suositeltavaa täydentää perinteisiä erikoisalojen opinto-ohjelmiaan esimerkiksi johtamisen ja viestinnän lisäkursseilla. Lisäksi korkeakoulujen on ”murrettava muurit”koulutusalojen välillä ja korostettava tieteenalojen välisiä toimintamalleja. Korkeakoulutusta edellyttävissä ammateissa työskentelyyn liittyy tulevaisuudessa väistämättä monialaisten taitojen tarve.

3.3.5

Tietoa tehokkaista oppimisstrategioista voidaan myös yksilöllistää. Ihmisiä on helpompi kannustaa tehostamaan oppimistaan ja parantamaan tuloksiaan, jos he ovat paremmin selvillä omista ajatteluprosesseistaan. Verkko-oppimisen viimeaikaisen kasvun myötä oppimismekaniikka tunnetaan paremmin, ja sen avulla voidaan saada parempi käsitys siitä, mitkä ovat parhaita yksilöllisiä oppimistapoja. Tällaisten toimintamallien soveltaminen lisää todennäköisyyttä, että opiskelijat pystyvät hankkimaan uusia taitoja myöhemmin elämässä. Opiskelijoille voitaisiin myös tarjota yksilöllistä sisältöä etäopiskelumuodossa.

3.3.6

Koska korkea-asteen koulutuksen kustannukset ovat suuret ja koska on näyttöä siitä, että alalla on paljon tehotonta resurssien kohdentamista, jäsenvaltioita pitäisi kannustaa ottamaan käyttöön seurantajärjestelmiä, joilla voitaisiin saada tietoa työmarkkinoiden kulloisestakin tilanteesta, kuten neuvoston suosituksissa valmistuneiden seurannasta (28) esitetään.

3.4 Ammatillinen koulutus

3.4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisessa kehyksessä esitettyyn tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään puolet oppisopimuskoulutuksesta pitäisi suorittaa työpaikalla. Koska kansallisissa oppisopimusjärjestelmissä on eroja, tavoitteena on edetä asteittain siihen, että suurin osa oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla (29) .

3.4.2

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen tehdä ammatillisesta koulutuksesta ensiluokkainen vaihtoehto opiskelijoille. Komitea korostaa, että on tärkeää edistää ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välistä läpäisevyyttä, mikä avaisi uusia mahdollisuuksia ja auttaisi poistamaan ammatilliseen koulutukseen liittyvää kielteistä mielikuvaa (30) .

3.4.3

Oppisopimuskoulutuksessa työnantajilla on selkeä tehtävä koulutuksen työhön liittyvien osioiden tarjoamisessa, ja he voivat mukauttaa kyseistä koulutuksen osaa työmarkkinoiden suuntausten ja osaamistarpeiden pohjalta.

3.4.4

Myös ylemmän perusasteen ja keskiasteen sekä korkea-asteen koulutusjärjestelmien ulkopuolisella ammatillisella perus- ja jatkokoulutuksella on tehtävänsä osaamisen kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa. Jatkuvan uudelleenkoulutuksen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen lisääntymisen leimaamassa maailmassa ihmiset tarvitsevat apua siirtyessään yhdestä työpaikasta toiseen (31) . Siksi on kehitettävä erilaisia muotoja neuvonnan järjestämiseen, jotta voidaan antaa tietoa esimerkiksi urapoluista, eri ammattien ja tehtävien keskimääräisistä taloudellisista ehdoista ja siitä, miten kauan tietty osaaminen on hyödyllistä (32) .

3.4.5

Virtuaalitodellisuuden ja vahvennetun todellisuuden kaltaiset uudet teknologiat helpottavat ja tehostavat oppimista, ja ammatillista koulutusta voitaisiin niiden avulla parantaa huomattavasti. Massadatatekniikat puolestaan antavat mahdollisuuksia yksilölliseen koulutukseen. Näiden tilaisuuksien hyödyntämiseksi on suositeltavaa kehittää asianmukaisia alustoja, jotka takaavat edulliset ja välittömät yhteydet, ja luoda tilauskursseja tarjoavia kirjastoja. Kaikkien muiden etujen lisäksi tällaisilla alustoilla ratkaistaan myös se ongelma, että syrjäisillä alueilla välimatkat ovat pitkiä. Tämä ammatillisen koulutuksen näkökohta on vielä alikehittynyt verrattuna korkeakoulutukseen, ja sitä on vahvistettava.

3.4.6

Yritysten sisäinen koulutus on toinen tapa parantaa osaamista ja edistää työntekijöiden tuottavuuden kasvua ja ammatillista kehitystä, yrityksen yleistä suorituskykyä ja työntekijöiden työhyvinvointia. Se myös motivoi työntekijöitä ja antaa heille mahdollisuuksia edetä urallaan ja ansaita enemmän. Työntekijöiden koulutus onkin yhteinen etu, ja työnantajien ja työntekijöiden vastuulla on edistää osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta. Tuloksena on menestyviä yrityksiä ja tarvittavaa osaamista omaavaa työvoimaa.

3.4.7

Työntekijöiden koulutuksen järjestämiseen ja tarjoamiseen sovelletaan monia erilaisia kansallisia lakeja, sääntöjä ja toimintamalleja. Eräiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään laaja-alaisista ja vahvoista ammatillisen koulutuksen toimintalinjoista, toisissa jäsenvaltioissa koulutuksesta taas määrätään työehtosopimuksissa eri tasoilla tai siitä sovitaan suoraan työnantajien ja työntekijöiden kesken työpaikalla. Mahdollisuudet päästä koulutukseen voivat myös riippua yrityksen tai työpaikan koosta. Tehokkaaseen koulutukseen pääsyä olisi helpotettava mutta samalla olisi otettava huomioon järjestelmien moninaisuus ja joustavuus, sillä järjestelmät vaihtelevat erilaisten työmarkkinasuhdekäytäntöjen mukaan.

3.4.8

Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi tehtävä yhteistyötä työntekijöiden koulutukseen pääsyn ja siihen osallistumisen edistämiseksi ja hyödynnettävä tässä yhteydessä kaikkia työmarkkinaosapuolten kolmen- tai kahdenvälisen vuoropuhelun tarjoamia mahdollisuuksia. Asiaa pitäisi kehittää kaikkia työntekijöitä ja yrityksiä tai työpaikkoja hyödyttävällä tavalla osana sellaista elinikäisen oppimisen lähestymistapaa, joka perustuu monimuotoisen työvoiman mahdollisiin ja todellisiin tarpeisiin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä ja työpaikoissa.

3.4.9

Työnantajien ja työntekijöiden on kollektiivisia ja yksilöllisiä järjestelyjä yhdistelemällä sovittava yhdessä tavasta, jolla työpaikkakoulutus järjestetään ja toteutetaan. Tähän kuuluu muun muassa se, järjestetäänkö koulutus ensisijaisesti työaikana vai tarvittaessa työajan ulkopuolella (erityisesti muu kuin ko. yritykseen liittyvä koulutus). Työnantajien olisi suhtauduttava myönteisesti työntekijöiden koulutukseen. Kun työntekijä pyytää koulutusta tai hänellä on oikeus koulutukseen, työnantajilla olisi kuitenkin oltava oikeus keskustella pyynnöistä, jotta voidaan varmistaa, että koulutuksella tuetaan työntekijän työllistettävyyttä tavalla, joka on myös yrityksen etujen mukaista.

3.4.10

Ammatillista koulutusta ei ole tarkoitettu pelkästään työntekijöille. Suurissa yrityksissä ylimmälle johdolle annetaan tavallisesti erikoiskoulutusta. Tämä ei kuitenkaan koske pk-yrityksiä, etenkään pieniä perinteisiä yrityksiä ja perheyrityksiä. Tällaisten yritysten menestys liittyy melkein kokonaan niiden omistajiin tai johtajiin. Lyhyet koulutukset, mahdollisuudet saada neuvonta- ja ohjauspalveluita ja päästä videokursseille, joissa keskitytään muun muassa lakisääteisiin vaatimuksiin, säädöksiin, kuluttajansuojaan ja teknisiin standardeihin, voisivat lisätä näiden yritysten toiminnan tuloksekkuutta.

3.4.11

Euroopan komission tulisi kannustaa jäsenvaltioita tutkimaan EU:n eri maissa pitkälle kehitetyistä ammatillisen koulutuksen järjestelmistä saatuja myönteisiä kokemuksia ja harkita mahdollisuuksia kehittää ohjelmia, joilla kokemusten vaihtoa voitaisiin helpottaa.

Bryssel 21. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan uusi osaamisohjelma, 2016, eurooppalainen koulutusalue, 2018. ETSK suhtautuu myönteisesti myös sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston hankkeeseen alakohtaisen osaamisyhteistyön suunnitelmasta, vaikka sen soveltamisala on hyvin rajallinen, sekä eri EASME-/COSME-hankkeisiin, esimerkiksi 2017/001, 004, 007 ja 2016/033 ja 034.

(2) COM(2018) 268 final.

(3) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8.

(4) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136.

(5) Komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto on tiedostanut tämän, ja komissio on antanut taloudellista ja muuta tukea OECD-johtoisille kansallisille taitostrategiahankkeille useissa jäsenvaltioissa, muun muassa Portugalissa, Italiassa, Espanjassa, Sloveniassa ja Belgian Flanderissa. Viime vuosina myös Cedefop on toteuttanut ohjelmia, joissa jäsenvaltioita (Kreikka, Bulgaria, Slovakia, Viro ja Malta) on tuettu osaamistarpeiden ennakoinnin ja taitojen ja tarpeiden yhteensovittamisen edellyttämän infrastruktuurin parantamisessa: http://www.cedefop.europa.eu/fi/events-and-projects/projects/assisting-eu-countries-skills-matching

(6) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 49.

(7) https://www.eesc.europa.eu/en/news-media/press-releases/skills-mismatches-eu-businesses-are-losing-millions-and-will-be-losing-even-more

(8) Skills mismatches – an impediment to the competitiveness of EU businesses, ETSK.

(9) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136.

(10) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8, ja EUVL C 367 10.10.2018, s. 15.

(11) EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45. Aikuisista työntekijöistä 40 prosenttia ei mielestään saa hyödyntää koko osaamistaan: https://www.cedefop.europa.eu/fi/publications-and-resources/publications/3075

(12) Insights into skill shortages and skill mismatches. Learning from Cedefop’s European skills and jobs survey, European Centre for the Development of Vocational Training (Cedefop), 2018. Vrt. myös EU:n osaamispanoraama ja europassi.

(13) Eurostatin tilastot työttömyydestä ja avoimista työpaikoista.

(14) Solving the Talent Shortage, ManpowerGroup Employment Outlook Survey, 2018. Jotkut kyseenalaistavat tutkimuksen luotettavuuden – esim. Cappelli (2014): https://www.nber.org/papers/w20382

(15) Skills Mismatches- An Impediment to the Competitiveness of EU Businesses, IME:n ETSK:n työnantajat-ryhmän aloitteesta tilaama tutkimus.

(16) Ks. edellinen alaviite.

(17) Muiden olosuhteiden pysyessä samanlaisina.

(18) Ks. edellinen alaviite.

(19) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37.

(20) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 37. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä löytyy Saksasta, missä STEM-taitoja parannetaan ”pienten tutkijoiden talo”-aloitteen (Haus der kleinen Forscher) avulla https://www.bertelsmann-stiftung.de/en/publications/publication/did/leitfaden-berufsorientierung-1/

(21) BMW Foundation European Table -foorumin tulokset.

(22) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15.

(23) https://www.cedefop.europa.eu/fi/events-and-projects/projects/big-data-analysis-online-vancancies. Ks. myös Overview of the national strategies on work 4.0 – a coherent analysis of the role of social partners, https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/publications-other-work/publications/overview-national-strategies-work-40-coherent-analysis-role-social-partners-study

(24) https://twentythirty.com/how-digitization-will-affect-the-world-of-work

(25) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136.

(26) Tällaisin välinein voitaisiin tarjota suoritettavaksi kokonaisia tutkintoja, lyhempiä kursseja ja erikoistumiskursseja sekä ns. nanotutkintoja, mahdollistaa joustavat järjestelyt jakamalla tutkinnot moduuleihin ja moduulit kursseihin tai vieläkin pienempiin yksiköihin, tarjota iäkkäämmille työntekijöille tilaisuuksia opiskella uransa myöhemmässä vaiheessa, vähentää oppimiskustannuksia ja -aikaa ja huolehtia työ-, opiskelu- ja yksityiselämän paremmasta tasapainosta, reagoida aiempaa nopeammin ja joustavammin työmarkkinoiden kasvaviin vaatimuksiin kouluttaa ihmisiä siten, että he saavat hankittua toivotun pätevyyden ja osaamisen sekä luoda luottamusta ja auttaa työnantajia saamaan tietoa mahdollisista, arvostettujen oppilaitosten kouluttamista työntekijöistä.

(27) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52013PC0857&from=EN

(28) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017H1209(01)&from=FI

(29) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 41.

(30) https://www.ceemet.org/positionpaper/10-point-plan-competitive-industry

(31) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36.

(32) https://www.bertelsmann-stiftung.de/en/publications/publication/did/leitfaden-berufsorientierung-1/

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/24

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/04)

Esittelijä: Christian MOOS

Lausuntopyyntö	12.7.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	6.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/5/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Tuntuvat poliittiset voimat Euroopassa, pääasiassa mutta eivät yksinomaan äärioikeistolaiset liikkeet ja puolueet, joista osa on jo mukana hallituksissa, horjuttavat liberaalia demokratiaa ja pyrkivät romuttamaan Euroopan unionin.

1.2

Liberaalin demokratian tunnusmerkkeihin kuuluva moniarvoinen kansalaisyhteiskunta on riippuvainen kansalaisvapauksista, jotka ovat uhattuina autoritaaristen pyrkimysten vuoksi. Moniarvoisella kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli liberaalin demokratian turvaamisessa Euroopassa.

1.3

Liberaali demokratia edellyttää muun muassa perusoikeuksien takaamista, riippumatonta oikeuslaitosta, toimivaa vallankäytön valvontajärjestelmää, korruptoitumatonta julkishallintoa ja hyvin hoidettuja yleishyödyllisiä palveluja sekä vireää kansalaisyhteiskuntaa.

1.4

Riippumaton kansalaisyhteiskunta on keskeinen demokraattinen valvontataho ja demokratian opinahjo, ja se vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Se voi hoitaa nämä tehtävät vain, jos yhteiskunnalliset, poliittiset ja oikeudelliset puitteet sen sallivat. Pyrkimykset hankaloittaa valtiovallasta riippumatonta rahoitusta rajoittavat yhdistymisvapautta ja demokratian toimintaa.

1.5

Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa koetellaan monilla eri aloilla. Oikeistopopulistit asettavat emansipaation edistysaskeleet kyseenalaisiksi.

1.6

Yhteiskunnan polarisoituminen ilmenee myös vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden vastaisen kansalaisyhteiskunnan (uncivil society) kehittymisenä. Populistiset tulkintamallit saavat jatkuvasti enemmän vastakaikua vakiintuneiden toimijoiden keskuudessa valtiollisissa ja kansainvälisissä toimielimissä.

1.7

Muun muassa kolmansien maiden autoritaariset voimat tukevat tätä epäliberaalin demokratian suuntausta, joka johtaa tiedotusvälineiden vapauden rajoittamiseen ja korruption lisääntymiseen Euroopassa.

1.8

EU:lla ei edelleenkään ole asianmukaisia välineitä, joilla se voisi huolehtia demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tehokkaasta turvaamisesta jäsenvaltioissa.

1.9

ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita pidättymään kaikista epäliberaalin demokratian luomiseen tähtäävistä pyrkimyksistä. Jos jotkin jäsenvaltiot lankeavat autoritarismiin, EU:n on käytettävä hyväksi kaikki perussopimusten tarjoamat mahdollisuudet.

1.10

Puolueet, jotka kääntyvät liberaalia demokratiaa vastaan, olisi suljettava pois Euroopan tason poliittisista puolueistaan ja Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä.

1.11

ETSK toistaa kehotuksensa ottaa käyttöön demokraattinen ohjausjakso sekä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien eurooppalainen valvontamekanismi ja demokratian tulostaulu.

1.12

ETSK katsoo, että olisi harkittava korjaavien taloudellisten toimenpiteiden soveltamista tapauksissa, joissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaa ei noudateta.

1.13

Pyrittäessä suojaamaan EU:n talousarviota tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on puutteita, määrärahaleikkaukset eivät saa tapahtua kansalaisyhteiskuntaa edustavien tuensaajien kustannuksella.

1.14

ETSK esittää riittävän joustovaran sisällyttämistä uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemista voidaan lisätä, jos kansalliset hallitukset supistavat niiden tukia tai lopettavat ne kokonaan poliittisista syistä.

1.15

ETSK korostaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja aloitteiden, jotka saavat EU-tukea uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, on sitouduttava selkeästi eurooppalaisiin arvoihin.

1.16

ETSK kehottaa EU:n lainsäätäjiä vähentämään entisestään etenkin pienille aloitteille ja organisaatioille koituvia hallinnollisia rasitteita.

1.17

ETSK kehottaa komissiota investoimaan enemmän kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen, vahvistamaan rajatylittäviä yhteistyöverkostoja ja tiedottamaan paremmin nykyisistä tukivälineistä. Lisäksi komission tulisi tehdä ehdotuksia työelämän ja vapaaehtoisen kansalaisyhteiskuntatoiminnan yhteensovittamista koskevista vähimmäisstandardeista.

1.18

ETSK kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta esittää ehdotus keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseksi. Ensimmäisenä askeleena voitaisiin toisaalta luoda vaihtoehtoinen järjestelmä virallista toimielintenvälistä akkreditointia varten.

1.19

ETSK katsoo, että olisi tarpeen analysoida, miksi asiassa ei ole päästy minkäänlaiseen tulokseen, ja harkita samalla toimielintenvälisen hyväksynnän, eräänlaisen tunnuksen käyttöönottamista halukkaita kansalaisjärjestöjä varten. ETSK:n olisi tutkittava tätä mahdollisuutta.

1.20

ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseksi niin, ettei vaaranneta julkisia palveluja eikä verotuksen oikeudenmukaisuutta.

1.21

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä vahvistamaan osallistavaa demokratiaa entisestään.

1.22

ETSK odottaa kaikkien toimijoiden työskentelevän sellaisen eurooppalaisen politiikan hyväksi, jolla saadaan aikaan konkreettisia parannuksia ihmisten elämässä.

1.23

Jäsenvaltioiden ja EU:n poliittisten päättäjien on puututtava polttaviin sosiaalisiin kysymyksiin ja taattava yhteiskunnallinen kestävyys huolehtimalla osallistavista koulutusjärjestelmistä, osallistavasta kasvusta, kilpailukykyisestä ja innovatiivisesta teollisuudesta, hyvin toimivista työmarkkinoista, oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta verotuksesta sekä tehokkaista julkisista palveluista ja sosiaaliturvajärjestelmistä.

1.24

Keskeisten eurooppalaisten arvojen puolustamiseksi tarvitaan vahvoja työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa koko moninaisuudessaan.

2. Määritelmät

2.1

”Liberaalit demokratiat”ovat valtiomuotoja, joissa demokratia yhdistyy perustuslailliseen liberalismiin, mikä takaa henkilökohtaiset poliittiset ja muut vapaudet ja rajoittaa siten hallitsevan enemmistön valtaa. Ne ovat edustuksellisia demokratioita, joissa on monipuoluejärjestelmä ja moniarvoinen kansalaisyhteiskunta, valtaa käyttäviä elimiä valvotaan keskinäisin valvontajärjestelmin, joihin kuuluu myös riippumaton oikeuslaitos, ja tiedotusvälineiden vapaus on taattu. Oikeusvaltioperiaate koskee yhtä lailla kaikkia luonnollisia ja oikeushenkilöitä. Liberaaleissa demokratioissa kunnioitetaan ja suojellaan vähemmistöjä ja taataan kansalaisoikeudet (erityisesti äänestysoikeus ja vaalikelpoisuus), kansalaisvapaudet (esimerkiksi yhdistymisvapaus), ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

2.2

Hyvin toimiva liberaali demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa viranomaiset voidaan aina vaatia tilille toimistaan. Se on järjestelmä, joka edistää kansalaisten ja heidän toimintakanavinaan toimivien välittäjätahojen mielipiteenilmaisua ja osallistumista kaikkialla kansalaisyhteiskunnassa.

2.3

”Osallistava demokratia”täydentää edustuksellista demokratiaa ja tarvitsee välittäjätahoja (esimerkiksi ammattijärjestöjä, ammatillisia verkostoja ja asiakohtaisia järjestöjä), jotta kansalaiset saadaan mukaan ja jotta voidaan edistää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan sitoutumista EU-asioihin sekä nykyistä oikeudenmukaisemman, solidaarisemman ja osallistavamman EU:n rakentamista.

2.4

”Epäliberaalit demokratiat”ovat poliittisia järjestelmiä, joissa kyllä järjestetään vaaleja mutta joissa ei ole omaksuttu perustuslaillista liberalismia. Demokraattisesti valitut päättäjät rajoittavat kansalaisoikeuksia ja -vapauksia ja heikentävät vähemmistöjen suojelua. Keskinäistä valvontajärjestelmää, riippumatonta oikeuslaitosta ja riippumattomia tiedotusvälineitä horjutetaan, jotta vallassa olevan enemmistön ehdoton määräysvalta saataisiin vapautettua perustuslaillisista rajoituksista ja valvonnasta.

2.5

Demokratian ja perustuslaillisen liberalismin periaatteiden mukainen moniarvoinen kansalaisyhteiskunta on liberaalien demokratioiden keskeinen osatekijä. Kansalaisyhteiskunnan muodostavat yksittäiset kansalaiset, jotka toimivat julkisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa tai epävirallisten osallistumiskanavien kautta, ja se toimii yhdyssiteenä valtiovallan ja kansan välillä. Paitsi että kansalaisyhteiskunta tuo esiin kansalaisten intressejä, tarjoaa käytännön asiantuntemusta lainsäädäntäprosessien aikana ja pitää päätöksentekijät vastuuvelvollisina, se myös edistää yhteisöjen kehittymistä ja sillä on yhdentävä tehtävä, koska se vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luo identiteettiä. Lisäksi hyvin monet erilaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, eritoten työmarkkinaosapuolet, keskittyvät muuhun kuin kaupalliseen käytännön työhön ja palvelevat hyväntekeväisyyteen liittyviä ja muita yleisen edun mukaisia tarkoituksia (esim. erilaiset vastavuoroisen oma-aputoiminnan muodot).

2.6

Vireä kansalaisyhteiskunta on toimivien liberaalien demokratioiden keskeinen edellytys, mutta myös sen vastustajat ovat poliittisesti aktiivisia ja toimivat virallisissa organisaatioissa tai epävirallisten osallistumiskanavien kautta. Tällainen ”vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden vastainen kansalaisyhteiskunta”(uncivil society) ei noudata demokratian ja perustuslaillisen liberalismin periaatteita vaan edistää epäliberaalin demokratian mallia. Se hyödyntää poliittisia osallistumisoikeuksia romuttaakseen vakiintuneen keskinäisen valvontajärjestelmän, oikeusvaltion ja riippumattoman oikeuslaitoksen ja rajoittaakseen tiedotusvälineiden vapautta ja pyrkii supistamaan kansalaisoikeuksia ja -vapauksia ja heikentämään vähemmistöjen suojelua. Yhteiskunnan yhdentämisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen sijaan tällainen kansalaisyhteiskunta edistää poissulkevaa nationalistista yhteiskuntakäsitystä, joka sulkee monet kansalaiset, erityisesti vähemmistöt, yhteiskunnan ulkopuolelle.

2.7

”Populismi”on hatara ideologia, jonka mukaan on olemassa homogeeninen kansa, jolla on yhtenäinen tahto. Populistit väittävät olevansa tämä tahdon ainoita ja todellisia edustajia. Vaikka populismissa ei ole esitetty selkeää ”kansan”määritelmää, siinä luodaan kansalle vihollisia ja vastustajia, joihin siis viitataan eliittinä ja joiden väitetään olevan kansan todellisen tahdon toteutumisen tiellä. Populistit tunneperäistävät poliittista keskustelua luodakseen pelkoa.

3. Taustaa

3.1

Populismi, tällä hetkellä lähinnä äärioikeistolaisten puolueiden ja liikkeiden taholta, asettaa demokratian koetukselle. Nämä voimat horjuttavat liberaalia demokratiaa, perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, myös vähemmistöjen suojelua, keskinäistä vallankäytön valvontaa ja poliittisen vallan selkeitä rajoja.

3.2

Eräissä jäsenvaltioissa nämä voimat ovat jo mukana hallituksessa. Ne väittävät kaikkialla edustavansa ”kansan todellista tahtoa eliittiä vastaan”ja antavat perättömiä lupauksia, kiistävät poliittisten haasteiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, olemassaolon ja pyrkivät romuttamaan Eurooppa-hankkeen ja sen saavutukset.

3.3

ETSK muistuttaa, että jotkut kansalaiset kääntyvät populistien ja ekstremistien puoleen pettymyksestä. He eivät välttämättä kannata populistien poliittisia ohjelmia täysin. Hyvinvointi- ja tuloerojen sekä köyhyyden kasvu tarjoaa oikeistoryhmille hedelmällisen maaperän edistää nationalismia vastauksena globalisaatioon.

3.4

Eurooppa on autoritaarisista ja taloudellisista haasteista, kuten eriarvoisuudesta, huolimatta edelleen maailman johtavia liberaaleja demokratioita, jota monet itsevaltaisissa järjestelmissä elävät ihmiset ihailevat.

3.5

Moniarvoinen kansalaisyhteiskunta kuuluu liberaalin demokratian tunnusmerkkeihin ja on kansalaisvapauksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan valtiojärjestyksen perusedellytys. ETSK on perustanut näiden periaatteiden puolustamiseksi ryhmän ”perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate”, sillä se katsoo, että avoin kansalaisyhteiskunta ja kansalaisvapaudet ovat tätä nykyä uhattuina autoritaaristen pyrkimysten vuoksi. Vapaus ja avoin kansalaisyhteiskunta eivät nimittäin sovi yhteen epäliberaalin tai ohjatun demokratian aatteen kanssa.

3.6

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli liberaalin demokratian turvaamisessa Euroopassa. Vain vahva ja moninainen kansalaisyhteiskunta voi puolustaa demokratiaa ja vapautta ja varjella Eurooppaa autoritarismin houkutuksilta.

3.7

Vahva ja moniarvoinen riippumaton kansalaisyhteiskunta on itseisarvo kaikissa demokratioissa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on ratkaisevan tärkeä rooli edistettäessä eurooppalaisia arvoja, autettaessa yhteisöjä järjestäytymään ja pyrittäessä saamaan kansalaiset toimimaan yleisen edun hyväksi.

3.8

ETSK toteaa, että luottamus EU:ta kohtaan näyttää heikkenevän kaikkialla Euroopassa ja että eräissä maissa ovat tämän lisäksi ongelmana kärjistyvät jännitteet vähemmistöjen kanssa, muukalaisviha, korruption lisääntyminen, nepotismi ja demokraattisten instituutioiden heikkous. Tällaisessa tilanteessa kansalaisjärjestöt ovat usein ainoita tahoja, jotka puolustavat, vaalivat ja edistävät Eurooppa-hankkeen keskeisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapautta, suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta.

3.9

SEU-sopimuksen 11 artiklassa kehotetaan EU:n toimielimiä pitämään yllä suhteita kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, erityisesti järjestöihin.

3.10

Järjestökentän tiheys ja järjestöjen merkitys kansalaisvuoropuhelussa kuvastavat demokraattisen elämän laatua missä tahansa maassa. Järjestöjen yhteiskunnalliset ja kansalaistoimintaan liittyvät tehtävät ovat olennaisen tärkeitä täysin toimivan demokratian kannalta, etenkin nyt pettymysmielialan vallitessa.

3.11

ETSK korostaa, että sellaiset kansalaistoiminnan muodot, joissa poliittisia osallistumisoikeuksia käytetään demokratian, oikeusvaltion takeiden ja riippumattoman oikeuslaitoksen romuttamiseen, eivät kuulu kansalaisyhteiskuntaan.

4. Kansalaisyhteiskunnan panos demokratiaan

4.1

EU:n kansalaiset voivat käyttää oikeuttaan demokraattiseen osallistumiseen paitsi hyödyntämällä äänestysoikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan myös osallistumalla kansalaisyhteiskunnan toimintaan. ETSK välittäjäorganisaatioineen sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden eurooppalaiset verkostot, kuten Civil Society Europe -järjestö, ovat heidän keskeisiä edustustojaan unionitasolla.

4.2

Vasta henkilökohtaisten vapauksien, erityisesti sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, takaaminen ja niiden toteutuminen luovat pohjan moniarvoiselle demokratialle ja yksittäisten ihmisten poliittiselle osallistumiselle.

4.3

Riippumaton oikeuslaitos huolehtii oikeusvaltioperiaatteen, perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliittisten osallistumisoikeuksien takaamisesta. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on kuitenkin uhattuna tietyissä osissa Eurooppaa. Puolaa ja Unkaria vastaan on käynnissä oikeusvaltiomenettely (1).

4.4

Riippumaton oikeuslaitos on osa vallanvalvontajärjestelmää, jolla huolehditaan siitä, ettei millään poliittisilla voimilla ole jatkuvasti ylivaltaa mihinkään yhteiskunnan osaan nähden. Etenkään poliittisen päätöksenteon sääntöjä ei saa muuttaa niin, että yksittäiset toimijat suljetaan pysyvästi päätöksentekoprosessien ulkopuolelle.

4.5

Myös korruptoitumattomalla julkishallinnolla, joka hoitaa yleishyödylliset palvelut hyvin, jossa kunnioitetaan ja noudatetaan perusoikeuksia ja jossa virkamiehillä on oikeus vastustaa lainvastaisiksi katsomiaan toimintamääräyksiä, on keskeinen merkitys vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan valtiojärjestyksen kannalta.

4.6

Lisäksi toimiva liberaali demokratia edellyttää kansalaisia, jotka kansalaistoimintansa avulla edistävät suvaitsevan, syrjimättömän, oikeudenmukaisen ja solidaarisen yhteiskunnan kehittämistä. Tähän tarvitaan vireää kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansalaiset osallistuvat yhteiskuntaelämään oma- ja vapaaehtoisesti. Heidän vapaaehtoistyönsä perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin oikeuksiin, ja samalla he toimivat perusoikeuskirjaan kirjattujen arvojen takaajina.

4.7

Riippumaton kansalaisyhteiskunta on liberaaleissa demokratioissa avainasemassa pyrittäessä valvomaan poliittisia elimiä ja pitämään ne vastuuvelvollisina ja huolehdittaessa siitä, että poliittiset toimijat perustelevat päätöksensä riittävän hyvin. Seuraamalla päätöksentekoa kriittisesti ja arvioimalla poliittisten päätösten ja yleensäkin julkisen politiikan täytäntöönpanoa kansalaisyhteiskunta luo avoimuutta ja auttaa asiantuntemuksellaan parantamaan hallintoa.

4.8

Kansalaisyhteiskunta on demokratian opinahjo, joka antaa valmiuksia poliittiseen osallistumiseen ja tarjoaa mahdollisuuden yleistä koulutusta täydentävään kansalaiskasvatukseen.

4.9

Myös yleisellä koulutuksella on niin ikään keskeinen rooli demokraattisten arvojen opettamisessa ja kansalaiskasvatuksessa, jotta nuoret pystyvät osallistumaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja käyttämään kansalaisoikeuksiaan ja -vapauksiaan.

4.10

Kansalaisyhteiskunnalla on yhteisöllistävä ja yhdentävä tehtävä, sillä se vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luo identiteettiä. Sen on erityisesti annettava kansalaisille edellytykset käyttää oikeuksiaan ja siten edistää eurooppalaisen kansalaisyhteisön kehittämistä.

4.11

ETSK korostaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja aloitteet voivat hoitaa nämä tehtävät vain, jos yhteiskunnalliset, poliittiset ja oikeudelliset puitteet sen sallivat.

5. Ajankohtaiset uhkat

5.1

ETSK katsoo, että poliittiset ääriryhmät koettelevat Euroopan kansalaisyhteiskuntaa tällä hetkellä monilla eri aloilla. Vaalitulokset osoittavat lähes kaikissa jäsenvaltioissa erittäin selvästi, että nämä ryhmät kasvattavat suosiotaan ja että jotkut kansalaiset ovat menettämässä luottamuksensa demokraattisiin instituutioihin.

5.2

Poliittisen kentän oikealla äärilaidalla vahvistavat asemiaan populistiset ja ekstremistiset voimat, jotka pyrkivät yhä menestyksekkäämmin tekemään rasismista ja muukalaisvihasta hyväksyttävää Euroopassa ja tuhoamaan yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden.

5.3

Oikeistopopulistit ja -ekstremistit asettavat emansipaation edistysaskeleet kyseenalaisiksi edustamalla taantumuksellista perhekäsitystä. He vastustavat sukupuolten tasa-arvoa ja lietsovat homofobiaa.

5.4

Yhteiskunnan polarisoituminen ilmenee myös vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteiden vastaisen kansalaisyhteiskunnan (uncivil society) kehittymisenä. Sellaisia valtiovallasta riippumattomia organisaatioita ja kansalaistoiminnan muotoja, joiden pyrkimyksenä on sulkea osa yhteiskunnasta järjestelmän ulkopuolelle, on enemmän ja enemmän. Ne eivät jaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia eurooppalaisia arvoja, ennen kaikkea ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltioperiaatetta, vaan edistävät vaihtoehtoista, epädemokraattista poliittista järjestystä.

5.5

Poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on muuttumassa yhä raaemmaksi, aggressiivisemmaksi ja polarisoivammaksi, ja anonymiteetti internetissä ja sosiaalisessa mediassa sekä disinformaatiokampanjat edistävät tätä muutosta. Tätä taustaa vasten Eurooppa-myönteisten toimijoiden pyrkimykset välittää suurelle yleisölle tietoa eurooppalaisista arvoista eivät ole juurikaan auttaneet ratkaisemaan Eurooppa-hankkeeseen liittyvää tiedotuskriisiä.

5.6

Maltilliset poliitikot omaksuvat yhä enemmän populistisia ajattelutapoja, kuten brexit on osoittanut. Epäliberaalin demokratian edustajia pääsee entistä useammin valtiollisiin ja kansainvälisiin toimielimiin, ja he voivat sieltä käsin laajentaa ajatustensa vaikutuspiiriä edelleen.

5.7

Kolmansien maiden autoritaariset hallitukset tukevat populististen ja ääriliikkeitä edustavien toimijoiden kehitystä Euroopassa ja edistävät rahoituksen ja kohdennetun disinformaation avulla keskustelukulttuurin muutosta perinteisissä tiedotusvälineissä ja internetissä tavoitteena EU:n vakauden horjuttaminen.

5.8

ETSK on erittäin huolestunut siitä, että Euroopassa on alkanut poliittisten järjestelmien muutos epäliberaalin demokratian suuntaan. Muutamissa jäsenvaltioissa toteutetut uudistukset ovat omiaan vaikeuttamaan sitä, että kaikki kansalaiset pääsevät tosiasiallisesti osallistumaan poliittisten päätösten tekoon, ja kansalaisyhteiskunnan lakisääteisesti taattuja toimintaedellytyksiä ollaan heikentämässä.

5.9

Jotta kansalaisyhteiskunta voi hoitaa tehtävänsä poliittisten elinten valvojana, sillä on oltava tähän tarvittavat resurssit. Pyrkimykset hankaloittaa valtiovallasta riippumatonta rahoitusta rajoittavat yhdistymisvapautta ja demokratian toimintaa.

5.10

Erityisen huolestuttava on Euroopassa viimeisten viiden vuoden aikana havaittavissa ollut kielteinen suuntaus tiedotusvälineiden vapauden rajoittamiseksi. Riippumattomien tiedotusvälineiden heikko taloudellinen perusta, yleisradiotoiminnan institutionaalisen riippumattomuuden poistaminen tai yksityisten tiedotusvälineiden, erityisesti vallassa olevien poliitikkojen hallinnassa olevien viestimien, monipoliasema vaarantaa neljännen valtiomahdin.

5.11

Juuri poliittisten ja taloudellisten intressien kytkeytyminen toisiinsa lisää korruption demokratialle aiheuttamaa vaaraa, ja korruption torjunnan puutteelliseen edistymiseen Euroopassa onkin suhtauduttava kriittisesti. Ongelmaa pahentaa se, että tilanne on eräissä jäsenvaltioissa huonontunut selvästi.

5.12

EU:n merkitys liberaalille demokratialle on ilmeinen. Yhdentyneessä Euroopassa oikeusvaltio on syrjäyttänyt vahvemman oikeuden. EU:lla ei kuitenkaan edelleenkään ole asianmukaisia välineitä, joilla se voisi huolehtia demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tehokkaasta turvaamisesta myös jäsenvaltioissa. Tästä heikkoudesta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi EU muodostaa liberaalin demokratian etummaisen puolustuslinjan Euroopassa.

6. Toimintasuositukset kestävän kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi Euroopassa

ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kunnioittamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaisia arvoja ja pidättymään kaikista epäliberaalin demokratian luomiseen tähtäävistä pyrkimyksistä. Moniarvoinen ja kestävä kansalaisyhteiskunta on mahdollinen ja voi hoitaa tehtävänsä demokratian suojelijana vain, jos osallistuminen poliittiseen toimintaan ei aiheuta kansalaisille vaaraa. Jos jäsenvaltiot kuitenkin lankeavat autoritarismiin, EU:n on käytettävä hyväksi kaikki nykyisten oikeudellisten välineiden, kuten rikkomusmenettelyjen ja vuonna 2014 käyttöön otetun oikeusvaltiotoimintakehyksen, tarjoamat mahdollisuudet.

6.1

Jäsenvaltioille on tehtävä täysin selväksi, että demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta luopuminen ei ole EU:ssa hyväksyttävää.

6.2

ETSK muistuttaa SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisesta menettelystä, joka antaa neuvostolle mahdollisuuden pidättää jäsenvaltiolta äänioikeus neuvostossa siinä tapauksessa, että se loukkaa vakavasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja.

6.3

ETSK toistaa Euroopan parlamentin vaatimusta vastaavan kehotuksensa ottaa käyttöön demokraattinen ohjausjakso sekä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien eurooppalainen valvontamekanismi (2). Komitea ehdottaa, että kehitetään demokratian tulostaulu, joka kattaa muun muassa kansalaisyhteiskunnan toiminnan edellytykset ja johtaa konkreettisiin uudistussuosituksiin.

6.4

Puolueet, jotka kääntyvät demokratiaa vastaan, olisi suljettava pois Euroopan tason poliittisesta puolueestaan sekä poliittisesta ryhmästään Euroopan parlamentissa.

6.5

ETSK katsoo, että olisi harkittava sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jossa uudistussuositusten noudattamatta jättäminen voisi johtaa korjaaviin taloudellisiin toimenpiteisiin.

6.6

ETSK pitää tervetulleena komission ehdotusta vahvistaa EU:n talousarvion suojaamista taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa, ja katsoo sen olevan askel oikeaan suuntaan (3).

6.7

Varojen pidättäminen uuden mekanismin nojalla ei saa tapahtua kansalaisyhteiskuntaa edustavien tuensaajien kustannuksella, vaan niiden olisi saatava tukea suoraan EU-tasolta.

6.8

ETSK kritisoi kuitenkin sitä, että mekanismi on kytketty pelkästään moitteettomaan varainhoitoon. Komitea vaatii, että myös demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvät puutteet, jotka eivät ole suoraan yhteydessä moitteettomaan varainhoitoon, voivat olla peruste vastaavan menettelyn käynnistämiselle.

6.9

ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission ehdotusta luoda seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä uusi klusteri ”Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja eurooppalaiset arvot”, jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan kestokyvyn vahvistamista. Erityisen tervetullutta on uuden oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahaston perustaminen, johon ETSK on jo ottanut kantaa (4).

6.10

ETSK esittää myös riittävän joustovaran sisällyttämistä uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta komissio voi lisätä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemista, jos kansalliset hallitukset supistavat niiden tukia tai lopettavat ne kokonaan poliittisista syistä. Tällainen lisärahoitus ei saisi johtaa kansallisten tukivarojen korvaamiseen pitkällä aikavälillä, vaan siihen olisi mahdollisuuksien mukaan kytkettävä kyseisen jäsenvaltion saamien tukien kompensoiva leikkaaminen muilla aloilla.

6.11

ETSK korostaa lisäksi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja aloitteiden, jotka saavat EU-tukea uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, on sitouduttava selkeästi SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisiin eurooppalaisiin arvoihin. Demokratian tai oikeusvaltion poistamista, rasismia tai muukalaisvihaa ajavat organisaatiot tulisi sulkea tuen ulkopuolelle.

6.12

Kansalaisten muuttuva osallistumiskäyttäytyminen sekä epävirallisten ja omaehtoisten aloitteiden kasvava määrä huomioon ottaen ETSK kehottaa EU:n lainsäätäjiä vähentämään entisestään EU:n tukemien hankkeiden hakemuksiin, toteuttamiseen ja selvityksiin liittyviä hallinnollisia rasitteita ja luomaan erityisesti pienille aloitteille ja organisaatioille suunnattuja tukivälineitä.

6.13

ETSK kehottaa Euroopan komissiota tiedottamaan paremmin nykyisistä kansalaisyhteiskunnalle tarkoitetuista tukivälineistä. Tiedotus tulisi suunnata erityisesti jäsenvaltioiden syrjäisten alueiden toimijoille.

6.14

Jotta kansalaisyhteiskunnan toimijat täyttäisivät paremmin tukiehdot ja noudattaisivat paremmin moitteettoman varainhoidon periaatteita, ETSK kehottaa Euroopan komissiota investoimaan enemmän kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen.

6.15

ETSK ehdottaa, että luodaan tai vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan rajatylittäviä verkostoitumisvälineitä.

6.16

ETSK kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseksi niin, ettei vaaranneta julkisia palveluja eikä verotuksen oikeudenmukaisuutta. Voitaisiin esimerkiksi kansalaisjärjestöjen veronmaksukyky huomioon ottaen antaa mahdollisuus jäsen- ja tukimaksujen rajoitettuun verovähennyskelpoisuuteen.

6.17

ETSK kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta annetun direktiivin (5) täytäntöönpanon parantamiseksi, jotta vapaaehtoistyölle ja kansalaistoiminnalle annettaisiin arvoa työelämässä.

6.18

ETSK kannattaa komissiolle suunnattua Euroopan parlamentin kehotusta (6) esittää ehdotus keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseksi. Täydentävä eurooppalainen oikeudellinen muoto tai ensimmäisenä askeleena toteutettava vaihtoehtoinen virallisen toimielintenvälisen akkreditoinnin järjestelmä olisi avuksi niille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, joilla ei enää ole riittävää oikeudellista suojaa kotijäsenvaltiossaan.

6.19

6.20

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä panemaan SEU-sopimuksen 11 artiklan määräykset täytäntöön ja vahvistamaan osallistavaa demokratiaa unionitasolla entisestään etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisen kautta siirtymällä kuulemisesta aitoon vuoropuheluun.

6.21

Jotta kansalaiset eivät menettäisi luottamustaan EU:n toimielimiin, on tärkeää, että eurooppalaisella politiikalla saadaan aikaan konkreettisia parannuksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja että ihmiset myös tietävät tämän.

6.22

Kestävä kansalaisyhteiskunta tarvitsee vakaata sosiaalista toimintaympäristöä. Jäsenvaltioiden ja EU:n poliittisten päättäjien on puututtava asiaan ja taattava yhteiskunnallinen kestävyys huolehtimalla osallistavista koulutusjärjestelmistä, osallistavasta kasvusta, kilpailukykyisestä ja innovatiivisesta teollisuudesta ja hyvin toimivista työmarkkinoista, oikeudenmukaisesta ja kohtuullisesta verotuksesta sekä tehokkaista julkisista palveluista ja sosiaaliturvajärjestelmistä. Muutoin yhteiskunnalliset levottomuudet, äänestämättä jättäminen tai lisääntyvä ekstremismi horjuttavat liberaalin demokratian perustuksia. Sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet liittyvät erottamattomasti kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin.

6.23

Vahvat työmarkkinaosapuolet ovat kansalaisyhteiskunnan tukipilareina ratkaisevan tärkeitä Euroopan demokratioiden vakauttamisessa. Keskeisten eurooppalaisten arvojen puolustamiseksi tarvitaan kuitenkin kansalaisyhteiskuntaa koko moninaisuudessaan.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Esimerkiksi asia C-619/18, komissio v. Puola ja vireillä oleva asia C-78/18, komissio v. Unkari.

(2) EUVL C 34, 2.2.2017, s. 8.

(3) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 173.

(4) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 178.

(5) COM (2017) 253 final; EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44.

(6) Euroopan parlamentin kannanotto, 10. maaliskuuta 2011.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/31

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Valkoinen kyyhky -toimintatapa – Ehdotus EU-johtoiseksi globaaliksi rauhanrakentamisstrategiaksi”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 228/05)

Esittelijä: Jane MORRICE

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen jaostossa	15.1.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	160/3/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan unioni perustettiin rakentamaan rauhaa. Sille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto, mutta sillä ei ole varaa levätä laakereillaan. Sen sijaan nykyajan suurimman rauhanhankkeen tulisi ottaa oikeutettu paikkansa maailmanlaajuisena johtajana ja rauhaa rakentavana roolimallina Euroopassa ja muualla maailmassa. Euroopan unioni kohtaa nykyään vakavia olemassaolon kysymyksiin liittyviä haasteita, EU:n toimielinkenttä uudistuu kokonaisvaltaisesti, ja samalla ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on tullut kuluneeksi sata vuotta. Euroopan yhdentymisen historiassa tämä onkin EU:lle otollinen hetki toimia tiennäyttäjänä ja osoittaa uutta suuntaa rauhan rakentamiselle kaikkialla maailmassa.

1.2

Valkoinen kyyhky -toimintatapa on vertauskuvallinen ja konkreettinen etenemissuunnitelma. Se on ehdotus uudesta dynaamisesta EU-johtoisesta globaalista rauhanrakentamisstrategiasta, jossa keskitytään konfliktien estämiseen, kansalaisyhteiskunnan osallistamiseen ja tehokkaaseen viestintään koulutuksen ja tiedottamisen avulla, ja Pohjois-Irlannista Nikosiaan ulottuvasta Euroopan rauhanpolusta, jotta kansalaiset saataisiin sitoutumaan konkreettisesti EU:n ajamaan rauhanprosessiin ja jotta he saisivat valmiudet saavuttaa sen tavoitteet.

1.3

Tavoitteiden saavuttamiseksi ETSK kehottaa lisäämään EU:n uudessa talousarviossa merkittävästi konfliktien estämiseen osoitettuja varoja kaikissa EU:n ulkosuhteiden alaan kuuluvissa rauhanohjelmissa sekä lisäämään unionin jäsenvaltioiden välisen ja ulkomaankaupan, kehitysavun sekä kehitys- ja turvallisuuspolitiikan välistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä.

1.4

ETSK suosittaa painokkaasti, että lisätään kansalaisyhteiskunnan osallistamista päätöksentekoprosessiin, kuten tapahtuu Pohjois-Irlannin Peace-ohjelman kaltaisissa EU:n rauhanrakennusaloitteissa kaikkialla maailmassa. Nämä hyötyvät liike-elämän, ammattiliittojen ja vapaaehtoissektorin aktiivisesta panoksesta.

1.5

Erasmus-ohjelman menestykseen viitaten ETSK kehottaa tehostamaan viestintää koulutuksen ja tiedottamisen roolin vahvistamiseksi ja EU:n ”rauhanrakentamissanoman” levittämiseksi ja unionin piiriin kuuluvien ja muiden kansalaisjärjestöjen keskinäisen oppimisen helpottamiseksi, sekä luomaan EU:n rauhanhankkeiden Valkoinen kyyhky -brändin niiden tunnettuuden lisäämiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.

1.6

Kansalaisten aktiiviseksi sitouttamiseksi ETSK kehottaa perustamaan rauhanpolun, joka ulottuu Pohjois-Irlannista Nikosiaan ja yhdistää kaksi jakautunutta saarta Euroopan eri puolilla. Kuten Santiago de Compostelan kaltaisten kulttuurireittien suosio on osoittanut, vaeltajat tekevät tällaisia matkoja pyhiinvaelluksena tai oppiakseen lisää erilaisista kulttuureista inhimillisen vuorovaikutuksen välityksellä. Valkoinen kyyhky -polulla he oppivat myös rauhanperinnöstä, johon Euroopan unioni perustuu.

1.7

”Valkoinen kyyhky” viittaa Columbanukseen, irlantilaiseen pyhiinvaeltajaan, jota on kuvattu Euroopan yhtenäisyyden suojeluspyhimykseksi. Hän on myös moottoripyöräilijöiden suojeluspyhimys. Valkoinen kyyhky -polku seuraa hänen alkuperäistä reittiään Irlannista Ranskaan, Sveitsiin, Itävaltaan ja Italiaan ja kulkee läpi sodan ja konfliktien runtelemien seutujen, kuten länsirintaman, Etelä-Tirolin ja Balkanin niemimaan. Se on myös virtuaalinen reitti ja EU:n matkaa sodasta rauhaan kuvaava, huipputeknologiaa hyödyntävä historiankirja, joka kannustaa EU:n arvojen, kuten kunnioituksen, suvaitsevaisuuden ja keskinäisen ymmärryksen, sävyttämään elämäntapaan ja oppimiseen.

1.8

ETSK kehottaa EU:ta luomaan uuden globaalin rauhanrakentamisstrategian, jossa on kolme osa-aluetta:

Lohko 1 – Konfliktien estäminen, kansalaisyhteiskunta, johdonmukaisuus

—

Kaksinkertaistetaan rauhanrakentamiseen osoitettu rahoitus kaikissa asiaan liittyvissä EU:n toimintapolitiikoissa, ja kiinnitetään erityisesti huomiota konfliktien estämiseen, sovinnon etsimiseen ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun, mikä edistää suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta unionissa ja sen ulkopuolella.

—	Edistetään kansalaisyhteiskunnan järjestelmällistä osallistamista EU:n ulkosuhdepolitiikkaan liittyvän päätöksenteon kaikilla tasoilla ja rauhanrakentamiseen liittyvissä ohjelmissa.

—	Lisätään EU:n puolustus-, kehitysapu-, kauppa- ja konfliktinratkaisustrategioiden johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä kaikissa maailman maissa, joissa EU:lla on toimintaa.

—	Sisällytetään Erasmuksen ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaltaisiin nuoriso-ohjelmiin rauhanrakentamiseen, unionin kansalaisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen liittyviä osia.

—	Lisätään viranomaisten välistä ja valtioiden välistä koordinointia sekä kokemusten vaihtoa valtiollisten ja valtiosta riippumattomien rauhanjärjestöjen kanssa paikallis-, valtio- ja kansainvälisellä tasolla.

Lohko 2 – Tiedotus, viestintä, koulutus

—	Järjestetään koulutusta sovittelun, neuvottelun ja vuoropuhelun aloilla paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten rauhanjärjestöjen kesken.

—	Luodaan kannustimia, joilla edistetään Euroopan yhdentymiseen, rauhanrakentamiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyvää opetusta ja oppimista perus-, toisen ja korkea-asteen koulutuksessa kaikkialla EU:ssa.

—	Perustetaan eurooppalaiset rauhanrakennuskeskukset Belfastiin ja Nikosiaan sekä oppimiskeskuksia, jotka yhdistävät strategisia kohteita Valkoinen kyyhky -polun varrella.

—	EU tunnustaa Valkoinen kyyhky -symbolin viralliseksi EU:n kaikkien rauhanhankkeiden merkiksi. Samalla lisätään hankkeiden velvoitetta tiedottaa unionin tuesta.

—	Euroopan komissio panostaa EU:n rauhanhankkeista kertoessaan enemmän Valkoinen kyyhky -brändiin.

Lohko 3 – Euroopan rauhanpolku

Perustetaan EU:n Valkoinen kyyhky -työryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää ja tukea

—	paikallisyhteisöjen, alueellisten elimien, muiden olemassa olevien reittien, kuten WesternFrontWayn, sekä Valkoinen kyyhky -polun varrella olevien museoiden ja kulttuurikohteiden konsultointia

—	yhteistyötä YK:n, Unescon, Etyj:n ja Euroopan neuvoston kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa

—	verkostoitumista maraton-, vaellus-, pyöräily- ja moottoripyöräilytapahtumien ja muunlaisten kansalaisaloitteiden kanssa

—	The Friends of St Columbanus -ryhmän Euroopan neuvostolle osoittamaa hakemusta reitin viralliseksi tunnustamiseksi eurooppalaiseksi kulttuurireitiksi, joka olisi yksi Valkoinen kyyhky -polkuun kuuluvista yhteyksistä

—	logistiikan valmistelua Irlannista Kyprokselle ulottuvan polun rakentamiseksi entisten konfliktialueiden läpi ja ”sivupolkujen” rakentamiseksi alueille, jotka ovat antaneet merkittävän panoksen rauhan rakentamiseen, kuten Skandinavian maat, Keski- ja Itä-Eurooppa

—	taloudellista ja teknistä tukea virtuaalitodellisuutta hyödyntävälle Valkoinen kyyhky -toimintatavalle, jota käytetään tulevaisuudessa oppilaitoksissa kaikkialla unionissa huipputeknologiaan pohjaavana historiankirjana

—	Valkoinen kyyhky -polun vuorovaikutteista verkkoversiota, joka yhdistää kohteet ja rauhankeskukset ja tarjoaa kertovan elementin niille, jotka eivät kykene kulkemaan reittiä jalan.

2. Taustaa

2.1

Euroopan unionin nykyään kohtaamat vakavat haasteet uhkaavat Eurooppa-aatteen ydintä. Pakolais- ja maahanmuuttoaalto, rahoituskriisi, säästötoimet, ekstremismi, turvallisuusuhkat, poliittinen kahtiajakautuminen ja brexitin vaikutus ovat ravistelleet EU:ta perustuksiaan myöten. EU:n kyvyttömyys reagoida asianmukaisesti vastauksia ei voi jatkua, jos halutaan Euroopan tähän mennessä pisimmän rauhanajan kestävän. Tilanteen äärimmäisen epävakauden huomioon ottaen EU:n on reagoitava myönteisillä, kunnianhimoisilla, luovilla ja rakentavilla toimilla, ja unionin vision tulee heijastaa Eurooppa-hankkeen ydintehtävää eli rauhan edistämistä ja ylläpitämistä.

2.2

EU:n rauhanhankkeen menestymisen ansiosta eurooppalaisten uudet sukupolvet ovat säästyneet ensi käden kokemuksilta sodan todellisuudesta. Muistuttamalla kansalaisia lähtökohdastaan EU luo uudelleen yhdistävän ihanteen, joka vahvistaa EU:n ja sen tehtävän uskottavuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on työskenneltävä uusin voimin rauhan rakentamiseksi kaikkialla maailmassa, mutta myös itse Euroopassa. Vaihtamalla kokemuksia ruohonjuuritason konfliktien ratkaisemisesta sekä eri kulttuurien, yhteisöjen ja maiden välisistä kompromisseista ja yhteisymmärryksestä EU voi vahvistaa ja edistää perusarvojaan eli vapautta, oikeutta, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa kaikkialla.

2.3

Ulkopuolisten silmin EU olisi nähtävä rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Syyrian, Afganistanin ja Jemenin konfliktit ovat kuitenkin pakottaneet meidät tarkastelemaan kriittisesti tapaa, jolla EU reagoi sotilaallisista toimista aiheutuviin humanitaarisiin kriiseihin. Saavuttaakseen asetetut tavoitteet ja noudattaakseen periaatteitaan EU:lla on moraalinen velvollisuus ajatella geopoliittisia ja taloudellisia etuja pidemmälle ja suojella konflikteihin joutuneiden viattomien uhrien ja erityisesti lasten henkeä. EU:n varat voivat antaa merkittävän panoksen ihmisten elinolojen parantamiseksi konfliktialueilla, mutta tulokset ovat rajallisia. Keskittymällä konfliktien estämiseen alueilla, missä rauha ja turvallisuus ovat uhattuina, ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa EU voi kasvattaa ruohonjuuritason sitoutumista ja lisätä pysyvän rauhan todennäköisyyttä.

2.4

Koska lähtökohtaisesti jokainen rauhaan sijoitettu euro säästää seitsemän euroa puolustusmenoissa, ETSK kehottaa EU:ta asettamaan rauhan rakentamisen etusijalle EU:n uutta talousarviota koskevissa ehdotuksissa (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027). Euroopan komission ehdottamalla, kymmenen miljardin euron panoksen saavalla uudella Euroopan rauhanrahastolla tulisi olla aito rauhanrakentamisen ulottuvuus, niin että sen toimintaan osallistuisi aktiivisesti paikallisia ja kansainvälisiä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, sillä olisi kaksisuuntaista vaihtoa toimijoiden välillä, keskuksia tietämyksen siirtoa varten ja strategia, jonka avulla se kykenee levittämään viestiään kaikkialla maailmassa. ETSK kehottaa myös panemaan kaikilta osin täytäntöön vuonna 2016 vahvistetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian, jolla pyritään estämään konflikteja, edistämään ihmisten turvallisuutta, puuttumaan epävakauden perussyihin ja työskentelemään turvallisemman maailman hyväksi.

3. Tausta – muistaminen, juhlistaminen, tiedottaminen

3.1

Nyt kun ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut sata vuotta, EU:n kansalaiset ovat paitsi muistaneet kaatuneita pohtineet myös konfliktin hintaa. Tarkastelemalla rauhaan johtanutta tapahtumakulkua päättäjät saavat oppia historiasta ja rauhanprosessien kehkeytymisestä. Tärkeiden rauhanaikojen palauttaminen mieleen muistuttaa sodan perinnöstä ja solidaarisuuden hengestä sen jälkeen. Tuleviin vuosiin osuu useita keskeisten tapahtumien merkkipaaluja, kuten 30 vuotta Berliinin muurin murtumisesta ja Libanonin rauhasta (2019) ja 25 vuotta Daytonin rauhansopimuksesta (2020). Vuonna 2018 oli myös pitkänperjantain eli Belfastin sopimuksen 20-vuotispäivä ja Kolumbian rauhansopimuksen kaksivuotispäivä. Tuomalla esiin näille sopimuksille antamansa tuen EU edistää pyrkimystensä arvostusta kaikkialla maailmassa.

3.2

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden innoittamana pyrkimyksiin tehostaa Euroopan oppimisprosessia konfliktien pohjalta yhteistä hyvää edistäväksi voimatekijäksi pitäisi sisältyä kulttuuri tärkeänä uutena osatekijänä. Euroopan komission korkea edustaja Federica Mogherini on korostanut kulttuuridiplomatian merkitystä keskeisenä välineenä EU:n kansainvälisissä diplomaattisuhteissa. Esimerkit kulttuuriperintökohteiden suojelusta kulttuuri-identiteettien ja kielten edistämiseen auttavat luomaan vakaita poliittisia yhteisöjä, joissa erilaiset etniset, kansalliset, uskonnolliset ja kielelliset ryhmät tuntevat olonsa turvalliseksi ja pystyvät toimimaan yhdessä rauhanomaisesti. Samalla kun tunnustetaan kulttuuridiplomatian edut EU:n ulkosuhteissa Euroopan kasvava sisäinen polarisoituminen huomioon ottaen, käsitettä voidaan soveltaa myös puututtaessa EU:n sisäisiin erimielisyyksiin. 500-luvulla elänyt irlantilainen pyhiinvaeltaja Columbanus (1), jota on kuvattu yhtenäisen Euroopan suojeluspyhimykseksi, tarjoaa perinnön, tarinan ja kulttuurisen yhteyden EU:n uudelle globaalille strategialle, jonka tarkoitus on edistää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä rauhan avulla. Sen vuoksi aloitteen nimeen sisältyy rauhan symboli, valkoinen kyyhky – White Dove.

4. Valkoinen kyyhky -toimintatapa

Valkoinen kyyhky -toimintatapa yhdistää sosiaalisen vuorovaikutuksen uudenaikaiset menetelmät ikiaikaisiin viestinvälittämistapoihin ja luo siten EU:lle uuden suunnan yhdistämällä sen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.

4.1 Otetaan edelläkävijän asema – tuodaan EU:n johtajuutta maailmanlaajuiseen rauhanrakennustyöhön

Tukemalla aktiivisesti vakaiden, oikeudenmukaisten ja vauraiden yhteiskuntien luomista kaikkialla maailmassa EU menee pelkkää rauhan edistämistä pidemmälle. Vaikka EU:n pyrkimykset eivät aina onnistukaan niin kuin toivotaan, EU:n arvojen tunnetuksi tekeminen kannustaa sisäisistä konflikteista kärsiviä maita väkivallattomaan kehitykseen. Erinomaisia esimerkkejä ovat Pohjois-Irlannissa toteutettu EU:n Peace-ohjelma ja EU:n tuki Kolumbian rauhanprosessille. Yksi esimerkki sitoutumisesta on myös vuonna 2015 julkistettu EU:n nuorisostrategia, jonka tarkoituksena on estää eurooppalaisten nuorten syrjäytyminen. Lisäämällä kulttuuri-, puolustus-, kehitysapu-, kauppa- ja konfliktinratkaisustrategioidensa johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä keskinäisesti ja kansainvälisten järjestöjen kanssa EU voisi ottaa johtoaseman globaalin rauhan rakentamisessa.

4.2 Annetaan esimerkkiä tiedotuksen, viestinnän ja koulutuksen avulla

Näyttämällä tietä esimerkillään ja tekemällä keskeisiä arvojaan tunnetuksi EU voi osoittaa suuntaa hyödyntämällä tiedotusta, koulutusta ja viestintää strategioinaan aiempaa luovemmin. Ruohonjuuritason rauhanrakentajien välinen kokemusten vaihto Euroopassa ja sen ulkopuolella on keskeisen tärkeää. Sovittelun, neuvottelun, vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen kehittämisen aloilla koulutusta tarjoavien Euroopan rauhankeskusten perustaminen, kuten aiemmissa komitean lausunnoissa ehdotetaan (2), ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan rauhanrakentajien kanssa on aivan olennaista. Esittelemällä työtään riittävin resurssein varustettujen ja tarkkaan kohdennettujen koulutus- ja tiedotusohjelmien avulla EU kykenee kasvattamaan ymmärrystä rooliaan kohtaan ja perustelemaan pyrkimyksensä kansalaisille ja osoittaa heille monikulttuurisen aktiivisuuden arvon sekä palauttaa heidän uskonsa Eurooppa-hankkeen lähtöajatukseen.

4.3 Kuljetaan polkua – kaikkien ulottuvilla oleva kulttuurireitti

4.3.1

Pysyvä Pohjois-Irlannista Nikosiaan ulottuva rauhanpolku kutsuu ihmisiä kaikilta elämänalueilta fyysisiin ja henkisiin pyrkimyksiin, joiden tarkoituksena on luoda uusia ystävyyksiä ja tavata ihmisiä, jotka ovat halukkaita jakamaan kokemuksiaan konflikteista. Euroopan halki kulkeva 5 000 kilometrin mittainen kulttuurireitti seuraa Columbanuksen jalanjälkiä vieden pyhiinvaeltajan alkuperäistä reittiä pidemmälle Irlannista Italiaan läpi sodan ja konfliktien runtelemien alueiden, kuten länsirintaman, Etelä-Tirolin ja Balkanin niemimaan, ja yhdistää ihmisiä ja paikkakuntia matkan varrella. Vaeltajat kuulevat tarinoita konfliktien jättämästä perinnöstä ja ennen kaikkea rauhanrakentamisen mekanismeista. Valkoinen kyyhky -polulle luodaan myös oppimiskeskuksia ja pohjoiseen, itäiseen, keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan ulottuvia sivupolkuja, jotta vaeltajat voivat valita reittinsä ja käydä niin monissa paikoissa kuin haluavat. Valkoinen kyyhky -toimintatavan avulla edistettäisiin tällaisten sivupolkujen ulottamista sekä EU:n alueille että unionin ulkopuolelle luodaten paitsi fyysisiä kulkureittejä myös kulttuurisia yhteyksiä (esimerkiksi Skotlantiin ja erityisesti Ionaan). Niin ikään voidaan määrittää Ukrainan ja Lähi-idän kaltaisille seuduille linkittyviä rauhanrakentamista edistäviä yhteyksiä. Näin toimimalla voitaisiin myös löytää keinot luoda yhteyksiä muihin jo vakiintuneisiin reitteihin, kuten Pyhän Jaakobin (Santiago de Compostelan) pyhiinvaellusreittiin.

4.3.2

Reittiin kuuluu myös verkkoportaali, jonka avulla luodaan virtuaalinen ja interaktiivinen kokemus ja esitellään kutakin kohdetta audiovisuaalisin keinoin. Esittelyt sisältävät samat reitin varrella suusanallisesti kuultavat tarinat niille, joiden liikuntakyky ei ole riittävä Valkoinen kyyhky -polun kulkemiseen. Virtuaalista polkua on tarkoitus käyttää myös rauhanrakentamisen opetusvälineenä kouluissa, ja sen avulla voidaan kulloisenkin paikallishistorian ja mahdollisten reittiin nivoutuvien yhteyksien pohjalta kehittää luovuutta ja ymmärtämystä entisestään ja siten edistää sitä, että asia koetaan laajalti omaksi kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Sen mallina on väestönsuojelun ja konfliktien estämisen perustason koulutuksessa käytetty teknologia, ja se antaa tekotodellisen kokemuksen konfliktista ja rauhanrakentamisesta. Teknologia-avusteisena oppimateriaalina tämä täyttää digitaaliajan koulutukselliset vaatimukset ja täydentää perinnäisiä opetustekniikoita, joissa keskitytään pikemminkin sodanlietsojiin kuin rauhaa rakentaviin ihmisiin.

5. EU:n uusi talousarvio (monivuotinen rahoituskehys) rauhanrakentamisen ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisen maksimoimiseksi

5.1

Vaikka rauhanrakentamisen ratkaisujen löytäminen ei ole yksinkertaista, on keinoja muuttaa strategioita ja painopisteitä konfliktien pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. EU:n talousarvion uudistaminen tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden tähän luomalla ”johdonmukaisuutta, koordinointia ja täydentävyyttä” EU:n rauhanrakentamispolitiikkojen välille ja Euroopan komissioon, missä rakenteiden monimutkaisuus tekee unionin ulkosuhdehallinnon ja muiden tahojen välisestä käytännön koordinaatiosta haastavaa. Samalla on varmistettava kauppa-, kehitysapu-, turvallisuus- ja kehityspoliitikkojen välinen johdonmukaisuus ja tunnustettava tarve sovittaa EU:n toimielimien, EU:n jäsenvaltioiden ja muiden tärkeiden avunantajien välillä politiikka ja käytäntö yhteen.

5.2 Keskittyminen konfliktien ehkäisemiseen

Ulkosuhteisiin liittyvissä EU:n talousarvioehdotuksissa vuosiksi 2021–2027 on annettava rauhanrakentamiselle tärkeämpi sija. Ehdotuksiin sisältyy turvallisuusalan määrärahojen lisääminen 40 prosentilla 4,8 miljardiin euroon, uuden puolustusrahaston luominen 13 miljardilla eurolla, 6,5 miljardin osoittaminen sotilaalliseen liikkuvuuteen Verkkojen Eurooppa -välineestä ja ulkoisen toiminnan rahoituksen lisääminen 26 prosentilla eli 120 miljardiin euroon. Lisäksi Euroopan komission ehdotus ”talousarvion ulkopuolisesta” 10,5 miljardin määrärahasta Euroopan rauhanrahastolle tarkoitettuna yhteisiin toimiin EU:n ulkopuolisissa maissa on ihanteellinen pyrittäessä varmistamaan, että EU:n toimet todella soveltuvat konfliktien estämiseen. Vuonna 2017 EU antoi vakautta ja rauhaa edistävään välineeseen kuuluvaa uudenlaista tukea koskevan asetuksen edistääkseen sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämistä – ”turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä”. EPLO (European Peacebuilding Liaison Office) on toistuvasti esittänyt huolensa siitä ja tarpeesta lisätä kansalaisyhteiskunnan osuutta toiminnassa.

5.3 Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen – naiset ja nuoret etusijalle

Yhä laajemmin tunnustetaan, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli rauhanrakentamisstrategioiden tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistamisessa pitkällä aikavälillä. Yhteistyö paikallisten ruohonjuuritason toimijoiden kanssa auttaa sekä parantamaan konfliktien ymmärtämistä alhaalta ylöspäin tarkasteltuna että lisäämään ihmisten sitoutumista prosessiin paikallistasolla edistämällä konfliktiriskit paremmin huomioon ottavaa rauhan rakentamista ja positiivista vahvistamista. YK:n päätöslauselmassa 2419 korostetaan nuorten roolia rauhansopimusten vaatimassa neuvottelussa ja täytäntöönpanossa, ja naisten roolia tähdennetään YK:n päätöslauselmassa 1325. Myös ammattijärjestöjen toiminnalla ja kaikenkokoisilla liikeyrityksillä on merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan liikkeelle saamisessa. Muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ja erityisesti uhrit on otettava huomioon asiantuntevalla tavalla, minkä lisäksi hyvien naapuruussuhteiden mukainen lähestymistapa on tärkeä ihmisten vuorovaikutuksessa yhteisöissä ja työpaikoilla. Myös EU:n ja kansalaisyhteiskunnan välisellä järjestelmällisellä vuoropuhelulla voidaan luoda uraauurtavia ja kestäviä suhteita, kuten ETSK on osoittanut suhteissa EU:n naapureihin Afrikassa, Aasiassa ja muualla.

5.4 EU:hun liittyvän tietoisuuden lisääminen

Koska kansalaisten tietoisuus EU:n rauhanrakentamistyöstä on vähäistä, uudessa talousarviossa on annettava enemmän painoa tiedotukselle, koulutukselle ja viestinnälle ja erityisesti niin perinteisen kuin sosiaalisen median hyödyntämiselle. Vaikka huoli sosiaalisen median vaaroista ja sen demokraattisille valtioille mahdollisesti aiheuttamasta uhasta onkin todellinen, median hyödyntäminen myönteisten muutosten aikaansaamiseksi on liian vähäistä. Rauhanjournalismin, kulttuuridiplomatian ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun tulisi saada lisää resursseja EU:n uudessa talousarviossa. Myös koulutuksella on tärkeä rooli, koska sen avulla opetetaan lapsia ja nuoria paitsi ”suvaitsemaan”, myös kunnioittamaan erilaisuutta. Tästä ovat olleet esimerkkinä erityinen EU:n ohjelmayksikkö ja yhdennetyn koulutuksen aloite (Integrated Education Movement) Pohjois-Irlannissa.

5.5 Parhaiden käytäntöjen jakaminen

EU:lla on valtavasti kokemusta muun muassa Kaakkois-Aasian, Lähi-idän, Keski-Amerikan, Balkanin niemimaan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan alueilta. Osa tästä työstä on ollut hyvin menestyksekästä, osa ei. Ottaen oppia historiasta EU:n on kunnioitettava ja edistettävä eettistä toimintatapaa, josta esimerkkinä on kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskeva aloite (3). Kannustamalla kansalaisyhteiskunnan kattavaan osallistumiseen perustuvia prosesseja se auttaa torjumaan riistoa ja korruptiota ja edistämään hyvää hallintotapaa. Niin huonot kuin hyvätkin kokemukset on hyödynnettävä politiikan suunnittelussa. Vaikka ei olekaan olemassa yhtä kaikille sopivaa toimintamallia, on olemassa konfliktialueille yhteisiä perusperiaatteita, joita ei voida jättää huomiotta. Kokemusten vaihto etenkin sisäisten ja ulkoisten toimien välillä olisi organisoitava paremmin, koska siitä on toistaiseksi puuttunut järjestelmällinen lähestymistapa yhteiseen oppimiseen nähden. Kyseessä on hukattu mahdollisuus ja vakava poliittinen virhe, mihin on puututtava.

5.6 Tulevat toimet

Kun sodasta on kulunut sata vuotta ja kun juhlistetaan rauhaa ja kulttuuriperintöä, EU:lla on mainio tilaisuus osoittaa uudestaan arvonsa maailmassa paitsi taloudellisena voimatekijänä myös rauhan rakentamisen, turvaamisen ja edistämisen globaalina johtajana. Keskittymällä rauhaan terrorismin uhatessa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella EU voi hyödyntää omaa kokemustaan esimerkkinä siitä, mikä on mahdollista saavuttaa, mutta mitä on myös jatkuvasti vaalittava kulttuurienvälisen vuoropuhelun, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden ja keskinäisen kunnioituksen edistämiseksi.

Koska Valkoinen kyyhky -toimintatapa tarjoaa etenemissuunnitelman EU-johtoiselle globaalille rauhanrakentamisstrategialle sekä konkreettisen ja virtuaalisen reitin vaeltajille, se on malliesimerkki tavasta elää, oppia ja olla yhteydessä muihin yhä globalisoituneemmassa maailmassa. Sosioekonomisilta, uskonnollisilta ja kulttuurisilta taustoiltaan erilaiset, erilaisista yhteisöistä olevat ja eri-ikäiset ihmiset kokoontuvat yhteen EU:n eri kolkista ja unionin ulkopuolelta oppimaan uutta erilaisista kulttuureista ja perinteistä ja luomaan uusia yhteyksiä, jotka perustuvat EU:n arvojen parempaan ymmärtämiseen.

Reitin merkitseminen Valkoinen kyyhky -symbolilla ei olisi ainoastaan kunnianosoitus EU:n rauhanrakentamistyölle kaikkialla maailmassa vaan tarkoittaisi myös uutta visiota Euroopalle ja toivon viestiä yhä haastavammassa maailmassa.

Jos rauhanrakentamisen politiikassa on tahtoa, on siihen tarjolla myös Valkoinen kyyhky -toimintatapa.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EU:n ”isä” Robert Schuman kuvasi 500-luvulla elänyttä pyhiinvaeltajaa ”kaikkien yhtenäisen Euroopan rakentamiseen tähtäävien suojeluspyhimykseksi”.

(2) ETSK:n lausunto Pohjois-Irlannin rauhanprosessista, annettu 23.10.2008 (EUVL C 100, 30.4.2009, s. 100).

ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan unionin rooli rauhan lujittamisessa ulkosuhteissa: hyviä käytänteitä ja tulevaisuuden näkymiä”, annettu 19.1.2012 (EUVL C 68, 6.3.2012, s. 21).

(3) Kuten mainitaan ETSK:n lausunnossa ”EU:lle elintärkeiden tuotteiden tuonnin turvaaminen unionin nykyisen kauppapolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikkojen avulla”, 16.10.2013 (EUVL C 67, 6.3.2014, s. 47).

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/37

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)”

(2019/C 228/06)

Esittelijät: Vladimíra DRBALOVÁ

Peter SCHMIDT

Yves SOMVILLE

Työvaliokunnan päätös	16.10.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	217/6/8

Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi

1. Johdanto

1.1

ETSK on jäsenistönsä moninaisuuden ansiosta silta EU:n ja sen kansalaisten välillä, ja se esittää tässä ominaisuudessa kunnianhimoisen näkemyksensä tulevaisuudesta, jossa Eurooppa on kestävän kehityksen maailmanlaajuinen johtaja.

1.2

Euroopan unionin perustaminen on yksi Euroopan historian onnistuneimmista rauhanhankkeista ja sosiaalis-taloudellisista rakenteista. EU:n perusarvoiksi otettiin ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo, kansanvalta, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. (1) Näiden arvojen tulee jatkossakin olla EU:n tulevan kehittämisen ja toiminnan ytimessä.

1.3

Seitsemänkymmentä vuotta kestänyt rauha ja vakaus Euroopassa on historiallinen ja poikkeuksellinen saavutus. Sen ovat mahdollistaneet Eurooppa-hanke ja Euroopan unionin rakentaminen, jossa on luotu Euroopan kansojen unioni ja vähitellen tiivistetty Euroopan valtioiden siteitä toisiinsa yhteisen päämäärän kautta. Tästä syystä EU on edelleen houkutteleva rakenne ehdokasmaille ja EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuville maille. Euroopan täytyy kuitenkin valmistautua kohtaamaan uusi geopoliittinen tilanne. ETSK:n tulisi osaltaan auttaa lisäämään tietoisuutta siitä, että rauhaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä loputtomiin.

1.4

Sisämarkkinat taloudellisine, sosiaalisine ja ympäristöön liittyvine ulottuvuuksineen ovat Euroopan yhdentymisen ytimessä. Sisämarkkinoiden tulisikin pystyä luomaan kestäväpohjaista kasvua ja innovaatiotoimintaa, houkuttelemaan investointeja ja edistämään yritystensä kestävää kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. On kuitenkin tärkeää myös huomata, etteivät sisämarkkinoiden myönteiset vaikutukset ole jakautuneet tasaisesti eikä kaikilla kansalaisilla ole mahdollisuutta hyötyä niiden tuomasta hyvinvoinnista.

1.5

1.6

Kestävä kilpailukyky tarkoittaa puolestaan mallia, jossa taloudellinen menestys, ympäristöasiat ja sosiaalinen osallistavuus ovat tasapainossa. Kestävän kehityksen huomioon ottavaan maailmanlaajuiseen kilpailukykyindeksiin tulee siis sisällyttää kaksi uutta ulottuvuutta: ympäristöasiat ja sosiaaliset näkökohdat. (3)

1.7

Neljä vapautta eli tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja pääoman liikkuvuus, jotka yhdessä mahdollistavat kaupan ja talouden kehityksen, työllisyyden, luovuuden ja innovoinnin, osaamisvaihdon sekä infrastruktuurin kehittämisen syrjäisille alueille, muodostavat Euroopan ytimen. Toimivat taloudelliset vapaudet ja kilpailusäännöt käyvät käsi kädessä sosiaalisten perusoikeuksien kanssa eivätkä saa vaarantaa niitä.

1.8

EU:lla on kuitenkin edelleen vastassaan poikkeuksellisia sisäisiä ja ulkoisia taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja poliittisia haasteita (4), jotka uhkaavat sen olemassaoloa: protektionismi sisämarkkinoilla, sosiaalinen eriarvoisuus, populismi, nationalismi ja ääriliikkeet (5) sekä geopoliittiset mullistukset ja valtavat teknologiset muutokset.

1.9

Nopeasti muuttuva ilmasto, biologisen monimuotoisuuden romahtaminen, muut ympäristöriskit ja kollektiivinen epäonnistuminen toimivan politiikan toteuttamisessa ovat myös keskeinen uhka Euroopan väestölle, taloudelle ja ekosysteemeille. Tästä syystä tarvitaan vahva EU:n strategia YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseksi. Tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa huolehditaan paremmin ympäristöstä, ja niillä on suuremmat mahdollisuudet kehittyä entistä kestäväpohjaisemmiksi.

1.10

Kansalaiset kaikkialla Euroopassa ja varsinkin alueilla, joilla työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on yleistä tai joihin kohdistuu rakennemuutoksia, tarvitsevat laadukkaita työpaikkoja, ja on selvää, että tähän kysyntään on löydettävä vastauksia. Tästä seuraa, että kaikki – viranomaiset, hallitukset, työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot – ovat velvollisia pohtimaan uudelleen, millainen on kestäväpohjainen Eurooppa, jotta voidaan edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista.

1.11

Työmarkkinoille pääsyä tulee kiireellisesti helpottaa parantamalla laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja tehokkaamman koulutusjärjestelmän yhteyttä niin, että koulutus tarjoaa tarvittavat taidot esimerkiksi harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän järjestelmän kautta.

1.12

Sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus ovat sidoksissa toisiinsa, ja talouden täytyy tukea sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista uusiutumista ennen kaikkea edistämällä ja kehittämällä avaintaitoja ja suosimalla monipuolistumista. YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tulee kannustaa yksityissektoria auttamaan osaltaan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on edistää hyvinvoinnin tasa-arvoista ja kestävää kasvua kaikkien hyväksi sekä sosiaalisten oikeuksien, ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien suojelua. (6)

1.13

Eurooppa-hankkeen kulttuuriulottuvuus kaikessa monimuotoisuudessaan on myös tunnustettava täysin kaikessa EU:n toiminnassa. Tähän kuuluu kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja vaaliminen, kulttuurin ja luovuuden sisällyttäminen koulutukseen ja nykypäivän luovan työn tukeminen yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistäjänä.

1.14

Kestävä kehitys on tulevaisuuteen suuntautunut prosessi, jonka taustalla tulee olla vahva poliittinen tahto ja päättäväisyys siitä, että kestävyysajattelua toteuttavan Euroopan unionin luomiseksi on muutettava talouden suuntaa kohti kestokykyistä ja yhteistoiminnallista, resurssitehokasta, vähähiilistä ja sosiaalisesti osallistavaa tulevaa mallia (7), jossa hallitusten, yritysten, työntekijöiden, kansalaisten ja kuluttajien käyttäytymistä, toimintaa ja päätöksiä ohjaa taloudellisten, ympäristöön kohdistuvien ja yhteiskunnallisten vaikutusten vastuullinen tiedostaminen.

—	ETSK kehottaa ensinnäkin laatimaan Agenda 2030:n täytäntöönpanemiseksi kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen strategian, jonka toteutuminen taataan kunnianhimoisella EU:n talousarviolla.

—

Kilpailukyky ja kestävä kehitys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, kunhan sosiaaliset näkökohdat ja ympäristöasiat sisällytetään osaksi kilpailukyvyn määritelmää. Kilpailukykyä ei pidä määritellä pelkästään määrinä ja hintoina, vaan mieluiten ottaen huomioon myös eurooppalaiset arvot, laadun ja kestävän kehityksen osana täysin kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita.

—	Eurooppa tarvitsee uuden kasvumallin, joka eroaa laadullisesti tähänastisesta: sen on oltava sosiaalisesti osallistavampi ja ympäristön kannalta kestävämpi, ja sen avulla on voitava kannustaa ja tukea digitaalisen ja ekologisen siirtymän lähentymistä Euroopan maissa ja yhteiskunnissa.

—

Kestävyysajattelun mukaiset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeä väline tuettaessa ja edistettäessä prosessia, jossa vahvistetaan Euroopan johtavaa asemaa kestäväpohjaisen yhteiskunnan edelläkävijänä. Niillä on tuettava korkealaatuisten työpaikkojen luomista, uusiutuvaa energiaa, koulutusjärjestelmiä, kohtuuhintaista ja ympäristöä säästävää hyvien yhteyksien julkista liikennettä, ekologisesti suunniteltua digitaaliteknologiaa, tutkimusta ja innovointia.

—	Eurooppalaisten yritysten täytyy tehdä oma osansa ja kantaa vastuunsa: niiden tulee näyttää muulle maailmalle mallia tilanteessa, jossa eurooppalaisen järjestelmän kilpailukyky ja taloudellinen kestävyys määritellään uudelleen ainoan maapallomme kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

2. Kansalaisten Eurooppa

2.1

Eurooppalaiset pitävät Eurooppaa yhä vähemmän ratkaisuna ja yhä enemmän ongelmana. Nationalismi ja protektionismi ovat ajankohtaisia uhkia. Euroopan unioni, joka ei ole antanut riittävästi painoarvoa Eurooppa-hankkeen kulttuuriulottuvuudelle, ei identiteetin ja arvojen murentuessa onnistu löytämään vastauksia paikallisiin ja maailmanlaajuisiin kysymyksiin.

2.2

Kansalaisten, erityisesti nuorten, oikeutettujen huolenaiheiden ymmärtäminen ja heidän demokraattisen osallistumisensa lisääminen on hyvin tärkeää. EU:n nykyisten osallistumismekanismien ja kuulemisprosessien parantaminen ja uudistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nuorisoasiat on sisällytetty muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sekä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin.

—	Järjestelmällisestä kansalaisvuoropuhelusta on tehtävä todellinen demokraattisen osallistumisen väline Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. (8)

—	ETSK järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalisena edustajana EU:ssa aikoo jatkossakin toimia aktiivisesti päätöksentekoprosessissa.

—

Myös EU:sta tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukainen eurooppalainen kansalaisaloite, joka on maailman ensimmäinen monikansallinen osallistumisväline, kaipaa enemmän tukea ja kehittämistä. ETSK on vaatinut yksinkertaisempia ja helppotajuisempia sääntöjä sen täytäntöönpanoa varten (9) ja toimii komission ja kansalaisten välittäjätahona erityisesti järjestämällä jokavuotisen kansalaisaloitteen päivän konferenssin ja antamalla apua ja tukea kansalaisaloitteiden järjestäjille.

—

Nuoret on saatava mukaan ja osallistumaan Euroopan poliittisiin prosesseihin (10) edistämällä laajempaa kansalaisaktiivisuutta eli muun muassa äänestämistä, vapaaehtoistoimintaa, nuorisojärjestöihin liittymistä ja osallistumista työpaikkademokratiaan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun. (11) ETSK tukee nuorten osallistumista omaan toimintaansa ja kehittää nuorille suunnattuja tapahtumia, joita ovat esimerkiksi ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” ja nuorten yrittäjien palkinto.

—

Kansalaisten tuen voittamiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi EU:n toimielinten ja kansallisten hallitusten päätöksenteossa, johon myös alue- ja paikallistaso osallistuvat. Tällainen toimenpide olisi esimerkiksi neuvoston työskentelytapojen uudistus avoimuuden parantamiseksi ja niiden vastuuvelvollisuus- ja avoimuusongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät suljettujen kolmikantaneuvottelujen liialliseen käyttöön ennen säädösten hyväksymistä tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä. (12) (13)

—

Olisi luotava institutionaalisia mekanismeja, joilla tehostetaan ETSK:n lausuntojen vaikutusta EU:n politiikanlaadintaan ja päätöksentekoprosesseihin esimerkiksi parantamalla komitean lausuntojen jatkotoimien seurantaa ja tekemällä EU:n neuvoston kanssa yhteistyösopimus, jolla varmistetaan muun muassa komitean lausuntoja käsittelevä järjestelmällinen tiedotus neuvoston työryhmille.

—	Yleisön tuen saaminen YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanolle eli uudelle yhteiskuntasopimukselle on ratkaisevan tärkeää.

3. Sosiaalinen Eurooppa

3.1

Eurooppalaisen sosiaalisen mallin tulisi turvata vankka ja oikeudenmukainen suoja kaikille kansalaisille ja samalla lievittää köyhyyttä ja tarjota kaikille mahdollisuudet menestyä. Kunnolliset tulot kaventaisivat kuilua rikkaiden ja heikommassa asemassa olevien välillä ja turvaisivat laadukkaat elinolot. Jokaiselle olisi turvattava ihmisarvoiset työolot ja -ehdot, tasa-arvo, hyvinvoinnin parantuminen ja terveyserojen supistuminen maiden sisällä ja välillä ja sukupolvien välillä. Sosiaalinen osallisuus ja suojelu, laadukkaat työpaikat, sukupuolten tasa-arvo, hyvälaatuinen, kohtuuhintainen ja helppopääsyinen julkinen terveydenhuolto, kohtuuhintainen ja laadukas asuntotarjonta, ekologinen oikeudenmukaisuus, korkealaatuinen julkinen opetus ja yhdenvertaiset kulttuurin saantimahdollisuudet: näiden tulee olla tärkeimmät kansallisia ja eurooppalaisia poliittisia asialistoja ohjaavat periaatteet.

—	Uusi yhteiskuntasopimus, joka tarjoaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan, on välttämätön. Tästä syystä ETSK vaatii sosiaalista toimintaohjelmaa YK:n Agenda 2030:n toteuttamiseksi kaikilla tasoilla.

—

ETSK vaatii parantamaan koulutusjärjestelmiä yleisesti ja investoimaan niihin enemmän ja kannattaa kaikille kuuluvaa oikeutta elinikäiseen oppimiseen, jotta ihmiset voivat opetella uusia taitoja sekä täydentää ja päivittää osaamistaan. Olisi myös lisättävä investointeja instituutioihin, toimintapolitiikkoihin ja strategioihin, joilla autetaan ihmisiä tulevissa työelämän murroksissa, ja tuettava laajemmin sukupuolijärjestystä muuttavien, tasa-arvoon tähtäävien mitattavien tavoitteiden toteutumista. (14)

—

Julkisella politiikalla ja lainsäädäntötoimenpiteillä tulee varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset ja Euroopassa asuvat saavat samantasoisen suojan ja voivat käyttää perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan. EU:n tulee kehittää poliittisia linjauksiaan ja toimintaansa, jotta niillä varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja taataan, että kaikilla erilaisia syrjinnän muotoja kohtaavilla on yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa.

—

Jäsenvaltioiden kehityssuuntien eriytyminen aiheuttaa yhä enemmän huolta. Toimenpiteet vähimmäispalkan ja vähimmäistulon turvaamiseksi osana EU:n sosiaalisen lähentymisen prosessia voivat olla tärkeä sosiaalisen suojelun osatekijä. Ne auttaisivat saavuttamaan kunnollisen elintason kaikissa maissa. Samalla ne osaltaan tukevat kasvua ja tehostavat lähentymistä – tai jarruttavat eriytymistä – EU:n sisällä. (15)

—	Kestäväpohjainen siirtymä edellyttää investoimista tehokkaisiin ja yhdennettyihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, joissa tarjotaan laadukkaita palveluja. (16)

—	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten väliset vankat työehtosopimusneuvottelujärjestelmät olisi säilytettävä keskeisinä keinoina ennakoida ja hallinnoida siirtymiä ja muutoksia.

—	Edellä mainittujen toimenpiteiden pitäisi auttaa luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan helpottaa sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa kaikilta osin.

4. Kestävä ympäristö

4.1

Ympäristöriskit ovat edelleen pääosassa maailmanlaajuisen riskikartoituksen (Global Risks Perception Survey, GRPS) tuloksissa. Tänä vuonna niitä oli viiden suurimman riskin joukossa kolme todennäköisyyden perusteella ja neljä vaikutusten perusteella. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat eniten huolta, mutta kyselyyn vastaajat ovat yhä huolestuneempia ympäristöpolitiikan epäonnistumisesta: ”epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemissä ja siihen sopeutumisessa” laski tärkeysjärjestyksessä Pariisin jälkeen, mutta loikkasi vaikutusten näkökulmasta takaisin toiselle sijalle tänä vuonna. (17)

4.2

Kuolleella planeetalla ei ole elämää, työpaikkoja eikä yrityksiä. Biologisen monimuotoisuuden romahtaminen ja ilmastonmuutos merkitsevät siis sitä, että EU:n on ehdottomasti luotava laadukkaita työpaikkoja (18) ja tarjottava toimiva ratkaisu työnantajille, työntekijöille ja muille kansalaisyhteiskunnan edustajille. Sopeutustoimien viivästyminen tai toteuttamatta jättäminen voi korottaa huomattavasti ilmastonmuutoksen kokonaiskustannuksia (19) ja voimistaa sen tappavaa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen, myös ihmiskuntaan.

4.3

Euroopan ilmastorahoitussopimuksen luonnoksesta on keskusteltu useita vuosia ja keskustellaan edelleen. Sopimuksen ansiosta EU voisi säilyttää johtavan asemansa kestävän kehityksen alalla ja ilmastonmuutoksen torjunnassa (20).

—

Tässä strategiassa on varmistettava, että ainakin Pariisin sopimus pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan ja välittömästi ja otetaan huomioon sovittamalla yhteen EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästöjen vähentämistavoitteet ja sitoumus rajoittaa lämpötilan nousu enintään yhteen asteeseen sekä toteuttamalla kunnianhimoista EU:n ilmastopolitiikkaa, jossa luovutaan nopeasti kaikista fossiilisista polttoaineista ja siirrytään energiatehokkuudesta kohti energian käytön absoluuttista alenemista. EU:n olisi vauhditettava oikeudenmukaista ja kestäväpohjaista siirtymistä käyttämään mahdollisimman suurelta osin uusiutuvaa energiaa (21), joka on puhdasta, kohtuuhintaista, yhteisöomistajuutta tukevaa eikä johda energiaköyhyyteen eikä vaaranna Euroopan yritysten kestävää kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.

—	Ilmastorahoitussopimuksessa tulee käsitellä kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikan osa-alueita: oikeudenmukaista siirtymää muutoksen seurausten lieventämiseksi ja vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi sekä konkreettisia toimintapolitiikkoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

—

ETSK toistaa kehotuksensa siitä, että EU:lle tulee kehittää kattava elintarvikepolitiikka (22), jolla pyritään kestäväpohjaisiin elintarvikejärjestelmiin ja niiden pohjalta terveellisiin ruokavalioihin. Politiikassa tulee linkittää maatalous ravitsemukseen ja ekosysteemipalveluihin ja varmistaa, että elintarvikeketjut turvaavat kansanterveyden eurooppalaisen yhteiskunnan kaikissa osissa. Lisäarvon oikeudenmukainen jakautuminen elintarvikeketjun eri vaiheille on tärkeää.

—	Maatalous voisi olla osa ratkaisua, jolla hillitään ilmastonmuutosta (kiertotalous, hiilidioksidin varastointi jne.), sillä se kattaa valtaosan Euroopan aluetta. Kestävä maatalous on lisäksi tärkeässä asemassa sosioekonomisen rakenteen säilyttämisessä maaseudulla.

—	EU:n täytyy muuttaa lineaarinen talous vähähiiliseksi kiertotaloudeksi. Kiertotalouspolitiikalla tulisi varmistaa, että kierto on pitkäaikaista, pienimuotoista, paikallista ja puhdasta. Tietyissä teollisissa toiminnoissa kierrot saattavat olla laajamittaisiakin. (23)

—

Olisi laadittava ja saatettava voimaan yhteiset vaatimukset puhtaan ilman ja veden turvaamiseksi ja valtamerten suojelemiseksi. On toteutettava kunnianhimoisia toimenpiteitä metsäkadon ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi Euroopassa ja koko maailmassa ja luonnonvarojen kestämättömän riiston lopettamiseksi myös globaalissa etelässä. On toteutettava toimenpiteitä Euroopan kulutustasojen saattamiseksi maapallon tuotantokyvyn tasolle muun muassa panemalla täytäntöön omavaraisuusstrategioita. (24)

5. Eurooppalaiset yritykset vahvempaan maailmanlaajuiseen johtoasemaan kestävän kehityksen alalla

5.1

Yritykset luovat edellytykset yhteiskunnan ja ympäristön kehitykselle. Kestävä kilpailukyky on välttämätön edellytys sille, että yritykset voivat täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa. Yritysten toiminta on yhä kestäväpohjaisempaa, ja ne seuraavat ja arvioivat liiketoimintansa yhteiskunnallisia sekä ympäristöön, kuluttajansuojaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia ja raportoivat niistä omien erityisolosuhteidensa ja resurssiensa perusteella ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Euroopan tuleekin omaksua toimintapoliittinen lähestymistapa, jolla pyritään johdonmukaisesti sen tavoitteeseen saavuttaa johtava asema maailmassa kestävän kehityksen alalla. Monet yritykset Euroopassa ovat jo edelläkävijöitä, mutta niiden tulee olla vieläkin kunnianhimoisempia ja levittää kestävyysajattelua arvoketjuihin kannustaen erityisesti pk-yrityksiä.

5.2

Monenlaiset uudet mallit muuttavat tuottajien, jakelijoiden ja kuluttajien välistä suhdetta. Joillakin näistä uusista malleista (muun muassa toiminnallinen talous, jakamistalous ja vastuullinen rahoitus) pyritään ratkaisemaan muita ihmisille ja maapallolle keskeisiä haasteita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän kehityksen kannalta: sosiaalinen oikeudenmukaisuus, osallistava hallinto ja luonnonvarojen ja luonnonpääoman vaaliminen.

—

Meneillään oleva neljäs teollinen vallankumous muuttaa perinpohjaisesti globaalia taloutta ja erityisesti valmistusteollisuutta ja teollisuuspalveluja. Eurooppa tarvitsee todellisen digitaalisen murroksen, jotta se voi turvata maailmanlaajuisen kestävän kilpailukyvyn ja tuottaa kestävää kasvua ja työpaikkoja. Eurooppa tarvitsee kokonaisvaltaisen käänteen voidakseen tulla maailman dynaamisimmaksi digitaaliseksi alueeksi, jossa otetaan huomioon digitaalitalouden maailmanlaajuinen luonne ja yritysten integroituminen globaaleihin arvoketjuihin.

—

Tukemalla tällaisia innovatiivisia malleja Euroopan unioni voi päästä kärkeen sellaisten innovatiivisten kestäväpohjaisten talousmallien kehittämisessä, joissa liitetään erottamattomasti yhteen taloudellinen hyvinvointi, korkeatasoinen sosiaalinen suojelu ja ympäristökestävyys, ja luoda näin ”eurooppalaisen tuotemerkin”.

—

Eurooppalaisten yritysten täytyy pysyä innovoinnin ja luovuuden kärjessä ja noudattaa tiukkoja työelämään, kuluttajansuojaan ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia kaikkialla Euroopassa. Vaikka älykkäällä politiikanteolla ja hyvällä hallinnolla on tärkeä rooli oikean kehyksen määrittämisessä, innovaatioita ja ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin tuottavat yritykset ja niiden työntekijät läheisessä yhteistyössä tiede-elämän ja tutkijoiden kanssa.

—	Liiketoimintaympäristö, joka auttaa valmistautumaan tulevaisuuteen, perustuu avoimiin markkinoihin ja reiluun kilpailuun, ja siihen sisältyvät myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Lisäksi se luo mahdollistavat ja kannustavat olosuhteet yritystoiminnalle.

—

Ohjausta ja tukea on oltava tarjolla, jotta kaikki yritykset ja erityisesti pk-yritykset voivat digitalisoitua ja jotta voidaan kääntää riittämättömien teknologia- ja innovaatioinvestointien suuntaus tietoisuutta lisäämällä, kannustamalla rahoitustoimintaan, tukemalla t&k-toimintaa ja investoimalla tarvittaviin taitoihin.

6. Vapaa ja reilu kauppa

6.1

EU:n kauppapolitiikka on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa koko EU:hun ja yhdistää kaikki sen jäsenvaltiot. Kauppapolitiikka on auttanut EU:ta kasvattamaan vaurauttaan monien kumppanien kanssa käytävän kauppavaihdon kautta. EU on nykyisin yksi maailmankaupan johtavista valloista. Kansainväliseen kauppaan on kytköksissä yli 30 miljoonaa työpaikkaa. (25) EU:lla on tärkeä rooli palvelukaupassa ja huomattava kauppataseen ylijäämä tavarakaupassa muun muassa Yhdysvaltojen kanssa (yli 107,9 miljardia vuoden 2018 ensimmäisten 11 kuukauden aikana). Samaan aikaan EU vaalii ja edistää kaupan avulla sosiaalisen osallisuuden ja ympäristönsuojelun arvoja, jotka ovat keskeisiä kestäväpohjaisen globalisaation eli sellaisen globalisaation muodon luomiseksi, joka hyödyttää suuryritysten ja sijoittajien lisäksi myös tavallisia ihmisiä, työntekijöitä, viljelijöitä, kuluttajia ja pk-yrityksiä.

6.2

EU:n tavoitteena on ajaa – monenvälisesti, kahdenvälisesti ja yksipuolisesti – kauppapoliittista visiota, jossa yhdistetään toisaalta perinteinen merkantilistinen lähestymistapa markkinoille pääsyyn (tullit ja muut rajoitukset) ja toisaalta kestävän kehityksen tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

6.3

EU:n kauppapolitiikka on vahvistanut kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä neuvotteluvaiheessa että täytäntöönpanovaiheessa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työn ansiosta. ETSK kannattaa kaikkien sellaisten organisaatioiden ammattimaistamista, joiden avulla kansalaiset voivat vaikuttaa enemmän kauppasopimusten sisältöön ja valvoa tarkemmin, noudattavatko kauppakumppanit laadullisia sitoumuksia ja vaatimuksia. (26)

—

EU:n kauppapolitiikan, samoin kuin diplomatian ja naapuruuspolitiikan, tulee heijastaa sen omia sisäisiä arvoja, jotka perustuvat sen asemaan maailmanlaajuisena johtajana kestävässä kehityksessä, ja olla niiden kanssa johdonmukaista. EU:n pitäisi pystyä säilyttämään kilpailukykynsä ja hoitamaan liittolaissuhteitaan keskeisten kumppaneidensa kanssa samalla kun se ylläpitää, vahvistaa ja kehittää korkeatasoisten ympäristö- ja sosiaalivaatimusten malliaan.

—	ETSK kehottaa erityisesti asettamaan kunnianhimoiset kauppapoliittiset tavoitteet kaikilla kolmella tasolla – yksipuolisesti, kahdenvälisesti ja monenvälisesti –, jotta voidaan toisaalta luoda kasvua ja työpaikkoja EU:hun ja toisaalta edistää sääntöpohjaista kauppapolitiikkaa maailmanlaajuisesti.

—	Yksipuolisina toimina EU:n tulisi uudistaa ja kehittää yleistä tullietuusjärjestelmää ja Kaikki paitsi aseet -menettelyä niin, että tuettaisiin vähiten kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden kehitystä.

—

Kahdenvälisesti EU:n tulisi edelleen jatkaa uusien markkinoiden avaamista, liiketoimintamahdollisuuksien lisäämistä ja kuluttajien kysyntään vastaamista yhä useampien kumppaneiden kanssa varmistaen samalla korkeatasoiset sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset maataloudessa, teollisuudessa ja palvelualalla.

—

Monenvälisesti EU:n tulisi ottaa johtoasema WTO:n uudistamisessa, jotta vältetään riitojenratkaisuelimen (Dispute Settlement Body) valituselimen (Appellate Body) toiminnan lamaantuminen. ETSK on äskettäin esittänyt kunnianhimoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia ehdotuksia uudistuksen tekemiseksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. (27) Tavoitteena on varmistaa, että WTO, joka on ainoa kansainvälisen kaupan valvoja, edistää merkittävällä tavalla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, varmistaa johdonmukaisuuden kauppasääntöjen ja kansainvälisten työelämän normien välillä ja helpottaa Pariisin sopimuksessa tehtyjen sitoumusten noudattamista.

—

Avoimuus kaupan alalla edellyttää tehokkaita kaupan suojatoimia ja strategisille EU:n aloille kohdistuvien ulkomaisten suorien sijoitusten toimivaa seurantamekanismia. Tarkoituksena on tietenkin suojella EU:ta ja sen kuluttajia, työntekijöitä ja yrityksiä epäoikeudenmukaisilta ja hyökkääviltä kauppakäytänteiltä.

—	Yhteistyötä kansainvälisellä tasolla kaikkien asiaankuuluvien organisaatioiden (OECD, UNECE, ILO, WTO jne.) kanssa on syvennettävä, jotta voidaan tehokkaasti ratkaista maailmanlaajuiset haasteet, joihin kuuluvat ilmastomuutos, köyhyys, petokset, veronkierto ja kyberhyökkäykset.

7. Julkiset hyödykkeet ja palvelut

7.1

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 20 mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne”. (28) Nämä palvelut eivät voi toimia vain yleisten kilpailu- ja markkinasääntöjen mukaan, vaan tarvitaan erityisiä sääntöjä, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada kohtuulliseen hintaan näitä olennaisiksi katsottuja ja unionin yhteisiksi arvoiksi tunnustettuja palveluja (29).

—	Viranomaisten tulee edistää kestävän kehityksen tavoitteita julkisten hankintasopimustensa kautta soveltamalla niihin oma-aloitteisesti ympäristöperusteisia ja sosiaalisia hankintakriteerejä, jotka on määritelty julkisista hankinnoista annetussa uudessa EU:n lainsäädännössä.

—	Julkisten peruspalvelujen (30), kuten koulutuksen, terveydenhuollon, lastenhoidon ja julkisen liikenteen, sekä julkisten hyödykkeiden, kuten puhtaan juomaveden, puhtaan ilman ja pilaantumattoman maaperän tulee olla kaikkien saatavilla ja kohtuuhintaisia.

8. Oikeudenmukainen verotus

8.1

EU:n veropolitiikassa on kaksi osa-aluetta: suora verotus, joka kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimialaan, ja välillinen verotus, joka kohdistuu tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja vapauteen tarjota palveluja sisämarkkinoilla. EU on silti asettanut eräitä suoraan verotukseen liittyviä yhdenmukaistettuja vaatimuksia yritys- ja henkilöverotusta varten, ja jäsenvaltiot ovat ryhtyneet yhteisiin toimenpiteisiin veronkierron ja kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. EU:n tulee kuitenkin jatkaa sellaisen oikeudenmukaisen verojärjestelmän edistämistä, jossa yksityishenkilöt ja oikeushenkilöt maksavat tuloihinsa ja voittoihinsa suhteutettua veroa. Välillisen verotuksen alalla EU koordinoi ja sovittaa yhteen arvonlisäveroa (alv) ja valmisteveroja koskevaa lainsäädäntöä. Se varmistaa, ettei vaihtelu välillisten verojen kannoissa tai järjestelmät, jotka suosivat yrityksiä tietyissä maissa epäoikeudenmukaisesti muihin nähden, vääristä kilpailua sisämarkkinoilla.

8.2

Avoimuuden puute, syrjintä, kilpailun vääristyminen ja haitalliset verokäytännöt kärjistävät taloudellista epätasa-arvoa ja vähentävät investointeja ja työpaikkoja, ja tämä johtaa yhteiskunnalliseen tyytymättömyyteen, epäluottamukseen ja demokratiavajeeseen. Tästä syystä oikeudenmukainen EU:n veropolitiikka olisi pantava täytäntöön noudattaen yleistä kestävän kehityksen strategiaa, ei ristiriidassa sen kanssa, jotta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävään kehitykseen tehtäviä investointeja.

—	Tehtäessä talous- ja rahaliittoon tarpeellisia uudistuksia olisi myös huolehdittava paremmasta verotuksen koordinoinnista jäsenten välillä ja euron yhtenäisestä edustuksesta kansainvälisissä organisaatioissa.

—

ETSK kannattaa oikeudenmukaista verotusta ja petosten, veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien soveltamien finanssikäytäntöjen torjuntaa. EU:n toimielinten, hallitusten ja yritysten yhteisenä tavoitteena tulee olla yhteistyön tekeminen tehokkaiden mekanismien ottamiseksi käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa kaksi veronkierron vastaista direktiiviä. (31)

—

Petosten ja veronkierron torjunnan koordinointiin tulisi sisältyä myös toimenpiteitä, joilla estetään yhtiöveropohjan kaventuminen ja voitonsiirto: Euroopan komissio on arvioinut, että tämä osuus oli 50–70 miljardia euroa joka vuosi ennen kuin toimenpiteitä alettiin toteuttaa. Keräämättä jäävän arvonlisäveron määräksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa joka vuosi.

—	EU:n täytyy tehdä yhteistyötä muiden talousalueiden kanssa, jotta korruptiota ja veronkiertoa voidaan torjua tehokkaasti maailmanlaajuisella tasolla ja jotta voidaan varmistaa kansainvälisten yhtiöverotussääntöjen selkeys, avoimuus, objektiivisuus ja ennakoitavuus.

—	Suuri yleisö vaatii yhä useammin verotuksen käyttämistä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseen, ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen ja kestävän kasvun edistämiseen.

—

ETSK vaatii tehokkaita ja koordinoituja verotustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki yhtiöt maksavat oman osuutensa veroista ja osallistuvat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioiden rahoittamiseen, jotta hallitukset voivat turvata sosiaaliset oikeudet. (32) ETSK kannattaa komission ehdotusta perustaa yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja. (33)

—

Internetalustoja käyttävät uudet liiketoimintamallit ja muut digitaaliset välineet ovat johtaneet siihen, ettei yritysten tarvitse enää olla välttämättä fyysisesti läsnä tietyssä maassa. ETSK katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusia periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan, ja että tästä tulee käydä vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa ja osallistua aktiivisesti OECD:n ja G20:n tasolla käytäviin keskusteluihin digitaalitaloutta koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, jotta voidaan välttää kauppaan ja verotukseen liittyvien jännitteiden kärjistyminen maailman keskeisten taloustoimijoiden välillä. (34)

9. Hallintotapa

9.1

Muutoksen ohjaaminen kohti kestävää kehitystä edellyttää uudenlaista hallintotapaa sekä uusia sääntöjä ja välineitä EU:n toimintapolitiikkoja määriteltäessä ja toteutettaessa. Kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista ja monialaista poliittista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita käsitellään kokonaisuutena.

—	EU:n täytyy varmistaa, että kaikki sen sisäiset ja ulkoiset toimintapolitiikat ovat johdonmukaisia ja kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaisia, niin että tehokkuus-, suhteellisuus- ja kestävyysperiaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

—

Euroopan komission laatimien paremman sääntelyn välineiden käyttö on yksi tapa varmistaa kestävän kehityksen valtavirtaistaminen EU:n toimintapolitiikoissa. Kaikissa komission vaikutustenarvioinneissa tulee arvioida ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotta kestävä kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja lukuun. Myös jälkiarvioinneissa tulee tarkastella kaikkia kolmea ulottuvuutta vahvasti yhdennetyllä otteella. Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on myös välttämätöntä noudattaen perussopimusten määräyksiä, joissa velvoitetaan erikseen kuulemaan työntekijöitä ja työnantajia annettaessa lainsäädäntöä sosiaaliasioista (154 artiklan 2 kohta). Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan alueiden komitean ja kansallisten parlamenttien kuuleminen on myös yksi paremman sääntelyn väline, jonka avulla täytetään Agenda 2030:n ytimessä oleva osallistavuusvaatimus.

—

REFIT-foorumi, vaikutustenarvioinnit ja muut arvioinnit ovat keinoja varmistaa, että lainsäädäntö on yrityksille ja kansalaisille suotuisaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon ottaen. Näiden välineiden käytössä olisi tulevaisuudessakin hyödynnettävä kaikkia saatavilla olevia lähteitä, myös kansalaisyhteiskuntaa, arvioitaessa, miten voidaan parantaa EU:n lainsäädännön tehokkuutta ja vaikuttavuutta sen tavoitteisiin nähden. Välineiden tulisi auttaa parantamaan laaja-alaisesti kestävän kehityksen sääntelyä kaikissa sen ulottuvuuksissa. Tavoitteena ei ole vain yksinkertaistaa ja vähentää tarpeetonta rasitetta ja varmistaa lainsäädännön tavoitteiden saavuttaminen tehokkaasti niitä alentamatta, vaan myös osaltaan arvioida uudelleen, vahvistaa, muuttaa ja tehostaa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja parantaa sen täytäntöönpanoa.

—

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talouden ohjauskehys, jossa keskitytään osin työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon, mutta siinä puututaan heikosti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja EU:n edistymiseen Pariisin tavoitteiden saavuttamisessa, kuten käy ilmi vuoden 2019 vuotuisesta kasvuselvityksestä. (35) ETSK kehottaa laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvan kestävän kehityksen strategian, joka pohjautuu kestävän kehityksen sykliin ja jossa asetetaan täydentäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä indikaattoreita ja -tavoitteita.

—

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rooli kehitysohjelman täytäntöönpanon välineenä tulee tunnustaa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää suotuisia olosuhteita ja toimivia institutionaalisia puitteita. Lähtökohtana tälle on yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden kunnioittaminen. EU:n olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä hyviä työmarkkinasuhteita ja toimivaa työhallintoa.

—

Euroopan unionin olisi vahvistettava siteitään jäsenvaltioihin ja palautettava kansalaistensa luottamus noudattamalla hyvin toteutettua paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) lähestymistapaa, joka mahdollistaa yhdennetyn paikallisen kehittämisen ja kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallistumisen ruohonjuuritasolla. ETSK on vakuuttunut, että CLLD voisi tarjota monia etuja tuloksekkaana eurooppalaisena kehittämisvälineenä. (36)

10. Kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttopolitiikkaan

10.1

Keskustelussa kestäväpohjaisen Euroopan tulevaisuudesta ei voida sivuuttaa Euroopan suhtautumista muuttoliikkeeseen. Väestörakenteen kehitys osoittaa, että Eurooppa tarvitsee tulijoita ja heidän taitojaan, osaamistaan ja yrittäjyyspotentiaaliaan. Muuttoliikettä koskevia käsityksiä ja muuttoliikepolitiikkaa on muutettava kiireellisesti kolmansien maiden kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön pohjalta, jotta aiheesta voidaan käydä järkiperäistä keskustelua tosiseikkojen pohjalta. Pakolaiset ja muuttajat olisi nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle mallille. (37) Sitä varten tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa maahanmuuttoon sekä muuttoliikestrategia.

—

EU:n olisi otettava käyttöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, joilla tuetaan turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja joilla myös vahvistetaan osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EU:n olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä ILO:n kanssa työperäisen muuttoliikkeen ja kotouttamisohjelmien alalla.

—

ETSK vaatii pakolaisille turvallisia, laillisia reittejä EU:hun. Kaikkien jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansallisten sidosryhmien koordinoitu lähestymistapa, joka perustuu jaettuun vastuuseen, oikeudenmukaiseen jakoon, lähentymiseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, on välttämätön, jotta saadaan enemmän vaihtoehtoja perheenyhdistämiseen, sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen.

—	Kotoutumattomuuteen liittyy taloudellisia, sosiokulttuurisia ja poliittisia riskejä ja kustannuksia. Investoiminen muuttajien kotoutumiseen on näin ollen paras vakuutus mahdollisten tulevien kustannusten, ongelmien ja jännitteiden varalle.

—

Integraatio on kaksisuuntainen prosessi, jossa vastaanottavalla yhteisöllä ja muuttajilla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joten vastuu on jaettava molempien kesken. Ei ole oikeudenmukaista eikä realistista odottaa uusien tulokkaiden kotoutuvan ilman apua, kun edessä on huomattavia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia esteitä. Prosessin helpottamiseksi EU:n yhteiskuntien eri väestöryhmien pelkoihin, toiveisiin ja huoliin olisi vastattava julkisin toimin, joilla torjutaan EU:n vastaista ja muukalaisvihamielistä retoriikkaa. Tätä varten asianomaisiin toimintapolitiikkoihin tulisi sisältyä selkeä, johdonmukainen ja perusteltu joukko velvollisuuksia, ja samalla olisi tuomittava johdonmukaisesti muuttajien vastainen retoriikka ja käyttäytyminen.

—

Sota, ilmastonmuutos ja tulevaisuudennäkymien puuttuminen unionin ulkopuolisissa maissa voi johtaa jatkuvaan ja mahdollisesti yhä kasvavaan pakolaisten ja muuttajien virtaan. Maastamuuttoon kannustavien työntötekijöiden yleinen vähentäminen on maailmanlaajuinen haaste. Kaikenlaiset muuttoliikkeet (myös ilmastopakolaisuus) lisääntyvät, kun ihmiset joutuvat siirtymään yhä enemmän. Tästä syystä EU:n on oltava aiempaa valmiimpi koordinoimaan heidän jakautumistaan eri jäsenvaltioihin. ETSK on jo korostanut, että epätasapainoiset taloudelliset prosessit voivat osaltaan lisätä epävakautta tässä yhteydessä. ETSK kannattaakin näkemystä, jonka mukaan Lissabonin sopimus antaa riittävän laajat valtuudet tarkistaa maahanmuuttopolitiikkaa ”ympäristön vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden” aseman sääntelemiseksi.

11. EU:n talousarvio

11.1

ETSK tunnustaa, että ohjelmilla, joihin komissio ehdottaa suurimpia menolisäyksiä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä, on korkea eurooppalainen lisäarvo (t&k&i, Erasmus+). Komitea pitää kuitenkin kyseenalaisena sitä, että näiden lisäysten vuoksi tehdään mittavia leikkauksia Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), koheesiopolitiikkaan ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jotta EU:n talousarviota saadaan pienennettyä siten, ettei se vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä enää ole nykyisen talousarvion tapaan 1,16 prosenttia vaan vain 1,11 prosenttia suhteessa EU-27:n bruttokansantuloon.

11.2

ETSK pitää kyseenalaisina yhteisen maatalouspolitiikan maksusitoumusmäärärahoihin ehdotettuja leikkauksia. Leikkaukset estävät kestäväpohjaisen maaseudun kehittämismallin täytäntöönpanon, joka on YMP:n uusimman uudistuksen yleistavoite, sekä ruoan ja maanviljelyn tulevaisuudesta hiljattain annettuun komission tiedonantoon sisältyvien muiden tavoitteiden saavuttamisen.

11.3

Komission ehdotuksessa keskitytään valitettavasti liiaksi nykytilanteen säilyttämiseen. ETSK pitää valitettavana epäsuhtaa, joka vallitsee EU:n edessä olevien uusien haasteiden luonteen ja laajuuden ja EU:n tavoitteiden sekä toisaalta niiden saavuttamiseen käytettävissä olevien resurssien välillä.

11.4

Kansalaisten epäluottamus kansallisia ja EU-tason demokraattisia instituutioita kohtaan on mahdollistanut sellaisten poliittisten liikkeiden nousun, jotka kyseenalaistavat EU:n demokraattiset arvot ja periaatteet. Tällaisia poliittisia liikkeitä kuuluu nykyisin muutamien EU:n jäsenvaltioiden hallituksiin.

—

Uusiin ja olemassa oleviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi EU tarvitsee tänä poliittisesti kriittisenä hetkenä vahvan EU:n talousarvion. Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2017 on vaatimaton eikä tarpeeksi kunnianhimoinen. ETSK vaatii Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean tapaan, että varojen osuudeksi asetetaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon ja että tulot saadaan pääasiassa EU:n omista varoista ottamalla käyttöön Mario Montin johtaman omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän ehdottamat veroerät (38).

—	ETSK katsoo, että varat on jaettava jäsenvaltioille oikeudenmukaisten jakokriteerien perusteella, jotta kriisin vuoksi keskeytynyt taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen voi jatkua. (39)

—

ETSK katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on lisättävä rahoitusta, jotta i) jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annetun Göteborgin julistuksen ja edistää sen mukaisesti laadukkaiden työpaikkojen luomista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ii) voidaan toteuttaa YK:n Agenda 2030 ja iii) voidaan panna täytäntöön Pariisin sopimus, jolla edistetään siirtymistä vihreisiin ja digitaalisiin yhteiskuntiin.

—

EU tarvitsee kunnianhimoisia talousarvioita, joita käytetään välineinä sellaisen politiikan toteuttamisessa, jolla kehitetään selkeää strategiaa unionin vahvistamiseksi, yhdentymisen ja demokratian lisäämiseksi, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseksi vahvemmin niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella, yritysten auttamiseksi paremmin ratkaisemaan ympäristöön liittyviä ja digitaalisia haasteita, sosiaalisen ulottuvuuden lujittamiseksi ja maaseutuyhteisöjen tukemiseksi. Vain tällä tavalla EU voi hillitä sisäisiä hajottavia voimia ja saada ne kuriin sekä ratkaista ulkoiset geopoliittiset haasteet.

—	ETSK kannattaa ehdotusta asettaa EU-varojen saamisen ehdoksi, että jäsenvaltio kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on yksi EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisten unionin arvojen peruspilareista.

12. Viestintä

12.1

Kunnianhimoisimmatkaan EU-tason poliittiset suunnitelmat ja ohjelmat eivät auta kaventamaan kuilua unionin ja sen kansalaisten välillä, jos niistä ei tiedoteta riittävästi.

12.2

Epäsuhta EU-tason aloitteiden, toimien ja päätösten ja kansalaisten käsitysten välillä johtaa kierteeseen, jota kiihdyttävät tietämättömät tai väärää tietoa saaneet kansalaiset, ja tämän seurauksena populismi lisääntyy useimmissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan eräissä väestöryhmissä on alkanut ilmetä EU-vastaista ajattelua, joka vaarantaa Eurooppa-hankkeen jatkumisen.

12.3

Tarvitaankin kiireellisesti kokonaisvaltainen kaikkien EU:n toimielinten yhteinen viestintästrategia, joka kattaa kaikki tasot, myös kansalaisyhteiskunnan toimijat, jotta voidaan torjua tätä tiedonpuutetta ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa viestintää.

12.4

Tehokkaan viestintäpolitiikan tulee olla todellista vuoropuhelua tiedon jakajien ja tiedon vastaanottajien välillä, jotta lähestymistapa ei olisi ylhäältä alas suuntautuva.

12.5

Sisältöön painottuva, uskottava ja kiinnostava viestintä EU-aiheista auttaa lisäämään tietoisuutta EU-asioista ja kiinnostusta niihin.

12.6

ETSK, joka on silta EU:n ja sen kansalaisten välillä, voisi 350 jäsenensä kautta helpottaa tällaisen koordinoinnin toteuttamista. ETSK:n jäsenten moninaisuus on suuri etu pyrittäessä saamaan yhteys mahdollisimman moniin kansalaisiin kaikkialla Euroopassa. Erityisesti nuoriin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

—	EU:n tulisi tunnustaa paremmin ETSK:n keskinen rooli EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kuromisessa umpeen ja tuettava sitä.

—	EU:n täytyy myös hajauttaa kansalaisvuoropuhelunsa paikallis- tai aluetasolle, jotta kunnat ja alueet voivat alkaa kehittää yhteistä eurooppalaista päämäärää ja identiteettiä.

—	EU:n toimintapolitiikoissa olisi otettava kansalaisten, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ehdotukset huomioon paljon nykyistä paremmin, jotta niillä olisi syy osallistua.

—	ETSK:n tulisi arvioida joka vuosi EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa tässä lausunnossa asetettujen poliittisten tavoitteiden pohjalta, jotta pystytään antamaan kansalaisille konkreettinen vastaus siitä, miten EU:n jäsenyys vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla

(2) Tämän kestävän kasvun määritelmän lähde on Oxfordin yliopiston Environmental Change Institute -laitoksen tutkija Kate Raworth, joka on kehittänyt kasvutalouden vaihtoehdoksi täysin uudenlaisen ”donitsitaloustiede”-käsitteen ja uuden 2000-luvun kestäväpohjaisen talousmallin, joka voisi auttaa poistamaan eriarvoisuuden (https://www.kateraworth.com/doughnut/).

(3) Määritelmä perustuu Sten Thoren ja Ruzanna Tarverdyanin tutkimuksiin kestävästä kilpailukyvystä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0040162516000664?via%3Dihub

(4) ETSK:n lausunto aiheesta Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta, annettu 18. lokakuuta 2017 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(5) Euroopan parlamentin päätöslauselma Uusfasistisen väkivallan lisääntyminen Euroopassa, annettu 25. lokakuuta 2018.

(6) ETSK:n lausunto aiheesta Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa, annettu 7. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 27).

(7) ETSK:n lausunto aiheesta Kestävä kehitys: EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen kartoitus, annettu 21. syyskuuta 2016 (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 41).

(8) ETSK:n lausunto aiheesta Periaatteet, menettelyt ja toimenpiteet Lissabonin sopimuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi, annettu 14. marraskuuta 2012 (EUVL C 11, 15.1.2013, s. 8).

(9) ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen kansalaisaloite (tarkistus), annettu 13. heinäkuuta 2016 (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 35).

(10) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016–2018

Eurochild Child Participation Strategy, 5. huhtikuuta 2017.

YK:n nuoriso-ohjelma Youth Participation in Development – Summary Guidelines for Development Partners

(11) ETSK:n lausunto komission tiedonannosta EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet, annettu 18. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142).

(12) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan unionin toiminnan parantaminen hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, annettu 17. syyskuuta 2015 (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 183).

(13) ETSK:n päätöslauselma aiheesta Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja muu kehitys, annettu 5. heinäkuuta 2017 (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 11).

(14) ILO Global Commission on the Future of Work – Work for a brighter future, 22. tammikuuta 2019.

(15) ETSK:n lausunto komission tiedonannosta Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa, annettu 20. helmikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(16) Euroopan komission pohdinta-asiakirja Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä, 30. tammikuuta 2019.

(17) Maailman talousfoorumin The Global Risk Report 2019 – tiivistelmä.

(18) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, annettu 25. tammikuuta 2017 (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(19) OECD:n raportti The economic consequences of Climate Change, 2. syyskuuta 2016.

(20) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan ilmastorahoitussopimus, annettu 17. lokakuuta 2018 ( EUVL C 62, 15.2.2019, s. 8 ).

(21) ETSK:n lausunto aiheesta Pariisin pöytäkirja – Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen, annettu 2. heinäkuuta 2015 (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 74).

(22) ETSK:n lausunto aiheesta Kansalaisyhteiskunnan panos kattavan EU:n elintarvikepolitiikan kehittämiseen, annettu 6. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(23) ETSK:n lausunto aiheesta Kiertotalouspaketti, annettu 27. huhtikuuta 2016 (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98).

(24) Manifesto for a Sustainable Europe for its Citizens, 28. syyskuuta 2018.

(25) Komission tiedonanto Kaikkien kauppa, annettu 14. lokakuuta 2015.

(26) ETSK:n lausunto aiheesta Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurannassa, annettu 23. tammikuuta 2019 (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 28).

(27) ETSK:n lausunto aiheesta WTO:n uudistaminen ja mukauttaminen maailmankaupan kehitykseen, annettu 23. tammikuuta 2019 (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 15).

(28) Nämä palvelut, joita komissio kutsuu ”peruspalveluiksi” ja joista ei esitetä tyhjentävää luetteloa periaatteessa 20, kuuluvat ”yleishyödyllisiin palveluihin”, joihin sovelletaan julkisen palvelun velvoitteita. ”Peruspalvelun” käsitettä ei ole EU:n lainsäädännössä, jossa säädetään vain julkisista palveluista (liikenne) ja yleishyödyllisistä palveluista (taloudellisen edun mukaiset ja muut palvelut).

(29) ETSK laatii parhaillaan oma-aloitteista lausuntoa aiheesta Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon kehittäminen peruspalveluita edistämällä osana ETSK:n panosta Sibiun huippukokoukseen ja sen jälkeiseen toimintaan.

(30) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s 165).

(31) ETSK:n lausunto aiheesta Kilpailua ja kasvua edistävä verojärjestelmä, annettu 20. syyskuuta 2017 (EUVL C 434, 15.12.2017, s. 18).

(32) Ks. alaviite 31.

(33) ETSK:n lausunto aiheesta Yhteinen (yhdistetty) yhteisöveropohja, annettu 20. syyskuuta 2017 (EUVL C 434, 15.12.2017, s. 58).

(34) ETSK:n lausunto aiheesta Monikansallisten yritysten liikevoiton verotus digitaalitaloudessa, annettu 12. heinäkuuta 2018 (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 73).

(35) Ks. alaviite 22.

(36) ETSK:n lausunto aiheesta Paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin (CLLD) pohjautuvan lähestymistavan edut yhdennetylle paikalliselle ja maaseudun kehittämiselle, annettu 7. joulukuuta 2017 (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 36).

(37) ETSK:n lausunto aiheesta Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset, annettu 12. joulukuuta 2018 (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1).

(38) Final report and recommendations of the High Level Group on Own Resources on the Future financing of the EU, joulukuu 2016.

(39) ETSK:n lausunto aiheesta Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027, annettu 19. syyskuuta 2018 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

LIITE

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin keskustelussa (työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohta):

a) Kohta 1.5

Muutetaan seuraavasti:

Kestävällä kasvulla tarkoitetaan kasvua, joka ei perustu ainoastaan määrään vaan myös – ja itse asiassa enimmäkseen – laatuun. Tämä tarkoittaa seuraavia asioita: i) ei ympäristön tai työvoiman riistoa, ii) kunnolliset elinolot, iii) talouskasvun mittaaminen vuotuisten rahavirtojen lisäksi myös varallisuuden kertymisenä ja jakautumisena, iv) kaikkien ihmisten tarpeiden täyttäminen maapallon kantokyvyn rajoissa, v) sellaisten talousmallien kehittäminen, joissa kaikki voivat menestyä, riippumatta siitä, kasvaako talous vai ei, ja vi) suljettu tulovirta, joka kiertää kotitalouksien, yritysten, pankkien, hallinnon ja kaupan välillä ja joka toteutetaan sosiaalisesti ja ekologisesti. Energia, materiaalit, luonto, ihmisyhteiskunta, valta ja yhteinen omaisuus – nämä kaikki ovat asioita, jotka puuttuvat nykyisestä mallista. Hoivaajien – jotka ovat enimmäkseen naisia – tekemää palkatonta työtä ei oteta huomioon, vaikka mikään talousmalli ei voisi toimia ilman heitä. Kestävän kasvun konsepti viittaa kasvuun, jossa otetaan huomioon paitsi taloudelliset myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat. Viime vuosina on esitetty erilaisia talousmalleja, esimerkiksi ”donitsitaloustiede”, jossa tavoitteena on täyttää kaikkien perustarpeet (jotka pohjautuvat kahteentoista sosiaaliseen perustaan) maapallon kantokyvyn rajoissa (joka on määritelty maapallon yhdeksän kriittisen kynnysarvon pohjalta). Vastaavasti on tehty ehdotuksia kasvun mittaamiseksi ”bkt:ta kattavammilla” indikaattoreilla.

Perustelu

Pyrkimyksenä on tehdä selväksi, että poistettava teksti ei ole kestävän kasvun yleisesti hyväksytty määritelmä, vaan koskee alaviitteessä mainittua Kate Raworthin esittämää talousmallia. Tekstissä ei itse asiassa edes selitetä tämän ”donitsimallin” keskeistä ajatusta, vaan siinä sekoitetaan keskenään asiaan liittyviä ennakkoehtoja, ominaisuuksia, seurauksia ja mittausnäkökohtia.

Äänestystulos:

Puolesta	:	75
Vastaan	:	132
Pidättyi äänestämästä	:	11

b) Kohta 1.6

Muutetaan seuraavasti:

Kestävä kilpailukyky tarkoittaa Kestävän kilpailukyvyn konsepti viittaa puolestaan mallia malliin, jossa taloudellinen menestys, ympäristöasiat ja sosiaalinen osallistavuus ovat tasapainossa. Tämä sisältyy esimerkiksi Maailman talousfoorumin (WEF) kestävän kehityksen huomioon ottavaan maailmanlaajuiseen kilpailukykyindeksiin Kestävän kehityksen huomioon ottavaan maailmanlaajuiseen kilpailukykyindeksiin tulee siis sisällyttää kaksi uutta ulottuvuutta: ympäristöasiat ja sosiaaliset näkökohdat.

Perustelu

Kestävän kehityksen huomioon ottavaan kilpailukykyindeksiin on nimenomaan sisällytetty ympäristö- ja sosiaaliasioihin liittyvät ulottuvuudet.

Äänestystulos:

Puolesta	:	64
Vastaan	:	147
Pidättyi äänestämästä	:	13

c) Ensimmäisen tietolaatikon toinen luetelmakohta (kohdan 1.14 jälkeen)

Muutetaan seuraavasti:

Kilpailukyky ja kestävä kehitys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, kunhan sosiaaliset näkökohdat ja ympäristöasiat sisällytetään osaksi tuotteiden ja palveluiden markkina-arvon määrittämistä kilpailukyvyn määritelmää. Kilpailukykyä ei pidä määritellä pelkästään määrinä ja hintoina, vaan mieluiten ottaen huomioon myös eurooppalaiset arvot, laadun ja kestävän kehityksen.

Perustelu

Määritelmät eivät vaikuta kilpailukykyyn markkinoilla.

Äänestystulos:

Puolesta	:	66
Vastaan	:	148
Pidättyi äänestämästä	:	9

d) Ensimmäisen tietolaatikon viides luetelmakohta (kohdan 1.14 jälkeen)

Muutetaan seuraavasti:

Eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja koko kansalaisyhteiskunnan täytyy tehdä oma osansa ja kantaa vastuunsa: niiden tulee näyttää muulle maailmalle mallia kestävyyden suhteen tilanteessa, jossa eurooppalaisen järjestelmän kilpailukyky ja taloudellinen kestävyys määritellään uudelleen ainoan maapallomme kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

Perustelu

Kaikkien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden on täytettävä roolinsa ja vastuunsa. Tämä pitää paikkansa määritelmistä riippumatta.

Äänestystulos:

Puolesta	:	56
Vastaan	:	138
Pidättyi äänestämästä	:	9

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/50

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Koheesiopolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen”

(valmisteleva lausunto)

(2019/C 228/07)

Esittelijä: Stefano MALLIA

Toinen esittelijä: Ioannis VARDAKASTANIS

Lausuntopyynnöt	neuvosto – puheenjohtajavaltio Romania, 20.9.2018 kirje Romanian Eurooppa-asioiden varaministeriltä Victor Negresculta
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	8.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	71/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää koheesiopolitiikkaa keskeisenä välineenä, jonka avulla EU:ta tuodaan lähemmäksi kansalaisiaan ja unionin alueiden välisiä eroja ja ihmisten eriarvoisuutta vähennetään. Komitea on vakaasti sitä mieltä, ettei ehdotusta koheesiopolitiikan talousarvion supistamisesta kaudella 2021–2027 voida hyväksyä.

1.2

ETSK:n mielestä EU tarvitsee uuden kunnianhimoisen ja selkeän strategian, joka on yhdenmukainen YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja johon liittyy vahva koordinointimekanismi aukottoman jatkuvuuden takaamiseksi poliittisten syklien välillä. Koheesiopolitiikan on oltava erottamaton osa tällaista kunnianhimoista strategiaa, ja siksi itse koheesiopolitiikkaa on kehitettävä niin, että se tarjoaa tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen, uuden teknologian omaksumisen, kilpailukyvyn parantamisen ja onnistuneen kestävään kehitykseen siirtymisen kaltaisiin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi siten, että samalla luodaan laadukkaita työpaikkoja.

1.3

Kun ryhdymme kipeästi kaivattuihin toimiin sen varmistamiseksi, että koheesiopolitiikka vastaa tulevaisuuden tarpeita, on tärkeää pitää mielessä tämän päivän yhteiskuntaan edelleen voimakkaasti vaikuttavat haasteet. Komitea tarkoittaa näillä erityisesti sosiaalisia ongelmia, kuten vähemmistöjen ja tiettyjen etnisten ryhmien syrjäytymistä ja syrjintää sekä perheväkivaltaa, taloudellisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi mahdollisuuksiin saada rahoitusta ja kehittää osaamistaan, ja ympäristöhaasteita, jotka liittyvät mm. ilmansaasteiden vähentämiseen ja jätehuoltoon.

1.4

EU:n koheesiopolitiikassa tulee soveltaa vahvaa alueellista lähestymistapaa tavoitteena antaa tarpeellisilla välineillä jokaiselle alueelle mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään kestävällä tavalla. ETSK katsoo, että kaikkien alueiden on voitava saada rahoitusta. Toisaalta komitea on eittämättä pettynyt rajatylittävän dynamiikan heikkenemiseen koheesiopolitiikan yhteydessä.

1.5

Jotta Eurooppa voi siirtyä taloudellisen kehityksen seuraavalle tasolle, koheesiopolitiikassa on omaksuttava investointien ja politiikkatoimien suhteen alueellisesti yhä eriytetympi lähestymistapa. ETSK uskoo, että toiminnasta voisi näin tulla alueellisesti räätälöidympää, jolloin tukea ohjautuisi samanaikaisesti sekä kaikkein syrjäisimpien ja harvaan asuttujen alueiden (erittäin alhainen väestöntiheys, saaristo- ja vuoristoalueet jne.) että väkirikkaiden ja silti haasteiden kanssa kamppailevien toiminnallisten taajama-alueiden kehittämiseen.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteyttä talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon vahvistetaan, ja kehottaa myös nivomaan toimet yhteen maakohtaisten suositusten kanssa rakenneuudistusten edistämiseksi. Komitea odottaa niin ikään, että EU-tason ja jäsenvaltioiden investointistrategiat kytketään vahvemmin toisiinsa. On tärkeää, etteivät rahastot korvaa jäsenvaltioiden toimia vaan täydentävät niitä. Oleellista on myös, että jäsenvaltiot harkitsevat onnistuneiksi osoittautuneiden hankkeiden jatkamista.

1.7

ETSK katsoo, että sääntelypaketin pitäisi olla paljon yksinkertaisempi ja että rahastojen mikrohallinnointia pitäisi välttää. Suhteellisen suppeiden toimenpideohjelmien hallintomenettelyt olisi eriytettävä paljon laajempien ohjelmien menettelyistä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita levittämään tietoa nykyisten sääntelykehysten tarjoamasta mahdollisuudesta käyttää yksinkertaistettua menettelyä, kun haetaan rahoitusta pienimuotoisiin hankkeisiin, mutta kannustaa komissiota tutkimaan myös muita mahdollisuuksia helpottaa pienempien toimijoiden osallistumista.

1.8

ETSK kannattaa rahoitusvälineiden käyttöä mutta kehottaa komissiota varmistamaan, että tällaisia välineitä suunniteltaessa testataan perusteellisesti niiden soveltuvuus kaikille jäsenvaltioille ja pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen käyttöön.

1.9

Yksi koheesiopolitiikan suurimmista ongelmista on tehokkaan viestinnän puute. ETSK kehottaa komissiota jatkamaan voimassa olevien julkistamisvelvoitteiden uudelleentarkastelua ja vahvistamaan niitä huomattavasti ottaen huomioon nykyaikaiset digitaalisen viestinnän välineet.

1.10

Sekä komission että jäsenvaltioiden on korkea aika lakata latelemasta latteuksia kumppanuusperiaatteesta ja varmistaa toden teolla, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua kaikissa vaiheissa tehokkaasti ja mielekkäästi koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tämä olisi toteutettava hyödyntäen paikallistason onnistuneita kumppanuuskokemuksia.

1.11

ETSK huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eivät voi osallistua EU:n tasolla suunnitelmallisesti koheesiopolitiikan täytäntöönpanon seurantaan. Se suosittaakin painokkaasti, että komissio perustaa eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan koheesiofoorumin, johon osallistuu työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien edustajia. Foorumin kautta komissio voi kuulla työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vuosittain koheesiopolitiikan täytäntöönpanon edistymisestä läpi ohjelmakausien.

2. Yleistä

2.1

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan (1) mukaan EU:n koheesiopolitiikan tehtävänä on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja. Tämän tehtävänannon on oltava kaikkien koheesiopolitiikan alalla toteutettavien toimien ytimessä, ja komission on vahvistettava se koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltion viranomaisten kanssa.

2.2

Globalisaation ja uusien ja tulevien teknologioiden takia lähestyvät muutokset, jotka alkavat vähitellen tuntua yhteiskunnassa, edellyttävät sopeutumista, johon vain harvat maat ovat toistaiseksi ryhtyneet juurta jaksaen. Siirtyminen uusia ja tulevia teknologioita hyödyntäviin uudenlaisiin talousmalleihin on tärkeää toteuttaa hallitusti. ETSK uskoo, että koheesiopolitiikan avulla kyetään osaltaan vastaamaan nouseviin uusiin haasteisiin, ja se pitää tätä politiikkaa keskeisenä välineenä, jonka avulla EU:ta tuodaan lähemmäksi kansalaisiaan ja unionin alueiden välisiä eroja ja ihmisten eriarvoisuutta vähennetään.

2.3

EU:n talousarvio muodostaa pienen osan unionin kaikista julkisista menoista: sen osuus on alle 1 prosentti EU:n 28 jäsenvaltion tuloista ja vain noin 2 prosenttia julkisista menoista. Kaudella 2014–2020 unionin talousarvio on suuruudeltaan 0,98 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Koheesiopolitiikan osuus unionin kokonaistalousarviosta on ollut kyseisenä aikana noin 35 prosenttia (2).

2.4

ETSK on vakaasti sitä mieltä, ettei ehdotusta koheesiopolitiikan talousarvion supistamisesta kaudella 2021–2027 voida hyväksyä. Koheesiopolitiikka on yksi EU:n konkreettisimmista politiikoista, ja sillä on potentiaalisesti merkittävä suora yhteys kansalaisten elämään. Emme voi vaatia ihmisiä tukemaan voimakkaammin Euroopan unionia ja samalla vähentää tällaisen tärkeän politiikan määrärahoja. On silti äärimmäisen tärkeää, etteivät koheesioinvestoinnit korvaa jäsenvaltioiden toimia vaan täydentävät niitä sekä valtio- että aluetasolla.

2.5

Euroopan parlamentin esittämien vastaavien kehotusten mukaisesti ETSK kannustaa komissiota esittämään vuoden 2020 jälkeiselle ajalle vahvaa ja vaikuttavaa koheesiopolitiikkaa ja edistämään tähän liittyviä pyrkimyksiä (3).

2.6

Samaan aikaan ETSK kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään yhteisymmärrykseen nykyistä laajemmasta EU:n omien varojen järjestelmästä, jonka avulla voidaan varmistaa, että unionin talousarvioresurssit ovat riittävät ja että se pystyy niiden avulla vastaamaan laajempiin tulevaisuuden haasteisiinsa.

2.7

Vaikka koheesiopolitiikan budjetti on kaiken kaikkiaan suhteellisen pieni, tämä politiikka on osoittanut selvän lisäarvonsa. Sen kautta ohjataan vuosina 2014–2020 yli 480 miljardia euroa investointeihin, joiden ansiosta voidaan muun muassa myöntää tukea yli miljoonalle yritykselle ja tarjota 42 miljoonalle kansalaiselle parempia terveydenhuoltopalveluja, 25 miljoonalle kansalaiselle suojaa torjumalla tulvia ja tulipaloja, lähes 17 miljoonalle EU:n kansalaiselle jätevesihuolto ja 15 miljoonalle kotitaloudelle laajakaistayhteys sekä luoda yli 420 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi 5 miljoonaa eurooppalaista voi osallistua koulutukseen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin ja 6,6 miljoonaa lasta pääsee uuteen, moderniin kouluun tai päiväkotiin. ETSK:n näkemyksen mukaan koheesiopolitiikassa tulee hyödyntää paikallisia esimerkkejä kansalaisten onnistuneesta osallistumisesta.

2.8

Koheesiopolitiikka on niin ikään osoittautunut useissa jäsenvaltioissa tärkeimmäksi julkisten investointien lähteeksi (4). Myös välilliset vaikutukset niiden parannusten johdosta, joita koheesiopolitiikan vaatimusten (esimerkiksi avoimuus, vastuuvelvollisuus tai yhtäläiset mahdollisuudet) täyttämiseksi on tehty, ovat hyödyttäneet eurooppalaisia huomattavasti.

2.9

Euroopan unioni on edistynyt merkittävästi SEUT-sopimuksen mukaiseen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävien toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa, mutta yleiseen sopusointuiseen kehitykseen on vielä pitkä matka.

2.10

Euroopassa, etenkin alhaisen tulotason maissa, on päästy sitten talouskriisin jälleen nauttimaan talouskasvusta, ja asukaskohtaisen bkt:n erot eri alueiden välillä ovat vihdoin kaventumassa (5). Alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria ja joissakin tapauksissa jopa kasvussa. Tuottavuus on suurempaa pisimmälle kehittyneissä maissa, ja niiden selviytymiskyky ja kilpailukyky globalisoituneessa maailmassa on selvästi parempi kuin heikommin kehittyneillä jäsenvaltioilla. Tästä seuraa, että väestön sosiaaliset olot eriytyvät: köyhyyttä on tietyillä alueilla enemmän, ja mm. syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden määrä ja tilanne sekä sosiaalisen suojelun ja koulutuksen saatavuus ja laatu vaihtelevat.

2.10.1

ETSK katsookin, että taloudellisten ja sosiaalisten erojen nykyistä selvemmäksi vähentämiseksi koheesiopolitiikan investoinneilla on edistettävä edelleen innovointia, työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, ympäristönsuojelua, osallistavaa koulutusta, terveydenhuoltoon liittyviä ohjelmia ja infrastruktuuria, huipputeknologiaa ja kaikkien saatavilla olevaa teknologiaa sekä tehokkaita liikenneverkkoja ja -infrastruktuuria, jotta voidaan parantaa yleisesti pääsyä työmarkkinoille ja luoda sisämarkkinat, jotka vauhdittavat kaikilla alueilla kasvua, tuottavuutta ja erikoistumista suhteellisia etuja tarjoaville aloille.

2.10.2

Globalisoituneessa maailmassa yritysten on kilpailtava niin matalan kustannustason maissa sijaitsevien yritysten kuin erittäin innovatiivistenkin yritysten kanssa. EU:n on tuettava uudistuksia, joilla edistetään investoinneille suotuisaa ympäristöä, jossa yritykset voivat menestyä ja kansalaiset pääsevät nauttimaan paremmista työoloista. Koheesiovaroja olisi käytettävä parempien puitteiden luomiseen startup-yrityksille, yrittäjille ja innovatiivisille pk-yrityksille, perheyritysten entistä tehokkaampaan tukemiseen (6) sekä monimuotoisuuden edistämiseen (sukupuolijakauma, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt jne.), jotta kilpailukyky paranisi ja yhteiskuntavastuun kantaminen tehostuisi.

2.11

Ympäristötavoitteet (käytetään vähemmän ja puhtaampaa energiaa, kehitetään tehokkaammin toimivaa infrastruktuuria, vähennetään saasteita jne.), rajatylittävät turvallisuuskysymykset, koulutus, sosiaalinen osallisuus, esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta, liikenne, julkiset palvelut ja yleensä tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen ovat monelta osin yhä kysymyksiä, joissa olisi hyötyä alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta.

2.11.1

ETSK katsoo siksi, että kaikkien alueiden on voitava saada rahoitusta. EU:n koheesiopolitiikan pitää olla erottamaton osa Euroopan investointistrategiaa, ja siinä tulee soveltaa vahvaa alueellista lähestymistapaa tavoitteena antaa tarpeellisilla välineillä jokaiselle alueelle mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään. Sen pitää johtaa taloudelliseen ja rakenteelliseen muutokseen ja luoda kestävä perusta kaikille alueille niiden omien vahvuuksien pohjalta (7).

2.12

Yhteisen eurooppalaisen alueen rakentamisen ytimessä oleva Euroopan alueellinen yhteistyö (Interreg) on kaikkine osa-alueineen – rajatylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö ja naapurimaiden osallistuminen – Euroopan yhdentymisen kivijalka: sillä estetään rajojen muuttuminen muureiksi ja lähennetään eurooppalaisia toisiinsa, autetaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, helpotetaan ajatusten ja vahvuuksien jakamista ja edistetään yhteisiin tavoitteisiin tähtääviä strategisia aloitteita (8). ETSK pitää näin ollen olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot jatkavat yhteisiä toimiaan sekä toimintakäytäntöjen ja -strategioiden vaihtoa.

2.12.1

ETSK pitää kuitenkin valitettavana (9), että koheesiopolitiikka ei vieläkään tarjoa kattavia ratkaisuja haasteisiin, joiden kanssa SEUT-sopimuksen 174 artiklassa mainitut rakenteellisista ja pysyvistä haitoista kärsivät alueet (erittäin alhainen väestöntiheys, saaristo- ja vuoristoalueet jne.) kamppailevat. Komitea katsoo, että olisi kehitettävä uusi mekanismi, jonka avulla nämä alueet voivat vastata tehokkaasti nimenomaan niitä koskeviin monitahoisiin haasteisiin. Tämä ei voi jäädä yksinomaan kansallisten viranomaisten toimivallan piiriin, ja ETSK onkin sillä kannalla, että koheesiopolitiikan puitteissa on edistettävä komission, jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja paikallisten sidosryhmien välistä yhteistyötä pohdittaessa sitä, miten kullakin alueella toimitaan.

2.13

Mitä tulee harvaan asuttuihin ja syrjäisimpiin alueisiin, EU:n tulee pyrkiä ensisijaisesti vahvistamaan niiden siteitä Manner-Eurooppaan ja lujittamaan niiden asukkaiden tunnetta kuulumisesta Eurooppa-hankkeeseen. Harvaan asuttujen ja syrjäisimpien alueiden erityistukea ei äärimmäisen tiukasta budjettitilanteesta huolimatta saa leikata. Näiden alueiden on saatava käyttöönsä riittävät taloudelliset resurssit, jotta ne voivat saavuttaa EU:n yhteiset tavoitteet ja jotta voidaan kompensoida niiden asemaa heikentäviä tekijöitä, erityisesti niitä, jotka johtuvat alueiden syrjäisestä sijainnista (10) tai erittäin alhaisesta väestöntiheydestä. Väestörakenteeseen liittyvät ja maantieteelliset tekijät tuleekin ottaa huomioon, kun tehdään arvioita ja päätöksiä varoja jakamisesta (”Berliinin menetelmä”), temaattisen keskittämisen vaatimuksista ja osarahoitusosuuksista (1 – kehittyneimmät alueet, 2 – siirtymäalueet ja 3 – vähemmän kehittyneet alueet). Kun nämä tekijät otetaan lukuun, epäsuotuisassa asemassa olevat harvaan asutut alueet ja syrjäisimmät alueet voivat saada kompensaatiota riittävän rahoituksen ja investointien joustavan suuntaamisen muodossa.

2.14

Yli puolet maailman väestöstä asuu nykyisin taajamissa, ja tämän osuuden ennakoidaan nousevan 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä (11). Taloudellinen toiminta on näillä alueilla erittäin vilkasta, ja on olennaisen tärkeää, että ne tarjoavat asukkailleen kestävän ja laadukkaan elinympäristön. ETSK katsookin, että kyseisiin alueisiin pitäisi kiinnittää koheesiopolitiikassa huomiota jatkossakin, mutta kannustaa niitä myös kehittämään fyysistä ympäristöään (esim. monikeskuksinen kehitys, kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet).

3. Vahvempi visio ja selkeämpi, joustavampi ja tehokkaampi kehys

3.1

ETSK:n mielestä EU tarvitsee uuden kunnianhimoisen ja selkeän strategian, joka on yhdenmukainen YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä unionin muiden maailmanlaajuisten sitoumusten, kuten kansainvälisten sopimusten (esim. Pariisin sopimukset) ja YK:n yleissopimusten (esim. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista), kanssa ja johon liittyy vahva koordinointimekanismi aukottoman jatkuvuuden takaamiseksi poliittisten syklien välillä. Komitea onkin erittäin tyytyväinen tätä asiaa koskevana keskustelunavauksena toimivaan komission uuteen pohdinta-asiakirjaan, jonka aiheena on Euroopan saattaminen kestävämmälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä.

3.2

Koheesiopolitiikan on oltava erottamaton osa tällaista kunnianhimoista strategiaa, ja siksi itse koheesiopolitiikkaa on kehitettävä siten, että se vastaa tulevaisuuden tarpeita eli tarjoaa tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen, uuden teknologian omaksumisen, kestävän kehityksen saavuttamisen ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen kaltaisiin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

3.3

Kun pyritään takaamaan, että koheesiopolitiikka vastaa tulevaisuuden vaatimuksia, ETSK kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia jatkamaan työtä koheesiopolitiikan määrärahojen jakojärjestelmän tarkistamiseksi ja erityisesti ottamaan huomioon muitakin (bkt:tä laajempia) kriteereitä. Tällaisten kriteerien tulisi liittyä esimerkiksi eriarvoisuuteen, muuttoliikkeeseen, nuoriso- ja muuhun työttömyyteen, kilpailukykyyn, ilmastonmuutokseen, työoloihin ja väestörakenteeseen.

3.4

3.5

Jotta unionin strateginen suunnittelu ja hallinnointi olisi tehokkaampaa edellä mainittua strategiaa kehitettäessä, ETSK kehottaa komissiota ottamaan lisäksi huomioon alueellisessa toimintasuunnitelmassa (12) ja Leipzigin peruskirjassa (13) käsitellyt erilaiset strategiset osatekijät. Näitä asiakirjoja tarkistetaan parhaillaan EU:n neuvoston tulevan puheenjohtajavaltion Saksan koordinoimana.

4. Yhdennetty ja koordinoitu toteutus

4.1

ETSK katsoo, että EU:ssa (ei ainoastaan unionin tasolla vaan myös jäsenvaltioiden kanssa ja niiden sisällä) on pyrittävä selkeyttämään ja yksinkertaistamaan hallinnollisia toimivaltuuksia, sillä näin vastuualueet voidaan määrittää ja niiden hoitamista voidaan seurata nykyistä tehokkaammin. Kun tämä on tehty, eurooppalaisten viranomaisten on tehostettava yhteistyötään ja valmiuksiaan.

4.1.1

ETSK suhtautuu tätä ajatellen myönteisesti siihen, että yhteyttä talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon (14) vahvistetaan, ja kehottaa myös nivomaan toimet yhteen maakohtaisten suositusten kanssa rakenneuudistusten edistämiseksi. Komitea on samaa mieltä siitä, että on niin ikään tärkeää varmistaa kaikilta osin täydentävyys ja koordinointi uuden ja parannetun uudistusten tukiohjelman kanssa. Se korostaa tarvetta ottaa käyttöön parannettu hallintomekanismi, joka kattaa myös aluetason.

4.2

Euroopan unionin on pyrittävä luomaan koheesiopolitiikkansa täytäntöönpanolle yksinkertaisempi, joustavampi ja tehokkaampi kehys. EU:n yhtenä tulevana tavoitteena tulee olla, että eri koheesiopolitiikkarahastoja (maatalous, sosiaalikysymykset, aluekehitys jne.) ohjaavat yhdet ja samat säännöt, jotka kannustavat voimakkaasti integroimaan investointeja tarjoamalla yksinkertaisia ratkaisuja. ETSK peräänkuuluttaa myös vahvempaa synergiaa muiden rahoitusohjelmien ja välineiden kanssa (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline jne.) ja niiden välillä.

4.3

Kun keskeisten (sosiaalisiin kysymyksiin, ympäristöön, talouteen jne. liittyvien) haasteiden eri puolia käsitellään yhdennetysti, voidaan vastata paremmin todellisiin tarpeisiin. ETSK kannustaa jäsenvaltioita valmistelemaan ja toteuttamaan useista rahastoista rahoitettavia ohjelmia.

4.4

ETSK katsoo, että on oleellista omaksua paikkalähtöinen lähestymistapa. Lisäksi se korostaa, että paikallistason kumppanien kutsuminen mukaan kartoittamaan paikallisia mahdollisuuksia ja tarpeita sekä toteuttamaan toimia kaikkien paikallisten toimijoiden kumppanuuden pohjalta, jotta voidaan vastata havaittuihin erityistarpeisiin, on kannustamisen ja vahvistamisen arvoinen lähestymistapa. Kuten komissio on aivan oikein todennut, ”seuraavalle talouskehityksen tasolle ei voida yltää soveltamalla kaikille samanlaista politiikkaa vaan se edellyttää alueellisesti eriytettyjä investointeja ja politiikkatoimia” (15).

4.5

ETSK kehottaa ottamaan kehittyneimpien alueiden ja siirtymäalueiden osarahoitusosuuksia ja temaattisen keskittämisen vaatimuksia punnittaessa huomioon sosiaaliset tekijät (esim. eriarvoisuus, köyhyys, muuttoliike ja koulutustaso). Kun nämä otetaan lukuun hanketasolla, mahdollistetaan investoiminen sellaisiin toimiin, joilla autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia (esim. vammaisia henkilöitä, maahanmuuttajia ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä). Heitä on suhteettoman paljon EU:n kehittyneimmissä kaupungeissa ja kehittyneimmillä alueilla, eivätkä kyseiset toimet ole siellä tukikelpoisia tai yhteisrahoitusosuus on kohtuuttoman korkea.

4.6

ETSK:n mielestä on olennaista nivoa nykyistä paremmin toisiinsa eri aluetasojen erilaiset koheesiopoliittiset aloitteet (strategiat ja ohjelmat) – sekä horisontaalisesti (esim. makroaluestrategiat valtioiden välisten ohjelmien kanssa) että vertikaalisesti (eri aluetasojen välillä).

4.7

Jos koheesiopolitiikkaa halutaan jatkossakin toteuttaa pääasiassa erilaisten hankkeiden muodossa, myös sen oikeudellisen täytäntöönpanokehyksen valmistelua on yksinkertaistettava. Vuoden 2020 jälkeistä yksinkertaistamista käsittelevän korkean tason työryhmän johtopäätösten (16) mukaisesti ETSK katsoo, että sääntelypaketin pitäisi olla paljon yksinkertaisempi ja että rahastojen mikrohallinnointia pitäisi välttää. Komitea tiedostaa mahdollisen houkutuksen lisätä tehokkuutta hallinnointia keskittämällä, mutta se kehottaa komissiota kuitenkin pidättymään tästä ja tarjoamaan tarvittavat välineet, joiden avulla varoja voidaan hallinnoida hajautetusti.

4.8

Olisi otettava huomioon, että varsinkin pienten jäsenvaltioiden ja alueiden hallinnollisiin valmiuksiin saattaa kohdistua vakavaa painetta ohjelmakausien alkuvaiheissa. ETSK pitää erittäin tärkeänä vähentää tuntuvasti edunsaajiin kohdistuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa (hankehakemuksen teosta hankkeen loppuun saakka). Tässä yhteydessä tulee kuitenkin säilyttää laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden korkea varmuustaso.

4.9

Kokemus on osoittanut, että pienillä hankkeilla (alle 100 000 euroa) voi hyvin usein olla suuri vaikutus yhteiskunnan heikko-osaisimpiin. Samoilla väestöryhmillä on kuitenkin usein suuria vaikeuksia hakea kyseistä rahoitusta. ETSK kehottaa tämä huomioon ottaen jäsenvaltioita levittämään tietoa nykyisten sääntelykehysten tarjoamasta mahdollisuudesta käyttää yksinkertaistettua menettelyä, kun haetaan rahoitusta pienimuotoisiin hankkeisiin, mutta kannustaa komissiota tutkimaan myös muita mahdollisuuksia helpottaa pienempien toimijoiden osallistumista.

4.10

Mitä tulee rahoitusvälineiden lisääntyvään käyttöön koheesiopolitiikan toteuttamisvälineenä, ETSK kannattaa sitä mutta kehottaa komissiota varmistamaan, että tällaisia välineitä suunniteltaessa testataan perusteellisesti niiden soveltuvuus 1) kaikille jäsenvaltioille sekä 2) pk-yrityksille ja kansalaisjärjestöille. Jos havaitaan tilanteita, joissa soveltuvuus on puutteellista, on otettava käyttöön vaihtoehtoisia tai korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei yksikään jäsenvaltio tai yhteisö joudu muita heikompaan asemaan.

4.11

ETSK katsoo, että tiettyjen täytäntöönpanoon liittyvien näkökohtien (markkinoinnin, tapahtumien teknisen toteutuksen jne.) laadulliseksi kehittämiseksi julkisen sektorin olisi pyydettävä neuvoja kansalaisyhteiskunnalta ja yksityiseltä sektorilta voidakseen hyödyntää valmistelun yhteydessä niiden käytännön kokemusta. Julkishallinnon yleishenkilöstöön kuuluvien ei ehkä voida odottaa olevan jyvällä kaikista asianhaaroista, jotka on otettava huomioon, jotta tietystä ”tuotteesta”tulisi sekä suosittu että hyödyllinen.

4.12

ETSK katsoo, että indikaattoreiden Euroopan laajuiseksi yhdenmukaistamiseksi on toteutettava lisätoimenpiteitä. On olennaisen tärkeää kehittää seurantajärjestelmä, jossa monia eri näkökohtia käsittävät tulokset esitetään sekä päättäjille että suurelle yleisölle helppolukuisessa muodossa.

4.13

Tulevalla koheesiopolitiikalla olisi myös tuettava uusia tapoja yhdistää toisiinsa yritystoiminta ja myönteiset sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Tältä osin Euroopan unionin on oleellista lisätä yhteisötalouden kehittämiseen suunnattavaa tukea.

5. Tehokkaampi yleinen viestintä

5.1

Yksi koheesiopolitiikan suurimmista ongelmista on tehokkaan viestinnän puute, joka koskee politiikan puitteissa rahoitettuja hankkeita aivan liian usein. Komissio on kyllä antanut erilaisia viestintäohjeita, mutta on selvää, että ne eivät ole läheskään riittäviä. Tietoisuus siitä, että tietyt hankkeet on toteutettu ja että ne ovat itse asiassa EU:n rahoittamia, on usein vähäistä tai puuttuu kokonaan, ja tämän johdosta koheesiopolitiikkaa ei juurikaan arvosteta. ETSK kehottaa komissiota jatkamaan voimassa olevien julkistamisvelvoitteiden uudelleentarkasteluun liittyviä toimiaan ja vahvistamaan velvoitteita huomattavasti ottaen huomioon nykyaikaiset digitaalisen viestinnän välineet. Parhaita käytäntöjä tarjoavia hankkeita pitäisi hyödyntää nykyistä ahkerammin käytännön esimerkkeinä kannustettaessa yhä laajempaan ja tehokkaampaan varojen käyttöön.

5.2

Tapaa mitata koheesiopolitiikan vaikutuksia sellaisiin asioihin kuin sosiaalinen osallisuus, kansalaisten elämänlaatu ja työolot, yritysten kilpailukyvyn paraneminen tai julkishallinnon palvelujen kohentuminen on parannettava. Vaikutuksista on viestittävä EU:n kansalaisille sellaisella tavalla, että he voivat ymmärtää toimintapolitiikan onnistumiset ja epäonnistumiset.

5.3

ETSK pyytää komissiota laatimaan strategisen viestintäsuunnitelman yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien kumppanitahojen kanssa, vammaisjärjestöt mukaan luettuina. Komitea katsoo myös, että parhaita käytäntöjä koskevan tiedon on oltava helposti saatavilla.

6. Kumppanuuden varmistaminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa

6.1

ETSK tähdentää monitasoisen hallinnon merkitystä. Sen yhteydessä tulee vahvistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien järjestelmällistä osallistumista varojen käytön suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja seurantaan. Sekä komission että jäsenvaltioiden on korkea aika lakata latelemasta latteuksia tästä näkökohdasta ja varmistaa toden teolla, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua kaikissa vaiheissa tehokkaasti ja mielekkäästi koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tämä edellyttää kansallisten viranomaisten vastuuvelvollisuuden vahvistamista sekä varojen tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa käyttöä.

6.2

ETSK kehottaa tarkistamaan ja päivittämään kumppanuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä välittömässä vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Komitea pyytää myös tekemään käytännesäännöistä sitovat. Sääntöjä olisi ETSK:n mielestä noudatettava kaikilta osin kaikilla tasoilla ja vahvistettava vankoilla takeilla ja toimenpiteillä, joilla taataan niiden aukoton täytäntöönpano.

6.3

ETSK on vakuuttunut siitä, että paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin pohjautuva lähestymistapa voisi tarjota lukuisia etuja ja tuottaa hyviä tuloksia eurooppalaisena välineenä, joka mahdollistaa yhdennetyn paikallisen kehittämisen ja kansalaisten ja heitä edustavien organisaatioiden osallistumisen ruohonjuuritasolla (17).

6.4

Kumppanuustaitojen ja kumppanuuden tehokkuuden lisäämiseksi ETSK kaipaa valmiuksien kehittämiseen ja teknisen apuun liittyviä toimenpiteitä, jotka on suunnattu taajama-alueilla toimiville ja muille viranomaisille, talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja asiaankuuluville edustuselimille, ympäristöalalla toimiville kumppaneille sekä tahoille, jotka vastaavat sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, kroonisesti sairaiden henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Komitea toivoo myös, että asianomaisten kumppaneiden konsultoimista varten perustetaan vuotuinen kuulemismekanismi.

6.5

Pienillä yrityksillä, mikroyrityksillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi yleisesti ottaen olla vaikeuksia hyödyntää EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia, ja siksi ETSK pyytää jälleen johdonmukaista ja merkittävää tukea toimille, joilla edistetään tällaisten yritysten ja organisaatioiden tiedonsaantia, ohjausta, neuvontaa ja kykyä toimia. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten erityistarpeet.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artikla

(2) COM(2017) 358 final, Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta

(3) Ks. Euroopan parlamentin mietintö

(4) COM(2017) 358 final, Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta

(5) Minun alueeni, minun Eurooppani, meidän tulevaisuutemme: Seitsemäs taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus

(6) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 1.

(7) https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/position_papers/ecofin/2017-06-09_eu_cohesion_policy.pdf

(8) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 116.

(9) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 9.

(10) EUVL C 161, 6.6.2013, s. 52.

(11) http://www.un.org/en/development/desa/news/population/world-urbanization-prospects-2014.html

(12) https://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/publications/communications/2011/territorial-agenda-of-the-european-union-2020

(13) https://ec.europa.eu/regional_policy/archive/themes/urban/leipzig_charter.pdf

(14) https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/qe-02-17-362-en-n.pdf ja https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/qe-01-14-110-en-c.pdf

(15) Euroopan komissio (2017), Competitiveness in low-income and low-growth regions: The lagging regions report, komission yksiköiden valmisteluasiakirja, SWD(2017) 132 final, Bryssel 10.4.2017.

(16) http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/newsroom/pdf/simplification_proposals.pdf

(17) https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/advantages-community-led-local-development-clld-approach

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/57

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n tulevaisuus: kansalaisten saamat hyödyt ja eurooppalaisten arvojen kunnioitus”

(Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Romanian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2019/C 228/08)

Esittelijä: Mihai IVAȘCU

Toinen esittelijä: Stéphane BUFFETAUT

Lausuntopyyntö	neuvoston puheenjohtajavaltio Romania, 20.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava alakomitea	EU:n tulevaisuus: kansalaisten saamat hyödyt ja eurooppalaisten arvojen kunnioitus
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	147/6/9

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Jäsenvaltioiden odotetaan esittävän poliittisen kannanoton EU:n tulevaisuudesta Sibiussa toukokuussa 2019, kun Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta on tullut kuluneeksi yli 60 vuotta.

1.2

Ihmisarvo ja ihmisoikeudet, demokratia, vapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vallanjakoperiaate ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n perusarvot, joista ei edelleenkään saa tinkiä vaan joiden on oltava EU:n uudistamisen ja Sibiussa tehtävän poliittisen päätöksen lähtökohtana.

1.3

Euroopan unionin perusoikeuskirja on yksi tärkeimmistä kansalaisten oikeudet takaavista asiakirjoista. Se on otettava huomioon ja sisällytettävä uuteen tekstiin, kun tehdään merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi perussopimuksiin tehtävistä parannuksista.

1.4

Yhdentymishankkeen ansiosta Eurooppa on elänyt historiansa pisimmän rauhanjakson, ja siitä on sukeutunut ennennäkemättömän vauras ja sosiaalisesti kehittynyt alue. Integraatio on myös helpottanut ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkumista ja luonut maailman laajimmat sisämarkkinat. Kaiken tämän johdosta kansalaisilla on EU:ssa huomattavasti parempi elintaso ja sosiaaliturva ja paremmat mahdollisuudet kuin useimmilla muilla maailman alueilla.

1.5

Nämä ja muut edut nähdään joskus itsestäänselvyytenä, tai populistiset ja euroskeptiset liikkeet saattavat vähätellä niitä. Ei pidä koskaan unohtaa, että EU on tuottanut meille seuraavat hyödyt:

—	henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus

—	maailman suurimmat sisämarkkinat

—	lisääntyneet talousyhteydet ja vapaa ja kitkaton kauppa

—	yhteiset kauppasopimukset, jotka on neuvoteltu kaikkien jäsenvaltioiden hyväksi vahvasta neuvotteluasemasta käsin

—	Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin viitoittama korkeatasoinen ja parannettu sosiaaliturva

—	Euroopan sosiaalinen malli

—	lisääntynyt tiedustelu-, sotilas- ja lainvalvontayhteistyö

—	paremmat ympäristönormit ja ilman ja veden laatu

—	kansalaisten suojeltu perusoikeus yksityisyyteen digitaalisessa ympäristössä

—	parannetut terveys- ja turvallisuusnormit

—	koko unionissa vastavuoroisuusperiaatteella toimivat terveydenhuoltojärjestelmät

—	syrjinnän vastaiset säännöt ja toimintapolitiikat erityisesti vähemmistöjen ja naisten osalta

—	erinomaiset koulutusmahdollisuudet mm. Erasmus+-vaihto-ohjelman ansiosta

—

jne.

1.6

Unionin on tartuttava toimiin alueiden ja jäsenvaltioiden lähentymisen tehostamiseksi. Elin- ja työolojen ja työehtojen lähentäminen ylöspäin siten, että lähtökohtana on kestäväpohjainen kasvu, on ensiarvoisen tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja eriarvoisuuden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi.

1.7

EU:n kansalaisten on koettava jälleen, että toimiminen unionin tasolla ei merkitse luopumista kansallisista politiikoista, ja tiedostettava, että joidenkin hankkeiden lopputulos on parempi, kun päätökset tehdään yhdessä. Yhtenäiset säännöt ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille jäsenvaltioille ja kansalaisille on periaate, josta ei saa koskaan tinkiä, ja eurooppalaisen menettelytavan avulla tulee taata vapaus ja suvereeni asema globalisoituneessa maailmassa.

1.8

Euron käyttöönoton olisi oltava ensisijaisia päämääriä EU:ta rakennettaessa, sillä euroalue voi saavuttaa täyden potentiaalinsa vasta sitten, kun kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet siihen. Parannetulla Euroopan vakausmekanismilla (EVM) voi yhdessä vahvan talous- ja rahaliiton kanssa olla entistä suurempi merkitys poliittisen vastuuvelvollisuuden toteutumisen ja finanssipoliittisen vastuun vahvistumisen kannalta. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden on ryhdyttävä välittömästi rohkeisiin toimiin parantaakseen unionin kykyä selvitä mahdollisesta uudesta talous- ja finanssikriisistä.

1.9

ETSK katsoo, että tarvitaan huomattavia investointeja tutkimus- ja kehittämistyöhön, osaamisen saatavuuden varmistamiseen ja infrastruktuuriin, jotta EU voi edistää kilpailuetujaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Euroopan on ratkaistava väestönsä vähenemiseen ja ikääntymiseen liittyvä haaste, sillä tämä vaikuttaa työvoiman tarjontaan. Muuttoliikepolitiikkoihin on joka tapauksessa liitettävä vahvat vastaanotto- ja kotoutumistukipolitiikat, jotta ei syntyisi valtavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n on etsittävä ratkaisuja sekä työvoimapulaan että osaamisvajeeseen. Eurooppa tarvitsee hallittua muuttoliikepolitiikkaa, jotta työvoimalle voidaan saada uuden teknologian edellyttämät taidot, ja samaan aikaan tulee tukea yritysten kasvua ja kehitystä. Eurooppalaisille työntekijöille on tarjottava perus-, uudelleen- ja täydennyskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kannustavia ohjelmia, jotta teknologisesta muutoksesta voidaan saada täysi hyöty.

1.10

Viime vuosina on noussut pinnalle protektionistisia virtauksia, ja kauppasodan uhkaa on ilmassa. ETSK:n mielestä EU:n pitäisi jatkaa vapaan, oikeudenmukaisen ja kestäväpohjaisen kaupan edistämistä monenvälisessä järjestelmässä ja kauppasopimusten puitteissa siten, että sosiaalisia, kuluttajien ja ympäristöön liittyviä oikeuksia kunnioitetaan ja yritysten kasvua ja kehitystä tuetaan. Protektionismi ei hyödyttäisi kansalaisia. EU:lla on lisäksi tärkeä tehtävä, mitä tulee Maailman kauppajärjestön uudistamiseen.

1.11

Vakaa talouskasvu on saavutettava siten, että siihen liittyy vankka sosiaalinen ulottuvuus. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on yksi tärkeimmistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävistä voimista. Sen täytäntöönpanoa pitäisi vauhdittaa jäsenvaltioissa, ja toteuttamiseen tulee kutsua mukaan kaikki asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat Euroopan demokraattisessa hankkeessa keskeisessä asemassa.

1.12

ETSK katsoo, että kaikkien EU:n kansalaisten olisi saatava yhtäläiset mahdollisuudet ja yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla. Oikeudenmukaista liikkuvuutta tulee edistää, mutta kansalaisille tulee myös olla tarjolla laadukkaita työpaikkoja ja kohtuulliset elinolot asuinseudullaan, jotta voidaan välttää aivovuoto ja sosiaalinen polkumyynti.

1.13

EU:n kansalaiset kantavat yhä enemmän huolta ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista. ETSK on osoittanut useissa lausunnoissaan, että Euroopan unioni voi ja sen tulee saada aikaan tuloksia kestävyystavoitteiden täytäntöönpanossa. On myös tärkeää noudattaa sitoumuksia, jotka on tehty erilaisissa ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja vettä koskevissa sopimuksissa. EU kykenee edistämään ekologista siirtymää niin, että samalla turvataan sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kaikkien osallisuus, ja siten huolehtimaan oikeudenmukaisen siirtymän toteutumisesta.

1.14

ETSK katsoo, että Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta tärkeitä ovat aktiiviset ohjelmat, joilla edistetään nuorten koulutusta ja osallistumista työelämään. On tuettava Erasmus+:n kaltaisia ohjelmia, joissa nuoret voivat hankkia tietämystä, taitoja ja osaamista. Komitea pitää välttämättömänä kehittää heti myös muita samankaltaisia ohjelmia, joilla tuetaan huonommin toimeen tulevia nuoria. Ratkaisevaa on lisätä kansalaisten tietoisuutta näistä ohjelmista ja korostaa kaikissa yhteyksissä EU-jäsenyyden tarjoamaa suoraa hyötyä. Lisäksi Erasmus+-ohjelmaa – muiden muassa – voidaan ja pitäisi hyödyntää korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen järjestämiseksi Afrikassa, jotta molempien mantereiden nuoret voivat hankkia tietämystä, taitoja ja osaamista.

1.15

Ulkoiset turvallisuushaasteet ovat kasvaneet huomattavasti, mutta jäsenvaltiot kokevat ne eri tavoin. Jäsenvaltiot myös jakavat rahoitusvaroja näihin tarkoituksiin eri mitassa, ja niillä on erilaisia näkemyksiä sotilaallisen vallan käytöstä. ETSK katsoo, että EU:n vastauksen on oltava yhteinen ja koordinoitu, sillä kansalaisille on osoitettava, että pystymme takaamaan turvallisuuden käytännössä. Kansalaisten turvallisuudelle ovat lisäksi yhtä tärkeitä toimenpiteet, joilla ehkäistään kyberrikollisuutta uudessa digitaalisessa ympäristössä.

1.16

Konflikteja ja köyhyyttä Välimeren yli henkensä kaupalla pakenevien tuhansien muuttajien ahdinko on ollut järkyttävää. Poliittisena seurauksena on ollut vaikutelma siitä, ettei EU tiedä, miten tällainen kriisi pitäisi hoitaa. ETSK suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan tasapainoisesta, kokonaisvaltaisesta ja yhteisestä muuttoliikepolitiikasta, joka auttaa EU:ta hyödyntämään muuttoliikkeen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan samalla haasteisiin.

1.17

Unionin kansalaiset pitävät EU-jäsenyyden myönteisiä vaikutuksia usein itsestäänselvyyksinä tai luulevat niitä jäsenvaltioiden hallitusten aikaansaannoksiksi, kun taas monista ikävistä puolista syytetään unionin toimielimiä. ETSK:n mielestä tämä johtuu siitä, että unionin jäsenyyden kansalaisille tuottamista hyödyistä ei tiedoteta riittävän hyvin. EU:n ja jäsenvaltioiden pitäisikin lisätä selvästi ponnistelujaan unionin politiikkoja, päämääriä ja tavoitteita koskevan viestinnän parantamiseksi.

1.18

Eteenpäin päästään osoittamalla lisää varoja viestintään ja hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia kanavia: välittämällä viestiä EU:n ja kansallisen tason mutta myös työmarkkinaosapuolten ja muiden eri tahoja edustavien järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan elinten kautta. Kansalaisille on aina tiedotettava siitä, miten he hyötyvät EU-jäsenyydestä. On myös pidettävä mielessä, millaista elämä oli ilman unionia – sotaa, selkkauksia ja taloudellisia vaikeuksia.

1.19

Päästäkseen lähelle kansalaisia EU:n on jatkuvasti kuunneltava ihmisiä, ymmärrettävä, mitkä ovat heidän tärkeimmät odotuksensa, ja pyrittävä toimimaan niiden mukaisesti. Siksi ETSK:n mielestä olisi edistettävä ja käytettävä mahdollisimman usein viestintä- ja yhteistyöfoorumeja ja julkisia kuulemisia, joihin kaikki jäsenvaltiot osallistuvat.

1.20

Valeuutisten torjunta on sekin merkittävä haaste maailmassa, jossa misinformaatio, disinformaatio ja malinformaatio ovat kasvava suuntaus. ETSK kehottaakin ryhtymään yhteisiin ja päättäväisiin toimiin ihmisten analysointikyvyn vahvistamiseksi, sananvapauden turvaamiseksi, valeuutisten leviämisen estämiseksi sekä faktantarkistus- ja varmistustyökalujen kehittämiseksi.

2. Johdanto

2.1

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia. Euroopan unioni alkoi rauhan takaamiseen tähtäävänä hankkeena, ja se on kehittynyt maailman laajimmiksi sisämarkkinoiksi, joilla toteutuu pääomien, tavaroiden ja palvelujen ja kaikkein tärkeimpänä EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus. Tämä unelma nousi kahden maailmansodan tuhkasta, ja se on taannut koko mantereen kehittymisen ja siivittänyt Euroopan historiansa pisimmälle rauhanjaksolle.

2.2

Nyt, Euroopan parlamentin vaalivuonna 2019, jolloin unionissa tapahtuu ratkaisevan tärkeitä muutoksia, kaikkien eurooppalaisten toimijoiden on puolustettava demokratiaa, ihmisoikeuksia, vallanjako- ja oikeusvaltioperiaatetta sekä Euroopan sosiaalista mallia ja osoitettava siten pyrkivänsä määrätietoisesti varmistamaan yhtenäisyyden, vaurauden ja kansalaistensa hyvinvoinnin (1).

2.3

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (2) vahvistetaan tietyt EU:n kaikille kansalaisille kuuluvat poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Vuonna 2000 ratifioidulla asiakirjalla vahvistettiin yksi tärkeä, perussopimuksissa siihen saakka huomiotta jäänyt seikka: unionin velvollisuus toimia ja antaa lainsäädäntöä perusoikeuskirjan seitsemässä luvussa (joiden aiheet ovat ihmisarvo, vapaudet, tasa-arvo, yhteisvastuu, kansalaisten oikeudet, lainkäyttö ja yleiset määräykset) kuvailtujen oikeuksien ja arvojen mukaisesti.

2.4

Vaikka kansalaisten unionista saamat hyödyt ovat ilmeisiä, osa ihmisistä näyttää valitettavasti olevan tietämätön niistä tai jopa kyseenalaistavan ne. Lisäksi jäsenvaltioissa on esiintynyt viime vuosina yhä suurempia jännitteitä ja eriäviä näkemyksiä kehityksen toivotusta suunnasta. Tämä on herättänyt luonnostaan kysymyksiä mm. siitä, millainen Euroopan unionin pitäisi olla tulevaisuudessa, pitäisikö unionin tehdä yhdessä enemmän vai vähemmän ja millainen tasapaino jäsenvaltioiden hyväksyttävänä pitämien eri yhteistyöhankkeiden välillä pitäisi löytää. Erilaiset poliittiset voimat esittävät epäilyjä Euroopan yhdentymisen suunnasta, unionin hallintotavasta ja jopa Euroopan yhdentymisen periaatteesta, myös EU:n perustajajäsenvaltioissa.

2.5

Käsillä oleva poliittinen käännekohta osuu yksiin sen kanssa, että luottamus EU:hun on kääntynyt kasvuun (3) unionin toimielinten toimintatapoihin kohdistuneen epäluottamuksen oltua pitkään hallitsevana. Viimeaikaiset haasteet, olipa kyse sitten finanssikriisistä ja euroalueen kriisistä, muuttoliiketilanteesta tai brexitistä, ovat osoittaneet, miten suojattomia EU:n toimielimet ovat syyllistämistä vastaan. Euroskeptiset liikkeet ovat käyttäneet viimeaikaisia tapahtumia hyväkseen aatteidensa edistämiseksi riippumatta siitä, onko syy ollut EU:n vai ei. Populistiset puolueet, jotka ovat nousseet valtaan useissa jäsenvaltioissa, ovat kyseenalaistaneet EU:n hyödyt tai levittäneet unionista väärää tietoa.

3. EU:n kansalaisten saamat hyödyt

3.1

Talousyhteyksien solmiminen, yhä tiiviimpi sosiaalikysymyksiin liittyvä ja poliittinen yhteistyö sekä vapaa liikkuvuus ovat häätäneet Euroopasta sodan haamut, ja saamme elää historiamme pisintä rauhanjaksoa.

3.2

EU:n sisämarkkinat ovat mahdollistaneet vapaan ja kitkattoman kaupan jäsenvaltioiden välillä, mikä on edistänyt taloudellista vaurautta ja hyvinvointia ja johtanut maailman huippua olevaan elintasoon. Tämä ei ole kuitenkaan poistanut sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta.

3.3

EU:sta on tullut yhtenäisenä talousneuvottelijana kansainvälisellä areenalla erittäin vaikutusvaltainen toimija, joka pystyy neuvottelemaan strategisia kauppasopimuksia ja vaikuttamaan talouspolitiikkaan maailmanlaajuisesti. Lisääntyneiden yhteyksien ja yrityksille aiheutuvien operatiivisten kustannusten vähenemisen ansiosta syntyy työpaikkoja.

3.4

Kansalaisten vapaa liikkuvuus kaikkialla unionissa on auttanut hälventämään kansakuntien välistä epäluuloa ja avannut lukemattomia koulutus- ja ammatinharjoittamismahdollisuuksia. Kansalainen voi työskennellä, asua tai olla eläkkeellä missä tahansa jäsenvaltiossa. Nykyisin on esimerkiksi aivan tavallista, että romanialainen, joka on opiskellut Yhdistyneessä kuningaskunnassa, työskentelee Belgiassa ja asuu Alankomaissa.

3.5

Kansalaiset hyötyvät myös perustetusta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta, sillä Euroopan mailla on tietynlainen keskinäinen suoja ja EU muodostaa turvallisuutta luovan tason, jonka kautta paikalliset tiedustelupalvelut ja lainvalvontaviranomaiset voivat jakaa entistä tehokkaammin tietoja ja voimavaroja.

3.6

EU on perustamisestaan lähtien kaikissa muodoissaan ponnistellut ympäristön tilan parantamiseksi. Esimerkiksi ilman ja veden laatu on kohentunut koko Euroopassa selvästi 1950-lukuun verrattuna, koska toimia ja sääntelyä on koordinoitu unionin tasolla.

3.7

EU suojelee digitaaliaikakaudella ihmisten yksityisyyttä visusti yleisellä tietosuoja-asetuksella, joka hyväksyttiin äskettäin. Se on yksi maailman järeimmistä tietosuojasäädöksistä, ja sillä suojellaan kansalaisten perusoikeutta yksityisyyteen.

3.8

EU:n tuote- ja elintarviketurvallisuusjärjestelmä lukeutuu maailman tiukimpiin. Jäsenvaltioiden viranomaiset syöttävät tietoja markkinoilla havaituista vaarallisista tuotteista tuoteturvallisuutta koskevaan nopeaan tiedonvaihtojärjestelmään. Unioni on myös sitoutunut siihen, että turvattomat tuotteet havaitaan ennen kuin ne päätyvät kuluttajamyyntiin. EU:ssa työnantajien on huolehdittava työsuojelusta työn kaikilla osa-alueilla.

3.9

EU:n kansalaiset voivat missä tahansa unionin jäsenvaltiossa oleskellessaan käyttää vastavuoroisuusperiaatteella toimivia terveydenhuoltopalveluja. Kyseiset oikeudet ovat voimassa riippumatta siitä, onko henkilö ulkomailla tilapäisesti lomalla tai opiskelemassa, asuuko hän vakituisesti toisessa EU-maassa tai onko hän matkustanut toiseen EU-maahan nimenomaan saadakseen lääketieteellistä hoitoa.

3.10

Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa tai kunnallisvaaleissa tai molemmissa siinä EU-maassa, jossa he asuvat, samoin edellytyksin kuin kyseisen maan kansalaiset. Lisäksi EU:n kansalaisilla on oikeus tulla palkatuksi samoin edellytyksin kuin työnhakumaan kansalaiset, eikä heille voida asettaa lisävaatimuksia.

3.11

EU:n kansalainen voi rekisteröidä yrityksen ja perustaa EU:hun jo sijoittautuneen yrityksen sivuliikkeen nopeasti ja helposti missä tahansa EU-maassa sekä Islannissa, Norjassa ja Liechtensteinissa. Startup- ja pk-yritykset voivat saada tukea monista erilaisista EU-rahastoista ja -aloitteista.

3.12

Euroopan sosiaalinen malli auttaa kohentamaan elin- ja työoloja laajasti EU:n väestön keskuudessa. Hiljattain hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on parantaa tilannetta edelleen.

3.13

EU on edelläkävijä naisten ja miesten yhdenvertaisen taloudellisen riippumattomuuden edistämisessä. Unioni tekee jatkuvasti töitä sukupuolten tasa-arvotilanteen kohentamiseksi ja palkkaeroja vastaan sekä tehokkaiden syrjinnän vastaisten sääntöjen ja toimintapolitiikkojen määrittelemiseksi.

3.14

EU-jäsenyysprosessi ja mahdollisuus liittyä unioniin ovat edistäneet toimivien markkinatalouksien rakentamista, parantaneet sosiaalisia oloja ja edesauttaneet vakaiden demokraattisten instituutioiden syntyä Euroopassa.

3.15

EU:n kansalaisilla on oikeus saada suojelua minkä tahansa muun EU-maan diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta ollessaan unionin ulkopuolisessa maassa, jossa heidän kotimaallaan ei ole edustusta. Tämä oikeus vahvistetaan perusoikeuskirjan 46 artiklassa. On vain kolme maata, joissa kaikilla jäsenvaltioilla on diplomaattinen edustus, ja ne ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. EU:n jäsenvaltioiden on hätätilanteessa autettava EU:n kansalaisia evakuoinnissa aivan kuin he olisivat oman maan kansalaisia. Suoja kattaa myös arkipäiväiset tilanteet, kuten passivarkauden, vakavan onnettomuuden tai sairauden.

3.16

Koulutusta tuetaan Euroopan unionissa voimakkaasti. Maailmankuulu vaihto-ohjelma Erasmus+ tarjoaa opiskelijoille ja tieteentekijöille mahdollisuuden kehittää taitojaan ja parantaa työllistymismahdollisuuksiaan hankkimalla kokemusta jonkin toisen maan akateemisesta ympäristöstä. Vuodesta 2014 lähtien yli 3 miljoonaa ihmistä on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Ajatustenvaihto ja kulttuurivaihto ovat lisäksi tuoneet ihmisiä yhteen ja auttaneet eurooppalaisen identiteetin muotoutumisessa.

4. Eurooppalaiset arvot ja perusoikeudet

4.1

ETSK katsoo, että kansalaisten etujen mahdollisimman tehokkaaksi suojelemiseksi perusoikeuskirjan teksti on sisällytettävä perussopimuksiin niiden mahdollisen muuttamisen yhteydessä eikä minkään jäsenvaltion pitäisi voida olla osallistumatta perusoikeuskirjan täytäntöönpanoon. Tällä hetkellä perusoikeuskirjaan viitataan Lissabonin sopimuksessa itsenäisenä asiakirjana, ja Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola ovat jättäytyneet sen soveltamisen ulkopuolelle.

4.2

Vaikka unionilla on edessään monia haasteita ja yhteisiä päätöksiä tarvitaan aina, perussopimuksissa vahvistetuista EU:n perusarvoista – ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia, vapaus, tasa-arvo, vallanjakoperiaate ja oikeusvaltioperiaate – ei voida tinkiä, vaan niiden on oltava EU:n mahdollisen uuden rakenteen lähtökohtana.

4.3

EU:n kansalaisten tasapuolisen kohtelun ja yhtäläisten sääntöjen periaatteesta ei saisi koskaan livetä. Tässä suhteessa unioni on tehnyt merkittäviä ja turhia kompromisseja: viisumit Yhdysvaltoihin matkustamista varten vain osassa jäsenvaltioita, ruoan laadun kaksoisstandardit jne. EU:n on pyrittävä siihen, että kaikkien kansalaisten etuja suojellaan yhtä lailla heidän kansalaisuudestaan riippumatta.

4.4

ETSK:n mielestä EU:n tasolla toimiminen ei tarkoita kansallisen edun hylkäämistä eikä sitä, että unionin ja jäsenvaltioiden intressit olisivat törmäyskurssilla, vaan yksinkertaisesti sitä, että jotkin asiat voidaan toteuttaa paremmin yhdessä. Minkä tahansa suunnan unioni valitseekin, sen on uudistuttava merkittävästi ja laadittava EU:lle selkeät hallintosäännöt, jotta voidaan liennyttää vallitsevia poliittisia jännitteitä ja vastata kasvavaan monimuotoisuuteen. Nimenomaan eurooppalaisen menettelytavan avulla voidaan taata vapaus ja suvereeni asema globalisoituneessa maailmassa. Kansalaiset hyötyvät EU:n jäsenyydestä, koska se tarjoaa heille mahdollisuuksia tietyssä oikeudellisessa kehyksessä ja samat säännöt kaikille, samalla kun kaikenlainen syrjintä kansalaisuuden perusteella on ankarasti kiellettyä.

4.5

Konflikteja ja köyhyyttä Välimeren yli henkensä kaupalla pakenevien tuhansien muuttajien ahdinko on ollut järkyttävää. Poliittisena seurauksena on ollut virheellinen vaikutelma siitä, ettei EU tiedä, miten tällainen kriisi pitäisi hoitaa. ETSK suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan tasapainoisesta, kokonaisvaltaisesta ja yhteisestä muuttoliikepolitiikasta, joka auttaa EU:ta hyödyntämään muuttoliikkeen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan samalla haasteisiin. Komitea kannattaa erityisesti komission uutta politiikkaa, jonka avulla pyritään pitämään Eurooppa maahanmuuttajille houkuttelevana kohteena aikana, jolle on leimallista väkiluvun supistuminen, ja vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia. Tähän liittyen tarvitaan myös vahvaa vastaanotto- ja kotoutumistukipolitiikkaa.

4.6

EU:n suurimpana haasteena on pysyä unionina, joka puolustaa, suojelee ja voimaannuttaa kansalaisiaan. Sen onkin pystyttävä tarjoamaan ratkaisuja ongelmiin, joista ihmiset kantavat oikeasti huolta: ”Komitea on edelleen vakuuttunut, että hyvä tulevaisuus on mahdollinen ja että vahvempi EU voi auttaa muokkaamaan globalisaatiota ja digitalisaatiota paremmin niin, että luodaan hyvät mahdollisuudet kaikille kansalaisille” (4).

4.7

Unionin perustajat tunnustivat, että Euroopan yhdentymishankkeella on pitkä tie edessään ennen kuin se saavuttaa samankaltaisen oikeutuksen kuin sen jäsenvaltioiden vakiintuneilla demokratioilla on. Olemme päässeet pitkälle, mutta mahdollisissa uusissa perussopimuksissa on lisättävä avoimuutta ja demokraattista valvontaa, jotta unioni voi saada parhaan mahdollisen legitimiteetin suuren yleisön silmissä. Lisäksi on varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat nykyistä paremmin Euroopan unionin lainsäädäntöä.

5. Kestävä talouskehitys

5.1

Euroopassa on maailman suurimmat sisämarkkinat ja maailman toiseksi käytetyin valuutta. Unioni on suurin kauppamahti 16,5 prosentin osuudellaan maailman tuonnista ja viennistä (5) ja suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja. Se on myös innovoinnin eturintamassa, osin maailman suurimman monikansallisen tutkimusohjelman Horisontti 2020:n ansiosta. Kilpailu Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa vaikuttaa kuitenkin kovemmalta kuin koskaan. Selvää on, että yksikään jäsenvaltio ei voi yltää omin voimin merkittävään asemaan maailmannäyttämöllä.

5.2

Euro on lähes 20 vuoden ikäinen valuutta, jonka koko potentiaali voidaan saada käyttöön vasta sitten, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet euron käyttöön ja kun talous- ja rahaliitto on saatu valmiiksi. Tämä merkitsisi kaikkien hyväksymien selkeiden sääntöjen soveltamista kaikkiin, EVM:n kohottamista esim. IMF:n kansainvälistä roolia vastaavaan asemaan, poliittista vastuuvelvollisuutta ja finanssipoliittisten neuvostojen (6) vahvistamista. Euron käyttöönoton olisi oltava ensisijaisia päämääriä EU:ta rakennettaessa.

5.3

ETSK on aiemmin todennut, että EU reagoi finanssikriisiin hitaasti ja että talous- ja rahaliittoa on välttämättä uudistettava (7). Sittemmin on ponnisteltu herkeämättä uudistusten toteuttamiseksi sekä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamiseksi. Komitea pitää aikaisemmin esittämänsä kannan (8) mukaisesti markkinoiden vakauttamista myönteisenä mutta varoittaa luomasta tehtäviä, joissa päätösvalta keskittyy liiaksi muutamien ihmisten käsiin. Talous- ja rahaliiton valmiiksi saattamisen odotetaan merkitsevän Euroopan unionin yrityksille ja kansalaisille uuden yhteisvaluutta-aikakauden alkua, sillä se pienentäisi merkittävästi transaktiokustannuksia ja poistaisi valuuttakurssiriskit, lisäisi kauppahintojen avoimuutta ja vähentäisi investointiriskejä.

5.4

Jotta unioni voi edistää kilpailuetujaan jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, sen on kohdennettava voimavaroja sellaisille aloille kuin tutkimus- ja kehittämistyö, osaamisen saatavuuden varmistaminen ja infrastruktuuri. Euroopan on ratkaistava väestönsä vähenemiseen ja ikääntymiseen liittyvä haaste, sillä tämä vaikuttaa työvoiman tarjontaan. Säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n on etsittävä ratkaisuja sekä työvoimapulaan että osaamisvajeeseen. Eurooppa tarvitsee hallittua muuttoliikepolitiikkaa ja pitkän aikavälin visiota työvoiman auttamiseksi valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin sekä yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Muuttoliikepolitiikkoihin on joka tapauksessa liitettävä vahvat tukipolitiikat, jotta ei syntyisi valtavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

5.5

ETSK on myös kehottanut useissa lausunnoissaan investoimaan enemmän infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin eli hankkeisiin, jotka edistäisivät kasvua ja kansalaisten hyvinvointia. Komitea on niin ikään ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan (CCCTB) sekä finanssitransaktio-, polttoaine- ja hiilidioksidipäästöveroihin, sillä EU:n tasolla sovellettuina näiden avulla voitaisiin saavuttaa kansallisten rajojen yli ulottuva veropohja ja myös torjua globaaleja ympäristövaikutuksia (9). Tämä vähentäisi veronkiertoa ja toisi veropolitiikkaan yhdenmukaisuutta. ETSK on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että ”Euroopalla vaikuttaa olevan vahva asema kasvavien innovatiivisten korkean teknologian yritysten osalta, mutta kun nämä yritykset tarvitsevat vahvoja pääomasijoituksia, ne päätyvät usein konkurssiin” (10).

5.6

EU on allekirjoittanut laaja-alaisia kauppasopimuksia, joiden tavoitteena on lisätä tavaroiden ja palvelujen vaihtoa siten, että samalla suojellaan ja parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja otetaan huomioon ympäristöhaasteet. Viime vuosina on kuitenkin noussut pinnalle protektionistisia virtauksia, ja kauppasodan uhkaa on ilmassa. EU:n tulee jatkaa vapaan, oikeudenmukaisen ja kestäväpohjaisen kaupan edistämistä monenvälisessä järjestelmässä ja kauppasopimusten puitteissa siten, että sosiaalisia, kuluttajien ja ympäristöön liittyviä oikeuksia kunnioitetaan ja yritysten kasvua ja kehitystä tuetaan. Protektionismi ei hyödytä kansalaisia. Maailman kauppajärjestöllä on suuri merkitys, ja EU:n on ratkaisevan tärkeää osallistua omalta osaltaan sen uudistamiseen (11). Rajojen sulkeminen ja kaupan estäminen eivät voi olla ratkaisu missään olosuhteissa.

5.7

Ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset maailmaan ETSK on toistuvasti suosittanut luonnon monimuotoisuuden ja olemassaolollemme elintärkeiden luonnonvarojen suojelun tehostamista. Komitea huomauttaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelu on yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen ehkäiseminen. Se kehottaa vahvistamaan poliittista tahtoa ja lainsäädännön johdonmukaisuutta tällä alalla ja kannustaa siksi varmistamaan, että kaikki tarvittavat resurssit saadaan käyttöön nopeasti.

5.8

ETSK:n mielestä ilmastonmuutospolitiikan lähtökohtana on oltava oikeudenmukainen siirtymä. Tämä edellyttää toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja myös vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi. Kiertotalousmallia tulee edistää kaikin mahdollisin tavoin ja sen sääntelykehystä parantaa. On suosittava lyhyitä toimitusketjuja etenkin elintarvikealalla ja saatettava valmiiksi liikkuvuuspolitiikan uudelleenmäärittely, jotta sen tehokkuutta ja kestäväpohjaisuutta saadaan parannettua. Vuoden 2015 Pariisin ilmastonmuutoskonferenssin osanottajana EU on sitoutunut pyrkimään ilmaston lämpenemisen hillitsemistä koskeviin tavoitteisiin. Se on jo edistynyt merkittävästi ja voi vahvistaa yhteisiä toimia COP21-kokouksessa tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi ja nykyisiin tarpeisiin vastaamiseksi. ETSK on kuitenkin pannut merkille, että opiskelijat ja nuoret liikehtivät useissa jäsenvaltioissa ja vaativat lisää toimia ympäristön suojelemiseksi.

6. Sosiaalinen edistys ja koulutus

6.1

”Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna eurooppalaiset yhteiskunnat ovat vauraita ja hyvinvoivia. Niissä on maailman korkein sosiaalisen suojelun taso, ja ne ovat kärkisijoilla hyvinvoinnin, inhimillisen kehityksen ja elämänlaadun vertailussa” (12). Eriarvoisuus kuitenkin kasvaa, ja unionin sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa on ammottavia aukkoja. Jäsenvaltioiden välisiä eroja on pyrittävä kuromaan umpeen. Elin- ja työolojen ja työehtojen lähentäminen ylöspäin siten, että lähtökohtana on kestäväpohjainen kasvu, johtaa parempiin sosiaalisiin oloihin ja eriarvoisuuden vähenemiseen, ja sen pitäisi olla keskeisenä tavoitteena Euroopan tulevaisuutta ajatellen.

6.2

Sosiaalisen edistyksen tärkeänä veturina tulee olla kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseen tähtäävän kattavan ja kokonaisvaltaisen strategian puitteissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka on ETSK:n voimakkaasti tukema aloite. Komitea vahvistaa lujan sitoutumisensa kaikkiin toimiin, joilla pystytään ”turvaamaan ’oikeudenmukaiset ja todella yleiseurooppalaiset työmarkkinat’, varmistamaan ’parhaaseen sosiaaliseen tuloskuntoon pääseminen’Euroopassa ja antamaan suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle” (13) unionin kansalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi tulevaisuudessa. Täytäntöönpanoa on vauhditettava jäsenvaltioissa, ja sen yhteydessä on oltava tietoinen tarpeesta saavuttaa vakaa talouskasvu siten, että siihen liittyy vankka sosiaalinen ulottuvuus. Kaikilla asiaankuuluvilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on EU:n ja jäsenvaltioiden ohella tärkeä rooli. ETSK pitää EU:n kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeänä, että unioni seuraa vastaisuudessakin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistymistä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä siten, että työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat prosessiin täysipainoisesti.

6.3

ETSK vahvistaa lisäksi seuraavan aiemmin ilmaisemansa kannan: ”Euroopan unionin olisi hyödynnettävä kaikin tavoin työmarkkinaosapuolten ja muiden paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kokemusta ja valmiuksia ottamalla ne palvelujen käyttäjien ohella mukaan EU:n rahoituksen suunnittelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointitehtäviin niiden eri roolien mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat keskeisessä asemassa Euroopan demokraattisen hankkeen kannalta” (14). EU:n tulee edistää keskitettyä sopimista ja kunnioittaa työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta.

6.4

Digitalisaatio, automaatio, tekoäly jne. edellyttävät nopeita ja kestäväpohjaisia toimia. Valtavia laadukkaaseen koulutukseen kohdistuvia investointeja ja t&k-investointeja tarvitaan pikaisesti, sillä EU on näiden menojen bkt-prosenttiosuutena mitattuna jäljessä muista talousmahdeista (15), ja lisäksi unionin talous tarvitsee työvoimaa, jolla on muuttuvan kilpailuympäristön asettamia haasteita vastaavia taitoja. Tämä tarkoittaa, että on työnantajien ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista ja yhteisellä vastuulla edistää sekä nuorille että aikuisille suunnattuja perus-, uudelleen- ja täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia yhdessä EU:n, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tuloksena on menestyviä yrityksiä ja työvoima, jolla on tarvittavaa osaamista. EU:n talouden digitalisaatiota olisi edistettävä teknologista muutosta koskevan oikeudenmukaisen siirtymäkehyksen puitteissa varmistaen, että näin edistetään elin- ja työolojen paranemista, myös laadukkaiden työpaikkojen ja tasa-arvoisempien yhteiskuntien syntyä.

6.5

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti on olennaisen tärkeää toteuttaa toimia työmarkkinoiden tulevien haasteiden voittamiseksi. Samalla, kun hyödynnetään teknologian edistymisen suomia mahdollisuuksia, olisi siksi pyrittävä vastaamaan teollisuuden muutosten ja työmarkkinoiden murroksen asettamiin haasteisiin. Jos näin ei tehdä, tullaan näkemään suunnattoman vahvaa muutosvastarintaa tai merkittävä osa väestöstä ei pääse hyötymään uuden teknologian kehityksestä.

6.6

ETSK on jo aiemmin kehottanut kaikkia sidosryhmiä torjumaan eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kaikilla tasoilla. Komitea pitää tätä ajatellen tarpeellisena toteuttaa lisätoimia palkkojen tehokkaampaan lähentämiseen ja vähimmäispalkkojen asettamiseen tai riittävälle tasolle korottamiseen liittyvien yhteisten periaatteiden, normien, toimintapolitiikkojen ja strategioiden määrittelemiseksi asianmukaisella tasolla. Tässä yhteydessä tulee kunnioittaa kaikilta osin työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on vähimmäistoimeentulo. ETSK tähdentää, että sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisiin investointeihin korvamerkittyjä varoja olisi lisättävä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi (16).

6.7

6.8

EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat aktiiviset ohjelmat, joilla edistetään nuorten koulutusta ja osallistumista työelämään. Erasmus+-ohjelmalla ja sen edeltäjällä Erasmuksella on ollut uskomattoman suuri vaikutus eurooppalaisen identiteetin muotoutumiseen, samalla kun nuoret ovat pystyneet niiden avulla hankkimaan tietoja, taitoja ja osaamista. Komission aikomus kaksinkertaistaa ohjelman rahoitus on selvä edistysaskel, mutta ETSK pyysi lokakuussa 2018 (17) lisäämään määrärahoja vielä enemmän. Tällaista ohjelmaa on jatkettava ja laajennettava siten, että mukaan pääsevät nuoret, joiden on muutoin taloudellisten vaikeuksien takia hankala päästä laadukkaaseen koulutukseen ja kosketuksiin muiden kulttuureiden kanssa.

6.9

Kuten ETSK on todennut aiemmassa lausunnossaan, se katsoo, että ”[nuoriso]strategian olisi yhdistyttävä tiiviimmin EU:n nykyisiin ohjelmiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan, nuorisotakuuseen ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin”ja ”myös edistettävä laajempaa kansalaisaktiivisuutta, muun muassa äänestämistä, vapaaehtoistyötä, nuorten johtamaa kansalaisjärjestötoimintaa ja demokratiaa työpaikoilla sekä työmarkkinavuoropuhelua” (18). On ensiarvoisen tärkeää parantaa tietoisuutta näistä ohjelmista ja korostaa kaikissa yhteyksissä, että ne ovat osa EU-jäsenyyden tarjoamaa suoraa hyötyä.

6.10

ETSK korostaa toissijaisuusperiaatteen ja alueellisen hallinnon merkitystä koheesiopolitiikan toteuttamisessa. Koska eri alueiden välillä ja jopa jäsenvaltioiden sisällä on suuria hyvinvointi- ja kehityseroja, on erittäin tärkeää, että toimintapolitiikkoja toteuttavat ne tahot, jotka ymmärtävät parhaiten keskeiset ongelmat ja joilla on sen vuoksi parhaat edellytykset toimia. EU:n toimielinten on jatkettava toimia kaikenlaisen syrjinnän, rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisuuden kitkemiseksi.

6.11

Euroopan sosiaalinen malli on ainutlaatuinen maailmassa ja yhä edelleen yksi tärkeimmistä EU:n kansalaisille koituvista hyödyistä. Unionin ja myös jäsenvaltioiden on kehitettävä sellaisia toimintapolitiikkoja, jotka turvaavat tämän mallin ja puolustavat ja edistävät sitä sekä luovat lisää taloudellisen edistyksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden mahdollisuuksia. Samaan aikaan on pidettävä mielessä, että perusoikeuksien on kuljettava käsi kädessä sosiaalisten oikeuksien kanssa.

7. Turvallisuus ja puolustus

7.1

Eurooppa on huomattavan vapaa ja vakaa paikka maailmassa, jota leimaavat epäsopu ja raja-aidat. Maailman 25 rauhallisimmasta maasta 15 sijaitsee EU:ssa. Terrori-iskut, Välimeren takaisen alueen ja Saharan eteläpuolisen Afrikan hallitsemattomat ja epävakaat olot ja vihamielisten voimien uusi nousu idässä ovat kuitenkin osoittaneet, että Euroopan on vaalittava rauhaa ja turvallisuutta määrätietoisesti.

7.2

Sisäiset ja ulkoiset turvallisuushaasteet ovat todellakin kasvaneet huomattavasti, mutta jäsenvaltiot kokevat ne eri tavoin. Jäsenvaltiot myös jakavat rahoitusvaroja turvallisuuteen ja puolustukseen eri mitassa, ja niillä on erilaisia näkemyksiä sotilaallisen vallan käytöstä. Koska monet kohtaamamme uhat ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n on toimittava mahdollisimman tiiviissä rintamassa pyrkien vastaukseen, joka on yhteinen ja koordinoitu. Liittolaisille on osoitettava, että pystymme takaamaan turvallisuuden käytännössä.

7.3

Koordinoitu puolustustoiminta ei ainoastaan tarjoa jäsenvaltioille uskottavaa kovaa voimaa vaan auttaa myös luomaan työpaikkoja korkean teknologian aloilla ja edistämään innovointia ja teknistä kehitystä. ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota tukemaan yhteisiä toimia tällä alalla. Samaan aikaan tulee tunnustaa, että toimia on jo toteutettu (19).

7.4

Kyberhyökkäysten arvioidaan maksavan maailmantaloudelle vuosittain 400 miljardia euroa (20) ja aiheuttavan todellisen uhan kansalaisten yksityisyydelle ja turvallisuudelle. ETSK katsoo, että EU:n olisi pyrittävä tehostamaan kybervakoilun, kyberterrorismin ja muun EU:n kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvan kyberrikollisuuden torjuntaa.

8. Kansalaisviestintä

8.1

Unionin kansalaiset pitävät EU-jäsenyyden myönteisiä vaikutuksia usein itsestäänselvyyksinä tai luulevat niitä jäsenvaltioiden hallitusten aikaansaannoksiksi, kun taas monista ikävistä puolista syytetään unionin byrokratiaa ja ylenpalttista puuttumista asioihin. Tämä johtuu pääasiassa huonosta viestinnästä ja kontaktin puutteesta tavallisiin ihmisiin. EU:n ja jäsenvaltioiden pitäisikin lisätä selvästi ponnistelujaan unionin politiikkoja, päämääriä ja tavoitteita koskevan viestinnän parantamiseksi.

8.2

EU:n tulee osoittaa lisää varoja viestintään ja hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia kanavia: välittää viestiä jäsenvaltioiden mutta myös työmarkkinaosapuolten ja muiden eri tahoja edustavien järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan elinten kautta. EU:n on keskityttävä enemmän siihen, että päättäjiä siinä missä kansalaisiakin muistutetaan unionin roolista rauhan, vakauden ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tuojana. Tällaista viestintää tulee toteuttaa Euroopan unionin kaikilla virallisilla kielillä.

8.3

ETSK totesi vuonna 2012, että ”11 artiklan täysimääräinen soveltaminen on erittäin tärkeää, jotta vahvistetaan Euroopan unionin demokraattista oikeutusta kansalaistensa silmissä. Loppujen lopuksi vain lisäämällä kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan avoimuutta, sitoutumista ja osallistumista sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla voidaan Euroopassa välttää ääri-ilmiöt, puolustaa demokraattisia arvoja ja luoda yhteinen tulevaisuus” (21).

8.4

Päästäkseen lähelle kansalaisia (ja jos tässä ei onnistuta, koko unioni kuivuu kokoon) EU:n on kuunneltava heitä, ymmärrettävä, mitä he oikeasti haluavat, ja pyrittävä toimimaan sen mukaisesti. Ihmiset haluavat suojelua, oikeudenmukaiset säännöt työntekijöille ja yrityksille, terveelliset elin- ja työolot sekä selkeän vastauksen ulkoisiin haasteisiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan unionin on jatkossakin edistettävä taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja demokraattista vakautta ja varmistettava, että kaikki ovat tietoisia sitoumuksistaan.

8.5

Lukuisat toimijat, esimerkiksi valtiot, lobbausryhmät, tiedotusvälineet ja yksityishenkilöt, hyödyntävät yhä enemmän misinformaatiota, disinformaatiota ja malinformaatiota. Nämä tekniikat ovat vanhoja, mutta sosiaalisen median kehittymisen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta niillä voidaan tavoittaa laaja yleisö. Paras tapa torjua valeuutisia on esittää faktoja ja auttaa ihmisiä kehittämään arviointikykyään. Mielipiteen- ja sananvapautta on kuitenkin kunnioitettava aina, ja valheiden torjunnan on niin ikään oltava herpaantumatonta.

8.6

Olisi edistettävä sellaisten viestintä- ja yhteistyöfoorumien toimintaa, joissa kaikki jäsenvaltiot ovat mukana. Mikä toimii yhdessä jäsenvaltiossa, saattaa toimia myös toisessa, ja yhdessä jäsenvaltiossa tehtyjä selvityksiä voidaan hyödyntää tai syventää toisessa jäsenvaltiossa.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1.

(2) EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(3) Euroopan parlamentin lehdistötiedote, 23.5.2018.

(4) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145.

(5) EU aiheittain – Kauppa.

(6) Riippumattomat finanssipolitiikan instituutiot.

(7) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1.

(8) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 28.

(9) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131.

(10) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 79.

(11) EUVL C 159, 10.5.2019, s 15.

(12) Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta.

(13) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(14) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165.

(15) OECD Data, Gross domestic spending on R&D.

(16) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145.

(17) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 194.

(18) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142.

(19) EUVL C 129, 11.4.2018, s. 58.

(20) Kyberturvallisuuden uudistus Euroopassa.

(21) EUVL C 11, 15.1.2013, s. 8.

LIITE

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin keskustelussa:

Muutosehdotus 12

Kohta 5.5

Muutetaan seuraavasti:

5.5

ETSK on myös kehottanut useissa lausunnoissaan investoimaan enemmän infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin eli hankkeisiin, jotka edistäisivät kasvua ja kansalaisten hyvinvointia. Komitea on niin ikään ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti meneillään oleviin kattaviin toimenpiteisiin, joilla pyritään estämään monikansallisia yrityksiä rapauttamasta veropohjaa ja hyödyntämästä voitonsiirtoja (base erosion and profit shifting, BEPS), mukaan luettuna yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan (CCCTB), sekä alv-petosten torjuntaan jäsenvaltioiden päivittäistä yhteistyötä tiivistämällä finanssitransaktio-, polttoaine- ja hiilidioksidipäästöveroihin, sillä EU:n tasolla sovellettuina näiden avulla voitaisiin saavuttaa kansallisten rajojen yli ulottuva veropohja ja myös torjua globaaleja ympäristövaikutuksia. (1) Tämä vähentäisi veronkiertoa ja toisi veropolitiikkaan yhdenmukaisuutta. ETSK on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että ”Euroopalla vaikuttaa olevan vahva asema kasvavien innovatiivisten korkean teknologian yritysten osalta, mutta kun nämä yritykset tarvitsevat vahvoja pääomasijoituksia, ne päätyvät usein konkurssiin” (2).

Perustelu

Väärinkäsitysten välttämiseksi teksti tulisi pitää yleisluonteisena. Komitea ei ole tarkastellut monikansallisten yritysten verotusta EU:n omien varojen lähteenä eikä polttoaine- tai hiilidioksidipäästöverojen yhteistä veroperustetta tai verotusta EU:ssa. Finanssitransaktiovero pienentäisi työntekijöiden eläkkeitä, ja neuvoston useita vuosia tiiviimmän yhteistyön puitteissa tekemä työ on nyt täysin pysähdyksissä. Tämän muutosehdotuksen suuntaisia huomioita esitettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa aiheesta ”Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta”(COM(2017) 358 final) (3).

Muutosehdotus hylättiin äänin 76 puolesta ja 98 vastaan 16:n pidättyessä äänestämästä.

Muutosehdotus 11

Kohta 5.6

Muutetaan seuraavasti:

5.6

EU on allekirjoittanut esimerkiksi Japanin kanssa laaja-alaisen kauppasopimuksen, jonka laaja-alaisia kauppasopimuksia, joiden tavoitteena on lisätä tavaroiden ja palvelujen vaihtoa siten, että samalla suojellaan ja parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja otetaan huomioon ympäristöhaasteet. Viime vuosina on kuitenkin noussut pinnalle protektionistisia virtauksia, ja kauppasodan uhkaa on ilmassa. EU:n tulee jatkaa vapaan, oikeudenmukaisen ja kestäväpohjaisen kaupan edistämistä monenvälisessä järjestelmässä ja kauppasopimusten puitteissa siten, että sosiaalisia, kuluttajien ja ympäristöön liittyviä oikeuksia kunnioitetaan ja yritysten kasvua ja kehitystä tuetaan. Protektionismi ei hyödytä kansalaisia. Maailman kauppajärjestöllä on suuri merkitys, ja ETSK:n on ratkaisevan tärkeää osallistua omalta osaltaan sen uudistamiseen. (4) Rajojen sulkeminen ja kaupan estäminen eivät voi olla ratkaisu missään olosuhteissa.

Perustelu

Parannetaan luettavuutta viittaamalla erikseen yhteen EU:n solmimaan vapaakauppasopimukseen: EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimukseen.

Kuten tiedämme, EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019, ja se on molemmille osapuolille historian laajin kauppasopimus.

Sopimuksen vaikutuspiirissä on 640 miljoonaa eurooppalaista ja japanilaista, lähes kolmannes koko maailman bruttokansantuotteesta ja 37 % maailmankaupasta.

EU:ssa 74 000 yritystä harjoittaa vientiä Japaniin ja 600 000 työpaikkaa on sidoksissa Japanin-vientiin. Sopimus hyödyttää myös kuluttajia, koska valikoiman odotetaan kasvavan ja hintojen laskevan. Se antaa myös selvän signaalin siitä, että kaksi maailman suurista talouksista tukee voimakkaasti vapaata, oikeudenmukaista ja sääntöihin perustuvaa kauppaa.

Muutosehdotus hylättiin äänin 73 puolesta ja 111 vastaan 11:n pidättyessä äänestämästä.

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131 .

(2) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 79.

(3) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 131.

(4) EUVL C 159, 10.5.2019, s 15.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/68

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tietämyksen lisääminen Euroopan unionista”

(Puheenjohtajavaltio Romanian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2019/C 228/09)

Esittelijä: Tatjana BABRAUSKIENĖ

Toinen esittelijä: Pavel TRANTINA

Neuvoston puheenjohtajavaltion Romanian lausuntopyyntö	kirje, 20.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Työvaliokunnan päätös	16.10.2018
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	6.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	21.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	164/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

ETSK

1.1

uskoo, että EU:n elinvoimaisuus riippuu pitkälti vahvasta eurooppalaisesta identiteetistä ja siitä, että kansalaiset samaistuvat unioniin ja säilyttävät samalla oman kansallisen identiteettinsä, ja katsoo, että Eurooppa-hankkeen menestyksen perustana ovat sen arvot, suvaitsevaisuus ja sitoutuminen kulttuurien, uskontojen ja perinnön monimuotoisuuteen. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä kansalaisten tietämystä EU:n historiasta ja kulttuurista, perusarvoista ja -oikeuksista, keskeisistä periaatteista ja päätöksistä sekä unionitason päätöksentekoprosesseista ja saada heidät ymmärtämään ne paremmin. On myös tärkeää puhua maailmankansalaisuuden puolesta ja puolustaa EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

1.2

korostaa, että kokonaisvaltaisella koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on keskeinen merkitys pyrittäessä vahvistamaan EU:n kansalaisten eurooppalaista identiteettiä, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastuuvelvollisuutta ja siten edistämään heidän aktiivista osallistumistaan EU:ta koskevaan päätöksentekoon. Komitea tähdentää, että tällaisen koulutuksen ja oppimisen avulla edistetään rauhaa, turvallisuutta, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, oikeusvaltioperiaatetta, solidaarisuutta ja vastavuoroista kunnioitusta, kestäväpohjaista talouskasvua sekä sosiaalista osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta samalla, kun kunnioitetaan ja rikastutetaan kulttuurista monimuotoisuutta. EU:n yhdentymisen tavoitteita, sen hyötyjä ja haittoja on käsiteltävä rohkeasti ja epäröimättä yhtä lailla jäsenvaltio- kuin EU-tasollakin.

1.3

korostaa, että oppimista tapahtuu kaikkialla ja jatkuvasti, aktiivisesti ja passiivisesti. EU-valistus ei olekaan pelkästään virallisen koulutuksen tehtävä, eikä se koske vain nuoria. Sekä ”elämänlaajuista”että ”elinikäistä”oppimista olisi tuettava, ja vanhempiin sukupolviin olisi kiinnitettävä erityishuomiota tarjoamalla heille tietoa, joka on mukautettu heidän oppimistapoihinsa.

EU:n toimielinten ja politiikan osalta ETSK

1.4

tähdentää tarvetta panna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen periaate täytäntöön, jotta kaikilla Euroopassa on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

1.5

ehdottaa, että tietämyksen lisäämistä EU:sta ja eurooppalaisesta identiteetistä kaikessa moninaisuudessaan painotetaan nykyistä enemmän perus- ja avaintaitojen, erityisesti ”EU-lukutaidon”, yhteydessä ja että tältä osin määritellään siis yhteiset osaamistavoitteet (vähimmäistiedot, taidot ja asenteet EU:ta kohtaan). Tähän liittyen tarvitaan parempaa näyttöä siitä, mikä nykytilanne jäsenvaltioissa on, ja ETSK kehottaakin Euroopan komissiota saattamaan aihetta käsittelevän tutkimuksensa ajan tasalle.

1.6

kehottaa toteuttamaan jäsenvaltio- ja unionitasolla strategisia politiikkatoimia, joilla voidaan edistää EU-asioiden oppimista eurooppalaisen identiteetin ja EU:hun kuulumisen tunteen vahvistamiseksi ja osoittaa, mitä konkreettista hyötyä EU-jäsenyydestä on kansalaisille. On myös olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot panevat asianmukaisesti täytäntöön neuvoston suosituksen yhteisten arvojen edistämisestä (1) ja vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen (2).

1.7

suosittaa, että tulevan Erasmus+-ohjelman (2021–2017) lisätyin määrärahoin edistetään EU:hun kuulumisen tunnetta huolehtimalla siitä, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus on mahdollista kaikille, etenkin sosioekonomisilta taustoiltaan erilaisille ihmisille. Komitea kehottaa painottamaan kaikissa tulevissa hankkeissa EU-asioiden oppimista, eurooppalaisen identiteetin luomista ja sukupolvien välisen EU-valistuksen tukemista sekä kaikkien ikäryhmien kieltenoppimista ja aikuisten kansalaisvuoropuhelua.

1.8

suhtautuu myönteisesti Erasmus+-ohjelman nyt 30:ttä vuotta jatkuviin Jean Monnet -toimiin, joilla pyritään edistämään EU-asioiden opetuksen ja tutkimuksen huippuosaamista kaikkialla maailmassa, ja kehottaa lisäämään ohjelman määrärahoja ja laajentamaan sen koskemaan kaikkia koulutussektoreita, jotta voidaan tehostaa EU-tietämyksen lisäämistä ja vahvistaa demokraattista kansalaisuutta.

1.9

kehottaa tiedottamaan kansalaisille nykyistä paremmin EU-asioista EU:n ja jäsenvaltioiden tiedotus-, viestintä- ja koulutusstrategioihin tukeutuen ja muistuttaa viestintäasioista vastaavan komission jäsenen tarpeesta.

1.10

esittää, että eurooppalaisilla ja kansallisilla julkisilla tiedotusvälineillä, myös Euronews-kanavalla, olisi oltava strateginen rooli tiedotettaessa kansalaisille EU:n saavutuksista. Lisäksi jäsenvaltioissa toimivien EU:n tiedotustoimistojen sekä Euroopan parlamentin jäsenten ja muiden edustajien, ETSK:n jäsenten ja muiden EU-asioissa mukana olevien poliittisten päättäjien olisi omalta osaltaan tuettava aktiivisesti eurooppalaisen identiteetin rakentamista kansallisella tasolla.

1.11

suosittaa, että laaditaan koulutusasioita koskevaa kansallista toimivaltaa kunnioittaen EU-tason poliittinen strategia, jotta voidaan esittää suosituksia (esimerkiksi avoimen koordinointimenetelmän tai korkean tason työryhmän avulla tehtävästä) jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä ja siten edistää EU-tietämyksen lisäämiseen ja eurooppalaisen identiteetin rakentamiseen liittyviä aloitteita koulutusjärjestelmissä ja asiaa koskevia toimia jäsenvaltio- ja paikallistasolla tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Tätä olisi tuettava ajantasaisin tutkimuksin, joissa kartoitetaan EU-asioita koskevan opetuksen tilannetta.

1.12

suosittaa, että EU-tietämyksen lisääminen ja eurooppalaisen identiteetin rakentaminen sisällytetään EU 2030 -strategiaan ja koulutuksen strategisiin puitteisiin (ET 2030) sekä EU-ohjausjaksoon (asiaan liittyviin maakohtaisiin suosituksiin), sikäli kuin tarkkaa ja järjestelmällistä tietoa on saatavilla.

1.13

kehottaa luomaan keskitetysti käytettävissä olevan alustan, joka nivoo yhteen erilaisia nykyisiä aloitteita ja portaaleja ja jolla tarjotaan oppilaitoksille ja yksittäisille oppijoille eri EU-kielillä oppimis- ja opetusmateriaalia EU:sta ja eurooppalaisen identiteetin luomisesta painopisteenä erityisesti unionin perusarvot, demokratia, osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon, suvaitsevaisuus ja keskinäinen ymmärtämys, ja tekemään alustaa tunnetuksi.

Jäsenvaltiokohtaisten aloitteiden osalta ETSK

1.14

kehottaa laatimaan kansallisia strategioita EU:n arvoja, historiaa, saavutuksia ja nykykehitystä koskevan opetuksen sisällyttämiseksi koulujen opetussuunnitelmiin kaikilla koulutussektoreilla ja tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen tärkeän roolin tässä yhteydessä.

1.15

esittää, että EU-tietoutta olisi opetettava koulussa monialaisesti erottamattomana osana kaikkia oppiaineita ja että kansalaiskasvatuksessa, historiassa, maantiedossa ja taloustieteissä olisi keskityttävä EU:n kansalaisuuteen ja sen tuomiin hyötyihin.

1.16

katsoo, että kaikkien opettajien ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi sisältyä EU-valistusta, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opettajien laadukasta jatkuvaa ammatillista kehittymistä tässä asiassa. Koulutuksen tulisi kattaa myös Euroopan neuvoston määrittelemät demokraattisessa kulttuurissa tarvittavat taidot (3).

1.17

ehdottaa, että kehitetään aloitteita kaikkien opettajien kansainvälisen liikkuvuuden ja vieraiden kielten oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi ja otetaan käyttöön EU-asioiden opetuksesta tai eurooppalaisen identiteetin rakentamisesta myönnettävä eurooppalainen palkinto tai tunnustus sekä kouluja että yksittäisiä henkilöitä varten.

1.18

kehottaa kannustamaan ja tukemaan tehokkaasti sidosryhmiä, muun muassa ammattijärjestöjä, työnantajajärjestöjä ja yrityksiä sekä muita, koulutuksen, nuoriso- ja aikuistyön parissa toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, kuten partio- ja muita nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä, opettajien järjestöjä ja ammattiliittoja ja vanhempainyhdistyksiä, jotta ne voivat vahvistaa EU-asioiden oppimiseen ja opetukseen liittyvää toimintaansa.

1.19

kehottaa jäsenvaltioita edistämään virallista ja epävirallista koulutusta tarjoavien tahojen (eli koulujen ja nuorisojärjestöjen ja/tai korkeakoulujen ja yhteisöperustaisten järjestöjen) kumppanuuksia EU-valistuksen ja yleensäkin kansalaiskasvatuksen järjestämiseksi. ETSK suosittaa tässä yhteydessä varmistamaan, että nuoria edustavat elimet ovat mukana määrittelemässä opetussuunnitelmia ja päättämässä kansalaiskasvatuksen toteuttamistavoista.

1.20

kiinnittää huomiota Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämän Schumanin julistuksen kunnianhimoiseen tavoitteeseen, sillä siinä todetaan, että ”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin [– –] yhteisvastuullisuus.” (4) ETSK ehdottaa, että Eurooppa-päivää (9. toukokuuta) tai jopa erillistä EU-valistuksen päivää vietettäisiin kaikissa jäsenvaltioissa ja että se olisi koulujen ja eri yhteisöjen EU-aiheisen valistustoiminnan suunnittelun lähtökohta.

2. Taustaa

2.1

Ensisijainen vastuu koulutus- ja kulttuuripolitiikasta kuuluu jäsenvaltioille. EU:lla on vuosien varrella kuitenkin ollut tärkeä täydentävä rooli, ja on kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista hyödyntää koulutuksen ja kulttuurin koko potentiaali työpaikkojen luomisen, talouskasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä sekä keinona sisäistää eurooppalainen identiteetti kaikessa moninaisuudessaan.

2.2

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää tuoda Eurooppa-hanke lähemmäs kansalaisia vahvistamalla heidän tietämystään EU:n historiasta, saavutuksista ja merkityksestä Euroopan historian valossa ja ottaen huomioon EU:n myönteiset vaikutukset ihmisten päivittäiseen elämään. Komitea korostaa tarvetta ymmärtää EU:n perusarvot ja edistää niitä, sillä se on avain keskinäiseen ymmärtämykseen, rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, suvaitsevaisuuteen, solidaarisuuteen ja myös EU:n perusperiaatteiden ymmärtämiseen.

2.3

Rooman sopimuksen allekirjoittamisesta on nyt kulunut 60 vuotta, mutta EU:n kansalaiset eivät ole vieläkään täysin omaksuneet eurooppalaista identiteettiään. Tätä nykyä 93 prosenttia EU:n kansalaisista tuntee olevansa kiintynyt ja näistä 57 prosenttia erittäin kiintynyt kotimaahansa ja 89 prosenttia tuntee kiintymystä kotikaupunkiaan, -kuntaansa tai -kyläänsä kohtaan. Kuitenkin vain 56 prosenttia tuntee olevansa kiintynyt ja vain 14 prosenttia erittäin kiintynyt EU:hun (5). Nämä luvut ovat tärkeitä tulevia Euroopan parlamentin vaaleja ja Euroopan tulevaisuudesta käytäviä keskusteluja ajatellen.

2.4

Edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa (vuonna 2014) yli 55-vuotiaat äänestivät jälleen kaikkein vilkkaimmin (äänestysaktiivisuus oli 51 prosenttia), kun 18–24-vuotiaista taas äänesti vain 28 prosenttia. Äänestysaktiivisuus on tiivisti yhteydessä ihmisten sosioekonomiseen asemaan (6). Lisäksi kriittisen medialukutaidon puute ja virheellisen tiedon tai disinformaation leviäminen lisäävät epäluottamusta demokraattisia instituutioita ja EU:ta kohtaan. Parempi tietämys EU:sta ja demokraattisesta kansalaisuudesta saattaisikin olla avuksi tässä asiassa, eikä tämä ole pelkästään virallisen peruskoulutuksen haaste.

2.5

ETSK muistuttaa selvitysten (7) ja tutkimusten (8) osoittavan, että kansalaiskasvatusta koskevan politiikan ja käytännön välillä on merkittävä ero ja että lähes puolessa jäsenvaltioista ei edelleenkään ole sääntöjä tai suosituksia kansalaiskasvatuksesta opettajien peruskoulutuksessa. Vaikka kansalaisasiat kuuluvat opettajien täydennyskoulutuksen piiriin, koulunjohtajat eivät saa aiheeseen liittyvää täydennyskoulutusta.

2.6

Toinen huolenaihe on se, että kansalaiskasvatuksen opetuksessa on eroja eri koulutussektoreilla. Esimerkiksi oppilaitospohjaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa kansalaiskasvatusta on vähemmän kuin yleissivistävässä koulutuksessa: kansalaistaitojen opetukseen soveltuvia kursseja on vähemmän, opettajille on tarjolla vähemmän ohjausmateriaalia ja opiskelijoiden osallistumisesta kouluneuvostoihin tai vanhempien edustuksesta koulujen johtokunnissa on annettu vähemmän suosituksia.

2.7

EU-asioiden opetuksessa tulisi keskittyä myös demokratiaan (mm. osallistumiseen, demokraattiseen politiikkaan ja demokraattiseen yhteiskuntaan) ja suvaitsevaisuuteen (mm. henkilösuhteisiin, suvaitsevaisuuteen eri yhteiskunta- ja kulttuuriryhmiä kohtaan ja osallistavaan yhteiskuntaan).

2.8

EU:hun liittyvän kansalaiskasvatuksen tulisi yleisesti ottaen olla kuhunkin ympäristöön ja kunkin oppijan tarpeisiin mukautettu, arvolähtöinen dynaaminen oppimisprosessi (9), jonka kuluessa oppijat eli useimmiten nuoret omaksuvat tietämyksen, ymmärtämyksen, taidot ja asenteet, joita he tarvitsevat paitsi pystykseen käyttämään oikeuksiaan myös antaakseen oman panoksensa yhteisönsä ja yhteiskuntansa hyväksi ja toimiakseen empaattisesti, harkitsevaisesti ja tulevia sukupolvia unohtamatta. Nykykäsitys kansalaiskasvatuksesta on muuttunut siten, että perinteisestä näkemyksestä, jonka mukaan kyse on pelkästään yhteiskuntaelämän virallisia instituutioita ja prosesseja (esimerkiksi vaaleissa äänestämistä) koskevien tietojen välittämisestä, on siirrytty hitaasti mutta varmasti laajempaan käsitykseen, joka kattaa osallistumisen ja toiminnan sekä yhteiskunnan jäsenenä että kansalaisyhteiskunnassa ja laajemman kirjon tapoja, joilla kansalaiset ovat vuorovaikutuksessa yhteisöjensä (mm. koulujen) ja yhteiskuntiensa kanssa ja muokkaavat niitä.

2.9

Jos EU:n kansalaisuuden on tarkoitus mennä nykyistä suppeaa, oikeudellista käsitettä pidemmälle, pohjautua siihen, mitä merkitsee olla eurooppalainen kaikkialla Euroopassa, ja viedä tätä ajatusta eteenpäin, kansalaiskasvatukseen sovellettavassa lähestymistavassa tarvitaan selkeää eurooppalaista ulottuvuutta. Se voi auttaa muodostamaan EU:n kansalaisuudesta monipuolisemman ja poliittisemman käsityksen, mikä on ratkaisevan tärkeää, jos EU haluaa vahvistaa kansalaistensa sitoutumista ja hyväksyntää ja saada vankempaa tukea sosiaalisena ja poliittisena eikä pelkästään taloudellisena unionina.

3. Yleishuomioita

3.1

On erittäin tärkeää, että ihmiset oppivat ja tiedostavat, mikä rooli heillä on ja miten he voivat osallistua paikallis-, jäsenvaltio- ja EU-tason demokraattisiin päätöksentekoprosesseihin, ja että he ymmärtävät, miten instituutioita johdetaan. Kokonaisvaltainen koulutus ja elinikäinen oppiminen, jossa kiinnitetään erityistä huomiota demokraattiseen kansalaisuuteen ja yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja eurooppalaiseen identiteettiin, edistäisi huomattavasti rauhaa, turvallisuutta, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, oikeusvaltioperiaatetta, solidaarisuutta, vastavuoroista kunnioitusta, kestäväpohjaista kasvua, sosiaalista osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta samalla, kun kunnioitetaan ja rikastutetaan kulttuurista monimuotoisuutta ja vahvistetaan tunnetta EU:hun kuulumisesta.

3.2

ETSK ilmaisi eurooppalaista koulutusaluetta (10) käsittelevässä lausunnossaan (2018) olevansa tyytyväinen siihen, että aloitteessa esitetään osallisuuden lisäämistä tulevissa koulutusjärjestelmissä, ja korostaa, että EU-asioiden, demokraattisten arvojen, suvaitsevaisuuden ja kansalaistaitojen oppimista olisi pidettävä kaikille kuuluvana oikeutena, myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä. Tällaisen oppimisen olisi oltava mahdollista kaikille, ja huono-osaisiin väestöryhmiin (11) olisi kiinnitettävä erityishuomiota, jotta kaikki kansalaiset kykenevät ymmärtämään osallisuuteen perustuvan roolinsa demokratiassa. On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön neuvoston suosituksen yhteisten arvojen edistämisestä (12).

3.3

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan uudistetun neuvoston suosituksen (2018) (13) täysimääräinen täytäntöönpano ei edelleenkään ole monien jäsenvaltioiden poliittisella asialistalla, ja on olennaisen tärkeää parantaa EU:n ja sen tuomien konkreettisten hyötyjen tuntemusta ja demokraattisten arvojen, suvaitsevaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden omaksumista osana lukutaidon, monipuolisen kielitaidon, henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen, kansalaistaitojen sekä kulttuuritietoisuuteen ja itseilmaisuun liittyvien taitojen oppimista.

3.4

ETSK toteaa tulevasta Erasmus+-ohjelmasta 2021–2027 antamassaan lausunnossa (14), että edellinen Erasmus+-ohjelma (2014–2021) on auttanut merkittävästi tukemaan koulutusta unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla, lisäämään EU:hun kuulumisen tunnetta (”eurooppalainen identiteetti”koko moninaisuudessaan) ja edistämään keskinäistä ymmärtämystä, demokraattista kansalaisuutta ja Euroopan yhdentymistä. Seuraava Erasmus+-ohjelma on olennaisen tärkeä, jotta voidaan entistä voimakkaammin tukea osallistavuutta ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja, edistää sosiaalista integraatiota, parantaa kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja estää radikalisoitumista ottamalla kaikenikäiset ihmiset mukaan demokraattisiin prosesseihin sekä tukea tätä oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella ja yhteistyöllä EU:n kansalaisten, oppilaitosten, järjestöjen, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kesken. Tämä kaikki on EU:n tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

3.5

ETSK arvostaa pyrkimyksiä edistää EU-asioiden opetuksen ja tutkimuksen huippuosaamista kaikkialla maailmassa Erasmus+-ohjelman Jean Monnet -toimien puitteissa mutta pahoittelee, että ohjelmaa varten ehdotetut määrärahat ovat edelleen riittämättömät. Ohjelmassa on tähän mennessä keskitytty vain korkeakouluihin, mutta komitea katsoo, että sen määrärahoja olisi lisättävä ja se olisi laajennettava koskemaan kaikkia koulutussektoreita, jotta voidaan tehostaa EU-tietämyksen lisäämistä ja vahvistaa demokraattista kansalaisuutta.

3.6

ETSK korostaa EU-johtajien maaliskuussa 2015 allekirjoittaman Pariisin julistuksen (15) täytäntöönpanon merkitystä ja muistuttaa, että on päästävä siihen, että kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, sosiaalisia ja kansalaistaitoja, kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja syrjinnän vastaisia toimia edistetään kaikin oppimismuodoin.

4. Erityishuomioita virallisesta koulutuksesta

4.1

ETSK toteaa jälleen kerran, että on tärkeää tukea koulujen ja yhteisöjen kautta kaikkien ihmisten elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, jotta he voivat kehittyä demokraattisesti aktiivisiksi kansalaisiksi. Osallistavan koulutuspolitiikan toteutuminen edellyttää, että kansalliset ja eurooppalaiset tiedotusvälineet ja kansallisen politiikan suuntaukset tukevat tällaista linjaa ja näyttävät hyvää esimerkkiä demokratiasta ja suvaitsevaisuudesta. Tämän tulisi koskea muun muassa osallistumisoikeutta, työmarkkinaosapuolten kumppanuuden ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun tukemista, sananvapautta, valeuutisten torjuntaa, osallistavaa toimintaa, jossa kunnioitetaan kulttuurista monimuotoisuutta sekä valtiorajojen sisä- että ulkopuolella, kaikkien yhdenvertaisuuden puolustamista ja tukitoimia, joilla autetaan maahanmuuttajia, pakolaisia ja vähemmistöihin kuuluvia toimimaan EU:n ja asianomaisen jäsenvaltion aktiivisina kansalaisina omaa kulttuuri-identiteettiään unohtamatta.

4.2

EU-tietoutta, demokraattisia arvoja, suvaitsevaisuutta ja kansalaisasioita sekä tietoa EU:n roolista maailmassa tulisi opettaa kouluissa monialaisesti kaikkien aineiden ja projektien yhteydessä eikä vain erillisillä historian tai kansalaistaidon tunneilla. Oppilaille tulisi näyttää esimerkkejä aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön kutsumalla kansalaisyhteiskunnan, järjestöelämän ja yritysten edustajia kertomaan omasta toiminnastaan. Opiskelijoita pitäisi myös kannustaa osallistumaan paikallis-, jäsenvaltio- ja EU-tason demokraattisiin päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi koulunjohtajien ja opettajien olisi yhdessä koulun johtokunnan kanssa luotava yhteistyöhön perustuva demokraattinen koulukulttuuri, jossa vanhemmat ja opiskelijat pääsevät osallistumaan päätöksentekoon, ja huolehdittava kollegiaalisesta hallinnosta.

4.3

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että kaikissa jäsenvaltioissa on säännöksiä tai suosituksia opettajien kansalaiskasvatustaitojen kehittämisestä opettajien peruskoulutuksessa ja myös vastaavien taitojen kehittämisestä opettajien ja koulunjohtajien täydennyskoulutuksessa (16).

4.4

ETSK kehottaa luomaan keskitetysti käytettävissä olevan alustan, joka nivoo yhteen erilaisia nykyisiä aloitteita ja portaaleja (17) ja jolla tarjotaan oppilaitoksille ja yksittäisille oppijoille eri EU-kielillä oppimis- ja opetusmateriaalia EU:sta ja eurooppalaisen identiteetin luomisesta painopisteenä erityisesti unionin perusarvot, demokratia, osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon, suvaitsevaisuus ja keskinäinen ymmärtämys, ja tekemään alustaa tunnetuksi. Erilaisten EU-rahoitteisten hankkeiden tuloksena syntyneen opetusmateriaalin (18) olisi oltava kaikkien saatavilla, ja sitä olisi tuotava paremmin esiin ja hyödynnettävä kouluissa ja muussa EU-tietämyksen lisäämisen tähtäävässä toiminnassa.

5. Erityishuomioita epävirallisesta koulutuksesta

5.1

ETSK näkee kansalaiskasvatuksen osana elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista koskevaa poliittista ja käytännön kehystä. Kansalaiskasvatukseen sovellettava kokonaisvaltainen toimintamalli edellyttää sitä, että mukana on sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen tarjoajia, joiden koulutusohjelmien sisältö ja painopisteet, pedagogiset lähestymistavat ja erityyppiset osallistumisen mahdollistavat toimintamuodot täydentävät toisiaan.

5.2

Monet erilaiset epävirallisissa oppimisympäristöissä tarjottavat oppimisohjelmat painottuvat EU:hun liittyvään kansalaiskasvatukseen. Näin on esimerkiksi nuorisojärjestöissä, joissa kasvatustyö rakentuu aktiivista kansalaisuutta edistävän ja nuorten näköpiiriä laajentavan osallistavan prosessin ympärille. Nuorisojärjestöillä on olennaisen tärkeä tehtävä kansalaiskasvatuksen järjestäjinä, sillä ne tarjoavat jäsenilleen ja heidän parissaan työskenteleville mahdollisuuksia kanssakäymiseen, vuorovaikutukseen sekä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

5.3

Nuorisojärjestöt toteuttavat mitä moninaisimpia kansalaiskasvatukseen liittyviä ohjelmia, hankkeita ja toimia, joissa on usein myös eurooppalainen ulottuvuus. Ne valitaan järjestön tehtävän ja kohderyhmän mukaan, ja esimerkkeinä mainittakoon vapaaehtoistyö ja kansainvälinen vaihtotoiminta tai kansainväliset tapahtumat, paikallisryhmien säännölliset tapaamiset tai toimet, koulujen vaihto- ja isäntäperheohjelmat, EU:n toimielimissä käytävien keskustelujen simulointi, kuvitteelliset vaalit jne.

5.4

Koska virallinen ja epävirallinen koulutus täydentävät toisiaan, on ratkaisevan tärkeää edistää virallisen ja epävirallisen koulutuksen tarjoajien välisiä kumppanuuksia, jotta demokratian toteuttamisesta on mahdollista saada enemmän konkreettista käytännön kokemusta. Opiskelija- ja nuorisojärjestöillä olisi oltava keskeinen asema päätöksenteossa, ja niille olisi annettava välineet, joiden avulla ne voivat tukea suoraan palauteenantoa ja seurantaa. ETSK suosittaa tässä yhteydessä, että nuoret otetaan mukaan niihin elimiin, jotka vastaavat kansalaiskasvatuksen opetussuunnitelmien ja toteuttamistapojen määrittelystä.

6. Erityishuomioita arkioppimisesta

6.1

ETSK tiedostaa, että EU:sta voidaan saada paljon tietoa arkioppimisen, esimerkiksi tiedotusvälineiden ja vertaisryhmissä käytävien keskustelujen, kautta. Olisi syytä toteuttaa koordinoituja toimia ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta kaikista ja kaikenikäisistä kansalaisista tulee täysin ”EU-lukutaitoisia”ja jotta jokainen voi siten saavuttaa tarvittavan EU-tietämyksen vähimmäistason. Tähän tulisi muiden seikkojen ohella sisältyä tietoisuus EU:n jäsenvaltioiden keskinäisestä sosiaalisesta ja taloudellisesta riippuvuudesta, jonka takia tarvitaan vahvempaa eurooppalaista yhteiskuntaa, joka pystyy parempaan yhteiseen taloudelliseen kilpailukykyyn.

6.2

ETSK kehottaa tiedottamaan kansalaisille nykyistä paremmin EU-asioista EU:n ja jäsenvaltioiden tiedotus-, viestintä- ja koulutusstrategioihin tukeutuen ja muistuttaa, että Euroopan komission on tärkeä edistää näitä pyrkimyksiä ja harkita myös viestintäasioista vastaavan komission jäsenen toimen mahdollista uudelleenperustamista.

6.3

Eurooppalaisilla ja EU-myönteisillä kansallisilla julkisilla tiedotusvälineillä, myös Euronews-kanavalla, olisi oltava strateginen rooli paikkansapitävien EU-tietojen välittämisessä. Lisäksi jäsenvaltioissa toimivien EU:n tiedotustoimistojen tulisi Euroopan parlamentin jäsenten ja muiden edustajien, ETSK:n jäsenten aktiivisen osallistumisen ja muiden EU-asioissa mukana olevien poliittisten päättäjien tuella toimia aktiivisesti eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseksi.

6.4

Erasmus+-ohjelman menestykseen viitaten ETSK kehottaa tehostamaan viestintää koulutuksen ja tiedotuksen roolin vahvistamiseksi pyrittäessä jatkamaan EU:n rauhanrakentamistoimintaa, helpottamaan unionissa ja muualla toimivien kansalaisjärjestöjen keskinäistä oppimista ja luomaan EU:n rauhanhankkeiden Valkoinen kyyhky -brändi niiden tunnettuuden lisäämiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.

6.5

Nykyisiä Erasmus+-opiskelijoita olisi kannustettava hyödyntämään ulkomailla saamiaan kokemuksia siten, että he toimivat EU:n lähettiläinä muiden nuorten parissa ja välittävät näille tietoa Euroopasta, kulttuurienvälisestä oppimisesta ja erilaisen kulttuurin kohtaamisesta.

6.6

ETSK tuo esiin omat hankkeensa, kuten jokavuotisen osallistavan ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi”-nuorisotapahtuman (YEYS) (19). Sen ansiosta Brysseliin tulee joka vuosi 16–18-vuotiaita oppilaita kaikista EU:n jäsenvaltioista ja ehdokasmaista kahdeksi päiväksi perehtymään EU:hun ja työskentelemään yhdessä kehittääkseen ideoita ja laatiakseen päätöslauselmia, jotka toimitetaan EU:n toimielimille.

Bryssel 21. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Neuvoston suositus (2018/C 195/01) (EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1).

(2) Pariisin julistus, 17.3.2015

(3) Euroopan neuvosto (2016) Competences for democratic culture

(4) Schumanin julistus

(5) Euroopan komissio, Eurobarometri 89, kevät 2018, englanninkielinen raportti

(6) Tiedot perustuvat henkilökohtaisiin haastatteluihin, joihin osallistui 27 331 vähintään 18-vuotiasta henkilöä EU:n 28 jäsenvaltiosta.

(7) Euroopan parlamentin mietintö EU-asioiden oppimisesta koulussa (2015/2138(INI)

(8) Eurydice, Citizenship Education at School in Europe, 2017

(9) Euroopan nuorisofoorumi, Inspiring! Youth organisations contribution to citizenship education 2016

(10) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 136.

(11) Ks. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) esittämä huono-osaisten ryhmien määritelmä.

(12) Neuvoston suositus (2018/C 195/01)

(13) Neuvoston suositus (2018/C 189/01) (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(14) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 194.

(15) Pariisin julistus, 17.3.2015

(16) Joint Statement on Citizenship Education & EU Common Values

(17) eTwinning, Open Education Europe jne.

(18) Ks. esimerkiksi https://euhrou.cz/

(19) https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/civil-society-citizens-participation/your-europe-your-say

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/74

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2019”

(COM(2018) 686 final)

(2019/C 228/10)

Esittelijä: Elżbieta SZADZIŃSKA

Lausuntopyyntö:	Euroopan komissio, 14.12.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	7.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	122/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen eurooppalaista standardointia koskevaan unionin vuoden 2019 työohjelmaan, joka on parannus verrattuna vuonna 2011 annettuun standardointipakettiin. Vaikka aloitteeseen liittyvä toiminta päättyy vuonna 2019, vuotuisessa työohjelmassa ehdotetaan painopistealoja viimeiselle nykyisen komission vastuulla olevalle täytäntöönpanovuodelle.

1.2

Komitea esittää vuosittain lausunnon muodossa huomautuksensa ja suosituksensa komission vuotuisesta työohjelmasta ja tunnustaa näin standardien merkityksen sisämarkkinoiden kilpailukyvyn parantamisessa ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä niiden laadun ja turvallisuuden parantamisessa kuluttajien, yritysten ja ympäristön hyväksi (1). Tämä lausunto liittyy lausuntoon yhdenmukaistetuista standardeista (2).

1.3

Komitea katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden aktiivinen osallisuus on edistysaskel eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuuden ja avoimuuden turvaamisessa. Ei riitä, että kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat standardointijärjestelmään unionin tasolla ja kansallisella tasolla. Myös niiden osallistumista kansainväliseen standardointiin tulee tukea, laajentaa ja edistää.

1.3.1

Komitea pitää arvossa komission toimintaa, jolla tuetaan sidosryhmien osallistumista standardointityöhön erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla. Komitea kehottaa kuitenkin tehostamaan olemassa olevia mekanismeja ja tiedottamaan paremmin näistä mahdollisuuksista. Näin annetaan pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus osallistua paitsi standardien laadintaan myös niiden täytäntöönpanoon.

1.3.2

Johdonmukaisuus eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien välillä auttaa vahvistamaan EU:n teollisuuden kilpailuasemaa globaalissa arvoketjussa. Komitea tukeekin komission vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten ja WTO:n sekä muiden kansainvälisten foorumien kanssa. Komitea kannattaa tässä yhteydessä kaikkia komission ponnisteluja ja aloitteita, joiden tarkoituksena on vauhdittaa ja tehostaa standardointiprosessia, jotta voidaan suojata ja edistää parempia eurooppalaisia standardeja kansainvälisellä tasolla (3).

1.4

Eurooppalainen standardointijärjestelmä perustuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Sen tulevan kehityksen tärkeimmät suuntaviivat on määritetty komission vuotuisessa työohjelmassa. Komitea toivoo, että kumppanuus kattaa mahdollisimman monenlaisia sidosryhmiä.

1.5

Tämänvuotiseen työohjelmaan on saatu aineksia toimielinten välisestä vuoropuhelusta, ja komitea katsoo, että vuoropuhelun jatkaminen tulevaisuudessa vahvistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää. Komitea on ilmaissut jo standardointia käsittelevissä aiemmissa lausunnoissaan halukkuutensa perustaa aihekohtainen foorumi, johon otetaan mukaan laajasti erilaisia sidosryhmiä (4).

1.6

Ohjelmassa määritetään standardoinnin näkökulmasta merkityksellisiä aloja: niitä ovat energia, kiertotalous, puolustus, turvallisuus, sisämarkkinat, digitaaliset sisämarkkinat ja kansainvälinen yhteistyö. Komitea on samaa mieltä valittujen alojen hyödyllisyydestä.

1.7

Komitea odottaa tuloksia tutkimuksesta, jossa käsitellään standardoinnin taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Komitean mielestä tutkimuksessa olisi myös otettava huomioon standardoinnin välilliset vaikutukset muun muassa työllisyyteen (5). Lisäksi jälkiarvioinnille on annettava tärkeä sija standardointistrategioiden ja -ohjelmien laadinnassa.

1.8

Komitea kehottaa jälleen seuraamaan tarkasti keskeisten standardointiprosessin osapuolten toimia, joiden tarkoituksena on osallistaa eurooppalaiseen standardointijärjestelmään mahdollisimman laajasti erilaisia sidosryhmiä. ETSK voisi erityisesti perustaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta käsittelevän aihekohtaisen foorumin. Foorumi olisi vastuussa vuotuisen julkisen kuulemisen järjestämisestä asiassa saavutetun edistyksen arvioimiseksi (6).

2. Euroopan komission ehdotus

2.1

Komissio esittää tiedonannossa eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman vuodeksi 2019 asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti.

2.2

Unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ovat

—	digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tukeva toimi

—	energiaunionia ja ilmastoa tukevat toimet

—	kiertotalouden toimintasuunnitelmaa tukevat toimet

—	syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja vankempaa teollista perustaa tukevat toimet

—	Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa tukevat hankkeet

—	EU:n avaruusstrategiaa tukevat toimet

—	Euroopan turvallisuusagendaa tukevat toimet.

2.3

Lisäksi komissio aikoo

—	jatkaa yhteistyötä kansainvälisten standardointielinten kanssa

—	edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja ottaa siihen mukaan laajasti erilaisia sidosryhmiä

—	tutkia standardoinnin vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan.

2.4

Komissio tekee arvion Euroopan standardointijärjestelmästä sen suorituskyvyn arvioimiseksi voidakseen esittää asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta.

2.5

Yhteisen standardointialoitteen on määrä päättyä vuonna 2019. Komissio arvioi yhteisen standardointialoitteen toiminnan tuloksia kolmessa luokassa:

—	eurooppalaista standardointijärjestelmää koskeva tiedotus, koulutus ja tuntemus

—	koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallistavuus

—	kilpailukyky ja kansainvälinen ulottuvuus.

3. Yleistä

3.1

Vuoden 2019 työohjelmassa täsmennetään ja täydennetään tähän mennessä toteutettuja painopisteitä. Toiminnan tavoitteena on mukauttaa eurooppalaista standardointijärjestelmää muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen ja globaalien markkinoiden haasteisiin.

3.2

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että standardointi tukee osaltaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa keskittymällä esineiden internetiin, massadataan, lohkoketjuun, älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja automatisoituun ajamiseen, älykkäisiin kaupunkeihin, esteettömyyteen, sähköiseen hallintoon, sähköiseen terveydenhuoltoon ja tekoälyyn. Lisäksi henkilötietojen suojasta annettujen säännösten (7) mukaan uuden standardoinnin tulee olla yhteensopivaa ja yhteentoimivaa.

3.2.1

Komitea toivoo, että kaikille digitaalisten sisämarkkinoiden toimijoille varmistetaan tietosuoja-asetuksen mukaisesti korkeatasoinen henkilötietojen suoja ja turva.

3.3

Komitea katsoo, että tällä alalla voimassa olevia turvallisuusstandardeja ja oikeudellisia säännöksiä olisi ajantasaistettava erityisesti ottaen huomioon alalla ilmenevät uudet riskit. Olisi voitava odottaa, että uusilla standardeilla rajoitetaan robotiikan ja tekoälyn kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään (8).

3.4

Kyberturvallisuutta koskevilla vaatimuksilla tulee varmistaa, että uusiin tekoälylaitteisiin ei liity käyttäjiin kohdistuvia uhkia, joita ovat esimerkiksi laajamittainen tietoverkkohyökkäys, kuluttajakäyttäytymisen tarkkailu ja hakkerointi. Keskeinen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa tulisi pysyvän tehtävänsä mukaisesti olla Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA), jonka tulisi kiinnittää huomiota erityisesti kyberturvallisuusalan standardointiin (9).

3.5

Komitea kannattaa ehdotusta vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tätä olisi tuettava muun muassa tehostamalla autojen polttoaineen- ja energiankulutusta, mikä alentaisi käyttäjille koituvia kustannuksia. Samaan aikaan automatisoitujen autojen määrän kasvu edellyttää yhdenmukaista sääntelyä, koska kyseisiin ajoneuvoihin liittyy suuria riskejä (tietoverkkohyökkäykset, tietosuoja, vastuu onnettomuustapauksessa) (10).

3.5.1

Komitea on jo aiemmassa lausunnossaan ilmaissut tukensa kolmannelle liikkuvuutta käsittelevälle paketille ja pitänyt sitä askeleena kohti kestävää liikkuvuutta Euroopassa (11).

3.6

Renkaiden merkintöjä koskeva ehdotus (12), merenkulun viherryttäminen käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita sekä ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten laajentaminen (13) uusiin tuoteryhmiin ovat kaikki komitean mielestä asioita, jotka voivat edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.

3.7

Komitea kannattaa standardien kehittämistä kiertotalouden alalla kestäväpohjaisemman tuotannon ja tähän liittyen myös luonnonvarojen suojelun edistämiseksi (14).

3.8

Tekniset standardit helpottavat innovatiivisten ratkaisujen toteuttamista teollisuudessa.

3.9

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että puolustusalan standardointia käsittelevän toimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä Euroopan puolustusviraston ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa varmistaa avoimet ja kilpailuun perustuvat EU:n puolustusalan sisämarkkinat (15). Vastaavaa työtä olisi tehtävä avaruusalalla (16).

3.10

On pyrittävä turvaamaan johdonmukaisuus eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien välillä ja edistämään eurooppalaisten standardien soveltamista EU:n ulkopuolella. Tätä varten komission tulee tiivistää poliittista vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten kanssa ja kahdenvälisiä neuvotteluja Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

3.11

Komitea pitää täysin perusteltuna komission aikomusta osoittaa, että laaja osallistavuus vaikuttaa myönteisesti standardoinnin laatuun. Liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden osallistuminen standardointityöhön tuo lisäarvoa vahvistamalla kilpailukykyä ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

3.12

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40; EUVL C 34, 2.2.2017, s. 86; EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81.

(2) INT/879 – Yhdenmukaistetut standardit, Larghi, 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) INT/879 – Yhdenmukaistetut standardit, Larghi, 2019 (katso tämän virallisen lehden sivu 78).

(4) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40; EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(5) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(6) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(7) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102.

(8) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 1.

(9) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(10) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 254; EUVL C 62, 15.2.2019, s. 274.

(11) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 254.

(12) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 280.

(13) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 97.

(14) EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98; EUVL C 367, 10.10.2018, s. 97; EUVL C 283, 10.8.2018, s. 61; EUVL C 62, 15.2.2019, s. 207.

(15) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 62.

(16) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 1.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/78

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Yhdenmukaistetut standardit: avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen täysin toimivilla sisämarkkinoilla”

(COM(2018) 764 final)

(2019/C 228/11)

Esittelijä: Gerardo LARGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	7.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	125/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti yhdenmukaistettuja standardeja käsittelevään komission tiedonantoon, jonka tavoitteena on parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan niiden tehokas toiminta. Komitea vahvistaa erityisesti tukevansa yhdenmukaistettujen standardien laatimisen periaatetta, sillä tällaiset standardit tarjoavat kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, vahvistavat kuluttajien luottamusta tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen ja antavat avaimet ympäristön parempaan suojelemiseen ja ovat siten keskeinen väline sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi.

1.2

ETSK katsoo, että yhdenmukaistettuja standardeja koskevalla tehokkaalla strategialla on pyrittävä nopeuttamaan standardien laadintaa ja julkaisemista EU:n virallisessa lehdessä sekä vahvistamaan hallintoa, joka perustuu avoimuuteen ja sidosryhmien osallistumiseen sekä eurooppalaisten standardien puolustamiseen kansainvälisellä tasolla, koska tuotantojärjestelmämme, kasvuun ja työllisyyteen liittyvät mahdollisuudet ja myös tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat riippuvaisia standardeista.

1.3

ETSK pitää komission ehdottamia toimenpiteitä, jotka tähtäävät yhdenmukaistettujen standardien laadinnan nopeuttamiseen, oikeansuuntaisina ja yleisesti ottaen hyväksyttävinä. Avoimuuden ja osallisuuden lisäämiseksi voitaisiin sitä vastoin tehdä enemmän, sillä vielä on hyvin paljon sidosryhmiä, joita asia ehkä koskee mutta jotka eivät käytännössä ole mukana standardointiprosessissa. Tämä rajoitus vaikuttaa ilmiselvästi siihen, että EU:n on vaikea puolustaa standardejaan järjestelmällisesti globaalilla tasolla Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä (ISO) käytävissä neuvotteluissa.

1.4

Komitea toistaa näin ollen kehotuksensa tukea nykyistä voimakkaammin sidosryhmien osallistumista mm. tehostamalla ja parantamalla tiedotusta jo nyt saatavilla olevista rahoitusvälineistä (Horisontti 2020). Kyseiset rahoitusmahdollisuudet olisi säilytettävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, ja niitä olisi mahdollisesti lisättävä. Sama suositus pätee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1025/2012 (1) liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmien rahoitukseen. ETSK vahvistaa lisäksi olevansa valmis tarjoamaan standardointiprosessin osallistavuuden parantamiseksi puitteet vuotuiselle sidosryhmäfoorumille, jossa voidaan arvioida edistymistä tässä asiassa ja joka voi myös edistää eri tuotantoalojen välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa.

1.5

ETSK katsoo, että aloitteet, joita komissio on jo käynnistänyt standardoinnin ruuhkan purkamiseksi, antavat myönteisiä signaaleja. Tietyillä strategisilla aloilla, kuten digitaalikehityksessä, on kuitenkin edelleen selviä merkkejä vakavista viivästyksistä hienovaraisuutta vaativissa kysymyksissä, jotka vaikuttavat laajasti kaikkien kansalaisten, yritysten ja työntekijöiden elämään. Yksi tällainen on lohkoketju. Komitea kehottaakin komissiota laatimaan yhä konkreettisempia työohjelmia, joilla on selkeästi määritelty aikataulu. Se odottaa kiinnostuneena myös standardoinnin taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin tuloksia ja toivoo, että tässä yhteydessä otetaan asianmukaisesti huomioon myös välilliset näkökohdat, kuten työllisyys ja työntekijöiden turvallisuus.

2. Johdanto

2.1

Yhdenmukaistetut standardit ovat erityinen eurooppalaisten standardien laji: niitä laativat eurooppalaiset standardointiorganisaatiot (2) Euroopan komission pyynnöstä (toimeksiannosta) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. Noin 20 % kaikista eurooppalaisista standardeista laaditaan Euroopan komission esittämän standardointipyynnön johdosta. Yhdenmukaistettuja standardeja voidaan käyttää sen osoittamiseen, että tietyt markkinoille tuotavat tuotteet tai palvelut täyttävät niitä koskevassa EU:n lainsäädännössä asetetut tekniset vaatimukset.

2.2

EU:n lainsäädännössä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on pakollista, kun taas yhdenmukaistettujen standardien käyttö on yleensä vapaaehtoista. Kuitenkin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on niin hankala saada vahvistettua omia vaihtoehtoisia standardejaan, että käytännössä kaikki yritykset noudattavat yhdenmukaistettuja standardeja ja ottavat ne huomioon.

2.3

Vaikka yhdenmukaistettujen standardien käyttö on siis teoriassa vapaaehtoista, kyseinen väline on käytännössä ratkaisevan tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan ja kehityksen kannalta, sillä tällaisia standardeja soveltamalla pääsee nauttimaan vaatimuksenmukaisuusolettamasta ja siten oikeusvarmuudesta ja mahdollisuudesta asettaa markkinoilla saataville uusia tuotteita ilman lisäkustannuksia. Asianmukaisen yhdenmukaistettuja standardeja koskevan järjestelmän kehittämisen voidaan siis odottaa hyödyttävän kaikkia, sillä tällaisen järjestelmän avulla tuotetaan kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, taataan kuluttajien terveys ja turvallisuus ja edistetään ympäristönsuojelua kiertotaloutta silmällä pitäen.

2.4

Eurooppa-neuvosto pyysi maaliskuussa 2018 komissiota arvioimaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tilannetta ja sen tiellä vielä olevia esteitä. Komissio vastasi pyyntöön tiedonannolla COM(2018) 772 final (3). Arvioinnissa kiinnitettiin paljon huomiota standardointiin, jolla on keskeinen merkitys teknisten kaupan esteiden poistamisessa, koska sen avulla voidaan varmistaa toisiaan täydentävien tuotteiden ja palveluiden yhteentoimivuus, helpottaa innovatiivisten tuotteiden tuloa markkinoille ja lujittaa kuluttajien luottamusta.

2.5

Standardointijärjestelmästä tulee kuitenkin teknologian nopean muuttumisen, digitalisaation ja yhteistyötalouden kehittymisen vuoksi tehdä entistä nopeampi, nykyaikaisempi, tehokkaampi ja joustavampi. Yhdenmukaistetut standardit ovat tässä avaintekijä. Unionin tuomioistuin on sitä paitsi todennut hiljattain antamassaan tuomiossa (4), että yhdenmukaistettu standardi kuuluu täysin unionin oikeuteen, vaikka se olisi riippumattoman yksityisen organisaation laatima ja sen käyttö pysyisi vapaaehtoisena. Tästä seuraa, että komissiolla on velvollisuus valvoa standardointiprosessia ja varmistaa, että standardit laaditaan ripeästi ja pannaan tehokkaasti täytäntöön.

2.6

Tämän vuoksi komissio on julkaissut nyt tarkasteltavan tiedonannon, jossa luodaan katsaus yhdenmukaistettujen standardien laadintaan liittyen jo toteutettuihin toimiin ja siihen, mitä on vielä tehtävä, jotta varmistetaan standardointiasetuksen (EU) N:o 1025/2012 aukoton täytäntöönpano.

3. Komission ehdotuksen pääsisältö

3.1

Komission ehdotuksessa esitetään neljä toimea, joita on tarkoitus alkaa toteuttaa välittömästi lisäedistyksen saavuttamiseksi yhdenmukaistettujen standardien osallistavuudessa, oikeusvarmuudessa ja ennustettavuudessa sekä niistä sisämarkkinoille koituvien etujen nopeassa saavuttamisessa.

3.2 Ensimmäinen toimi: Puretaan jäljellä oleva ruuhka mahdollisimman nopeasti.

3.2.1

REFIT-foorumi totesi vuonna 2017 standardointiprosessissa selviä viivästyksiä (ruuhkaa), ja useat sidosryhmät ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota samaan asiaan (5). Viivästykset koskevat erityisesti digitaalisessa murroksessa olevia talouden aloja. Ruuhkan purkamiseksi onkin laadittu strategia yhteisymmärryksessä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa.

3.3 Toinen toimi: Järkeistetään menettelyjä, jotka liittyvät yhdenmukaistettujen standardien viitetietojen julkaisemiseen virallisessa lehdessä.

3.3.1

Komissio käy toimen yhteydessä kattavasti läpi toimintatapansa. Siihen liittyen on muodostettu konsulttiryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa mahdollisia ongelmia standardointiprosessin varhaisessa vaiheessa. Lisäksi käynnistettiin jäsennelty vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa sekä toimielinten välinen vuoropuhelu, johon osallistuivat Euroopan unionin keskeiset toimielimet (myös ETSK) ja sidosryhmät. Tämän pohjalta sovittiin, että komissio tekee päätökset yhdenmukaistetuista standardeista 1. joulukuuta 2018 alkaen nopeutetulla kirjallisella menettelyllä.

3.4

Kolmas toimi: Laaditaan standardointiasetuksen soveltamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä koskeva ohjeasiakirja.

3.4.1

Ohjeasiakirjan avulla selkeytetään eri toimijoiden roolia ja vastuuta yhdenmukaistettujen standardien laatimisen kaikissa vaiheissa. Asiakirjassa on erityisesti tarkoitus selostaa standardointipyynnön uuteen formaattiin liittyviä sisällöllisiä ja menettelyllisiä näkökohtia. Komissio kehittää uutta formaattia parantaakseen standardoinnin avoimuutta ja ennustettavuutta. Asiakirjassa aiotaan myös selkeyttää komission ja sen asiantuntijakonsulttien roolia. Se tarjoaa lisäohjeistusta yhdenmukaistettujen standardien arviointiprosessin johdonmukaisuuden ja nopeuden parantamiseksi kaikilla asianomaisilla sektoreilla.

3.5 Neljäs toimi: Vahvistetaan konsulttijärjestelmää, jotta yhdenmukaistetut standardit saadaan arvioitua nopeasti ja luotettavasti ja julkaistua oikea-aikaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.5.1

Koordinoidakseen eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden laatimien yhdenmukaistettujen standardien arviointia entistä paremmin jo prosessin varhaisessa vaiheessa komissio hyödyntää jatkossakin Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellistä panosta ja aikoo samalla lujittaa yhteyksiään standardien laatimisesta vastaaviin teknisiin komiteoihin jokin aika sitten käyttöön otetun asiantuntijakonsulttijärjestelmän välityksellä. Tavoitteena on maksimoida arviointien nopeus, laatu ja tarkkuus koko prosessin tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot julkaistaan virallisessa lehdessä mahdollisimman pian.

4. Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti yhdenmukaistettuja standardeja käsittelevään komission tiedonantoon, jonka tavoitteena on parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan niiden tehokas toiminta. Ehdotusta on ilmeisten sisällöllisten yhtymäkohtien vuoksi analysoitu rinnakkain eurooppalaisen standardoinnin vuoden 2019 työohjelman (6) kanssa, josta komitea laatii lausuntoa asiakokonaisuudessa INT/878 (7). Näin huolehditaan siitä, että komitean näkemykset ilmaistaan yhtenäisesti, koordinoidusti ja johdonmukaisesti.

4.2

ETSK toistaa antavansa täyden tukensa yhdenmukaistettujen standardien laatimisen periaatteelle, sillä tällaiset standardit tarjoavat kasvun mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, vahvistavat kuluttajien luottamusta tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen ja antavat avaimet ympäristön parempaan suojelemiseen ja ovat siten keskeinen väline sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi (8). Komitea katsoo myös, että yhdenmukaistettuja standardeja koskeva strategia ei saa olla irrallaan maailmanlaajuisista prosesseista, sillä niiden yhteydessä tulee varmistaa tarvittava vastaavuus puolustamalla EU-tasolla vahvistettuja standardeja. Jos eurooppalaisessa standardoinnissa tapahtuu viivästyksiä tai eurooppalaisten standardien puolustaminen ISO:ssa käytävissä neuvotteluissa jää liian heikoksi, seurauksena voi itse asiassa olla, että EU:n standardit ohitetaan tai että ne eivät vastaa kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjä standardeja, mistä aiheutuu ilmeistä vahinkoa yrityksille ja kuluttajille.

4.3

ETSK arvostaa komission aloitetta, jonka ansiosta on saatu purettua osa yhdenmukaistettujen standardien laadinnassa vuosien kuluessa syntyneestä ruuhkasta (9). Komitea huomauttaa kuitenkin, että tietyillä strategisilla digitaalikehityksen aloilla, esimerkkinä lohkoketju, on vasta nyt käynnistymässä asiaa käsittelevän erityisryhmän työskentely, mikä on merkki huomattavasta viivästyksestä. Koska innovointiin liittyvän standardoinnin oikea ajoittaminen on äärimmäisen vaikeaa, olisi paikallaan laatia nykyistä selkeämpi ja konkreettisempi työohjelma, jolle vahvistetaan aikataulu ja tietyt toteuttamismuodot.

4.4

ETSK pitää komission sisäisten menettelyjen järkeistämistä päätöksenteon ja virallisessa lehdessä julkaisemisen nopeuttamiseksi eittämättä tarkoituksenmukaisena, koska näin korjataan yksi syy siihen, että yhdenmukaistettujen standardien laadinta on viivästysten takia ruuhkautunut vuosien kuluessa. Erityisen tärkeää on, että yhdenmukaistettujen standardien järjestelmä on markkinoiden uusien haasteiden tasalla, jotta ei kävisi niin, että yksittäiset jäsenvaltiot tekevät irtiottoja, jotka saattavat johtaa ristiriitoihin eri maiden normistojen välillä.

4.5

Komission kaavailemassa laajemmassa yksinkertaistamisprosessissa on perustavan tärkeää taata avoimuus ja varsinkin hallinnoinnin osallistavuus. Tämä tarkoittaa, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tulee – muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tavoin – päästä vastaisuudessakin täysipainoisesti mukaan prosessiin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, kuten tapahtui kesäkuussa 2018 järjestetyssä toimielinten välisessä vuoropuhelussa (10).

4.6

ETSK toteaa, että asianomaisten sidosryhmien aktiivinen osallistuminen kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla on omiaan parantamaan standardeja ja niiden laatua ja sitä olisi kannustettava ja tuettava. Sidosryhmien osallistumiselle yhdenmukaistettujen standardien määrittelyprosesseihin on nimittäin tänä päivänäkin lukuisia esteitä. Ongelmia on erityisesti tiedonsaannissa ja tietoisuudessa tämän välineen merkityksestä ja osallistumismenettelyistä, ja lisäksi on osallistumista rajoittavia vaatimuksia ja kustannukset ovat pienille organisaatioille tai yrityksille liian suuria.

4.7

Komitea huomauttaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavilla olevasta rahoituksesta, jolla voidaan tukea sidosryhmien osallistumista standardointiprosesseihin, ei juurikaan tiedetä. Kyseistä rahoitusta pitäisi olla helpompi hakea, ja rahoitusmahdollisuuksista olisi tiedotettava paremmin (11). On myös tärkeää, että kaikki tällä hetkellä tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet säilytetään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 ja että niitä mahdollisesti lisätään. Sama suositus pätee asetuksen N:o 1025/2012 liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmien rahoitukseen.

4.8

Komitea suosittelee, että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin sisällytetään standardoinnin tukitoimien tehostamiseksi sidosryhmien osallistuminen myös sellaisten innovaatioiden standardointiin, jotka liittyvät tiedon levittämiseen.

4.9

ETSK kehottaa aiempien lausuntojensa (12) mukaisesti seuraamaan tarkasti keskeisten standardointitahojen toimia, jotta Euroopan standardointijärjestelmän osallistavuus paranisi. Komitea voisi perustaa tätä varten kyseisen järjestelmän osallistavuutta tarkastelevan erityisfoorumin, jonka tehtävänä olisi järjestää vuosittain julkinen kuuleminen asiassa saavutetun edistyksen arvioimiseksi ja myös eri tuotantoalojen välisen hyvien käytäntöjen vaihdon edistämiseksi.

5. Erityistä

5.1

Komitea katsoo, että sisäisten menettelyjen järkeistämiseen ja konsulttien määrän lisäämiseen liittyviä toimia, joita komissio ehdottaa, voitaisiin toteuttaa vielä useammilla toimintatasoilla ja ne voisivat kattaa sekä henkilöstön että sisäisen organisaatiorakenteen toiminnan. Kyseiset parannustoimet ovat tarpeen, mutta niitä varten on oltava riittävä rahoitus. ETSK kehottaakin komissiota selventämään tätä seikkaa edelleen ja korostaa tarvetta varata tarkoitukseen määrärahat, jotka ovat oikeassa suhteessa alan haasteisiin ja vastaavat asetuksen (EU) N:o 1025/2012 tavoitteita (13).

5.2

ETSK toteaa jälleen, että eurooppalaista standardointikulttuuria olisi vahvistettava järjestämällä erityisiä tiedotuskampanjoita, jotka on suunnattu kansalaisille kouluikäisistä aina poliittisiin päättäjiin, ja että tämän pitäisi näkyä myös kansainvälisten sopimusten yhteydessä (14). Olisi niin ikään paikallaan kehittää erityisesti pk- ja startup-yrityksille tarkoitettuja tiedotuskampanjoita.

5.3

ETSK toivoo, että tehtäessä eurooppalaista standardointia koskevaan työohjelmaan 2019 sisältyvää arviointia standardoinnin taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista varataan yhdenmukaistetuille standardeille oma erityinen sijansa ja pohditaan realistisesti, mitä huonoja puolia niillä voi olla ja millaisia mahdollisuuksia ne voivat tarjota paitsi sisämarkkinoilla myös maailmanlaajuisesti. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös standardoinnin välilliset vaikutukset mm. työllisyyteen ja työntekijöiden turvallisuuteen (15).

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2) Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI).

(3) COM(2018) 772 final: Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista.

(4) Tuomio asiassa C-613/14, James Elliott Construction vastaan Irish Asphalt Limited.

(5) REFIT-foorumin lausunto XXII.2.b.

(6) COM(2018) 686 final.

(7) INT/878 – Eurooppalainen standardointi vuonna 2019 (katso tämän virallisen lehden sivu 74).

(8) EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40.

(9) Tietolähde: Euroopan komissio.

(10) EUVL C 34, 2.2.2017, s. 86; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 40.

(11) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvän LEIT-työohjelman (”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”) turvin rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään sidosryhmien osallistumista standardointiin. Yksi näistä hankkeista on kaksivuotinen StandICT.eu (www.standict.eu), jossa tavoitteena on laatia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioihin liittyviä standardeja. Hankkeen budjetti on 2 miljoonaa euroa, ja se kattaa noin 300 mahdollista tuensaajaa, jotka valitaan säännöllisin väliajoin järjestettävillä hakukierroksilla. Vuosien 2019–2020 LEIT-työohjelmaan sisältyy vastaava hankeilmoitus: ”ICT-45-2020: Reinforcing European presence in international ICT standardisation: Standardisation Observatory and Support Facility” (Eurooppalaisten toimijoiden vahvempi osallistuminen tieto- ja viestintätekniikan alan kansainväliseen standardointiin: standardoinnin seurantakeskus ja tukijärjestely), mutta määrärahat on kaksinkertaistettu kahdesta neljään miljoonaan euroon ja hankkeen on määrä kestää 2–3 vuotta.

(12) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81; EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(13) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 17.

(14) Ks. alaviite 10.

(15) Ks. alaviite 8.

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/83

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti kattavaa hormonaalisia haitta-aineita koskevaa Euroopan unionin kehystä”

(COM(2018) 734 final)

(2019/C 228/12)

Esittelijä: Brian CURTIS (UK/II)

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 14.12.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Työvaliokunnan päätös	10.7.2018
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	27.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	21.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	173/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti hormonaalisista haitta-aineista annettuun komission tiedonantoon, jonka tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden parempi suojelu. ETSK katsoo erityisesti, että todellisen asiaintilan selvittämiseksi on syytä tehdä voimassa olevan lainsäädännön kattava toimivuustarkastus, jossa tarkastellaan myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön, jotta voidaan tukea pitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla hormonaalisten haitta-aineiden kysymystä voidaan käsitellä johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja tieteellisesti. Komitea katsoo kuitenkin, että strategian tueksi tarvitaan realistinen toimintasuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet ja määräajat.

1.2

Komitea kannattaa ehdotusta luoda johdonmukaisempi lainsäädäntökehys. Tässä yhteydessä on tärkeää noudattaa periaatetta ”yksi aine, yksi toksikologia” ja ottaa uuden strategian lähtökohdaksi varovaisuusperiaatteen yhdenmukainen soveltaminen, kuten on jo tehty biosidivalmisteista ja kasvinsuojeluaineista annetuissa voimassa olevissa säädöksissä (1). Uusi strategia voitaisiin sisällyttää REACHin muodostamaan monialaiseen kehykseen.

1.3

Hallintomekanismin olisi perustettava tieteeseen, jotta se olisi läpinäkyvä kansalaisille ja sidosryhmille. Tästä syystä julkista ja riippumatonta tutkimusta tulisi tukea riittävin määrärahoin. Riippumattomissa tutkimuksissa voitaisiin erityisesti määrittää yhteiset tieteelliset perusteet ja menetelmät Euroopan teollisuuden t&i-toiminnan ja tuotannon tarkastelemista, tukemista ja kannustamista varten. ETSK suosittaa, että tähän tulisi varata vähintään samansuuruiset määrärahat kuin nykyisessä Horisontti 2020 -ohjelmassa. Komitea suosittaa erityisesti, että perustetaan erityinen budjettikohta hormonaalisten haitta-aineiden ja eläinten ja ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien varhaista tunnistamista, turvallisten vaihtoehtoisten aineiden määrittämistä ja ympäristön tilan ennallistamista varten.

1.4

Hormonaalisiksi haitta-aineiksi luotettavasti todettujen aineiden tai tuotteiden kieltämisellä tai rajoittamisella voisi olla suuri vaikutus yrityksiin ja työpaikkoihin. Tästä syystä ETSK suosittelee, että komissio loisi kestäväpohjaisempaan tuotantoon siirtymisen tukemiseksi erityisen rahoitusmekanismin, jotta voitaisiin parantaa yritysten tuotantomenetelmiä ja -mekanismeja ja ajantasaistaa työntekijöiden osaamista.

1.5

ETSK kannattaa ehdotusta vuotuisesta sidosryhmätapaamisesta. Komitea katsoo kuitenkin, että sidosryhmien ja Euroopan komission väliseen vuoropuheluun tulisi sisältyä pysyvä, järjestelmällinen tiedonvaihto- ja kuulemisrakenne, jotta se olisi todella toimiva.

1.6

Komitea pyytää, että hormonaalisista haitta-aineista järjestetään vastaava laaja EU-tason valveuttamiskampanja kuin minkä komissio aikoo toteuttaa POP-yhdisteistä. ETSK muistuttaa myös suosituksestaan perustaa avoin tietokanta POP-yhdisteistä ja hormonaalisista haitta-aineista hyödyllisen välineen tarjoamiseksi yritysten ja kuluttajien käyttöön.

1.7

Komitea on vakaasti sitä mieltä, että hormonaalisia haitta-aineita koskevalla eurooppalaisella strategialla tulee olla kansainvälinen ulottuvuus, jotta se voi tehokkaasti suojella kansalaisten terveyttä kolmansista maista peräisin olevilta mahdollisesti vaarallisilta aineilta. Tästä syystä ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan EU tukisi aloitteellisemmin maailmanlaajuisella tasolla OECD:n pyrkimyksiä parantaa testejään. Lisäksi ETSK katsoo, että EU:n tulisi edistää kestävää kehitystä ja pitää kiinni hormonaalisia haitta-aineita koskevista määräyksistä kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa. EU voisi tässä tarkoituksessa tehdä yhteistyötä WHO:n ja UNEP:n kanssa hormonaalisia haitta-aineita koskevan maailmanlaajuisen yleissopimuksen allekirjoittamiseksi, kuten on jo tehty POP-yhdisteiden osalta (Tukholman yleissopimus), käyttäen lähtökohtana YK:n laatimaa luetteloa todetuista tai potentiaalisista hormonaalisista haitta-aineista. Nämä aloitteet ovat hyödyllisiä myös tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja eurooppalaisen tuotantomallin suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta.

1.8

ETSK kannattaa komission ajamaa avointa strategiaa ja katsoo, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voisi olla ratkaiseva rooli sellaisten kansallisten valveuttamiskampanjoiden kehittämisessä, joilla tiedotetaan laajemmalle yleisölle EU:n toimista kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Jotta voidaan vähentää altistumista hormonaalisille haitta-aineille ja edistää turvallista käyttäytymistä, tällaiset aloitteet pitäisi aloittaa kouluista. ETSK suosittaa erityisesti, että koulutusaloitteet yhdenmukaistetaan ja niitä pidetään saman strategian osana elinikäistä oppimista koskevan lähestymistavan mukaisesti. Alan erikoiskoulutuksen tulisi olla pakollista ja sitä olisi oltava tarjolla kaikille niille eurooppalaisille työntekijöille, jotka työssään ovat suoraan tai epäsuorasti tekemisissä hormonaalisten haitta-aineiden kanssa.

2. Johdanto

2.1

Hormonaaliset haitta-aineet ovat synteettisiä tai luonnollisia kemiallisia aineita, jotka muuttavat hormonijärjestelmän toimintaa ja vaikuttavat sitä kautta kielteisesti ihmisten ja eläinten terveyteen, muun muassa aineenvaihduntaan, kasvuun, uneen ja mielialaan. Hormonaalisille haitta-aineille altistumisen lähteitä ovat muun muassa torjunta-ainejäämät, metallit ja lisäaineet ja elintarvikkeissa ja kosmetiikassa esiintyvät vierasaineet. Tiettyjä hormonaalisia haitta-aineita esiintyy ympäristössä luonnostaan. Ihmiset ja eläimet voivat altistua hormonaalisille haitta-aineille ruoan, pölyn tai veden välityksellä, hengittämällä kaasuja ja hiukkasia ilmasta tai yksinkertaisesti ihokosketuksessa (henkilökohtaisen hygienian tuotteet). Joskus hormonaalisen haitta-aineen vaikutukset näkyvät vasta pitkään altistuksen jälkeen (2). On syytä huomata, että aineisiin, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, voi kuulua aineita, joita on tietyissä elintarvikkeissa (esimerkiksi vihanneksissa), joissakin vitamiineissa ja muissa ravintolisissä sekä keskeisissä lääkevalmisteissa (esimerkiksi syöpälääkkeissä ja erityisesti naisten ehkäisyvalmisteissa). EU:n kansalaiset saattavat altistua tätä kautta suurille määrille hormonaalisia haitta-aineita.

2.2

Hormonaaliset haitta-aineet ovat herättäneet yhä enemmän huolta 1990-luvulta lähtien. Komissio hyväksyi joulukuussa 1999 hormonaalisia haitta-aineita koskevan yhteisön strategian (3), jota on sittemmin kehitetty tutkimuksen, sääntelyn ja kansainvälisen yhteistyön aloilla toteutetuin toimin. Maailman terveysjärjestön (WHO) laajassa tutkimuksessa käsiteltiin hormonaalisten haitta-aineiden laajoja vaikutuksia moniin ihmisiin ja eläimiin, erityisesti sikiöihin ja raskaana oleviin naisiin (ennenaikaiset syntymät ja alhainen syntymäpaino, epämuodostumat ja neurologiset kehityshäiriöt), lapsiin ja murrosikäisiin (normaalin kehityksen ja lisääntymiselinten häiriöt, kuten rintojen kehittymisen varhainen alkaminen nuorilla tytöillä) mutta myös aikuisiin (hedelmällisyyden lasku, liikalihavuus, syöpä) (4).

2.3

Monien ihmisen valmistamien ja luonnollisten kemikaalien tiedetään vaikuttavan hormonisynteesiin, hormonitoimintaan tai aineenvaihduntaan, mutta vain pientä osaa näistä on tutkittu asianmukaisesti sen selvittämiseksi, saattaako niillä olla haittavaikutuksia hormoneihin liittyvien mekanismien kautta. Tämä todetaan myös tuoreessa YK:n raportissa. Sairauksien esiintyvyyden lisääntymisvauhti viime vuosikymmeninä sulkee pois sen mahdollisuuden, että geneettiset tekijät olisivat ainoa mahdollinen selitys. Vaikuttavia tekijöitä ovat myös ympäristötekijät ja muut ei-geneettiset tekijät, kuten ravitsemus, äidin ikä, virustaudit ja altistuminen kemikaaleille, mutta näitä ei aina ole helppo osoittaa (5).

2.4

Hormonaalisten haitta-aineiden ymmärtämisessä ja sääntelyssä on edistytty merkittävästi, ja EU:n on nyt tunnustettu olevan maailmanlaajuinen johtaja näihin kemikaaleihin kohdistuvan toiminnan alalla. EU:n lainsäädäntö on yksi maailman suojaavimmista. Torjunta-aineita ja biosidejä, kemikaaleja yleisesti (REACH-asetus), lääkinnällisiä laitteita ja vettä koskevaan lainsäädäntöön (6) on nyt sisällytetty hormonaalisia haitta-aineita koskevia erityissäännöksiä. Muussa lainsäädännössä, kuten säädöksissä elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista, kosmetiikasta, leluista tai työntekijöiden suojelusta työpaikalla (7), ei ole erityisiä säännöksiä näistä aineista, mutta aineisiin, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, sovelletaan tapauskohtaisia sääntelytoimia lainsäädännön yleisten vaatimusten perusteella. Koordinoinnin puute on kuitenkin johtanut nykyisen lainsäädännön hajanaisuuteen ja paikoin epäjohdonmukaisuuteen. (Esim. bisfenoli A on raaka-aine, jota käytetään yleisesti monilla teollisuudenaloilla. Se on kielletty kosmetiikassa ja tuttipulloissa mutta sallittu muissa ruoan ja rehun kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa ja lämpöpaperissa.)

3. Ehdotuksen pääsisältö

3.1

Tiedonannossa, jota annettaessa on kulunut lähes 20 vuotta yhteisön strategian hyväksymisestä, todetaan, että komissio aikoo toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön toimivuustarkastuksen nykyisen asiaintilan selvittämiseksi. Tämä olisi ensimmäinen askel kohti EU:n lainsäädännön ajantasaistamista ja johdonmukaistamista ja sen koordinoimista ottaen huomioon kolme ratkaisevaa osa-aluetta: määrittely, tunnistaminen ja sääntelyyn perustuvat seuraukset (erityisesti suojatoimenpiteet).

3.2

Hormonaalisten haitta-aineiden yhteinen määritelmä on lähtökohta horisontaaliselle lähestymistavalle ja keskeinen osa uutta lähestymistapaa. Sen perustaksi otetaan WHO:n antama hormonaalisen haitta-aineen määritelmä (8). Yhteinen määritelmä tarvitaan, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukainen menetelmä hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi.

3.3

Aineiden tunnistamisen alalla komissio pyrkii tehostamaan kolmea toimintalinjaa:

—	horisontaalinen mekanismi hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi

—	lainsäädäntökehysten tietovaatimusten päivittäminen hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi tarkemmin

—	hormonaalisia haitta-aineita koskevan, toimitusketjun kautta tapahtuvan REACH-asetuksen mukaisen viestinnän parantaminen (käyttöturvallisuustiedotteet).

3.4

Kolmannessa osa-alueessa on kyse samojen toimenpiteiden ja säännösten soveltamisesta varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta yleisöä suojellaan haitalle altistumiselta, kun tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu mahdollinen vaara. Tämän seurauksena tällaisten aineiden tuotanto kiellettäisiin rajatuin poikkeusmahdollisuuksin. Tästä syystä toimivuustarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten toimien johdonmukaisuuteen ja intensiteettiin, joiden tarkoituksena on suojella kaikkia kansalaisia ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia ja hormonaalisille haitta-aineille hormonijärjestelmän muutosvaiheen vuoksi erityisen herkkiä väestöryhmiä, kuten sikiöitä, murrosikäisiä ja raskaana olevia naisia.

3.5

Tutkimus on tulevassa lainsäädäntökehyksessä ratkaisevan tärkeää, sillä tiedoissa on edelleen useita aukkoja:

—	miten hormonaalisille haitta-aineille altistuminen tarkalleen vaikuttaa sairauksien kehitykseen

—	voidaanko hormonaalisille haitta-aineille määritellä nk. turvallinen kynnysarvo, jonka alittuessa aineella ei ole haittavaikutusta

—	millainen yhteisaltistuminen aiheuttaa ”cocktail-vaikutuksen” ja miten sekavaikutukset yleensä toimivat

—	miten testausmenetelmiä voidaan tehostaa.

3.6

EU:n tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmissa on vuodesta 1999 rahoitettu yli 50:tä hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvää hanketta (yli 150 miljoonalla eurolla) (9). Lisäksi Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa aiheeseen on osoitettu 52 miljoonaa euroa. Uusia hankkeita on tarkoitus rahoittaa Euroopan horisontti -ohjelmasta (10). Komissio ehdottaa erityisesti seuraavia tutkimusaiheita:

—	vaaran arvioinnin jatkokehittäminen, kemikaaleihin liittyvien riskien, mukaan lukien cocktail-vaikutusten, arviointi ja hallinta sekä tarvittavien tietojen keruu, jakaminen ja yhdistäminen

—	huolta aiheuttavien aineiden poistaminen tuotantovaiheessa ja elinkaaren loppuvaiheessa; turvallisten korvaavien aineiden sekä turvallisten ja kustannustehokkaiden tuotantotekniikoiden kehittämisen tukeminen

—	ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja huolta aiheuttavien kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; myös kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden vuorovaikutuksen tarkastelu.

3.7

Jotta uusi strategia olisi tehokkaampi, komissio kaavaille EU:lle aloitteellisempaa roolia maailmanlaajuisella tasolla sekä avointa vuoropuhelua sidosryhmien ja suuren yleisön kanssa. Tällaista toimintaa tehdään neljän aloitteen pohjalta:

—	Järjestetään vuosittain hormonaalisia haitta-aineita käsittelevä foorumi. Foorumin kautta tutkijat sekä julkiset ja yksityiset sidosryhmät voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä, kartoittaa haasteita ja luoda synergioita komission työskentelyn tueksi.

—	Tehostetaan tukea alan kansainvälisten järjestöjen työlle ja keskitytään erityisesti antamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD) tarvittava tuki, jotta voidaan edistyä kansainvälisesti sovittujen testiohjeiden laadinnassa.

—

Tutkitaan mahdollisuuksia sisällyttää hormonaaliset haitta-aineet nykyiseen kemikaalien kansainväliseen luokittelujärjestelmään. Tämä tarjoaisi hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi maailmanlaajuisen ratkaisun (vastaava kuin mikä on jo käytössä muiden riskiluokkien, kuten mutageenien, karsinogeenien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden osalta).

—

Perustetaan keskitetty verkkoportaali aihetta käsittelevän tiedon jakamiseksi kansalaisille, yrityksille ja sidosryhmille. Koska tiedotus ja valveutuneisuus ovat eritasoisia eri puolilla Eurooppaa, jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään kohdennettuja tiedotuskampanjoita erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille.

4. Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon hormonaalisista haitta-aineista. Komitea katsoo erityisesti, että todellisen asiaintilan selvittämiseksi on syytä tehdä voimassa olevan lainsäädännön kattava toimivuustarkastus, jossa tarkastellaan myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön, jotta voidaan tukea pitkän aikavälin strategiaa (11), jonka avulla hormonaalisten haitta-aineiden kysymystä voidaan käsitellä johdonmukaisesti, yhtenäisesti ja tieteellisesti.

4.2

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että hormonaaliset haitta-aineet ovat erityistä huolta aiheuttavia aineita. Komitea kannattaakin ehdotusta luoda johdonmukainen lainsäädäntökehys ja soveltaa varovaisuusperiaatetta yhdenmukaisesti, kuten on jo tehty biosidivalmisteista ja kasvinsuojeluaineista annetuissa voimassa olevissa säädöksissä (12).

4.3

ETSK katsoo erityisesti, että suurin haaste EU:lle on uuden lainsäädäntökehyksen johdonmukaisuus, sillä moniin laajasti eri aloilla lisäaineena käytettyihin aineisin, kuten bisfenoli A:han, suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Tästä syystä on tärkeää noudattaa tieteellistä periaatetta ”yksi aine, yksi toksikologia” (13). Tämä tarkoittaa sitä, että kriteerien, joiden perusteella aine todetaan hormonaaliseksi haitta-aineeksi, tulee olla yhtenäiset ja johdonmukaiset kaikilla sääntelyn aloilla EU:ssa. Tällöin sääntelypäätösten pitäisi pääsääntöisesti olla johdonmukaisia ja koordinoituja, vaikka poikkeukset ovatkin mahdollisia. Lisäksi – viimeisenä vaan ei vähäisimpänä – uusi strategia voitaisiin sisällyttää REACHin muodostamaan monialaiseen kehykseen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

4.4

Uuden järjestelmän hallintomekanismin olisi perustettava tieteeseen, jotta se olisi läpinäkyvä kansalaisille ja sidosryhmille. Tästä syystä on tärkeää varata riittävät määrärahat, jolla tuetaan julkista ja riippumatonta tutkimusta. ETSK uskoo, että riippumattomaan tutkimustietoon perustuvat yhteiset tieteelliset perusteet ja menetelmät voisivat olla keino Euroopan teollisuuden t&i-toiminnan ja tuotannon tarkastelemiseksi, tukemiseksi ja kannustamiseksi.

4.5

Komitea katsoo, että hormonaalisiksi haitta-aineiksi luotettavasti todettujen aineiden tai tuotteiden kieltämisellä tai rajoittamisella voisi olla suuri vaikutus yrityksiin ja työpaikkoihin. Komission tulisi siksi luoda kestäväpohjaisempaan tuotantoon siirtymisen tukemiseksi erityinen rahoitusmekanismi, jotta voitaisiin toisaalta parantaa yritysten tuotantomenetelmiä ja -mekanismeja ja toisaalta ajantasaistaa työntekijöiden osaamista (14).

4.6

Riippumaton tutkimus on välttämätöntä hormonaalisia haitta-aineita koskevan tietämyksen parantamiseksi ja täydentämiseksi. Komitea panee merkille, että komission ehdotuksessa ei mainita tarkkaa lukua hormonaalisia haitta-aineita koskevan tutkimus- ja innovointitoiminnan määrärahoille Euroopan horisontti -ohjelmassa. ETSK suosittaa, että tähän tulisi varata vähintään samansuuruiset määrärahat kuin nykyisessä Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

4.7

ETSK kannattaa komission ehdotusta tutkimus- ja innovointi-investoinneista mutta katsoo, että eräät muutkin alat ovat tulevina vuosina ratkaisevan tärkeitä ja niihin pitäisi varata rahoitusta:

Hormonaalisten haitta-aineiden varhainen tunnistaminen: WHO:n mukaan potentiaalisia hormonaalisia haitta-aineita on yli 800 (15). Koska niitä käytetään laajasti, on tärkeää investoida tieteellisten määrittämismenetelmien ja -mekanismien nopeuttamiseen tietojen analysointia varten (nykyisten tietojen tulkitsemiseksi paremmin).

Turvallisten vaihtoehtoisten aineiden ja menetelmien määrittäminen: Euroopan komission valitsema uusi suunta voi johtaa monien uusien hormonaalisten haitta-aineiden havaitsemiseen. Osa näistä aineista on erittäin hyödyllisiä monilla tuotannonaloilla, ja siksi on tärkeää investoida turvallisia vaihtoehtoja ja turvallisia tuotantotapoja koskevaan tutkimukseen. Tietojen puuttuminen ei merkitse sitä, että aine olisi turvallinen, ja tästä syystä on tärkeää lisätä tieteellistä tutkimusta. Olisi pyrittävä laajentamaan arvioitujen aineiden luetteloa eikä vain keskityttävä jo laajasti testattuihin aineisiin.

Ympäristön ennallistaminen: Kun uusi hormonaalinen haitta-aine on tunnistettu luotettavasti, on tärkeää soveltaa erityistä menettelyä tällaisista aineista ympäristölle aiheutuneiden riskien arviointiin ja hallintaan, jotta voidaan suunnitella tarvittaessa (erityisesti aineen pysyvyyden vuoksi) erityinen strategia ympäristön ennallistamiseksi.

4.8

4.9

Hormonaaliset haitta-aineet ja pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) ovat eri aineita, jotka vaikuttavat eri tavoin ihmisiin ja ympäristöön, mutta ne ovat yhtä vaarallisia terveydelle ja tuntemattomia kansalaisille. Koska POP-yhdisteitä koskevassa EU:n strategiassa on monia yhtäläisyyksiä hormonaalisista haitta-aineista annetun komission tiedonannon kanssa, komitea ehdottaa näiden strategioiden kehittämistä samansuuntaisesti poliittisen ja tieteellisen prosessin tehostamiseksi. Ottaen erityisesti huomioon asiakokonaisuuteen NAT/719 kuuluvan ETSK:n lausunnon POP-yhdisteistä (uudelleenlaadinta) komitea toivoo, että POP-yhdisteitä käsittelevässä laajassa valveuttamiskampanjassa, jonka komissio aikoo toteuttaa EU:n tasolla, kiinnitetään erityistä huomiota hormonaalisiin haitta-aineisiin. ETSK muistuttaa myös suosituksestaan perustaa avoin tietokanta POP-yhdisteistä ja hormonaalisista haitta-aineista hyödyllisen välineen tarjoamiseksi yritysten ja kuluttajien käyttöön.

5. Erityistä

5.1

ETSK pitää komission tiedonantoa tärkeänä edistysaskeleena kohti kansalaisten terveyden parempaa suojelua kestäväpohjaisempien tuotantojärjestelmien määrittelemisen kautta. Komitea katsoo kuitenkin, että strategian tueksi tarvitaan realistinen toimintasuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet ja määräajat.

5.2

Hyvin suunniteltu kiertotalous, jossa keskeisessä asemassa ovat uusioraaka-aineet (16), voisi auttaa minimoimaan EU:n kansalaisten altistumista hormonaalisille haitta-aineille. Komitea katsoo, että komission ehdotus tulee kytkeä selkeästi ja tiiviisti seitsemännen ympäristöalan toimintasuunnitelman (17) mukaisesti laadittuun voimassa olevaan lainsäädäntöön ja muihin keskeisiin kestävää kehitystä edistäviin politiikka-aloitteisiin, kuten kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja muovistrategiaan, jolla pyritään lopettamaan myrkyllisten tuotteiden valmistus. Kysymys on hyvin arkaluonteinen, erityisesti kun ajatellaan cocktail-vaikutuksia, jotka aiheuttavat tauteja ihmisille ja vahingoittavat ympäristöä.

5.3

ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan ehdotusta, joka koskee julkisen kuulemisen järjestämistä hormonaalisista haitta-aineista. Komitea on vakuuttunut siitä, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voisi olla tässä tärkeässä roolissa pikemmin kuin yksittäiset ihmiset etenkin siksi, että hyödyllisen, luotettavan ja tieteellisen opastuksen antamiseen tarvitaan erikoisalan osaamista ja kokemusta (18).

5.4

Komitea on vakaasti sitä mieltä, että hormonaalisia haitta-aineita koskevalla eurooppalaisella strategialla tulee olla kansainvälinen ulottuvuus ja sitä pitää kehittää kansainvälisesti, jotta se voi tehokkaasti suojella kansalaisten terveyttä kolmansista maista peräisin olevilta mahdollisesti vaarallisilta aineilta. Tästä syystä ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan EU tukisi aloitteellisemmin maailmanlaajuisella tasolla OECD:n pyrkimyksiä parantaa testejään. Lisäksi ETSK katsoo, että EU:n tulisi edistää kestävää kehitystä ja pitää kiinni hormonaalisia haitta-aineita koskevista määräyksistä kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa. EU voisi tässä tarkoituksessa tehdä yhteistyötä WHO:n ja UNEP:n kanssa hormonaalisia haitta-aineita koskevan maailmanlaajuisen yleissopimuksen allekirjoittamiseksi, kuten on jo tehty POP-yhdisteiden osalta (Tukholman yleissopimus), käyttäen lähtökohtana YK:n laatimaa luetteloa todetuista tai potentiaalisista hormonaalisista haitta-aineista (19). Nämä aloitteet ovat hyödyllisiä myös tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja eurooppalaisen tuotantomallin suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta (20).

5.5

ETSK kannattaa komission ajamaa avointa strategiaa ja katsoo, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla voisi olla ratkaiseva rooli sellaisten kansallisten valveuttamiskampanjoiden kehittämisessä, joilla tiedotetaan laajemmalle yleisölle EU:n toimista kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Jotta voidaan vähentää altistumista hormonaalisille haitta-aineille ja edistää turvallista käyttäytymistä, tehokas valveuttaminen pitäisi aloittaa kouluista (21). ETSK suosittaa erityisesti, että koulutusaloitteet yhdenmukaistetaan ja niitä pidetään saman strategian osana elinikäistä oppimista koskevan lähestymistavan mukaisesti. Lisäksi komitea katsoo, että alan erikoiskoulutuksen tulisi olla pakollista ja sitä olisi oltava tarjolla kaikille niille eurooppalaisille työntekijöille, jotka työssään ovat suoraan tai epäsuorasti tekemisissä hormonaalisten haitta-aineiden kanssa (22).

Bryssel 21. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(2) ECHA:n verkkosivut: https://chemicalsinourlife.echa.europa.eu/endocrine-disrupters-and-our-healthYleisesti hyväksytyn vuodelta 2002 olevan WHO:n määritelmän (WHO-IPCS) mukaan hormonaalisesti haitallinen kemikaali on eksogeeninen aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa.

(3) COM(1999) 706.

(4) Maailman terveysjärjestö, State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals, 2012, sivut VII–XII.

(5) https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do/emerging-issues/scientific-knowledge-endocrine-disrupting

(6) Asetus (EY) N:o 1107/2009, asetus (EU) N:o 528/2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745 (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (EUVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004 (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009 (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1), neuvoston direktiivi 98/24/EY (EUVL L 131, 5.5.1998, s. 11), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(8) Eksogeeninen aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa.

(9) Euroopan komission tiedot.

(10) COM(2018) 435 final ja COM(2018) 436 final. Ks. erityisesti maailmanlaajuisia haasteita ja teollisuuden kilpailukykyä koskevan toisen pilarin terveysklusteri (ehdotetut määrärahat 7,7 miljardia euroa) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet (ehdotetut määrärahat 2,2 miljardia euroa).

(11) ETSK:n lausunto juomavesidirektiivistä (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107); ETSK:n lausunto EU:n toimista ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83); ETSK:n lausunto elintarviketurvallisuuden ja elintarvikehuoltovarmuuden EU:ssa nykyisin takaavasta järjestelmästä ja mahdollisuuksista sen parantamiseksi (EUVL C 268, 14.8.2015, s. 1); ETSK:n lausunto lelujen turvallisuudesta (EUVL C 77, 31.3.2009, s. 8); ETSK:n lausunto kansalaisyhteiskunnan panoksesta kattavan EU:n elintarvikepolitiikan kehittämiseen (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(12) Asetus (EU) N:o 528/2012, asetus (EY) N:o 1107/2009; ETSK:n lausunto biosidivalmisteista (EUVL C 347, 18.12.2010, s. 62).

(13) Scientific principles for the identification of endocrine-disrupting chemicals: a consensus statement, Solecki, 2017. https://link.springer.com/article/10.1007/s00204-016-1866-9

(14) ETSK:n lausunto työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 56); ETSK:n lausunto pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP) (uudelleenlaadinta) (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 93).

(15) TEDX-tietokannan (hormonaalisia haitta-aineita koskeva tietojenvaihtofoorumin) mukaan luettelossa on yli 1 000 ainetta.

(16) ETSK:n lausunto kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnasta (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 56).

ETSK:n lausunto aiheesta ”Strategia muoveista kiertotaloudessa (mukaan lukien merten roskaantumista koskevat toimet)” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 61).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(18) ETSK:n lausunto pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadinta) (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 93).

(19) YK julkaisi elokuussa 2018 luettelon 45 kemikaalista tai kemikaaliryhmästä, jotka on luokiteltu hormonaaliseksi haitta-aineeksi tai potentiaaliseksi hormonaaliseksi haitta-aineeksi vuoden 2002 WHO/IPCS-määritelmien pohjalta tehtyjen perusteellisten tieteellisten arvioiden jälkeen. Koska hormonaalisista haitta-aineista ei valitettavasti ole olemassa kansainvälistä yleissopimusta, ei ole mahdollista määrittää hyväksyttyä kansainvälistä menettelyä ihmisten ja eläinten terveyden suojelemiseksi näille aineille altistumiselta. https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do/emerging-issues/scientific-knowledge-endocrine-disrupting

(20) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(21) Esim. Kymmenen hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvää sääntöä kansalaisille. http://old.iss.it/inte/index.php?lang=2&id=289&tipo=29

(22) ETSK:n lausunto pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadinta) (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 93).

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/89

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma”

(JOIN(2018) 36 final)

(2019/C 228/13)

Esittelijä: Ulrich SAMM

Toinen esittelijä: Giulia BARBUCCI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.3.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen jaostossa	5.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	142/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee tarkoin merkille aloitteessa esitetyn disinformaation määritelmän, jonka mukaan disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka on uhka demokratialle ja vahingoittaa yleistä etua. Disinformaation levittämisestä on tullut osa hybridisodankäyntiä, ja sillä on selkeä poliittinen tavoite. Komitea tähdentää kuitenkin myös, että väärän tiedon lisäksi erittäin valikoiva tiedottaminen, mustamaalaus, pelon lietsominen ja vihaan yllyttäminen merkitsevät hyökkäystä kansalaisten perusoikeuksia (vapauksia) ja vähemmistöjen oikeuksia kohtaan.

1.2

Kaikkein tehokkain disinformaatio sisältää aina jonkin verran totuutta. Kaikilta sidosryhmiltä edellytetäänkin moninaisia toimia laadukkaiden tietojen tarjoamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Tässä mielessä ETSK pitää aloitetta koordinoiduista toimenpiteistä tervetulleena, jotta unionia, sen toimielimiä ja sen kansalaisia voidaan suojella disinformaatiolta. ETSK painottaa tällaisten toimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta on kuitenkin myös huolissaan siitä, että tämän toimintasuunnitelman vaikutus voi olla rajallinen, kun otetaan huomioon toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien ajallinen läheisyys.

1.3

ETSK on tietoinen siitä, että disinformaatio on pääasiassa peräisin kolmesta lähteestä: Venäjän federaatiosta (tästä Euroopan ulkosuhdehallinnolla on vahvaa näyttöä), muiden kolmansien maiden (Kiina ja Yhdysvallat mukaan lukien) talouden toimijoilta ja viestimistä sekä sisäisistä lähteistä eli eri viestimistä, jotka toimivat EU-maissa, ja poliittisista ääriliikkeistä ja organisaatioista. ETSK kehottaa komissiota laajentamaan seurantaansa ja ryhtymään vastatoimiin sen mukaisesti.

1.4

1.5

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan disinformaation torjuminen kattavasti edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aktiivista osallistumista. ETSK toimii aloitteellisesti tukemalla disinformaation vastaisia yhteisiä toimia esimerkiksi lausuntojensa, kuulemistilaisuuksiensa, paikallistason tapahtumiensa ja asiantuntevan viestintäryhmänsä lukuisten lehdistötoimien avulla.

1.6

Kestokyvyn kehittäminen tarkoittaa yhteiskunnan kaikkien alojen ottamista mukaan toimintaan sekä erityisesti kansalaisten medialukutaidon parantamista. Tietoisuuden lisääminen ja kriittinen ajattelu alkavat koulussa, mutta niitä on myös täydennettävä jatkuvasti läpi koko elämän. Nämä toimet edellyttävät asianmukaisen rahoituksen myöntämistä – sekä välittömästi että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

1.7

Mahdollisimman monien osapuolten on tuettava yhteisiä toimia unioni- ja jäsenvaltiotasolla sekä myös eteläisen ja itäisen kumppanuuden puitteissa, ja julkiset ja yksityiset organisaatiot on otettava työhön mukaan. Riippumattomilla faktantarkistajilla ja laatujournalismilla on keskeinen rooli, ja ne edellyttävät asianmukaista rahoitusta kyetäkseen toimimaan miltei reaaliaikaisesti.

1.8

ETSK pitää tervetulleena erityisesti tutkimukseen kohdennettua rahoitusta Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmissa entistä paremman ymmärryksen saamiseksi disinformaation lähteistä ja sen taustalla olevista tarkoitusperistä, välineistä ja tavoitteista.

1.9

Strategisen viestinnän työryhmiä olisi pitänyt vahvistaa jo kauan sitten. ETSK suhtautuukin myönteisesti suunnitelmaan osoittaa niille lisää henkilöstöä ja uusia välineitä. Kun otetaan huomioon, että eräissä maissa disinformaation tuottamiseen suunnataan huomattavia resursseja, näyttää siltä, että EU:n on annettava asianmukainen vastaus. Niinpä strategisen viestinnän työryhmille osoitettavien resurssien suunniteltu lisääminen onkin nähtävä vain ensimmäisenä askeleena kohti myöhempiä lisäyksiä tulevina vuosina.

1.10

ETSK on samaa mieltä siitä, että kahden muun strategisen viestinnän alan työryhmän (Länsi-Balkan ja eteläinen alue) toimeksiantoa olisi tarkasteltava uudelleen, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään osaltaan strategisen viestinnän työryhmien työskentelyä lähettämällä niihin kansallisia asiantuntijoita.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti käytännesääntöihin, joihin sosiaalisen median alustat ja mainostajat sitoutuvat vapaaehtoisesti disinformaatiota torjuakseen, mutta epäilee samalla tällaisten vapaaehtoisten toimien tehokkuutta. Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimia, muun muassa seuraamusten kaltaisia sääntelytoimia, mikäli käytännesääntöjen täytäntöönpano ei ole jatkossakaan tyydyttävää.

1.12

ETSK vetoaa painokkaasti yksityisiin yrityksiin, jotta ne alkaisivat nähdä mainosten sijoittamisen disinformaation levittämistä edistäville verkkoalustoille epäeettiseksi ja vastuuttomaksi, ja kehottaa niitä ryhtymään toimenpiteisiin tällaisen menettelyn estämiseksi.

2. Johdanto – Disinformaatio: uhka unionin demokraattisille järjestelmille

2.1

Tässä tarkasteltavassa aloitteessa disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle ja uhkaa demokratiaa. Oikeuksia vastaan hyökätään usein mustamaalaamalla, pelkoa lietsomalla ja vihaan yllyttämällä.

2.2

Toisinaan ne, jotka levittävät disinformaatiota, tekevät niin sananvapauteen vedoten. Tiedonsaantioikeus ja lehdistön vapaus ovat todellakin Euroopan unionin perusoikeuksia, mutta meidän on torjuttava tämän oikeuden kaikenlainen väärinkäyttö silloin, kun disinformaatiota käytetään tarkoituksellisesti vahingon aiheuttamiseksi yhteiskunnalle.

2.3

Digitaalitekniikka helpottaa disinformaation tuottamista ja levittämistä. Tällaisia tekniikoita ovat

—	sosiaalisen median tileihin kohdistuvat trollihyökkäykset

—	internetin automatisoidut ohjelmistot (botit)

—	asiakirjojen väärentäminen

—	videomanipulaatio (deepfake-videot)

—	sosiaalisen median valetilit.

2.4

Sosiaalisesta mediasta on tullut sellaisen disinformaation tärkeä levittämiskanava, jonka päämääränä on viime kädessä vaikuttaa vaalituloksiin ja joka näin ollen uhkaa demokratiaa. Joissakin tapauksissa, kuten Cambridge Analytican tapauksessa, sitä on käytetty disinformaatiosisällön kohdentamiseen tietyille käyttäjille, jotka on yksilöity hankkimalla ja käyttämällä luvattomasti heidän henkilötietojaan.

Sosiaalisen median ohella perinteisemmät menetelmät, kuten televisio, sanomalehdet, verkkosivustot sekä ketjusähköpostit ja -viestit, ovat edelleen merkittävässä asemassa monilla alueilla. Käytettävät välineet ja tekniikat vaihtuvat nopeasti.

2.5

Disinformaation takana olevat toimijat voivat olla EU:n sisäisiä tai ulkoisia, ja ne voivat olla valtiollisia (tai hallituksen tukemia) tai valtiosta riippumattomia toimijoita. Raporttien mukaan yli 30 maata käyttää disinformaatiota ja eri muotoisia vaikuttamistoimia, myös kotimaassa.

2.6

Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteyteen vuonna 2016 perustetun EU:n hybridianalyysikeskuksen mukaan Venäjän federaation disinformaatiovaikuttaminen muodostaa suurimman ulkoisen uhkan EU:lle. Venäläisten lähteiden tuottamasta tai levittämästä disinformaatiosta on raportoitu useiden vaalien ja kansanäänestysten yhteydessä EU:ssa. Syyrian sotaan, lennolla numero MH-17 olleen matkustajakoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa ja Salisburyn kemialliseen iskuun liittyvistä disinformaatiokampanjoista on paljon todisteita. On kuitenkin myös muita kolmansia maita, joilla on tärkeä rooli disinformaation alalla, ja EU:nkin sisällä lukuisat toimijat tuottavat väärää tietoa.

2.7

Vuonna 2018 EU esitteli joukon aloitteita disinformaation ja laittoman sisällön torjumiseksi ja tietosuojan edistämiseksi:

—	yhteinen tiedonanto selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta, JOIN(2018) 16 final

—	suositus toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi, C(2018) 1177 final

—	asetus verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä, COM(2018) 640 final

—	asetus henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, COM(2018) 636 final (1)

—	direktiivi (EU) 2018/1808 audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muuttamisesta

—	tiedonanto aiheesta ”Laitonta verkkosisältöä vastaan – Lisää vastuuta verkkoalustoille”, COM(2017) 555 final (2)

—	asetus Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (3)

—	tiedonanto aiheesta ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa”, COM(2018) 236 final (4), ja kertomus sen täytäntöönpanosta, COM(2018) 794 final

—	tiedonanto aiheesta ”Vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaaminen”, COM(2018) 637 final, joka esiteltiin 19.–20. syyskuuta 2018 Salzburgissa kokoontuneille EU-johtajille.

2.8

Vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja sekä jäsenvaltioissa vuoteen 2020 mennessä järjestettäviä yli 50:tä presidentin-, parlamentti-, paikallis- tai aluevaalia silmällä pitäen on ryhdyttävä kiireellisiin ja välittömiin koordinoituihin toimiin unionin, sen toimielinten ja sen kansalaisten suojelemiseksi disinformaatiolta.

3. Disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman pääsisältö

3.1

Tällä komission ja unionin korkean edustajan esittämällä toimintasuunnitelmalla (JOIN(2018) 36 final) vastataan Eurooppa-neuvoston kehotukseen toteuttaa toimenpiteitä, joilla ”suojellaan unionin demokraattisia järjestelmiä ja torjutaan disinformaatiota”. Koordinoidut toimet disinformaation torjumiseksi perustuvat neljään pilariin:

3.2

Parannetaan unionin toimielinten valmiuksia disinformaation havaitsemiseen, analysointiin ja paljastamiseen.

—	Vahvistetaan strategisen viestinnän työryhmiä ja unionin edustustoja lisäämällä niiden henkilöstöä ja varustamalla ne uusin välinein.

—	Tarkastellaan uudelleen Länsi-Balkanin ja eteläisen alueen strategisen viestinnän työryhmien toimeksiantoja.

3.3

Vahvistetaan koordinoituja yhteisiä toimia disinformaation torjumiseksi.

—	Perustetaan maaliskuuhun 2019 mennessä nopea hälytysjärjestelmä, jolla puututaan disinformaatiokampanjoihin tiiviissä yhteistyössä nykyisten verkostojen, Euroopan parlamentin sekä Pohjois-Atlantin liiton ja G7-maiden nopean toiminnan mekanismin kanssa.

—	Lisätään viestintää unionin arvoista ja politiikoista.

—	Vahvistetaan strategista viestintää unionin naapurimaissa.

3.4

Mobilisoidaan yksityinen sektori disinformaation torjuntaan.

—	Syyskuun 26 päivänä 2018 julkistettiin disinformaatiota koskevat käytännesäännöt verkkoalustoja, mainostajia ja mainosalan toimijoita varten. Komissio seuraa niiden täytäntöönpanoa tiiviisti ja jatkuvasti.

3.5

Lisätään tietoisuutta ja parannetaan yhteiskuntien kestokykyä.

—	Järjestetään suurelle yleisölle kohdennettuja kampanjoita sekä koulutustapahtumia tiedotusvälineille ja mielipidevaikuttajille unionissa ja sen naapurimaissa tietoisuuden lisäämiseksi disinformaation kielteisistä vaikutuksista.

—	Jatketaan riippumattomien tiedotusvälineiden työn ja laatujournalismin tukemista sekä disinformaatiota koskevaa tutkimusta.

—

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä komission kanssa tuettava sellaisten monialaisten tiimien perustamista, jotka koostuvat riippumattomista faktantarkistajista ja tutkijoista, joilla on erityistietoa paikallisesta tietoympäristöstä, disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseksi ja paljastamiseksi erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa ja digitaalisessa mediassa.

—	Osana maaliskuussa 2019 järjestettävää medialukutaitoviikkoa komissio tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mediakasvatusta harjoittavien tahojen rajatylittävää yhteistyötä.

—	Jäsenvaltioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin säännökset, joissa käsitellään medialukutaitoa.

—	Komissio seuraa tiiviisti sitä, miten vaalipaketti pannaan täytäntöön, ja tarjoaa tarvittaessa asianmukaista tukea ja neuvontaa.

4. Yleisiä huomioita

4.1

ETSK panee tarkoin merkille aloitteessa esitetyn disinformaation määritelmän, jonka mukaan disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka on uhka demokratialle ja vahingoittaa yleistä etua. Komitea tähdentää kuitenkin, että väärän tiedon lisäksi erittäin valikoiva tiedottaminen, mustamaalaus, pelon lietsonta ja vihaan yllyttäminen ovat hyökkäys perustavanlaatuisia kansalaisten oikeuksia (vapauksia) ja vähemmistöjen oikeuksia vastaan. Kaikkein tehokkain disinformaatio sisältää aina jonkin verran totuutta. Kaikilta sidosryhmiltä edellytetäänkin moninaisia toimia laadukkaiden tietojen tarjoamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi.

4.2

Disinformaation levittämisestä on tullut osa hybridisodankäyntiä, ja sillä on selkeä poliittinen tavoite. ETSK pitääkin tätä aloitetta koordinoiduista toimenpiteistä tervetulleena, jotta unionia, sen toimielimiä ja sen kansalaisia voidaan suojella disinformaatiolta. ETSK painottaa tällaisten toimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta on kuitenkin myös huolissaan siitä, että tämän toimintasuunnitelman vaikutus voi olla rajallinen, kun otetaan huomioon toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien ajallinen läheisyys. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että pitkällä aikavälillä näillä disinformaation vastaisilla yhteisillä toimilla on ratkaiseva rooli EU:n demokraattisten järjestelmien suojelemisessa.

4.3

4.4

ETSK painottaa olevan kiireellistä, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaalijärjestelmiensä ja -infrastruktuurinsa eheyden turvaamiseksi ja niiden testaamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja mutta myös vaaliprosessin aikana ja sen jälkeen. On olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio tukee niitä tässä tehtävässä. Tässä yhteydessä olisi käytettävä mallina parhaiden käytänteiden vaihtoa, kuten Ruotsin esimerkkiä vuodelta 2018.

4.5

ETSK suhtautuu myönteisesti komission näkemykseen, jonka mukaan disinformaation torjuminen kattavasti edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aktiivista osallistumista. Selviytymiskyvyn kehittäminen edellyttää, että toimintaan otetaan mukaan yhteiskunnan kaikki alat ja erityisesti että parannetaan kansalaisten medialukutaitoa, jotta ihmiset ymmärtävät, miten disinformaatio havaitaan ja miten sitä torjutaan. Tietoisuuden lisääminen ja kriittinen ajattelu alkavat koulussa, mutta ne myös edellyttävät jatkuvaa täydentämistä läpi koko elämän. Nämä toimet edellyttävät kuitenkin asianmukaisen rahoituksen myöntämistä – välittömästi sekä uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

4.6

ETSK toimii aloitteellisesti tukemalla disinformaation vastaisia yhteisiä toimia esimerkiksi lausuntojensa, kuulemistilaisuuksiensa, paikallistason tapahtumiensa ja asiantuntevan viestintäryhmänsä lukuisten lehdistötoimien avulla.

4.7

4.8

Pitkällä aikavälillä demokratian tulevaisuus Euroopassa riippuu keskeisesti asianmukaisesta medialukutaidosta. ETSK tukee toimia entistä paremman ymmärryksen saamiseksi disinformaation lähteistä ja sen taustalla olevista tarkoitusperistä, välineistä ja tavoitteista sekä siitä, miten ja miksi disinformaatiosanomat vetävät puoleensa kansalaisia ja joskus kokonaisia yhteisöjä siten, että niistä puolestaan tulee osa valeuutisten levittämismekanismeja. ETSK pitää tervetulleena erityisesti tähän tavoitteeseen osoitettua rahoitusta Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmissa.

5. Erityisiä huomioita ja suosituksia

5.1

Strategisen viestinnän työryhmiä olisi pitänyt vahvistaa jo kauan sitten, kuten komitean aiemmissa lausunnoissa (5) jo todetaan. ETSK pitääkin tervetulleena suunnitelmaa osoittaa niille lisää henkilöstöä ja uusia välineitä ja kannattaa jäsenvaltioille suunnattua kehotusta, jonka mukaan niiden olisi myös tarvittaessa parannettava kansallisia valmiuksiaan tällä alalla. Kun otetaan huomioon, että eräissä maissa disinformaation tuottamiseen suunnataan huomattavia resursseja, näyttää siltä, että EU:n on annettava asianmukainen vastaus. Strategisen viestinnän työryhmille osoitettavien resurssien suunniteltu lisääminen onkin nähtävä vain ensimmäisenä askeleena kohti myöhempiä lisäyksiä tulevina vuosina.

5.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että itäisen strategisen viestinnän työryhmän toimeksiantoa olisi jatkettava ja kahden muun strategisen viestinnän alan työryhmän (Länsi-Balkan ja eteläinen alue) toimeksiantoa olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon se, että disinformaatiotoiminta laajenee ja sen merkitys kasvaa kyseisillä alueilla. ETSK kehottaa jäsenvaltioita edistämään osaltaan strategisen viestinnän työryhmien työskentelyä lähettämällä niihin kansallisia asiantuntijoita. Vain tällä tavoin nopeasta hälytysjärjestelmästä voidaan tehdä todella tehokas.

5.3

ETSK myös suhtautuu myönteisesti kiireellisesti kaivattuihin toimenpiteisiin vapaiden ja oikeudenmukaisten Euroopan parlamentin vaalien turvaamiseksi sekä suositeltuun seuraamusten käyttöön tarvittaessa, muun muassa silloin, kun henkilötietoja käytetään laittomasti vaalien tulokseen vaikuttamiseksi. Niin ikään se pitää tervetulleena asianmukaista yhteistyötä Yhdysvaltojen, Naton ja Norjan kanssa ja esittää, että Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävä rooli säilytetään siitä huolimatta, toteutuuko brexit vai ei. Disinformaatiota on torjuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

5.4

Toimintasuunnitelmaan liittyy kertomus (6) edistymisestä eri toimissa, erityisesti toimissa, jotka liittyvät käytännesääntöihin, joihin sosiaalisen median alustat ja mainostajat sitoutuvat vapaaehtoisesti. Käytännesääntöjen mukaan internetyritykset ovat velvollisia vähentämään tuloja tietoja vääristeleviltä tileiltä ja verkkosivuilta, torjumaan valetilejä ja botteja, tuomaan luotettavat uutislähteet näkyvästi esille sekä parantamaan poliittisen mainonnan rahoittamisen avoimuutta.

5.5

ETSK pitää käytännesääntöjä tervetulleina mutta epäilee samalla tällaisten vapaaehtoisten toimien tehokkuutta. Vastaavanlaisia epäilyksiä on tuonut esiin äskettäin myös komissio Googlen, Facebookin, Twitterin ja Mozillan antaman ensimmäisen selvityksen esittelyn yhteydessä 29. tammikuuta. Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimia, muun muassa sääntelytoimia, ja esimerkiksi määräämään seuraamuksia, mikäli valetilien vastaisia toimenpiteitä ei toteuteta riittävän nopeasti tai mikäli käytännesääntöjen muiden osien täytäntöönpano ei ole jatkossakaan tyydyttävää.

5.6

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) ETSK:n lausunto henkilötietojen suojasta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 19

(3) ETSK:n lausunto Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkostosta (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 183

(5) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 183.

(6) COM(2018) 794 final

5.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/95

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta”

(JOIN (2018) 31 final)

(2019/C 228/14)

Esittelijä: Jonathan PEEL

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 14.12.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen erityisjaostossa	26.2.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	133/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti yhteiseen tiedonantoon ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta” (1), jonka komissio julkaisi yhdessä EU:n korkean edustajan kanssa 19. syyskuuta 2018.

1.1.1

Aloite on mitä ajankohtaisin. Maailmanjärjestys muuttuu nykyään nopeammin kuin koskaan lähes kolmekymmenen viime vuoden aikana, sodanjälkeisen ajan kansainvälinen kauppajärjestys on huomattavien haasteiden edessä, globaali taloudellinen valtatasapaino on siirtymässä kohti itää ja Aasian maailmanlaajuinen ostovoima kasvaa eksponentiaalisesti.

1.2

ETSK pitää tiedonantoa kuitenkin mahdollisuutena, joka on merkittävällä tavalla hukattu. Komitea panee syvästi huolestuneena merkille useita merkittäviä strategisia puutteita. Keskeisiä taloudellisia ja geopoliittisia realiteetteja ei ole otettu huomioon. Tiedonanto osoittaa vähäistä kunnianhimoa ja sisältää vain vähän uudenlaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua. Tilaisuutta ei ole käytetty hyväksi todella syvällisen näkemyksen esittämiseksi EU:n ja Aasian suhteiden ja yhteyksien kehittämisestä tulevaisuudessa, eikä tiedonannossa juurikaan tuoda avoimesti esiin näiden yhteyksien laajaa monimuotoisuutta tai monimutkaisuutta.

1.2.1

Tiedonantoon ei sisälly minkäänlaista etenemissuunnitelmaa eikä selkeää mainintaa EU:n strategisista tavoitteista, ovat ne sitten täydentäviä tai kilpailuun perustuvia.

1.2.2

ETSK ihmettelee, miksi tiedonannossa tuodaan niin vähän, jos lainkaan, esiin monia viimeaikaisia ratkaisevan tärkeitä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat sekä EU:hun että Aasiaan. Tiedonannossa ei esimerkiksi

—	pyritä kartoittamaan tai tarkastelemaan yhtäkään merkittävistä strategisista haasteista, joihin Euroopan on vastattava tulevissa Aasian-suhteissaan.

—	edistetä eikä tarkastella kysymyksiä, jotka liittyvät Aasian johtamiin ja Eurooppaan pääasiassa tai osittain suuntautuviin yhteys- ja investointihankkeisiin.

—

mainita EU:n ja Aasian johtavien maiden välisiä merkittäviä, joko jo voimassa olevia tai parhaillaan neuvoteltavia kauppa- tai talouskumppanuussopimuksia. Komitean mielestä on hämmästyttävää, ettei tiedonannossa mainita ollenkaan EU:n ja Japanin välillä äskettäin solmittua talouskumppanuussopimusta, joka on merkittävin sopimus laatuaan (ja joka on nyt tullut voimaan).

—	ole mainintaa luvussa ”Ihmisten väliset yhteydet” yhdestäkään nykyisestä kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelusta EU:n ja Aasian välillä eikä etenkään tärkeimmistä kansalaisyhteiskunnan valvontaelimistä, jotka on perustettu näiden kauppasopimusten puitteissa.

—	pyritä arvioimaan kansalaisyhteiskunnan mahdollista roolia tästä aktiivisesta seurantaroolista huolimatta erityisesti, kun otetaan huomioon, ettei tällaisia perinteitä juurikaan ole Aasiassa.

—

pyritä lainkaan tarkastelemaan sosiaalisia kysymyksiä huolimatta siitä, että ne ovat usein asianomaisten elinten kannalta keskeisen tärkeitä. Näihin kysymyksiin kuuluvat muun muassa ILO:n keskeisten yleissopimusten täytäntöönpano, sukupuolten tasa-arvon edistäminen (kestävän kehityksen tavoite 5) ja jopa ihmisoikeudet.

—

mainita lainkaan Kiinan uusi silkkitie -aloitetta (Belt and Road Initiative, BRI) huolimatta siitä, että aloite on paitsi Eurooppaan suunnattu se myös vaikuttaa kaikkiin muihin Aasian maihin, ja huolimatta siitä, että siinä ehdotetaan kauppaan ja infrastruktuuriin kohdistuvaa ja taloudellista tukea.

—	kiinnitetä huomiota siihen, että uusi silkkitie -aloite voi johtaa laajaan velkaantumiseen luomatta monia uusia työpaikkoja, eikä tarkastella millään tavoin siihen liittyviä mahdollisia strategisia mahdollisuuksia tai haasteita Euroopan kannalta.

—	pyritä – muuten kuin ohimennen – tarkastelemaan EU:n Keski-Aasian strategiaa eikä sitä, miten siihen vaikuttaa alueen strateginen valtapeli, johon osallistuvat Kiina, Venäjän federaatio ja monet muut maat, Turkki, Iran ja Intia mukaan luettuina.

—	mainita tai arvioida Venäjän perustamaa Euraasian talousunionia, johon kuuluu sekä eurooppalaisia että Keski-Aasian maita ja joka pyrkii edelleen laajenemaan.

—	tuoda esiin, miten energian kysyntää ja Keski-Aasiasta löydettyjä laajoja hiilivetyvaroja koskevia kilpailevia intressejä hallinnoidaan – lukuun ottamatta toteamusta siitä, että EU:n on tuettava ”EU:n ja Aasian välisiä ja aasialaisten kumppanien keskinäisiä energiayhteyksiä”.

—	ole mainintaa nykyisistä liikenne- tai energia-alan yhteyshankkeista, joita ovat esimerkiksi Eurooppa-Kaukasus-Aasia-liikenneväylän (TRACECA) hallitustenvälinen komissio (2).

—	yritetä nivoa yhteen liikennettä ja alueella tarvittavia infrastruktuureja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteen 9 kanssa, joka kattaa infrastruktuurit.

—	myöskään tuoda juurikaan esiin haasteita, joihin sekä EU:n että Aasian on vastattava saavuttaakseen erityisesti ympäristön pilaantumista koskevat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

—	tuoda esiin aseellisen konfliktin kasvavaa uhkaa, avaruus- ja digitaaliteknologian käyttö mukaan luettuna, tai tarvetta käydä Aasian maiden kanssa vuoropuhelua tästä asiasta.

—	tuoda esiin, miten Aasian maiden kanssa voidaan parhaiten tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti WTO:n tukemiseksi.

—	mainita Intiaa kuin vain ohimennen maan koosta ja potentiaalisesta vahvuudesta huolimatta eikä Irania kuin vain kerran, vaikka maa on yhä merkittävämpi toimija alueella laajemmin ymmärrettynä.

1.3

ETSK pitää kuitenkin tervetulleena sitä, että tiedonannossa painotetaan kestäviä, kattavia ja sääntöihin perustuvia yhteyksiä. Siinä korostetaan aivan oikein, että on tärkeää ”edistää [– –] kiertotaloutta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä ilmastokestävää tulevaisuutta, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet”.

1.4

ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että EU antaa virallisen vastauksen uusi silkkitie -aloitteeseen.

1.4.1

Monet odottivat tämän tiedonannon olevan keskeinen osa EU:n vastausta uusi silkkitie -aloitteeseen, mutta sitä ei mainita tiedonannossa. Alun perin aloite oli nimeltään ”silkkitien talousvyöhyke” – silkkitie oli Euroopan ja Aasian yhdistänyt historiallinen kauppareitti. EU:lla on jo strateginen kumppanuus Kiinan kanssa. Uusi silkkitie -aloitteessa näytetään kehitettävän tosiasiallisia yhteyksiä Aasian ja Euroopan välillä. Tiedonanto on tältä osin paljon epämääräisempi.

1.4.2

ETSK kiinnittää huomiota erityiseen kytkökseen, jonka Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta (3) on luonut yhtäältä uusi silkkitie -aloitteen ja toisaalta Kiinan ja 16 Keski- ja Itä-Euroopan maan (joista 11 EU:n jäsenvaltioita) välisen 16 + 1-toimintamallin välille. Sen mietinnössä tuodaan esiin pelko siitä, että Kiinan sitoumus investoida kolme miljardia Yhdysvaltain dollarin näiden maiden infrastruktuuriin voisi johtaa asianomaisten Euroopan maiden ”laajaan velkaantumiseen Kiinan valtion omistamille pankeille” ja loisi vain ”vähän työpaikkoja Eurooppaan”. Tiedonannossa painotetaan ennen kaikkea julkisen talouden elinkelpoisuutta ja innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä, mutta jätetään tämä huolenaihe huomiotta.

1.4.3

Komitea katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda muodollinen yhteys uusi silkkitie -aloitteen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välille. Tiedonannossa painotetaan kestävän kehityksen tavoitteita. EU:n ja Kiinan pyöreän pöydän ryhmä, johon kuuluvat sekä ETSK että Kiinan talous- ja sosiaalineuvosto (CESC), on ilmaissut kahdesti viimeaikaisissa kokouksissa kannattavansa tällaista yhteyttä.

1.4.4

Uusi silkkitie -aloitteen on toimittava molempiin suuntiin. ETSK on samaa mieltä EU:n Kiinan-kauppakamarin (EUCCC) kanssa siitä, että aloitteen tulevaisuus riippuu siitä, että kauppa ja investoinnit virtaavat tasapuolisesti molempiin suuntiin. Tämä edellyttää, että Kiina avaa markkinansa. Myös yritykset EU:ssa ovat tuoneet julki huolensa ja peräänkuuluttaneet parempia tietoja ja suurempaa avoimuutta, ennen kuin ne voivat osallistua uusi silkkitie -aloitteeseen perustuviin hankkeisiin. Nämä huolenaiheet ovat yhtä lailla merkityksellisiä koko Aasiaa ajatellen.

1.5

ETSK suosittaa painokkaasti, että EU:n ja Aasian välisiin suhteisiin osoitetaan paljon nykyistä enemmän resursseja, sillä kuten Euroopan ulkosuhdehallinto korostaa, kaksi kolmasosaa maailman köyhistä asuu Aasiassa. Suhteessa siihen, että paljon suurempi osuus EU:n kehitysmäärärahoista suunnataan Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, monille köyhemmille Aasian maille osoitetut varat ovat riittämättömiä.

1.6

Komitea katsoo, että Euroopan komission tulisi laajentaa ulkoisen talouspolitiikan välineitä, joilla tuetaan eurooppalaisia yrityksiä ja etenkin konsortioita ja jotka ovat jo käytössä Afrikan osalta InvestEU-ohjelman puitteissa, Aasian ja maailman muiden osien kattamiseksi. Tällaista tukea on myös annettava niin, että hankintamenettelyissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia myös ulkomaisia investointeja saavissa kolmansissa maissa.

1.7

Energiaa käsittelevä osio on hyvin suppea. Komitea kehottaa hyödyntämään täysipainoisesti EU:n merkittävää asiantuntemusta energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön tähtäävän yhteistyön tiivistämisessä. Komitea panee niin ikään merkille, ettei tiedonannossa myöskään tuoda esiin Keski-Aasian laajoihin hiilivetyresursseihin liittyviä erilaisia kilpailevia intressejä, ja pitää valitettavana, ettei tiedonannossa mainita vettä, joka on toinen äärimmäisen tärkeä ja keskeinen strateginen hyödyke, johon liittyy mahdollisia vaaroja.

1.8

ETSK pitää tervetulleina tiedonannossa esitettyjä huomioita digitaalisista yhteyksistä sekä erityisesti sitä, että sen mukaan olisi edistettävä ”rauhanomaista, varmaa ja avointa tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä sekä puututtava kyberturvallisuusuhkiin ja suojeltava ihmisoikeuksia ja vapauksia verkossa, henkilötietojen suoja mukaan lukien”. On kuitenkin hyvin valitettavaa, ettei millään tavoin käsitellä sitä, miten kohdellaan niitä Euroopan tai Aasian maita, jotka omaksuvat hyvin erilaisen lähestymistavan näihin kysymyksiin.

1.9

ETSK yllättyi lukiessaan tiedonannosta vain, että EU:n ”tulisi pyrkiä yhdistämään kehittynyt Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) Aasian verkkoihin”. Komitea toistaa suosituksensa, jonka se esitti ensimmäisen kerran vuonna 2011 (4) ja jonka mukaan Kiinan ja EU:n ehdotetut liikennekäytävät on sovitettava yhteen kaikilta osin, erityisesti rautatieinfrastruktuuri mahdollisuuksien mukaan.

1.9.1

ETSK myös toistaa vuonna 2015 esittämänsä suosituksen siitä, että EU:n olisi panostettava entistä enemmän tulosten saamiseen TRACECA-käytävää koskevasta toiminnasta, ”jotta nopeutetaan kestäväpohjaisen infrastruktuuriketjun kehittämistä ja varmistetaan multimodaaliset kuljetukset (etenkin raide- ja maantie-infrastruktuuri) yhdistämällä käytävä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN)”.

2. Taustaa: Aasian merkitys EU:lle

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että se mainitaan yhtenä yhteisen tiedonannon ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta” – joka julkaistiin vähän ennen Brysselissä lokakuussa 2018 järjestettyä 12:tta Asem-huippukokousta (5) – vastaanottajista.

2.2

Tämä aloite Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevan strategian määrittämiseksi on mitä ajankohtaisin, sillä maailma on perustavanlaatuisessa rakenteellisessa murroksessa. Aasian taloudellinen voima ja ostovoima kasvavat yhä nopeammassa tahdissa; maailmanlaajuinen kauppajärjestys on toistaiseksi suurimman haasteensa edessä Yhdysvaltain hallinnon yksipuolisesti määräämien tuontitariffien ja WTO:n kyseenalaistamisen johdosta; EU on ennennäkemättömän sisäisen haasteen edessä samalla kun monet maat käyvät läpi merkittäviä sisäisiä muutoksia (esim. Yhdistynyt kuningaskunta ja Turkki) tai pyrkivät Venäjän ja Iranin tapaan saamaan jälleen äänensä kuuluviin maailmassa.

2.2.1

Euroopan ja Aasian välillä on ollut yhteyksiä jo tuhansien vuosien ajan. Ennen merireitin löytymistä vuonna 1497 yhteydet perustuivat niin sanottuihin silkkiteihin. Yhteyksissä oli kyse paljon muustakin kuin kaupankäynnistä: ne käsittivät kaikenlaisen tavaroiden, ajatusten ja ihmisten siirtymisen, kulttuurisesta, lääketieteellisestä ja uskonnollisesta vuorovaikutuksesta keskeisten resurssien ja teknisten innovaatioiden hankintaan. Aasiasta länteen suuntautuvat reitit mahdollistivat myös yhteyden Afrikkaan, mistä nykyisin on jälleen osoituksena Kiinan uusi silkkitie -hanke.

2.3

Neljä merkittävää Aasian maata kuuluu EU:n kymmenen suurimman kauppakumppanin joukkoon: Kiina, Japani, Korean tasavalta ja Intia. Seitsemän muuta Aasian maata kuuluvat 30 suurimman kauppakumppanin joukkoon. Näistä maista EU on jo neuvotellut kattavan vapaakauppasopimuksen tai talouskumppanuussopimuksen Korean tasavallan (8.) (sopimus tuli voimaan vuonna 2011), Japanin (6.) (sopimus on nykyisin voimassa) sekä Singaporen (14.) ja Vietnamin (19.) kanssa (sopimukset odottavat EP:n hyväksyntää). EU:n neuvottelut vapaakauppasopimuksista Indonesian (29.), Malesian (21.), Thaimaan (24.) ja muiden ASEAN-maiden kanssa ovat joko käynnissä tai tällä hetkellä pysähdyksissä.

2.3.1

Kuhunkin allekirjoitettuun vapaakauppa- tai talouskumppanuussopimukseen sisältyy kattava kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku, jossa määrätään kansalaisyhteiskunnan aktiivisesta seurantaroolista, jossa ETSK puolestaan on vahvasti mukana (asiaa on käsitelty kattavasti muissa viimeaikaisissa ETSK:n lausunnoissa (6)). Erillisiä investointisuojasopimuksia on allekirjoitettu myös sekä Singaporen että Vietnamin kanssa, mutta Japanin kanssa ei ole vielä päästy sopimukseen.

2.3.2

Vastaavasti Kiinan (2.) kanssa neuvottelut kattavasta, itsenäisestä investointisopimuksesta käynnistyivät vuonna 2013, mutta eteneminen on ollut hidasta: meneillään on neuvottelujen 20. kierros. Vapaakauppasopimusneuvottelut Intian (9.) kanssa käynnistettiin vuonna 2007, mutta ne ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2013 lähtien.

2.3.3

ETSK panee hyvin yllättyneenä merkille, ettei tiedonannossa mainita näitä sopimuksia tai neuvotteluja millään tavoin.

2.4

Aasian osuus maailman väestöstä on noin 60 prosenttia, EU:n viennistä noin 35 prosenttia ja EU:n tuonnista 45 prosenttia. Sen lisäksi, että Aasian maat ovat korkean tulotason teollistuneita kumppaneita ja dynaamisia nopeasti kehittyviä talouksia, niissä myös asuu kaksi kolmasosaa maailman köyhistä, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivustolla (7) todetaan. Sivuilla mainitaan, että kehitysyhteistyö Aasian kanssa yli viiden miljardin euron määrärahoineen on siksi edelleen tärkeällä sijalla EU:n asialistalla ja että toimintapolitiikkoja toteutetaan yhdessä, jotta voidaan käsitellä yhteisiä haasteita, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, kestävä kehitys, turvallisuus ja vakaus, hallinto ja ihmisoikeudet sekä luonnononnettomuuksien ehkäisy ja niihin vastaaminen. Afrikalle ja Latinalaiselle Amerikalle myönnetyt määrärahat ovat kuitenkin suhteellisesti paljon suuremmat.

2.5

Aasialle on ominaista kansojen ja kulttuurien valtava monimuotoisuus, mikä merkitsee sitä, ettei yhtä ainoaa strategiaa ole mahdollista soveltaa koko maanosaan. Se ei voi koskaan olla EU:n kaltainen. Ihmisoikeuksissa ja lähestymistavassa sosiaalisiin kysymyksiin on valtavia eroja eri puolilla Aasiaa. Lukuun ottamatta Itä-Aasian ja Intian vahvoja talouksia (missä talouskehitys ei ole vielä täyttänyt siihen kohdistuvia odotuksia) maat ovat keskenään hyvin erilaisia. Jopa Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) kuuluu niinkin erilaisia maita kuin yhtäältä Singapore ja toisaalta kolme vähiten kehittynyttä maata – Myanmar, Laos ja Kambodža.

2.6

Komitea puolestaan on antanut viime aikoina useita Aasiaan liittyviä lausuntoja, erityisesti EU:n kauppa- ja investointineuvotteluja silmällä pitäen, sekä kaksi lausuntoa Keski-Aasiasta (8), niistä toisen vuonna 2015 silloisen puheenjohtajavaltion Latvian pyynnöstä.

3. Yleisiä huomioita: keskeiset elementit?

3.1

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa painotetaan kestäviä, kattavia ja sääntöihin perustuvia yhteyksiä, vaikka jokseenkin yleisellä tasolla. Ne käsittävät ympäristönsuojelun, turvallisuuden ja sosiaalisten ja yksilön oikeuksien toteutumisen sekä tasapuolisen ja avoimen kilpailun tarpeen. Tiedonannossa myös korostetaan, että on tärkeää ”edistää [– –] kiertotaloutta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä ilmastokestävää tulevaisuutta, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet”.

3.2

ETSK olisi erittäin huolissaan, mikäli tiedonannossa ei olisi tuotu esiin kaikkia näitä seikkoja, semminkin kun näitä keskeisiä teemoja on painotettu ja kehitelty komission vuonna 2006 antamasta kauppaa käsitelleestä tiedonannosta ”Globaali Eurooppa” lähtien. Pyrkimyksenä oli huolehtia, että kaupan vapauttamisesta ja eurooppalaisista arvoista saatava hyöty ”ulottuu kansalaisille saakka. Samalla kun EU edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta omalla alueellaan, eurooppalaisia arvoja – sosiaalisia ja ympäristönormeja ja kulttuurista monimuotoisuutta myöten – olisi pyrittävä edistämään koko maailmassa.” (9) Näitä aiheita käsiteltiin edelleen vuonna 2015 annetussa tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” (10).

3.3

Komitea kannattaa siksi voimakkaasti yhteisen tiedonannon peruslähtökohtaa, joka on sävyltään kehottava. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että on jätetty vakavasti tiedostamatta monet viimeaikojen kehityskulut Aasiassa, erityisesti sellaiset, joista voi ajan myötä tulla strategisia haasteita Euroopalle itselleen. Tällaisia ovat muun muassa uusi silkkitie -aloite, Shanghain yhteistyöjärjestö sekä yhteenliitettävyyden tehostaminen edelleen Venäjän, Kiinan, Keski-Aasian, Turkin, Iranin ja jopa Intian välillä erityisesti energian ja liikenteen aloilla.

3.3.1

On hyvin valitettavaa, ettei ole käytetty hyväksi tilaisuutta esittää todellinen syvälle luotaava näkemys EU:n ja Aasian suhteiden ja yhteyksien kehittämisestä tulevaisuudessa. Tiedonannossa ei tarkastella sitä, mitä Aasian maat saattavat vastaavasti haluta EU:n taholta: investointeja, markkinoita, apua valmiuksien kehittämiseen? Asiakirja vaikuttaa ennemminkin jo olemassa olevien ”keskeisten elementtien” luettelolta sen sijaan, että siinä esitettäisiin minkäänlaisia tavoitteita sen osalta, mitä myönteisiä muutoksia EU haluaisi saada aikaan tulevaisuudessa. Tiedonanto ei näytä sisältävän juurikaan uudenlaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ja erityisesti luovaa ajattelua.

Ehkei se ollut koskaan yhteisen tiedonannon tavoitteenakaan, mutta komitea katsoo kuitenkin, että on hukattu suuri määrä merkittäviä mahdollisuuksia. Näitä seikkoja on jo käsitelty yksityiskohtaisesti edellä.

4. Yhteydet

4.1

Tässä tarkasteltavan tiedonannon keskeisenä aiheena ovat yhteydet marraskuussa 2017 pidetyssä Asemin ministerikokouksessa vahvistetun määritelmän mukaisesti. Vaikka tiedonanto julkaistiin vuonna 2018 järjestettyä Asemin huippukokousta silmällä pitäen, siihen ei sisälly minkäänlaista mainintaa Asemista. Yhteydet kattavat tässä yhteydessä hyvin laajan kirjon kysymyksiä, jotka on jaettu kuuteen erityisalaan. Ne liittyvät muun muassa rautatie-, maantie-, lento- ja meriliikenteen infrastruktuureihin, energia-alan (sähkö, kaasu) infrastruktuureihin, tieto- ja viestintätekniikkaan, tekoälyyn, älykkäisiin verkkoihin, kauppa- ja investointisuhteisiin sekä keskeiseen ihmisten väliseen ulottuvuuteen.

4.2

”Kestäviin yhteyksiin” tiedonannossa lisätään ”toteutettavuus julkisen talouden näkökulmasta”, jota käsitellään laajemmin ja seikkaperäisesti myöhemmässä kohdassa otsikon ”Kansainväliset rahoituskumppanuudet” alla. Tässä yhteydessä mainitaan Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB), johon Yhdysvallat ei suhtaudu kovin suopeasti, muttei viitata Euroopan parlamentin (11) esille tuomiin huolenaiheisiin, jotka liittyvät Kiinan ”16 + 1-aloitteeseen”, joka johtaa laajaan velkaantumiseen ja luo vain vähän työpaikkoja Euroopassa sen lisäksi, että nämä vaikutukset tuskin rajoittuvat EU:hun. Nämä huolet olivat seurausta Kiinan vuoden 2017 huippukokouksessa antamasta lupauksesta investoida kolme miljardia Yhdysvaltain dollaria infrastruktuuriin näissä 16:ssa Euroopan maassa. Euroopan parlamentti on painottanut, ettei kyseisenlaisia hankkeita ”pidä myöntää muuten kuin avoimilla tarjouskilpailuilla”.

4.2.1

Euroopan parlamentti on kehottanut jäsenvaltioita tekemään paljon tiiviimpää yhteistyötä sen varmistamiseksi, ”että kansalliset ja eurooppalaiset edut eivät vaarannu, kun vastaanotetaan lyhytaikaista taloudellista tukea”. Tämä yleinen huoli on saanut vastakaikua EU:n ehdotuksessa, joka koskee unioniin suuntautuvia suoria ulkomaisia sijoituksia (12).

4.2.2

Komitea panee merkille, että vaikka Afrikan osalta on jo käytössä EU:n tukivälineitä eurooppalaisia yrityksiä ja konsortioita varten, niitä ei ole käytettävissä Aasian ja Euroopan välisten yhteyksien puitteissa. Erityisesti kun otetaan huomioon, että tämä asettaa nämä yritykset epäedulliseen asemaan verrattuna kiinalaisiin yrityksiin, joita uusi silkkitie -hanke tukee, komitea katsoo, että komission on nyt laajennettava tätä politiikkaa, jota se soveltaa Afrikassa, ja että InvestEU-ohjelmaa on laajennettava kattamaan investointiriskit sekä Aasiassa että muualla maailmassa. Tällaista tukea on myös annettava niin, että hankintamenettelyissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia myös ulkomaisia investointeja saavissa kolmansissa maissa.

4.3

”Kattavat yhteydet” puolestaan käsittävät liikenteen sekä digitaaliset ja energiayhteydet. Digitaalisten yhteyksien osalta tiedonannon luvussa 3.2. mainitaan suuren kapasiteetin verkkoyhteydet sekä internet-yhteyden yleinen ja kohtuuhintainen saatavuus ja todetaan, että EU:n olisi edistettävä ”rauhanomaista, varmaa ja avointa tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä sekä puututtava kyberturvallisuusuhkiin ja suojeltava ihmisoikeuksia ja vapauksia verkossa, henkilötietojen suoja mukaan lukien”. Millään tavoin ei kuitenkaan käsitellä sitä, miten kohdellaan maita, jotka omaksuvat hyvin erilaisen lähestymistavan näihin kysymyksiin.

4.4

Liikenteestä tiedonannossa todetaan, että 70 prosenttia kaupasta tapahtuu meritse ja 25 prosenttia lentoteitse, mikä on väistämätöntä välimatkat huomioon ottaen. Komitea panee kuitenkin merkille, että tullimuodollisuuksia käsiteltäessä ei näytetä otetun huomioon kaupan helpottamista koskevaa WTO:n sopimusta, joka tuli voimaan helmikuussa 2017.

4.4.1

Tiedonannossa tuodaan esiin, että kasvupotentiaali liikenteen alalla on merkittävä, ja todetaan, että ”[r]aideliikenteen osuus on vähäinen”. Meriliikenne soveltuu paljon paremmin monille Aasian maille, ja alukseen mahtuu jopa 200 kertaa niin paljon kontteja kuin junaan. Meriliikenne on kuitenkin globaali eikä Aasiaa koskeva kysymys. Tiedonannossa lisätään, että ”maantieliikenne on usein järkevä vaihtoehto keskipitkillä matkoilla [– –] ja [– –] toissijaisena liikenneverkkona”. Miksi tiedonannossa ei ole kuitenkaan mainittu TRACECA-käytävän hallitustenvälistä komissiota (13) (Intergovernmental Commission for the Europe-Caucasus-Asia transport corridor, IGC TRACECA)?

4.4.2

Yksi keskeisistä suosituksista ETSK:n Keski-Aasiasta vuonna 2015 antamassa lausunnossa (14) on, että EU:n olisi panostettava entistä enemmän tulosten aikaansaamiseen TRACECA-käytävää koskevasta toiminnasta, ”jotta nopeutetaan kestäväpohjaisen infrastruktuuriketjun kehittämistä ja varmistetaan multimodaaliset kuljetukset (etenkin raide- ja maantie-infrastruktuuri) yhdistämällä käytävä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN)”.

4.4.3

ETSK toteaa lausunnossaan, että ”EU:lle TRACECA-käytävä on edelleen merkittävä aloite. Kyseessä on kansainvälinen ohjelma, jolla pyritään vahvistamaan taloussuhteita, kauppaa, liikennettä ja viestintää Mustaltamereltä Etelä-Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan nykyisten liikennejärjestelmien pohjalta ja hyödyntäen ohjelmaan kuuluvien 13 valtion poliittista tahtoa ja yhteisiä pyrkimyksiä.” Mikäli ohjelmaan liittyy korruptio-ongelmia, niihin on puututtava välittömästi.

4.4.4

ETSK on myös hämmästynyt siitä, että tiedonannossa todetaan vain, että ”EU:n tulisi pyrkiä yhdistämään kehittynyt Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) Aasian verkkoihin”. Komitean vuonna 2015 antamassa lausunnossa toistetaan sen vuonna 2011 esittämä suositus, jonka mukaan ”Kiinan ja EU:n ehdotetut liikennekäytävät on sovitettava täysin yhteen, mahdollisuuksien mukaan myös rautatieinfrastruktuurissa”. ETSK esittää tämän suosituksen jälleen vuonna 2019.

4.4.5

Kyseisessä lausunnossa todetaan niin ikään, että ”Kiinan, EU:n ja myös Venäjän keskeisenä intressinä on rakentaa ajanmukainen ja yhteentoimiva strateginen maantie- ja rautatieinfrastruktuuri silkkitietä pitkin. Alueen onnistunut liittäminen ajanmukaisella ja luotettavalla infrastruktuurilla tarjoaa huomattavan mahdollisuuden paitsi alueen entistä mittavammalle taloudelliselle integroinnille myös ihmisten liikkuvuuden ja monikulttuurisen vaihdon edistämiselle, mikä puolestaan luo toimintaympäristön, jossa voidaan edistää oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa.” Kestävän kehityksen tavoite 9 (rakennetaan kestävää infrastruktuuria sekä edistetään kestävää teollisuutta ja innovointia) huomioon ottaen tämä on sitäkin kiireellisempää.

4.4.6

Komitea pitää niin ikään valitettavana sitä, ettei tiedonannossa puhuta mitään maantie- ja rautatieyhteyksien laajentamisesta Intian ja Kaakkois-Aasian suuntaan huolimatta viimeaikaisista merkittävistä tienrakennushankkeista niin Keski-Aasiassa kuin Iranissa. Yhdysvaltojen luopuminen yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta (15) voi olla tässä keskeinen tekijä.

4.5

Energiayhteyksiä käsittelevä luku (3.3.) on huomattavan suppea. ETSK on aiemmin suosittanut, että ”EU:n ja Keski-Aasian huomattavien potentiaalisten energiavarojen välisten mahdollisten yhteyksien on perustuttava käytännöllisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. EU:n kannattaa osallistua kyseisten maiden energiasektorin kehittämiseen, koska niiden energiavarat tarjoavat Euroopalle täydentäviä (pikemmin kuin vaihtoehtoisia) lisäenergialähteitä, vaikka kauttakulku ja kuljetus aiheuttavat ongelmia. On kuitenkin tärkeää välttää mahdollisia väärinkäsityksiä Kiinan kanssa, kun pyritään vastavuoroisten intressien mukaisesti lisäämään energiantuontia Keski-Aasiasta.”

4.5.1

ETSK toistaa jälleen suosituksensa siitä, että ”hyödynnetään EU:n merkittävää asiantuntemusta tehostettaessa yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käyttämiseksi, sillä alueella on huomattavaa käyttämätöntä potentiaalia”.

4.5.2

ETSK panee yllättyneenä merkille, ettei tiedonannossa mainita vettä, vaikka se on suuressa osassa Aasiaa elintärkeä hyödyke, joka voi olla tosiasiallinen konfliktin lähde. Vesivarojen hallinnoinnilla samoin kuin ekologisella kestävyydellä on ratkaiseva merkitys erityisesti vedenkäytön tehokkuuden ja vesivarojen tuhlauksen kannalta.

4.5.3

Ilmastonmuutos pahentaa vesipulaa. Keski-Aasiassa on jo olemassa mahdollisuus konfliktiin sellaisten maiden, joilla on vettä muttei merkittäviä hiilivetyresursseja, ja maiden, joilla on öljyä ja kaasua muttei vettä, välillä. Mekongin kaltaisten suurten jokien mahdollinen patoaminen on edelleen merkittävä huolenaihe, ja vastaavasti ”kolmannen navan”, Himalajan jääpeitteen, sulamisen voidaan niin ikään odottaa asettavan erityisen haasteen.

5. Uusi silkkitie -aloite sekä EU:n ja Aasian yhteyksiin liittyvät laajemmat näkökohdat

5.1

ETSK on tuskin ainoana yllättynyt siitä, ettei tiedonannossa mainita uusi silkkitie -aloitetta, sillä monet odottivat, että tiedonanto olisi keskeinen osa EU:n vastausta tähän aloitteeseen.

5.1.1

Kun presidentti Xi Jinping käynnisti uusi silkkitie -aloitteen vuonna 2013 Astanassa, aloitetta kutsuttiin ”silkkitien talousvyöhykkeeksi”: silkkitie oli Euroopan ja Aasian yhdistänyt historiallinen kauppareitti.

5.1.2

Uusi silkkitie -aloitteella oli aluksi 16,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitus (joka on nykyisin huomattavasti suurempi): se tarjosi puhdasta rahaa. Aloitteella ei pyritty ainoastaan tiivistämään yhteyksiä Eurooppaan, vaan se oli myös osa laajempaa näkemystä laajentaa alueellista yhteistyötä Kiinan ja muiden Aasian maiden sekä Afrikan välillä, parantaa alueellisia yhteyksiä, syventää kauppa- ja taloussuhteita ja laajentaa ihmisten välisiä yhteyksiä. Nykyisin tavoitteena on edistää kauppaa ja infrastruktuureja maitse ja meritse yli 70 maan kanssa, ja aloitetta on laajennettu investointien, kehityksen, rahoituksen ja ihmisten välisten yhteyksien aloille. Tämä on vahva osoitus Kiinan pyrkimyksestä toimia entistä merkittävämmässä roolissa maailmanlaajuisesti huolimatta siitä, että monet tahot (muun muassa Intia ja Japani) ovat ilmaisseet huolensa aloitteeseen liitetyistä poliittisista ja taloudellisista ehdoista.

5.1.3

Komitean mielestä on välttämätöntä, että EU antaa virallisen vastauksen uusi silkkitie -aloitteeseen. EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus on tärkeä. Uusi silkkitie -aloitteessa tavoitteena on luoda todellisia yhteyksiä infrastruktuurien, liikenteen ja kaupan alalla. Tiedonanto on kuitenkin tässä suhteessa paljon epämääräisempi. Kaikki tiet voivat tulevaisuudessa johtaa Rooman sijasta ennemminkin Pekingiin.

5.2

Uusi silkkitie -aloite on keskeinen tekijä EU:n ja Aasian yhteyksien kannalta. Käsillä olevassa lausunnossa on jo tuotu esiin Euroopan parlamentin esittämät huolenaiheet. EU:n Kiinan-kauppakamari (EUCCC) on puolestaan korostanut, että uusi silkkitie -aloitteen on oltava vastavuoroinen väline, ja todennut, että sen tulevaisuus riippuu siitä, että kauppa ja investoinnit virtaavat tasapuolisesti molempiin suuntiin, mikä edellyttää, että Kiinaa avaa markkinansa.

5.2.1

EUCCC katsoo, että uusi silkkitie -aloitteen menestys perustuu suurelta osin avoimiin markkinoihin, tasapainoiseen kauppaan, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen. Se korostaa, että Aasiassa, kuten muuallakin, tarvitaan vakaita infrastruktuureja, ja toteaa, että parantuneet yhteydet voivat edistää osaltaan merkittävästi talouskasvua, joten tällainen lähestymistapa on kaikkien tähän kunnianhimoiseen hankkeeseen osallistuvien etujen mukainen. EUCCC kehottaa ottamaan käyttöön avoimet julkiset hankintamenettelyt, joiden avulla eurooppalaiset ja kiinalaiset yritykset ja erityisesti yksityiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisin edellytyksin niin, että hankkeet osoitetaan vahvimmille tarjoajille. Muussa tapauksessa on todennäköistä, että varojen käyttö on hyödytöntä ja että hankkeet epäonnistuvat (16).

5.2.2

Tiedonannossa (luku 5.3) tuodaan esiin myös yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. EU:n yritysmaailma on ilmaissut huolensa ja myös peräänkuuluttanut suurempaa avoimuutta ja yritysten tiiviimpää osallistumista uusi silkkitie -aloitteen hankkeisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta mahdollistetaan asianmukainen huolellisuus ja kaupallisen kannattavuuden arvioiminen ja varmistetaan sääntöihin perustuva markkinatalous ja syrjimättömät julkiset hankinnat.

5.3

Tiedonannossa painotetaan kestävän kehityksen tavoitteita. ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda muodollinen yhteys kestävän kehityksen tavoitteiden ja uusi silkkitie -aloitteen välille. EU:n ja Kiinan pyöreän pöydän ryhmän vuonna 2017 antamassa yhteisessä julkilausumassa (17) korostetaan, että uusi silkkitie -aloitteen täytäntöönpanon pitäisi edistää YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista sekä ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa.

5.3.1

Vuonna 2018 annetussa yhteisessä julkilausumassa (18) todetaan lisäksi merkittävien infrastruktuurialoitteiden osalta, että EU:n ja Kiinan kansantasavallan olisi merkittävinä kauppa- ja investointikumppaneina jatkossakin sovitettava yhteen tärkeiden aloitteiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä syvennettävä kauppaan, investointien helpottamiseen, sähköiseen kaupankäyntiin, yhteenliitettävyyteen, infrastruktuuriin, tietotekniikkaan, energiaan, ihmisten välisiin yhteyksiin ja muihin aloihin liittyvää yhteistyötä. Julkilausuman mukaan molempien osapuolten viranomaisten olisi varmistettava, että kaikki yhteiset aloitteet ja hankkeet ovat julkisen talouden ja ympäristön kannalta kestäviä ja että ne näin ollen edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Siinä todetaan niin ikään, että sekä Agenda 2030 -toimintaohjelmassa että Pariisin sopimuksessa korostetaan globaalien infrastruktuurien kiireellistä tarvetta, ja tuodaan esiin, että uusi silkkitie -aloitteen ja Euroopan ja Aasian välisiä yhteyksiä koskevan strategian yhteydessä on otettava huomioon kaikki kestävän kehityksen tavoitteet.

5.3.2

Pyöreän pöydän ryhmä totesi, että molempia osapuolia hyödyttääkseen suurista hankkeista on oltava etua molemmille, ja niiden on oltava avoimia, yhteentoimivia, vastavuoroisia ja kestäviä sekä perustuttava kuulemiseen, osallisuuteen ja yhteisiin etuihin.

5.4

EU:n ja Aasian yhteyksiä koskevien yleisempien näkökohtien osalta on selvää, että monilla uusi silkkitie -aloitteen kannalta merkityksellisillä kysymyksillä on paljon laajempi ulottuvuus. Tiedonannossa esimerkiksi painotetaan kestävän kehityksen tavoitteita, mutta kysymystä ei käsitellä seikkaperäisesti. Merkityksellisimmät kestävän kehityksen tavoitteet paitsi uusi silkkitie -aloitteen myös panaasialaisten yhteyksien kannalta ovat seuraavat:

—	tavoite 6 (puhdas vesi ja sanitaatio)

—	tavoite 7 (varmistetaan edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille)

—	tavoite 9 (rakennetaan kestävää infrastruktuuria sekä edistetään kestävää teollisuutta ja innovaatiota)

—	tavoite 8 (edistetään kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja)

—	tavoite 14 (säilytetään meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistetään niiden kestävää käyttöä).

5.4.1

Niin ikään on otettava huomioon monet muut kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoite 5 (saavutetaan sukupuolten välinen tasa-arvo), tavoite 11 (kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat), tavoite 12 (varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys) ja tavoite 15 (edistetään metsien kestävää käyttöä, taistellaan aavikoitumista vastaan, pysäytetään maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen).

5.5

Tiedonannossa painotetaan aiheellisesti sääntöihin perustuvia yhteyksiä. WTO:lla on tässä merkittävä rooli, jonka Trumpin Yhdysvaltojen hallinto on nyt kyseenalaistanut. WTO:n keskeisenä tehtävänä on edistää kansainvälisen kaupan avoimuutta erityisesti sellaisen vertaisarviointijärjestelmän avulla, jossa sen jäsenten kauppatapoja tarkastellaan säännöllisesti. WTO on oikea foorumi, kun on käsiteltävä esimerkiksi Yhdysvaltojen esiin tuomia Kiinaa koskevia huolenaiheita, polkumyynti ja piilotuet mukaan luettuina.

5.5.1

Tästä ja monista muista geopoliittisista syistä johtuen WTO:ta tuetaan voimakkaasti, kun otetaan huomioon kaupan eksponentiaalinen kasvu monissa Aasian maissa, ja EU saa Aasian taholta laajan tuen puolustaessaan WTO:ta, sen roolia ja keskeisiä toimia.

5.5.2

Tavoitteen 17 (tuetaan vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta) alatavoitteena on ”edistää yleismaailmallista, sääntöihin perustuvaa, avointa, syrjimätöntä ja yhdenvertaista monenvälistä Maailman kauppajärjestön alaisuudessa toimivaa kauppaa”. Kuten WTO:n Nairobissa pidetyn ministerikokouksen julistuksessa (19) todetaan, kansainvälisellä kaupalla voi olla merkitystä, kun luodaan kestävällä pohjalla olevaa, voimakasta ja tasapainoista kasvua kaikille, ja painotetaan, että tämä olisi paljon vaikeampaa ilman tehokasta monenvälistä kauppajärjestelmää.

6. Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien parantaminen

6.1

Kuten edellä todetaan, kaikkiin EU:n vuodesta 2011 lähtien allekirjoittamiin vapaakauppa- ja talouskumppanuussopimuksiin sisältyy kattava kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivinen seurantarooli.

6.1.1

Kansalaisyhteiskunnan rooli ja käsite ovat kuitenkin Aasiassa selvästi erilaisia kuin Euroopassa tai muualla. Tehokkaan kansalaisyhteiskuntafoorumin perustaminen EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen puitteissa on ollut menestyksellinen, joskin paljon aikaa vaatinut hanke. Samanlaista mekanismia perustetaan parhaillaan EU:n ja Japanin välille pitkäaikaisen, intensiivisen ja tuloksellisen yhteydenpidon pohjalta. Sen enempää Singaporella kuin Vietnamillakaan ei ole kuitenkaan nykyisin minkäänlaista mekanismia, joka voitaisiin ottaa lähtökohdaksi ratifioimisen jälkeen. Muut ASEAN-maat, erityisesti Indonesia, seuraavat todennäköisesti tätä esimerkkiä. Vaikka kyse on EU:n ja Aasian kansalaisyhteiskunnan välisten yhteyksien lippulaiva-aloitteesta, tiedonannossa ei käsitellä tätä näkökohtaa sanallakaan.

6.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonantoon on sisällytetty ihmisten välisten yhteyksien käsite. Tämä koskee erityisesti opiskelijoiden, yliopistoväen ja tutkijoiden yhteyksiä ja liikkuvuutta (luku 3.4.), jotka ”ovat tärkeitä keskinäisen ymmärryksen ja talouskasvun mahdollistavia tekijöitä”. Tässä yhteydessä tuodaan esiin Erasmus-ohjelma ja Marie Skłodowska-Curie -toimet. Useimmat ihmisten väliset yhteydet ovat seurausta kaupasta, matkailusta tai urheilusta, vaikka EU on myös käynnistänyt monenlaisia vuoropuhelualoitteita Kiinan, Intian ja muiden maiden kanssa.

6.2.1

Nuorten osallistaminen erityisesti koulutus- ja vaihto-ohjelmien avulla on erityisen tärkeää. Tässä mielessä EU:n tarkistetulla ja erittäin suositulla Erasmus+-ohjelmalla on keskeinen merkitys. Se auttaa kehittämään entistä syvempiä koulutusalan yhteyksiä ja liikkuvuutta korkea-asteen opinnoissa. Ohjelmaa tulisi täydentää lahjakkaimmille opiskelijoille myönnettävillä viisumi- ja maksuhelpotuksilla. Ohjelma on kuitenkin yleinen, ja kun otetaan huomioon Aasian monimuotoisuus, ei ole helppoa tai kenties edes toivottavaa mukauttaa sitä erityisesti aasialaiseen toimintaympäristöön.

6.2.2

Tämän mekanismin on kuitenkin toimittava kumpaankin suuntaan: myös Aasialla on tarjota korkean tason osaamista. Monet Aasian maat ovat kiinnostuneempia pätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta, työvoiman liikkuvuuden lisäämisestä ja viisumien saannin helpottamisesta, kuten Intian kanssa käytävien neuvottelujen umpikuja on jo osoittanut.

6.3

EU:n on kuitenkin tehtävä enemmän saadakseen hankkeelleen kannatusta Aasiassa. Tiedonannossa käsitellään valitettavan vähän ihmisoikeuksia (johtuen ehkä Aasian monimuotoisuudesta), oikeusvaltiota, hyvää hallintotapaa ja demokratiakehitystä. EU:n on kannustettava luottamuksen rakentamiseen. Koko Aasialla on edessään vaikeita haasteita, jotka johtuvat siitä, että monissa maissa on tapahtunut tuskallinen ja laaja siirtyminen suunnitelmataloudesta kohti markkinasuuntautuneempaa kansallista taloutta, ja joita vahvistavat entisestään etnisten, ympäristöön ja talouteen liittyvien myllerrysten endeemiset jaksot, korruptiosta puhumattakaan.

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) JOIN(2018) 31 final.

(2) www.traceca-org.org/en/traceca/

(3) EP 2017/2274(INI), 11. heinäkuuta 2018.

(4) ETSK:n lausunnot aiheista ”Kansalaisyhteiskunnan panos EU:n Keski-Aasian strategian arviointiin” (EUVL C 242, 23.7.2015, s. 1), ja ”EU:n rooli ja suhteet Keski-Aasiaan sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan panos” (EUVL C 248, 25.8.2011, s. 49).

(5) Aasia–Eurooppa-kokous, joka käsittää 30 Euroopan maata ja 21 Aasian maata.

(6) Muun muassa seuraavista aiheista annetut lausunnot: i) ”Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurannassa”, ii) ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 123), ja iii) ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa” (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

(7) https://eeas.europa.eu/regions/asia/334/asia_en

(8) Ks. alaviite 4.

(9) COM(2006) 567 final, kohta 3.1.iii.

(10) COM(2015) 497 final.

(11) Ks. alaviite 3.

(12) COM(2017) 487 final.

(13) Ks. alaviite 2.

(14) Ks. alaviite 4.

(15) Iranin kanssa allekirjoitettu vuoden 2015 yhteinen kattava toimintasuunnitelma.

(16) Kuten EUCCC painotti jälleen 27. toukokuuta 2017.

(17) EU:n ja Kiinan pyöreän pöydän ryhmän 15. kokous

(18) EU:n ja Kiinan pyöreän pöydän ryhmän 16. kokous

(19) Nairobin ministerikokouksen julistus

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 228

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 5. heinäkuu 2019

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
2019/C 228/01	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Digitaaliosaaminen terveysalalla – terveydenhuoltopalvelujen mukauttaminen kansalaisten tarpeisiin Euroopan väestörakenteen muuttuessa (oma-aloitteinen lausunto)	1
	LAUSUNNOT
2019/C 228/02	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Työllistymismahdollisuuksia työelämän ulkopuolella oleville (oma-aloitteinen lausunto)	7
2019/C 228/03	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Tukea antavat koulutusjärjestelmät ratkaisuna osaamisen kohtaanto-ongelmaan – millaista siirtymää tarvitaan? (oma-aloitteinen lausunto)	16
2019/C 228/04	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Vahvan ja moninaisen kansalaisyhteiskunnan turvin kestävään demokratiaan (oma-aloitteinen lausunto)	24
2019/C 228/05	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Valkoinen kyyhky -toimintatapa – Ehdotus EU-johtoiseksi globaaliksi rauhanrakentamisstrategiaksi (oma-aloitteinen lausunto)	31
2019/C 228/06	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)	37
2019/C 228/07	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Koheesiopolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen (valmisteleva lausunto)	50
2019/C 228/08	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta EU:n tulevaisuus: kansalaisten saamat hyödyt ja eurooppalaisten arvojen kunnioitus (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Romanian pyytämä valmisteleva lausunto)	57
2019/C 228/09	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Tietämyksen lisääminen Euroopan unionista (Puheenjohtajavaltio Romanian pyytämä valmisteleva lausunto)	68

	III Valmistavat säädökset
	EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
2019/C 228/10	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2019 (COM(2018) 686 final)	74
2019/C 228/11	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Yhdenmukaistetut standardit: avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen täysin toimivilla sisämarkkinoilla (COM(2018) 764 final)	78
2019/C 228/12	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti kattavaa hormonaalisia haitta-aineita koskevaa Euroopan unionin kehystä(COM(2018) 734 final)	83
2019/C 228/13	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma(JOIN(2018) 36 final)	89
2019/C 228/14	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta (JOIN (2018) 31 final)	95
2019/C 228/15	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin kyseessä ovat nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoja varten tarkoitetut määrärahat (COM(2019) 55 final – 2019/0027 (COD))	103

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 11.2.2019 Euroopan unionin neuvosto, 19.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	132/0/1