10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistettäessä innovointia digitaalitaloudessa

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 159/01)

Esittelijä: Jukka AHTELA

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	18.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	133/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Innovointi on yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kasvupotentiaalin tärkeä osatekijä, joka voi myös parantaa työn laatua, edistää työpaikkojen luomista ja nostaa elintasoa. Kaikkien innovoinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää työntekijöiden osallistumista ja motivoimista mm. työmarkkinavuoropuhelun kautta. Tueksi tarvitaan Euroopan laajuisesti innovointimyönteistä poliittista ja sääntely-ympäristöä.

1.2

Digitalisaatio ja muu työoloihin, työntekijöiden taloudelliseen asemaan ja työelämään vaikuttava kehitys haastaa nykyiset yritysrakenteet, johtamistavat ja johtajuuden, työmarkkinasuhteet sekä työmarkkinavuoropuhelun laajuuden ja menetelmät.

1.3

Tietotyöstä on tulossa valtavirtaa kaikilla työelämän sektoreilla. Tietotekniikka ja erityisesti digitalisaatio mahdollistavat työnteon aika- ja paikkasidonnaisuuden purkamisen. Kehitys kohti osaamis- ja tietokeskeistä työtä lisää tietotyöntekijöiden riippumattomuutta, ja samalla on havaittavissa suuntaus kohti jyrkkää kahtiajakoa erittäin korkean pätevyystason tietotyön ja potentiaalisesti vähemmän tuottavan työn välillä. Jotta osin myös digitalisaation vauhdittama taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen saadaan pysäytettyä, olisi edistettävä keskitettyä sopimista kaikilla tasoilla ja erityisesti niillä aloilla ja niissä yrityksissä, joihin digitalisaatio vaikuttaa. Näin voidaan varmistaa, että uudenlaiset digitaaliset työn organisoinnin muodot parantavat työn laatua eivätkä heikennä sitä. (1)

1.4

Monien työntekijöiden itsenäisyyttä lisäävä kehitys haastaa hallintorakenteet ja johtamistavat ja edellyttää myös uudenlaista vuoropuhelua, tiedon jakamista ja kuulemista sekä työntekijöiden panosta hallintomalliin. Tarvitaan uusia, osallistavia lähestymistapoja, jotta mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä saadaan mukaan innovointi- ja kehittämisprosesseihin.

1.5

ETSK korostaa sen merkitystä, että hyödyt ja haasteet, joita työpaikkakulttuurin uudet toimintatavat tuovat työntekijöille työsuhdeturvan, työn laadun sekä työolojen ja -ehtojen, muun muassa terveyden, turvallisuuden ja koulutuksen suhteen, ymmärretään mahdollisimman laajasti. Aidon tuen saaminen työntekijöiltä ja heidän osallistumisensa edellyttävät totisia ja määrätietoisia ponnisteluja kaikilla tasoilla.

1.6

Työmarkkinavuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten väliset työehtosopimusneuvottelut säilyvät keskeisinä välineinä, jos niitä käytetään uuden teknologian käyttöönottoa ennakoiden (ks. kohdat 5.1 ja 5.5), henkilöstön ja johdon keskinäisen luottamuksen hengessä. Työmarkkinaosapuolten olisi löydettävä itsenäisten toimivaltuuksiensa puitteissa ja olemassa olevien rakenteiden perusperiaatteita horjuttamatta jatkossakin uusia ratkaisuja työmarkkinavuoropuhelun ja erityisesti neuvottelujen käymiseksi siten, että niiden avulla voidaan vastata uusiin haasteisiin, löytää tasapainoisia ratkaisuja ja pitää työmarkkinaosapuolten rooli mielekkäänä ja tarkoituksenmukaisena kaikilla tasoilla.

1.7

Uudet hajanaiset työnteon muodot ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen edellyttävät, että tällaista työtä tekevien osallisuus varmistetaan lisäämällä tiedotusta ja kuulemista ja että työehtosopimusoikeuksia, työaikajärjestelyjä ja sosiaalisia oikeuksia mukautetaan. (2)

1.8

Kuten ETSK on jo todennut, tietyissä uusissa työnteon muodoissa työntekijät saattavat jäädä ammattiliittoedustuksen ja keskitetyn sopimisen ulkopuolelle. (3) Onkin syytä poistaa esteet Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja ILO:n yleissopimuksissa vahvistettujen perusoikeuksien harjoittamiselta. (4)

1.9

ETSK yhtyy siihen näkemykseen, että innovoinnin todennäköisyys lisääntyy, kun vahvoihin työnorganisointirakenteisiin yhdistetään erilaisia työntekijöiden tiiviimmän osallistumisen muotoja vankassa lainsäädäntö- ja sopimuskehyksessä. Kollektiivisen edustuksen rinnalle tarvitaan tämän vuoksi yhä useammin nykyistä osallistavampaa, pohtivampaa ja demokraattisempaa vuoropuhelua työskentelyrakenteista ja -menetelmistä. Huomiota olisi kiinnitettävä myös sen merkitykseen, että yritysjohto saa koulutusta työmarkkinavuoropuhelun käymiseen johtamismenetelmien mukauttamiseksi uuteen tilanteeseen. ETSK korostaa myös, että on edistettävä yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä, joka mahdollistaa niiden kasvun ja kilpailukyvyn.

1.10

Kun työntekijöiden edustajien, ammattijärjestöjen ja yritysjohdon välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja työntekijöillä on mahdollisuus osallistua suoraan päätöksentekoelimiin (ks. kohta 6.7), suorituskyvyn ja hyvinvoinnin on havaittu olevan paremmalla tasolla ja toimintaympäristön suotuisa innovoinnin kannalta. Osallistava muutos luo luottamuksen ilmapiirin johdon, työntekijöiden ja ammattijärjestöjen välille. (5) Työntekijöiden (ja ammattijärjestöjen) luottamus ja panos kaikilla tasoilla ja kaikissa asiaankuuluvissa tahoissa – myös paikallistasolla ja/tai hallintoneuvostoissa ja hallituksissa – on keskeisen tärkeä. Heidän osallistumisensa kehityksen ennakoimiseen, hallinnointiin ja päätöksiin, jotka koskevat näitä muutoksia, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan käsitellä digitaalisten mullistusten vaikutuksia ja luoda innovointimyönteinen ilmapiiri ja kulttuuri. (6)

1.11

Jäsenvaltiotason aloitteet, joita työmarkkinaosapuolet toteuttavat työpaikoilla työntekijöiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ovat lupaava toimintatapa, jonka käyttöä pitäisi edistää laajemmin Euroopassa. ETSK pitää Eurofoundin ja Euroopan työpaikkainnovaatioverkoston (EUWIN) aloitteita ja tutkimustyötä tätä ajatellen tervetulleina ja ehdottaa, että EU alkaa kehittää työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien välistä vuoropuhelua osana työpaikoilla tapahtuvan innovoinnin edistämiseen tähtääviä osallistavia toimia.

2. Johdanto

2.1

Innovointi on yritysten kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kasvupotentiaalin tärkeä osatekijä. Kaikkien innovoinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää työntekijöiden osallistumista ja motivoimista. Innovointitoiminta parantaa eurooppalaisten työpaikkojen mahdollisuuksia selvitä kansainvälisessä kilpailussa. Sen avulla voidaan luoda vankka pohja laadukkaille työpaikoille ja siten edellytykset elintason kohottamiselle. Kaiken tämän tueksi tarvitaan Euroopan laajuisesti innovointimyönteistä poliittista ja sääntely-ympäristöä.

2.2

Digitalisaatio on keskeinen innovoinnin vauhdittaja. Teollisuuden ja palvelujen digitalisointi tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mitä tulee esimerkiksi automaatioon ja prosessitekniikkaan sekä tuottavuuden ja molempia osapuolia hyödyttävän joustavuuden lisäämiseen. Osallisuutta edistävät koulutuspanostukset, joiden avulla pyritään varmistamaan, että ihmiset saavat digitaalitaloudessa tarvittavat taidot, ovat niin ikään tärkeä keino vähentää eriarvoisuutta ja tarjota kyseisen potentiaalin tarjoamia hyötyjä kaikille niin työpaikoilla kuin yleensä yhteiskunnassa. Julkisella sektorilla on ratkaiseva vastuu julkisen koulutuksen nykyaikaistamisesta ja tarvittavan osaamisen edistämisestä sekä siihen panostamisesta, että liiketoimintaympäristö on korkealaatuinen. Samaan aikaan yritysten ja teollisuuden tulee myös tehdä oma osansa ja edistää työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Sukupuolinäkökulman on oltava keskeisellä sijalla kaikissa digitaalialoitteissa, ja naisia tulee kannustaa lähtemään kaikilta osin mukaan digitaalitalouteen. Näin voidaan kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja edistää työ- ja yksityiselämän tasapainoa.

2.3

Hinnat ovat laskeneet tieto- ja viestintätekniikan alalla nopeasti, painopiste on siirtynyt alalla investointien tekemisestä palvelujen ostamiseen, ja osaamispääoma kasvaa jatkuvasti. Tästä huolimatta ei ole juuri merkkejä siitä, että uusi digitaalitalous olisi lisännyt tuottavuuden kasvua. Uusi digitaalitalous on kansainvälisten tutkimusten mukaan vielä ”asennusvaiheessa”, ja tuottavuusvaikutuksia saattaa olla odotettavissa vasta sitten, kun teknologia tulee varsinaisesti käyttöön. (7) Myös se, miten siirtyminen tuottavammista vähemmän tuottaviin työllisyyden muotoihin näkyy kansallisissa tilastoissa, saattaa kätkeä osan tieto- ja viestintätekniikan osuudesta kasvussa, koska tämän tekniikan merkitys tuottavuuden ja työllisyyden kannalta voi vaihdella huomattavasti toimialoittain.

2.4

Työelämä on sellaisten muutosten edessä, jotka tulevat vaikuttamaan syvällisesti työnantajiin ja työntekijöihin sekä näiden välisiin työelämän sopimussuhteisiin. Osa muutoksista tapahtuu yritysten ulkopuolella (esimerkkinä ulkoistaminen) ja osa taas yritysten sisällä, kun esimerkiksi siirrytään joustavaan työaikaan ja mukautuviin työnteon muotoihin. Kyseinen kehitys, joka tapahtuu lainsäädännön ja työehtosopimusten muodostamissa puitteissa, haastaa nykyiset yritysrakenteet, johtamistavat ja johtajuuden sekä työmarkkinavuoropuhelun laajuuden ja menetelmät. Vaikutukset ulottuvat myös työsuhdeturvaan ja työn laatuun. Työmarkkinavuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut voivat kuitenkin pysyä ja niiden tulee pysyä keskeisinä välineinä. Tämä edellyttää, että niitä mukautetaan muuttuvaan tilanteeseen ja käytetään uuden teknologian käyttöönoton yhteydessä jo etukäteen (ks. kohta 5.1) luottamuksen hengessä. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet antoivat vuonna 2016 yhteisen julkilausuman digitalisaatiosta (8).

2.5

Käsillä olevassa lausunnossa pyritään selkeyttämään ja luomaan yhteyksiä seuraavien näkökohtien välillä: yhtäältä osaaminen sekä työntekijöiden rooli innovointiprosessien edistäjinä, tuottavuuden kasvu ja työntekijöiden hyvinvointi ja toisaalta tarve juurruttaa työpaikoille toimivia käytäntöjä, joiden avulla tuetaan ja edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista.

3. Mistä on kyse: työpaikkojen innovointikulttuurin haasteet

3.1

Yritysten rakenteita ja työskentelytapoja on kiireellisesti mukautettava digitaalitalouden tarpeita vastaaviksi. Uusien tuottavuutta parantavien keinojen kehittäminen digitaaliaikana on haaste kaikille sidosryhmille. Jotta näihin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja, on innovoitava jatkuvasti siinä tarkoituksessa, että henkilöstön potentiaali saadaan käyttöön ja samalla voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia. Työmarkkinavuoropuhelu ja varsinkin paikallistasolla käytävät neuvottelut voivat olla keskeisiä edellytysten luomiseksi innovoinnille ja sopeutumiselle.

3.2

Digitalisaatio vaikuttaa syvällisesti yrityksen toiminnan ja töiden järjestämiseen sekä olemassa olevissa että syntymässä olevissa uusissa organisaatioissa. Perinteiset työnteon muodot ovat ehkä vielä laajalti käytössä, mutta digitalisaation vaikutus näkyy jo nyt uusissa työskentelytavoissa, esimerkiksi etätyön nopeana yleistymisenä monilla aloilla sekä tähän liittyvänä lukuisten työntekijöiden itsenäisyyden lisääntymisenä.

3.3

3.4

Digitalisaation tietyille työntekijöille tarjoama lisääntynyt itsenäisyys muodostaa haasteen yrityksille, niiden hallintoelimille ja hallinnolle sekä johtamistavoille ja yritysten perinteisille hierarkkisille rakenteille. Se on haaste myös työolojen ja -ehtojen, työntekijöiden taloudellisen aseman ja työmarkkinasuhteiden kannalta. Kyseiset muutokset edellyttävät uusia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, tiedotuksen, kuulemisen ja työntekijöiden vahvan osallistumisen muotoja. Työntekijät voivat itsekin edistää innovatiivisten käytänteiden luomista sekä yrityksille ja sen sidosryhmille hyödyllisiä kehitysprosesseja. (9) Työmarkkinaosapuolten pitäisi siksi pyrkiä löytämään ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa perinteisten ja uudenlaisten työmarkkinavuoropuhelun muotojen rinnakkaiselo.

4. Millä tavoin työpaikoilla voidaan edistää innovointikulttuuria?

4.1

Monien työntekijöiden itsenäisyyttä lisäävä kehitys haastaa hallintorakenteet ja johtamistavat ja edellyttää myös uudenlaista vuoropuhelua, tiedon jakamista ja kuulemista sekä työntekijöiden panosta yrityksen hallintomalliin. Tarvitaan uusia lähestymistapoja, jotta mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä saadaan mukaan yrityksen innovointi- ja kehittämisprosesseihin.

4.2

Työntekijöiden tuominen työpaikan innovointiprosessien ytimeen ei kuitenkaan aina vaadi suuria organisatorisia muutoksia. Tähän pääsemiseksi voidaan käyttää muutamia yksinkertaisia välineitä, joista esimerkkeinä voidaan mainita itsenäisesti toimivat työryhmät, kokeilutyöpajat, ehdotuslaatikot ja monialaiset hanketyöryhmät. Tärkeimpänä välineenä tavoitteen saavuttamiseksi tulisi kuitenkin käyttää työehtosopimusneuvotteluja ja työmarkkinavuoropuhelua kulloisenkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Yhteisenä nimittäjänä on työntekijöitä kekseliäisyyteen kannustava työpaikkakulttuuri, jonka välttämättömänä perustana on johdon ja henkilöstön keskinäinen luottamus.

4.3

On syytä korostaa sen merkitystä, että hyödyt, joita työpaikkakulttuurin uudet toimintatavat tuovat työntekijöille työsuhdeturvan, työn laadun sekä työolojen ja -ehtojen suhteen, ymmärretään mahdollisimman laajasti. Myös esimerkiksi työntekijöiden työoloihin ja -ehtoihin, työsuojeluun, taloudelliseen epävarmuuteen ja kasvavaan polarisaatioon liittyviin riskeihin on kiinnitettävä huomiota. Aidon tuen saamista työntekijöiltä ja ammattiliitoilta ja näiden tahojen osallistumista tulee edistää kaikilla tasoilla. Kyseiset tavoitteet edellyttävät totisia ja määrätietoisia ponnisteluja kaikilla organisaatiotasoilla, jotta kehittämistoimet eivät typistyisi pelkäksi ruutujen rastittamiseksi.

4.4

Työpaikan innovointikulttuuri merkitsee sitä, että yksittäinen työntekijä pyrkii paitsi hoitamaan tehtävänsä myös miettimään, voitaisiinko tehtävien suorittamistapaa jatkuvasti parantaa. Innovointikulttuuri tarkoittaa niin ikään sitä, että yrityksen johto kuuntelee aktiivisesti työntekijöiden ideoita ja kannustaa heitä osallistumaan innovointiprosesseihin (10).

4.5

Työntekijöiden itsenäisyyden lisääminen yritysten innovointi- ja kehittämistoiminnassa tarjoaa merkittävän tilaisuuden hyödyntää työntekijöiden osaamista. Sama pätee joustaviin työaikoihin ja työskentelypaikkoihin: tällainen jousto toimii tehokkaammin, jos innovatiiviset työn organisointitavat pohjautuvat paikallisesti sovittuihin järjestelyihin, joiden perustana on keskinäinen luottamus. Kaikki tämä edellyttää osallistavuuteen tukeutuvaa ja vankassa lainsäädäntö- ja sopimuskehyksessä harjoitettavaa nykyaikaista johtamiskulttuuria, jota pitäisi edistää myös EU:n tasolla.

5. Eri muodoissa käytävän työmarkkinavuoropuhelun rooli

5.1

Yksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja etenkin työehtosopimusneuvottelujen päätarkoituksista on osallistua liiketoimintaympäristön muokkaamiseen ja edistää työelämän muutoksen hallintaa tiedon tarjoamisen, ennakoinnin, osallistumisen ja edellytysten luomisen avulla, jotta työmarkkinaosapuolten välille rakentuisi keskinäinen luottamus kaikilla tasoilla. Kyse on Euroopan unionin tavoitteesta, jota toteutetaan kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

5.2

Komitea on tähdentänyt useissa lausunnoissaan (11), että työmarkkinavuoropuhelulla on keskeinen merkitys muuttuvassa työelämässä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla tulee olla merkittävä rooli kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla, ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta tulee kunnioittaa tinkimättä.

5.3

Haasteet ja kiihtyvä muutostahti huomioon ottaen on kuitenkin olemassa selkeä tarve mukauttaa työmarkkinavuoropuhelun rakenteita ja tavoitteita jatkuvien muutosten myötä, ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden ja EU-tason lainsäädäntö- ja sopimuskehykset. Tämä on haasteellista työmarkkinaosapuolille kaikilla tasoilla. Työmarkkinaosapuolten olisi löydettävä itsenäisten toimivaltuuksiensa puitteissa ja olemassa olevien rakenteiden perusperiaatteita horjuttamatta jatkossakin uusia ratkaisuja työmarkkinavuoropuhelun ja erityisesti neuvottelujen käymiseksi siten, että niiden avulla voidaan vastata uusiin haasteisiin, löytää tasapainoisia ratkaisuja ja pitää työmarkkinaosapuolten rooli mielekkäänä ja tarkoituksenmukaisena kaikilla tasoilla. Työmarkkinaosapuolet voivat myös saada ideointiapua kumppanuudesta paikallisyhteisöjen kanssa.

5.4

ETSK on todennut, että ”kaikkia digitaalitalouden mahdollisuuksia ja haasteita ei pystytä vielä ennakoimaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun roolina ei ole vastustaa muutoksia vaan ohjata niitä parhaalla mahdollisella tavalla niin, että kaikki niiden tarjoamat edut voidaan hyödyntää kasvun hyväksi, innovoinnin ja osaamisen edistämiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja sosiaalisen suojelun kestäväpohjaisen ja yhteisvastuullisen rahoituksen turvaamiseksi.” (12)

5.5

Pyrittäessä hallitsemaan muutoksia digitalisoidussa työelämässä on tärkeää varmistaa päätöksentekoprosessien sujuvuus, jotta yritykset ja työntekijät voivat mukautua nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Komitea on todennut seuraavaa: ”ETSK muistuttaa tutkimuksessaan, että kun otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kuten robotteja tai älykkäitä koneita, on tärkeää tiedottaa työntekijöiden edustajille ja kuulla näitä etukäteen sekä käydä kollektiivisia neuvotteluja teknologiasta aiheutuviin muutoksiin sopeutumisen helpottamiseksi. Komitea muistuttaa myös, että eurooppalaisista yritysneuvostoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/38/EY (13)säädetään kuulemisvelvoitteesta.” (14)

5.6

Lisäksi ETSK on esittänyt esimerkkejä siitä, miten työmarkkinaosapuolten toimien avulla on löydetty ratkaisuja meneillään olevan murroskauden haasteisiin. (15) Lisäesimerkkinä voidaan mainita siivouspalveluja tarjoavan digitaalisen Hilfr-alustan ja tanskalaisen 3F-ammattiliiton solmima työehtosopimus. (16) EU:n pitäisi kannustaa tällaiseen toimintaan edistämällä työmarkkinavuoropuhelua ja tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä.

6. Keskeiset tutkimuslöydökset uudenlaisten innovoinnin vauhdittamistapojen tueksi

6.1

Eurofoundin tuoreessa tutkimuksessa (17) korostetaan, että yritykset, jotka kannustavat työntekijöitään osallistumaan operatiivisen toiminnan tai strategisen suunnan laajoja suuntaviivoja koskevaan päätöksentekoon, pystyvät paitsi parantamaan työtyytyväisyyttä myös lisäämään innovointia. Osallistava muutos luo luottamuksen ilmapiirin johdon, työntekijöiden ja ammattijärjestöjen välille. Työntekijöiden (ja ammattijärjestöjen) luottamus ja panos kaikilla tasoilla ja kaikissa asiaankuuluvissa tahoissa – myös paikallistasolla ja/tai hallintoneuvostoissa ja hallituksissa – on keskeisen tärkeä. Heidän osallistumisensa kehityksen ennakoimiseen, hallinnointiin ja päätöksiin, jotka koskevat näitä muutoksia, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan käsitellä digitaalisten mullistusten vaikutuksia ja luoda innovointimyönteinen ilmapiiri ja kulttuuri. (18)

6.2

Eurofoundin mukaan innovoinnin todennäköisyys lisääntyy, kun siihen, että työntekijät osallistuvat suoraan (esimerkiksi ongelmien ratkaisemiseen tai tuotannon laadun parantamiseen), yhdistetään vahvat työnorganisointirakenteet. (19) Tämä huomio käy yksiin sen arvion kanssa, että vaikka kollektiivinen edustus on tärkeää työntekijöiden osallisuuden varmistamiseksi innovointiprosesseissa, yhä useammin tarvitaan osallistujapohjaltaan kattavampaa ja demokraattisempaa vuoropuhelua, jonka kautta työntekijät osallistuvat pohdintaprosessiin. Työmarkkinavuoropuhelun menetelmien pitäisi tämän mukaisesti luoda edellytykset sille, että organisaation kaikkien jäsenten – työntekijöiden, heidän edustajiensa ja yritysjohdon – kollektiivinen asiantuntemus todetaan ja että se on yhteisessä käytössä. (20)

6.3

Eurofoundin tekemässä analyysissa paljastui myös, että työntekijöiden koulutukseenpääsy vaikutti myönteisesti innovointiin. Kuten ETSK on jo aiemmin todennut, työn tulee tuottaa tekijälleen tyydytystä sen ansiosta, että tämä voi hyödyntää kaikkia taitojaan ja osaamistaan ja edistää parhaalla tavalla yhteistä hyvinvointia. (21)

6.4

Motivointi taloudellisten kannustimien, kuten muuttuvien palkanosien, avulla korreloi Eurofoundin tutkimuksen mukaan niin ikään positiivisesti innovoinnin kanssa. Lisäksi havaittiin, että innovatiivisempien organisaatioiden suorituskyky ja työpaikkahyvinvointi olivat parempia. Kyseiset innovatiiviset yritykset sovelsivat yleensä vahvoja työntekijöiden osallistumiseen liittyviä käytäntöjä.

6.5

Luottamukseen perustuva työmarkkinavuoropuhelu on Eurofoundin tutkimuksen mukaan tärkeää suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Suorituskyky ja työpaikkahyvinvointi olivat selvästi keskimääräistä huonommalla tolalla sellaisissa organisaatioissa, joissa oli syntynyt kiistoja ja toteutettu työtaistelutoimenpiteitä. Kun työntekijöiden edustajien ja yritysjohdon välillä vallitsi keskinäinen luottamus ja työntekijöillä oli mahdollisuus suoraan osallistumiseen, suorituskyvyn ja hyvinvoinnin havaittiin olevan paremmalla tasolla ja toimintaympäristö oli innovoinnin kannalta suotuisa. (22) ETSK korostaa sen merkitystä, että yritysjohto saa koulutusta johtamismenetelmien mukauttamiseksi uuteen tilanteeseen.

6.6

Myös luottamuksen kulttuuri on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä. Kun työpaikalla käsitellään digitalisaatioon liittyviä kiperiä kysymyksiä, luottamuksen kulttuuri luo vankan pohjan hedelmälliselle yhteistyölle, toisin kuin valvontaa ja tottelemista korostava kulttuuri. (23)

6.7

Kuten Eurofound toteaa: ”Luottamuksen aikaansaamiseksi työpaikalla ei ole yhtä tiettyä ohjetta, mutta sen syntyä edesauttavat tietyt edellytykset. Niihin kuuluvat yhteisiin ongelmiin ratkaisuja etsivien osapuolten molemminpuolinen arvostus, toimiminen ajoissa niin, että on mahdollisuuksia käydä mielekästä keskustelua, avoimuus, laadukkaan tiedon jakaminen hyvissä ajoin ja kaikkien osapuolten osallistuminen strategian ja tavoitteiden laadintaan.” (24) ETSK on todennut lausunnossaan (25), että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja laajempi osallistuminen päätöksentekoelimiin on välttämätöntä. Heidän osallistumisensa kehityksen ennakoimiseen, hallinnointiin ja päätöksiin, jotka koskevat näitä muutoksia, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan käsitellä digitaalisten mullistusten vaikutuksia ja luoda innovointimyönteinen ilmapiiri ja kulttuuri.

6.8

Jäsenvaltiotason aloitteet, joita työmarkkinaosapuolet toteuttavat työpaikoilla työntekijöiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ovat lupaava toimintatapa, jonka käyttöä pitäisi edistää laajemmin Euroopassa. Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliiton yhteinen hanke on ainutlaatuinen suomalainen aloite. (26) Tanskassa ammattiliittojen keskusjärjestö LO on laatinut erityisen tutkimuksen aiheesta Employee-driven innovation (27). Lisäksi Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Tšekissä työmarkkinaosapuolet osallistuvat valtakunnallisen tason keskusteluihin ja hankkeisiin, joissa on kyse digitaalisesta muutoksesta ja sen vaikutuksista työelämään. (28)

6.9

EU-tasolla ETSK pitää Eurofoundin ja Euroopan komission käynnistämän Euroopan työpaikkainnovaatioverkoston (EUWIN) aloitteita ja tutkimustyötä tervetulleina ja ehdottaa, että EU alkaa kehittää työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien välistä vuoropuhelua osana työpaikoilla tapahtuvan innovoinnin edistämiseen tähtääviä osallistavia toimia.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous-ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161.

(2) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36 ja Marianne Thyssenin huomiot kesäkuussa 2016 järjestetyssä ETUI:n ja EAY:n yhteiskonferenssissa aiheesta ”Shaping the new world of work”.

(3) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54.

(4) Perusoikeuskirjan 12 ja 28 artikla ja ILO:n yleissopimukset nro 87 ja 98. Ks. myös jäljempänä kohta 3.2 ja sitä seuraavat kohdat.

(5) 3rd European Company Survey: Innovative changes in European companies, Eurofound, 2017.

(6) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(7) The Productivity Paradox of the New Digital Economy, Bart van Ark (The Conference Board ja Groningenin yliopisto), International Productivity Monitor, 2016, s. 3–18.

(8) Statement by the European Social Partners on digitalisation

(9) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30.

(10) Employee-driven innovation, Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö LO, 2007.

(11) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10 ja EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54.

(12) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

(14) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30.

(15) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30.

(16) Hilfr-alustan työehtosopimus.

(17) 3rd European Company Survey: Innovative changes in European companies, Eurofound, 2017.

(18) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30.

(19) 3rd European Company Survey: Innovative changes in European companies, Eurofound, 2017.

(20) Workplace Social Dialogue as a Form of ”Productive Reflection”, Peter Cressey, Peter Totterdill & Rosemary Exton, International Journal of Action Research, Volume 9, Issue 2, 2013.

(21) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 43.

(22) 3rd European Company Survey: Innovative changes in European companies, Eurofound, 2017.

(23) Vertrauenskultur als Wettbewerbsvorteil in digitalen Zeiten.

(24) Win-win arrangements: Innovative measures through social dialogue at company level, Eurofound, 2016.

(25) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(26) Tuottavuutta yhdessä -hanke

(27) Employee-driven innovation, Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö LO, 2007.

(28) Addressing digital and technological change through social dialogue, Eurofound, 2017.

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Naiset Länsi-Balkanilla”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 159/02)

Esittelijä: Dilyana SLAVOVA

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen erityisjaostossa	19.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	174/1/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

EU on lisännyt uutta vauhtia Länsi-Balkanin-politiikkaansa. Se on saanut lisää virtaa Bulgarian EU:n neuvoston puheenjohtajakaudesta, jonka aikana Länsi-Balkan oli yksi painopisteistä, sekä Euroopan komission tiedonannosta ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”, joka julkaistiin 6. helmikuuta 2018.

1.2

Sofian huippukokouksessa ja kesäkuussa 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista vahvistettiin tämä sitoumus ja määritettiin seuraavat vaiheet alueen yhdentymisessä Eurooppaan. Albanialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettiin ehdollinen ajankohta, kesäkuu 2019, liittymisneuvottelujen aloittamista varten. Huomion ja toimien kohteena oleminen todennäköisesti jatkuu ja tehostuu myös seuraavina puheenjohtajakausina, sillä vuorossa on jäsenvaltioita, jotka kiinnittävät muita enemmän huomiota Länsi-Balkaniin ja ovat sitoutuneet sen tukemiseen, eli Itävalta, Romania ja Kroatia.

1.3

ETSK kannattaa vahvasti laajentumista, sillä se on molempien osapuolten eli Länsi-Balkanin ja EU:n etujen mukaista. Laajentumispolitiikan menestyminen vaikuttaa keskeisesti EU:n maailmanlaajuiseen asemaan ja on Euroopan vakauden ja vaurauden kulmakivi. ETSK onkin vakuuttunut siitä, että liittymisprosessia tulisi jatkaa sekä tarmokkaasti että kurinalaisesti yhtenä EU:n tärkeimmistä painopisteistä. Siihen tulee soveltaa kaikkien laajentumisprosessien lähtökohtana olevia selkeitä, tiukkoja ehtoja – ei sen enempää eikä vähempää.

1.4

Sukupuolten tasa-arvo on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus. Tässä lausunnossa ETSK tuo esiin naisten roolia demokratian vakiinnuttamista, ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamista ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistävänä keskeisenä voimana. Lausunnon tarkoituksena on parantaa tietoisuutta naisten poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta Länsi-Balkanilla ja edistää niitä. Tasa-arvon valtavirtaistaminen voi onnistua vain, jos on olemassa vahvaa poliittista tahtoa ja uskoa naisten ja miesten tasa-arvon yhteiskunnalle tuomiin etuihin.

1.5

Naiset ovat olleet ja ovat edelleen keskeisessä roolissa alueen sovitteluprosesseissa ja yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehittämisessä. Erityisesti olosuhteissa, joissa taloudelliset rakenteet ovat kärsineet pahoin ja joissa esiintyy köyhyyttä ja sosiaalisten siteiden katkeamista, naiset pystyvät joustamaan ja tekemään aloitteita sosiaalisten verkostojen palauttamiseksi ja uusimiseksi ja uusien työskentelymuotojen kartoittamiseksi. Vaikka hyviä käytänteitä ja myönteistä kehitystä on saatu aikaan naisten voimaannuttamiseksi ja ohjelmia on ryhdytty toteuttamaan, naiset ovat silti edelleen heikommassa asemassa, kun ajatellaan heidän mahdollisuuksiaan käyttää täysimääräisesti poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksiaan ja hyödyntää kaikkia sosioekonomisen kehityksen tarjoamia tilaisuuksia. Patriarkaalisessa kulttuurissa, jossa naisilla on sivurooli, naiset kärsivät ennakkoluuloista ja sukupuolittuneista stereotypioista, eriarvoisuudesta työmarkkinoilla ja koulutuksessa sekä paljon suuremmasta syrjinnän ja väkivallan riskistä, joka estää heidän etenemisensä johtoasemiin.

1.6

ETSK vaatii paitsi varmistamaan naisten tasavertaisen edustuksen ja osallistumisen sosioekonomisen ja poliittisen elämän kaikille tasoille myös toteuttamaan tehokasta lainsäädäntöä ja politiikkaa, jolla voidaan torjua naisiin, myös vähemmistöryhmiä (erityisesti romaneja ja hlbtiq-henkilöitä) edustaviin naisiin, nuoriin naisiin, iäkkäisiin naisiin, maaseudun naisiin ja vammaisiin naisiin sekä turvapaikkaa Länsi-Balkanilta hakeviin pakolaisnaisiin ja -tyttöihin, kohdistuvaa syrjintää ja syvään juurtunutta patriarkaalista suhtautumista.

1.7

ETSK korostaa, että on tärkeää laatia sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä etenemissuunnitelma ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan saavuttaa vallan ja resurssien tasa-arvoisempi jakautuminen Länsi-Balkanilla. Naisten oikeuksia ajavat ryhmät, yritysjärjestöt ja ammattiliitot ovat tehneet aktiivista työtä naisten aseman parantamiseksi alueella. Tarvitaan lisää määrätietoista ja päättäväistä työtä kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia edustavien kumppaneiden kanssa, jotta naisten oikeuksien ajaminen ja puolustaminen olisi tuloksellista. EU:n toimielinten tulisi myöntää enemmän taloudellista tukea näille organisaatioille ja yhdistyksille laatimalla erityisiä suunnitelmia ja hankkeita, joilla tähdätään naisten voimaannuttamiseen kaikilla tasoilla, sekä ohjelmia tasa-arvojärjestöjen tukemiseksi ja yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia.

1.8

ETSK kehottaa EU:ta ja kansallisia viranomaisia tekemään enemmän yhteistyötä koulutukseen liittyvien stereotypioiden purkamiseksi, jotta nuoret tytöt ja naiset pääsisivät koko elämänkaarensa ajan kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen, jossa opetetaan tarvittavat taidot ja joka helpottaa heidän uraansa ja pääsyään laadukkaisiin työpaikkoihin työmarkkinoilla.

1.9

Koska naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä kuuluvat vakavimpiin ihmisoikeusloukkauksiin ja niitä esiintyy tällä sodanjälkeisellä alueella yhä yleisemmin, ETSK kehottaa komissiota edistämään tiiviimmän alueellisen yhteistyön tekemistä perheväkivaltaan liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja lisäämään tarvittavaa rahoitusta ja asiantuntija-apua kaikille ponnisteluille, joiden tarkoituksena on vähentää tämän laajalle levinneen yhteiskunnallisen ongelman esiintymistä ja mahdollisuuksien mukaan kitkeä se kokonaan pois.

1.10

ETSK katsoo, että kansallisten viranomaisten tulisi panostaa huomattavasti pyrkimyksiin parantaa tiedotusvälineiden vapautta muun muassa tehostamalla lainsäädäntöä ja panemalla se johdonmukaisesti täytäntöön. Tämä on yksi niistä asioista, joka auttaa lisäämään tietoisuutta tasa-arvoasioista ja edistää turvallisempaa mediaympäristöä, jossa sukupuolistereotypioita voidaan purkaa julkisen keskustelun kautta ja jossa naiset eivät joudu seksismin, vihapuheen ja internetin mustamaalauskampanjoiden kohteeksi.

1.11

ETSK toistaa, että Länsi-Balkanin kumppanimaiden tulee sisällyttää tasa-arvonäkökulma kaikkiin liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) rahoitettaviin ohjelmiin erityisesti toimintalohkossa 3, joka kattaa työllisyyden, sosiaalipolitiikan, koulutuksen, tasa-arvon edistämisen ja henkilövoimavarojen kehittämisen. Olisi kehitettävä temaattisia rahastoja, joilla torjutaan perheväkivaltaa ja tuetaan naisten kansalaistoimintaa ja media-aktivismia.

1.12

Sukupuolten tasa-arvoon EU:n perusarvona olisi sitouduttava selkeästi ja pysyvästi. ETSK kannustaa komissiota lisäämään liittymisneuvottelujen vertailuanalyyseihin kriittisiä tasa-arvoindikaattoreita, jotka laaditaan ja joita seurataan tiiviissä yhteistyössä naisten voimaannuttamiseen alueella ja kaikkialla EU:ssa sitoutuneiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kumppanien kanssa. Sukupuolinäkökulman järjestelmällistä soveltamista tulisi pitää horisontaalisena vertailuarvona arvioitaessa lainsäädäntäprosessin hyväksyttävyyttä ja laatua liittymisneuvottelujen osana.

1.13

ETSK odottaa, että Länsi-Balkanilla toteutettavien tulevien toimien tavoitteena ei ole ainoastaan naisten ihmisoikeuksiin liittyvän lainsäädännön saattaminen EU:n säännöstön ja asiaankuuluvien kansainvälisten mekanismien ja välineiden mukaiseksi vaan myös ja ennen kaikkea olemassa olevan lainsäädännön ja sen asianmukaisen täytäntöönpanon välisen kuilun kurominen umpeen. Länsi-Balkanin maiden hallituksia pitäisi kannustaa ja tukea kehittämään toimivia julkisia rahoitusmekanismeja, joissa keskitytään naisten suojelemiseen väkivallalta, syrjinnältä ja taloudelliselta hyväksikäytöltä.

1.14

ETSK kehottaa niitä jäsenvaltioita ja Länsi-Balkanin kumppanimaita, jotka eivät vielä ole ratifioineet Istanbulin yleissopimusta, tekemään niin pikaisesti, sillä se on kattavin olemassa oleva toimintakehys perheväkivallan torjumiseksi, uhrien suojelemiseksi ja tekijöiden asettamiseksi syytteeseen. ETSK vaatii lisäksi kirkkoja ja muita uskonnollisia instituutioita ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vakaumuksesta riippumatta lopettamaan naisten oikeuksien loukkaamisen ja naisten lisääntymisoikeuksiin puuttumisen, sillä tämä on ratkaiseva edellytys naisten yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle itsenäisyydelle ja voimaantumiselle.

1.15

ETSK painottaa jälleen, että on tärkeää luoda yhteys sukupuolitietoisen budjetoinnin ja yleisten tasa-arvotoimenpiteiden välille. Komitea kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin huolehtimalla resurssien jakamisesta paremmin sukupuolisidonnaisten tarpeiden mukaan. EU:n tulisi edellä mainitun ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valossa suhtautua johdonmukaisemmin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen neuvotteluissa Länsi-Balkanin maiden kanssa ja painottaa sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolittain eriytettyjen tietojen keräämisen tärkeyttä, jotta voidaan varmistaa, että tasa-arvo ja naisten oikeuksien kunnioittaminen otetaan huomioon pysyvästi. Sitä varten Länsi-Balkanin kumppanimaita ja komissiota kannustetaan lisäämään naisten oikeuksia ajavien tahojen ja tasa-arvoasiantuntijoiden kuulemista laajentumiseen liittyvillä eri politiikka-aloilla.

1.16

ETSK korostaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää naisyrittäjyyteen, jolla on potentiaalia parantaa merkittävästi alueen kasvunäkymiä, ja kehottaa EU:ta vaikuttamaan tähän asiaan. Uusien yritysten perustamista voidaan tukea muun muassa varmistamalla taloudellisten ja institutionaalisten resurssien saatavuus, tarjoamalla startup-yrityksille ihanteellinen infrastruktuuri, jakamalla tarvittavaa tietoa yrityksen perustamisesta, herättämällä kiinnostusta naisyrittäjyyteen mediakampanjoiden avulla ja myöntämällä lainoja startup-yrityksille ja kasvuhankkeille. Naisyrittäjät ja heidän yrittäjäjärjestönsä olisi otettava järjestelmällisesti mukaan kaikkiin niihin toimintapolitiikkojen kehittämisprosesseihin, jotka liittyvät laajentumisen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen.

2. Taustaa

2.1

Naisten ja miesten tasa-arvo on EU:n tunnustama perusoikeus ja yhteinen arvo. EU:n perussopimuksissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu tasa-arvo on yksi liittymisen ehdoista, joka Länsi-Balkanin ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo (1), Montenegro ja Serbia) tulee täyttää. Tasa-arvoon panostaminen on olennaisen tärkeää: se ei ole vain EU:n vaatimus, vaan myös tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan keskeinen mittari.

2.2

Länsi-Balkanin maat ovat viime vuosina ottaneet edistysaskeleita naisten oikeuksien parantamisessa osana EU-jäsenyyteen valmistautumista. Ne ovat hyväksyneet tai muuttaneet asiaan liittyvää lainsäädäntöä (esimerkiksi syrjinnän vastaista tai rikos- ja työlainsäädäntöä), laatineet kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia sekä luoneet institutionaalisia mekanismeja poliittisten toimien toteuttamiseksi ja seuraamiseksi tällä alalla. Tasa-arvon edistäminen on silti usein vain pinnallista, sillä tämän alan toimista puuttuu todellista poliittista sitoutumista, osaamista ja rahoitusta, jolloin täytäntöönpano jää heikoksi ja satunnaiseksi.

2.3

Lontoossa heinäkuussa 2018 pidetyssä Länsi-Balkanin huippukokouksessa hukattiin valitettavasti mahdollisuus viedä alueen tasa-arvoasioita eteenpäin. Huippukokouksen valmisteluvaiheessa suunniteltu ehdotus johdonmukaiseksi toiminnaksi olisikin saatava pikaisesti vahvistettua poliittisesti ja pantava täytäntöön viipymättä ja pysyvällä tavalla.

2.4

Naisten ja miesten epätasa-arvo on edelleen ongelma Länsi-Balkanilla alueelle tyypillisten erittäin patriarkaalisten rakenteiden vuoksi. Ne näkyvät sukupuolistuneena väkivaltana, syrjintänä ja hyväksikäyttönä, naisiin kohdistuvina kaksinkertaisina työelämään ja perheeseen liittyvinä jatkuvina velvollisuuksina, lukuisina esteinä naisten ylöspäin suuntautuvalle sosiaaliselle liikkuvuudelle ja palkkatasa-arvolle sekä riittämättöminä sosiaali- ja lisääntymisterveyspalveluina ja rahoitusvälineinä. Naisten poliittisessa edustuksessa on tapahtunut hieman edistystä, mutta pysyvät vaikutukset poliittisen vallan tasapuoliseen jakautumiseen naisten ja miesten kesken ovat vähäisiä. Keskeisenä ongelmana on edistyksellisen politiikan heikko täytäntöönpano, joka johtuu todellisen poliittisen sitoutumisen, rahoituksen ja asiantuntemuksen puutteesta.

2.5

Naisten ja miesten tasa-arvo on ”keskeneräinen hanke” (2) alueella. ETSK haluaa tällä lausunnolla kiinnittää huomiota EU:n työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan ponnisteluihin tasa-arvon edistämiseksi osana EU:n laajentumispolitiikkaa ja tasa-arvon ottamiseksi monialaiseksi indikaattoriksi, jota sovelletaan kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla. Lausunnossa käsitellään myös suurimpia haasteita, joita naiset kohtaavat Länsi-Balkanilla: niitä ovat heikompi asema yhteiskunnassa, taloudessa ja politiikassa sekä yleinen sukupuolistunut väkivalta.

3. Sukupuolistunut väkivalta

3.1

Sukupuolistunut väkivalta, joka voi olla seksuaalista, lisääntymisoikeuksiin liittyvää tai perheväkivaltaa, on yleinen ongelma alueella. Vaikka läheskään kaikista perheväkivaltatapauksista ei ilmoiteta, ilmoitustenkin lukumäärät ovat korkeita. Tiedoista käy ilmi, että Albaniassa 56 prosenttia naisista altistuu ainakin yhdelle perheväkivallan muodolle. Kosovossa lähes 70 prosenttia naisista kokee perheväkivaltaa elämänsä aikana. Serbiassa puolestaan rekisteröitiin ainakin 26 naismurhaa vuonna 2017, ja niistä useimmissa tekijänä oli uhrin kumppani (3). Perheväkivaltaan liittyvien palvelujen tarkastelu alueen maissa paljasti, että niillä on liian vähän määrärahoja ja henkilöstöä ja liikaa työtä (4) ja että raportointimekanismit toimivat yleensä hyvin heikosti.

3.2

Jokaisessa Länsi-Balkanin kumppanimaassa on kansallinen strategia perheväkivallan torjumiseksi (5). Useimmiten naiset eivät ilmoita tapahtuneesta hyväksyttävyysnormien ja turvallisuus- ja oikeusviranomaisiin kohdistuvan epäluottamuksen vuoksi ja koska ilmoitetutkaan tapaukset eivät johda institutionaaliseen ratkaisuun. Taloudellisesti toimintakykyisten tukiverkostojen, turvatalojen ja väkivallasta ilmoittamaan uskaltautuneille naisille tarkoitettujen viranomaispalvelujen puuttuminen pahentaa heikoimmassa asemassa olevien naisten uhriutumista. Alueella ilmenee vertailukelpoisten tietojen keruuseen liittyviä puutteita, jotka olisi korjattava. Tavoitteena on hyvin laadittu, rahoitettu ja seurattava toimintapolitiikka, joka ehkäisee, suojelee ja asettaa tekijät vastuuseen. Tämä edellyttää kaikkien prosessiin osallistuvien asianmukaista kouluttamista, riittävää valistustyötä ja yhteiskunnan asenteiden muuttumista. ETSK katsoo, että ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää, kuten muillakin aloilla, ja maksaa vähemmän kuin reagointi jälkikäteen.

3.3

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) on pantava kokonaisuudessaan täytäntöön kaikkialla Länsi-Balkanin alueella. Useimmat Länsi-Balkanin kumppanimaat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet yleissopimuksen, ja niiden tulisi tehostaa riittävän julkisen rahoituksen osoittamista, politiikan koordinointia ja käytännön toimenpiteiden toteuttamista naisiin kohdistuvan väkivallan kaikenlaisiin muotoihin puuttumiseksi. Lisäksi komission tulisi nostaa perheväkivaltaongelma etusijalle myönnettäessä liittymistä valmistelevaa tukea sekä kansalaisyhteiskunnalle että institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen. ETSK kehottaa komissiota edistämään tiiviimmän alueellisen yhteistyön tekemistä perheväkivaltaan liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi yli EU:n jäsenvaltioiden ja laajentumismaiden jakolinjojen. Laajentumisen yhteydessä on tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot näyttävät tässä suhteessa myönteistä esimerkkiä.

Kaikkien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden parempi sitoutuminen ja koordinointi sekä kansalaisjärjestöjen ottaminen laajemmin mukaan ja yhteistyö valtiollisten palvelujen ja kansalaisjärjestöjen välillä ovat ratkaisevan tärkeitä asioita lainsäädännön onnistuneelle täytäntöönpanolle ja poliittiselle toiminnalle kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen torjumiseksi.

3.4

Perheillä ja kouluilla on ratkaiseva rooli. Lasten kasvatuksessa ja opetuksessa tulisi ottaa huomioon sukupuolinäkökulma ja keskittyä kitkemään sukupuolistunutta väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti tyttöihin ja nuoriin naisiin. Sellaisen kehyksen luominen, johon sisältyy selkeitä toimintapolitiikkoja kouluille sukupuolistuneen väkivaltaan puuttumiseksi, auttaisi vähentämään tällaisia käytäntöjä ja loisi siten edellytykset uhrien paremmalle tukemiselle ja tasa-arvon edistämiselle yhteiskuntaa kantavana perusperiaatteena.

4. Ihmisoikeudet

4.1

Naisten ihmisoikeuksia heikentävät Länsi-Balkanin alueella järjestelmällisesti nationalistiset ja hengelliset tahot, jotka usein pitävät uskonnollisia oppeja ja kansallisia etuja, kuten perinteisiä patriarkaalisia perhearvoja ja väestönkasvun jatkumista, moraalisena perusteena naisten vapauksien, tasa-arvon ja turvallisuuden riistolle. Vaikka olemassa on kattavia ja yleisesti suojaavia ihmisoikeuslakeja, niiden toteuttamisessa ja noudattamisen valvontamekanismeissa on suuria puutteita. ETSK kehottaa tehostamaan yhteistyötä ja yhteistoimintaa kansallisten ihmisoikeusrakenteiden, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja viranomaisten välillä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien auttamiseksi.

4.2

Perinteiset sukupuoliroolit ja asenteet naisten seksuaalisuuteen ovat edelleen vallalla. Äitiysajan terveydenhuoltopalveluja on kohtuullisesti saatavilla, mutta naiset eivät silti usein halua käydä lääkärissä. Työssäkäyvät naiset kohtaavat usein syrjintää äitiyteen liittyvien oikeuksien suhteen: heiltä esimerkiksi kysytään työhaastattelussa tietoja siviilisäädystä ja aikomuksista hankkia lapsia, vaikka tämä on lainsäädännössä kielletty. Säännöllisissä lääkärintarkastuksissa käymiseen olisi kannustettava ja sitä olisi edistettävä. Lisääntymisterveyspalveluihin liittyvälle tehokkaalle valistukselle on tarvetta.

4.3

ETSK pitää erityisen huolestuttavana sitä, että naisten lisääntymisterveys Länsi-Balkanin maissa on vaarassa hallitseviin uskonnollisiin yhteisöihin läheisesti liittyvien äärikonservatiivisten eturyhmien yleistyvien hyökkäyksien vuoksi. Fundamentalististen uskonnollisten näkemysten vaikutuksia naisten oikeuksiin ja erityisesti lisääntymisoikeuksiin alueella olisi analysoitava tarkemmin.

4.4

Hlbtiq-yhteisöön pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä heidän oikeutensa eivät ole läheskään vakiintuneita. Lisäksi heihin kohdistuu jatkuvaa painetta erilaisten konservatiivisten yhteiskuntaryhmien taholta.

5. Sosiaaliset oikeudet

5.1

Alueen maissa on edelleen puutteita taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä syrjimättömyyden takaamisessa. Tämä vaikuttaa kaikkiin naisiin työmarkkinoilla mutta erityisesti naisiin ja tyttöihin, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten etnisiin vähemmistöihin (ennen kaikkea romaneihin), kotimaansa sisällä siirtymään joutuneihin, vammaisiin henkilöihin, maahanmuuttajiin ja pakolaisiin.

5.2

Näihin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla naisilla ei useinkaan ole riittävästi tietoa sosiaalisista oikeuksista tai pääsyä sosiaalipalvelujen, koulutuksen, terveydenhuollon tai asumispalvelujen piiriin. Näistä aloista lain mukaan vastuussa olevat instituutiot eivät vielä ole kykeneviä antamaan kyseisille henkilöille tarvittavaa apua. ETSK uskoo, että sosiaalityökeskusten, paikallishallintojen ja valtioista riippumattomien organisaatioiden kaltaisten sidosryhmien tulisi parantaa haavoittuvien ryhmien yhdenvertaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. EU:n tukemien sosiaalisten uudistusohjelmien laatua ja taloudellista toteutettavuutta tulisi kiireellisesti tarkastella uudelleen esimerkiksi laatimalla yhteinen osallisuusmuistio, jonka avulla edistetään sosiaalista osallisuutta, monimuotoistamista, demokratisointia ja sosiaalipalvelujen hajauttamista. Olisi tutkittava mahdollisuuksia sisällyttää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari laajentumisprosessiin hyvissä ajoin.

5.3

Yksi huolestuttava sosiaalinen ilmiö on naisten radikalisoituminen eräissä muslimiyhteisöissä ja naisten osallistuminen väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Noin 20 prosenttia niistä 1 000 henkilöstä, jotka lähtivät vuosina 2012–2016 Länsi-Balkanin alueelta Syyrian ja Irakin konfliktialueille, oli naisia (6). Hallitukset, instituutiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eivät tee riittävästi naisten Lähi-itään suuntautuvan muuton myöntämiseksi julkisesti tai tasa-arvonäkökulman varmistamiseksi parhaillaan toteutettavissa ponnisteluissa väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Kun voimaan on saatettu lainsäädäntöä, jolla kriminalisoidaan osallistuminen ulkomaisiin puolisotilaallisiin ryhmiin, niiden tukeminen aineellisesti ja rekrytointi niiden puolesta, on sen jälkeen toteutettava käytännön toimenpiteitä, joilla tuetaan naisten luopumista radikalismista ja kuntouttamista ja joissa naisia tulisi pitää ensisijaisesti ääriliikkeiden propagandan ja rekrytoinnin uhreina.

6. Naiset työmarkkinoilla

6.1

Naisten sulkeminen pois työmarkkinoilta on yleistä alueella ja huomattavasti laajamittaisempaa kuin EU:ssa keskimäärin (7). Lähes kaksi kolmesta työikäisestä naisesta alueella on joko työelämän ulkopuolella tai työtön. Romaninaisten ja vammaisten naisten keskuudessa osuudet ovat tätäkin suurempia. Tilastot osoittavat, että naisten työssäkäyntiaste on alhaisempi kuin miesten, ja sukupuolten välisen työllisyyseron kaventamisessa on tapahtunut vain vähän edistystä.

6.2

Tämä ei merkitse vain perusihmisoikeuksien loukkausta vaan aiheuttaa myös suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia ja jarruttaa alueen potentiaalista talouskasvua. Joka vuosi Länsi-Balkanin maat menettävät keskimäärin 18 prosenttia BKT:staan työmarkkinoiden sukupuolikuilujen vuoksi (8). Kolmannes tästä menetyksestä johtuu miesten ja naisten ammatinvalintavääristymästä. Loput kaksi kolmannesta vastaa kuluja, jotka aiheutuvat puutteellisesta työvoimaan osallistumisesta. Länsi-Balkanin maita olisi kannustettava käyttämään optimaalisesti olemassa olevat hyödyntämättömät henkilövoimavarat, tukemaan ja helpottamaan naisten osallistumista työmarkkinoille ja ratkaisemaan ongelma, joka liittyy naisten suureen osuuteen epävirallisessa taloudessa.

6.3

Sukupuolierot juontavat juurensa perheen rooleja koskevista syvään juurtuneista normeista ja riittämättömästä institutionaalisesta ponnistelusta näihin haasteisiin vastaamiseksi. Perhe-elämän tehtävät lankeavat yleensä naisille, ja joustavat työjärjestelyt ovat hyvin harvinaisia. Näin ollen naiset joutuvat valitsemaan perheen ja uran välillä. Naiset saavat muodollisen koulutuksen paljon harvemmin kuin miehet, ansaitsevat vähemmän ja nousevat harvoin johtopaikoille. On tärkeää, että miehet otetaan mukaan keskusteluun ja heitä kannustetaan ottamaan suurempi vastuu perhe-elämässä.

6.4

Kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saanti ja isien kannustaminen vanhempainvapaaseen on yksi ennakkoedellytyksistä sille, että naisten osuus työmarkkinoilla voi kasvaa. Erityistoimenpiteitä tarvitaan myös siihen, että työmarkkinoiden ja naistyöntekijöiden tarpeet kohtaavat: on esimerkiksi tarjottava julkisia päiväkoti- ja lastentarhapaikkoja pienille lapsille. Naisten ja miesten välistä palkka- ja eläke-eroa kasvattavat lisäksi muiden muassa etenkin tietyissä yhteisöissä stereotypiat vanhempien kasvatusmenetelmissä ja asenteissa poikien ja tyttöjen kasvatusta kohtaan sekä tyypillisten naisten tai miesten ammattien valitsemisessa.

6.5

Sukupuolten palkkaero, joka on alueella noin 20 prosenttia (9), on itsepintainen ongelma. Se vaikuttaa myös sukupuolten eläke-eroon ja miesten ja naisten epätasa-arvoon eläkeiässä. Työssäkäyvien köyhien, joista monet ovat naisia, määrän mahdollinen kasvu on myös selkeä ongelma, joka kaipaa enemmän poliittista huomiota ja toimia hallituksilta, työnantajilta ja työmarkkinaosapuolilta: on toteutettava paitsi suoria toimenpiteitä, jotka koskevat sekä vähimmäispalkkaa että toimeentuloon riittävää palkkaa, progressiivista verotusta, etuuksia ja sosiaaliavustuksia, myös ja ennen kaikkea välillisiä toimenpiteitä, joita ovat joustavammat työjärjestelyt, asumispalvelut, täydennyskoulutus ja lastenhoito.

6.6

Taloudellinen tilanne ja työllistymismahdollisuuksien puuttuminen vaikuttavat kielteisesti naisiin ja erityisesti nuoriin naisiin, joiden on pakko lähteä kotimaastaan. Tämä pahentaa alueen aivovuotoa. Poliittisilla toimenpiteillä olisi pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti naisten kyvyt ja taidot muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Olisikin harkittava naisasiantuntijoille tarkoitettujen etenemiskanavien luomista, jotta voitaisiin tuoda esiin heidän asiantuntemustaan eri aloilla. Naisille olisi myös turvattava paremmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen.

6.7

Koulutuksen stereotypioiden murtamiseksi on tarpeen johdonmukaisesti kannustaa tyttöjä ja naisia osallistumaan aktiivisemmin STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen.

7. Naisten voimaannuttaminen

7.1 Naisten taloudellinen voimaannuttaminen

7.1.1

Naisyrittäjät ovat vielä hyödyntämätön resurssi yritysten ja työpaikkojen luomisessa ja tärkeä talouskasvun liikkeellepaneva voima. Naisyrittäjillä on omanlaisiaan haasteita ja esteitä yritystoiminnan aloittamisessa ja kasvattamisessa: näitä ovat liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyystaitojen puute sekä pankkien ennakkoluulot naisten johtamien yritysten luottokelpoisuutta kohtaan. Naisyrittäjyydelle ei ole yhtä ainoaa määritelmää, ja tämän vuoksi tiedot tästä tärkeästä aiheesta ovat puutteellisia.

7.1.2

Muutokseen pyrkiminen perustuu vahvaan näyttöön siitä, että kaikissa Länsi-Balkanin maissa on tarjolla erittäin päteviä naisia, ja näin ollen tasapainoisen sukupuolijakauman perustelujen tulisi pohjautua ennemminkin ansio- ja etusijasääntöön kuin positiiviseen syrjintään. On kuitenkin vielä tekijöitä, jotka estävät naisia nousemasta johtoasemaan: muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävien toimenpiteiden puuttuminen, rajoitettu pääsy verkostoihin, jotka ovat tärkeitä korkeammassa asemassa oleville, ja itseluottamuksen puute (10).

7.1.3

ETSK kehottaa lisäksi poliittisia päättäjiä ja yrityksiä tarkastelemaan seuraavia asioita, joiden avulla voidaan varmistaa naisten pääsy ylemmille johtotasoille Länsi-Balkanin maissa (11):

—	ylemmissä tehtävissä olevien naisten nykyistä näkyvämpi asema

—	nykyistä avoimemmat kykyjenmetsästyskäytännöt

—	sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden kyseenalaistaminen

—	johdossa tapahtuvien henkilövaihdosten suunnittelu

—	kykyjä kehittävien etenemispolkujen (nk. talent pipeline) luominen

—	hyvistä käytänteistä saatujen esimerkkien levittäminen

—	koordinoidun tietokannan luominen johtokuntien jäseniksi pätevistä naisista.

7.1.4

Naisten perustamille startup-yrityksille ja kasvuyrityksille olisi tarjottava yhdennetyssä paketissa koulutusta ja rahoitusmahdollisuuksia, myös mikrorahoitusta (12). Naisyrittäjyyden edistäminen alueella johtaisi työpaikkojen luomiseen ja toisi taloudellista hyötyä kaikille. Tästä syystä yrityshautomoita, mentorointiohjelmia, innovointikeskuksia, teknologiapuistoja ja muita naisyrittäjille suunnattuja tukimuotoja tulisi käyttää aktiivisemmin.

7.1.5

Naisyrittäjien yhdistysten tulisi osallistua aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin ja julkiseen vuoropuheluun paikallis- ja alueviranomaisten ja kumppaniorganisaatioiden kanssa. Tällä alalla toteutetuissa viimeaikaisissa hankkeissa on todettu, että asia saa nykyisin enemmän tunnustusta kuin aiemmin ja että naisyrittäjien tukemisessa on siirrytty hankepohjaisuudesta pysyvään prosessiin. Merkittävän lisäedistyksen saavuttaminen edellyttäisi muutosta ihmisten ajattelutavoissa.

7.1.6

Yhteisötalouden yrityksillä on tärkeä rooli naisyrittäjien välisten kontaktien luomisessa, ja niitä olisi tuettava koko alueella toiminnan koordinoimiseksi ja rahoituksen saannin helpottamiseksi.

7.1.7

Nuorten yrittäjyys on tärkeää alueelle. Digitaalisen kehityksen tason saavuttamiseksi tarvitaan uusi kasvumalli, jonka tulisi perustua innovointiin ja uuden Y-sukupolven yrittäjähenkisyyteen. Malliin tulisi sisällyttää muun muassa nuorten naisten ja miesten kohdennettu koulutus, joka valmentaa uuteen työmaailmaan ja tarjoaa turvallisia rahoitusratkaisuja.

7.2 Naisten poliittinen voimaannuttaminen

7.2.1

Kaikissa Länsi-Balkanin kumppanimaissa on käytössä sukupuolikiintiöt ja naisten edustusta pyritään parantamaan hyvinkin määrätietoisella politiikalla. Kiintiöjärjestelmä velvoittaa useimmissa kumppanimaissa poliittisia puolueita ottamaan listoilleen vähintään 30 prosenttia naisehdokkaita, paitsi Bosnia ja Hertsegovinassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, joissa vähimmäisvaatimus on 40 prosenttia.

7.2.2

Vaikka sukupuolikiintiöt kehittyvät ja edistävät myönteisiä muutoksia alueella, tätä politiikkaa ei harjoiteta johdonmukaisesti. Tämän vuoksi naisten asema politiikassa ja osallistuminen päätöksentekoprosesseihin ei ole parantunut merkittävästi eikä ole vieläkään kestävällä pohjalla.

7.2.3

Alueella ilmenee hierarkkista syrjäytymistä, mikä käy ilmi miesten suuremmasta määrästä korkeissa päätöksentekoasemissa. Naiset eivät edelleenkään pääse vallan huipulle. He osallistuvat usein poliittisiin elimiin, jotka vastaavat koulutuksesta, terveydestä, sosiaalipolitiikasta ja hallinnosta. Tämä voi johtaa horisontaaliseen eriytymiseen tietyille aloille. Naiset ovat kuitenkin paljon heikommin edustettuina muissa elimissä, joilla on enemmän päätöksentekovaltaa ja valtaa vaikuttaa politiikkaan ja lainsäädäntöön.

7.2.4

Naisten poliittisesta vaikuttamisesta alueella on hyviäkin esimerkkejä. Paikalliset järjestöt ovat onnistuneet saamaan naisia mukaan poliittisiin prosesseihin, ja poliittisten puolueiden naisille antama tuki on johtanut ensimmäisen naispuolisen kaupunginjohtajan valitsemiseen Kosovossa. Albaniassa kansalaisyhteiskuntaliittouman kumppanit ovat vaatineet kunnioittamaan sukupuolikiintiötä parlamentissa, ja tämä on nostanut naisten osallistumisastetta muutamissa viime vaaleissa. Naisten poliittista osallistumista alueella pyritään lisäämään monin suunnitelmin, mekanismein ja tukirakentein, ja huomattavia parannuksia on saatu aikaan (13).

8. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli

8.1

Länsi-Balkanin maiden työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tärkeä rooli viranomaisten vakuuttamisessa sitoutumaan sukupuolten tasa-arvoon. Ne saavat todistetusti aikaan positiivisia muutoksia ja rakentavat suvaitsevaista ja joustavaa yhteiskuntaa. Naiset ovat toteuttaneet monia onnistuneita aloitteita, hankkeita ja foorumeita, ja ETSK tukee vahvasti näitä myönteisiä ponnisteluja.

8.2

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kuuluvat naisjärjestöt ovat erityisen hyödyllisiä tässä suhteessa, ja niillä on johtava rooli naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja sovittelussa paikallis- ja aluetasoilla. Ne ovat keskeisenä osapuolena seuraamassa hallitusten työtä ja vaatimassa niitä vastuuseen politiikan täytäntöönpanon tehokkuudesta.

8.3

Vaikka käyttöön on otettu virallisia mekanismeja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen ottamiseksi mukaan kuulemisprosesseihin, viestintä ja yhteistyö hallitusten kanssa jättää runsaasti toivomisen varaa. Hiljattain kielteisemmäksi muuttunut suhtautuminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia esittää perusteltua kritiikkiä ja ehdottaa toimenpiteitä olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi tehokkaasti. ETSK korostaa tarvetta turvata naisten oikeuksien ajamiseen ja naisten voimaannuttamiseen tarkoitettu tila kansalaisyhteiskunnassa ja tukea sitä.

8.4

Laajentumisprosessi ja Berliinin prosessi ovat edistäneet kansalaisyhteiskunnan osallistamista alueellisiin aloitteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Merkkejä koko alan asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvästä edistyksestä on myös nähtävissä: lainsäädäntöön, politiikkaan ja talousarvioihin on tehty useita muutoksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten tahto.

8.5

ETSK on kehittänyt kaksitahoisen lähestymistavan – sekä alueellinen että kahdenvälinen – suhteissaan Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin. ETSK:n vuonna 2004 perustama Länsi-Balkanin seurantakomitea on tärkein väline, jolla koordinoidaan ETSK:n alueella toteuttamaa toimintaa ja seurataan Länsi-Balkanin kumppanimaissa tapahtuvia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia sekä muutoksia EU:n ja Länsi-Balkanin suhteissa, myös naisten oikeuksien alalla. Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumi on osa seurantakomitean työtä. Heinäkuussa 2017 Sarajevossa pidetyssä kuudennessa foorumissa käsiteltiin ja hyväksyttiin suosituksia naisten oikeuksien ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen alalla.

8.6

Euroopan komission esittämässä vuoden 2018 laajentumistiedonannossa kehotetaan kansallisia viranomaisia yhteiskunnan tuella sitoutumaan hyvin tiedossa oleviin EU-jäsenyyden edellytyksiin ja niiden toteuttamiseen. Muutostoimien onnistuminen on aina suuressa määrin riippuvainen ensisijaisia uudistuskohteita käsittelevästä osallistavasta ja toimivasta järjestelmällisestä vuoropuhelusta, jossa on osallisena vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta. EU:n tulisikin tehdä enemmän tällaisen vuoropuhelun edistämiseksi ja tukemiseksi.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Tämä nimitys ei vaikuta Kosovon asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(2) EPRS, Briefing on Women in the Western Balkans, heinäkuu 2018.

(3) Länsi-Balkanin huippukokouksen kansalaisyhteiskuntafoorumi, Gender Issues in the Western Balkans, Policy Brief No. 04, huhtikuu 2018, http://wb-csf.eu/wp-content/uploads/2018/04/CSF-PB-04-Gender-Issues-in-the-Western-Balkans.pdf.

(4) Hughson, 2014, Gender Country Profile of Bosnia and Herzegovina ja Brankovic, 2015, Multisectoral Cooperation: An Obligation or Wishful Thinking. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP).

(5) Petricevic, I. 2012, Women’s Rights in the Western Balkans in the Context of EU Integration.

(6) Alueellinen yhteistyöneuvosto, A Waiting Game: Assessing and Responding to the Threat from Returning Foreign Fighters in the Western Balkans, marraskuu 2017, https://www.rcc.int/pubs/54/a-waiting-game-assessing-and-responding-to-the-threat-from-returning-foreign-fighters-in-the-western-balkans.

(7) EPRS, Briefing on Women in the Western Balkans, heinäkuu 2018.

(8) http://blogs.worldbank.org/europeandcentralasia/key-unlocking-economic-potential-western-balkans-women.

(9) YK:n Women Regional Project.

(10) EUVL C 133, 9.5.2013, s. 68.

(11) EUVL C 133, 9.5.2013, s. 68.

(12) Euroopan komissio, SME Policy Index, Western Balkans and Turkey 2016, Assessing the implementation of the Small Business Act for Europe.

(13) UNDP, 2016.

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/15

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”WTO:n uudistaminen ja mukauttaminen maailmankaupan kehitykseen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 159/03)

Esittelijä: Emmanuelle BUTAUD-STUBBS

Komitean täysistunnon päätös	12.7.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava erityisjaosto	REX
Hyväksyminen erityisjaostossa	19.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	174/2/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa sitoutumistaan Maailman kauppajärjestöön (WTO), jota se pitää kansainvälisen kaupan valvojana sekä reilun kaupankäynnin ja tuotteiden ja palveluiden kaupan vapauttamisen edellyttämien sääntöjen muokkaamisen ja kauppaan liittyvään politiikanteon avoimuuden mahdollistajana.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että kiireellisiä uudistuksia olisi toteutettava mahdollisimman pian erityisesti riitojenratkaisuelimen (Dispute Settlement Body, DSB) valituselimen (Appellate Body) toiminnan suhteen. Komitea katsoo kuitenkin myös, että WTO:n jäsenten olisi sitouduttava tavoitteiltaan kunnianhimoisempiin ja systeemisempiin muutoksiin, jotka liittyvät työelämän normeihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, jotta kansainvälisen kaupan sääntöjä mukautetaan globaaleihin haasteisiin.

1.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannustaa Euroopan komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden tuella tavoitteiltaan kunnianhimoista EU27-kauppapolitiikkaa, joka tarjoaa EU:ssa toimiville yrityksille paremmat mahdollisuudet päästä markkinoille ja joka levittää EU:n arvoja muun muassa ihmisoikeuksista ja sellaisista keskeisistä työelämän arvoista kuin syrjinnän vastaisesta taistelusta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja järjestäytymisvapauksista monenvälisten, useammankeskisten (esimerkkinä WTO), kahdenkeskisten ja yksipuolisten (yleinen tullietuusjärjestelmä GSP, ”Kaikki paitsi aseet” -järjestely) sopimusten avulla. EU:n kansalaisyhteiskunta edellyttää vapaata mutta oikeudenmukaista kauppaa.

1.4

Sen jälkeen kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta (29. maaliskuuta 2019), Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee WTO:n itsenäinen jäsen. Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että 27 jäsenvaltion EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava kahdenväliset kauppa- ja investointisuhteensa, myös sitä, että EU27:n tulisi ottaa tärkeä kysymys tariffikiintiöistä asianmukaisesti tarkastelun kohteeksi yhdessä vapaakauppasopimuskumppaniensa kanssa. ETSK toivoo, että Yhdistynyt kuningaskunta voisi tukea EU:n ehdotuksia WTO:n uudistamiseksi, jotta monenvälistä kauppaa koskevat säännöt pystytään nykyaikaistamaan.

1.5

ETSK kannattaa komission ehdotusta toimivaksi ratkaisuksi riitojenratkaisuelimen pysyvän valituselimen toimintavalmiuksien palauttamiseksi. Komitea kannattaa lisäksi WTO:n jäsenten äskettäin julkistamia kannanottoja, joiden tarkoituksena on muuttaa riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen tiettyjä määräyksiä.

1.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa eurooppalaista järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja osallistuu hyvin aktiivisesti vapaakauppasopimusten seurantaan, osapuolten kestävää kehitystä käsittelevissä sopimusluvuissa tekemien sitoumusten täyttämisen tarkkailuun ja YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen torjunnan huomioon ottamisesta annetun velvoitteen noudattamisen havainnointiin.

1.7

Kansainvälisten kaupan keskeisten toimijoiden (Yhdysvallat, Kiina jne.) asettamien kaupan esteiden lisääntyminen ja niiden maahantuotaviin tuotteisiin (alumiini, teräs jne.) kohdistama voimistuva verotus ovat todellinen vaara kansainvälisen kaupan kasvulle, joka on hidastunut jo vuodesta 2014 lähtien. Tämä voisi vahingoittaa globaalia kasvua, pyrkimyksiä vähentää epätasa-arvoisuutta, kaikkein herkimmässä asemassa olevien talouksien kehitystä sekä lisäarvon ja työpaikkojen luomista globaaleissa arvoketjuissa.

1.8

Nämä riskit huomioon ottaen ETSK katsoo, että WTO tarvitsee tavoitteiltaan kunnianhimoisen uudistuksen. Uudistus olisi jaettava kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen olisi teknisempi vaihe, jossa selvitettäisiin kiireellisimpiä asioita ennen vuoden 2019 loppua, jotta vältetään riitojenratkaisuelimen pysyvän valituselimen lamautuminen sekä selvennetään tiettyjä määritelmiä. Toinen olisi järjestelmällisempi systeeminen vaihe, johon voitaisiin käyttää enemmän aikaa ja jolloin WTO:n tehtäviä ja toimintaa sopeutettaisiin merkittäviin maailmankaupan muutoksiin.

1.9

Ensimmäisessä vaiheessa olisi syytä tukea useita Euroopan komission esittämistä ehdotuksista tausta-asiakirjassa, joka on laadittu syyskuussa 2018 vastauksena jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvoston kokouksessa 28. ja 29. kesäkuuta antamaan toimeksiantoon.

1.10

Kyseessä olevat ehdotukset ovat seuraavat: sihteeristön roolin vahvistaminen; riitojenratkaisuelimen pysyvän valituselimen tuomareiden toimikausia koskevien sääntöjen muuttaminen; tukia, valtion omistamia yrityksiä ja teknologian siirtoa koskevien sääntöjen päivitys; avoimien useammankeskisten neuvottelujen mallin hyödyntämisen lisääminen.

1.11

ETSK pitää myös kiireellisenä seikkana ensimmäistä vaihetta ajatellen, että WTO:n asennoitumisesta tulisi tavoitteiltaan kunnianhimoisempi maatalouden suhteen, jotta voitaisiin taata hyvä laatutaso sekä turvalliset ja varmat elintarviketoimitukset. WTO:n rooli kansainvälisen kaupan epävarmuustekijöiden vähentämisessä on olennaisen tärkeä maatalouden tulevaisuudelle kussakin maassa samoin kuin sen kyky taata elintarviketurvallisuus tuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista annettuja korkeatasoisia ympäristönormeja noudattaen.

1.12

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että EU:n perussopimuksissa vahvistettu ennalta varautumisen periaate turvataan myös monenvälisellä tasolla ja että sille annetaan täysi oikeudellinen tunnustus, jotta voidaan varmistaa suojelun korkea taso ennakoivalla päätöksenteolla, jos ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuu riski. Koska periaate on niin tärkeä, EU:n tulisi nostaa se offensiiviseksi intressiksi kaikissa kauppaneuvotteluissaan.

1.13

ETSK pitää lisäksi ensisijaisena, että tietosuoja varmistetaan kansainvälisessä kaupassa käyttäen ohjenuorana monenvälisiä järjestelyjä, jotka ovat syntyneet EU:n sekä OECD:n, Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön APECin ja YK:n omaksumien normien ja määräysten pohjalta. Olemassa olevaa monenvälistä tietosuojavälinettä tulisi kehittää edelleen, ja yhä useampia kolmansia maita olisi kannustettava liittymään siihen. EU:n omaksumaa lähestymistapaa rajatylittäviin datavirtoihin ja tietosuojaan sovellettaviin horisontaalisiin säännöksiin nähden olisi edistettävä monenvälisenä standardina.

1.14

Näiden olemassa olevien maataloutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen mukauttaminen on tarpeen, jotta pystytään ottamaan huomioon markkinoiden erityispiirteet ja useiden WTO:n jäsenten noudattamat käytänteet kaupan alalla.

1.15

Myös muut, Euroopan komission tuossa vaiheessa mainitsematta jättämät keinot tavoitteiltaan kunnianhimoisempaan ja systeemisempään uudistukseen pääsemiseksi on hyödyllistä ottaa tarkastelussa huomioon.

1.16

ETSK ehdottaa, että käynnistettäisiin pohdintaprosessi “kehitysmaiden” määritelmästä WTO:n menettelyjä varten. Määritelmä voisi perustua valikoituihin kriteereihin, esimerkkeinä markkinaosuus globaalissa taloudessa ja inhimillisen kehityksen indeksit, ja se voitaisiin sovittaa yhteen muissa kansainvälisissä organisaatioissa jo käytössä olevien määritelmien kanssa.

1.17

ETSK:n tukemat ehdotukset käsittävät pääasiallisesti kolme aluetta: työelämän normit ja ihmisarvoinen työ, ilmastonmuutostavoitteet sekä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.

1.18

Työelämän perusnormien ja monenvälisen kaupan sääntöjen niveltäminen yhteen on ollut jatkuvan keskustelun kohteena jo yli kahden vuosikymmenen ajan. ETSK katsoo, että YK:n vahvistettua kunnianhimoiset ja kattavat kestävän kehityksen tavoitteet WTO:n on aika kansainvälisen kaupan valvojana täyttää tehtävänsä työelämän perusnormien aktiivisessa edistämisessä. Tämä voitaisiin saavuttaa tunnustamalla kestävän kehityksen tavoitteet ja ILO:n keskeiset yleissopimukset yleisessä johdanto-osassa ja hyödyntämällä GATT-sopimuksen XX artiklaa kaikilta osin sekä ympäristöasioissa (XX artiklan g kohta) että sosiaalisissa kysymyksissä (XX artiklan e kohta).

1.19

Nykyisten sääntöjen päivittämisen ja uusien, 2000-luvun kaupankäynnin olosuhteisiin sovitettujen sääntöjen laatimisen lisäksi on WTO:n monimutkaisesta, yksimielisyyteen perustuvasta hallintorakenteesta tehtävä joustavampi ja avoimempi, jotta järjestöstä saadaan tehokkaampi.

1.20

Tästä syystä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pyytää Euroopan komissiota ryhtymään yhteistyössä tärkeimpien kumppaneidensa kanssa pohtimaan mahdollisuuksia kehittää WTO:n päätöksentekomenettelyjä, järjestön työn läpinäkyvyyttä ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista.

2. Keskeinen tekijä kansainvälisessä kaupassa

2.1

WTO on kaupan monenvälisyyden peruskivi, joka on saanut aikaiseksi paljon hyödyllistä kehitystä: maailmankaupan vapautumisen, kauppapoliittisten toimenpiteiden suuremman läpinäkyvyyden vertaisarvioinnin avulla, riitojenratkaisuelimen (DSB) oikeuskäytännön, jonka ansiosta järjestön jokainen jäsenvaltio voi puolustaa oikeuksiaan suhteessa toiseen jäsenvaltioon, mikäli sääntöjä rikotaan, sekä – eittämättä hitaan ja vaikean – sääntöjen ja periaatteiden laatimisen kansainvälisen kaupan kehityksen (mm. kaupan helpottaminen, tytäryhtiöiden torjuminen kalastusalalla) hallitsemiseksi.

2.2

ETSK pitää onnistumisena sitä, että WTO on hyväksynyt piiriinsä yhä enemmän jäseniä, saanut toimintaan mukaan geopoliittisia ”jättiläisiä” (Kiina ja Venäjä) monenvälisyyden periaatteiden nojalla sekä helpottanut haavoittuvassa asemassa olevien talouksien (mm. Liberia, Kambodža) integroitumista maailmankauppaan.

2.3

Perustamisestaan tammikuusta 1995 lähtien WTO:lla on ollut kolmijakoinen tehtävä kaupankäynnin sääntöjen valvojana, kehitysmaiden talouksien kansainvälistymisen edistäjänä ja maailmanlaajuisten arvoketjujen perustamisen sujuvoittajana.

2.4

Järjestö tekee työtään pääasiassa seuraavien kolmen pilarin puitteissa:

2.4.1 Sääntöjen ja periaatteiden laatiminen kansainväliseen kaupankäyntiin

2.4.1.1

Nämä säännöt kattavat tällä hetkellä kolme pääaluetta: tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, palvelukaupan yleissopimus sekä sopimus kauppaan liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksien näkökohdista. Näitä kolmea pilaria on täydennetty riitojenratkaisujärjestelmällä ja jäsenvaltioiden kauppapolitiikan tarkkailuun nojaavalla läpinäkyvyyden periaatteella. Nämä kaikki riitojenratkaisuelimen toteuttamat säännöt antavat kansainvälisen kaupan toimijoille oikeudellista varmuutta ja ennustettavuutta, mikä on erittäin tärkeää pitkäaikaisissa sijoituksissa.

2.4.2 Riitojenratkaisuelin

2.4.2.1

Tämä on yksi Maailman kauppajärjestön saavuttamista huomattavimmista edistysaskeleista tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) esikuvan mukaan. Jäsenvaltioiden väliseen riitojenratkaisuun sovellettavat aikataulut ja menettelysäännöt on virallistettu, ja niitä säätelevät tiukat määräajat. Tältä pohjalta riitojenratkaisuelimeen on tuotu yli 500 riita-asiaa käsiteltäväksi vuoden 1995 jälkeen, ja elin on antanut yhteensä runsaat 350 päätöstä.

2.4.2.2

Riitojenratkaisuelin on antanut useita tärkeitä päätöksiä, vaikka niiden täytäntöönpanoon saattaakin liittyä tiettyjä huolenaiheita: mm. lentokoneteollisuuden tuet (EU – USA), ulkomaankauppayrityksille suunnattu tukijärjestelmä (EU – USA) ja puuvillatuet (Brasilia – USA). Elimen käsiteltäväksi tuotujen riita-asioiden määrä on ollut viime aikoina kasvussa ylimääräisten tai protektionististen tullimaksujen määräämiseen johtaneiden kauppapoliittisten toimenpiteiden yleistymisen (USA – Kiina), pakotettujen teknologiansiirtojen ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen vuoksi.

2.4.3 Kaupan vapauttamiskierrokset

2.4.3.1

Uruguayn kierros (1986–1994) on monenvälisten neuvotteluiden viimeinen kierros, joka johti tavoitteiltaan kunnianhimoiseen teollisuuden alan tullimaksujen alentamiseen, tariffien ulkopuolisten toimenpiteiden (mukaan lukien tekstiili- ja vaateteollisuuden kiintiöiden) poistamiseen sekä sääntöjen vahvistamiseen ja riitatapausten ratkaisun uusien menettelysääntöjen laatimiseen.

3. Maailman kauppajärjestön nykyiset puutteet

3.1 Riitojenratkaisuelimen pysyvän valituselimen jatkuva kriisi

3.1.1

Maailman kauppajärjestön tuomiovallan kulmakivi, pysyvä valituselin, on tällä hetkellä vaarassa lamautua kokonaan: mikäli Yhdysvallat kieltäytyy nimittämästä uusia tuomareita, on elimen käytettävissä joulukuussa 2019 enää vähemmän kuin kolme pysyvää tuomaria. Jarrutus estäisi pysyvää valituselintä tekemästä päätöksiä, sillä päätöksentekoon tarvitaan vähintään kolme tuomaria. Tämä on ongelma erityisesti näinä aikoina, kun riita-asiat lisääntyvät protektionististen toimenpiteiden määrän kasvusta johtuen.

3.1.2

Yhdysvaltain kauppaneuvottelijan virasto (Office of the United States Trade Representative, USTR) on esittänyt useaan otteeseen kritiikkiä riitojenratkaisuelimen nykyisestä toiminnasta todeten, että tämä ylittää elimen perustehtävän eli WTO:n jäsenten avustamisen kauppariitojen ratkaisemisessa, että elin ei piittaa 90 päivän määräajasta ja antaa riita-asian aiheeseen liittymättömistä kysymyksistä lausuntoja. Lisäksi viraston mielestä on palautettava tasapaino pysyvän valituselimen oikeuksien ja velvollisuuksien välille.

3.1.3

Tämä on ristiriitaista, kun otetaan huomioon, että Yhdysvallat kuuluu siihen pieneen ryhmään jäseniä, jotka käyttävät riitojenratkaisuelintä eniten hyödykseen EU:n, Kanadan, Brasilian ja Intian ohella.

3.2 Kykenemättömyys luoda uusia monenvälisiä sääntöjä tai sopimuksia

3.2.1

ETSK panee merkille, että WTO on kärsinyt eräitä vastoinkäymisiä, kuten 2001 käynnistetyn Dohan kierroksen pysähtyminen, kykenemättömyys toimia useissa jäsenvaltioissa sovellettavia epäreiluja käytäntöjä vastaan sekä kykenemättömyys hyväksyä ministeritason julistusta ministerikokouksessa Buenos Airesissa joulukuussa 2017, vaikka tiettyä edistystä onkin saavutettu, esimerkkinä kaupan helpottamissopimuksen voimaantulo vuonna 2013. Tästä syystä useat kauppakumppanit (EU, Yhdysvallat, Japani, Kanada, Kiina jne.) ja kansalaisjärjestöt ovat ehdottaneet merkittäviä uudistuksia sekä WTO:n mandaattiin että sen työskentelytapoihin.

3.2.2

Todellisuudessa nämä epäonnistumiset heijastavat WTO:n kohtaamia vaikeuksia sopeuttaa toimintasääntöjään kansainvälisen kaupan tämänhetkiseen tilanteeseen, kun havaittavissa on yhä enemmän protektionistisia toimenpiteitä, globaalin kaupan kentän monimutkaisuutta, kaupan sosiaalisten ja ympäristövaikutusten vuoksi kauppapolitiikan päätöksentekijöihin kohdistuvaa suuren yleisön painetta, jatkuvaa globalisaation eräiden haittavaikutusten vastustusta, äärimmäisen hidasta ja maantieteellisesti rajoitettua julkisten hankintojen markkinoiden avautumista sekä valtavista tuista aiheutuvaa liikakapasiteettia tietyillä teollisuuden aloilla.

3.2.3

On vaikeuksia nivoa kaikilta osin joukko WTO:n jäseniä monenväliseen, sääntöihin perustuvaan kauppajärjestelmään: kun otetaan huomioon niiden talouden koko sekä valtion ja useanlaisten julkisten elinten rooli liiketoiminnallisissa päätöksissä, on tosiasia, että monet WTO:n jäsenet (Yhdysvallat, Euroopan unioni, Japani, Kanada jne.) ovat viimeisten 15 vuoden aikana esittäneet riitojenratkaisuelimelle valituksia ja ratkaisupyyntöjä tekijänoikeusloukkauksista, pakotetuista teknologiansiirroista, ulkomaisten yritysten sijoitusten rajoituksista tietyillä aloilla, vientivalvonnasta sekä eräiden teollisuudenalojen valtavista julkisista tuista.

3.3 Kehittyneiden maiden ja suurien kehittyvän talouden maiden välinen oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapaino

3.3.1

Perustamisestaan saakka WTO on jatkuvasti hyväksynyt uusia jäseniä, yhteensä 36. Jäsenistöön lukeutuu sekä ”monenväliseen luokkaan” kuuluvia avainjäseniä että integroitumista kansainväliseen kaupankäyntiin etsiviä hauraita kehitysmaita.

3.3.2

Todettakoon, että WTO:lla ei ole määritelmiä kehittyneille maille ja kehitysmaille, poikkeuksena YK:n vähiten kehittyneiksi maiksi tunnustamat: jokainen liittymisprosessista suoriutuva valtio ilmoittaa itse, mihin kategoriaan se kuuluu. Ilmoitus voidaan kuitenkin riitauttaa. Omaan ilmoitukseen perustuessaan tilanne on ongelmallinen, koska monet itsensä ”kehitysmaiksi” ilmoittaneet kehittyvät taloudet saavat poikkeuslupia ilmoituksensa perusteella, vaikka niiden taloudellinen suorituskyky ja menestyksekäs integraatio kansainväliseen kauppaan antavatkin syyn todeta, että ne tulisi oikeastaan sijoittaa ”teollistuneiden maiden” kategoriaan. ETSK ehdottaa siksi, että käynnistettäisiin pohdintaprosessi “kehitysmaiden” määritelmästä WTO:n menettelyjä varten. Määritelmä voisi perustua erilaisiin kriteereihin, esimerkiksi markkinaosuuteen globaalissa taloudessa ja, kuten Euroopan parlamentti on ehdottanut, inhimillisen kehityksen indekseihin (1), ja se voitaisiin sovittaa yhteen muissa kansainvälisissä organisaatioissa jo käytössä olevien määritelmien kanssa.

3.3.3

Kuten Euroopan komissio huomautti vuoden 2015 tiedonannossaan (2), ”suurten kauppakumppaneiden suhteellisessa taloudellisessa vallassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka eivät vielä näy täysin WTO-järjestelmässä. Tämän seurauksena suurten nopeasti kehittyvän talouden maiden maksuosuus monenväliseen kauppajärjestelmään on pahenevassa epätasapainossa suhteessa niihin hyötyihin, joita ne saavat siitä.” (s. 26).

3.3.4

Kuitenkin vuosien 2005 ja 2015 välillä teollistuneiden valtioiden myöntämästä yleisestä tullietuusjärjestelmästä hyötymisestään huolimatta vähiten kehittyneet maat eivät ole onnistuneet ottamaan isoakaan edistysaskelta kansainvälisessä kaupassa: niiden osuus on noussut 0,8 prosentista 1 prosenttiin (3). ETSK panee merkille, että tämä pysähtyneisyys osoittaa, että teollistuneiden maiden lisäksi myös suurten kehittyvien talouksien olisi annettava näille vähiten kehittyneille maille samanlaiset mahdollisuudet päästä kiintiöihin perustuville ja tullittomille markkinoille.

4. Kiireellisen uudistuksen osatekijät nykyisten riskien voittamiseksi

4.1 Nopean ratkaisun löytäminen riitojenratkaisuelimen toimintavalmiuksien palauttamiseksi

4.1.1

ETSK tukee Euroopan komission ja Euroopan parlamentin laatimia ehdotuksia, jotka oikeuttaisivat tällä hetkellä toimivien tuomareiden toimikausien pidentämisen nykyistä kolmea vuotta edemmäksi, jotta tulevaisuudessa voitaisiin palkata päätoimisia riippumattomia ammattituomareita ja kasvattaa pysyvän valituselimen tuomarimäärää seitsemästä yhdeksään.

4.1.2

ETSK kannattaa kahta lukuisten WTO:n jäsenten äskettäin yleisneuvoston kokousta 12.–13. joulukuuta 2018 ajatellen julkistamaa kannanottoa, joiden tarkoituksena on muuttaa riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen tiettyjä määräyksiä. Kyseessä on mahdollisen poikkeuksen tekeminen 90 päivän määräajasta, tiettyjen kunnallisoikeudellisten toimenpiteiden poissulkeminen sopimuspuolen toimesta ja pysyvän valituselimen jäsenmäärän kohottaminen seitsemästä yhdeksään ja näiden toimikauden pidentäminen.

4.2 Useammankeskisten avoimien neuvottelujen käytön yleistäminen

4.2.1

Viime aikoina on tehty hyvin paljon kahdenkeskisiä ja alueellisia sopimuksia (4), mikä on suora seuraus siitä, että vuoden 2001 jälkeen ei ole ollut lainkaan useammankeskistä dynamiikkaa. ETSK suosittaa, että useammankeskiset sopimukset tulisi tehdä WTO:n puitteissa ja että solmittavien useammankeskisten sopimusten tulisi joka tapauksessa olla avoimia ja läpinäkyviä. Useammankeskisillä neuvotteluilla on varsin monia hyötyjä monenvälisiin neuvotteluihin verrattuna:

—	Ne perustuvat kriittiseen massaan valtioita, jotka ovat halukkaita toimimaan.

—	Niiden edellyttämät neuvottelut ovat kestoltaan lyhyempiä.

—	Ei ole vaaraa yksimielisyysperiaatteen väärinkäytöstä, sillä yksi valtio tai joukko vähemmän oleellisia valtioita ei voi estää sopimusta.

—	Niiden soveltamisala on usein rajattu, mikä tarkoittaa, että niillä pysytään keskittämään sopimuskumppaneiden sitoumusten vaikutukset ja edistämään sijoituksia, kaupankäyntiä ja työpaikkojen luomista.

4.2.2

Tätä ratkaisua on jo käytetty ja siitä on saatu positiivisia tuloksia, vaikka sitä onkin kehitettävä pidemmälle (informaatioteknologiasopimus ITA I ja II, julkisia hankintoja koskeva sopimus).

4.2.3

Avoimia, osallistavia ja läpinäkyviä useammankeskisiä sopimuksia voitaisiin käyttää järjestelmällisemmin, samalla kun laaditaan määräyksiä sisällyttämismekanismista, jotta valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, pystyvät nauttimaan sopimuksen suomista hyödyistä tietyin ehdoin sitoumusten ja toimeenpanon alalla.

4.2.4

Parhaillaan on käynnissä neuvotteluja useista aiheista, kuten sähköisestä kaupankäynnistä, sijoitusten helpottamisesta, mikro-, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen kaupan vapauttamisesta sekä palvelukaupasta, tarkoituksena solmia avoimia useammankeskisiä sopimuksia.

4.2.5

WTO:n jäsenet ovat toteuttaneet merkittäviä toimia, jotta mikro- ja pk-yritysten näkökulma saisi keskeisen sijan keskusteluissa, esimerkiksi antamalla tukea mikro- ja pk-yrityksiä koskevalle yhteiselle avoimelle aloitteelle, joka käynnistettiin Buenos Airesissa vuonna 2017. Sen ydinseikkana on kaupan rahoitus, ja monenkeskiset kehityspankit ovat reagoineet siihen kaupan rahoituksen helpottamiseksi perustamissaan ohjelmissa. Sopimus kaupan helpottamisesta auttaa supistamaan mikro- ja pk-yritysten kaupankäyntikustannuksia ja keventämään niiden hallinnollisia rasitteita virtaviivaistamalla, yksinkertaistamalla ja standardisoimalla tullimenettelyjä. ETSK ehdottaa kokonaisvaltaista, osallistavaa, yhtenäistä ja tehokasta monenkeskistä toimintatapaa, jossa otetaan pk-yritysten kaikkien erilaisten ala- ja eturyhmien tarpeet huomioon.

4.3 Eräiden olemassa olevien sääntöjen ajantasaistaminen

4.3.1 Tukia ja tasoitustulleja koskeva sopimus

4.3.1.1

Kun otetaan huomioon eräissä jäsenvaltioissa teollisuuden hyväksi toteutettavat valtavat suoran ja epäsuoran tuen ohjelmat (esimerkiksi Made in China 2025), ETSK tukee Euroopan komission syyskuussa 2018 tausta-asiakirjassaan kaavailemia ehdotuksia, joista keskustellaan Yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan kanssa. Vastedes lähdettäisiin oletuksesta, että kaikki ilmoittamattomat tuet vääristävät markkinoita, parannettaisiin ilmoitusmenetelmää sekä lisättäisiin uusia tuen kategorioita, esimerkiksi maksukyvyttömille tai sellaisille vaikeuksissa oleville yrityksille annettava tuki, joilla ei ole uskottavaa rakenneuudistussuunnitelmaa. Olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota kaksoishinnoitteluun, jota eräät jäsenvaltiot, esimerkiksi Venäjä, soveltavat saavuttaakseen kilpailuetua etenkin energiavaltaisilla teollisuudenaloilla.

4.3.1.2

Ilmoitusten valvomiseksi olisi saatava vakaampi, seuraamuksia sisältävä järjestelmä, sillä WTO:lle tuistaan ilmoittavien jäsenvaltioiden määrä on laskusuunnassa. Vuonna 1995 tuistaan ilmoitti 50 prosenttia (128 jäsenvaltiota), ja nykyään tuistaan ilmoittaa vain 38 prosenttia (164 jäsenvaltiota) (5).

4.3.2 Pakotettu teknologiansiirto

4.3.2.1

ETSK kannattaa Euroopan komission esittämää ehdotusta, jonka mukaan olisi laadittava uusia mekanismeja pakotettujen teknologiansiirtojen erilaisten muotojen kontrolloimiseksi (yhteisyritysten rajoittaminen, ulkomaisten yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen rajoittaminen, peitossa olevien kriteerien perusteella myönnettävät lisenssit, rajoitukset lisenssien myöntämisessä) sekä liikesalaisuuksien suojaamiseksi tehokkaammin. Näiden uusien mekanismien olisi katettava ainoastaan pakotetut teknologiansiirrot eikä yleisesti teknologiansiirtoja, joiden vaikutus kehitysmaihin on myönteinen.

4.3.3 Valtion omistamat yritykset

4.3.3.1

Valtion omistamien yritysten määritelmä ja niihin liittyvät säännöt on päivitettävä ja niitä on selvennettävä, jotta ne kattavat kaikki mahdolliset yritykset, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti kytköksissä valtioon tai julkisiin elimiin.

4.3.4 Keskustelu erityis- ja erilliskohtelua koskevista uusista säännöistä

4.3.4.1

Euroopan komissio esitti syyskuulta 2018 peräisin olevassa tausta-asiakirjassaan useita mielenkiintoisia vaihtoehtoja (graduaatio ja opt-out-säännökset, objektiiviset kriteerit erityis- ja erilliskohtelun myöntämisestä kehitysmaille, tapauskohtainen harkinta uusista joustopyynnöistä erityis- ja erilliskohtelun alalla), joita ETSK tukee.

4.3.5 Sijoitukset

4.3.5.1

Buenos Airesissa pidetyn ministerikokouksen yhteydessä 45 WTO:n jäsentä allekirjoitti yhteisen julistuksen sijoitusten kauppapoliittisesta helpottamisesta vaatien keskustelun avaamista monenvälisistä puitteista läpinäkyvyyden ja ennustettavuuden tarjoamiseksi. ETSK huomauttaa, että ulkomaiset sijoitukset ovat hyödyllisiä mutta niihin voi liittyä myös riskejä, ja viittaa lausuntoonsa, jossa suositellaan toimenpiteitä mahdollisten haittavaikutusten torjumiseksi (6).

4.3.5.2

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin tarvitaan enemmän läpinäkyvyyttä, sillä tietyt valtaisat kehitysmaihin suunnatut virrat vaikuttavat luonteeltaan hämäriltä. Monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseen liittyen ETSK viittaa lausuntoonsa (7), jossa mainitaan koko joukko keskeisiä kysymyksiä, jotka on syytä ottaa huomioon.

4.3.6 Julkiset hankinnat

4.3.6.1

Edistysaskeleet ovat tarpeen seuraavilla kolmella alalla:

—	Läpinäkyvyys, johon liittyy seuraamuksia, jos pakolliset ilmoitusvaatimukset eivät täyty.

—

Soveltamisala: lisätään julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden määrää sekä tämän sopimuksen alaisten julkisten hankintamenettelyjen kattavuutta. On ehdottoman kiireellisesti vaadittava sellaisia valtioita kuin Kiina, Venäjä ja Intia allekirjoittamaan sopimus, ja näiden valtioiden sitoumusten on katettava niin valtakunnallinen kuin alueellinen taso sekä valtioon sidoksissa olevat yritykset.

—	On säilytettävä hankintayksiköiden valtuudet käyttää hankintoja koskevissa tarjouspyynnöissä ekologisia, sosiaalisia ja työelämään liittyviä valintaperusteita, kuten velvoite noudattaa työehtosopimuksia (8).

4.3.7 Sähköinen kaupankäynti

4.3.7.1

Buenos Airesissa joulukuussa 2017 järjestetyssä Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa 71 jäsenvaltiota, jotka edustavat 77 prosenttia sähköisestä kaupankäynnistä, asettui kannattamaan ajatusta useammankeskisestä aloitteesta sääntelyjärjestelmän vakiinnuttamiseksi sekä osaamisen ja asiantuntemuksen mobilisoimiseksi kaikkein hauraimmissa talouksissa. Korkean tason ryhmä, joka tarkastelee sitä, millaiseksi sähköinen kaupankäynti kehittyy vuoteen 2030 mennessä, toimitti kokouksen jälkeen raporttinsa WTO:n julkiseen foorumiin, joka pidettiin 4. lokakuuta 2018.

4.3.7.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kokee, että GATS-sopimuksen televiestintäliite ja viiteasiakirja tulisi ottaa lähtökohdaksi, jotta sähköiselle kaupankäynnille voidaan antaa yhdenmukaiset ja tavoitteiltaan kunnianhimoiset säännöt, jotka on laadittu edessä olevia monia haasteita ajatellen. Tähän kuuluu kotimaisten ja ulkomaisten operaattoreiden välisen syrjimättömyyden periaatteen vahvistaminen purkamalla esteet rajatylittävien virtojen kehityksen tieltä. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimus palvelinten paikallisesta sijoittamisesta, ottaen kuitenkin huomioon, että on tärkeää mahdollistaa poikkeus yleisen edun (turvallisuus, yleinen järjestys jne.) vuoksi, sekä digitaalisen kaupan foorumille pääsyn takaamisesta samoin edellytyksin niin kotimaisille kuin ulkomaisille yrityksille, tietojen eheyden takaaminen, operaattoreiden oikeusvarmuuden takaaminen niiden tekemien investointien suhteen ja televiestinnän infrastruktuuriin tehtävien investointien edistäminen, jotta voidaan kuroa digitaalista kuilua umpeen.

4.3.7.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea huomauttaa kuitenkin, että jokaisen sähköistä kaupankäyntiä koskevan aloitteen on kaikilta osin oltava seuraavassa esitettävän, tietosuojaa kansainvälisessä kaupassa koskevan suosituksen ja rajatylittäviin datavirtoihin sovellettavien (EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin kirjattujen) horisontaalisten määräysten mukainen.

4.4 Tietosuoja kansainvälisessä kaupassa

4.4.1

ETSK kokee, että huolellinen viranomaisvalvonta ja -seuranta ovat tarpeen teknologian nopean kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin jatkuvan laajenemisen vuoksi. Vaikka tietosuojan asianmukaisuutta koskevat päätökset arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein (ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (9) 45 artiklan 3 kohta), ETSK suosittaa pysyvän yhteydenpidon järjestämistä komission, tietosuojaviranomaisten ja kolmansien maiden viranomaisten välillä, jotta havaitaan uudet haasteet tässä erittäin nopeasti muuttuvassa teknisessä ja taloudellisessa ympäristössä (10).

4.4.2

ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi pitää ensisijaisena tavoitteena tietosuojanormien edistämistä monenvälisten välineiden avulla ja että tätä työtä olisi tuettava riittävin resurssein, jotta ensin varmistetaan ihmisoikeuksien tosiasiallinen suoja ja sen jälkeen tehokkaat oikeussuojakeinot aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi (11). Euroopan neuvoston yleissopimus N:o 108 vuodelta 1981 lisäpöytäkirjoineen vuodelta 1999 on ainoa sitova monenvälinen väline tietosuoja-alalla. Sitä tulisi kehittää edelleen, ja yhä useampia kolmansia maita olisi kannustettava liittymään siihen.

4.4.3

OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö), G20:n ja APECin (Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellinen yhteistyö) monenvälistä toimintaa tulisi kehittää edelleen aidosti globaalin monenvälisen tietosuojajärjestelmän luomiseksi. Oikeutta yksityisyyteen käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa tehtävän yhteistyön tulisi olla vakaalla ja toimivalla pohjalla.

4.4.4

ETSK toivoo, että komissio, neuvosto, jäsenvaltioiden kansalliset hallitukset ja parlamentit sekä Yhdysvaltain hallitus ja kongressi hyväksyvät EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä 6. huhtikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitetyt ehdotukset. Euroopan parlamentti tuo päätöslauselmassaan esiin vakavia huolia, joista monet viittaavat siihen, että sopimus ja Yhdysvaltain nykyinen lainsäädäntökehys eivät käytännössä suojele EU:n kansalaisten oikeuksia (12).

4.4.5

ETSK edellyttää, että laadittaessa uusia monenvälisiä aloitteita datavirroista noudatetaan kaikilta osin EU:n horisontaalisia säännöksiä rajatylittävistä datavirroista ja tietosuojasta EU:n kauppa- ja investointisopimuksissa, ja eritoten B artiklan 2 kohtaa (13).

4.5 Maatalouden rooli kauppaneuvotteluissa

4.5.1

EU:n maataloustuotteiden tuonti ja vienti olivat vuonna 2015 yhteissummaltaan 242 miljardia euroa, joten unioni on maailman suurin kaupankävijä alalla, mikä hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia niin EU:n sisällä kuin unionin ulkopuolella (14). ETSK uskoo, että EU:n on pohdittava unionin äskettäisten kauppasopimusten sekä globaalin kaupan kehityksen vaikutuksia maatalouteen kaikkialla EU:ssa (15). WTO:n rooli kansainvälisen kaupan epävarmuustekijöiden supistamisessa tulee olemaan ratkaisevan tärkeä maatalouden tulevaisuutta ajatellen.

4.5.2

Tarvitaan välttämättä voimakasta ja elinkelpoista maataloussektoria kussakin WTO:n jäsenvaltiossa, jotta pystytään ylläpitämään vakaita, turvallisia ja varmoja elintarviketoimituksia tai lisäämään niitä. Kauppa luonnollisesti osaltaan lieventää myös kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa, edistää resurssien käytön tehokkuutta ja lisää markkinamahdollisuuksia ja talouskasvua eli tuottaa työpaikkoja, tuloja ja hyvinvointia maaseutualueille (16).

4.5.3

WTO:n vuoden 1995 sopimus terveys- ja kasvinsuojelutoimista kattaa elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevien säännösten soveltamisen. Sopimuksen 5 artiklan 7 kohta koskee ennalta varautumisen periaatetta, joka on nyt vahvistettu Lissabonin sopimuksessa. Kaikenlaiset pyrkimykset sen muuttamiseen muulla tavoin kuin monenvälisellä tasolla vaikuttaisivat oleellisesti maailmankaupan järjestykseen sekä terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen tulevaan uskottavuuteen (17). ETSK pitää EU:n perussopimuksissa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta olennaisen tärkeänä ja kehottaa turvaamaan sen asianmukaisesti ja antamaan sille täyden oikeudellisen tunnustuksen monenvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa korkeatasoisten elintarviketurvallisuusnormien, eläinten hyvinvoinnista annettujen normien ja ympäristönormien noudattaminen maataloustuotannossa. ETSK panee huolestuneena merkille, että EU on epäonnistunut varotoimenpiteidensä puolustamisessa kahdessa WTO:n alaisessa riita-asiassa nykyisten sääntöjen nojalla. Koska ennalta varautumisen periaate on EU:lle niin tärkeä, EU:n tulisi nostaa se offensiiviseksi intressiksi kaikissa kauppaneuvotteluissaan.

4.5.4

Kuten Nairobin kokous, missä ennakko-odotusten vastaisesti sovittiin merkittävästä ministerien julkilausumasta, osoitti, EU:lla on erityisen hyvät mahdollisuudet omaksua johtava rooli tulevissa maataloustuotteiden kauppaa koskevissa neuvotteluissa. Tuo asema perustuu siihen, että EU:lla katsotaan olevan johtava rooli sekä kestävän kehityksen että kehityspolitiikan edistämisen alalla (tämä olikin sen tehtävänä Nairobissa), ja aikaisemmin tehtyjen yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten tuloksena EU:ta ei enää pidetä ensisijaisesti puolustautuvana toimijana (18). Joka tapauksessa vähiten kehittyneitä maita ja niiden erityisen haavoittuvaa asemaa olisi suojeltava kaikin käytettävissä olevin keinoin, esimerkiksi erityis- ja erilliskohtelun mekanismein (Special and Differential Treatment Mechanisms) ja erityissuojamekanismein (Special Safeguard Mechanism).

4.5.5

ETSK katsookin, että EU:n on sovellettava entistä johdonmukaisempaa strategiaa, joka kattaa sekä YMP:n että unionin kansainvälisen kauppapolitiikan.

4.6 Palvelut

4.6.1

Buenos Airesin ministerikokouksessa 34 WTO:n jäsentä vaati jäsenvaltioiden omiin säännöksiin (lisensseihin, pätevyysvaatimuksiin, menettelyihin jne.) liittyvän työskentelyn tehostamista, jotta voitaisiin saada aikaan selkeät, läpinäkyvät, monenväliset puitteet, sillä neuvottelut monenvälisestä palvelukauppasopimuksesta (TiSA) olivat pysähtyneet paikalleen. Kansalaisyhteiskunta ja ammattijärjestöt toivat esiin useita huolestuttavia kysymyksiä sen suhteen, miten varmistetaan tosiasiallinen suojakeinojen soveltaminen julkisten palvelujen alalla.

4.6.2

On keskeisen tärkeää tehdä työtä tämänkaltaisten monenvälisten puitteiden aikaansaamiseksi, kun muistetaan, että EU:n tuonti ja vienti olivat vuonna 2017 yhteissummaltaan 1 809 miljardia euroa, joten unioni on kirkkaasti maailman suurin toimija palvelukaupassa, mikä hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia niin EU:ssa kuin unionin ulkopuolella (19). Palvelualojen osuus BKT:sta on kehittyneissä maissa yli 75 prosenttia ja kehitysmaissa 50 prosenttia, ja palvelut ovat maailmanlaajuisten arvoketjujen perusta.

4.7 Brexitin vaikutus

4.7.1

Yhdistynyt kuningaskunta toimii WTO:n jäsenenä olevana yksittäisenä maana maaliskuun 2019 lopusta. ETSK toivoo, että Yhdistynyt kuningaskunta tulee tuossa ominaisuudessa tukemaan EU:n ajamia tavoitteiltaan kunnianhimoisia ja kaukokatseisia uudistuksia. Äskettäinen sitoumus liittyä julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimus) on myönteinen merkki.

4.7.2

EU27:n tehtävänä on muokata markkinoillepääsytarjoukset EU:n kauppakumppaneille uudelleen erityisesti maatalouden kiintiöissä siten, että oikeudenmukainen ja tasapainoinen uudelleenjako jäsenvaltioiden välillä toteutuu.

5. Keskustelun avaaminen WTO:n tärkeästä mutta samalla systeemisestä uudistamisesta

5.1 Suunnitellaan uusi hallinnointijärjestelmä uudenlaiseen maailmaan

5.1.1

WTO:n vuonna 1994 perustettu sisäinen organisaatio olisi uudistettava siten, että se soveltuisi tärkeimpiin kehityssuuntauksiin:

—	jäsenmäärän nopea kasvu, joka lamauttaa päätöksenteon ellei yksimielisyyden periaatetta muuteta

—	suuret muutokset kansainvälisen kaupan rakenteessa

—	kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen kestävän kehityksen saralla (YK:n vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet) ja ilmastonmuutoksen torjunnassa (Pariisin ilmastosopimus)

—	EU:n kokemukset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen sisällyttämisestä kaikkiin viime aikoina tekemiinsä vapaakauppasopimuksiin.

5.1.2 Luova ratkaisu korvaamaan säännönmukainen tarve yksimielisyyteen

5.1.2.1

Tullitariffeja ja kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (GATT) peritty tosiasiassa konsensusperiaatteeseen perustuva päätöksentekomenettely vaatii WTO:ssa kaikkien 164 jäsenen yksimielisyyttä. ”Positiivista” yksimielisyyttä vaaditaan yleisneuvoston päätösten ja ministerikokouksen julkilausuman hyväksymiseksi. Kun kyseessä on riitojen ratkaisu, ”negatiivista” yksimielisyyttä vaaditaan, jos halutaan hylätä loppuraportti, jonka jokin WTO:n paneeleista on antanut. Tämä sääntö luonnollisesti mahdollistaa jonkin tietyn valtion toimimisen omin päin tai, kuten useimmissa tapauksissa on asian laita, jäsenvaltioiden liittoumien muodostamisen yhteisten tavoitteiden pohjalta (G3, G20) veto-oikeuden käyttämiseksi neuvottelutulosten kumoamiseen.

5.1.2.2

Useimmat kansainväliset järjestöt ovat omaksuneet päätöksentekomekanismeja, jotka sallivat keskustelujen käymisen ja joiden avulla vältetään asioiden jumiutuminen. Sellaisia ovat äänten painottaminen objektiivisin kriteerein (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) tai määräenemmistöpäätösten käyttöönotto (Euroopan unioni). ETSK ehdottaakin, että käynnistetään pohdintaprosessi määräenemmistöpäätökset mahdollistavista uusista säännöistä, jotka perustuisivat kahteen kriteeriin eli markkinaosuuteen globaalissa taloudessa ja kehittyneisyyttä kuvaavaan yhdistelmäindikaattoriin.

5.1.2.3

ETSK ehdottaa, että yksimielisyyttä edellyttävien kysymysten määrää vähennetään samalla kun vältetään periaatteen soveltamista WTO:n normaalissa toiminnassa. Tällaista normaalia toimintaa ovat muun muassa komiteoiden kokousten asialistasta sopiminen, ehdotukset kauppapolitiikkaan liittyvistä asioista keskustelemisesta tai aloitteet lausuntojen pyytämisestä riippumattomilta asiantuntijoilta aiheesta, joka liittyy suoraan WTO:n sopimuksen täytäntöönpanoon (20).

5.1.3 Järjestön virtaviivaistaminen tehokkuuden lisäämiseksi

5.1.3.1

WTO:n organisaatiorakenne on monimutkainen (21). Sen runkorakenne muodostuu yleisneuvostosta, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista, joiden tehtävänä on hyväksyä kolmen asiantuntijaelimen kannat: tavarakauppaneuvoston, palvelukauppaneuvoston ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia käsittelevän neuvoston. Näitä aihekohtaisia neuvostoja täydentävät muut elimet, joiden tehtävänä on voimassa olevien useammankeskisten sopimusten hallinnoiminen ja uusien useammankeskisten aloitteiden kehittäminen. Vähintään kerran kahdessa vuodessa kokoontuvan jäsenvaltioiden kauppaministereistä koostuvan ministerikokouksen poliittinen taso toimii periaatteenaan muiden elimien laatimien päätöslauselmien yksimielinen hyväksyminen.

5.1.3.2

Monet sellaista erityistä tarkoitusta varten perustetut komiteat, joka ei ole enää ajankohtainen, kuten Singaporen kysymysten työryhmä, määritetään tilapäisiksi. Komiteoiden määrää tulisi pienentää pidettyjen kokousten lukumäärän ja saavutettujen tulosten perusteella, jotta resurssit voidaan osoittaa kysymyksiin, joita jäsenet pitävät ensisijaisina. On luotava arvioinnin kulttuuri.

5.1.4 Sihteeristön aseman vahvistaminen osoittamalla lisäresursseja

5.1.4.1

Jotta voidaan taata, että WTO valmistelee ministeritason päätöslauselmia ja käynnistää uusia useammankeskisiä aloitteita tehokkaammin, on sihteeristön asemaa vahvistettava myöntämällä sille oikeus tehdä aloitteita ja esittää uusia neuvotteluaiheita, muutoksia sääntöjen ja periaatteiden kokonaisuuksiin ja käsiteltäviä aiheita koskevia kompromissiehdotuksia.

5.1.5 Luopuminen yhtenäissitoumuksen periaatteesta (single undertaking rule)

5.1.5.1

Balin ministerikokouksessa WTO hylkäsi yhtenäissitoumuksen periaatteen, jonka mukaan ”mitään ei ole saatettu päätökseen ennen kuin kaikki on saatettu päätökseen”. Uusi, joustavampi menetelmä mahdollisti sen, että laadittiin monenvälinen sopimus kaupan helpottamisesta. Se tuli voimaan 22. helmikuuta 2017, kun yli kaksi kolmasosaa WTO:n jäsenistä (eli 110 jäsentä) oli esittänyt ratifioimiskirjansa. Sopimuksen tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa kansainvälistä tavarakauppaa tehokkaampien ja ripeämpien, esimerkiksi tavaroiden luovuttamisessa ja tullauksessa sovellettavien menettelyjen avulla (22).

5.1.6 Yhteistyön vahvistaminen kansalaisyhteiskunnan kanssa

5.1.6.1

Euroopan unionilla on merkittävästi kokemusta kansalaisyhteiskunnan konsultoimisessa ja osallistamisessa kauppapolitiikkaan. Osapuolten tekemät kestävää kehitystä edistävät työvoima- ja ympäristösitoumukset on mainittu kaikkien äskettäin neuvoteltujen EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa. Näissä luvuissa tavallisesti määrätään kansallisiksi neuvoa-antaviksi ryhmiksi kutsuttujen kansalaisyhteiskunnalle avattavien seurantamekanismien käyttöönotosta EU:ssa ja kumppanuusmaassa tai -maissa. ETSK kehottaa tuomaan esiin kokemuksia kansalaisyhteiskunnan aktiivisesta osallistumisesta WTO:n muiden jäsenten kanssa ehdotusten esittämiseksi soveliaimmista mekanismeista, jotka voitaisiin ottaa käyttöön monenvälisellä tasolla.

5.1.6.2

ETSK ehdottaa, että WTO:n julkinen foorumi tasapainoisena ja edustavana kaikkien eri alojen ja intressien yhteiskunnallisten ja taloudellisten sidosryhmien kokouksena toimii mahdollisena kansalaisyhteiskunnan osallistumisfoorumina valtuuksin antaa suosituksia WTO:n menettelyjen puitteissa. Voitaisiin myös kiinnittää huomiota siihen, miten OECD on kyennyt järjestämään moninaisten sidosryhmien konsultoinnin.

5.1.6.3

Kuten ETSK on kahdenvälisesti ehdottanut (23), jokaiseen monenväliseen ja useammankeskiseen sopimukseen voitaisiin sisällyttää erityinen valvontalauseke, jossa ”kunkin kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismin molemmat osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi ja seuraamaan toiminnan vaikutuksia”.

5.2 Monenvälisen kauppajärjestelmän sekä kansainvälisten sosiaalinormien ja kansainvälisten työelämän normien välisen yhtenäisyyden luominen

5.2.1

OECD ja EU tarttuivat kysymykseen globaaleista arvoketjuista vuonna 2010 ymmärtääkseen, kuinka ne toimivat, ja ehdottaakseen ratkaisuja havaittujen ympäristökysymyksiin ja perustaviin ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien korjaamiseksi. On laadittu seikkaperäisiä erityisselvityksiä useista eri sektoreista, tuotettu käytännön oppaita ja yksilöity yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä aiheita (lapsityövoima, järjestäytymisvapaus, kollektiivisen neuvottelumenettelyn vapaus, ihmisarvoiset elinolot, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja epäterveet hinnoittelukäytännöt).

5.2.2

ILO:n vuoden 2016 julistuksessa ihmisarvoisesta työstä globaaleissa toimitusketjuissa määritettiin useita toimintalinjoja: kansainvälisten työelämän normien edistäminen, julkisen talouden alijäämän eliminoiminen, osallistavan ja tehokkaan sosiaalidialogin edistäminen, työelämän hallinnointijärjestelmien vahvistaminen, tiedon parantaminen ja tilastoinnin laajentaminen.

5.2.3

ETSK pahoittelee, että voimassa olevan XX artiklan e kohdan soveltamisala rajoittuu pakkotyöhön, ja ehdottaa pohdintaa sen laajentamisesta työelämän perusnormeihin (lapsityövoiman käyttö, pakkotyö jne.). ETSK toteaa myös, että WTO voisi ottaa mallia EU:n kokemuksista työvoiman suojelun ja ympäristönormien sisällyttämisestä kauppapolitiikkaansa ja viitata esimerkiksi johdanto-osassa ILO:n yhdeksään yleissopimukseen, Pariisin sopimukseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jokaisen WTO:n jäsenen, joka ei noudata sopimuksia kaikilta osin, olisi ratifioitava puuttuvat ILO:n yleissopimukset tai ainakin osoitettava vastaavan suojelun tason toteutuminen ja voitava hyödyntää valmiuksien kehittämisresursseja tässä tarkoituksessa.

5.2.4

ILO ja WTO tekevät parhaillaan teknisen tason yhteistyötä valmistellen yhteisiä tutkimuksia. Vuodelta 2007 peräisin oleva tutkimus Trade and employment, challenges for policy research (Kauppavaihto ja työllisyys: poliittinen haaste) osoitti, että teknologia on kauppaa enemmän vastuussa kasvavasta eriarvoisuudesta. Vuonna 2017 toinen yhteinen tutkimus investoinneista osallistavaan kauppaan tarvittavaan osaamiseen (Investing in skills for inclusive trade) osoitti, että perustaitoja, teknisiä taitoja ja johtamistaitoja vahvistamalla valtioita autetaan hyötymään kaupankäynnin eduista.

5.2.5

WTO on luonut tietokannan globaaleista arvoketjuista ja laatinut tieteellisiä tutkimuksia (kuten Kaakkois-Aasian kaupan suuntauksia ja globaaleja arvoketjuja käsittelevä Trade patterns and global value chains in South-East Asia), jotka tarjoavat tietoa ketjujen rakenteesta ja toimintamenetelmistä, joita olisi käytettävä uusien monenkeskisten, OECD:n soveltamien kaltaisten suuntaviivojen laatimiseen globaalien arvoketjujen kestäväpohjaisen hallinnan varmistamiseksi.

5.2.6

ETSK tukee uuden, kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevän työryhmän Trade and decent work perustamista WTO:hon. Tämä on johdonmukaista sen kanssa, että YK:n puitteissa on kehitelty kansainvälistä oikeudellisesti sitovaa välinettä monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toiminnan sääntelemiseksi monisidosryhmäaloitteiden pohjalta (24). Työryhmällä on kahtalaiset tavoitteet. Yhtäältä tavoitteena on tehdä tunnetuksi hyviä käytänteitä ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suojelemisen vastuun toteuttamisesta, kun otetaan huomioon vastuullisen liiketoiminnan mutkikkuus globaaleissa arvoketjuissa (lineaarinen vaiko kompleksinen, pitkä vaiko lyhyt) (25). Toisaalta tavoitteena on kasvattaa kehitysmaissa tietoisuutta vastuullisesta liiketoiminnasta kohdentamalla huomio konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään vastaamaan nykyisiin ja tuleviin sosiaalisiin, ekologisiin ja hallinnollisiin haasteisiin, ja tarkastelemalla tapoja korjata mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. WTO:n jäsenten kauppapoliittisen maatutkinnan tulisi käsittää johdonmukaisesti arvio siitä, miten asianomaiset maat toteuttavat ILO:n vahvistamia työelämän perusnormeja.

5.3 Kansainvälisen kaupan osallistaminen ilmastonmuutoksen torjuntaan

5.3.1

WTO:n sääntöjen muokkaaminen siten, että ne sopivat ilmastonmuutoksen torjuntaan, on yksi WTO:n uudistuksen tärkeimmistä painopisteistä. Sillä pyritään varmistamaan, että kansainvälinen tehdasvalmisteiden ja maataloustuotteiden kauppa kääntyy kehitykseltään paremmalle uralle. ETSK kannustaa yrityksiä, jotka investoivat kestäväpohjaisempaan tuotantoon, ja katsoo, että epäreilu kilpailu olisi estettävä. Nämä toimet ovat enemmän kuin tarpeen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä investointeja ajatellen, sillä YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi, että tarvitaan 2 500 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvoinen vuosibudjetti, ja WTO:lla on oltava oma roolinsa näiden vastuullisten investointien edistämisessä liikenne-, vesi- ja energia-infrastruktuurin saralla.

5.3.2

Voitaisiin harkita useita toimenpiteitä:

—

Laajennetaan GATT-sopimuksen XX artiklan poikkeuslupaa siten, että se sallii WTO:n jäsenille itsemääräämisoikeuden (tietyin rajoituksin) näiden omien ympäristötavoitteiden asettamisessa (tupakoinnin vastainen taistelu, delfiinien suojelu, asbestikysymykset yms.), jotta maakohtaiset toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen torjumiseksi otetaan huomioon. Jäsenvaltio pystyisi tämän ansiosta esimerkiksi perustamaan hiilen sisällyttämismekanismin rajoilleen ilmanpuhtauden hyväksi (XX artiklan g kohta).

—	Laaditaan kansainvälinen menetelmä uusien kauppavirtojen kehitykseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi ja mallintamiseksi esimerkiksi kahden, vapaakauppasopimuksen allekirjoittaneen valtion tai alueen välillä.

—

WTO:n yhdessä kunkin yksittäisen maan panokset kirjaavan ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) sihteeristön kanssa perustamat yhteiset pohdintaryhmät voisivat laatia ehdotuksia näiden lisäpäästöjen kompensoimiseksi (metsitys, hiilidioksidin talteenotto, investoinnit puhtaaseen teknologiaan). Viiden vuoden kuluttua tehtäviksi suunnitellut uudelleentarkastelut vuonna 2023 voisivat osaltaan auttaa sovittamaan ”rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon” (26).

—	Useammankeskisen ympäristöhyödykkeiden ja palveluiden kaupan vapauttamista koskevan sopimuksen allekirjoittaminen edistäisi tuotteiden ja palveluiden liikkuvuutta ja vaikuttaisi positiivisesti ympäristöön (energia, vesi, jätteet jne.).

5.4 Kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen monenväliseen ohjelmaan

5.4.1

WTO:n säännöillä ja periaatteilla on luonnollinen vaikutus tiettyjen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti yleismaailmallisen, sääntöperusteisen, avoimen, syrjimättömän ja oikeudenmukaisen monenvälisen kauppajärjestelmän edistäminen Maailman kauppajärjestön puitteissa (tavoitteen nro 17 alatavoite 10) ja nälänhädän lopettaminen, elintarviketurvan saavuttaminen, ravinnon parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen (tavoite 2).

5.4.2

Työ on jo pantu alulle Nairobin ministerikokouksen julkilausumassa, jossa sitoudutaan lakkauttamaan maataloustuotteiden vientituet, sekä Buenos Airesin ministerikokouksen julkilausumassa, joka käsittelee vahingollisimpia kalastusalan tukia. Voidaan kuitenkin väittää, että muut kestävän kehityksen tavoitteet, kuten tavoite 8 (jatkuvan, osallistavan ja kestävän talouskasvun, työllistymisen ja kaikille taattavan täysimääräisen ja tuottavan työllisyyden ja ihmisarvoisen työn edistäminen), 14 (valtamerten, merten ja niiden luonnonvarojen suojeleminen ja kestävä käyttö) ja 17 (täytäntöönpanokeinojen vahvistaminen ja globaalin kumppanuuden elvyttäminen kestävän kehityksen hyväksi) ansaitsevat tulla otetuiksi huomioon WTO:ssa ja järjestön toiminnassa.

5.4.3

Tämä tarkoittaisi, että kaikkien useammankeskisten ja monenvälisten WTO:n piirissä solmittujen sopimusten olisi osaltaan edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamista ja että sopimusten noudattamatta jättäminen voisi mahdollisesti laukaista riidanratkaisumekanismin.

5.4.4

WTO:n kuudes kauppaa tukevan avun yleinen tarkastelukonferenssi pidettiin Genevessä vuoden 2017 heinäkuussa. Konferenssin päätelmistä olisi nyt tehtävä totta, jotta kehitysmaita autetaan hyötymään sähköisen kaupankäynnin ja digitaalimaailman tarjoamista tilaisuuksista ja jotta kannustetaan investoimaan fyysiseen ja digitaaliseen infrastruktuuriin.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous-

ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) European parlamentin 29. marraskuuta 2018 antama päätöslauselma aiheesta ”WTO: tie eteenpäin”, kohta 9 (2018/2084(INI)).

(2) ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa– ja investointipolitiikkaa”

(3) Share of LDCs in world trade [Vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmankaupassa] (lähde: World Trade Statistical Review 2016, WTO, s. 59).

(4) WTO:lle ilmoitetut alueelliset sopimukset (lähde: www.wto.org).

(5) Improving disciplines on subsidies notification, TN/RL/GEN/188, WTO, 2017.

(6) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta” (COM(2017) 487 final – 2017/0224 (COD)), esittelijä: Christian Bäumler, toinen esittelijä: Gintaras Morkis ( EUVL C 262, 25.7.2018, s. 94 ).

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi”, esittelijä: Philippe de Buck, toinen esittelijä: Tanja Buzek (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 145).

(8) Yhteinen tulkitseva väline Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) (http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13541-2016-INIT/fi/pdf).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(10) ETSK:n lausunto aiheesta ”Henkilötietojen vaihtaminen ja suojaaminen globalisoituneessa maailmassa”, esittelijä: Christian Pîrvulescu ( EUVL C 81, 2.3.2018, s. 209 ).

(11) ETSK:n lausunto aiheesta ”Henkilötietojen vaihtaminen ja suojaaminen globalisoituneessa maailmassa”, esittelijä: Christian Pîrvulescu ( EUVL C 81, 2.3.2018, s. 209).

(12) ETSK:n lausunto aiheesta ”Henkilötietojen vaihtaminen ja suojaaminen globalisoituneessa maailmassa”, esittelijä: Christian Pîrvulescu (RO–III) ( EUVL C 81, 2.3.2018, s. 209).

(13) Each party may adopt and maintain the safeguards it deems appropriate to ensure the protection of personal data and privacy, including through the adoption and application of the rules for cross-border transfer of personal data. Nothing in this agreement shall affect the protection of personal data and privacy afforded by the Parties’ respective safeguards. [Kukin osapuoli voi ottaa käyttöön tai säilyttää asianmukaisiksi katsomansa suojatoimet henkilötietojen ja yksityisyyden suojelemiseksi, mukaan luettuna henkilötietojen rajatylittävää siirtoa koskevien säännösten antaminen ja soveltaminen. Tämä sopimus ei miltään osin vaikuta kunkin osapuolen omien varotoimien tarjoamaan henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan.] http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/may/tradoc_156884.pdf.

(14) https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/trade-analysis/statistics/graphs/eu-agrifood-trade.pdf.

(15) ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouden rooli monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa”, esittelijä: Jonathan Peel ( EUVL C 173, 31.5.2017, s. 20 ).

(16) ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouden rooli monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa”, esittelijä: Jonathan Peel ( EUVL C 173, 31.5.2017, s. 20 ).

(17) ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouden rooli monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa”, esittelijä: Jonathan Peel ( EUVL C 173, 31.5.2017, s. 20 ).

(18) ETSK:n lausunto aiheesta ”Maatalouden rooli monenvälisissä, kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppaneuvotteluissa Nairobissa pidetyn WTO:n ministerikokouksen valossa”, esittelijä: Jonathan Peel (UK–I) ( EUVL C 173, 31.5.2017, s. 20 ).

(19) https://www.wto.org/english/res_e/statis_e/wts2018_e/wts2018_e.pdf.

(20) Poliittinen katsaus Revitalizing Multilateral Governance at the World Trade Organization – Report of the High-Level Board of Experts on the Future of Global Trade Governance, Bertelsmann Stiftung, 2018.

(21) WTO:n rakenne (lähde: Revitalizing Multilateral Governance at the World Trade Organization, Bertelsmann Stiftung, s. 54.

(22) Les trois réformes de l’OMC, Zaki Laïdi, Libération, 2003.

(23) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kaupan ja investointien keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa”, esittelijä Jonathan Peel ja toinen esittelijä Christophe Quarez ( EUVL C 129, 11.4.2018, s. 27 , kohta 1.8).

(24) Esim. äskettäin annettu Ranskan laki tarkkaavaisuusvelvoitteesta.

(25) ETSK:n lausunto aiheesta ”Ihmisarvoinen työ globaaleissa toimitusketjuissa”, esittelijä: Emmanuelle Butaud-Stubbs (EUVL C 303, 19.8.2016s. 17, ).

(26) Pariisin sopimuksen (UNFCCC) 2 artiklasta.

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/28

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurannassa”

(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2019/C 159/04)

Esittelijä: Alberto MAZZOLA

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 11.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen erityisjaostossa	15.1.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	152/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK toteaa, että kauppa edistää laajassa mielessä talouden kehitystä, ja kannattaa tämän perusteella EU:n kauppasopimusten määrän lisäämistä. Vapaakauppasopimusten hyödyistä ja haitoista, näiden hyötyjen ja haittojen jakautumisesta eri maille ja sidosryhmille sekä siitä, edistävätkö sopimukset sosiaalista kehitystä ja ympäristönsuojelua, käydään kuitenkin kiivasta keskustelua. ETSK haluaa korostaa tätä seikkaa.

1.2

EU:lta vaaditaan nykypäivänä kauppaan liittyvissä kysymyksissä yhä painokkaammin rakentavaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kautta tapahtuvan sidosryhmäosallistumisen keskeisiä saavutuksia on kansalaisyhteiskunnan prosessien vahvistuminen.

1.3

ETSK pitää välttämättömänä kansalaisyhteiskunnan osallistumista kaikenlaisiin sopimuksiin. Toisaalta se vastaa valvonnan tarpeeseen ja tarjoaa tilaisuuden esittää ehdotuksia ja tuoda esiin perusteltuja huolenaiheita, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin osiin. Toisaalta kyse on olennaisen tärkeästä osatekijästä, jonka avulla voidaan saavuttaa käytännössä sopimuksiin nykyisin sisältyvät strategiset päämäärät, joihin ei voida pyrkiä vain instituutioiden ja valtiovallan välisten suhteiden pohjalta.

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kaikenlaisiin sopimuksiin tulee toteuttaa yhden sopimuspuolten yhteisen elimen kautta.

ETSK:n näkemyksen mukaan sisäisten ryhmien tulee olla neuvoa-antavia ja konsultatiivisia virallisia elimiä, joiden toimivalta kattaa kaikki sopimusmääräykset ja joiden jäsenistössä ovat tasapuolisesti edustettuina kaikki kolme sektoria. Ryhmien on oltava edustukseltaan kattavia, ja niillä tulee olla vastuullinen ja riippumaton rooli EU:n sopimusten seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Kaikki nämä ominaisuudet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan edistää kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia, näkyvää roolia ja valmiuksia laatia suunnitelmallisia ehdotuksia, joilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa päätöksentekoon.

1.4

Kyseisten ryhmien olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mm. siihen, miten sopimuspuolet noudattavat työelämän perusnormeja ja ILO:n keskeisiä yleissopimuksia sekä monenvälisiä ympäristösopimuksia.

1.5

ETSK toistaa kehotuksensa siitä, että sisäisille neuvoa-antaville ryhmille tulee antaa tehtäväksi seurata kauppasopimusten kaikkien osioiden vaikutusta ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin ja ympäristöä koskeviin oikeuksiin ja että tehtävänannon tulee kattaa myös kuluttajien edut (1).

1.6

ETSK odottaa, että sisäisen neuvoa-antavan ryhmän suorittaman seurannan ulottaminen koko sopimukseen ja sopimuksen kaikkiin puoliin, myös muihin kuin kestävään kehitykseen liittyviin näkökohtiin, kuitenkin niin, että kestävään kehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota, täydentäisi omalta osaltaan Euroopan komission ponnisteluja EU:n tulevien vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon parantamiseksi, ja kannattaa tällaista laajennusta. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ennakoidaan epäkohtiin puuttuessaan lisäävän kansalaisyhteiskunnan laajempien piirien tietoisuutta sääntöihin perustuvan, kestäväpohjaisen ja solidaarisen vapaakaupan hyödyistä. Ryhmät voivat lisäksi tuottaa todellisuuteen pohjautuvaa tietoa ja edistää objektiivista suhtautumista kauppasopimuksiin.

1.7

Kun toimivaltuudet ulotetaan kattamaan sopimukset kaikilta osin, kumppanimaiden on hyvin todennäköisesti helpompi hyväksyä kansalaisyhteiskunnan suorittama seuranta ja sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustaminen nopeutuu.

1.8

Unionin ulkopuolisten maiden kanssa on erityisen tärkeää toimia niin, että molemmat osapuolet kunnioittavat ja ymmärtävät toisiaan. ETSK pitää yhteisiä tapaamisia kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kanssa äärimmäisen tärkeinä. Komitea kehottaa perustamaan kaikkien tulevien tähän aiheeseen liittyvien sopimusten yhteyteen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteisen elimen (kumppanimaan kanssa yhteinen kansalaisyhteiskuntaa edustava elin) sen sijaan, että perustettaisiin ainoastaan kummankin osapuolen omat sisäiset neuvoa-antavat ryhmät (2). Jos käytössä on jo muita mekanismeja, joiden kautta kansalaisyhteiskunta voi ilmaista mielipiteensä, ne on olennaisen tärkeää säilyttää, koska luottamuksen ja asianmukaisten toimintaedellytysten luominen vie vuosia.

1.9

ETSK on sitä mieltä, että sisäisistä neuvoa-antavista ryhmistä tekee merkityksellisen myös niiden kokoonpano ja etenkin jäsenistön edustavuus ja asiantuntemus, jotka tulee varmistaa parantamalla valintamenettelyä ETSK:n näkemyksiä kuullen, kuten muulloinkin on onnistuneesti tehty. Olisi taattava, että kansalaisyhteiskunnan eri eturyhmät ovat sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä tasapuolisesti edustettuina ja että ryhmien sisällä on tarvittava asiantuntemus. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tulee voida kutsua mukaan ja konsultoida ulkopuolisia sidosryhmiä.

1.10

ETSK suosittelee, että sisäiset neuvoa-antavat ryhmät kokoontuvat EU-tasolla vähintään kaksi kertaa vuodessa ja että ryhmien välisiä virallisia ja institutionalisoituja tapaamisia pidetään kahdesti vuodessa, myös videoneuvottelujen muodossa, mutta ainakin kerran vuodessa kasvotusten.

1.11

ETSK suosittaa, että Brysselissä järjestetään vuosittain kaikille sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenille avoin EU-tason konferenssi, jossa jäsenet voivat jakaa omissa ryhmissään saamiaan kokemuksia.

1.12

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tulee myös voida järjestää joka vuosi kuuleminen. Yhteistyö jäsenvaltiotason virallisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien elinten eli ETSK:ta vastaavien kansallisten organisaatioiden kanssa olisi tervetullut lisä vuoropuhelun laajentamiseksi Brysselin ulkopuolelle ja laajemman yleisön saavuttamiseksi, sillä nykyinen järjestelmä suosii Brysselissä toimivia organisaatioita.

1.13

Useiden eri elinten perustaminen saman sopimuksen puitteissa hämmentää EU:n kauppakumppaneita (3) ja on rasite sekä unionin ulkopuolisille maille että ETSK:lle. Komitea kehottaa EU:ta luomaan yhteiset kuulemismekanismit, joita voidaan käyttää kaikissa tulevien assosiaatiosopimusten pilareissa alkaen Chilen ja Meksikon kanssa tehdyistä sopimuksista, jotka neuvotellaan uudelleen, sekä tulevasta sopimuksesta Mercosurin kanssa.

1.14

Olisi luotava raportointimekanismi, jonka avulla tulevissa sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä edustettuina olevat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat ilmoittaa täytäntöönpano-ongelmista tai esittää parannusehdotuksia. ETSK katsoo niin ikään, että ryhmien puheenjohtajien olisi voitava esitellä ryhmien näkemyksiä kaupan ja kestävän kehityksen komiteoille, jotka olisi velvoitettava vastaamaan ryhmien esille nostamiin kysymyksiin ja suosituksiin kohtuullisen ajan kuluessa. ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on sitoutunut perustamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tulevaa täytäntöönpanoa varten jäsennellyn, läpinäkyvän ja aikaperustaisen valitusmekanismin.

1.15

ETSK tekee ennen kansalaisyhteiskuntaa edustavien elinten perustamista paljon sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja sekakomiteoiden muodostamiseen liittyvää pohjatyötä hyvissä ajoin ennen sopimuksen voimaantuloa. Euroopan parlamentin ja neuvoston (erityisesti budjettivallan käyttäjän ominaisuudessa) sekä komission pitäisi antaa tunnustusta komitean ponnisteluille ja tukea niitä.

1.16

ETSK suosittaa, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien näkyvyyden takaamiseksi laaditaan viestintästrategia, jossa käsitellään mm. verkkosivustojen, tietojenvaihtoa varten luotavan verkkoalustan ja sosiaalisen median käyttöä.

1.17

Tulevien sopimusten täytäntöönpanoa varten – etenkin kumppanimaiden hallitusten täytäntöönpanotoimiin – olisi osoitettava taloudellista tukea. ETSK katsoo, että sopimusteksteihin olisi sisällytettävä selkeä sitoumus antaa perustettaville kansalaisyhteiskunnan elimille riittävä rahoitus sekä poliittista ja logistista tukea. Myös vastapuolimaiden hallitusten on sitouduttava tähän.

1.18

Komitea uskoo oman panoksensa olevan korvaamaton ja toivoo voivansa osallistua jatkossakin kaikkiin sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin.

1.19

ETSK:n sääntökehys, työskentelytapa ja jäsenet tuovat sisäisen neuvoa-antavan ryhmän toimintaan ryhtiä ja järjestystä, ja komitea voi auttaa yksilöimään vastaavat toimijat kumppanimaassa, määrittelemään asialistan, järjestämään kokoukset, raportoimaan EU:n toimielimille ja kansalaisyhteiskunnalle sekä varmistamaan vastuuvelvollisuuden toteutumisen.

1.20

ETSK:lle sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin osallistumisesta aiheutuvien kustannusten ennakoidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kolmen vuoden aikana ja kolminkertaistuvan, kun lisäksi tulevat parhaillaan neuvoteltavat vapaakauppasopimukset. Ryhmistä koituu näin ollen komitealle taloudellisiin ja henkilöresursseihin liittyviä haasteita. Komitea pyytää budjettivallan käyttäjiä osoittamaan sille lisämäärärahat, jotka vastaavat komission tämänhetkisiä arvioita menoista, jotka tarvitaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien auttamiseksi hoitamaan kaikki niiltä odotetut tehtävät laadukkaasti.

1.21

ETSK kehottaa ottamaan sisäistä neuvoa-antavaa ryhmää perustettaessa ja sen jäsenmäärästä päätettäessä huomioon seuraavat kriteerit: EU:n ulkokaupan kokonaisvolyymi vuodessa, EU:n investoinnit kumppanimaahan (-maihin), sopimuksen geopoliittinen ja strateginen merkitys sekä asiaan liittyvät kestävyyskysymykset.

1.22

EU:n sisäiset neuvoa-antavat ryhmät raportoivat toiminnastaan pääasiassa Euroopan komissiolle, ja olisi tärkeää, että raportteja voisivat tulevaisuudessa saada myös parlamentti ja neuvosto. ETSK suosittaa säännöllisen ja jäsennellyn vuoropuhelun käymistä EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, komission, ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamenttia varten voitaisiin harkita mekanismia, joka mahdollistaa jäsennellyn ja säännöllisen kuulemisen.

2. Taustaa

2.1

Euroopan parlamentin puhemies on pyytänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen nojalla ETSK:n lausuntoa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnasta (4). Hän toteaa kirjeessään, että useat näkökohdat kaipaavat tarkempaa analysointia ja keskustelua, ja mainitsee esimerkkeinä sisäisten neuvoa-antavien ryhmien resurssitarpeet tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi, kansalaisyhteiskunnan elinten nykyisten organisatoristen ja logististen haasteiden ratkaisemisen, sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien komiteoiden vuorovaikutuksen parantamisen ja mahdolliset muut näkökohdat tilanteen kohentamiseksi nykyisestä.

2.2

Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat yksi keskeinen saavutus, joka saatiin aikaan sisällyttämällä EU:n vapaakauppasopimuksiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut. Ryhmien perustaminen kytkeytyy EU:n kauppapolitiikan lisäksi myös laajemmin siihen, että unionilla on ollut vuonna 2012 annetusta Rio+20-julkilausumasta lähtien vahva poliittinen tahto nivoa kestävä kehitys osaksi kaikkia toimintapolitiikkojaan ja strategioitaan. Komission vuonna 2015 hyväksymällä ”Kaikkien kauppa”-strategialla jatkettiin EU:n kauppapolitiikan avoimuuden ja osallistavuuden lisäämistä mm. syventämällä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa.

2.3

Euroopan komissio esittää 26. helmikuuta 2018 julkaisemassaan epävirallisessa asiakirjassa (5) 15 konkreettista ja toteuttamiskelpoista toimea, joiden avulla voidaan parantaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja. Se ehdottaa mm. sisäisten neuvoa-antavien ryhmien aineellisten neuvonantovaltuuksien laajentamista tulevissa vapaakauppasopimuksissa siten, että ne kattavat koko sopimuksen täytäntöönpanon. Epävirallisessa asiakirjassa todetaan, että tällainen lähestymistapa on tarkoitus ottaa ensiksi käyttöön EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Mercosurin välisissä vapaakauppasopimuksissa ja sen jälkeen osaksi komission normaalia neuvottelukäytäntöä.

2.4

EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Mercosurin väliset sopimukset ovat assosiaatiosopimuksia, ja ne sisältävät siten myös poliittisen ja yhteistyötä koskevan pilarin, jotka ovat molemmat ulkosuhdehallinnon neuvottelemia. EU on ehdottanut lähestymistapaa, jossa sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ja kansalaisyhteiskuntafoorumit toimivat limittäin assosiaatiosopimuksen yleisissä puitteissa ja kauppaa koskevan osion puitteissa. Itsenäisissä vapaakauppasopimuksissa esimerkiksi Indonesian, Australian tai Uuden-Seelannin kanssa lähestymistapa olisi sitä vastoin yksinkertaisempi, ja se kattaisi koko vapaakauppasopimuksen. Komission kanssa käydyissä keskusteluissa korostettiin sitä seikkaa, että kansalaisyhteiskuntaa koskevat määräykset muotoillaan avoimiksi ja kansalaisyhteiskunta voi ottaa kantaa mihin tahansa kysymykseen – myös kysymyksiin, jotka eivät liity kestävään kehitykseen.

2.5

ETSK on jo antanut useita lausuntoja (6) kaupasta ja kestävästä kehityksestä ja kehottanut tehostamaan näiden näkökohtien seurantamekanismia sekä esittänyt suosituksia siitä, miten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa voitaisiin parantaa. Lausunnossaan aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”ETSK kehottaa nimenomaisesti antamaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tehtäväksi seurata kauppasopimusten kaikkien osioiden vaikutusta ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin ja ympäristöä koskeviin oikeuksiin sekä laajentamaan tehtävänantoa niin, että se kattaa myös kuluttajien edut ja sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Komitea pitää niin ikään erittäin ilahduttavana, että vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta annetaan jatkossa kertomus joka vuosi.

2.6

Vuonna 2014 voimaan tullut EU:n ja Cariforumin talouskumppanuussopimus ja vuonna 2011 voimaan tullut EU:n ja Korean vapaakauppasopimus olivat ensimmäiset sopimukset, joissa määrättiin kansalaisyhteiskuntaa edustavan neuvoa-antavan elimen perustamisesta seuraamaan sopimukseen sisältyvän kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa. Samaa lähestymistapaa on noudatettu sittemmin kaikissa EU:n tekemissä sopimuksissa (Keski-Amerikka, Kolumbia, Peru ja Ecuador, Georgia, Moldova, Ukraina ja Kanada). Tällä hetkellä toimii kahdeksan sisäistä neuvoa-antavaa ryhmää, joihin osallistuu yhteensä 27 ETSK:n jäsentä, ja vuoteen 2021 mennessä odotetaan perustettavan viisi uutta ryhmää. Tulevaisuudessa ryhmiä saatetaan perustaa vielä lisää sikäli kuin esim. Australian ja Uuden-Seelannin kanssa jo meneillään olevat neuvottelut vapaakauppasopimuksista saadaan päätökseen tai nykyisiä sopimuksia tarkistetaan.

2.7

Nykyisiin sopimuksiin liittyvissä sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä kansalaisyhteiskunnan intressit voivat olla tasapuolisesti edustettuina kolmen alaryhmän kautta: työnantajat, ammattiliitot ja muut eturyhmät (mm. ympäristö- ja kuluttajajärjestöt ja muut asianomaiset sidosryhmät). Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenet ovat keskeisten eurooppalaisten talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden sekä ympäristöjärjestöjen, kuluttajien, maataloustuottajien ja muiden kolmannen sektorin eturyhmien edustajia. ETSK:lla on ryhmissä pysyvä jäsenyys.

3. Yleistä

3.1

ETSK toteaa, että kauppa edistää talouskasvua ja laajassa mielessä talouden kehitystä, ja kannattaa tämän perusteella EU:n kauppasopimusten määrän lisäämistä. Vapaakauppasopimusten hyödyistä ja haitoista, näiden hyötyjen ja haittojen jakautumisesta eri maille ja sidosryhmille sekä siitä, edistävätkö sopimukset sosiaalista kehitystä ja ympäristönsuojelua, käydään kuitenkin kiivasta keskustelua. EU:lta vaaditaan nykypäivänä vapaakauppasopimuksiin liittyvissä kysymyksissä yhä painokkaammin rakentavaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. EU:n nykyisin sopimusten yhteydessä käyttämiin mekanismeihin kuuluvat sisäiset neuvoa-antavat ryhmät, neuvoa-antavat sekakomiteat, erilaiset kansalaisyhteiskuntafoorumit sekä yhteiset kansalaisyhteiskunnan foorumit. Kuulemismekanismien laajan kirjon vuoksi niistä on jossakin mielessä hankala rakentaa tehokkaita ja hyvin toimivia järjestelmiä (7). EU:n kauppapolitiikasta keskustellaan kansalaisyhteiskunnan kanssa lisäksi julkisissa kuulemisissa, kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun kaltaisten järjestelyjen yhteydessä ja (kauppapolitiikan pääosaston pyynnöstä perustetun) EU:n kauppasopimuksia käsittelevän asiantuntijaryhmän välityksellä.

3.2

ETSK:n toimintaa ja kokoonpanoa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan virallisena edustajana vahvistettiin Lissabonin sopimuksella. Komitean on tarkoitus toimia yhdessä muiden unionin elinten kanssa osallistavan demokratian ja kansalaisvuoropuhelun välineenä EU:n tasolla. ETSK välittää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä EU:n kauppapolitiikasta virallisesti lausunnoissaan ja tämän lisäksi myös muilla keinoin. Valmiutensa huomioon ottaen komitea pyytää, että sitä kuullaan, kun EU neuvottelee assosiaatio-, talouskumppanuus- ja vapaakauppasopimuksia.

3.3

Kaikkien nykyisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien sihteeristönä toimivalla ETSK:lla, jolla on myös pysyvä jäsenyys ryhmissä, on laajalti ensi käden tietoa kansalaisyhteiskunnan suorittaman seurannan eduista ja sen vaikutuksista kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoon. Osa siitä opista, jota nykyisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työskentelystä on saatu, pätee soveltuvin osin myös silloin, kun ryhmien toimivaltuudet ulotetaan sopimusten muihin lukuihin. ETSK pitää samalla kuitenkin tärkeänä pohtia asiaa tarkemmin ja haluaa esittää suosituksia sisäisten neuvoa-antavien ryhmien merkityksestä, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, kokoonpanosta, työskentelytavasta, toimikauden kestosta sekä hallinnollisista ja taloudellisista näkökohdista.

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien merkitys

3.4

ETSK kannattaa kestävää kehitystä käsitteen kolmessa toisiinsa kytkeytyvässä ja toisiaan vahvistavassa ulottuvuudessa: talouden, sosiaalisten seikkojen ja ympäristön suhteen. On selvää, että kansainvälistä kauppaa voidaan käydä vain ottaen huomioon kestävä kehitys, ympäristönsuojelu, työntekijöiden sosiaalinen suojelu sekä kansalaisten ja kuluttajien oikeudet. Sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilu kilpailu kaikkien näiden näkökohtien osalta.

3.5

Kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen on yleisesti ottaen auttanut tekemään kauppasopimusten taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista myönteisempiä. Ratkaisevaa on lisäarvo, jota näiden toimijoiden osallistumisesta EU:n vapaakauppasopimusten seurantaan saadaan, kuten Korean kohdalla aikaan saatu konkreettinen edistys on osoittanut (8). On syytä muistaa, että vakiintunut vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on eurooppalaisen elämäntavan ja työelämän ominaispiirre, mutta on myös tunnustettava, etteivät unionin kumppanit aina täysin sitoudu siihen. ETSK katsoo, että sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä pitäisi olla jatkossakin neuvoa-antava, konsultatiivinen, vastuullinen ja riippumaton rooli EU:n sopimusten seurannan ja arvioinnin yhteydessä. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen lisää myös merkittävästi sopimusten strategista arvoa, johon kuuluu tänä päivänä muutakin kuin vain kauppaan liittyviä hyötyjä.

3.6

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tapaisten rakenteiden kautta tapahtuvan sidosryhmäosallistumisen keskeisiä saavutuksia on kansalaisyhteiskunnan prosessien vahvistuminen ja sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, jotka saavat vain vähän tai ei lainkaan tunnustusta maidensa hallituksilta. Näin on erityisesti sellaisten kumppanimaiden kohdalla, jotka ymmärtävät kansalaisyhteiskunnan roolin toisin kuin EU tai joilla on vähemmän kehittyneet kansalaisyhteiskunnan kuulemiskäytännöt. Etenkin silloin, kun kauppakumppani on kehitysmaa, sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustaminen on useasti antanut ratkaisevan tärkeää asiantuntemusta omaaville sidosryhmille aiempaa enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollistanut alhaalta ylöspäin suuntautuvan ongelmanratkaisun vuoropuhelun, yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta (9).

3.7

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä voidaan saada toimintapoliittisesti merkittävä panos, joka auttaa varmistamaan vapaakauppasopimusten lausekkeiden täytäntöönpanon innovatiivisen, tehokkaan ja onnistuneen seurannan, vaikka täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä ei olisikaan. Kaupan yhteydessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehtävänä on tässä tapauksessa edistää käytännönläheistä, joustavaa ja sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustamismaan erityisoloihin mukautettua tapaa tarkastella kestävää kehitystä. Kumppanimaiden ja EU:n välillä tähän liittyen järjestettävä sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteinen työskentely voi olla tärkeää niin ongelmien yksilöimiseksi kuin niiden ratkaisemiseen tähtäävien julkisten toimien esittämiseksi.

3.8

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien olisi painotettava erityisesti muun muassa sitä, että osapuolet ratifioivat työelämän perusnormit ja ILO:n keskeiset yleissopimukset sekä monenväliset ympäristösopimukset ja noudattavat niitä. Ryhmien tulee kohdistaa erityishuomiota tiettyjen ratkaisevan tärkeiden säädösten täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, työmarkkinavuoropuhelua, sosiaalista suojelua, terveyttä ja turvallisuutta sekä työsuojelutarkastuksia koskevat säädökset.

3.9

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kautta tapahtuva kansalaisyhteiskunnan osallistuminen auttaa ylläpitämään ja parantamaan kuluttajansuojaa, edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja takaa omalta osaltaan kestävyystavoitteiden täysimääräisen noudattamisen. Se antaa myös mahdollisuuden tarkastella pienille ja keskisuurille yrityksille tarjoutuvia mahdollisuuksia. Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat niin ikään tarkkailla mahdollisia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia sukupuolten yhtäläisiin mahdollisuuksiin, vammaisten ja muiden vähemmistöjen oikeuksiin sekä yleishyödyllisten palvelujen tasapuoliseen saatavuuteen. Kuluttajajärjestöt ovat ilmaisseet tukensa EU:n vapaakauppasopimuksille ja vaatineet kuluttajansuojan takaamista myös markkinoiden vapauttamisen jälkeen. Kuluttajat ovat ehdottaneet kuluttaja-asioita käsittelevän luvun lisäämistä EU:n tuleviin sopimuksiin. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien laajennetut seurantavaltuudet antaisivat kuluttajajärjestöille mahdollisuuden seurata tiiviimmin kuluttaja-asioihin keskittyvän luvun täytäntöönpanoa.

3.10

Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat auttaa määrittämään täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten tärkeysjärjestyksen. Kuten Euroopan komissio osoittaa kertomuksessaan kaupan ja investointien esteistä, protektionismin eri muodot yleistyvät yleistymistään, mikä vaikuttaa haitallisesti EU:n toimijoihin. Jos määräyksiä huomataan rikotun tai täytäntöönpanon havaitaan olevan epätyydyttävää, sisäinen neuvoa-antava ryhmä tarjoaa talouden toimijoille lisäkanavan parantaa tietoisuutta ruohonjuuritason ongelmista. Ryhmä voi herätellä muita huomaamaan, millaisia yhteyksiä vapaakauppasopimusten etuusjärjestelyjen käyttöasteen ja markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan kirjattujen kaupan esteiden välillä mahdollisesti on. Hiljattain julkaistun raportin (10) mukaan etenkin pienet ja keskisuuret yritykset saattavat jättää vapaakauppasopimuksiin liittyvät tullietuudet usein käyttämättä, minkä laajuutta voi olla hankala mitata. ETSK haluaa tässäkin yhteydessä korostaa taloudellisen ulottuvuuden ja tullien täytäntöönpanotavan elimellistä yhteyttä työpaikkojen suojelemiseen ja niiden synnyn edistämiseen.

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimivaltuuksien laajentaminen

3.11

Koska kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta saadaan edellä mainittuja etuja, ETSK odottaa, että sisäisen neuvoa-antavan ryhmän suorittaman seurannan ulottaminen koko sopimukseen ja sopimuksen kaikkiin puoliin, myös muihin kuin kestävään kehitykseen liittyviin näkökohtiin, kuitenkin niin, että kestävään kehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota, täydentäisi omalta osaltaan Euroopan komission ponnisteluja EU:n solmimien vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon parantamiseksi. Kyseisten ryhmien ennakoidaan epäkohtiin puuttuessaan lisäävän kansalaisyhteiskunnan laajempien piirien tietoisuutta sääntöihin perustuvan, kestäväpohjaisen ja solidaarisen vapaakaupan hyödyistä. Vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa on ratkaisevan tärkeää seurata, jotta voidaan osoittaa, millaista hyötyä ja haittaa sopimuksista on yrityksille, työntekijöille, kuluttajille ja yleensä kansalaisille. Ryhmät voivat lisäksi tuottaa todellisuuteen pohjautuvaa tietoa ja edistää objektiivista suhtautumista kauppasopimuksiin.

3.12

Kun toimivaltuudet ulotetaan myös sopimuksen liiketoiminnallisiin puoliin, kumppanimaiden on hyvin todennäköisesti helpompi hyväksyä kansalaisyhteiskunnan suorittama seuranta ja sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustaminen nopeutuu (11). Sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä tulee olla edellytykset (sopiva kokoonpano, työskentelytapa jne.) käsitellä asianmukaisesti erilaisia vapaakauppasopimusten eri lukuihin liittyviä kysymyksiä ja valmiudet kutsua mukaan tarvittavia kansalaisyhteiskunnan edustajia. ETSK katsoo, että seurannan laajentaminen koko sopimuksen kattavaksi edellyttää priorisointia, jotta toimia toteutetaan siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Tässä yhteydessä tulee pitää kiinni siitä, että sisäisen neuvoa-antavan ryhmän työohjelmassa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki etunäkökohdat.

3.13

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei toimivaltuuksien laajentamisen yhteydessä ole edelleen tehostettu seurantamekanismia, jotta voitaisiin taata käytännössä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanokelpoisuus, mikä on komitean mielestä ratkaisevan tärkeää. On niin ikään harmillista, ettei tässä yhteydessä ole vahvistettu sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tärkeää roolia sen varmistajina, että sitoumuksista laistaminen havaitaan ja siihen puututaan tehokkaasti.

4. Erityiset kysymykset

Kumppanimaissa toimivat sisäiset neuvoa-antavat ryhmät

4.1

Unionin ulkopuolisten maiden kanssa on erityisen tärkeää toimia niin, että molemmat osapuolet kunnioittavat ja ymmärtävät toisiaan. Lukuisat hallitukset ovat hyvin haluttomia neuvottelemaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja ja perustamaan kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismia. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvien näkökohtien täytäntöönpanon seurantaan on monissa maissa järjestetty usein eri tavalla kuin EU:ssa. Esimerkiksi Kanada on perustamassa kahta sisäistä neuvoa-antavaa ryhmää: toisen ympäristöasioita varten ja toisen työelämäkysymyksiä varten. Sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustaminen on vähittäinen prosessi, joka edellyttää EU:lta toimia vastapuolen auttamiseksi osallistamaan kansalaisyhteiskuntaa. ETSK pitää kumppanimaiden kanssa yhteisiä sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä äärimmäisen tärkeinä. Komitea kehottaa perustamaan kaikkien tulevien sopimusten yhteyteen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteisen elimen (kumppanimaan kanssa yhteinen kansalaisyhteiskuntaa edustava elin) sen sijaan, että perustettaisiin ainoastaan kummankin osapuolen omat sisäiset neuvoa-antavat ryhmät (12). Jos käytössä on – kuten EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen tapauksessa – jo muita mekanismeja, joiden kautta kansalaisyhteiskunta voi ilmaista mielipiteensä, ne on kuitenkin olennaisen tärkeää säilyttää, koska luottamuksen ja asianmukaisten toimintaedellytysten luominen vie vuosia.

4.2

Suurimpia puutteita, joista osa on mainittu ETSK:n aiemmissa lausunnoissa, ovat edustettuina olevien tahojen epäsuhta, vakavat viivästykset, vastapuolimaan hallitukselta saatavan poliittisen ja taloudellisen tuen puute ja tietyssä maassa edustavimmiksi katsottavien organisaatioiden poissulkeminen. Nämä ovat edelleen selkeitä esteitä kunnollisen vastapuolen muodostumiselle. Jos olemassa olevien, edustukseltaan kattavien ja tasapainoisten alueellisten kansalaisyhteiskunnan rakenteiden sijasta valitaan kansallisia organisaatioita (kuten Keski-Amerikan ja Mercosurin tapauksessa), kansalaisyhteiskunnan on vaikeampi työskennellä yhdessä aluetasolla ja myös alueellinen yhteenkuuluvuus kärsii.

4.3

EU:n on pyrittävä diplomaattisesti mutta määrätietoisesti saamaan vastapuolimaat vakuuttuneeksi tarpeesta perustaa sopimuksen mukaisesti sisäiset neuvoa-antavat ryhmät, jotka ovat sekä tasapainoisia että edustukseltaan kattavia. Komission, ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja sen eri elinten sekä ETSK:n tulee koordinoida toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kokoonpano ja edustavuus

4.4

Sisäisistä neuvoa-antavista ryhmistä tekee merkityksellisen myös niiden kokoonpano ja erityisesti jäsenistön edustavuus ja asiantuntemus. Nämä ovat keskeisiä näkökohtia, joihin on kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessakin ja joita on edelleen edistettävä unionin ulkopuolisissa maissa ja joista on huolehdittava, kun jäseniä valitaan. ETSK odottaa, että siltä pyydetään näkemyksiä valintamenettelyn parantamisesta. On taattava, että kansalaisyhteiskunnan eturyhmät ovat ryhmissä tasapuolisesti edustettuina. Tarkoituksena on varmistaa, ettei mikään yksittäinen sidosryhmä tai sidosryhmien alaryhmä hallitse keskusteluja tai asialistaa vaan käsiteltäväksi otetaan kaikkien alaryhmien ehdottamia kysymyksiä.

Tehokkuus ja vaikuttavuus sekä logistiikkaan ja työskentelyn järjestämiseen liittyvät haasteet

4.5

Jäsenten pieni määrä (yleensä enintään kuusi alaryhmää kohden) ja sovellettavat toimintatavat varmistavat sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden. ETSK suosittelee, että sisäiset neuvoa-antavat ryhmät kokoontuvat EU-tasolla vähintään kaksi kertaa vuodessa ja että ryhmien välisten tapaamisten asema vahvistetaan virallisesti tulevissa sopimuksissa, jotta tällaisia kokouksia voidaan pitää kahdesti vuodessa (toinen niistä on pidettävä kasvotusten, mutta toinen voitaisiin logistisista ja taloudellisista syistä järjestää videoneuvotteluna). ETSK kehottaa neuvottelijoita ottamaan oppia muiden vapaakauppasopimusten yhteydessä saaduista kokemuksista, kun kukin osapuoli on luonut sisäiset neuvoa-antavat ryhmät vailla mahdollisuutta virallistettuun keskinäiseen vuoropuheluun sopimusten puitteissa. Tämän mallin selkeät rajoitukset ovat käyneet ilmi. ETSK katsoo, että nykyisten sopimusten osapuolten olisi tunnustettava virallisesti sopimuksiin liittyvien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välisten tapaamisten järjestäminen. Tällaisissa tapaamisissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka osallistuvat omissa maissaan säännöllisesti seurantatoimiin, voivat keskustella täytäntöönpanon ongelmakohdista. Kun sisäiselle neuvoa-antavalle ryhmälle määritellään tavoitteet ja yhteinen työohjelma, sen jäsenten on helpompi arvioida saavutettua edistystä, laatia yhteisiä suosituksia ja raportoida toimielimille ja laajemmin kansalaisyhteiskunnalle. Näin varmistetaan avoimuus, vastuuvelvollisuus ja jatkuvuus.

4.6

Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien parempi koordinointi nostaa kansalaisyhteiskunnan suorittaman seurannan laatua. Koska kuhunkin sisäiseen neuvoa-antavaan ryhmään kertyy paljon tietämystä, ETSK suosittaa, että Brysselissä järjestetään vuosittain kaikille sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenille avoin EU-tason konferenssi, jossa jäsenet voivat jakaa omissa ryhmissään saamiaan kokemuksia.

4.7

Tulevien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kokoonpanon pitäisi olla ryhmien työohjelmaan kuuluvien aiheiden mukainen. Tämä edellyttää sellaisten organisaatioiden osallistumista, joilla on teknistä asiantuntemusta kauppasopimusten kaikista puolista ja asiaan liittyviä välittömiä intressejä. Jotta sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat seurata asianmukaisesti kaikkia vapaakauppasopimuksiin liittyviä näkökohtia, ryhmien sisällä on oltava riittävästi asiantuntemusta ja niiden on myös kyettävä laajentamaan osallistujakuntaa ja konsultoimaan ulkopuolisia sidosryhmiä. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien tulee myös voida järjestää joka vuosi kuuleminen. Yhteistyö jäsenvaltiotason virallisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien elinten eli ETSK:ta vastaavien kansallisten organisaatioiden kanssa on tervetullut lisä vuoropuhelun laajentamiseksi Brysselin ulkopuolelle ja laajemman yleisön saavuttamiseksi, sillä nykyinen järjestelmä suosii Brysselissä toimivia organisaatioita.

4.8

Useiden eri elinten perustaminen saman sopimuksen puitteissa hämmentää EU:n kauppakumppaneita (13) ja on rasite sekä unionin ulkopuolisille maille että ETSK:lle. Kansalaisyhteiskunnalle on tarpeetonta ja tehotonta varata edustus sekä assosiaatiosopimuksen yleisissä puitteissa että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun puitteissa. Esimerkiksi Moldovan, Georgian ja Ukrainan kanssa solmittuihin assosiaatiosopimuksiin liittyen on perustettu kaksi eri toimirakennetta: sopimuksen poliittisessa pilarissa kansalaisyhteiskuntafoorumi, joka on toimivaltainen kaikissa sopimukseen liittyvissä asioissa, ja kauppaa koskevassa pilarissa sisäinen neuvoa-antava ryhmä. ETSK kehottaa EU:ta luomaan yhteiset kuulemismekanismit, joita voidaan käyttää kaikissa tulevien assosiaatiosopimusten pilareissa alkaen Chilen ja Meksikon kanssa tehdyistä sopimuksista, jotka neuvotellaan uudelleen, sekä tulevasta sopimuksesta Mercosurin kanssa.

4.9

On havaittu, että sisäisen neuvoa-antavan ryhmän raportoimia määräysten rikkomisia ei ole aina otettu ripeästi käsittelyyn. Olisi luotava raportointimekanismi, jonka avulla tulevissa sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä edustettuina olevat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat ilmoittaa täytäntöönpano-ongelmista tai esittää parannusehdotuksia. ETSK katsoo niin ikään, että ryhmien puheenjohtajien olisi voitava esitellä ryhmien näkemyksiä kaupan ja kestävän kehityksen komiteoille, jotka olisi velvoitettava vastaamaan ryhmien esille nostamiin kysymyksiin ja suosituksiin kohtuullisen ajan kuluessa. ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on sitoutunut perustamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tulevaa täytäntöönpanoa varten jäsennellyn, läpinäkyvän ja aikaperustaisen valitusmekanismin. Tämä sitoumus olisi myös otettava huomioon tulevassa lähestymistavassa.

Avoimuuden lisääminen ja viestintästrategia

4.10

ETSK tekee ennen kansalaisyhteiskuntaa edustavien elinten perustamista paljon sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja sekakomiteoiden muodostamiseen liittyvää pohjatyötä hyvissä ajoin ennen kuin sopimusta aletaan soveltaa. Näin on ollut erityisesti Keski-Amerikan, Kanadan, Japanin, Chilen, Mercosurin ja Ukrainan kohdalla: komitean jäsenet ovat solmineet yhteyksiä vastapuolimaiden organisaatioihin ja valtaapitäviin ja muistuttaneet tarpeesta valmistautua tulevaan yhteiseen työskentelyyn. Euroopan parlamentin, kauppapolitiikan pääosaston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi tukea komitean ponnisteluja, jotta kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saavat tiedon tarpeesta perustaa kyseiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ja jotta nämä saadaan toimintakuntoisiksi mahdollisimman pian sopimuksen voimaantulon jälkeen.

4.11

ETSK suosittelee, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien perustamisen jälkeen järjestetään tiedotuskampanja niiden näkyvyyden takaamiseksi ja että ryhmien verkkosivustoille lisätään säännöllisesti ajankohtaisia kokousasiakirjoja, kuten esityslistoja ja pöytäkirjoja. Tätä tarkoitusta varten voitaisiin perustaa verkkoalusta, joka helpottaa EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välistä tietojenvaihtoa. Myös sosiaalista mediaa olisi hyödynnettävä.

Tarvittavat resurssit

4.12

Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat tähän mennessä saaneet rahoitusta ja henkilöresursseja toimintansa tukemiseksi sekä ETSK:lta että Euroopan komissiolta. Komissio on varannut vuodesta 2018 alkaen kolmen vuoden ajaksi kolmen miljoonan euron määrärahat. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien logistiset kokousjärjestelyt hoitaa ulkopuolinen toimeksisaaja.

4.13

Tulevien sopimusten täytäntöönpanoa varten – etenkin kumppanimaiden hallitusten täytäntöönpanotoimiin – olisi osoitettava taloudellista lisätukea. EU:n toimielinten olisi nostettava asia aika ajoin esille kumppanimaiden hallitusten kanssa, jotta voitaisiin yhdessä etsiä pidemmällä aikavälillä kestäväpohjaisia ratkaisuja. ETSK katsoo, että sopimusteksteihin olisi sisällytettävä selkeä sitoumus antaa perustettaville kansalaisyhteiskunnan elimille riittävä rahoitus sekä poliittista ja logistista tukea. Myös vastapuolimaiden hallitusten on sitouduttava tähän.

5. ETSK ja sisäiset neuvoa-antavat ryhmät

5.1

ETSK tukee sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä Euroopan komission pyynnöstä jäsenistönsä ja sihteeristönsä välityksellä. Komitea pitää omaa panostaan hyödyllisenä ja toivoo voivansa osallistua jatkossakin kaikkiin sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin. Se suosittaa, että ryhmien jäsenet nimetään vakauden ja jatkuvuuden takaamiseksi viiden vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtajiston jäsenten olisi kuitenkin vaihduttava kahden ja puolen vuoden välein.

5.2

ETSK tuo sisäisen neuvoa-antavan ryhmän toimintaan ryhtiä ja järjestystä, ja se voi auttaa yksilöimään vastaavat toimijat kumppanimaassa, määrittelemään asialistan, järjestämään kokoukset, raportoimaan EU:n toimielimille ja kansalaisyhteiskunnalle sekä varmistamaan vastuuvelvollisuuden toteutumisen. Komitealla on siksi parhaat edellytykset toimia ryhmien puheenjohtajana, ja se ehdottaakin, että tuleviin vapaakauppasopimuksiin sisällytetään määräykset ETSK:n puheenjohtajuudesta EU:n sisäisissä neuvoa-antavissa ryhmissä.

5.3

5.4

Ryhmistä koituu näin ollen komitealle taloudellisiin ja henkilöresursseihin liittyviä haasteita. Kaikkien nykyisten ja tulevien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vuotuiset kustannukset saattavat arvioiden mukaan nousta peräti 24 prosenttiin jäsenille varatusta ”ulkosuhteet”-erityisjaoston (REX) budjetista.

5.5

REX-erityisjaostoon tarvitaan myös lisää henkilöstöä, ja sen virkamatkamäärärahoja on korotettava. ETSK:n ja Euroopan komission (kauppapolitiikan pääosaston) tekemän sopimuksen perusteella komitean REX-erityisjaosto tarjoaa perustetuille EU:n sisäisille neuvoa-antaville ryhmille sihteeristöpalvelut ja pitää yllä yhteyksiä kumppanimaiden vastaaviin ryhmiin asioissa, jotka liittyvät vuotuisiin yhteistapaamisiin ja istuntojen välillä tehtävään yhteistyöhön.

5.6

ETSK haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sen henkilöstön suorittama avustava työ helpottaa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työskentelyä laajemminkin kuin vain järjestelykysymysten osalta. Kyseiset ryhmät hyötyvät laajasta kokemuksesta, jota komitean henkilöstöllä on kansalaisyhteiskunnan kuulemisen tukemisesta sekä EU:ssa että unionin ulkopuolisissa maissa tai unionin ulkopuolisilla alueilla (REX-erityisjaoston sihteeristö hallinnoi tällä hetkellä 17:ää EU:n ulkopuolisten maiden kanssa yhteistä elintä). Sihteeristö

—	tarjoaa jäsenille neuvontaa heidän työskentelyynsä liittyvissä toimintapoliittisissa kysymyksissä

—	avustaa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien puheenjohtajia kokousten esityslistojen laadinnassa ja pitää pöytäkirjaa kokouksista

—	antaa neuvoja siitä, keitä voitaisiin kutsua puhujiksi ja asiantuntijoiksi ja mitä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita voitaisiin kutsua mukaan

—	valmistelee kokousasiakirjat ja huolehtii osaltaan siitä, että sisäisen neuvoa-antavan ryhmän jäsenet saavat jatkuvasti tietoa heidän kannaltaan kiinnostavista aiheista

—	hyödyntää yhteysverkostojaan muissa EU:n toimielimissä ja kansainvälisissä järjestöissä edistääkseen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja kyseisten instituutioiden välistä vuorovaikutusta.

Sihteeristönä toimiminen nielee kuitenkin koko ajan enemmän taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja.

5.7

ETSK on kiitollinen Euroopan parlamentille siitä, että se esitti jäsen- ja henkilöstömäärärahojen korottamista vuosina 2017 ja 2018, ja toivoo parlamentilta vastaavaa tukea myös tulevaisuudessa. Komitea pyytää budjettivallan käyttäjiä osoittamaan sille lisämäärärahat, jotka vastaavat komission tämänhetkisiä arvioita menoista, jotka tarvitaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien auttamiseksi hoitamaan kaikki niiltä odotetut tehtävät laadukkaasti.

5.8

Koska resurssit ovat rajalliset, osallistujamääräksi on asetettava sisäistä neuvoa-antavaa ryhmää alun perin muodostettaessa kolme ETSK:n jäsentä tavallisen ryhmän tapauksessa ja kuusi jäsentä vain poikkeustapauksissa, kuten silloin, kun on kyse

—	sisäisestä neuvoa-antavasta ryhmästä sellaisen maan tai alueen kanssa, jonka kanssa EU käy kauppaa yhteensä yli 100 miljardin euron arvosta vuodessa

—	tai jonne on tehty yli 100 miljardin euron EU-investoinnit

—	tai joka on geopoliittisesti ja strategisesti erittäin tärkeä

—	tai johon liittyy erityisen merkittäviä kestävyysnäkökohtia.

Samoja kriteereitä voitaisiin käyttää, kun harkitaan, perustetaanko sisäinen neuvoa-antava ryhmä vai ei. EU:lla on kauppasopimuksia 69 maan ja maailman alueen kanssa. Kaikkia niitä varten ei tarvitse perustaa sisäistä neuvoa-antavaa ryhmää.

ETSK ja EU:n toimielimet

5.9

Sisäisillä neuvoa-antavilla ryhmillä on erilainen rooli EU:ssa ja kumppanimaissa. EU:n sisäiset neuvoa-antavat ryhmät raportoivat toiminnastaan pääasiassa Euroopan komissiolle, ja olisi tärkeää, että raportteja voisivat tulevaisuudessa saada myös parlamentti ja neuvosto. Euroopan parlamentille raportoidaan tällä hetkellä epävirallisesti ja tapauskohtaisesti joko kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) tai suhteista unionin ulkopuolisiin maihin vastaavien EP:n valtuuskuntien pyynnöstä. Voitaisiin harkita mekanismia, joka mahdollistaa jäsennellymmän ja säännöllisen kuulemisen.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”( EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti EU:n ja Mercosur-maiden assosiaatiosopimusta”, tekstijakso 6 (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 9).

(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”(EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

(4) Euroopan parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin kirje Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajalle Luca Jahier’lle, 11. lokakuuta 2018.

(5) Komission yksiköiden epävirallisessa asiakirjassa Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/february/tradoc_156618.pdf) luodaan katsaus EU:n jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käydyn keskustelun tuloksiin.

(6) ETSK:n lausunnot aiheista ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”(EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27), ”Kohti EU:n ja Mercosur-maiden assosiaatiosopimusta”(EUVL C 283, 10.8.2018, s. 9) ja ”EU:n ja Korean vapaakauppasopimus – Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku”(EUVL C 81, 2.3.2018, s. 201).

(7) Aihetta käsitellään tarkemmin kohdassa 4.8.

(8) Vrt. kauppapolitiikan pääosaston vuonna 2018 Korean hallitukselle esittämät viralliset keskustelut ammattiyhdistysoikeuksien tilanteesta ja tiettyjen ILO:n yleissopimusten ratifioinnin puutteesta Koreassa. EU:n sisäinen neuvoa-antava ryhmä on pyytänyt tätä toistuvasti.

(9) Damien Raess, s. 13.

(10) UNCTADin ja Ruotsin kauppakollegion laatima raportti.

(11) Korean kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa havaittiin vuonna 2018 esimerkiksi ongelmia, jotka liittyvät ILO:n yleissopimusten ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, Koreaan suuntautuvaan naudanlihan vientiin, teollis- ja tekijänoikeuksien perusteella maksettaviin korvauksiin, sääntelykehykseen, elektroniikka-, auto- ja koneteollisuuden markkinoille pääsyyn sekä tullimenettelyjen parantamiseen. Muiden vapaakauppasopimusten yhteydessä on luonnollisesti omat ongelmansa.

(12) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti EU:n ja Mercosur-maiden assosiaatiosopimusta”, tekstijakso 6 (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 9).

(13) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”(EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/38

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksessa sovellettavan lopullisen arvonlisäverojärjestelmän toimintaa koskevien yksityiskohtaisten teknisten toimenpiteiden käyttöönoton osalta”

(COM(2018) 329 final – 2018/0164 (CNS))

(2019/C 159/05)

Esittelijä: Krister ANDERSSON

Toinen esittelijä: Giuseppe GUERINI

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 11.7.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	163/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen korvata yli 25 vuotta sitten käyttöön otettu ja edelleen voimassa oleva jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksessa sovellettava siirtymäkauden alv-järjestelmä. On ratkaisevan tärkeää siirtyä siirtymäkauden järjestelmästä eteenpäin, jotta voidaan toteuttaa määräpaikkaperiaatteeseen perustuva yritysten välisen tavarakaupan alv-järjestelmä. Kyse on myös tärkeästä edistysaskeleesta, joka osoittaa EU:n sisämarkkinoiden vahvistuvan jatkuvasti.

1.2

ETSK kehottaa jälleen kerran (1) komissiota tutkimaan, millä tavoin niin palvelut kuin tavaratkin kattava yhteinen järjestelmä saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Näin voitaisiin vähentää ongelmia, joita kahden erillisen järjestelmän olemassaolosta on odotettavissa. Komissio on kuitenkin toistuvasti puolustanut asteittaista kaksivaiheista siirtymistä uuteen järjestelmään: ensimmäinen vaihe koskee tavaroita ja tulevaisuudessa toteutettava toinen vaihe palveluja.

1.3

ETSK korostaa, että on tärkeää jatkaa työtä toisen vaiheen toteuttamiseksi, sillä tavaroiden ja palvelujen samanlainen kohtelu arvonlisäverotuksessa edistäisi paremmin kasvua ja tarjoaisi tehokkaampaa suojaa petoksia vastaan.

1.4

ETSK korostaa, että vaikka komission ehdotus on kattava ja hyvin laadittu, eräät kysymykset jäävät edelleen auki. Ehdotetulle järjestelmälle olisi itse asiassa hyötyä siitä, että luottotappioita koskevista säännöistä ja palautusten käsittelystä arvonlisäveron erityisjärjestelmässä annettaisiin selkeät säännökset tai että niitä selkeytettäisiin. Lisäksi sellaisille käsitteille kuin ”markkinapaikka” ja ”alustat” voitaisiin esittää ja kehittää uusia määritelmiä.

1.5

ETSK toteaa, että ehdotetulla järjestelmällä on rajatylittävää yritysten välistä tavaroiden luovutusta koskevan alv:n vuoksi vaikutuksia kassavirtaan: se merkitsee myyjän kassavirtaan tuloja ja ostajan kassavirtaan menoja. Pääomakustannukset ovat kuitenkin yleisesti suurempia, koska alv:n palauttamisaika on aina pidempi kuin aika, jonka myyjä pidättää alv:n. Lisäksi palautusajat ovat arvonlisäveron erityisjärjestelmässä erilaisia, mikä johtuu jäsenvaltioiden raportointijaksoista, paikallisten veroviranomaisten soveltamasta veronmaksuajasta ja siitä, miten tehokkaasti veroviranomainen palauttaa alv:n ostajan maahan.

1.6

ETSK kehottaa selvittämään näitä näkökohtia tarkemmin, jotta voidaan välttää kielteiset vaikutukset sisämarkkinoihin ja huolehtia rakenteilla olevan uuden alv-järjestelmän varmuudesta ja ennakoitavuudesta ja siten vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita.

1.7

ETSK kehottaa ottamaan kaikissa jäsenvaltioissa käyttöön selkeät ja oikeasuhteiset ”luotettavaksi tunnustettua verovelvollista” koskevat kriteerit, jotta mahdollisimman monet voisivat saada luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman. Määräpaikkaperusteisen uuden järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi kannattaisi yhdenmukaistaa määräajat, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on käsiteltävä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemaa koskevat hakemukset. Jäsenvaltioiden pitäisi käsitellä tällaiset hakemukset ripeästi, jotta yritykset voisivat jatkaa toimintaansa ilman epävarmuudesta johtuvia tarpeettomia keskeytyksiä, viivästyksiä ja hallinnollisia rasitteita. Lisäksi Euroopan komission olisi valvottava tarkasti luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman toimivuutta, jotta voidaan välttää mahdolliset väärinkäytökset ja yhdenmukaisen sääntelyn puuttuminen erityisesti ensimmäisten soveltamiskuukausien aikana.

1.8

ETSK korostaa, että arvolisäveron erityisjärjestelmän toiminta on ratkaisevan tärkeää määräpaikkaperusteisen uuden järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Ellei erityisjärjestelmä ole täysin kehittynyt, perustu kotivaltiossa tehtäviin tarkastuksiin, sisällä laajennettavissa olevia yksinkertaistuksia ja mahdollista kaikista jäsenvaltioista tulevista tuotantopanoksista kertyvän alv:n hyvittämistä, määräpaikkaperusteinen järjestelmä tulee lisäämään huomattavasti etenkin pk-yritysten hallinnollista rasitetta.

1.9

ETSK on huolissaan siitä, että nyt tehty ehdotus voi osoittautua rajoittavaksi esteeksi sekä pk-yrityksille että startup-yrityksille. Komitea katsoo, että käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä olisi myönnettävä kaikille yritysten välisen kaupan rajatylittäville tavaroiden luovutuksille siihen asti, kun lopullinen järjestelmä on kokonaan käytössä ja alv:n palautukset hoidetaan ajoissa.

1.10

ETSK suosittaa, että tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin investoidaan riittävästi, jotta voidaan kehittää asianmukaisesti vakaa ja luotettava arvonlisäveron erityisjärjestelmä, jonka avulla pystytään tehokkaasti hallinnoimaan huomattavia määriä arkaluonteista tietoa ja takaamaan järjestelmän sujuva ja turvallinen toiminta niin eurooppalaisten yritysten kuin verohallintojenkin eduksi. Tällaiset investoinnit ovat erittäin tärkeitä, jotta voidaan välttää haitalliset vaikutukset siirryttäessä vanhasta järjestelmästä uuteen, sillä siirtymään liittyy huomattavia mukautuskustannuksia, jotka olisi minimoitava asianmukaisen digitalisoinnin avulla.

1.11

ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden on lisättävä yhteistyötään petosten torjunnassa ja jatkettava asian tutkimista, jotta voidaan varmistaa, että ehdotettu järjestelmä ei johda uudenlaisiin petoksiin ja tappioihin veron kantamisessa. Yritysten välisen rajatylittävän kaupan verotus kasvattaa alv:n kokonaismäärää järjestelmässä. Tämä voi lisätä muunlaisten petosten, vuotojen ja veron kantamiseen liittyvien tappioiden mahdollisuutta. Jäsenvaltiossa, jossa alv-vaje on suuri, verovelvollinen henkilö toimii veronkantajana jäsenvaltioille, joissa alv-vaje on pienempi.

1.12

ETSK kehottaa lisäämään kansallisten vero- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, jotta määräpaikkaperusteisesta uudesta alv-järjestelmästä saadaan kehitettyä toimivampi, olipa kyse sitten tehokkaasta petosten torjunnasta tai järjestelmän luotettavuudesta yritysten kannalta. Tällaiseen yhteistyöhön tulisi kuulua muun muassa automaattinen tietojen ja datan vaihto sekä määräaikaisten raporttien ja analyysien laadinta uuden järjestelmän toiminnasta etenkin täytäntöönpanon ensimmäisten vuosien aikana.

1.13

Lisäksi ETSK katsoo, että eurooppalaiset yritykset hyötyisivät komission toteuttamasta laajamittaisesta viestinnästä. Siinä voitaisiin selittää asiallisesti, selkeästi ja käytännöllisesti uuden alv-järjestelmän keskeiset ominaisuudet sekä konkreettiset edut, joita alv-uudistuksen odotetaan tuovan eurooppalaisten yritysten ja niiden kasvun hyväksi.

2. Johdanto ja taustaa

2.1

Euroopan komissio on julkaissut huhtikuussa 2016 antamansa arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman (2) yhteydessä ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, jossa tehdään yksityiskohtaisia teknisiä muutoksia arvonlisäveroa (alv) koskeviin EU:n sääntöihin (3). Ehdotetulla direktiivillä muutetaan noin kahtasataa 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (4) artiklaa. Näin voidaan ottaa käyttöön jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksessa sovellettavan lopullisen (määräpaikkaperiaatteeseen perustuvan) alv-järjestelmän toimintaa koskevat yksityiskohtaiset tekniset toimenpiteet.

2.2

Komission ehdotuksella korvataan 1. tammikuuta 1993 alkaen voimassa ollut siirtymäjärjestelmä, ja siinä on yksityiskohtaisia säännöksiä unionin sisäisestä yritystenvälisestä (B2B) kaupasta, jossa jäsenvaltion sisäistä ja rajatylittää tavaroiden kauppaa kohdellaan samalla tavalla. Se on myös ensimmäinen kahdesta sääntelyvaiheesta, joista toinen koskee tavaroita ja toinen palveluja. Komission tarkoituksena on saada niiden avulla aikaan entistä yksinkertaisempi ja paremmin petoksilta suojattu lopullinen alv-järjestelmä unionin sisäistä kauppaa varten.

2.3

Komission ehdotuksessa tehdään alv-direktiiviin merkittäviä muutoksia, jotta saadaan aikaan seuraavat edut yrityksille ja kansallisille talousarvioille: i) tavaroiden verotustavan yksinkertaistuminen, ii) yhden verkkoportaalin (”erityisjärjestelmä”) kehittäminen elinkeinonharjoittajille, iii) byrokratian väheneminen ja iv) alv:n kantamista koskevan vastuun asettaminen yleisesti myyjälle.

2.4

Tärkeimpiä muutoksia on muun muassa käsitteen ”tavaroiden yhteisöhankinta” poistaminen. Kyseisen käsitteen mukaan yritysten välinen kauppa jaetaan alv-tarkoituksia varten kahteen liiketoimeen: alv:stä vapautettuun myyntiin lähtöjäsenvaltiossa ja määräjäsenvaltiossa verotettavaan hankintaan. Tämä korvataan uudella käsitteellä ”tavaroiden unioniluovutus”, jonka mukaan unionin alueella tapahtuva rajatylittävä tavaroiden yritystenvälinen luovutus on yksi ainoa liiketoimi alv-tarkoituksia varten.

2.5

Komission ehdottamia muutoksia ovat lisäksi i) yleiseen sääntöön tehtävä uusi poikkeus, jonka mukaan tavaroiden unioniluovutuksen luovutuspaikkana pidetään sitä paikkaa, jossa tavarat ovat lähetyksen tai kuljetuksen saapuessa asiakkaalle, ii) muutos, jossa määritetään yksi yhteinen sääntö tavaroiden unioniluovutuksissa syntyvää alv-saatavaa varten, ja iii) uusi artikla, jonka mukaan alv:n on velvollinen maksamaan henkilö, jolle tavarat luovutetaan, jos henkilö on luotettavaksi tunnustettu verovelvollinen (certified taxable person, CTP). Ehdotetun järjestelmän odotetaan komission mukaan myös vähentävän rajatylittäviä alv-petoksia 41 miljardilla eurolla vuodessa.

3. Yleistä

3.1

3.2

ETSK on huolissaan yrityksille ja eritoten pk-yrityksille aiheutuvista kustannuksista, sillä niiden on mukautettava järjestelmiään niin, että ne ovat sekä EU:ssa että sen ulkopuolella käytävää kauppaa koskevien sääntöjen mukaisia. On erittäin tärkeää, ettei ehdotukseen tai sen täytäntöönpanoon sisällytetä uusia alv:hen liittyviä raportointivaatimuksia. Tällaiset muutokset vain lisäisivät sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

3.3

Aikaisemmissa lausunnoissaan ETSK kehotti komissiota tutkimaan, millä tavoin niin palvelut kuin tavaratkin kattava yhteinen järjestelmä saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Näin voitaisiin helpottaa ongelmia, joita kahden erillisen järjestelmän olemassaolosta on odotettavissa (5). Komissio on kuitenkin toistuvasti puolustanut asteittaista kaksivaiheista siirtymistä uuteen järjestelmään.

3.4

Näin komissio ja kansalliset veroviranomaiset pystyvät ennen palvelujen sisällyttämistä järjestelmään arvioimaan i) uuden määräpaikkaperiaatteeseen perustuvan alv-järjestelmän vahvuutta petoksia vastaan, ii) eurooppalaisille yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja iii) sitä, miten veroviranomaiset hallinnoivat uutta järjestelmää.

3.5

ETSK toivoo, että lähitulevaisuudessa voitaisiin luoda sekä tavarat että palvelut kattava yksi ja tehokas lopullinen alv-järjestelmä valitun asteittaisen ja hitaamman uuteen järjestelmään siirtymisen perusteella. Asteittaisessa täytäntöönpanossa uuden järjestelmän ensimmäisten käytännön tulosten perusteella voidaan saada hyödyllistä oppia vain tavaroiden suhteen.

3.6

On kuitenkin pantava merkille, että lopullista alv-järjestelmää on odotettu siirtymävaiheen toisena vaiheena yli 25 vuotta. ETSK korostaakin, että on tärkeää jatkaa työtä toisen vaiheen toteuttamiseksi. Jos tavaroita ja palveluja kohdellaan samalla tavalla, alv-järjestelmällä voitaisiin luoda enemmän kasvua ja torjua tehokkaammin petoksia.

3.7

Vaikka ehdotus on kattava, ETSK korostaa, että eräät kysymykset jäävät edelleen auki. Ehdotetulle järjestelmälle olisi hyötyä esimerkiksi siitä, että siinä annettaisiin selkeät säännökset luottotappioita koskevista säännöistä, palautusten käsittelystä erityisjärjestelmässä, ennakkomaksuista ja ”markkinapaikkojen”, ”alustojen” ynnä muiden määritelmistä tai että niitä selkeytettäisiin enemmän. Nämä epäselvyydet sekä negatiivinen kassavirta saavat yritykset ryhtymään toimiin asianomaisten riskien vähentämiseksi. ETSK haluaa, että näitä näkökohtia selvitetään enemmän, jotta voidaan estää kielteiset vaikutukset sisämarkkinoihin.

3.8

Toisaalta on pantava merkille, että eurooppalaiset yritykset hyötyisivät komission toteuttamasta laajamittaisesta viestinnästä. Siinä voitaisiin selittää asiallisesti, selkeästi ja käytännöllisesti uuden alv-järjestelmän keskeiset ominaisuudet sekä konkreettiset edut, joita alv-uudistuksen odotetaan tuovan eurooppalaisten yritysten ja niiden kasvun tueksi.

3.9

Yritysten välisen rajatylittävän kaupan verotus kasvattaa alv:n kokonaismäärää järjestelmässä. Tämä voi lisätä muunlaisten petosten, vuotojen ja veron kantamiseen liittyvien tappioiden mahdollisuutta. Jäsenvaltiossa, jossa alv-vaje on suuri, verovelvollinen henkilö toimii veronkantajana jäsenvaltioille, joissa alv-vaje on pienempi. ETSK korostaa sen vuoksi, että jäsenvaltioiden on lisättävä yhteistyötään petosten torjunnassa ja jatkettava asian tutkimista, jotta voidaan varmistaa, että ehdotettu järjestelmä ei johda uudenlaisiin petoksiin ja tappioihin veron kantamisessa.

4. Tärkeimmät muutokset direktiiviin 2006/112/EY

4.1

Nykyinen tavaroita koskevien liiketoimien jako kahteen osaan alv-tarkoituksia varten – verosta vapautettu luovutus tavaroiden lähtöoikeudenkäyttöalueella ja määräjäsenvaltiossa verotettava ”yhteisöhankinta” korvataan yhdellä ainoalla liiketoimella nimeltä ”tavaroiden unioniluovutus”, jossa sana ”yhteisö” korvataan sanalla ”unioni” (6).

4.1.1

Yhteen ainoaan liiketoimeen on siirryttävä, jotta saadaan aikaan määräpaikkaperiaatteeseen perustuva uusi alv-järjestelmä. Sen tarkoituksena on yksinkertaistaa yksittäisten kauppojen hallinnointia. Toisaalta koko direktiivin 2006/112/EY tekstistä on poistettava viittaus ”Euroopan yhteisöön”, jotta se saadaan vastaamaan Lissabonin sopimuksen uutta institutionaalista muotoilua, jossa viitataan ”Euroopan unioniin”.

4.1.2

”Tavaroiden unioniluovutuksella” tarkoitetaan ”tavaroiden luovutusta, jonka verovelvollinen suorittaa verovelvolliselle tai oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen, ja jossa tavarat lähetetään tai kuljetetaan yhdestä jäsenvaltiosta toiseen luovuttajan tai henkilön, joka hankkii tavarat unionin alueella, toimesta tai puolesta” (7).

4.1.3

On tärkeää panna merkille, että tällainen kokonaisvaltainen käsite ei koske i) tavaroiden luovutuksia, joihin liittyy asennus tai kokoonpano, riippumatta siitä, koekäytetäänkö tavaroita, ii) tavaroiden luovutuksia, jotka on vapautettu verosta direktiivin 2006/112/EY 148 tai 151 artiklan nojalla, ja iii) vakiokantajärjestelmän alaisia maataloustuottajan tekemiä tavaroiden luovutuksia (8). Tällaisissa liiketoimissa ei rajojen yli suoritettuna ole nykyään kyse yhteisöluovutuksista tai -hankinnoista, ja tämä erityisjärjestely vahvistetaan uudessa direktiivitekstissä.

4.1.4

ETSK katsoo, että edellä mainitut vapautukset ovat hyödyllisiä, sillä niillä vahvistetaan direktiiviin 2006/112/EY jo sisältyvät säännökset tiettyjen lueteltujen tavaroiden osalta. Niillä voidaan siten taata alv-sääntöjen johdonmukaisuus ja varmuus koko sisämarkkinoilla uuden järjestelmän alustavan täytäntöönpanon aikana.

4.2

Käsitettä ”tavaroiden unioniluovutuksista” täydennetään lisäämällä direktiiviin 2006/112/EY nimenomaisesti ”tavaroiden luovutuspaikkaa” koskevat säännöt, joissa määrätään jäsenvaltio, joissa alv on maksettava. Tämän osalta vahvistetaan voimassa olevat yleiset säännöt, mutta niihin ehdotetaan uutta poikkeusta (9), jonka mukaan ”tavaroiden unioniluovutuksen luovutuspaikkana pidetään sitä paikkaa, jossa tavarat ovat lähetyksen tai kuljetuksen saapuessa hankkijalle” (10).

4.2.1

ETSK tukee komission molempien sääntelyvalintojen taustalla olevaa ajatusta, koska niiden tarkoituksena on selkeästi laatia uusi määräpaikkaan perustuva järjestelmä ja koska alkuperäjäsenvaltioperiaatteeseen perustuvien kattavien poikkeusten säilyttäminen voisi haitata uuden alv-kehyksen johdonmukaisuutta, vähentää lainsäädännön ennustettavuutta ja mahdollisesti lisätä säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia yrityksille ja hallinnollisia rasitteita veroviranomaisille.

4.2.2

On kuitenkin analysoitava enemmän ehdotetun järjestelmän vaikutuksia kassavirtaan. Tällä hetkellä alv ei vaikuta kassavirtaan rajatylittävässä yritysten välisessä tavaroiden luovutuksessa. Ehdotetusta järjestelmästä puolestaan tulee myyjän kassavirtaan tuloja ja ostajan kassavirtaan menoja (11).

4.2.3

Pääomakustannukset ovat kuitenkin yleisesti suurempia, koska alv:n palauttamisaika on tavallisesti pidempi kuin aika, jonka myyjä pidättää alv:n. Tämä johtuu siitä, että monet jäsenvaltiot ovat taipuvaisia lykkäämään alv:n palautuksia. Pääomakustannukset vaihtelevat jäsenvaltioiden raportointijaksojen, paikallisten veroviranomaisten soveltaman veronmaksuajan sekä sen mukaan, miten tehokkaasti veroviranomainen palauttaa alv:n ostajalle. Pääomakustannukset askarruttavat etenkin pienissä jäsenvaltioissa, joiden vientiluvut ovat suuria.

4.2.4

Sekä EU:n että kansallisten veroviranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon tällaiset vaikutukset eurooppalaisten yritysten kassavirtaan ja likviditeettiin. Niihin olisi puututtava tehokkaasti ja vältettävä viipeitä palautuksissa sekä niihin liittyviä kustannuksia. Kassavirtaan kohdistuvista vaikutuksista johtuvat muutokset toimitusketjuissa voivat haitata unionin sisäistä kauppaa ja estää sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen.

4.3

Periaate, jonka mukaan alv:n on velvollinen maksamaan verovelvollinen, joka suorittaa verollisen tavaroiden luovutuksen tai verollisen palvelun, pysyy edelleen alv-järjestelmän kulmakivenä lukuun ottamatta joitakin direktiivin 2006/112/EY 193 artiklaan jo sisältyviä lueteltuja poikkeuksia, joita nyt täydennetään 194 a artiklan mukaisella uudella poikkeuksella. Kyseisen poikkeuksen mukaan silloin, kun luovuttaja ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, jossa alv on maksettava, arvonlisäveron on velvollinen maksamaan henkilö, jolle tavarat luovutetaan, jos henkilö on luotettavaksi tunnustettu verovelvollinen (12).

4.3.1

ETSK:n näkemyksen mukaan luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsitteellä pyritään siihen, että yritykset, joiden on todistettu olevan luotettavia verojen kannalta, voisivat hyötyä asianmukaisista yksinkertaistamistoimenpiteistä. Kuten lausunnossa (asiakokonaisuus ECO/442) ”Alv-uudistusta koskeva paketti (I)” todetaan, luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsitettä pitäisi kuitenkin tukea selkeillä ja avoimilla täytäntöönpanoperusteilla, jotta yritykset ja erityisesti pk-yritykset voisivat hyötyä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemasta.

4.3.2

Komitea korostaa, että odotettujen etujen saamiseksi on tärkeää, että monitahoisia palveluja siirtävä verovelvollinen henkilö voi soveltaa säädettyjä yksinkertaistuksia kaikissa liiketoimen osissa. Jos liiketoimia pakotetaan jakamaan kuvitteellisesti, suunnitellut yksinkertaistukset voivat vain mutkistaa asioita.

4.3.3

Tämän osalta on olennaisen tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön yhdenmukaistetut, selkeät ja oikeasuhteiset kriteerit, jotta mahdollisimman monet voisivat saada luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman. Lisäksi Euroopan komission olisi valvottava tarkasti luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman toimivuutta, jotta voidaan välttää mahdolliset väärinkäytökset ja yhdenmukaisen sääntelyn puuttuminen erityisesti ensimmäisten soveltamiskuukausien aikana.

4.3.4

Järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi kannattaisi yhdenmukaistaa määräajat, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on käsiteltävä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemaa koskevat hakemukset. Jäsenvaltioiden pitäisi käsitellä tällaiset hakemukset ripeästi, jotta yritykset voisivat jatkaa toimintaansa ilman epävarmuudesta johtuvia tarpeettomia keskeytyksiä, viivästyksiä ja hallinnollisia rasitteita.

4.3.5

ETSK on lisäksi huolissaan siitä, että nyt tehty ehdotus voi osoittautua rajoittavaksi esteeksi sekä pk-yrityksille että startup-yrityksille. ETSK katsoo, että käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä olisi myönnettävä kaikille yritysten välisen kaupan rajatylittäville tavaroiden luovutuksille siihen asti, kun lopullinen järjestelmä on kokonaan käytössä ja alv:n palautukset hoidetaan ajoissa.

4.4

Komission ehdottama tavaroiden alv:n yhteenvetoilmoitusten poistaminen vastaa tavoitteena olevaa uutta alv-kehystä, jolla palautetaan alv:n itseään valvova ominaisuus. Toisaalta palveluiden yhteenvetoilmoitusten vahvistaminen on johdonmukaista sen kanssa, että komissio on päättänyt panna toimintasuunnitelman täytäntöön kahdessa eri vaiheessa (13).

4.4.1

ETSK tukee komission esittämiä muutoksia, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat yksinkertaistaa velvoitetta yhteenvetoilmoitusten toimittamisesta, koska yksinkertaistamisella voidaan toivottavasti vähentää byrokratiaa ja toimintakustannuksia eurooppalaisilta yrityksiltä. ETSK kuitenkin korostaa, että kyseiset yksinkertaistamistoimenpiteet on laadittava asianmukaisesti, jotta voidaan välttää yritysten väärinkäytöksiä. Tässä on otettava huomioon erityisesti se, että yksinkertaisemman järjestelmän aikaansaamista voitaisiin edistää huomattavasti lisäämällä sähköisen laskutuksen käyttöä kansallisissa verotusjärjestelmissä.

4.4.2

Unionin sisäistä tavaroiden etämyyntiä ja muualle unioniin kuin kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia palveluja koskevaan nykyiseen erityisjärjestelmään on määrä tehdä merkittäviä muutoksia. Niiden nojalla voidaan panna täytäntöön periaate, jonka mukaan käytössä on yksi yhteinen rekisteröintijärjestelmä veron ilmoittamista, maksamista ja vähentämistä varten.

4.5

1. tammikuuta 2021 alkaen tunnistamisjäsenvaltioonsa rekisteröitynyt verovelvollinen voi antaa neljännesvuosittain sähköisen alv:n erityisjärjestelmän (Mini One Stop Shop – MOSS) mukaisen alv-ilmoituksen, jossa ilmoitetaan yksityiskohtaisesti palvelujen suoritukset ja unionin sisäinen etämyynti muille kuin verovelvollisille henkilöille muissa jäsenvaltioissa (kulutusjäsenvaltio(t)), sekä suoritettava alv (14).

4.5.1

Tunnistamisjäsenvaltio lähettää sitten nämä ilmoitukset yhdessä maksetun alv:n kanssa vastaaville kulutusjäsenvaltioille. Näin vältetään se, että nämä verovelvolliset olisi rekisteröitävä arvonlisäverotusta varten kulutusjäsenvaltiossa.

4.5.2

Tällaisen järjestelmän piiriin kuuluvien liiketoimien luettelon soveltamisalaa kasvatetaan ja laajennetaan yritysten ja kuluttajien (B2C) välisistä liiketoimista yritysten välisiin (B2B) liiketoimiin (objektiivinen laajennus). Se annetaan myös sellaisten unioniin sijoittautumattomien verovelvollisten käytettäväksi, jotka nimeävät unioniin sijoittautuneen välittäjän, joka on alv-maksuvelvollinen ja velvollinen täyttämään järjestelmässä määrätyt velvollisuudet (subjektiivinen laajennus).

4.5.3

Järjestelmää käyttävien verovelvollisten on toimitettava kuukausittain alv:n erityisjärjestelmän mukainen alv-ilmoitus, kun niiden vuotuinen liikevaihto unionissa on yli 2 500 000 euroa.

4.5.4

Kun voidaan käyttää alv-vähennystä ja saada jäsenvaltiolta alv-palautuksia erityisjärjestelmässä, useat sekä veronmaksajien että verohallintojen alv-velvoitteet pystytään keskittämään tehokkaasti yhteen ja samaan paikkaan.

4.5.5

Komitean mielestä on myönteistä, että uutta järjestelmää, myös vähennystä, yksinkertaistetaan antamalla verovelvollisen maksaa alv:n nettomäärien summa (15) kussakin verotusjäsenvaltiossa.

4.5.6

Toisaalta vähennysmahdollisuus edellyttää lisää oikeusvarmuutta ja veroviranomaisten saatavilla olevien tietojen täydellisyyttä. Siksi komission ehdotus erityisjärjestelmän alv-palautusten täydentämisestä lisätiedoilla on perusteltu. Näitä tietoja ovat i) sellaisten tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista syntyneen alv-saatavan kokonaismäärä, joissa verovelvollinen on vastaanottajana velvollinen maksamaan veron, tai tavaroiden tuonnista syntyneen alv-saatavan kokonaismäärä, jos jäsenvaltio käyttää 211 artiklan toisessa kohdassa säädettyä mahdollisuutta, ii) alv, josta vähennys tehdään, iii) muutokset, jotka koskevat aiempia verokausia, ja iv) maksettavan tai palautettavan alv:n nettomäärä.

4.5.7

Toimiva arvonlisäveron erityisjärjestelmä on oleellinen osa määräpaikkaperusteista järjestelmää. Ellei arvonlisäveron erityisjärjestelmä ole täysin kehittynyt, perustu kotivaltiossa tehtäviin tarkastuksiin, sisällä laajennettavissa olevia yksinkertaistuksia ja mahdollista kaikista jäsenvaltioista tulevista tuotantopanoksista kertyvän alv:n hyvittämistä, määräpaikkaperusteinen järjestelmä tulee lisäämään huomattavasti etenkin pk-yritysten hallinnollista rasitetta.

4.5.8

Televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja varten on ollut 1. tammikuuta 2015 lähtien voimassa erityisjärjestelmä, joka on määrä laajentaa kaikkiin sähköisen kaupankäynnin yritystenvälisiin liiketoimiin (16). Sen toimintaa koskevat tulokset olisi otettava asianmukaisesti huomioon, jotta saadaan aikaan vakaa ja täysin toimiva erityisjärjestelmä, jonka soveltamisala on laaja ja merkittävä. Sen on perustuttava konkreettisiin tuloksiin, jotka on tähän mennessä saatu aikaan kyseisen työkalun soveltamisesta erityisiin sektoreihin tai aloihin.

4.5.9

ETSK suosittaa lisäksi, että tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin investoidaan riittävästi, jotta voidaan kehittää asianmukaisesti vakaa ja luotettava erityisjärjestelmä, jonka avulla pystytään tehokkaasti hallinnoimaan huomattavia määriä arkaluonteista tietoa ja takaamaan järjestelmän sujuva ja turvallinen toiminta niin eurooppalaisten yritysten kuin verohallintojenkin eduksi. Tällaiset investoinnit ovat erittäin tärkeitä, jotta voidaan välttää haitalliset vaikutukset siirryttäessä vanhasta järjestelmästä uuteen, sillä siirtymään liittyy huomattavia mukautuskustannuksia, jotka olisi minimoitava asianmukaisen digitalisoinnin avulla.

Bryssel 24. tammikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ks. ETSK:n aiemmat lausunnot arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 43), alv-uudistusta koskevasta paketista (I) (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 40) ja alv-uudistusta koskevasta paketista (II) (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 35).

(2) COM(2016) 148 final.

(3) COM(2018) 329 final.

(4) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(5) Ks. ETSK:n aiemmat lausunnot arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 43), alv-uudistusta koskevasta paketista (I) (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 40) ja alv-uudistusta koskevasta paketista (II) (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 35).

(6) Muutokset direktiivin 2006/112/EY 2–4 artiklaan.

(7) COM(2018) 329 final, s. 6.

(8) Muutokset direktiivin 2006/112/EY 14 artiklaan.

(9) Esitetään direktiivin 2006/112/EY 35 a artiklassa.

(10) COM(2018) 329 final, s. 7.

(11) Jos myyjän on maksettava alv ennen kyseisen rahamäärän saamista ostajalta, myyjän kassavirta on negatiivinen, mikä aiheuttaa kustannuksia.

(12) Muutokset direktiivin 2006/112/EY 193 ja 194 a artiklaan.

(13) Muutokset direktiivin 2006/112/EY 262–271 artiklaan.

(14) Muutokset direktiivin 2006/112/EY 358–369 artiklaan.

(15) Maksettavaksi tullut alv vähennettynä vähennyskelpoisella alv:llä.

(16) Yritykset, jotka toimittavat televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja ja sähköisiä palveluja muille kuin verovelvollisille jäsenvaltioissa, johon ne eivät ole sijoittautuneet, voivat tilittää kyseisistä luovutuksista maksettavan alv:n verkkoportaalissa jäsenvaltioissa, jossa ne on tunnistettu.

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/45

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta vuosia 2021–2023 koskevien vuotuisten ennakkomaksujen mukauttamisen osalta

[COM(2018) 614 final – 2018/0322 (COD)]

(2019/C 159/06)

Esittelijä: Javier DOZ ORRIT

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.9.2018 Eurooppa-neuvosto, 17.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177 ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	121/1/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Tarkastelun kohteena olevalla Euroopan komission ehdottamalla asetuksella (1) muutetaan voimassa olevaa asetusta EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä (2) jäsenvaltioille monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa myönnettävien tukien ennakkomaksujen supistamiseksi kolmesta prosentista yhteen prosenttiin kyseisten tukien määrästä vuosina 2021–2023.

1.2

Jos uusi asetus yhteisistä säännöksistä (3) hyväksytään komission ehdotuksen mukaisesti, monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa EU:n rahastoista rahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanokauden lopulla toteutettavaa ennakkomaksujen prosenttiosuuden supistamista täydennetään monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 täytäntöönpanon alussa kyseisen prosenttiosuuden vielä merkittävämmällä supistamisella – 0,5 prosenttiin vuosina 2021–2026 – ja ennakkomaksujen lakkauttamisella kokonaan vuodesta 2027 lähtien. Samalla komissio ehdottaa, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä koheesiopolitiikkaan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon osoitettavia varoja supistetaan (-10 prosenttia ja -13 prosenttia), jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuutta korotetaan ja ohjelmien täytäntöönpanokautta lyhennetään (N+3-säännöstä N+2-sääntöön).

1.3

Ennakkomaksuilla tuetaan ennen kaikkea jäsenvaltioiden maksuvalmiutta, jotta voidaan käynnistää EU:n rahastoista yhteisrahoitettavat ohjelmat ja välttää kohtuuttomat viiveet niiden täytäntöönpanossa. Ennakkomaksut ovat hyödyllinen ja välttämätön väline. Muistutettakoon, että EU:n varoista rahoitettavan ohjelman käynnistämiseksi jäsenvaltioiden on osoitettava etukäteen varoja niille julkisille elimille ja/tai yksityisille toimijoille, jotka vastaavat suoraan asianomaisen ohjelman täytäntöönpanosta.

1.4

ETSK:n mielestä komission esittämät perusteet ennakkomaksujen prosenttiosuuksien vähentämiseksi monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 täytäntöönpanon loppuvaiheessa eivät vaikuta riittävän painavilta oikeuttaakseen sen.

1.5

ETSK:n mielestä komissiolla on riittävästi välineitä valvoa sitä, että jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja, ennakkomaksut mukaan luettuina, asianmukaisesti, ja joka tapauksessa komitea kannattaisi kaikenlaisia uudistuksia, joilla näitä valmiuksia parannettaisiin.

1.6

ETSK pyytää, että komissio harkitsisi uudelleen ehdotustaan supistaa ennakkomaksujen prosenttiosuuksia ja säilyttäisi prosenttiosuudet, joista säädetään nykyisessä asetuksessa EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa.

1.7

Niin ikään ETSK pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen ennakkomaksuja, joista säädetään ehdotetussa asetuksessa EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 puitteissa, ottamalla huomioon tässä lausunnossa esitetyt näkökohdat.

2. Komission ehdotuksen tausta

2.1

EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa nykyisessä asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistetaan säännöt, joilla säännellään unionin varojen jakamista monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) 2014–2020 puitteissa. Asetuksen 134 artiklassa vahvistetaan ennakkomaksun määrät, jotka jäsenvaltiot voivat saada EU:lta käynnistääkseen hyväksytyt, kyseisistä rahastoista rahoitettavat ohjelmat. Asetuksessa säädetään, että ennakkomaksun prosenttiosuus nousee asteittain yhdestä prosentista vuonna 2014 kolmeen prosenttiin rahastoista ja EMKR:stä ohjelmiin osoitettavan tuen määrästä vuosina 2020–2023.

2.2

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta laadittu asetusehdotus, jota tässä lausunnossa käsitellään, käsittää kaksi artiklaa, joista ainoastaan 1 artiklassa on lainsäädännöllistä sisältöä: 1 artiklalla muutetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 134 artiklaa ennakkomaksun supistamiseksi vuosina 2021–2023 kolmesta prosentista yhteen prosenttiin osuuden säilyessä kolmessa prosentissa ainoastaan vuonna 2020. Kyseinen artikla koskee ennakkomaksuja, joita maksetaan vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmille, joiden täytäntöönpano jatkuu vuoteen 2023 asti.

2.3

Ennakkomaksuja koskevien kriteerien muuttamista perustellaan ehdotetun asetuksen perusteluosassa toteamalla, että”[n]äin pyritään lisäämään budjettisuunnittelun avoimuutta ja ennustettavuutta sekä tekemään maksuprofiilista nykyistä vakaampi ja paremmin ennakoitavissa oleva”. Tällä viitataan siihen, että tässä järjestelmässä jäsenvaltiot joutuvat maksamaan EU:lle varoja takaisin, kun rahoitusvirtoja koskevat selvitykset on laadittu. Asetusehdotuksessa todetaan myös, että ennakkomaksun laskentaperuste sisältää jo vuodesta 2019 lähtien ”suoritusvarauksen”, joka vastaa kuutta prosenttia suunnitellun tuen kokonaisarvosta.

2.4

Ehdotettu asetus vaikuttaa seuraavista rahastoista rahoitettavien ohjelmien ennakkomaksuihin: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto plus, koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline.

2.5

Ehdotetussa asetuksessa EU:n rahastoja koskevista yleisistä säännöksistä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa (4) säädetään 84 artiklassa (ennakkomaksut), että ennakkomaksujen prosenttiosuus ohjelman hyväksymispäätöksessä esitetystä rahastoista suoritettavan tuen kokonaismäärästä on 0,5 prosenttia, ja ennakkomaksua myönnetään vain kauden kuuden ensimmäisen vuoden aikana vuosina 2021–2026. Komission ehdotukseen ei sisälly ennakkomaksuja vuonna 2027 eikä sitä seuraavina vuosina. Interreg-ohjelmia koskevat erityiset säännöt, joiden mukaan ennakkomaksut ovat yksi prosentti ohjelman kokonaissummasta.

2.6

Kaudella 2021–2027 sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetusehdotukseen sisältyviä muita muutoksia voimassa olevaan asetukseen verrattuna ovat EU:n talousarvioista rahoitettavan yhteisrahoitusosuuden supistaminen ja ohjelmien täytäntöönpanoajan lyhentäminen, jonka osalta N+3-sääntö ehdotetaan korvattavaksi N+2-säännöllä.

3. Yleisiä ja erityisiä huomioita sekä ehdotuksia

3.1

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 alaisista rahastoista rahoitettaviin ohjelmiin myönnettävien tukien täytäntöönpanoa koskevat menettelyt sekä EU:n jäsenvaltioille myöntämiä varoja koskevat muut kirjanpito- ja valvontasäännöt velvoittavat jäsenvaltiot maksamaan varoja ennakolta niille julkisille elimille, yksityisille toimijoille tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, jotka ovat suoraan vastuussa asianomaisten ohjelmien täytäntöönpanosta. Sitä mukaa kuin ohjelmat pannaan täytäntöön ja jäsenvaltiot todentavat täytäntöönpanon asianmukaisesti, EU myöntää jäsenvaltioille yhteisrahoitusta vastaavan osuuden, johon kussakin hyväksytyssä ohjelmassa on sitouduttu.

3.2

Ennakkomaksuilla tuetaan ennen kaikkea jäsenvaltioiden maksuvalmiutta, mikä on osoittautunut hyvin hyödylliseksi, jotta voidaan käynnistää EU:n rahastoista yhteisrahoitettavat ohjelmat ja välttää sellaiset kohtuuttomat viiveet niiden täytäntöönpanossa, jotka johtuvat jäsenvaltioiden mahdollisista likviditeettiongelmista. Nämä maksuvalmiusongelmat ovat olleet erityisen vakavia äskettäisen talous- ja rahoituskriisin pahimpina vuosina, jolloin toteutettiin äärimmäisen kireitä säästötoimia, ja tällaiset ongelmat jatkuvat edelleen erityisesti jäsenvaltioissa, joiden on supistettava budjettivajeitaan.

3.3

Aika, joka tarvitaan ohjelmien valmistelemiseen, laatimiseen, esittelyyn, hyväksymiseen ja täytäntöönpanon aloittamiseen, vaihtelee ohjelmien luonteen sekä kunkin jäsenvaltion hallinnon ja yksityisten toimijoiden valmiuksien mukaan. Monissa tapauksissa tämä aika pitkittyy yli kahdella vuodella, joten on tavallista, että ohjelmien täytäntöönpano keskittyy kunkin monivuotisen rahoituskehyksen viimeisille vuosille ja päättyy kaksi tai kolme vuotta monivuotisen rahoituskehyksen päättymisen jälkeen. Vuonna 2013 annetussa asetuksessa yhteisistä säännöksistä tämä seikka näyttää otetun huomioon, sillä siinä säädetään, että vuotuisia ennakkomaksuosuuksia korotetaan yhdestä prosentista vuonna 2014 kolmeen prosenttiin vuosina 2020–2023 ja sitä ennen kahdesta prosentista asteittain 2,875 prosenttiin vuosina 2016–2019.

3.4

Nyt komissio on omaksunut päinvastaisen lähestymistavan. Tässä lausunnossa käsiteltävässä ehdotuksessa vuoden 2013 asetuksen muuttamisesta vuotuinen ennakkomaksu, joka on 2,875 prosenttia kunkin ohjelman arvosta vuonna 2019, supistuu yhteen prosenttiin vuosina 2021–2023. Ehdotetussa asetuksessa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevista yhteisistä säännöksistä vuotuiset ennakkomaksut asetetaan vastaavalla tavalla mutta radikaalimmin 0,5 prosenttiin vuosina 2021–2026, ja niiden maksaminen lopetetaan kokonaan vuonna 2027 ja sitä seuraavina vuosina, jolloin rakenne- ja koheesiorahastoista rahoitettujen ohjelmien täytäntöönpano jatkuu.

3.5

Komitea katsoo, etteivät komission asetusehdotuksen perusteluissa esittämät syyt näytä riittäviltä perustelemaan tätä muutosta. Niissä tuodaan esiin budjettisuunnittelun avoimuus ja ennustettavuus sekä vakaa ja ennakoitavissa oleva maksuprofiili. ETSK:n mielestä kyseisten, hyvin toivottavien kriteerien ei välttämättä tarvitse olla yhteensopimattomia tukien ennakkomaksujen suorittamista koskevan menettelyn kanssa, mikäli varmistetaan – kuten tulee tehdä – riittävä valvonta.

3.6

Ehdotetun asetuksen perusteluissa mainittu 6,6 miljardin euron suuruinen rahoitusvirta (2017) jäsenvaltioiden EU:lle suorittamina takaisinmaksuina ei voi suuruutensa vuoksi johtua yksinomaan liiallisista ennakkomaksuista vaan myös siitä, ettei ohjelmia ole pantu täytäntöön tai että ne on pantu täytäntöön puutteellisesti tai että menojen varmentamista koskeva suunnittelu on ollut puutteellista. Lisäksi perusteluosaan sisältyvä mainita, jonka mukaan ennakkomaksun prosenttiosuuden supistaminen kompensoidaan soveltamalla prosenttiosuutta vuodesta 2019 alkaen myös ”suoritusvaraukseen”, ei pidä paikkaansa. Tämä varaus on vain kuusi prosenttia ohjelman kokonaissummasta, ja ehdotetun uuden ennakkomaksun prosenttiosuus on vain kolmasosa suunnitellusta. Sitä paitsi tämä ”suoritusvaraus” on jo otettu huomioon kunkin jäsenvaltion talousarviossa, ja ainoa seikka, joka niille voi tapahtua on, että ne menettävät nämä kuusi prosenttia kokonaan tai osittain, mikäli ne eivät täytä tyydyttävästi täytäntöönpanoa koskevia kriteerejä.

3.7

Jos ongelma, joka säädöstä mukauttamalla pyritään ratkaisemaan, liittyisi talousarviovarojen likviditeetin hallinnointiin, komission ehdotus siirtäisi likviditeettiongelmat EU:lta jäsenvaltioille. Kysymys on monimutkainen, sillä puhuttaessa EU:n maksuvalmiudesta puhutaan samalla myös jäsenvaltioiden maksuvalmiudesta niiden vauraustason mukaan, koska nykyisessä vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä jäsenvaltioiden bruttokansantulon (BKTL) mukaisiin maksuosuuksiin perustuvat EU:n varat muodostavat 72 prosenttia EU:n kokonaistuloista (5).

3.8

On myös huomattava, että ehdotetussa asetuksessa monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskeviksi yhteisiksi säännöksiksi säädetään jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuuden korottamisesta ja täytäntöönpanokautta lyhennetään yhdellä vuodella siirtymällä N+3-säännöstä N+2-sääntöön. Samalla vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa kaavaillaan koheesiopolitiikkaan osoitettavien varojen supistamista 10 prosentilla ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon osoitettavien varojen supistamista 13 prosentilla. Toisin sanoen samanaikaisesti, kun ehdotetaan rahastojen varojen huomattavaa supistamista, ohjelmien täytäntöönpanokauden lyhentämistä ja jäsenvaltioiden yhteisrahoitusvelvoitteiden lisäämistä, ennakkomaksuja vähennetään hyvin voimakkaasti.

3.9

Muistutettakoon, että monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027 käsittelevässä komitean yleisessä lausunnossa (6) todetaan, että ”ETSK yhtyy Euroopan parlamentin kantaan ja ehdottaa, että meno- ja tulotasoksi vahvistetaan 1,3 prosenttia bruttokansantulosta” ja että ”koheesiopolitiikan määrärahat (EAKR, koheesiorahasto ja sosiaalirahasto yhteenlaskettuina) tulee säilyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 kiinteinä hintoina vähintään samalla tasolla kuin nykyisessä rahoituskehyksessä”. Vastaavanlainen argumentti esitetään myös YMP:n ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta. Tuloista ETSK toteaa edellä mainitussa lausunnossa seuraavaa: ”Lähtökohdaksi tulisi ottaa korkean tason työryhmän ja Euroopan parlamentin ehdotukset monenlaisista uusista omien varojen lähteistä, jotta tulevalla monivuotisen rahoituskehyksen kaudella siirryttäisiin selkeästi kohti omiin varoihin perustuvaa järjestelmää.” ETSK:n, EP:n ja alueiden komitean yksimielisyys näistä ja monista muista EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä näkökohdista on erityisen huomattava.

3.10

Jo aiemmin ilmaistut kannat toistetaan EU:n uutta rahoituskehystä käsittelevissä alakohtaisissa lausunnoissa, erityisesti EU:n rahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta annetussa lausunnossa (7), jossa aiheesta ”Vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys” annetussa lausunnossa (8) esitettyjen näkemysten tavoin todetaan, että ”ETSK pitää valitettavana, että tässä ehdotuksessa nykyinen N+3-sääntö muutetaan N+2-säännöksi, ja kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan asiaa uudelleen”. Komitea myös ”pyytää komissiota harkitsemaan uudelleen [jäsenvaltioiden] yhteisrahoitusosuuksien lisäämistä”.

3.11

ETSK:n mielestä komissiolla on riittävästi välineitä valvoa sitä, että jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja, ennakkomaksut mukaan luettuina, asianmukaisesti. Komitea katsoo niin ikään, että useita ohjelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyviä näkökohtia voidaan ja tulee parantaa komission ja jäsenvaltioiden välisen tiiviin yhteistyön avulla. Komitea kannattaisi uudistuksia, joilla näitä valmiuksia parannettaisiin.

3.12

Kaikki edellisissä kohdissa esitetyt seikat huomioon ottaen ETSK ilmaisee olevansa eri mieltä ehdotetusta asetuksesta, jolla muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 vuotuisten ennakkomaksujen supistamiseksi huomattavasti vuosina 2021–2023.

3.13

Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotustaan ja ottamaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt näkökohdat sekä jäsenvaltioiden näkemyksen – erityisesti niiden jäsenvaltioiden, jotka panevat EU:n varoista yhteisrahoitettuja ohjelmia täytäntöön asianmukaisimmin ja tehokkaimmin. Siinä tapauksessa, ettei nykyisessä asetuksessa vahvistettuja ennakkomaksujen prosenttiosuuksia säilytetä, komitea esittää, että niihin tehtävä vähennys olisi huomattavasti ehdotettua kahden kolmasosan (keskimääräistä) vähennystä pienempi.

3.14

Niin ikään ETSK kehottaa tarkastelemaan uudelleen ennakkomaksujen jyrkkää supistamista ja niiden lopettamista vuodesta 2027 lähtien, joita ehdotuksessa asetukseksi EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa esitetään.

Bryssel 24. tammikuuta 2019.

Euroopan talous-

ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta vuosia 2021–2023 koskevien vuotuisten ennakkomaksujen mukauttamisen osalta, COM(2018) 614 final – 2018/0322 (COD)

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(3) Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä, COM(2018) 375 final – 2018/0196 (COD) ja liitteet.

(4) COM(2018) 375 final – 2018/0196 (COD) ja liitteet

(5) Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa EU:n ennakoidut ”omat varat” kasvavat, mutta jäsenvaltioiden BKTL:n mukaiset rahoitusosuudet olisivat jatkossakin noin 57 prosenttia.

(6) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106

(7) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 83

(8) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/49

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Suositus Neuvoston suositus euroalueen talouspolitiikasta”

(COM(2018) 759 final)

(2019/C 159/07)

Esittelijä: Javier DOZ ORRIT

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24.1.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	24.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	162/2/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että talouden kestävyyden parantaminen, joka on euroalueen talouspolitiikasta annettujen Euroopan komission suositusten taustalla olevana tavoitteena, on erittäin tärkeää euroalueen talouksille, kun otetaan huomioon merkittävät talouskasvun heikkenemisriskit ja vaara uuden kriisin kehkeytymisestä ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa. Komitea korostaa kuitenkin, että talouden kestävyyden tavoittelun rinnalla tulisi tavoitella myös työmarkkinoiden parempaa sietokykyä eli työmarkkinoiden kykyä kestää häiriöitä ilman että sosiaaliset kustannukset nousevat liian suuriksi (1).

1.2

Komitea kannattaa Euroopan komission suositusta soveltaa eriytettyä finanssipolitiikkaa eri jäsenvaltioissa mutta varoittaa, että finanssipoliittisten puskurien kasvattaminen saattaa haitata osallistavaa ja kestävää kasvua ja velan kestävän tason saavuttamista useissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden julkinen velka on suuri ja tuotantokuilu negatiivinen tai nolla.

1.3

Komitea toistaa lausunnossa ”Euroalueen talouspolitiikka 2018” (2) esittämänsä kannan, jonka mukaan julkisen ja yksityisen investointivajeen umpeen kurominen EU:ssa on äärimmäisen tärkeää. Näistä syistä se pyytää EU:n toimielimiä antamaan suuntaviivoja ja toteuttamaan toimenpiteitä julkisten investointien lisäämiseksi ja yksityisten investointien helpottamiseksi.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, parantaa koulutusjärjestelmiä ja lisätä investointeja osaamisen kehittämiseen sekä tehostaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, jolla tuetaan siirtymiä laadukkaisiin työpaikkoihin. Myös työmarkkinoiden segmentoitumiseen olisi puututtava. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sosiaalisiin investointeihin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin varataan riittävästi rahoitusta.

1.5

ETSK on täysin samaa mieltä Euroopan komission kanssa myös tarpeesta torjua veropetoksia, verovilppiä ja veron kiertämistä aggressiivisen verosuunnittelun vastaisilla toimenpiteillä, jotta verojärjestelmistä saadaan tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia ja jotta samalla parannetaan julkisen talouden laatua.

1.6

ETSK muistuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tärkeydestä keinona parantaa häiriönsietokykyä, edistää ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja viime kädessä suojella EU:n yhdentymishanketta hajottavilta suuntauksilta.

1.7

ETSK kannattaa Euroopan komission suositusta vaihtotaseen epätasapainotilanteiden symmetrisestä tasapainottamisesta euroalueella ja erityisesti kehotusta lisätä palkkojen nousua niissä jäsenvaltioissa, joissa on ylijäämä. ETSK katsoo, että reaalipalkkojen tulisi keskipitkällä aikavälillä kasvaa kansallisella tasolla samaa tahtia kansallisen tuottavuuden kanssa eikä jäädä siitä jälkeen.

1.8

Liiketoimintaympäristön parantaminen ja sisämarkkinoiden valmiiksi saattamisen edistäminen vaarantamatta sosiaalisia oikeuksia ja työelämäoikeuksia ovat ETSK:n mielestä tärkeitä keinoja lujittaa talouden kestävyyttä euroalueella. Komitea on täysin samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan luominen on askel tähän suuntaan ja että siihen tulisi pyrkiä.

1.9

Myös yritysten rahoituksen saannin helpottamisen on kuuluttava talouspolitiikan ensisijaisiin tavoitteisiin. ETSK muistuttaa, että pääomamarkkinaunionilla on tärkeä merkitys taloudellisen toiminnan rahoittamiselle, ja ilmaisee huolensa pankkiunionin toteuttamiseen liittyvistä viivästyksistä ja esteistä, kuten luottotappioiden määrästä eräissä jäsenvaltioissa.

1.10

ETSK kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan poliittista johtajuutta ja tarvittavaa sitoutumista, jotta erimielisyyksistä päästään yli ja voidaan jatkaa EMUn syventämistä erityisesti toteuttamalla pankkiunioni, lisäämällä omia varoja ja luomalla EU:n talousarvion yhteyteen makrotalouden vakautusjärjestely, joka parantaisi euroalueen talouden kestokykyä.

2. Taustaa

2.1

Vaikka tuottavuus kasvaa euroalueella jo kuudetta vuotta, on odotettavissa, että kasvu alkaa hidastua: heikkenemisriskit ovat selvästi lisääntyneet ja suuren taantuman arvet, joita ovat niin potentiaalisen kasvun heikkeneminen, erot jäsenvaltioiden välillä kuin korkea työttömyys eräillä alueilla, ovat edelleen nähtävissä. Lähentyminen kohti pohjaltaan kestävämpiä talouden rakenteita on siksi tärkeä tavoite, yhtä lailla kuin EMUn syventämisen jatkaminen. Tässä tilanteessa Euroopan komission pääasialliset suositukset euroalueen talouspolitiikasta vuonna 2019 ovat seuraavat:

2.2

Syvennetään sisämarkkinoita, parannetaan liiketoimintaympäristöä ja toteutetaan talouden kestokykyä parantavia tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistuksia. Vähennetään ulkoista velkaa ja jatketaan uudistuksia tuottavuuden lisäämiseksi niissä euroalueen jäsenvaltioissa, joissa vaihtotase on alijäämäinen, ja edistetään olosuhteita, joilla tuetaan palkkojen nousua työmarkkinaosapuolten asemaa kunnioittaen. Toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään investointeja niissä euroalueen jäsenvaltioissa, joissa on suuri vaihtotaseen ylijäämä.

2.3

Jälleenrakennetaan finanssipoliittiset puskurit niissä euroalueen maissa, joissa julkisen velan määrä on suuri, tuetaan julkisia ja yksityisiä investointeja sekä parannetaan julkisen talouden laatua ja koostumusta kaikissa maissa. Toisin kuin edellisinä vuosina, Euroopan komissio ei ole antanut suositusta erityisestä finanssipolitiikan virityksestä euroalueella vuonna 2019.

2.4

Siirretään verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, parannetaan koulutusjärjestelmiä ja lisätään investointeja osaamisen kehittämiseen sekä tehostetaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, joilla tuetaan siirtymiä työmarkkinoilla. Puututaan työmarkkinoiden segmentoitumiseen ja varmistetaan riittävät sosiaalisen suojelun järjestelmät koko euroalueella.

2.5

Otetaan käyttöön yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, perustetaan eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja vahvistetaan unionin sääntely- ja valvontakehystä. Edistetään suurten yksityisten velkakantojen hallittua supistamista. Vähennetään nopeasti euroalueen järjestämättömien lainojen määrää ja estetään niiden kasaantuminen muun muassa luopumalla velanoton suosimisesta verotuksessa.

2.6

Edetään ripeästi Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelyssä, jotta voidaan muun muassa vahvistaa euron kansainvälistä roolia, sekä otetaan huomioon vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät komission ehdotukset, jotka koskevat muun muassa finanssisektoria sekä uudistusten tukiohjelmaa ja Euroopan investointien vakautusjärjestelyä.

3. Yleistä

3.1

ETSK on huolissaan siitä, että euroalueen talouden näkymien heikkenemisriskeistä saattaa hyvinkin kehkeytyä uusi sosioekonominen kriisi ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa, mikä aiheuttaisi mittavia haasteita talouden sopeuttamiselle.

3.1.1

Tämänhetkinen tuottavuuskasvu on jo saavuttanut huipun käytyään vain 1,7 prosentissa vuonna 2017. Tuotannon potentiaalinen kasvu on edelleen vuoden 2008 tasoa alempana, ja julkiset investoinnit eivät ole läheskään toipuneet suuresta pudotuksesta (yli neljänneksen huipputasosta) kriisin alkamisen jälkeen.

3.1.2

Jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroja erityisesti työttömyydessä. Vaikka pääindikaattoreissa on tapahtunut parannusta, tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ja työllisyyden määrä ovat vuoden 2008 tasoja alempana ja reaalipalkkojen nousu on ollut vaatimatonta ja pysynyt tuottavuuden kasvua hitaampana, mikä viittaa siihen, että suppeankin kasvun tuotto jakautuu edelleen epätasaisesti.

3.1.3

Euroalueella esiintyy edelleen mittava vaihtotaseen ylijäämä, joka johtuu pääasiassa vaihtotaseen ylijäämistä tietyissä jäsenvaltioissa. Tämä merkitsee suhteellisen alhaista euroalueen sisäistä kysyntää ja on yksi kauppaprotektionismia ruokkivien kansainvälisten jännitteiden syistä.

3.1.4

Huolimatta kasvuennusteisiin äskettäin alaspäin tehdyistä tarkistuksista Euroopan keskuspankki on päättänyt lopettaa määrällisen keventämisen ohjelman ja poistaa näin tärkeän tukipilarin euroalueen kasvulta.

3.1.5

Kriisin aiheuttamat haavoittuvuudet, kuten korkea julkisen ja yksityisen velan taso ja pankkien taseita rasittavat järjestämättömät lainat, eivät ole kadonneet minnekään, eikä vieläkään ole edistytty riittävästi EMUn institutionaalisen rakenteen vahvistamisessa tavalla, joka parantaisi euroalueen talouden kestokykyä rasittamatta liikaa julkista taloutta, työmarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa, kun häiriöt edellyttävät sopeutuksia.

3.1.6

On olemassa suuria maailmanlaajuisia heikkenemisriskejä kaupan protektionismin lisääntymisestä finanssimarkkinoiden ailahteluun.

3.2

Kun otetaan huomion edellisen kriisin seuraukset ja arvet, jotka edelleen ovat näkyvissä erityisesti työmarkkinoilla ja sosiaalialalla monissa jäsenvaltioissa, ETSK katsoo, että euroalueen talouden kestokyvyn vahvistaminen edistämällä päättäväisesti ja nopeasti EMUn ja sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista ja syventämistä Euroopan komission esittämien linjausten mukaisesti on välttämätöntä uuden talouskriisin ja sitä seuraavan työmarkkinakriisin ja sosiaalisen kriisin estämiseksi.

3.3

Näiden riskien lisäksi teknologian kehitys tuo tullessaan mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Se voi toisaalta auttaa voimistamaan kroonisesti heikkoa tuottavuuden kasvua euroalueella, jos siihen vain investoidaan tarpeeksi. Toisaalta siitä todennäköisesti hyötyvät muita enemmän tietyt yhteiskuntaryhmät ja erityisesti ne, joiden osaamistaso on korkeampi ja parempi.

3.4

Vaikka keskimääräinen tuotantokuilu (3) euroalueella kääntyy todennäköisesti hieman positiiviseksi vuonna 2018 (0,3 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen), jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja eikä noususuhdanne siksi toteutune samalla tavalla kaikkialla. Valtion positiivinen tuotantokuilu on merkki siitä, kuinka paljon sen finanssipolitiikan viritystä voidaan kiristää ilman että finanssipolitiikka on myötäsyklistä. Useissa jäsenvaltioissa (etenkin muutamassa suuressa valtiossa, joiden taloudella on huomattava vaikutus koko euroalueen suorituskykyyn), joissa julkisen velan suhde BKT:hen on korkea, on olematon tai negatiivinen tuotantokuilu. Jäsenvaltioiden tulisi tehdä kaikkensa julkisen talouden korkean laadun varmistamiseksi, mutta kannustaminen finanssipoliittisten puskureiden kasvattamiseen kiristävän finanssipolitiikan avulla todennäköisesti pitkittää niiden heikkoa kasvua eikä auta vähentämään julkisen velan osuutta suhteessa BKT:hen.

3.5

Lisäksi tarkasteltaessa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista kansallisissa finanssipolitiikoissa on keskitytty ainoastaan EU:n talouden ohjausjärjestelmän hyvin tiedossa olevaan heikkouteen, joka on yksi Euroopan finanssipoliittisen komitean perustamisen kaltaisten uudistusten taustalla oleva syy, ja euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritys on jäänyt liian vähälle huomiolle. Onkin valitettavaa, ettei tälle vuodelle ole annettu suositusta alueen kokonaisvirityksestä, ja näin on menetetty tilaisuus esittää samassa yhteydessä yksityiskohtaisempia suosituksia jäsenvaltioiden välisestä eriyttämisestä.

3.6

Komitea kehottaa aiempien lausuntojensa tapaan jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota lisäämään julkisia investointeja keinona edistää pitkän aikavälin kasvua mutta myös vähentää nykyisiä epävarmuustekijöitä ja edistää kitkatonta siirtymistä kestäväpohjaisempaan ja oikeudenmukaisempaan kasvumalliin.

3.7

Komitea pohtii, voivatko tehokkaat ja tulokselliset julkiset hankinnat maissa, joissa julkisen velan suhde BKT:hen on korkea, yksin (4) tarjota riittävästi mahdollisuuksia julkisten investointimenojen lisäämiseen – kun kohteina ovat myös koulutus, osaaminen ja mahdollistava aktiivinen työmarkkinapolitiikka – riittävälle tasolle niin, että tuetaan osallistavaa pitkän aikavälin kasvua ja saavutetaan Pariisin sopimuksen mukaiset hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, ja voivatko tällaiset muutokset tapahtua riittävän nopeasti, kun otetaan huomioon julkisten investointien kiireellinen tarve.

3.8

ETSK:n lausunnossa euroalueen talouspolitiikasta 2018 (5) korostettiin sellaiseen tilanteeseen liittyvää suurta ristiriitaa, jossa valtioilla on liiallinen vaihtotaseen ylijäämä ja julkisen talouden ylijäämä mutta jossa julkisen pääoman nettomuodostus on negatiivista. Komitea on huolissaan siitä, että komission ja neuvoston toistuvista suosituksista huolimatta näiden maiden erittäin korkea vaihtotaseen ylijäämä jatkuu syksyn talousennusteen (6) mukaan vuoteen 2020.

3.9

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että painopiste on koulutusjärjestelmien parantamisessa, osaamiseen suuntautuvissa investoinneissa ja työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentämisessä, ja toistaa kehotuksensa toteuttaa rakenneuudistuksia, joilla edistetään korkeampaa kokonaistuottavuuden kasvua ja luodaan samalla laadukkaita työpaikkoja ja varmistetaan tuottavuushyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen.

3.10

Komitea yhtyy kehotukseen lisätä palkkojen nousua niissä jäsenvaltioissa, joissa on ylijäämä. Se huomauttaa kuitenkin, että tuottavuuden kasvu ei välttämättä yksin auta nostamaan reaalipalkkoja jäsenvaltioissa, joissa on negatiivinen ulkomainen nettovarallisuusasema, sillä monissa maissa tuottavuuden ja reaalisten palkansaajakorvausten kasvu ovat erkaantuneet. On myös toteutettava toimenpiteitä, joilla tuetaan tuottavuushyötyjen oikeudenmukaisempaa jakautumista. Tärkein väline tässä on työmarkkinaosapuolten riippumattomuuteen pohjautuva keskitetty sopiminen, jossa olisi palkkojen määrittämistä varten otettava huomioon elinkustannusten nousu ja reaalituottavuuden kasvu muiden työn laatua parantavien näkökohtien käsittelemisen lisäksi.

4. Erityistä

4.1

”Veropetoksiin, verovilppiin ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen on olennaisen tärkeää, jotta verojärjestelmistä voidaan tehdä tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia. Tällaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä valtion tulojen turvaamiseksi, yritysten välisen kilpailun vääristymien estämiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vaalimiseksi ja kasvavan epätasa-arvon torjumiseksi.” ETSK yhtyy täysin tähän lausumaan, joka on esitetty suositusehdotukseen liittyvässä työasiakirjassa (7). Komitea kehottaakin panemaan viipymättä täytäntöön säännöt tällaisten rikosten ja väärinkäytösten torjumisesta Euroopan tasolla ja arvioimaan mahdollisuutta toteuttaa muita, tehokkaampia toimenpiteitä, joihin voisivat kuulua myös välineet, joilla lopetetaan veroparatiisien laiton toiminta.

4.2

Komitea katsoo, että olisi toteutettava päättäväisempiä toimia, joilla helpotetaan julkisten varojen käyttöä investointeihin, esimerkiksi jättämällä julkiset investoinnit EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisten alijäämälaskelmien ulkopuolelle (nk. kultainen sääntö), jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon nykyisen velkatason kestävyys.

Bryssel 24. tammikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Työmarkkinoiden sietokyvyn määritelmä on OECD:n vuonna 2012 antamasta raportista What makes labour markets resilient during recessions?, OECD Employment Outlook, OECD Publishing, Pariisi.

(2) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 312.

(3) Ero todellisen ja potentiaalisen BKT:n välillä osuutena potentiaalisesta BKT:sta.

(4) Ks. Euroopan komissio (2018), Analysis of the Euro Area economy, SWD(2018) 467 final, s. 8.

(5) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 312.

(6) Tilastoliite, Euroopan talousennuste – syksy 2018, taulukko 50, s. 196.

(7) Ks. Euroopan komissio (2018), Analysis of the Euro Area economy, SWD(2018) 467 final.

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/53

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi – Euroopan komission panos Salzburgissa 19.–20. syyskuuta 2018 pidettävään johtajien kokoukseen”

(COM(2018) 634 final – 2018/0329 COD)

(2019/C 159/08)

Esittelijä: José Antonio MORENO DÍAZ

Toinen esittelijä: Vladimíra DRBALOVÁ

Lausuntopyyntö	komissio 24.10.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	18.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	169/2/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille perustelut, jotka Euroopan komissio esittää palauttamista koskevan direktiivin uudelleenlaatimiselle (1), mutta toistaa olevansa vakuuttunut, että EU:lle on ensin laadittava yhteinen politiikka ja lainsäädäntö laillista muuttoliikettä sekä kansainvälisen suojelun ja turvapaikan myöntämistä varten (2).

1.2

ETSK on huolissaan siitä, että EU:n jäsenvaltiot soveltavat erilaisia kriteerejä muuttoliikkeen hallintaan ja erityisesti laittomien muuttajien kohteluun, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja eriarvoista kohtelua.

1.3

ETSK katsoo, että komission olisi pitänyt käynnistää aihetta koskeva viestintä- ja kuulemisprosessi hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uudessa tilanteessa, kuten aiemmin tehtiin vihreän kirjan (3) yhteydessä.

1.4

ETSK katsoo, että komission olisi pitänyt esittää tietoja tai ainakin arvioita siitä, missä määrin palauttamista koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/115/EY (4) on sovellettu, miten soveltamiskelpoinen se on, miten tiiviisti sen soveltamista on seurattu, mitkä ovat suurimmat sen voimassaolon aikana esiintyneet ongelmat ja miten hyvin sitä on noudatettu yksittäisissä jäsenvaltioissa.

1.5

Komission olisi harjoitettava hieman itsekritiikkiä tai ainakin laadittava analyysi jäsenvaltioiden ilmoittamista matalista palautusasteista ja selostettava tarkasti, mistä ne johtuvat ja kuka on vastuussa. Jos jäsenvaltiot eivät ole panneet direktiiviä täytäntöön eivätkä noudattaneet palauttamisten tuloksellisuuden lisäämisestä vuonna 2017 annettua komission suositusta 2017/432 (5), olisi suoritettava vaikutustenarviointi. Analyysissa olisi arvioitava myös sitä, miten jäsenvaltiot suhtautuvat sellaisten toimintaohjelmien laatimiseen, joilla tarjotaan tukea ja neuvontaa paluuta varten, ja vertailtava pakkoon perustuvan paluun ja vapaaehtoisen paluun kustannustehokkuutta.

1.6

ETSK tiedostaa, että äärioikeiston ja nationalistien tietynlainen retoriikka muuttoliikkeestä lietsoo muukalaisvihamielistä ja suvaitsematonta käytöstä. Komitea katsoo, että kokonaisvaltainen ja yhteinen EU:n muuttoliikepolitiikka olisi paras lääke eurooppalaisten pelkoja vastaan.

1.7

Kuten ETSK on todennut muissakin lausunnoissaan (6), on luotava toisenlainen puhetapa, jolla tuetaan normaalia suhtautumista muuttoliikkeeseen tavanomaisena yhteiskunnallisena ja taloudellisena tekijänä ja mahdollistetaan yhteiskunnan valistuminen kyseisessä asiassa.

1.8

Toisaalta ETSK pitää kannatettavina Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2018 antamia päätelmiä, joissa todetaan, että EU:n toimivan politiikan perustana on muuttoliikettä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät tehokkaampi EU:n ulkorajojen valvonta, ulkoisen toiminnan lisääminen ja sisäiset näkökohdat, unionin periaatteiden ja arvojen mukaisesti, ja että näitä toimia tulee jatkaa, jotta voitaisiin välttää humanitaariset katastrofit (7).

1.9

Eurooppa-neuvoston 18. lokakuuta 2018 esittämien tietojen mukaan EU:hun suuntautuneiden laittomien rajanylitysten määrä on pienentynyt 95 prosentilla (8). Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n syyskuussa 2018 julkaisemien tietojen mukaan EU:hun oli saapunut meritse 83 067 ihmistä ja 1 987 oli menehtynyt (9).

1.10

ETSK pitää tehokasta palauttamispolitiikkaa unionin kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan olennaisena osana. Tällaista toimintapolitiikkaa ei kuitenkaan ole, ja Euroopan komission olisi toimittava johdonmukaisesti ja harkiten, eikä sen pitäisi tarkastella maahanmuuttoa vain lainvalvonnallisesta, turvallisuuteen perustuvasta näkökulmasta, joka kriminalisoi maahanmuuton.

1.11

ETSK pitää välttämättömänä tehdä vertaileva tutkimus EU:ssa sijaitsevista säilöönottolaitoksista, niiden tilanteesta ja ihmisoikeuksien noudattamisesta laitoksissa. Tutkimus on laadittava tietojen ja vierailujen perusteella.

1.12

ETSK pitää tervetulleena komission pyrkimyksiä vauhdittaa palauttamispäätöksiä, luoda yhteys niiden ja kielteisten turvapaikkapäätösten tai laillisen oleskelun päättymistä koskevien päätösten välille ja yleisesti nopeuttaa ja tehostaa palauttamismenettelyä. Olisi kuitenkin pohdittava, ovatko ehdotetut määräajat realistisia, ja arvioitava esteitä, jotka saattaisivat haitata niiden noudattamista.

1.13

Samaan aikaan ETSK katsoo, että vaikuttava palauttamispolitiikka kytkeytyy tehokkaaseen yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä takaisinottosopimusten tekemiseen ja täytäntöönpanoon ja kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti näitä järjestelyjä.

1.14

ETSK pitää lisäksi tarpeellisena mainita hyvät käytännöt, joita jotkin EU-maat soveltavat sen ehkäisemiseksi, että ulkomaalaisten henkilöiden laiton oleskelu venyy. Tällaisia ovat esimerkiksi oleskelulupien myöntäminen Espanjassa poikkeuksellisin perustein sosiaalisten, työhön liittyvien tai perhesiteiden johdosta (arraigo) tai Saksan Duldung-järjestely.

2. Taustaa ja komission ehdotus

2.1

EU on yrittänyt vuodesta 1999 lähtien kehittää muuttoliikettä koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka pitää sisällään takaisinottoa koskevien edellytysten yhdenmukaistamisen, kolmansien maiden kansalaisten oikeuden oleskella unionissa laillisesti, oikeudellisten toimenpiteiden laatimisen laittoman muuttoliikkeen estämiseksi ja tähän liittyvän käytännön yhteistyön kehittämisen. Palauttamisdirektiivillä 2008/115/EY oli tarkoitus luoda yhteisiin normeihin perustuva tehokas maastapoistamis- ja palauttamispolitiikka, mutta vuonna 2014 julkaistu kertomus direktiivin soveltamisesta osoitti, että EU:n todellisessa palauttamisasteessa on saavutettu hyvin vähän edistystä: 2014 – 36,3 %, 2015 – 36,8 %, 2016 – 45,8 %, 2017 – 36,6 %. Parannusta ei tuonut myöskään suositus (EU) 2017/432, joka sisältää joukon toimenpiteitä, jotka jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaiken direktiivin tarjoaman jouston hyödyntämiseksi.

2.2

Direktiivin uudelleen laatiminen ei muuta direktiivin soveltamisalaa eikä vaaranna muuttajien nykyisten oikeuksien suojelua, myöskään lapsen edun, perhe-elämän, terveydentilan ja palauttamiskiellon periaatteen osalta. Tarkoituksena on tehostaa palauttamisprosessia seuraavien ehdotusten avulla:

—	lisää yhtenäisyyttä ja synergiaa turvapaikkamenettelyjen kanssa

—	uusi rajamenettely

—	selkeät menettelyt ja säännöt väärinkäytösten estämiseksi

—	tehokkaan vapaaehtoisen paluun edistäminen

—	selkeät säännöt säilöönotosta.

3. Yleistä

3.1

3.2

ETSK muistuttaa suosituksistaan, joita se esitti vuonna 2002 antamassaan lausunnossa komission tiedonannosta maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista koskevasta yhteisön politiikasta, sillä komitea katsoo, ettei niitä ole otettu – ainakaan kokonaisuudessaan – huomioon unionin tasolla sittemmin toteutetuissa lainsäädännöllisissä ja poliittisissa toimissa. Tämä koskee erityisesti laittomien muuttajien oikeuksia, aseman laillistamista, pakkoon perustuvaa paluuta, oikeudellista muutoksenhakua, oikeutta perheen yhtenäisyyteen, säilöönottoa ja todellisen, yhteisen laillista muuttoliikettä koskevan politiikan tarvetta (10).

3.3

Komitea pitää kannatettavana uudelleen laatimisen tavoitteeksi ilmoitettua palauttamismenettelyjen tehostamista ja nopeuttamista sekä suoran yhteyden luomista niiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen tai laillisen oleskelun päättymistä koskevan päätöksen välille. Jäsenvaltioilla on oikeus palauttaa laittomat muuttajat edellyttäen, että käytössä on oikeudenmukaiset ja tehokkaat turvapaikkajärjestelmät, joissa palauttamiskiellon periaatetta noudatetaan täysimääräisesti. Kun otetaan huomioon ehdotetuille muutoksille määritellyt tavoitteet, ETSK on kuitenkin huolissaan niiden mahdollisista vaikutuksista. ETSK epäilee muutosten tehokkuutta ja pelkää, että muutokset saattavat viime kädessä johtaa ainoastaan tiukempaan ja rankaisevampaan tilanteeseen. Vapaaehtoisen paluun ensisijaisuutta koskevasta perusperiaatteesta, joka sisältyy jo alkuperäiseen direktiiviin 2008/115/EY, ei saisi luopua, eikä sitä tulisi vain korvata pakkotoimenpidepolitiikalla.

3.4

Ehdotusta tulisi arvioida myös tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden kannalta, erityisesti jos tavoitteena on edelleen kunnioittaa ihmisoikeuksia. Se, että ainoana laillisen aseman palauttamisen keinona sovellettaisiin kaikkien unionin alueella laittomasti oleskelevien ulkomaalaisten poistamista poikkeuksetta maasta, ei vain ole käytännössä mahdollista, kun otetaan huomioon viime vuosina saadut kokemukset ja tästä aiheutuva kohtuuton inhimillinen, taloudellinen ja muu taakka.

3.5

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut palauttamispolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia, eikä tätä politiikkaa ole vieläkään ankkuroitu tehokkaasti kokonaisvaltaiseen ja yhteiseen EU:n muuttoliikepolitiikkaan.

3.6

Komission olisi pitänyt perustella ehdotuksen yhteydessä, miksi jäsenvaltiot eivät ole soveltaneet direktiiviä 2008/115/EY asianmukaisesti eivätkä noudattaneet suositusta (EU) 2017/432, jossa on ohjeita direktiivin soveltamisesta ja jossa kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin palauttamisen oikeudellisten ja käytännön esteiden poistamiseksi.

3.7

Kasvavan yhteiskunnallisen epävarmuuden vuoksi pitäisi myös pyrkiä julkaisemaan tosipohjaisia tietoja EU:hun suuntautuvasta laittomasta muuttoliikkeestä ja tulkita niitä vastuullisesti, jotta ei lietsottaisi muukalaisvihamielistä ja rasistista retoriikkaa, joka pönkittää äärioikeiston näkökantoja.

4. Erityistä

4.1

Komissio pitää sen perusteella, mitä vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut, direktiivin muuttamista keinona saavuttaa legitiiminä tavoitteena oleva laillisuuden palauttaminen ja palautusten täytäntöönpanon tehostaminen. Saman tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin olemassa muita, tehokkaampia ja vähemmän raskaita keinoja (esimerkiksi vapaaehtoinen paluu ja yksilölliset oleskelun laillistamiset). ETSK pitää tehokasta palauttamispolitiikkaa unionin kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan olennaisena osana. Koska tällaista toimintapolitiikkaa ei kuitenkaan ole, komission olisi toimittava itsekriittisesti, johdonmukaisesti ja tasapainoisesti eikä sen pitäisi tarkastella maahanmuuttoa vain lainvalvonnallisesta, turvallisuuteen perustuvasta näkökulmasta, joka kriminalisoi maahanmuuton (11).

4.2

ETSK totesi jo edellisessä lausunnossaan, että se ”palauttaa komission mieliin esittäneensä useissa lausunnoissaan, että on ryhdyttävä toimiin maahanmuuttajien tilanteen laillistamiseksi” (12). EU:n lainsäädäntö tarjoaa kuitenkin keinoja luvattoman oleskelun päättämiseksi järkevällä ja rakentavalla tavalla.

4.3

Esimerkkejä tällaisista toimista löytyy direktiivin 2008/115/EY palauttamispäätöstä koskevasta 6 artiklasta ja vapaaehtoista paluuta käsittelevästä 7 artiklasta, mutta jäsenvaltiot ovat harkinneet ja käyttäneet sitä hyvin vähän etenkin silloin, kun henkilö on yritetty palauttaa tuloksetta. ETSK ilmaisee tältä pohjalta kannattavansa suositusta (EU) 2017/432 tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmien laatimisesta.

4.4

ETSK huomauttaa lisäksi, että sääntöjä, joita sovelletaan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä maastapoistamiseen yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä (13), ei sovelleta laittomiin muuttajiin. Komitea viittaa tässä mahdollisuuteen hakea maastapoistamispäätöksen kumoamista sillä perusteella, että olosuhteet ovat muuttuneet kohtuullisen ajan kuluttua, sekä velvollisuuteen olla panematta päätöstä täytäntöön ilman olosuhteiden arviointia sen jälkeen, kun päätöksen antamisesta on kulunut kaksi vuotta. Ei vaikuta asianmukaiselta, että lähestymistapaa, jota sovelletaan EU:n kansalaisiin – eli ainoastaan silloin, kun he uhkaavat yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta –, ei voida soveltaa henkilöihin, joilta ainoastaan puuttuu asiakirjoja, jos heidän olosuhteensa ovat muuttuneet merkittävästi.

4.5

On ehdottoman välttämätöntä sisällyttää palauttamismenettelyihin pelkän päätöstä koskevan muutoksenhakumahdollisuuden ylittävät mekanismit ja tehokkaat takeet sellaisten kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien ja etujen puolustamiseksi, joita vastaan on pantu vireille hallinnollinen menettely. Kyseistä mahdollisuutta on voitava käyttää tosiasiallisesti asianmukaisen oikeusavun tuella. Jokaiselle menettelylle on nimettävä tätä varten automaattisesti alaan erikoistunut ja erityiskoulutuksen saanut lakimies, joka valmistelee tapaukseen liittyvän puolustuksen.

4.6

Kun laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä yritetään saada kiinni, on sovellettava täydellistä ja vankkumatonta kieltoa profiloida henkilöitä heidän etnisen alkuperänsä ja/tai uskonnollisen taustansa perusteella. Tästä kiellosta lipeäminen, mitä tapahtuu tällä hetkellä, tekee Euroopasta alueen, missä rotuvähemmistöt saattavat joutua epäasianmukaisesti epäilyksen ja viranomaisvalvonnan kohteeksi. On paljonpuhuvaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea moitti heinäkuussa 2009 Espanjaa siitä, että maan kansalainen oli otettu kiinni laittomaksi muuttajaksi epäiltynä yksinomaan hänen mustan ihonvärinsä takia (14).

4.7

ETSK katsoo, että on tehtävä vertaileva tutkimus EU:ssa sijaitsevista säilöönottolaitoksista, niiden olosuhteista ja ihmisoikeuksien noudattamisesta laitoksissa. Tutkimus on laadittava tietojen ja vierailujen perusteella.

4.8

ETSK ehdottaa myös, että komissio analysoi jatkuvasti, miten jäsenvaltiot suhtautuvat sellaisten toimintaohjelmien laatimiseen, joilla tarjotaan tukea ja neuvontaa paluuta varten sekä tukea kotoutumiseen takaisin unionin ulkopuoliseen paluumaahan. Jäsenvaltioiden on ollut määrä laatia tällaisia ohjelmia jo vuodesta 2017 lähtien. Analyysissa olisi myös vertailtava pakkoon perustuvan paluun ja vapaaehtoisen paluun kustannustehokkuutta.

4.9

ETSK haluaa mainita hyvät käytännöt, joita jotkin EU-maat soveltavat sen ehkäisemiseksi, että laittomien muuttajien laiton oleskelu venyy. Tällaisia ovat esimerkiksi Espanjan arraigo-järjestely ja Saksan Duldung-järjestely, joiden avulla voidaan laillistaa tietyt ehdot täyttävien maassa pitkään laittomasti oleskelleiden ulkomaalaisten oleskelu poikkeuksellisin perustein, yksilökohtaisesti ja valikoivasti.

5. Analyysi ehdotetuista muutoksista

5.1

Direktiiviehdotuksessa esitetään selvästi yhdeksän konkreettista muutosta, ja ETSK ottaa lausunnossaan kantaa niihin.

5.2

On tarpeen luoda EU:n laajuiset objektiiviset perusteet, joiden avulla voidaan määrittää pakenemisen vaaran mahdollinen olemassaolo, mukaan lukien luvaton edelleen liikkuminen. Erilaisten tai tehottomien tulkintojen estämiseksi ehdotuksen 6 artiklassa esitetään yhteinen luettelo objektiivisista arviointiperusteista, joiden avulla voidaan määrittää pakenemisen vaaran olemassaolo osana kokonaisarviota yksittäisen tapauksen erityisolosuhteista. Luettelo perusteista on liian laaja ja ylittää suosituksen (EU) 2017/432 rajat. Tuloksena on, että vaikka direktiivi tarjoaa kaksi vaihtoehtoista palauttamismenettelyä – toinen niistä on kiireellinen poikkeusmenettely, johon ei liity vapaaehtoista poistumista ja johon liittyy muita velvoitteita, ja toinen niistä tarjoaa takeita ja mahdollisuuden vapaaehtoiseen velvoitteiden noudattamiseen –, käytännössä suurimpaan osaan laittomia muuttajia sovelletaan menettelyä, jota pitäisi teoriassa käyttää vain poikkeustapauksissa.

5.2.1

Pakenemisen vaaran täsmällistä määrittelyä varten voidaan käyttää vain muutamia 6 artiklassa ehdotettuja objektiivisia perusteita, jotka pohjautuvat suositukseen (EU) 2017/432 ja jotka muutetussa tekstissä vastaavat f, h ja k alakohdassa esitettyjä perusteita. Yhteistyövelvoitetta käsittelevän 7 artiklan säännösten mukaisesti tarkoitukseen soveltuvana voidaan pitää myös j alakohdassa esitettyä perustetta.

a)	Asiakirjojen puuttuminen hallinnollisen menettelyn alussa voidaan useimmissa tapauksissa korjata pyynnöstä. Jos tätä ei noudateta, voidaan soveltaa f alakohtaa.

Tämä tavoite asettaa todistustaakan muuttajalle, jonka on osoitettava oleskelun olevan tosiasiallista, ja se poistaa näin perusluonteisen oikeudellisen takeen. Koska asunnon saaminen on yleisesti ottaen hankalaa ja monissa kunnissa ulkomaalaisille ja varsinkin laittomasti maassa oleskeleville ulkomaalaisille erityisen vaikeaa, tämä kohta saa suhteettoman merkityksen.

Jos halutaan estää se, että KAIKKIEN laittomien muuttajien voidaan väittää olevan pakenemisen vaarassa, jolloin takeita antavasta menettelystä tulee täysin marginaalinen, kyseistä vaaraa ei voida määritellä tällaisten seikkojen perusteella. Niillä, joilla ei ole oikeutta tehdä töitä, ei luonnollisesti ole myöskään rahaa, ja suurin osa laittomista muuttajista on näin ollen varattomia.

d)	Koska jäsenvaltioissa harjoitetaan suljettujen rajojen politiikkaa, monet laittomat (ja jopa lailliset) muuttajat ovat tulleet jäsenvaltioiden alueelle luvatta.

e)	Laittoman muuttajan liikkuminen jäsenvaltioiden välillä on oletusarvoisesti luvatonta, mutta ei välttämättä tarkoita pakenemisen vaaraa.

g)	Toisen jäsenvaltion tekemä palauttamispäätös. Tämän mahdollisuuden esittäminen on käsittämätöntä, sillä samassa direktiivissä säädetään kyseisen päätöksen suorasta täytäntöönpanosta toisessa valtiossa.

Voimassa olevan oleskeluluvan myöntäneen toisen jäsenvaltion alueelle siirtymistä koskevan velvoitteen noudattamatta jättäminen. Näissä tapauksissa on täysin kohtuutonta käynnistää menettely henkilön palauttamiseksi alkuperämaahan ilman mahdollisuutta vapaaehtoiseen poistumiseen. On asianmukaista toteuttaa pakkotoimenpiteitä henkilön siirtämiseksi kyseiseen toiseen jäsenvaltioon mutta ei palauttaa häntä alkuperämaahan eikä etenkään kiireellisellä menettelyllä.

5.3

Ennen 7 ja 8 artiklan ja ehdotetun direktiivin muiden artiklojen tarkastelua on paikallaan tehdä selväksi, että kaikissa ehdotetuissa muutoksissa on silminnähtävästi jätetty huomiotta palauttamispäätöksen oikeudellinen luonne. Kun tämä täsmennetään, saadaan pohja direktiivin uuden 8 artiklan 3 kohdan täydelle kyseenalaistamiselle. Päätös palauttamisesta on jäsenvaltion tekemä hallinnollinen päätös, jolla on suora vaikutus yksittäisen henkilön oikeuksiin ja etuihin. Päätös liittyy yleensä myös joko suoraan tai välillisesti velvoitteiden täyttämiseen tai tiettyyn käyttäytymiseen, josta kyseistä henkilöä syytetään, ja on aiheellista tarkistaa asianmukaisesti syytösten todenperäisyys, mikä on näissä tapauksissa ilman muuta mahdollista vahvistaa riippumattomasti. Tämä tarkoittaa, että maastapoistaminen on hallinnollinen, ei rikosoikeudellinen sanktio, rangaistus, seuraamus, mutta siihen sovelletaan samoja perustuslain ja perusoikeuksien periaatteita kuin rikosoikeudessa.

5.4

ETSK panee merkille, että komissio olettaa yhteistyövelvoitetta koskevassa 7 artiklassa, että kolmansien maiden kansalaisten velvoite tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa palauttamismenettelyjen kaikissa vaiheissa voisi lisätä näiden menettelyjen sujuvuutta ja tehokkuutta. On kuitenkin todettava, että tämä on vastoin perusoikeutta olla esittämättä todisteita itseään vastaan. Kyseiseen artiklaan kirjatut velvoitteet voidaan tiivistää yhteen eli velvoitteeseen tehdä yhteistyötä itseään vastaan. Palauttamispäätöstä koskevassa 8 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta tehdä palauttamispäätös välittömästi kolmannen maan kansalaisen laillisen oleskelun lopettavan päätöksen tekemisen jälkeen, mikä koskee myös päätöstä olla myöntämättä kolmannen maan kansalaisen pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa. ETSK katsoo, että 8 artiklaa tulisi laajentaa niin, että se kattaa myös kohtuullisen mahdollisuuden antamisen kolmansien maiden kansalaisille täyttää velvoite poistua maasta omasta aloitteestaan tai etsiä vaihtoehtoisia keinoja laillistaa asemansa.

5.5

Vapaaehtoista poistumista koskevassa 9 artiklassa säädetään, että vapaaehtoiselle poistumiselle myönnetään kolmenkymmenen päivän määräaika aiemman 7–30 päivän sijaan. Vaikka aiemmin kritisoitiin vain kolmenkymmenen päivän enimmäisaikaa, vähimmäisajan määrittäminen toimi takeena. Vähimmäisajan poistaminen mahdollistaa sen, että jäsenvaltio ei myönnä lainkaan aikaa vapaaehtoiselle poistumiselle.

5.6

Ehdotetun direktiivin 13 artiklassa säädetään uudesta toimenpiteestä, jolla jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus määrätä maahantulokielto kolmannen maan kansalaiselle, jonka laiton oleskelu jäsenvaltioiden alueella havaitaan hänen poistuessaan (vapaaehtoisesti) EU:sta. ETSK katsoo, että tämä toimenpide rankaisee henkilöä, joka juuri kyseisellä hetkellä noudattaa lakia eli poistuu EU:n alueelta ja päättää laittoman oleskelunsa. Toisaalta toimenpidettä voidaan pitää takeena, joka estää tulevaisuudessa tulon uudestaan kyseiseen jäsenvaltioon.

5.7

Palauttamisen hallintaa koskevassa 14 artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen palauttamisen hallintajärjestelmä ja hoidettava, ylläpidettävä ja kehitettävä kyseistä järjestelmää, joka käsittelee kaikki direktiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot. On kuitenkin varmistettava tekninen yhteensopivuus EU:n keskusjärjestelmän kanssa. Ehdotetun direktiivin 14 artiklassa säädetään myös, että jäsenvaltioiden on perustettava toimintaohjelmia avun antamiseksi asianomaisille henkilöille.

5.7.1

Schengenin tietojärjestelmän (SIS) puutteiden takia tarvitaan toimia valtioiden välisen koordinoinnin parantamiseksi. On erittäin kyseenalaista, tarvitaanko tähän säännöksiä direktiivin tasolla, kun kyseessä on pääasiassa käytännön hallinnointiin liittyvä asia.

5.7.2

Ehdotus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on perustettava ohjelmia logistisen, taloudellisen ja muun avun antamiseksi tukemaan vapaaehtoista paluuta, myös uudelleenkotoutumisohjelmia, on peräisin suosituksesta (EU) 2017/432. Komission tulee tukea, valvoa ja arvioida niiden perustamista.

5.8

Ehdotetun direktiivin 16 artikla koskee yksinomaan sitä ainoaa tilannetta, ”jossa lykkäävä vaikutus on ehdotuksen mukaan pakollinen”, eli sellaisen henkilön maastapoistamista, jonka kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty. ETSK ei vastusta tätä, mutta katsoo, että on olemassa muita tapauksia, joissa maastapoistamisen lykkäämisen tulisi tapahtua niin ikään automaattisesti, jotta voitaisiin vahvistaa suojan ja takeiden soveltamisalaa. Voidaan mainita muun muassa seuraavat tapaukset:

—	tapaukset, jotka koskevat suoraan tai välillisesti alaikäisiä

—	tapaukset, jotka koskevat suoraan tai välillisesti perheenjäseniä, jotka ovat unionin kansalaisia ja jotka eivät siksi kuulu direktiivin 2004/38/EY säännösten piiriin

—	tapaukset, joissa voidaan osoittaa kyseisen henkilön terveyden tai ruumiillisen koskemattomuuden olevan vaarassa

—	kun palauttaminen tapahtuu maahan, jota ei voida pitää turvallisena, mukaan lukien maat, jotka eivät noudata ihmisoikeuksia.

5.9

Säilöönotosta ja sen vähintään kolmen kuukauden enimmäiskestosta on todettava käytännön osoittavan, että kolmanteen maahan suuntautuvan maastapoistamisen edellyttämät menettelyt kestävät joko alle kolme kuukautta tai jos ne kestävät pidempään, ne eivät johda käytännössä mihinkään ja vielä vähemmän silloin, kun henkilö, joka ei ole tehnyt mitään rikosta, joutuu näin äärimmäisen toimenpiteen kohteeksi ja häneltä riistetään vapaus.

5.10

Komitea kehottaa jälleen turvautumaan muihin vaihtoehtoihin – kuten aiemmin mainittu Saksassa käytössä oleva Duldung tai Espanjan arraigo – ja katsoo, että on mahdollista määrittää paljon lyhyemmässä ajassa kuin kolmessa kuukaudessa, voidaanko henkilö poistaa maasta vai ei. Ennaltaehkäisevä säilöönotto on välitoimi, jonka tarkoituksena on helpottaa pakkotoimin tapahtuvaa palauttamista tai estää pakeneminen. On kuitenkin vältettävä käyttämästä sitä väärin peiteltynä vangitsemisena tai rangaistuksena laittomasta maahanmuutosta. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö kieltää nimenomaisesti tällaiset vankeusrangaistukset (15).

5.11

Direktiivissä tulisikin vaatia, etteivät säilöönottolaitokset olisi verrattavissa vankiloihin tai pahempia kuin vankilat. Siinä tulisi säätää, että valtion lainvalvontaviranomaiset vastaavat vain laitoksen ulkoisesta, mutta ei koskaan sisäisestä turvallisuudesta. Sisäinen turvallisuus tulisi jättää valtion muiden tahojen vastuulle, ja säilöön otetuilla tulisi olla kaikilta osin vähintään sama tai parempi oikeudellinen asema kuin vangeilla kussakin unionin jäsenvaltiossa.

5.12

Muutos, joka sisältyy 22 artiklan 7 kohtaan, on täysin turha, sillä asia on jo ratkaistu jäsenvaltioiden omissa turvapaikkamenettelyissä. On joka tapauksessa suhteetonta, että ihminen, jota voidaan pitää säilössä jopa neljä kuukautta palauttamista varten, jos hänen turvapaikkahakemuksensa on hylätty, voi joutua välittömästi uudestaan säilöönotetuksi vielä kuudeksi kuukaudeksi samassa palauttamistarkoituksessa.

5.13

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n palauttamispolitiikan toimivuus riippuu myös alkuperämaiden yhteistyöhalukkuudesta. EU on jo hieman edistynyt asiassa, mutta ETSK kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan tällä alalla ja vetoaa myös jäsenvaltioihin, jotta ne hyödyntäisivät näitä tuloksia ja käyttäisivät kyseisiä mekanismeja kaikilta osin.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous-

ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) COM(2018) 634 final.

(2) EUVL C 85, 8.4.2003, s. 51.

(3) COM(2002) 175 final.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(5) Komission suositus (EU) 2017/432, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2017, palauttamisten tuloksellisuuden lisäämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY täytäntöönpanon yhteydessä (EUVL L 66, 11.3.2017, s. 15).

(6) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1).

(7) Eurooppa-neuvoston kokous 28.6.2018 – päätelmät.

(8) Eurooppa-neuvoston kokous 18.10.2018 – päätelmät.

(9) IOM – Migration: Flow Monitoring Europe.

(10) EUVL C 85, 8.4.2003, s. 51.

(11) Ks. Research Social Platform on Migration and Asilum, Migration crackdown on NGO's assisting refugees and other migrants.

(12) EUVL C 85, 8.4.2003, s. 51.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77), 32 ja 33 artikla.

(14) FF. Communication No. 1493/2006, Williams Lecraft v. Spain.

(15) Unionin tuomioistuimen tuomio 7.6.2016, Affum (C-47/15, ECLI:EU:C:2016:408), ja tuomio 28.4.2011, El Dridi (C-61/11, ECLI:EU:C:2011:268).

10.5.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 159/63

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta”

(COM(2018) 630 final — 2018/0328 (COD))

(2019/C 159/10)

Esittelijä: Antonio LONGO

Toinen esittelijä: Alberto MAZZOLA

Lausuntopyyntö	Eurooppa-neuvosto, 5.10.2018 Euroopan parlamentti, 1.10.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 artiklan 3 kohta sekä 188 ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	9.1.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	143/5/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen ja pitää sitä tarkoituksenmukaisena kyberturvallisuutta koskevan teollisen strategian kehittämiseksi sekä strategisena vahvan ja laajan digitaalisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Nämä tekijät ovat välttämättömiä Euroopan puolustusmekanismien vahvistamisen kannalta, jotta voidaan vastata meneillään olevaan kybersodankäyntiin, joka uhkaa heikentää poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä.

1.2

Komitea toteaa, että kyberturvallisuusstrategia edellyttää yleistä valveutuneisuutta sekä sitä, että kaikki käyttäjät noudattavat turvallisia toimintatapoja.

1.3

ETSK kannattaa ehdotuksen yleistavoitteita ja on tietoinen siitä, että tiettyjä toiminnan näkökohtia tarkastellaan myöhemmin. Se katsoo kuitenkin, että koska kyseessä on asetus, eräät hallintoon, rahoitukseen ja ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät arkaluonteiset näkökohdat olisi määriteltävä etukäteen. On tärkeää, että perustettava verkosto ja keskus tukeutuvat mahdollisimman pitkälle jäsenvaltioiden kyberturvallisuusvalmiuksiin ja asiantuntemukseen ja ettei kaikkea osaamista keskitetä kyseiseen keskukseen. Tulevan keskuksen ja verkoston toimien ei myöskään tulisi olla päällekkäisiä olemassa olevien yhteistyömekanismien ja organisaatioiden kanssa.

1.4

ETSK kannattaa yhteistyön laajentamista teollisuuteen tieteen ja investointien alalla tehtävien selkeiden sitoumusten pohjalta niin, että teollisuus otetaan tulevaisuudessa mukaan johtokuntaan. Siinä tapauksessa, että tehdään kolmenvälistä yhteistyötä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä, EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien yritysten osallistuminen olisi rajattava yrityksiin, jotka ovat jo pitkään toimineet Euroopan maaperällä ja jotka ovat täysipainoinen osa Euroopan teollista ja teknologista perustaa edellyttäen, että niihin sovelletaan asianmukaisia seuranta- ja valvontamekanismeja ja että ne noudattavat vastavuoroisuuden periaatetta ja salassapitovelvollisuutta.

1.5

Kaikkien jäsenvaltioiden on yhteisesti sitouduttava kyberturvallisuuteen, ja niiden on näin ollen osallistuttava osaamiskeskuksen johtokuntaan myöhemmin määriteltävällä tavalla. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudessa voitaisiin hyödyntää unionin kunkin jäsenvaltion käyttöön osoittamia määrärahoja.

1.6

Ehdotuksessa olisi täsmennettävä nykyistä paremmin, millä tavoin osaamiskeskus voi puuttua Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan horisontti -ohjelmien rahoituksen koordinointiin, ja erityisesti, minkä suuntaviivojen mukaan mahdolliset hankinnat tehdään ja osoitetaan. Tämä seikka on keskeisen tärkeä, jotta vältetään kaksinkertainen työ tai päällekkäisyydet. Määrärahojen lisäämiseksi suositetaan lisäksi, että laajennetaan synergiavaikutuksia EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa (esim. alueelliset rahastot, rakennerahastot, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan puolustusrahasto ja InvestEU-ohjelma).

1.7

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää määritellä Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen ja kansallisten keskusten väliset yhteistyömuodot ja suhteet. On myös tärkeää, että EU rahoittaa kansallisia keskuksia ainakin hallintomenojen osalta, sillä näin helpotetaan hallinnon ja osaamisen yhdenmukaistamista EU:n jäsenvaltioiden välillä vallitsevien erojen kaventamiseksi.

1.8

Komitea korostaa henkisen pääoman merkitystä ja toivoo, että osaamiskeskus kykenee edistämään huipputason yleissivistävää ja ammatillista koulutusta yhteistyössä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja korkeakoulukeskusten kanssa muun muassa yliopistojen ja toisen asteen oppilaitosten erityisten koulutusväylien avulla. Niin ikään on olennaisen tärkeää huolehtia startup- ja pk-yrityksille annettavasta erityistuesta.

1.9

ETSK:n mielestä on ensisijaisen tärkeää selkiyttää osaamiskeskuksen ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) vastuu- ja tehtäväalueita, määritellä selkeästi yhteistyön ja keskinäisen tuen muodot ja estää toimivaltuuksien ja toiminnan päällekkäisyys. Vastaavanlaisia ongelmia ilmenee suhteessa muihin kyberturvallisuuden alalla toimiviin elimiin, joita ovat esimerkiksi Euroopan puolustusvirasto, Europol ja tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU), ja komitea suosittaa, että näiden eri elinten välille perustetaan niin ikään jäsennellyn vuoropuhelun mekanismeja.

2. Kyberturvallisuuden nykyiset puitteet

2.1

Kyberturvallisuus on yksi keskisimmistä kysymyksistä EU:n asialistalla, sillä kyseessä on olennainen tekijä instituutioiden, yritysten ja kansalaisten suojelun kannalta sekä välttämätön väline demokratian säilyttämisen kannalta. Yksi huolestuttavimmista ilmiöistä on verkossa automatisoitujen järjestelmien kautta levitettävien haittaohjelmien eksponentiaalinen lisääntyminen niin, että niiden lukumäärä on noussut 130 000:sta vuonna 2007 kahdeksaan miljoonaan vuonna 2017. Lisäksi EU on kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen nettotuoja, mikä on ongelmallista taloudellisen kilpailukyvyn sekä siviili- ja sotilaallisen turvallisuuden kannalta.

2.2

Vaikka EU:lla on kyberturvallisuuden alalla merkittävää osaamista ja kokemusta, alan teollisuus, korkeakoulut ja tutkimuskeskukset vaikuttavat edelleen hajanaisilta ja epäyhtenäisiltä sen lisäksi, että niiltä puuttuu yhteinen kehitysstrategia. Tämä johtuu siitä, ettei asianomaisia kyberturvallisuuden aloja (esim. energia, avaruus, puolustus ja liikenne) tueta riittävästi, sekä siitä, ettei kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusalojen välisiä synergioita hyödynnetä.

2.3

Vastatakseen näihin kasvaviin haasteisiin unioni vahvisti vuonna 2013 kyberturvallisuusstrategian edistääkseen luotettavaa, turvallista ja avointa kybertoimintaympäristöä (1). Myöhemmin, vuonna 2016, hyväksyttiin verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat ensimmäiset erityiset toimenpiteet (2). Tämä prosessi on johtanut julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuuden perustamiseen.

2.4

Vuonna 2017 annetussa tiedonannossa aiheesta ”Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle” (3) korostetaan tarvetta varmistaa kyberturvallisuuteen liittyvien keskeisten teknologisten valmiuksien säilyttäminen ja niiden kehittäminen digitaalisten sisämarkkinoiden turvaamiseksi ja erityisesti kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien suojaamiseksi ja keskeisten kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi.

2.5

Unionin on näin ollen kyettävä turvaamaan omat digitaaliset voimavaransa ja prosessinsa ja kilpailemaan maailmanlaajuisilla kyberturvallisuusmarkkinoilla vahvan ja laajan digitaalisen riippumattomuuden saavuttamiseksi (4).

3. Komission ehdotukset

3.1

Osaamiskeskuksen tavoitteena on helpottaa ja koordinoida kansallisten keskusten verkoston toimintaa sekä tukea kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä ja edistää näin kyberturvallisuusalan teknologiastrategiaa ja helpottaa verkostoon kootun osaamisen hyödyntämistä.

3.2

Osaamiskeskus tekee näin etenkin panemalla täytäntöön Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan horisontti -ohjelmien asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia ja tekemällä hankintoja. Kun otetaan huomioon muualla maailmassa tehdyt huomattavat investoinnit kyberturvallisuuteen sekä tarve koordinoida ja koota yhteen asiaankuuluvia resursseja Euroopassa, ehdotetaan, että osaamiskeskuksesta muodostetaan eurooppalainen kumppanuus, jolla on kahtalainen oikeusperusta, mikä helpottaa näin unionin, jäsenvaltioiden ja teollisuuden yhteisiä investointeja.

3.3

Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot osallistuvat osaamiskeskuksen ja verkoston toiminnan rahoitukseen unionin rahoitusosuutta vastaavalla määrällä. EU:n ehdottama määrärahojen jakauma on noin kaksi miljardia euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, Euroopan horisontti -ohjelmasta katettava summa, jota ei ole vielä määritetty, sekä jäsenvaltioiden kokonaisrahoitusosuus, joka on vähintään yhtä suuri kuin unionin osuus.

3.4

Osaamiskeskuksen tärkein päätöksentekoelin on johtokunta, johon kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua, mutta jossa äänioikeus on ainoastaan rahoitusosuuden suorittaneilla jäsenvaltioilla. Äänestysmenettelyssä noudatetaan kaksinkertaisen enemmistön periaatetta, jossa enemmistöön vaaditaan 75 prosenttia rahoitusosuuksista ja 75 prosenttia annetuista äänistä. Komissiolla on 50 prosenttia äänistä. Johtokuntaa avustaa neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, jonka avulla voidaan varmistaa yhteydenpito yritysten, kuluttajien ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa.

3.5

Osaamiskeskus, joka toimisi läheisessä yhteistyössä kansallisten koordinointikeskusten verkoston ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön kanssa, olisi tärkein täytäntöönpanoelin EU:n rahoitusvaroille, jotka on osoitettu kyberturvallisuuteen ehdotetuissa Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan horisontti -ohjelmissa.

3.6

Jäsenvaltioiden on valittava kansalliset koordinointikeskukset. Osaamiskeskuksilla on joko oltava tai niiden on voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta etenkin sellaisilla aloilla kuin salaus, tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuspalvelut, tunkeutumisen havaitseminen, järjestelmän turvallisuus, verkkoturvallisuus, ohjelmien ja sovellusten turvallisuus sekä turvallisuuden ja yksityisyyden inhimilliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Niillä pitäisi myös olla valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen ja julkiseen sektoriin, mukaan lukien direktiivin (EU) 2016/1148 mukaisesti nimetyt viranomaiset, ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa.

4. Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen ja pitää sitä kyberturvallisuuden kehittämisen kannalta strategisen tärkeänä Tallinnassa syyskuussa 2017 pidetyssä huippukokouksessa tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi. Kyseisessä yhteydessä valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat, että unionista olisi tehtävä ”kyberturvallisuusalan maailmanlaajuinen johtaja vuoteen 2025 mennessä, jotta voisimme varmistaa kansalaistemme, kuluttajiemme ja yritystemme luottamuksen ja suojan verkossa ja mahdollistaisimme vapaan ja lailla säännellyn internetin”.

4.2

ETSK toteaa jälleen, että olemme keskellä täysimittaista kybersodankäyntiä, joka uhkaa heikentää poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä ja jossa kohdistetaan hyökkäyksiä instituutioiden tietojärjestelmiin, kriittisiin infrastruktuureihin (esimerkiksi energia- ja liikenneala sekä pankki- ja rahoituslaitokset) ja yrityksiin ja vaikutetaan myös valeuutisin yleisesti vaali- ja demokraattisiin prosesseihin (5). Tilanne edellyttää vahvaa tietoisuutta asiasta sekä päättäväistä ja oikea-aikaista reagointia. Näistä syistä on määritettävä kyberturvallisuuden alan selkeä ja laajaa kannatusta nauttiva teollinen strategia, joka on välttämätön edellytys digitaalisen riippumattomuuden saavuttamiselle. ETSK katsoo, että työohjelmassa olisi annettava etusija aloille, jotka mainitaan verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetussa direktiivissä (EU) 2016/11486, jota sovelletaan keskeisiä palveluja tarjoaviin julkisiin tai yksityisiin yrityksiin niiden yhteiskunnallisen merkityksen johdosta (6).

4.3

Komitea toteaa, että kyberturvallisuusstrategia edellyttää yleistä valveutuneisuutta sekä sitä, että kaikki käyttäjät noudattavat turvallisia toimintatapoja. Tästä syystä kaikkia teknologia-aloitteita on tuettava asianmukaisin tiedotus- ja valveuttamiskampanjoin ”digitaalisen turvallisuuskulttuurin”luomiseksi (7).

4.4

4.5

ETSK muistuttaa, että asiakokonaisuuteen TEN/646 kuuluvassa lausunnossaan kyberturvallisuusasetuksesta (8) se ehdottaa kolmenvälistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muodossa Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden – pk-yritykset mukaan luettuina – välillä, kun vastaavasti nykyinen rakenne, jonka oikeudellista muotoa on täydennettävä, mahdollistaa lähinnä julkisen sektorin sisäisen kumppanuuden Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä.

4.6

ETSK kannattaa yhteistyön laajentamista teollisuuteen tieteen ja investointien alalla tehtävien selkeiden sitoumusten pohjalta niin, että teollisuus otetaan tulevaisuudessa mukaan johtokuntaan. On mahdollista, että neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean perustaminen ei varmista jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, kuluttajien ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa. Komission hahmottelemista uusista puitteista ei myöskään käy selkeästi ilmi, mikä on Euroopan kyberturvallisuusjärjestön (ECSO) rooli. Kyseinen elin perustettiin kesäkuussa 2016 komission aloitteesta komission vastapuoleksi, ja sen verkostopääomaa ja asiantuntemusta ei pitäisi hukata.

4.6.1

Kolmenvälisen yhteistyön tapauksessa on tärkeää kiinnittää huomiota kolmansista maista peräisin oleviin yrityksiin. ETSK painottaa erityisesti, että tämän yhteistyön olisi perustuttava vankkaan mekanismiin, jotta voidaan estää sellaisten EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien yritysten osallistuminen, jotka voivat heikentää EU:n turvallisuutta ja riippumattomuutta. Euroopan puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa (9) vahvistettuja asiaan liittyviä lausekkeita tulisi soveltaa myös tässä yhteydessä.

4.6.2

Samalla ETSK toteaa, että tietyt EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevat yritykset, jotka ovat jo pitkään toimineet Euroopan maaperällä ja jotka ovat täysipainoinen osa Euroopan teknologista ja teollista perustaa, voisivat olla EU:n hankkeiden kannalta erittäin hyödyllisiä ja että niillä tulisi olla mahdollisuus osallistua näihin hankkeisiin edellyttäen, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön asianmukaisia seuranta- ja valvontamekanismeja näitä yrityksiä varten ja että noudatetaan vastavuoroisuuden periaatetta ja salassapitovelvollisuutta.

4.7

Kaikkien jäsenvaltioiden on yhteisesti sitouduttava kyberturvallisuuteen, ja niiden on näin ollen osallistuttava osaamiskeskuksen johtokuntaan myöhemmin määriteltävällä tavalla. On myös tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot antavat riittävän taloudellisen panoksen komission aloitteeseen. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudessa voitaisiin hyödyntää unionin kunkin jäsenvaltion käyttöön osoittamia määrärahoja.

4.8

ETSK on samaa mieltä siitä, että kukin jäsenvaltio voi vapaasti nimetä oman edustajansa Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen johtokuntaan. ETSK suosittaa, että kansallisten edustajien osaamisprofiili määritellään selkeästi ja että siihen sisällytetään teknologinen ja strateginen osaaminen johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitojen ohella.

4.9

Ehdotuksessa olisi täsmennettävä nykyistä paremmin, millä tavoin osaamiskeskus voi puuttua Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan horisontti -ohjelmien – joista edelleen neuvotellaan – rahoituksen koordinointiin, ja erityisesti, minkä suuntaviivojen mukaan mahdolliset hankinnat tehdään ja osoitetaan. Tämä seikka on keskeisen tärkeä, jotta vältetään kaksinkertainen työ tai päällekkäisyydet. Määrärahojen lisäämiseksi suositetaan lisäksi, että laajennetaan synergiavaikutuksia EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa (esim. alueelliset rahastot, rakennerahastot, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan puolustusrahasto ja InvestEU-ohjelma). Komitea toivoo, että kansallisten keskusten verkosto otetaan mukaan varojen hallinnointiin ja koordinointiin.

4.10

ETSK panee merkille, että neuvoa-antavan komitean tulisi koostua 16 jäsenestä ja ettei ehdotuksessa täsmennetä mekanismeja, joiden avulla luodaan yhteydet yritysmaailmaan, korkeakouluihin, tutkimusalaan ja kuluttajiin. Komitean mielestä olisi hyödyllistä ja asianmukaista, että kyseisen komitean jäsenet erottuvat alaa koskevalla korkeatasoisella tietämyksellään ja että he edustavat tasapainoisella tavalla asianomaisia aloja.

4.11

ETSK:n mielestä on tärkeää määritellä Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen ja kansallisten keskusten väliset yhteistyömuodot ja suhteet. On myös tärkeää, että EU rahoittaa kansallisia keskuksia ainakin hallintomenojen osalta, sillä näin helpotetaan hallinnon ja osaamisen yhdenmukaistamista EU:n jäsenvaltioiden välillä vallitsevien erojen kaventamiseksi.

4.12

Aiempien lausuntojensa (10) mukaisesti ETSK korostaa olevan tärkeää, että kyberturvallisuusalan henkilöstö saa huipputason yleissivistävää ja ammatillista koulutusta muun muassa niin, että järjestetään erityisiä koulu-, korkeakoulu- ja jatkokoulutuskursseja. On myös tärkeää tarjota riittävää taloudellista tukea alan pk- ja startup-yrityksille (11), joilla on olennainen merkitys huippututkimuksen kehittämisessä.

4.13

ETSK:n mielestä on ensisijaisen tärkeää selkiyttää osaamiskeskuksen ja ENISAn vastuu- ja tehtäväalueita, määritellä selkeästi yhteistyön ja keskinäisen tuen muodot ja estää toimivaltuuksien ja toiminnan päällekkäisyys (12). Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että ENISAn valtuutettu osallistuu johtokuntaan pysyvänä tarkkailijana, mutta tämä osallistuminen ei takaa jäsenneltyä vuoropuhelua kyseisten kahden elimen välillä. Vastaavanlaisia ongelmia ilmenee suhteessa muihin kyberturvallisuuden alalla toimiviin elimiin, joita ovat esimerkiksi Euroopan puolustusvirasto (EDA), Europol ja tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU). Tältä osin on mielenkiintoista panna merkille, että toukokuussa 2018 allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja ENISAn, Euroopan puolustusviraston, Europolin ja tietotekniikan kriisiryhmän välillä.

Bryssel 23. tammikuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) JOIN(2013) 1 final.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

(3) JOIN(2017) 450 final.

(4) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(5) Tiedonanto aiheesta ”Miten tiedotusvälineitä käytetään yhteiskunnallisiin ja poliittisiin prosesseihin vaikuttamiseen EU:ssa ja sen itäisissä naapurimaissa?”, Indrė Vareikytė, 2014.

(6) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(7) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(8) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(9) COM(2017) 294 final.

(10) EUVL C 451, 16.12.2014, s. 25.

(11) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

(12) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 159

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 10. toukokuu 2019

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
2019/C 159/01	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistettäessä innovointia digitaalitaloudessa (oma-aloitteinen lausunto)	1
	LAUSUNNOT
2019/C 159/02	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Naiset Länsi-Balkanilla (oma-aloitteinen lausunto)	7
2019/C 159/03	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta WTO:n uudistaminen ja mukauttaminen maailmankaupan kehitykseen (oma-aloitteinen lausunto)	15
2019/C 159/04	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien rooli vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurannassa(Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto)	28

	III Valmistavat säädökset
	EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
2019/C 159/05	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksessa sovellettavan lopullisen arvonlisäverojärjestelmän toimintaa koskevien yksityiskohtaisten teknisten toimenpiteiden käyttöönoton osalta(COM(2018) 329 final – 2018/0164 (CNS))	38
	EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
2019/C 159/06	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta vuosia 2021–2023 koskevien vuotuisten ennakkomaksujen mukauttamisen osalta [COM(2018) 614 final – 2018/0322 (COD)]	45
2019/C 159/07	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Suositus Neuvoston suositus euroalueen talouspolitiikasta(COM(2018) 759 final)	49
2019/C 159/08	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi – Euroopan komission panos Salzburgissa 19.–20. syyskuuta 2018 pidettävään johtajien kokoukseen(COM(2018) 634 final – 2018/0329 COD)	53
2019/C 159/09	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja valvontatoimenpiteiden toteuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2115/2005 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1386/2007 kumoamisesta(COM(2018) 577 final – 2018/0304 (COD))	60
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
2019/C 159/10	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta(COM(2018) 630 final — 2018/0328 (COD))	63
	EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
2019/C 159/11	Euroopan talous ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU [sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/2002] ja [energiaunionin hallinnosta annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukauttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi(COM(2018)744 final – 2018/0385 (COD))	68
2019/C 159/12	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koskevista tietyistä säännöistä vuosien 2019 ja 2020 osalta(COM(2018) 817 final – 2018/0414(COD))	71

Lausuntopyyntö	neuvosto, 3.9.2018
	Euroopan parlamentti, 10.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	104/0/2

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 15.11.2018 Euroopan unionin neuvosto, 26.11.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta, 194 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Työvaliokunnan päätös	11.12.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	106/0/0

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.12.2018 Euroopan unionin neuvosto, 14.12.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Vastaava elin	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto
Hyväksyminen täysistunnossa	23.1.2019
Täysistunnon nro	540
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	175/1/5