—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D054772-02),

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 18. toukokuuta 2017 antaman lausunnon, joka julkaistiin 29. kesäkuuta 2017 (3),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2007/702/EY sallittiin muuntogeenistä maissia 59122 sisältävien, niistä koostuvien tai valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen; ottaa huomioon, että ennen kyseistä komission päätöstä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 23. maaliskuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 3. huhtikuuta 2007 (5) (jäljempänä ”EFSA:n ensimmäinen lausunto”);

B.

ottaa huomioon, että Pioneer Overseas Corporation ja Dow AgroSciences Ltd. (jäljempänä ”hakija”) toimittivat yhdessä 19. heinäkuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen maissin 59122 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun maissin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

C.

ottaa huomioon, että EFSA antoi 18. toukokuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 29. kesäkuuta 2017 (6) (jäljempänä ”EFSA:n toinen lausunto”);

D.

ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi 59122 ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat vastustuskyvyn maissin juurikuoriaisen toukkien kaltaisia Diabrotica-kovakuoriaissukuun kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se sietää glufosinaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita;

E.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön ja että komissio ottaa päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaa koskevat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSA:n ensimmäisestä lausunnosta kolmen kuukauden kuulemisjakson (7) aikana monia kriittisiä huomioita, jotka liittyivät muun muassa riittämättömään seurantasuunnitelmaan, vaaraan, joka koskee muiden kuin kohdeorganismien altistumista Bt-toksiineille, puutteellisesti perusteltuun johtopäätökseen, jonka mukaan muuntogeenisestä maissista 59122 valmistetut rehut vastaavat olennaisilta osiltaan ja ravitsemuksellisesti kaupallisesta maissista valmistettuja rehuja ja ovat yhtä turvallisia, ja rotilla tehdyn 90 päivän tutkimuksen osalta siihen, että muuntogeenistä maissia annettiin vain yhtä annostasoa koko tutkimuksen ajan asiaa koskeviin OECD:n ohjeisiin sisältyvän suosituksen vastaisesti;

G.

ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun hakija oli esittänyt luvan uusimista koskevan pyynnön, EFSA:ta pyydettiin arvioimaan hakijan toimittamia tietoja, mukaan luettuina markkinoille saattamisen jälkeiset ympäristönseurantaraportit ja vuosien 2007 ja 2016 välisenä aikana julkaistut 11 perustutkimusta; ottaa huomioon, että toimitetuista tiedoista laaditun arviointinsa perusteella EFSA antoi puoltavan lausunnon (edellä mainittu EFSA:n toinen lausunto), jossa todettiin, että ei ole yksilöity sellaisia uusia vaaroja, muutoksia altistumisessa tai uusia tieteellisiä epävarmuuksia, jotka muuttaisivat maissia 59122 koskevan alkuperäisen riskinarvion päätelmiä;

H.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSA:n toisesta lausunnosta kolmen kuukauden kuulemisjakson (8) aikana monia kriittisiä huomioita, muun muassa sen, että muuntogeenisestä maissista 59122 tehdyn seurannan yhteydessä ei pystytty saamaan nykyisen arvioinnin kannalta käyttökelpoisia tuloksia eikä ratkaisemaan ennen luvan myöntämistä suoritettuun riskinarviointiin liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi ympäristön altistumisen osalta ja että muuntogeenisen maissin 59122 seurannassa noudatettu lähestymistapa ei ole direktiivin 2001/18/EY liitteen VII vaatimusten mukainen;

I.

ottaa huomioon, että yksi jäsenvaltio kysyi, miksi hakija ei ollut toimittanut useita julkisia tutkimuksia, jotka osoittavat Cry-proteiinien immunogeenisyyden hiirillä ja joita EFSA ei sen vuoksi ollut arvioinut, ja suositti, että muuntogeenisessä maississa 59122 ilmentyvän Cry-proteiinin immunogeenisyyteen ja adjuvanttisuuteen liittyviin huolenaiheisiin olisi löydettävä ratkaisu ennen luvan uusimista;

J.

ottaa huomioon, että yksi jäsenvaltio totesi, että unioni on hyväksynyt biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, jossa sekä vienti- että tuontimaat asetetaan kansainväliseen vastuuseen biologisesta monimuotoisuudesta, ja että sen vuoksi on tärkeää ottaa huomioon muuntogeenisen maissin 59122 unioniin tuonnin vaikutukset sekä unionin biologiseen monimuotoisuuteen että biologiseen monimuotoisuuteen viljelymaissa;

K.

ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (9) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018 (10);

L.

toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita (11);

M.

toteaa, että kummassakaan EFSA:n lausunnossa ei arvioitu glufosinaattiruiskutuksista aiheutuvia jäämiä; ottaa huomioon, että unioniin elintarvike- ja rehukäyttöön tuodussa muuntogeenisessä maississa 59122 on glufosinaattijäämiä;

N.

katsoo, että elintarviketurvallisuuden kannalta olisi mahdotonta ja erittäin epäjohdonmukaista hyväksyä sitä, että glufosinaattia sietävän muuntogeenisen maissin tuonnille myönnetään lupa, koska glufosinaatin lisääntymistoksisuuden vuoksi sen käyttöä unionissa koskevan luvan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018 (12);

O.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 12 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas ainoastaan12 jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,83:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja neljä jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

P.

toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka se yleensä ottaen on poikkeus tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen (13);

Q.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (14) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

R.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279, annettu 4. joulukuuta 2015, muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja kahta tai kolmea kyseistä muunnostapahtumaa yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).

—

Päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).

—

Päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).

—

Päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0396).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0397).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0398).

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen (D054771-02),

—

ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 28. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017 (3),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

—

ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa (4), joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A. toimitti 13. syyskuuta 2013 Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille minkä tahansa muun maissin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.

ottaa huomioon, että hakemus kattoi mainittuja käyttötapoja varten myös muuntogeenisen maissin MON 87427 × MON 89034 × NK603 kaikki kolme alayhdistelmää;

C.

toteaa, että muuntogeenisessä maississa MON 87427 × MON 89034 × NK603 on kaksi glyfosaattiresistenttiä geeniä ja se tuottaa Cry1A.105- ja Cry2Ab2-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 28. kesäkuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017 (5);

E.

ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön ja että komissio ottaa päätöstään laatiessaan huomioon mahdolliset unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset ja muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana; (6) toteaa, että eniten arvostelua herättivät muun muassa se seikka, ettei koostumusanalyysissa käsitelty täydentävien torjunta-aineiden eikä niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämiä, se, että vaikka tutkimuksissa on huolestuttavasti havaittu muun muassa rakkokivien yleistyvän MON 89034 -maissilla ruokituissa hiirissä, ei voitu tehdä päätelmää riskeistä, jotka liittyvät tämän muuntogeenisen organismin käyttöön ihmisravinnossa tai eläinten rehuissa, se, että riskinarvioinnin päätökseen saattamiseen tarvitaan lisätietoja, ja se, että ei voida tehdä päätelmiä kokonaisen ravinnon ja/tai rehun subkroonisista (90 vuorokauden tutkimusta ei tehty), pitkäaikaisista tai lisääntymistä tai kehitystä koskevista vaikutuksista;

G.

ottaa huomioon, että yhden jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on muistuttanut, että (glyfosaatilla käsitellyssä) muuntogeenisessä maississa MON 87427 × MON 89034 × NK603 ilmeni muuhun kuin muuntogeeniseen vertailukohteeseen verrattuna tilastollisesti merkittäviä eroja jyvien 16 päätepisteen (7) ja rehun 2 päätepisteen (8) osalta, että glyfosaatilla käsittelemättömän muuntogeenisen maissin ja muun kuin muuntogeenisen vertailukohteen välillä ilmeni tilastollisesti vielä merkittävämpiä eroja jyvien 42 päätepisteen osalta ja että kasvien vitamiini- ja kivennäispitoisuuden merkittävä heikkeneminen on hyvin huolestuttavaa ihmisten ja eläinten terveyden kannalta, koska B-tyypin aliravitsemus on maailmanlaajuinen ongelma;

H.

toteaa, että riippumattoman tutkimuksen (9) mukaan kyseisten tilastollisten erojen perusteella voidaan olettaa, että muuntogeeninen maissi poikkeaa olennaisesti vertailukohteestaan monien koostumusta koskevien ja biologisten ominaisuuksien osalta ja että vaikka muutokset yksittäin tarkasteltuina eivät sinällään herättäisi turvallisuutta koskevaa huolta, vaikutusten kokonaismäärä ja niiden tuntuva merkitys olisivat oikeuttaneet yksityiskohtaisemmat tutkimukset; ottaa huomioon, että EFSA ei tehnyt lisätutkimuksia;

I.

toteaa, että hakija ei esittänyt testaustuloksiin perustuvia tietoja alayhdistelmistä MON 87427 × MON 89034 ja MON 87427 × NK603; toteaa, että vaikka EFSAn GMO-paneeli olettaa muusta alayhdistelmästä ja yksittäisistä muunnostapahtumista testaustuloksiin perustuvien ekstrapoloitujen tietojen pohjalta, että mainitut kaksi alayhdistelmää ovat yhtä turvallisia kuin arvioidut yksittäiset muunnostapahtumat MON 89034 × NK603 ja MON 87427 × MON 89034 × NK603, ekstrapolointiin liittyvää epävarmuutta ei arvioitu; katsoo, että tämä heikkous saattaa kyseenalaistaa EFSAn lausunnon yleisen päätelmän ja se saattaa myös olla vastoin tammikuussa 2018 julkaistua tieteellisen arvioinnin epävarmuuden analysointiin tarkoitettua EFSAn opasta (Guidance on Uncertainty Analysis in Scientific Assessment) (10); katsoo, että luvan myöntämistä ei saisi harkita arvioimatta perusteellisesti muunnostapahtuman jokaista alayhdistelmää koskevia testaustuloksiin perustuvia tietoja;

J.

ottaa huomioon, että EFSAn GMO-paneeli totesi, että hakijan toimittamaan markkinoille tulon jälkeisen ympäristön seurannan suunnitelmaan, joka koskee kolmen muunnostapahtuman sisältävän geenimuunnospakan mukaista maissia, ympäristön seurantaa koskevaan suunnitelmaan ei kuulu alayhdistelmiä MON 87427 × MON 89034 ja MON 87427 × NK603 koskevia määräyksiä, ja suositteli siksi hakijalle suunnitelman tarkistamista näiltä osin; toteaa, että hakijan toimittamassa seurantasuunnitelmassa (11) ei ole noudatettu kyseistä suositusta;

K.

toteaa, että muunnostapahtuman yhtenä keskeisenä tarkoituksena on lisätä kasvin glyfosaattitoleranssia (sekä NK603 että MON 87427 ilmentävät EPSPS-entsyymejä, joiden ansiosta ne kestävät glyfosaattia); toteaa, että siten on odotettavissa, että kasvi altistuu suuremmille ja toistuville glyfosaattiannoksille, mikä johtaa sadon suurempaan jäämäpitoisuuteen ja saattaa lisäksi vaikuttaa kasvien koostumukseen ja viljelyominaisuuksiin; toteaa, että tätä seikkaa ei ole otettu huomioon riskien arvioinnissa; toteaa, että EFSAn lausunnossa ei myöskään arvioitu glyfosaattiruiskutuksista aiheutuvia jäämiä;

L.

toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi maaliskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; toteaa, että parlamentti on asettanut torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan, joka auttaa selvittämään, onko toimiala vaikuttanut asiattomasti unionin virastojen toteamuksiin glyfosaatin karsinogeenisyydestä;

M.

toteaa, että EFSAn torjunta-aineita käsittelevän paneelin mukaan tähän mennessä toimitettujen tietojen perusteella ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta (12); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen (13); toteaa, että unioni on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa kuitenkin, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat olla edelleen sallittuja muuntogeenistä maissia viljelevissä maissa;

N.

toteaa, että muuntogeenistä tuontimaissia käytetään unionissa laajalti eläinten ruokintaan; toteaa, että vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu mahdollinen korrelaatio kantaville emakoille annetun rehun sisältämän glyfosaatin ja niiden synnyttämillä porsailla esiintyvien vakavien synnynnäisten häiriöiden lisääntymisen välillä (14);

O.

ottaa huomioon, että useita valikoivia torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat tukeutuneet suuressa määrin muuntogeenisiin viljelykasveihin;

P.

toteaa, että muunnostapahtuman hyönteisille vastustuskykyiset kannat johtuvat MON 89304:stä, joka ilmentää Bt-proteiineja (Cry1A.105 ja Cry2Ab2), jotka antavat vastustuskyvyn tiettyjä perhostuholaisia kohtaan (esimerkiksi maissikoisa (Ostrinia nubilalis)); toteaa, että riippumattoman tutkimuksen mukaan EFSAn suorittamassa riskien arvioinnissa olisi pitänyt tarkastella myös sitä mahdollisuutta, että glyfosaattijäämät ovat yksi monista stressitekijöistä, koska solujen ja organismien altistuminen useille stressitekijöille samanaikaisesti saattaa olla erittäin merkittävää Bt-toksiinien vaikuttavuuden kannalta (15); ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä Bt-toksiinien ja täydentävien torjunta-aineiden ruiskutuksista aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia terveyteen käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että olisi syytä ottaa erityisesti huomioon torjunta-aineiden jäämät ja niiden vuorovaikutus Bt-toksiinien kanssa (16); toteaa, että EFSA ei ole tutkinut tätä seikkaa;

Q.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 14 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas ainoastaan yksitoista jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,75:tä prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kolme jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

R.

toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka se yleensä ottaen on poikkeus tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen (17);

S.

ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä (18) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

T.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017,ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0396).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0397).

—

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0398).

—

ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2017 antaman, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen perustellun ehdotuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa – ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

—

ottaa huomioon oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa 20. joulukuuta 2017 annetun komission suosituksen (EU) 2018/103, täydentää komission suosituksia (EU) 2016/1374, (EU) 2017/146 ja (EU) 2017/1520 (1),

—

ottaa huomioon komission päätöksen nostaa kanne Puolaa vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla unionin oikeuden rikkomisesta yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia muuttavan lain johdosta (2),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (3) sekä aiemmat kyseistä aihetta käsittelevät päätöslauselmansa,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa 15. marraskuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että Puolan nykytilanteessa on selvä vaara, että SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja loukataan vakavasti;

1.

2.

3.

4.

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—

ottaa huomioon perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa aikaisemmissa mietinnöissä tehdyt viittaukset,

—

ottaa huomioon omat aiemmat päätöslauselmansa sekä muiden unionin ja kansainvälisten toimielinten ja virastojen aikaisemmat päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen raportit,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan neuvoston ja Venetsian komission työn,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä vetoomusvaliokunnan työn,

—

ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun direktiivin 2000/78/EY sekä kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU,

—

ottaa huomioon Afrikan ja Euroopan johtajien 1. joulukuuta 2017 Abidjanissa Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokouksen päätteeksi antaman yhteisen julkilausuman, joka koskee Libyan muuttoliiketilannetta,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0025/2018),

A.

toteaa, että Euroopan yhdentymisen perustana on ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä unionin perussopimuksissa, EU:n perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä vahvistettujen arvojen ja periaatteiden kunnioittaminen ja edistäminen;

B.

ottaa huomioon, että SEU 2 artiklan mukaisesti Euroopan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan luettuna, ja että nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja, joita unionin samoin kuin yksittäisten jäsenvaltioiden on kunnioitettava ja edistettävä aktiivisesti ja johdonmukaisesti kaikissa toimintapolitiikoissaan sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella; toteaa, että komission on SEU 17 artiklan nojalla varmistettava perussopimusten soveltaminen;

C.

toteaa, että perusoikeuksien suojeleminen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien turvaamisesta toteuttamalla ja panemalla täytäntöön kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja yleissopimuksia; toteaa, että oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on lujitettava jatkuvasti; toteaa, että kaikenlainen näiden periaatteiden heikentäminen vahingoittaa paitsi kyseistä jäsenvaltiota myös koko unionia;

D.

toteaa, että SEU 6 artiklan 2 kohta velvoittaa unionin liittymään perusoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen;

E.

katsoo, että erityisesti olisi otettava huomioon haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeuksien suojeleminen;

F.

katsoo, että tiettyjen jäsenvaltioiden hallinnossa havaitut poikkeavat tavat kertovat valikoivasta lähestymistavasta unionin jäsenyyden etuihin ja siitä koituviin velvollisuuksiin ja että näiden valtioiden kieltäytyminen kunnioittamasta kaikilta osin unionin oikeutta, vallanjakoa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja valtion toiminnan ennustettavuutta heikentää Euroopan unionin uskottavuutta oikeusalueena;

G.

toteaa, että Eurooppaan saapui edelleen muuttajia ja turvapaikanhakijoita vuonna 2016 (1); ottaa huomioon, että hyvin monet muuttajat valitsevat erittäin vaarallisia reittejä ja ovat ihmiskauppiaiden ja rikollisten armoilla ja alttiita väkivallalle, väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) lukujen mukaan Välimeren kautta Eurooppaan saapuvista muuttajista 27 prosenttia on lapsia; toteaa, että Unicefin ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) raporttien mukaan keskisen Välimeren reitillä haastatelluista nuorista noin neljännes ei ole koskaan käynyt koulua;

H.

toteaa, että rasistiset ja muukalaisvihamieliset reaktiot pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia kohtaan yleistyivät vuonna 2016 ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat väestönosat kokevat edelleen enemmän syrjintää ja väkivaltaa ja traumatisoituvat uudelleen turvapaikkaprosessin aikana;

I.

ottaa huomioon, että tiettyihin jäsenvaltioihin useiden vuosien ajan kohdistunut voimakas muuttopaine edellyttää unionilta todellista yhteisvastuullisuutta, jotta eniten tarvitsevia ja haavoittuvimpia varten voidaan ottaa käyttöön asianmukaiset vastaanottojärjestelmät; ottaa huomioon, että monet muuttajat ovat salakuljettajien ja rikollisten armoilla ja alttiita oikeuksiensa loukkaamiselle, myös väkivallalle, väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle;

J.

toteaa, että naisilla ja lapsilla on suurempi riski joutua ihmiskauppiaiden harjoittaman ihmiskaupan, hyväksikäytön ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, joten on kehitettävä ja vahvistettava lastensuojelujärjestelmiä lapsiin kohdistuvan väkivallan, väärinkäytösten, laiminlyönnin ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja niihin vastaamiseksi Vallettan toimintasuunnitelman sitoumusten mukaisesti;

K.

ottaa huomioon, että jatkuva terrori-iskujen aalto unionin maaperällä on aiheuttanut yleistä epäluottamusta islaminuskoisia unionin kansalaisia ja muuttajia kohtaan ja että tietyt poliittiset puolueet ovat hyödyntäneet tätä epäluottamusta ja omaksuneet kulttuurillisen eristäytymisen ja erilaisuuden vihaamisen retoriikan;

L.

katsoo, että järjestelmällinen turvautuminen poikkeustilanteeseen ja poikkeuksellisiin oikeudellisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin sekä rajatarkastuksiin on varsin tehotonta niiden terroristien suhteen, jotka ovat usein oleskelleet pitkään unionin jäsenvaltioissa ja jotka ovat jopa unionin jäsenvaltioiden kansalaisia;

M.

ottaa huomioon, että turvapaikanhakijoiden ja muuttajien saapumisen myötä monet jäsenvaltiot ovat käynnistäneet poliittisia toimenpiteitä, muun muassa Schengen-alueen sisäisiä rajatarkastuksia, joista näyttää yhä useammin tulevan pikemminkin pysyviä kuin väliaikaisia;

N.

toteaa, että vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisuja, joilla verkossa ja sen ulkopuolella levitetään, kannatetaan, edistetään tai perustellaan rotuvihaa, muukalaisvihaa tai ennakkoluuloja, jotka perustuvat henkilön sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin piirteisiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, taikka muita suvaitsemattomuuteen perustuvia vihan ilmenemismuotoja, mukaan lukien poliittisten puolueiden ja johtajien edistämät rasistiset ja muukalaisvihamieliset ajatukset, politiikat, puheet ja käytänteet sekä valeuutisten levittäminen; toteaa, että uudenlaisten tiedotusvälineiden kehittyminen tekee vihapuheen levittämisestä verkossa entistä helpompaa; katsoo, että Euroopan neuvoston mukaan verkossa esiintyvien vihapuheiden vuoksi tarvitaan lisää asian analysointia ja toimia, jotta voidaan lisätä sääntelyä ja löytää uusia keinoja vihapuheiden torjumiseksi;

O.

katsoo, että on olemassa riski, että rotuun tai sukupuoleen perustuvan väkivallan ja vihan ja muukalaisvihan yleistymistä aletaan pitää jäsenvaltioissa tavanomaisena, olivatpa kyseessä vihaan perustuvat teot, valeuutiset, sosiaalisessa mediassa ja internetin muilla alustoilla levitetyt nimettömät viestit, mielenosoitukset tai poliittinen propaganda;

P.

katsoo, että nykyaikaiset yhteiskunnat eivät voi toimia ja kehittyä ilman vapaata, riippumatonta, ammattimaista ja vastuullista joukkotiedotusjärjestelmää, joka perustuu tosiasioiden tarkistamisen, erilaisten tietoon perustuvien mielipiteiden huomioimisen ja uutislähteiden luottamuksellisuuden suojelun sekä toimittajien turvallisuuden ja sananvapauden suojelun mutta myös valeuutisia rajoittavien toimenpiteiden kaltaisiin periaatteisiin; toteaa, että julkisilla tiedotusvälineillä on keskeinen asema tiedotusvälineiden riippumattomuuden takaamisessa;

Q.

ottaa huomioon, että kaikkien kansainvälisiltä ja eurooppalaisilta virastoilta ja järjestöiltä sekä kansalaisyhteiskunnalta, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, viime aikoina saatujen tietojen perusteella on todettava, että monella alalla on tapahtunut edistystä; toteaa kuitenkin, että eräissä jäsenvaltioissa loukataan edelleen perusoikeuksia, mikä ilmenee muun muassa vähemmistöjen syrjimisenä, korruptiona, vihapuheen suvaitsemisena sekä heijastuu muuttajien säilöönoton olosuhteissa ja elinoloissa;

R.

toteaa, että maaliskuussa 2014 julkaistussa EU:n perusoikeusviraston raportissa ”EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta” todetaan, että kolmannes kaikista Euroopassa asuvista naisista on kokenut aikuisena vähintään kerran fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja että 20 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää; toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja sukupuoleen perustuva fyysinen ja psyykkinen väkivalta ovat yleisiä EU:ssa ja niitä on pidettävä äärimmäisenä syrjinnän muotona, joka vaikuttaa naisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla; katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta voidaan kannustaa väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ilmoittamaan kokemastaan ja hakemaan apua;

S.

toteaa, että vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen ja oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on yksi EU:n perusperiaatteista; ottaa huomioon, että noin 8 prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin 10 prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; toteaa, että rikkomusmenettelyjä lukuun ottamatta EU:lla on nykyisin vain tehokkuudeltaan rajallisia välineitä, jotta se voisi puuttua vähemmistöihin kohdistetun syrjinnän, rasismin ja muukalaisvastaisuuden järjestelmälliseen ja institutionaaliseen ilmenemiseen; toteaa, että jäsenvaltioiden kesken on eroja tällaisten vähemmistöjen tunnustamisessa ja niiden oikeuksien kunnioittamisessa; katsoo, että komissiolle esitetyistä lukuisista kehotuksista huolimatta vähemmistöjen tehokkaan suojelun varmistamiseksi on toteutettu vain rajallisia toimia;

T.

toteaa, että digitaalinen media tarjoaa lapsille huikeita mahdollisuuksia; toteaa, että samalla lapsiin kohdistuu uusia riskejä; toteaa, että lapsia olisi valistettava heidän oikeuksistaan digitaalisessa maailmassa, jotta se olisi heille turvallisempi; katsoo, että lasten tukipuhelimet ovat välttämättömiä välineitä tapauksissa, joissa lapsen oikeuksia on loukattu; katsoo, että digitaalisen lukutaidon kehittämistä, media- ja informaatiolukutaito mukaan lukien, olisi edistettävä osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja jo ensimmäisistä kouluvuosista alkaen; katsoo, että perusoikeuksia olisi edistettävä ja suojeltava verkossa samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin verkon ulkopuolella;

U.

toteaa, että sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus parani EU:ssa vuonna 2016; toteaa, että Euroopan oikeusportaali tarjoaa kansalaisille ja oikeusalan ammattilaisille mahdollisuuden saada tietoa unionin ja kansallisen tason oikeudellisista menettelyistä ja oikeuslaitoksen toiminnasta;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

81.

82.

83.

84.

85.

86.

87.

88.

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman mehiläisten terveydestä ja mehiläishoitoalan haasteista (1),

—

ottaa huomioon maatalous- ja kalastusneuvoston päätelmät (8606/11 ADD 1 REV 1) mehiläisten terveyttä koskevasta komission tiedonannosta (COM(2010)0714),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentissa vuodesta 2012 lähtien järjestetyllä mehiläisten ja pölytyksen eurooppalaisella teemaviikolla – EU Bee Week – tehdyn työn,

—

ottaa huomioon EFSAn syyskuussa 2017 julkaiseman raportin ”Collecting and Sharing Data on Bee Health: Towards a European Bee Partnership”, jonka nojalla pannaan täytäntöön mehiläishoitoalan eurooppalainen kumppanuus,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0014/2018),

A.

ottaa huomioon, että mehiläishoitoala on olennainen osa Euroopan maataloutta ja että EU:ssa alalla toimii yli 620 000 mehiläishoitajaa (2); ottaa huomioon, että mehiläishoitoa harjoitetaan yleisesti harrastuksena tai hunajan tuottamiseksi omaan käyttöön sekä ammattimaisena toimintana;

B.

ottaa huomioon, että mehiläisten tuoma taloudellinen arvo liittyy pölytykseen sekä hunajan, mehiläisvahan ja muiden mehiläistuotteiden tuotantoon ja että puukehikot tai mehiläispesät sekä mehiläismatkailu ovat niin ikään hyvin tärkeitä;

C.

ottaa huomioon, että mehiläishoitoala on EU:lle elintärkeä ja sillä on suuri vaikutus yhteiskuntaan sekä taloudellisesti, koska se tuottaa noin 14,2 miljardia euroa vuosittain, että ympäristön kannalta, koska se auttaa säilyttämään ekologisen tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden, sillä 84 prosenttia kasvilajeista ja 76 prosenttia Euroopan elintarviketuotannosta on riippuvaista luonnonvaraisten ja tarhattujen mehiläisten suorittamasta pölytyksestä;

D.

ottaa huomioon, että mehiläiset ja muut pölyttäjät pölyttävät kasveja varmistaen monien viljely- ja luonnonkasvien lisääntymisen taaten siten elintarvikkeiden tuotannon ja elintarviketurvan sekä biologisen monimuotoisuuden säilymisen ilmaiseksi Euroopassa ja maailmassa; ottaa huomioon, että pölytyksen merkitystä ei ole riittävästi tunnustettu EU:ssa ja sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään vuosittain yhteensä kaksi miljardia euroa keinotekoiseen pölytykseen; ottaa huomioon, että Euroopassa elää noin 10 prosenttia maailman eri mehiläislajeista; ottaa huomioon, että Ranskan kansallisen maataloustutkimuslaitoksen mukaan mehiläisten kuolemat maksaisivat maailmanlaajuisesti 150 miljardia euroa eli kymmenen prosenttia elintarvikkeiden markkina-arvosta ja että nämä seuraukset osoittavat, että pölyttäjähyönteisten suojelu edellyttää toimintaa;

E.

ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) äskettäin teettämä tutkimus osoitti, että pölyttäjähyönteisten tiheys ja moninaisuus vaikuttavat suoraan satotuottoihin ja että pienviljelijät voivat tämän avulla lisätä keskimääräistä tuotantoaan 24 prosentilla;

F.

ottaa huomioon, että kaikissa maissa ei ole mehiläishoitajia ja -pesiä koskevaa rekisteröintijärjestelmää, joka auttaisi alan, markkinoiden ja mehiläisten terveyden seurannassa;

G.

ottaa huomioon, että vuonna 2004 komissio käytti 32 miljoonaa euroa vuodessa kansallisiin mehiläishoito-ohjelmiin, jotka muodostavat mehiläishoidon ainoan tukilähteen, ja että tämä luku nousi 36 miljoonaan vuonna 2016, vaikkakin se ei vielä läheskään riitä (se on vain 0,0003 prosenttia YMP:n talousarviosta);

H.

ottaa huomioon, että vuosina 2004–2016 mehiläisyhdyskuntien määrä kasvoi 47,8 prosenttia uusien jäsenvaltioiden liityttyä EU:hun, mutta EU:n rahoitus kasvoi vain 12 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että tarjolla oleva EU:n rahoitus ei riitä ylläpitämään mehiläispopulaatioita eikä avustamaan riittävästi mehiläishoitajia mehiläisyhdyskuntien uudistamisessa silloin, kun mehiläispopulaatioita menetetään jäsenvaltioissa, joissa kuolee suuria määriä mehiläisiä;

I.

ottaa huomioon, että tästä tilastollisesta kasvusta huolimatta monet ammattimaiset mehiläishoitajat ovat lopettaneet toiminnan ja että joissakin jäsenvaltioissa mehiläisyhdyskuntien määrä on vähentynyt jopa 50 prosenttia tai enemmän (3) ilmastonmuutoksen vaikutusten (esimerkiksi keväthallat, kuivuus, maastopalot), tiettyjen kemiallisten tehoaineiden sekä EU:n hunajan sisämarkkinoiden häiriöiden vuoksi; ottaa huomioon, että talven aikana menetettyjä mehiläisiä ja ilmenneitä häiriöitä rekisteröidään edelleen runsaasti vuosittain;

J.

ottaa huomioon, että EU:n osittain rahoittamilla mehiläishoitoalan kansallisilla ohjelmilla on kokonaisvaltainen myönteinen vaikutus; pitää todennäköisempänä, että nimenomaan niiden kansallinen täytäntöönpano voi joskus aiheuttaa alalla luottamuksen puutetta ja siten vähentää rahoituksen käyttöä;

K.

toteaa, että mehiläishoitoalaa vaivaa erityisen epäedulliseen sukupolvirakenteeseen ja ikääntymiseen liittyvä ongelma, sillä ainoastaan pieni osa mehiläishoitajista on alle 50-vuotiaita, mikä on uhka alan tulevaisuudelle; ottaa huomioon, että mehiläishoito tarjoaa maaseutualueiden nuorille mahdollisuuksia työhön ja integroitumiseen, sillä maan saatavuus on rajallista monilla Euroopan alueilla;

L.

ottaa huomioon, että hyvät teoriatiedot yhdistettyinä käytännön koulutukseen voivat osaltaan edistää parempaa ymmärtämystä mehiläisyhdyskuntien edessä olevista haasteista sekä toimenpiteitä niiden käsittelemiseksi, ja pitää niitä siksi tärkeinä; katsoo, että mehiläishoitajien olisi toimittava vastuullisesti ja ammattimaisesti tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa voidakseen varautua tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, mehiläisten ruuanhankinta-alueiden vähenemiseen ja joillakin alueilla tapahtuviin luonnonvaraisten eläinten ja muuttolintulajien hyökkäyksiin (mehiläispesät ovat erittäin alttiita tällaiselle saalistukselle, koska mehiläishoitoa harjoitetaan yleensä ulkona) sekä joissakin jäsenvaltioissa raskaaseen hallinnolliseen taakkaan;

M.

ottaa huomioon, että EU:n osittain rahoittamat mehiläishoitoalan kansalliset ohjelmat tarjoavat osallistujille mahdollisuuden toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita; toteaa, että onnistuneet hankkeet voivat auttaa merkittävästi vahvistamaan kyseistä alaa ja parantaa sen kykyä selviytyä luonnon ja markkinoiden aiheuttamista kriiseistä; ottaa huomioon, että tietämyksen siirtäminen ja hyvien ja innovatiivisten käytäntöjen vaihtaminen tuottavat lisäarvoa Euroopan mehiläishoitoalalle varsinkin, jos niitä täydennetään erityisellä ohjelmalla, kuten nykyisellä mehiläishoitajille tarkoitetulla Erasmus-ohjelmalla, joka kuuluu YMP:n toiseen pilariin;

N.

toteaa, että niin kutsuttuun mehiläisten siirtohoitoon liittyy monia myönteisiä tekijöitä mutta myös ongelmia, jotka liittyvät erityisesti riskitilanteiden leviämisen estämiseksi laadittujen sääntöjen noudattamiseen; katsoo, että näin ollen tarvitaan entistä tarkempaa valvontaa;

O.

toteaa, että nykyisin havaittavissa oleva mehiläisten ja luonnonvaraisten pölyttäjien lisääntynyt kuolleisuus Euroopassa on huolestuttavaa, koska se vaikuttaa kielteisesti maatalouteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin; ottaa huomioon, että lisääntyvää mehiläiskuolleisuutta aiheuttavat monet erilaiset stressitekijät, jotka vaihtelevat maantieteellisen alueen, paikallisten ominaisuuksien ja ilmasto-olosuhteiden mukaan; ottaa huomioon, että näihin tekijöihin kuuluvat haitallisten vieraslajien, kuten varroapunkin, pienen pesäkuoriaiseen Aethina tumidan, aasianherhiläisen Vespa vellutinan sekä esikotelomädän ja myös eläintautien taudinaiheuttajien, kuten nosematoosin, aiheuttamat vakavat vaikutukset, joidenkin kasvinsuojeluaineissa ja muissa biosideissä käytettävien tehoaineiden vaikutukset, ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, kasvuympäristöjen heikkeneminen ja kukkivien kasvilajien asteittain etenevä häviäminen; ottaa huomioon, että mehiläiset ovat riippuvaisia viljelymaasta, jolla maa-alan ja viljelykasvien moninaisuus varmistaa niiden keskeisen ravinnonsaannin, minkä vuoksi sekä mehiläishoitajien että viljelijöiden olisi hyödyllistä perustaa tietyntyyppisiä ekologisia aloja, niin kutsuttuja mehiläishoitoaloja, joita voitaisiin jatkossa käyttää laajaltikin kaikissa jäsenvaltioissa varsinkin vähäisen kukinnan aikaan;

P.

ottaa huomioon, että mehiläishoitajat ovat usein voimattomia mehiläisten sairauksien ja loisten edessä, koska heillä ei ole tietoa, koulutusta eikä tehokkaita keinoja niiden torjumiseksi, kuten esimerkiksi mehiläishoidossa käytettäviä lääkkeitä; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat saavat tukea suojautumistoimenpiteisiin varroapunkkia vastaan, vaikkakin kyseiset toimenpiteet eivät vielä ole olleet täysin onnistuneita, koska loiskäsittelyä, mehiläisten ruokavalion vaikutuksia ja kemikaalialtistusta koskevat tutkimus- ja kehitysponnistelut ovat edelleen riittämättömiä;

Q.

ottaa huomioon, että mehiläishoitajien velvollisuus ilmoittaa sairauksista ja loisista johtaa pesien järjestelmälliseen tuhoamiseen ja mahdollisesti myös siihen, että mehiläishoitajat mieluummin jättävät ilmoittamatta niistä; ottaa huomioon, että markkinoilla on rajallisesti mehiläisten hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä eivätkä ne riitä kattamaan tehokkaiden eläinlääkkeiden kasvavaa tarvetta; ottaa huomioon, että varroatoosin torjunnassa on testattu useita luonnonaineita, joista muurahaishappoa, oksaalihappoa ja tymolia on alettu käyttää luonnonmukaisten hoitojen perustana;

R.

ottaa huomioon, että monokulttuurinen viljely, jossa käytetään sellaisia viljelykasveja ja hybridejä, jotka tuottavat vähemmän mettä ja siitepölyä sekä kukkivat lyhemmän ajan, vähentää huomattavasti sekä biologista monimuotoisuutta että mehiläisten ruuanhankinta-alueisiin käytettävien alueiden kokoa; toteaa, että brittiläiset tutkijat ovat äskettäin tulleet siihen johtopäätökseen, että paikalliset ja alueelliset mehiläisrodut selviävät tietyllä alueella paremmin kuin sille muualta tuodut rodut (4); toteaa, että mehiläishoitoalan pitkän aikavälin terveys ja kestävyys Euroopassa edellyttävät sitä, että varmistetaan paikallisten mehiläisten ekotyyppien terveys ja kestävyys pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon niiden monimuotoisuus ja kyky sopeutua paikalliseen ympäristöön;

S.

ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IBPES) on 26. helmikuuta 2016 julkaisemassaan raportissa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) systeemisiä hyönteismyrkkyjä koskevissa maailmanlaajuisissa yhdennetyissä arvioinneissaan varoittanut pölyttäjien vähenemisestä; ottaa huomioon, että mehiläiset ovat tärkeä ympäristön laadun mittari;

T.

ottaa huomioon, että mehiläishoitajat, viljelijät, ympäristönsuojelijat ja kansalaiset odottavat toimia, jotka perustuvat selkeään tieteelliseen konsensukseen kaikista mehiläiskuolleisuuden syistä, myös torjunta-aineiden tehoaineiden (esimerkiksi joidenkin neonikotonoidien sekä joidenkin muiden systeemisten hyönteismyrkkyjen) vaikutuksista, joita EFSA on havainnut;

U.

ottaa huomioon, että tieteellisten tulosten vaihtelu johtuu osittain erilaisten analyysimenetelmien ja tutkimuskäytäntöjen noudattamisesta; ottaa huomioon, että pölyttäjiä koskevan tutkimustyön koordinoinnin puute EU:n tasolla sekä saatavilla olevien ja yhdenmukaisten tietojen puute sidosryhmien välillä johtavat toisistaan eroavien tai jopa ristiriitaisten tutkimusten moninkertaistumiseen;

V.

katsoo, että on tärkeää ylläpitää ja syventää vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien asianosaisten osapuolten (mehiläishoitajien, maanviljelijöiden, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen, paikallisviranomaisten, kasvinsuojeluteollisuuden, yksityisen sektorin, eläinlääkärien ja suuren yleisön) kesken tutkimuksen koordinoimiseksi ja kaiken kerätyn olennaisen tiedon jakamiseksi oikea-aikaisesti;

W.

ottaa huomioon yleisesti esiintyvän kysynnän yhteiselle ja yhdenmukaistetulle tietokannalle, joka sisältäisi tietoa muun muassa viljelykasvityypeistä ja viljelykäytännöistä, tuholaisten ja tautien esiintymisestä, ilmasto- ja sääolosuhteista, maisemista ja infrastruktuurista, mehiläisyhdyskuntien tiheydestä ja mehiläisten kuolleisuusasteesta kullakin alueella, keskeisistä mehiläisille vaarattomista digitaalisista välineistä ja tekniikoista sekä tiedotusvälineistä, kuten kesäkuussa 2017 hyväksytyssä mehiläishoitoalan eurooppalaista kumppanuutta koskevassa aloitteessa ehdotettiin; ottaa huomioon, että EFSAn kattavan tieteellisen tarkastelun, joka on jo yli vuoden verran myöhässä, tuloksia tarvitaan, jotta voidaan tehdä päätöksiä viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella; ottaa huomioon, että tarvitaan mahdollisimman pikaisesti selkeitä tuloksia kaikista mehiläisten terveyttä kuvaavista indikaattoreista, jotta voidaan pysäyttää mehiläiskuolleisuus ja vähentää sitä, erityisesti kenttäkokeiden avulla; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat, viljelijät ja kansalaiset odottavat, että komissio seuraa tiiviisti yhdessä asianomaisten EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa kasvinsuojelutuotteista mehiläisille aiheutuvien vaikutusten arviointia koskevia EFSAn suuntaviivoja ja että jäsenvaltiot noudattavat niitä asianmukaisesti;

X.

ottaa huomioon, että hunajantuotantoon vaikuttavat myös sääolot, sillä lämmin ja kostea sää edistää hunajantuotantoa, kun taas samanaikaisesti kylmä ja märkä sää haittaa sitä; ottaa huomioon, että syksyn ja talven menetykset myötävaikuttavat mehiläisyhdyskuntien pienenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen jopa 50 prosentilla joissakin jäsenvaltioissa ja jopa 100 prosentilla joillakin alueilla;

Y.

katsoo, että on tarpeen kiinnittää huomiota mehiläispopulaation vaihtelevaan kokoon eri maatalousalueilla, koska se kasvaa joissakin hunajantuotantomaissa ja pienenee toisissa;

Z.

ottaa huomioon, että mehiläiskuolleisuuden kasvu pakottaa mehiläishoitajat ostamaan entistä useammin uusia yhdyskuntia, mikä lisää tuotantokustannuksia; ottaa huomioon, että mehiläisyhdyskunnan kustannukset ovat ainakin nelinkertaistuneet sitten vuoden 2002; katsoo, että mehiläisyhdyskunnan vaihtaminen johtaa usein tuotannon laskuun lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, koska uudet yhdyskunnat eivät aluksi ole niin tuottavia; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat eivät koskaan tuota hunajaa niin monella mehiläisyhdyskunnalla kuin tilastot osoittavat, koska he uudistavat mehiläisyhdyskuntien määrää vuoden mittaan tuotantomäärien kustannuksella, sillä menetettyjen yhdyskuntien uudelleenrakentamiseen tarvitaan myös hunajaa;

AA.

toteaa, että hunajan tuotannon ja viennin määrä on kaksinkertaistunut joissakin kolmansissa maissa 15 viime vuoden aikana; toteaa, että EU on hunajan osalta vain 60-prosenttisesti omavarainen eikä osuus kasva, vaikka mehiläispesien määrä EU:ssa on lähes kaksinkertaistanut vuosina 2003–2016 ja vaikka mehiläishoitajien määrä on kasvanut samana aikana 470 000:sta noin 620 000:een; ottaa huomioon, että vuonna 2016 EU:n kolme suurinta hunajantuottajaa olivat Romania, Espanja ja Unkari ja niiden jälkeen tulivat Saksa, Italia ja Kreikka;

AB.

ottaa huomioon, että EU tuo vuosittain noin 40 prosenttia käyttämästään hunajasta; ottaa huomioon, että vuonna 2015 tuontihunaja oli keskimäärin 2,3 kertaa halvempaa kuin unionissa tuotettu hunaja; ottaa huomioon, että EU tuo vuosittain noin 200 000 tonnia hunajaa pääasiassa Kiinasta, Ukrainasta, Argentiinasta ja Meksikosta, mikä luo EU:n mehiläishoitajille vakavan kilpailuhaitan kolmansien maiden tuottajiin verrattuna ja estää suuremman omavaraisuuden; ottaa huomioon, että tuontihunaja ei usein täytä Euroopan mehiläishoitajille asetettuja vaatimuksia;

AC.

toteaa kuluttajien luulevan usein käyttävänsä EU:sta peräisin olevaa hunajaa, vaikka osa siitä on itse asiassa EU:sta peräisin olevan hunajan ja jostakin kolmannesta maasta peräisin olevan hunajan sekoitus, ja lisäksi suuri osa tuontihunajasta on väärennettyä;

AD.

toteaa, että mehiläisten huonon terveyden takia maailman tärkeimmiltä hunajantuotantoalueilta peräisin olevan hunajan määrä on pysynyt samalla tasolla tai laskenut vuodesta 2002, mutta Kiinassa tuotettavan hunajan määrä on kaksinkertaistanut (noin 450 000 tonnia vuodessa vuodesta 2012 lähtien), mikä on enemmän kuin EU:n, Argentiinan, Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan hunajantuotanto yhteensä;

AE.

toteaa, että vuonna 2015 yli puolet – noin 100 000 tonnia – EU:hun tuodusta hunajasta oli peräisin Kiinasta, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna vuoden 2002 tuontiin, vaikka mehiläisyhdyskuntien määrä on vähentynyt muualla maailmassa; ottaa huomioon, että mehiläishoitoyhdistysten ja ammattilaisten mukaan suuri osa Kiinasta tuodusta hunajasta saattaa olla väärennetty käyttämällä sokeriruo’on tai maissin ulkosyntyistä sokeria; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät pysty suorittamaan analyysejä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi tuontihunajassa EU:n ulkorajojen tarkastuspisteillä;

AF.

toteaa, että hunaja on kolmanneksi eniten väärennetty tuote maailmassa; ottaa huomioon, että väärentäminen aiheuttaa vakavaa vahinkoa Euroopan mehiläishoitajille ja vakavia terveysriskejä kuluttajille;

AG.

toteaa, että asiantuntijoiden mukaan Kiinasta hunajaa tuovat yritykset eivät ratkaisseet kloramfenikolia koskevaa ongelmaa vuonna 2002 sääntöjen mukaan vaan hartsisuodatinten avulla;

AH.

ottaa huomioon, että maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli kokouksessaan joulukuussa 2015 tuontihunajan laatua koskevista huolenaiheista ja EU:n mehiläishoitoalan kilpailukyvystä; ottaa huomioon, että komissio määräsi tämän johdosta toteuttamaan keskitettyjä hunajan testauksia;

AI.

toteaa, että jäsenvaltioissa olevat hunajanäytteet tutki Yhteinen tutkimuskeskus, joka totesi muun muassa, että 20 prosenttia EU:n ulkorajoilla ja tuontiyrityksissä otetuista näytteistä ei vastannut hunajadirektiivissä (2001/110/EY) määriteltyjä hunajan koostumusta ja/tai tuotantomenetelmiä ja että 14 prosentissa näytteistä havaittiin lisättyä sokeria; ottaa huomioon, että tästä huolimatta Eurooppaan tulee edelleen väärennettyä ja peukaloitua hunajaa;

AJ.

ottaa huomioon, että EU:ssa sovellettavien Codex Alimentarius -standardien mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä ja josta ei saa poistaa mitään ainetta, eikä hunajaa saa kuivata mehiläispesän ulkopuolella;

AK.

toteaa, että halvan väärennetyn hunajan laajamittaisesta tuontikäytännöstä johtuvan Euroopan hunajamarkkinoiden epätasapainon seurauksena hunajan ostohinta aleni puoleen vuosina 2014–2016 EU:n suurissa hunajantuottajamaissa (Romania, Espanja, Unkari, Bulgaria, Portugali, Ranska, Italia, Kreikka ja Kroatia), mikä asettaa edelleenkin Euroopan mehiläishoitajat vaikeaan tilanteeseen ja aiheuttaa heille vahinkoa;

AL.

ottaa huomioon, että hunajadirektiivin, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/63/EU, 2 artiklan 4 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa todetaan, että jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, alkuperämaita koskeva pakollinen merkintä voidaan korvata tapauksen mukaan jollakin seuraavista merkinnöistä: ”EU:sta peräisin olevan hunajan sekoitus”, ”EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” tai ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus”; katsoo, että merkintä ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” ei anna kuluttajille riittävästi tietoa;

AM.

toteaa, että nykyään useat hunajaa pakkaavat ja myyvät yritykset käyttävät tätä merkintätapaa väärin peittääkseen todellisen alkuperämaan ja eri maista peräisin olevan hunajan osuudet, koska entistä valveutuneemmat kuluttajat suhtautuvat epäillen tietyistä maista peräisin oleviin elintarvikkeisiin; ottaa huomioon, että monissa suurissa hunajantuottajamaissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentiinassa tai Meksikossa, hunajan merkintöjä koskevat vaatimukset ovat paljon tiukemmat kuin EU:n yksinkertaistetut säännöt, ja ne tarjoavat sen vuoksi EU:n sääntöihin verrattuna paljon paremmat takeet tarvittavan tiedon tarjoamisesta kuluttajille;

AN.

ottaa huomioon, ettei nykyisissä säännöissä oteta huomioon jalostettuja tuotteita, kuten keksejä, aamiaismuroja tai makeisia, koskevia vilpillisiä käytäntöjä; ottaa huomioon, että merkintä ”hunaja” voi johtaa kuluttajia harhaan tuotteen todellisen sisällön osalta, koska sitä käytetään usein silloinkin kun paljon vähemmän kuin 50 prosenttia tuotteen sokerisisällöstä on peräisin hunajasta;

AO.

ottaa huomioon, että vuonna 2014 käynnistetty ”eurooppalainen hunaja-aamiainen” -aloite oli varsin menestyksekäs ja että kyseinen erinomainen aloite tarjoaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea lasten opettamista syömään terveellistä ruokaa, kuten hunajaa, ja edistää mehiläishoitoalaa; toteaa, että Slovenia teki 11. toukokuuta 2015 maatalous- ja kalatalousneuvoston kokouksessa aloitteen 20. päivän toukokuuta julistamisesta YK:n toimesta maailman mehiläispäiväksi, ja kaikki jäsenvaltiot antoivat ehdotukselle laajan tukensa ja FAO hyväksyi sen Roomassa heinäkuussa 2017 pidetyssä kokouksessaan; ottaa huomioon, että neuvostossa oltiin yhtä mieltä siitä, että mehiläishoitoalaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden, kasvinsuojelun ja kestävän maanviljelyn näkökulmasta, sillä mehiläiset vaikuttavat laajasti maailmanlaajuiseen ekologiseen tasapainoon;

AP.

ottaa huomioon, että EU:n kouluhedelmä- ja vihannesohjelmat sekä koulumaitojärjestelmä ovat keskeinen väline, jolla luodaan yhteys lasten ja maatalouden sekä erilaisten, etenkin heidän omalla alueellaan tuotettujen, EU:n maataloustuotteiden välille; ottaa huomioon, että tuoreiden hedelmien ja vihannesten ja maidon kulutuksen edistämisen lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa näihin ohjelmiin mukaan myös muita paikallisia, alueellisia tai kansallisia erikoistuotteita, kuten hunajan;

AQ.

toteaa, että vaikka paikallisten tuottajien osallistuminen EU:n kouluhedelmä- ja vihannesohjelmiin sekä koulumaitojärjestelmään merkitsee hallinnollista ja taloudellista lisärasitusta, tietoisuuden levittäminen hunajan ravitsemuksellisista hyödyistä ja mehiläishoidon merkityksestä, hunajan käytön lisäämiseen kannustaminen sekä pääasiassa paikallisten mehiläishoitajien mutkaton osallistuminen voisivat olla eduksi alalle ja koko hunajantuotantoketjulle; ottaa huomioon, että paikalliset tuottajat kohtaavat ongelmia EU:n koulujärjestelmän ohjelmiin osallistumisessa sen vuoksi, että joissakin jäsenvaltioissa pienten hunajamäärien suoraa toimittamista koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan rajoittavasti; toteaa, että on välttämätöntä edistää paikallistuotantoa ja lähituotteiden kulutusta;

AR.

toteaa, että vuotuinen hunajan kulutus vaihtelee paljon EU:n jäsenvaltioissa: Länsi-Euroopan jäsenvaltioissa se on keskimäärin 2,5–2,7 kg henkeä kohti mutta vuonna 2004 ja sitä myöhemmin EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa se on joissakin tapauksissa vain 0,7 kg henkeä kohti; ottaa huomioon, että Euroopan laatujärjestelmillä ja etenkin maantieteellistä merkintää koskevilla järjestelmillä on suuri merkitys työpaikkojen säilyttämiselle ja luomiselle; ottaa huomioon, että tähän mennessä on rekisteröity yli 30 hunajan maantieteellistä merkintää; ottaa huomioon, että tuotemerkit ”eurooppalainen” ja ”valmistettu Euroopassa” liitetään usein korkeaa arvoa sisältäviin tuotteisiin;

AS.

toteaa, että hunajalla on myönteisiä fysiologisia vaikutuksia ja erityisesti terveysvaikutuksia antiseptisten, tulehdusta estävien ja arpeutumista edistävien ominaisuuksiensa vuoksi, ja katsoo että nämä ominaisuudet voitaisiin tunnustaa selvemmin tulevassa maatalouspolitiikassa;

AT.

toteaa useiden itsenäisten organisaatioiden ja mehiläishoitajien suoramyynnin esimerkin vahvistavan, että hunajan, erityisesti luomuhunajan, ja muiden mehiläistuotteiden myynti lyhyiden toimitusketjujen kautta ja paikallisten tuottajien toreilla on erittäin menestyksekästä;

AU.

ottaa huomioon, että kaupunkialueilla harjoitettava mehiläishoito on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja että sen avulla voidaan edistää laajemmin kansalaisten, myös lasten, keskuudessa tietoisuutta mehiläishoidon luonteesta ja hyödyistä; ottaa huomioon, että myös kansalaisten ja/tai paikallis- ja alueviranomaisten istuttamat kukat puutarhoissa ja kaupunkialueilla edistävät pölyttäjien ravinnon monipuolistamista;

AV.

toteaa, että muut mehiläistuotteet, kuten siitepöly, propolis, mehiläisvaha, mehiläismyrkky ja kuningatarhyytelö, edistävät huomattavasti kansalaisten hyvinvointia, että niitä käytetään korkealaatuisina elintarvikkeina ja että kuluttajat etsivät niitä osana luonnollista elämäntapaa; toteaa, että niillä on keskeinen merkitys terveys- ja kosmetiikka-alalla ja ne ovat siksi mehiläishoitajien taloudellista tilannetta parantava lisätulonlähde; ottaa kuitenkin huomioon, että näitä tuotteita ei ole määritetty hunajadirektiivissä ja että tämä puute haittaa tehokkaan alakohtaisen politiikan täytäntöönpanoa ja jarruttaa laatuun ja petosten ja väärentämisen torjuntaan liittyviä toimenpiteitä; ottaa huomioon, että jokainen jäsenvaltio voi halutessaan päättää kieltää muuntogeenisten viljelykasvien viljelyn alueellaan suojellakseen EU:n kuluttajia muuntogeenisen siitepölyn saastuttamalta hunajalta;

AW.

ottaa huomioon, että EU:hun tuodaan suuria määriä hunajaa ja että tämä aiheuttaa monissa tapauksissa EU:n hunajamarkkinoilla vakavia häiriöitä ja jopa kriisejä, mikä taas osaltaan heikentää EU:n mehiläishoitoalaa; toteaa, että mehiläishoitoalaa olisi kohdeltava EU:ssa ensisijaisena alana, kun neuvotellaan vapaakauppasopimuksista, ja hunaja ja muut mehiläistuotteet olisi luokiteltava ”aroiksi tuotteiksi”;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

—

ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016 (1),

—

ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) palautteen, joka koskee Euroopan parlamentin 15. helmikuuta 2017 antamaa päätöslauselmaa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016,

—

ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti perustetusta yhteisestä valvontamekanismista (YVM) (COM(2017)0591),

—

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 (CRR) muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 sekä oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY (vakavaraisuusvaatimuspaketti) kumoamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU muuttamista koskevat ehdotukset,

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon tarkistuksista luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omien varojen vaatimuksia koskevaan unionin kehykseen (2),

—

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) 9. heinäkuuta 2017 antaman raportin, joka koskee kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) vaikutusta rahoitusvakauteen,

—

ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät järjestämättömiin lainoihin puuttumista koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta,

—

ottaa huomioon neuvoston rahoituspalvelualan komitean järjestämättömiä lainoja käsittelevän työryhmän 31. toukokuuta 2017 antaman raportin,

—

ottaa huomioon EKP:n pankeille 20. maaliskuuta 2017 antaman järjestämättömiä lainoja koskevan ohjeistuksen ja 4. lokakuuta 2017 järjestetyn julkisen kuulemisen EKP:n tähän ohjeistukseen liittämän lisäyksen luonnoksesta,

—

ottaa huomioon komission 10. marraskuuta 2017 julkaiseman kuulemisasiakirjan lakisääteisistä varautumisjärjestelyistä uusien, järjestämättömiksi muuttuvien lainojen riittämättömiä tappiovarauksia varten,

—

ottaa huomioon EJRK:n 11. heinäkuuta 2017 antaman raportin järjestämättömien lainojen kriisinratkaisusta,

—

ottaa huomioon komission 10. heinäkuuta 2017 käynnistämän julkisen kuulemisen järjestämättömien lainojen ja ongelmallisten omaisuuserien jälkimarkkinoinnin kehittymisestä sekä vakuusvelkojien suojaamisesta lainanottajien laiminlyönneiltä,

—

ottaa huomioon EKP:n 6. kesäkuuta 2017 suorittaman arvioinnin, jossa se totesi Banco Popular Español S.A.:n olevan lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutuvan vararikkoon,

—

ottaa huomioon yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) 7. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon Banco Popular Español S.A.:ta koskevan kriisinratkaisupäätöksen hyväksymisestä,

—

ottaa huomioon EKP:n 23. kesäkuuta 2017 suorittaman arvioinnin, jossa se totesi Veneto Bancan ja Banca Popolare di Vicenzan olevan lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutuvan vararikkoon,

—

ottaa huomioon yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) 23. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon päätöksestä olla ryhtymättä kriisinratkaisutoimiin Banca Popolare di Vicenzan ja Veneto Bancan tapauksessa,

—

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2017 annetun komission lausunnon Banca Popolare di Vicenzan ja Veneto Bancan markkinoilta poistumiseen kohdistuvan valtiontuen hyväksymisestä Italian maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaisesti niin, että joitakin osia niistä myydään Intesa Sanpaololle,

—

ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 annetun komission lausunnon Monte dei Paschi di Sienan ennalta varautuvaan pääomapohjan vahvistamiseen tarkoitetun valtiontuen hyväksymisestä,

—

ottaa huomioon helmikuussa 2017 julkaistun version sisäisten mallien sääntelyn tarkastusta (TRIM) koskevista EKP:n ohjeista,

—

ottaa huomioon heinäkuussa 2017 tehdyn luonnoksen paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia koskevasta EKP:n oppaasta,

—

ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon yleisistä periaatteista valvonnan lähentämisen tukemiseksi siinä yhteydessä, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, sekä ESMAn 13. heinäkuuta 2017 antamat kolme lausuntoa valvonnan lähentämisestä sijoitustenhoidon, sijoituspalveluyhtiöiden ja jälkimarkkinoiden aloilla siinä yhteydessä, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta,

—

ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) 12. lokakuuta 2017 antaman lausunnon seikoista, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen EU:sta,

—

ottaa huomioon 20. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon yhdennetyn valvonnan lisäämisestä pääomamarkkinaunionin ja finanssimarkkinoiden yhdentymisen vahvistamiseksi muuttuvassa ympäristössä (COM(2017)0542) ja 20. syyskuuta 2017 tehdyt komission ehdotukset Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) tarkistamisesta, joihin kuuluu Euroopan valvontaviranomaisen hallinnoinnin, rahoituksen ja toimivaltuuksien muuttamista koskeva koontiehdotus,

—

ottaa huomioon EKP:n 21. syyskuuta 2017 käynnistämät julkiset kuulemiset laadituista luonnoksista oppaiksi, jotka koskevat luottolaitosten lupahakemusten ja rahoitusteknologia-alan luottolaitosten lupahakemuksien arviointia,

—

ottaa huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän marraskuussa 2015 julkaisemat kokonaistappionsietokykyä koskevat pääpiirteet,

—

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi),

—

ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014,

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 annetut komission ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta sekä direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2012/30/EU, direktiivin 2011/35/EU, direktiivin 2005/56/EY, direktiivin 2004/25/EY ja direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta (COM(2016)0852) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta (COM(2016)0851),

—

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon tarkistuksista unionin kriisinhallintakehykseen (3),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 19. joulukuuta 2017 antaman erityiskertomuksen ”Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto: Pankkiunionia koskeva haastava työ on aloitettu, mutta edessä on vielä pitkä tie”,

—

ottaa huomioon, että komissio perui ehdotuksen EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä (COM(2014)0043),

—

ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2017 antaman asiakirjan, ”Huhtikuun rikkomuspaketti: tärkeimmät päätökset” (MEMO/17/1045),

—

ottaa huomioon EPV:n riskitaulukon, ESMA:n raportin nro 2/2017 suuntauksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista, EJRK:n riskitaulukon, EJRK:n vuoden 2016 vuosikertomuksen ja EJRK:n huhtikuussa 2017 julkaiseman katsauksen EU:n makrovakauspolitiikkaan,

—

ottaa huomioon direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta vakuudettomien velkainstrumenttien maksukyvyttömyyttä koskevaan ensisijaisuusjärjestykseen sijoittamisen osalta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2399,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille” (4),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (pankkitiedonanto) (5),

—

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU talletusten vakuusjärjestelmistä (talletussuojadirektiivi),

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

—

ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi (COM(2015)0586),

—

ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Pankkiunionin toteuttaminen” (COM(2015)0587),

—

ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2016 kokoontuneen ECOFIN-neuvoston päätelmät etenemissuunnitelmasta pankkiunionin täydentämiseksi,

—

ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon pankkiunionin toteuttamisesta (COM(2017)0592),

—

ottaa huomioon EJRK:n toukokuussa 2017 julkaiseman varjopankkitoiminnan seurantaa koskevan katsauksen ”EU Shadow Banking Monitor” nro 2,

—

ottaa huomioon maaliskuussa 2015 annetun EJRK:n kertomuksen valtiovastuiden kohtelusta sääntelyssä,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0019/2018),

A.

ottaa huomioon, että vuoden 2016 lopussa euroalueen konsolidoimattomien luottolaitosten kokonaismäärä oli laskenut 5 073:een, kun niitä vuoden 2015 lopussa oli ollut 5 474 ja vuoden 2008 lopussa yhteensä 6 768, mikä tarkoittaa 25 prosentin laskua ajanjaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2016; ottaa huomioon, että vuoden 2016 lopussa euroalueen konsolidoitujen luottolaitosten kokonaismäärä oli laskenut 2 290:een, kun niitä oli ollut 2 904 vuonna 2008 ja vuoden 2015 lopussa 2 379 (6); toivoo kuitenkin viittausta siihen, miten sellaisten pankkien osuus, jotka ovat liian suuria kaatumaan, on kehittynyt samaan aikaan;

B.

ottaa huomioon, että järjestämättömien lainojen kokonaismäärä ja suhde vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä ja että valtioissa, joissa järjestämättömien lainojen osuus on suurin, pankkien välillä on huomattavia eroja; toteaa, että EJRK:n heinäkuussa 2017 antaman järjestämättömien lainojen kriisinratkaisua Euroopassa koskevan raportin mukaan järjestämättömien lainojen yhteismäärä oli biljoona euroa; ottaa huomioon, että EPV:n neljännesvuosittain julkaistavan riskikojelaudan mukaan Euroopan suurimmat pankit raportoivat järjestämättömien lainojen suhdeluvun painotetun keskiarvon (järjestämättömät lainat, ilman arvon alenemista, jaettuna kaikilla lainoilla) olleen 30. kesäkuuta 20174,47 prosenttia; toteaa tämän suhdeluvun laskeneen 30:n viime kuukauden ajan;

C.

ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) hiljattain laatiman selvityksen mukaan Euroopan unionin rahoitusjohdannaismarkkinoiden nimellisarvo on kaikkiaan 453 000 miljardia euroa;

D.

toteaa, että pankkiunionia on vahvistettava, koska se on euroalueen rahoitusvakauden kannalta perustavaa laatua oleva tavoite ja aidon talous- ja rahaliiton välttämätön osatekijä; toteaa, että tarvitaan lisätoimia pankkiunionin loppuunsaattamiseksi, koska sen toteuttaminen on kesken niin kauan kun siltä puuttuu yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskeva varautumisjärjestely ja kolmas pilari, eli eurooppalainen lähestymistapa jälleenvakuutusjärjestelmään/talletussuojajärjestelmään; ottaa huomioon, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on toistuvasti todennut eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän olevan edelleen pankkiunionin olennainen pilari; katsoo, että loppuun saatetulla pankkiunionilla on ratkaiseva asema finanssisektorin ja valtionvelan noidankehän katkaisemisessa; toteaa, että on tehostettava toimia siirtymiseksi pankkituen antamisesta velkakirjojen arvon alaskirjaukseen; toteaa, että tiettyjen kansallisten pankkijärjestelmien riskeihin ei ole edelleenkään puututtu riittävästi; toteaa, että nykyinen suotuisa taloustilanne tarjoaa mahdollisuuden edistää tarvittavia uudistuksia pankkiunionin loppuunsaattamiseksi;

E.

ottaa huomioon, että pankkien taseiden asianmukainen puhdistus on viivästynyt kriisin jälkeen, mikä haittaa edelleen talouskasvua; toteaa, että unionin pankkien yleiset vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhteet ovat parantuneet viime vuosina mutta eräillä pankeilla, myös suurilla pankeilla, on edelleen pääomavajetta; toteaa, että rahoitusvakauteen kohdistuu edelleen riskejä, mutta ne ovat jo vähentyneet huomattavasti pankkiunionin perustamisen käynnistyttyä; toteaa, että eurooppalaisten pankkien institutionaaliset ja sääntelykehykset ovat vahvistuneet merkittävästi;

F.

ottaa huomioon, että osallistuminen pankkiunioniin on mahdollista jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön; toteaa, että yksikään jäsenvaltio ei ole vielä päättänyt osallistumisesta tällä perusteella; toteaa, että useat jäsenvaltiot keskustelevat mahdollisuudesta liittyä pankkiunioniin; toteaa, että eri rahoituslaitokset katsovat saavansa etuja sijaitsemisesta pankkiunionissa;

G.

ottaa huomioon, että pääomamarkkinaunionia koskeva työmme ei saisi siirtää pois painetta pankkiunionia koskevan työmme loppuun saattamisesta, sillä se on edelleen ennakkoedellytys unionin pankeista riippuvaisen ympäristön rahoitusvakaudelle;

H.

toteaa, että pankkien ensisijainen vastuutehtävä on tarjota rahoitusta reaalitaloudelle;

I.

katsoo, että EKP tarvitsee valvontatehtäväänsä hoitaessaan jonkin verran liikkumatilaa, mutta kauaskantoisten ja periaatteellisten päätösten tekeminen on viime kädessä jätettävä unionin lainsäädäntövallan käyttäjälle;

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

—

ottaa huomioon vuonna 1999 tehdyn terrorismin rahoituksen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta (1) ja 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ISIS/Daesh-järjestön harjoittamasta kulttuurikohteiden tuhoamisesta (2),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

—

ottaa huomioon tietyistä Euroopan yhteisön ja Irakin talous- ja rahoitussuhteita koskevista erityisrajoituksista ja asetuksen (EY) N:o 2465/96 kumoamisesta 7. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1210/2003 (3),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1267 (1999), 1373 (2001), 1989 (2011), 2133 (2014), 2199 (2015), 2253 (2015) ja 2368 (2017),

—

ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (4),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta (COM(2016)0450),

—

ottaa huomioon 9. marraskuuta 2014 annetun Manaman julistuksen terrorismin rahoittamisen torjunnasta,

—

ottaa huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) terrorismiin ja terrorismin rahoitukseen liittyviä kohdennettuja talouspakotteita koskevat parhaat käytännöt,

—

ottaa huomioon FATF:n 24. lokakuuta 2014 antaman lausunnon Irakin ja Levantin islamilaisen valtion terroristijärjestön (ISIL) rahoituksen torjumisesta sekä FATF:n helmikuussa 2015 antaman raportin ISILin rahoituksesta,

—

ottaa huomioon yhdennentoista raportin turvallisuusunionin edistymisestä, jonka komissio julkaisi 18. lokakuuta 2017,

—

ottaa huomioon maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin (GCTF) syyskuussa 2015 antaman lisäyksen Algerin muistioon hyvistä käytännöistä terroristien tekemistä kaappauksista lunnaiden saamiseksi hyötymisen ehkäisemiseksi ja estämiseksi,

—

ottaa huomioon G7-ryhmän 26. toukokuuta 2017 antaman Taorminan julkilausuman terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta,

—

ottaa huomioon hiljattain perustetun terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan ja henkilötietojen suojaa koskevan 8 artiklan,

—

ottaa huomioon Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 muuttamisesta 28. toukokuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/827 (5),

—

ottaa huomioon helmikuussa 2016 julkaistun komission toimintasuunnitelman terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi,

—

ottaa huomioon Europolin julkaiseman vuoden 2017 selvityksen terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa (TE-SAT),

—

ottaa huomioon sisämarkkinoihin vaikuttavia ja rajat ylittäviin toimiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevasta arvioinnista 26. kesäkuuta 2017 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0340),

—

ottaa huomioon terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541 (6),

—

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (7),

—

ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375),

—

ottaa huomioon yhdeksännen raportin turvallisuusunionin edistymisestä, jonka komissio julkaisi 27. heinäkuuta 2017,

—

ottaa huomioon 18. lokakuuta 2017 julkaistun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Yhdestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia” (COM(2017)0608),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0035/2018),

A.

ottaa huomioon, että yksi terrorismin torjunnan keskeisimmistä elementeistä on tyrehdyttää terrorismin rahoituslähteet, joita ovat muun muassa salaiset rahavirrat petosten ja veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien kautta;

B.

toteaa, että osa rahoituksesta voi olla peräisin Euroopan maista ja olla tarkoitettu terroristijärjestöjen käyttöön muualla ja että osa rahoituksesta taas tulee Euroopan ulkopuolelta ja on tarkoitettu radikalisoitumisen ja varsinaisten terroritekojen rahoittamiseen; toteaa, että terrorismin torjunnan ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus ovat toisiinsa kietoutuneet; katsoo, että terrorismin rahoituslähteiden tyrehdyttämisen olisi oltava osa EU:n laajempaa strategiaa, joka kattaisi sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuusulottuvuuden;

C.

toteaa, että nykyaikaiset viestintäverkot ja erityisesti joukkorahoitus ovat osoittautuneet halvaksi ja tehokkaaksi keinoksi kerätä varoja terrorismin rahoitukseen tai jihadistiverkoston hallintaan; toteaa, että terroristiryhmät ovat onnistuneet keräämään lisävaroja toiminnalleen verkkourkinnalla, identiteettivarkauksilla tai ostamalla sähköisiltä foorumeilta varastettujen luottokorttien tietoja;

D.

ottaa huomioon, että tätä rahoitusta käytetään kolmenlaiseen terroristiseen toimintaan: terrori-iskuihin, joihin tarvitaan mittavaa rahoitusta; muihin iskuihin, joiden tulokset ovat yhtä raakoja mutta joihin tarvitaan kuitenkin vähemmän rahoitusta, sekä propagandaan, jolla voidaan yllyttää ”yksinäisiä susia” iskuihin, joihin saatetaan tarvita vain hyvin vähän etukäteissuunnittelua tai varoja; katsoo, että vastatoimien on oltava tehokkaita kaikissa näissä tapauksissa;

E.

ottaa huomioon, että laillisista lähteistä peräisin olevan rahoituksen saaja voi ohjata varat terroristiseen toimintaan liittyville kolmansille osapuolille, henkilöille, ryhmille, yrityksille tai yhteisöille;

F.

ottaa huomioon, että terrorismi on maailmanlaajuista rikollista toimintaa, minkä vuoksi myös sen tehokkaan torjunnan on oltava maailmanlaajuista ja kokonaisvaltaista; toteaa, että tämän vuoksi rahoituslaitosten, lainvalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten välinen tiivis koordinointi sekä luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä ja epäilyttävää toimintaa koskevien merkityksellisten tietojen jakaminen on erittäin tärkeää, joskin on pidettävä mielessä, että henkilötietojen suojaaminen ja yksityisyyden kunnioittaminen ovat tärkeitä perusoikeuksia;

G.

ottaa huomioon, että viime vuosien tietovuodot ovat lisänneet huomattavasti tietoisuutta rahanpesun ja veronkierron yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismin rahoitukseen ja että näistä kysymyksistä on tullut kansainvälisen politiikan keskeinen huolenaihe; toteaa komission lailla tiedotusvälineiden viimeaikaisten raporttien yhdistäneen myös laajamittaiset alv- ja valmisteveropetokset järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin (8);

H.

toteaa, että lähes kaikkien jäsenvaltioiden oikeudenkäyttöalueilla terrorismin rahoitus on kriminalisoitu erillisenä rikoksena;

I.

toteaa, että taloudelliset tiedot ovat olennainen osa kerättäviä tiedustelutietoja, joiden avulla voidaan analysoida terroristiverkostoja ja puuttua paremmin niiden toimintaan; toteaa, että tarvitaan lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi; katsoo, että tarvitaan kattavia ennaltaehkäiseviä strategioita, jotka perustuvat perustietojen vaihtoon ja yhteistyön parantamiseen rahanpesun selvittelykeskusten, tiedustelupalvelujen ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla työskentelevien lainvalvontaviranomaisten välillä; katsoo, että näiden tietojen olisi katettava kansainvälisen rahoituksen kehittymässä olevat suuntaukset, kuten bittikartta, SWIFT-koodit, kryptovaluutta ja siihen liittyvät sääntelymekanismit; toteaa, että terrorismin rahoituksen maailmanlaajuiseen torjuntaan on liityttävä maailmanlaajuiset avoimuusnormit, jotka koskevat yritysten, trustien ja vastaavien oikeudellisten järjestelyjen tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, sellaisen taloudellisen salailun poistamiseksi, jolla helpotetaan rikoksen tuoton pesua sekä terroristijärjestöjen ja terroristien rahoitusta;

J.

ottaa huomioon, että nykyisissä rakenteissa tarvitaan vakiintunut eurooppalainen foorumi, jollainen on tähän asti ollut olemassa epävirallisessa muodossa ja jonka avulla keskitetään nykyisin 28 jäsenvaltioissa hajallaan olevien tietojen vastaanottaminen ja jonka kautta jäsenvaltiot voivat esittää tietoja toimintatasostaan terrorismin rahoituksen torjunnassa sekä kyseisen torjunnan edistymisestä; katsoo, että tietojen vaihdon olisi oltava ennakoivaa;

K.

ottaa huomioon, että tietyillä kansainvälisillä voittoa tavoittelemattomilla organisaatioilla, hyväntekeväisyysjärjestöillä, muilla säätiöillä, verkostoilla ja yksityisillä lahjoittajilla, joilla on tai joilla ilmoitetaan olevan sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteita, on luotu perusta ISIS/Da'esh-järjestön, al-Qaidan ja muiden jihadistijärjestöjen rahoitusvalmiuksille ja peitellään väärinkäytöksiä; toteaa, että siksi on erittäin tärkeää seurata näitä organisaatioita ja niiden rahoittajia ja toimintaa sekä niiden usein laajamittaisia yhteyksiä EU:ssa oleviin toimijoihin ja kerätä niistä tiedustelutietoa; toteaa, että näiden verkostojen radikaalin jihadismin leviämiselle Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa antama tuki olisi torjuttava; toteaa, että tällainen laajentuminen EU:n rajoille sekä naapuri- ja kumppanimaihimme on erityisen huolestuttavaa; pitää maailmanlaajuisen terrorismin torjumisen kannalta erittäin tärkeänä, että Persianlahden yhteistyöneuvosto ja sen jäsenvaltiot panevat FATF:n suositukset täytäntöön kaikilta osin;

L.

toteaa, että al-Qaidan maailmanlaajuinen varankeräysverkosto perustuu hyväntekeväisyysjärjestöille ja kansalaisjärjestöille tehtyihin lahjoituksiin ja että viestintä lahjoittajien kanssa tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja sähköisillä foorumeilla; toteaa, että sovellustilejä on käytetty myös lahjoitusten pyytämiseen tukijoilta jihadismille; toteaa, että terroristijärjestöt ovat viime vuosina kehittäneet useita älypuhelinsovelluksia maksimoidakseen tavoittamiensa ihmisten määrän ja rohkaistakseen useimmiten Persianlahden maissa olevia tukijoita lahjoituksiin;

M.

painottaa mikrovaltioiden ja sellaisten valtioiden, joissa oikeusvaltio toteutuu huonosti, olevan erityisen alttiita ja vaarassa päätyä terrorismin rahoituksen pesäkkeiksi;

N.

toteaa tiedustelutietojen antavan ymmärtää, että Persianlahden instituutiot ja yksityishenkilöt antavat taloudellista ja logistista tukea ISIS/Da’esh-järjestölle, al-Qaidalle ja muille radikaaleille ryhmille; toteaa, että ilman tätä rahoitusta monet näistä terrorijärjestöistä eivät olisi omavaraisia;

O.

toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestöstä ja al-Qaidasta on tullut taloudellisesti omavaraisia; toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida pyrkivät ohjaamaan varojaan Syyriaan ja Irakiin öljynviennin ja yrityssijoittamisen avulla, muun muassa rahakuriiriren ja ammattimaisten kuriirien, liattomien varainsiirtojen sekä rahapalvelujen ja ammattimaisten palvelujen kautta; ottaa huomioon, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida pesevät rikollisesta toiminnasta saamiaan tuottoja ostamalla erilaisia yrityksiä ja omaisuutta eri muodoissa; toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida harjoittavat myös varastetun antiikin ja salakuljetettujen taide-esineiden ja artefaktien myynnistä saatujen varojen rahanpesua myymällä niitä ulkomailla, myös unionin jäsenvaltioiden markkinoilla; toteaa, että terroristiryhmät hankkivat nykyisin rahoitusta myös muun muassa tavaroiden, tuliaseiden, öljyn, huumeiden, savukkeiden ja kulttuuriesineiden laittomasta kaupasta sekä harjoittamalla ihmiskauppaa, orjuutta, lasten hyväksikäyttöä, ryöstön tapaista kiristystä ja kiristystä; toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden ja terroristiryhmien voimistuvat yhteydet lisäävät unionin turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa; katsoo, että nämä lähteet voivat antaa ISIS/Da’esh-järjestölle ja al-Qaidalle tilaisuuden jatkaa tulevien rikosten rahoittamista niiden menetettyä Syyrian ja Irakin alueiden hallinnan;

P.

ottaa huomioon, että kansainvälinen lunnaiden maksamista koskeva kielto on otettu käyttöön usein kansanvälisin sitoumuksin, jotka perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin ja kansallisiin lakeihin; toteaa, että käytännössä YK:n kiellolla ei ole keskeisten allekirjoittajavaltioiden tukea, sillä nämä asettavat elämän välittömän suojelun terrorismin vastaisten sitoumustensa edelle ja mahdollistavat siten terroristijärjestöjen rahoituksen;

1.

2.

—

ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 62. istunnon, jonka pääteemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskevat haasteet ja mahdollisuudet sekä maaseudun naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen ja uudelleentarkasteltavana teemana naisten osallistuminen ja mahdollisuus käyttää tiedotusvälineitä ja tieto- ja viestintätekniikkaa sekä niiden vaikutus ja käyttö naisten voimaannuttamisen ja heidän asemansa edistämisen välineenä,

—

ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking + 5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking + 10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking + 15 -erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking + 20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

—

ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla (1),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa (2),

—

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 sukupuolten tasa-arvon edistämisestä mielenterveyspalveluissa ja kliinisessä tutkimuksessa antamansa päätöslauselman (3),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla (4),

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan päätöslauselman ”Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development”,

—

ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU (5),

—

ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

—

ottaa huomioon naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean yleisen suosituksen nro 34 (2016) maaseudun naisten oikeuksista,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) ja 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman (6) EU:n liittymisestä siihen,

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0022/2018),

A.

ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista, joka on tunnustettu perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa;

B.

ottaa huomioon, että viides YK:n kestävän kehityksen tavoite on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen maailmanlaajuisesti ja että se on sisällytettävä täysin Agenda 2030:een edistymisen aikaansaamiseksi kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa ja päämäärissä; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy tavoite, jonka mukaan maatalouden tuottavuus ja pienten elintarviketuottajien, erityisesti naisten, tulot kaksinkertaistetaan;

C.

katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on oltava naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen eturintamassa ja niiden on työskenneltävä sen puolesta, että täysimääräinen sukupuolten tasa-arvo saavutetaan unionissa sekä kaikissa unionin ulkosuhteissa;

D.

toteaa, että sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ja elinolot ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ja ne eroavat varsin merkittävästi eri maiden välillä;

E.

toteaa, että hallitusten toiminnan puute vaarantaa nykyiset ja tulevat alan saavutukset; toteaa, että perinteisiin sukupuolten valtasuhteisiin, stereotypioihin ja uskomuksiin puuttuminen on avainasemassa naisten voimaannuttamisen ja köyhyyden poistamisen kannalta;

F.

toteaa, että naisten kärsimä syrjintä vaikuttaa myös maaseudun naisiin; toteaa, että enemmistö maailman naisista asuu maaseutualueilla ja on sen vuoksi alttiimpi ikään, yhteiskuntaluokkaan, etniseen alkuperään, rotuun, vammaisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin perustuville moninaisille syrjinnän muodoille;

G.

toteaa, että naisten osallistuminen maaseudun työmarkkinoille käsittää monenlaisia töitä, jotka ulottuvat perinteistä maataloutta laajemmalle;

H.

toteaa, että maaseudun naisten työstä maksetaan usein vähemmän kuin samasta miesten työpanoksesta, sitä ei usein tunnusteta virallisesti, kuten palkattoman hoitotyön tapauksessa, eikä se vastaa heidän lukumääräänsä maatilojen omistajina; toteaa kuitenkin, että naiset ovat keskeisiä toimijoita kestävän kehityksen kannalta tarpeellisten taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten muutosten aikaansaamisessa;

I.

toteaa, että maaseudun naiset, jotka ovat usein ensisijaisia hoidon tarjoajia perheissään ja yhteisöissään, kohtaavat lukuisia vaikeuksia lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen hankkimisessa perheilleen, mikä aiheuttaa suhteetonta rasitetta naisille ja estää heidän integroitumisensa työmarkkinoille; toteaa, että laadukkaiden hoitopalvelujen tarjoaminen on olennaista naisille ja se edistää työn ja yksityiselämän tasapainoa;

J.

toteaa, että maaseudun naisten mahdollisuuksiin saada asianmukaisia julkisia terveydenhoitopalveluja kohdistuu monia rajoituksia, jotka johtuvat liikuntarajoitteista sekä liikennevälineiden tai liikenteen yhteydenpitovälineiden (esimerkiksi matkapuhelin) käyttömahdollisuuksien puuttumisesta; pitää tarpeellisina kokonaisvaltaisia terveyspalveluja, jotka kattavat maaseudun naisten fyysisen, henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin (jotta voidaan esimerkiksi reagoida sukupuoliperusteiseen väkivaltaan); toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet ja koulutus ovat rajoitetumpia maaseutualueilla;

K.

katsoo, että maaseudun väestökadon estäminen ja erityishuomion kiinnittäminen luonnonhaitta-alueisiin on koko yhteiskunnan kannalta olennaisen tärkeää, koska ympäristön ja maiseman säilyminen riippuu näistä seikoista;

L.

toteaa, että sukupuolten epätasa-arvon ja ympäristön pilaantumisen välillä on suora yhteys;

M.

toteaa, että ilmastonmuutoksella ja sen seurauksilla on erityinen ja suhteettoman suuri kielteinen vaikutus maaseudun naisiin ja tyttöihin; toteaa, että maaseudun naiset ovat myös vahvoja muutosta edistäviä toimijoita kestävään ja ekologisesti terveeseen maatalouteen siirryttäessä ja että heillä on tärkeä rooli vihreiden työpaikkojen luomisessa; toteaa, että naispuolisten viljelijöiden yhtäläiset oikeudet maahan ja muihin tuotantoresursseihin ovat keskeisiä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen, elintarviketurvan ja tehokkaiden ilmastotoimien kannalta;

N.

toteaa, että nuoret naiset maaseutualueilla kärsivät edelleen eriarvoisuudesta ja monista syrjinnän muodoista; toteaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin miesten ja naisten todellisen tasa-arvon edistämiseksi, jotta työtilaisuudet lisääntyvät myös itsenäisen ammatinharjoittamisen parissa sekä luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alalla (STEM), mikä antaisi heille mahdollisuuden jäädä maaseudulle ja näin varmistaa sukupolvenvaihdos sekä maatalousalan ja maaseutualueiden selviytyminen;

O.

toteaa, että maatalousala, jossa naisilla on merkittävä rooli, on maaseutualueiden elinvoimaisuuden sekä sukupolvenvaihdosten tehostamisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun kannalta keskeisessä asemassa; toteaa, että maatalouden olisi tarjottava turvallisia, ravitsevia ja terveellisiä elintarvikkeita; toteaa, että maatalousalan olisi myös edistettävä maiseman monipuolistamista, ilmastonmuutoksen hillintää sekä biologisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilymistä;

P.

toteaa, että ravitsemuksella on merkittävä rooli tyttöjen kehitykselle ja hyvinvoinnille; toteaa, että heikko ravitsemus johtaa fyysisiin ja henkisiin ongelmiin kuten kasvun hidastumiseen, hedelmättömyyteen, apatiaan, väsymykseen ja heikkoon keskittymiskykyyn, mikä heikentää naisten taloudellisia mahdollisuuksia ja vaikuttaa sukulaisten ja yhteisön hyvinvointiin;

Q.

pitää välttämättömänä maaseudun naisten osallistumista julkisiin päätöksentekoelimiin; toteaa, että tasapainoinen edustus on olennaista tasa-arvon saavuttamisen kannalta;

R.

toteaa, että työhön liittyvien riskien ehkäisemisen osalta miehet ja naiset altistuvat eri tekijöille; toteaa esimerkiksi, että kemiallisten aineiden haitallisten vaikutusten arvioimiseksi tehdään usein laskelmia, jotka perustuvat miesten ruumiinrakenteeseen – yleensä lihasmassaan – ja jätetään jopa huomiotta raskaana olevia tai imettäviä naisia koskevat erityissuositukset; katsoo näin ollen, että on tarpeen ottaa huomioon eri tekijät, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla taataan naisten terveys maatalouden alalla;

S.

toteaa, että syrjintä vaikuttaa myös media-alan naisiin; toteaa, että medialla on ratkaiseva rooli koko yhteiskunnan kannalta ja sen vuoksi on toivottavaa, että naiset – joiden osuus on vähintään 50 prosenttia yhteiskunnasta – osallistuvat tasapuolisesti mediasisällön luomiseen ja media-alan järjestöjen päätöksentekoon;

T.

toteaa, että media-alan rooli on erittäin tärkeä sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta, koska media ei ainoastaan kuvasta vaan se myös luo roolimalleja ja käyttäytymissääntöjä ja muokkaa yleistä mielipidettä ja kulttuuria merkittävällä tavalla;

U.

toteaa, että näkyvyys tiedotusvälineissä edistää kaikkien yhteiskuntakerrosten keskuudessa laajaa ymmärrystä naisten ja miesten tilanteiden monimutkaisuudesta;

V.

toteaa, että konfliktit vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja lapsiin ja he muodostavat suurimman osan leireissä olevista tai turvaa etsivistä pakolaisista;

W.

toteaa, että monissa yhteiskunnissa naisilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia hankkia laillisin keinoin maata, mikä lisää köyhyyttä ja rajoittaa heidän taloudellista kehitystään;

X.

toteaa, että transnaiset kohtaavat suhteetonta syrjintää heidän sukupuoli-identiteettinsä vuoksi;

Y.

toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien entistä voimakkaampi tukeminen on sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen ennakkoedellytys;

Z.

toteaa, että naisten ja miesten rooleja koskevat sosiaaliset normit asettavat naiset haavoittuvampaan asemaan, erityisesti heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä kannalta ja haitallisten käytäntöjen, kuten naisten sukuelinten silpomisen tai lapsi-, varhais- tai pakkoavioliittojen vuoksi;

(a)

vahvistaa tinkimättömän sitoutumisensa Pekingin toimintaohjelmaan;

(b)

tukee äitejä, jotka toimivat yrittäjinä maaseudulla, koska heidän on vastattava erityisiin haasteisiin; korostaa, että yrittäjyyden edistäminen näiden naisten keskuudessa voi paitsi parantaa työn ja yksityiselämän onnistunutta yhteensovittamista myös luoda uusia työmahdollisuuksia ja parantaa elämänlaatua maaseutualueilla sekä kannustaa muita naisia toteuttamaan omia hankkeitaan;

(c)

tekee lopun kaikista naisiin ja tyttöihin kohdistuvista syrjinnän muodoista kaikkialla ja torjuu kaikkia väkivallan muotoja, kuten vakavia perusoikeusloukkauksia ja raiskauksia, jotka puolestaan ovat suora seuraus tällaisesta syrjinnästä;

(d)

vaatii kaikkia hallituksia osallistumaan sellaisten ohjelmien laadintaan, joilla poistetaan seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva välivalta ja vahingolliset käytännöt, kuten lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot ja naisten sukupuolielinten silpominen ja ihmiskauppa;

(e)

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita ja investoimaan siihen, että naiset ja tytöt pääsevät osallisiksi räätälöidystä koulutuksesta, elinikäisestä oppimisesta ja ammatillisesta koulutuksesta erityisesti maaseutualueilla ja etenkin STEM-aineissa, sekä yrittäjyyteen ja innovointiin, koska nämä alat ovat tärkeitä välineitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja edistämään tasa-arvoa maataloudessa ja elintarvikealalla sekä matkailualalla ja muilla toimialoilla maaseutualueilla;

(f)

kehittää toimintapolitiikkoja, joilla poistetaan köyhyys ja taataan kohtuullinen elintaso erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille ja tytöille, erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmien avulla;

(g)

edistää tiedotusta, teknisen avun toimenpiteitä ja hyvien käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä avustavien puolisoiden sellaisesta ammatillisesta asemasta maataloudessa, joka mahdollistaa naisille yksilölliset oikeudet, erityisesti äitiysloman, sosiaaliturvan työtapaturmien varalta, mahdollisuuden päästä koulutukseen sekä vanhuuseläkeoikeudet;

(h)

poistaa sukupuolten palkkaeron, elinikäisiin tuloihin (ansioihin) liittyvät erot ja eläkekuilun;

(i)

pyytää jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan asianmukaisten lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen yleisen saatavuuden maaseutualueilla;

(j)

kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tarjoamaan kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimia sekä julkisia ja yksityisiä palveluja jokapäiväistä elämää varten erityisesti maaseutualueilla ottaen erityisesti huomioon terveys-, koulutus- ja hoitopalvelut; toteaa, että tähän olisi sisällytettävä maaseudun lastenhoitoinfrastruktuuri, terveydenhoitopalvelut, koulutuspalvelut, vanhusten ja muista riippuvaisten ihmisten hoitokodit, sairaus- ja äitiyslomasijaispalvelut ja kulttuuripalvelut;

(k)

varmistaa sukupuolten valtavirtaistamisen välineenä, jolla naisten ja miesten tasa-arvon periaate ja syrjinnän torjuminen integroidaan kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin asianmukaisten taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien avulla;

(l)

ottaa käyttöön tarvittavat resurssit, joilla tasa-arvo saavutetaan valtavirtaistamalla sukupuolinäkökohdat kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja toimiin myös hyödyntämällä sukupuolitietoista budjetointia naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen integroimisen ja syrjinnän torjumisen välineenä;

(m)

varmistaa parlamentin ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon, joka koskee EU:n kantaa naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 62. istunnossa;

(n)

muistaa, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa velvoitetaan poistamaan naisten välitön ja välillinen syrjintä oikeudellisten, poliittisten ja ohjelmallisten toimenpiteiden avulla kaikilla elämänaloilla ja että yleissopimuksen 14 artikla on ainoa kansainvälinen velvoite, joka koskee naisten erityistarpeita maaseutualueilla;

(o)

varmistaa, että maaseudun tytöillä ja naisilla on mahdollisuus saada edullista ja korkealaatuista virallista ja epävirallista koulutusta, jonka avulla he voivat hankkia uusia tai kehittää nykyisiä hallinnon, talousluvun, talouden, markkinoinnin ja liiketoiminnan alan taitoja, sekä koulutusta kansalaistaidossa, kansalaisvalistuksessa ja politiikassa sekä tekniikkaan ja kestävään maatalouteen liittyvää koulutusta; varmistaa, että naisilla on samat mahdollisuudet ja vapaus valita haluamansa ammattiura;

(p)

varmistaa, että maaseudun naiset ja tytöt voivat saada helposti luottoa ja tuotantovaroja ja että he saavat tukea yritystoimintaan ja innovointiin liittyvissä aloitteissaan;

(q)

turvaa oikeuden laadukkaaseen yleiseen terveydenhuoltoon, jossa otetaan huomioon naisten ja miesten väliset erot ja joka on räätälöity maaseudun naisten ja tyttöjen tarpeisiin erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien osalta;

(r)

tuomitsee kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja varmistaa, että maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat naiset eivät menetä yhtäläisiä mahdollisuuksia avunsaantiin;

(s)

parantaa sellaisten kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten instituutioiden tehokkuutta, avoimuutta ja demokraattista luonnetta, jotka tukevat ja vahvistavat maaseudun naisten rooleja ja takaavat heidän läsnäolonsa tasa-arvoisen osallistumisen avulla;

(t)

helpottaa maaseudun naisten siirtymistä epävirallisesta taloudesta viralliseen ja panee merkille, että maaseudun naiset työskentelevät monilla eri aloilla ja toimivat usein kestävää ja ekologisesti tervettä maataloutta, elintarviketurvaa ja vihreiden työpaikkojen luomista edistävinä muutosvoimina;

(u)

suunnittelee ja toteuttaa ilmastonmuutosta kestäviä maataloustoimenpiteitä, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon erityiset haasteet, joita maaseudun naiset kohtaavat ihmisen aiheuttamien luonnonkatastrofien vuoksi;

(v)

varmistaa maaseudun naisten ja tyttöjen osallistumisen suunnittelua ja torjuntaa koskevaan päätöksentekoon katastrofien ja muiden kriisien kaikissa vaiheissa aina varhaisvaroituksesta hätäapuun, palautumiseen, kunnostamiseen ja jälleenrakentamiseen ja takaa heidän suojelunsa ja turvallisuutensa katastrofeissa ja muissa kriiseissä;

(w)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että maaseudun naisilla on turvallinen, puhdas ja terveellinen ympäristö;

(x)

tarjoaa korkealaatuisen ja esteettömän infrastruktuurin ja julkisia palveluja maaseudun naisille ja yhteisöille ja investoi niiden kehittämiseen ja ylläpitoon;

(y)

helpottaa digitaalista kehitystä, koska sillä voidaan edistää merkittävästi uusien työpaikkojen luomista yksinkertaistamalla itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä, edistämällä kilpailukykyä ja matkailun kehittämistä ja luomalla paremman tasapainon työ- ja perhe-elämän välille;

(z)

tukee paikallisyhteisöihin kuuluvien ryhmien perustamista ja niiden jatkuvaa toimintaa, koska niiden olisi kokoonnuttava säännöllisesti keskustelemaan kehitykseen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja toteutettava rakentavia toimia;

(aa)

pyytää jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa tukemaan ja edistämään naisten osallistumista päätöksentekoon sekä ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen, liike-elämän järjestöjen ja ammattijärjestöjen hallintoelimiin maaseutupolitiikan, terveydenhuollon, koulutuksen ja maatalouden alalla sekä johto- ja edustuselimiin tasapuolisen edustuksen mukaisesti;

(ab)

tunnustaa naisten aktiivisen roolin maaseutualueilla ja tukee sitä sekä heidän merkittävää panostaan elinkeinoelämään yrittäjinä, perheyritysten johtajina ja kestävän kehityksen edistäjinä;

(ac)

varmistaa maaseudun naisten omistusoikeudet erityisesti maatilojen ja maan perimisen osalta, mikä voi olla tärkeä väline heidän taloudellisen voimaannuttamisen kannalta ja antaa heille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti maaseudun kehittämiseen ja hyötyä siitä;

(ad)

varmistaa maaseudun naisten tuotantovarojen saannin, sähköisten alustojen käytön, markkinoille pääsyn sekä myyntitilojen ja rahoituspalvelujen saatavuuden; edistää paikallisia, alueellisia ja perinteisiä markkinoita ja lähimarkkinoita, koska näissä yhteyksissä naisilla on paremmat mahdollisuudet myydä tuotteitaan suoraan, minkä seurauksena taloudelliset vaikutusmahdollisuudet paranevat;

(ae)

edistää naisten työllisyyttä STEM-aloilla erityisesti kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävissä tehtävissä;

(af)

kehittää työllistämistoimia, palveluja ja ohjelmia, jolla puututaan maaseudun naisten epävarmaan tilanteeseen, koska he työskentelevät usein epävirallisella sektorilla ja heihin voi kohdistua moniperusteista syrjintää sukupuolen, iän, yhteiskuntaluokan, etnisen alkuperän, vammaisuuden tai sukupuoli-identiteetin perusteella; tarjoaa heidän tarpeitaan ja etujaan varten räätälöityä apua ja tukea;

(ag)

perustaa tukiohjelmia, joilla varmistetaan, että naisilla ja heidän perheillään on mahdollisuus käyttää kaikkien saatavilla olevia sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka vaikuttavat heidän tulevaan eläkkeeseensä ja kaventavat tällä tavoin eläkekuilua, joka on luonteeltaan moniulotteinen;

(ah)

kerää sukupuolen mukaan eriytettyjä tietoja ja laatii maaseudun naisten arvoista, tilanteesta, olosuhteista ja tarpeista tilastoja, joiden avulla voidaan kehittää asianmukaisia toimintapolitiikkoja; seuraa säännöllisesti maaseudun naisten tilannetta;

(ai)

vaatii ratifioimaan ja panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja myös sen 6 artiklan, jonka otsikkona on ”Vammaiset naiset”; varmistaa tuotteiden, infrastruktuurien ja palvelujen esteettömyyden;

(aj)

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallituksia tarjoamaan maaseudun jokapäiväiseen elämään liittyviä kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimintoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja ja luomaan tarvittavat edellytykset, joilla parannetaan maaseudun naisten työn ja yksityiselämän tasapainoa erityisesti siten, että varmistetaan asianmukaiset hoitomahdollisuudet muista riippuvaisille, esteetön terveydenhoito ja julkinen liikenne;

(ak)

korostaa, että on tärkeää sisällyttää maatalouden kausityöntekijöiksi palkattujen naisten elin- ja työoloja koskeviin EU:n toimintapolitiikkoihin erityisesti sosiaalista suojelua, sairausvakuutusta ja terveydenhoitoa koskevat takeet; kannustaa alueellisia, paikallisia ja kansallisia viranomaisia ja muita instituutioita takaamaan maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden ja heidän perheidensä ja erityisesti naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden perusihmisoikeudet ja edistämään heidän kotoutumistaan paikallisyhteisöön;

(al)

varmistaa luotettavan suurnopeuksisen laajakaistayhteyden ja palvelujen käyttömahdollisuuden; investoi uusien tekniikoiden käyttöön maaseudulla ja maataloudessa ja edistää sitä; ottaa huomioon siihen liittyvät merkittävät sosiaaliset, psykologiset ja taloudelliset edut; vaatii kehittämään holistisen lähestymistavan (ns. digitaaliset kylät); edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia näiden tekniikoiden saatavuudessa ja niiden käyttöä koskevassa koulutuksessa;

(am)

kiinnittää huomiota naisten läsnäoloon ja etenemiseen media-alalla sekä ei-stereotyyppiseen mediasisältöön;

(an)

kannustaa julkisia mediaorganisaatioita laatimaan omat tasa-arvoa koskevat toimintapolitiikkansa, joilla tuetaan miesten ja naisten tasapainoista edustusta päätöksentekoelimissä;

(ao)

varmistaa, että entistä yleisempää naisten ja tyttöjen seksualisoitua esittämistä mediassa torjutaan tehokkaasti sananvapautta asianmukaisesti noudattaen;

(ap)

kannustaa mediaorganisaatioita ehkäisemään sellaisen organisaatiokulttuurin menettelyjä, joka on usein työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta hankala;

(aq)

torjuu sukupuolten palkkaeroa media-alalla syrjinnän vastaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan sama palkka samasta työstä miehille ja naisille;

(ar)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tutkiviin journalisteihin kohdistuvien väkivallantekojen torjumiseksi ja kiinnittää erityistä huomiota naispuolisiin toimittajiin, jotka ovat usein haavoittuvammassa asemassa;