Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2019/C 122/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 112, 25.3.2019

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 103, 18.3.2019

EUVL C 93, 11.3.2019

EUVL C 82, 4.3.2019

EUVL C 72, 25.2.2019

EUVL C 65, 18.2.2019

EUVL C 54, 11.2.2019

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 15.10.2018 — NE

(asia C-645/18)

(2019/C 122/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: NE

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Hartberg-Fürstenfeld

Muu osapuoli: Finanzamt Oststeiermark (Finanzpolizei)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU (2) tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden — kuten palkkatositteiden ja sosiaalivakuutustositteiden saatavilla pitämisen tai niiden ilmoittamisen keskitetylle koordinointiyksikölle — laiminlyönnistä ankarat sakot, erityisesti korkeat vähimmäisseuraamukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin kyseessä olevan työntekijän osalta?

2)

Mikäli jo ensimmäiseen kysymykseen ei vastata myöntävästi: Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten sakkojen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisesta?

---

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 1.

(2)  EUVL 2014, L 159, s. 11.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 23.10.2018 — Pólus Vegas Kft. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

(asia C-665/18)

(2019/C 122/03)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Pólus Vegas Kft.

Vastapuoli: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko unionin tuomioistuimen asiassa C-98/14 antaman tuomion 39–42 kohtaa tulkita siten, että jäsenvaltion lainsäädäntötoimenpiteet, joilla pelitoiminnasta maksettavan kiinteämääräisen veron määrä korotetaan ilman siirtymäaikaa viisinkertaiseksi ja joilla otetaan samalla käyttöön suhteellinen pelivero, on katsottava SEUT 56 artiklassa taatun palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitukseksi?

2)

Voidaanko asiassa C-98/14 annetussa tuomiossa käytettyä ilmaisua ”haitata” tai ”tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa” tulkita — kun otetaan huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäinen lisäpöytäkirja sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla ja sovelletaan näitä — siten, että jäsenvaltion [käyttöön ottamalla] peliveron perusteettomalla ja kohtuullisen määrän ylittävällä korottamisella evätään onnenpelitoimintaa pelisaleissa järjestäviltä toimijoilta voitot suhteettomalla ja syrjivällä tavalla ja vääristetään kilpailusääntöjä pelikasinojen hyväksi sekä rikotaan ihmisoikeussopimuksen mainittua lisäpöytäkirjaa ja perusoikeuskirjan 17 artiklaa?

3)

Voidaanko asiassa C-98/14 annettua tuomiota tulkita siten, että tiettyä toimintaa ”haitataan” tai siitä ”tehdään vähemmän houkuttelevaa”, jos peliveron perusteettomasta ja syrjivästä korottamisesta seuraa, ettei raha-automaattitoiminnan harjoittamisesta enää kyseisen korottamisen seurauksena saada voittoa [vaan] se voi jatkua vain tappiollisena?

4)

Voiko jäsenvaltio asiassa C-98/14 annettua tuomiota soveltaessaan tulkita palvelujen tarjoamisen vapautta siten, että jäsenvaltiossa harjoitettavan pelisali- ja kasinotoiminnan katsotaan lähtökohtaisesti tapahtuvan rajatylittävästi unionin tasolla, toisin sanoen siten, että muista unionin jäsenvaltioista peräisin olevat kansalaiset voivat käyttää mahdollisuutta mainitun pelitoiminnan harjoittamiseen?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 13.11.2018 – ZR, AR ja BS

(asia C-712/18)

(2019/C 122/04)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ZR, AR ja BS

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Hartberg-Fürstenfeld

Muu osapuoli: Finanzamt Oststeiermark (Finanzpolizei)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU (2) tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden – kuten palkkatositteiden saatavilla pitämisen tai niiden ilmoittamisen keskitetylle koordinointiyksikölle (ZKO-ilmoitus) – laiminlyönnistä ankarat sakot, erityisesti korkeat vähimmäisseuraamukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin kyseessä olevan työntekijän osalta?

2)

Mikäli jo ensimmäiseen kysymykseen ei vastata myöntävästi: Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten sakkojen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisesta?

---

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 1.

(2)  EUVL 2014, L 159, s. 11.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 14.11.2018 – ZR, BS ja AR

(asia C-713/18)

(2019/C 122/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesverwaltungsgericht Steiermark

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ZR, BS ja AR

Vastapuolena oleva viranomainen: Bezirkshauptmannschaft Hartberg-Fürstenfeld

Muu osapuoli: Finanzamt Oststeiermark (Finanzpolizei)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa säädetään rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden – kuten palkkatositteiden saatavilla pitämisen tai niiden ilmoittamisen keskitetylle koordinointiyksikölle (ZKO-ilmoitus) – laiminlyönnistä ankarat sakot, erityisesti korkeat vähimmäisseuraamukset, jotka määrätään kumulatiivisesti kunkin kyseessä olevan työntekijän osalta?

2)

Mikäli jo ensimmäiseen kysymykseen ei vastata myöntävästi: Onko SEUT 56 artiklaa, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY sekä direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta 15.5.2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/67/EU tulkittava siten, että ne ovat esteenä kumulatiivisten sakkojen määräämiselle ilman absoluuttisia ylärajoja rajat ylittävään työvoiman käyttöön liittyvien muodollisten velvoitteiden rikkomisesta?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 17.12.2018 — Stichting Schoonzicht v. Staatssecretaris van Financiën

(asia C-791/18)

(2019/C 122/06)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Stichting Schoonzicht

Muu osapuoli: Staatssecretaris van Financiën

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) (1) 184–187 artikla esteenä kansalliselle investointitavaroista suoritettavien oikaisujen järjestelmälle, jossa säädetään oikaisun suorittamisesta useiden vuosien aikana ja jossa käyttöönottovuonna — joka on myös ensimmäinen oikaisun perusteena toimiva vuosi — investointitavaran osalta alun perin tehtyä vähennystä mukautetaan (oikaistaan) yhdellä kertaa, jos käyttöönoton yhteydessä ilmenee, että kyseinen alun perin tehty vähennys eroaa vähennyksestä, joka verovelvollisella on oikeus tehdä investointitavaran tosiasiallisen käytön perusteella?

2)

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi: Onko arvonlisäverodirektiivin 189 artiklan b tai c alakohtaa tulkittava siten, että edellä ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettu alun perin tehdyn vähennyksen yhdellä kertaa toteutettava mukautus oikaisukauden ensimmäisenä vuonna on toimenpide, jonka Alankomaat saa toteuttaa arvonlisäverodirektiivin 187 artiklan soveltamiseksi?

---

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 17.12.2018 — Federazione nazionale delle imprese elettrotecniche ed elettroniche (Anie) ym. v. Ministero dello Sviluppo Economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(asia C-798/18)

(2019/C 122/07)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Federazione nazionale delle imprese elettrotecniche ed elettroniche (Anie), Società Agricola N.B. Solar s.r.l., 3G s.r.l., AET s.r.l. Apparati Elettromeccanici e Telecomunicazioni, Società Agricola La Fontana s.s., Società Agricola Le Macchie di Sparapani Gabriele e C. s.s., Agricoltura Innovativa s.r.l. — Società Agricola, Società Agricola Agrilite s.r.l., Agrisolar Società Agricola s.r.l., Agrisun s.r.l., Società Agricola Agroenergia s.r.l., Alpi — Società Agricola s.s., Ambrasol 2 s.r.l., Ambrasol 3 s.r.l., Ambrasol 4 s.r.l., Ape Immobiliare s.r.l., Arizzi Fonderie S. Giorgio s.p.a., Artech s.r.l., ASP Solar Italia Alpha s.r.l. Società Agricola, Associazione Centro Servizi Pastorali Mons. Biglia, Aurora Group s.p.a., AVG s.r.l. Società Agricola, Tosi Sante, Cinesi Palmino, B&B Energia s.r.l., Bauexpert s.p.a., Belvedere Società Agricola a r.l., Biancolino Società Agricola a r.l., BMN Green Energy s.r.l., Brandoni Solare s.p.a., Brenta CRE s.r.l., Calipso s.r.l., Cappello s.r.l., Casale s.a.s. di CGS Energia s.p.a. & C. Società Agricola, Cavicchi Solar s.r.l., C.B. s.r.l., Ce.Ma.Co. s.r.l., Cedro s.r.l., Centro Risorse s.r.l., CGA s.r.l., Chiarano Green Power s.r.l., Chierese Pak s.r.l., C.L. Solar s.r.l., Colombo Bolla s.r.l., Comino Energia s.r.l., Corà Domenico & Figli s.p.a., Corfin Energy s.r.l., Corna s.r.l., Coronet s.p.a., Società Agricola Coste della Chiesa s.r.l., Ecoenergy 04 s.r.l., Elektrosolar s.r.l., Elettronica Cimone s.r.l., Energia Capoterra Società Agricola s.r.l., Energia e Impresa s.r.l., Società Agricola Energo di Buratti Enrico & C. s.s., Energy Gestion s.r.l., Energy Italia 3 s.r.l., Energy Italia 4 s.r.l., Energylife s.r.l., Energy Resources Pesaro 2 s.r.l., Enervis s.r.l., EQ Energia s.r.l., Esco Roma s.r.l., E-Solar s.r.l., E. Sole s.r.l., Euroline 2 s.r.l., Eurosun Tarquinia s.r.l., Fratelli Dalle Crode s.p.a., Fratelli Raviola s.r.l., Falmec s.p.a., Fiere di Parma s.p.a., Flash Energy s.r.l., Fotoeos s.r.l., Fotosfera s.r.l., Fotosintesi 1 s.r.l., Fotosintesi 2 s.r.l., Fotosintesi 6 s.r.l., Fotovoltaica s.r.l., Fresia Energie s.r.l., Giuseppe Ciccaglione, Generali PIO s.p.a., Gi.Gi.Emme di Caramello Marta e C. s.a.s., Gifa s.r.l., G.P.B. Energia s.r.l., Green Energy Ambiente e Tecnologie s.r.l., Green Land di Giuseppe Ciccaglione s.s. agricola, Green Power 2010 s.r.l., Happy Island Società Agricola s.r.l., I.C.S. Industria Costruzioni Stampi s.p.a., Iesse Commerciale s.r.l., ISA s.r.l. Società Agricola, Isolpack s.p.a., Italcoat s.r.l., La Base s.r.l., La T.I.S. Service s.p.a., Società Agricola Lombardia Group s.r.l., Mafin Green Power s.r.l., Marina Costruzioni s.r.l., Mercato Solare s.p.a., Metalco Group s.r.l., Società Agricola Mostrazzi Solar s.r.l., Mozzone Building System s.r.l., Mozzone Fratelli s.r.l., MSM Solar s.r.l., New E-Co s.r.l., Nordpan s.p.a., Nuvoleto s.r.l. Società Agricola, Omera s.r.l., Palar s.r.l., Paolin Energia s.r.l., Pbsol 1 s.r.l., Pizzarotti Energia s.r.l., Plasti Max s.p.a., PMM Energy s.r.l., Società Agricola Poggio Tortollo di Alessandra Pennuto, Profilumbra s.p.a., Quabas s.p.a., Reco 2 s.r.l., Reti s.r.l., Revi s.r.l., Righi Group s.r.l., Società Agricola Righi s.r.l., Righi s.r.l., Rovigo Solare A s.r.l., Rovigo Solare B s.r.l., Rubner Haus s.p.a., Rubner Holzbau s.p.a., Rubner Tueren s.p.a., Ruscalla Energia s.r.l., Sabenergia s.r.l., San Felice Agrar s.r.l. Società Agricola, Sangiorgio Fotovoltaica Società Agricola a r.l., Società Agricola Sargenti Agroenergie s.s. di Sargenti Carlo & C., SD Agrar s.r.l. Società Agricola, Senergia s.r.l., Sequenza s.p.a., Sider Sipe s.p.a., Sinergya s.r.l., S.I.Pro. — Agenzia provinciale per lo sviluppo s.p.a., Siriac s.r.l., Società Agricola Cascina Gallotto s.s., Società Agricola Solar Farm s.r.l., Premi Giuseppe — Adelfranca — Piergiorgio s.s. Società Agricola, Sociovit Società Agricola s.s., Solivrea s.r.l., Studio Agri Power s.r.l., Studio Energia s.r.l., Taricco Fratelli s.s., Tecno Pool s.p.a., Toscasolar s.r.l., Trea s.r.l., Trifase s.r.l., Uniernergy s.r.l., V.S. 1 s.r.l., Vercelli s.p.a., Vetraria Bergamasca — Tecnovetro s.r.l., Vinlisca s.r.l., VRV s.p.a. ja The Wierer Holding s.p.a.

Vastapuolet: Ministero dello Sviluppo Economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeus esteenä asetuksen (decreto-legge) nro 91/2014, joka on muutettu laiksi nro 116/2014, 26 §:n 2 ja 3 momentin kaltaisen kaltaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamiselle, joilla rajoitetaan tai viivytetään huomattavalla tavalla lailla jo myönnettyjen ja sellaisten erillissopimusten perusteella määriteltyjen kannustimien myöntämistä, jotka auringonvalosta sähköä tuottavat toimijat ovat tehneet Gestore dei servizi energetici s.p.a.:n (alaa hallinnoimaan perustettu julkinen energiapalveluyhtiö) kanssa?

2)

Ovatko tällaiset kansalliset oikeussäännöt unionin yleisten oikeusperiaatteiden, kuten perustellun luottamuksen, oikeusvarmuuden, lojaalin yhteistyön ja tehokkaan vaikutuksen periaatteiden sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 17 artiklan, direktiivin 2009/28/EY (1) ja siinä säädettyjen tukijärjestelmien sekä SEUT 216 artiklan 2 kohdan mukaisia, kun kyseisiä kansallisia säännöksiä tarkastellaan Euroopan energiaperuskirjan kannalta?

---

(1)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY (EUVL 2009, L 140, s. 16).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 17.12.2018 — Athesia Energy Srl ym. v. Ministero dello Sviluppo Economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

(asia C-799/18)

(2019/C 122/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Athesia Energy Srl, Pv Project Cologna S.r.l., Belriccetto S.r.l., Itt Energy S.r.l., Pietra dei Fiori S.r.l., Energia Solare S.r.l., Green Hunter S.p.A, Actasol 5 S.r.l., Actasol 6 S.r.l., Cinque S.r.l., Spf Energy Uno S.r.l., Spr Energy Due S.r.l., Spf Energy Tre S.r.l., Bulicata S.r.l., Energy Line S.r.l. ja Marche Solare 1 S.r.l.

Vastapuolet: Ministero dello Sviluppo Economico ja Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA

1)

Onko unionin oikeus esteenä asetuksen (decreto-legge) nro 91/2014, joka on muutettu laiksi nro 116/2014, 26 §:n 2 ja 3 momentin kaltaisen kaltaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamiselle, joilla rajoitetaan tai viivytetään huomattavalla tavalla lailla jo myönnettyjen ja sellaisten erillissopimusten perusteella määriteltyjen kannustimien myöntämistä, jotka auringonvalosta sähköä tuottavat toimijat ovat tehneet Gestore dei servizi energetici s.p.a.:n (alaa hallinnoimaan perustettu julkinen energiapalveluyhtiö) kanssa?

2)

Ovatko tällaiset kansalliset oikeussäännöt unionin yleisten oikeusperiaatteiden, kuten perustellun luottamuksen, oikeusvarmuuden, lojaalin yhteistyön ja tehokkaan vaikutuksen periaatteiden sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 17 artiklan, direktiivin 2009/28/EY (1) ja siinä säädettyjen tukijärjestelmien sekä SEUT 216 artiklan 2 kohdan mukaisia, kun kyseisiä kansallisia säännöksiä tarkastellaan Euroopan energiaperuskirjan kannalta?

---

(1)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY (EUVL 2009, L 140, s. 16).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 20.12.2018 — JZ

(asia C-806/18)

(2019/C 122/09)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosainen

Valittaja: JZ

Ennakkoratkaisukysymys

Onko kansallinen rikosoikeudellinen säännös, jonka mukaan kolmannen maan kansalaisen oleskelu Alankomaissa on rangaistavaa sen jälkeen, kun hänelle on määrätty maahantulokielto vuoden 2000 ulkomaalaislain (Vreemdelingenwet 2000) 66a §:n 7 momentin nojalla, ja kun kansallisen oikeuden perusteella on vahvistettu, että mainittu ulkomaalainen ei oleskele laillisesti Alankomaissa, ja lisäksi on vahvistettu, että palauttamisdirektiivissä vahvistetun palauttamismenettelyn vaiheet on saatettu päätökseen mutta palautus ei ole tosiasiallisesti toteutunut, yhteensopiva unionin oikeuden kanssa ja erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen 26.7.2017 antamassaan tuomiossa Ouhrami (asia C-225/16, EU:C:2017:590, 49 kohta) vahvistaman oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan palauttamisdirektiivin (1) 11 artiklassa tarkoitetun maahantulokiellon vaikutukset alkavat vasta siitä ajankohdasta, kun ulkomaalainen on palannut alkuperämaahansa tai muuhun kolmanteen maahan?

---

(1)  Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka College van Beroep voor het bedrijfsleven (Alankomaat) on esittänyt 21.12.2018 — Ursa Major Services BV v. Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

(asia C-814/18)

(2019/C 122/10)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

College van Beroep voor het bedrijfsleven

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ursa Major Services BV

Vastapuoli: Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Sovelletaanko asetuksen (EU) N:o 1198/2006 (1) 55 artiklan 1 kohtaa tuen myöntäjän, joka on käsiteltävässä asiassa ministeri, ja tuensaajan väliseen suhteeseen?

2)

Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tuen myöntäjän ja tuensaajan väliseen suhteeseen: voidaanko kolmannen osapuolen (kuittauksen kautta tai muuten) maksamia menoja pitää asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tuensaajan tosiasiallisesti maksamina menoina?

3)

Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että kolmannen osapuolen (kuittauksen kautta tai muuten) maksamia menoja ei voida pitää asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tuensaajan tosiasiallisesti maksamina menoina: a) merkitseekö käytännön täytäntöönpano, jossa tuen myöntäjä on jatkuvasti pitänyt kolmansien osapuolten osuuksia asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tuensaajan tosiasiallisesti maksamina menoina, sitä, ettei tuensaajan voida odottaa huomaavan tuen myöntäjän tulkitsevan asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohtaa virheellisesti, jolloin tuensaajalla voi olla oikeus hänelle myönnettyyn tukeen, ja b) onko kolmansien osuudet tällöin luokiteltava asetuksen (EU) N:o 1198/2006 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi tuensaajan tosiasiallisesti maksamiksi menoiksi (missä tapauksessa tuki vahvistetaan korkeampana) tai c) onko perusteettomasti myönnetyn tuen takaisinperinnästä tällöin luovuttava luottamuksensuojaa koskevan periaatteen ja/tai oikeusvarmuuden periaatteen vaikutuksesta? d) Onko tällöin vielä merkitystä sillä seikalla, minä ajankohtana tuen myöntäjä on samassa yhteydessä myöntänyt tuen ennakkoa, kuten käsiteltävässä asiassa on tapahtunut?

---

(1)  Euroopan kalatalousrahastosta 27.7.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006 (EUVL 2006, L 223, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 21.12.2018 — Federatie Nederlandse Vakbeweging v. Van den Bosch Transporten B.V., Van den Bosch Transporte GmbH ja Silo-Tank Kft

(asia C-815/18)

(2019/C 122/11)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Federatie Nederlandse Vakbeweging

Vastapuolet: Van den Bosch Transporten B.V., Van den Bosch Transporte GmbH ja Silo-Tank Kft

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16.12.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (1) (jäljempänä työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi) tulkittava siten, että sitä sovelletaan myös työntekijään, joka työskentelee kuljettajana kansainvälisissä tiekuljetuksissa ja joka suorittaa työtä siis useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa?

2)

a) Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, minkä kriteerien tai näkökohtien perusteella on määritettävä, onko kuljettajana kansainvälisessä tieliikenteessä työskentelevä työntekijä työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu ”toisen jäsenvaltion alueelle” lähetetty työntekijä ja tekeekö tämä työntekijä edellä mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti ”rajoitetun ajan — – työtään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella hän tavallisesti työskentelee”? b) Onko toisen ennakkoratkaisukysymyksen a kohtaan vastaamisessa — ja jos on, niin minkälaista — merkitystä sillä seikalla, että yritys, joka lähettää siinä tarkoitetun työntekijän työhön toisen jäsenvaltion alueelle, on sidoksissa — esimerkiksi konsernisuhteessa — yritykseen, jonka käyttöön kyseinen työntekijä lähetetään? c) Jos toisen ennakkoratkaisukysymyksen a kohdassa tarkoitetun työntekijän työ koostuu osittain kabotaasiliikenteestä — eli kuljetuksesta, joka suoritetaan yksinomaan toisen jäsenvaltion kuin sen jäsenvaltion alueella, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee —, katsotaanko työntekijän silloin joka tapauksessa työnsä tämän osion osalta työskentelevän ensiksi mainitun jäsenvaltion alueella? Jos vastaus on myöntävä, sovelletaanko tässä yhteydessä alarajaa, esimerkiksi vähimmäisajanjaksoa sellaista kuukautta kohti, jona kabotaasiliikennettä suoritetaan?

3)

a) Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, miten on tulkittava työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa ja 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua käsitettä ”yleisesti sovellettaviksi julistetut työehtosopimukset”? Onko kyseessä unionin oikeuden itsenäinen käsite ja riittääkö näin ollen, että työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin 3 artiklan 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetut edellytykset on täytetty, vai edellyttävätkö nämä säännökset myös, että työehtosopimus on julistettu kansallisen oikeuden perusteella yleisesti sovellettavaksi? b) Jos työehtosopimusta ei voida pitää työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa ja 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna yleisesti sovellettavaksi julistettuna työehtosopimuksena, onko SEUT 56 artikla silloin esteenä sille, että jäsenvaltioon sijoittautunut yritys, joka lähettää työntekijän työhön toisen jäsenvaltion alueelle, velvoitetaan sopimuksella noudattamaan tällaisen viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä?

---

(1)  EYVL 1997, L 18, s. 2.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Limburg (Alankomaat) on esittänyt 28.12.2018 — LB, Stichting Varkens in Nood, Stichting Dierenrecht ja Stichting Leefbaar Buitengebied v. College van burgemeester en wethouders van de gemeente Echt-Susteren

(asia C-826/18)

(2019/C 122/12)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Limburg

Pääasian asianosaiset

Kantajat: LB, Stichting Varkens in Nood, Stichting Dierenrecht ja Stichting Leefbaar Buitengebied

Vastaaja: College van burgemeester en wethouders van de gemeente Echt-Susteren

Muu osapuoli: Sebava BV

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti Århusin yleissopimuksen (1) 9 artiklan 2 kappaletta tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että yleisöllä (public) (kenellä tahansa) oleva muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus suljetaan pois täydessä laajuudessaan siltä osin kuin kyseinen yleisö ei ole yleisöä, jota asia koskee (public concerned) (niitä, joiden etua asia koskee)?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko unionin oikeutta ja erityisesti Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaletta tulkittava siten, että niistä seuraa, että yleisöllä (public) (kenellä tahansa) on oltava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus, jos kyseistä yleisöä koskevia Århusin yleissopimuksen 6 artiklan mukaisia menettelyllisiä vaatimuksia ja osallistumisoikeuksia katsotaan loukatun? Onko tässä yhteydessä tärkeää, että yleisöllä, jota asia koskee (public concerned) (niillä, joiden etua asia koskee), on tältä osin muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ja että se lisäksi voi esittää aineellisia kanneperusteita tuomioistuimessa?

3)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaletta tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että yleisöllä, jota asia koskee (public concerned) (niillä, joiden etua asia koskee), oleva muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus säädetään riippuvaiseksi kyseisen yleissopimuksen 6 artiklassa tarkoitetun osallistumisoikeuden käyttämisestä?

4)

Jos kolmanteen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko unionin oikeutta ja erityisesti Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaletta tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännökselle, jossa päätöstä koskeva muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus suljetaan pois yleisöltä, jota asia koskee (public concerned) (niiltä, joiden etua asia koskee) ja jota voidaan perustellusti moittia siitä, että se ei ole esittänyt päätösluonnosta (tai sen osia) vastustavia kannanottoja?

5)	Jos neljänteen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko kokonaan kansallisen tuomioistuimen tehtävä arvioida tapauksen olosuhteiden perusteella, mitä tarkoitetaan ilmaisulla ”jota voidaan perustellusti moittia”, vai onko tuomioistuimen otettava tällöin huomioon tiettyjä unionin oikeuden takeita?

6)	Missä määrin kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kysymykseen vastataan toisin, jos kyse on yleisöstä (public) (kenestä tahansa), joka ei ole yleisöä, jota asia koskee (public concerned) (niitä, joiden etua asia koskee)?

---

(1)  Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 17.2.2005 tehty neuvoston päätös 2005/370/EY (EUVL 2005, L 124, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Köln (Saksa) on esittänyt 4.1.2019 — QG v. Germanwings GmbH

(asia C-7/19)

(2019/C 122/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Köln

Pääasian asianosaiset

Kantaja: QG

Vastaaja: Germanwings GmbH

Ennakkoratkaisukysymys:

Onko ammattiliiton ilmoittama kansallisen oikeuden mukainen lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan omien työntekijöiden lakko asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde?

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, EUVL 2004, L 46, s. 1.

Kanne 18.1.2019 — Euroopan komissio v. Bulgarian tasavalta

(asia C-33/19)

(2019/C 122/14)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: Cv. Georgieva-Kecsmar ja J. Hottiaux)

Vastaaja: Bulgarian tasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii

toteamaan, että Bulgaria ei ole noudattanut direktiivin 2004/49/EY (1) 21 artiklan mukaisia velvoitteitaan:

—	Bulgaria ei ole noudattanut direktiivin 2004/49/EY 21 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut tutkintaelimen riippumattomuutta infrastruktuurin haltijasta

—	Bulgaria ei ole noudattanut direktiivin 2004/49/EY 21 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että tutkintaelimellä on käytettävissään riittävät voimavarat tehtäviensä suorittamiseen riippumattomana

—	Bulgarian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Direktiivin 2004/49/EY 21 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 19 artiklassa tarkoitettujen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta vastaa pysyvä elin, johon on kuuluttava vähintään yksi henkilö, joka voi toimia tutkinnasta vastaavana, jos onnettomuus tapahtuu tai vaaratilanne ilmenee. Kyseisen elimen on oltava organisaatioltaan, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan riippumaton infrastruktuurin haltijoista, rautatieyrityksistä, maksujenperintäelimistä, käyttöoikeuden myöntävistä elimistä ja ilmoitetuista laitoksista ja kaikista osapuolista, joiden edut saattavat joutua ristiriitaan tutkintaelimelle annetun tehtävän kanssa. Sen on lisäksi oltava toiminnallisesti riippumaton turvallisuusviranomaisesta ja kaikista rautateiden sääntelyelimistä.

2.

Komissio viittaa kannekirjelmässään siihen, että liikenneministeriön yhteyteen perustettu onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaan erikoistunut elin ei ole riippumaton infrastruktuurin haltijasta eli kansallisesta rautatieinfrastruktuuriyhtiöstä. Tarkemmin sanottuna tutkintaelimeltä puuttuu sekä organisatorinen riippumattomuus että itsenäisyys päätöksentekomenettelyssä. Näin ollen Bulgarian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2004/49/EY 21 artiklan 1 kohdan säännöksiä.

3.	Komissio huomauttaa kannekirjelmässään myös, ettei Bulgarian tasavallan säännöstössä varmisteta riittävien voimavarojen käytettävissä olemista, jotta tutkintaelin voisi suorittaa tehtävänsä direktiivin 2004/49/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla riippumattomana.

---

(1)  Yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL 2004, L 164, s. 44).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 5.2.2019 — Minister for Justice and Equality v. PI

(asia C-82/19 PPU)

(2019/C 122/15)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court

Pääasian asianosaiset

Hakija: Minister for Justice and Equality

Vastapuoli: PI

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko syyttäjäviranomaisen riippumattomuutta täytäntöönpanovallasta arvioitava siihen asemaan nähden, joka sillä on asianomaisessa kansallisessa oikeusjärjestyksessä? Jos kysymykseen vastataan kieltävästi, on kysyttävä, minkä kriteerien mukaan riippumattomuutta täytäntöönpanovallasta on arvioitava.

2)

Onko syyttäjäviranomainen, jolle oikeusministeriö kansallisen oikeuden mukaan antaa mahdollisia ohjeita tai määräyksiä joko suoraan tai välillisesti, riittävän riippumattomassa asemassa täytäntöönpanovaltaan nähden, jotta sitä voitaisiin pitää puitepäätöksen (1) 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna oikeusviranomaisena?

3)	Jos näin on, onko syyttäjäviranomaisen oltava myös toiminnallisesti riippumaton täytäntöönpanovallasta, ja mitkä ovat ne kriteerit, joiden mukaisesti toiminnallista riippumattomuutta arvioidaan?

4)

Jos syyttäjäviranomainen on täytäntöönpanovallasta riippumaton, onko syyttäjäviranomaista, jonka toimivalta rajoittuu tutkinnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen sekä sen varmistamiseen, että tutkinta suoritetaan puolueettomasti ja lainmukaisesti, syytteiden nostamiseen, tuomioistuinratkaisujen täytäntöönpanoon ja rikosten johdosta nostettujen syytteiden ajamiseen ja joka ei anna valtion sisäisiä pidätysmääräyksiä eikä voi suorittaa oikeudenkäyttöön kuuluvia tehtäviä, pidettävä puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeusviranomaisena?

5)	Onko Zwickaun syyttäjäviranomainen eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovutusmenettelyistä 13.6.2002 tehdyn puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeusviranomainen?

---

(1)  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty puitepäätös 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2019 — Hércules Club de Fútbol v. komissio

(asia T-134/17) (1)

(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvät asiakirjat - Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Vireilläolovaikutus - Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus - Kolmannen taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus - Velvollisuus konkreettiseen ja asiakirjakohtaiseen tarkasteluun - Ylivoimainen yleinen etu)

(2019/C 122/16)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Hércules Club de Fútbol, SAD (Alicante, Espanja) (edustajat: asianajajat S. Rating ja Y. Martínez Mata)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz, G. Luengo ja P. Němečková)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota 2.2.2017 tehty komission päätös C(2017) 736 final, jolla evättiin Hércules Club de Fútbolin oikeus tutustua valtiontuen SA.363872 valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Hércules Club de Fútbol, SAD velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

---

(1)  EUVL C 144, 8.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2019 — Printeos v. komissio

(asia T-201/17) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen - Sakot - Tuomio, jolla päätös kumotaan osittain - Sakon pääoman palauttaminen - Viivästyskorko - Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen - Syy-yhteys - Vahinko - SEUT 266 artikla - Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 90 artiklan 4 kohdan a alakohdan toinen virke)

(2019/C 122/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Printeos SA (Alcalá de Henares, Espanja) (edustajat: asianajajat H. Brokelmann ja P. Martínez-Lage Sobredo)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Dintilhac ja F. Jimeno Fernández)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus korvata vahinko, joka aiheutui siitä, että komissio kieltäytyi maksamasta kantajalle viivästyskorkoa sen sakon pääomasta, joka palautettiin sen seurauksena, että [SEUT] 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (AT.39780 — Kirjekuoret) 10.12.2014 annettu komission päätös C(2014) 92 95 final kumottiin 13.12.2016 annetulla tuomiolla Printeos ym. v. komissio (T-95/15, EU:T:2016:722), ja toissijaisesti SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota 26.1.2017 tehty komission päätös, jolla kieltäydyttiin tästä palauttamisesta

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin, jota edustaa Euroopan komissio, on korvattava Printeos, SA:lle siitä aiheutunut vahinko, ettei kyseiselle yritykselle maksettu 184 592,95 euron suuruista summaa, joka oli SEUT 266 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla maksettava sille 9.3.2015–1.2.2017 kertyneenä viivästyskorkona 13.12.2016 annetun tuomion Printeos ym. v. komissio (T 95/15) mukaisesti.

2)

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun korvaukseen lisätään tämän tuomion julistamispäivästä alkaen korvauksen täysimääräiseen maksamiseen asti viivästyskorko, jonka määrä määräytyy Euroopan keskuspankin (EKP) pääasiallisissa jälleenrahoitusliiketoimissaan soveltaman korkokannan, korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä, mukaan.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 168, 29.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2019 — TV v. neuvosto

(asia T-453/17) (1)

(Henkilöstö - Koeajalla olevat virkamiehet - Koeaika - Koeajalta laadittu arviointikertomus - Arviointikertomuksia käsittelevän komitean lausunto - Irtisanominen koeajan päätyttyä - Riittämätön ammattipätevyys - Henkilöstösääntöjen 34 artikla - Ilmeinen arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus)

(2019/C 122/18)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: TV (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja R. Meyer)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä neuvoston 19.8.2016 tekemän sellaisen päätöksen kumoamisesta, joka koskee kantajan irtisanomista hänen koeaikansa päätteeksi, ja neuvoston 11.4.2017 tekemän sellaisen päätöksen kumoamisesta, jolla kantajan tekemä valitus kumotaan, ja toisaalta sellaisen henkisen kärsimyksen korvaamisesta, joka kantajalle väitetään aiheutuneen kyseisistä päätöksistä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	TV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 347, 16.10.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.2.2019 — Mouldpro v. EUIPO — Wenz Kunststoff (MOULDPRO)

(asia T-796/17) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki MOULDPRO - Ehdoton mitättömyysperuste - Vilpillinen mieli - Asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan b alakohta - Suhteelliset mitättömyysperusteet - Asetuksen 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 8 artiklan 3 kohta - Asetuksen 2017/1001 60 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 8 artiklan 4 kohta)

(2019/C 122/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mouldpro ApS (Ballerup, Tanska) (edustaja: asianajaja W. Rebernik)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: P. Sipos ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Wenz Kunststoff GmbH & Co. KG (Lüdenscheid, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Bühling ja D. Graetsch)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 16.10.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2153/2015-4), joka koskee Mouldpron ja Wenz Kunststoffin välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mouldpro ApS velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 32, 29.1.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2019 — Etnia Dreams v. EUIPO — Poisson (Etnik)

(asia T-823/17) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Etnik rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-tavaramerkki - Suhteellinen hylkäysperuste - Aiemman tavaramerkin yksilöinnin puuttuminen väiteilmoituksesta - Hyvän hallinnon periaate — Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Prosessuaalinen yhdenvertaisuus - Vilpittömän mielen periaate - Luottamuksensuoja)

(2019/C 122/20)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Etnia Dreams SL (Valencia, Espanja) (edustaja: asianajaja P. Gago Comes)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Palmero Cabezas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä: Serge Poisson (Limal, Belgia)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.10.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 880/2017-4), joka koskee Etnia Dreamsin ja Serge Poissonin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Etnia Dreams SL velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 72, 26.2.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2019 — Et Djili Soy Dzhihangir Ibryam v. EUIPO — Lupu (Djili)

(asia T-231/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Djili rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki GILLY - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2019/C 122/21)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Et Djili Soy Dzhihangir Ibryam (Dulovo, Bulgaria) (edustaja: asianajaja C.-R. Romițan)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi D. Gája ja D. Walicka, sitten D. Gája ja H. O’Neill)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Victor Lupu (Bukarest, Romania)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 31.1.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1902/2017-5), joka koskee Victor Lupun ja Et Djili Soy Dzhihangir Ibryamin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Et Djili Soy Dzhihangir Ibryam velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 200, 11.6.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2019 — Nemius Group v. EUIPO (DENTALDISK)

(asia T-278/18) (1)

(EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin DENTALDISK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2019/C 122/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Nemius Group GmbH (Obertshausen, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Bildhäuser)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Sesma Merino ja D. Walicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 30.1.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 741/2017-5), joka koskee hakemusta sanamerkin DENTALDISK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Nemius Group GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 221, 25.6.2018.

Kanne 24.1.2019 — Acron ym. v. komissio

(asia T-45/19)

(2019/C 122/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Acron OAO (Veliki Novgorod, Venäjä), Dorogobuzh OAO (Dorogobuž, Venäjä), Acron Switzerland AG (Baar, Sveitsi) (edustajat: asianajajat T. De Meese, J. Stuyck ja A. Nys)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission 12.11.2018 antaman täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1703 (1) ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja laiminlöi kansainvälisiä velvoitteitaan, mikä merkitsee perustamissopimuksen rikkomista, eikä perustellut riittävästi toteamustaan siitä, ettei Venäjän federaatio noudattanut Maailman kauppajärjestöön liittyviä velvoitteitaan. Kantajat väittävät, että vastaaja on jättänyt huomioon ottamatta Venäjän federaation liittymisen Maailman kauppajärjestöön tekijänä, jolla on merkitystä kantajien polkumyyntimarginaalin laskentatavan muutoksen kannalta. Niiden mukaan vastaajalla on velvollisuus ottaa huomioon Venäjän federaation antamat sitoumukset kaasun hinnan suhteen tutkiessaan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavia tulleja koskevaa välivaiheen tarkastelua. Koska vastaaja väitti, ettei Venäjän federaatio noudattanut WTO:hon liittymistä koskevaan pöytäkirjaansa, vastaaja toimi Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan ja Maailman kauppajärjestön polkumyyntisopimuksen II artiklan vastaisesti. Tällöin se laiminlöi kansainvälisiä velvoitteitaan, mikä merkitsee perustamissopimuksen rikkomista.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen eikä esittänyt riittäviä perusteluja, minkä vuoksi kantajien puolustautumisoikeuksia loukattiin, kun se totesi, että olosuhteiden muutos, johon kantajat vetosivat, ei ollut pysyvä. — Kantajat väittävät, että toisen kanneperusteen puitteissa esitetään kaksi erillistä riidanalaisen päätöksen kumoamisperustetta. Molemmat perusteet liittyvät virheelliseen toteamukseen, jonka mukaan olosuhteiden muutos ei ollut pysyvä. — Joka tapauksessa vastaaja laiminlöi SEUT 296 artiklan mukaista perusteluvelvoitettaan, koska se ei perustellut riidanalaista päätöstä selvällä ja yksiselitteisellä tavalla.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja rikkoi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (2) 19 artiklan 2 kohtaa ja 20 artiklan 2 kohtaa sekä loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia ja aiheutti oikeusvarmuuden puuttumisen, koska se ei esittänyt polkumyyntilaskelmaansa. — Vastaaja ei esittänyt kantajille polkumyyntimarginaalin lopullista laskelmaa, vaikka tämä laskelma toimi perustana toteamuksille, jotka koskevat polkumyynnin jatkumista ja olemassaoloa, olosuhteiden muutoksen pysyvyyttä ja osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämistä. Jos vastaaja olisi esittänyt laskelman, kantajat olisivat voineet puolustaa oikeuksiaan tehokkaammin polkumyyntilaskelman ja kaikkien polkumyyntiä koskevien toteamusten suhteen, mukaan lukien väite, joka liittyy alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyyn laskentamenetelmään, jolla saattoi olla huomattava vaikutus niiden oikeusasemaan. — Kantajat väittävät, että vastaaja rikkoi asetuksen 2016/1036 19 artiklan 2 kohtaa ja 20 artiklan 2 kohtaa sekä loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia ja oikeusvarmuuden periaatetta, kun se ei esittänyt kantajille asianmukaista tiivistelmää tutkinnan aikana kerätyistä todisteista tai näkökohtia, joiden perusteella vastaaja ehdotti kantajien polkumyyntimarginaalin muuttamista. Kantajat väittävät, että kieltäytymällä esittämästä niille polkumyyntilaskelmaansa vastaaja loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia ja oikeusvarmuuden periaatetta.

---

(1)  Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä 12.11.2018 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1703 (EUVL 2018,L 285, s. 97).

(2)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21).

Kanne 31.1.2019 — Rot Front v. EUIPO — Kondyterska korporatsiia ”Roshen” (РОШЕН)

(asia T-63/19)

(2019/C 122/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Rot Front OAO (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat M. Geitz ja J. Stock)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Dochirnie pidpryiemstvo Kondyterska korporatsiia ”Roshen” (Kiova, Ukraina)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Sanaosan РОШЕН sisältävän kuviomerkin Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 11 233 784

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 16.11.2018 asiassa R 1872/2018-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 94 artiklan 1 kohdan, 47 artiklan 5 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 4.2.2019 — Vlaamse Gemeenschap ja Vlaams Gewest v. parlamentti ja neuvosto

(asia T-66/19)

(2019/C 122/25)

Oikeudenkäyntikieli:hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Vlaamse Gemeenschap ja Vlaams Gewest (edustajat: asianajajat T. Eyskens, N. Bonbled ja P. Geysens)

Vastaajat: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

—	kumoamaan asetuksen (EU) 2018/1724

—	velvoittamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: SEU 4 artiklan 2 kohdan rikkominen Asetuksessa (EU) 2018/1724 (1) asetetut kieliä koskevat velvollisuudet ovat ristiriidassa hallintoasioiden osalta annetun sisäisen kieliä koskevan lainsäädännön kanssa, sellaisena kuin siitä säädetään perustuslaissa Belgiassa. Tämä sisäinen kielilainsäädäntö on olennainen osa Belgian valtion poliittista ja valtiosääntöä koskevaa rakennetta ja se kuuluu Belgian valtion kansalliseen identiteettiin. Asetus (EU) 2018/1724 on sen takia ristiriidassa SEU 4 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan unionin on kunnioitettava jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, kanssa.

2)

Toinen kanneperuste: SEU 5 artiklan 1 ja 4 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 rikkominen Asetuksessa (EU) 2018/1724 asetetut kieliä koskevat velvollisuudet eivät ole yhteensopivia annetun toimivallan periaatteen (1) eikä suhteellisuusperiaatteen (2) kanssa. (1) Perussopimuksen yhdessäkään määräyksessä ei anneta unionille toimivaltaa säätää kielten käyttämisestä jäsenvaltioiden viranomaisissa tai siitä, miten jäsenvaltioiden viranomaiset käyttävät kieliä. (2) Velvollisuus asettaa käännös yleisön saataville ”sellaisella unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät” [asetuksen (EU) 2018/1724 12 artiklan 1 kohta] ei ole yhteensopiva suhteellisuusperiaatteen kanssa eikä se sisällä suhteellisuusperiaatteen osalta mitään perusteluja. Asetuksessa (EU) 2018/1724 asetetut kieliä koskevat vaatimukset ovat tavoiteltavan päämäärän valossa suhteettomia.

3)

Kolmas kanneperuste: SEU 3 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan rikkominen, yleisen kieleen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevan periaatteen ja jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen. Asetuksella (EU) 2018/1724 rikotaan SEU 3 artiklan 3 kohtaa, perusoikeuskirjan 22 artiklaa ja loukataan yleistä kieleen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta ja jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska siinä saadaan kansalaiset, jotka haluavat sijoittautua sellaiseen jäsenvaltioon, joka ei ole heidän oma jäsenvaltionsa, luopumaan opettelemasta tämän valtion virallista kieltä tai yhtä sen virallisista kielistä ja koska siinä velvoitetaan käyttämään yleisesti yhtä ainoaa viestintäkieltä, josta tulee tällä tavoin tosiasiallisesti viranomaisten ja julkishallinnon virallinen eurooppalainen kieli.

4)

Neljäs kanneperuste: Oikeusvarmuuden yleisen periaatteen ja oikeussääntöjen selkeyden yleisen periaatteen loukkaaminen ja Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä paremmasta lainsäädännöstä 13.4.2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen I.2 kohdan rikkominen. Asetuksessa (EU) 2018/1724 jäsenvaltioille asetetut kieliä koskevat velvollisuudet ovat selvästi ristiriidassa selkeyttä, täsmällisyyttä, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta koskevien periaatteiden kanssa. Asetuksessa (EU) 2018/1724 asetetut kääntämistä koskevat velvollisuudet eivät ole selkeitä, täsmällisiä, ennakoivissa eivätkä johdonmukaisia sen kielen osalta, jolle teksti on käännettävä.

5)

Viides kanneperuste: SEUT 291 artiklan 2 kohdan rikkominen Asetuksessa (EU) 2018/1724 asetettujen kääntämistä koskevien velvollisuuksien täytäntöönpano edellyttää, että se, mille kielelle teksti on käännettävä, määritetään varmalla ja nimenomaisella tavalla. Asetuksen (EU) 2018/1724 toimielimiä koskeva säännöstö on tältä osin myös hyvin epäselvä. Asetus (EU) 2018/1724 ei ole myöskään yhteensopiva SEUT 291 artiklassa ja asetuksessa (EU) N:o 182/2012 (2) (komiteamenettelyä koskeva asetus) säädetyn herkän toimielinten välisen tasapainon kanssa, koska Euroopan komission on sääntelyn johdosta tosiasiassa mahdollista kiertää asetuksessa (EU) N:o 182/2012 säädetty menettely ja antaa säännöstö epävirallisia teitä pitkin.

---

(1)  1Tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 2.10.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724 (EUVL 2018, L 295, s. 1).

(2)  Yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 16.2.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011 (EUVL 2011, L 55, s. 13)

Kanne 6.2.2019 — Nosio v. EUIPO — Passi (LA PASSIATA)

(asia T-70/19)

(2019/C 122/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Nosio SpA (Mezzocorona, Italia) (edustajat: asianajajat J. Graffer ja A. Ottolini)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Passi AG (Rothrist, Sveitsi)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin LA PASSIATA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Rekisteröintihakemus nro 14 593 131

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 5.11.2018 asiassa R 928/2018-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastapuolet korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 6.2.2019 — BMC v. komissio ja Clean Sky 2 -yhteisyritys

(asia T-71/19)

(2019/C 122/27)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: BMC Srl (Medicina, Italia) (edustajat: asianajajat S. Dindo ja L. Picotti)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Clean Sky 2 -yhteisyritys

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 6.12.2018 tehdyn Clean Sky 2 -yhteisyrityksen päätöksen, jolla vahvistetaan 10.10.2018 tehty päätös, jolla Clean Sky 2 katsoi, ettei ehdotukselle nro 831874, joka liittyi ehdotuspyyntöön H2020-CS2-CFP08-2018-01, joka koskee moottorin imujärjestelmää ja roottorien jäänestojärjestelmiä, voida myöntää rahoitusta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esitti ehdotuksensa osallistumisesta ehdotuspyyntöön H2020-CS2-CFP08-2018-01 (Clean Sky 2 Call for proposals 08), jota hallinnoi Clean Sky 2 (Clean Sky 2 -ohjelma) ja jonka tarkoituksena oli kehittää moottorin imujärjestelmä ja roottorien jäänestojärjestelmiä (integrating a removable anti-ice system).

Kantaja väittää, että se on tällä hetkellä ainoa yritys maailmassa, joka on ratkaissut lentoturvallisuusongelman helikoptereiden osalta jäätymisolosuhteissa.

Se huomauttaa tältä osin, että vaikka ehdotuspyyntö koski nimenomaan pyyntöä esittää ehdotuksia jäänestojärjestelmän kehittämiseksi, Clean Sky 2 (ja tarkemmin sanottuna ehdotuspyyntöä hallinnoimaan nimetty yksikkö) katsoi, ettei kantajan ehdotus ylittänyt ehdotuspyynnön mukaista kynnysarvoa.

Kyseisessä päätöksessä on rikottu menettelysääntöjä seuraavista syistä.

1.

Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 15 artiklan, jonka otsikko on ”Valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteet”, rikkominen (mm. kun kantajalle on annettu keskitason pisteet säännöksessä mainittuihin kriteereihin nähden) sekä SEUT 296 artiklassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa tarkoitetun perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättäminen.

2.	Kyseisessä tapauksessa on käytetty väärin harkintavaltaa siltä osin kuin jokaisen kriteerin osalta on myönnetty (keskitason) pisteitä, joita ei ole mainittu siinä pisteasteikossa, jonka mukaan jätettyjä ehdotuksia on arvioitava.

3.	Kyseisessä tapauksessa on käytetty väärin harkintavaltaa tutkimuksen puuttumisen ja tosiseikkojen vääristämisen vuoksi erityisesti siltä osin kuin kyseessä olevalla toimella tavoiteltujen päämäärien toteutumista ei ole varmistettu.

Kanne 7.2.2019 — Bergslagernas Järnvaru v. EUIPO — Scheppach Fabrikation von Holzbearbeitungsmaschinen (Puunhalkaisutyökalut)

(asia T-73/19)

(2019/C 122/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Bergslagernas Järnvaruaktiebolag (Saltsjö-Boo, Ruotsi) (edustajat: asianajajat S. Kirschstein-Freund, V. Dalichau ja B. Breitinger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Scheppach Fabrikation von Holzbearbeitungsmaschinen GmbH (Ichenhause, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen malli: EU-malli nro 1289 243-9991

Riidanalainen päätös: EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 23.11.2018 asiassa R 1455/2018-3 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	vaihtoehtoisesti muuttaa riidanalaista päätöstä ja toteaa, että valitus on perusteltu

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut valituslautakunnassa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Kanneperusteet

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 62 artiklaa on rikottu.

—	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

Kanne 7.2.2019 — Pontinova v. EUIPO — Ponti & Partners (pontinova)

(asia T-76/19)

(2019/C 122/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Pontinova AG (Zürich, Sveitsi) (edustaja: asianajaja K. Loth)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Ponti & Partners, SLP (Barcelona, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki pontinova — Rekisteröintihakemus nro 15 878 085

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.11.2018 asiassa R 566/2018-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

Kanne 8.2.2019 — Lidl Stiftung v. EUIPO — Plásticos Hidrosolubles (green cycles)

(asia T-78/19)

(2019/C 122/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Marx ja K. Bonhagen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Plásticos Hidrosolubles, SL (Rafelbuñol, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki green cycles väreissä sininen, harmaa ja valkoinen — EU-tavaramerkki nro 9 907 265

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 29.11.201 asiassa R 778/2018-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

—	velvoittaa Plásticos Hidrosolubles, SL:n korvaamaan menettelystä EUIPO:ssa aiheutuneet kustannukset.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä saman asetuksen 10 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa, on rikottu.

Kanne 12.2.2019 — Dekoback v. EUIPO — DecoPac (DECOPAC)

(asia T-80/19)

(2019/C 122/31)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Dekoback GmbH (Helmstadt-Bargen, Saksa) (edustaja: asianajaja V. von Moers)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: DecoPac, Inc. (Anoka, Minnesota, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki DECOPAC — EU-tavaramerkki nro 160 747

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 26.11.2018 asiassa R 1795/2017-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen sekä kumoaa kokonaisuudessaan valituslautakunnassa muuna osapuolena olleelle rekisteröidyn tavaramerkin DECOPAC.

Kanneperusteet

—	Kaupallisten tietojen luottamuksellisuutta ei ole taattu.

—	Oikeutta tulla kuulluksi on loukattu.

—	Laskuja ei ole esitetty merkittävissä määrin.

—	Tavaramerkkiä ei ole käytetty päätavaramerkkinä.

—	Myyntiä myös kuluttajille on suunniteltu mutta ei toteutettu.

—	Syötävien ja syötäväksi kelpaamattomien koristeiden erottaminen toisistaan on välttämätöntä.

Kanne 12.2.2019 — AL v. komissio

(asia T-83/19)

(2019/C 122/32)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AL (edustajat: asianajajat A. Blot ja S. Rodrigues)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi ja se on perusteltu

—	kumoamaan implisiittisen päätöksen, jolla hylättiin kantajan 19.12.2017 esittämä korvausvaatimus, ja kumoamaan siltä osin kuin on tarpeen 12.11.2018 tehty päätös, jolla kantajan valitus hylättiin

—	myöntämään vahingonkorvausta kantajalle aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja laiminlöi sopimusvelvoitteitaan kantajaa kohtaan, koska komissio ei noudattanut sitoumustaan, jonka se oli antanut nimittäessään kantajan Kongon altaan metsäalueen kumppanuuden Euroopan unionin sovittelijan tehtävään.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen laiminlyöntiin.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta on loukattu.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Kanne 14.2.2019 — Gwo Chyang Biotech v. EUIPO — Norma (KinGirls)

(asia T-85/19)

(2019/C 122/33)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Gwo Chyang Biotech Co. Ltd (Tainan, Taiwan) (edustaja: asianajaja J. Kakoures)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Norma Lebensmittelfilialbetrieb Stiftung & Co. KG (Nürnberg, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin KinGirls rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Rekisteröintihakemus nro 15 151 038

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 12.12.2018 asiassa R 718/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin väite hyväksyttiin luokkiin 3 kuuluvien tavaroiden osalta ja hylkää väitteen kokonaisuudessaan

—	velvoittaa EUIPO:n ja Norma Lebensmittelfilialbetrieb Stiftung & Co. KG:n korvaamaan väitemenettelystä, valitusmenettelystä ja nyt käytävästä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

Kanne 15.2.2019 — Solnova v. EUIPO — Canina Pharma (BIO-INSECT Shocker)

(asia T-86/19)

(2019/C 122/34)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Solnova AG (Zollikon, Sveitsi) (edustaja: asianajaja P. Lee)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Canina Pharma GmbH (Hamm, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki BIO-INSECT Shocker — EU-tavaramerkki nro 14 837 553

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 11.12.2018 asiassa R 276/2018-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

—	Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen

—	Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan rikkominen

—	Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan g alakohdan rikkominen.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.2.2019 — British Aggregates v. komissio

(yhdistetyt asiat T-101/14 ja T-610/1t5) (1)

(2019/C 122/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kolmannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 112, 14.4.2014.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.2.2019 — British Aggregates ym. v. komissio

(asia T-741/15) (1)

(2019/C 122/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kolmannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 68, 22.2.2016.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.2.2019 — Argus Security Projects v. EUH

(asia T-131/17) (1)

(2019/C 122/37)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Yhdeksännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 129, 24.4.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 31.1.2019 — Lillelam v. EUIPO — Pfaff (LITTLE LAMB)

(asia T-18/18) (1)

(2019/C 122/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Yhdeksännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 94, 12.3.2018.