KOMISSION TIEDONANTO

Komission Euroopan unionin tuomioistuimen rikkomusmenettelyissä ehdottamien kiinteämääräisten hyvitysten ja päiväkohtaisten uhkasakkojen laskentatavan muuttaminen

(2019/C 70/01)

1.   Johdanto

Kun komissio haastaa jäsenvaltion Euroopan unionin tuomioistuimeen unionin lainsäädännön rikkomisesta, tuomioistuin voi määrätä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) nojalla taloudellisia seuraamuksia seuraavissa tapauksissa:

—	Kun tuomioistuin on todennut, että EU:n lainsäädäntöä rikkonut jäsenvaltio ei ole noudattanut aiempaa tuomiota, jossa rikkominen on todettu (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohta);

—	Kun jäsenvaltio ei ole täyttänyt velvollisuuttaan ilmoittaa toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohta).

Kummassakin tapauksessa seuraamus koostuu kiinteämääräisestä hyvityksestä, joka on rangaistus itse rikkomuksesta (1), ja päiväkohtaisesta uhkasakosta, jolla rangaistaan rikkomuksen jatkumisesta unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen (2). Komissio tekee unionin tuomioistuimelle ehdotuksen taloudellisten seuraamusten määrästä, ja unionin tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen.

Komission yleinen lähestymistapa ehdotetun seuraamuksen laskemiseksi on vakiintunut. Se on vuodesta 1997 (3) lähtien soveltanut peräkkäisissä tiedonannoissa (4) esitettyä lähestymistapaa, joka vastaa sekä kyseisen jäsenvaltion maksukykyä että sen institutionaalista painoarvoa. Näiden huomioon ottamiseksi sovelletaan niin kutsuttua kerrointa n (5). Tämä yhdistetään komission ehdottamassa seuraamuksessa muiden tekijöiden (rikkomisen vakavuuden ja keston) kanssa. Tähän asti kerroin n on laskettu suhteessa jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen (BKT) ja sen äänimäärään neuvostossa (6).

Unionin tuomioistuin on kuitenkin äskettäin vahvistanut, että neuvoston äänestyssääntöjä ei voida enää käyttää tähän tarkoitukseen (7). Näin ollen jäsenvaltioiden BKT jäisi määrääväksi tekijäksi.

Komissio on aina katsonut, että seuraamusten on sekä toimittava pelotteena että oltava oikeasuhteisia, ja tämä tarve olisi otettava huomioon jo komission unionin tuomioistuimelle lopullista päätöstä varten tekemissä ehdotuksissa. Jäsenvaltion maksukyvyn ja sen institutionaalisen painoarvon yhdistelmässä tämä tasapaino toteutui. Pelkkä BKT:n käyttö järkyttäisi tasapainoa, koska siinä huomioitaisiin ainoastaan jäsenvaltioiden taloudellinen ulottuvuus. Sillä olisi hyvin erilaisia vaikutuksia eri jäsenvaltioille, ja erityisesti yli kolmannekselle jäsenvaltioista se saattaisi kasvattaa ehdotettujen seuraamusten määrää huomattavasti. Näin ollen komissio katsoo, että kerroin n:n olisi edelleen perustuttava sekä BKT:hen että institutionaaliseen painoarvoon. Tässä tiedonannossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten tasapaino voitaisiin säilyttää mukauttamalla komission ehdottamien taloudellisten seuraamusten laskentatapaa.

2.   Kerroin n:n tarkistus

Unionin tuomioistuin on todennut useaan otteeseen, että komission seuraamusehdotusten laskentatapa oli asianmukainen menetelmä, joka huomioi kyseessä olevan jäsenvaltion maksukyvyn ja piti jäsenvaltioiden välisen vaihtelun kohtuullisena (8).

Tuomioistuin kuitenkin huomautti 14. marraskuuta 2018 antamassaan tuomiossa (9), että Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa vahvistettu neuvoston äänestysjärjestelmä on muuttunut 1. huhtikuuta 2017 alkaen (10). Se totesi, että tämän seurauksena kerroin n:ssä ei voida enää ottaa huomioon jäsenvaltion äänimäärää neuvostossa ja että sen laskemisessa on turvauduttava pääasiassa jäsenvaltioiden bruttokansantuotteeseen (BKT).

Kerroin n:n muodostaminen

Komissio katsoo, että jäsenvaltioiden maksukyvyn lisäksi kerroin n:ssä on otettava huomioon myös jäsenvaltioiden institutionaalinen painoarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että kerroin n:n laskentatavan ei pitäisi perustua pelkästään väestölliseen tai taloudelliseen painoarvoon vaan myös siihen, että kullakin jäsenvaltiolla on itsenäinen arvonsa Euroopan institutionaalisessa rakenteessa.

Unionin tuomioistuimen tuomion vuoksi taloudellisten seuraamusten laskennassa on otettava käyttöön uusi institutionaalisen painoarvon huomioiva kaava. Jäsenvaltion maksukyvyn ja institutionaalisen painoarvon välisen tasapainon säilyttämiseksi komissio laskee kerroin n:n kahden tekijän perusteella: BKT ja kunkin jäsenvaltion edustajille varattu paikkamäärä Euroopan parlamentissa (11). Komissio katsoo, että tämä heijastaa parhaiten jäsenvaltioiden painoarvoa EU:n nykyisten perussopimusten mukaisesti.

Kerroin n:n vaihteluväli jäsenvaltioiden välillä

Toinen syy jäsenvaltioiden institutionaalisen painoarvon säilyttämiselle on se, että pelkkä BKT:n käyttö lisäisi huomattavasti kerroin n:n vaihteluväliä jäsenvaltioiden välillä. Matalimman ja korkeimman kerroin n:n ero tällä hetkellä on 55. Jos sen laskemiseen käytettäisiin vain BKT:tä, se kasvaisi 312:een.

Jos kerroin n:n laskemisessa otettaisiin huomioon jäsenvaltion paikkojen määrä Euroopan parlamentissa, voitaisiin varmistaa, että jäsenvaltioiden välinen vaihtelu pysyisi kohtuullisena.

Komissio katsoo lisäksi, että kerroin n:n uuden laskentamenetelmän tuloksena syntyvät määrät eivät aiheuttaisi perusteettomia eroja jäsenvaltioiden välillä, vaan ne pysyisivät mahdollisimman lähellä nykyisellä laskentamenetelmällä saatuja määriä, jotka ovat sekä oikeasuhteisia että riittävän varoittavia. Näin saadut määrät voivat olla pienempiä kuin nykyisessä tilanteessa, mutta ne ovat lähempänä unionin tuomioistuimen käytäntöä määrätä yleensä pienempiä sakkoja kuin mitä komissio ehdottaa.

Kerroin n:n viitearvo

Tähän asti komissio on käyttänyt viitearvona Luxemburgin kerroin n:ää. Se on peräisin ajalta, jolloin Luxemburgilla oli jäsenvaltioiden pienin BKT. Komissio katsoo aiheelliseksi ottaa käyttöön viitearvo, joka vastaa paremmin nykypäivän taloudellista ja poliittista todellisuutta. Sen vuoksi komissio määrittää kerroin n:n viitearvon käyttämällä kummankin tekijän eli BKT:n ja Euroopan parlamentin edustajien lukumäärän keskiarvoa (12). Keskiarvojen käyttäminen lisää myös tämän viitearvon vakautta ajan myötä.

Näiden tekijöiden käyttäminen ilman mukautuksia tuottaa kuitenkin viitearvon, joka on huomattavasti nykyistä arvoa alhaisempi. Sen vuoksi on tarpeen tehdä oikaisu, jolla varmistetaan, että komission ehdottamat määrät ovat oikeasuhteisia ja riittävän varoittavia. Mukautuskerroin 4,5 olisi lähellä nykytasoa ja varmistaisi samalla, ettei määrä nousisi minkään jäsenvaltion kohdalla. Päiväkohtaisten uhkasakkojen ja kiinteämääräisten hyvitysten laskennassa käytettäviä kiinteitä vakiomääriä mukautetaan näin ollen seuraavasti:

—	Uhkasakkojen kiinteä vakiomäärä: 690 euroa × 4,5 = 3 105 euroa

—	Kiinteämääräisten hyvitysten kiinteä vakiomäärä: 230 euroa × 4,5 = 1 035 euroa.

Samaa logiikkaa noudattaen myös nykyinen viitteenä oleva 571 000 euron suuruinen kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismäärä kerrotaan uudella kerroin n:llä, jotta voidaan laskea kunkin jäsenvaltion kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismäärä. Jotta voidaan varmistaa, että ehdotetut määrät ovat oikeasuhteisia ja riittävän varoittavia, määrä kerrotaan myös mukautustekijällä: 571 000 euroa × 4,5 = 2 569 500 euroa. Näitä määriä tarkistetaan vuosittain inflaation mukaisesti.

Tulokseksi saatu jäsenvaltiokohtainen kerroin n vahvistetaan liitteessä I ja sen tuloksena saatu kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismäärä liitteessä II.

3.   Soveltaminen

Komissio soveltaa tässä tiedonannossa esitettyä laskentamenetelmää unionin tuomioistuimen ehdottamiin taloudellisiin seuraamuksiin siitä päivästä lähtien, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio tarkastelee uudelleen tässä tiedonannossa esitettyä laskentamenetelmää viimeistään viiden vuoden kuluttua sen käyttöönottopäivästä.

Kun Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista on oikeudellisesti pätevä, ja erosopimuksen (13) voimaantulosta riippumatta, komissio laskee asiaan kuuluvat keskiarvot uudelleen ja mukauttaa liitteissä I ja II esitettyjä lukuja vastaavasti.

---

(1)  SEC(2005) 1658, kohta 10.3.

(2)  SEC(2005) 1658, kohta 14.

(3)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimus) 171 artiklassa määrätyn uhkasakon laskentatapa (EUVL C 63, 28.2.1997, s. 2).

(4)  Ks. erityisesti uudelleenlaadittu tiedonanto SEC(2005) 1658, tiedonanto ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan soveltaminen” (EUVL C 12, 15.1.2011, s. 1), ja tiedonanto ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10).

(5)  SEC(2005) 1658, kohta 14.

(6)  EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

(7)  Asia C-93/17, komissio v. Kreikka, tuomio 14.11.2018.

(8)  Asia C-93/17, komissio v. Kreikka, EU:C:2018:903, 132 kohta.

(9)  Asia C-93/17, komissio v. Kreikka, EU:C:2018:903, 138 ja 142 kohta.

(10)  Korvattu kaksinkertaisen enemmistön järjestelmällä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Ennen kuin EY:n perustamissopimuksessa vahvistettu neuvoston äänestysjärjestelmä poistettiin käytöstä, kullakin jäsenvaltiolla oli kiinteä äänimäärä neuvostossa. Lissabonin sopimuksen mukaan jokaisella neuvoston jäsenvaltiolla on yksi ääni, ja määräenemmistön saavuttaminen edellyttää, että vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista äänestää asian puolesta ja että kyseiset jäsenvaltiot edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Tästä järjestelmästä ei pystytä laskemaan selkeitä painoarvoja, joten sitä ei voida käyttää samalla tavalla kuin entistä järjestelmää.

(11)  Ks. kuluvan vaalikauden osalta Euroopan parlamentin kokoonpanosta 28 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2013/312/EU (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 57) 3 artikla, ja seuraavan, 2. heinäkuuta 2019 alkavan vaalikauden osalta 28 päivänä kesäkuuta 2018 annettu Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 3 artikla.

(12)  Keskiarvo lasketaan seuraavasti: Kerroin n on geometrinen keskiarvo, joka saadaan ottamalla neliöjuuri jäsenvaltioiden BKT:n ja Euroopan parlamentin paikkamäärän perusteella saadusta tuloksesta. Se saadaan seuraavalla kaavalla:

jossa GDP n = kyseessä olevan jäsenvaltion BKT miljoonina euroina, GDP avg = EU28:n keskimääräinen BKT, Seat n = kyseessä olevan jäsenvaltion paikkojen määrä Euroopan parlamentissa, Seat avg = kaikkien jäsenvaltioiden keskimääräinen paikkamäärä Euroopan parlamentissa.

(13)  Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, sellaisena kuin se on liitettynä ehdotukseen neuvoston päätökseksi mainitun sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta, COM(2018) 833 final.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9005 – Booking Holdings / HotelsCombined)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/02)

Komissio päätti 23. lokakuuta 2018 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32018M9005. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9169 – Caisse des dépôts et consignations / Swiss Life / JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/03)

Komissio päätti 12. helmikuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain ranskaksi ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot;

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9169. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9224 – Brookfield Asset Management / Johnson Controls Power Solutions Business)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/04)

Komissio päätti 14. helmikuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9224. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9265 – Schwarz Gruppe / Nord-Westdeutsche Papierrohstoff / JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/05)

Komissio päätti 18. helmikuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain saksaksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9265. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9219 – Blackstone/Sretaw/Beauparc)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/06)

Komissio päätti 18. helmikuuta 2019 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32019M9219. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Euron kurssi (1)

22. helmikuuta 2019

(2019/C 70/07)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1325
JPY	Japanin jeniä	125,56
DKK	Tanskan kruunua	7,4620
GBP	Englannin puntaa	0,87263
SEK	Ruotsin kruunua	10,5998
CHF	Sveitsin frangia	1,1346
ISK	Islannin kruunua	135,70
NOK	Norjan kruunua	9,7643
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,667
HUF	Unkarin forinttia	318,03
PLN	Puolan zlotya	4,3370
RON	Romanian leuta	4,7611
TRY	Turkin liiraa	6,0378
AUD	Australian dollaria	1,5923
CAD	Kanadan dollaria	1,4976
HKD	Hongkongin dollaria	8,8884
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6639
SGD	Singaporen dollaria	1,5324
KRW	Etelä-Korean wonia	1 273,20
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,8607
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6109
HRK	Kroatian kunaa	7,4230
IDR	Indonesian rupiaa	15 920,00
MYR	Malesian ringgitiä	4,6174
PHP	Filippiinien pesoa	59,052
RUB	Venäjän ruplaa	74,1694
THB	Thaimaan bahtia	35,493
BRL	Brasilian realia	4,2392
MXN	Meksikon pesoa	21,7810
INR	Intian rupiaa	80,5530

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9076 – Novelis/Aleris)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/08)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.9303 – LetterOne/DIA)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 70/09)

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.