8.2.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 50/2

Euron kurssi (1)

7. helmikuuta 2019

(2019/C 50/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1345
JPY	Japanin jeniä	124,41
DKK	Tanskan kruunua	7,4636
GBP	Englannin puntaa	0,87750
SEK	Ruotsin kruunua	10,4730
CHF	Sveitsin frangia	1,1357
ISK	Islannin kruunua	136,80
NOK	Norjan kruunua	9,7253
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,809
HUF	Unkarin forinttia	319,29
PLN	Puolan zlotya	4,3022
RON	Romanian leuta	4,7399
TRY	Turkin liiraa	5,9706
AUD	Australian dollaria	1,5954
CAD	Kanadan dollaria	1,5050
HKD	Hongkongin dollaria	8,9019
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6779
SGD	Singaporen dollaria	1,5385
KRW	Etelä-Korean wonia	1 276,31
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,4673
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6520
HRK	Kroatian kunaa	7,4124
IDR	Indonesian rupiaa	15 883,00
MYR	Malesian ringgitiä	4,6200
PHP	Filippiinien pesoa	59,231
RUB	Venäjän ruplaa	74,8990
THB	Thaimaan bahtia	35,436
BRL	Brasilian realia	4,2198
MXN	Meksikon pesoa	21,7393
INR	Intian rupiaa	81,0855

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

8.2.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 50/4

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta uudeksi asetukseksi viisumitietojärjestelmästä

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivuilla www.edps.europa.eu)

(2019/C 50/06)

Komissio antoi turvallisuuden edistämiseksi ja EU:n ulkorajojen hallinnan parantamiseksi ehdotuksen, jonka tarkoituksena on parantaa viisumitietojärjestelmää (VIS) eli EU:n keskitettyä tietokantaa, jossa on tietoa Schengen-viisumia hakevista henkilöistä.

Ehdotus koskee erityisesti sitä, että a) sormenjälkien ottamisen ikäraja alennetaan lyhytaikaista viisumia hakevien lasten osalta 12 vuodesta kuuteen vuoteen, b) kaikkiin pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoihin liittyvät tiedot keskitetään EU:n tasolla ja c) viisumihakemuksille tehdään ristiintarkastus muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen kuuluvien EU:n tietojärjestelmien avulla.

Euroopan tietosuojavaltuutettu painottaa, että sormenjälkien kaltaiset biometriset tiedot ovat erittäin arkaluonteisia. Niiden keräämisen ja käytön tarpeellisuus olisi arvioitava perusteellisesti ennen kuin päätetään niiden tallentamisesta tietokantaan, jossa käsitellään useiden henkilöiden henkilötietoja. Tarpeellisuuden arvioinnin merkitys korostuu entisestään, kun kyse on lasten sormenjäljistä, sillä lapset ovat yhteiskunnan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia jäseniä ja tarvitsevat siksi erityissuojelua.

Euroopan tietosuojavaltuutettu tiedostaa, että on erittäin tärkeää vahvistaa ihmiskaupan kaltaisen lasten oikeuksien väärinkäytön ehkäisemistä ja torjuntaa. Tietosuojavaltuutettu kuitenkin huomauttaa, että on edelleen epäselvää, luoko EU:n alueelle viisumin perusteella saapuvien lasten virheellinen tunnistaminen tai tunnistamatta jääminen mahdollisuuksia lapsikaupan harjoittamiseen tai vahvistaako se sitä. Vaikka tunnistamista koskevan väitteen tueksi annettaisiin lisätodisteita, tietosuojavaltuutettu korostaa kuitenkin, että lasten sormenjälkiä pitäisi käyttää vain, kun se on lapsen edun mukaista. Ehdotuksessa pitäisi lisäksi säätää asianmukaisista suojatoimista.

Tietosuojavaltuutettu huomauttaa myös, että ehdotus kaikkien pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoita koskevien tietojen sisällyttämisestä viisumitietojärjestelmään koskisi niiden kolmansien maiden kansalaisten ainoaa luokkaa, jotka eivät tällä hetkellä kuulu mihinkään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen EU:n laaja-alaiseen tietojärjestelmään. Ehdotuksen tarkoituksena on edistää EU:n keskitetyn verkon luomista EU:n laaja-alaisten tietojärjestelmien ehdotetun yhteentoimivuuden avulla. Siten olisi mahdollista käyttää suurta määrää tietoja, jotka koskevat kaikkia EU:n rajat ylittäneitä tai niiden ylittämistä suunnittelevia kolmansien maiden kansalaisia (eli miljoonia ihmisiä). Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoihin liittyvien tietojen keskittämisellä on kaksi tavoitetta: a) varmistetaan, että asiakirja on aito ja että se kuuluu laillisesti haltijalleen, ja b) helpotetaan tietojen vaihtoa henkilöistä, joiden viisumihakemus on evätty turvallisuussyistä. Tämän osalta tietosuojavaltuutettu katsoo, että luotettavien asiakirjojen yhdenmukaistamista olisi tutkittava lisää ja että viisumitietojärjestelmään pitäisi tallentaa tietoja vain henkilöistä, joiden pitkäaikaiset viisumit tai oleskeluluvat on evätty turvallisuussyistä.

Ehdotuksessa säädetään myös viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen vertaamisesta tietoihin, jotka on tallennettu muihin järjestelmiin, jotka on perustettu ja joita on käytetty tähän mennessä muihin tarkoituksiin kuin muuttoliikkeeseen. Viisumia hakevien henkilöiden tietoja verrattaisiin erityisesti poliisi- ja oikeusyhteistyötä varten kerättyihin ja tallennettuihin tietoihin. Tietosuojavaltuutettu on huolissaan siitä, että muuttoliikkeen hallinnan ja rikollisuuden ja terrorismin torjunnan välisiä rajoja hämärretään koko ajan enemmän. Hän huomauttaakin, että ehdotuksessa ei määritetä selkeästi, miten ja missä määrin poliisin ja oikeuslaitoksen tiedot on otettava huomioon viisumin myöntämistä koskevassa päätöksentekoprosessissa. Tietosuojavaltuutettu kehottaa kertomaan ehdotuksessa selkeästi, miksi viisumitietojärjestelmän tietoja ja poliisin ja oikeuslaitoksen tietoja verrataan ja mitä menettelyä ja vaatimuksia sovelletaan kyseisen vertailun tulokseen. Hän kehottaa myös varmistamaan ehdotuksessa, että viisumiviranomaiset saavat käyttöönsä vain ne poliisin ja oikeuslaitoksen tiedot, jotka ovat lainmukaisesti osa viisumin myöntämistä koskevaa päätöksentekomenettelyä.

1. JOHDANTO

1.1. Taustaa

Komissio antoi 6. huhtikuuta 2016 tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi (1). Sen tarkoituksena oli käynnistää keskustelu Euroopan unionin nykyisten rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden järjestelmien toiminnasta, jotta niiden suorituskykyä voidaan parantaa.

Komissio perusti 17. kesäkuuta 2016 tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, jossa oli jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden sekä EU:n virastojen ja elinten nimittämiä asiantuntijoita tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden alalta. Asiantuntijaryhmän tavoitteena oli edistää yleistä strategista näkemystä siitä, miten sekä rajavalvonnan että -turvallisuuden tietojen hallinnasta ja käytöstä tehdään tehokkaampaa ja tuloksellisempaa perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen, ja löytää ratkaisuja parannusten toteuttamiseen (2).

Asiantuntijaryhmä esitteli suosituksensa loppuraportissaan toukokuussa 2017 (3). Asiantuntijaryhmä antoi viisumitietojärjestelmästä useita suosituksia, muun muassa seuraavat:

—	Laajennetaan viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupa-asiakirjojen tallentamiseen.

—	Parannetaan lainvalvontaviranomaisten käyttöoikeuksia tiukimpia tietosuojavaatimuksia noudattaen.

—	Parannetaan järjestelmän tietojen laatua, erityisesti kasvokuvien laatua, jotta voidaan tehdä biometriikkaa hyödyntäviä yhdistettyjä hakuja.

—	Alennetaan sormenjälkien ottamisen ikärajaa lapsilla, jotta voidaan puuttua huoliin ihmiskaupasta, johon liittyy lapsia ja lasten sieppauksia, sekä laittomaan muuttoliikkeeseen, jossa on mukana lapsia.

—	Parannetaan viisumitietojärjestelmän valmiuksia muuttoliikkeen suuntauksien ja ilmiöiden kannalta asiaankuuluvien tilastojen ja raporttien tuottamisessa. (4)

Komissio käynnisti 17. elokuuta 2017 julkisen kuulemisen lasten sormenjälkien ottamisen ikärajan alentamisesta 12 vuodesta 6 vuoteen viisumimenettelyssä (5). Komissio käynnisti 17. marraskuuta 2017 toisen julkisen kuulemisen viisumitietojärjestelmän soveltamisalan laajentamisesta kattamaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupa-asiakirjojen tiedot (6). Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistui molempiin julkisiin kuulemisiin ja antoi kaksi lausuntoa. (7)

Komissio julkaisi 16. toukokuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan

—	asetusta (EY) N:o 767/2008 (”VIS-asetus”),

—	asetusta (EY) N:o 810/2009 (”viisumisäännöstö”),

—	asetusta (EU) 2017/2226 (”EES-asetus”),

—	asetusta (EU) 2016/399 (”Schengenin rajasäännöstö”),

—	asetusta XX/2018 (asetus yhteentoimivuudesta),

—	ja päätöstä 2004/512/EC (”VIS-päätös”)

—	sekä kumotaan neuvoston päätös 2008/633/YOS (”päätös lainvalvontaviranomaisten pääsystä”).

Euroopan tietosuojavaltuutetulta pyydettiin lausuntoa kahdesta komission käynnistämästä julkisesta kuulemisesta (katso edellä kohta 4). Koska suuri osa ehdotuksesta koskee henkilötietojen käsittelyä, tietosuojavaltuutettu ihmettelee, miksi komissio ei ole kuullut häntä siitä epävirallisesti tai virallisesti.

1.2. Ehdotusten tavoitteet

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta unionissa ja sen rajoilla ja helpottaa Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Ehdotuksen tarkoituksena on erityisesti parantaa viisumien käsittelyä, laajentaa viisumitietojärjestelmän käyttöä uusiin tietoluokkiin, hyödyntää täysimääräisesti yhteentoimivuuden välineitä, parantaa tietojen laatua ja parantaa viisumitietojärjestelmää.

Tätä varten ehdotuksessa otetaan käyttöön mahdollisuudet

—

sisällyttää pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat viisumitietojärjestelmään, jotta voidaan

—	varmistaa asiakirjan aitous ja voimassaolo ja laillinen kuuluminen haltijalle

—	helpottaa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä siten, että nämä voivat tarkistaa, onko henkilö uhka jäsenvaltioiden turvallisuudelle, ennen kuin henkilö saapuu ulkorajalle tai silloin, kun tämä on ulkorajalla

—	alentaa lasten sormenjälkien ottamisen ikärajaa lyhytaikaista viisumia varten 12 vuodesta kuuteen vuoteen, jotta rajalla voitaisiin varmistaa viisumia hallussaan pitävän lapsen henkilöllisyys ja tukea ihmiskaupan torjuntaa

—	tarkistaa kaikki viisumitietojärjestelmään kirjatut viisumihakemukset kaikkien muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen EU:n tietojärjestelmien perusteella hyödyntämällä niiden yhteentoimivuutta turvallisuustarkastusten lisäämiseksi

—	tallentaa hakijoiden matkustusasiakirjojen biometristen tietojen sivusta jäljennös viisumitietojärjestelmään todisteeksi prosessiin, jossa laittomia siirtolaisia palautetaan alkuperämaihinsa, mikäli matkustusasiakirjoja puuttuu

—	käyttää viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkiä kadonneita henkilöitä koskevien ilmoitusten antamisessa Schengenin tietojärjestelmässä.

Tässä lausunnossa keskitytään kysymyksiin, jotka vaikuttavat ihmisten tietosuojaa koskeviin perusoikeuksiin. Euroopan tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että myös perusoikeusvirasto on antanut lausunnon tarkistetusta viisumitietojärjestelmästä ja sen vaikutuksista perusoikeuksiin (8).

10.

Useita voimassa olevia säädöksiä muuttavan ehdotuksen lukemisen ja ymmärtämisen helpottamiseksi tässä lausunnossa numeroidaan artiklat sellaisina kuin niitä otetaan ehdotuksella käyttöön tai muutetaan voimassa olevissa säädöksissä.

4. PÄÄTELMÄT

93.

Euroopan tietosuojavaltuutettu painottaa, että sormenjälkien kaltaiset biometriset tiedot ovat erittäin arkaluonteisia. Niiden keräämisen ja käytön tarpeellisuus olisi arvioitava perusteellisesti ennen kuin päätetään niiden tallentamisesta tietokantaan, jossa käsitellään useiden henkilöiden henkilötietoja. Tarpeellisuuden arvioinnin merkitys korostuu entisestään, kun kyse on lasten sormenjäljistä, sillä lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia yhteiskunnan jäseniä ja tarvitsevat siksi erityissuojelua.

94.

Euroopan tietosuojavaltuutettu tietää, että on erittäin tärkeää vahvistaa lasten oikeuksien väärinkäytön (kuten ihmiskaupan) ehkäisemistä ja torjuntaa. Tietosuojavaltuutettu huomauttaa kuitenkin, että on edelleen epäselvää, luoko EU:n alueelle viisumin nojalla saapuvien lasten virheellinen tunnistaminen tai näiden tunnistamatta jääminen mahdollisuuksia lapsikaupan harjoittamiseen tai vahvistaako se sitä ja missä määrin se niihin vaikuttaa.

95.

Vaikka tunnistamista koskevan väitteen tueksi annettaisiin lisätodisteita, tietosuojavaltuutettu korostaa, että lasten sormenjälkiä pitäisi käyttää vain, kun se on lapsen edun mukaista. Tietosuojavaltuutettu kehottaa siksi ottamaan ehdotuksessa käyttöön lasten sormenjälkiä koskevan nimenomaisen säännöksen, jolla sormenjälkien käsittely rajoitetaan siihen, että

—	todennetaan lapsen henkilöllisyys viisumihakemusprosessissa ja ulkorajoilla ja

—	edistetään lasten oikeuksien väärinkäytön ehkäisyä ja torjuntaa vain nimenomaisessa tapauksessa.

Erityisesti lainvalvontaviranomaisten tietoihin pääsyn osalta tietosuojavaltuutettu kehottaa varmistamaan, että

—	kyseisen pääsyn on oltava tarpeellinen lapsikauppatapausten ehkäisyssä, havaitsemisessa tai tutkimisessa

—	pääsy on tarpeellinen nimenomaisessa tapauksessa

—	aiempi haku asiaankuuluvissa kansallisissa tietokannoissa ja unionin tason erityisissä järjestelmissä ei ole tuottanut tuloksia

—	on kohtuullisia perusteita katsoa, että haun tekeminen viisumitietojärjestelmästä edistää huomattavasti lapsikaupan ehkäisyä, havaitsemista tai tutkimista kyseessä olevassa tapauksessa ja

—	tunnistaminen on lapsen edun mukaista.

96.

Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että ehdotus kaikkien pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoita koskevien tietojen sisällyttämisestä viisumitietojärjestelmään koskisi niiden kolmansien maiden kansalaisten ainoaa luokkaa, jotka eivät tällä hetkellä kuulu mihinkään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen EU:n laaja-alaiseen tietojärjestelmään. Ehdotuksen tarkoituksena on edistää EU:n keskitetyn verkon luomista EU:n laaja-alaisten tietojärjestelmien ehdotetun yhteentoimivuuden avulla. Siten olisi mahdollista käyttää suurta määrää tietoja, jotka koskevat kaikkia EU:n rajat ylittäneitä tai niiden ylittämistä suunnittelevia kolmansien maiden kansalaisia (eli miljoonia ihmisiä). Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoihin liittyvien tietojen keskittämisellä on kaksi tavoitetta: a) varmistetaan, että asiakirja on aito ja että se kuuluu laillisesti haltijalleen, ja b) helpotetaan tietojen vaihtoa henkilöistä, joiden viisumihakemus on evätty turvallisuussyistä. Siksi tietosuojavaltuutettu katsoo, että vaihtoehtoa pitkäaikaisiin viisumeihin ja oleskelulupiin liittyvien turvallisten asiakirjojen yhdenmukaistamisesta olisi tutkittava lisää ja että viisumitietojärjestelmään pitäisi tallentaa tietoja vain henkilöistä,

—	joiden tiedot vastaavat toiseen järjestelmään tallennettuja tietoja tai joiden henkilöllisyydestä on epäilyksiä

—

joiden hakemus pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta on evätty, koska heidän katsotaan muodostavan uhan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, tai jotka ovat esittäneet asiakirjoja, jotka on hankittu petoksella tai jotka on väärennetty tai joita on peukaloitu.

97.

Viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen ja muihin järjestelmiin tallennettujen tietojen vertailun osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa sisällyttämään ehdotukseen takuut siitä, että vain ECRIS-TCN-järjestelmään terrorismirikoksista ja muista vakavista rikoksista tallennetut tiedot välitetään keskusviranomaiselle. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että keskusviranomaiselle ei tiedoteta osumasta, vaan ilmoitus lähetetään automaattisesti sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka antoi osuman käynnistäneet tiedot. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tiedottaisi sitten tarvittaessa keskusviranomaiselle. Vaihtoehtoisesti voidaan poistaa mahdollisuus tehdä haku ECRIS-TCN-järjestelmään.

98.

Tietosuojavaltuutettu kehottaa myös kertomaan ehdotuksessa selkeästi, miksi viisumitietojärjestelmän tietoja ja Europolin tietoja verrataan ja mitä menettelyä ja ehtoja sovelletaan kyseisen vertailun tulokseen. Tietosuojavaltuutettu katsoo myös, että ehdotusta olisi selkeytettävä sen osalta, mitkä SIS-kuulutusten tyypit otetaan huomioon viisumien myöntämismenettelyssä, ja kehottaa varmistamaan ehdotuksessa, että vain viisumien myöntämiseen liittyvään päätöksentekoprosessiin lain mukaisesti kuuluvista kuulutuksista olisi mahdollista saada osuma, jonka viisumiviranomaiset saisivat tietoonsa.

99.

Edellä esitettyjen yleisten huomioiden ja keskeisten kysymysten lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa myös suosituksia, jotka koskevat ehdotusten seuraavia osa-alueita:

—	viisumitietojärjestelmän niiden tietojen luokat, joita verrataan muihin järjestelmiin tallennettuihin tietoihin

—	viisuminhakijoiden erityisluokat

—	keskusviranomaisten määritelmä

—	viisumitietojärjestelmän käyttö SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä

—	osuman todennukset

—	tietoihin pääsy lainvalvonnallisissa tarkoituksissa

—

tilastot

—	anonymisoitujen tietojen käyttö testausta varten

—	tietojen laatua koskeva seuranta

—	viisumitietojärjestelmän valvonta.

100.

Euroopan tietosuojavaltuutettu voi edelleen antaa ehdotuksia koskevaa neuvontaa myös ehdotettujen asetusten nojalla annettavan sellaisen delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen laatimiseen liittyen, joka voi vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn.

Bryssel 12. joulukuuta 2018.

Giovanni BUTTARELLI

Euroopan tietosuojavaltuutettu

(1) https://ec.europa.eu/home-affairs/what-is-new/news/news/2016/20160406_3_en

(2) C (2016) 3780 final, komission 17. kesäkuuta 2016 tekemä päätös tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta.

(3) http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=32600&no=1.

(4) Ks. edellinen viite, s. 19.

(5) https://ec.europa.eu/home-affairs/news/public-consultation-lowering-fingerprinting-age-children-visa-procedure-12-years-6-years_en.

(6) https://ec.europa.eu/home-affairs/content/consultation-extending-scope-visa-information-system-vis-include-data-long-stay-visas-and_en.

(7) Euroopan tietosuojavaltuutetun vastaus komission julkiseen kuulemiseen viisumitietojärjestelmän soveltamisalan laajentamisesta kattamaan pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupa-asiakirjojen tiedot. https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/18-02-09_formal_comments_vis_consultation_long_stay_visas_residence_documents_en.pdf ja Euroopan tietosuojavaltuutetun viralliset huomautukset vastaukseksi komission julkiseen kuulemiseen lasten sormenjäljen ottamisen ikärajan alentamisesta 12 vuodesta kuuteen vuoteen viisumenettelyssä, saatavilla osoitteessa https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/17-11-09_formal_comments_2017-0809_en.pdf.

(8) Perusoikeusviraston lausunto tarkistetusta viisumitietojärjestelmästä ja sen vaikutuksista perusoikeuksiin, 30. elokuuta 2018, saatavilla osoitteessa http://fra.europa.eu/en/opinion/2018/visa-system.

8.2.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 50/9

Hakuilmoitus

Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta

(2019/C 50/07)

Euroopan investointipankki-instituutin Knowledge-ohjelmahanke kanavoi tutkimusapurahansa eri rahoitusohjelmien kautta, joista yksi on:

—	EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja EU:n jäsenvaltioissa, jäsenehdokasvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa toimiville yliopistojen laitoksille ja yliopistoihin sidoksissa oleville tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät Euroopan investointipankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden parissa. EIBURS-tutkimusapurahan suuruus on enintään 100 000 euroa vuodessa, ja se myönnetään kolmeksi vuodeksi. Apuraha jaetaan kilpailumenettelyn kautta yliopistojen laitoksille tai tutkimuskeskuksille, joilla on tunnustettua asiantuntemusta valitulla aihealueella. Tuettavaan hankkeeseen on sisällyttävä erilaisia tuotoksia, joista sovitaan erikseen EIP:n kanssa.

EIBURS-ohjelma hakee ehdotuksia kaudelle 2019–2020 uudesta tutkimusaiheesta:

”Tulevaisuuden osallistavaa rahoitusta rakentamassa: FinTechin ja digitalisaation merkitys”

Keskustelu tulojen epätasaisesta jakautumisesta on viime vuosina hieman vaimentunut, mutta itse asia on edelleen hyvin tärkeä. Jatkuvat suuret tuloerot uhkaavat repiä eurooppalaisen yhteiskunnan sosiaalista kudosta rikki ja edellyttävät asianmukaista poliittista ratkaisua. Kunnollinen pitkäaikainen ratkaisu olisi antaa yhteiskunnan vähävaraisimmille mahdollisuus toteuttaa osoitettu halu lähteä yrittäjäksi. Osallistava rahoitus, toisin sanoen rahoituksellisten ja ei-rahoituksellisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen työttömille tai muille haavoittuville asiakasryhmille on politiikkatoimi, jolla pyritään vähentämään köyhyyttä ja tuloeroja. Osallistavaa rahoitusta on kuitenkin alettu tarkkailla yhä tiiviimmin, ja sitä on arvosteltu monista syistä; muun muassa palvelujen tarjonta on juuttunut paikoilleen, ja lainojen hinnoittelua pidetään usein liian korkeana siihen nähden, että luotoilla voitaisiin tehokkaasti vähentää köyhyyttä.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää, miten osallistavan rahoituksen tehokkuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa teknologia- ja rahoitusinnovaatioiden avulla. Tutkimusehdotuksissa olisi esitettävä suunnitelma seuraavien osa-alueiden käsittelemiseksi:

Teknologia- ja rahoitusinnovaatioiden disruptiivinen potentiaali

—	Laaja, perusteellinen ja kokonaisvaltainen katsaus siitä, millainen potentiaali teknologia- ja rahoitusinnovaatioilla on mullistaa osallistavan rahoituksen mekanismeja (ns. disruptio) ja parantaa alan mahdollisuuksia edistää sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteutumista.

—

Kannustamme keskittymään tutkimuksessa etenkin siihen, miten teknologia- ja rahoitusinnovaatiot voisivat parantaa rahoituslaitosten saavutettavuutta tietyille sosiaalipolitiikan kohderyhmille, kuten naisyrittäjille, maahanmuuttajille, maaseutuväestölle, yhteiskunnallisille yrityksille sekä henkilöille, joiden ei ole muutoin mahdollista saada rahoitusta.

—

Tutkimuksessa on käsiteltävä myös sitä, miten fintech ja rahoitusinnovaatiot vaikuttavat:

—	vuorovaikutteiseen asiakasviestintään

—	koulutukseen ja mentorointiin

—	lainojen hinnoitteluun

—	rahoituskohteiden seulontaan

—	lainahakemusmenettelyyn

—	lainojen perintään

—	rahoituksen kannattavuuteen

—	yhteiskunnallisen tuoton arviointiin: näkyvyyden lisäys.

Finanssialan innovaatioiden (Fintech) hyödyntäminen osallistavassa rahoituksessa

—	Seurantaosiossa on toivottavaa esittää empiiristä aineistoa osassa 1 tunnistetuista disruptioalueista: historia, kehitys ja nykytilanne.

—	Vertaileva analyysi Euroopan eri maista tai alueista on suotava.

—	Mikrorahoituksen sekä sosiaalisen yrittäjyyden ja maahanmuuttajayrittäjyyden alalla toimivien rahoituslaitosten digitalisaation nykytilanteen dokumentointi.

—	Tapaustutkimukset, jotka havainnollistavat osassa 1 dokumentoituja disruptiomekanismeja.

Näyttö rahoitusinnovaatioiden kausaalivaikutuksista: osallistavan rahoituksen tehokkuus sosiaalipoliittisten tavoitteiden edistäjänä

—

Tutkimusehdotuksessa olisi osassa 1 lueteltujen teoreettisten mekanismien ja osassa 2 koottujen ja dokumentoitujen tietojen pohjalta hahmoteltava menetelmä, jolla voidaan määrällisesti mitata teknologia- ja rahoitusinnovaatioiden vaikutusta tähän alaan liittyviin politiikkatavoitteisiin, esim. taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien luotonsaantimahdollisuudet, maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä.

—	Empiirisessä metodissa voidaan käyttää joko mikro- tai makrotason lähestymistapaa (tai molempia), mutta siinä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan nimenomaan kausaalivaikutus.

Finanssialan innovaatioiden hyödyntäminen osallistavassa rahoituksessa on EIP-ryhmälle erittäin tärkeä aihe. Sekä Euroopan investointipankki, Euroopan investointirahasto että EIP-instituutti ovat vahvasti mukana tällä sektorilla. EIP-ryhmä pystyy reagoimaan markkinaympäristön nopeisiin muutoksiin, joita aiheuttavat esimerkiksi fintechin kaltaiset uudet tulokkaat, ja sitä kautta edistää osallistavan rahoituksen tärkeiden sosiaalisten ulottuvuuksien toteutumista entistä tehokkaammin.

Hakemukset on laadittava englanniksi. Määräaika ehdotusten jättämiselle on 15. huhtikuuta 2019 klo 24.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Määräajan jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen:

Events.EIBInstitute@eib.org

Tarkempaa tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä ja EIP-instituutista saat osoitteesta: http://institute.eib.org/.

8.2.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 50/13

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.8870 – E.ON/Innogy)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2019/C 50/09)

Komissio vastaanotti 31. tammikuuta 2019 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

—	E.ON SE (”E.ON”, Saksa),

—	Innogy SE (”Innogy”, Saksa), joka on tällä hetkellä RWE:n määräysvallassa.

E.ON hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan Innogyn jakelu- ja kuluttajaratkaisuissa ja tietyissä sähköntuotantoon liittyvissä omaisuuserissä. Ensimmäiseksi E.ON hankkii koko Innogyn. Toiseksi E.ON erottaa suurimman osan Innogyn uusiutuvan sähkön tuotantotoiminnasta, kaasun varastointitoiminnasta ja osallistumisesta Kärnter Energieholding Beteiligungs GmbH:hon ja siirtää nämä omaisuuserät takaisin RWE:lle.

Yrityskeskittymä on osa RWE:n ja E.ON:n välistä monimutkaista omaisuuserien vaihtoa. RWE ilmoitti komissiolle erillisessä asiassa (asia M.8871) 22. tammikuuta 2019 ehdotetusta yksinomaisen määräysvallan hankkimisesta E.ON:n tietyissä sähköntuotannon omaisuuserissä. RWE saa myös noin 16,7 prosentin osakeosuuden E.ON:ssä.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—

E.ON on energiayhtiö, jolla on toimintaa koko toimitusketjussa, mukaan lukien tuotanto, tukkumyynti, siirto, jakelu, vähittäismyynti ja muu energiaan liittyvä toiminta (esimerkiksi mittaukset ja sähköinen liikkuvuus). E.ON toimii useissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Romaniassa, Italiassa, Puolassa, Tanskassa, Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

—

Innogy, joka on RWE:n kokonaan omistama tytäryhtiö, on energiayhtiö, joka toimii koko toimitusketjussa jakelusta vähittäistoimituksiin ja energiaan liittyvään toimintaan (esimerkiksi mittaukset ja sähköinen liikkuvuus). Innogy toimii useissa Euroopan maissa, muun muassa Belgiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Puolassa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa, Romaniassa, Kroatiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.8870 – E.ON/Innogy

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu

Faksi: (+32-2) 296 43 01

Postiosoite:

European Commission

Directorate-General for Competition

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 50

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 8. helmikuu 2019

Sisältö		Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2019/C 50/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9248 – Sumitomo/Mahindra/JV) ( 1 )	1
2019/C 50/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.9240 – Siemens Project Ventures / Veja Mate Offshore Project) ( 1 )	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2019/C 50/03	Euron kurssi	2
2019/C 50/04	Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto – Päätös kriisinratkaisun ehtojen arvioinnista ABLV Bank AS:n osalta	3
2019/C 50/05	Päätös kriisinratkaisun ehtojen arvioinnista ABLV Bank Luxembourg SA:n osalta	3
	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2019/C 50/06	Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta uudeksi asetukseksi viisumitietojärjestelmästä	4

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan investointipankki
2019/C 50/07	Hakuilmoitus – Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta	9
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2019/C 50/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9264 – The Carlyle Group / StandardAero) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	11
2019/C 50/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8870 – E.ON/Innogy) ( 1 )	13

Päätöksen päivämäärä	23. helmikuuta 2018
Päätöksen numero	SRB/EES/2018/09
Vastaanottaja	Finanšu un kapitāla tirgus komisija
Laitos	ABLV Bank, AS
Pääomainstrumenttien alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien soveltaminen	Ei
Kriisinratkaisutoimi	Ei
Kriisinratkaisurahaston tuki	Ei