28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana National Iranian Tanker Company ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-600/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen - Luetteloon merkitsemisen kumoaminen unionin yleisessä tuomioistuimessa - Merkitseminen uudelleen luetteloon - Näyttö, jonka päiväys edeltää ensimmäistä luetteloon merkitsemistä - Ennen ensimmäistä luetteloon merkitsemistä tiedossa olleet tosiseikat - Oikeusvoima - Ulottuvuus - Oikeusvarmuus - Luottamuksensuoja - Tehokas oikeussuoja - Luetteloon merkitsemisen peruste, joka koskee logistista tukea Iranin hallitukselle - Ulottuvuus - Raakaöljyn kuljetustoiminta))

(2019/C 35/02)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: National Iranian Tanker Company (edustajat: T. de la Mare, QC, M. Lester, QC, J. Pobjoy, barrister, sekä R. Chandrasekera, S. Ashley ja C. Murphy, solicitors

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Vitro ja M. Bishop)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	National Iranian Tanker Company vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 30, 30.1.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana Bank Tejarat ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-248/17 P) (1)

((Muutoksenhaku - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet - Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen - Unionin yleinen tuomioistuin kumoaa luetteloon merkitsemisen - Uudelleen merkitseminen luetteloon - Merkitsemisperuste, joka koskee taloudellista tukea Iranin hallitukselle ja osallistumista kiellettyjen tuotteiden ja teknologian hankintaan - Ulottuvuus - Öljy- ja kaasualan hankkeiden rahoittaminen - Näyttö, joka koskee ensimmäistä luetteloon merkitsemistä edeltänyttä ajankohtaa - Tosiseikat, jotka olivat tiedossa ennen ensimmäistä luetteloon merkitsemistä - SEUT 266 artikla - Oikeusvoima - Ulottuvuus - Tehokas oikeussuoja))

(2019/C 35/03)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Bank Tejarat (edustajat: S. Zaiwalla, P. Reddy ja A. Meskarian, solicitors, M. Brindle, QC, T. Otty, QC, ja R. Blakeley, barrister)

Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J. Kneale ja M. Bishop)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Bank Tejarat vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 249, 31.7.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia – Italia) – Solvay Chimica Italia SpA (C-262/17), Whirlpool Europe Srl ym. (C-263/17) ja Sol Gas Primari Srl (C-273/17) v. Sol Gas Primari Srl

(Yhdistetyt asiat C-262/17, C-263/17 ja C-273/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähkön sisämarkkinat - Direktiivi 2009/72/EY - Jakeluverkot - 28 artikla - Suljetut jakeluverkot - Käsite - Poikkeukset - Rajat - 32 artiklan 1 kohta - Kolmannen osapuolen pääsy verkkoon - 15 artiklan 7 kohta ja 37 artiklan 6 kohdan b alakohta - Ajojärjestysmaksut))

(2019/C 35/04)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Solvay Chimica Italia SpA, Solvay Specialty Polymers Italy SpA, Solvay Chimica Bussi SpA, Ferrari f.lli Lunelli SpA, Fenice – Qualità Per L'ambiente SpA, Erg Power Srl, Erg Power Generation SpA, Eni SpA ja Enipower SpA (C-262/17), Whirlpool Europe Srl, Fenice – Qualità Per L'ambiente SpA, FCA Italy SpA, FCA Group Purchasing Srl, FCA Melfi SpA, Barilla G. e R. Fratelli SpA ja Versalis SpA (C-263/17) ja Sol Gas Primari Srl (C-273/17)

Vastaaja: Sol Gas Primari Srl

Muut osapuolet: Nuova Solmine SpA, American Husky III, Inovyn Produzione Italia SpA, Sasol Italy SpA, Radici Chimica SpA, La Vecchia Soc. cons. arl, Zignago Power Srl, Santa Margherita e Kettmeir e Cantine Torresella SpA, Zignago Vetro SpA, Chemisol Italia Srl, Vinavil SpA, Italgen SpA, Arkema Srl, Yara Italia SpA, Ineos Manufacturing Italia SpA, ENEL Distribuzione SpA, Terna SpA, CSEA – Cassa per i servizi energetici e ambientali ja Ministero dello Sviluppo economico (C-262/17), Terna SpA, CSEA – Cassa per i servizi energetici e ambientali, Ministero dello Sviluppo economico ja ENEL Distribuzione SpA (C-263/17), Terna SpA ja Ministero dello Sviluppo economico (C-273/17)

Tuomiolauselma

Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 5 alakohtaa ja 28 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset verkot, jotka on otettu käyttöön omaa kulutusta varten ennen kyseisen direktiivin voimaantuloa, joiden haltijana on yksityinen yksikkö, joihin on liitetty rajattu joukko tuotanto- ja kulutusyksiköitä ja jotka puolestaan on liitetty julkiseen verkkoon, ovat mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia jakeluverkkoja.

Direktiivin 2009/72 28 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi yksinomaan vapauttaa pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset verkot, jotka se on luokitellut kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi suljetuiksi jakeluverkoiksi, tässä ominaisuudessaan an mainitun artiklan 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, että nämä verkot voivat lisäksi saada muita tässä direktiivissä säädettyjä vapautuksia, erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdassa säädetyn vapautuksen, jos ne täyttävät siinä säädetyt edellytykset, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kyseinen jäsenvaltio ei voi missään tapauksessa sisällyttää mainittuja verkkoja jakeluverkkojen erilliseen luokkaan myöntääkseen niille vapautuksia, joista mainitussa direktiivissä ei ole säädetty.

Direktiivin 2009/72 32 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että kyseisen direktiivin 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja suljettuja jakeluverkkoja ei koske kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä koskeva velvollisuus, vaan niiden on yksinomaan annettava pääsy tähän verkkoon liitettävissä olevien käyttäjien, joilla on oikeus päästä julkiseen verkkoon, luokkaan kuuluville kolmansille osapuolille.

Direktiivin 2009/72 15 artiklan 7 kohtaa ja 37 artiklan 6 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että objektiivisen perusteen puuttuessa ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että suljetun jakeluverkon käyttäjiltä kannettavat ajojärjestysmaksut lasketaan kunkin sen käyttäjän tämän verkon kanssa laitoksensa ja kyseisen verkon välisen liityntäkohdan välityksellä vaihtaman sähkön perusteella, jos osoittautuu – mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava –, että suljetun jakeluverkon käyttäjät eivät ole samassa tilanteessa kuin muut julkisen verkon käyttäjät ja että julkisen verkon ajojärjestyspalvelun tarjoajalle aiheutuu rajoitettuja kustannuksia näiden suljetun jakeluverkon käyttäjien osalta.

(1) EUVL C 309, 18.9.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Münster – Saksa) – Harry Mensing v. Finanzamt Hamm

(Asia C-264/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - 314 artikla - 316 artikla - 322 artikla - Taide-esineisiin sovellettavat erityisjärjestelmät - Voittomarginaalijärjestelmä - Verovelvolliset jälleenmyyjät - Tekijän tai tämän oikeudenomistajien suorittamat taide-esineiden luovutukset - Yhteisöliiketoimet - Tilanne, jossa kansalliset veroviranomaiset kieltäytyvät tunnustamasta verovelvolliselle oikeutta valita voittomarginaalijärjestelmän soveltaminen - Soveltamisedellytykset - Ostoihin sisältyvän veron vähennysoikeus - Taide-, keräily- tai antiikkiesineet))

(2019/C 35/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Münster

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Harry Mensing

Vastaaja: Finanzamt Hamm

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 316 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että verovelvollinen jälleenmyyjä voi valita voittomarginaalijärjestelmän soveltamisen sellaisten taide-esineiden luovutukseen, jotka tekijä tai tämän oikeudenomistajat olivat luovuttaneet sille aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa arvonlisäverosta vapautetun yhteisöluovutuksen yhteydessä, vaikka nämä henkilöt eivät kuulu direktiivin 314 artiklassa lueteltuihin henkilöryhmiin.

Verovelvollinen jälleenmyyjä ei voi samanaikaisesti yhtäältä valita, että sellaisten taide-esineiden luovutukseen, jotka oli luovutettu sille aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa suoritetun arvonlisäverosta vapautetun yhteisöluovutuksen yhteydessä, sovelletaan direktiivin 2006/112 316 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua voittomarginaalijärjestelmää, ja toisaalta vedota niissä tapauksissa, joissa arvonlisäveron vähennysoikeus on suljettu pois direktiivin 322 artiklan b alakohdan perusteella, oikeuteen saada vähentää aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksettu arvonlisävero, jos viimeksi mainittua säännöstä ei ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

(1) EUVL C 283, 28.8.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Liguria – Italia) – Amt Azienda Trasporti e Mobilità SpA ym. v. Atpl Liguria – Agenzia regionale per il trasporto pubblico locale SpA ja Regione Liguria

(Asia C-328/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Julkiset hankinnat - Muutoksenhakumenettelyt - Direktiivi 89/665/ETY - 1 artiklan 3 kohta - Direktiivi 92/13/ETY - 1 artiklan 3 kohta - Muutoksenhakuoikeus, jonka edellytyksenä on se, että muutoksenhakija on tehnyt tarjouksen hankintamenettelyn yhteydessä))

(2019/C 35/06)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale amministrativo regionale per la Liguria

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Amt Azienda Trasporti e Mobilità SpA, Atc Esercizio SpA, Atp Esercizio Srl, Riviera Trasporti SpA ja Tpl Linea Srl

Vastaajat: Atpl Liguria – Agenzia regionale per il trasporto pubblico locale SpA ja Regione Liguria

Tuomiolauselma

Sekä julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665, sellaisena kuin se on muutettuna 11.12.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY, 1 artiklan 3 kohtaa että vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25.2.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan talouden toimijat eivät voi hakea muutosta hankintaviranomaisen päätöksiin, jotka liittyvät tarjouspyyntömenettelyyn, johon ne ovat päättäneet olla osallistumatta sillä perusteella, että tähän menettelyyn sovellettavan sääntelyn vuoksi oli erittäin epätodennäköistä, että ne valittaisiin kyseessä olevan sopimuksen sopimuspuoleksi.

Toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen asiana on kuitenkin arvioida yksityiskohtaisesti ja ottaen huomioon kaikki sen käsiteltävänä olevan asian asiayhteyden muodostavat merkitykselliset seikat, voiko tämän lainsäädännön konkreettinen soveltaminen vaikuttaa kyseessä olevien talouden toimijoiden oikeuteen saada tehokasta oikeussuojaa.

(1) EUVL C 309, 18.9.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana Alcohol Countermeasure Systems (International) Inc. ja muuna osapuolena Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

(Asia C-340/17 P) (1)

((Muutoksenhaku - EU-tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 207/2009 - Mitättömyysmenettely - Mitättömäksi julistaminen aikaisemman Yhdistyneen kuningaskunnan tavaramerkin perusteella - Tosiasiallinen käyttö - Näyttö - Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamista koskevan menettelyn vaikutukset unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevaan asiaan ja riidanalaisen päätöksen lainmukaisuuteen - Vaikutuksettomuus))

(2019/C 35/07)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Alcohol Countermeasure Systems (International) Inc. (edustajat: E. Baud ja P. Marchiset)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamieht: D. Botis ja S. Hanne)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: C. Brodie ja Z. Lavery, avustajanaan N. Saunders, barrister)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Alcohol Countermeasure Systems (International) Inc. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

3)	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 347, 16.10.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.11.2018 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta

(Asia C-506/17) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Kaatopaikat - Direktiivi 1999/31/EY - 14 artiklan b ja c alakohta - Lupa - Luvattomien kaatopaikkojen poistaminen käytöstä - Tarvittavien töiden hyväksyminen hyväksyttyä kaatopaikkaa koskevan kunnostussuunnitelman perusteella - Määrääminen siirtymäkaudesta suunnitelman toteuttamiseksi))

(2019/C 35/08)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi E. Sanfrutos Cano ja M. Žebre, sitten E. Sanfrutos Cano, B. Rous Demiri ja F. Thiran, ja lopuksi E. Sanfrutos Cano, B. Rous Demiri, F. Thiran ja C. Hermes)

Vastaaja: Slovenian tasavalta (asiamiehet: J. Morela ja N. Pintar Gosenca)

Tuomiolauselma

Slovenian tasavalta ei ole noudattanut kaatopaikoista 26.4.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY 14 artiklan b ja c alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin

—

kaatopaikkojen Dragonja, Dvori, Rakek-Pretržje, Bukovžlak-Cinkarna, Suhadole, Lokovica, Mislinjska Dobrava, Izola, Mozelj, Dolga Poljana, Dolga vas, Jelšane, Volče, Stara gora, Stara vas, Dogoše, Mala gora, Tuncovec-Steklarna, Tuncovec-OKP ja Bočna-Podhom, joille ei myönnetty direktiivin 1999/31 8 artiklassa tarkoitettua lupaa jatkaa toimintaansa, poistamiseksi käytöstä viimeistään 16.7.2009 kyseisen direktiivin 7 artiklan g alakohdassa ja 13 artiklassa edellytetyn mukaisesti, ja

—	kaatopaikan Ostri vrh saattamiseksi viimeistään 16.7.2009 vastaamaan direktiivissä 1999/31 asetettuja vaatimuksia, lukuun ottamatta sen liitteessä I olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

2)	Slovenian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 357, 23.10.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 29.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt Goslar v. baumgarten sports & more GmbH

(Asia C-548/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero - Ammattilaisjalkapalloilijoiden agentuurien verotus - Erissä tapahtuva ehdollinen maksu - Verotettava tapahtuma, verosaatavan syntyminen ja veron kerääminen))

(2019/C 35/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Finanzamt Goslar

Vastapuoli: baumgarten sports & more GmbH

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 63 artiklaa – tarkasteltuna yhdessä kyseisen direktiivin 64 artiklan 1 kohdan kanssa – on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen ammattilaisjalkapalloilijoiden välitystä koskevaan agentin palvelunsuoritukseen liittyvän verotettavan tapahtuman katsotaan toteutuvan ja verosaatavan syntyvän välityksen toteutuessa, kun välityspalvelu maksetaan erissä useiden vuosien aikana kyseisen välityksen jälkeen ja siihen liittyy tällöin ehtoja.

(1) EUVL C 437, 18.12.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Stuttgart (Saksa) on esittänyt 18.10.2018 – Interseroh Dienstleistungs GmbH v. SAA Sonderabfallagentur Baden-Württemberg GmbH

(Asia C-654/18)

(2019/C 35/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Stuttgart

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Interseroh Dienstleistungs GmbH

Vastaaja: SAA Sonderabfallagentur Baden-Württemberg GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (1) 3 artiklan 2 kohtaa,

jonka mukaan yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, joista säädetään 18 artiklassa, sovelletaan seuraavien hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoihin, mikäli siirrettävän jätteen määrä on yli 20 kg:

a)	liitteessä III tai IIIB luetellut jätteet;

kahden tai useamman liitteessä III luetellun jätteen seokset, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen liitteessä III olevaan jätenimikkeeseen, edellyttäen, että näiden jäteseosten koostumus ei heikennä niiden ympäristön kannalta hyväksyttävää hyödyntämistä ja että tällaiset seokset on 58 artiklan mukaisesti lueteltu liitteessä IIIA,

tulkittava siten, että paperi- ja kartonkijätteen seokset, jotka ovat koostumukseltaan sellaisia, että jätejakeet erikseen tarkasteltuina luokitellaan Baselin yleissopimuksen liitteen IX mukaisen nimikkeen B3020 kolmeen ensimmäiseen luetelmakohtaan, ja joissa on lisäksi enintään 10 prosenttia häiritseviä aineita, luokitellaan Baselin yleissopimuksen mukaiseen koodiin B3020 ja että niihin sovelletaan näin ollen 18 artiklan mukaisia yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia eikä niistä tarvitse tehdä 4 artiklan mukaista ilmoitusta?

Jos kysymykseen 1 vastataan kieltävästi:

Onko asetuksen (EY) N:o 1013/2006 3 artiklan 2 kohtaa,

a)	liitteessä III tai IIIB luetellut jätteet;

tulkittava siten, että paperi- ja kartonkijätteen seoksia, jotka ovat koostumukseltaan sellaisia, että jätejakeet erikseen tarkasteltuina luokitellaan Baselin yleissopimuksen liitteen IX mukaisen nimikkeen B3020 kolmeen ensimmäiseen luetelmakohtaan, ja joissa on lisäksi enintään 10 prosenttia häiritseviä aineita, ei luokitella liitteessä IIIA olevan 3 kohdan g alakohtaan eikä niihin näin ollen sovelleta 18 artiklan mukaisia tietojen antamista koskevia vaatimuksia vaan niistä on tehtävä 4 artiklan mukainen ilmoitus?

(1) Jätteiden siirrosta 14.6.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 (EUVL 2006, L 190, s. 1).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Instrucción n.o 4 de Badalona (Espanja) on esittänyt 22.10.2018 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on VW

(Asia C-659/18)

(2019/C 35/11)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de Instrucción n.o 4 de Badalona

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja erityisesti direktiivin 2013/48/EU (1) 3 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että epäillyn tai syytetyn oikeutta käyttää avustajaa voidaan perustellusti lykätä, jos hän ei saavu oikeuteen tuomioistuimen ensimmäisestä kutsusta ja jos epäillystä tai syytetystä on annettu kansallinen, eurooppalainen tai kansainvälinen pidätysmääräys, jolloin avustajan käyttämistä ja tämän osallistumista menettelyyn voidaan lykätä siihen asti, kunnes kyseinen pidätysmääräys pannaan täytäntöön ja epäilty tuodaan pakkokeinoin oikeuteen?

(1) Oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin 22.10.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU (EUVL 2013, L 294, s. 1).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Brescia (Italia) on esittänyt 31.10.2018 – JH v. KG

(Asia C-681/18)

(2019/C 35/12)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Brescia

Pääasian asianosaiset

Kantaja: JH

Vastaaja: KG

Ennakkoratkaisukysymys

Onko 19.11.2008 annetun direktiivin 2008/104/EY (1) 5 artiklan 5 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä asetuksen (decreto legislativo) nro 276/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (decreto legge) nro 34/2014, soveltamiselle, kun otetaan huomioon, ettei mainitussa säännöksessä a) rajoiteta saman työntekijän perättäisiä toimeksiantoja samassa käyttäjäyrityksessä; b) aseteta työvoiman määräajaksi tapahtuvan käyttöön asettamisen laillisuuden edellytykseksi teknisten, tuotannollisten, organisatoristen tai sijaisuuksiin liittyvien syiden osoittamista; ja c) aseteta tällaisen työsopimuksen laillisuuden edellytykseksi käyttäjäyrityksen tuotannollisten syiden tilapäisyyttä?

(1) Vuokratyöstä 19.11.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY (EUVL 2008, L 327, s. 9).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 5.11.2018 – OC ym. v. Banca d’Italia ym.

(Asia C-686/18)

(2019/C 35/13)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Kantajat: OC ym. Adusbef, Federconsumatori, PB ym. ja QA ym.

Vastaajat: Banca d’Italia, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Ministero dell’Economia e delle Finanze

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) 29 artikla, delegoidun asetuksen N:o 241/2014 (2) 10 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 17 artikla, kun huomioon otetaan myös 15.10.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (3) 6 artiklan 4 kohta, esteenä asetuksen (decreto-legge) nro 3/2015, sellaisena kuin se on muutettuna ja laiksi muunnettuna lailla nro 33/2015, 1 §:n (ja tällä hetkellä myös asetuksen (decreto legislativo) nro 72/2015 1 §:n 15 momentin, jolla on korvattu [pankki- ja luottotoimintaa koskevien lakien koonnoksen] 28 §:n 2 ter momentti ja jossa toistetaan aineellisilta osin asetuksen nro 3/2015, sellaisena kuin se on muunnettu laiksi muutoksin, joilla ei ole merkitystä tässä asiassa, 1 §:n 1 momentin a alakohta) kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään varoja koskeva raja, jonka ylittyessä banca popolare on velvollinen muuttumaan osakeyhtiöksi, ja jossa tämä raja vahvistetaan 8 miljardiksi euroksi? Ovatko edellä mainitut Euroopan unionin oikeuden arviointiperusteet lisäksi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa siinä tapauksessa, että banca popolare muuttuu osakeyhtiöksi, laitoksen sallitaan lykätä tai rajoittaa – myös rajoittamattomaksi ajaksi – osakkuudesta luopuvan osakkaan osakkeiden lunastamista?

Ovatko kilpailua sisämarkkinoilla ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat SEUT 3 artikla sekä SEUT 63 artikla ja sitä seuraavat artiklat esteenä asetuksen nro 3/2015, sellaisena kuin se on muutettuna ja laiksi muunnettuna lailla nro 33/2015, 1 §:n kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan pankkitoimintaa saadaan harjoittaa osuuskunnan muodossa vain tiettyyn varoja koskevaan rajaan saakka ja jossa laitos velvoitetaan muuttumaan osakeyhtiöksi edellä mainitun rajan ylittyessä?

Ovatko valtiontukea koskevat SEUT 107 artikla ja sitä seuraavat artiklat esteenä asetuksen nro 3/2015, sellaisena kuin se on muutettuna ja laiksi muunnettuna lailla nro 33/2015, 1 §:n (ja tällä hetkellä myös asetuksen nro 72/2015 1 §:n 15 momentin, jolla on korvattu [pankki- ja luottotoimintaa koskevien lakien koonnoksesta annetun asetuksen] 28 §:n 2 ter momentti ja jossa toistetaan aineellisilta osin asetuksen nro 3/2015, sellaisena kuin se on muunnettu laiksi muutoksin, joilla ei ole merkitystä tässä asiassa, 1 §:n 1 momentin a alakohta), kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan banca popolaren on muututtava osakeyhtiöksi tietyn varoja koskevan (8 miljardiksi euroksi vahvistetun) rajan ylittyessä ja jossa säädetään luopuvan jäsenen osuuden lunastamista koskevia rajoituksia yhtiömuotoa muuttaneen pankin mahdollisen selvitystilan estämiseksi?

Ovatko asetuksen (EU) N:o 575/2013 29 artikla ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 10 artikla yhdessä esteenä asetuksen nro 3/2015, sellaisena kuin se on muutettuna ja laiksi muunnettuna lailla nro 33/2015, 1 §:n kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, sellaisena kuin Corte costituzionale (perustuslakituomioistuin) on tulkinnut sitä tuomiossa nro 99/2018, kun tässä pykälässä sallitaan banca popolaren lykätä lunastamista rajoittamattoman ajan ja rajata sen koskemaan koko määrää tai osaa siitä?

Jos unionin tuomioistuin tulkinnassaan katsoo, että vastaajien puoltama tulkinta on yhteensoveltuva unionin säännöstön kanssa, sitä pyydetään arvioimaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 10 artiklan hyväksyttävyyttä unionin oikeuden kannalta niin, että se ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklan ja 17 artiklan (jossa määrätään seuraavaa: ”Jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan muutoin kuin yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuullisessa ajassa oikeudenmukainen korvaus omaisuuden menetyksestä. Omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun mukaan välttämätöntä.”) sekä myös perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan (jossa määrätään seuraavaa: ”Siltä osin kuin tämän perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuksessa. Tämä määräys ei estä unionia myöntämästä tätä laajempaa suojaa.”) ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön.

(1) Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (EUVL 2013, L 176, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla 7.1.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 241/2014 (EUVL 2014, L 74, s. 8).

(3) Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad voor Vreemdelingenbetwistingen (Belgia) on esittänyt 14.11.2018 – X v. Belgian valtio

(Asia C-706/18)

(2019/C 35/14)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad voor Vreemdelingenbetwistingen

Pääasian asianosaiset

Kantaja: X

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivi 2003/86/EY, (1) kun huomioon otetaan sen 3 artiklan 5 kohta sekä direktiivin tavoite, nimittäin perheenyhdistämisoikeuden käyttöedellytysten vahvistaminen, esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan kyseisen direktiivin 5 artiklan 4 kohtaa tulkitaan siten, että jos päätöstä ei tehdä säädetyn määräajan kuluessa, siitä seuraa, että kansallisten viranomaisten on viran puolesta annettava asianomaiselle oleskelulupa ilman että ensin todetaan, että kyseinen henkilö tosiasiallisesti täyttää edellytykset oleskelulle Belgiassa unionin oikeuden mukaisesti?

(1) Oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/86/EY (EUVL 2003, L 251, s. 1).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van Beroep te Gent (Belgia) on esittänyt 15.11.2018 – Procureur-generaal, muuna osapuolena X

(Asia C-717/18)

(2019/C 35/15)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hof van Beroep te Gent

Pääasian asianosainen

Hakija: Procureur-generaal

Muu osapuoli: X

Ennakkoratkaisukysymykset

Sallitaanko puitepäätöksen (1) 2 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetulla lailla saatettu osaksi Belgian lainsäädäntöä, että täytäntöönpanojäsenvaltion suorittamaa siinä säädetyn vähintään kolmen vuoden enimmäisrangaistusta koskevan kynnyksen arviointia varten vedotaan pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisajankohtana sovellettavaan rikoslakiin?

Sallitaanko puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetulla lailla saatettu osaksi Belgian lainsäädäntöä, että täytäntöönpanojäsenvaltion suorittamaa siinä säädetyn vähintään kolmen vuoden enimmäisrangaistusta koskevan kynnyksen arviointia varten vedotaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisajankohtana voimassa olevaan rikoslakiin, jossa rangaistusasteikkoa on ankaroitettu verrattuna tekojen ajankohtana pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa voimassa olleeseen rikoslakiin?

(1) Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS (EYVL 2002, L 190, s. 1).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 21.11.2018 – Cali Apartments SCI v. Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

(Asia C-724/18)

(2019/C 35/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Cali Apartments SCI

Vastapuolet: Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko 12.12.2006 annettua direktiiviä 2006/123/EY, (1) kun otetaan huomioon sen 1 ja 2 artiklassa määritelty tavoite ja soveltamisala, sovellettava kalustetun tilan, joka ei ole vuokranantajan vakituinen asunto, vuokraamiseen – mukaan lukien vuokraaminen, joka ei ole ammatinharjoittamista – asumiskäyttöön toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asu tilassa pysyvästi, vastiketta vastaan, erityisesti palveluntarjoajan ja palvelujen käsitteiden osalta?

Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, merkitseekö rakentamista ja asumista koskevan lain L. 631-7 §:ssä säädetyn kaltainen kansallinen lainsäädäntö direktiivin 2006/123 9–13 artiklassa tarkoitettua toimintaa koskevaa lupajärjestelmää vai pelkästään vaatimusta, johon sovelletaan 14 ja 15 artiklan säännöksiä?

Mikäli 12.12.2006 annetun direktiivin 2006/123/EY 9–13 artiklaa sovelletaan:

Onko tämän direktiivin 9 artiklan b alakohtaa tulkittava siten, että vuokra-asuntopulan torjumista koskeva tavoite on yleiseen etuun liittyvä pakottava syy, jolla voidaan perustella kansallinen toimenpide, jossa asetetaan tietyillä maantieteellisillä alueilla luvanvaraiseksi kalustetun tilan vuokraaminen asumiskäyttöön toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asu tilassa pysyvästi?

4)	Mikäli näin on, onko tällainen toimenpide oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun päämäärään nähden?

5)	Ovatko direktiivin 10 artiklan 2 kohdan d ja e alakohta esteenä sellaiselle kansalliselle toimenpiteelle, jolla asetetaan luvanvaraiseksi kalustetun tilan vuokraaminen asumiskäyttöön ”toistuvasti”, ”lyhytaikaisesti” ja ”tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asu tilassa pysyvästi”?

Ovatko direktiivin 10 artiklan 2 kohdan d–g alakohta esteenä lupajärjestelmälle, jonka mukaan luvan myöntämisedellytykset vahvistetaan kunnanvaltuuston päätöksellä ottamalla huomioon yhteiskuntaryhmien sekoittumisen tavoite erityisesti asuintilojen markkinoiden osalta sekä asuntopulan torjumisen tarve?

(1) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 22.11.2018 – HX v. Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

(Asia C-727/18)

(2019/C 35/17)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: HX

Vastapuolet: Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris

Ennakkoratkaisukysymykset

Mikäli 12.12.2006 annetun direktiivin 2006/123/EY 9–13 artiklaa sovelletaan:

4)	Mikäli näin on, onko tällainen toimenpide oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun päämäärään nähden?

5)	Ovatko direktiivin 10 artiklan 2 kohdan d ja e alakohta esteenä sellaiselle kansalliselle toimenpiteelle, jolla asetetaan luvanvaraiseksi kalustetun tilan vuokraaminen asumiskäyttöön ”toistuvasti”, ”lyhytaikaisesti” ja ”tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asu tilassa pysyvästi”?

(1) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/14

Valitus, jonka Portugalin tasavalta on tehnyt 27.11.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-463/16, Portugali v. komissio, 26.9.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-737/18 P)

(2019/C 35/18)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Valittaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, P. Barros da Costa, P. Estêvão ja J. Saraiva de Almeida)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

1.	Valituksenalainen tuomio on kumottava siltä osin kuin tässä tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi vaatimuksen 20.6.2016 tehdyn Euroopan komission päätöksen C(2016) 3753 (1) kumoamisesta.

2.	20.6.2016 tehty Euroopan komission päätös C(2016) 3753 on kumottava, sillä unionin tuomioistuimella on hallussaan tarvittavat tiedot voidakseen tutkia Portugalin tasavallan väitteiden pätevyyden.

3.	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Portugalin tasavalta vaatii, että valituksenalainen tuomio kumotaan ja tämän seurauksena riidanalainen päätös kumotaan seuraavien virheiden vuoksi:

Oikeudellinen virhe ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen – Asetuksen (EY) N:o 73/2009 (2) 24 artiklan ja asetuksen (EY) 1122/2009 (3) 54 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisen kappaleen ja 71 artiklan 1 kohdan rikkominen ja oikeudellisesta virheestä johtuva ilmeinen ristiriita valituksenalaisen tuomion 43 ja 44 kohdassa todetun kanssa, sikäli kuin todetessaan komission toisen perustelun pätemättömäksi unionin yleinen tuomioistuin olettaa, että Portugalin ehtojen noudattamisen valvontajärjestelmä oli tehokas, ja tällöin, kun unionin yleinen tuomioistuin totesi perustelun pätemättömäksi eikä kumonnut riidanalaista päätöstä, se teki ilmeisen oikeudellisen virheen ja esitti ristiriitaisen tuomion loukaten samalla myös oikeusvarmuuden periaatetta.

Oikeudellinen virhe, tuomion ristiriitaisuus ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen, sikäli kuin valituksenalaisen tuomion 41 kohdassa hyväksytään tukikelpoisuuden ja ehtojen noudattamisen selvä erottaminen toisistaan ja 46 ja 47 kohdassa todetaan ristiriitaisesti, että maanviljelijöille maksetun tuen kokonaismäärää on korjattava. Valituksenalaisen tuomion 43 kohdassa todetaan virheellisesti, että rahaston riski ei voi rajoittua tarkastusnäytteeseen, ja vahvistetaan komission korjaus, jota sovelletaan kustannuksen kokonaismäärään ja joka ei ole tavoiteltavaan päämäärään nähden asianmukainen eikä tarpeellinen, minkä vuoksi se on suhteellisuusperiaatteen vastainen. Tämä unionin yleisen tuomioistuimen kanta on SEU 5 artiklan, asetuksen N:o 1290/2005 (4) 31 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 1122/2009 50 artiklan 1 kohdan vastainen, joista ilmenee, että korjauskerrointa sovelletaan ainoastaan kustannusten siihen osaan, johon riski kohdistuu, eli 1 prosenttiin. Näin ollen valituksenalaisessa tuomiossa tehtiin ilmeinen oikeudellinen virhe ja esitettiin ristiriitaisia perusteluja, jolloin loukattiin oikeuden yleisperiaatteita ja rikottiin komission sisäisen asiakirjan AGRI-2005-64043 2 kohdan ensimmäisessä ja kuudennessa kappaleessa esitettyjä sääntöjä, kun niitä sovellettiin virheellisesti, sekä rikottiin komission sisäistä asiakirjaa DS/2010/29 VER ja loukattiin suhteellisuusperiaatetta.

(1) Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 20.6.2016 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1059 (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 3753), EUVL JO 2016, L 173, s. 59.

(2) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19.1.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, EUVL 2009, L 30, s. 16.

(3) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1122/2009, EUVL 2009, L 316, s. 65.

(4) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu asetus (EY) N:o 1290/2005, EUVL 2005, L 209, s. 1.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/15

Valitus, jonka Duferco Long Products SA on tehnyt 27.11.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-93/17, Duferco Long Products v. komissio, 18.9.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-738/18 P)

(2019/C 35/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Duferco Long Products SA (edustajat: J.-F. Bellis, R. Luff, M. Favart, Q. Declève, avocats)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että Euroopan unionin tuomioistuin

1.	kumoaa valituksenalaisen tuomion (T-93/17, EU:T:2018:558)

2.	kumoaa valtiontuista SA.33926 2013/C (ex 2013/NN, 2011/CP), jotka Belgia on myöntänyt Dufercolle, 20.1.2016 annetun komission päätöksen 1 artiklan f alakohdan ja 2 artiklan

3.	velvoittaa vastapuolen korvaamaan tässä menettelyssä ja unionin yleisen tuomioistuimen menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää valituksessaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se ei ole tutkinut kahta laskuvirhettä, jotka komissio teki arvioidessaan valtiontuista SA.33926 2013/C (ex 2013/NN, 2011/CP) 20.1.2016 annetun komission päätöksen mukaisen kuudennen toimenpiteen tasavertaisuutta (pari passu) ja soveltaessaan yksityistä markkinataloussijoittajaa koskevaa kriteeriä.

Valittaja esittää erityisesti, että

—	unionin yleinen tuomioistuin ei ole suorittanut asianmukaista tuomioistuinvalvontaa siitä, kuinka komissio on soveltanut yksityistä markkinataloussijoittajaa koskevaa kriteeriä

—	unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia ensisijaisesti kanneperustetta, joka liittyy komission tekemiin arviointivirheisiin tämän kuudennen toimenpiteen tasavertaisuuden (pari passu) tarkastelussa sen sijaan, että se katsoi parhaaksi tarkastella Belgian toimittamia asiakirjoja.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe v. komissio

(Asia T-545/11 RENV) (1)

((Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Asiakirjat, jotka koskevat tehoaineen glyfosaatti ensimmäistä markkinoille saattamista koskevaa lupaa - Tutustumisoikeuden osittainen epääminen - Kolmannen osapuolen taloudellisten etujen suojaan liittyvä poikkeus - Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohta - Ylivoimainen yleinen etu - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohta - Direktiivi 91/414/ETY))

(2019/C 35/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Stichting Greenpeace Nederland (Amsterdam, Alankomaat) ja Pesticide Action Network Europe (PAN Europe) (Bryssel, (Belgia) (edustajat: asianajajat B. Kloostra ja A. van den Biesen))

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Buchet, P. Ondrůšek ja L. Pignataro-Nolin)

Väliintulija, joka tukee kantajien vaatimuksia: Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: A. Falk, C. Meyer-Seitz ja H. Shev, L. Swedenborg ja F. Bergius)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja D. Klebs) , European Chemical Industry Council (Cefic) (Bryssel), Association européenne pour la protection des cultures (ECPA) (Bryssel) (edustajaT: asianajajat I. Antypas ja D. Waelbroeck), CropLife International AISBL (CLI) (Bryssel) (edustajaT: asianajajat R. Cana ja E. Mullier ja barrister D. Abrahams), CropLife America Inc. (Washington DC, Yhdysvallat), National Association of Manufacturers of the United States of America (NAM) (Washington DC) ja America Chemistry Council Inc. (ACC) (Washington DC) (edustajiat: aluksi asianajajat M. Abenhaïm ja K. Nordlander, sitten K. Nordlander ja solicitor M. Zdzieborska ja lopuksi K. Nordlander, M. Zdzieborska ja asianajaja Y.-A. Benizri) ja European Crop Care Association (ECCA) (Bryssel) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, jolla vaaditaan kumottavaksi komission 10.8.2011 antama päätös evätä oikeus tutustua Saksan liittotasavallan esittelevänä jäsenvaltiona kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (EYVL L 230, s. 1) mukaisesti tehoaineesta glyfosaatti laatiman arviointikertomusluonnoksen niteeseen 4

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Stichting Greenpeace Nederland ja Pesticide Action Network Europe (PAN Europe) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)	Ruotsin kuningaskunta ja Saksan liittotasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 355, 3.12.2011.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Liettua v. komissio

(Asia T-508/15) (1)

((EMOTR, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Liettualle aiheutuneet menot - Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 11 artiklan 1 kohta - Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artikla - Kaupallisen maatalouden harjoittamisen käsite - Yhteys osittaisen omavaraisviljelyn harjoittamisen käsitteeseen))

(2019/C 35/21)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Liettuan tasavalta (asiamiehet: D. Kriaučiūnas, M. Palionis, T. Lozoraitis, R. Krasuckaitė ja A. Petrauskaitė)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Aquilina ja J. Jokubauskaitė)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 22.6.2015 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1119 (EUVL 2015, L 182, s. 39) siltä osin kuin siinä määrätään Liettuan tasavaltaa koskevasta kiinteämääräisestä 5 prosentin rahoitusoikaisusta, jonka seurauksena varhaiseläkkeitä koskevan toimenpiteen perusteella 16.10.2010–15.10.2013 maksetusta rahoituksesta jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle 1 938 300,08 euron määrä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Liettuan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 371, 9.11.2015.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – HM v. komissio

(Asia T-587/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Palvelukseen ottaminen - Kilpailuilmoitus EPSO/AST-SC/03/15 - Arviointikokeisiin osallistumisen epääminen - Uudelleentarkastelua koskeva pyyntö - Kieltäytyminen toimittamasta tätä pyyntöä avoimen kilpailun valintalautakunnalle, koska se on esitetty liian myöhään - EPSOn ja kilpailun valintalautakunnan välinen toimivallanjako))

(2019/C 35/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: HM (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet T. Bohr ja G. Gattinara)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan yhtäältä Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) 17.8.2015 tekemä päätös, jolla se jätti käsittelemättä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön valintalautakunnan päätöksestä, jolla kantaja jätettiin hyväksymättä kilpailun EPSO/AST-SC/03/15-3 seuraavaan vaiheeseen, ja toisaalta valintalautakunnan tämän pyynnön hyväksymättä jättämisestä tekemä implisiittinen päätös

Tuomiolauselma

1)	Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) 17.8.2015 tekemä päätös, jossa se jätti käsittelemättä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön valintalautakunnan päätöksestä, jolla HM jätettiin hyväksymättä kilpailun EPSO/AST-SC/03/15-3 seuraavaan vaiheeseen, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 191, 30.5.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-17/16, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Brahma v. Euroopan unionin tuomioistuin

(Asia T-603/16) (1)

((Henkilöstö - Koeajalla olevat virkamiehet - Koeaika - Koeajan pidentäminen - Irtisanominen koeajan päättyessä - Henkilöstösääntöjen 34 artikla - Harkintavallan väärinkäyttö - Perusteluvelvollisuus - Henkilöstösääntöjen 25 artiklan 2 kohta - Oikeus tulla kuulluksi - Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta - Vastuu - Muotovaatimukset - Kanteen ja valituksen vastaavuutta koskeva sääntö - Tutkittavaksi ottaminen - Aineellinen vahinko - Henkinen kärsimys - Syy-yhteys))

(2019/C 35/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Zoher Brahma (Thionville, Ranska) (edustaja: asianajaja A. Tymen)

Vastaaja: Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: aluksi J. Inghelram ja L. Tonini Alabiso, sitten J. Inghelram ja Á. Almendros Manzano

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuvasta kannea, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan 17.7.2015 tehty päätös, jossa Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt olla vakinaistamatta kantajaa ja irtisanoa hänet 31.7.2015 alkaen, ja valituksia käsittelevän komitean 16.3.2016 tekemä päätös, jossa hylätään kantajan valitus 17.7.2015 tehdystä päätöksestä, ja toisaalta korvaamaan aineellinen vahinko ja henkinen kärsimys, joita kantajalle on väitetysti aiheutunut näistä päätöksistä

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin tuomioistuimen kirjaajan nimittävänä viranomaisena 17.7.2015 tekemä päätös, jossa Zoher Brahma koeajan päättyessä irtisanottiin 31.7.2015 alkaen, kumotaan.

2)	Valituksia käsittelevän komitean 16.3.2016 tekemä päätös, jossa hylättiin valitus Euroopan unionin tuomioistuimen kirjaajan nimittävänä viranomaisena 17.7.2015 tekemästä päätöksestä, jossa Zoher Brahma koeajan päättyessä irtisanottiin 31.7.2015 alkaen, kumotaan.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan unionin tuomioistuin velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 296, 16.8.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-33/16, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – PepsiCo v. EUIPO – Intersnack Group (Exxtra Deep)

(Asia T-82/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki Exxtra Deep - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)))

(2019/C 35/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PepsiCo, Inc. (New York, New York, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard ja J. Fuhrmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Rajh ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Intersnack Group GmbH & Co. KG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Lampel ja M. Pfaff)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.11.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 482/2016-4), joka koskee osapuolten PepsiCo ja Intersnack Group välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 24.11.2016 tekemä päätös (asia R 482/2016-4) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan PepsiCo, Inc:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Intersnack Group GmbH & Co. KG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 121, 18.4.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Buck-Chemie v. EUIPO – Henkel (WC-raikastin)

(Asia T-296/17) (1)

((Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää WC-raikastinta - Mitättömyysperuste - Yksilöllinen luonne - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artikla))

(2019/C 35/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Buck-Chemie GmbH (Herrenberg, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Schultze, J. Ossing, R.-D. Härer, C. Weber, H. Ranzinger, C. Brockmann ja C. Gehweiler)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Hanne)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Henkel AG & Co. KGaA (Düsseldorf, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Schmidt)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 8.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2113/2015-3), joka koskee osapuolten Buck-Chemie ja Henkel välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Buck-Chemie GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Henkel AG & Co. KGaA:n oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien EUIPO:n valituslautakunnan käsittelystä aiheutuneet välttämättömät kulut.

(1) EUVL C 239, 24.7.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Shenzhen Jiayz Photo Industrial v. EUIPO – Seven (SEVENOAK)

(Asia T-339/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin SEVENOAK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansainvälinen kuviomerkki 7seven - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2019/C 35/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Shenzhen Jiayz Photo Industrial Ltd (Shenzhen, Kiina) (edustaja: asianajaja M. de Arpe Tejero)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Lukošiūtė)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Seven SpA (Leinì, Italia) (edustaja: asianajaja L. Trevisan)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 23.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1326/2016-1), joka koskee osapuolten Seven ja Shenzhen Jiayz Photo Industrial välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 23.3.2017 tekemä päätös (asia R 1326/2016-1) kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kahdeksan kymmenesosaa Shenzhen Jiayz Photo Industrial Ltd:n oikeudenkäyntikuluista.

1)	Seven SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kymmenesosa Shenzhen Jiayz Photo Industrial Ltd:n oikeudenkäyntikuluista.

2)	Shenzhen Jiayz Photo Industrial Ltd vastaa kymmenesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 239, 24.7.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Fruit of the Loom v. EUIPO – Takko (FRUIT)

(Asia T-424/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki FRUIT - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan a alakohta) - Oikeusvoima - Asetuksen N:o 207/2009 65 artiklan 6 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 72 artiklan 6 kohta)))

(2019/C 35/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fruit of the Loom, Inc. (Bowling Green, Kentucky, Yhdysvallat) (edustajat: S. Malynicz, QC, ja solicitor V. Marsland)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Gája ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Takko Holding GmbH (Telgte, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 25.4.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2119/2016-4), joka koskee osapuolten Takko Holding ja Fruit of the Loom välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Fruit of the Loom, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 318, 25.9.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Bopp v. EUIPO (Tasasivuisen kahdeksankulmion kuva)

(Asia T-460/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sinistä kahdeksankulmaista kehystä esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyky - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 75 artikla (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 94 artikla)))

(2019/C 35/28)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Carsten Bopp (Glashütten, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Pröckl)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Söder ja D. Walicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.5.2018 tekemästä päätöksestä (asia R 1954/2016-4), joka koskee hakemusta sinistä kahdeksankulmaista kehystä esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Carsten Bopp velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 300, 11.9.2017.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/23

Kanne 19.11.2018 – Galletas Gullón v. EUIPO – Intercontinental Great Brands (gullón TWINS COOKIE SANDWICH)

(Asia T-677/18)

(2019/C 35/29)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Galletas Gullón, SA (Aguilar de Campoo, Espanja) (edustaja: asianajaja S. A. Martínez-Almeida y Alejos-Pita)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Intercontinental Great Brands LLC (East Hanover, New Jersey, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki gullón TWINS COOKIE SANDWICH – Rekisteröintihakemus nro 13 877 543

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 5.9.2018 asiassa R 2378/2017-2

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja, tarvittaessa, Intercontinental Great Brands LLC:n korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohtaa on rikottu.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/24

Kanne 20.11.2018 – ZV v. komissio

(Asia T-684/18)

(2019/C 35/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZV (edustaja: asianajaja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan komission päätökset, jotka on annettu tiedoksi 12.2.2018 päivätyllä kirjeellä ja joilla on hylätty kantajan hakemus apulaissovittelijan tehtävään ja nimitetty tehtävään muu hakija

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu harkintavallan ja menettelyn väärinkäyttöön. Kantaja väittää tältä osin, että avointa tehtävää koskevalla ilmoituksella COM/2017/1739 ei voitu varmistaa sitä, että valitulla ehdokkaalla on tosiasiassa avoimen tehtävän hoitamisen kannalta välttämätön koulutus ja kokemus. Kantaja toteaa lisäksi, ettei tehtävään valittu hakija täytä kaikkia edellytyksiä siltä osin kuin on kyse muun muassa sovittelukokemuksesta ja Euroopan unionin henkilöstösääntöihin liittyvästä hyvästä oikeudellisesta osaamisesta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu sovitteluelimen vahvistamista koskevan 4.3.2002 tehdyn komission päätöksen C(2002/601) rikkomiseen, koska päätöksen 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komission puheenjohtaja nimittää apulaissovittelijat sovittelijan ehdotuksesta, mutta siinä ei säädetä esivalintamenettelystä tai hyväksyttyjen ehdokkaiden luettelon laatimisesta. Nyt käsiteltävässä asiassa nimitysasioiden lausuntokomitea kuitenkin järjesti esivalintamenettelyn ja toimitti sovittelijalle luettelon kolmesta hyväksymästään ehdokkaasta. Tästä seuraa kantajan mukaan, ettei sovittelija ole tutkinut kaikkia ehdokkuuksia ja että hän on näin ollen mainitun säännöksen vastaisesti esittänyt komission puheenjohtajalle hyväksytyn ehdokkaan nimittämistä tehtävään.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin kanteen kohteena olevien päätösten osalta.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu avointa tehtävää koskevan ilmoituksen COM/2017/1739 rikkomiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen. Kantaja väittää tältä osin, että, toisin kuin hän itse, tehtävään valittu hakija ei täytä edellytyksiä, joita edellä mainitussa ilmoituksessa vaaditaan riidanalaisen tehtävän hoitamiseksi, eli muun muassa henkilöstösääntöjen ja virkamiehiin ja muihin toimenhaltijoihin sovellettavien säädösten hyvää tuntemusta ja kokemusta riitojenratkaisun alalla.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/25

Kanne 22.11.2018 – Sony Interactive Entertainment Europe v. EUIPO – Vieta Audio (Vita)

(Asia T-690/18)

(2019/C 35/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Sony Interactive Entertainment Europe Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: S. Malynicz, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Vieta Audio, SA (Barcelona, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Vita – EU-tavaramerkki N:o 9 993 361

EUIPO:ssa käyty menettely: Menettämismenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 10.9.2018 asiassa R 695/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n ja muun osapuolen valituslautakunnassa vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 72 artiklan 6 kohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/25

Kanne 22.11.2018 – KPN v. komissio

(Asia T-691/18)

(2019/C 35/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: KPN BV (Rotterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat P. van Ginneken ja G. Béquet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 30.5.2018 annetun komission päätöksen C(2018) 3569 final, jolla todetaan yrityskeskittymä, jolla Liberty Global plc aikoi hankkia yksinomaisen määräysvallan Ziggo NV:stä, sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (asia M.7000 – Liberty Global / Ziggo)

—	palauttamaan asian komissioon lisätutkimuksia varten sulautuma-asetuksen (1) 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisen virheen määrittäessään maksullisten Premium-urheilukanavien ja -elokuvakanavien markkinat

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä esittäneensä hallinnollisessa menettelyssä, että Ziggo Sport Totaal (jäljempänä ZST) on vähittäismarkkinoilla kilpailemista varten välttämätön televisio-, laajakaista- ja matkapuhelinpalvelujen jälleenmyyjille sekä yhden tai useamman näiden palvelujen paketeille. Komission suorittama markkinatutkimus väitetysti vahvisti tämän väittämän. Tästä seuraa, etteivät kaksi maksullista Premium-urheilukanavaa ZST ja FOX Sports ole korvattavissa keskenään.

—	Kantaja väittää edelleen komission kuitenkin todenneen, että maksullisten Premium-urheilukanavien eli ZST:n ja FOX Sportsin tarjonnalle ja hankinnalle tukkutasolla oli olemassa yhdet markkinat eikä markkinoita ollut tarpeen jakaa pienempiin osiin.

—	Kantajan mukaan nämä virheet markkinoiden määrittämisessä vaikuttivat komission suorittamiin lisätutkimuksiin ja lopulta päätelmään sallia keskittymä.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio ei perustellut riittävästi maksullisten Premium-urheilukanavien ja -elokuvakanavien markkinoiden määrittämistä

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että komission olettama siitä, että FOX Sports ja ZST kuuluvat samoille markkinoille, olisi edellyttänyt kattavaa selitystä, koska olettama on ristiriidassa komission markkinatutkimuksen kanssa, josta ilmeni, että ZST on välttämätön, sekä komission aikaisempien päätösten kanssa.

—	Kantaja väittää edelleen, ettei komissio perustellut maksullisten Premium-elokuvakanavien markkinoiden määrittämistä.

—	Kantajan mukaan nämä puutteet markkinoiden määrittämisen perusteluissa vaikuttivat komission suorittamiin lisätutkimuksiin ja lopulta päätelmään sallia keskittymä.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisen virheen arvioidessaan mahdollisuutta sulkea ZST:n markkinat sekä sitä, mitkä tämän vaikutukset ovat ZST:n tarjonnalle ja hankinnalle tukkumarkkinoilla

—	Kantaja väittää tässä yhteydessä, että keskittymän johdosta keskittymän osapuolten markkinavoima ZST:n markkinoilla laajeni koko Alankomaiden alueelle.

—	Kantaja väittää edelleen, että mikäli keskittymän osapuolet kieltäytyvät antamasta kolmannelle taholle pääsyä ZST:hen (taloudellisesti kannattavin ehdoin), ne pystyvät sulkemaan ZST:n markkinat vaihdannan myöhemmän vaiheen kilpailijoiltaan.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan komissio ei riittävästi perustellut arviotaan mahdollisuudesta sulkea ZST;n markkinat eikä siitä, mitkä tämän vaikutukset ovat ZST:n tarjonnalle ja hankinnalle tukkumarkkinoilla

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että komissio sivuutti riidanalaisen päätöksen jaksossa 5.1.2.1 olevan markkinoiden määritelmän perusteella väitteen ZST:n välttämättömyydestä, minkä vuoksi sen markkinat voidaan sulkea. Kantaja väittää sen väittämänsä perusteella, ettei riidanalaisessa päätöksessä ole määritelty markkinoita tai ne on määritelty virheellisesti, että komission arviointi perustuu virheelliseen lähtökohtaan.

—	Kantaja väittää edelleen, että komissio ei riittävästi perustellut arviotaan siitä, ettei keskittymän osapuolten ollut mahdollista sulkea ZST:n markkinoita, eikä siitä, mitkä tämän vaikutukset olivat.

Viides kanneperuste, jonka mukaan komissio teki ilmeisen virheen arvioidessaan mahdollisuutta sulkea HBO-sisällön markkinat

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että komissio arvioi virheellisesti puutteellisen markkinoiden määritelmän sekä virheellisten olettamien perusteella, ettei keskittymän osapuolilla ole merkittävää markkinavoimaa.

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan komissio ei riittävästi perustellut arvioita mahdollisuudesta sulkea HBO-sisällön markkinat

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että ilman luotettavaa määritelmää elokuvasisällön markkinoista komission arvio keskittymän vaikutuksista kyseisiin markkinoihin on automaattisesti riittämättömästi perusteltu.

(1) Yrityskeskittymien valvonnasta 20.1.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004 (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/27

Kanne 23.11.2018 – Montanari v. EUH

(Asia T-692/18)

(2019/C 35/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Marco Montanari (Reggio nell’Emilia, Italia) (edustajat: asianajajat A. Champetier ja S. Rodrigues)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen, jossa kantajalta evätään kokonaan tai osittain mahdollisuus saada tutustua alla mainittuun asiakirjaan

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne koskee Euroopan ulkosuhdehallinnon 24.10.2018 tekemää päätöstä, jolla kantajalta evättiin mahdollisuus saada tutustua 29.7.2017 laadittuun kertomukseen, joka laadittiin operaatioiden tuesta vastaavan yksikön päällikön toteuttaman sovittelun päätteeksi.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen 1049/2001, SEUT 15 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan rikkomiseen. Erityisesti kantaja väittää, että yleisön oikeus tutustua toimielimien asiakirjoihin on oikeudellinen periaate ja että epäämisen mahdollisuus on poikkeus. Asetuksen 1049/2001 4 artiklassa säädetyillä poikkeuksilla, joihin Euroopan ulkosuhdehallinto on vedonnut, ei kuitenkaan voida perustella päätöstä evätä oikeus tutustua asiakirjoihin, koska edellä mainitussa artiklassa asetetut edellytykset eivät täyty.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen siltä osin kuin riidanalaisia päätöksiä ei ole perusteltu tai niiden perustelut ovat riittämättömät.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/28

Kanne 27.11.2018 – ZY v. komissio

(Asia T-693/18)

(2019/C 35/34)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: ZY (edustajat: asianajajat N. Voß ja D. Fouquet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan valtiontuesta SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN) 28.5.2018 annetun vastaajan päätöksen C(2018) 3166 kokonaisuudessaan vuosien 2012 ja 2013 osalta

—

toissijaisesti kumoamaan valtiontuesta SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN) 28.5.2018 annetun vastaajan päätöksen C(2018) 3166 siltä osin kuin sen mukaan vuosien 2012 ja 2013 osalta suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 7 000 käyttötuntia, on maksettava takaisin 20 prosentin, suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 75 000 käyttötuntia, on maksettava takaisin 15 prosentin, ja suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 8 000 käyttötuntia, 10 prosentin ylittävä osuus julkaistuista verkkomaksuista

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asianajo- ja matkakulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraaviin kanneperusteisiin.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu virheelliseen toteamukseen siitä, että kyse on SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta

Kantaja väittää ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä, että vastaaja on katsonut riidanalaista vapauttamista verkkomaksusta koskevassa arvioinnissaan oikeudellisesti virheellisellä tavalla, että kyse on valtion varojen käytöstä.

Valikoivuutta arvioitaessa viitejärjestelmä on lisäksi määritetty virheellisesti ja puutteellisesti.

Toinen kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen

Kantaja väittää toisen kanneperusteen yhteydessä, että vastaajan päätöksellä on asetettu takaisinmaksuvelvollisuus vain sellaisille suurille sähkönkuluttajille, jotka on vapautettu vuosien 2012 ja 2013 osalta kokonaisuudessaan verkkomaksuista. Tämän johdosta kyseisiä suuria sähkönkuluttajia on kohdeltu eri tavalla ja ne on asetettu perusteettomasti epäedullisempaan asemaan suhteessa sellaisiin suuriin sähkönkuluttajiin, jotka ovat hyötyneet saman ajanjakson osalta kiinteämääräisistä verkkomaksua koskevista alennuksista ja joille ei ole asetettu takaisinmaksuvelvollisuutta.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen Kantaja väittää kolmannen kanneperusteen yhteydessä, että kantaja on yksittäisen tilanteensa vuoksi voinut luottaa siihen, että siihen sovelletaan edelleen erityisverkkomaksuja.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/29

Kanne 17.11.2018 – DEI v. komissio

(Asia T-694/18)

(2019/C 35/35)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Dimosia Epicheirisi Ilektrismou AE (DEI) (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat E. Bourtzalas, A. Iliadou ja Ch. Synodinos)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa 30.7.2018 asiassa SA. 51052 annetun komission päätöksen nro C(2018)4947 final siltä osin kuin komissio on siinä päättänyt olla riitauttamatta Kreikan ilmoittamaa tukijärjestelmää Metavatiko Michanismo Apozimiosis Evelixiasille (Neos MMAE), koska se on katsonut, että järjestelmä soveltuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille; ja

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan DEI:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riitautettua päätöstä rasittaa ilmeinen virhe, johon on syyllistytty oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen arvioinnissa, minkä lisäksi päätöksellä loukataan olennaisia menettelyvaatimuksia SEUT 108 artiklan 2 kohdan tulkinnan ja soveltamisen osalta, sillä komissio ei ole aloittanut vireille virallista tutkintamenettelyä.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riitautettua päätöstä rasittaa ilmeinen virhe, johon on syyllistytty oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen arvioinnissa, kun päätöksessä todetaan, että uusi Metavatiko Michanismo Apozimiosis Evelixias noudattaa valtiontukia ympäristön ja energia-alan hyväksi vuosina 2014–2020 koskevia arviointiperusteita, kun tukien soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitu SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja täyttävät soveltuvuutta, suhteellisuutta, tarpeellisuutta, kannustavuutta ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten osalta vältettävyyttä koskevat arviointiperusteet.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/30

Kanne 26.11.2018 – C.R.D.O.P. ”Jamón de Teruel/Paleta de Teruel” v. EUIPO – Airesano Foods (AIRESANO BLACK El ibérico de Teruel)

(Asia T-696/18)

(2019/C 35/36)

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida ”Jamón de Teruel/Paleta de Teruel” (Teruel, Espanja) (edustaja: asianajaja F. Pérez Álvarez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Airesano Foods, SL (La Puebla de Valverde, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki AIRESANO BLACK El ibérico de Teruel – Rekisteröintihakemus nro 15 240 005

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2018 asiassa R 88/2018-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa on rikottu.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/30

Kanne 28.11.2018 – Wacker Chemie v. komissio

(Asia T-704/18)

(2019/C 35/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Wacker Chemie AG (München, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Kachel ja D. Fouquet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

—	toissijaisesti kumoamaan valtiontuesta SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN) 28.5.2018 annetun vastaajan päätöksen C(2018) 3166 kokonaisuudessaan vuosien 2012 ja 2013 osalta

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asianajo- ja matkakulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-693/18, ZY vastaan komissio, esitetyt perusteet ja perustelut.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/31

Kanne 28.11.2018 – Air Liquide Industriegase v. komissio

(Asia T-705/18)

(2019/C 35/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Air Liquide Industriegase GmbH & Co. KG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Kachel ja D. Fouquet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan valtiontuesta SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN) 28.5.2018 annetun vastaajan päätöksen C(2018) 3166 kokonaisuudessaan vuosien 2012 ja 2013 osalta

—

toissijaisesti kumoamaan valtiontuesta SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN) 28.5.2018 annetun vastaajan päätöksen C(2018) 3166 siltä osin kuin sen mukaan vuosien 2012 ja 2013 osalta suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 7 000 käyttötuntia, on maksettava takaisin 20 prosentin, suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 7 5000 käyttötuntia, on maksettava takaisin 15 prosentin, ja suurten sähkönkuluttajien, joiden vuosittainen energiankulutus on vähintään 8 000 käyttötuntia, 10 prosentin ylittävä osuus julkaistuista verkkomaksuista

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asianajo- ja matkakulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat tai samankaltaiset kuin asiassa T-693/18, ZY vastaan komissio, esitetyt perusteet ja perustelut.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/32

Kanne 28.11.2018 – Air Liquide Deutschland v. komissio

(Asia T-706/18)

(2019/C 35/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Air Liquide Deutschland GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Kachel ja D. Fouquet)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan kokonaisuudessaan 28.5.2018 tehdyn komission päätöksen SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN), viitenumero C(2018) 3166, vuosien 2012 ja 2013 osalta.

—

toissijaisesti kumoamaan 28.5.2018 tehdyn komission päätöksen SA.34045 (2013/C) (ex 2012/NN), viitenumero C(2018) 3166, siltä osin kuin siinä määrätään vuosien 2012 ja 2013 osalta, että kuluttajille, joiden energiankulutus on vähintään 7 000 käyttötuntia vuodessa, palautetaan yli 20 prosenttia, kuluttajille, joiden energiankulutus on vähintään 7 500 käyttötuntia vuodessa, palautetaan yli 15 prosenttia ja kuluttajille, joiden energiankulutus on vähintään 8 000 käyttötuntia vuodessa, palautetaan yli 10 prosenttia julkaistuista verkkomaksuista;

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan luettuna edustus- ja matkakulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, jotka ovat pääosin samoja tai samankaltaisia kuin kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-693/18, ZY v. komissio.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/32

Kanne 27.11.2018 – Wyld v. EUIPO – Kaufland Warenhandel (wyld)

(Asia T-711/18)

(2019/C 35/40)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Wyld GmbH (München, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Douglas)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Kaufland Warenhandel GmbH & Co. KG (Neckarsulm, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin wyld rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 14 525 562

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 24.9.2018 asiassa R 2621/2017-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja hyväksyy EU-tavaramerkkiä ”wyld” koskevan rekisteröintihakemuksen nro 14 525 562 siltä osin kuin se on hylätty

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

28.1.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/34

Oikaisu virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon asiassa T-603/18

( Euroopan unionin virallinen lehti C 436, 3. joulukuuta 2018 )

(2019/C 35/41)

Virallisessa lehdessä asiassa T-603/18, ZE v. parlamentti, julkaistu tiedonanto oikaistaan seuraavasti:

”Kanne 9.10.2018 – ZE v. parlamentti

(Asia T-603/18)

()

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: ZE (edustaja: asianajaja P. Giatagantzidis)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa Euroopan parlamentin pääsihteerin 25.9.2018 tekemän päätöksen, jolla kantaja pidätettiin virantoimituksesta 31.10.2018 saakka, ja kaikki tähän päätökseen liittyvät toimet

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kantajan oikeutta tulla kuulluksi on loukattu ennen riidanalaisen ja tälle vastaisen päätöksen tekemistä.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua oikeutta hyvään hallintoon on loukattu, koska riidanalainen päätös tehtiin tietoja kalastelemalla.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan pääsihteeri loukkasi puolueettomuuden periaatetta, koska tämä sekä määräsi aloitettavaksi kantajaa koskeneen hallinnollisen tutkimuksen että teki riidanalaisen päätöksen.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan kantajan oikeutta yksityiselämän suojaan loukattiin ilmeisellä tavalla, koska häneltä evättiin pääsy hänen työpaikalleen ja hänen henkilökohtaisiin tietoihinsa.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan menettelyn aikana loukattiin syyttömyysolettamaa ja menettelyn salaisuutta, koska parlamentin johtavat virkamiehet antoivat lausuntoja lehdistölle.”

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 35

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 28. tammikuu 2019

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2019/C 35/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2019/C 35/02	Asia C-600/16 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana National Iranian Tanker Company ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto (Muutoksenhaku — Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistetut rajoittavat toimenpiteet — Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen — Luetteloon merkitsemisen kumoaminen unionin yleisessä tuomioistuimessa — Merkitseminen uudelleen luetteloon — Näyttö, jonka päiväys edeltää ensimmäistä luetteloon merkitsemistä — Ennen ensimmäistä luetteloon merkitsemistä tiedossa olleet tosiseikat — Oikeusvoima — Ulottuvuus — Oikeusvarmuus — Luottamuksensuoja — Tehokas oikeussuoja — Luetteloon merkitsemisen peruste, joka koskee logistista tukea Iranin hallitukselle — Ulottuvuus — Raakaöljyn kuljetustoiminta)	2
2019/C 35/03	Asia C-248/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana Bank Tejarat ja muuna osapuolena Euroopan unionin neuvosto (Muutoksenhaku — Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iranin islamilaiseen tasavaltaan kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet — Varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen — Unionin yleinen tuomioistuin kumoaa luetteloon merkitsemisen — Uudelleen merkitseminen luetteloon — Merkitsemisperuste, joka koskee taloudellista tukea Iranin hallitukselle ja osallistumista kiellettyjen tuotteiden ja teknologian hankintaan — Ulottuvuus — Öljy- ja kaasualan hankkeiden rahoittaminen — Näyttö, joka koskee ensimmäistä luetteloon merkitsemistä edeltänyttä ajankohtaa — Tosiseikat, jotka olivat tiedossa ennen ensimmäistä luetteloon merkitsemistä — SEUT 266 artikla — Oikeusvoima — Ulottuvuus — Tehokas oikeussuoja)	3
2019/C 35/04	Yhdistetyt asiat C-262/17, C-263/17 ja C-273/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia – Italia) – Solvay Chimica Italia SpA (C-262/17), Whirlpool Europe Srl ym. (C-263/17) ja Sol Gas Primari Srl (C-273/17) v. Sol Gas Primari Srl (Ennakkoratkaisupyyntö — Sähkön sisämarkkinat — Direktiivi 2009/72/EY — Jakeluverkot — 28 artikla — Suljetut jakeluverkot — Käsite — Poikkeukset — Rajat — 32 artiklan 1 kohta — Kolmannen osapuolen pääsy verkkoon — 15 artiklan 7 kohta ja 37 artiklan 6 kohdan b alakohta — Ajojärjestysmaksut)	3
2019/C 35/05	Asia C-264/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 29.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Münster – Saksa) – Harry Mensing v. Finanzamt Hamm (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 314 artikla — 316 artikla — 322 artikla — Taide-esineisiin sovellettavat erityisjärjestelmät — Voittomarginaalijärjestelmä — Verovelvolliset jälleenmyyjät — Tekijän tai tämän oikeudenomistajien suorittamat taide-esineiden luovutukset — Yhteisöliiketoimet — Tilanne, jossa kansalliset veroviranomaiset kieltäytyvät tunnustamasta verovelvolliselle oikeutta valita voittomarginaalijärjestelmän soveltaminen — Soveltamisedellytykset — Ostoihin sisältyvän veron vähennysoikeus — Taide-, keräily- tai antiikkiesineet)	4
2019/C 35/06	Asia C-328/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 28.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Liguria – Italia) – Amt Azienda Trasporti e Mobilità SpA ym. v. Atpl Liguria – Agenzia regionale per il trasporto pubblico locale SpA ja Regione Liguria (Ennakkoratkaisupyyntö — Julkiset hankinnat — Muutoksenhakumenettelyt — Direktiivi 89/665/ETY — 1 artiklan 3 kohta — Direktiivi 92/13/ETY — 1 artiklan 3 kohta — Muutoksenhakuoikeus, jonka edellytyksenä on se, että muutoksenhakija on tehnyt tarjouksen hankintamenettelyn yhteydessä)	5
2019/C 35/07	Asia C-340/17 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 29.11.2018 – Valittajana Alcohol Countermeasure Systems (International) Inc. ja muuna osapuolena Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (Muutoksenhaku — EU-tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 207/2009 — Mitättömyysmenettely — Mitättömäksi julistaminen aikaisemman Yhdistyneen kuningaskunnan tavaramerkin perusteella — Tosiasiallinen käyttö — Näyttö — Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamista koskevan menettelyn vaikutukset unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevaan asiaan ja riidanalaisen päätöksen lainmukaisuuteen — Vaikutuksettomuus)	6
2019/C 35/08	Asia C-506/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 28.11.2018 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Kaatopaikat — Direktiivi 1999/31/EY — 14 artiklan b ja c alakohta — Lupa — Luvattomien kaatopaikkojen poistaminen käytöstä — Tarvittavien töiden hyväksyminen hyväksyttyä kaatopaikkaa koskevan kunnostussuunnitelman perusteella — Määrääminen siirtymäkaudesta suunnitelman toteuttamiseksi)	6
2019/C 35/09	Asia C-548/17: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 29.11.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Finanzamt Goslar v. baumgarten sports & more GmbH (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero — Ammattilaisjalkapalloilijoiden agentuurien verotus — Erissä tapahtuva ehdollinen maksu — Verotettava tapahtuma, verosaatavan syntyminen ja veron kerääminen)	7
2019/C 35/10	Asia C-654/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Stuttgart (Saksa) on esittänyt 18.10.2018 – Interseroh Dienstleistungs GmbH v. SAA Sonderabfallagentur Baden-Württemberg GmbH	8
2019/C 35/11	Asia C-659/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Instrucción n.o 4 de Badalona (Espanja) on esittänyt 22.10.2018 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on VW	9
2019/C 35/12	Asia C-681/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Brescia (Italia) on esittänyt 31.10.2018 – JH v. KG	9
2019/C 35/13	Asia C-686/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 5.11.2018 – OC ym. v. Banca d’Italia ym.	10
2019/C 35/14	Asia C-706/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad voor Vreemdelingenbetwistingen (Belgia) on esittänyt 14.11.2018 – X v. Belgian valtio	11
2019/C 35/15	Asia C-717/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hof van Beroep te Gent (Belgia) on esittänyt 15.11.2018 – Procureur-generaal, muuna osapuolena X	12
2019/C 35/16	Asia C-724/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 21.11.2018 – Cali Apartments SCI v. Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris	12
2019/C 35/17	Asia C-727/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 22.11.2018 – HX v. Procureur général près la Cour d’appel de Paris ja Ville de Paris	13
2019/C 35/18	Asia C-737/18 P: Valitus, jonka Portugalin tasavalta on tehnyt 27.11.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-463/16, Portugali v. komissio, 26.9.2018 antamasta tuomiosta	14
2019/C 35/19	Asia C-738/18 P: Valitus, jonka Duferco Long Products SA on tehnyt 27.11.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-93/17, Duferco Long Products v. komissio, 18.9.2018 antamasta tuomiosta	15
	Unionin yleinen tuomioistuin
2019/C 35/20	Asia T-545/11 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Stichting Greenpeace Nederland ja PAN Europe v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Asiakirjat, jotka koskevat tehoaineen glyfosaatti ensimmäistä markkinoille saattamista koskevaa lupaa — Tutustumisoikeuden osittainen epääminen — Kolmannen osapuolen taloudellisten etujen suojaan liittyvä poikkeus — Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohta — Ylivoimainen yleinen etu — Asetus (EY) N:o 1367/2006 — Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohta — Direktiivi 91/414/ETY)	17
2019/C 35/21	Asia T-508/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Liettua v. komissio (EMOTR, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto — Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot — Liettualle aiheutuneet menot — Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 11 artiklan 1 kohta — Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artikla — Kaupallisen maatalouden harjoittamisen käsite — Yhteys osittaisen omavaraisviljelyn harjoittamisen käsitteeseen)	18
2019/C 35/22	Asia T-587/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – HM v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Palvelukseen ottaminen — Kilpailuilmoitus EPSO/AST-SC/03/15 — Arviointikokeisiin osallistumisen epääminen — Uudelleentarkastelua koskeva pyyntö — Kieltäytyminen toimittamasta tätä pyyntöä avoimen kilpailun valintalautakunnalle, koska se on esitetty liian myöhään — EPSOn ja kilpailun valintalautakunnan välinen toimivallanjako)	18
2019/C 35/23	Asia T-603/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Brahma v. Euroopan unionin tuomioistuin (Henkilöstö — Koeajalla olevat virkamiehet — Koeaika — Koeajan pidentäminen — Irtisanominen koeajan päättyessä — Henkilöstösääntöjen 34 artikla — Harkintavallan väärinkäyttö — Perusteluvelvollisuus — Henkilöstösääntöjen 25 artiklan 2 kohta — Oikeus tulla kuulluksi — Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta — Vastuu — Muotovaatimukset — Kanteen ja valituksen vastaavuutta koskeva sääntö — Tutkittavaksi ottaminen — Aineellinen vahinko — Henkinen kärsimys — Syy-yhteys)	19
2019/C 35/24	Asia T-82/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – PepsiCo v. EUIPO – Intersnack Group (Exxtra Deep) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — EU-sanamerkki Exxtra Deep — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))	20
2019/C 35/25	Asia T-296/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Buck-Chemie v. EUIPO – Henkel (WC-raikastin) (Yhteisömalli — Mitättömyysmenettely — Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää WC-raikastinta — Mitättömyysperuste — Yksilöllinen luonne — Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artikla)	21
2019/C 35/26	Asia T-339/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Shenzhen Jiayz Photo Industrial v. EUIPO – Seven (SEVENOAK) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin SEVENOAK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisempi kansainvälinen kuviomerkki 7seven — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	21
2019/C 35/27	Asia T-424/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.11.2018 – Fruit of the Loom v. EUIPO – Takko (FRUIT) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-sanamerkki FRUIT — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan a alakohta) — Oikeusvoima — Asetuksen N:o 207/2009 65 artiklan 6 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 72 artiklan 6 kohta))	22
2019/C 35/28	Asia T-460/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.11.2018 – Bopp v. EUIPO (Tasasivuisen kahdeksankulmion kuva) (EU-tavaramerkki — Hakemus sinistä kahdeksankulmaista kehystä esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyky — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 75 artikla (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 94 artikla))	23
2019/C 35/29	Asia T-677/18: Kanne 19.11.2018 – Galletas Gullón v. EUIPO – Intercontinental Great Brands (gullón TWINS COOKIE SANDWICH)	23
2019/C 35/30	Asia T-684/18: Kanne 20.11.2018 – ZV v. komissio	24
2019/C 35/31	Asia T-690/18: Kanne 22.11.2018 – Sony Interactive Entertainment Europe v. EUIPO – Vieta Audio (Vita)	25
2019/C 35/32	Asia T-691/18: Kanne 22.11.2018 – KPN v. komissio	25
2019/C 35/33	Asia T-692/18: Kanne 23.11.2018 – Montanari v. EUH	27
2019/C 35/34	Asia T-693/18: Kanne 27.11.2018 – ZY v. komissio	28
2019/C 35/35	Asia T-694/18: Kanne 17.11.2018 – DEI v. komissio	29
2019/C 35/36	Asia T-696/18: Kanne 26.11.2018 – C.R.D.O.P. Jamón de Teruel/Paleta de Teruel v. EUIPO – Airesano Foods (AIRESANO BLACK El ibérico de Teruel)	30
2019/C 35/37	Asia T-704/18: Kanne 28.11.2018 – Wacker Chemie v. komissio	30
2019/C 35/38	Asia T-705/18: Kanne 28.11.2018 – Air Liquide Industriegase v. komissio	31
2019/C 35/39	Asia T-706/18: Kanne 28.11.2018 – Air Liquide Deutschland v. komissio	32
2019/C 35/40	Asia T-711/18: Kanne 27.11.2018 – Wyld v. EUIPO – Kaufland Warenhandel (wyld)	32

	Oikaisuja
2019/C 35/41	Oikaisu virallisessa lehdessä julkaistuun tiedonantoon asiassa T-603/18 ( EUVL C 436, 3.12.2018 )	34