NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2018,

yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa

(2018/C 466/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan.

(2)

SEUT-sopimuksen 168 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa kyseisessä artiklassa mainittuihin tarkoituksiin kansanterveyden parantamiseksi suosituksia, jotka koskevat erityisesti laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjuntaa sekä vakavien rajatylittävien terveysuhkien seurantaa, niistä hälyttämistä ja niiden torjumista. Rokotuksilla ehkäistävissä olevat taudit katsotaan laajalle levinneiksi vaarallisiksi sairauksiksi.

(3)	Rokottaminen on yksi tehokkaimmista ja kannattavimmista 1900-luvulla kehitetyistä kansanterveystoimista ja edelleen merkittävin tartuntatautien ennaltaehkäisykeino.

(4)

Vaikka rokotusohjelmat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien rajatylittävän luonteen ja kansallisten rokotusohjelmien yhteisten haasteiden vuoksi nykyistä paremmin koordinoiduista EU:n toimista ja toimintamalleista olisi hyötyä epidemioiden ja rajatylittävien sairauksien ehkäisemisessä tai niiden leviämisen rajoittamisessa.

(5)

Väärien tietojen nopea leviäminen sosiaalisen median ja äänekkäiden rokotuksia vastustavien aktivistien välityksellä on ruokkinut virheellisiä käsityksiä, jotka siirtävät yleisön kiinnostusta rokotusten yksilöllisistä ja kollektiivisista hyödyistä ja tartuntatautien aiheuttamista riskeistä kasvavaan epäluottamukseen ja todistamattomien haittavaikutusten pelkoon. Tarvitaan toimia, joilla voidaan tehostaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa, ymmärtää heidän vilpittömiä, rokotuksia koskevia huolenaiheitaan tai epäilyksiään ja käsitellä näitä kysymyksiä asianmukaisesti yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

(6)	Terveydenhuoltoalan työntekijöillä on keskeinen rooli pyrittäessä paremman rokotuskattavuuden tavoitteeseen. Heidän toimintansa tukemiseksi heille olisi tarjottava mahdollisuuksia rokotuksia koskevaan jatkokoulutukseen kansallisten suositusten mukaisesti.

(7)	Tapauksiin, joissa terveydenhuoltoalan työntekijöiden rokotuskattavuus katsotaan riittämättömäksi kansallisiin suosituksiin nähden, olisi puututtava kyseisten työntekijöiden ja heidän potilaidensa suojelemiseksi.

(8)	Jäsenvaltioiden rokotusohjelmien väliset erot suositusten, käytettävien rokotetyyppien, annettavien annosten määrän ja ajoituksen suhteen lisäävät riskiä siitä, että kansalaisilta, erityisesti lapsilta, jää jokin rokotus puuttumaan heidän muuttaessaan jäsenvaltiosta toiseen.

(9)

Tarve tuoda rokotuspalvelut lähemmäksi kansalaisia edellyttää päättäväisiä toimia yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten tavoittamiseksi erityisesti yhteisöperustaisten rokotusten tarjoajien avulla. Euroopan rakennerahastot, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), tarjoavat jäsenvaltioille huomattavia mahdollisuuksia tehostaa terveydenhuoltoalan työntekijöille annettavaa rokotteisiin liittyvää koulutusta ja vahvistaa terveydenhuoltoinfrastruktuurien valmiuksia rokotusten alalla.

(10)

Väestörakenteen muutokset, ihmisten liikkuvuus, ilmastonmuutos ja immuniteetin heikkeneminen edistävät osaltaan rokotuksilla estettävissä olevien tautien epidemiologisia muutoksia, jotka edellyttävät lapsuusikää pidemmälle meneviä koko eliniän kattavia rokotusohjelmia. Tällä toimintatavalla pyritään varmistamaan riittävä elinikäinen suoja, ja se edistää terveellistä elämää ja terveenä ikääntymistä sekä terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä.

(11)

Rokotepulalla on suoria vaikutuksia kansallisten rokotusohjelmien toimittamiseen ja täytäntöönpanoon; jäsenvaltioissa esiintyy erilaisia rokotteiden toimituskatkoksia, EU:ssa oleva tuotantokapasiteetti on edelleen rajallinen ja rokotteiden jakamisessa yli rajojen on yhä ongelmia samalla kun koordinoidun ennakkosuunnittelun puute lisää kysynnän epävarmuutta. Tässä yhteydessä Euroopan unioni ja sen kansalaiset ovat edelleen haavoittuvia tartuntatautiepidemioiden puhjetessa.

(12)

Tarve edistää ripeästi uusien rokotteiden tutkimusta ja kehittämistä ja parantaa tai mukauttaa olemassa olevia rokotteita edellyttää innovatiivisia kumppanuuksia ja foorumeita, korkeatasoista asiantuntemusta ja vahvempia yhteyksiä eri tieteenalojen ja sektorien välillä sekä investointeja sosiaali- ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen, jotta voidaan ymmärtää paremmin rokotusvastaisten asenteiden kontekstisidonnaisia syitä.

(13)	Rokotuksista tehokkaana kansanterveyden edistäjänä annetuissa neuvoston päätelmissä (1) yksilöidään jo eräitä näistä keskeisistä haasteista ja etenemistavoista ja kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään yhteisiä toimia rokotuspolitiikkoja koskevien parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.

(14)	Lapsuusiän immunisaatiosta annetuissa neuvoston päätelmissä (2) kehotetaan nimenomaisesti tarkentamaan rokotusrekistereitä ja tietojärjestelmiä rokotusohjelmien seurannan parantamiseksi ja tietojenvaihdon helpottamiseksi rokotepalvelujen tarjoajien välillä.

(15)

Komission tiedonannossa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanosta (3) ja tiedonannossa sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmasta 2012–2020 (4) muistutetaan digitaalisen terveysstrategian merkityksestä ja tarpeesta asettaa etusijalle sähköisen terveydenhuollon ja massadataratkaisujen kehittäminen. Näitä aloitteita vahvistetaan komission tiedonannolla terveydenhuollon ja hoitopalvelujen digitalisaatiokehityksestä digitaalisilla sisämarkkinoilla (5), jotta varmistetaan nykyaikaiset ja kestävät terveydenhuollon mallit sekä kansalaisten ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden voimaannuttaminen.

(16)

Työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä annetussa direktiivissä 2000/54/EY (6) vahvistetaan vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelun varmistamiseksi, ja ne kattavat muun muassa tarpeen tarjota rokotuksia niille, joita ei ole jo rokotettu, ja HOSPEEMin ja EPSUn tekemän terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemistä terveydenhuoltoalalla koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta annetussa neuvoston direktiivissä 2010/32/EU (7) säädetään, että jos riskinarviointi osoittaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantuvan sen vuoksi, että he altistuvat sellaisille biologisille tekijöille, joihin on olemassa tehokkaita rokotteita, työntekijöille olisi tarjottava mahdollisuus rokotukseen.

(17)	Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös 1082/2013/EU (8) tarjoaa perustan rajat ylittävien vakavien terveysuhkien lääketieteellisten vastatoimien ennakkohankintaa koskevan vapaaehtoisen mekanismin perustamiselle.

(18)

Neuvoston päätelmissä Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista (9) hyväksytään universaalisuuden, hyvälaatuisen hoidon saannin, oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden periaatteet ja kaiken kattavat arvot, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa rokotuspalvelujen tasapuolinen saatavuus ikään, sosiaaliseen asemaan tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta kansallisten ja alueellisten rokotusohjelmien mukaisesti.

(19)

Asetuksella (EY) N:o 851/2004 (10) annetaan Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) tehtäväksi tukea tartuntatautien ehkäisyä ja valvontaa ja edistää rokotusohjelmia koskevien parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa. ECDC koordinoi lisäksi tietojen keräämistä, validointia, analysoimista ja levittämistä EU:n tasolla, myös rokotusstrategioista.

(20)

Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetulla direktiivillä 2001/83/EY (11) ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetulla asetuksella (EU) N:o 726/2004 (12) annetaan sääntelyviranomaisten tehtäväksi edistää ja suojella kansanterveyttä antamalla luvat turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden käyttöön ja arvioimalla jatkuvasti niiden hyöty- ja riskiprofiilia myyntiluvan myöntämisen jälkeen.

(21)

Komission Yhteinen terveys -toimintasuunnitelmalla (13) tuetaan EU:n jäsenvaltioita mikrobilääkeresistenssin torjunnassa, ja siinä kehotetaan luomaan yksinkertaisempia reittejä uusien bakteerilääkkeiden hyväksymiseksi ja tutkimaan ja kehittämään uusia rokotteita mikrobilääkeresistenssiin liittyviä patogeenejä vastaan.

(22)

Euroopan parlamentin 19 päivänä huhtikuuta 2018 hyväksymässä päätöslauselmassa rokotusvastaisuudesta ja rokotuskattavuuden laskusta Euroopassa (14) kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että terveydenhuollon työntekijät ovat riittävästi rokotettuja, ryhtymään tehokkaisiin toimiin väärien tietojen leviämisen estämiseksi sekä toteuttamaan toimenpiteitä lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi. Siinä myös kehotetaan komissiota helpottamaan yhtenäisempää rokotusaikataulua koko EU:ssa.

(23)

Valeuutisia ja verkossa olevaa disinformaatiota koskevalla komission toimintasuunnitelmalla pyritään edistämään EU:n tason strategian laatimista disinformaation levittämisen torjunnasta, ja komission tiedonannossa disinformaation torjunnasta (15) käsitellään verkkoalustojen muodostamia haasteita disinformaation levittämisen yhteydessä.

(24)

Komissio on tukenut nykyaikaisten ja keskeisten rokotteiden saatavuuden parantamista 77 köyhimmässä valtiossa Gavi-rokotusliittymän avulla siitä alkaen, kun se vuonna 2000 perustettiin. Vuoteen 2015 mennessä tukea oli annettu 83 miljoonaa euroa, jotka auttoivat antamaan täyden rokotussuojan 277 miljoonalle lapselle vuosina 2011–2015, ja vuosiksi 2016–2020 on luvattu vielä 200 miljoonaa euroa, joilla aiotaan rokottaa 300 miljoonaa lasta vuosina 2016–2020.

(25)

Vuoden 2012 Maailman terveyskokouksessa terveysministerit hyväksyivät globaalia rokotusohjelmaa koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään varmistamaan vuoteen 2020 mennessä, ettei kukaan jää ilman elintärkeää rokotussuojaa. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluekomitea hyväksyi vuonna 2014 Eurooppaa koskevan rokotusohjelman 2015–2020.

(26)

Kestävän kehityksen Agenda 3 -toimintaohjelman (16) tavoitteessa 3 – ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” – korostetaan rokotteiden merkitystä ihmisten suojelemisessa sairauksilta. Lisäksi EU ja sen jäsenvaltiot vahvistivat kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (17) sitoumuksensa suojella jokaisen ihmisen oikeutta parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen muun muassa avustamalla kohtuuhintaisten keskeisten lääkkeiden ja rokotteiden yleisen saatavuuden varmistamisessa.

(27)

Rokotuksia koskevassa yhteisessä toiminnassa, joka yhteisrahoitetaan unionin kolmannesta terveysalan toimintaohjelmasta (18) ja joka alkaa vuonna 2018, on tarkoitus keskittyä kansallisia rokotustoimia koskevien parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja sähköisten rokotustietojärjestelmien teknisten vaatimusten yksilöintiin, rokote-ennusteisiin, rokotteiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan priorisointiin ja tutkimukseen rokotusvastaisuuden torjumiseksi.

(28)

Tässä suosituksessa ehdotetuilla toimilla pyritään parantamaan kansanterveyden suojelua, vähentämään eroja jäsenvaltioiden välillä ja lisäämään rokotteiden toimitusvarmuutta sisämarkkinoilla. Ne täydentävät ja vahvistavat kansallisia politiikkoja ja toimia kaikissa jäsenvaltioissa, ja samalla niissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat rokotuspolitiikan, institutionaalisen rakenteen, alueellisten erojen ja terveydenhuollon valmiuksien suhteen.

(29)	Tämä suositus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen,

SUOSITTELEE JÄSENVALTIOILLE SEURAAVAA:

1.

Laaditaan ja toteutetaan tapauksen mukaan kansallisella ja/tai alueellisella tasolla rokotussuunnitelmia, joilla pyritään lisäämään rokotuskattavuutta, jotta saavutettaisiin WHO:n Eurooppaa koskevan rokotusalan toimintasuunnitelman päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Näihin suunnitelmiin voisi sisältyä määräyksiä kestävästä rahoituksesta ja rokotetoimituksista, koko eliniän kattavasta rokotusalan toimintamallista, valmiudesta vastata hätätilanteisiin sekä viestintä- ja tiedotustoimista.

2.

Pyritään saavuttamaan erityisesti tuhkarokon osalta vuoteen 2020 mennessä 95 prosentin rokotuskattavuus kohteena olevalle lapsiväestölle annettavilla kahdella rokoteannoksella ja poistamaan immunisaatiossa olevat puutteet kaikissa muissa ikäryhmissä tuhkarokon hävittämiseksi EU:sta.

3.

Otetaan käyttöön rokotusstatuksen rutiinitarkastukset ja säännölliset rokotusmahdollisuudet eri elämänvaiheissa perusterveydenhuoltojärjestelmän rutiinikäyntien sekä esimerkiksi (esi)koulun aloittamisen yhteydessä, työpaikoilla tai hoitolaitoksissa toteutettavien lisätoimenpiteiden avulla, kansallisten valmiuksien mukaisesti.

4.

Helpotetaan kansallisten ja/tai alueellisten rokotuspalvelujen saatavuutta seuraavin keinoin: a) yksinkertaistetaan ja laajennetaan mahdollisuuksia tarjota rokotuksia hyödyntäen yhteisöperustaisia rokotusten tarjoajia, ja b) varmistetaan haavoittuvimpiin ryhmiin, muun muassa sosiaalisesti syrjäytyneisiin ryhmiin kohdennetut tiedotustoimet rokotuskattavuudessa olevien erojen ja puutteiden poistamiseksi.

5.

Kannustetaan korkeakouluja ja asiaankuuluvia sidosryhmiä harkitsemaan rokotuksilla ehkäistävissä olevia tauteja, rokotusoppia ja immunisaatiota koskevan koulutuksen sisällyttämistä kansallisiin lääketieteellisiin opetussuunnitelmiin ja kaikkien sektorien terveydenhoitoalan työntekijöille suunnattuihin lääketieteellisiin täydennyskoulutusohjelmiin sekä tällaisen koulutuksen vahvistamista aina kun se on aiheellista, ja tehdään yhteistyötä näiden korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa niiden keskeisen roolin vahvistamiseksi parempaan rokotuskattavuuteen pyrittäessä. Hyödynnetään ESR:n ja EAKR:n tarjoamia mahdollisuuksia tukea terveydenhuoltoalan työntekijöille suunnattavaa rokotuksilla ehkäistävissä olevia tauteja, rokotusoppeja ja immunisaatiota koskevaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä ja vahvistaa kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltoinfrastruktuurien valmiuksia rokotusten alalla, mukaan lukien sähköiset rokotustietojärjestelmät.

6.

Lisätään tarvittaessa viestintä- ja valistustoimia rokotusten hyödyistä seuraavin keinoin: a) esitetään tieteellistä näyttöä maallikoille ymmärrettävässä muodossa, käyttäen tilanteen mukaan erilaisia strategioita väärien tietojen levittämisen torjumiseksi muun muassa digitaalisten välineiden ja kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa toteutettavien kumppanuuksien avulla; b) toimitaan yhdessä asiaankuuluvien toimijoiden, kuten terveydenhuoltoalan työntekijöiden, koulutusalan sidosryhmien, työmarkkinaosapuolien ja mielipidevaikuttajina toimivien tiedotusvälineiden kanssa, ja tarjotaan näille koulutusta välinpitämättömyyden torjumiseksi ja rokotuksia kohtaan tunnetun luottamuksen lisäämiseksi.

7.

Tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää terveydenhuollon toimintayksiköiden ja laitosten valmiuksia saada sähköisiä tietoja kansalaisten rokotusstatuksesta esimerkiksi sellaisen tietojärjestelmien avulla, jotka tarjoavat muistutustoimintoja, keräävät ajantasaisia tietoja kaikkien ikäryhmien rokotuskattavuudesta ja mahdollistavat tietojen yhdistelyn ja vaihdon eri terveydenhuoltojärjestelmien välillä.

8.

Lisätään tapauksen mukaan tukea rokotusten tutkimukselle ja kehittämiselle siten, että uusien tai parannettujen rokotteiden nopeaan kehittämiseen on käytettävissä riittävästi resursseja, ja helpotetaan rokotetutkimuksen hyödyntämistä vankemmin tietoon perustuvien kansallisten tai alueellisten rokotusohjelmien ja -politiikkojen aikaan saamiseksi.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI KOMISSION AIKOMUKSEEN TOTEUTTAA SEURAAVAT TOIMET TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA:

9.

Pyritään perustamaan eurooppalainen rokotustietojen jakamisjärjestelmä (EVIS), jota koordinoi ECDC ja jonka tarkoituksena on: a) yhdessä kansallisten kansanterveysviranomaisten kanssa i) tarkastella mahdollisuutta laatia vuoteen 2020 mennessä EU:n perusrokotusohjelmaa koskevat suuntaviivat, joissa otetaan huomioon tavanomaisia rokotuksia koskevat WHO:n suositukset ja joilla pyritään parantamaan kansallisten ohjelmien yhteensopivuutta ja edistämään tasa-arvoa unionin kansalaisten terveyden suojelussa, sekä mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteinen rokotuskortti; ii) vahvistaa kansallisten ja alueellisten rokotussuunnitelmien arvioinnin johdonmukaisuutta, avoimuutta ja menetelmiä jakamalla tieteellistä näyttöä ja välineitä kansallisten immunisaation teknisten neuvonantajien ryhmien tuella; iii) suunnitella EU:n menetelmiä ja tietovaatimuksia koskevia ohjeita, jotta rokotuskattavuutta voidaan seurata paremmin kaikissa ikäryhmissä ja myös terveydenhuoltoalan työntekijöiden keskuudessa yhteistyössä WHO:n kanssa, sekä kerätä tällaisia tietoja ja jakaa niitä EU:n tasolla; b) perustaa vuoteen 2019 mennessä Euroopan lääkeviraston tuella eurooppalainen rokotustietoportaali, joka tarjoaa verkossa objektiivista, avointa ja ajantasaista tietoa rokotteista ja niiden hyödyistä sekä turvallisuudesta ja lääketurvatoimintaprosessista; c) torjua verkossa olevia rokotuksiin liittyviä vääriä tietoja ja kehittää näyttöön perustuvia tietovälineitä ja ohjeita jäsenvaltioiden tukemiseksi rokotusvastaisuuteen reagoinnissa verkossa olevan disinformaation torjuntaa koskevan komission tiedonannon mukaisesti.

10.

Seurataan Euroopan lääkeviraston tuella ja yhteistyössä ECDC:n kanssa jatkuvasti rokotteiden ja rokotusten hyötyjä ja riskejä EU:n tasolla, myös markkinoille saattamisen jälkeisten valvontatutkimusten avulla.

11.

Pyritään kehittämään menetelmiä ja vahvistamaan valmiuksia rokotteiden ja rokotusohjelmien suhteellisen tehokkuuden arvioimiseksi.

12.

Vahvistetaan niiden direktiivissä 2000/54/EY ja neuvoston direktiivissä 2010/32/EU säädettyjen unionin sääntöjen tehokasta soveltamista, jotka koskevat työntekijöiden suojelemista vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä, ottaen huomioon kansallinen toimivalta, etenkin tukemalla terveydenhuoltoalan työntekijöiden jatkuvaa koulutusta, seuraamalla heidän rokotusstatustaan ja tarjoamalla tarvittaessa aktiivisesti rokotuksia, jotta varmistetaan potilaiden ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden turvallisuuden riittävä taso.

13.

Tarjotaan muun muassa eurooppalaisen kouluverkon avulla näyttöä ja tietoja, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia rokotusoppiin ja immunisaatioon liittyvien näkökohtien vahvistamiseksi niiden kansallisissa lääketieteellisissä opetussuunnitelmissa sekä jatkotutkintokoulutuksessa.

14.

Pyritään vahvistamaan rokotteiden tarjontaa ja vähentämään rokotepulan riskiä seuraavin keinoin: a) harkitaan rokotetarpeita ja tapauksen mukaan käytettävissä olevia varastoja koskevan eurooppalaisen virtuaalisen tietovaraston luomista, jotta helpotetaan vapaaehtoista tietojenvaihtoa keskeisten rokotteiden saatavilla olevista toimituksista, mahdollisista ylijäämistä ja maailmanlaajuisista vajauksista; b) harkitaan mallin kehittämistä mekanismista, jolla vaihdetaan rokotteita jäsenvaltioiden välillä epidemian puhjetessa ja parannetaan rokotteiden tarjonnan ja kysynnän välisiä yhteyksiä; c) tarkastellaan fyysisen rokotevaraston toteutettavuutta ja käynnistetään vuoropuhelu rokotteita valmistavien yritysten kanssa mekanismista, jolla helpotetaan rokotteiden varastointia ja saatavuutta epidemioiden puhjetessa ottaen huomioon keskeisten rokotteiden maailmanlaajuiset vajaukset; d) harkitaan yhdessä sidosryhmien ja erityisesti rokoteteollisuuden kanssa, jolla on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, mahdollisuuksia parantaa EU:n tuotantokapasiteettia varmistaen toimitusten jatkuvuus ja toimituslähteiden monipuolisuus; e) tutkitaan mahdollisuuksia rokotteiden ja antitoksiinien yhteishankintoihin pandemioiden, odottamattomien epidemioiden ja rokotteiden vähäisen kysynnän yhteydessä (pieni määrä tautitapauksia tai hyvin rajattu rokotettava populaatio); f) tuetaan EU:n virallisten lääkevalvontalaboratorioiden verkostoa ja sen työtä EU:n markkinoille saatettavien rokotteiden korkean laadun varmistamiseksi; g) seurataan myyntiluvan haltijoille asetetun lääkkeiden jatkuvaa saatavuutta koskevan velvoitteen noudattamista (direktiivin 2001/83/EY 81 artikla) ja tutkitaan keinoja parantaa kyseisen velvoitteen noudattamista; h) harkitaan kehittäjien, kansallisten poliittisten päättäjien ja sääntelyviranomaisten kanssa varhaisessa vaiheessa käytävän vuoropuhelun edistämistä – yhdessä Euroopan lääkeviraston kanssa – innovatiivisten rokotteiden hyväksymisen tukemiseksi myös uusia terveysuhkia varten.

15.

Lisätään EU:n ja kansallisen rokotteiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tuloksellisuutta ja tehokkuutta pyrkimällä a) vahvistamaan nykyisiä kumppanuuksia ja tutkimusinfrastruktuureja ja perustamaan uusia, muun muassa kliinisiä tutkimuksia varten; b) löytämään yksimielisyys väestön täyttämättömistä tarpeista ja rokotteita koskevista sovituista prioriteeteista, joita voidaan käyttää tulevien rokotetutkimuksen rahoitusohjelmien tietopohjana kansallisella ja EU:n tasolla, muun muassa hyödyntämällä CEPI-liittouman (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) ja maailmanlaajuisen tarttuviin tauteihin varautumista koskevan tutkimusyhteistyöaloitteen (GloPID-R) tarjoamia etuja; c) harkitsemaan investoimista sosiaali- ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen rokotevastaisuuden syistä väestön eri alaryhmissä ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden keskuudessa.

SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI SEURAAVIIN KOMISSION AIKOMUKSIIN:

16.

Tarkastellaan henkilöiden rajatylittävän liikkuvuuden EU:ssa aiheuttamaan riittämättömään rokotekattavuuteen liittyviä ongelmia ja tutkitaan vaihtoehtoja niihin puuttumiseksi muun muassa tarkastelemalla mahdollisuutta laatia EU:n kansalaisille yhteinen rokotuskortti/rokotuspassi (jossa otetaan huomioon mahdollisesti erilaiset kansalliset rokotusohjelmat ja) joka on yhteensopiva sähköisten rokotustietojärjestelmien kanssa ja joka tunnustetaan yli rajojen, ilman kansallisella tasolla tehtävää päällekkäistä työtä.

17.

Pyritään laatimaan säännöllisesti, esimerkiksi Terveydentila EU:ssa -prosessin yhteydessä raportti EU:ssa vallitsevasta luottamuksesta rokotuksiin, jotta voidaan seurata rokotuksia koskevia asenteita. Annetaan tämän raportin pohjalta ja asiaan liittyvä WHO:n tekemä työ huomioon ottaen ohjeita, joilla voidaan tukea jäsenvaltioita rokotevastaisuuden torjunnassa.

18.

Kutsutaan koolle rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä, jossa eurooppalaiset terveydenhuoltoalan työntekijäjärjestöt sekä alan opiskelijajärjestöt sitoutuisivat antamaan yleisölle paikkansapitävää tietoa, torjumaan myyttejä ja vaihtamaan parhaita käytänteitä.

19.

Vahvistetaan vuosittaisen Euroopan rokotusviikon vaikutusta isännöimällä yleistä tietoisuutta lisäävää EU:n aloitetta ja tukemalla jäsenvaltioiden omia toimia.

20.

Yksilöidään rokotusten saatavuuden esteet ja tuetaan toimia, joilla lisätään rokotusten saatavuutta epäedullisessa asemassa olevien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien keskuudessa, muun muassa tukemalla terveydenhuollon tukihenkilöitä ja ruohonjuuritason yhteisöverkostoja kansallisten suositusten mukaisesti.

21.

Laaditaan ohjeita kansallisten rokotustietojärjestelmien yhteentoimivuutta haittaavien oikeudellisten ja teknisten esteiden ratkaisemiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suojaa koskevat säännöt terveydenhuollon ja hoitopalvelujen digitalisaatiokehityksestä digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä kansalaisten voimaannuttamisesta ja terveemmän yhteiskunnan rakentamisesta annetun komission tiedonannon mukaisesti.

22.

Tuetaan edelleen tutkimusta ja kehittämistä EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien avulla turvallisten ja tehokkaiden uusien rokotteiden kehittämiseksi ja olemassa olevien rokotteiden optimoimiseksi.

23.

Vahvistetaan nykyisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden ja aloitteiden, kuten WHO:n ja sen rokotuksia käsittelevän strategisen neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän (SAGE), eurooppalaisen rokotusasiantuntijoiden teknisen neuvoa-antavan ryhmän (ETAGE), maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen ja -ohjelman prosessien (maailmanlaajuinen terveysturva-aloite, maailmanlaajuinen terveysturvaohjelma), Unicefin sekä Gavin, CEPIn, GloPID-R:n ja JPIAMR:n (mikrobilääkeresistenssiä koskeva yhteinen ohjelma-aloite) kaltaisten rahoitus- ja tutkimusaloitteiden, kanssa.

24.

Raportoidaan säännöllisesti tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä jäsenvaltioiden kanssa sovittujen indikaattorien ja muista merkityksellisistä lähteistä saatujen tietojen perusteella.

---

(1)  Neuvoston päätelmät rokotuksista tehokkaana kansanterveyden edistäjänä (2014/C 438/04) (EUVL C 438, 6.12.2014, s. 3).

(2)  Neuvoston päätelmät lapsuusiän immunisaatiosta: lapsuusiän immunisaation saavutukset ja haasteet Euroopassa sekä jatkotoimet (EUVL C 202, 8.7.2011, s. 4).

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi – Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille, COM(2017) 228.

(4)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2012–2020, COM(2012) 736.

(5)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen, COM(2018) 233.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21).

(7)  Neuvoston direktiivi 2010/32/EU, annettu 10 päivänä toukokuuta 2010, HOSPEEMin ja EPSUn laatiman terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemistä terveydenhuoltoalalla koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 134, 1.6.2010, s. 66).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).

(9)  Neuvoston päätelmät EU:n terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista (EUVL C 146, 22.6.2006, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1),

(13)  Komission tiedonanto: Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, COM(2017) 339.

(14)  Euroopan parlamentin päätöslauselma rokotusvastaisuudesta ja rokotuskattavuuden laskusta Euroopassa (Ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(15)  Komission tiedonanto: Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa, COM(2018) 236.

(16)  Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma 70/1: Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030.

(17)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma: Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).

EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2018,

Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden muuttamisesta

(2018/C 466/02)

EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 223 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (2), jäljempänä ’soveltamisohjeet’, 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti puhemiehistö voi indeksoida vuosittain korvattavien matka- ja oleskelukulujen sekä yleisen kulukorvauksen määrät enintään määrällä, joka vastaa Eurostatin julkaisemaa Euroopan unionin vuotuista inflaatiota edellisen vuoden lokakuussa.

(2)	Eurostatin 16. marraskuuta 2018 ilmoittama inflaatio Euroopan unionissa lokakuusta 2017 lokakuuhun 2018 oli 2,2 prosenttia. Inflaation huomioonottamiseksi mukautettuja uusia määriä olisi sovellettava 1. tammikuuta 2019 alkaen, ja soveltamisohjeita olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Soveltamisohjeiden 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti soveltamisohjeiden 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu jäsenten avustajista maksettavien kulujen enimmäismäärä indeksoidaan tarvittaessa vuosittain käyttäen perusteena tietoja, jotka on laadittu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (3) 65 artiklan mukaisesti.

(4)	Komissio on vahvistanut vuoden 2018 mukautusprosentin 1,7 prosentiksi. Tämän johdosta korvattavien avustajakulujen kuukausittainen enimmäismäärä olisi korotettava 24 943 euroon 1. päivästä heinäkuuta 2018.

(5)

(Vapaaehtoisen) lisäeläkerahaston tilien perusteella on tarpeen toteuttaa erinäisiä välttämättömiä toimia (vapaaehtoisen) lisäeläkerahaston kestävyyden parantamiseksi, sen kasvavan maksuvalmiusongelman käsittelemiseksi ja vakuutusmatemaattisen alijäämän sekä unionin veronmaksajille koituvien kielteisten seurausten vähentämiseksi.

(6)

Tätä varten ja eläkettä jo saavien edunsaajien hankittujen oikeuksien kunnioittamiseksi vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelmän sääntöjä niiden edunsaajien osalta, jotka eivät 1. tammikuuta mennessä täytä kaikkia ehtoja eläkkeen saamiseksi, olisi muutettava seuraavasti: (vapaaehtoisen) lisäeläkejärjestelmän edunsaajien eläkeikää olisi korotettava nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen ja olisi otettava käyttöön 5 prosentin maksu, joka pidätetään kaikista 1. tammikuuta 2019 jälkeen myönnettävistä eläkkeistä. Näistä toimenpiteistä katsotaan aiheutuvan mahdollisimman vähän haittaa asianomaisille henkilöille,

ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  Euroopan parlamentin päätös 2005/684/EY, Euratom, tehty 28. syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.).

(2)  Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tehty 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista (EUVL C 159, 13.7.2009, s. 1).

(3)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

Euron kurssi (1)

27. joulukuuta 2018

(2018/C 466/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1377
JPY	Japanin jeniä	126,14
DKK	Tanskan kruunua	7,4672
GBP	Englannin puntaa	0,90073
SEK	Ruotsin kruunua	10,2725
CHF	Sveitsin frangia	1,1279
ISK	Islannin kruunua	133,00
NOK	Norjan kruunua	9,9698
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,858
HUF	Unkarin forinttia	321,56
PLN	Puolan zlotya	4,2945
RON	Romanian leuta	4,6536
TRY	Turkin liiraa	6,0067
AUD	Australian dollaria	1,6161
CAD	Kanadan dollaria	1,5500
HKD	Hongkongin dollaria	8,9109
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6964
SGD	Singaporen dollaria	1,5617
KRW	Etelä-Korean wonia	1 276,84
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,5208
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8109
HRK	Kroatian kunaa	7,4125
IDR	Indonesian rupiaa	16 608,20
MYR	Malesian ringgitiä	4,7419
PHP	Filippiinien pesoa	59,991
RUB	Venäjän ruplaa	78,8767
THB	Thaimaan bahtia	37,026
BRL	Brasilian realia	4,4786
MXN	Meksikon pesoa	22,6283
INR	Intian rupiaa	79,9445

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön

(2018/C 466/04)

Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:

Korvataan sivulla 380 teksti”9406 00 Tehdasvalmisteiset rakennukset”seuraavasti:

---

(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(2)  EUVL C 76, 4.3.2015, s. 1.

Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista jokaiselle 28 jäsenvaltiolle 1. tammikuuta 2019 lähtien

(Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) 10 artiklan mukaisesti)

(2018/C 466/05)

Peruskorot on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti. Viitekoron käytöstä riippuen tämän tiedonannon mukaisesti määritellyt marginaalit on vielä lisättävä peruskorkoon. Diskonttokoron osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskorkoon on lisättävä 100 peruspisteen marginaali. Asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30. tammikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 271/2008 säädetään, että erillisiä päätöksiä lukuun ottamatta myös takaisinperintäkorko lasketaan lisäämällä 100 peruspistettä peruskorkoon.

Muutetut korot on lihavoitu.

Edellinen taulukko on julkaistu EUVL:ssa C 412, 14.11.2018, s. 4.

Alkamispäivä	Päättymispäivä	AT	BE	BG	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	RO	SE	SI	SK	UK
1.1.2019	…	-0,16	-0,16	0,00	-0,16	1,98	-0,16	0,02	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	0,28	0,56	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	-0,16	1,87	-0,16	3,56	-0,31	-0,16	-0,16	1,09

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/06)

Belgian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Belgia

Aihe : Pieter Bruegel vanhemman kuoleman 450-vuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta : Kolikon sisäosassa on kuuluisan belgialaisen kuvataiteilijan Pieter Bruegel vanhemman muotokuva vierellään maalaustelineelle asetettu maalaus. Kuvan yläpuolelle on kirjoitettu nimi P. Bruegel, kuolinvuoteen viittaava vuosiluku 1569, jonka vieressä on risti, sekä liikkeeseenlaskuvuosi 2019.

Koska Alankomaiden kuninkaallinen rahapaja lyö kolikot, Utrechtin rahapajan tunnus (Merkurius-sauva) on sijoitettu vasemmalle puolelle yhdessä Belgian rahamestarin tunnuksen (Hertzelen kunnan vaakuna) sekä maatunnuksen BE kanssa. Kolikon suunnittelijaan Luc Luycxiin viittaavat nimikirjaimet LL on sijoitettu oikealle puolelle. Pienet pisteet muodostavat kehän sisäosan reunalle.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä : 155 000 kolikkoa

Liikkeeseenlaskun päivämäärä : Tammikuu 2019

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/07)

Belgian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Belgia

Aihe : Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) 25-vuotisjuhla

Kuvaus ulkoasusta : Kolikon sisäosassa on oikealla puolella EMI: n ensimmäisen puheenjohtajan Alexandre Lamfalussyn muotokuva, jonka alla on hänen nimensä. Vasemmalla puolella on lyhenne EMI ja sen yläpuolella vuosiluku 1994, joka viittaa instituutin perustamisvuoteen, jolloin Lamfalussy nimitettiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Lyhenteen ”EMI” alla on useita toistensa päälle putoavia kolikkoja, joissa on ylimmästä alimmaiseen teksti ”€”, ”ECU” ja ”BEF”. Koska kyseessä on Belgian liikkeeseen laskema kolikko, kolikossa käytetään lyhennettä ”BEF”, joka on Belgian aiemman kansallisen valuutan lyhenne. Tämän kuvan tarkoituksena on symboloida siirtymistä kansallisista valuutoista Euroopan yhteiseen rahaan, euroon, sillä EMI: n keskeisenä tavoitteena oli perustaa Euroopan keskuspankkijärjestelmä, mukaan lukien EKP ja uusi valuutta. Kolikon vasemman puolen yläreunassa on teksti ”European Monetary Institute”.

Koska kolikot lyödään Alankomaiden kuninkaallisessa rahapajassa, vasemmalla puolella on Utrechtin rahapajan tunnus (Merkuriuksen sauva) sekä Belgian rahamestarin tunnus (Herzelen kunnan vaakuna). Maatunnus BE ja vuosiluku 2019 sijaitsevat alhaalla. Kolikon suunnittelijan (Luc Luycx) nimikirjaimet LL ovat oikealla puolella.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä : 155 000 kolikkoa

Liikkeeseenlaskun päivämäärä : Tammikuu 2019

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/08)

Saksan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Saksa

Aihe : Liittoneuvoston (Bundesrat) perustamisen 70-vuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aiheena on liittoneuvoston rakennus erittäin yksityiskohtaisesti esitettynä. Kolikon sisäosan yläosassa on rahapajan tunnus (”A”, ”D”, ”F”, ”G” tai ”J”), taiteilijan nimikirjaimet ja vuosiluku ”2019”. Kolikon sisäosan alaosassa on kaiverrus ”BUNDESRAT” ja liikkeeseen laskevan maan eli Saksan maakoodi ”D”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä :

30 000 000

Liikkeeseenlaskun ajankohta : Tammi–helmikuu 2019

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/09)

Espanjan liikkeeseen laskeman 2 euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Espanja

Aihe : Unescon maailmanperintökohteet – Ávilan vanhakaupunki ja sen kehämuurin ulkopuolella olevat kirkot

Kuvaus ulkoasusta : Keskiaikaisen arkkitehtuurin koruttomuus ja puhtaus on säilynyt Ávilan kaupungissa, jota ympäröi Espanjan täydellisimmin säilynyt kehämuuri.

Kolikon keskiosan kuva-aiheena on yksityiskohta Ávilan muurista. Yläreunaa kiertää sana ”ESPAÑA” ja sen alapuolella ovat liikkeeseenlaskuvuosi ”2019” ja rahapajan tunnus.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä :

1 000 000

Liikkeeseenlaskun ajankohta : Vuoden 2019 ensimmäinen neljännes

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/10)

Italian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Italia

Aihe : Leonardo da Vincin kuoleman 500-vuotisjuhla

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aiheena on yksityiskohta Leonardo da Vincin maalauksesta ”Dama con l’ermellino” (Nainen ja kärppä, joka on Czartoryskin museossa, Krakovassa). Kolikon vasemmalla puolella on teksti ”Leonardo”, kolikon suunnittelijan Maria Angela Cassolin nimikirjaimet ”MAC” ja Italian tasavallan lyhenne ”RI”. Kolikon oikealla puolella on Rooman rahapajan tunnus ”R” sekä vuosiluvut ”1519” ja ”2019” eli Leonardon kuolinvuosi ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä :

3 000 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä : Tammikuu 2019

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2018/C 466/11)

Luxemburgin liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa : Luxemburg

Aihe : Suurherttuatar Charlotten valtaistuimelle nousun 100-vuotispäivä

Kuvaus ulkoasusta : Kuva-aiheena on vasemmalla puolella suurherttua Henrin kuva ja oikealla puolella suurherttuatar Charlotten kuva. Kuva-aiheen alapuolella on liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”LUXEMBOURG” ja sen alla liikkeeseenlaskuvuosi ”2019”. Yläosassa on puolikaaren muodossa teksti ”Centenaire de l’accession au trône de la Grande-Duchesse Charlotte” (Suurherttuatar Charlotten valtaistuimelle nousun satavuotismuistopäivä).

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä :

500 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä : Tammikuu 2019

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan mukainen komission ilmoitus

Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2018/C 466/12)

Jäsenvaltio	Portugali
Reitti	Bragança – Vila Real – Viseu – Cascais – Portimão – Cascais – Viseu – Vila Real – Bragança
Sopimuksen voimassaoloaika	Neljä vuotta toiminnan aloittamisesta
Määräaika tarjousten jättämiselle	62 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta
Osoite, jossa tarjouspyynnön teksti ja julkiseen tarjouskilpailuun ja muutettuihin julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla	Kaikki asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://www.saphety.com Lisätietoja: Ministry of Planning and Infrastructure Office of the Secretary of State for Infrastructure Av. Barbosa do Bocage n.o 5 – 2.o andar 1049-039 Lisboa PORTUGAL Sähköposti: gab.infraestruturas@mpi.gov.pt

Vuoden 2019 vapaapäivät

(2018/C 466/13)

Belgique/België	1.1, 2.1, 22.4, 1.5, 8.5, 30.5, 10.6, 11.7, 21.7, 15.8, 27.9, 1.11, 2.11, 11.11, 15.11, 25.12, 26.12, 27.12, 30.12, 31.12
България	1.1, 3.3, 4.3, 26.4, 27.4, 28.4, 29.4, 1.5, 6.5, 24.5, 6.9, 22.9, 23.9, 24.12, 25.12, 26.12
Česká republika	1.1, 19.4, 22.4, 1.5, 8.5, 5.7, 6.7, 28.9, 28.10, 17.11, 24.12, 25.12, 26.12
Danmark	1.1, 18.4, 19.4, 21.4, 22.4, 17.5, 30.5, 9.6, 10.6, 25.12, 26.12
Deutschland	1.1, 19.4, 22.4, 1.5, 30.5, 10.6, 3.10, 25.12, 26.12
Eesti	1.1, 24.2, 19.4, 21.4, 1.5, 9.6, 23.6, 24.6, 20.8, 24.12, 25.12, 26.12
Éire/Ireland	1.1, 18.3, 22.4, 6.5, 3.6, 5.8, 28.10, 25.12, 26.12
Ελλάδα	1.1, 6.1, 11.3, 25.3, 26.4, 29.4, 1.5, 17.6, 15.8, 28.10, 25.12, 26.12
España	1.1, 19.4, 1.5, 15.8, 12.10, 1.11, 6.12, 25.12
France	1.1, 22.4, 1.5, 8.5, 30.5, 10.6, 14.7, 15.8, 1.11, 11.11, 25.12
Hrvatska	1.1, 6.1, 22.4, 1.5, 20.6, 22.6, 25.6, 5.8, 15.8, 8.10, 1.11, 25.12, 26.12
Italia	1.1, 6.1, 22.4, 25.4, 1.5, 2.6, 15.8, 1.11, 8.12, 25.12, 26.12
Κύπρος/Kıbrıs	1.1, 6.1, 11.3, 25.3, 1.4, 26.4, 29.4, 1.5, 17.6, 15.8, 1.10, 28.10, 24.12, 25.12, 26.12
Latvija	1.1, 19.4, 21.4, 22.4, 1.5, 4.5, 6.5, 23.6, 24.6, 18.11, 24.12, 25.12, 26.12, 31.12
Lietuva	1.1, 16.2, 11.3, 21.4, 22.4, 1.5, 5.5, 3.6, 24.6, 6.7, 15.8, 1.11, 24.12, 25.12, 26.12
Luxembourg	1.1, 22.4, 1.5, 30.5, 10.6, 23.6, 15.8, 1.11, 25.12, 26.12
Magyarország	1.1, 15.3, 19.4, 22.4, 1.5, 20.8, 23.10, 1.11, 25.12, 26.12
Malta	1.1, 10.2, 19.3, 31.3, 19.4, 1.5, 7.6, 29.6, 15.8, 8.9, 21.9, 8.12, 13.12, 25.12
Nederland	1.1, 21.4, 22.4, 27.4, 30.5, 31.5, 9.6, 10.6, 25.12, 26.12, 27.12
Österreich	1.1, 6.1, 22.4, 1.5, 30.5, 10.6, 20.6, 15.8, 26.10, 1.11, 8.12, 25.12, 26.12
Polska	1.1, 6.1, 21.4, 22.4, 1.5, 3.5, 9.6, 20.6, 15.8, 1.11, 11.11, 25.12, 26.12
Portugal	1.1, 19.4, 21.4, 25.4, 1.5, 10.6, 20.6, 15.8, 5.10, 1.11, 1.12, 8.12, 25.12
România	1.1, 2.1, 24.1, 26.4, 28.4, 29.4, 1.5, 1.6, 16.6, 17.6, 15.8, 30.11, 1.12, 25.12, 26.12
Slovenija	1.1, 2.1, 8.2, 21.4, 22.4, 27.4, 1.5, 2.5, 9.6, 25.6, 15.8, 31.10, 1.11, 25.12, 26.12
Slovensko	1.1, 6.1, 19.4, 22.4, 1.5, 8.5, 5.7, 29.8, 1.9, 15.9, 1.11, 17.11, 24.12, 25.12, 26.12
Suomi/Finland	1.1, 6.1, 19.4, 21.4, 22.4, 1.5, 30.5, 9.6, 22.6, 2.11, 6.12, 25.12, 26.12
Sverige	1.1, 6.1, 19.4, 21.4, 22.4, 1.5, 30.5, 6.6, 9.6, 22.6, 2.11, 25.12, 26.12
United Kingdom	Wales and England: 1.1, 19.4, 22.4, 6.5, 27.5, 26.8, 25.12, 26.12 Northern Ireland: 1.1, 2.1, 19.4, 6.5, 27.5, 5.8, 30.11, 2.12, 25.12, 26.12 Scotland: 1.1, 17.3, 18.3, 19.4, 22.4, 6.5, 27.5, 12.7, 26.8, 25.12, 26.12

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2018/C 466/14)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun vähäisen muutoksen.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission DOOR-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”SIDRA DE ASTURIAS” / ”SIDRA D’ASTURIES”

EU-nro: PDO-ES-0260-AM01–31.10.2017

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Nimi tai nimet

”Sidra de Asturias” / ”Sidra de Asturies”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (esim. mausteet)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojatun alkuperänimityksen ”Sidra de Asturias” saaneet tuotteet ovat seuraavat:

—

Sidra (siideri): Juoma, jota saadaan tuoreiden omenoiden tai omenamehun täydestä tai osittaisesta alkoholikäymisestä. Juoman alkoholipitoisuus on vähintään 5 tilavuusprosenttia. Kuiva siideri sisältää sokereita alle 30 grammaa/litra; puolikuiva siideri sisältää sokereita 30–50 grammaa/litra ja makea siideri yli 50 grammaa/litra (sokerien enimmäismäärä on 80 grammaa/litra). Siiderin aistinvaraiset ominaisuudet: Runsas maku, joka voi olla kuiva, puolikuiva tai makea; juomassa on luonnollisesti syntyvän hiilihapon vuoksi kuplia, jotka nousevat lasin pohjasta ja kiinnittyvät sen reunoihin; aromi on puhdas ja tasapainoinen ja muistuttaa tuoretta omenaa tai omenahilloa. Juoma on kirkasta ja säihkyvää, ja värissä hehkuvat useat keltaisen sävyt.

—

Sidra natural (perinteisin menetelmin valmistettu siideri): Luonnollisesti hiilihappoa sisältävä juoma, jota saadaan tuoreiden omenoiden tai omenamehun täydestä tai osittaisesta alkoholikäymisestä ja joka valmistetaan perinteisin menetelmin siten, ettei sokeria lisätä. Juoman alkoholipitoisuus on vähintään 5 tilavuusprosenttia. Perinteisin menetelmin valmistetun siiderin maku on runsas ja tasapuolisesti hapan sekä katkera, ja maussa on myös luonnollisen kirpeä säväys. Aromi on puhdas ja raikas, omenalajikkeelle ominainen ja hedelmäinen sekä hieman hapokas. Juoma on kirkasta ja säihkyvää, ja väri muodostuu keltaisen tai oljenkeltaisen useista sävyistä.

Sallitut käytänteet

1.   Mehut

a)	mehun valmistaminen sallituista omenalajikkeista tai niiden sekoituksista puristamalla;

b)	jäähdytyksen ja suojakaasun käyttäminen puhtaan omenamehun säilyttämiseksi;

c)	suodattaminen ja kirkastaminen sallittujen aineiden ja pektolyyttisten entsyymien avulla;

d)	mehujen parantaminen sallittuja aineita käyttämällä;

e)	sallittujen lajikkeiden puristamisesta saatujen mehujen tiivistäminen makeuttamista varten.

2.   Sidra (siideri):

a)	alkuperänimityksellä suojattujen siiderien sekoitus;

b)	siiderintuotantomenetelmät: juoksutus-, kirkastus- ja suodatusmenetelmät;

c)	kylmäkäsittelyjen käyttö;

d)	parantaminen sallituilla aineilla;

e)	suojakaasujen (typen) käyttö siiderin säilytykseen;

f)	käyminen valikoitujen hiivojen avulla;

g)	hiilihapon lisääminen ennen pullottamista käyttämällä ainoastaan kaasua, joka on syntynyt luonnollisesti mehun käymisen aikana;

h)	juoman makeuttaminen lisäämällä sokeria enintään 80 grammaa/litra (makeutusaineena sokerisiirappi tai täysmehu tai täysmehutiiviste) makeutusnestettä makeuttamattomaan siideriin enintään yhden suhteessa kymmeneen.

3.   Sidra natural (perinteisin menetelmin valmistettu siideri):

a)	alkuperänimityksellä suojattujen perinteisten siiderien sekoitus;

b)	perinteiset siiderintuotantomenetelmät: juoksutus-, kirkastus- ja suodatusmenetelmät;

c)	kylmäkäsittelyjen käyttö;

d)	parantaminen sallituilla aineilla;

e)	suojakaasujen (typen) käyttö siiderin säilytykseen;

f)	käyminen valikoitujen hiivojen avulla.

Kielletyt käytänteet

1.   Mehut

a)	puhtaan omenatuoremehun luonnollisesti runsaan sokeripitoisuuden muuttaminen;

b)	täysmehun sekoittaminen täysmehutiivisteeseen missään suhteessa;

c)	keinotekoisten aromien lisääminen täysmehuun;

d)	pastörointi.

2.   Sidra (siideri):

a)	käymisteitse syntyneen alkoholipitoisuuden keinotekoinen lisääminen;

b)	muiden kuin sallittujen aineiden lisääminen tuotteen parantamiseksi;

c)	veden lisääminen kaikissa valmistusvaiheissa;

d)	kaikenlaisten viinien, käyneiden hedelmämehujen ja/tai alkoholin lisääminen;

e)	keinotekoisten makeutusaineiden ja dekstriinien käyttö;

f)	muiden väriaineiden kuin sokerikulöörin käyttö;

g)	kaikenlaisten estereiden, aromien ja vastaavien aineiden käyttö;

h)	pastörointi;

i)	muun kuin siiderin valmistuksesta luonnollisesti peräisin olevan hiilihapon lisääminen.

3.   Sidra natural (perinteisin menetelmin valmistettu siideri):

a)	kaikki kohdassa 2 mainitut käytänteet;

b)	kaikenlaisen hiilihapon lisääminen;

c)	kaikenlaisen sokerin lisääminen.

Perinteisin menetelmin valmistetun siiderin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat:

Haihtuvien happojen pitoisuus: < 2,0 g/l etikkahappoa. Alkoholipitoisuus: > 5 tilavuusprosenttia. Rikkidioksidin kokonaispitoisuus: < 150 mg/l. Hiilidioksidipaine pullossa (20 °C): > 0,5 atm.

Siiderin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat:

Haihtuvien happojen pitoisuus: < 2,0 g/l etikkahappoa. Alkoholipitoisuus: > 5 tilavuusprosenttia. Rikkidioksidin kokonaispitoisuus: < 200 mg/l. Hiilidioksidipaine pullossa (20 °C): > 3 atm.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Siideri ja perinteisin menetelmin valmistettu siideri valmistetaan siideriomenalajikkeista, joita on perinteisesti viljelty tuotantoalueella.

Hyväksytyt lajikkeet jaetaan happamuuden ja fenoliyhdistepitoisuuden mukaan teknisesti seuraavaan yhdeksään luokkaan: makea, makeankatkera, katkera, hapahko, hapahkonkatkera, katkeranhapahko, hapan, happamenkatkera ja katkeranhapan.

Tekninen luokitus

Hapan:

Blanquina, Limón Montés, Teórica, San Roqueña, Raxao, Fuentes, Xuanina, Regona, Prieta, Collaos, Josefa, Carrandona, Raxila Ácida, Collaina, Raxina Marelo, Perurico Precoz, Perurico, Raxona Ácida, Raxina Ácida, Arbeya, Reineta Caravia, Durón Encarnado, Fresnosa, Peñarudes, Perracabiella, Reineta Encarnada, Repinaldo de Hueso, San Justo ja Sucu

Happamenkatkera:

Beldredo, Picón, Madiedo, Martina ja Montoto

Katkera:

Clara, Amariega ja Cladurina

Katkeranhapan:

Meana, Lin, Cladurina Amargoácida ja Rosadona

Katkeranhapahko:

Durcolorá ja Colorá Amarga

Hapahko:

Solarina, De la Riega, Carrió, Perico, Perezosa, Durona de Tresali, Panquerina, Raxila Rayada, Antonona, Chata Encarnada, Durón d’Arroes, Maria Elena, Mariñana, Miyeres, Repinaldo Caravia, Reineta Pinta ja Celso

Hapahkonkatkera:

Montes de Llamera ja Corchu

Makea:

Ernestina, Verdialona, Raxila Dulce, Raxina Dulce, Raxona Dulce, Chata Blanca, Cristalina, Dura, Montés de Flor, Paraguas ja Verdosa

Makeankatkera:

Coloradona, Raxina Amarga ja Raxarega.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

”Sidra de Asturias” tai ”Sidra d’Asturies” -alkuperänimityksellä suojatut tuotteet valmistetaan siideriomenalajikkeista, jotka on hyväksytty SAN-säännöissä ja joita viljellään sääntelyneuvoston rekisteröimien viljelmien viljelylohkoilla. Siideri on valmistettava puristamoissa, jotka sijaitsevat tuotantoalueella, jotka on rekisteröity sääntelyneuvostossa ja jotka ovat läpäisseet useat tuotanto- ja valmistustarkastukset. Näissä tarkastuksissa tutkitaan käytetyt omenalajikkeet, viljelymenetelmä, raaka-aineet, puristin, valmistusmenetelmä, pullottaminen ja merkintä sääntelykomitean laatiman laatujärjestelmän valvontamenettelyn mukaisesti.

Siiderin valmistuksessa tarkastetaan, että juomaan lisätään vain hiilihappoa, joka on syntynyt luonnollisesti omenamehun käydessä. Hiilihappo kerätään, puhdistetaan, tiivistetään, suodatetaan, varastoidaan ja lisätään siideriin ennen pullottamista. Koko prosessia valvotaan sääntelyneuvoston laatukäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Ohjeisiin on kirjattu ainakin analysointimenetelmä, jolla hiilihappo analysoidaan määrittämällä kevyet ja vakaat isotoopit sekä C13/C12-suhde, minkä avulla voidaan varmistaa lisätyn hiilihapon alkuperä.

Sertifiointimenettelyyn on sisällyttävä valmistuksen tarkkailu paikalla, asiakirjoihin tutustuminen sekä näytteiden otto tuotteesta. Sertifioituihin siidereihin voidaan kiinnittää etiketit, joihin on merkitty sääntelyneuvoston tunnus sekä maininta ”Denominación de Origen Protegida Sidra de Asturias”. Pulloon on merkittävä lisäksi sääntelyneuvoston myöntämä tarkastusnumero.

Valmistusmenetelmä koostuu seuraavista vaiheista: omenoiden peseminen ja murskaaminen, omenoiden puristaminen täysmehuksi, käyminen, juoksutus, kirkastus, suodatus hyväksyttyjen tuotteiden ja aineiden avulla, ja lopuksi pullotus.

Siideri voidaan karbonoida käyneestä omenamehusta peräisin olevalla hiilihapolla tämän asiakirjan, tuote-eritelmän ja laatukäsikirjan vaatimusten mukaisesti.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Koska suojatun alkuperänimityksen ”Sidra de Asturias” käyttämiseen oikeutettujen tuotteiden valmistusprosessiin sisältyy siiderin pullottaminen rajatulla maantieteellisellä alueella, suojellaan alkuperänimityksen mainetta sekä tuotteen aitoutta, laatua ja ominaisuuksia. Kaikki tuottajat hyväksyvät täysin ja yhteisesti tämän velvollisuuden, joka toteutetaan tätä varten perustetun sääntelyneuvoston kautta.

Tällä varmistetaan tuotteiden valvonta ja jäljitettävyys ja autetaan välttämään sekoituksia muuta alkuperää olevien tuotteiden kanssa. Tarkastukset, jotka tehdään tuotantoalueella alkuperänimityksellä suojatun siiderin tuottajien vastuulla, tehdään huolellisesti ja järjestelmällisesti. Tarkastuksista huolehtivat henkilöt, jotka tuntevat perusteellisesti tuotteen ominaisuudet.

Koska siiderit voidaan karbonoida ainoastaan käyttämällä valmistusprosessissa luonnollisesti syntyvää hiilihappoa, on käytettävä asianmukaisia laitteita, jotka ovat osa pullotuslaitoksia. Jos tuote kuljetettaisiin muihin laitoksiin pullotettavaksi, syntyisi riski valvonnan heikentymisestä ja prosessin muuttamisesta.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Jotta siiderin merkinnät eivät aiheuttaisi epäselvyyttä kuluttajille, on noudatettava 1. elokuuta 1979 annettua ministerineuvoston päätöstä, jolla säädellään siidereitä ja muita omenapohjaisia juomia. Päätöksen 17 artiklassa edellytetään muun muassa, että pullossa mainitaan, onko tuote ”sidra” (siideri) vai ”sidra natural” (perinteisin menetelmin valmistettu siideri).

Pullotettujen siiderien etiketeissä ja vastaetiketeissä on oltava selvä suojattua alkuperänimitystä tarkoittava merkintä ”Sidra de Asturias” sekä asiassa sovellettavassa lainsäädännössä säädetyt tiedot.

Kuluttaja voi tunnistaa selvästi siiderityypin pullon ulkonäön perusteella, koska niissä käytetään erilaisia sulkumekanismeja. Koska ”siiderin” tapauksessa ilmanpaine pullossa on yli kolme, tarvitaan selvästi erilainen sulkumekanismi. Myös näihin kahteen tuotteeseen käytettävien lasipullojen tyyppien on oltava erilaisia.

Joka tapauksessa maininta ”D.O.P. Sidra de Asturias” on oltava kaikissa niiden alkuperänimityksellä suojattujen siidereiden merkinnöissä, jotka täyttävät hyväksyttyä käyttöä koskevien sääntöjen vaatimukset. Lisäksi myös elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja esillepanoa koskevien säädösten mukaisesti merkinnöissä on oltava maininta ”sidra” (siideri) tai ”sidra natural” (perinteisin menetelmin valmistettu siideri).

Kaikkiin alkuperänimityksellä suojattujen siiderien pulloihin on kiinnitettävä sääntelyneuvoston myöntämä numeroitu etiketti.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Siiderin valmistukseen käytettäviä omenia tuotetaan ja ”Sidra de Asturias” alkuperänimityksellä suojattua siideriä valmistetaan Asturian itsehallintoalueella. Asturia on maantieteellinen ja historiallinen alue, joka sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Alue käsittää 78 kuntaa (concejos): Allande, Aller, Amieva, Avilés, Belmonte de Miranda, Bimenes, Boal, Cabrales, Cabranes, Candamo, Cangas de Narcea, Cangas de Onís, Caravia, Carreño, Caso, Castrillón, Castropol, Coaña, Colunga, Corvera, Cudillero, Degaña, El Franco, Gijón, Gozón, Grado, Grandas de Salime, Ibias, Illano, Illas, Langreo, Las Regueras, Laviana, Lena, Llanera, Llanes, Mieres, Morcín, Muros de Nalón, Nava, Navia, Noreña, Onís, Oviedo, Parres, Peñamellera Alta, Peñamellera Baja, Pesoz, Piloña, Ponga, Pravia, Proaza, Quirós, Ribadedeva, Ribadesella, Ribera de Arriba, Riosa, Salas, San Martín de Oscos, San Martín del Rey Aurelio, Santirso de Abres, Santa Eulalia de Oscos, Santo Adriano, Sariego, Siero, Sobrescobio, Somiedo, Soto del Barco, Tapia de Casariego, Taramundi, Teverga, Tineo, Valdés, Vegadeo, Villanueva de Oscos, Villaviciosa, Villayón, Yernes ja Tameza.

Vaikka Asturian pinta-ala on 10 560 km2, se on yksi vuoristoisimmista alueista Euroopassa. Tämä rajoittaa huomattavasti omenien viljelyyn käytettävissä olevaa maatalousmaata, joka sijaitsee pienissä laaksoissa ja rinteillä kaikkialla kyseisellä alueella (mainituissa 78 kunnassa).

Asturian pinnanmuodostus ja tuotanto-olosuhteet aiheuttavat sen, että maatilat ovat enemmän tai vähemmän jakautuneet kaikkiin mainittuihin kuntiin, ja näin ollen myös asutukset ja viljelylohkot ovat pieniä ja hajallaan.

Siideriomenoita on perinteisesti viljelty Asturiassa laajaperäisessä sekaviljelyssä (viljely yhdessä luonnonniityn kanssa). Koska Asturian maatilat ovat suuressa määrin pientiloja, tällä karjanhoidon ja siideriomenoiden viljelyn yhdistelmällä oli huomattava sosioekonominen vaikutus Asturian maaseudun elämään: omenanviljely mahdollisti lisätulojen hankkimisen perhetiloilla ja esti maaltapakoa tarjoamalla toimintaa, joka suojelee ympäristöä ja pitää väestön paikallaan.

Kuten koko alueella sijaitsevat siiderinvalmistukseen käytettävien omenoiden viljelmät myös puristamot ovat perinteisesti sijainneet pienillä maatiloilla laitoksissa, joissa valmistetaan siideriä omaan käyttöön. Ajan myötä tästä käytännöstä on vähitellen luovuttu. Puristamot ovat nykyisin keskittyneet infrastruktuurien läheisyyteen, ja ne tarjoavat palveluita, jotka edistävät paremmin teollisen toiminnan kehittymistä.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Historiallinen yhteys

Asturian alueella tuotetaan eniten siideriä Espanjassa eli noin 80 prosenttia kaikesta Espanjassa tuotetusta siideristä. Siideriin käytettävien omenoiden viljely ja siiderin valmistus kuuluu kiinteästi alueen menneisyyteen, minkä osoittavat maantieteilijä Estrabónin kertomukset, jotka ajoittuvat vuoteen 60 eKr.

Luonnollinen yhteys:

Asturian alueen maanviljelijät ovat valikoineet lajikkeita vuosisatojen ajan siemenistä kasvatetuista puista, joita ei ole oksastettu. Valikoiduiksi ovat tulleet kaikkein tuottavimmat puut, jotka ovat sopeutuneet alueeseen parhaiten ja jotka tuottavat kaikkein laadukkaimpia omenia. Omenalajikkeiden monimuotoiset ominaisuudet (makea, makeankatkera, katkera, hapahko, hapahkonkatkera, katkeranhapahko, hapan, happamenkatkera ja katkeranhapan) sekä lajikkeiden sekoitukset takaavat Asturian alueen siidereille ominaiset hapahkot aromit.

Alkuperänimitykseen on sisällytetty kaksi tuotetyyppiä (sidra natural eli perinteisin menetelmin valmistettu siideri ja sidra eli siideri), ja tätä säännellään Espanjassa voimassa olevalla laatunormilla (ministerineuvoston päätös 1/9/79), jossa tehdään ero näiden kahden tyypin välillä, minkä perusteella ”siiderin” valmistuksessa voidaan käyttää lisättyä hiilihappoa sen alkuperästä riippumatta.

Nimityksellä suojatut kaksi siiderityyppiä ovat peräisin niin sanotusta ”perinteisin menetelmin valmistetusta siideristä” (sidra natural), johon ”siiderin” (sidra) tapauksessa voidaan lisätä käymisen yhteydessä saatua (eli tuotteesta itsestään peräisin olevaa) hiilihappoa sekä sokerisiirappia pienissä määrin. Raaka-aine, valmistustekniikka ja tuotantolaitokset ovat käytännöllisesti katsoen samat, tosin perinteistä siideriä on valmistettu paljon kauemmin. Siideriä, johon lisättiin hiilihappoa, alettiin valmistaa myöhemmin 1800-luvulla tekniikan ja tutkimuksen kehittyessä.

Maantieteellinen nimi ”Asturia” yhdistetään Espanjassa perinteisesti siiderin valmistukseen ja kulutukseen. Kyseisellä alueella valmistetaan nyt suurin osa espanjalaisesta siideristä.

Ihmisiin liittyvä tekijä:

Siiderintuotantoala on kolmanneksi tärkein Asturian maatalous- ja elintarvikeala liikevaihdon perusteella. Perinteisin menetelmin valmistettua siideriä tuotetaan perinteisissä puristamoissa, ja Asturiassa onkin rekisteröity 106 kaupallista toimintaa harjoittavaa puristamoa. Puristamoissa on nähtävissä voimakas perheyrityksen perinne, sillä yli 60 prosenttia puristamoista on kulkenut suvussa. Yhtiömuoto on yleensä yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimi, ja vain 10 prosenttia yrityksistä on osakeyhtiöitä. Perinteisin menetelmin valmistettu siiderin osalta Asturian markkinat ovat 93 prosenttia kokonaismarkkinoista. Tavallisen siiderin tuotanto keskittyy puolestaan 10 yritykseen, joiden liikevaihto on 61 prosenttia alan kokonaisliikevaihdosta. Espanjan sisäisillä markkinoilla myydään 80 prosenttia tuotannosta, ja vientiin menee noin 13–14 prosenttia. Loput 7 prosenttia kulutetaan Asturian alueella.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://www.asturias.es/Asturias/descargas/PDF_TEMAS/Agricultura/Alimentaci%C3%B3n/sidra_de_asturias_modificado.pdf

---

(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.