Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.9123 – ADM/Neovia)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2018/C 457/01)

Komissio päätti 12. joulukuuta 2018 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32018M9123. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Neuvoston päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa

(2018/C 457/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

palauttaa mieleen tämän asian poliittisen taustan liitteessä esitetyn mukaisesti (1),

TOTEAA SEURAAVAA:

1.

Sisällöntuotanto- ja sisällönjakelualat, joihin kuuluvat mediasisältö ja -teokset (audiovisuaalinen, painettu ja verkkosisältö), sekä muut kulttuuri- ja luovat alat ovat Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen keskeisiä pilareita. Eurooppalaisen sisällön laatu ja monimuotoisuus ovat luontainen osa eurooppalaista identiteettiä. Ne ovat myös olennaisen tärkeitä demokratialle ja sosiaaliselle osallisuudelle sekä Euroopan media-, kulttuuri- ja luovien alojen elinvoimaisuudelle ja kilpailukyvylle. Nämä alat vahvistavat myös maailmanlaajuisesti Euroopan pehmeää valtaa. Ne edistävät monialaisine vaikutuksineen muidenkin alojen innovointia, luovuutta ja vaurautta.

2.

Digitaali- ja verkkoteknologia tarjoavat huikeita mahdollisuuksia edistää eurooppalaisen luovuuden uutta aikakautta. Ne antavat myös mahdollisuuden lisätä eurooppalaisen kulttuurisisällön saatavuutta sekä säilyttää ja levittää eurooppalaista kulttuuriperintöämme esimerkiksi virtuaalitodellisuutta käyttäen. Digitaaliteknologia antaa kaikille toimijoille mahdollisuuden hankkia uusia taitoja ja tietoja, kehittää uusia palveluja, tuotteita ja markkinoita sekä saavuttaa uutta yleisöä. Digitaaliset alustat, etenkin sosiaalinen media ja videonjakoalustat, antavat lukemattomille käyttäjille Euroopan unionissa ja kaikkialla maailmassa pääsyn valtaisaan määrään etenkin kolmansien osapuolten tuottamaa sisältöä.

3.

Samaan aikaan digitaali- ja verkkoteknologian käyttö asettaa haasteita Euroopan sisällöntuotanto- ja sisällönjakelualoille kokonaisuudessaan. Kaikkien toimijoiden on mukautettava liiketoimintastrategioitaan, hankittava uusia taitoja ja tietoja, uudistettava organisaatiorakenteitaan ja arvioitava rahoitus-, tuotanto- ja jakelumallejaan. Datan lisääntynyt käyttö vaikuttaa enenevässä määrin arvoketjuihin kaikilla tasoilla. Tällä kehityksellä on myös valtava vaikutus käyttäjien odotuksiin ja käyttäytymiseen.

4.

Globaalit digialustat ovat myös muokanneet huomattavasti digitaalisaatiokehitystä. Erityisesti kulttuuri- ja luovaa sisältöä, myös mediasisältöä, tarjoavien digitaalisten alustojen algoritmivetoiset liiketoimintamallit, jotka perustuvat sisällön personoituun jakeluun ja joiden mainonta kohdistuu käyttäjiin, ovat herättäneet avoimuutta, disinformaatiota, median moniarvoisuutta, verotusta, sisällöntuottajien korvauksia, yksityisyyden suojaa sekä sisällön ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä koskevia kysymyksiä.

5.

On syytä korostaa seuraavia Euroopan unionin asialistan poliittisia prioriteetteja: A. Monimuotoisuuden, näkyvyyden ja innovoinnin edistäminen B. Tasavertaisten toimintaedellytysten aikaansaaminen C. Luottamuksen lisääminen tietoon ja tiedonlähteisiin D. Taitojen ja osaamisen parantaminen.

6.

Neuvoston on edellä esitetty kehitys ja kansalaisten edut huomioon ottaen reagoitava kokonaisvaltaisesti tämän kuitenkaan vaikuttamatta lainsäädäntöehdotuksista ja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä meneillään oleviin neuvotteluihin.

A.   Monimuotoisuuden, näkyvyyden ja innovoinnin edistäminen

KOROSTAA SEURAAVAA:

7.

Median moniarvoisuus on tärkeää, jotta kansalaisten saatavilla on monipuolisia tietoja ja näkökantoja. Media-alan toimijoiden rajatylittävä yhteistyö saattaa auttaa saavuttamaan kriittisen massan ja laajemman yleisön. Sisällöntuotanto- ja sisällönjakelualojen liiallinen keskittyminen saattaa uhata kansalaisten pääsyä erilaisiin sisältöihin.

8.

Digitaaliteknologia voi esimerkiksi käännösten tai tekstityksen avulla helpottaa erikielisen media-, kulttuuri- ja luovan sisällön rajatylittävää saatavuutta Euroopassa ja sen ulkopuolella. Euroopassa toimivat media- ja kulttuurialojen alustat voivat vaikuttaa asiaan huomattavasti joko asettamalla eurooppalaista sisältöä saataville, tarjoamalla itse sisältöä tai tuottamalla uutta eurooppalaista sisältöä.

9.

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan tarkistetun direktiivin tavoitteena on edistää tehokkaammin eurooppalaista audiovisuaalista sisältöä. Siinä erityisesti vaaditaan, että eurooppalaisilla teoksilla on oltava tietty osuus tilattavista ohjelmaluetteloista ja että tilattavissa palveluissa kyseisiä teoksia on korostettava riittävästi. Direktiivin yhteydessä Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-alaohjelmalla tuetaan muiden kuin kotimaisten audiovisuaalisten teosten levittämistä ja edistämistä kaikkialla Euroopassa.

10.

Asiaankuuluvilla kansallisilla ja EU:n tukivälineillä voi olla tärkeä rooli sisällöntuotanto- ja sisällönjakelualojen digitalisaatiokehityksessä.

11.

Sisällöntuotantoalojen on oltava osallistavia, ja niiden olisi tarjottava monipuolisia näkökulmia, jotta voidaan edistää monimuotoisen eurooppalaisen media-, kulttuuri- ja luovan sisällön näkyvyyttä ja saavuttaa laajempi yleisö.

12.

Julkisten media-alan organisaatioiden on pidettävä jatkuvasti yllä korkeatasoisia journalistisia vaatimuksia ja investointeja korkealaatuiseen eurooppalaiseen sisältöön ja innovatiivisten tapojen kehittämistä tämän sisällön saattamiseksi yleisön saataville.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA:

13.

kannustamaan eurooppalaista sisältöä tarjoavien kilpailukykyisten eurooppalaisten alustojen kehittämistä ja edistämään eurooppalaisten elokuvien verkkokirjaston perustamista ja käyttöä;

14.

edistämään ja tukemaan tarpeen mukaan aloitteita ja ei-invasiivisia välineitä, joilla kannustetaan mahdollisimman laajaa eurooppalaisten sisältöjen ja teosten löydettävyyttä ja saatavuutta, mukaan lukien vähemmän puhutuilla kielillä ja pienistä maista peräisin oleva sisältö sekä yleisen edun mukainen sisältö;

15.

tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan helpottamaan julkisten ja yksityisten mediapalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä, jonka avulla voidaan antaa eurooppalaisille toimijoille paremmat mahdollisuudet kilpailla globaalien toimijoiden kanssa ja turvata eurooppalaisen sisällön tuotanto ja saatavuus verkkoympäristössä;

16.

ottamaan huomioon, että digitaalisten alustojen on kaikkien muiden toimijoiden tavoin noudatettava niillä markkinasektoreilla sovellettavia sääntöjä ja säännöksiä, joilla ne tarjoavat palvelujaan;

17.

tukemaan sisällöntuotanto- ja sisällönjakelualojen mahdollisuuksia saada rahoitusta ja tunnustamaan yhteistuotantojen merkityksen. Euroopan sisältöteollisuuden dynaamisuutta voitaisiin tarpeen mukaan ja unionin oikeutta noudattaen edistää järjestelmällä, jossa yhdistetään valtion kannustimia, yksityisiä rahoituslähteitä (esimerkiksi riskipääomaa ja joukkorahoitusta) ja julkista rahoitusta;

18.

edistämään innovatiivisia toimintatapoja yleisösuhteen kehittämisen alalla ja lisäämään tietoisuutta siitä, että tietoja on tärkeää kerätä ja käsitellä luotettavasti erityisesti tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä noudattaen, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin kohderyhmien tarpeita ja odotuksia ja rikastuttaa luomisprosessia;

19.

lisäämään sisällöntuotantoalan sosiaalista monimuotoisuutta ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työllisyyden, oikeudenmukaisten korvausten ja näkyvyyden osalta sekä kannustamaan riippumatonta tutkimusta, mukaan lukien vertailukelpoisten tietojen säännöllinen kerääminen naisten osuudesta luomis-, tuotanto- ja jakeluprosessissa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

20.

tukemaan edelleen ja arvioimaan säännöllisesti riippumatonta tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälinettä, jolla arvioidaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen EU:n digitaalisessa ympäristössä kohdistuvia riskejä;

21.

pohtimaan verkkoliiketoimintamallien kasvavaa merkitystä sisällön tuottamisessa ja levittämisessä sekä niiden vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen.

B.   Tasavertaisten toimintaedellytysten aikaansaaminen

KOROSTAA SEURAAVAA:

22.

Jotta voidaan vastata talouden digitalisaatiokehityksen synnyttämiin haasteisiin, verotusjärjestelmän avulla olisi varmistettava, että kaikki yritykset maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista ja että toimintaedellytykset ovat globaalisti tasapuolisia.

23.

Parhaillaan käsitellään ja pohditaan sitä, miten otetaan huomioon tulevan digitaalisen media-, kulttuuri- ja luovan sisällön ekosysteemin tarpeet, kuluttajien tarpeet mukaan lukien. Tämä koskee etenkin verkkokauppamarkkinoiden asianmukaista määritelmää ja sellaisten uusien mahdollisesti merkityksellisten kilpailutekijöiden kuten massadata, algoritmit ja tekoäly huomioon ottamista.

24.

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan tarkistetun direktiivin soveltamisalaa on laajennettu sen varmistamiseksi, että laatua koskevia sääntöjä mainonnasta, alaikäisten suojelusta haitalliselta sisällöltä ja yleisön suojelusta vihapuheelta ja rikolliselta sisällöltä sovelletaan myös videonjakoalustoilla jaettuun audiovisuaaliseen sisältöön.

25.

Sisällöntuotantoala tarvitsee vertailukelpoisia tilastoja ja tietojen analysointia.

26.

Digitaaliset alustat tarjoavat monenlaisia toimintoja ja palveluja. Osa niistä kokoaa tietoja ja antaa mahdollisuuden hakuihin. Toiset asettavat saataville, ylläpitävät tai indeksoivat kolmansien osapuolten suunnittelemaa ja/tai ylläpitämää sisältöä. Jotkut muut taas helpottavat tavaroiden ja palvelujen kauppaa (audiovisuaalialan palvelut mukaan lukien). Ne voivat suorittaa useita toimintoja rinnakkain ja myös luokitella sisältöä tai muutoin vaikuttaa sisällön saatavuuteen ja näkyvyyteen.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

27.

ottamaan huomioon digitaalitalouden verotuksesta neuvostossa parhaillaan käytävien keskustelujen merkityksen;

28.

edistämään oikeudenmukaisuutta varmistamalla, että digitaalisten alustojen ehdot ja edellytykset, tulostiedot niiden jakamista teoksista, listojen parametrit, hakutulosten luokittelukäytännöt ja palveluihin sisältyvät mainostamiskäytännöt ovat avoimia liikesalaisuutta loukkaamatta;

29.

kannustamaan kohtuullisia korvauksia digitaalisen arvoketjun kaikissa vaiheissa;

30.

jatkamaan pyrkimyksiä luoda edellytykset, joissa eurooppalaiset sisällöntuottajat sekä kulttuuri- ja media-alan ammattilaiset voivat hyödyntää digitaalitalouden tarjoamia mahdollisuuksia.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

31.

jatkamaan ponnistelujaan tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi niillä eurooppalaisilla sisältöaloilla, joilla toimii digitaalisia alustoja, alustojen koko ja tyypit huomioon ottaen;

32.

pohtimaan, miten kilpailun vääristyminen voidaan välttää, kun otetaan huomioon digitaalisen media-, kulttuuri- ja luovan sisällön ekosysteemin kehitys;

33.

pohtimaan edelleen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, miten varmistaa digitaalisten alustojen toiminnan oikeusvarmuus digitaalisen media-, kulttuuri- ja luovan sisällön ekosysteemissä muun muassa sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä ajatellen.

C.   Luottamuksen lisääminen tietoon ja tiedonlähteisiin

KOROSTAA SEURAAVAA:

34.

Kun otetaan huomioon tietoympäristöjen hajanaisuus ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat, julkinen keskustelu edellyttää ammattimaisia tiedotusvälineitä, joilla on keskeinen rooli tiedon tuottamisessa, levittämisessä ja todentamisessa. Tässä yhteydessä riippumattomien julkisten tiedotusvälineiden tehtävä demokratian, moniarvoisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden turvaamisessa on edelleen ensiarvoisen tärkeä. Lisäksi monet yksityiset media-alan toimijat tuottavat sisältöä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Neuvosto korostaa tässä yhteydessä kansalaisten medialukutaidon ja lähdekritiikin merkitystä ja panee merkille komission tiedonannon disinformaatiosta.

35.

Median moniarvoisuus, joka edellyttää monipuolista mediaomistajuutta ja sisältöä sekä riippumatonta journalismia, on keskeisen tärkeää pyrittäessä estämään disinformaation leviäminen ja varmistamaan, että Euroopan kansalaiset ovat hyvin perillä asioista. Näiden alojen yhteistyöllä ja liittoutumilla voi olla myönteisiä vaikutuksia toimijoille taloudellisen kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta maailmanlaajuisesti.

36.

Ottaen huomioon, että sisältöä jaetaan yhä enenevässä määrin digitaalisissa alustoilla, neuvosto panee merkille komission pyrkimykset torjua laitonta verkkosisältöä ja sisällön laitonta jakelua.

37.

Toimittajien turvalliset työskentelyolot ovat keskeisen tärkeitä muuttuvassa mediaympäristössä ammattimaisen ja riippumattoman journalismin varmistamiseksi.

38.

Väärinkäytösten paljastajilla on tärkeä merkitys, sillä he mahdollistavat toimittajien ja riippumattoman lehdistön toiminnan julkisena vahtikoirana.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

39.

lujittamaan eurooppalaista mediaekosysteemiä ammattimaisen journalismin kestävän tuotannon ja näkyvyyden turvaamiseksi keinona voimaannuttaa kansalaisia, suojella demokratiaa ja torjua tehokkaasti disinformaation leviämistä;

40.

varmistamaan toimittajien ja muiden media-alan toimijoiden sekä heidän lähteidensä tehokkaan suojelun muun muassa tutkivan journalismin alalla;

41.

edistämään ammattimaista journalismia jäsenvaltioissa ja kannustamaan rajatylittävää journalismia kehittämällä taitoja ja koulutusta sekä uutta teknologiaa uutistoimituksia varten;

42.

edistämään riippumatonta journalismia ja suojelemaan toimittajia sopimattomalta vaikuttamiselta;

43.

edistämään sisällön laillista jakelua ja ottamaan huomioon, että on tärkeää vähentää luovan sisällön laitonta jakelua ja luvatonta käyttöä;

44.

parantamaan tiedonsaantia ja vapaata tiedonkulkua median ja yleisön hyödyksi, tehostamaan julkishallinnon avoimuutta ja medianvapautta sekä rohkaisemaan kansalaisia käyttämään sananvapautta.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

45.

tukemaan edelleen medianvapautta ja median moniarvoisuutta seuraavia hankkeita sekä antamaan oikeudellista ja käytännön apua uhatuille toimittajille ja media-alan toimijoille;

46.

seuraamaan edelleen säännöllisesti disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä ja tiedottamaan jäsenvaltioille niiden täytäntöönpanon vaikutuksista ottaen etenkin huomioon vuonna 2019 järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit;

47.

parantamaan valtiontukien avoimuutta ja ennakoitavuutta digitaalisessa media-, kulttuuri- ja luovan sisällön ekosysteemissä ja asettamaan saataville helppokäyttöisen sähköisen hakemiston, joka sisältää sovellettavat valtiontukisäännöt ja asiaa koskevan oikeuskäytännön.

D.   Taitojen ja osaamisen parantaminen

KOROSTAA SEURAAVAA:

48.

Uuden kehityksen myötä tarvitaan uusia valmiuksia. Medialukutaidolla on ratkaiseva merkitys sekä käyttäjille että sisällöntuottajille. Samanaikaisesti sisällöntuotantoalojen ammattilaisilla on oltava yhdistelmä luovia, digitaalisia ja yrittäjätaitoja, joiden avulla ne voivat hyödyntää parhaalla tavalla nykyistä ja uutta teknologiaa.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KUTAKIN OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

49.

edistämään ja tukemaan medialukutaitoa ja digitaalista lukutaitoa, jotta voidaan kehittää edelleen kansalaisten kriittistä suhtautumista jaettuun tai sponsoroituun mediasisältöön ja kannustaa media-alan ammattilaisten lisäkoulutusta media- ja digitaalisen lukutaidon alalla;

50.

mukauttamaan koulutus-, valmius- ja edistämisohjelmia niin, että ne sovitetaan tiiviimmin yhteen sekä vanhan että uuden median ja teknologian käytön kanssa, kuten laadukkaan journalismin periaatteet, visuaalinen lukutaito, tekoäly, lohkoketjuteknologia, virtuaalitodellisuus ja data-analytiikka. Korkealaatuisen mediatutkimuksen ja journalismikoulutuksen edellytysten varmistaminen on keskeisen tärkeää korkealaatuisen eurooppalaisen mediaympäristön ylläpitämiseksi;

51.

aloittamaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja toimialan välinen jäsennelty vuoropuhelu innovoinnin edistämiseksi sisällöntuotantoaloilla ja hyödyntämään luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden mahdollisuuksia.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA

52.

parantamaan medialukutaitoa tukemalla koulutusaloitteita, jotka on suunnattu sekä opiskelijoille että koulutusalan ja muiden alojen ammattilaisille kuten kirjastonhoitajille ja toimittajille, ja järjestämällä kansalaisille kohdennettuja valistuskampanjoita.

---

(1)  Liitteessä luetellaan asiaan liittyvät asiakirjat (Euroopan komission tiedonannot, säädökset, neuvoston päätelmät jne.).

Euron kurssi (1)

18. joulukuuta 2018

(2018/C 457/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1377
JPY	Japanin jeniä	127,86
DKK	Tanskan kruunua	7,4675
GBP	Englannin puntaa	0,89715
SEK	Ruotsin kruunua	10,2760
CHF	Sveitsin frangia	1,1281
ISK	Islannin kruunua	139,00
NOK	Norjan kruunua	9,8835
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,753
HUF	Unkarin forinttia	323,11
PLN	Puolan zlotya	4,2848
RON	Romanian leuta	4,6467
TRY	Turkin liiraa	6,0782
AUD	Australian dollaria	1,5810
CAD	Kanadan dollaria	1,5249
HKD	Hongkongin dollaria	8,8976
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6556
SGD	Singaporen dollaria	1,5590
KRW	Etelä-Korean wonia	1 284,35
ZAR	Etelä-Afrikan randia	16,3106
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8455
HRK	Kroatian kunaa	7,4048
IDR	Indonesian rupiaa	16 472,76
MYR	Malesian ringgitiä	4,7579
PHP	Filippiinien pesoa	60,390
RUB	Venäjän ruplaa	76,1678
THB	Thaimaan bahtia	37,277
BRL	Brasilian realia	4,4366
MXN	Meksikon pesoa	22,8293
INR	Intian rupiaa	80,2530

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Komission tiedonanto jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin annetun komission tiedonannon voimassaolon jatkamisesta

(2018/C 457/04)

I   Johdanto

Jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin annetun komission tiedonannon voimassaolon jatkaminen

(1)

Jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin annetun komission tiedonannon (1), jäljempänä ’tiedonanto’, 40 kohdan mukaan tiedonantoa sovelletaan 31. joulukuuta 2018 asti.

Kreikkaan kohdistuvien lyhytaikaisten vientiluottoriskien markkinakelpoisuus

(2)

Tiedonannon 13 kohdan mukaan julkiset vakuutuksenantajat (2) eivät voi myöntää lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia markkinariskien varalta. Markkinariskit määritellään tiedonannon 9 kohdassa kaupallisiksi ja poliittisiksi riskeiksi, joiden enimmäisriskiaika on alle kaksi vuotta ja jotka liittyvät tiedonannon liitteessä lueteltuihin maihin sijoittautuneisiin julkisiin ja yksityisiin ostajiin.

(3)

Koska vakuutus- tai jälleenvakuutuskapasiteetti ei riitä kattamaan Kreikkaan suuntautuvaa vientiä, komissio muutti tiedonantoa vuonna 2013 poistamalla Kreikan väliaikaisesti markkinariskimaiden luettelosta. Muutosta on sittemmin jatkettu useaan otteeseen (3). Viimeisin jatkoaika päättyy 31. joulukuuta 2018.

(4)

Tästä seuraa, että Kreikkaa pidettäisiin 1. tammikuuta 2019 alkaen markkinariskimaana, koska kaikki EU:n jäsenvaltiot kuuluvat tiedonannon liitteessä lueteltuihin markkinariskimaihin.

(5)

Tiedonannon 36 kohdan mukaisesti komissio ryhtyi arvioimaan Kreikkaan suuntautuvan viennin kattavaa vakuutus- ja jälleenvakuutuskapasiteettia useita kuukausia ennen viimeisimmän jatkoajan päättymistä määrittääkseen, onko tämänhetkisen markkinatilanteen johdosta perusteltua, että Kreikka lisätään jälleen markkinariskimaiden luetteloon 1. tammikuuta 2019 alkaen, vai onko markkinoiden kapasiteetti yhä riittämätön kattamaan kaikki taloudellisesti perustellut riskit, niin että luettelosta poistamista on jatkettava.

II   Arviointi

Tiedonannon voimassaolon jatkaminen

(6)

Koska lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskevan valtiontuen käsittelyssä tarvitaan jatkuvuutta ja oikeusvarmuutta, on aiheellista soveltaa nykyistä tiedonantoa 31. joulukuuta 2020 asti. Tällä tavoin yhdenmukaistetaan sen voimassaolon päättymispäivä useimpien valtiontukiuudistuksen yhteydessä hyväksyttyjen valtiontukea koskevien suuntaviivojen voimassaolon päättymispäivän kanssa.

Kreikkaan kohdistuvien lyhytaikaisten vientiluottovakuutusten markkinakelpoisuus

(7)

Tiedonannon 5.2 jakson mukaisesti komissio teki arviointinsa seuraavien 33 kohdassa vahvistettujen kriteerien perusteella: yksityinen luottovakuutuskapasiteetti, valtion luottoluokitus ja yrityssektorin suorituskyky (erityisesti maksukyvyttömyystapaukset).

(8)

Komissio kuuli jäsenvaltioita, yksityisiä luottovakuutuksenantajia ja muita asianomaisia osapuolia ja pyysi niiltä tietoja määrittäessään sitä, oikeuttaako kaikkien taloudellisesti perusteltujen riskien kattamiseen riittämätön yksityinen vakuutuskapasiteetti jatkamaan Kreikan tilapäistä poistamista markkinariskimaiden luettelosta. Komissio julkaisi 11. lokakuuta 2018 tietopyynnön, joka koski lyhytaikaisten vientiluottovakuutusten saatavuutta Kreikkaan suuntautuvassa viennissä (4). Määräaika vastausten toimittamiselle oli 9. marraskuuta 2018. Komissio sai 21 vastausta jäsenvaltioilta ja kaksi muilta asianomaisilta.

(9)

Komissiolle julkisen tietopyynnön yhteydessä toimitetut tiedot osoittavat, että lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia tarjoavat yksityiset vakuutuksenantajat antavat Kreikkaan suuntautuvalle viennille vakuutuksia edelleen rajoitetusti kaikilla toimialoilla. Samaan aikaan julkisten vakuutuksenantajien Kreikkaan suuntautuvalle viennille tarjoamien luottovakuutusten kysyntä on edelleen huomattava, mikä vahvistaa sen, että yksityisiä vakuutuksia on saatavilla vähän. Kuusi jäsenvaltiota pyysi nimenomaisesti, että Kreikan poistamista markkinariskimaiden luettelosta jatketaan, neljä ilmoitti, että ne eivät vastustaneet jatkamista, ja kolme jäsenvaltiota katsoi viennin olevan markkinakelpoista Kreikan taloudellisen tilanteen elpymisen vuoksi. Useat vastaajat totesivat, että julkisille vientiluotoille on kysyntää ja että yksityiset vakuutuksenantajat ovat vastahakoisia myöntämään vientiluottovakuutuksia Kreikkaan suuntautuvalle viennille. Muista asianomaisista yksi katsoi, että tilanne Kreikassa on parantunut ja sen vuoksi lyhytaikaisia riskejä Kreikassa voidaan vakuuttaa yksityisesti. Toinen puolestaan kannatti sitä, että Kreikan poistamista markkinariskimaiden luettelosta jatketaan.

(10)

Järjestämättömien lainojen määrä on Kreikassa edelleen korkealla tasolla, vaikka se onkin vähitellen laskemassa. Niiden korkea määrä viittaa riskiin siitä, että Kreikan yritykset eivät ehkä pysty maksamaan laskujaan. Tämä puolestaan selittää sen, miksi yksityiset lyhytaikaiset vientiluottovakuutukset eivät ole vielä elpyneet. Kreikassa yksityisen sektorin järjestämättömät lainat muodostavat käytännössä puolet yksityisen sektorin lainojen bruttomäärästä. Pankkialalla järjestämättömien lainojen osuus on noin 44,6 prosenttia lainojen bruttomäärästä (5), kun taas EU:ssa vastaava luku samalla ajanjaksolla on keskimäärin 3,6 prosenttia (vuoden 2018 toisella neljänneksellä). Järjestämättömien lainojen ollessa näin korkealla tasolla yksityisiä vakuutuksia pidetään liian riskialttiina. Luvut ovat vähitellen paranemassa järjestämättömien lainojen kriisinratkaisukehyksen lujittamisen ansiosta, mutta Kreikassa ei vieläkään ole yksityisiä markkinoita lyhytaikaisille vientiluottovakuutuksille.

(11)

Kreikan valtion luottoluokitus on tällä hetkellä seuraava: B3 (Moody’s), B+ (Standard & Poor’s) ja BB– (Fitch). Kaikki mainitut luottoluokituslaitokset sijoittavat Kreikan spekulatiiviseen luottokelpoisuusluokkaan (ns. non-investment grade), ja toteavat, että tähän liittyy luotonantajien kannalta huomattavia riskejä. Elokuusta 2018 lähtien Euroopan keskuspankki ei ole enää hyväksynyt Kreikan valtion joukkovelkakirjoja vakuutena. Euroopan keskuspankki ei myöskään sisällytä Kreikan valtion joukkovelkakirjoja joukkolainojen osto-ohjelmaansa.

(12)

Kreikan valtion 10 vuoden joukkovelkakirjojen tuotto on tällä hetkellä (6) noin 4,4 prosenttia. Vaikka tuotto on laskenut huomattavasti verrattuna vuodentakaiseen, se on kuitenkin edelleen korkea verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioihin (7).

(13)

Kreikan talous kääntyi lievään kasvuun vuonna 2017. Kreikan tilastoviranomaisen lokakuussa 2018 julkaisemien tietojen mukaan reaalinen BKT kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2017 (8). Reaalisen BKT:n kasvun odotetaan kiihtyvän edelleen vuosina 2018 ja 2019 olettaen, että sitoutuminen uudistusten toteuttamiseen jatkuu.

(14)

Komissio katsoo näissä olosuhteissa, että yksityinen vakuutuskapasiteetti ei riitä kaikkien taloudellisesti perusteltujen riskien kattamiseen. Sen vuoksi se on päättänyt jatkaa Kreikan poistamista markkinariskimaiden luettelosta 31. joulukuuta 2019 asti. Tässä tapauksessa sovelletaan tiedonannon 4.3 jaksossa vahvistettuja vakuutussuojan tarjoamista koskevia edellytyksiä.

Muutos tiedonantoon

(15)

Komissio on päättänyt jatkaa nykyisen tiedonannon soveltamista 31. joulukuuta 2020 asti.

(16)

Komission tiedonantoon jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin sovelletaan 1. tammikuuta 2019 alkaen aina 31. joulukuuta 2020 asti seuraavaa muutosta: — Korvataan liite seuraavasti: ”Luettelo markkinariskimaista Belgia Kypros Slovakia Bulgaria Latvia Suomi Tšekki Liettua Ruotsi Tanska Luxemburg Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Unkari Australia Viro Malta Kanada Irlanti Alankomaat Islanti Kreikka (9) Itävalta Japani Espanja Puola Uusi-Seelanti Ranska Portugali Norja Kroatia Romania Sveitsi Italia Slovenia Amerikan yhdysvallat”

---

(1)  Komission tiedonanto jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin (EUVL C 392, 19.12.2012, s. 1).

(2)  Julkinen vakuutuksenantaja määritellään tiedonannossa yritykseksi tai muuksi organisaatioksi, joka tarjoaa vientiluottovakuutuksia jäsenvaltion tuella tai sen puolesta, tai jäsenvaltioksi, joka tarjoaa vientiluottovakuutuksia.

(3)  Vuonna 2013 (EUVL C 372, 19.12.2013, s. 1), vuoden 2015 alussa (EUVL C 28, 28.1.2015, s. 1), kesäkuussa 2015 (EUVL C 215, 1.7.2015, s. 1), kesäkuussa 2016 (EUVL C 244, 5.7.2016, s. 1), kesäkuussa 2017 (EUVL C 206, 30.6.2017, s. 1) ja viimeksi kesäkuussa 2018 (EUVL C 225, 28.6.2018, s. 1).

(4)  http://ec.europa.eu/competition/consultations/2018_stec_greece/index_en.html

(5)  https://www.eba.europa.eu/documents/10180/2385362/EBA+Dashboard+-+Q2+2018.pdf

(6)  Lokakuu 2018

(7)  Tämä vastaa lähes neljän prosentin korkoeroa verrattuna Saksan valtion 10 vuoden joukkovelkakirjojen tuottoon.

(8)  http://www.statistics.gr/en/home/

(9)  Kreikka poistetaan markkinariskimaiden luettelosta väliaikaisesti 31. joulukuuta 2019 asti.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkostoituminen

(2018/C 457/05)

Asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) 36 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ”johtokunnan on laadittava toiminnanjohtajan tekemän ehdotuksen perusteella julkistettava luettelo jäsenvaltioiden nimeämistä toimivaltaisista elimistä, jotka voivat avustaa elintarviketurvallisuusviranomaista sen tehtävässä joko yksittäin tai verkostona”.

EFSAn johtokunta laati luettelon ensimmäisen kerran 19. joulukuuta 2006, minkä jälkeen

i)	sitä päivitetään säännöllisesti EFSAn toiminnanjohtajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät nimeämisten tarkistukset tai uudet nimeämisehdotukset (komission asetuksen (EY) N:o 2230/2004 (2) 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti)

ii)	se julkistetaan EFSAn verkkosivustolla, jolla julkaistaan myös toimivaltaisten elinten viimeksi päivitetty luettelo, ja

iii)	siitä voi hakea tietoja 36 artiklan mukaisten elinten hakuun tarkoitetulla hakutyökalulla, jonka kautta saa elinten yhteystiedot ja erityisaloja koskevaa tietoa.

Nämä tiedot ovat saatavilla EFSAn verkkosivustolla seuraavista osoitteista:

i)	EFSAn johtokunnan 12.12.2018 tekemä viimeisin muutos toimivaltaisten elinten luetteloon – http://www.efsa.europa.eu/en/events/event/181212

ii)	ajantasaistettu luettelo toimivaltaisista viranomaisista – http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/assets/art36listg.pdf ja

iii)	36 artiklan mukaisten elinten hakutyökalu – http://www.efsa.europa.eu/art36/search

EFSA päivittää tätä ilmoitusta säännöllisesti erityisesti edellä olevien linkkien osalta.

Lisätietoja saa osoitteesta Cooperation.Article36@efsa.europa.eu.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 2230/2004, annettu 23 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkoston osalta (EUVL L 379, 24.12.2004, s. 64), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna).

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan mukainen komission ilmoitus

Säännöllistä lentoliikennettä koskevat julkisen palvelun velvoitteet

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2018/C 457/06)

Jäsenvaltio	Italia
Reitit	Alghero – Rooma Fiumicino ja päinvastaiseen suuntaan Alghero – Milano Linate ja päinvastaiseen suuntaan Cagliari – Rooma Fiumicino ja päinvastaiseen suuntaan Cagliari – Milano Linate ja päinvastaiseen suuntaan Olbia – Rooma Fiumicino ja päinvastaiseen suuntaan Olbia – Milano Linate ja päinvastaiseen suuntaan
Julkisen palvelun velvoitteiden uusi voimaantulopäivä	17. huhtikuuta 2019
Osoite, josta julkisen palvelun velvoitteen teksti ja kaikki siihen liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavissa	Viiteasiakirja EUVL C 314/10, 6. syyskuuta 2018 Lisätietoja: Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti Direzione Generale per gli Aeroporti ed il Trasporto Aereo P. +39 0641583681/3683 Sähköposti: segreteria_dgata@pec.mit.gov.it Verkkosivu: http://www.mit.gov.it. Regione Autonoma della Sardegna Assessorato dei trasporti Direzione Generale dei Trasporti Servizio per il trasporto marittimo e aereo e continuità territoriale P. +39 0706067331 Faksi +39 0706067309 Verkkosivu: http://www.regione.sardegna.it Sähköposti : trasporti@pec.regione.sardegna.it trasporti@regione.sardegna.it trasp.osp@regione.sardegna.it

Ilmoitus tiettyjen terästuotteiden tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen keston pidentämisestä

(2018/C 457/07)

Komissio pani 26. maaliskuuta 2018 vireille tiettyjen terästuotteiden tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen (1).

Tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä annetun asetuksen (EU) 2015/478 (2) 6 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) 2015/755 (3) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tällainen tutkimus on saatettava päätökseen viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa tutkinnan aloittamisesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tätä määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella kuukaudella. Tällaisessa tapauksessa komissio julkaisee ilmoituksen, jossa vahvistetaan pidennyksen kesto ja joka sisältää yhteenvedon sen syistä.

Siksi komissio ilmoittaa, että tutkimusta jatketaan enintään kahdella kuukaudella seuraavista syistä:

Tutkimus on ennennäkemättömän laaja niin tuotekatteen (28 tuoteluokkaa) kuin asianomaisten osapuolten lukumäärän (yli 800 rekisteröityä osapuolta) suhteen. Sen vuoksi tutkimuksesta aiheutuu paljon hallinnollista rasitetta komissiolle, jonka on käsiteltävä merkittävä määrä osapuolten antamia huomautuksia ja toteutettava uusimpien tietojen monitahoinen oikeudellinen ja taloudellinen analyysi. Lukuisat asianomaiset osapuolet ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimukseen vastaamalla kyselylomakkeisiin, toimittamalla kirjallisia huomautuksia ja/tai osallistumalla kuulemisiin. Vastaanotettujen suurten tietomäärien kerääminen ja analysointi on vienyt huomattavan paljon aikaa ja resursseja. Lisäksi unionin tuotannonalan tarvittava tilapäinen suojelu varmistetaan voimassa olevilla tiettyihin terästuotteisiin kohdistuvilla väliaikaisilla suojatoimenpiteillä, joten tutkimuksen jatkamisella ei olisi kielteisiä vaikutuksia.

Näin ollen edellä selostetun tilanteen katsotaan muodostavat poikeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi komissio voi pidentää tutkimuksen keston yli yhdeksään kuukauteen.

Tästä seuraa, että jos lopulliset toimenpiteet hyväksytään, komissio julkaisee täytäntöönpanoasetuksen viimeistään 1. helmikuuta 2019.

---

(1)  EUVL C 111, 26.3.2018, s. 29.

(2)  EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16.

(3)  EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.