Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2018/C 436/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 427, 26.11.2018

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 408, 12.11.2018

EUVL C 399, 5.11.2018

EUVL C 392, 29.10.2018

EUVL C 381, 22.10.2018

EUVL C 373, 15.10.2018

EUVL C 364, 8.10.2018

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Audiencia Provincial de Tarragona – Espanja) – Ministerio Fiscal

(Asia C-207/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköinen viestintä - Henkilötietojen käsittely - Direktiivi 2002/58/EY - 1 ja 3 artikla - Soveltamisala - Sähköisen viestinnän luottamuksellisuus - Suoja - 5 artikla ja 15 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 7 ja 8 artikla - Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä käsitellyt tiedot - Kansallisten viranomaisten oikeus saada tietoja tutkintaa varten - Rikoksen vakavuusaste, joka oikeuttaa tietojensaannin))

(2018/C 436/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Tarragona

Pääasian asianosainen

Ministerio Fiscal

Tuomiolauselma

Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12.7.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 15 artiklan 1 kohtaa, kun se luetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se, että viranomaiset saavat varastetulla matkapuhelimella aktivoitujen SIM-korttien haltijoiden tunnistamiseksi tietoja, kuten näiden haltijoiden etu- ja sukunimen ja mahdollisesti osoitteen, merkitsee viimeksi mainittujen perusoikeuskirjan kyseisissä artikloissa vahvistettuihin perusoikeuksiin puuttumista, joka ei ole vakavuudeltaan sen laatuista, että tätä tiedonsaantia pitäisi rikosten ehkäisemisen, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan alalla rajoittaa vain vakavan rikollisuuden torjumiseen.

---

(1)  EUVL C 251, 11.7.2016.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Varna – Bulgaria) – Nikolay Kantarev v. Balgarska Narodna Banka

(Asia C-571/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Talletusten vakuusjärjestelmät - Direktiivi 94/19/EY - 1 artiklan 3 alakohdan i alakohta - 10 artiklan 1 kohta - Käsite ”talletus, jota ei kyetä maksamaan” - Jäsenvaltion vastuu unionin oikeuden rikkomisesta yksityisille aiheutuneista vahingoista - Unionin oikeuden riittävän ilmeinen rikkominen - Jäsenvaltioiden menettelyllinen itsemääräämisoikeus - Vilpittömän yhteistyön periaate - SEU 4 artiklan 3 kohta - Vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteet))

(2018/C 436/03)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Varna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Nikolay Kantarev

Vastaaja: Balgarska Narodna Banka

Tuomiolauselma

1)

Talletusten vakuusjärjestelmistä 30.5.1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.3.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/14/EY, 1 artiklan 3 alakohtaa ja 10 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä yhtäältä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan sen määrittäminen, ettei talletuksia kyetä maksamaan, riippuu luottolaitoksen maksukyvyttömyydestä ja sen pankkitoimiluvan peruuttamisesta, ja toisaalta sille, että kyseisten säännösten mukaisista määräajoista sen määrittämiselle, ettei talletuksia kyetä maksamaan, ja talletusten palauttamiselle poiketaan sillä perusteella, että luottolaitoksen asettaminen erityisvalvontaan on välttämätöntä.

2)

Direktiivin 94/19, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14, 1 artiklan 3 alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että talletukset on määritettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla sellaisiksi, joita ei kyetä maksamaan, toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella päätöksellä eikä tätä voida päätellä kyseisten viranomaisten muista toimista, kuten Balgarska Narodna Bankan (Bulgarian keskuspankki) päätöksestä asettaa Korporativna Targovska Banka erityisvalvontaan, tai pääasian olosuhteiden kaltaisista olosuhteista.

3)

Direktiivin 94/19, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14, 1 artiklan 3 alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että pankkitalletuksen määrittäminen kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla sellaiseksi, jota ei kyetä maksamaan, ei voi edellyttää sitä, että tallettaja on etukäteen pyytänyt luottolaitosta suorittamaan maksun, mutta pyyntöä ei ole noudatettu.

4)

Direktiivin 94/19, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/14, 1 artiklan 3 alakohdan i alakohdalla on välitön oikeusvaikutus ja se on oikeussääntö, jolla on tarkoitus antaa yksityisille oikeuksia, jotka mahdollistavat sen, että tallettajat nostavat kanteita, joilla vaaditaan talletusten liian myöhäisen palauttamisen seurauksena kärsityn vahingon korvaamista. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava yhtäältä, onko sen, ettei talletuksia kyetä maksamaan, jättäminen määrittämättä – huolimatta mainitussa säännöksessä selkeästi ilmaistujen edellytysten täyttymisestä – kyseisen säännöksen mukaisessa viiden työpäivän määräajassa pääasian olosuhteissa unionin oikeudessa tarkoitettu riittävän ilmeinen rikkominen ja toisaalta, onko kyseisen rikkomisen ja Nikolay Kantarevin kaltaisen tallettajan kärsimän vahingon välillä välitön syy-yhteys.

5)

SEU 4 artiklan 3 kohtaa sekä vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa Bulgariassa ei ole erillistä menettelyä kyseisen jäsenvaltion saattamiseksi vastuuseen siitä, että kansallinen viranomainen rikkoo unionin oikeutta, aiheutuneista vahingoista, — ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään kahdesta erillisestä oikeussuojakeinosta, jotka kuuluvat eri tuomioistuinten toimivaltaan ja joihin sovelletaan eri edellytyksiä, kunhan ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ratkaisee, onko Bulgarian keskuspankin kaltainen kansallinen viranomainen saatettava kansallisen oikeuden mukaan vastuuseen valtion ja kuntien vahingonkorvausvastuusta annetun lain (Zakon za otgovornostta na darzhavata i obshtinite za vredi) vai sopimusvelvoitteista ja sopimuksista annetun lain (Zakon za zadalzheniata i dogovorite) perusteella, ja ovatko molemmat oikeussuojakeinot vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteiden mukaisia — ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa asetetaan yksityisten korvauksensaamisoikeudelle lisäedellytys, joka koskee sitä, että kyseessä oleva kansallinen viranomainen on aiheuttanut vahingon tahallisesti — ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa asetetaan yksityisten korvauksensaamisoikeuden edellytykseksi heitä koskeva velvoite esittää näyttö tuottamuksesta, kunhan tuottamuksen käsitteeseen perustuva edellytys ei ole ankarampi kuin riittävän ilmeisen rikkomisen käsitteeseen perustuva edellytys, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava — ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään kertaluonteisesta tai oikeudenkäynnin intressiin suhteutetusta oikeudenkäyntimaksusta, kunhan maksun maksaminen ei ole tehokkuusperiaatteen vastaista, kun otetaan huomioon maksun määrä, se, aiheutuuko siitä mahdollisesti ylivoimainen este asian saattamiselle tuomioistuimen käsiteltäväksi, sen pakollisuus sekä mahdollisuudet vapautua siitä, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuin on tutkittava, ja — ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa asetetaan yksityisten korvauksensaamisoikeuden edellytykseksi vahingon taustalla olevan hallintotoimen etukäteinen kumoaminen, kunhan vahinkoa kärsineelle henkilölle voidaan kohtuudella asettaa tällainen vaatimus, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.

---

(1)  EUVL C 38, 6.2.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Sofia-grad – Bulgaria) – Nigyar Rauf Kaza Ahmedbekova ja Rauf Emin Ogla Ahmedbekov v. Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite

(Asia C-652/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Turvapaikka-asioita ja toissijaista suojelua koskeva yhteinen politiikka - Vaatimukset kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi - Direktiivi 2011/95/EU - 3, 4, 10 ja 23 artikla - Kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, jotka saman perheen jäsenet ovat tehneet erikseen - Tapauskohtainen arviointi - Perheenjäseneen kohdistuvien uhkien ottaminen huomioon toisen perheenjäsenen tekemän hakemuksen tapauskohtaisen arvioinnin yhteydessä - Suotuisammat säännökset, jotka jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa ulottaakseen turvapaikan tai toissijaisen suojelun koskemaan kansainvälistä suojelua saavan perheenjäseniä - Vainon syiden arviointi - Azerbaidžanin kansalaisen osallistuminen valituksen tekemiseen maataan vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa - Yhteiset menettelyvaatimukset - Direktiivi 2013/32/EU - 46 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Ex nunc -tutkiminen kaikilta osin - Vainot syyt tai tosiseikat, joista on vaiettu määrittävässä viranomaisessa mutta joihin on vedottu tämän viranomaisen päätöksestä tehdyn muutoksenhaun yhteydessä))

(2018/C 436/04)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Nigyar Rauf Kaza Ahmedbekova ja Rauf Emin Ogla Ahmedbekov

Vastaaja: Zamestnik-predsedatel na Darzhavna agentsia za bezhantsite

Tuomiolauselma

1)

Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 4 artiklaa on tulkittava siten, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tapauskohtaisen arvioinnin yhteydessä on otettava huomioon hakijan perheenjäseneen kohdistuvat vainotuksi joutumisen ja vakavan haitan kärsimisen uhat sen selvittämiseksi, altistuuko hakija itse tällaisille uhkille sen perhesiteensä takia, joka hänellä on kyseiseen uhattuun henkilöön.

2)

Direktiiviä 2011/95 ja kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että saman perheen jäsenten erikseen tekemiin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin sovelletaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa kaikki mahdollinen hakemusten keskinäinen liitännäisyys huomioon, mutta ne ovat esteenä sille, että hakemukset ovat yhteisen arvioinnin kohteena. Ne ovat esteenä myös sille, että näistä hakemuksista yhden arviointia lykätään, kunnes kyseisistä hakemuksista jonkin toisen tutkintamenettely on saatettu päätökseen.

3)

Direktiivin 2011/95 3 artiklaa on tulkittava siten, että siinä sallitaan jäsenvaltion säätää, mikäli perheenjäsenelle myönnetään kansainvälistä suojelua kyseisessä direktiivissä perustetun järjestelmän nojalla, tällaisen suojelun ulottamisesta koskemaan muita kyseisen perheen jäseniä, kunhan nämä eivät kuulu saman direktiivin 12 artiklassa säädetyn jonkin poissulkemisperusteen soveltamisalaan ja heidän tilanteellaan on perheen yhtenäisyyden säilyttämistarpeen vuoksi yhteys kansainvälisen suojelun logiikkaan.

4)

Direktiivin 2013/32 33 artiklan 2 kohdan e alakohdassa säädetty tutkimatta jättämisen peruste ei kata pääasiassa kyseessä olevan kaltaista tilannetta, jossa aikuinen henkilö tekee omasta puolestaan ja alaikäisen lapsensa puolesta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, joka perustuu erityisesti perhesiteen olemassaoloon sellaisen toisen henkilön kanssa, joka on tehnyt erikseen hakemuksen kansainvälisestä suojelusta.

5)

Kansainvälisen suojelun hakijan osallistumisesta valituksen tekemiseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen alkuperämaataan vastaan ei voida lähtökohtaisesti katsoa direktiivin 2011/95 10 artiklassa tarkoitetun vainon syiden arvioinnin yhteydessä, että se osoittaisi kyseisen hakijan kuuluvan mainitun artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun ”tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään”, mutta sitä on pidettävä kyseisen artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin ”poliittisiin mielipiteisiin” perustuvan vainon syynä, jos on olemassa perusteltua aihetta pelätä, että kyseinen maa mieltää osallistumisen kyseisen valituksen tekemiseen poliittisen toisinajattelun teoksi, johon se voisi harkita kohdistavansa vastatoimia.

6)

Direktiivin 2013/32 46 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä direktiivin 40 artiklan 1 kohdan sisältämän muutoksenhakumenettelyyn tehdyn viittauksen kanssa, on tulkittava siten, että tuomioistuin, jonka käsiteltävänä on muutoksenhaku kansainvälisen suojelun epäämisestä tehtyyn päätökseen, on lähtökohtaisesti velvollinen arvioimaan ”lisäselvityksen” perusteella ja tämän selvityksen tutkintaa määrittävältä viranomaiselta pyydettyään kansainvälisen suojelun myöntämisperusteita tai tosiseikkoja, joihin vedotaan ensimmäistä kertaa muutoksenhakumenettelyn aikana, vaikka ne koskevat tapahtumia tai uhkia, joiden väitetään ilmenneen ennen kyseisen epäämispäätöksen tekemistä tai jopa ennen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä. Kyseinen tuomioistuin ei sitä vastoin ole velvollinen tällaiseen arviointiin, jos se toteaa, että kyseisiin perusteisiin tai tosiseikkoihin on vedottu liian myöhäisessä muutoksenhakumenettelyn vaiheessa tai että niitä ei ole esitetty riittävän konkreettisesti, jotta ne voitaisiin asianmukaisesti tutkia, taikka jos se toteaa silloin, kun kyse on tosiseikoista, etteivät nämä ole merkittäviä tai poikkea riittävästi niistä seikoista, jotka määrittävä viranomainen on jo voinut ottaa huomioon.

---

(1)  EUVL C 86, 20.3.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-668/16) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2006/40/EY - Moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöt - 5 artiklan 4 ja 5 kohta - Direktiivi 2007/46/EY - Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntä - 12, 29, 30 ja 46 artikla - Ajoneuvot, jotka eivät täytä teknisiä vaatimuksia - Kansallisten viranomaisten vastuu))

(2018/C 436/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Hermes, D. Kukovec ja A. C. Becker)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja D. Klebs)

Tuomiolauselma

1)

Saksan liittotasavalta on jättänyt noudattamatta — moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta 17.5.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/40/EY sekä puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5.9.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 16.4.2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 371/2010, 12 ja 30 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut perustellussa lausunnossa asetetussa määräajassa tarvittavia toimenpiteitä, jotta Daimler AG:n 1.1.–26.6.2013 myymät 133 713 tyyppien 246, 176 ja 117 mukaista ajoneuvoa olisivat jälleen hyväksyttyjen tyyppiensä mukaisia, kun niissä ei ollut käytetty kylmäainetta R1234yf, joka oli ilmoitettu näiden hyväksyttyjen tyyppien osalta, vaan kylmäainetta, jonka lämmitysvaikutus oli suurempi kuin 150 direktiivin 2006/40 5 artiklan 4 kohdassa säädetyn enimmäismäärän vastaisesti, ja — direktiivin 2006/40 sekä direktiivin 2007/46, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 371/2010, 46, 5 ja 18 artiklan, kun niitä luetaan yhdessä, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä viimeksi mainitun direktiivin 46 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten täytäntöön panemiseksi perustellussa lausunnossa asetetussa määräajassa, jotta valmistajat noudattaisivat mainitun direktiivin 5 ja 18 artiklaa, jotka liittyvät tuotannon vaatimustenmukaisuuteen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen antamiseen.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Saksan liittotasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

4)	Euroopan komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

---

(1)  EUVL C 70, 6.3.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Cluj – Romania) – Tribunalul Botoşani ja Ministerul Justiţiei v. Maria Dicu

(Asia C-12/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työajan järjestäminen - Direktiivi 2003/88/EY - Oikeus palkalliseen vuosilomaan - Direktiivi 2010/18/EU - Vanhempainvapaata koskeva tarkistettu puitesopimus - Vanhempainvapaata ei pidetä tosiasiallisena työskentelykautena))

(2018/C 436/06)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Cluj

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Tribunalul Botoşani ja Ministerul Justiţiei

Vastapuoli: Maria Dicu

Muut osapuolet: Curtea de Apel Suceava, Consiliul Superior al Magistraturii

Tuomiolauselma

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa kyseisessä artiklassa työntekijälle taattua palkallista vuosilomaa koskevia oikeuksia viitekauden perusteella määritettäessä työntekijän kyseisenä ajanjaksona pitämän vanhempainvapaan aikaa ei pidetä tosiasiallisena työskentelykautena.

---

(1)  EUVL C 104, 3.4.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad Sofia-grad – Bulgaria) – Bahtiyar Fathi v. Bahtiyar Fathi

(Asia C-56/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue - Rajat, turvapaikkapolitiikka ja maahanmuutto - Asetus (EU) N:o 604/2013 - 3 artikla - Kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen - Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittely ilman nimenomaista päätöstä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisestä - Direktiivi 2011/95/EU - 9 ja 10 artikla - Uskontoon perustuvan vainon syyt - Näyttö - Uskosta luopumista koskeva Iranin lainsäädäntö - Direktiivi 2013/32/EU - 46 artiklan 3 kohta - Tehokkaat oikeussuojakeinot))

(2018/C 436/07)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Bahtiyar Fathi

Vastaaja: Bahtiyar Fathi

Tuomiolauselma

1)

Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 3 artiklan 1 kohtaa on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa tulkittava siten, että jäsenvaltion viranomaiset voivat käsitellä aineellisesti kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tämän asetuksen 2 artiklan d alakohdan mukaisesti ilman kyseisten viranomaisten nimenomaista, kyseisessä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaista päätöstä siitä, että tämä jäsenvaltio on vastuussa käsittelyn suorittamisesta.

2)

Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 46 artiklan 3 kohtaa on pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa tulkittava siten, että kun kansainvälisen suojelun hakija on nostanut kanteen päätöksestä, jolla hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa on todettu perusteettomaksi, jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen ei ole tutkittava viran puolesta, onko menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi Dublin III -asetuksen mukaisesti ollut asianmukainen.

3)

Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 10 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että kansainvälistä suojelua hakevan, joka vetoaa hakemuksensa tueksi uskontoon liittyviin syihin perustuvan vainon vaaraan, ei tarvitse uskoonsa perustuvien väitteidensä tueksi antaa lausumia tai esittää asiakirjoja tässä säännöksessä tarkoitetun uskonnon käsitteen kaikista osatekijöistä. Hakijan on kuitenkin tuettava uskottavalla tavalla mainittuja väitteitä esittämällä seikkoja, joiden avulla toimivaltainen viranomainen voi varmistua väitteiden paikkansapitävyydestä.

4)

Direktiivin 2011/95 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että kielto teloituksen tai vankeuden uhalla toimia kansainvälistä suojelua hakevan henkilön alkuperämaan uskontoa vastaan voi olla tässä artiklassa tarkoitettu ”vainoksi katsottava teko”, jos tähän kieltoon liittyy käytännössä tällaisia kyseisen maan viranomaisten asettamia seuraamuksia, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava.

---

(1)  EUVL C 112, 10.4.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.10.2018 – Ranskan tasavalta v. Euroopan parlamentti

(Asia C-73/17) (1)

((Kumoamiskanne - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijaintia koskeva pöytäkirja - Euroopan parlamentti - Strasbourgissa (Ranska) pidettävän ”talousarviota käsittelevän istunnon” käsite - SEUT 314 artikla - Budjettivallan käyttäminen Brysselissä (Belgia) pidettävän ylimääräisen täysistuntojakson aikana))

(2018/C 436/08)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: F. Alabrune, D. Colas, B. Fodda ja E. de Moustier)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: R. Crowe ja U. Rösslein)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamiehet: D. Holderer ja C. Schiltz)

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut.

3)	Luxemburgin suurherttuakunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 104, 3.4.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administrativen sad – Varna – Bulgaria) – Komisia za zashtita na potrebitelite v. Evelina Kamenova

(Asia C-105/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 2005/29/EY - 2 artiklan b ja d alakohta - Direktiivi 2011/83/EU - 2 artiklan 2 alakohta - Käsitteet ”elinkeinonharjoittaja” ja ”kaupalliset menettelyt”))

(2018/C 436/09)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad – Varna

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Komisia za zashtita na potrebitelite

Vastapuoli: Evelina Kamenova

Muu osapuoli: Okrazhna prokuratura – Varna

Tuomiolauselma

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 2 artiklan b ja d alakohtaa sekä kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että pääasian vastapuolen kaltaista luonnollista henkilöä, joka julkaisee verkkosivustolla samanaikaisesti useita uusia ja käytettyjä tavaroita koskevia myynti-ilmoituksia, on pidettävä elinkeinonharjoittajana ja tätä toimintaa kaupallisena menettelynä ainoastaan, jos tämä henkilö toimii tarkoituksessa, joka liittyy hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on varmistettava käsiteltävän tapauksen kaikki olosuhteet huomioon ottaen.

---

(1)  EUVL C 144, 8.5.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberster Gerichtshof – Itävalta) – Bundeskammer für Arbeiter und Angestellte v. ING-DiBa Direktbank Austria Niederlassung der ING-DiBa AG

(Asia C-191/17) (1)

((Direktiivi 2007/64/EY - Maksupalvelut sisämarkkinoilla - Maksutilin käsite - Säästötilin, jolle sen käyttäjä voi tehdä tilillepanoja ja jolta hän voida tehdä tililtäottoja nimiinsä avatun käyttötilin kautta, mahdollinen sisältyminen maksutilin käsitteeseen))

(2018/C 436/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Bundeskammer für Arbeiter und Angestellte

Vastapuoli: ING-DiBa Direktbank Austria Niederlassung der ING-DiBa AG

Tuomiolauselma

Maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta 13.11.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 14 alakohtaa on tulkittava siten, että maksutilin käsite ei sisällä säästötiliä, jolle talletettuja varoja on mahdollista käyttää yön yli -periaatteen mukaisesti ja jolle voidaan tehdä tilillepanoja ja jolta voidaan tehdä tililtäottoja vain käyttötilin kautta.

---

(1)  EUVL C 239, 24.7.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Legatoria Editoriale Giovanni Olivotto (L.E.G.O.) SpA v. Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA, Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare, Ministero dello Sviluppo Economico ja Ministero delle Politiche Agricole e Forestali

(Asia C-242/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen - Lämpösähkölaitoksessa käytetyt bionesteet - Direktiivi 2009/28/EY - 17 artikla - Bionesteiden kestävyyskriteerit - 18 artikla - Kansalliset kestävyyssertifiointijärjestelmät - Täytäntöönpanopäätös 2011/438/EU - Euroopan komission hyväksymät vapaaehtoiset biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyssertifiointijärjestelmät - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään välittäjien velvollisuudesta esittää kestävyyssertifikaatit - SEUT 34 artikla - Tavaroiden vapaa liikkuvuus))

(2018/C 436/11)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Legatoria Editoriale Giovanni Olivotto (L.E.G.O.) SpA

Vastapuolet: Gestore dei servizi energetici (GSE) SpA, Ministero dell’Ambiente e della Tutela del Territorio e del Mare, Ministero dello Sviluppo Economico ja Ministero delle Politiche Agricole e Forestali

Tuomiolauselma

1)

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 7 kohtaa, luettuna yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2009/28/EY ja 2009/30/EY vahvistettujen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen käytettävän International Sustainability and Carbon Certification -järjestelmän hyväksymisestä 19.7.2011 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/438/EU kanssa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa asetetaan talouden toimijoille erityisiä ehtoja, jotka ovat bionesteiden kestävyyssertifioinnin osalta erilaisia ja laajempia kuin ne, joista määrätään ISCC-järjestelmän, joka on hyväksytty kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä, jonka Euroopan komissio on antanut mainitun direktiivin 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kaltaisessa vapaaehtoisessa kestävyyssertifiointijärjestelmässä, siltä osin kuin kyseinen järjestelmä on hyväksytty ainoastaan biopolttoaineiden osalta ja mainitut ehdot koskevat vain bionesteitä.

2)

Unionin oikeutta ja erityisesti SEUT 34 artiklaa ja direktiivin 2009/28 18 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa kansallisessa lainsäädännössä otetaan käyttöön bionesteiden kestävyyden todentamista koskeva kansallinen järjestelmä, jonka nojalla kaikkien kyseisen tuotteen toimitusketjuun kuuluvien talouden toimijoiden, myös välittäjien, joiden hallussa bionesteet eivät ole fyysisesti, on noudatettava tiettyjä kyseisestä järjestelmästä johtuvia sertifiointia, ilmoittamista ja tietojen toimittamista koskevia velvoitteita.

---

(1)  EUVL C 283, 28.8.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Szczecinie – Puola) – Feniks sp. z o.o. v. Azteca Products & Services SL

(Asia C-337/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Asetus (EU) N:o 1215/2012 - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Erityinen toimivalta - 7 artiklan 1 alakohdan a alakohta - Sopimusta koskevan asian käsite - Actio pauliana -kanne))

(2018/C 436/12)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Szczecinie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Feniks sp. z o.o.

Vastaaja: Azteca Products & Services SL

Tuomiolauselma

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa actio pauliana -kanne, jolla sopimukseen perustuvan saamisoikeuden haltija vaatii sellaisen toimen julistamista pätemättömäksi itseensä nähden, jonka väitetään vahingoittavan sen oikeuksia ja jolla sen velallinen on luovuttanut omaisuutta kolmannelle osapuolelle, kuuluu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa säädetyn kansainvälistä toimivaltaa koskevan säännön soveltamisalaan.

---

(1)  EUVL C 300, 11.9.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Asia, jonka on pannut vireille Società Immobiliare Al Bosco Srl

(Asia C-379/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 44/2001 - Tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion oikeudessa säädetty määräaika vakuustakavarikkoa tai hukkaamiskieltoa koskevan määräyksen täytäntöönpanolle - Tämän määräajan soveltaminen toisessa jäsenvaltiossa annettuun vakuustakavarikkoa tai hukkaamiskieltoa koskevaan asiakirjaan, joka on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa))

(2018/C 436/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosainen

Società Immobiliare Al Bosco Srl

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 38 artiklaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaista jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa säädetään määräajasta vakuustakavarikkoa tai hukkaamiskieltoa koskevan määräyksen täytäntöönpanolle, sovelletaan silloin, kun tällainen määräys on annettu toisessa jäsenvaltiossa ja julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

---

(1)  EUVL C 318, 25.9.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Szombathelyi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság – Unkari) – Dooel Uvoz-Izvoz Skopje Link Logistic N&N v. Budapest Rendőrfőkapitánya

(Asia C-384/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Maantiekuljetus - Verotukseen liittyvät säädökset - Direktiivi 1999/62/EY - Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä - Tietulli - Jäsenvaltioiden velvollisuus vahvistaa tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset - Kiinteämääräinen seuraamusmaksu - Suhteellisuusperiaate - Direktiivin välitön sovellettavuus))

(2018/C 436/14)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szombathelyi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Dooel Uvoz-Izvoz Skopje Link Logistic N&N

Vastapuoli: Budapest Rendőrfőkapitánya

Tuomiolauselma

Verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä 17.6.1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/62/EY 9 a artiklassa säädetyllä oikeasuhteisuusvaatimuksella ei voida katsoa olevan välitöntä oikeusvaikutusta.

Koska kansallisella tuomioistuimella on velvoite toteuttaa kaikki yleiset tai erityiset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa tämän säännöksen täytäntöönpano, sen täytyy tulkita kansallista oikeutta viimeksi mainitun säännöksen mukaisesti tai, jos tällainen unionin oikeuden mukainen tulkinta ei ole mahdollista, jättää soveltamatta kansallisia säännöksiä siltä osin kuin ne käsiteltävän asian olosuhteissa johtaisivat unionin oikeuden vastaiseen lopputulokseen.

---

(1)  EUVL C 318, 25.9.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 – Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-416/17) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEUT 49 ja SEUT 63 artikla sekä SEUT 267 artiklan kolmas kohta - Ketjuverotus - Erilainen kohtelu tytäryhtiön tytäryhtiön sijoittautumisjäsenvaltion perusteella - Irtaimen omaisuuden tuotosta perusteettomasti tehdyn pidätyksen palauttaminen - Palautusoikeuden synnyttävää selvitystä koskevat vaatimukset - Ylärajan asettaminen palautusoikeudelle - Syrjintä - Asiaa viimeisenä oikeusasteena käsittelevä kansallinen tuomioistuin - Velvollisuus esittää ennakkoratkaisupyyntö))

(2018/C 436/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland ja W. Roels)

Vastaaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: E. de Moustier, A. Alidière ja D. Colas)

Tuomiolauselma

1)

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut SEUT 49 ja SEUT 63 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se kieltäytyy ottamasta irtaimen omaisuuden tuotosta pidätetystä verosta, jonka kotimainen yhtiö on suorittanut osingoista, jotka ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö on jakanut ulkomaisen tytäryhtiön välityksellä, palautettavan määrän laskemisessa huomioon näiden osinkojen perustana olevasta voitosta mainitulta tytäryhtiön tytäryhtiöltä sen sijoittautumisjäsenvaltiossa perittyä veroa, vaikka kansallinen järjestelmä taloudellisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi mahdollistaa kokonaan kotimaisen omistusketjun tapauksessa yhtiön jakamiin osinkoihin kohdistuneen verotuksen vaikutuksen poistamisen tämän omistusketjun jokaisessa vaiheessa.

2)

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska Conseil d’État (Ranska) on jättänyt saattamatta asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan kolmannessa kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti selvittääkseen, oliko kotimaisen yhtiön irtaimen omaisuuden tuotosta pidättämän veron, jonka perusteena oli ulkomaisen yhtiön ulkomaisen tytäryhtiön välityksellä maksamien osinkojen jakaminen, palautuksen määrää laskettaessa perusteltua kieltäytyä ottamasta huomioon viimeksi mainittuun yhtiöön kohdistunutta verotusta näiden osinkojen perustana olleesta voitosta, vaikka sen 10.12.2012 antamassaan tuomioissa Rhodia (FR:CESSR:2012:317074.20121210) ja 10.12.2012 antamassaan tuomiossa Accor (FR:CESSR:2012:317075.20121210) omaksuma unionin oikeuden määräysten tulkinta ei ollut niin ilmeinen, ettei siitä jäänyt järkevää epäilyä.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan komissio ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 293, 4.9.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.10.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunalul Cluj – Romania) – IQ v. JP

(Asia C-478/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - 15 artikla - Asian siirtäminen tuomioistuimeen, jolla on paremmat edellytykset asian käsittelyyn - Soveltamisala - 19 artikla - Vireilläolo))

(2018/C 436/16)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Cluj

Pääasian asianosaiset

Kantaja: IQ

Vastaaja: JP

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 15 artiklaa on tulkittava siten, ettei sitä sovelleta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa niistä tuomioistuimista, joissa asia on pantu vireille, toinen on kyseisen asetuksen 12 artiklan ja toinen sen 8 artiklan nojalla toimivaltainen tutkimaan pääasian.

---

(1)  EUVL C 347, 16.10.2017.

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 4.10.2018 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-599/17) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392 - Toimivaltaisille viranomaisille markkinoiden väärinkäytöstä annetun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista - Puuttuva tiedoksi antaminen taikka puuttuva säädetyssä määräajassa tapahtunut täytäntöönpano))

(2018/C 436/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Rius ja T. Scharf)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: S. Jiménez García)

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanemisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisille viranomaisille mainitun asetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta tehtävistä ilmoituksista 17.12.2015 annetun komission täytäntöönpanodirektiivin (EU) 2015/2392 eikä erityisesti sen 13 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa mainitun direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä antanut Euroopan komissiolle tiedoksi kyseisen täytäntöönpanodirektiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi annettujen säännösten tekstiä.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 5, 8.1.2018.

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 4.10.2018 – Valittajana Claire Staelen ja muuna osapuolena Euroopan oikeusasiamies

(Asia C-45/18 P) (1)

((Muutoksenhaku - Purkamishakemus tuomion ottamiseksi uudelleen käsiteltäväksi - Tutkittavaksi ottamisen edellytykset))

(2018/C 436/18)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Claire Staelen (edustaja: V. Olona, avocate)

Muu osapuoli: Euroopan oikeusasiamies (asiamiehet: L. Papadias ja A. Antoniadis)

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Claire Staelen velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 104, 19.3.2018.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiliul Naţional de Soluţionare a Contestaţiilor (Romania) on esittänyt 30.5.2018 – SC Beny Alex Srl v. Organizaţia Utilizatorilor de Apă pentru Irigaţii (OUAI) Săveni

(Asia C-353/18)

(2018/C 436/19)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiliul Naţional de Soluţionare a Contestaţiilor

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SC Beny Alex Srl

Vastaaja: Organizaţia Utilizatorilor de Apă pentru Irigaţii (OUAI) Săveni

Unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on 17.10.2018 antamallaan määräyksellä jättänyt ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 2.8.2018 – NH v. Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI – Rete Lenford

(Asia C-507/18)

(2018/C 436/20)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Valittaja: NH

Vastapuoli: Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI – Rete Lenford

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2000/78/EY (1) 9 artiklaa tulkittava siten, että yhdistyksellä, jonka jäseninä on asianajajia, jotka ovat erikoistuneet eri sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöryhmien oikeussuojaan, ja jonka säännöissä todetaan sen tarkoitukseksi edistää tämän ryhmän kulttuuria ja sen oikeuksien kunnioittamista, on automaattisesti kollektiivinen intressi ja asema voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä, jolla on oikeus ajaa myös vahingonkorvauskannetta tuomioistuimessa, kun kyseessä ovat teot, joita pidetään tätä ryhmää syrjivinä?

2)

Kuuluuko direktiivissä 2000/78/EY säädetyn syrjinnänvastaisen suojan soveltamisalaan sen 2 ja 3 artiklan täsmällisen tulkinnan perusteella homoseksuaalien ryhmän vastaisen mielipiteen ilmaisun esittäminen viihdeohjelmassa tehdyssä radiohaastattelussa, jossa haastateltu oli ilmoittanut, että hän ei koskaan ottaisi näitä henkilöitä oman asianajotoimistonsa palvelukseen tai haluaisi työskennellä heidän kanssaan, vaikka tämä toimisto ei ollut tuolloin valitsemassa työntekijöitä eikä työhönotto ole ollut suunnitteillakaan?

---

(1)  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Commissione Tributaria Provinciale di Palermo (Italia) on esittänyt 3.6.2018 – Autoservizi Giordano società cooperativa v. Agenzia delle Dogane e dei Monopoli – Ufficio di Palermo

(Asia C-513/18)

(2018/C 436/21)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione Tributaria Provinciale di Palermo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Autoservizi Giordano società cooperativa

Vastaaja: Agenzia delle Dogane e dei Monopoli – Ufficio di Palermo

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2003/96/EY (1) 7 artiklaa tulkittava siten, että sen soveltamisalaan kuuluvat kaikki julkiset tai yksityiset yritykset ja oikeussubjektit, jotka toimivat linja-autoliikenteen alalla, mukaan lukien ne, jotka antavat vuokralle linja-autoja kuljettajineen, ja onko mainittu säännös esteenä direktiivin kansalliselle täytäntöönpanosäännökselle siltä osin kuin siinä ei sisällytetä ammattitarkoitukseen dieselöljyä käyttävien oikeussubjektien ryhmään myös niitä, jotka antavat vuokralle linja-autoja kuljettajineen?

2)

Seuraako jäsenvaltioille myönnetystä harkintavallasta, johon viitataan edellä mainitun direktiivin 2003/96/EY 7 artiklan 2 kohdassa (”Jäsenvaltiot voivat tehdä eron ammattitarkoitukseen ja muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoaineen välillä edellyttäen, että yhteisön vähimmäistasoja noudatetaan ja että ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoöljyn verokanta ei laske 1 päivänä tammikuuta 2003 voimassa olevan kansallisen verotason alle”), se, että säännös, jolla ”satunnaisessa henkilöliikenteessä” käytettävä dieselöljy sisällytetään ammattitarkoitukseen käytettävään dieselöljyyn, ei ole ehdoton eikä sillä ole välitöntä oikeusvaikutusta?

3)	Onko edellä mainittu 7 artikla sisällöltään yhtäältä tarpeeksi täsmällinen ja toisaalta ehdoton niin, että yksityiset voivat vedota siihen suoraan asianomaisen jäsenvaltion viranomaisiin nähden?

---

(1)  Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL 2003, L 283, s. 51).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per la Sardegna (Italia) on esittänyt 6.8.2018 – Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato v. Regione autonoma della Sardegna

(Asia C-515/18)

(2018/C 436/22)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Sardegna

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato

Vastaaja: Regione autonoma della Sardegna

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko 23.10.2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (1) 7 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että toimivaltainen viranomainen, joka aikoo tehdä sopimuksen ilman tarjouskilpailua, on velvollinen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin julkaistakseen tarvittavat tiedot tai ilmoittaakseen ne kaikille palvelun hoitamisesta mahdollisesti kiinnostuneille toimijoille, jotta nämä voivat tehdä asiallisen ja kohtuullisen tarjouksen?

2)

Onko 23.10.2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1370/2007 7 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee sopimuksen ilman tarjouskilpailua, sen on suoritettava kaikkien kyseisessä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen jälkeen mahdollisesti saatujen palvelun hoitamista koskevien tarjousten vertaileva arviointi?

---

(1)  Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23.10.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (EUVL 2007, L 315, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 7.8.2018 – TB v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

(Asia C-519/18)

(2018/C 436/23)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TB

Vastaaja: Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY (1) 10 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että jos jäsenvaltio kyseisen artiklan nojalla sallii sellaisen perheenjäsenen maahantulon, joka ei ole yksikään 4 artiklassa luetelluista perheenjäsenistä, tähän perheenjäseneen voidaan soveltaa ainoastaan 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä edellytystä (hänen on oltava ”pakolaisen huollettavana”)?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, tarkoitetaanko direktiivin 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainitulla ”huollettavana olevan” henkilön asemalla (”dependency”) tilannetta, jossa kaikkien huollettavana olemista osoittavien tekijöiden on täytyttävä samanaikaisesti, vai onko riittävää, että jotkin näistä tekijöistä täyttyvät kunkin tapauksen olosuhteiden mukaan, jotta kyseessä voidaan katsoa olevan tällainen asema? Voidaanko 10 artiklan 2 kohdassa mainitun edellytyksen (henkilön on oltava ”pakolaisen huollettavana”) mukaisena pitää kansallista säännöstä, jossa suljetaan pois tapauskohtainen arviointi ja otetaan arvioinnissa huomioon ainoastaan yksi seikka (huollettavana olemiseen viittaava tekijä eli se, että henkilö ”ei tosiasiallisesti pysty huolehtimaan toimeentulostaan terveydentilansa vuoksi”), jonka perusteella tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi ja jos jäsenvaltio voi soveltaa 10 artiklan 2 kohdassa mainitun edellytyksen (henkilön on oltava ”pakolaisen huollettavana”) lisäksi muita edellytyksiä, tarkoittaako tämä sitä, että jäsenvaltiolla on oikeus säätää mitä tahansa sopiviksi katsomiaan edellytyksiä, direktiivin 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa muille perheenjäsenille säädetyt edellytykset mukaan luettuina, vai voiko se soveltaa pelkästään direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa mainittua edellytystä? Mihin tilanteeseen tässä tapauksessa viittaa direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa mainittu edellytys ”objectively unable to provide for their own needs on account of their state of health”? Onko tätä edellytystä tulkittava siten, ettei kyseinen perheenjäsen voi itse huolehtia ”toimeentulostaan”, siten, ettei hän ”pysty” huolehtimaan ”itsestään”, vai tarvittaessa jollakin muulla tavalla?

---

(1)  EUVL 2003, L 251, s. 12.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio (Italia) on esittänyt 6.8.2018 – Pegaso Srl Servizi Fiduciari, Sistemi di Sicurezza Srl ja YW v. Poste Tutela SpA

(Asia C-521/18)

(2018/C 436/24)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Pegaso Srl Servizi Fiduciari, Sistemi di Sicurezza Srl ja YW

Vastaaja: Poste Tutela SpA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko Poste Italiane s.p.a. -yhtiö luokiteltava edellä esitettyjen ominaisuuksien perusteella asetuksen nro 50/2016 3 §:n 1 momentin d kohdassa ja unionin direktiiveissä, joihin siinä viitataan (2014/23/EU, (1) 2014/24/EU (2) ja 2014/25/EU (3)), tarkoitetuksi ”julkisoikeudelliseksi laitokseksi”?

2)

Kattaako edellä mainittu luokittelu Poste Italiane s.p.a:n kokonaan omistaman Poste Tutela s.p.a. -yhtiön, jonka sulautumisesta ensin mainittuun yhtiöön on lisäksi jo päätetty, kun otetaan huomioon direktiivin 2014/23/EU johdanto-osan 46 perustelukappale, joka koskee määräysvallan alaisia oikeushenkilöitä (vrt. vastaavasti unionin tuomioistuimen neljännen jaoston 5.10.2017 antama tuomio [C-]567[/15] viranomaisen määräysvallassa olevien yhtiöiden velvollisuudesta järjestää tarjouskilpailu ja Consiglio di Staton kuudennen jaoston 24.11.2011 antama tuomio nro 6211)?

3)

Ovatko edellä mainitut yhtiöt velvollisia toteuttamaan julkisia hankintamenettelyjä vain, kun ne tekevät direktiivin 2014/25/EU perusteella erityisaloilla harjoitettavaan toimintaan liittyviä hankintasopimuksia hankintayksikköinä, joiden julkisoikeudellisen laitoksen luonteen on katsottava sisältyvän julkisia hankintoja koskevan säännöstön II osan sääntöihin, niin että niillä on näihin aloihin liittymättömän toiminnan osalta täysi sopimusvapaus – ja tähän sovelletaan yksinomaisesti yksityisoikeudellisia sääntöjä –, kun otetaan huomioon direktiivin 2014/23/EU johdanto-osan 21 perustelukappaleessa ja 16 artiklassa asetetut periaatteet?

4)

Kuuluvatko kyseiset yhtiöt niiden sopimusten osalta, joiden on katsottava jäävän erityisaloille ominaisen alueen ulkopuolelle, sitä vastoin edelleen – jos ne täyttävät julkisoikeudellisille laitoksille asetetut edellytykset – yleisdirektiivin 2014/24/EU (ja siten julkista hankintamenettelyä koskevien sääntöjen) soveltamisalaan, silloinkin kun ne harjoittavat – perustamisajankohdan jälkeen tapahtuneen kehityksen johdosta – pääasiallisesti yritystoiminnan luonteista toimintaa kilpailutilanteessa?

5)

Jos niillä on yksikköjä, joissa harjoitetaan samanaikaisesti sekä yleispalveluun luonteenomaisesti liittyviä toimintoja että tämän ulkopuolelle jääviä toimintoja, voidaanko kuitenkin katsoa, että välineellisyyden käsite voidaan – erityistä yleistä etua koskevan palvelun osalta – sulkea pois sellaisten sopimusten osalta, jotka liittyvät luonteenomaisesti kyseisten yksikköjen sekä säännölliseen että ylimääräiseen huoltoon, siivoukseen, sisustusasennuksiin sekä vahtimestari- ja kulunvalvontapalveluihin?

6)

Jos voidaan yhtyä Poste Italiane s.p.a:n kantaan, onko lopuksi pelkkään itseä sitovaan päätökseen, jota eivät koske kaikki avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevat takeet, joista säädetään hankintoja koskevassa säännöstössä, perustuvaa kilpailuttamismenettelyn aloittamista koskevaa ilmoitusta, joka on ilman tätä koskevia lisähuomautuksia julkaistu asianmukaisesti Gazzetta Ufficiale della Repubblica Italianassa ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä, pidettävä tarjouskilpailuun osallistuvien luottamuksensuojaa koskevan vakiintuneen periaatteen vastaisena?

---

(1)  Käyttöoikeussopimusten tekemisestä 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU (EUVL 2014, L 94, s. 1).

(2)  Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65).

(3)  Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU (EUVL 2014, L 94, s. 243).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 21.8.2018 – AS v. Deutsches Patent- und Markenamt

(Asia C-541/18)

(2018/C 436/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AS

Vastapuoli: Deutsches Patent- und Markenamt

Ennakkoratkaisukysymys

Onko merkki erottamiskykyinen, jos käytännössä on hyvin mahdollista ja oletettavaa, että sitä käytetään osoittamaan tavaroiden tai palvelujen alkuperää, vaikka se ei olisikaan merkin todennäköisin käyttötapa? (1)

---

(1)  Ennakkoratkaisukysymys jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (EUVL 2008, L 299, s. 25) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upper Tribunal (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 20.8.2018 – Her Majesty’s Revenue and Customs v. HD

(Asia C-544/18)

(2018/C 436/26)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upper Tribunal

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Her Majesty’s Revenue and Customs

Vastapuoli: HD

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 49 artiklaa tulkittava siten, että tällainen henkilö, joka lopettaa itsenäisen ammatinharjoittamisen raskautensa myöhäisvaiheisiin tai synnytyksensä jälkivaikutuksiin liittyvän fyysisen rasituksen vuoksi, säilyttää aseman kyseisessä artiklassa tarkoitettuna itsenäisenä ammatinharjoittajana, kunhan hän jatkaa taloudellista toimintaa tai hakee työtä kohtuullisen ajan kuluessa lapsensa syntymän jälkeen?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Saarländisches Oberlandesgericht (Saksa) on esittänyt 23.8.2018 – BGL BNP Paribas SA v. TeamBank AG Nürnberg

(Asia C-548/18)

(2018/C 436/27)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Saarländisches Oberlandesgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: BGL BNP Paribas SA

Vastapuoli: TeamBank AG Nürnberg

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Sovelletaanko sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17.6.2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008 (1) saatavan siirrosta kolmansille aiheutuviin vaikutuksiin, kun saatava on siirretty useammin kuin kerran?

2)	Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Mitä lakia sovelletaan tässä tapauksessa kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin?

3)	Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Sovelletaanko säännöstä analogisesti?

4)	Mikäli kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Mitä lakia sovelletaan tässä tapauksessa kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin?

---

(1)  EUVL 2008, L 177, s. 6.

Kanne 27.8.2018 – Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-550/18)

(2018/C 436/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, T. Scharf ja G. von Rintelen)

Vastaaja: Irlanti

Vaatimukset

—

todettava, että Irlanti ei ole noudattanut rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20.5.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (EUVL 2015, L 141, s. 73) 67 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole 26.6.2017 mennessä antanut säännöksiä kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tai se ei ole ainakaan toimittanut tällaisia säännöksiä komissiolle

—	Irlanti on velvoitettava suorittamaan unionin tuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla 17 190,60 euron uhkasakko, koska se on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla direktiivi (EU) 2015/849 saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä

—	Irlanti on velvoitettava suorittamaan SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla 4 701,20 euron kiinteämääräinen hyvitys kultakin päivältä, jona jäsenyysvelvoitteiden täyttämättä jättäminen jatkuu, kuitenkin vähintään 1 685 000 euron kiinteämääräinen hyvitys

—	Irlanti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin (EU) 2015/849 67 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on ollut saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 26.6.2017 ja viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Koska direktiiviä ei ole vieläkään pantu täytäntöön, komissio on päättänyt nostaa kanteen unionin tuomioistuimessa.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 29.8.2018 – Indaco Service Soc. coop. Sociale ja Coop. sociale il Melograno v. Ufficio Territoriale del Governo Taranto

(Asia C-552/18)

(2018/C 436/29)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Indaco Service Soc. coop. Sociale ja Coop. sociale il Melograno

Vastapuoli: Ufficio Territoriale del Governo Taranto

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin oikeus ja erityisesti julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU (1) 57 artiklan 4 kohta yhdessä saman direktiivin johdanto-osan 101 perustelukappaleen sekä suhteellisuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa esteenä sellaiselle nyt esillä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa todetaan, että talouden toimija on suljettava pois hankintamenettelystä, jos tämä on syyllistynyt ”vakavaan ammatin harjoittamiseen liittyvään virheeseen”, ja säädetään, että mikäli ammatillinen virhe on johtanut hankintasopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, toimija voidaan sulkea pois ainoastaan siinä tapauksessa, ettei irtisanomista ole riitautettu tai vahvistettu oikeudenkäynnin päättyessä?

---

(1)  Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 31.8.2018 – Eurowings GmbH v. JJ ja KI

(Asia C-557/18)

(2018/C 436/30)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Eurowings GmbH

Vastapuolet: JJ ja KI

Ennakkoratkaisukysymys

Käytetäänkö asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 7 artiklan mukaista korvausta laskettaessa perustana kokonaislentomatkaa myös silloin, kun lentomatkustajan saapuminen lopulliseen määräpaikkaan viivästyy vähintään kolme tuntia vain liityntälennon viivästymisen/peruutuksen vuoksi, kun syöttölento oli toteutunut aikataulun mukaisesti, kyseisestä kahdesta lennosta olivat vastuussa eri lentoyhtiöt ja varausvahvistuksen oli antanut matkanjärjestäjä, joka oli yhdistänyt lennot asiakastaan varten?

---

(1)  Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Baden-Württemberg (Saksa) on esittänyt 4.9.2018 – TDK-Lambda Germany GmbH v. Hauptzollamt Lörrach

(Asia C-559/18)

(2018/C 436/31)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Baden-Württemberg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: TDK-Lambda Germany GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Lörrach

Ennakkoratkaisukysymys

Onko tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta ja täydentämisestä 12.12.2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1218/2012, (2) olevaa yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että nyt kyseessä olevien kaltaiset staattiset muuttajat on luokiteltava alanimikkeeseen 8504 4030 vain, jos niitä käytetään pääasiallisesti televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä, vai riittääkö tunnusmerkin ”jollaisia” täyttymiseen se, että staattisia muuttajia voidaan objektiivisten ominaisuuksiensa perusteella käyttää muiden käyttökohteiden ohella myös televiestintälaitteissa, automaattisissa tietojenkäsittelykoneissa ja niiden yksiköissä?

---

(1)  EYVL 1987, L 265, s. 1.

(2)  EUVL 2012, L 351, s. 36.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 7.9.2018 – LH v. Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

(Asia C-564/18)

(2018/C 436/32)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: LH

Vastapuoli: Bevándorlási és Menekültügyi Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (1) (uudelleenlaadittu) (jäljempänä menettelydirektiivi) 33 artiklan säännöksiä, jotka koskevat hakemuksia, joilta puuttuvat tutkittavaksi ottamisen edellytykset, tulkita siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan turvapaikkamenettelyyn liittyvää hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos hakija on saapunut kyseiseen jäsenvaltioon – Unkariin – sellaisen maan kautta, jossa häneen ei ole kohdistunut vainoa tai vakavan haitan vaaraa tai jossa on taattu riittävä suoja?

2)

Voidaanko perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja menettelydirektiivin 31 artiklaa – kun otetaan huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklan määräykset – tulkita siten, että jäsenvaltion lainsäädäntö on näiden säännösten ja määräysten mukainen, kun siinä on säädetty sellaisten turvapaikkahakemusten osalta, joita ei ole otettu tutkittavaksi, kahdeksan päivän pakottava enimmäiskesto hallintolainkäyttömenettelyä varten?

---

(1)  Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU (EUVL 2013, L 180, s. 60).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Commissione Tributaria Regionale per la Lombardia (Italia) on esittänyt 6.9.2018 – Société Générale SA v. Agenzia delle Entrate – Direzione Regionale Lombardia Ufficio Contenzioso

(Asia C-565/18)

(2018/C 436/33)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione Tributaria Regionale per la Lombardia

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Société Générale SA

Vastapuoli: Agenzia delle Entrate – Direzione Regionale Lombardia Ufficio Contenzioso

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko SEUT 18, SEUT 56 ja SEUT 63 artikla esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa finanssitransaktioihin sovelletaan rahoitusalan toimijoiden ja välittäjän asuinvaltiosta riippumatta veroa, joka kannetaan transaktion osapuolilta ja joka koostuu liiketoimen arvon mukaan portaittain kasvavasta kiinteästä määrästä ja vaihtelee liiketoimen kohteena olevan instrumentin tyypin ja sopimuksen arvon mukaan sekä joka on maksettava sillä perusteella, että veronalaisten liiketointen kohteena on kaupankäynti sellaisella johdannaisella, joka perustuu veron säätäneessä valtiossa asuvan yhtiön liikkeeseen laskemaan arvopaperiin?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 11.9.2018 – Caseificio Cirigliana Srl ym. v. Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali ym.

(Asia C-569/18)

(2018/C 436/34)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Caseificio Cirigliana Srl, Mail Srl ja Sorì Italia Srl

Vastapuolet: Ministero delle Politiche agricole, alimentari e forestali, Presidenza del Consiglio dei Ministri ja Ministero della Salute

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 3, 26, 32, 40 ja 41 artiklaa ja suojattuja alkuperänimityksiä koskevia sääntöjä sisältäviä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 1, 3, 4, 5 ja 7 artiklaa, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan takamaan sekä tuotteiden vapaa kilpailu Euroopan unionissa että laatujärjestelmien suoja epäsuotuisten maatalousalueiden tukemiseksi, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kansallisessa oikeudessa (24.6.2014 annetun asetuksen nro 91 4 § , sellaisena kuin asetus on muutettu laiksi 11.8.2014 annetulla lailla nro 116) rajoitetaan Mozzarella di Bufala Campanan (SAN) tuotantoa siten, että sen on tapahduttava tähän tuotantoon yksinomaisesti tarkoitetuissa laitoksissa, joissa on kiellettyä pitää ja varastoida maitoa, joka on peräisin karjatiloilta, jotka eivät kuulu Mozzarella di Bufala Campanan suojatun alkuperänimityksen valvontajärjestelmään?

---

(1)  Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012 (EUVL 2012, L 343, s. 1).

Valitus, jonka thyssenkrupp Electrical Steel GmbH ja thyssenkrupp Electrical Steel Ugo ovat tehneet 13.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-577/17, thyssenkrupp Electrical Steel ja thyssenkrupp Electrical Steel Ugo v. komissio, 2.7.2018 antamasta määräyksestä

(Asia C-572/18 P)

(2018/C 436/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: thyssenkrupp Electrical Steel GmbH ja thyssenkrupp Electrical Steel Ugo (edustajat: M. Günes ja L. C. Heinisch, Rechtsanwälte)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 2.7.2018 asiassa thyssenkrupp Electrical Steel ja thyssenkrupp Electrical Steel Ugo v. komissio, T-577/17 antaman määräyksen

—	antamaan tuomion, jonka mukaan kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi

—	palauttamaan asian unionin yleiselle tuomioistuimelle asiakysymyksen tutkimista varten

—	velvoittamaan komission vastaamaan tähän muutoksenhakumenettelyyn liittyvistä oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vaativat määräyksen kumoamista katsoen sen perustuvan ilmeisiin oikeudellisiin virheisiin. Valittajat esittävät viisi perustetta, jotka koskevat oikeudellisia virheitä:

—

Ensiksi, unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että unionin tullikoodeksissa (UTK) (1) ja sitä täydentävissä delegoiduissa asetuksissa ja täytäntöönpanoasetuksissa ei anneta komissiolle valtaa tehdä päätöksiä, jotka sitovat kansallisia tulliviranomaisia taloudellisten edellytysten tutkimisessa.

—	Toiseksi, unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että komission rooli taloudellisten edellytysten tutkimisessa on puhtaasti menettelyllinen.

—	Kolmanneksi, unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että 11.5.2016 annetussa tuomiossa Friesland Coberco Dairy Foods (C-11/05) vahvistetaan sitova oikeusohjeen täytäntöönpanoasetuksen (2) 259 artiklan 5 kohdan tulkinnasta.

—	Neljänneksi, unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti katsomatta, että vuoden 2016 syyskuun hallinnollinen järjestely UTK 211 artiklan 6 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 259 artiklan soveltamisesta on osoitus komission taloudellisia edellytyksiä koskevien päätelmien sitovuudesta.

—	Viidenneksi, unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti katsomatta, etteivät komission päätelmät taloudellisista edellytyksistä koskeneet valittajia suoraan ja erikseen.

---

(1)  Unionin tullikoodeksista 9.10.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013 (UTK) (EUVL 2013, L 269, s. 1).

(2)  Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24.11.2015 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447 (täytäntöönpanoasetus) (EUVL 2015, L 343, s. 558).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Nacional (Espanja) on esittänyt 20.9.2018 – Federación de Trabajadores Independientes de Comercio (FETICO), Federación Estatal de Servicios, Movilidad y Consumo de la Unión General de Trabajadores (FESMC-UGT) ja Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CC.OO.) v. Grupo de Empresas DIA S.A. ja Twins Alimentación S.A.

(Asia C-588/18)

(2018/C 436/36)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Nacional

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Federación de Trabajadores Independientes de Comercio (FETICO), Federación Estatal de Servicios, Movilidad y Consumo de la Unión General de Trabajadores (FESMC-UGT) ja Federación de Servicios de Comisiones Obreras (CC.OO.)

Vastaajat: Grupo de Empresas DIA S.A. ja Twins Alimentación S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (1) 5 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan viikoittaisen lepoajan päällekkäisyys palkallisten vapaiden kanssa, joiden tarkoitus on muu kuin lepo?

2)

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan vuosiloman päällekkäisyys palkallisten vapaiden kanssa, joiden tarkoitus on muu kuin lepo ja vapaa-ajan vietto?

---

(1)  EUVL 2003, L 299, s. 9.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka College van Beroep voor het Bedrijfsleven (Alankomaat) on esittänyt 21.9.2018 – Darie BV v. Staatssecretaris van Infrastructuur en Milieu

(Asia C-592/18)

(2018/C 436/37)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

College van Beroep voor het Bedrijfsleven

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Darie BV

Vastapuoli: Staatssecretaris van Infrastructuur en Milieu

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen N:o 528/2012 (1) 3 artiklan käsitettä ”biosidivalmiste” tulkittava siten, että se käsittää myös valmisteet, jotka sisältävät yhden tai useamman bakteerilajin, yhden tai useamman entsyymin tai yhden tai useamman muun ainesosan, kun ne eivät erityisen vaikutustapansa vuoksi vaikuta välittömästi siihen haitalliseen eliöön, jota varten ne on tarkoitettu, vaan kyseisen haitallisen eliön mahdollisen elinympäristön syntymiseen tai säilymiseen, ja mitä vaatimuksia tällaiselle vaikutukselle on tarvittaessa asetettava?

2)	Onko ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, onko tilanne, jossa tällaista valmistetta käytetään, vapaa kyseisistä haitallisista eliöistä, ja jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, minkä perusteen mukaan on arvioitava, onko se niistä vapaa?

3)	Onko ensimmäiseen kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, missä ajassa vaikutus ilmenee?

---

(1)  Biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22.5.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 (EUVL 2012, L 167, s. 1).

Valitus, jonka ABB Ltd ja ABB AB ovat tehneet 21.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-445/14, ABB ja ABB v. komissio, 12.7.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-593/18 P)

(2018/C 436/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: ABB Ltd ja ABB AB (edustajat: I. Vandenborre, advocaat, ja S. Dionnet, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion tai toteuttaa muut aiheelliset toimenpiteet ja

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että komissio noudatti näyttövelvollisuuttaan, kun se totesi valittajan syyllistyneen kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka koski kaikkia merenalaisia voimakaapeleita ja niihin liittyviä tarvikkeita, joiden jännite on 110–220 kV. Unionin yleinen tuomioistuin ei tarkistanut, yksilöitiinkö rikkominen päätöksessä (1)”riittävän tarkasti” ja oikeudellisesti riittävällä tavalla. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään soveltanut edellytyksiä asianmukaisesti, jotta se voisi tosiseikoista tietoisena todeta valittajan osallistuneen rikkomiseen.

Toinen valitusperuste. Unionin yleinen tuomioistuin ei noudattanut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syyttömyysolettamaa, kun se vahvisti komission toteamuksen, jonka mukaan rikkomisajanjakso alkoi valittajan osalta 1.4.2000.

Kolmas valitusperuste. Unionin yleinen tuomioistuin laiminlöi perusteluvelvollisuuttaan sen arviointinsa osalta, joka koskee valittajan epäyhdenvertaista kohtelua koskevaa väitettä, kun se totesi virheellisesti, että valittaja oli hyväksynyt tällaisen erottelun hallinnollisen menettelyn aikana, ja piti tällaista hyväksyntää arvioinnissaan aineellisena perusteena.

---

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 2.4.2014 tehty komission päätös (asia AT.39610 – Voimakaapelit) (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2139 final) (EUVL 2014, C 319, s. 10).

Valitus, jonka Silec Cable SAS ja General Cable Corp. ovat tehneet 21.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-438/14, Silec Cable ja General Cable v. komissio, 12.7.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-599/18 P)

(2018/C 436/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Silec Cable SAS ja General Cable Corp. (edustajat: I. Sinan, barrister, ja C. Renner, Rechtsanwältin)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa valituksenalaisen tuomion

—	kumoaa päätöksen (1) 1 artiklan siltä osin kuin se koskee Silec Cablea ja General Cablea

—	toissijaisesti muuttaa päätöksen 2 artiklaa ja alentaa Silec Cablelle ja General Cablelle määrätyn sakon määrää tämän valituksen tueksi esitetyt argumentit huomioiden

—	toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisellä perusteellaan valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen jättämällä soveltamatta asianmukaisesti todistelua koskevia sääntöjä ja että se otti vääristyneellä tavalla huomioon sille esitetyt todisteet, jotka koskivat valittaja Silecin osallistumista väitettyyn rikkomiseen.

Unionin yleinen tuomioistuin käytti virheellisesti avointa ja julkista irtisanoutumista koskevaa kriteeriä kääntääkseen todistustaakan, joka koski valittaja Silecin väitetyn rikkomisen toteennäyttämistä. Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki niin ikään oikeudellisen virheen, kun se tukeutui yksinomaan muiden väitettyyn rikkomiseen osallistuneiden subjektiiviseen näkemykseen valittaja Silecin osallistumisen toteennäyttääkseen. Valittajat katsovat edelleen, että unionin yleinen tuomioistuin otti sille esitetyt todisteet vääristyneellä tavalla huomioon ja laiminlöi salassapitovelvollisuutta (SEUT 339 artikla), kun se katsoi, että valittaja Silac osallistui väitettyyn rikkomiseen.

Toisella valitusperusteellaan valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se kieltäytyi luokittelemasta valittaja Silacin osallistumista väitettyyn rikkomiseen ”pienen toimijan” osallistumiseksi.

Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin otti lainvastaisesti huomioon Safran/Sagem/Sagem Communicationsin käyttäytymisen, kun se arvioi valittaja Silacin henkilökohtaista osallistumista sakon määrän arvioimiseksi. Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin esitti lisäksi itse ilmeisen ristiriitaiset perustelut tämän osalta. Valittajat väittävät edelleen, että unionin yleinen tuomioistuin vertaili vääriä tosiasiallisia tilanteita, kun se katsoi, että komissio ei syrjinyt valittaja Silacia, kun se kieltäytyi luokittelemasta tätä pieneksi toimijaksi.

---

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia AT.39610 – Voimakaapelit) (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2139 final) 2.4.2014 annettu komission päätös (EUVL (2014) 2139 final) (EUVL 2014, C 319, s. 10).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Szombathelyi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 24.9.2018 – UTEP 2006. SRL v. Vas Megyei Kormányhivatal Hatósági Főosztály, Hatósági, Építésügyi és Oktatási Osztály

(Asia C-600/18)

(2018/C 436/40)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szombathelyi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: UTEP 2006. SRL

Vastapuoli: Vas Megyei Kormányhivatal Hatósági Főosztály, Hatósági, Építésügyi és Oktatási Osztály

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 92 artiklan määräyksiä tulkittava siten, että niiden kanssa on ristiriidassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä niiden kehittämistuesta vuonna 2004 annetun lain nro XXXIV (a kis- és középvállalkozásokról, fejlődésük támogatásáról szóló 2004. évi XXXIV. törvény, jäljempänä KKV-laki) 12/A §:n tulkinta ja sen perusteella muodostunut viranomaiskäytäntö, joiden mukaan KKV-lain 12/A §:ää ei voida soveltaa yrityksiin (oikeussubjekteihin), joita ei ole rekisteröity Unkarissa vaan jossain muussa jäsenvaltiossa mutta jotka muutoin vastaavat KKV-lain mukaista pienen ja keskisuuren yrityksen määritelmää?

Valitus, jonka Star Television Productions Ltd on tehnyt 21.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-797/17, Star Television Productions v. EUIPO – Marc Dorcel (STAR), 13.7.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-602/18 P)

(2018/C 436/41)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Star Television Productions Ltd (edustaja: D. Farnsworth, solicitor)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Marc Dorcel

Unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on 18.10.2018 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal d’instance d’Epinal (Ranska) on esittänyt 1.10.2018 – Cofidis SA v. YU ja ZT

(Asia C-616/18)

(2018/C 436/42)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal d’instance d’Epinal

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Cofidis SA

Vastaajat: YU ja ZT

Ennakkoratkaisukysymys

Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (1) kuluttajille antama suoja esteenä sellaiselle kansalliselle säännökselle, jolla kansallista tuomioistuinta kielletään sopimuksen tekemisestä alkavan viisivuotisen vanhentumisajan päätyttyä elinkeinonharjoittajan kuluttajaa vastaan nostamaa ja niiden väliseen luottosopimukseen perustuvaa kannetta käsitellessään viran puolesta tai kuluttajan tekemän oikeudenkäyntiväitteen perusteella tutkimasta, onko kuluttajan luottokelpoisuuden tarkistamisvelvollisuutta koskevia direktiivin 8 artiklan säännöksiä, luottosopimuksissa selvästi ja tiiviisti mainittavia tietoja koskevia direktiivin 10 artiklan ja seuraavien artikloiden säännöksiä sekä yleisemmin kaikkia mainitun direktiivin kuluttajaa suojaavia säännöksiä rikottu, ja asettamasta sen perusteella seuraamuksia?

---

(1)  EUVL 2008, L 133, s. 66.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 4.10.2018 – AR v. Cooper International Spirits LLC, Établissements Gabriel Boudier SA ja St Dalfour SAS

(Asia C-622/18)

(2018/C 436/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AR

Vastapuolet: Cooper International Spirits LLC, Établissements Gabriel Boudier SA ja St Dalfour SAS

Ennakkoratkaisukysymys

Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (1) 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 10 ja 12 artiklaa tulkittava siten, että haltija, joka ei ole koskaan hyödyntänyt tavaramerkkiään ja joka on menettänyt oikeutensa siihen sen rekisteröinnin julkaisemisesta alkaneen viiden vuoden määräajan päättyessä, voi saada korvausta loukkauksen aiheuttamasta vahingosta vetoamalla tavaramerkkinsä keskeisen tehtävän loukkaukseen, jonka on aiheuttanut se, että kolmas on ennen oikeuksien menettämisen voimaantulopäivää käyttänyt kyseisen tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä sellaisia tavaroita tai palveluita varten, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten kyseinen tavaramerkki rekisteröitiin?

---

(1)  EUVL 2008, L 299, s. 25.

Valitus, jonka Apple Distribution International on tehnyt 11.10.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-101/17, Apple Distribution International v. komissio, 27.7.2018 antamasta määräyksestä

(Asia C-633/18 P)

(2018/C 436/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Apple Distribution International (edustajat: S. Schwiddessen, H. Lutz ja N. Niejahr, Rechtsanwälte, sekä A. Patsa, advocate)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen määräyksen kokonaisuudessaan

—	toteamaan, että riidanalainen päätös koskee Applea suoraan ja erikseen

—	palauttamaan asian unionin yleiselle tuomioistuimelle asiakysymyksen ratkaisemiseksi, ja

—	velvoittamaan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Applelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Applen mukaan riidanalaista määräystä rasittavat oikeudelliset virheet:

—	Ensiksi, unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi todistusaineistoa vääristyneesti ja jätti ottamatta merkityksellisen todistusaineiston huomioon arvioidessaan, onko riidanalaisella päätöksellä (1) huomattava vaikutus Applen kilpailuasemaan tilausvideopalveluiden markkinoilla Saksassa.

—

Toiseksi, unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti oikeudellista testiä määrittäessään, koskeeko päätös erikseen Applea, katsoessaan, että Apple ei kuulu suljettuun ryhmään yrityksiä, jotka olivat niille erityisten ominaisuuksiensa vuoksi yksilöitävissä riidanalaisen päätöksen tekemisen ajankohtana.

—

Kolmanneksi, unionin yleinen tuomioistuin rikkoi työjärjestyksensä 119 artiklaa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklaa jättäessään perustelematta päätelmänsä, joiden mukaan (i) todistusaineisto, jonka Apple toimitti sen arvioimiseksi, minkälainen vaikutus valtiontuella voi olla sen kilpailuasemaan tilausvideopalvelujen markkinoilla Saksassa, on riittämätön ja (ii) se, koskeeko päätös kantajaa erikseen, on määritettävä sen ajankohdan mukaan, jolloin riidanalainen päätös laadittiin, vahvistettiin ja täytäntöönpantiin kansallisella tasolla.

—	Neljänneksi, unionin yleinen tuomioistuin loukkasi Applen puolustautumisoikeuksia, kun se tukeutui komission huomautuksiin, jotka se oli antanut vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ja joihin Applella ei ollut tilaisuutta vastata.

---

(1)  Tukiohjelmasta SA.38418 – 2014/C (ex 2014/N), jonka Saksa aikoo toteuttaa elokuvatuotannon ja elokuvien jakelun tukemiseksi 1.9.2016 annettu komission päätös (EU) 2016/2042 (EUVL 2016, L 314, s. 63).

Kanne 11.10.2018 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-635/18)

(2018/C 436/45)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Hermes ja A.C. Becker)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

—

toteaa, että Saksan liittotasavalta on jättänyt noudattamatta direktiivin 2008/50/EY (1) 13 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä liitteen XI kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska typpidioksidin (NO2) osalta kalenterivuotta koskeva raja-arvo on ylitetty systemaattisesti ja jatkuvasti vuodesta 2010 lähtien 26:lla ilmanlaadun arviointi- ja hallinta-alueella (DEZBXX0001A Berliinin taajama, DEZCXX0007A Stuttgartin taajama, DEZCXX0043S Tübingenin hallintoalue, DEZCXX0063S Stuttgartin hallintoalue, DEZCXX0004A Freiburgin taajama, DEZCXX0041S Karlsruhen hallintoalue [ilman taajamia], DEZCXX0006A Mannheim/Heidelbergin taajama, DEZDXX0001A Münchenin taajama, DEZDXX0003A Nürnberg/Fürth/Erlangenin taajama, DEZFXX0005S Alue III Keski- ja Pohjois-Hessen, DEZFXX0001A Taajama I [Rhein-Main], DEZFXX0002A Taajama II [Kassel], DEZGLX0001A Hampurin taajama, DEZJXX0015A Grevenbroich [Reininlaakson ruskohiilialue], DEZJXX0004A Köln, DEZJXX0009A Düsseldorf, DEZJXX0006A Essen, DEZJXX0017A Duisburg, Oberhausen, Mülheim, DEZJXX0005A Hagen, DEZJXX0008A Dortmund, DEZJXX0002A Wuppertal, DEZJXX0011A Aachen, DEZJXX0016S Nordrhein-Westfalenin osavaltion taajama- ja maaseutualueet, DEZKXX0006S Mainz, DEZKXX0007S Worms/Frankenthal/Ludwigshafen, DEZKXX0004S Koblenz/Neuwied) ja typpidioksidin (NO2) tuntiarvo on ylitetty systemaattisesti ja jatkuvasti vuodesta 2010 lähtien kahdella näistä alueista (DEZCXX0007A Stuttgartin taajama, DEZFXX0001A Taajama I [Rhein-Main])

—

toteaa, että 11.6.2010 lähtien Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut saman direktiivin 23 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdan, luettuna yhdessä liitteessä XV olevan A osan kanssa, mukaisia velvoitteitaan ja erityisesti velvoitetta taata, että kyseisellä 26 alueella ylitysajanjakso olisi mahdollisimman lyhyt

—	velvoittaa Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Saksan liittotasavalta on vuodesta 2010 lähtien ylittänyt systemaattisesti ja jatkuvasti liitteessä XI asetetun typpidioksidin (NO2) kalenterivuotta koskevan raja-arvon 26:lla ja tuntiarvon kahdella alueella. Tämä merkitsee ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 13 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä liitteen XI kanssa, rikkomista.

Direktiivin 23 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdan, luettuna yhdessä liitteessä XV olevan A osan kanssa, vastaisesti Saksan liittotasavalta on 11.6.2010 lähtien jättänyt toteuttamatta kyseisen 26 alueen ilmanlaatusuunnitelmissa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen takaamiseksi, että ylitysajanjakso olisi mahdollisimman lyhyt. Toimenpiteiden riittämättömyys seuraa muun muassa raja-arvojen ylitysten kestosta, kehityksestä ja vakavuudesta sekä kyseisille alueille laadittujen ilmanlaatua koskevien suunnitelmien uudelleentarkastelusta.

---

(1)  Ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY (EUVL 2008, L 152, s. 1).

Kanne 17.10.2018 – Unkari v. Euroopan parlamentti

(Asia C-650/18)

(2018/C 436/46)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Unkari (asiamiehet: Z. Fehér, G. Tornyai ja Zs. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

—	Ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja, 12.9.2018 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma on kumottava

—	Euroopan parlamentti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unkarin hallitus vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen:

1.

Unkarin hallitus katsoo, että äänestäessään riidanalaisesta päätöslauselmasta Euroopan parlamentti rikkoi vakavasti SEUT 354 artiklaa ja omaa työjärjestystään. Euroopan parlamentin jäsenten äänestyksessä antamista äänistä laskettiin yksinomaan puolesta ja vastaan annetut äänet, eikä laskuissa otettu huomioon äänestämästä pidättyneitä, mikä on ristiriidassa SEUT 354 artiklan ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen 178 artiklan 3 kohdan kanssa. Jos äänestämästä pidättyneet olisi otettu huomioon, äänestyksen tulos olisi ollut erilainen (ensimmäinen kanneperuste).

2.

Euroopan parlamentin puhemies ei toiseksi pyytänyt Euroopan parlamentin perussopimusasioista vastaavan valiokunnan (AFCO) lausuntoa työjärjestyksen tulkinnasta, vaikka ennen äänestystä oli olemassa perusteltuja epäilyjä äänien laskentatavasta. Tämän johdosta se loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta, koska sekä ennen äänestystä että sen jälkeen on ollut tai on edelleen ollut epävarmuutta työjärjestyksen tulkinnasta (toinen kanneperuste).

3.

Unkarin hallitus väittää kolmanneksi, että riidanalaisesta päätöslauselmasta äänestettäessä on loukattu Euroopan parlamentin jäsenten demokraattisia oikeuksia sekä parlamentin jäsenten yhdenvertaista kohtelua ja suoraa demokratiaa koskevia perusperiaatteita. Parlamentin jäsenet eivät voineet käyttää kansanedustustehtäviensä hoitamiseen tarvittavia oikeuksiaan demokratian periaatteen mukaisesti, joka sisältää myös mahdollisuuden pidättyä äänestämästä (kolmas kanneperuste).

4.

Unkarin hallitus katsoo neljänneksi, että riidanalaisella päätöslauselmalla loukataan SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettua unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön perusperiaatetta ja sellaisia unionin oikeusperiaatteita, kuten unionin toimielinten välisen vilpittömän yhteistyön pariaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta, koska mainittu päätöslauselma sisältää väitteitä, joissa viitataan jo päätettyihin tai edelleen vireillä oleviin jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin (neljäs kanneperuste).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.10.2018 – Vereniging Gelijkberechtiging Grondbezitters ym. v. komissio

(Asia T-79/16) (1)

((Valtiontuet - Luonnontilassa olevien alueiden tuettua hankintaa tai ilmaiseen käyttöön antamista koskeva tukijärjestelmä - Alustavan tutkintavaiheen päätteeksi tehty päätös, jolla todetaan tuki sisämarkkinoille soveltuvaksi - Muodollisen tutkintamenettelyn puuttuminen - Asiavaltuus - Käsite ”osapuoli, jota asia koskee” - Tutkittavaksi ottaminen - Menettelyllisten oikeuksien loukkaaminen - Vakavat vaikeudet - Merkittävä vaikutus kilpailevien yritysten kilpailuasemaan))

(2018/C 436/47)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Vereniging Gelijkberechtiging Grondbezitters (Hoenderloo, Alankomaat) ja 21 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä I (edustajat: asianajajat H. Viaene, D. Gillet ka T. Ruys)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P.-J. Loewenthal ja S. Noë)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland (‘s-Graveland, Alankomaat) ja 12 muuta väliintulijaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä II (edustajat: asianajajat P. Kuypers ja M. de Wit)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus luonnontilassa olevien alueiden tuettua hankintaa tai ilmaiseen käyttöön antamista koskevasta valtiontuesta SA.27301 (2015/NN) – Alankomaat, 2.9.2015 tehdyn komission päätöksen C(2015) 5929 final, jonka yhteenveto on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL 2016, C 9, s. 1), kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Luonnontilassa olevien alueiden tuettua hankintaa tai ilmaiseen käyttöön antamista koskevasta valtiontuesta SA.27301 (2015/NN) – Alankomaat, 2.9.2015 tehty komission päätös C(2015) 5929 final kumotaan.

2)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Vereniging Gelijkberechtiging Grondbezittersin ja muiden kantajien, joiden nimet luetellaan liitteessä I, oikeudenkäyntikulut.

3)	Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland ja muut väliintulijat, joiden nimet luetellaan liitteessä II, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 118, 4.4.2016.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – ArcelorMittal Tubular Products Ostrava ym. v. komissio

(Asia T-364/16) (1)

((Polkumyynti - Tiettyjen Kiinasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonti - Taric-lisäkoodin muuttaminen yhden yhtiön osalta - Kumoamiskanne - Kannekelpoinen toimi - Kantajaa suoraan koskeva toimi - Kantajaa erikseen koskeva toimi - Tutkittavaksi ottaminen - Kumoamistuomion vaikutukset - Menettelymääräysten vastaavuutta koskeva sääntö))

(2018/C 436/48)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: ArcelorMittal Tubular Products Ostrava a.s. (Ostrava-Kunčice, Tšekki), ja 12 muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä (edustajat. asianajaja G. Berrisch ja solicitor B. Byrne)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Demeneix ja J.-F. Brakeland)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva kanne, jossa vaaditaan kumoamaan 3.6.2016 tehty komission päätös, jolla Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd poistettiin Taric lisäkoodiin A 950 liittyvästä yritysluettelosta ja se lisättiin Taric-lisäkoodiin C 129 kaikkien niiden yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodien osalta, jotka mainitaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 7.12.2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2272 (EUVL 2015, L 322, s. 21) 1 artiklan 1 kohdassa

Tuomiolauselma

1)

3.6.2016 tehty Euroopan komission päätös, jolla Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd poistettiin Taric-lisäkoodiin A 950 liittyvästä yritysluettelosta ja se lisättiin Taric-lisäkoodiin C 129 kaikkien niiden yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodien osalta, jotka mainitaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 7.12.2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2272 1 artiklan 1 kohdassa, kumotaan.

2)	Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan ArcelorMittal Tubular Products Ostrava a.s:n ja muiden kantajien, joiden nimet mainitaan liitteessä, oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 305, 22.8.2016.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – Terna v. komissio

(Asia T-387/16) (1)

((Taloudellinen tuki - Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevat yleisen edun mukaiset hankkeet - Taloudellisen tuen lopullisen määrän määrittäminen - Tilintarkastusraportti, jossa todetaan sääntöjenvastaisuudet - Ei-tukikelpoiset kustannukset - Perusteluvelvollisuus - Luottamuksensuoja - Oikeasuhteisuus))

(2018/C 436/49)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Terna – Rete elettrica nazionale SpA (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat A. Police, L. Di Via, F. Degni, F. Covone ja D. Carria)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Beynet, L. Di Paolo, MM. A. Tokár ja G. Gattinara)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota 6.7.2015 sekä 23.5. ja 14.6.2016 päivätyt komission kirjeet, jotka liittyvät Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien yleisen edun mukaisten hankkeiden (hankkeet nro 209-E255/09-ENER/09/TEN-E-S 12.564583 ja nro 2007-E221/07/2007-TREN/07/TEN-E-S 07.91403) yhteydessä aiheutuneisiin tiettyihin kustannuksiin Euroopan komission myönnettyä kantajalle taloudellista tukea

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Terna – Rete elettrica nazionale SpA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 326, 5.9.2016.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2018 – McCoy v. AK

(Asia T-567/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Sosiaaliturva - Ammattitauti - Sairauden työperäisyys - Henkilöstösääntöjen 78 artiklan viides alakohta - Työkyvyttömyyslautakunta - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Vastuu - Henkinen kärsimys))

(2018/C 436/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Robert McCoy (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan alueiden komitea (AK) (asiamiehet: J. C. Cañoto Argüelles ja S. Bachotet, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä Euroopan alueiden komitean 2.12.2014 tekemän sen päätöksen kumoamiseksi, jolla hyväksyttiin työkyvyttömyyslautakunnan 7.5.2015 antama ratkaisuesitys hylätä kantajan vaatimus hänen sairautensa työperäisyyden tunnustamisesta, ja toisaalta 25 000 euron suuruisen korvauksen saamiseksi vahingosta, jonka kantaja väittää kärsineensä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan alueiden komitean työvaliokunnan 2.12.2014 tekemä päätös olla tunnustamatta Robert McCoyn työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden työperäisyyttä henkilöstösääntöjen 78 artiklan viidennessä kohdassa tarkoitetulla tavalla kumotaan.

2)	Alueiden komitea velvoitetaan maksamaan Robert McCoylle 5 000 euron suuruinen summa.

3)	Alueiden komitea velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 7, 11.1.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-139/15, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – OY v. komissio

(Asia T-605/16)

((Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 b artikla - Sitoumukset - Palkkaluokan määrittäminen - Työkokemuksen huomioon ottaminen - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklan 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännöt))

(2018/C 436/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: OY (edustajat: asianajajat N. Flandin ja S. Rodrigues)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Berscheid, C. Berardis-Kayser ja L. Radu Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä 2.10.2015 tehdyn komission päätöksen, jolla hylätään kantajan vaatimus hänen palkkaluokkansa määrittämisen uudelleen tarkastelusta tehtäväryhmässä IV palkkaluokan 15 palkkatasolla 1, kumoamiseksi ja toisaalta tarvittavissa määrin kantajan valituksen hylkäämisestä 29.3.2016 tehdyn toimivaltaisen viranomaisen päätöksen kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	OY velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – GEA Group v. komissio

(Asia T-640/16) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Lämpöstabilisaattorit - Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Päätös, jolla muutetaan alkuperäistä päätöstä - Kumoamiskanne - Oikeussuojan tarve - Tutkittavaksi ottaminen - Sakot - 10 prosentin enimmäismäärä - Yhtiöryhmä - Yhdenvertainen kohtelu))

(2018/C 436/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: GEA Group AG (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat I. du Mont ja C. Wagner)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Rossi, A. Biolan ja V. Bottka)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 11.11.2009 tehdyn päätöksen K(2009) 8682 lopullinen muuttamisesta 29.6.2016 annetun komission päätöksen C(2016) 3920 final (asia COMP/38589 – Lämpöstabilisaattorit) kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)	Komission 29.6.2016 antama päätös C(2016) 3920 final, jolla muutettiin [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/38589 – Lämpöstabilisaattorit) 11.11.2009 tehtyä komission päätöstä K(2009) 8682 lopullinen, kumotaan.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 392, 24.10.2016.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.10.2018 – John Mills v. EUIPO – Jerome Alexander Consulting (MINERAL MAGIC)

(Asia T-7/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin MINERAL MAGIC rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen sanamerkki MAGIC MINERALS BY JEROME ALEXANDER - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 3 kohta)))

(2018/C 436/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: John Mills Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: S. Malynicz, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Lukošiūtė ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Jerome Alexander Consulting Corp. (Surfside, Florida, Yhdysvallat) (edustajat: solicitor T. Bamford ja solicitor C. Rani)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 5.10.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2087/2015-1), joka koskee osapuolten Jerome Alexander Consulting ja John Mills välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 5.10.2016 tekemä päätös (asia R 2087/2015 1) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet John Mills Ltd:n oikeudenkäyntikuluista.

3)	Jerome Alexander Consulting Corp. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet John Millsin oikeudenkäyntikuluista.

---

(1)  EUVL C 63, 27.2.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.10.2018 – Golden Balls v. EUIPO – Les Éditions P. Amaury (GOLDEN BALLS)

(Asia T-8/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin GOLDEN BALLS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki BALLON D’OR - Suhteellinen hylkäysperuste - Aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta perusteetta saatu hyöty - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 436/54)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Golden Balls Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: M. Edenborough, QC, solicitor M. Hawkins ja asianajaja T. Dolde)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi D. Botis, sitten S. Pétrequin ja A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Les Éditions P. Amaury (Boulogne-Billancourt, Ranska) (edustajat: asianajajat T. de Haan, P. Péters ja M. Laborde)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1962/2015-1), joka koskee osapuolten Intra-Presse ja Inez Samarawira välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2016 tekemä päätös (asia R 1962/2015-1) kumotaan siltä osin kuin siinä hyväksytään väite, jonka kohteena ovat luokkaan 9 kuuluvat ”monitorin kanssa käytettävät peliautomaatit, tieteelliset, merenkulku-, geodeettiset, valokuvaus-, elokuva-, optiset, punnitus-, mittaus-, merkinanto-, tarkastus- (valvonta-), hengenpelastus- ja opetuslaitteet ja –välineet; äänen ja kuvien tallennus-, siirto- ja toistolaitteet; lippuautomaatit ja kolikkokäyttöiset mekanismit, kassakoneet, laskukoneet, tietojenkäsittelylaitteiden ja tietokoneiden varusteet; valokuvaus-, elokuva- ja optiset laitteet ja –välineet, tyhjät levyt, tietojenkäsittelylaitteet ja tietokonelaitteistot, hiirimatot, matkapuhelinten lisälaitteet, aurinkolasit”, luokkaan 28 kuuluvat ”joulukuusenkoristeet” ja luokkaan 41 kuuluvat ”teatterituotanto, kuten teatteriesitykset ja -kappaleet, musiikkikomediatuotannot, musiikki- ja konserttiesitysten organisointi”.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan

---

(1)  EUVL C 63, 27.2.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – Proof IT v. EIGE

(Asia T-10/17) (1)

((Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Pyyntö kahteen erään jaetuista suorituksista - Verkkosivustoon liittyvät palvelut - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Sopimuksen tekemisen perusteet - Avoimuus - Yhdenvertainen kohtelu - Ilmeinen arviointivirhe - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2018/C 436/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Proof IT SIA (Riika, Latvia) (edustajat: asianajajat J. Jerņeva ja D. Pāvila)

Vastaaja: Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) (edustajat: asianajajat J. Stuyck, V. Ost ja M. Vanderstraeten)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus siitä, että kumotaan EIGEn päätös, jolla hylätään tarjouspyyntömenettelyyn EIGE/2016/OPER/03, jonka otsikko on ”Verkkopalveluja koskeva puitesopimus”, liittyvän erän nro 1 osalta kantajan esittämä tarjous ja jolla puitesopimus tehdään toisen tarjoajan kanssa, ja toisaalta SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus sen vahingon korjaamiseksi, joka kantajalle on väitetysti aiheutunut mahdollisuuden menettämisestä taikka itse sopimuksen menettämisestä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Proof IT SIA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 78, 13.3.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.10.2018 – Jalkh v. parlamentti

(Asia T-26/17) (1)

((Erioikeudet ja -vapaudet - Euroopan parlamentin jäsen - Päätös poistaa parlamentaarinen koskemattomuus - Liityntä edustajan tehtäviin - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeusvarmuus - Luottamuksensuoja - Koskemattomuuden poistamista koskeva menettely - Puolustautumisoikeudet - Harkintavallan väärinkäyttö - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2018/C 436/56)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-François Jalkh (Gretz-Armainvilliers, Ranska) (edustajat: aluksi asianajaja J.-P. Le Moigne, sitten asianajaja M. Ceccaldi ja lopuksi asianajaja F. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi M. Dean ja S. Alonso de León, sitten S. Alonso de León, N. Görlitz ja S. Seyr)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kantajan parlamentaarisen koskemattomuuden poistamisesta 22.11.2016 tehdyn parlamentin päätöksen P8_TA(2016)0430 kumoamiseksi ja toisaalta SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus saada korvausta vahingoista, joita kantajalle on väitetysti aiheutunut.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Jean-François Jalkh vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 70, 6.3.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.10.2018 – Jalkh v. parlamentti

(Asia T-27/17) (1)

((Erioikeudet ja -vapaudet - Euroopan parlamentin jäsen - Päätös poistaa parlamentaarinen koskemattomuus - Liityntä edustajan tehtäviin - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeusvarmuus - Luottamuksensuoja - Koskemattomuuden poistamista koskeva menettely - Puolustautumisoikeudet - Harkintavallan väärinkäyttö - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2018/C 436/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-François Jalkh (Gretz-Armainvilliers, Ranska) (edustajat: aluksi asianajaja J.-P. Le Moigne, sitten asianajaja M. Ceccaldi ja lopuksi asianajaja F. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: aluksi M. Dean ja S. Alonso de León, sitten S. Alonso de León, N. Görlitz ja S. Seyr)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kantajan parlamentaarisen koskemattomuuden poistamisesta 22.11.2016 tehdyn parlamentin päätöksen P8_TA(2016)0429 kumoamiseksi ja toisaalta SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus saada korvausta vahingoista, joita kantajalle on väitetysti aiheutunut.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Jean-François Jalkh vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut.

---

(1)  EUVL C 70, 6.3.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – FCA US v. EUIPO – Busbridge (VIPER)

(Asia T-109/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki VIPER - Aikaisempi kansallinen sanamerkki VIPER - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Tavarat, joita varten aikaisempaa tavaramerkkiä on käytetty - Aikaisemman tavaramerkin käytön laajuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 57 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 64 artiklan 2 ja 3 kohta)))

(2018/C 436/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: FCA US LLC (Auburn Hills, Michigan, Yhdysvallat) (edustaja: C. Morcom, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Robert Dennis Busbridge (Hookwood, Yhdistynyt kuningaskunta)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 1.12.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 554/2016-1), joka koskee osapuolten Busbridge ja FCA US välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	FCA US LLC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 121, 18.4.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.10.2018 – Apple and Pear Australia ja Star Fruits Diffusion v. EUIPO – Pink Lady America (WILD PINK)

(Asia T-164/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin WILD PINK rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisemmat EU- ja kansalliset sanamerkit PINK LADY - Aikaisemmat EU-kuviomerkit Pink Lady - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 436/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Apple and Pear Australia Ltd (East Melbourne, Victoria, Australia) ja Star Fruits Diffusion (Le Pontet, Ranska) (edustajat: asianajajat T. de Haan, P. Péters ja H. Abraham)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: J. Ivanauskas ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Pink Lady America LLC (Yakima, Washington, Yhdysvallat) (edustajat: aluksi asianajajat R. Manno ja S. Travaglio, sitten R. Manno)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 10.1.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 87/2015-4), joka koskee yhtäältä osapuolten Apple and Pear Australia Ltd ja Pink Lady America, ja toisaalta osapuolten Star Fruits Diffusion ja Pink Lady America, välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 10.1.2017 tekemä päätös (asia R 87/2015-4) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Apple and Pear Australia Ltd:n ja Star Fruits Diffusionin oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien puolet näille EUIPOn valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä aiheutuneista välttämättömistä kuluista.

3)	Pink Lady America LLC vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Apple and Pear Australia Ltd:n ja Star Fruits Diffusionin oikeudenkäyntikuluista, mukaan lukien puolet näille EUIPOn valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä aiheutuneista välttämättömistä kuluista.

---

(1)  EUVL C 144, 8.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – M & K v. EUIPO – Genfoot (KIMIKA)

(Asia T-171/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin KIMIKA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki KAMIK - Suhteelliset hylkäysperusteet - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta)))

(2018/C 436/60)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: M & K Srl (Prato, Italia) (edustajat: aluksi asianajaja F. Caricato, sitten asianajajat M. Cartella ja B. Cartella)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Markakis ja A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Genfoot, Inc. (Montreal, Quebec, Kanada) (edustajat: asianajajat E. Saarmann ja P. Baronikians)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 12.1.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1206/2016-4), joka koskee osapuolten Genfoot ja M & K välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	M & K Srl velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 144, 8.5.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – Linak v. EUIPO – ChangZhou Kaidi Electrical (Sähkötoiminen pöydän jalka)

(Asia T-367/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Sähkötoimista pöydän jalkaa esittävä rekisteröity yhteisömalli - Aikaisempi yhteisömalli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artikla))

(2018/C 436/61)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Linak A/S (Nordborg, Tanska) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard ja J. Fuhrmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi G. Sakalaite-Orlovskiene ja A. Folliard-Monguiral, sitten G. Sakalaite-Orlovskiene ja J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: ChangZhou Kaidi Electrical Co. Ltd (Changzhou, Kiina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 21.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1411/2015-3), joka koskee osapuolten Linak ja ChangZhou Kaidi Electrical Co. välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Linak A/S velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 249, 31.7.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – Linak v. EUIPO – ChangZhou Kaidi Electrical (Sähkötoiminen pöydän jalka)

(Asia T-368/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Sähkötoimista pöydän jalkaa esittävä rekisteröity yhteisömalli - Aikaisempi yhteisömalli - Mitättömyysperuste - Yksilöllisen luonteen puuttuminen - Asiantunteva käyttäjä - Erilaisen yleisvaikutelman puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 artikla))

(2018/C 436/62)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Linak A/S (Nordborg, Tanska) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard ja J. Fuhrmann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi G. Sakalaite-Orlovskiene ja A. Folliard-Monguiral, sitten G. Sakalaite-Orlovskiene ja J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: ChangZhou Kaidi Electrical Co. Ltd (Changzhou, Kiina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 21.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1412/2015-3), joka koskee osapuolten Linak ja ChangZhou Kaidi Electrical Co. välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Linak A/S velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 249, 31.7.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.10.2018 – CompuGroup Medical v. EUIPO – Medion (life coins)

(Asia T-444/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin life coins rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki LIFE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 436/63)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: CompuGroup Medical AG (Koblenz, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Dix)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Medion AG (Essen, Saksa) (edustaja: asianajaja G. Hagemeier)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 25.4.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1569/2016-1), joka koskee osapuolten Medion ja CompuGroup Medical välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	CompuGroup Medical AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Medion AG:n oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 283, 28.8.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.10.2018 – Next design+produktion v. EUIPO – Nanu-Nana Joachim Hoepp (nuuna)

(Asia T-533/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin nuuna rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisemmat EU-sanamerkit NANU ja NANU-NANA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran arviointi - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Tuotteiden täydentävyys - Euroopan unionin tavaramerkin itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteet - Laillisuusperiaate ja hyvän hallinnon periaate - Oikeusvarmuus))

(2018/C 436/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Next design+produktion GmbH (Frankfurt am Main, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Hirsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Hanne ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Nanu-Nana Joachim Hoepp GmbH & Co. KG (Bremen, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Boddien)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 24.5.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 1448/2016-1), joka koskee osapuolten Nanu-Nana Joachim Hoepp ja Next design+produktion välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Next design+produktion GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 330, 2.10.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – VF International v. EUIPO – Virmani (ANOKHI)

(Asia T-548/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin ANOKHI rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki kipling - Aikaisempi apinan siluettia esittävä EU-kuviomerkki - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Maineelle aiheutuva vahinko - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 436/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: VF International Sagl (Stabio, Sveitsi) (edustaja: asianajaja T. van Innis)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: P. Sipos)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Ken Virmani (München, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 26.5.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2307/2015-4), joka koskee osapuolten VF International ja Virmani välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 26.5.2017 tekemä päätös (asia R 2307/2015-4) kumotaan.

2)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan VF International Sagl:n oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 347, 16.10.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – Asics v. EUIPO – Van Lieshout Textielagenturen (Neljästä risteävästä viivasta muodostuva kuvio)

(Asia T-581/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus neljästä risteävästä viivasta muodostuvan kuvion rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla ja 76 artiklan 1 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 94 artikla ja 95 artiklan 1 kohta) - Merkkien samankaltaisuuden puuttuminen - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 436/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Asics Corporation (Kobe, Japani) (edustajat: asianajajat M. Polo Carreño ja M. H. Granado Carpenter)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Gája)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Van Lieshout Textielagenturen BV (Haaren, Alankomaat) (edustajat: asianajajat P. Claassen ja B. Woltering)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 27.6.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2129/2016-4), joka koskee osapuolten Asics Corporation ja Van Lieshout Textielagenturen välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asics Corporation velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 374, 6.11.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.10.2018 – DNV GL v. EUIPO (Sustainablel)

(Asia T-644/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Sustainablel rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)))

(2018/C 436/67)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: DNV GL AS (Høvik, Norja) (edustajat: asianajajat J. Albers ja N. Köster)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Lukošiūtė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 12.7.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2/2017-2), joka koskee hakemusta sanamerkin Sustainablel rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	DNV GL AS velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 374, 6.11.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.10.2018 – Mamas and Papas v. EUIPO – Wall Budden (Vauvansängyn pehmusteet)

(Asia T-672/17) (1)

((Yhteisömalli - Mitättömyysmenettely - Vauvansängyn pehmusteita esittävä rekisteröity yhteisömalli - Valituslautakunnan viran puolesta suorittama julkiseksi tulemisen muodostavien tosiseikkojen tutkinta - Toiminnallisen jatkuvuuden periaate - Julkiseksi tulemisen toteamiseksi riittämätön näyttö))

(2018/C 436/68)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mamas and Papas Ltd (Huddersfield, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: barrister J. Reid ja solicitor B. Whitehead)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: V. Ruzek, D. Walicka ja A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Jane Wall-Budden (Byfleet, Yhdistynyt kuningaskunta)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 25.7.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 208/2016-3), joka koskee osapuolten Mamas and Papas ja Jane Wall-Budden välistä mitättömyysmenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mamas and Papas Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 402, 27.11.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.10.2018 – Szabados v. EUIPO – Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica (Separ) (MicroSepar)

(Asia T-788/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin MicroSepar rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki SeparSolidaria - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 436/69)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Andreas Szabados (Grünwald, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Wobst)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Hanf ja D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica (Separ) (Barcelona, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 21.9.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2420/2016-1), joka koskee osapuolten Andreas Szabados ja Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Andreas Szabados velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 32, 29.1.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.10.2018 – Weber-Stephen Products v. EUIPO (iGrill)

(Asia T-822/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin iGrill rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)))

(2018/C 436/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Weber-Stephen Products LLC (Palatine, Illinois, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat R. Niebel ja A. Jauch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 27.9.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 579/2017-2), joka koskee hakemusta sanamerkin iGrill rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Weber-Stephen Products LLC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 63, 19.2.2018.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 2.10.2018 – Karl Storz v. EUIPO (3D)

(Asia T-413/17 INTP) (1)

((Oikeudenkäyntimenettely - Tuomion tulkinta - EU-tavaramerkki - Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 436/71)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Karl Storz GmbH & Co. KG (Tuttlingen, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Gruber ja N. Siebertz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Oikeudenkäynnin kohde

Asiassa Karl Storz v. EUIPO (3D) (T-413/17, ei julkaistu, EU:T:2018:356) 19.6.2018 annetun tuomion tulkintaa koskeva pyyntö.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen tulkintaa koskevasta pyynnöstä raukeaa.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 277, 21.8.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.10.2018 – Makhlouf v. neuvosto

(Asia T-506/17) (1)

((Kumoamiskanne - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi täysin perusteeton))

(2018/C 436/72)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Rami Makhlouf (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja E. Ruchat)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Kyriakopoulou ja V. Piessevaux)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 29.5.2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/917 (EUVL 2017, L 139, s. 62) ja sitä seuraavien täytäntöönpanotoimien kumoamiseksi kantajaa koskevin osin.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Rami Makhlouf vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 347, 16.10.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.10.2018 – Pracsis ja Conceptexpo Project v. komissio ja EACEA

(Asia T-33/18) (1)

((Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne - Julkiset palveluhankinnat - Hallinnollinen muutoksenhaku komissiossa - Puhtaasti vahvistava toimi - Kanteen nostamisen määräaika - Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena - Tutkimatta jättäminen))

(2018/C 436/73)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Pracsis SPRL (Bryssel, Belgia) ja Conceptexpo Project (Wavre, Belgia) (edustaja: asianajaja J.-N. Louis)

Vastaajat: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Martin, A Katsimerou ja I. Rubene, agents) ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) (asiamiehet: aluksi H. Monet ja A. Kisylyczko, sitten H. Monet ja N. Durand)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus 17.7. ja 11.8.2017 tehdyistä EACEAn päätöksistä tehdyn hallinnollisen valituksen hylkäämisestä 13.11.2017 tehdyn komission päätöksen kumoamiseksi ja ”tarvittavin osin” mainittujen EACEAn päätösten kumoamiseksi sekä sen sopimuksen tekemistä ensimmäiselle sijalle luokitellun tarjoajan kanssa koskevan ”päätöksen” kumoamiseksi siltä osin kuin näissä päätöksissä luokitellaan kantajien konsortion tarjous toiselle sijalle etusijajärjestystä käyttäen tapahtumapalveluita ja myynninedistämiskampanjoita audiovisuaalialalla koskevassa tarjouskilpailussa EACEA/2017/01, ja toisaalta SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus saada korvausta vahingosta, joka kantajille on väitetysti aiheutunut näistä päätöksistä.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Pracsis SPRL ja Conceptexpo Project vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 112, 26.3.2018.

Kanne 19.9.2018 – Hexal v. EMA

(Asia T-549/18)

(2018/C 436/74)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hexal AG (Holzkirchen, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Martens ja N. Carbonnelle sekä solicitor S. Faircliffe)

Vastaaja: Euroopan lääkevirasto (EMA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että kantajan väite ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean (CHMP) sen päätöksen lainvastaisuudesta, jolla Sanofin teriflunomidi hyväksyttiin uudeksi vaikuttavaksi aineeksi, sellaisena kuin siihen viitataan komission 26.8.2013 tekemässä päätöksessä, jolla myönnetään myyntilupa ”AUBAGIO:lle® – Teriflunomidille”, voidaan ottaa tutkittavaksi ja että se on perusteltu,

—	kumoamaan EMAn 5.7.2018 tekemän päätöksen, jolla hylättiin Hexalin myyntilupahakemus Aubagio® -lääkevalmisteen rinnakkaisvalmisteelle,

—	velvoittaa EMAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisessa päätöksessä hylätään Hexalin myyntilupahakemus Teriflunomidi Hexalille sillä perusteella, että Aubagioon®, joka on aiemmin hyväksytty lääke, sovelletaan edelleen tietosuoja-aikaa 26.8.2013 tehdyn komission sen täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti, josta kantaja esittää SEUT 277 artiklan mukaisen lainvastaisuusväitteen. Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen:

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että koska lainvastaisuusväite on perusteltu, Euroopan lääkeviraston riidanalaisen päätöksen perustelut ovat lainvastaiset, koska EMA teki tosiseikkoja koskevan virheen ja oikeudellisen virheen sekä laiminlöi perusteluvelvollisuutensa ja huolellista ja perusteellista arviointia koskevan velvollisuutensa, kuten määrätään SEUT 296 artiklassa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska ”uuden vaikuttavan aineen” asema olisi pitänyt arvioida uudelleen Hexalin myyntilupahakemuksen yhteydessä, mikä ei ollut asian laita. Näin ollen kantaja väittää, että EMA jätti noudattamatta velvollisuuksiaan, erityisesti velvollisuuttaan suorittaa tehokas ja huolellinen arviointi ja esittää perustelut SEUT 296 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi riidanalainen päätös on sen mukaan lainvastainen.

Kanne 21.9.2018 – Bernis ym. v. EKP

(Asia T-564/18)

(2018/C 436/75)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ernests Bernis (Jurmala, Latvia), Oļegs Fiļs (Jurmala), OF Holding SIA (Riika, Latvia) ja Cassandra Holding Company SIA (Jurmala) (edustajat: asianajajat O. Behrends, M. Kirchner ja L. Feddern)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan ABLV Bank, AS:n pankkitoimiluvan peruuttamisesta 11.7.2018 tehdyn päätöksen ECB-SSM-2018-LVABL-2 WOANCA-2018-0007

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että EKP katsoi virheellisesti pankkitoimiluvan peruuttamiselle asetettujen edellytysten täyttyneen

2)	Toinen kanneperuste perustuu siihen, ettei EKP ottanut huomioon päätökseen liittyvää harkinnanvaltaisuutta.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että EKP loukkasi suhteellisuusperiaatetta.

4)	Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että EKP ylitti toimivaltansa.

5)	Viides kanneperuste perustuu siihen, ettei EKP:n päätöstä perusteltu asianmukaisesti.

6)	Kuudes kanneperuste perustuu siihen, ettei keskeisiä menettelymääräyksiä noudatettu.

7)	Seitsemäs kanneperuste perustuu siihen, että nemo auditur -periaatetta loukattiin.

Kanne 21.9.2018 – VE v. ESMA

(Asia T-567/18)

(2018/C 436/76)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: VE (edustajat; asianajajat N. Flandin ja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan ESMAn 11.6.2018 tekemän päätöksen, jolla on hylätty kantajan kantelu ESMAn 14.11.2017 tekemästä päätöksestä, jolla kantajan työsuhde ESMAan oli päätetty

—	lisäksi kumoamaan tarvittavilta osin ESMAn 14.11.2017 tekemän päätöksen

—	määräämään maksettavaksi korvausta kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että päätöstä kantajan työsopimuksen irtisanomisesta ei ole annettu kantajalle tiedoksi sopimuksessa määritellyn asianmukaisen irtisanomisajan kuluessa.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan mukaan hallintoelimillä on velvollisuus perustella päätöksensä.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu kantajan vaatimukset hylkäävän päätöksen ja työsopimuksen irtisanomispäätöksen oikeusperustaan liittyvään virheeseen, koska molemmat päätökset perustuvat vuoden 2016 arviointikertomukseen, johon sisältyy useita ilmeisiä arviointivirheitä.

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin kantajaan nähden, kun otetaan huomioon kantajan terveysongelmat ja hänen yleiset työolosuhteensa.

Kanne 25.9.2018 – W. Kordes’ Söhne Rosenschulen v. EUIPO (Kordes’ Rose Monique)

(Asia T-569/18)

(2018/C 436/77)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: W. Kordes’ Söhne Rosenschulen GmbH & Co KG (Klein Offenseth-Sparrieshoop, Saksa) (edustaja: asianajaja G. Würtenberger)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin Kordes’ Rose Monique rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 15 856 743

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 12.7.2018 asiassa R 1929/2017-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan m alakohtaa on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklaa on rikottu.

Kanne 25.9.2018 – Crédit agricole v. EKP

(Asia T-576/18)

(2018/C 436/78)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Crédit agricole SA (Montrouge, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Champsaur ja A. Delors)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SEUT 256 ja SEUT 263 artiklan nojalla EKP:n 16.7.2018 tekemän päätöksen ECB-SSM-2018-FRCAG-75

—	velvoittamaan EKP:n korvaamaan kaikki kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu toimivallan ylittämiseen 16.7.2018 tehdyssä Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksessä, jolla kantajalle määrätään hallinnollinen seuraamus luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (EUVL 2013, L 176, s. 1) 26 artiklan 3 kohdassa säädettyjen ydinpääomaa koskevien vaatimusten jatkuvasta noudattamatta jättämisestä (jäljempänä riidanalainen päätös). Tältä osin kantaja vetoaa seuraaviin perusteisiin: — ensisijaisesti kantaja tuo esiin, että EKP on sen mukaan tehnyt oikeudellisen virheen asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 3 kohdan tulkinnassa, sillä siinä ei kantajan mukaan velvoiteta laitoksia saamaan EKP:n ennakkolupaa, jotta ne voivat luokitella tavalliset osakkeet ydinpääomainstrumentteihin — toissijaisesti jos unionin yleinen tuomioistuin katsoisi, että tavallisten osakkeiden luokittelu ydinpääomainstrumentteihin ilman EKP:n ennakkolupaa merkitsee asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 3 kohdan rikkomista, kantaja väittää, ettei se ole syyllistynyt mihinkään tahalliseen rikkomukseen tai laiminlyöntiin mainitun säännöksen soveltamisessa ja että riidanalainen päätös loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta. — edelliseen nähden toissijaisesti, jos unionin yleinen tuomioistuin katsoisi, että rikkomus voidaan todeta ja että kantajalle voidaan määrätä seuraamus, viimeksi mainittu väittää, että kun otetaan huomioon se, ettei rikkomus, johon väitetysti on syyllistytty, ole vakava, ja että kantaja on tehnyt yhteistyötä, riidanalainen päätös loukkaa suhteellisuusperiaatetta.

2.	Toinen kanneperuste perustuu kantajan perustavanlaatuisten menettelyllisten oikeuksien loukkaamiseen, mihin EKP on kantajan mukaan syyllistynyt sen vuoksi, että se on perustanut riidanalaisen päätöksen perusteisiin, joista kantaja ei ole voinut esittää vastalauseitaan.

Kanne 25.9.2018 – Crédit agricole Corporate and Investment Bank v. EKP

(Asia T-577/18)

(2018/C 436/79)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Crédit agricole Corporate and Investment Bank (Montrouge, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Champsaur ja A. Delors)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SEUT 256 ja SEUT 263 artiklan nojalla EKP:n 16.7.2018 tekemän päätöksen ECB-SSM-2018-FRCAG-76

—	velvoittamaan EKP:n korvaamaan kaikki kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat kuin kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-576/18, Crédit agricole v. EKP.

Kanne 25.9.2018 – CA Consumer Finance v. EKP

(Asia T-578/18)

(2018/C 436/80)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CA Consumer Finance (Massy, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Champsaur ja A. Delors)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SEUT 256 ja SEUT 263 artiklan nojalla EKP:n 16.7.2018 tekemän päätöksen ECB-SSM-2018-FRCAG-77

—	velvoittamaan EKP:n korvaamaan kaikki kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat kuin kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-576/18, Crédit agricole v. EKP.

Kanne 27.9.2018 Ukrselhosprom PCF ja Versobank v. EKP

(Asia T-584/18)

(2018/C 436/81)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Ukrselhosprom PCF LLC (Solone, Ukraina) ja Versobank AS (Tallinna, Viro) (edustajat: asianajajat O. Behrends, L. Feddern ja M. Kirchner)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 17.7.2018 tehdyn päätöksen EC B/SSM/2018–EE-2 WHD-2017-0012, jolla Versobank AS:n toimilupa on peruutettu

—	kumoamaan 14.8.2018 annetun päätöksen ECB-SSM-2018-EE-3, joka koskee sisäisestä uudelleenkäsittelystä aiheutuneita kuluja

—	velvoittamaan vastaajaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat 24:ään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EKP:lla ole toimivaltaa tehdä päätöksiä siltä osin kuin on kyse Versobank AS:n selvitystilasta

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EKP ole tehnyt omaa arviotaan siltä osin kuin on kyse taustalla olevista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvistä seikoista

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EKP ole huolellisesti ja puolueettomasti tutkinut ja arvioinut kaikkia asiaan liittyviä merkityksellisiä tekijöitä

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on vedonnut perusteettomasti siihen, että Versobankin toiminnasta Latviassa oli annettu virheellisiä tietoja

5)	Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP ei ole ottanut huomioon erittäin ammattitaitoisen ja hyvämaineisen johtoryhmän myönteistä merkitystä

6)	Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP ei ole määritellyt sääntelyä koskevia merkityksellisiä vaatimuksia, joita Versobankin väitetään jättäneen noudattamatta

7)	Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP ei ole ottanut huomioon sitä, että huomattavaan osaan liiketoiminnasta ei ole sisältynyt merkittävää rahanpesun vaaraa

8)	Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP ei ole antanut tarpeellista merkitystä suuremman riskin luokan asiakkaiden määrän merkittävälle alenemiselle

9)	Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on katsonut virheellisesti, ettei olisi realistista toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä

10)	Kymmenes kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on tehnyt mahdollista uutta hallintoneuvostoa koskevia virheellisiä arviointeja

11)	Yhdestoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on arvioinut virheellisesti mahdollista äänioikeuden pidättämistä

12)	Kahdestoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on tukeutunut virheellisesti säännön väitettyyn rikkomiseen

13)	Kolmastoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on arvioinut virheellisesti uuden säännön antamista koskevaa mahdollisuutta

14)	Neljästoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on lainvastaisesti evännyt sen vaihtoehdon, että Versobank asettautuisi itse selvitystilaan

15)	Viidestoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on lainvastaisesti evännyt myymistä koskevan vaihtoehdon

16)	Kuudestoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta.

17)	Seitsemästoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on loukannut suhteellisuusperiaatetta

18)	Kahdeksastoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on loukannut luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita

19)	Yhdeksästoista kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on rikkonut asetuksen N:o 1024/2013 (1) 19 artiklaa ja johdanto-osan 75 perustelukappaletta, ja syyllistynyt vallan väärinkäyttöön

20)	Kahdeskymmenes kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on loukannut Versobankin ja osakkeenomistajien kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta, koska kuulluksi tulemiselle varattua ajanjakso on ollut kohtuuttoman lyhyt

21)	Kahdeskymmenesensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on loukannut Versobankin puolustautumisoikeuksia ja kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta

22)	Kahdeskymmenestoinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EKP ole perustellut päätöstään riittävästi.

23)	Kahdeskymmeneskolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on evännyt Versobankilta oikeuden tutustua asiakirjoihin.

24)	Kahdeskymmenesneljäs kanneperuste, joka perustuu osakkeenomistajien oikeuksien loukkaamiseen, joka liittyy asetuksen N:o 1024/2013 24 artiklan mukaiseen oikaisulautakunnan suorittamaan uudelleenkäsittelyyn

---

(1)  Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63).

Kanne 27.9.2018 – Şanli v. neuvosto

(Asia T-585/18)

(2018/C 436/82)

Oikeudenkäyntikieli:

Asianosaiset

Kantaja: Dalokay Şanli (Rotterdam, Alankomaat) (edustaja: asianajaja D. Gürses)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa 31.7.2018 tehdyn neuvoston päätöksen

—	poistaa kantajan asetuksessa (EY) N:o 2580/2001 tarkoitetusta luettelosta

—	velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)	Ensimmäinen kanneperuste: olennaisia menettelymääräyksiä ja sopimuksia on rikottu.

2)	Toinen kanneperuste: menettelyssä ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että kantaja olisi syyllistynyt terrorismiin.

3)	Kolmas kanneperuste: kantajalla ei ollut asianmukaista mahdollisuutta puolustautua riidanalaiseen päätökseen johtaneessa menettelyssä.

4)	Neljäs kanneperuste: päätös on puutteellisesti perusteltu.

5)	Viides kanneperuste: päätös on tehty subsidiariteettiperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

6)	Kuudes kanneperuste: asetusta N:o 2580/2011 ei sovelleta, koska PKK ei ole terroristijärjestö.

7)	Seitsemäs kanneperuste: päätös on vastoin rangaistusten oikeasuhteisuusperiaatetta.

Kanne 28.9.2018 – Berliner Stadtwerke v. EUIPO (berlinGas)

(Asia T-595/18)

(2018/C 436/83)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Berliner Stadtwerke GmbH (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Spieker, A. Schönfleisch ja N. Willich)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-kuviomerkki berlinGas – Rekisteröintihakemus nro 15 252 661

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 20.7.2018 asiassa R 2180/2016-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 2 kohdan rikkominen

Kanne 5.10.2018 – Ayuntamiento de Enguera v. komissio

(Asia T-602/18)

(2018/C 436/84)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Ayuntamiento de Enguera (Enguera, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Palau Navarro, J. Ortiz Ballester ja V. Soriano i Piqueras)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa komission ympäristöasioiden pääosaston alaisena toimivan D osastossa olevan ENV.D.4 – Life Programme -yksikön johtajan 26.7.2018 tekemän päätöksen asiassa ”LIFE 10 ENV/ES/000458 – ECOGLAUCA ÉRGON – Confirmation of recovery order”.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kyseessä on SEUT 296 artiklan rikkominen riitautetun päätöksen perustelujen täydellisen puuttumisen vuoksi.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan siltä varalta, että päätös katsottaisiin implisiittisesti perustelluksi, perustelut on katsottava virheellisiksi.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan kyseessä on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätyn hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen siltä osin kuin: — oikeutta tulla kuulluksi ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaa asianomaiseen kielteisesti, ei ole noudatettu. Asiassa ei ole lainkaan otettu huomioon kantajan toimittamia kirjelmiä, eikä kantajalle ole annettu tilaisuutta esittää väitteitään ennen lopullisen päätöksen tekemistä; — kantajan vaatimuksia saada tutustua kaikkiin asian asiakirjoihin ei ole otettu huomioon; — siitä huolimatta, että kantaja on käyttänyt yhteydenpidossaan komissioon jatkuvasti espanjan kieltä, tämä on laatinut kaikki asiassa antamansa tiedotteet ja päätökset englanniksi.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan julkishallinnon toimien mielivaltaisuuden kieltoa on loukattu siltä osin kuin riitautetussa päätöksessä ei ole sovellettu asianmukaisia oikeussääntöjä eikä objektiivisia vaan subjektiivisia kriteereitä, joiden perusteella unionin rahoitus hyväksytylle hankkeelle on kokonaan peruutettu tai sitä on alennettu täysin perusteettomasti.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan luottamuksensuojan periaatetta on loukattu siltä osin kuin komissio on antanut ratkaisunsa eri perustein kuin aikaisemmat vastaavat ratkaisut, joissa vahvistettiin kaikilta osin kantajan suorittamien toimien asianmukaisuus, eli tätä nopeaa ja käsittämätöntä päätöstä ei voitu ennakoida komission aikaisemman menettelyn perusteella.

Kanne 9.9.2018 – ZE v. parlamentti

(Asia T-603/18)

(2018/C 436/85)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: ZE (edustaja: asianajaja P. Giatagantzidis)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa Euroopan parlamentin pääsihteerin 25.9.2018 tekemän päätöksen, jolla kantaja pidätettiin virantoimituksesta 31.10.2018 saakka, ja kaikki tähän päätökseen liittyvät toimet

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kantajan oikeutta tulla kuulluksi on loukattu ennen riidanalaisen ja tälle vastaisen päätöksen tekemistä.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua oikeutta hyvään hallintoon on loukattu, koska riidanalainen päätös tehtiin tietoja kalastelemalla.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan pääsihteeri loukkasi puolueettomuuden periaatetta, koska tämä sekä määräsi aloitettavaksi kantajaa koskeneen hallinnollisen tutkimuksen että teki riidanalaisen päätöksen.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan kantajan oikeutta yksityiselämän suojaan loukattiin ilmeisellä tavalla, koska häneltä evättiin pääsy hänen työpaikalleen ja hänen henkilökohtaisiin tietoihinsa.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan menettelyn aikana loukattiin syyttömyysolettamaa ja menettelyn salaisuutta, koska parlamentin johtavat virkamiehet antoivat lausuntoja lehdistölle.

Kanne 9.10.2018 – Essity Hygiene and Health v. EUIPO (lehden kuva)

(Asia T-607/18)

(2018/C 436/86)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: Essity Hygiene and Health AB (Göteborg, Ruotsi) (edustaja: asianajaja U. Wennermark)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus lehteä esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 16 709 305

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 6.7.2018 asiassa R 2196/2017-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii ensisijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin

1.

kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan ja a) vahvistaa, että haetulla tavaramerkillä on EU-tavaramerkiksi rekisteröinnin edellyttämä erottamiskyky kaikkien niiden luokkiin 3 ja 16 kuuluvien tavaroiden osalta, joiden rekisteröinti on evätty b) kumoaa riidanalaisen päätöksen niiden luokkaan 21 kuuluvien tavaroiden osalta, joiden rekisteröinnin valituslautakunta on evännyt c) palauttaa asian valituslautakuntaan tavaroiden ”siivousrätit, siivousrievut” osalta asiakysymyksen ratkaisemiseksi

2.	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja EUIPOssa aiheutuneet kulut.

Kantaja vaatii toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin

1.	kumoaa riidanalaisen päätöksen niiden luokkaan 21 kuuluvien tavaroiden osalta, joiden rekisteröinnin valituslautakunta on evännyt

2.	palauttaa asian valituslautakuntaan tavaroiden ”siivousrätit, siivousrievut” osalta

3.	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet kulut.

Kantaja vaatii ainakin, että unionin yleinen tuomioistuin

1.	kumoaa riidanalaisen päätöksen niiden luokkaan 21 kuuluvien tavaroiden osalta, joiden rekisteröinnin valituslautakunta on evännyt

2.	palauttaa asian valituslautakuntaan tavaroiden ”siivousrätit, siivousrievut” osalta

3.	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan sellaisen osan kantajalle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista, jota unionin yleinen tuomioistuin pitää asianmukaisina.

Kanneperusteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

Kanne 12.10.2018 – ZH v. ECHA

(Asia T-617/18)

(2018/C 436/87)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ZH (edustajat: asianajajat L. Levi ja N. Flandin)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan kantajan vuoden 2016 arviointikertomuksen

—	siinä määrin kuin on tarpeen kumoamaan niin ikään ECHA:n 2.7.2018 tekemän päätöksen, joka annettiin tiedoksi kantajalle 3.7.2018, hylätä kantajan tekemä valitus vuoden 2016 arviointikertomuksesta

—	velvoittamaan vastaaja korvaamaan kantajalle aiheutunut aineeton vahinko

—	velvoittamaan vastaaja korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä palvelussuhteen ehdot) 15 artiklan 2 kohdan yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä ja Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan täytäntöönpanosta 18.6.2015 tehdyn ECHA:n päätöksen 2 artiklan 2 kohtaa on rikottu.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan ECHA:n päätöksessä ja erityisesti sen 7 artiklassa säädettyjä arviointikertomuksen käsittelyä koskevia menettelysääntöjä ja palvelussuhteen ehtojen 15 artiklan nojalla analogisesti väliaikaiseen henkilöstöön sovellettavaa henkilöstösääntöjen 43 artiklaa on rikottu.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan arvioija teki ilmeisiä arviointivirheitä kantajan negatiivisen kritiikin osalta.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty.

Kanne 15.10.2018 – TUIfly v. komissio

(Asia T-619/18)

(2018/C 436/88)

Oikeudenkäyntikieli:saksa

Asianosaiset

Kantaja: TUIfly GmbH (Langenhagen, Saksa) (edustajat: asianajajat L. Giesberts ja M. Gayger)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajan asetuksen (EY) 1049/2001 nojalla esittämästä uudistetusta pyynnöstä saada tutustua asiakirjoihin – GESTDEM 2018/2506 3.8.2018 vastaajan tekemän päätöksen C(2018)5432 final ja velvoittamaan vastaajan antamaan kantajalle oikeuden tutustua valtiontukea SA.24221 (2011/C) (ex 2011/NN), jonka Itävalta on toteuttanut Klagenfurtin lentoaseman, Ryanairin ja muiden lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden hyväksi, koskevan menettelyn (EUVL 2018, L 107, s. 1) asiakirjoihin

—	yhdistämään asian unionin yleisessä tuomioistuimessa numerolla T-447/18 kantajan ja vastaajan välillä vireillä olevaan asiaan kirjallista ja suullista käsittelyä varten

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, jossa katsoo, että asiassa on rikottu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa, hyvän hallinnon periaatetta ja kantajan puolustautumisoikeuksia, koska komissio ei ole antanut kantajan tutustua tutkinta-asiakirjoihin eikä antanut kantajalle tilaisuutta puolustautua asianmukaisesti.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.10.2018 – alfavet Tierarzneimittel v. EUIPO – Millet Innovation (Epibac)

(Asia T-613/13) (1)

(2018/C 436/89)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 39, 8.2.2014.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 3.10.2018 – Spliethoff’s Bevrachtingskantoor v. INEA

(Asia T-871/16) (1)

(2018/C 436/90)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Neljännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 104, 3.4.2017.

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 11.10.2018 – Cabell v. EUIPO – Zorro Productions (ZORRO)

(Asia T-96/18) (1)

(2018/C 436/91)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 134, 16.4.2018.