Ainoa artikla

Nimen ”Istra” (SAN) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhtenäinen asiakirja ja tuote-eritelmän julkaisutiedot ovat tämän päätöksen liitteenä.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti tämän päätöksen julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa esitetyn nimen suojaamista kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”ISTRA”

EU-nro: HR-PDO-0005-01358 – 30.7.2015

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Nimi (nimet)

”Istra”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

Slovenia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.5 Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Istra” on oliivipuun (Olea europaea L.) hedelmistä yksinomaan mekaanisten menetelmien avulla saatu ekstra-neitsytoliiviöljy.

Kun tuote saatetaan markkinoille, sillä on oltava seuraavat fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet:

—	öljyhappona ilmaistu vapaiden rasvahappojen pitoisuus: ≤ 0,4 %

—	peroksidiluku: ≤ 12 meq O2/k

—	K232: ≤ 2,25

—	K270: ≤ 0,20

—	Delta-K: ≤ 0,01

—	tuoksu: tuoreiden oliivien, hedelmien, vihannesten tai muun vihreän kasvillisuuden, kuten lehtien, ruohon jne. keskivoimakas tai voimakas tuoksu (hedelmäisyyden mediaani lineaarisella asteikolla > 3,0)

—

maku: terveiden tuoreiden oliivien maku, jonka karvauden ja pistävyyden arvot ovat seuraavanlaiset: — karvaus: mietona, keskimääräisenä tai selkeänä aistittavissa oleva (mediaani lineaarisella asteikolla ≥ 2,0). — pistävyys: mietona, keskimääräisenä tai selkeänä aistittavissa oleva (mediaani lineaarisella asteikolla ≥ 2,0).

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Istra-oliiviöljyn valmistukseen voidaan käyttää seuraavia oliivilajikkeita: buga (synonyymi: črna), buža, črnica, drobnica, istarska belica (synonyymit: istrska belica, istarska bjelica, bianchera), karbonaca, mata, plominka, puntoža, rošinjola, štorta, žižolera, frantoio, leccino, maurino, moraiolo, pendolino ja picholine. Tietyssä määrässä Istra-oliiviöljyä on oltava yhtä tai useampaa näistä lajikkeista vähintään 80 %.

Yhdestä lajikkeesta valmistetussa öljyssä on oltava vähintään 80 % kyseistä lajiketta.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien Istra-oliiviöljyn tuotantovaiheiden oliivien viljelystä niiden jalostamiseen on tapahduttava 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Öljy on pakattava 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, jotta voidaan varmistaa sen erityisominaisuuksien ja laadun säilyminen. Tuotantoalueella tapahtuvalla pakkaamisella voidaan estää erityisesti oliiviöljyn laadun mahdollinen heikkeneminen kuljetuksen ja toistuvien säiliöstä toiseen siirtämisten aikana, jolloin öljy saattaa altistua lämpötilan vaihteluille, ilmakehän hapelle ja valolle. Lisäksi pakkaamisen rajaaminen tuotantoalueelle mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat tarkastaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden asianomaisten tuottajien läsnä ollessa, sillä tuottajat pullottavat perinteisesti itse tuottamansa öljyn. Vaatimustenmukaisuuden vahvistaminen ja oikeus käyttää alkuperänimitystä ovat erittäin tärkeitä näille tuottajille, koska ne lisäävät kuluttajien luottamusta, tarjoavat kilpailuedun ja johtavat viime kädessä tulotason paranemiseen.

Öljyn pakkaaminen tuotantoalueella helpottaa huomattavasti jäljitettävyyden ja laadun valvontaa, joka olisi vaikeampi varmistaa tuotantoalueen ulkopuolella.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

SAN-merkinnän ”Istra” viereen voidaan merkitä maatilan nimi tai oliivitarhojen sijainti mutta ainoastaan silloin, kun tuote on peräisin yksinomaan kyseisellä tilalla eli etiketissä mainituissa oliivitarhoissa viljellyistä oliiveista.

Öljyn lajikekoostumus voidaan myös ilmoittaa, mutta ainoastaan silloin, kun koostumus voidaan osoittaa asiakirjoin. Yhdestä lajikkeesta valmistetussa öljyssä voidaan käyttää 3.3 kohdassa lueteltuja virallisia lajikenimiä.

Kun tuote saatetaan markkinoille, pakkauksesta riippumatta nimen ”Istra” on erotuttava selvästi mistä tahansa muista sanoista kirjainten koon, tyypin ja värin (typografian) ansiosta.

Etiketissä on myös ilmoitettava sadonkorjuuvuosi.

Kun tuote saatetaan markkinoille, jokaisessa pakkauksessa on myös oltava tarramerkki, jossa on yhteinen tunnus ja yksilöllinen pakkausnumero. Oikeus merkin käyttöön myönnetään yhtäläisin edellytyksin kaikille SAN-nimityksen ”Istra” käyttäjille, jotka pitävät kaupan eritelmän mukaista tuotetta.

Yhteisestä tunnuksesta on kaksi versiota: kroatialainen ja slovenialainen. Yhteinen tunnus on pystyasennossa oleva tyylitelty oliivi tumman ympyrän sisällä. Oliivin keskeltä näyttää putoavan öljypisara. Öljypisaran alapuolella on sana ”ISTRA” kirjoitettuna isoin kirjaimin. Kirjaimen A yläpuolella on kroaatinkielisessä toisinnossa kirjaimet ZOI, kun taas sloveeninkielisessä toisinnossa on kirjaimet ZOP, molemmat pienemmällä kirjoitettuna.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Istran tuotantoalue kattaa osan Istrian niemimaasta.

Istra-oliiviöljyn maantieteellinen tuotantoalue alkaa Prelukin satamasta, aivan Prelukin leirintäalueen pohjoispuolella, Rijekan kaupungin ja Opatijan kaupungin rajalla. Raja kulkee Rijekan ja Optijan välistä rajaa, leirintäalueen ympäri, ja päätyy pohjoisessa Opatijan, Matuljin ja Kastavin kohtaamispisteeseen. Se kulkee Baredin halki rautatielinjalle asti, Matuljiin, Kastavin ja Rijekan kohtaamispisteeseen. Tämän jälkeen se seuraa rautatielinjaa, kulkien kohti Rijekaa, pitkin Kastavin ja Rijekan välistä rajaa. Vrata Jadranan moottoritien levähdyspaikan itäpuolella raja kääntyy pohjoiseen ja kulkee Bačićin ja Murinin kylien läpi Tuhtanin itäpuolelle, Rijekan, Viškovon ja Kastavin kohtaamispisteeseen. Raja seuraa Viškovn ja Kastavin välistä rajaa Duževon halki (kolmiopiste 281), kunnes se saavuttaa Kastav-Viškovo-tien Ranjevacin alapuolella, josta se hetken matkaa seuraa Viškovon tietä ennen kääntymistään pohjoiseen kulkeakseen Jardasin ja Kosin kylien ohi ja saavuttaakseen Viškovon, Kastain ja Klanan kohtaamispisteen Sohin itäpuolella (kolmiopiste 452). Sitten raja kääntyy länteen ja sen jälkeen lounaaseen, kulkien Sohin halki, Prkačinen ja Plasin välitse Majevin kukkulalle (411 m) Kastavin, Matuljin ja Klanan kohtaamispisteessä. Raja jatkaa pohjoiseen, Matuljin kunnan rajaa pitkin Stanićin kukkulan (465 m) juurelle, jossa se kääntyy hieman länteen ennen kääntymistään uudelleen takaisin pohjoiseen, kulkien Mučićin kylän itäpuolitse, Kapužnjakin läpi, Ružićin kylän ja Vela Rebran kukkulan (446 m) itäpuolitse, edelleen halki Pišćevati Bregin, Turinski Dolin, Raspravican ja Popenacin, ylittäen huipun (738 m) ja kulkien Liskovacin läpi ennen kuin se saavuttaa Visočin kukkulan (756 m). Visočin kukkulalla raja kääntyy länteen, kulkien Klanacin itäpuolitse, yli kolmiopisteen 547 ja korkeimman kohdan (657 m), Rupan kaupungin pohjoispuolitse, Lešćinan halki kolmiopisteeseen 447, jossa se kääntyy pohjoiseen. Tämän jälkeen raja kulkee Gradinan kukkulan (562 m) länsipuolitse, rautatielinjaa pitkin kolmiopisteeseen 519 Velika Reberissä, jonka jälkeen se kääntyy länteen ja sitten etelään, halki Bariščan ja Kališčan (kolmiopiste 602), alas Buričineen. Buričinen kukkulalla raja kääntyy länteen ylittäen Kovnican kukkulan (901 m), kulkien Jankovacin ja Osikin kukkulan lävitse, yli Surinova Glavican ja Strahovican kukkulan (771 m). Sitten se kulkee Ravni Kotin eteläpuolitse yli Mt Ribnikin (1 023 m) ja kolmiopisteen 1 028,5, kääntyen sitten luoteeseen, ylittäen Vinćarijan ja päätyen etelässä Glavičorkaan (kolmiopiste 1083). Sen jälkeen raja kääntyy hetkeksi länteen ja sitten uudelleen luoteeseen Lipicaan, jatkaen lounaaseen kolmiopisteistä 979 (Lipica) ja 953 (Mala Plešivica) ja edelleen luoteeseen Mala Vrataan (kolmiopiste 695). Mala Vratassa raja kääntyy länteen Jelovščinaan, ohi Mali Grižanin kukkulan (kolmiopiste 851) lounaaseen, jonka jälkeen se kääntyy kaakkoon, kulkien Blažinovin kukkulan luoteispuolitse, kääntyen länteen jatkaakseen Stružnjakin (781 m) ja Gnojinan (776 m) pohjoispuolitse ja siitä lounaaseen Jelovica-Podgorje-tielle. Sen jälkeen se jatkaa tietä pitkin luoteeseen läpi Podgorjen, Prapročen ja Črnotičen kylien, päätyen Gaberin kukkulan (447 m) eteläpuolelle. Sieltä raja jatkaa pohjoiseen Kastelecin kylän läpi Socerbin kaupunkiin, ohittaen kolmiopisteen 447, kunnes se saapuu Slovenian ja Italian väliselle rajalle.

Lopuksi raja kulkee näiden maiden välistä rajaa pitkin länteen San Bartolomeoon ja siitä rannikkoa pitkin kaakkoon takaisin aloituspisteeseen Prelukin satamassa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Alueen erityisyys

Istrian alue jakautuu geologiansa, pinnanmuodostuksensa ja tietyssä määrin myös ilmastollisten erityispiirteidensä perusteella neljään erilliseen osaan. Niemimaan pohjois- ja koillislaidassa on pieni vuoristoinen alue, luoteinen rannikkoalue on karbonaattiflyssiä, keskiosassa on flyssikerrostumista muodostunut kukkulainen alue ja etelä- ja länsirannikkoa pitkin kulkee kalkkikivitasanko. Oliivinviljelyn kannalta tärkeimmät alueet sijaitsevat ilmastoltaan välimerellisissä luoteis-, länsi-, etelä- ja keskiosissa. Huolimatta siitä, että Istrian niemimaa sijaitsee oliivinviljelyyn soveltuvan alueen äärirajoilla, sen ilmasto on alueen muodosta ja sijaintisuunnasta johtuen leudompi kuin maantieteellisesti muilla samoilla leveysasteilla sijaitsevilla alueilla. Siten Istrian eteläosan ilmastossa esiintyy Euroopan välimerellisen ilmaston piirteitä, ja meren vaikutus tuntuu voimakkaana. Kesät ovat hyvin kuivia, vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja vuotuinen kokonaissademäärä noin 820 mm. Länsi- ja luoteisosan ilmasto on tyypillisesti submediterraaninen; kesät eivät ole yhtä kuivia, vuoden keskilämpötila on noin 14 °C ja vuotuinen kokonaissademäärä noin 1 000 mm.

Jo muinaiset roomalaiset totesivat Istrian maaperä- ja ilmasto-olojen suotuisat vaikutukset oliivinviljelylle, ja niinpä oliivit ja oliiviöljy ovatkin olleet yli kahden vuosituhannen ajan sekä merkittävä taloudellinen tekijä että Istrian tunnusmerkki. Eräissä ruukkulöydöksissä on edelleen luettavissa teksti ”Olei Histrici” (Istrialainen oliiviöljy) tai ”Olei flos” (ensimmäisestä puristamisesta saatu öljy), mikä osoittaa, että jo siihen aikaan oli käytössä erityismenetelmä korkealaatuisen öljyn merkitsemiseksi. Istrian oliiviöljyä vietiin kauppareittejä pitkin Pohjois-Italiaan, Noricumiin ja Pannoniaan.

Oliivinviljelyalan kehitys Istriassa kiihtyi 1900-luvun jälkipuoliskolla, kun tieteellisten ja ammatillisten laitosten tuella istutettiin uusia oliivitarhoja, laajennettiin lajikevalikoimaa ja otettiin käyttöön uusia tuotanto- ja jalostusmenetelmiä. Vuosituhantinen oliivinviljelyperinne ja uudet kehityssuuntaukset johtivat Istrian oliivinviljelijöiden ja -jalostajien yhä syvempään erikoistumiseen. Voimakas tiedonhalu, innovaatiomyönteisyys ja kilpailuhenkisyys ohjasivat heitä käyttämään hyväkseen uusia mahdollisuuksia sukupolvien ajan kertyneiden tietojen ja taitojen kehittämiseksi.

Tuotteen erityisyys

Istra-oliiviöljy tunnetaan korkeasta laadustaan ja aistinvaraisista ominaisuuksistaan, jotka johtuvat useista eri tekijöistä. Öljylle on ominaista tuoreiden oliivien keskivoimakas tai voimakas tuoksu, johon sekoittuu usein voimakkuudeltaan vaihtelevia hedelmien, vihannesten tai muun vihreän kasvillisuuden, kuten lehtien, ruohon jne. vivahteita. Istra-oliiviöljyn maku on tasapainoinen yhdistelmä tuoreita terveitä oliiveja sekä yleensä kohtuullista karvautta ja pistävyyttä.

Istra-oliiviöljy sisältää runsaasti haihtuvia C6- ja C5-yhdisteitä, jotka vaikuttavat vihreään aromiin ja maun karvauteen ja pistävyyteen. Istra-oliiviöljyn karvaus ja pistävyys eivät kuitenkaan johdu pelkästään haihtuvien yhdisteiden suuresta pitoisuudesta vaan myös öljyn korkeasta fenolipitoisuudesta; fenoliyhdisteet vaikuttavat öljyn positiivisten aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi myönteisesti myös öljyn ravintoarvoon ja stabiilisuuteen tekemällä öljystä hapettumisenkestävää.

Vuosien kuluessa Istrian ekstra-neitsytoliiviöljyille tehdyissä tieteellisissä tutkimuksissa on todettu näiden öljyjen korkea ravintoarvo ja vahvistettu, että korkean fenoliyhdisteiden pitoisuuden lisäksi ne sisältävät myös runsaasti rasvahappoja. Istra-oliiviöljyn keskimääräinen rasvahappopitoisuus on korkea (tavallisesti yli 74 %) ja linoleenihappopitoisuus puolestaan alle 10 %. Tämä Istra-oliiviöljyn erityinen kemiallinen koostumus, ts. korkea öljy- ja linoleenihapposuhde (> 7) ja korkea fenolipitoisuus lisäävät öljyn hapettumisenkestävyyttä.

Toinen Istra-oliiviöljyn erityispiirre on öljyn alhainen vapaiden rasvahappojen pitoisuus ja alhainen peroksidiluku.

Alueen ja tuotteen välinen syys-yhteys

Koska Istrian niemimaa sijaitsee aivan oliivinviljelyvyöhykkeen pohjoisrajalla, voisi kuvitella sen olosuhteiden olevan epäsuotuisat oliivinviljelylle. Kuitenkin jo roomalaisajalla tunnustettiin, että alue soveltuu ihanteellisesti oliivien ja korkealaatuisen oliiviöljyn tuotantoon. Istrian niemimaalla viljellyt monet oliivilajikkeet todistavat välillisesti, että alue soveltuu erittäin hyvin oliivinviljelyyn. Koska lajikekoostumuksesta riippumatta Istra-oliiviöljy täyttää aina 3.2 kohdassa vahvistetut aistinvaraiset ja kemialliset vaatimukset, voidaan päätellä, että Istrian niemimaan maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat huomattavasti siellä tuotettujen oliivien laatuun ja erityispiirteisiin sekä öljyn kemiallisiin ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

Istrian erityiset ilmasto-olojen tärkein vaikutus ilmenee kertatyydyttymättömän öljyhapon suuressa osuudessa Istra-oliiviöljyn kokonaisrasvahappokoostumuksesta, koska oliivipuu reagoi kylmyyteen synteesillä, jossa syntyy enemmän öljyhappoa (Pannelli et al., 1993, teoksessa O. Koprivnjak, I. Vrhovnik, T. Hladnik, Ž. Prgomet, B. Hlevnjak ja V. Majetić Germek: Obilježja prehrambene vrijednosti djevičanskih maslinovih ulja sorti Buža, Istarska bjelica, Leccino i Rosulja, Hrvatski časopis za prehrambenu tehnologiju, biotehnologiju i nutricionizam nro 7, (2012), s. 174).

Haihtuvien yhdisteiden runsas osuus Istra-oliiviöljyn kemiallisessa koostumuksessa vaikuttaa vihreään aromiin ja joiltakin osin myös maun karvauteen ja pistävyyteen, ja se johtuu lajikevalikoiman ja ilmasto-olojen lisäksi myös oliivinviljelijöiden käyttämistä menetelmistä, kuten oliivien poimimisesta varhaisessa kypsymisvaiheessa ja hyvistä käytännöistä oliivien säilytyksen ja jalostamisen sekä öljyn varastoinnin aikana. Siksi paikalliset oliivinviljelijät ja jalostajat, jotka ovat sukupolvien ajan hankkineet ja hioneet oliivien viljelyyn sekä oliiviöljyn puristamiseen ja varastointiin liittyvää tietoa ja asiantuntemusta, vaikuttavat ratkaisevasti tuotteen laatuun.

Varhainen sadonkorjuu vaiheessa, jolloin oliivit ovat vielä vihreitä tai osittain vihreitä ja rakenteeltaan kiinteitä, vaikuttaa huomattavasti öljyn laatuun, ja siitä onkin tullut Istrian oliivinviljelijöiden yleisesti käyttämä tekninen menetelmä. Varhainen sadonkorjuu auttaa suojaamaan oliiveja negatiivisilta lämpötiloilta, jotka voivat aiheuttaa hedelmien jäätymisen, ja estämään toisen tai kolmannen sukupolven oliivikärpäsen hyökkäykset; nämä molemmat ilmiöt saattaisivat vaikuttaa hyvin haitallisesti öljyn laatuun. Lisäksi varhaisessa vaiheessa tapahtuva sadonkorjuu vaikuttaa suoraan positiivisesti Istra-oliiviöljyn kemiallisiin laatuindikaattoreihin sekä öljyn maun ja aromin erityispiirteisiin, ja sen ansiota ovat myös öljyn alhainen vapaiden rasvahappojen pitoisuus, alhainen peroksidiluku ja K-arvo sekä maun ja tuoksun miellyttävän voimakkaat aistinvaraiset ominaisuudet (K. Brkić Bubola, O. Koprivnjak, B. Sladonja, D. Škevin, I. Belobrajić: Chemical and sensorial changes of Croatian monovarietal olive oils during ripening, European Journal of Lipid Science and Technology, nide 114 (2012), s. 1400).

Kaikkien näiden luonnollisten ja inhimillisten paikallistekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena SAN-tuote ”Istra” on saanut erityisominaisuutensa eli tasapainoisen maun, jossa yhdistyvät pistävyys, karvaus ja oliivien hedelmäisyys.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.mps.hr/datastore/filestore/87/2017-03-29_-_ZOI_Istra_2017_03_08.pdf

http://www.mkgp.gov.si/fileadmin/mkgp.gov.si/pageuploads/podrocja/Kmetijstvo/zascita_kmetijskih_pridelkov_zivil/ZOI_Istra_2017.pdf

”Tämän nimikkeen alkoholittomat juomat ovat nesteitä, jotka soveltuvat sellaisinaan ihmisten juotaviksi riippumatta niiden nauttimismäärästä tai erilaisten nesteiden erityisistä nauttimistarkoituksista edellyttäen, että ne eivät kuulu mihinkään muuhun yksityiskohtaisempaan nimikkeeseen. Puhtaasti subjektiivisilla, muuttuvilla tekijöillä, kuten sillä, miten tällaiset juomat nautitaan ja nautitaanko ne esim. janon sammuttamiseksi tai terveyden edistämiseksi, ei ole merkitystä niiden luokittelulle (ks. Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa 114/80 antama tuomio).

Tähän nimikkeeseen kuuluvat muun muassa pikkulapsille tarkoitetut nestemäiset valmisateriat.”

”2.

Ilmaisu ”samankaltaiset öljyt” sisältää muun muassa seuraavat hiilivetyjen seokset: — synteettiset parafiiniset dieselpolttoaineet, erityisesti ”vetykäsitellyt kasviöljyt” (HVO, Hydrotreated Vegetable Oils) ja ”synteesikaasureitin kautta nesteytetty maakaasu (GTL, Gas to Liquid)”; — uusiutuvista lähteistä peräisin olevat tuotteet, jotka on saatu seuraavilla menetelmillä: biomassan nesteyttäminen polttoaineeksi (BTL, Biomass to Liquid) tai biokaasun nesteyttäminen polttoaineeksi (BTL, Biogas to Liquid); — jalostamoissa suoritettavasta uusiutuvien raaka-aineiden ja maaöljysyötteen yhteiskäsittelystä saatavat tuotteet. ”Samankaltaisten öljyjen” tuotannossa sovelletaan seuraavia määritelmiä: — ’vetykäsittelyllä’ tarkoitetaan triglyseridien lämpökemiallista muuntamista vedyn avulla alkaanien tuottamiseksi; se viittaa polttoaineen käsittelyyn. Triglyseridien lähteitä ovat yleensä rasvat ja öljyt, soveltuvat jätteet, rasvajakeiden jäämät ja levästä peräisin oleva rasva. — ’maakaasun nesteyttämisellä synteesikaasureitin kautta’, ’biomassan nesteyttämisellä polttoaineeksi’ ja ’biokaasun nesteyttämisellä polttoaineeksi’ tarkoitetaan kaasun muuntamista nestemäisiksi polttoaineiksi Fischer–Tropsch-menetelmällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. ”Biomassan nesteyttämistä polttoaineeksi” edeltää vaihe, jossa biomassa muunnetaan kaasuksi.”

”Tähän alanimikkeeseen kuuluvat poly(akryylinitriili) ja polyakryylielastomeerit (ACM) alkumuodossa (vulkanoimattomat).”