18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/1

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/2

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 165 artiklan, jossa määritellään unionin urheilupolitiikan päämäärät,

—

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin hyvää hallintotapaa käsittelevän asiantuntijaryhmän lokakuussa 2013 antaman kertomuksen urheilun hyvän hallintotavan periaatteista unionissa,

—

ottaa huomioon ruohonjuuritason urheilua käsittelevän korkean tason ryhmän kesäkuussa 2016 antaman kertomuksen ruohonjuuritason urheilun vaikutuksesta Euroopassa,

—

ottaa huomioon korkean tason ryhmän kesäkuussa 2016 antaman kertomuksen urheiludiplomatiasta,

—

ottaa huomioon Erasmus+-ohjelman, jonka tavoitteena on torjua urheilun rehellisyyteen kohdistuvia rajat ylittäviä uhkia ja edistää ja tukee hyvää hallintotapaa urheilussa, urheilijoiden kaksoisurajärjestelmiä ja vapaaehtoistoimintaa sekä sosiaalista osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia urheilussa,

—

ottaa huomioon urheilua koskevan komission valkoisen kirjan (COM(2007)0391),

—

ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista (1),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (2),

—

ottaa huomioon 10. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla (3),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sopupeleistä ja lahjonnasta urheilussa (4),

—

ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta (5),

—

ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta (6),

—

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (7),

—

ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman pelaajien urheiluagenteista (8),

—

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Qatarin siirtotyöläisten tilanteesta (9),

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä (10),

—

ottaa huomioon 31. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät rehellisyyden, avoimuuden ja hyvän hallintotavan tehostamisesta suurissa urheilutapahtumissa,

—

ottaa huomioon 26. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa,

—

ottaa huomioon 21. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2014–2017,

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät urheilun vaikutuksesta EU:n talouteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen,

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä,

—

ottaa huomioon 18. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä (11),

—

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2016 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen integroidusta lähestymistavasta jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuuteen ja palveluihin,

—

ottaa huomioon 18. syyskuuta 2014 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen urheilukilpailujen manipuloinnista,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja komission päätökset urheilua koskevista kysymyksistä, vedonlyönnistä ja rahapeleistä,

—

ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0381/2016),

A.

toteaa, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 Euroopan unionilla on ollut urheilussa erityinen toimivalta luoda ja panna täytäntöön unionin koordinoitua urheilupolitiikkaa sitä koskevan budjettikohdan tuella sekä kehittää urheilualalla yhteistyötä kansainvälisten elinten kanssa ottaen samanaikaisesti huomioon urheilun erityisluonteen ja kunnioittaen urheilun hallintorakenteiden itsenäisyyttä;

B.

ottaa huomioon, että urheilulla on merkittävä rooli miljoonien unionin kansalaisten elämässä; ottaa huomioon, että amatööri- ja ammattilaisurheilu ei ole pelkästään atleettisia kykyjä, urheilusaavutuksia ja kilpailuja, vaan sillä on myös merkittävä sosiaalinen, kasvatuksellinen, taloudellinen, kulttuurillinen ja yhtenäistävä vaikutus unionin talouteen ja yhteiskuntaan sekä unionin keskeisiin tavoitteisiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin;

C.

ottaa huomioon, että urheilu edustaa merkittävää ja nopeasti kasvavaa unionin talouden alaa ja vaikuttaa arvokkaalla tavalla kasvuun, työpaikkoihin ja yhteiskuntaan tuottaen myös paikallisella tasolla lisäarvoa ja työllisyysvaikutuksia yli keskimääräisen kasvuvauhdin; ottaa huomioon, että urheiluun liittyvän työllisyyden on arvioitu vastaavan 3,51:tä prosenttia unionin kokonaistyöllisyydestä ja urheiluun liittyvän bruttoarvonlisäyksen on arvioitu olevan 294 miljardia euroa (2,98 prosenttia unionin koko bruttoarvonlisäyksestä);

D.

ottaa huomioon, että urheilu ei ole vain kasvava osa taloutta vaan myös sosiaalinen ilmiö, jolla on merkittävä vaikutus unionin strategisiin tavoitteisiin ja sosiaalisiin arvoihin, joita ovat muun muassa suvaitsevaisuus, yhteisvastuu, hyvinvointi, rauha, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansojen ja kulttuurien keskinäinen yhteisymmärrys;

E.

ottaa huomioon, että urheilun harrastaminen parantaa elämänlaatua, ehkäisee sairauksia ja on merkittävä tekijä ihmisten itsensä kehittämisessä ja terveydentilan vahvistamisessa;

F.

ottaa huomioon, että työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittaminen on ammattiurheilijoiden kannalta ratkaisevan tärkeää;

G.

ottaa huomioon, että urheilu myös yhdistää ihmisiä ja nousee rodun, uskonnon ja etnisyyden yläpuolelle;

H.

ottaa huomioon, että urheilun rehellisyys on sen uskottavuuden ja houkuttelevuuden edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää;

I.

ottaa huomioon, että urheilulla on erityisluonne, joka perustuu vapaaehtoisiin rakenteisiin ja joka on sen kasvatuksellisten ja yhteiskunnallisten tehtävien perusedellytys;

J.

ottaa huomioon, että viimeaikaiset korruptioskandaalit urheilussa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä urheilujärjestöissä ovat tahranneet urheilun julkisuuskuvaa sekä aiheuttaneet huolta ja kysymyksiä siitä, että urheilun hallintoelimissä ja järjestöissä tarvitaan todellisia ja rakenteellisia uudistuksia siten, että samalla otetaan huomioon urheilun rakenteiden huomattava monimuotoisuus Euroopan eri maissa ja se, että urheilujärjestöt ovat luonteenomaisesti suurelta osin itsesääteleviä;

K.

ottaa huomioon, että sekä ammattilais- että ruohonjuuritason urheilu on keskeisessä osassa rauhan, ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden kunnioittamisen edistämisessä maailmanlaajuisesti, tuottaa yhteiskunnille terveys- ja taloushyötyjä ja on olennaisessa osassa kasvatuksellisten ja kulttuuristen perusarvojen korostamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä;

L.

ottaa huomioon, että urheilun hyvässä hallinnossa olisi noudatettava urheilun asianmukaista sääntelyä tehokkaan, avoimen, eettisen ja demokraattisen johtamisen periaatteiden sekä osallistavien hallintotapojen, prosessien ja rakenteiden kautta osallistaen siihen myös sidosryhmät;

M.

ottaa huomioon, että urheilujärjestöt vastaavat korkeatasoisten hallinnon ja rehellisyyden normien täytäntöönpanosta ja niiden olisi parannettava niitä entisestään ja noudatettava niitä kaikissa olosuhteissa, jotta voitaisiin palauttaa kansalaisten luottamus ja yleisön usko siihen, että urheilulla on myönteinen arvo;

N.

ottaa huomioon, että tasapuoliset toimintaperiaatteet, joiden tavoitteena on lisätä urheilun rahoituksen avoimuutta, vakautta ja uskottavuutta, ovat keskeisiä tekijöitä rahoituksen ja hallinnon normien parantamisessa;

O.

ottaa huomioon, että unionin järjestäytyneen urheilun malli perustuu alueellisuuden ja kansallisuuden periaatteisiin siten, että kutakin lajia kohti on yksi liitto, sekä eliitti- ja ruohonjuuritason urheilun välisiin solidaarisuusmekanismeihin ja nousuihin ja putoamisiin sekä avoimiin kilpailuihin ja taloudelliseen jakamiseen;

P.

ottaa huomioon, että on erityisen tärkeää tunnustaa periaate, jonka mukaan kutakin lajia kohti on yksi liitto ja joka juontaa juurensa urheilun sosiaalisesta merkityksestä, koska se on paras keino turvata urheilun edut ja sen yhteiskunnalle tuottamat hyödyt;

Q.

ottaa huomioon, että on perusteltua ja kaikkien sidosryhmien kannalta välttämätöntä vaatia, että kaikki urheilukilpailut käydään ja ratkaistaan kansainvälisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti;

R.

ottaa huomioon, että urheilun vetoomustuomioistuimilla on keskeinen rooli, kun pyritään takaamaan pelisääntöjen yleismaailmallisuus, oikeus urheiluun liittyvien kiistojen oikeudenmukaiseen käsittelyyn sekä hyvä hallinto, koska ne ovat tarkoituksenmukaisin keino urheilualan kiistojen ratkaisemiseen unionin perustavalaatuisten prosessuaalisten oikeuksien mukaisesti;

S.

ottaa huomioon, että urheilualalla ja -järjestöissä kiertävät entistä suuremmat rahamäärät ovat herättäneet vaatimuksia paremmasta hallinnosta ja avoimuudesta; ottaa huomioon, että taloudelliseksi toiminnaksi katsottavan urheilun alalla esiintyy joukko sopupeliskandaaleja, joihin liittyy erilaista muuta rikollista ja laitonta toimintaa, kuten rahanpesua, korruptiota ja lahjontaa;

T.

ottaa huomioon, että lisääntyvä dopingin käyttö uhkaa edelleen urheilun rehellisyyttä ja mainetta, koska se rikkoo urheilun eettisiä arvoja ja periaatteita, kuten reilun pelin henkeä; katsoo, että dopingin käyttö vaarantaa vakavasti kyseisten urheilijoiden terveyden ja aiheuttaa usein vakavaa ja pysyvää vahinkoa; katsoo, että dopingin vastainen taistelu on yleiseen etuun ja kansanterveyteen liittyvä kysymys;

U.

katsoo, että väkivalta, huliganismi ja syrjintä, joka kohdistuu ihmisryhmään tai ryhmän jäseneen amatööri- tai ammattilaisurheilussa, tahrii urheilun julkisuuskuvaa ja aiheuttaa sen, että ihmiset eivät halua mennä urheilutapahtumiin;

V.

ottaa huomioon, että urheilun edistämisen psyykkisesti tai fyysisesti vammaisten ihmisten keskuudessa olisi oltava yksi keskeisistä painopisteistä unionin, kansallisella ja paikallisella tasolla;

W.

ottaa huomioon, että naisten osallistumista ja näkyvyyttä urheilualalla ja urheilukilpailuissa on parannettava;

X.

ottaa huomioon, että urheilijoihin ja erityisesti alaikäisiin kohdistuu taloudellista painetta ja heitä kohdellaan hyödykkeinä, joten heitä on suojeltava kaikenlaiselta huonolta kohtelulta, väkivallalta ja syrjinnältä, jota saattaa ilmetä heidän harjoittaessaan urheilua;

Y.

ottaa huomioon, että eurooppalaisessa joukkueurheilussa vallitsee kasvava ja huolestuttava suuntaus kohti kolmansien osapuolten omistajuutta, jonka yhteydessä pelaajat, jotka ovat usein hyvin nuoria, ovat osittain tai kokonaan yksityisten sijoittajien omistuksessa eivätkä voi enää itse päättää oman uransa kehittymisestä;

Z.

ottaa huomioon, että agentteihin ja pelaajasiirtoihin liittyvät huonot käytännöt ovat johtaneet rahanpesuun, petoksiin ja alaikäisten hyväksikäyttöön;

AA.

ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilu tarjoaa mahdollisuuksia puuttua syrjintään, edistää sosiaalista osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja integraatiota ja vaikuttaa merkittävällä tavalla monialaisten taitojen kehittymiseen;

AB.

ottaa huomioon, että yhä useammat seurat tukeutuvat pääosin siirtomarkkinoihin kootessaan joukkueitaan, vaikka niiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota paikalliseen valmennukseen;

AC.

ottaa huomioon, että urheilun katsotaan olevan kaikkien ihmisten perusoikeus ja että kaikilla olisi oltava yhtäläiset oikeudet harrastaa liikuntaa ja urheilua;

AD.

ottaa huomioon, että liikunta on yleisesti vähentynyt, vaikka on vankkaa näyttöä siitä, että se parantaa ihmisten terveyttä – mukaan luettuna mielenterveys – ja hyvinvointia, minkä seurauksena jäsenvaltiot säästävät huomattavasti julkisissa terveydenhuoltomenoissa, ja vaikka kaikkien järjestelmällisten rakenteiden ulkopuolella harjoitettava vapaa-ajan urheilu, kuten lenkkeily, on lisääntynyt;

AE.

ottaa huomioon, että urheilutapahtumat ja -tilaisuudet ja erityisesti suuret kansainväliset kilpailut osoittavat urheilun edut ja niillä on myönteinen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus;

AF.

ottaa huomioon, että maajoukkueet ovat olennaisessa asemassa kansallisen identiteetin vaalimisessa ja nuorten urheilijoiden innostamisessa korkeimman tason urheilusuorituksiin mutta myös solidaarisuuden edistämisessä ruohonjuuritason urheilun kanssa;

AG.

ottaa huomioon, että urheilijoiden koulutus on ratkaisevan tärkeää valmistamaan heitä heidän uraansa urheilun jälkeen;

AH.

ottaa huomioon, että investoiminen nuorten lahjakkaiden urheilijoiden koulutukseen ja sen edistäminen paikallisella tasolla on ratkaisevan tärkeää urheilun kehitykselle ja asemalle yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä;

AI.

ottaa huomioon, että vapaaehtoiset ovat järjestäytyneen urheilun selkäranka ja takaavat urheilutilaisuuksien kehityksen ja saavutettavuuden erityisesti ruohonjuuritasolla; ottaa huomioon, että se tarjoaa lisäksi nuorille erinomaisen mahdollisuuden lisäharjoitteluun ja vapaamuotoiseen oppimiseen myös kansainvälisesti ja silloin, kun toteutetaan yhteistyö- ja kehitysohjelmia unionin ulkopuolisilla alueilla, joilla on tarpeen vahvistaa vuoropuhelua ja tukea EU:n ulkopolitiikkaa;

AJ.

ottaa huomioon, että urheilu laajimmassa merkityksessään edustaa yhteisön arvojärjestelmää ja että kyseiset arvot muodostavat perustan yhteiselle kielelle, joka ylittää kaikki kulttuuriset ja kielelliset esteet; ottaa huomioon, että urheilua voidaan pitää voi ja sitä olisi pidettävä mahdollisuutena vahvistaa kolmansien maiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja solidaarisuutta niiden kanssa, edistää perusihmisoikeuksien ja -vapauksien suojelua maailmanlaajuisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa;

AK.

ottaa huomioon, että urheilujärjestöjen teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomiset, mukaan luettuna digitaalinen piratismi ja erityisesti urheilutapahtumien luvattomat suorat lähetykset herättävät vakavaa huolta urheilun rahoituksesta pitkällä aikavälillä kaikilla tasoilla;

AL.

ottaa huomioon, että lehdistönvapaus on varmistettava kaikissa urheilutapahtumissa;

AM.

ottaa huomioon, että urheilu voi auttaa täyttämään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/14

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 4 kohdan ja 81 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lasten oikeuksista ja etenkin sen 7, 21 ja 35 artiklan,

—

ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen liitetyn lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta 25. toukokuuta 2000 tehdyn valinnaisen pöytäkirjan 2 artiklan,

—

ottaa huomioon 24. huhtikuuta 1963 tehdyn, konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon 29. toukokuuta 1993 tehdyn Haagin yleissopimuksen lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa,

—

ottaa huomioon ihmisoikeusvaltuutetun asiakirjan ”Issue paper on Adoption and Children: a Human Rights Perspective”, joka julkaistiin 28. huhtikuuta 2011,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 46 ja 52 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä vetoomusvaliokunnan lausunnon (A8-0370/2016),

A.

katsoo, että adoptioita koskevassa asiassa on olennaisen tärkeää, että kaikki päätökset tehtäisiin lapsen etua koskevan periaatteen mukaisesti, ilman syrjintää ja kunnioittaen lapsen perusoikeuksia;

B.

katsoo, ettei adoption tarkoituksena ole antaa aikuisille oikeutta lapseen vaan antaa lapselle vakaa, rakastava ja huolehtiva ympäristö, jossa hän voi kasvaa ja kehittyä harmonisesti;

C.

ottaa huomioon, että adoptiomenettely koskee lapsia, jotka adoptiohakemuksen esittämishetkellä eivät ole täyttänet 18:aa vuotta tai saavuttaneet alkuperämaassaan täysi-ikäisyyttä;

D.

katsoo, että lapsen oikeus tuntea taustansa ja biologisten vanhempien oikeus suojata oma henkilöllisyytensä on asetettava sopivaan tasapainoon;

E.

katsoo, etteivät asianomaiset viranomaiset saa pitää biologisten vanhempien taloudellista tilannetta ainoana perusteena huoltajuuden peruuttamiselle ja lapsen antamiselle adoptoitavaksi;

F.

katsoo, ettei adoptiomenettelyä saisi käynnistää ennen kuin biologisten vanhempien huoltajuuden peruuttamisesta on tehty lopullinen päätös ja biologiset vanhemmat ovat saaneet tilaisuuden käyttää kaikkia tarjolla olevia muutoksenhakukeinoja kyseistä päätöstä vastaan; katsoo, että muut jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta ilman tällaisia menettelyllisiä takeita tehtyä adoptiopäätöstä;

G.

katsoo, että parempi tehokkuus ja avoimuus mahdollistavat kansallisten adoptiomenettelyjen parantamisen ja voivat helpottaa kansainvälisiä adoptioita, mikä voi lisätä adoptoitavien lasten määrää; katsoo näin ollen, että kaikkien jäsenvaltioiden ratifioiman lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 21 artiklan noudattamisen olisi oltava ensisijainen lähtökohta kaikille menettelyille, toimille ja strategioille, jotka koskevat adoptioita rajatylittävissä yhteyksissä, ottaen samalla huomioon lapsen etu;

H.

katsoo, että on ponnisteltava päättäväisemmin sellaisten tilanteiden estämiseksi, joissa adoptiosta kiinnostuneet vanhemmat joutuvat häikäilemättömien välittäjäorganisaatioiden hyväksikäytön kohteiksi, ja että tämän vuoksi tälläkin alalla on vahvistettava unionin yhteistyötä rikollisuuden ja korruption torjumiseksi;

I.

katsoo, että on kannustettava mahdollisuuksien mukaan sisarusten sijoittamiseen samaan adoptioperheeseen, jotta vältetään erilleen joutumisesta aiheutuvat lisätraumat;

J.

ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimassa, 29. toukokuuta 1993 tehdyssä Haagin yleissopimuksessa lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa, jäljempänä ”Haagin yleissopimus”, vahvistetaan hallinnollista yhteistyötä ja tunnustamista koskeva järjestelmä kansainvälisten adoptioiden alalla, eli tapauksissa, joissa adoptoijien ja lapsen tai lasten vakinainen asuinpaikka ei ole samassa maassa;

K.

ottaa huomioon, että Haagin yleissopimuksen mukaan kansainvälisten adoptioiden tunnustaminen tapahtuu automaattisesti kaikissa allekirjoittajavaltioissa ilman, että tarvitaan erityistä menettelyä tunnustamisen voimaansaattamiseksi;

L.

ottaa huomioon, että Haagin yleissopimuksen mukaan tunnustaminen voidaan evätä vain, jos adoptio on selvästi kyseisen valtion oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen, ottaen huomioon lapsen edun;

M.

ottaa huomioon, että oikeusalan koulutus laajimmassa merkityksessään on molemminpuolisen luottamuksen kannalta keskeisessä asemassa lainsäädännön kaikilla aloilla, myös adoptioasioissa; katsoo, että oikeusalan koulutusta ja unionin oikeuslaitosten verkostojen tukemista koskevissa nykyisissä unionin ohjelmissa olisi näin ollen kiinnitettävä enemmän huomiota erityistuomioistuimiin, kuten perhe- ja nuorisotuomioistuimiin;

N.

ottaa huomioon, että on tarpeen parantaa kattavan tiedon tarjoamista kansalaisille kotimaan adoption juridisista ja menettelyllisistä näkökohdista jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusportaalia voitaisiin tältä osin laajentaa;

O.

ottaa huomioon, että Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto perustettiin vuonna 1997 ja että EU:n lapsiasiavaltuutettuja olisi kannustettava tekemään tiiviimpää yhteistyötä ja koordinoimaan toimintaa tiiviimmin kyseisellä foorumilla; katsoo, että heidät voitaisiin esimerkiksi ottaa mukaan nykyisiin unionin rahoittamiin oikeusalan koulutushankkeisiin;

P.

katsoo, että tästä asiasta on tarpeen tehdä perinpohjainen arvio, koska on ponnisteltava enemmän adoptiota varten tapahtuvan rajatylittävän lapsikaupan estämiseksi ja torjumiseksi ja lapsikaupan torjumista koskevien nykyisten sääntöjen ja suuntaviivojen asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi; katsoo, että tämän vuoksi tällä alalla on tehostettava unionin yhteistyötä rikollisuuden ja korruption torjumiseksi, jotta voidaan ehkäistä lapsikaappauksia ja lapsikauppaa;

Q.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen periaate on perustavanlaatuisen tärkeä unionin lainsäädännössä, koska se mahdollistaa vailla sisäisiä rajoja olevan alueen luomisen ja ylläpitämisen; ottaa huomioon, että keskinäiseen luottamukseen perustuva vastavuoroisen tunnustamisen periaate velvoittaa jäsenvaltiot panemaan toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tai päätöksen täytäntöön;

R.

toteaa, että huolimatta alan kansainvälisistä säännöistä jäsenvaltioissa on edelleen eri näkemyksiä periaatteista, joilla adoptioprosessia pitäisi hallinnoida, ja eroja on myös adoptiomenettelyjen noudattamisessa ja prosessin oikeusvaikutuksissa;

S.

ottaa huomioon, että EU:lla on toimivalta toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehostaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä puuttumatta kuitenkaan kansalliseen perheoikeuteen, myös adoptioiden alalla;

T.

ottaa huomioon, että julkisia politiikkoja koskevien vapautusten tarkoituksena on turvata jäsenvaltioiden identiteetti, joka heijastuu jäsenvaltioiden aineelliseen perheoikeuteen;

U.

ottaa huomioon, ettei tällä hetkellä ole voimassa kotimaan adoptiopäätösten, eli sellaisten adoptioiden, jotka on pantu täytäntöön yksittäisessä jäsenvaltiossa, automaattista tai muuta tunnustamista koskevia EU:n säännöksiä;

V.

ottaa huomioon, että tällaisten säännösten puute aiheuttaa suuria ongelmia eurooppalaisille perheille, jotka lapsen adoptoituaan muuttavat toiseen jäsenvaltioon, koska adoptiota ei välttämättä tunnusteta, mikä merkitsee sitä, että vanhempien saattaa olla vaikea harjoittaa oikeudellisesti huoltajuuttaan ja he saattavat kohdata taloudellisia vaikeuksia alalla sovellettavien erilaisten maksujen vuoksi;

W.

ottaa huomioon, että tällaisten säännösten puute vaarantaa siten lasten oikeuden vakaaseen ja pysyvään perheeseen;

X.

ottaa huomioon, että nykyisin vanhemmat saattavat toiseen jäsenvaltioon muuttaessaan joutua käymään läpi erityisiä kansallisia tunnustamismenettelyjä tai jopa adoptoimaan lapsen uudelleen, mikä aiheuttaa huomattavaa oikeusvarmuuden puutetta;

Y.

ottaa huomioon, että nykytilanne voi aiheuttaa vakavia ongelmia ja estää perheitä harjoittamasta täysimääräisesti vapaata liikkuvuutta;

Z.

arvelee, että saattaa olla tarpeellista tarkistaa ja arvioida kokonaistilannetta konsultoimalla jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia;

AA.

ottaa huomioon, että Bryssel II -asetuksessa ei käsitellä kysymystä adoptiopäätösten tunnustamisesta, koska se kattaa vain vanhempainvastuun;

AB.

katsoo näin ollen, että on erittäin tärkeää hyväksyä lainsäädäntö, jossa säädetään yhdessä jäsenvaltiossa tehdyn kotimaan adoptiopäätöksen automaattisesta tunnustamisesta toisessa jäsenvaltiossa edellyttäen, että yleistä järjestystä koskevien kansallisten säännösten sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen täysimääräinen noudattaminen varmistetaan;

AC.

katsoo, että tällainen lainsäädäntö täydentäisi olemassa olevaa, tuomioistuinten toimivaltaa ja vanhempainvastuuta koskevaa neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 (1) (Bryssel IIa -asetus) ja täyttäisi kansainvälisen lainsäädännön (Haagin yleissopimus) mukaisten adoptioiden tunnustamista koskevassa asiassa tällä hetkellä vallitsevan tyhjiön;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/26

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kongon demokraattisesta tasavallasta,

—

ottaa huomioon EU:n Kongon demokraattisen tasavallan -edustuston julkilausumat maan ihmisoikeustilanteesta,

—

ottaa huomioon Kongon demokraattisessa tasavallassa 18. lokakuuta 2016 ja 31. joulukuuta 2016 aikaan saadut poliittiset sopimukset,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 18. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman siitä, ettei Kongon demokraattisessa tasavallassa ole onnistuttu pääsemään sopimukseen,

—

ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 23. marraskuuta 2016 antaman julkilausuman ajankohtaisista poliittisista pyrkimyksistä Kongon demokraattisessa tasavallassa,

—

ottaa huomioon Kongon demokraattisesta tasavallasta 23. toukokuuta 2016 ja 17. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 2. elokuuta 2016 ja 24. elokuuta 2016 annetut EU:n paikalliset julkilausumat Kongon demokraattisen tasavallan vaaliprosessista maassa käynnistetyn kansallisen vuoropuhelun jälkeen,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Kongon demokraattisesta tasavallasta, erityisesti päätöslauselman 2293 (2016) Kongon demokraattiselle tasavallalle määrätyn seuraamusjärjestelmän ja asiantuntijaryhmän toimeksiannon uusimisesta sekä päätöslauselman 2277 (2016), jolla jatkettiin YK:n vakauttamisoperaatiota Kongon demokraattisessa tasavallassa (MONUSCO),

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 15. heinäkuuta 2016 ja 21. syyskuuta 2016 antamat lehdistötiedotteet Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta,

—

ottaa huomioon 27. heinäkuuta 2015 julkaistun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vuosikertomuksen ihmisoikeustilanteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 9. maaliskuuta 2016 antamat raportit YK:n vakauttamisoperaatiosta Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Kongon demokraattista tasavaltaa ja aluetta koskevan rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön puitesopimuksen täytäntöönpanosta,

—

ottaa huomioon Afrikan unionin, YK:n, EU:n ja ranskankielisten maiden järjestön (Organisation internationale de la francophonie) 16. helmikuuta 2016 ja 5. kesäkuuta 2016 antamat yhteiset lehdistötiedotteet, joissa järjestöt korostivat osallistavan poliittisen vuoropuhelun tarvetta Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä sitoutumistaan Kongon toimijoiden tukemiseen maan demokratian vakauttamisessa,

—

ottaa huomioon Kongon demokraattista tasavaltaa ja aluetta koskevan rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin Addis Abebassa helmikuussa 2013,

—

ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin,

—

ottaa huomioon yhteisen julkilausuman, jonka varapuheenjohtaja / korkea edustaja ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen Neven Mimica antoivat 24. syyskuuta 2016 Gabonin perustuslakituomioistuimen ilmoitettua presidentinvaalien viralliset tulokset,

—

ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 11. syyskuuta 2016 antaman julkilausuman Gabonista,

—

ottaa huomioon Afrikan unionin 1. syyskuuta 2016 antaman lehdistötiedotteen, jossa tuomittiin Gabonin vaalien jälkeisen konfliktin väkivaltaisuudet ja vaadittiin konfliktiin rauhanomaista ratkaisua,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 22. kesäkuuta 2015 hyväksymän vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa vuonna 2014,

—

ottaa huomioon 11. Euroopan kehitysrahaston (2014–2020) maaohjelman, jossa asetetaan painopisteiksi demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion vahvistaminen,

—

ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 18. toukokuuta 2011 antaman päätöslauselman demokratian tulevaisuuden haasteista ja perustuslaillisen järjestyksen noudattamisesta AKT- ja EU-maissa ja 27. marraskuuta 2013 antaman päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen sekä puolueettoman ja riippumattoman oikeuslaitoksen roolin kunnioittamisesta,

—

ottaa huomioon Gabonin tasavallan ja EU:n allekirjoittaman yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa,

—

ottaa huomioon Kongon demokraattisen tasavallan ja Gabonin valtiosäännöt,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista kesäkuussa 1981 annetun Afrikan peruskirjan,

—

ottaa huomioon demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta annetun Afrikan peruskirjan,

—

ottaa huomioon Afrikan unionin julistuksen demokraattisia vaaleja Afrikassa koskevista periaatteista (2002),

—

ottaa huomioon YK:n hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

toteaa, että oikeusvaltioperiaate, vastuuvelvollisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vapaat ja rehelliset vaalit ovat toimivan demokratian olennaisia osia; toteaa, että nämä osat on kyseenalaistettu eräissä Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Gabonissa, jotka ovat näin joutuneet pitkään jatkuneeseen poliittisen epävakauden ja väkivallan aikaan;

B.

ottaa huomioon, että aivan äskettäin Gabonin väistyvä presidentti Ali Bongo, joka on ollut vallassa isänsä Omar Bongon kuoltua vuonna 2009, julistettiin vuonna 2016 pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi; ottaa huomioon, että kansainväliset tarkkailijat ja erityisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan jäsenet havaitsivat selviä poikkeamia tulosten laskennassa;

C.

ottaa huomioon, että Ali Bongon päähaastaja Jean Ping kiisti ja tuomitsi tuloksen välittömästi; toteaa, että perustuslakituomioistuimelle esitettiin vetoomus, jossa väitettiin, että vaaleissa oli ilmennyt väärinkäytöksiä, ja vaadittiin äänten uudelleenlaskentaa ja että perustuslakituomioistuin lopulta vahvisti tuloksen; ottaa kuitenkin huomioon, että vetoomuksen käsittely ei hälventänyt kaikkia presidentinvaalien tulokseen liittyviä epäilyjä;

D.

toteaa, että vuodesta 2001 vallassa ollut Kongon demokraattisen tasavallan presidentti Joseph Kabila on lykännyt vaaleja ja pysynyt vallassa perustuslain mukaisen kautensa päätyttyä; ottaa huomioon, että tämä on aiheuttanut ennennäkemättömiä poliittisia jännitteitä, levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia eri puolilla maata;

E.

huomauttaa, että väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet presidentti Kabilan toimikauden päätyttyä ja mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välisissä yhteenotoissa on kuollut ainakin 40 ihmistä; ottaa huomioon, että YK:n toimittamien tietojen mukaan 107 ihmistä on loukkaantunut tai joutunut pahoinpidellyksi ja että ainakin 460 ihmistä on pidätetty;

F.

toteaa, että presidentti Kabila ja osa oppositiosta allekirjoittivat 18. lokakuuta 2016 sopimuksen presidentinvaalien lykkäämisestä huhtikuuhun 2018; ottaa huomioon, että kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen 18. lokakuuta 2016 tehdyn sopimuksen osapuolet tekivät 31. joulukuuta 2016 kattavan ja osallistavan poliittisen sopimuksen; toteaa, että sopimuksessa määrätään maan ensimmäisestä rauhanomaisesta vallanvaihdosta sitten vuoden 1960, väliaikaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen nimittämisestä, vaalien järjestämisestä vuoden 2017 loppuun mennessä sekä presidentti Kabilan vallasta luopumisesta;

G.

toteaa, että kummassakin maassa puhkesi katumielenosoituksia, jotka tukahdutettiin väkivaltaisesti ja joissa myös kuoli ihmisiä; ottaa huomioon, että viranomaiset ovat kiristäneet valtaapitäviä vastustavien opposition ja kansalaisyhteiskunnan jäsenten valvontaa; toteaa, että ihmisoikeusryhmät raportoivat jatkuvasti ihmisoikeuksia, sananvapautta ja kokoontumisvapautta koskevan tilanteen heikentymisestä, mikä ilmenee myös kohtuuttomana voimankäyttönä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, mielivaltaisina pidätyksinä ja vangitsemisina sekä poliittisin perustein aloitettuina oikeudenkäynteinä;

H.

toteaa, että kummassakin maassa on heikennetty vakavasti tiedotusvälineiden vapautta, jota rajoitetaan toimittajiin kohdistuvilla jatkuvilla uhkauksilla ja hyökkäyksillä; ottaa huomioon, että viranomaiset ovat sulkeneet tiedotusvälineitä ja radioasemia ja että internetin ja sosiaalisten verkostojen käyttöä on rajoitettu;

I.

ottaa huomioon, että yksi demokratian ominaispiirre on perustuslain kunnioitus, ja siihen sisältyvät valtiovalta, instituutiot ja oikeusvaltio; toteaa, että rauhanomaiset, vapaat ja rehelliset vaalit näissä maissa olisivat merkittävästi helpottaneet demokraattista edistystä ja vallanvaihtoa koskevan haasteen ratkaisemista Keski-Afrikan alueella;

J.

ottaa huomioon, että 11. Euroopan kehitysrahaston (2014–2020) maaohjelmassa asetetaan painopisteiksi demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion vahvistaminen; katsoo, että demokratian jatkuva kehittäminen ja toimivan perustuslaillisen hallitusmuodon aikaansaaminen ovat vahvasti niin EU:n kuin myös Afrikan kumppaneiden yhteisen edun mukaisia;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/31

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 (1),

—

ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY (2),

—

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) (3),

—

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta (4),

—

ottaa huomioon 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta,

—

ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” (COM(2011)0012),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä -aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi” (5),

—

ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (6),

—

ottaa huomioon 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta (7),

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (8),

—

ottaa huomioon vuonna 2012 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa” (9),

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman koulutuksen uudelleenajattelusta (10),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta,

—

ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 Pariisissa pidetyssä unionin opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa annetun julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (Pariisin julistus),

—

ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla (11),

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2015 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010–2018)” (COM(2015)0429),

—

ottaa huomioon vuonna 2015 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla” (12),

—

ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä (13),

—

ottaa huomioon neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä (14),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa (15),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa” (16),

—

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla,

—

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät nuorisoalan roolista nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevässä ja torjuvassa integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa,

—

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381),

—

ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seurannasta (17),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2002 valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä tekemän päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0389/2016),

A.

ottaa huomioon, että Erasmus+ -ohjelma on yksi unionin kaikkein onnistuneimmista ohjelmista ja tärkeä väline koulutus-, nuoriso- ja urheilualan toiminnan tukemisessa ja että sillä pyritään parantamaan nuorten uramahdollisuuksia ja tarjoamaan osallistujille sosiaalisia kontakteja; ottaa huomioon, että se tarjoaa kaudella 2014–2020 mahdollisuuden opiskeluun, harjoitteluun ja vapaaehtoistyöhön toisessa maassa yli neljälle miljoonalle eurooppalaiselle;

B.

katsoo, että komissio on osoittanut joustavuutta ja toteuttanut innovatiivisia toimia, kuten pakolaisia koskevan ehdotuksen, uusiin haasteisiin tarttumiseksi ja kansalaisarvojen edistämiseksi Erasmus+ -ohjelman tarjoamissa kannustimissa aktiivisemman ja osallistavamman kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittämiseksi;

C.

toteaa, että ohjelman suuri koulutuksellinen, yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen merkitys ilmenee ohjelmakauden määrärahojen 40 prosentin lisäyksenä ja ohjelmalle osoitetun budjetin käyttöasteessa, joka on yltänyt lähes sataan prosenttiin hakemusten suuren määrän vuoksi;

D.

toteaa, että kaikki kattavan määrällisen ja laadullisen analyysin kannalta merkityksellinen tieto ei ole vielä saatavilla, ja katsoo siksi, että on liian aikaista tehdä laadullista arviota ohjelman vaikutuksista;

E.

ottaa huomioon, että Erasmus-ohjelman vuoden 2014 vaikutustenarviointitutkimuksen (18) tulokset osoittavat, että ulkomailla opiskelleet tai harjoitelleet löytävät kaksi kertaa todennäköisemmin työtä verrattuina niihin henkilöihin, joilla ei ole samanlaista kokemusta, että 85 prosenttia Erasmus-opiskelijoista opiskelee tai harjoittelee ulkomailla parantaakseen työnsaantimahdollisuuksiaan ulkomailla ja että ulkomailla opiskelleiden tai harjoitelleiden työttömyysaste on 23 prosenttia alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta; ottaa huomioon, että Erasmus-ohjelman vaikutustenarviointitutkimus osoittaa myös, että 64 prosenttia työnantajista pitää rekrytoinnissa kansainvälistä kokemusta tärkeänä (verrattuna vain 37 prosenttiin vuonna 2006) ja että vastavalmistuneille, joilla on kansainvälistä kokemusta, annetaan enemmän ammatillista vastuuta; ottaa huomioon, että yhdelle kolmesta Erasmus-harjoittelijasta tarjotaan työpaikkaa yrityksessä, jossa he ovat suorittaneet harjoittelunsa, ja että lähes yksi kymmenestä työharjoittelun suorittaneesta Erasmus-harjoittelijasta on perustanut oman yrityksen ja että kolme neljästä suunnittelee tai voi harkita tekevänsä niin;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.

40.

41.

42.

43.

44.

45.

46.

47.

48.

49.

50.

51.

52.

53.

54.

55.

56.

57.

58.

59.

60.

61.

62.

63.

64.

65.

66.

67.

68.

69.

70.

71.

72.

73.

74.

75.

76.

77.

78.

79.

80.

81.

82.

83.

84.

85.

86.

87.

88.

89.

90.

91.

92.

93.

94.

95.

96.

97.

98.

99.

100.

101.

102.

103.

104.

105.

106.

107.

108.

109.

110.

111.

112.

113.

114.

115.

116.

117.

118.

119.

120.

121.

122.

123.

124.

125.

126.

127.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/48

—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07592/2016),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0431/2016),

—

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 (1) antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Cookinsaarten välisestä kalastuskumppanuussopimuksesta ja sen pöytäkirjasta kesäkuussa 2013 tehdyn ennakkoarviointikertomuksen,

—

ottaa huomioon paikallisen kalatalousalan kehittämistä koskevat Cookinsaarten viranomaisten strategiset suuntaviivat, jotka sisältyvät erityisesti asiakirjaan ”Cook Islands Offshore Fisheries Policy”,

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 2, 9, 10 ja 14,

—

ottaa huomioon Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomission (WCPFC) tieteellisen komitean 12. kokouksen päätelmät ja suositukset laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä läntisellä ja keskisellä Tyynellämerellä,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8-0015/2017),

A.

ottaa huomioon, että komissio on neuvotellut Cookinsaarten hallituksen kanssa uuden Euroopan unionin ja Cookinsaarten välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, joka on voimassa kahdeksan vuotta, ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan, joka on voimassa neljä vuotta;

B.

ottaa huomioon, että tämä on ensimmäinen EU:n ja Cookinsaarten välinen kalastuskumppanuussopimus itäisellä Tyynellämerellä sen jälkeen, kun Kiribatin kanssa tehtyä sopimusta ei uudistettu (ja kun Mikronesian ja Salomonsaarten kanssa allekirjoitettiin sopimukset mutta niitä ei pantu täytäntöön);

C.

toteaa, että EU:n ja Cookinsaarten välisen kalastuskumppanuussopimuksen ja pöytäkirjan yleisenä tavoitteena on lisätä kalastusalan yhteistyötä Euroopan unionin ja Cookinsaarten välillä molempien osapuolten hyväksi luomalla kumppanuuspuitteet, joilla edistetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen hyödyntämistä Cookinsaarten talousvyöhykkeellä;

D.

katsoo, että unionin läsnäololla alueella olisi edistettävä kestävää kalastuspolitiikkaa ja vastuuntuntoista kalavarojen hyödyntämistä siten, että taataan Tyynenmeren tonnikalavarojen asianmukainen hoito;

E.

toteaa, että EU:n ja Cookinsaarten välinen kalastuskumppanuussopimus perustuu parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin tietoihin ja siinä noudatetaan WCPFC:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä käytettävissä olevan ylijäämän rajoissa;

F.

ottaa huomioon, että ongelmia ilmenee tarkastuksessa ja valvonnassa, ja toteaa, että laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (LIS) kalastus on ongelma, jota on vaikea ratkaista, kun pidetään mielessä alueen ja kalavarojen hajanainen luonne;

G.

ottaa huomioon, että Länsi- ja Keski-Tyynenmeren alueella on useita EU:n jäsenvaltioiden aluksia ja että muiden voimassa olleiden kalastussopimusten voimassaolo alueella on päättynyt;

H.

ottaa huomioon tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan muille, unionin ulkopuolisille laivastoille ei myönnetä sopimuksessa määrättyjä ehtoja edullisempia ehtoja, ja toteaa, että sopimukseen sisältyy ihmisoikeuksia, demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltiota koskeva Cotonoun sopimuksen lauseke;

I.

katsoo, että EU:n ja Cookinsaarten välisen kalastuskumppanuussopimuksen tarkoituksena on edistää saariryhmän kalastusalan sekä alaan liittyvän teollisuuden ja toimintojen tehokkaampaa ja kestävämpää kehitystä Cookinsaarten kansallisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti erityisesti tukemalla tieteellistä tutkimusta ja pienimuotoista kalastusta, entistä suurempien saalismäärien purkamista paikallisiin satamiin, kalastustoiminnan seuranta-, tarkkailu- ja valvontavalmiuksien lisäämistä sekä LIS-kalastuksen torjuntaa kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden puitteiden mukaisesti;

J.

toteaa, että Cookinsaarten kalastuspolitiikan kehittämisen tukemiseen tarkoitetut korvaukset, joiden osuus kaikista siirretyistä määristä on 47,6–50 prosenttia, ovat prosentuaalisesti merkittäviä;

K.

ottaa huomioon, että vuodesta 2012 lähtien isosilmätonnikalan kannat ovat pienentyneet ja että sen seurauksena WCPFC otti käyttöön hoitotoimenpiteen, josta neuvotellaan uudelleen vuonna 2017, ja toteaa, että kuorenuotta-alusten saaliit vähentyivät 26 prosenttia vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna; toteaa lisäksi, että Cookinsaarten vesialueilta pidetään ”haiden turvapaikkana”, vaikka onkin korostettava, että tämä laji ei ole uuden sopimuksen mukaisesti unionin laivaston kohdelaji näillä vesialueilla;

L.

toteaa, että EU:n pitkäsiima-alusten saaliit ovat yleensä peräisin lämpimämmiltä vesialueilta Cookinsaarten eteläpuolelta; ottaa huomioon haiden suojelua koskevassa Cookinsaarten asetuksessa säädetyt vaatimukset; ottaa huomioon, että ennakkoarvioinnissa todettiin, että EU:n pitkäsiima-alusten intressien mukaista ei olisi kalastaa tulevaisuudessa Cookinsaarten talousvyöhykkeellä;

M.

ottaa huomioon, että Cookinsaaret ovat suuresti riippuvaisia elintarvikkeiden tuonnista;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/52

—

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetun komission päätöksen komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta (C(2016)3301),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon komissiolle ”Framework for Commission expert groups: horizontal rules and public register” (komission asiantuntijaryhmiä koskevat puitteet: horisontaaliset säännöt ja julkinen rekisteri) (C(2016)3300),

—

ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista (1),

—

ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (2),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0002/2017),

A.

toteaa ilmaisseensa huolensa komission asiantuntijaryhmien aiemman, marraskuussa 2010 vahvistetun rakenteen toimivuudesta (3) ja toteaa, että tämän rakenteen luomisella pyrittiin käynnistämään merkittäviä toiminnallisia innovaatioita, joilla parannettaisiin toimielinten välisen työn avoimuutta ja koordinointia;

B.

ottaa erityisesti huomioon, että budjettivaliokunta pani merkille eräiden asiantuntijaryhmien puutteellisen avoimuuden ja epätasapuolisen kokoonpanon ja piti aiheellisena varmistaa, että asiantuntemus ja ryhmässä edustetut näkemykset ovat oikeassa tasapainossa asiantuntijaryhmien kokoonpanossa, ja että se hyväksyi siksi vuosina 2011 ja 2014 asiaan liittyviä talousarviovarauksia ja esitti ryhmien uudistamiseksi pyyntöjä, joihin ei ole vielä suostuttu;

C.

toteaa, että valiokunnan äskettäin teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että eräiden asiantuntijaryhmien avoimuus on hyvin puutteellista ja niiden kokoonpano on epätasapuolinen (4);

D.

toteaa, että jotta asiantuntemuksessa voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon sääntelytoimien tarve ja jotta voidaan edistää sen ja sääntelytoimien legitiimiyttä unionin kansalaisten silmissä, on ehdottoman välttämätöntä, että ryhmien kokoonpano on tasapuolinen ja toiminta avointa;

E.

ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies esitti strategisessa tutkinnassaan (5) suosituksen komission asiantuntijaryhmien kokoonpanosta ja korosti erityisesti, että asiantuntijaryhmien työn avoimuutta on parannettava;

F.

toteaa, että ennen päätöksen antamista komissio oli yhteydessä parlamentin edustajiin ja Euroopan oikeusasiamieheen;

G.

toteaa, että komissio esitteli parlamentille komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa vastattiin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan esittelijän työasiakirjaan sisältyviin suosituksiin;

H.

ottaa huomioon, että tästä huolimatta komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ja komission päätöksessä ei valitettavasti esitetä ratkaisuja kaikkiin parlamentin esittämiin huolenaiheisiin;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

18.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 252/56

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 325 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklan,

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (1),

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen ilmiantamista koskevan oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

—

ottaa huomioon julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 (2),

—

ottaa huomioon lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston siviilioikeudellisen yleissopimuksen 9 artiklan,

—

ottaa huomioon lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 22 artiklan a alakohdan,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston suosituksen CM/Rec(2014)7 väärinkäytösten paljastajien suojelusta,

—

ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 8, 13 ja 33 artiklan,

—

ottaa huomioon eettisen käyttäytymisen parantamista julkisella sektorilla koskevaan OECD:n suositukseen sisältyvän periaatteen N:o 4,

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen toimiston 2. maaliskuuta 2015 päivätyn tutkimuksen ja unionin toimielimille osoitetun kehotuksen ottaa käyttöön vaaditut väärinkäytösten paljastajia koskevat säännöt,

—

ottaa huomioon väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan OECD:n julkaisun ”Committing to effective whistle-blower protection”,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 12. helmikuuta 2008 tekemän päätöksen asiassa Guja v. Moldova, hakemus nro 14277/04,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja perussopimus-, työjärjestys-, ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0004/2017),

A.

toteaa, että parlamentti tarvitsee vastuuvapausmenettelyssä mahdollisimman paljon tietoa kaikista väärinkäytöksistä; katsoo, että toimielinten sisäisiä väärinkäytöksiä koskevissa tapauksissa parlamentilla olisi oltava oikeus tutustua kaikkiin tietoihin niin, että se voi hoitaa vastuuvapausmenettelyn tosiasioista täysin tietoisena;

B.

toteaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen parlamentille toimittamat tiedot ovat erinomainen perusta parlamentin tutkimuksille mutta ne eivät voi kattaa kaikkia yksittäisiä menoja;

C.

ottaa huomioon, että myös komissio ja muut unionin toimielimet antavat parlamentille informatiivisia raportteja menoistaan mutta ne käyttävät myös virallisia raportointimekanismeja;

D.

ottaa huomioon, että komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä monia unionin rahastoja, minkä vuoksi komission on vaikea raportoida yksittäisiä hankkeita koskevista väärinkäytöksistä;

E.

ottaa huomioon, että parlamentti saa säännöllisesti yksittäisiltä kansalaisilta tai valtiosta riippumattomilta järjestöiltä tietoja kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettuja yksittäisiä hankkeita koskevista väärinkäytöksistä;

F.

toteaa, että väärinkäytösten paljastajilla on siten tärkeä rooli unionin talousarvioon liittyviin menoihin kohdistuvien väärinkäytösten estämisessä ja havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa sekä korruptiotapausten tunnistamisessa ja julkistamisessa; toteaa, että olisi luotava unionin yleistä etua edistävä luottamuksen kulttuuri ja edistettävä sitä, jotta voidaan antaa sekä unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle että suurelle yleisölle mahdollisuus tuntea olevansa hyvien hallinnointikäytäntöjen suojaamia ja jotta voidaan osoittaa, että unionin toimielimet tukevat, suojelevat ja kannustavat mahdollisia väärinkäytösten paljastajia;

G.

katsoo, että on erittäin tärkeää luoda pikaisesti laaja-alainen oikeudellinen kehys, jossa vahvistetaan oikeudet ja velvollisuudet ja suojellaan näin väärinkäytösten paljastajia kaikkialla unionissa sekä unionin toimielimissä (nimettömyyden suoja, oikeusavun sekä psykologisen ja tarvittaessa myös taloudellisen tuen tarjoaminen, mahdollisuus käyttää erilaisia tiedotuskanavia, nopean toiminnan mekanismit jne.);

H.

ottaa huomioon, että useimmat unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n korruptiosopimuksen, joka velvoittaa suojelemaan väärinkäytösten paljastajia asianmukaisesti ja tehokkaasti;

I.

toteaa, että väärinkäytösten paljastaminen on olennaisen tärkeä tiedonlähde järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja julkisen sektorin korruption tutkinnassa;

J.

katsoo, että väärinkäytösten paljastajilla on erityisen tärkeä rooli korruption ja petosten havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa, koska tällaiseen rikolliseen toimintaan suoraan osalliset toimijat yrittävät aktiivisesti piilottaa sen kaikkien virallisten raportointimekanismien ulottumattomiin;

K.

toteaa, että väärinkäytösten paljastaminen, joka perustuu avoimuuden ja lahjomattomuuden periaatteisiin, on olennaisen tärkeää; katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelu olisi siksi taattava lailla ja sitä olisi vahvistettava kaikkialla unionissa mutta vain, jos heidän toimintansa tarkoituksena on suojella yleistä etua toimimalla hyvässä uskossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti;

L.

katsoo, että viranomaiset eivät saisi rajoittaa tai heikentää väärinkäytösten paljastajien ja toimittajien mahdollisuuksia dokumentoida ja paljastaa laittomia, sääntöjenvastaisia tai haitallisia käytäntöjä, kun tällaisen tiedon paljastaminen tapahtuu hyvässä uskossa ja etusijalla on yleinen etu;

M.

ottaa huomioon, että kaikki unionin toimielimet ovat henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklan mukaan olleet 1. tammikuuta 2014 lähtien velvollisia ottamaan käyttöön sisäisiä sääntöjä unionin toimielimissä virkamiehinä työskentelevien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi ja että henkilöstösääntöihin liittyvistä asioista vastaavan toimielinten välisen valmistelukomitean työryhmä, joka käsittelee väärinkäytösten paljastajien suojelua, ei ole vielä saanut työtään päätökseen; katsoo, että osana työryhmän työtä olisi oltava niiden väärinkäytösten paljastajien tilanteen arviointi, jotka ovat kärsineet kielteisistä seurauksista toimielimissä, jotta voidaan vahvistaa parhaat käytännöt aiemman kokemuksen perusteella; ottaa huomioon, että näissä sisäisissä säännöissä on otettava huomioon hallintorakenne sekä erilaisten henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvien henkilöstöryhmien erityispiirteet;

N.

ottaa huomioon, ettei väärinkäytösten paljastajien suojelua ole vielä toteutettu kaikissa jäsenvaltioissa eikä yhdenmukaistettu jäsenvaltioiden tasolla, mikä tarkoittaa, että väärinkäytösten paljastajille voi aiheutua henkilökohtaisia ja ammatillisia riskejä väärinkäytöksiä koskevien tietojen toimittamisesta parlamentille siinäkin tapauksessa, että on kyse unionin taloudellisten etujen vaarantumisesta; ottaa huomioon, että nimenomaan suojelun puuttumisesta johtuva seuraamusten pelko sekä käsitys, että paljastaminen ei johda mihinkään, johtavat siihen, että väärinkäytöksiä ei paljasteta, mikä vahingoittaa unionin taloudellisia etuja;

O.

toteaa, että on tarpeen varmistaa, että kaikenlaisista väärinkäytösten paljastajiin kohdistetuista kostotoimista rangaistaan asianmukaisesti;

P.

ottaa huomioon, että parlamentti kehotti 23. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa komissiota esittämään vuoden 2013 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jolla luodaan tehokas ja kattava väärinkäytösten paljastajien eurooppalainen suojeluohjelma julkiselle ja yksityiselle sektorille niiden henkilöiden suojelemiseksi, jotka havaitsevat tehottomuutta hallinnoinnissa ja sääntöjenvastaisuuksia sekä ilmoittavat unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavasta kansallisesta ja rajat ylittävästä korruptiosta; toteaa, että lisäksi parlamentti kehotti jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisia ja tehokkaita toimia väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi;

Q.

ottaa huomioon, että unionin lainsäätäjä on jo säätänyt väärinkäytösten paljastajien suojelusta alakohtaisissa välineissä, joita ovat muun muassa merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annettu direktiivi 2013/30/EU, markkinoiden väärinkäytöstä annettu asetus (EU) N:o 596/2014, rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta annettu direktiivi (EU) 2015/849 ja poikkeamien ilmoittamisesta annettu asetus (EU) N:o 376/2014;

R.

toteaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelusta on tullut unionissa yhä kiireellisempi asia, koska liikesalaisuusdirektiivi rajoittaa väärinkäytösten paljastajien oikeuksia ja voi siten tahattomasti vaikuttaa lannistavasti henkilöihin, jotka haluavat ilmoittaa unionin rahoitukseen liittyvistä väärinkäytöksistä, joista yksittäiset yritykset ovat hyötyneet;

S.

ottaa huomioon, että kansainväliset järjestöt, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Euroopan neuvosto, ovat jo tehneet tärkeää työtä laatiessaan suosituksia väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi;

T.

ottaa huomioon, että OECD:n mukaan yli kolmanneksella organisaatioista, joissa oli käytössä raportointimekanismi, ei ollut ilmoittajien suojelemista kostotoimilta koskevia kirjallisia toimintaperiaatteita tai niillä ei ollut tietoa tällaisista periaatteista;

U.

ottaa huomioon, että myös valtiosta riippumattomat järjestöt, kuten Transparency International ja Whistleblowing International Network, ovat laatineet väärinkäytösten paljastajia koskevaa lainsäädäntöä varten kansainvälisiä periaatteita, joiden pitäisi toimia inspiraation lähteenä asiaa koskeville unionin aloitteille;

V.

toteaa, että Euroopan oikeusasiamiehen toimistolla on selvä toimivalta tutkia unionin kansalaisten kanteluja, jotka koskevat hallinnollisia epäkohtia unionin toimielimissä, mutta väärinkäytösten paljastajien suojelu jäsenvaltioissa ei kuulu sen tehtäviin;

W.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleeseen uusimpaan versioon lisättiin useita väärinkäytösten paljastamista koskevia säännöksiä;

X.

ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajien suojelu on olennaisen tärkeää, jotta voidaan turvata yleinen etu ja unionin taloudelliset edut ja edistää julkisen vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden kulttuuria sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa;

Y.

ottaa huomioon, että monilla lainkäyttöalueilla työntekijöillä on etenkin yksityisellä sektorilla tiettyihin tietoihin kohdistuva salassapitovelvollisuus, minkä vuoksi väärinkäytösten paljastajat saattavat joutua kurinpitotoimien kohteeksi ilmoitettuaan väärinkäytöksistä organisaationsa ulkopuolelle;

1.

2.

3.

4.

5.

6.