4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2018/C 190/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 182, 28.5.2018

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 166, 14.5.2018

EUVL C 161, 7.5.2018

EUVL C 152, 30.4.2018

EUVL C 142, 23.4.2018

EUVL C 134, 16.4.2018

EUVL C 123, 9.4.2018

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/2

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 21.3.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 2 de Cádiz – Espanja) – Moisés Vadillo González v. Alestis Aerospace SL

(Asia C-252/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta ja 94 artikla - Pääasian oikeusriitaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja ja syitä, joiden vuoksi vastaus ennakkoratkaisukysymykseen on tarpeen, koskevien riittävien täsmennysten puuttuminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2018/C 190/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 2 de Cádiz

Asianosaiset

Kantaja: Moisés Vadillo González

Vastaaja: Alestis Aerospace SL

Muu osapuoli: Ministerio Fiscal

Määräysosa

Juzgado de lo Social no 2 de Cádizin (Cadizin työoikeus nro 2, Espanja) 8.5.2017 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(1) EUVL C 256, 7.8.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/3

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 22.3.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado Contencioso-Administrativo no 2 de Zaragoza – Espanja) – Pilar Centeno Meléndez v. Universidad de Zaragoza

(Asia C-315/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 1999/70/EY - Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus - Syrjintäkiellon periaate - Horisontaalista ammatillista uraa koskeva järjestelmä - Palkanlisän myöntäminen - Kansallinen lainsäädäntö, jossa suljetaan pois väliaikaiset toimihenkilöt - ”Työehtojen” ja ”objektiivisten syiden” käsitteet))

(2018/C 190/03)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Contencioso-Administrativo no 2 de Zaragoza

Asianosaiset

Kantaja: Pilar Centeno Meléndez

Vastaaja: Universidad de Zaragoza

Määräysosa

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa osallistuminen Zaragozan (Espanja) yliopiston hallinto- ja palveluhenkilöstön horisontaalista ammatillista uraa koskevaan järjestelmään ja näin ollen tämän järjestelmän mukaisen palkanlisän suorittaminen varataan vakinaisille virkamiehille ja toimihenkilöille, jolloin pois suljetaan muun muassa henkilöt, jotka on palkattu väliaikaisina toimihenkilöinä.

(1) EUVL C 269, 14.8.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/3

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 16.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven kasatsionen sad – Bulgaria) – PM v. AH

(Asia C-604/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö siviilioikeudellisissa asioissa - Toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa - Asetus (EY) N:o 2201/2003 - Jäsenvaltion tuomioistuimen toimivalta käsitellä vanhempainvastuuta koskeva asia tapauksessa, jossa lapsi ei asu kyseisen valtion alueella - Toimivalta elatusvelvoitteita koskevissa asioissa - Asetus (EY) N:o 4/2009))

(2018/C 190/04)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven kasatsionen sad

Asianosaiset

Kantaja: PM

Vastaaja: AH

Määräysosa

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 on tulkittava siten, että tuomioistuin, jolla on tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla toimivalta ratkaista sellaisten aviopuolisoiden avioerohakemus, joilla on kyseisen jäsenvaltion kansalaisuus, ei ole toimivaltaa ratkaista aviopuolisoiden lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, jos lapsen asuinpaikka on hetkellä, jolloin asia on saatettu kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jossakin muussa jäsenvaltiossa ja jos edellytykset tämän toimivallan antamiselle kyseiselle tuomioistuimelle asetuksen 12 artiklan nojalla eivät täyty, kun lisäksi otetaan huomioon, ettei pääasiassa kyseessä olevan tapauksen tosiseikoista käy ilmi, että toimivalta voitaisiin perustaa asetuksen 9, 10 tai 15 artiklaan. Kyseinen tuomioistuin ei täytä myöskään toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklan d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ratkaistakseen elatusapua koskevan vaatimuksen.

(1) EUVL C 22, 22.1.2018.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/5

Valitus, jonka RF on tehnyt 24.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-880/16, RF v. komissio, 13.9.2017 antamasta määräyksestä

(Asia C-660/17 P)

(2018/C 190/07)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: RF (edustaja: asianajaja K. Komar-Komarowski)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Unionin tuomioistuimen on kumottava valituksenalainen määräys ja palautettava asia unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi aineellisen kysymyksen osalta siten, että siitä voi valittaa.

—	Toissijaisesti – jos unionin tuomioistuin katsoo, että edellytykset asian ratkaisemiseksi lopullisesti täyttyvät tässä asiassa – unionin tuomioistuimen on kumottava valituksenalainen määräys ja hyväksyttävä ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

(1)

Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toista kohtaa, luettuna yhdessä sen 53 artiklan kanssa, tulkitsemalla kyseisiä määräyksiä väärin. Katsoessaan, että ylivoimaisen esteen ja ennalta arvaamattomien seikkojen käsitteet merkitsivät samaa, unionin yleinen tuomioistuin loukkasi lainsäätäjän rationaalisuutta koskevaa periaatetta. Mainitunlainen kyseisten käsitteiden tulkinta on myös ristiriidassa perussäännön 45 artiklan tavoitteen kanssa, sillä sen tavoitteena on kompensoida kaikki erot, jotka johtuvat etäisyydestä (asianosaisten asuinpaikan ja tuomioistuimen sijaintipaikan välillä). Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin jätti lainvastaisesti ottamatta huomioon ennalta arvaamattomat seikat, jotka estivät valittajaa toimittamasta ajoissa (alkuperäistä) paperiversiota kanteesta.

(2)

Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi 4.3.2015 annetun työjärjestyksensä 126 artiklaa soveltamalla kyseistä säännöstä virheellisesti. Vaikka siihen ei ollut mitään perusteita, unionin yleinen tuomioistuin sovelsi kyseisen työjärjestyksen 126 artiklaa, todeten lainvastaisesti, että valittajan kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi eivät täyttyneet. Se, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut kyseistä säännöstä, on väistämätön ja ilmeinen seuraus siitä, että se rikkoi perussäännön 45 artiklaa, luettuna yhdessä sen 53 artiklan kanssa.

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, ettei valittaja ollut näyttänyt toteen, että kyseessä olivat olleet ennalta arvaamattomat seikat, joihin perussäännön 45 artiklan toisessa kohdassa viitataan. Valittaja näytti ennalta arvaamattomat seikat toteen. Se ei ainoastaan esittänyt enemmän todisteita kyseisistä seikoista kuin oli tarpeen, vaan esitti myös kaikki todisteet, jotka sen saatavilla yleensä oli. Siltä osin kuin on kyse kanteen sisältäneen paketin toimittamisesta ajoissa, valittaja oli toiminut niin huolellisesti kuin siltä kohtuudella voitiin edellyttää. Siitä hetkestä lukien, jolloin valittaja oli lähettänyt paketin, valittajalla ei enää ollut mitään vaikutusvaltaa sen toimitusmenettelyyn; mainitusta ajankohdasta lukien kaikki seikat, jotka vaikuttivat toimituspäivään, olivat täysin valittajan vaikutusvallan ulkopuolella.

(4)

Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 1 artiklaa, 6 artiklan 1 kappaletta ja 14 artiklaa epäämällä oikeuden oikeudenkäyntiin ja syrjimällä asianosaisia heidän asuinpaikkansa tai kotipaikkansa perusteella. Se, että unionin yleinen tuomioistuin on määrännyt yhdestä ainoasta määräajan pidennyksestä etäisyyden perusteella kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta, epää oikeuden oikeudenkäyntiin sellaisilta asianosaisilta, joiden asuinpaikka tai kotipaikka on huomattavalla etäisyydellä unionin yleisen tuomioistuimen sijaintipaikasta, mukaan lukien niiden maiden maakunnat, ja näin ollen merkitsee asianosaisten syrjintää oikeudenkäynnissä heidän asuinpaikkansa perusteella.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 20.2.2018 – Logistik XXL GmbH v. CMR Transport & Logistik

(Asia C-135/18)

(2018/C 190/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Logistik XXL GmbH

Vastapuoli: CMR Transport & Logistik

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko sellaiseen tuomioon, jossa vastaaja tuomitaan suoritukseen rajoituksitta ja ilman lisäehtoja ja johon on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin alkuperäjäsenvaltiossa tai jonka osalta muutoksenhaun käyttämiselle säädetty aika ei ole vielä kulunut umpeen, liittyvää alkuperäisen tuomioistuimen antamaa määräystä, jonka mukaan tuomio on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen vain vakuutta vastaan, pidettävä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (1) liitteessä I olevan lomakkeen 4.4 kohdassa tarkoitettuna lisäehtona?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Päteekö tämä myös silloin, kun täytäntöönpano turvaamistarkoituksessa on alkuperäjäsenvaltiossa mahdollinen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun tuomion osalta ilman vakuuden asettamista?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Miten alkuperäisen tuomioistuimen, kun kyse on täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen sisältävästä tuomiosta, johon on alkuperäjäsenvaltiossa haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin tai jonka osalta muutoksenhaun käyttämiselle säädetty aika ei ole vielä kulunut umpeen, on meneteltävä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 liitteessä I olevan lomakkeen osalta, jos tuomion täytäntöönpano alkuperäjäsenvaltiossa on tuomion perusteluosan tai lainsäädännön mukaan mahdollinen vasta vakuuden asettamisen jälkeen?

Onko alkuperäisen tuomioistuimen tässä tapauksessa annettava todistus käyttäen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 liitteessä I olevaa lomaketta mutta jätettävä ilmoittamatta lomakkeen 4.4.1–4.4.4 kohdassa tarkoitetut tiedot?

Voiko alkuperäinen tuomioistuin tässä tapauksessa antaa todistuksen käyttäen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 liitteessä I olevaa lomaketta siten, että lisätään tarvittavaa vakuutta koskevat lisätiedot – esimerkiksi lomakkeen 4.4.1 tai 4.4.3 kohtaan – ja liitetään lomakkeeseen asiaa koskeva säädösteksti?

Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

Miten alkuperäisen tuomioistuimen on meneteltävä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 liitteessä I olevan lomakkeen osalta, jos täytäntöönpano turvaamistarkoituksessa on alkuperäjäsenvaltion lainsäädännön perusteella sallittu vasta määräajan kulumisen jälkeen?

Voiko alkuperäinen tuomioistuin tässä tapauksessa antaa todistuksen käyttäen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 liitteessä I olevaa lomaketta siten, että lisätään kyseistä määräaikaa koskevat lisätiedot – esimerkiksi lomakkeen 4.4.1 tai 4.4.3 kohtaan – ja liitetään lomakkeeseen asiaa koskeva säädösteksti?

(1) EUVL 2012, L 351, s. 1.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León (Espanja) on esittänyt 27.2.2018 – Violeta Villar Láiz v. Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) ja Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)

(Asia C-161/18)

(2018/C 190/09)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Violeta Villar Láiz

Vastapuolet: Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) ja Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)

Ennakkoratkaisukysymykset

Espanjan oikeuden mukaisesti vanhuuseläkettä laskettaessa viimeisten vuosien palkkojen perusteella laskettavaan laskentaperusteeseen on sovellettava prosenttiosuutta, joka määräytyy koko työuran vakuutusmaksuvuosien lukumäärän mukaan. Onko katsottava, että yleisen sosiaaliturvalain (Ley General de la Seguridad Social) 247 §:n a kohtaan ja 248 §:n 3 momenttiin sisältyvän kaltainen kansallinen oikeussääntö, jolla vähennetään laskelmaan otettavien vuosien lukumäärää prosenttiosuuden soveltamista varten osa-aikaisesti työskenneltyjen kausien osalta, on miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19.12.1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY (1) 4 artiklan 1 kohdan vastainen? Edellytetäänkö direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohdassa, että vanhuuseläkkeen laskemiseen sovellettavan prosenttiosuuden vahvistamiseksi huomioon otettavien vakuutusmaksuvuosien lukumäärä määritetään samalla tavalla kokoaikaisille ja osa-aikaisille työntekijöille?

Onko tulkittava, että nyt käsiteltävässä asiassa riidanalaisen säännöksen kaltainen kansallinen oikeussääntö on myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan vastainen, jolloin kansallinen tuomioistuin on velvollinen takaamaan perusoikeuskirjan täyden tehokkuuden ja jättämään soveltamatta riidanalaisia kansallisia oikeussääntöjä ilman, että sen on pyydettävä tai odotettava, että nämä säännökset ensin poistetaan lainsäädäntöteitse tai jossain muussa perustuslaillisessa menettelyssä?

(1) EYVL 1979, L 6, s. 24.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (Yhdistynyt kuningaskunta)on esittänyt 5.3.2018 – Safeway Ltd v. Andrew Richard Newton ja Safeway Pension Trustees Ltd

(Asia C-171/18)

(2018/C 190/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Safeway Ltd

Vastapuolet: Andrew Richard Newton ja Safeway Pension Trustees Ltd

Ennakkoratkaisukysymys

Jos eläkejärjestelmän säännöissä annetaan kansallisen lainsäädännön perusteella sen perustamisasiakirjan (trust deed) muuttamisen yhteydessä toimivalta alentaa taannehtivasti sekä miesten että naisten kertyneiden eläkeoikeuksien arvoa sen ajankohdan, jona järjestelmään suunnitelluista muutoksista ilmoitettiin kirjallisesti, ja perustamisasiakirjan varsinaisen muuttamisen ajankohdan välisellä ajanjaksolla, edellytetäänkö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklassa (aiemmin ja asian kannalta merkityksellisenä ajankohtana Rooman sopimuksen 119 artiklassa), että sekä miesten että naisten kertyneitä eläkeoikeuksia kohdellaan luovuttamattomina kyseisenä ajanjaksona siinä mielessä, että heidän eläkeoikeuksiaan suojataan kansallisessa lainsäädännössä annettua toimivaltaa käyttämällä tehtävältä taannehtivalta vähentämiseltä?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 5.3.2018 – AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree v. Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas

(Asia C-172/18)

(2018/C 190/11)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal

Pääasian asianosaiset

Valittajat: AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree

Vastapuolet: Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas

Ennakkoratkaisukysymykset

Tilanteessa, jossa yritys on sijoittautunut jäsenvaltioon A, jossa on sen kotipaikka, ja ryhtynyt kyseisen jäsenvaltion alueella mainostamaan ja tarjoamaan myytäväksi tavaroita internetsivustolla, joka on suunnattu elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille jäsenvaltiossa B, ja käyttää tässä yhteydessä merkkiä, joka on sama kuin EU-tavaramerkki,

i)	onko EU-tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin jäsenvaltiossa B toimivaltainen tutkimaan kanteen, jossa on kyse EU-tavaramerkin loukkauksesta siten, että tavaroita mainostetaan ja tarjotaan myytäväksi kyseisen jäsenvaltion alueella?

ii)	jos ei ole, mitkä muut perusteet tämän EU-tavaramerkkejä käsittelevän tuomioistuimen on otettava huomioon ratkaistessaan, onko se toimivaltainen tutkimaan sellaisen kanteen?

iii)	mikäli kysymykseen ii annetussa vastauksessa edellytetään, että EU-tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin selvittää, onko kyseinen yritys ryhtynyt aktiivisiin toimiin jäsenvaltiossa B, mitkä perusteet on otettava huomioon ratkaistaessa, onko yritys ryhtynyt tällaisiin toimiin?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 16.3.2018 – KN v. Minister for Justice and Equality

(Asia C-191/18)

(2018/C 190/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Valittaja: KN

Vastapuoli: Minister for Justice and Equality

Ennakkoratkaisukysymykset

Kun otetaan huomioon

a)	Yhdistyneen kuningaskunnan SEU 50 artiklan nojalla antama ilmoitus

b)	epävarmuus järjestelyistä, joita Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat käyttöön keskinäisten suhteidensa järjestämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeen, ja

c)	tästä seuraava epävarmuus siitä, missä määrin KN voisi käytännössä nauttia perussopimusten, perusoikeuskirjan tai asiaa koskevan lainsäädännön mukaisista oikeuksista, jos hänet luovutetaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja hän on vankeudessa Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeen,

onko luovutuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion unionin oikeuden nojalla kieltäydyttävä luovuttamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan henkilöä, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys ja jonka luovuttamista muutoin edellytettäisiin kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä,

i)	kaikissa tapauksissa

ii)	joissain tapauksissa kyseisen tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen vai

iii)	ei missään tapauksessa?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan sen ii kohdassa tarkoitetulla tavalla, mitä perusteita tai näkökohtia luovutuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimen on arvioitava sen määrittämiseksi, onko luovuttaminen kiellettyä?

Onko toisen kysymyksen yhteydessä luovutuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimen lykättävä lopullisen ratkaisun tekemistä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta odottaakseen, että luovutuspyynnön esittäneen jäsenvaltion unionista eroamisen jälkeistä oikeudellista kehystä koskeva tilanne selkiintyy,

i)	kaikissa tapauksissa

ii)	joissain tapauksissa kyseisen tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen vai

iii)	ei missään tapauksessa?

Jos kolmanteen kysymykseen vastataan sen ii kohdassa tarkoitetulla tavalla, mitä perusteita tai näkökohtia luovutuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimen on arvioitava sen määrittämiseksi, onko sen lykättävä lopullisen ratkaisun tekemistä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 19.3.2018 – Jadran Dodič v. BANKA KOPER ja ALTA INVEST

(Asia C-194/18)

(2018/C 190/13)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vrhovno sodišče Republike Slovenije

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Jadran Dodič

Vastapuolet: BANKA KOPER ja ALTA INVEST

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko neuvoston direktiivin 2001/23/EY (1) 1 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että yrityksen tai yrityksen osan oikeudellisena luovutuksena on pidettävä myös käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa toteutettua siirtoa, jonka kohteena ovat olleet asiakkaiden rahoitusvälineet ja muut varat (tässä tapauksessa arvopaperit), asiakkaiden aineettomien velkainstrumenttien kirjanpito sekä muut rahoituspalvelut ja oheispalvelut sekä arkistot, kun otetaan huomioon, että ensimmäisen vastapuolen lopetettua pörssivälitystoiminnan näiden palvelujen tarjoamisen uskominen toisen vastapuolen suoritettavaksi perustui viime kädessä toimeksiantajien (asiakkaiden) päätökseen?

2)	Onko edellä kuvailluissa olosuhteissa ratkaisevana seikkana pidettävä niiden asiakkaiden lukumäärää, joille toinen vastapuoli tarjoaa nykyisin pörssivälityspalveluja ensimmäisen vastapuolen lopetettua pörssivälitystoiminnan?

3)	Onko sillä, että ensimmäinen vastapuoli jatkaa toimintaansa asiakkaiden kanssa epäitsenäisenä sijoitusneuvontaa tarjoavana yhtiönä ja toimii tässä tehtävässä yhteistyössä toisen vastapuolen kanssa, merkitystä ratkaistaessa kysymystä yrityksen tai liikkeen luovutuksen tapahtumisesta?

(1) Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12.3.2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/23/EY (EYVL 2001, L 82, s. 16).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 19.3.2018 – Raúl Vítor Soares de Sousa v. Autoridade Tributária e Aduaneira

(Asia C-196/18)

(2018/C 190/14)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Raúl Vítor Soares de Sousa

Vastaaja: Autoridade Tributária e Aduaneira

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionin oikeus, erityisesti SEUT 110 artikla, esteenä sille, että Portugalin liikenneverolain 2 §:n 1 momentin a ja b kohdan kaltaisen verosäännön mukaan samanmerkkistä ja -mallista, samaa polttomoottorityyppiä ja samaa vuosimallia olevaa ajoneuvoa verotetaan ankarammin siksi, että ajoneuvo on ollut rekisteröityneenä toisessa jäsenvaltiossa?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta domstolen (Ruotsi) on esittänyt 20.3.2018 – CeDe Group AB v. KAN Sp. z o.o., asetettu konkurssiin

(Asia C-198/18)

(2018/C 190/15)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Högsta domstolen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: CeDe Group AB

Vastapuoli: KAN Sp. z o.o., asetettu konkurssiin

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko asetuksen N:o 1346/2000 (1) 4 artiklaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan kanteeseen, jonka maksukyvyttömyysmenettelyyn Puolassa joutuneen puolalaisen yhtiön selvittäjä nostaa ruotsalaisessa tuomioistuimessa ruotsalaista yhtiötä vastaan ja joka koskee yhtiöiden ennen konkurssia tekemän sopimuksen mukaan toimitettujen tavaroiden maksamista?

2)	Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko sillä merkitystä, jos selvittäjä tuomioistuinmenettelyn aikana siirtää riidanalaisen saatavan yhtiölle, josta tulee asianosainen konkurssipesän sijaan?

3)	Mikäli toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko sillä merkitystä, jos asianosaiseksi tullut yhtiö sittemmin asetetaan konkurssiin?

Mikäli tuomioistuinmenettelyn vastaaja ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetussa tilanteessa vaatii, että selvittäjän maksusaatava kuitataan vastasaatavalla, joka perustuu samaan sopimukseen kuin maksusaatava, kuuluuko kyseinen kuittaustilanne siinä tapauksessa 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisalaan?

Onko asetuksen N:o 1346/2000 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja 6 artiklan 1 kohdan välistä suhdetta tulkittava siten, että 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, ettei menettelyn aloitusvaltion laissa ole kuittausmahdollisuutta, vai voidaanko 6 artiklan 1 kohtaa soveltaa muulloinkin, esimerkiksi silloin, kun kyseessä olevissa oikeusjärjestyksissä on ainoastaan tiettyjä eroja kuittausmahdollisuuden osalta tai kun eroja ei ole lainkaan, mutta kuittausta ei kuitenkaan hyväksytä menettelyn aloitusvaltiossa?

(1) Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000 (EYVL 2000, L 160, s. 1).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/12

Kanne 23.3.2018 – Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(Asia C-209/18)

(2018/C 190/16)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Braun ja H. Tserepa-Lacombe)

Vastaaja: Itävallan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Itävallan tasavalta on jättänyt noudattamatta palveludirektiivin (1) 14 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan b ja c alakohdan ja 3 kohdan ja 25 artiklan sekä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on pitänyt voimassa patenttiasiamiehistä annetun lain (jäljempänä PatAnwG) 29 a §:n 7 momentin, luettuna yhdessä sen 2 §:n 1 momentin c kohdan kanssa, mukaisen patenttiasiamiestoimistojen kotipaikkaa koskevan vaatimuksen, insinööreistä (Ziviltechniker) annetun lain (jäljempänä ZTG) 25 §:n 1 momentin mukaisen insinööritoimistojen kotipaikkaa koskevan vaatimuksen, ZTG:n 26 §:n 1 momentin ja 28 §:n 1 momentin mukaiset insinööritoimistojen oikeudellista muotoa ja yhtiövarallisuuden omistusta koskevat vaatimukset, PatAnwG:n 29 a §:n 1, 2 ja 11 momentin mukaiset patenttiasiamiestoimistojen oikeudellista muotoa ja yhtiövarallisuuden omistusta koskevat vaatimukset, eläinlääkäreistä annetun lain 15 a §:n 1 momentin mukaiset eläinlääkäriyhtiöiden oikeudellista muotoa ja yhtiövarallisuuden omistusta koskevat vaatimukset sekä ZTG:n 21 §:n 1 momentissa insinööritoimistojen ja PatAnwG:n 29 a §:n 6 momentissa patenttiasiamiestoimistojen osalta säädetyt liiketoimintaa useammilla toimialoilla koskevat rajoitukset.

—	Itävallan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavaa:

Itävallan oikeuteen sisältyy edelleen palveludirektiivin 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaisia vaatimuksia insinöörien (Ziviltechniker) ja patenttiasiamiesten toimistojen kotipaikasta. Säännökset ovat välittömästi syrjiviä yhtiön lakisääteisen kotipaikan osalta ja välillisesti syrjiviä yhtiömiesten kansalaisuuden osalta.

Insinöörien (Ziviltechniker), patenttiasiamiesten ja eläinlääkäreiden muodostamien yhtiöiden oikeudellista muotoa ja yhtiövarallisuuden omistusta koskevat vaatimukset rajoittavat sekä itävaltalaisten palveluntarjoajien toimintaa että myös muista jäsenvaltioista peräisin olevien palveluntarjoajien saapumista markkinoille vaikeuttamalla toimipaikan perustamista Itävaltaan ilman organisaatiorakenteen sopeuttamista kyseisiin säännöksiin.

Itävallan säännökset, joilla rajoitetaan kyseisten ammattihenkilöiden muodostamien yhtiöiden toiminta patenttiasiamiehen tai insinöörin (Ziviltechniker) toiminnan harjoittamiseen, ovat palveludirektiivin 25 artiklan vastaisia, koska niillä rajoitetaan sekä muista jäsenvaltioista peräisin olevien monialayhtiöiden sivuliikkeen perustamista Itävallassa että itävaltalaisten yhtiöiden markkinoilletuloa. Tämän vuoksi uuden, innovatiivisen liiketoimintamallin, joka mahdollistaisi yrityksille laajemman palvelukokonaisuuden tarjoamisen, kehittäminen estyy.

(1) Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL 2006, L 376, s. 36).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Obvodní soud pro Prahu 8 (Tšekki) on esittänyt 26.3.2018 – Libuše Králová v. Primera Air Scandinavia

(Asia C-215/18)

(2018/C 190/17)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Obvodní soud pro Prahu 8

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Libuše Králová

Vastaaja: Primera Air Scandinavia

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kantajan ja vastaajan välillä ollut tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (1) 5 artiklan 1 alakohdan mukainen sopimussuhde, vaikka kantajan ja vastaajan välillä ei ollut tehty sopimusta ja lento oli ollut osa matkapakettia, jonka oli tarjonnut kolmas osapuoli (matkatoimisto) kantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella?

2)	Voidaanko tällainen suhde määritellä kuluttajasopimukseen perustuvaksi suhteeksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 4 jakson 15–17 artiklan säännösten nojalla?

Onko vastaajalla passiivilegitimaatio siltä osin kuin on kyse matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004 perustuvista vaatimuksista?

(1) EYVL 2001, L 12, s. 1.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 27.3.2018 – Minister for Justice and Equality v. LM

(Asia C-216/18 PPU)

(2018/C 190/18)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court

Pääasian asianosaiset

Hakija: Minister for Justice and Equality

Vastapuoli: LM

Ennakkoratkaisukysymykset

Siitä huolimatta, mitä unionin tuomioistuin päätteli tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru: jos kansallinen tuomioistuin katsoo olevan vakuuttavia todisteita siitä, että olosuhteet pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa eivät ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden mukaisia, koska pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmä itsessään ei enää toimi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, onko täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen lisäksi tarkastettava konkreettisesti ja tarkasti, altistuuko kyseessä oleva henkilö vaaralle epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, jos hänen oikeudenkäyntinsä järjestetään järjestelmässä, joka ei enää toimi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti?

Jos sovellettava arviointi edellyttää sen konkreettista tarkastamista, altistuuko etsitty henkilö todelliseen vaaraan oikeuksien räikeästä epäämisestä, ja jos kansallinen tuomioistuin on katsonut oikeusvaltioperiaatetta loukattavan järjestelmällisesti, onko kansallinen tuomioistuin täytäntöönpanosta vastaavana oikeusviranomaisena velvollinen pyytämään pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta tarvittavia lisätietoja, joiden perusteella kansallinen tuomioistuin voisi sulkea pois vaaran epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, ja jos on, mitä takeita oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä edellytettäisiin?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 29.3.2018 – GRDF SA v. Eni Gas & Power France SA, Direct énergie, Commission de régulation de l’énergie ja Procureur général près la Cour d’appel de Paris

(Asia C-236/18)

(2018/C 190/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: GRDF SA

Vastapuolet: Eni Gas & Power France SA, Direct énergie, Commission de régulation de l’énergie ja Procureur général près la Cour d’appel de Paris

Ennakkoratkaisukysymys

Onko maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (1) 41 artiklan 11 kohtaa tulkittava siten, että riidan ratkaisevalla sääntelyviranomaisella on toimivaltuudet tehdä päätös, jota sovelletaan koko sen käsiteltäväksi saatetussa riidassa kyseessä olevaan ajanjaksoon riippumatta siitä, milloin riita on osapuolten välille syntynyt, ja erityisesti laajentaa päätöksensä oikeusvaikutukset koskemaan koko sopimuskautta sen perusteella, ettei sopimus ole direktiivin säännösten mukainen?

(1) Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13.7.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY (EUVL 2009, L 211, s. 94).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 3.4.2018 – Pauline Stiernon, Marion Goraguer, Muriel Buccarello, Clémentine Vasseur, Manon Pirotton ja Anissa Quotb v. Belgian valtio – SPF Santé publique ja Communauté française de Belgique

(Asia C-237/18)

(2018/C 190/20)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Liège

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Pauline Stiernon, Marion Goraguer, Muriel Buccarello, Clémentine Vasseur, Manon Pirotton ja Anissa Quotb

Vastaaja: Belgian valtio – SPF Santé publique ja Communauté française de Belgique

Ennakkoratkaisukysymys

Rajoitetaanko 2.7.2009 annetulla kuninkaan asetuksella, jolla vahvistetaan terveydenhuollon ammattien luettelo, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, elinkeinon harjoittamisen vapautta ja oikeutta tehdä työtä, kun siinä ei mainita terveydenhuollon ammattien joukossa psykomotorista ohjausta, vaikka psykomotoriikan alempi korkeakoulututkinto (bachelier en psychomotricité) on olemassa Belgiassa, ja rikotaanko näin SEUT 20, 21 ja 45 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 15 artiklaa?

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/15

Valitus, jonka Larko Geniki Metalleftiki kai Metallourgiki AE on tehnyt 4.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-423/14, Larko v. komissio, 1.2.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-244/18 P)

(2018/C 190/21)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Larko Geniki Metalleftiki kai Metallourgiki AE (edustajat: asianajajat I. Dryllerakis, I. Soufleros, E. Triantafyllou, G. Psaroudakis, E. Rantos ja N. Korogiannakis)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Valitus on hyväksyttävä ja

—	asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen käsittelyä varten ja nyt vireillä olevan menettelyn oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa perusteeksi seuraaviin neljään valitusperusteeseen:

1.	Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, koska unionin yleinen tuomioistuin on päätellyt yksityinen sijoittaja -periaatetta virheellisesti soveltamalla, että toimenpiteellä nro 3 annetaan kantajalle etua.

Toinen valitusperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, koska unionin yleinen tuomioistuin on päätellyt, että toimenpiteellä nro 2 ja 4 annetaan valittajalle etua. Toimenpiteen nro 2 (vuoden 2008 vakuus) osalta vaikeuksissa olevan yrityksen käsitteeseen sisältyvien ajallisten kriteerien virheellinen tulkitseminen. Vakuudesta maksettavaa korvausta koskevan kriteerin virheellinen tulkitseminen. Toimenpiteen nro 4 (vuoden 2010 vakuus) osalta a) puutteelliset perustelut siltä osin kuin on kyse vakuuden antamisesta vakiintuneen käytännön mukaan; b) puutteelliset perustelut siltä osin kuin on kyse korvaamattomasta vahingosta, joka valittajalle on väitetysti aiheutunut; c) puutteelliset perustelut ja SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen sekä luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen siltä osin kuin on kyse vakuuden ehdoista ja palkkion määrästä; d) puutteelliset perustelut siltä osin kuin on kyse National Bank of Greece SA (ETE):n erityisasemasta yksityisenä osakkeenomistajana.

Kolmas valitusperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, koska unionin yleinen tuomioistuin on päätellyt, että toimenpide nro 6 oli yhteismarkkinoille soveltumaton. a) Vuoden 2011 tilapäisten puitteiden soveltamisen osalta; b) vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen soveltamisen osalta.

Neljäs valitusperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan 2 kohdan, asetuksen N:o 659/1999 (1) 14 artiklan 1 kohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin on kyse toimenpiteiden 2, 4 ja 6 osalta takaisin perittävien tukien määrän määrittämisestä. Niiden valituksenalaisessa tuomiossa hyväksyttyjen kohtien osalta, jotka koskevat vakuutena myönnettyjen valtiontukien erityisyyttä.

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/16

Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 6.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-506/15, Helleenien tasavalta v. Euroopan komissio, 1.2.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-252/18 P)

(2018/C 190/22)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Valittaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: G. Kanellopoulos, E. Leftheriotou, A. Vasilopoulou ja E. Chroni)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin tutkii sen valituksen, kumoaa 1.2.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion T-506/15 sen valituksessa esitetyllä tavalla, tutkii Helleenien tasavallan 29.8.2015 nostaman kanteen sen valituksessa esitetyllä tavalla, kumoaa 22.6.2015 tehdyn komission päätöksen 2015/1119/EU siltä osin kuin komissio asettaa siinä a) 313 483 531,71 euron suuruiset kertaluonteiset ja kiinteät rahoitusoikaisut hakuvuosille 2009, 2010 ja 2011 pinta-alaperusteisten suorien tukien alalla ja b) 2 prosentin suuruisen kiinteän rahoitusoikaisun täydentävien ehtojen osalta hakuvuodelle 2011 sekä velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi viisi valitusperustetta.

Siltä osin kuin valituksenalaisessa tuomiossa tarkastellaan ensimmäistä ja toista kanneperustetta, jotka koskevat pinta-alaperusteisen tuen 25 prosentin suuruista oikaisua (valituksenalaisen tuomion 48–140 kohta).

Ensimmäinen valitusperuste koskee 21.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista laitumen määritelmän osalta sekä SEUT 296 artiklan virheellistä soveltamista sekä valituksenalaisen tuomion riittämättömiä ja epäasianmukaisia perusteluja.

Toinen valitusperuste koskee suuntaviivojen (asiakirja VI/5530/1997) virheellistä tulkintaa ja soveltamista sen osalta, täyttyvätkö edellytykset 25 prosentin rahoitusoikaisun asettamiselle, SEUT 296 artiklan sekä asetuksen N:o 73/2009 43, 44 ja 137 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista, valituksenalaisen tuomion riittämättömiä ja ristiriitaisia perusteluja, prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatteen loukkaamista ja yhteenvedon muuttamista.

Siltä osin kuin valituksenalaisessa tuomiossa tutkitaan kolmatta kanneperustetta, joka koskee 5 prosentin suuruista rahoitusoikaisua viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän heikkouksien vuoksi (valituksenalaisen tuomion 141–162 kohta)

Kolmas valitusperuste koskee laillisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista, hallintoalamaisen puolustautumisoikeuksien loukkaamista, suhteellisuusperiaatteen loukkaamista, SEUT 296 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista sekä perustelujen riittämättömyyttä.

Siltä osin kuin valituksenalaisessa tuomiossa tutkitaan neljättä kanneperustetta, joka koskee 2 prosentin suuruista rahoitusoikaisua (valituksenalaisen tuomion 163–183 kohta).

Neljäs valitusperuste koskee asetuksen N:o 1122/2009 31 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 796/2004 27 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista, valituksenalaisen tuomion perustelujen riittämättömyyttä sekä kanteen sisällön huomioon ottamista vääristyneellä tavalla.

Siltä osin kuin valituksenalaisessa tuomiossa tutkitaan viidettä kanneperustetta, joka koskee täydentävien ehtojen järjestelmää (valituksenalaisen tuomion 184–268 kohta).

Viides valitusperuste koskee asetuksen N:o 885/2006 11 artiklan ja asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista sekä valituksenalaisen tuomion perustelujen riittämättömyyttä.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.4.2018 – Polski Koncern Naftowy Orlen v. EUIPO (Huoltoaseman muoto)

(Asiat T-339/15–T-343/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus kolmiulotteisten merkkien rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi - Huoltoaseman muoto - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyky - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 72 artiklan 4 kohta) - Toimet, joilla hyväksyttiin täysin kantajan vaatimukset - Valituslautakunnan päätös asian palauttamisesta - Asian palauttamista koskevan päätöksen perustelujen sitova luonne - Tutkittavaksi ottaminen - Perusteluvelvollisuus))

(2018/C 190/40)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Polski Koncern Naftowy Orlen SA (Płock, Puola) (edustajat: asianajajat M. Siciarek, J. Rasiewicz ja M. Kaczmarska)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Folliard-Monguiral ja E. Sliwinska

Oikeudenkäynnin kohde

Viisi kannetta EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 2.4.2015 tekemästä päätöksestä (asiat R 2245/2014-5, R 2247/2014-5, R 2248/2014-5, R 2249/2014-5 ja R 2250/2014-5), joka koskee hakemuksia huoltoaseman muodosta muodostuvien kolmiulotteisten merkkien rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi.

Tuomiolauselma

1)	Asiat T-339/15–T-343/15 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)	Kanteet jätetään tutkimatta niiden tavaroiden ja palvelujen osalta, jotka eivät kuulu huoltoasemien tavanomaiseen valikoimaan (moottoripolttoaine, öljykoksi, ksyleenit ja polttoaineen tukkumyynti).

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston viidennen valituslautakunnan (EUIPO) 2.4.2015 tekemät päätökset (asiat R 2245/2014-5, R 2247/2014-5, R 2248/2014-5, R 2249/2014-5 ja R 2250/2014-5) kumotaan haettujen tavaramerkkien kattamien muiden tavaroiden ja palvelujen kuin niiden tavaroiden ja palvelujen, jotka eivät kuulu huoltoasemien tavanomaiseen valikoimaan (moottoripolttoaine, öljykoksi, ksyleenit ja polttoaineen tukkumyynti), osalta.

4)	EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan neljä viidesosaa Polski Koncern Naftowy Orlen SA:n oikeudenkäyntikuluista, Polski Koncern Naftowy Orlen SA vastaa viidesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 279, 24.8.2015.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.4.2018 – Asia Leader International (Cambodia) v. komissio

(Asia T-462/15) (1)

((Polkumyynti - Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuonti - Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan tätä tuontia - Asetus (EU) 2015/776 - Kiertäminen - Uudelleenlastaus - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 1 ja 2 kohta ja 18 artiklan 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) N:o 2016/1036 13 artiklan 1 ja 2 kohta ja 18 artiklan 3 kohta)))

(2018/C 190/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Asia Leader International (Cambodia) Co. Ltd (Tai Seng SEZ, Kambodža) (edustajat: asianajaja A. Bochon ja solicitor R. MacLean)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland, M. França ja A. Demeneix)

Oikeudenkäynnin kohde

263 artiklaan perustuva kanne, jolla vaaditaan kumoamaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 502/2013 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Kambodža, Pakistan tai Filippiinit, 18.5.2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/776 (EUVL 2015, L 122, s. 4) 1 artiklan 1 ja 3 kohta, siltä osin kuin se koskee kantajaa

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asia Leader International (Cambodia) Co. Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 320, 28.9.2015.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.4.2018 – Shanxi Taigang Stainless Steel v. komissio

(Asia T-675/15) (1)

((Polkumyynti - Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti - Lopullinen polkumyyntitulli - Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429 - Asetuksen (EY) N:o 1225/2008 2 artiklan 7 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2016/1036 2 artiklan 7 kohdan a alakohta) - Normaaliarvo - Soveltuvan kolmannen maan valinta - Oikaisut - Asetuksen N:o 1225/2009 2 artikla 10 kohdan k alakohta (josta on tullut asetuksen 2016/1036 2 artiklan 10 kohdan k alakohta) - Polkumyyntimarginaalin laskeminen - Oikaisut - Asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 2, 6 ja 7 kohta (joista on tullut asetuksen 2016/1036 3 artiklan 2, 6 ja 7 kohta) - Vahinko - Syy-yhteys))

(2018/C 190/42)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Shanxi Taigang Stainless Steel Co. Ltd (Taiyuan, Kiina) (edustajat: asianajaja N. Niejahr ja barrister F. Carlin)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland ja A. Demeneix)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Eurofer, Association Européenne de l’Acier ASBL (Luxemburg, Luxemburg) (edustajat: barrister J. Killick, barrister G. Forwood ja asianajaja C. Van Haute)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus siitä, että kumotaan osittain Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta 26.8.2015 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429 (EUVL 2015, L 224, s. 10).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Shanxi Taigang Stainless Steel Co. Ltd vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja Eurofer, Association Européenne de l’Acier ASBL:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 38, 1.2.2016.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.4.2018 – holyGhost v. EUIPO – CBM (holyGhost)

(Asia T-439/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin holyGhost rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki HOLY - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 190/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: holyGhost GmbH (München, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Wiedemann ja D. Engbrink)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: aluksi A. Schifko, sitten D. Walicka)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: CBM Creative Brands Marken GmbH (Zürich, Sveitsi)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 30.5.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2867/2014-5), joka koskee osapuolten CBM ja holyGhost välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	holyGhost GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 350, 26.9.2016.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.4.2018 – Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret v. EUIPO – Zaharieva (BOBO cornet)

(Asia T-648/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin BOBO cornet rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-kuviomerkki OZMO cornet - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 190/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret AŞ (Şehitkamil Gaziantep, Turkki) (edustaja: asianajaja T. Tsenova)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Elka Zaharieva (Plovdiv, Bulgaria) (edustaja: asianajaja A. Kostov)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 20.7.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 906/2015-4), joka koskee osapuolten Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret ja Elka Zaharieva välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret AŞ velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 402, 31.10.2016.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.4.2018 – Mitrakos v. EUIPO – Belasco Baquedano (YAMAS)

(Asia T-15/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin YAMAS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki LLAMA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 190/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Dimitrios Mitrakos (Palaió Fáliro, Kreikka) (edustaja: asianajaja D. Bakopanou)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Kusturovic ja J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Juan Ignacio Belasco Baquedano (Viana, Espanja) (edustaja: asianajaja P. Merino Baylos)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 11.10.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 532/2016-2), joka koskee osapuolten Juan Ignacio Belasco Baquedano ja Dimitrios Mitrakos välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Dimitrios Mitrakos velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 63, 27.2.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.4.2018 – Rintisch v. EUIPO – Compagnie laitière européenne (PROTICURD)

(Asia T-25/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki PROTICURD - Aiemmat kansalliset sanamerkit PROTI ja PROTIPLUS - Aiempi kansallinen kuviomerkki Proti Power - Suhteellinen hylkäysperuste - Perusteluvelvollisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 94 artikla) - Aiempien tavaramerkkien tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta) - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Tuotteiden samankaltaisuuden puuttuminen - Sekaannusvaaran puuttuminen))

(2018/C 190/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bernhard Rintisch (Bottrop, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Dreyer)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Schifko)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Compagnie laitière européenne SA (Condé-sur-Vire, Ranska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.11.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 247/2016-4), joka koskee osapuolten Bernhard Rintisch ja Compagnie laitière européenne välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Bernhard Rintisch velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 63, 27.2.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.4.2018 – Alba Aguilera v. EUH

(Asia T-119/17) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Väliaikaiset toimihenkilöt - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Palkkaus - Kolmannessa maassa työskentelevät EUH:n työntekijät - Henkilöstösääntöjen liitteessä X oleva 10 artikla - Elinolosuhteista maksettavan korvauksen vuosittainen arviointi - Päätös, jolla elinolosuhteista maksettavaa korvausta Etiopiassa alennetaan 30 prosentista 25 prosenttiin - Henkilöstösääntöjen liitteessä X olevan 10 artiklan yleisiä täytäntöönpanomääräyksiä ei ole annettu - Vastuu - Henkinen kärsimys))

(2018/C 190/47)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Ruben Alba Aguilera (Addis Abeba, (Etiopia) ja 28 muuta Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) virkamiestä ja toimihenkilöä (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) (asiamiehet: S. Marquardt ja R. Spac, avustajinaan asianajajat M. Troncoso Ferrer, F.-M. Hislaire ja S. Moya Izquierdo)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva kanne jossa vaaditaan yhtäältä kumottavaksi EUH:n 19.4.2016 tekemä päätös, jolla alennettiin 1.1.2016 lähtien korvausta elinolosuhteista, jota maksetaan Euroopan unionin Etiopiassa työskentelevälle henkilöstölle, ja toisaalta korvausta kantajille väitetysti aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä

Tuomiolauselma

1)	Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) 19.4.2016 tekemä päätös, jolla alennettiin 1.1.2016 lähtien Euroopan unionin Etiopiassa työskentelevälle henkilöstölle elinolosuhteista maksettavaa korvausta 30 prosentista 25 prosenttiin viitesummasta, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	EUH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 129, 24.4.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.4.2018 – Bielawski v. EUIPO (HOUSE OF CARS)

(Asia T-364/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin HOUSE OF CARS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Luottamuksensuoja - Oikeusvarmuus))

(2018/C 190/48)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Marcin Bielawski (Varsova, Puola) (edustaja: asianajaja M. Kondrat)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 27.3.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2047/2016-5), joka koskee hakemusta sanamerkin HOUSE OF CARS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Marcin Bielawski velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 249, 31.7.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.4.2018 – Make up for ever v. EUIPO – L’Oréal (MAKE UP FOR EVER PROFESSIONAL)

(Asia T-185/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 190/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Make up for ever (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Caron)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Bonne ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: L’Oréal SA (Pariisi) (edustaja: asianajaja S. Micallef)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.2.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 3222/2014-5), joka koskee osapuolten L’Oréal ja Make up for ever välistä mitättömyysmenettelyä.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Make up for ever ja L’Oréal SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne kumpikin velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 243, 4.7.2016.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/28

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.4.2018 – Make up for ever v. EUIPO – L’Oréal (MAKE UP FOR EVER)

(Asia T-320/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 190/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Make up for ever (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Caron)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: S. Bonne ja D. Hanf)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: L’Oréal SA (Pariisi) (edustaja: asianajaja S. Micallef)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 21.3.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 985/2015-5), joka koskee osapuolten L’Oréal ja Make up for ever välistä mitättömyysmenettelyä.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Make up for ever ja L’Oréal SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne kumpikin velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 296, 16.8.2016.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/29

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 11.4.2018 – ABES v. komissio

(Asia T-813/16) (1)

((Kumoamiskanne - Valtiontuet - Portugalin viranomaisten vanhusten sosiaalisia palveluja tarjoavalle yksikölle myöntämät avustukset - Alustava tutkintamenettely - Päätös, jossa todetaan, ettei kyseessä ole valtiontuki - Kanne, jolla riitautetaan riidanalaisen toimen perusteltavuus - Kilpailuasemaan kohdistuvan huomattavan vaikutuksen puuttuminen - Tutkimatta jättäminen))

(2018/C 190/51)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Abes – companhia de assistência, bem-estar e serviços para seniores, Lda (São Pedro de Tomar, Portugali) (edustaja: asianajaja N. Mimoso Ruiz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. França ja K. Herrmann)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo ja M. J. Castanheira Neves)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus siitä, että kumotaan valtiontuesta SA.38920 (2014/NN) 9.8.2016 tehty komission päätös C(2016) 5054 final, jossa todetaan alustavan tutkinnan vaiheen päättyessä, että Santa Casa de Misericórdia de Tomarille myönnetty tuki ei ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

Määräysosa

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Abes – companhia de assistência, bem-estar e serviços para seniores, Lda vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Portugalin tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 30, 30.1.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/30

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.4.2018 – Lackmann Fleisch- und Feinkostfabrik v. EUIPO (Лидер)

(Asia T-386/17) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin Лидер rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton kanne))

(2018/C 190/52)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Lackmann Fleisch- und Feinkostfabrik GmbH (Bühl, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Lingenfelser)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: D. Walicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 28.4.2017 tekemästä päätöksestä (asia R 2066/2016-1), joka koskee hakemusta kuviomerkin Лидер rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Lackmann Fleisch- und Feinkostfabrik GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 256, 7.8.2017.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/30

Kanne 28.2.2018 – De Esteban Alonso v. komissio

(Asia T-138/18)

(2018/C 190/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Fernando De Esteban Alonso (Saint-Martin-de-Seignanx, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Huglo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	velvoittamaan OLAFin esittämään kokonaisuudessaan 19.3.2003 päivätyn, asiassa Franchet ja Byk v. komissio (T-48/05) unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyn kirjeen

—

velvoittamaan Euroopan komission maksamaan 1 102 291,68 euroa korvauksena myöhemmin mahdollisesti täsmennettävistä vahingoista seuraavasti:

—	60 000 euroa henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutunut siitä, että kantajaa ei ole kuultu häneen kohdistuneiden syytösten perusteista

—

vahingoista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että Euroopan komissio on toiminut lainvastaisesti, perusteettomasti ja kohtuuttomasti jatkaessaan menettelyä aiheettomasti ja ilman aineellisia perusteita, seuraavasti:

—	39 293,38 euroa asianajajien palkkioista aiheutuneesta aineellisesta vahingosta

—	872,74 euroa matkakuluista aiheutuneesta aineellisesta vahingosta

—	500 000 euroa kantajan maineen ja kunnian loukkauksesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä

—	500 000 euroa heikentyneestä terveydentilasta aiheutuneesta ruumiillisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä

—	2 125,56 euroa sairauskuluista aiheutuneesta aineellisesta vahingosta

—	velvoittamaan Euroopan komission maksamaan 3 000 euroa kiinteistä kuluista ja korvaamaan kaikki myöhemmin mahdollisesti täsmennettävät oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka koskee Euroopan komission toiminnan lainvastaisuutta sekä vakavia väärinkäytöksiä, joihin Euroopan komissio on syyllistynyt, kun se ei ensinnäkään ole noudattanut hyvän hallinnon periaatetta, toiseksi huolenpitovelvollisuutta ja kolmanneksi puolustautumisoikeuksia ja on näin rikkonut perusoikeuskirjan 41 ja 48 artiklaa.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/31

Kanne 5.3.2018 – Braesch ym. v. komissio

(Asia T-161/18)

(2018/C 190/54)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Anthony Braesch (Luxemburg, Luxemburg), Trinity Investments DAC (Dublin, Irlanti), Bybrook Capital Master Fund LP (Grand Cayman, Caymansaaret), Bybrook Capital Hazelton Master Fund LP (Grand Cayman) ja Bybrook Capital Badminton Fund LP (Grand Cayman) (edustajinaan: asianajajat M. Siragusa, A. Champsaur, G. Faella ja L. Prosperetti)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan asiassa SA.47677 (2017/N) 4.7.2017 annetun komission päätöksen C(2017) 4690 final (1)

—	toissijaisesti kumoamaan mainitun päätöksen siltä osin kuin se koskee FRESH-instrumenttien (2) kohtelua

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ja niiden tähän asiaan liittyvät muut kulut

—

määräämään muista toimenpiteistä, jotka unionin yleinen tuomioistuin katsoo asianmukaisiksi, mukaan lukien unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 89 artiklan 3 kohdan mukaiset prosessinjohtotoimet ja/tai tämän työjärjestyksen 91 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiset asian selvittämistoimet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio hyväksyi lainvastaisesti vastuunjakoa koskevia toimenpiteitä, jotka liittyvät pääomapohjan vahvistamista koskeviin varautumistoimiin, ja rikkoi asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 ja 21 artiklaa (perustelujen puutteellisuus). (3)

Toisen kanneperusteen mukaan komissio vaati lainvastaisesti FRESH-sopimusten peruuttamista (ilmeinen oikeudellinen ja tosiseikkoja koskeva virhe poiketen vuoden 2013 pankkitiedonannosta (4); luottamuksensuojan periaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen; perustelujen puutteellisuus).

Kolmannen kanneperusteen mukaan riidanalaisessa päätöksessä kohdellaan FRESH-velkakirjojen haltijoita syrjivästi (yhdenvertaisen kohtelun, jota suojataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen (jäljempänä ECHR) 14 artiklassa ja 12 pöytäkirjassa, loukkaaminen; ilmeinen arviointivirhe; perustelujen puutteellisuus).

4)	Neljännen kanneperusteen mukaan riidanalaisessa päätöksessä loukataan FRESH-velkakirjojen haltijoiden omistusoikeuksia (perusoikeuskirjan 17 artiklan ja ECHR:n ensimmäisen pöytäkirjan 1 artiklan nojalla suojattujen omistusoikeuksien loukkaaminen; perustelujen puutteellisuus).

Viidennen kanneperusteen mukaan komissio ei aloittanut muodollista tutkintamenettelyä vastoin sitä tosiseikkaa, että toimenpiteiden yhteensoveltuvuutta EU-oikeuden kanssa epäiltiin vakavasti (SEUT 108 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen; neuvoston asetuksen 2015/1589 (5) 4 artiklan 3 ja 4 kohdan rikkominen; ilmeinen arviointivirhe; perustelujen puutteellisuus).

(1) EUVL 2018 C 40, s. 7.

(2) Floating Rate Equity-linked Subordinated Hybrid (velkakirjatyyppi).

(3) Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014 L 225, s 1).

(4) Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (Pankkitiedonanto) (EUVL 2013 C 216, s. 1).

(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015 L 248, s. 9).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/32

Kanne 8.3.2018 – Région de Bruxelles-Capitale v. komissio

(Asia T-178/18)

(2018/C 190/55)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Région de Bruxelles-Capitale (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat A. Bailleux ja B. Magarinos Rey)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan tämän kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi;

—

kumoamaan [tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12.12.2017 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2324], mutta pysyttämällä sen vaikutukset voimassa sen kohtuullisen ajan kuluessa tapahtuvaan korvaamiseen asti, minkä on tapahduttava viimeistään 16.12.2021;

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkeatasoisuuden periaatteita on loukattu. Tämä peruste jakautuu kahteen osaan.

—

Ensimmäisen osan mukaan velvollisuutta varmistaa terveyden ja ympäristön suojelu riskin tieteellisessä arviointivaiheessa ei ole noudatettu, koska riidanalainen asetus perustuu terveyden ja ympäristön suojelulle aiheutuvan riskin tieteelliseen arviointiin, joka ei vastaa ennalta varautumisen periaatteen asettamia vaatimuksia. Kantajan mukaan tietojen ja saatavilla olevien tieteellisten tutkimusten yksilöinti, valinta ja painotukset sekä käsittelymetodi ja tulkinta ovat vaillinaisia.

—

Toisen osan mukaan velvollisuutta, jonka mukaan korkeatasoinen terveyden ja ympäristön suojelu on varmistettava poliittista arviointiin ja riskinhallintaan liittyvässä vaiheessa, ei ole noudatettu, koska riidanalaisessa asetuksessa ei esitetä ennalta varautumisen periaatteen mukaista poliittista arviointiin ja riskinhallintaan liittyvässä vaiheessa. Kantaja katsoo yhtäältä, että hyväksyntä on uudistettu sellaisessa yhteydessä, joka jättää huomattavia aukkoja ja epävarmuutta riskin arvioinnin suhteen, ja toisaalta, ettei tähän uudistamiseen ole liitetty riskien, laajasti ymmärrettynä, asianmukaista lieventämistä tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Toinen kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, koska riidanalainen asetus on sisäisesti ristiriitainen. Kantaja katsoo, että kyseisen asetuksen johdanto-osa ja säännökset antavat ymmärtää, että glyfosaatti ei vaikuta haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen eikä sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön, vaikka sen liitteessä I olevien eritysten säännösten taustalla on oletus, että tällaisia vaikutuksia on olemassa. Tällainen sisäinen ristiriitaisuus aiheuttaa näin sen, että yleisö ei enää tiedä, aiheutuuko glyfosaatista riski terveydelle tai ympäristölle.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/33

Kanne 15.3.2018 – Solwindet las Lomas v. komissio

(Asia T-190/18)

(2018/C 190/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Solwindet las Lomas (Girona, Espanja) (edustaja: asianajaja L. Sandberg-Mørch)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan valtiontukea SA.40348 (2015/NN) (Espanja – Tuki sähköntuotannolle uudistuvista energialähteistä, yhteistuotannosta ja jätteistä) koskevan 10.11.2017 annetun Euroopan komission päätöksen (1)

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio jätti noudattamatta velvollisuuttaan aloittaa muodollinen tutkintamenettely. Kantaja väittää, että on olemassa näyttöä vakavista vaikeuksista, jotka liittyvät alustavan tutkintamenettelyn kestoon ja olosuhteisiin.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen siltä osin kuin on kyse sellaisten maksujen arvioinnista, joita olemassa olevat laitokset vastaanottivat aiemmin sovelletussa järjestelmässä.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio laiminlöi perusteluvelvollisuutensa siltä osin kuin on kyse sellaisen väitetyn tuen olemassaolosta, joka liittyi maksuihin, joita olemassa olevat laitokset vastaanottivat aiemmin sovelletussa järjestelmässä.

(1) EUVL 2017, C 442, s. 1.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/34

Kanne 16.3.2018 – JV Voscf ym. v. neuvosto ym.

(Asia T-197/18)

(2018/C 190/57)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: JV Voscf LTD (Limassol, Kypros) ja 9 muuta kantajaa (edustajat: P. Tridimas, barrister, ja asianajajat K. Kakoulli, P. Panayides ja C. Pericleous)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki, Eurogroup ja Euroopan unioni

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	velvoittaa vastaajat maksamaan kantajille tämän kanteen liitteessä mainitut summat korkoineen, jotka lasketaan 26.3.2013 lukien unionin yleisen tuomioistuimen tuomion julistamiseen saakka

—	velvoittaa vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Vaihtoisesti ja toissijaisesti kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

—	toteaa, että Euroopan unionille ja/tai vastaajana oleville toimielimille on syntynyt sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu

—	määrittää, mitä menettelyä noudatetaan kantajien kärsimän tosiasiallisen korvattavissa olevan vahingon selvittämiseksi

—	velvoittaa vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat katsovat, että Kyproksen tasavallan toteuttamat velkakirjojen arvon alaskirjaamista koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön pelkästään vastaajina olevien toimielinten toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja vastaajina olevat toimielimet myös hyväksyivät ne. Kantajien mukaan velkakirjojen arvon alaskirjausohjelma merkitsee vakavaa rikkomista, ja ne vetoavat kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ensimmäisen pöytäkirjan 1 artiklassa suojattua omaisuudensuojaa on loukattu.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan luottamuksensuojan periaatetta on loukattu.

4)	Neljännen kanneperusteen mukaan syrjimättömyyskiellon periaatetta on loukattu.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/35

Kanne 23.3.2018 – PlasticsEurope v. ECHA

(Asia T-207/18)

(2018/C 190/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: PlasticsEurope (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat R. Cana, E. Mullier ja F. Mattioli)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen

—	velvoittamaan ECHAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—	toteuttamaan kaikki muut tai täydentävät lainkäytön mahdollisesti edellyttämät toimenpiteet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja teki ilmeisen virheen arvioidessaan tietoja, jotka asianmukaisesti arvioituina eivät voineet tukea vastaajan päätelmää, ja jättäessään ottamatta huomioon kaikkia asian kannalta merkityksellisiä tietoja vireillä olevista tutkimuksista. Vastaaja teki ilmeisen arviointivirheen myös siksi, että se jätti osoittamatta, että (a) kyseessä olevan aineen osalta olisi tieteellisiä todisteita todennäköisistä vakavista vaikutuksista ympäristöön aineella olevien hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien takia ja että (b) tällaiset todisteet antaisivat aihetta samantasoiseen huoleen kuin aineet, jotka luetellaan REACH-asetuksen 57 artiklan a–e alakohdassa.

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että kun riidanalaisessa päätöksessä aine BPA tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen kriteerien perusteella, sillä rikotaan asetuksen 59 artiklaa ja 57 artiklan f alakohtaa, koska 57 artiklan f alakohta kattaa vain aineet, joita ei vielä ole tunnistettu 57 artiklan a–e alakohdan nojalla.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan REACH-asetuksen 2 artiklan 8 kohdan b alakohtaa, koska välituotteita koskee vapautus koko VII osaston soveltamisesta, joten ne ovat 57 ja 59 artiklan soveltamisalan ulkopuolella ja lupamenettelyn soveltamisalan ulkopuolella.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta, koska BPA:n sisällyttäminen mahdollisesti lupamenettelyn piiriin sisällytettävien aineiden luetteloon silloin, kun sitä käytetään muuna kuin välituotteena, ylittää sen, mikä on aiheellista ja tarpeen tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi, eikä se ole vähiten rajoittava toimenpide, johon Euroopan kemikaalivirasto olisi voinut ryhtyä.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/35

Kanne 26.3.2018 – Vanda Pharmaceuticals v. komissio

(Asia T-211/18)

(2018/C 190/59)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Vanda Pharmaceuticals Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kunningaskunta) (edustajat: asianajajat M. Meulenbelt, B. Natens, A.-S. Melin ja C. Muttin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan ihmisille tarkoitetun lääkkeen ”Fanaptum – iloperidoni” myyntiluvan epäämisestä 15.1.2018 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2018) 252 final sekä 9.11.2017 esitetyt tieteelliset päätelmät ja epäämisperusteet ja 9.11.2017 päivätyn ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean arviointikertomuksen

—	toissijaisesti kumoamaan ainoastaan edellä mainitun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2018) 252 final

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäisen kanneperusteen mukaan iloperidonin arytmogeenisestä potentiaalista tehdyssä riskinarvioinnissa ei esitetä perusteita (ja se on joka tapauksessa ilmaisen virheellinen), ja se on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen.

2)	Toisen kanneperusteen mukaan iloperidonille esitetyistä riskin minimointitoimenpiteistä tehdyssä arvioinnissa ei esitetä perusteita (ja se on joka tapauksessa ilmeisen virheellinen), ja se on SEU 5 artiklan 1 ja 4 kohdan ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen.

3)	Kolmannen kanneperusteen mukaan arvioinnissa iloperidonin viivästyneistä vaikutuksista ei esitetä perusteita, ja se on SEU 5 artiklan 1 ja 4 kohdan vastainen.

4)	Neljännen kanneperusteen mukaan vaatimuksella yksilöidä ihmisryhmä, jonka osalta iloperidoni toimisi muita tuotteita paremmin, rikotaan SEU 5 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sekä asetuksen N:o 726/2004 (1) 12 artiklaa ja 81 artiklan 2 kohtaa sekä loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

5)	Viidennen kanneperusteen mukaan iloperidonin yleisestä hyöty-riskisuhteesta tehdyssä arvioinnissa ei esitetä perusteita (ja se on joka tapauksessa ilmeisen virheellinen).

(1) Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/36

Kanne 29.3.2018–Deutsche Lufthansa v. komissio

(Asia T-218/18)

(2018/C 190/60)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Lufthansa AG (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Martin-Ehlers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan asiassa SA.47969, C(2017)5289 – Hahnin lentokenttä – 31.7.2017 tehdyn Euroopan komission päätöksen

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi pääasiallisesti seuraaviin perusteisiin.

—	menettelyvirheet, koska vastaaja teki Saksan liittotasavallan kanssa ”dealin” Flughafen Frankfurt-Hahn GmbH:lle (jäljempänä FFHG) ja Ryanairille myönnettyjen tukien arvioimisesta

—	tosiseikaston olennaisten osien huomioon ottamatta jättäminen, vaikka vastaaja oli niistä täysin tietoinen riidanalaisen päätöksen tekemisen aikaan

—	asian tosiseikaston esittäminen osittain virheellisesti

—	FFHG:n hyväksi tulevien muiden tukien, jotka lopulta siirtyvät Ryanairille lentokentän tärkeimpänä käyttäjänä, huomioon ottamatta jättäminen

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/37

Kanne 28.3.2018 – Torrefazione Caffè Michele Battista v. EUIPO – Battista Nino Caffè (Battistino)

(Asia T-220/18)

(2018/C 190/61)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Torrefazione Caffè Michele Battista Srl (Triggiano, Italia) (edustajat: asianajajat V. Franchini, F. Paesan ja R. Bia)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Battista Nino Caffè Srl (Triggiano, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Sanaosan Battistino sisältävän kuviomerkin Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 071 387

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 22.1.2018 tekemä päätös asiassa R 400/2017-5

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja näin ollen hylkää hakemuksen riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi julistamisesta ja

—	velvoittaa EUIPO:n ja Battista Nino Caffè Srl:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä ja kahdessa edeltävässä menettelyssä EUIPO:n mitättömyysosastossa ja viidennessä valituslautakunnassa.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 2017/1001 64 artiklan 2 kohdan, 60 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/38

Kanne 28.3.2018 – Torrefazione Caffè Michele Battista v. EUIPO – Battista Nino Caffè (BATTISTINO)

(Asia T-221/18)

(2018/C 190/62)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Torrefazione Caffè Michele Battista Srl (Triggiano, Italia) (edustajat: asianajajat V. Franchini, F. Paesan ja R. Bia)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Battista Nino Caffè Srl (Triggiano, Italia)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Tavaramerkin BATTISTINO Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 070 313

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 22.1.2018 asiassa R 402/2017-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen ja näin ollen hylkää hakemuksen riidanalaisen tavaramerkin mitättömäksi julistamisesta ja

—	velvoittaa EUIPO:n ja Battista Nino Caffèn korvaamaan oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä ja kahdessa edeltävässä menettelyssä EUIPO:n mitättömyysosastossa ja viidennessä valituslautakunnassa.

Kanneperusteet

—	Asetuksen 2017/2001 64 artiklan 2 kohdan, 60 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/38

Kanne 26.3.2018 – Casa Regina Apostolorum della Pia Società delle Figlie di San Paolo v. komissio

(Asia T-223/18)

(2018/C 190/63)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Casa Regina Apostolorum della Pia Società delle Figlie di San Paolo (Albano Laziale, Italia) (edustaja: asianajaja F. Rosi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii

—	ensisijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin toteaa kanteen kohteena olevan päätöksen lainvastaiseksi, koska se on laadittu englanniksi eikä italiaksi

—	että se hyväksyy kanteen ja kumoaa komission päätöksen, koska se ei ole perusteltu ja joka tapauksessa, koska se ei perustu asianmukaiseen selvitykseen

—

että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevia sääntöjä ja näin unionin tuomioistuimen vuonna 2003 antamassa tuomiossa Altmark vahvistettuja periaatteita sovelletaan Italian terveydenhuoltojärjestelmään SEUT 106 ja SEUT 107 artiklan valtiontukisääntöjen osalta. Tämän johdosta Regione Lazion toteuttamat julkisten yksikköjen rahoittamista koskevat toimet olisi pitänyt toteuttaa mainittuja sääntöjä noudattaen ja näin rajoittaa julkisten terveydenhuollon yksikköjen rahoittaminen Altamark tuomiossa keskivertoyrityksen käsitteen avulla vahvistettujen kriteerien mukaisesti kulukorvauksiin ja todeta muu rahoitus liialliseksi

—

että unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että Regione Lazion on rahoitettava kantajan toimintaa keskivertoyrityksen periaatteen mukaisesti eli että huomioon otetaan työn hinnan nousu kaikkien sen palveluksessa vuosina 2005 – 2006 olleiden työntekijöiden osalta, ja vahvistaa tämän tulevina vuosina sovellettavaksi periaatteeksi

—	että unionin yleinen tuomioistuin velvoittaa sovellettavien sääntöjen mukaisesti komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteella on riitautettu 4.12.2017 tehty komission päätös C (2017) 7973 final, jolla hylättiin Italiassa toimivan kirkollisen sairaalan kantelu, joka koski Lazion julkisten sairaaloiden väitettyä rahoitusta. Riitautetussa päätöksessä katsottiin, ettei rahoitusta ole pidettävä valtiontukena.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen:

1)	Ensimmäisessä kanneperusteessa riitautetaan englanninkielen käyttäminen lopullisessa todistusvoimaisessa päätöksessä.

Toinen kanneperuste koskee perustelujen puutteellisuutta. Kantajan mukaan komissio on kokonaan sivuuttanut tietyt asiaa koskevat aineelliset seikat ja jättänyt huomiotta tietyt väitteet, joiden tueksi kantaja oli esittänyt asiakirjanäytön. Komissiolla on velvollisuus vastata kaikkiin asian vireille panneen kysymysiin avoimuusperiaatteen ja vilpittömän mielen periaatteen vuoksi.

Kolmannessa kanneperusteessaan kantaja kiistää sen, että Italian terveydenhuolto perustuu universaalin hoidon periaatteeseen tai että 100 prosenttia terveyspalveluista saadaan kansallisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Kantaja esittää, ettei näyttöä ollut komission näkemykselle siitä, että Italian valtio rahoittaa kaikki kansalaistensa hoitopalvelut eli vastaa niistä 100 prosenttisesti, sillä tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Kantaja on esittänyt, ettei universaalisuutta pidä ymmärtää abstraktina käsitteenä vaan se on ymmärrettävä konkreettisesti, sen toteutuminen on oltava selvitettävissä, näkyvää, eikä sen voida todeta olevan periaatteena voimassa vain siksi, että Italian hallitus on näin väittänyt.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/39

Kanne 3.4.2018 – Microsemi Europe ja Microsemi v. komissio

(Asia T-227/18)

(2018/C 190/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Microsemi Europe LtD (Reading, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Microsemi Corp. (Aliso Viejo, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat D. Aulfes ja J. Lenz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 23.1.2018 tehdyn komission päätöksen (jonka kohteena on Case AT.40529 – TSMC), joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohtaan

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi 12 kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: Olennaisten menettelymääräysten rikkominen, koska päätöksen adressaattia ei ole ilmoitettu riittävän selvästi

Toinen kanneperuste: Puuttuva toimivalta siltä osin kuin toista kantajaa on pidettävä riidanalaisen päätöksen adressaattina

Kantajat väittävät, että komissiolla ei ole toimivaltaa toteuttaa oikeudellisia toimia, joilla on Euroopan unionin alueen yli ulottuvia oikeusvaikutuksia eikä se voi velvoittaa yritystä, jonka kotipaikka on Amerikan yhdysvalloissa, antamaan tietoja.

Kolmas kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen siltä osin kuin toista kantajaa on pidettävä riidanalaisen päätöksen adressaattina

Tältä osin kantajat väittävät, ettei komissio voi velvoittaa yritystä, jonka kotipaikka on Amerikan yhdysvallat, antamaan tietoja eikä se voi antaa virheellisiä tietoja tälle yritykselle sakkojen määräämisen mahdollisuudesta.

Neljäs kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen

Kantajat väittävät lisäksi, ettei komissio saa asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 perustelukappaleen perusteella vaatia tietoja kaikilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä maailmanlaajuisesti, vaan se saa vaatia ainoastaan tietoja, jotka koskevat eurooppalaisia markkinoita.

5)	Viides kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen Kantajat väittävät myös, että komissio loukkaa myös suhteellisuusperiaatetta, kun se vaatii Euroopan unionin ulkopuolisia markkinoita koskevia tietoja.

Kuudes kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen siltä osin kuin ensimmäistä kantajaa on pidettävä riidanalaisen päätöksen adressaattina

Tältä osin kantajat toteavat, että on suhteellisuusperiaatteen vastaista vaatia Euroopan unionissa sijaitsevilta tytäryhtiöiltä tietoja Amerikan yhdysvalloissa sijaitsevasta emoyhtiöstä ja muista eurooppalaisista etuyhteydessä olevista yrityksistä.

7)	Seitsemäs kanneperuste: Harkintavallan väärinkäyttö Kantajat väittävät, että Euroopan unionissa sijaitsevia etuyhteydessä olevia yrityksiä koskevien tietojen vaatiminen merkitsee harkintavallan väärinkäyttöä, koska nämä yritykset voidaan suoraan velvoittaa tietojen antamiseen.

8)	Kahdeksas kanneperuste: Olennaisten menettelymääräysten rikkominen riidanalaisen päätöksen riittämättömien perustelujen vuoksi

9)	Yhdeksäs kanneperuste: Olennaisten menettelymääräysten rikkominen, koska tiedonsaantipyyntöjen tarkoituksesta ei ole annettu riittävää tietoa

10)	Kymmenes kanneperuste: Olennaisten menettelymääräysten rikkominen, koska kysymykset, jotka riidanalaisessa päätöksessä esitetään, eivät ole sallittuja

11)	Yhdestoista kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen, koska kysymykset, jotka riidanalaisessa päätöksessä esitetään, ovat epätäsmällisiä

12)	Kahdestoista kanneperuste: Sopimusten ja sopimusten täytäntöönpanossa sovellettavien oikeusnormien rikkominen

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/41

Kanne 4.4.2018 – Biolatte v. EUIPO (Biolatte)

(Asia T-229/18)

(2018/C 190/65)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Biolatte Oy (Turku, Suomi) (edustaja: asianajaja J. Ikonen)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”Biolatte” – Rekisteröintihakemus nro 15 759 319

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 6.2.2018 asiassa R 351/2017-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan

—	määrää, että sanamerkki on rekisteröitävä Biolatte Oy:n 17.8.2016 esittämän hakemuksen (sellaisena kuin se on muutettuna 28.10.2016) mukaisesti.

Kanneperusteet

—	Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

4.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 190/41

Kanne 6.4.2018 – Qualcomm v. komissio

(Asia T-235/18)

(2018/C 190/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Qualcomm, Inc. (San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Pinto de Lemos Fermiano Rato, M. Davilla ja M. English)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan riidanalaisen päätöksen

—	kumoamaan sakon tai vaihtoehtoisesti alentamaan tuntuvasti sen määrää

—	päättämään kannekirjelmässä mainituista prosessinjohtotoimista tai asian selvittämistoimista

—	velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste perustuu väitteeseen riidanalaista päätöstä rasittavista ilmeisistä menettelyvirheistä.

2)	Toinen kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä arviointivirheitä, jätetty esittämättä perustelut ja vääristetty selvitysaineistoa loukkaamalla Qualcommin oikeutta tehokkaaseen puolustautumiseen.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä, kun siinä on katsottu, että riidanalaisilla sopimuksilla on voinut olla mahdollisia kilpailunvastaisia vaikutuksia.

4)	Neljäs kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä arviointivirheitä asianomaisen tuotteen markkinoiden määrittelyssä ja hallitsevan aseman arvioinnissa.

5)	Viides kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä sekä jätetty esittämättä väitetyn rikkomisen kestoaikaa koskevat perustelut.

6)	Kuudes kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä arviointivirheitä sakon määrän vahvistamista koskevien suuntaviivojen soveltamisessa sekä loukattu suhteellisuusperiaatetta.

7)	Seitsemäs kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä on tehty ilmeisiä arviointivirheitä komission toimivaltaa ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskevissa toteamuksissa.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 190

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	61. vuosikerta 4. kesäkuu 2018

Sisältö		Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2018/C 190/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin Tuomioistuin
2018/C 190/02	Asia C-252/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 21.3.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado de lo Social no 2 de Cádiz – Espanja) – Moisés Vadillo González v. Alestis Aerospace SL (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artikla 2 kohta ja 94 artikla — Pääasian oikeusriitaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja ja syitä, joiden vuoksi vastaus ennakkoratkaisukysymykseen on tarpeen, koskevien riittävien täsmennysten puuttuminen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)	2
2018/C 190/03	Asia C-315/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 22.3.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Juzgado Contencioso-Administrativo no 2 de Zaragoza – Espanja) – Pilar Centeno Meléndez v. Universidad de Zaragoza (Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 1999/70/EY — Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus — Syrjintäkiellon periaate — Horisontaalista ammatillista uraa koskeva järjestelmä — Palkanlisän myöntäminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa suljetaan pois väliaikaiset toimihenkilöt — Työehtojen ja objektiivisten syiden käsitteet)	3
2018/C 190/04	Asia C-604/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 16.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven kasatsionen sad – Bulgaria) – PM v. AH (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Oikeudellinen yhteistyö siviilioikeudellisissa asioissa — Toimivalta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa — Asetus (EY) N:o 2201/2003 — Jäsenvaltion tuomioistuimen toimivalta käsitellä vanhempainvastuuta koskeva asia tapauksessa, jossa lapsi ei asu kyseisen valtion alueella — Toimivalta elatusvelvoitteita koskevissa asioissa — Asetus (EY) N:o 4/2009)	3
2018/C 190/05	Asia C-651/17 P: Valitus, jonka Grupo Osborne S.A. on tehnyt 21.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-350/13, Jordi Nogués v. EUIPO – Grupo Osborne (BADTORO), 20.9.2017 antamasta tuomiosta	4
2018/C 190/06	Asia C-652/17 P: Valitus, jonka Grupo Osborne S.A. on tehnyt 21.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-386/15, Jordi Nogués v. EUIPO – Grupo Osborne (BADTORO), 20.9.2017 antamasta tuomiosta	4
2018/C 190/07	Asia C-660/17 P: Valitus, jonka RF on tehnyt 24.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-880/16, RF v. komissio, 13.9.2017 antamasta määräyksestä	5
2018/C 190/08	Asia C-135/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 20.2.2018 – Logistik XXL GmbH v. CMR Transport & Logistik	6
2018/C 190/09	Asia C-161/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Castilla y León (Espanja) on esittänyt 27.2.2018 – Violeta Villar Láiz v. Instituto Nacional de la Seguridad Social (INSS) ja Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)	7
2018/C 190/10	Asia C-171/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (Yhdistynyt kuningaskunta)on esittänyt 5.3.2018 – Safeway Ltd v. Andrew Richard Newton ja Safeway Pension Trustees Ltd	8
2018/C 190/11	Asia C-172/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 5.3.2018 – AMS Neve Ltd, Barnett Waddingham Trustees ja Mark Crabtree v. Heritage Audio SL ja Pedro Rodríguez Arribas	8
2018/C 190/12	Asia C-191/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 16.3.2018 – KN v. Minister for Justice and Equality	9
2018/C 190/13	Asia C-194/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 19.3.2018 – Jadran Dodič v. BANKA KOPER ja ALTA INVEST	10
2018/C 190/14	Asia C-196/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Arbitral Tributário (Centro de Arbitragem Administrativa – CAAD) (Portugali) on esittänyt 19.3.2018 – Raúl Vítor Soares de Sousa v. Autoridade Tributária e Aduaneira	11
2018/C 190/15	Asia C-198/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Högsta domstolen (Ruotsi) on esittänyt 20.3.2018 – CeDe Group AB v. KAN Sp. z o.o., asetettu konkurssiin	11
2018/C 190/16	Asia C-209/18: Kanne 23.3.2018 – Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta	12
2018/C 190/17	Asia C-215/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Obvodní soud pro Prahu 8 (Tšekki) on esittänyt 26.3.2018 – Libuše Králová v. Primera Air Scandinavia	13
2018/C 190/18	Asia C-216/18 PPU: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 27.3.2018 – Minister for Justice and Equality v. LM	13
2018/C 190/19	Asia C-236/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Ranska) on esittänyt 29.3.2018 – GRDF SA v. Eni Gas & Power France SA, Direct énergie, Commission de régulation de l’énergie ja Procureur général près la Cour d’appel de Paris	14
2018/C 190/20	Asia C-237/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 3.4.2018 – Pauline Stiernon, Marion Goraguer, Muriel Buccarello, Clémentine Vasseur, Manon Pirotton ja Anissa Quotb v. Belgian valtio – SPF Santé publique ja Communauté française de Belgique	15
2018/C 190/21	Asia C-244/18 P: Valitus, jonka Larko Geniki Metalleftiki kai Metallourgiki AE on tehnyt 4.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-423/14, Larko v. komissio, 1.2.2018 antamasta tuomiosta	15
2018/C 190/22	Asia C-252/18 P: Valitus, jonka Helleenien tasavalta on tehnyt 6.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-506/15, Helleenien tasavalta v. Euroopan komissio, 1.2.2018 antamasta tuomiosta	16
2018/C 190/23	Asia C-344/16: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 23.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesgerichtshof – Saksa) – Die Länderbahn GmbH DLB v. DB Station & Service AG	17
2018/C 190/24	Asia C-603/16 P: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2018 – Euroopan unionin neuvosto v. PT Wilmar Bioenergi Indonesia, PT Wilmar Nabati Indonesia, Euroopan komissio ja European Biodiesel Board (EBB)	17
2018/C 190/25	Asia C-604/16 P: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2018 – Euroopan unionin neuvosto v. PT Pelita Agung Agrindustri, Euroopan komissio ja European Biodiesel Board (EBB)	18
2018/C 190/26	Asia C-605/16 P: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2018 – Euroopan unionin neuvosto v. PT Ciliandra Perkasa, Euroopan komissio ja European Biodiesel Board (EBB)	18
2018/C 190/27	Asia C-606/16 P: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 16.2.2018 – Euroopan unionin neuvosto v. PT Perindustrian dan Perdagangan Musim Semi Mas (PT Musim Mas), Euroopan komissio ja European Biodiesel Board (EBB)	18
2018/C 190/28	Asia C-644/16: Unionin tuomioistuimen neljännen jaoston puheenjohtajan määräys 23.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – Synthon BV v. Astellas Pharma Inc.	18
2018/C 190/29	Asia C-170/17: Unionin tuomioistuimen yhdeksännen jaoston puheenjohtajan määräys 2.2.2018 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta	19
2018/C 190/30	Asia C-206/17: Unionin tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräys 7.2.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesverwaltungsgericht – Saksa) – Heinrich Denker v. Gemeinde Thedinghausen, sekä muuna osapuolena Vertreter des Bundesinteresses beim Bundesverwaltungsgericht	19
2018/C 190/31	Asia C-309/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 26.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen – Saksa) – Stadtwerke Delmenhorst GmbH v. Manfred Bleckwehl	19
2018/C 190/32	Asia C-376/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 23.2.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court – Irlanti) – Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano, jonka kohteena on Arkadiusz Piotr Lipinski	19
2018/C 190/33	Asia C-383/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.2.2018 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta	20
2018/C 190/34	Asia C-439/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 7.2.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Hamburg – Saksa) – British American Tobacco (Germany) GmbH v. Freie und Hansestadt Hamburg	20
2018/C 190/35	Asia C-490/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 26.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Sąd Okręgowy w Warszawie – Puola) – Passenger Rights sp. z o.o. v. Deutsche Lufthansa AG	20
2018/C 190/36	Asia C-533/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 15.1.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Amtsgericht Hannover – Saksa) – Anja Oehlke ja Wolfgang Oehlke v. TUIfly GmbH	20
2018/C 190/37	Asia C-605/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 28.2.2018 – Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta	21
2018/C 190/38	Asia C-636/17: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 28.2.2018 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landesgericht Korneuburg – Itävalta) – Germanwings GmbH v. Emina Pedić	21
2018/C 190/39	Asia C-3/18 P: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 1.3.2018 – Confédération européenne des associations d'horlogers-réparateurs (CEAHR) v. Euroopan komissio, LVMH Moët Hennessy-Louis Vuitton SA, Rolex, SA ja The Swatch Group SA	21
	Unionin yleinen tuomioistuin
2018/C 190/40	Asiat T-339/15–T-343/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 16.4.2018 – Polski Koncern Naftowy Orlen v. EUIPO (Huoltoaseman muoto) (EU-tavaramerkki — Hakemus kolmiulotteisten merkkien rekisteröimiseksi EU-tavaramerkeiksi — Huoltoaseman muoto — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyky — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 72 artiklan 4 kohta) — Toimet, joilla hyväksyttiin täysin kantajan vaatimukset — Valituslautakunnan päätös asian palauttamisesta — Asian palauttamista koskevan päätöksen perustelujen sitova luonne — Tutkittavaksi ottaminen — Perusteluvelvollisuus)	22
2018/C 190/41	Asia T-462/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.4.2018 – Asia Leader International (Cambodia) v. komissio (Polkumyynti — Kambodžasta, Pakistanista ja Filippiineiltä lähetettyjen polkupyörien tuonti — Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan tätä tuontia — Asetus (EU) 2015/776 — Kiertäminen — Uudelleenlastaus — Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 13 artiklan 1 ja 2 kohta ja 18 artiklan 3 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) N:o 2016/1036 13 artiklan 1 ja 2 kohta ja 18 artiklan 3 kohta))	23
2018/C 190/42	Asia T-675/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.4.2018 – Shanxi Taigang Stainless Steel v. komissio (Polkumyynti — Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonti — Lopullinen polkumyyntitulli — Täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429 — Asetuksen (EY) N:o 1225/2008 2 artiklan 7 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2016/1036 2 artiklan 7 kohdan a alakohta) — Normaaliarvo — Soveltuvan kolmannen maan valinta — Oikaisut — Asetuksen N:o 1225/2009 2 artikla 10 kohdan k alakohta (josta on tullut asetuksen 2016/1036 2 artiklan 10 kohdan k alakohta) — Polkumyyntimarginaalin laskeminen — Oikaisut — Asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 2, 6 ja 7 kohta (joista on tullut asetuksen 2016/1036 3 artiklan 2, 6 ja 7 kohta) — Vahinko — Syy-yhteys)	23
2018/C 190/43	Asia T-439/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.4.2018 – holyGhost v. EUIPO – CBM (holyGhost) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin holyGhost rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki HOLY — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	24
2018/C 190/44	Asia T-648/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.4.2018 – Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret v. EUIPO – Zaharieva (BOBO cornet) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin BOBO cornet rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-kuviomerkki OZMO cornet — Sekaannusvaaran puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	25
2018/C 190/45	Asia T-15/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.4.2018 – Mitrakos v. EUIPO – Belasco Baquedano (YAMAS) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin YAMAS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki LLAMA — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))	25
2018/C 190/46	Asia T-25/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.4.2018 – Rintisch v. EUIPO – Compagnie laitière européenne (PROTICURD) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Sanamerkki PROTICURD — Aiemmat kansalliset sanamerkit PROTI ja PROTIPLUS — Aiempi kansallinen kuviomerkki Proti Power — Suhteellinen hylkäysperuste — Perusteluvelvollisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 94 artikla) — Aiempien tavaramerkkien tosiasiallinen käyttö — Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta (joista on tullut asetuksen 2017/1001 47 artiklan 2 ja 3 kohta) — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Tuotteiden samankaltaisuuden puuttuminen — Sekaannusvaaran puuttuminen)	26
2018/C 190/47	Asia T-119/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.4.2018 – Alba Aguilera v. EUH (Henkilöstö — Virkamiehet — Väliaikaiset toimihenkilöt — Sopimussuhteiset toimihenkilöt — Palkkaus — Kolmannessa maassa työskentelevät EUH:n työntekijät — Henkilöstösääntöjen liitteessä X oleva 10 artikla — Elinolosuhteista maksettavan korvauksen vuosittainen arviointi — Päätös, jolla elinolosuhteista maksettavaa korvausta Etiopiassa alennetaan 30 prosentista 25 prosenttiin — Henkilöstösääntöjen liitteessä X olevan 10 artiklan yleisiä täytäntöönpanomääräyksiä ei ole annettu — Vastuu — Henkinen kärsimys)	27
2018/C 190/48	Asia T-364/17: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.4.2018 – Bielawski v. EUIPO (HOUSE OF CARS) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin HOUSE OF CARS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Luottamuksensuoja — Oikeusvarmuus)	27
2018/C 190/49	Asia T-185/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.4.2018 – Make up for ever v. EUIPO – L’Oréal (MAKE UP FOR EVER PROFESSIONAL) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	28
2018/C 190/50	Asia T-320/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.4.2018 – Make up for ever v. EUIPO – L’Oréal (MAKE UP FOR EVER) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Mitättömyysvaatimuksen peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	28
2018/C 190/51	Asia T-813/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 11.4.2018 – ABES v. komissio (Kumoamiskanne — Valtiontuet — Portugalin viranomaisten vanhusten sosiaalisia palveluja tarjoavalle yksikölle myöntämät avustukset — Alustava tutkintamenettely — Päätös, jossa todetaan, ettei kyseessä ole valtiontuki — Kanne, jolla riitautetaan riidanalaisen toimen perusteltavuus — Kilpailuasemaan kohdistuvan huomattavan vaikutuksen puuttuminen — Tutkimatta jättäminen)	29
2018/C 190/52	Asia T-386/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.4.2018 – Lackmann Fleisch- und Feinkostfabrik v. EUIPO (Лидер) (EU-tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin Лидер rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton kanne)	30
2018/C 190/53	Asia T-138/18: Kanne 28.2.2018 – De Esteban Alonso v. komissio	30
2018/C 190/54	Asia T-161/18: Kanne 5.3.2018 – Braesch ym. v. komissio	31
2018/C 190/55	Asia T-178/18: Kanne 8.3.2018 – Région de Bruxelles-Capitale v. komissio	32
2018/C 190/56	Asia T-190/18: Kanne 15.3.2018 – Solwindet las Lomas v. komissio	33
2018/C 190/57	Asia T-197/18: Kanne 16.3.2018 – JV Voscf ym. v. neuvosto ym.	34
2018/C 190/58	Asia T-207/18: Kanne 23.3.2018 – PlasticsEurope v. ECHA	35
2018/C 190/59	Asia T-211/18: Kanne 26.3.2018 – Vanda Pharmaceuticals v. komissio	35
2018/C 190/60	Asia T-218/18: Kanne 29.3.2018–Deutsche Lufthansa v. komissio	36
2018/C 190/61	Asia T-220/18: Kanne 28.3.2018 – Torrefazione Caffè Michele Battista v. EUIPO – Battista Nino Caffè (Battistino)	37
2018/C 190/62	Asia T-221/18: Kanne 28.3.2018 – Torrefazione Caffè Michele Battista v. EUIPO – Battista Nino Caffè (BATTISTINO)	38
2018/C 190/63	Asia T-223/18: Kanne 26.3.2018 – Casa Regina Apostolorum della Pia Società delle Figlie di San Paolo v. komissio	38
2018/C 190/64	Asia T-227/18: Kanne 3.4.2018 – Microsemi Europe ja Microsemi v. komissio	39
2018/C 190/65	Asia T-229/18: Kanne 4.4.2018 – Biolatte v. EUIPO (Biolatte)	41
2018/C 190/66	Asia T-235/18: Kanne 6.4.2018 – Qualcomm v. komissio	41
2018/C 190/67	Asia T-320/17: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 10.4.2018 – European Dynamics Luxembourg ja Evropaïki Dynamiki v. EIR	42