2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/1

---

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018,

laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista

(2018/C 153/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan ja 292 artiklan yhdessä 153 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Laadukas ja tehokas oppisopimuskoulutus, joka johtaa työhön liittyvien taitojen, työhön pohjautuvan kokemuksen ja oppimisen sekä avaintaitojen yhdistelmään, helpottaa nuorten työmarkkinoille pääsyä samoin kuin aikuisten urakehitystä ja työllistymistä. Oppisopimuskoulutus kuuluu viralliseen ammatillisen koulutuksen järjestelmään muiden työssäoppimisen ja/tai ammatillisen koulutuksen väylien rinnalla.

(2)

Sekä työnantajat että opiskelijat hyötyvät hyvin suunnitelluista oppisopimusjärjestelmistä, jotka vahvistavat yhteyttä työelämän ja koulutuksen välillä. Korkealaatuisilla vaatimuksilla vältetään oppisopimuskoulutuksen suuntautuminen vain vähemmän ammattitaitoa vaativiin töihin ja heikkolaatuinen koulutus, joka vahingoittaa oppisopimuskoulutuksen mainetta. Sen lisäksi, että laadukas oppisopimuskoulutus tarjoaa väylän huippuosaamiseen, se voi vahvistaa aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta integroimalla erilaisista sosiaalisista ja henkilökohtaisista taustoista olevia työmarkkinoille.

(3)

Laadukkaaseen ja tehokkaaseen oppisopimuskoulutukseen päästään jäsennellyillä kumppanuuksilla, joissa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, erityisesti työmarkkinaosapuolet, yritykset, teollisuus-, kauppa- ja käsityöläiskamareiden kaltaiset välityselimet, ammatilliset ja alakohtaiset organisaatiot, ammattioppilaitokset, nuoriso- ja vanhempainjärjestöt sekä paikallis-, alue- ja keskushallinnon viranomaiset. Komissio on vuodesta 2013 lähtien edistänyt yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa oppisopimuskoulutuksen tarjontaa, laatua ja imagoa eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän kautta, ja tähän mennessä on tehty yli 700 000 tarjousta oppisopimus- tai harjoittelupaikasta taikka ensimmäisestä työpaikasta. Yritysvetoisilla aloitteilla, kuten eurooppalaisella nuorisosopimuksella, on saatu aikaan lisää tarjouksia ja edistetty yritysten ja koulutussektorin välisiä kumppanuuksia kaikkialla unionissa.

(4)

Eurooppalaiset eri alojen väliset työmarkkinaosapuolet ovat keränneet rinnakkaisilla toimilla tietoa oppisopimuskoulutuksen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Ne myös antoivat kesäkuussa 2016 oppisopimuskoulutuksen yhteisestä visiosta yhteisen julkilausuman, joka toimi perustana ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean 2 päivänä joulukuuta 2016 antamalle lausunnolle laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta ja työhön perustuvaa oppimista koskevasta yhteisestä näkemyksestä.

(5)	Jotta voitiin varmistaa sidosryhmien nykyistäkin syvällisempi ja laajempi osallistuminen, komissio järjesti kaksivaiheiset kuulemiset 30. maaliskuuta ja 7. kesäkuuta 2017 Euroopan tason alojen välisten ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten sekä kauppa-, teollisuus- ja käsityöläiskamareiden kanssa.

(6)	Eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä, joka perustettiin vuonna 2008 ja jota tarkistettiin vuonna 2017 (1), parannetaan tutkintojen, mukaan luettuna oppisopimuskoulutuksesta saatujen tutkintojen, avoimuutta, vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä.

(7)

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) (2) perustamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla neuvoston suosituksella perustettiin vertailuväline, jonka avulla jäsenvaltioiden on helpompi edistää ja seurata ammatillisen koulutuksen järjestelmiensä jatkuvaa parantamista.

(8)

Euroopan nuorisofoorumi antoi vuonna 2012 harjoittelujaksoja ja oppisopimuksia koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan, jonka kautta se kehotti Euroopan maita, eurooppalaisia toimielimiä ja työmarkkinaosapuolia perustamaan oppisopimuskoulutukselle oikeudelliset laatupuitteet tai vahvistamamaan niitä.

(9)

Nuorisotakuun (3) perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa pyydetään jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

(10)

Euroopan tason työmarkkinaosapuolet, Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Liettua sitoutuivat edistämään oppisopimuskoulutuksen tarjontaa, laatua ja houkuttelevuutta 2 päivänä heinäkuuta 2013 annetussa yhteisessä julistuksessa, jolla perustettiin eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä.

(11)	Eurooppalaisesta oppisopimusyhteenliittymästä 15 päivänä lokakuuta 2013 annetussa neuvoston lausumassa todettiin, että oppisopimuskoulutuksen tehokkuutta ja houkuttelevuutta olisi edistettävä yhteisten perusperiaatteiden kautta.

(12)	Harjoittelun laatupuitteista (4)10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa vahvistettiin joukko periaatteita, joilla parannetaan virallisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolisen harjoittelun laatua.

(13)

Osana ammatillista koulutusta koskevaa eurooppalaista yhteistyötä eli Kööpenhaminan prosessia ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien 22 päivänä kesäkuuta 2015 antamassa Riian julkilausumassa esitettiin vuosiksi 2015–2020 viisi eurooppalaista prioriteettia, joista kaksi olivat kaiken muotoinen työssäoppiminen ja erityisesti oppisopimuskoulutus sekä laadunvarmistusmekanismien kehittäminen.

(14)	Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) kuuluvaa ammatillista koulutusta käsittelevä työryhmä laati korkealaatuista oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista varten 20 perusperiaatetta toimikaudellaan vuosina 2014–2015.

(15)	Euroopan parlamentin 4 päivänä maaliskuuta 2016 annetussa mietinnössä ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa” peräänkuulutettiin toimenpiteitä oppisopimuskoulutuksen laatustandardien varmistamiseksi.

(16)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589 (5) säädetään, että työsopimukseen perustuvista oppisopimuspaikoista voidaan ilmoittaa Euroopan ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa toukokuusta 2018 lähtien.

(17)	Komissio korosti 10 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” tukevansa työmarkkinaosapuolia, jotta nämä veisivät eteenpäin yhteisten hankkeidensa tuloksia, esimerkiksi perustaisivat oppisopimuskoulutuksen laatupuitteet.

(18)

Komissio antoi 7 päivänä joulukuuta 2016 tiedonannon ”Investointi Euroopan nuorisoon” (6), jossa kehotettiin tehostamaan tukea nuorille, jotta he saisivat parhaan mahdollisen alun elämälleen, panostamalla heidän osaamiseensa, taitoihinsa ja kokemuksiinsa ja auttamalla heitä löytämään ensimmäisen työpaikkansa tai kouluttautumaan sitä varten. Tavoitteena oli auttaa nuoria tarttumaan tilaisuuksiin, integroitumaan kunnolla yhteiskuntaan, tulemaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja onnistumaan työelämässä muun muassa sellaisten laatupuitteiden kautta, joissa esitetään keskeiset periaatteet oppisopimusjärjestelmiä varten.

(19)	Maaliskuun 25 päivänä 2017 annettuun Rooman julistukseen sisältyy tavoite unionista, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta.

(20)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, joka vahvistettiin 17 päivänä marraskuuta 2017, esitetään joukko periaatteita oikeudenmukaisten ja hyvin toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen, jotta varmistetaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan toimintaan osallistumisen kannalta merkitykselliset taidot.

(21)	Komissio teki 30 päivänä toukokuuta 2017 ehdotuksen tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevaksi neuvoston suositukseksi, jolla pyritään lisäämään laadullisia ja määrällisiä tietoja siitä, mitä tutkinnon suorittaneet, myös oppisopimuskoulutuksen suorittaneet, tekevät koulutuksensa päätyttyä.

(22)

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (2014–2020), varsinkin Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Erasmus+, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI) ja nuorisotyöllisyysaloite tarjoavat tukea oppisopimuskoulutukseen.

(23)

Euroopan parlamentti ja sidosryhmät kehottivat hiljattain komissiota edistämään oppisopimuskoulutuksessa olevien pitkän aikavälin liikkuvuutta EU:ssa, jotta nuorille voidaan tarjota mahdollisuus kehittää niin työpaikkakohtaista osaamista kuin avaintaitoja. Komissio vastasi esittämällä Erasmus+ -ohjelmaan lisättäväksi uutta ErasmusPro-tointa, jolla tuetaan pidempiä työharjoitteluja ulkomailla.

(24)	Nuorisotakuuta koskevissa raporteissaan vuosilta 2015 ja 2017 Euroopan tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio kehittäisi laatukriteerit oppisopimuspaikkoja ja muita aloitteesta tuettavia tarjouksia varten.

(25)

Jos jäsenvaltiot pääsevät yhteisymmärrykseen laadukkaasta ja tehokkaasta oppisopimuskoulutuksesta, tämä tukee niiden toimia oppisopimusjärjestelmien uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi niin, että ne tarjoavat erinomaisen oppimis- ja uraväylän. Yhteisymmärryksen kautta voidaan lisätä vastavuoroista luottamusta ja helpottaa näin oppisopimuskoulutettavien rajatylittävää liikkuvuutta.

(26)	Tämän suosituksen yleisenä tavoitteena on parantaa oppisopimuskoulutettavien työllistyvyyttä ja henkilökohtaista kehitystä ja edistää työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavan ammattitaitoisen ja pätevän työvoiman kehittämistä.

(27)

Erityisenä tavoitteena on tarjota oppisopimuskoulutukselle yhdenmukaiset puitteet, jotka perustuvat yhteisymmärrykseen laatua ja tehokkuutta määrittävistä tekijöistä niin, että otetaan huomioon ammatillisten koulutusjärjestelmien monimuotoisuus ja perinteet sekä poliittiset painopisteet eri jäsenvaltioissa.

(28)

Tämä suositus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan pitää voimassa tai antaa oppisopimuskoulutusta koskevia edistyneempiä ehtoja kuin tässä suosituksessa esitetään, tai pitää voimassa tai kehittää muita tämän suosituksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä työssäoppimisen ja/tai ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, joihin jäsenvaltio voi soveltaa jäljempänä esitettyjä kriteerejä osittain tai kokonaisuudessaan.

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa varmistettava, että oppisopimusjärjestelmät vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja hyödyttävät sekä koulutettavia että työnantajia, jäljempänä esitettyjä laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta koskevien kriteereiden perusteella.

Tässä suosituksessa oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kansalliseen terminologiaan, virallista ammatillisen koulutuksen järjestelmää,

a)	jossa merkittävä yrityksissä ja muilla työpaikoilla tapahtuva oppiminen yhdistyy oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen,

b)	joka johtaa kansallisesti tunnustettuun ammattipätevyyteen,

c)	joka perustuu sopimukseen, jossa määritellään oppisopimuskoulutettavan, työnantajan sekä tarpeen mukaan ammattioppilaitoksen oikeudet ja velvollisuudet, ja

d)	jossa oppisopimuskoulutettava saa palkkaa tai korvausta työstään.

Opiskelu- ja työskentelyedellytyksiä koskevat kriteerit

Kirjallinen sopimus

1.

Ennen oppisopimuskoulutuksen alkua on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa määritellään oppisopimuskoulutettavan, työnantajan sekä tarpeen mukaan ammattioppilaitoksen oikeudet ja velvollisuudet oppimis- ja työolojen ja -ehtojen suhteen.

Oppimistulokset

2.

Työnantajien ja ammattioppilaitosten sekä tarpeen mukaan ammattiliittojen olisi sovittava kansallisen lainsäädännön mukaisesti määritellyistä kattavista oppimistuloksista. Tällä olisi varmistettava tasapaino erityisten työhön liittyvien taitojen ja tietojen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen välillä, jotka tukevat oppisopimuskoulutettavien henkilökohtaista kehitystä ja elinikäisiä uramahdollisuuksia muuttuviin uramalleihin mukautumiseksi.

Pedagoginen tuki

3.

Yrityksissä olisi nimettävä kouluttajat, joille olisi annettava tehtäväksi tehdä tiivistä yhteistyötä ammattioppilaitosten ja opettajien kanssa niin, että oppisopimuskoulutettavia ohjataan sekä vastavuoroinen ja säännöllinen palaute varmistetaan. Varsinkin pienissä, keskisuurissa ja mikroyrityksissä opettajia, kouluttajia ja mentoreita olisi tuettava, jotta he päivittäisivät taitojaan, tietojaan ja valmiuksiaan voidakseen kouluttaa oppisopimuskoulutettavia uusimpien opetus- ja koulutusmenetelmien ja työmarkkinatarpeiden mukaisesti.

Työpaikkaosuus

4.

Merkittävä osa oppisopimuskoulutuksesta eli ainakin puolet siitä pitäisi toteuttaa työpaikalla ja jos mahdollista, tarjota mahdollisuus suorittaa osa työharjoittelusta ulkomailla. Ottaen huomioon kansallisten oppisopimusjärjestelmien moninaisuus tavoitteena on edetä asteittain kohti tätä työssäoppimisen osuutta oppisopimuskoulutuksessa.

Palkka ja/tai korvaus

5.

Oppisopimuskoulutettavien olisi saatava palkkaa tai muuta korvausta kansallisten tai alakohtaisten vaatimusten tai mahdollisten työehtosopimusten mukaisesti niin, että otetaan huomioon kustannusten jakautumista koskevat järjestelyt työnantajien ja viranomaisten välillä.

Sosiaalinen suojelu

6.

Oppisopimuskoulutettavilla olisi oltava oikeus sosiaaliseen suojeluun, mukaan luettuna oikeus tarvittaviin vakuutuksiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Työolot sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

7.

Vastaanottavalla työpaikalla olisi noudatettava työoloja koskevia asianmukaisia sääntöjä ja edellytyksiä, etenkin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä.

Toimintaedellytyksiä koskevat kriteerit

Sääntelykehys

8.

Käytössä olisi oltava selkeä ja johdonmukainen sääntelykehys, joka perustuu oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kumppanuuteen, mukaan luettuna jäsennetty ja avoin vuoropuhelu kaikkien asianomaisten sidosryhmien välillä. Tämä saattaa sisältää oppisopimuspaikkoja tarjoavien yritysten ja työpaikkojen akkreditointimenettelyt ja/tai muut laadunvarmistusmallit.

Työmarkkinaosapuolten osallistuminen

9.

Työmarkkinaosapuolten, tarvittaessa myös välityselinten ja/tai alakohtaisen tason, olisi osallistuttava oppisopimusjärjestelmien suunnitteluun, hallintotapaan ja täytäntöönpanoon kansallisten työmarkkinajärjestelmien ja koulutuskäytäntöjen mukaisesti.

Tuki yrityksille

10.

Varsinkin pienille, keskisuurille ja mikroyrityksille pitäisi varata taloudellista ja/tai muuta tukea kustannustehokkaiden oppisopimusten mahdollistamiseksi yrityksille ja tarvittaessa ottaen huomioon kustannusten jakautumista koskevat järjestelyt työnantajien ja viranomaisten välillä.

Joustavat väylät ja liikkuvuus

11.

Oppisopimuskoulutuksen pääsyvaatimuksissa olisi otettava huomioon asiaankuuluva epävirallinen ja arkioppiminen ja/tai tarvittaessa valmistavien ohjelmien suorittaminen, jotta pääsy oppisopimuskoulutukseen helpottuisi. Oppisopimuskoulutuksen kautta saadut ammattipätevyydet pitäisi sisällyttää kansallisesti tunnustettuun tutkintojen viitekehykseen, joissa viitataan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (7). Oppisopimuskoulutuksen pitäisi mahdollistaa pääsy muihin oppimismahdollisuuksiin, mukaan lukien korkea-asteen koulutus, uraväylät ja/tai tarvittaessa oppimistulosyksiköiden kerääminen. Oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta yli rajojen joko työpaikkojen tai koulutuslaitosten välillä pitäisi edistää asteittain osana oppisopimustutkintoja.

Uraohjaus ja tiedotus

12.

Uraneuvontaa, mentorointia ja tukea koulutettaville pitäisi tarjota ennen oppisopimuskoulutusta sekä sen aikana, jotta varmistetaan onnistuneet oppimistulokset, ehkäistään ja vähennetään keskeyttämisiä ja tuetaan tällaisia koulutettavia jatkamaan sopivilla koulutusväylillä. Oppisopimuskoulutus pitäisi esittää houkuttelevana oppimispolkuna laajalle kohdistetulla tiedottamisella.

Läpinäkyvyys

13.

Jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten oppisopimuspaikkatarjousten läpinäkyvyys ja saatavuus pitäisi taata muun muassa julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen sekä muiden asiaankuuluvien elinten tuella ja käyttämällä tapauksen mukaan unionin välineitä, kuten Eures-verkostoa Eures-asetuksen mukaisesti.

Laadun varmistaminen ja oppisopimuskoulutettavien seuranta

14.

Käytössä olisi oltava laadunvarmistusmallit ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) (8) mukaisesti, mukaan luettuna oppimistulosten pätevä ja luotettava arviointimenettely. Oppisopimuskoulutettavien etenemistä työssä ja uralla pitäisi seurata kansallinen ja eurooppalainen tietosuojalainsäädäntö huomioiden.

Täytäntöönpano kansallisella tasolla

Suosituksen panemiseksi täytäntöön sen soveltamisalan puitteissa jäsenvaltioiden pitäisi:

15.	edistää työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista oppisopimusjärjestelmien suunnitteluun, hallintotapaan ja täytäntöönpanoon kansallisten työmarkkinajärjestelmien ja koulutuskäytäntöjen mukaisesti;

16.	taata yhtäläinen saatavuus, edistää tasapainoista sukupuolijakaumaa ja puuttua syrjintään oppisopimusjärjestelmissä;

17.	sisällyttää asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet eurooppalaisen ohjausjakson mukaisiin kansallisiin uudistusohjelmiinsa;

18.	ottaa nämä puitteet huomioon, kun ne hyödyntävät oppisopimuskoulutusta tukevia Euroopan unionin rahoitusta ja välineitä.

Komissio antaa tarvittavaa tukea, mukaan luettuna seuraavilla toimilla:

Tukipalvelut

19.

Kehitetään tukipalveluja oppisopimuksia koskevan tiedon jakamista, verkottumista sekä vastavuoroista oppimista varten, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä panemaan oppisopimusjärjestelmät täytäntöön näiden puitteiden mukaisesti. Tämän pitäisi sisältää digitaalisiin innovaatioihin oppisopimuskoulutuksessa liittyvän ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien lisäkoulutuksen tarpeen.

Tietoisuuden lisääminen

20.

Tuodaan esiin oppisopimuskoulutuksen korkeaa laatua sekä edistetään sen vetovoimaa ja positiivisia mielikuvia nuorten, heidän perheidensä ja työnantajien keskuudessa tiedotuskampanjoiden, kuten Euroopan ammattitaitoviikon, avulla.

Rahoitus

21.

Tuetaan tämän suosituksen täytäntöönpanoa unionin rahoituksella asiaa koskevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

Seuranta

22.

Seurataan tämän suosituksen täytäntöönpanoa ammatillista koulutusta käsittelevän kolmikantaisen neuvoa-antavan komitean tuella ja hyödynnetään eurooppalaisen ohjausjakson tarjoamia jo olemassa olevia seurantavälineitä.

23.

Raportoidaan neuvostolle puitteiden täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä.

---

(1)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.

(2)  EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

(3)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(4)  EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1.

(5)  EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1.

(6)  COM(2016) 940 final

(7)  EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.

(8)  EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

---

2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/7

---

Euron kurssi (1)

30. huhtikuuta 2018

(2018/C 153/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2079
JPY	Japanin jeniä	132,12
DKK	Tanskan kruunua	7,4501
GBP	Englannin puntaa	0,87960
SEK	Ruotsin kruunua	10,4993
CHF	Sveitsin frangia	1,1968
ISK	Islannin kruunua	122,20
NOK	Norjan kruunua	9,6620
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,542
HUF	Unkarin forinttia	313,55
PLN	Puolan zlotya	4,2264
RON	Romanian leuta	4,6614
TRY	Turkin liiraa	4,8896
AUD	Australian dollaria	1,6013
CAD	Kanadan dollaria	1,5542
HKD	Hongkongin dollaria	9,4801
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7145
SGD	Singaporen dollaria	1,6016
KRW	Etelä-Korean wonia	1 292,04
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,0121
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,6574
HRK	Kroatian kunaa	7,4100
IDR	Indonesian rupiaa	16 796,15
MYR	Malesian ringgitiä	4,7409
PHP	Filippiinien pesoa	62,452
RUB	Venäjän ruplaa	75,9587
THB	Thaimaan bahtia	38,145
BRL	Brasilian realia	4,1932
MXN	Meksikon pesoa	22,5977
INR	Intian rupiaa	80,1685

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/8

---

Ulkorajojen ylitystä varten vaadittavien ohjeellisten rahamäärien päivitys henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti

(2018/C 153/03)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (1) 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ohjeelliset rahamäärät ulkorajojen ylitystä varten julkaistaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön 39 artiklan mukaisesti komissiolle toimittamien tietojen perusteella.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään kuukausittain sisäasioiden pääosaston verkkosivuilla.

VIRO

EUVL:ssä C 146, 26.4.2016, julkaistujen tietojen muuttaminen.

Viron lainsäädännön mukaan ulkomaalaisten, jotka saapuvat Viroon ilman kutsukirjettä, on rajavartioviranomaisen tätä maahantulon yhteydessä pyytäessä todistettava, että hänellä on riittävästi rahavaroja Virossa oleskeluaan sekä Virosta poistumista varten. Riittäviksi rahavaroiksi kutakin myönnettyä päivää kohden katsotaan 0,2 kertaa tasavallan hallituksen soveltama kuukausittainen vähimmäispalkka eli 100 euroa.

Kutsuja vastaa muutoin ulkomaalaisen Virossa oleskelusta ja Virosta poistumisesta aiheutuvista kuluista.

Aiemmat julkaisut

EUVL C 247, 13.10.2006, s. 19.

EUVL C 153, 6.7.2007, s. 22.

EUVL C 182, 4.8.2007, s. 18.

EUVL C 57, 1.3.2008, s. 38.

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 19.

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 8.

EUVL C 35, 12.2.2010, s. 7.

EUVL C 304, 10.11.2010, s. 5.

EUVL C 24, 26.1.2011, s. 6.

EUVL C 157, 27.5.2011, s. 8.

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 16.

EUVL C 11, 13.1.2012, s. 13.

EUVL C 72, 10.3.2012, s. 44.

EUVL C 199, 7.7.2012, s. 8.

EUVL C 298, 4.10.2012, s. 3.

EUVL C 56, 26.2.2013, s. 13.

EUVL C 98, 5.4.2013, s. 3.

EUVL C 269, 18.9.2013, s. 2.

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 1.

EUVL C 152, 20.5.2014, s. 25.

EUVL C 224, 15.7.2014, s. 31.

EUVL C 434, 4.12.2014, s. 3.

EUVL C 447, 13.12.2014, s. 32.

EUVL C 38, 4.2.2015, s. 20.

EUVL C 96, 11.3.2016, s. 7.

EUVL C 146, 26.4.2016, s. 12.

EUVL C 248, 8.7.2016, s. 12.

EUVL C 111, 8.4.2017, s. 11.

EUVL C 21, 20.1.2018, s. 3.

EUVL C 93, 22.3.2018, s. 4.

---

(1)  Aiemmat julkaisut luetellaan tämän päivityksen lopussa.

---

2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/9

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.8899 – OTPP / Carlyle / European Camping Group)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2018/C 153/04)

1.

Komissio vastaanotti 24. huhtikuuta 2018 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä. Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä: — Ontario Teachers’ Pension Plan Board (OTPP, Kanada) — Carlyle Group (Carlyle, Yhdysvallat) — European Camping Group SAS (ECG, Ranska). OTPP hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä ECG yhdessä Carlylen kanssa. Carlylellä oli aiemmin yksinomainen määräysvalta yrityksessä ECG. Näin ollen keskittymässä ECG siirtyy Carlylen yksinomaisesta määräysvallasta Carlylen ja OTPP:n yhteiseen määräysvaltaan. Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — OTPP on Ontarion provinssin Teachers’ Pension Act -säädöksen nojalla perustettu yhteisö, jolla ei ole osakepääomaa ja jonka päätoimipaikka on Torontossa Kanadassa. OTPP hoitaa eläke-etuuksien hallinnointia ja sijoittaa eläkejärjestelmän varoja noin 318 000:n työelämässä ja eläkkeellä olevan opettajan puolesta Ontariossa. — Carlyle on maailmanlaajuisesti toimiva vaihtoehtoisten omaisuudenhoitopalvelujen tarjoaja, jonka hallinnoimat rahastot sijoittavat maailmanlaajuisesti seuraavilla neljällä liiketoimintasegmentillä: i) pääomasijoitukset, ii) reaaliomaisuus, iii) globaalit markkinastrategiat ja iv) sijoitusratkaisut. — ECG (aiemmin Homair Investissement SAS) on Ranskaan sijoittautunut yritys, joka toimii camping-majoituksen alalla. Se tarjoaa majoitusta lomamatkailijoille viidellä tuotemerkillä (Homair, Eurocamp, Al Fresco, Roan ja Go4Camp). Se hoitaa noin 20 000:ta majoitusyksikköä, joista yli 90 prosenttia on matkailuvaunuja tai -autoja. Nämä on sijoitettu 300:lle ECG:n tai sen kumppaniyritysten hoitamalle leirintäalueelle pääasiassa Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Kroatiassa.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä: M.8899 – OTPP / Carlyle / European Camping Group Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot: Sähköposti: COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu Faksi: +32 22964301 Postiosoite: European Commission Directorate-General for Competition Merger Registry 1049 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

---

2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/11

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2018/C 153/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”LIČKA JANJETINA”

EU-nro: PGI-HR-02179 – 13.9.2016

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi tai nimet

”Lička janjetina”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Lička janjetina” on lihaa, joka on saatu teurastamalla uros- ja naaraskaritsoja, jotka ovat kotoperäisen lička pramenka -lammasrodun jälkeläisiä.

”Lička janjetinan” valmistukseen käytettävät Lička pramenka -rodun karitsat teurastetaan 90–160 päivän ikäisinä ja 22–36 kilogramman painoisina. ”Lička janjetinan” valmistukseen käytettävän käsitellyn ruhon paino on 12–18 kilogrammaa ja pituus enintään 80 senttimetriä. ”Lička janjetinan” tuoreen lihan väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta syvemmän punaiseen. Lihan rakenne on hienoa, ja siinä on kiinteitä nahanalaisen rasvan ja kudosrasvan kerrostumia, jotka ovat väriltään valkoisia ja kellertäviä. Lihalla on voimakas lampaanlihan tuoksu, joka ei kuitenkaan ole läpitunkeva.

”Lička janjetina” syödään aina kypsytettynä. ”Lička janjetinaa” kypsytettäessä rasva sulaa vähittäin ja lihasta tulee mehukasta ja mureaa. Liha saa voimakkaan, mutta ei läpitunkevan, lampaanlihan maun ja tuoksun. ”Lička janjetinan” tuoksussa on tunnistettavissa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (aldehydit, alkoholit, ketonit), jotka ovat peräisin Lička pramenka -lampaiden kasvatusalueella sijaitsevilla laitumilla ja niityillä kasvavista kasvilajeista valmistetusta rehusta.

3.3   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Ennen teurastusta ”Lička janjetinan” valmistukseen tarkoitettuja karitsoja ruokitaan lampaanmaidolla (imettämällä) sekä talvella niittyheinällä ja viljasekoituksella (kauraa, ruisvehnää, ohraa, ruista, vehnää ja maissia) ja kesällä laitumella. Lička pramenka -rodun karitsat ovat vähintään 30 päivää laitumella.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Lička pramenka -lampaiden kasvatuksen, parittelun ja karitsoinnin sekä niiden karitsojen kasvatuksen ja teurastuksen on tapahduttava kohdassa 4 tarkoitetulla maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

”Lička janjetina” asetetaan myyntiin aina tuoreena kokonaisena ruhona tai puoliruhona, josta on poistettu jalan alemmat osat tai rintakehän, vatsaontelon tai lantio-ontelon elimet. Pää, munuaiset ja munuaisrasva kuuluvat ruhoon.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

”Lička janjetina” merkitään teurastamossa pysyvällä merkinnällä jäähdytetyn ruhon reiteen, lapaan tai kylkeen. Pysyvä merkki on soikea, ja se käsittää sanat ”lička” ylhäällä, ”žig klaonice” (”teurastamon merkki”) keskellä ja ”janjetina” alhaalla.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Likan maantieteellinen alue sijaitsee kahdella hallinnollisella alueella. Suurin osa on Lika-Senjin piirikunnassa, pienempi osa Zadarin piirikunnassa. Alue, jolla Lička pramenka -lampaat kasvatetaan ja ”Lička janjetina” tuotetaan, käsittää Gospićin kaupungin sekä seuraavat kunnat: Lika-Senjin piirikunnassa Donji Lapac, Karlobag, Lovinac, Perušić, Plitvička jezera, Udbina, Vrhovine, Senj, Brinje ja Otočac sekä Zadarin piirikunnassa Gračacin kunta.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Suojaa haetaan tuotenimelle ”Lička janjetina” tuotteen maineen perusteella. Maine on peräisin lihan laadusta ja pitkästä lampaiden erityisestä kasvatusperinteestä.

Maantieteellisen alueen kuvaus

Lika sijaitsee mantereella, ja sitä yhdistävät vuorijonot (Velebitin vuorijono etelässä, Velika Kapelan vuorijono lännessä, Plješivica-vuori idässä ja Mala Kapelan -vuori pohjoisessa). Niillä on usein karstimaata (”polje”) (esimerkiksi Gacko polje, Ličko polje, Krbavsko polje ja Ličko Pounje). Alueella harjoitetaan maataloutta. Siellä kasvatetaan viljaa (paitsi maissia), jota käytetään lähinnä lampaiden rehuna. Karstimaa on kohoileva tektoninen maisemamuoto. Sen pinnan muodolla on edullinen vaikutus maaperän rakenteeseen. Sille on tyypillistä savinen ja hiekkainen maaperä. Likan alueella vallitsee karu vuoristoilmasto, jossa kasvukausi on suhteellisen lyhyt. Sen ylänköjen ja tasanteiden keskilämpötila on tammikuussa noin –2 celsiusastetta, ja vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana vähimmäislämpötila on alle 0 celsiusastetta. Likassa voimakas luoteistuuli ja pitkät talvet rajoittavat kasvillisuutta ja kasviyhdyskuntien koostumusta ja jakautumista.

Erityinen lampaankasvatustapa

Likan alueen asukkaat ovat aina kasvattaneet Lička pramenka -rodun lampaita perinteisellä tavalla niin, että eläimet ovat olleet vapaana laitumilla. Asian todistavat useat historialliset lähteet (Kosović, B. (1935), Postanak naziva Lika i Ličani (Nimien ”Lika” ja ”Ličani” alkuperä), Lički kalendar, s. 62–63, 75–79). Tämä kasvatustapa on säilynyt nykypäivään asti. Tapa, jolla lampaita kasvatettiin Likassa, poikkeaa merkittävästi muilla samanlaisilla alueilla sovelletuista tavoista, sillä alueen vuoristoissa Lička pramenka -rodun lampaat viettivät sekä kesän että talven samalla alueella, mikä tarkoittaa yltäkylläisiä laitumia kesällä ja niukkaa ravintoa talvella. Dalmatiassa puolestaan Dalmatinska pramenka -rodun lampaat siirrettiin ravinnon niukkuuden vuoksi kesäksi usein korkeammalla sijaitseville laitumille, joilta lampaat palasivat syksyllä takaisin. Likan alueen lampaankasvatusperinne on vaikuttanut myös Lička pramenka -lampaiden ominaispiirteisiin: koska lampaat ovat paljon liikkeessä, ne ovat karaistuneita, eivät sairastu helposti ja ovat mukautuvaisia ja helposti ruokittavia.

Lampaiden kasvatustavan ja lihan välinen yhteys

Kotoperäisen Lička pramenka -lammasrodun Likan vuoristoalueiden laitumilla tapahtuvan erityisen kasvatustavan ansiosta ”Lička janjetinan” maku, väri ja tuoksu ovat ainutlaatuisia muiden alueiden karitsoihin verrattuna. Tämä on vahvistettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa. Laitumilla kasvatettujen Lička pramenka -karitsojen liha on intensiivisen liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden vuoksi tiloilla kasvatettujen lampaiden lihaa voimakkaamman punaista. Kasvatustavan lisäksi myös lihan värin muuttuminen on suoraan yhteydessä Lička pramenka -karitsojen painoon juuri ennen teurastusta (22–36 kilogrammaa). Lička pramenka -karitsojen kasvaessa ja tullessa painavammiksi hapettuminen lisääntyy ja myoglobiinin määrä kasvaa, minkä vuoksi eläinten lihasta tulee voimakkaamman punaista (Kaić, A. (2013), Fizikalno-kemijska svojstva mesa i sastav trupa janjadi ličke pramenke (Lička pramenka -karitsan lihan fysiokemialliset ominaisuudet ja ruhon rakenne), väitöskirja).

Kypsytetyllä ”Lička janjetina” -lihalla on voimakas, mutta ei läpitunkeva, lampaanlihan maku ja tuoksu. Tuoksuun vaikuttaa osaltaan maantieteellinen alue, jolla lampaat kasvatetaan, lampaiden vuoristolaitumilla syömä monipuolinen ja runsas kasvillisuus, niiden ikä (90–160 päivää) ja paino teurastushetkellä (22–36 kg). Paremman ravinnon (maito, nurmi ja heinä) ansiosta Lička pramenka -karitsat teurastetaan myöhemmin kuin muilla Kroatian alueilla kasvatetut karitsat (Cresin alueella karitsat teurastetaan 80 päivän iässä, Pagissa 33 päivän iässä), minkä vuoksi Lička pramenka -karitsojen ruho on pitempi (enintään 80 senttimetriä) ja kehittyneempi kuin Cresin tai Pagin karitsoilla (Kasap et al. (2010), Neke odlike trupova janjadi ličke pramenke (Lička pramenka -karitsan ruhon ominaisuudet), tieteellinen tutkimus, s. 858–861).

Kypsytetyn ”Lička janjetina” -lihan erityinen tuoksu johtuu niiden niittyjen ja laitumien kasvistosta, joilla Lička pramenka -karitsat kasvatetaan. Dalmatinska pramenka -karitsan lihan tuoksu on erilainen, mikä johtuu Dalmatian alueen niittyjen ja laitumien erilaisesta kasvistosta.

Yli 85 prosenttia kypsytetyn ”Lička janjetina” -lihan tuoksun haihtuvista orgaanisista yhdisteistä on aldehydejä, alkoholeja ja ketoneja. ”Lička janjetinan” kolme runsaimmin esiintyvää haihtuvaa orgaanista yhdistettä ovat aldehydeihin kuuluva heksanaali, alkoholeihin kuuluva etanoli ja ketoneihin kuuluva 2,3-oktaanidioni. Eläinten kasvattamisesta laitumella aiheutuvan vaikutuksen merkittävin haihtuva orgaaninen yhdiste on 2,3-oktaanidioni.

Likan alueen laidunmaiden kasvillisuus voidaan luokitella osin mannermaisen alangon laitumeksi (luonnonniitty ja kylvetty niitty) ja osin kiviseksi niityksi (luonnonlaidun). Alueen kasvisto koostuu 96 lajista. Suuren osan niistä muodostavat tuoksuvat yrtit, joista yleisimpiä ovat suojeltu kanerva (Calluna vulgaris) ja sananjalka (Pteridium aquilinum). Myös Aphanes-sukuun kuuluvaa peltopoimulehteä, rohtotädykettä (Veronica officinalis) ja erilaisia jäkäliä esiintyy laajalti.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että rehulla, Likan alueen laidunmaiden ja niittyjen kasvistolla sekä rehun koostumuksella on merkittävä osuus määritettäessä ”Lička janjetinan” tuoksuprofiilia.

Uuhen maidon lisäksi Likan alueen niityillä ja laitumilla kasvatettavien Lička pramenka -karitsojen ravintoon kuuluvat seuraavat kasvilajit: Bromus erectus (pystykattara), Scorzonera villosa, Chrysopogon gryllus, Festuca pseudovina, Dichantium ischaemum, Satureo edraianthetum, Filipendula hexapetala (sikoangervo), Lotus corniculatus (keltamaite), Leontodon hispidus (kesämaitiainen), Sanguisorba muricata (pikkuluppio), Eryngium amethystinum (metallipiikkiputki), Sesleria tenuifolia, Trinia carniolica, Gentiana symphyandra ja Genista holopetala.

Tämä viittaa siihen, että tärkein tekijä, joka erottaa ”Lička janjetinan” haihtuvat aromaattiset yhdisteet muiden samankaltaisten karitsojen yhdisteistä on maantieteellinen alue, jolla karitsat kasvatetaan (niin kutsuttu ”aluevaikutus”) (Krvavica et al. (2015), Isparljivi spojevi arome ličke janjetine (”Lička janjetinan” haihtuvat aromaattiset yhdisteet), tieteellinen tutkimus, s. 238–246).

Maine

”Lička janjetinan” mainetta on korostettu Likan alueella erityisesti vuodesta 1998, jolloin alettiin järjestää Likan syksy -tapahtumaa (Jesen u Lici). Siinä vieraille esitellään Likan alueen ominaispiirteitä ja valmistetaan paikallisia tuotteita. Tämän vuotuisen gastronomisen tapahtuman tavoitteena on esitellä vieraille Likan alueen perinteistä kansanmusiikkia ja kansantansseja sekä valmistaa ja esitellä paikallisia perinnetuotteita, kuten vartaassa paistettua ”Lička janjetinaa” ja Likan tyyliin valmistettua hapanta lammaspataa.

”Lička janjetinan” maineen ja Likan alueen välinen yhteys on osoitettu teoksessa Vodič Hrvatske gastro ikone (Opas Kroatian kulinaarisiin ikoneihin) (Andrić, V. et al. (2007), Gastronomad, Zagreb, s. 210–211), jossa ”Lička janjetina” mainitaan yhdeksi Likan alueen ”kulinaarisista ikoneista”. Hrvatska eno-gastronomija (Kroatian viini ja ruoka) viittaa myös ”Lička janjetinaan” tuotteena, joka määrittää Likan alueen gastronomisesti ja on yksi sen tunnetuimista erikoisuuksista. ”Lička janjetina” valmistetaan paistokannen alla tai vartaassa.

Osoitus ”Lička janjetinan” maineen ja laadun säilymisestä tähän päivään asti on nähtävissä siinä, että tuotteen nimi ja sen valmistusmenetelmä mainitaan lihaa koskevissa erikoisjulkaisuissa ja aikakauslehdissä (Cvrtila et al. (2007), Kakvoća janjećeg mesa (Karitsanlihan laatu), Meso 9/2:114–120, s. 115).

”Lička janjetinan” valmistusohjeita on useissa kulinaarisissa julkaisuissa, esimerkiksi sarjassa Hrvatska tradicionalna jela i pila (Perinteisiä kroatialaisia ruokia ja juomia).

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.mps.hr/datastore/filestore/110/IZMJENJENA_SPECIFIKACIJA_LICKA_JANJETINA_18072017.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

---

2.5.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 153/15

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2018/C 153/06)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”LUCANICA DI PICERNO”

EU-nro: PGI-IT-02313 – 5.6.2017

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi

”Lucanica di Picerno”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuten kuumennetut, suolatut ja savustetut)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Lucanica di Picerno” on varattu valmistetulle lihavalmisteelle, jolla on seuraavat ominaisuudet:

Fyysiset ominaisuudet:

Lucanica di Picernolle on ominaista kaareva U-kirjainta muistuttava muoto. Tuote painaa 250–350 grammaa. Sen halkaisija on 3,0–3,6 cm ja pituus 20–35 cm.

Siivutettavaksi tarkoitettu Lucanica di Picerno painaa enintään 1,2 kg, sen halkaisija on 3,0–3,6 cm ja pituus 40–70 cm.

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Väri: tuotteesta leikatut viipaleet ovat kiinteitä, rubiininpunaisia ja niissä on rasvakudosta.

Tuoksu ja maku: tuotteelle ominaiset aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin luonnonvaraisen fenkolin (Foeniculum vulgare) hallitsevasta aromista, joka määritellään fenkolin siementen tuoksuksi ja jälkimauksi. Siihen liittyy mausteinen aromi, joka määritellään pippurin (Piper nigrum) tuoksuksi ja jälkimauksi, ja chilin (Capsicum annuum) aromi, joka määritellään chilihiutaleiden tai chilin siementen tuoksuksi ja jälkimauksi. Aistinvaraisten ominaisuuksien kuvauksessa mausteinen ja chilin aromi ovat heikompia kuin luonnonvaraisen fenkolin aromi.

Tuotteesta sallitaan myös mausteisempi versio, jossa chilin aromi tuntuu vahvemmin, mutta luonnonvaraisen fenkolin aromin on edelleen oltava hallitseva.

Kemialliset ja kemiallis-fyysiset ominaisuudet:

Rasvapitoisuus on 18–35 prosenttia

Kosteuspitoisuus on 35–50 prosenttia

Vesiaktiivisuus (aw) on korkeintaan 0,88

pH on 5,4–5,8.

3.3   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

SMM-tuotteen Lucanica di Picerno valmistukseen käytetty raaka-aine on sellaisten painavien sikojen ruhoista saatava tuore liha, jotka luokitellaan vastaavaan painoluokkaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (2) mukaisesti. Tuotantolaitosten vastaanottamien ruhojen on kuuluttava lihakkuusluokkaan E, U, R tai O voimassa olevan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Painavat siat kasvatetaan vähintään yhdeksän kuukautta niin, että ne saavuttavat korkean painon ja tuottavat Lucanica di Picernon tuotantoon soveltuvaa lihaa.

Seuraavanlaisista sioista peräisin olevaa lihaa ei sallita:

1)	siat, joilla on epäedullisia piirteitä, erityisesti sikojen stressialttiuteen liittyvä geeni

2)	geneettiset tyypit ja eläimet, joiden ei katsota muilta osin täyttävän tämän tuote-eritelmän vaatimuksia

3)	rotuihin Belgian Landrace, Hampshire, Piétrain, Duroc ja Spotted Poland kuuluvat puhdasrotuiset siat.

Yhdeksän kuukauden ikäiset terveet porsaat lähetetään teurastettaviksi. Karjuja ja emakoita ei teurasteta. Lisäksi on kiellettyä käyttää ruhoja, joiden verenlaskua ei ole suoritettu kunnolla tai joissa on selvästi lihassairauksia (PSE tai DFD) tai selviä merkkejä tulehduksista tai traumoista.

Lucanica di Picernoa voidaan tuottaa ainoastaan käyttämällä lavasta (joista on poistettu luut ja jänteet), niskasta, kuvelihasta, kyljestä ja sisäfileen päistä peräisin olevia paloja ja jauhettua kinkkua.

Lihaseoksen valmistuksessa sallitaan seuraavat ainesosat (ilmaistuna prosentteina kokonaispainosta):

—	suolaa 2,0–2,5 prosenttia

—	mietoa tai tulista chilipaprikaa (Capsicuum annum) 0,1–0,15 prosenttia

—	luonnonvaraisen fenkolin (Foeniculum vulgare) siemeniä 0,13–0,18 prosenttia

—	mustapippuria (Piper nigrum) 0,05–0,1 prosenttia

—	dekstroosia ja sakkaroosia enintään 0,5 prosenttia.

Seuraavat adjuvantit, lisäaineet ja säilytysaineet ovat myös sallittuja lihasekoituksen valmistuksessa:

—	natriumnitriitti (E250)

—	kaliumnitraatti (E252): enintään 0,10 g/kg

—	askorbiinihappo (E300), enintään 0,1 prosenttia tai natriumaskorbaatti (E301), enintään 0,1 prosenttia.

Fermentaation käynnistämiseen tarkoitettuja mikrobiviljelmiä (mikrobiset hapatteet) voidaan myös lisätä lihaseoksen valmistuksessa.

Maidon, maitotuotteiden tai muuntogeenisistä organismeista valmistettujen ainesosien käyttöä ei sallita.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki Lucanica di Picernon tuotantovaiheet lihapalojen leikkaamisesta tuotteen kypsyttämiseen tapahtuvat yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Lucanica di Picerno voidaan saattaa markkinoille pakkaamattomana tai pakattuna vakuumiin tai suojakaasuun. Sitä saa pitää kaupan kokonaisena, paloina tai viipaleina.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Merkinnöissä on oltava SMM-tunnus ”Lucanica di Picerno” ja unionin tunnus.

Kiinnitettävät merkit, sinetit ja muu tiedotusmateriaali sallitaan, kunhan ne eivät ole luonteeltaan mainostavia tai kuluttajia harhaanjohtavia.

Etiketeissä on sallittua myös käyttää tilan tai yrityksen nimiä tai muita nimiä tai yksityisiä tuotemerkkejä, kunhan ne eivät ole luonteeltaan mainostavia tai kuluttajia harhaanjohtavia.

Nimityksen logo on seuraavanlainen:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Lucanica di Picernon tuotantoalue on seuraavien kuntien alueella: Picerno, Tito, Satriano di Lucania, Savoia di Lucania, Vietri di Potenza, Sant’Angelo Le Fratte, Brienza, Balvano, Ruoti, Baragiano, Bella, Muro Lucano, Castelgrande ja Sasso di Castalda.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

SMM-tuotteen Lucanica di Picerno rekisteröintihakemuksen perustana on tuotteelle tunnusomainen luonnonvaraisen fenkolin käyttö lihaseoksessa. Lopullisen tuotteen aistinvaraisessa analyysissa sen aromi on osoitettu hallitsevaksi muihin ainesosiin nähden. Hakemus perustuu myös siihen, että tuote tuotetaan paikallisesti.

SMM-tuote Lucanica di Picerno tuotetaan käyttämällä pitkäaikaisia historiallisia menetelmiä, ja sen ominaisuudet liittyvät ympäristöön (laajassa merkityksessään, inhimilliset tekijät huomioon ottaen), satoja vuosia vanhaan tuotantomenetelmään sekä näiden väliseen vuorovaikutukseen.

Tuotantomenetelmät ovat siirtyneet kyseisellä alueella sukupolvelta toiselle, ja erityinen ammattitaito on kehittynyt paikallisten tuottajien ansiosta. Nämä ovat parannelleet eri vaiheissa teknisiä taitojaan, kuten

—	käyttökelvottomien osien, kuten hermot, sidekudos ja pehmeä rasva, siistiminen

—	lihan leikkaaminen pieniin paloihin ja näin saatujen palojen hienontaminen

—	lihaseoksen maustaminen

—	seoksen vetäytyminen 4–24 tunnin ajan, jotta ainesosat yhdistyvät tasapainoisesti

—	luonnonsuolen täyttäminen seoksella, minkä vuoksi makkara saa tunnusomaisen U-kirjaimen muodon.

Lucanica di Picerno on väriltään rubiininpunainen, ja sen pehmeiden ja kiinteiden viipaleiden hallitseva, voimakkaasti tuntuva maku on peräisin fenkolin siemenistä yhdessä mustapippurin mausteisen aromin kanssa. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä sen erityisiin aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

Nämä on osoitettu makuanalyyseissä, joissa todettiin, että havaittava voimakkuus lineaarisella, ei-jäsennellyllä arviointiasteikolla, joka on korkeintaan 100, luonnonvaraisen fenkolin aromi on ”mausteisen” ja ”chilin” aromeihin verrattuna hallitseva.

Ainesosien (ennen kaikkea luonnonvaraisen fenkolin) valinta ja lihavalmisteiden tuotannon ilmeiset taidot alueella edistävät osaltaan muista samankaltaisista paikallistuotteista aistinvaraisesti helposti erotettavan tuotteen luomista.

Alueen ilmasto-olot ovat Lucanian Apenniineille tavanomaiset. Kuumaa ja kuivaa kesää seuraavat runsassateiset kaudet, ja talvikuukausina on usein lunta. Lämpötila- ja kosteusolot ovat Lucanica di Picernon tuottamiseen perinteisesti käytetyn fenkolin runsaan kasvun tärkeimmät tekijät. Talonpoikaisperinteistä peräisin olevassa Picernon reseptissä tätä maustetta käytettiin siinä suhteessa, että lihasekoituksen jokaisessa kilossa oli noin sata siementä. Tämä korostaa tuotteen erityispiirrettä. On syytä panna merkille, että Picerno oli luonnonvaraisen fenkolin huomattava markkina-alue. Tämän hyvin vanhan aromikasvilajin siemeniä oli kaikkialla tarjolla, ja vanhukset keräsivät ja möivät niitä. Luonnonvarainen fenkoli on tällä hetkellä yleensä (mutta ei välttämättä) peräisin yksilöidyltä maantieteelliseltä alueelta.

Lisäksi tapa, jolla Lucanica di Picerno -makkarat perinteisesti ripustetaan erityisille kypsytystelineille, antaa niille tunnusomaisen U-kirjaimen muodon, jonka perusteella tuote on voitu erottaa nykypäiviin saakka.

Lucanica di Picernon tuotannolla on vahva sidos alueeseen, mistä ovat osoituksena lukuisat toimijat, jotka perinteisiä käsityömenetelmiä käyttäen kiinnittävät erityistä huomiota lihan valitsemiseen ja käsittelyyn ja makkaroiden kypsyttämiseen ja jotka siten luovat yhteyden Lucanica di Picernon alkuperäisen ja nykyisen tuotannon välille.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Tämä ministeriö on aloittanut kansallisen vastaväitemenettelyn julkaisemalla 19. huhtikuuta 2017 Italian tasavallan virallisen lehden numerossa 91 hakemuksen suojatun maantieteellisen merkinnän ”Lucanica di Picerno” rekisteröimiseksi.

Eritelmän täydellinen teksti on saatavissa internetosoitteessa

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maa- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Prodotti DOP IGP” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP IGP STG” (näytön vasemmassa laidassa) ja lopuksi ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

---