ISSN 1977-1053
Euroopan unionin
virallinen lehti
C 113
Suomenkielinen laitos
Tiedonantoja ja ilmoituksia
61. vuosikerta
27. maaliskuu 2018
|
ISSN 1977-1053 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
61. vuosikerta |
|
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
|
II Tiedonannot |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2018/C 113/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8694 – Hochtief/Abertis) ( 1 ) |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia M.8694 – Hochtief/Abertis)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 113/01)
Komissio päätti 6. helmikuuta 2018 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla
|
— |
komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
|
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32018M8694. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/2 |
Euron kurssi (1)
26. maaliskuuta 2018
(2018/C 113/02)
1 euro =
|
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
|
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,2411 |
|
JPY |
Japanin jeniä |
130,47 |
|
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4482 |
|
GBP |
Englannin puntaa |
0,87248 |
|
SEK |
Ruotsin kruunua |
10,1868 |
|
CHF |
Sveitsin frangia |
1,1739 |
|
ISK |
Islannin kruunua |
121,90 |
|
NOK |
Norjan kruunua |
9,5613 |
|
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
|
CZK |
Tšekin korunaa |
25,446 |
|
HUF |
Unkarin forinttia |
312,73 |
|
PLN |
Puolan zlotya |
4,2300 |
|
RON |
Romanian leuta |
4,6593 |
|
TRY |
Turkin liiraa |
4,9464 |
|
AUD |
Australian dollaria |
1,6048 |
|
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5997 |
|
HKD |
Hongkongin dollaria |
9,7384 |
|
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,7029 |
|
SGD |
Singaporen dollaria |
1,6274 |
|
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 336,99 |
|
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
14,4937 |
|
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,7924 |
|
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4420 |
|
IDR |
Indonesian rupiaa |
17 045,27 |
|
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,8425 |
|
PHP |
Filippiinien pesoa |
64,820 |
|
RUB |
Venäjän ruplaa |
70,6897 |
|
THB |
Thaimaan bahtia |
38,660 |
|
BRL |
Brasilian realia |
4,0932 |
|
MXN |
Meksikon pesoa |
22,8777 |
|
INR |
Intian rupiaa |
80,5105 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/3 |
Henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 89/686/ETY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto
(Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien otsikot ja viitenumerot)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 113/03)
Henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/425 (1) siirtymäsäännöksiä koskevan 47 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten neuvoston direktiivin 89/686/ETY (2) soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka ovat kyseisen direktiivin säännösten mukaisia ja jotka on saatettu markkinoille ennen 21. huhtikuuta 2019. Näin ollen yhdenmukaistetut standardit, joita koskevat viitteet on julkaistu direktiivin 89/686/ETY nojalla, sellaisina kuin ne ovat lueteltuina tämän komission tiedonannon sarakkeessa 2, luovat edelleen olettamuksen ainoastaan mainitun direktiivin noudattamisesta ja ainoastaan 20. huhtikuuta 2019 saakka. Tällainen direktiivin 89/686/ETY mukainen vaatimuksenmukaisuusolettama lakkaa olemasta voimassa 21. huhtikuuta 2019.
|
ESO:n viitenumero (3) |
Standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja) |
Ensimmäinen julkaisu EYVL/EUVL |
Korvattavan standardin viitenumero |
Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1 |
||||||||
|
(1) |
(2) |
(3) |
(4) |
(5) |
||||||||
|
CEN |
EN 132:1998 Hengityksensuojaimet. Termien ja piktogrammien määritelmät |
4.6.1999 |
EN 132:1990 Huomautus 2.1 |
30.6.1999 |
||||||||
|
CEN |
EN 133:2001 Hengityksensuojaimet. Luokitus |
10.8.2002 |
EN 133:1990 Huomautus 2.1 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 134:1998 Hengityksensuojaimet. Osien nimet |
13.6.1998 |
EN 134:1990 Huomautus 2.1 |
31.7.1998 |
||||||||
|
CEN |
EN 135:1998 Hengityksensuojaimet. Toisiaan vastaavien termien luettelo |
4.6.1999 |
EN 135:1990 Huomautus 2.1 |
30.6.1999 |
||||||||
|
CEN |
EN 136:1998 Hengityksensuojaimet. Kokonaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
13.6.1998 |
EN 136:1989 EN 136-10:1992 Huomautus 2.1 |
31.7.1998 |
||||||||
|
|
EN 136:1998/AC:2003 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 137:2006 Hengityksensuojaimet. Kokonaamariin liitettävät paineilmasäiliölaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
23.11.2007 |
EN 137:1993 Huomautus 2.1 |
23.11.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 138:1994 Hengityksensuojaimet. Kokonaamarin, puolinaamarin tai suukappaleen kanssa käytettävät raitisilmalaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
16.12.1994 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 140:1998 Hengityksensuojaimet. Puoli- ja neljäsosanaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.11.1998 |
EN 140:1989 Huomautus 2.1 |
31.3.1999 |
||||||||
|
|
EN 140:1998/AC:1999 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 142:2002 Hengityksensuojaimet. Suukappaleet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
10.4.2003 |
EN 142:1989 Huomautus 2.1 |
10.4.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 143:2000 Hengityksensuojaimet. Hiukkassuodattimet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
24.1.2001 |
EN 143:1990 Huomautus 2.1 |
24.1.2001 |
||||||||
|
|
EN 143:2000/A1:2006 |
21.12.2006 |
Huomautus 3 |
21.12.2006 |
||||||||
|
|
EN 143:2000/AC:2005 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 144-1:2000 Hengityksensuojaimet. Kaasupullojen venttiilit. Osa 1: Pulloventtiilin kierreliitokset |
24.1.2001 |
EN 144-1:1991 Huomautus 2.1 |
24.1.2001 |
||||||||
|
|
EN 144-1:2000/A1:2003 |
21.2.2004 |
Huomautus 3 |
21.2.2004 |
||||||||
|
|
EN 144-1:2000/A2:2005 |
6.10.2005 |
Huomautus 3 |
31.12.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 144-2:1998 Hengityksensuojaimet. Kaasupullojen venttiilit. Osa 2: Sivuliittimien kierreliitäntä |
4.6.1999 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 144-3:2003 Hengityksensuojaimet. Kaasusäiliöiden venttiilit. Osa 3: Happirikastetun paineilman (nitroksi) ulostulon liitännät |
21.2.2004 |
|
|
||||||||
|
|
EN 144-3:2003/AC:2003 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 145:1997 Hengityksensuojaimet. Kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat painehappi- tai painehappityppilaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
19.2.1998 |
EN 145:1988 EN 145-2:1992 Huomautus 2.1 |
28.2.1998 |
||||||||
|
|
EN 145:1997/A1:2000 |
24.1.2001 |
Huomautus 3 |
24.1.2001 |
||||||||
|
CEN |
EN 148-1:1999 Hengityksensuojaimet. Kasvo-osan kierteet. Osa 1: Standardikierreliitos |
4.6.1999 |
EN 148-1:1987 Huomautus 2.1 |
31.8.1999 |
||||||||
|
CEN |
EN 148-2:1999 Hengityksensuojaimet – Kasvo-osan kierteet – Osa 2: Keskiökierreliitos |
4.6.1999 |
EN 148-2:1987 Huomautus 2.1 |
31.8.1999 |
||||||||
|
CEN |
EN 148-3:1999 Hengityksensuojaimet. Kasvo-osan kierteet. Osa 3: Kierreliitos M 45 x 3 |
4.6.1999 |
EN 148-3:1992 Huomautus 2.1 |
31.8.1999 |
||||||||
|
CEN |
EN 149:2001+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Hiukkasilta suojaavat suodattavat puolinaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.5.2010 |
EN 149:2001 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 166:2001 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Vaatimukset |
10.8.2002 |
EN 166:1995 Huomautus 2.1 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 167:2001 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Optiset testausmenetelmät |
10.8.2002 |
EN 167:1995 Huomautus 2.1 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 168:2001 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Muut kuin optiset testausmenetelmät |
10.8.2002 |
EN 168:1995 Huomautus 2.1 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 169:2002 Henkilökohtainen silmien suojaus. Suodattimet hitsauksessa ja vastaavissa menetelmissä. Läpäisyvaatimukset ja suositeltu käyttö |
28.8.2003 |
EN 169:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 170:2002 Henkilökohtainen silmien suojaus. Ultraviolettisäteilyn suodattimet. Läpäisyvaatimukset ja suositeltu käyttö |
28.8.2003 |
EN 170:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 171:2002 Henkilökohtainen silmien suojaus. Infrapunasäteilyn suodattimet. Läpäisyvaatimukset ja suositeltu käyttö |
10.4.2003 |
EN 171:1992 Huomautus 2.1 |
10.4.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 172:1994 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Suodattimet auringonvaloa vastaan ammattikäyttöön |
15.5.1996 |
|
|
||||||||
|
|
EN 172:1994/A2:2001 |
10.8.2002 |
Huomautus 3 |
10.8.2002 |
||||||||
|
|
EN 172:1994/A1:2000 |
4.7.2000 |
Huomautus 3 |
31.10.2000 |
||||||||
|
CEN |
EN 174:2001 Henkilökohtainen silmiensuojain. Silmiensuojaimet laskettelua varten |
21.12.2001 |
EN 174:1996 Huomautus 2.1 |
21.12.2001 |
||||||||
|
CEN |
EN 175:1997 Henkilökohtainen suojelu. Hitsauksen ja sen kaltaisten työvaiheiden aikana käytettävät laitteet silmien- ja kasvojensuojaukseen |
19.2.1998 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 207:2017 Henkilökohtaiset silmiensuojausvälineet. Suodattimet ja silmiensuojaimet lasersäteilyä vastaan |
13.10.2017 |
EN 207:2009 Huomautus 2.1 |
30.10.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 208:2009 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Silmiensuojaimet laserien ja laserjärjestelmien säätötyöhön |
6.5.2010 |
EN 208:1998 Huomautus 2.1 |
30.6.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 250:2014 Hengityslaite. Sukelluslaite, jossa on paineilmasäiliö. Vaatimukset, testaus, merkintä |
12.12.2014 |
EN 250:2000 Huomautus 2.1 |
31.12.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 269:1994 Hengityksensuojaimet. Moottoroidut hupulla varustetut tuoreilmalaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
16.12.1994 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 342:2017 Suojavaatetus. Suojaus kylmältä |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 342:2004 Huomautus 2.1 |
31.5.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 343:2003+A1:2007 Suojavaatetus. Suojaus sateelta |
8.3.2008 |
EN 343:2003 Huomautus 2.1 |
8.3.2008 |
||||||||
|
|
EN 343:2003+A1:2007/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 348:1992 Suojavaatetus. Testausmenetelmä: Materiaalin suojavaikutus pieniä sulametalliroiskeita vastaan |
23.12.1993 |
|
|
||||||||
|
|
EN 348:1992/AC:1993 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352-1:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 1: Kupusuojaimet |
28.8.2003 |
EN 352-1:1993 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 352-2:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 2: Korvatulpat |
28.8.2003 |
EN 352-2:1993 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 352-3:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 3: Teollisuuskypärään kiinnitettävät kupusuojaimet |
28.8.2003 |
EN 352-3:1996 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 352-4:2001 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 4: äänitason mukaan toimivat kupusuojaimet |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 352-4:2001/A1:2005 |
19.4.2006 |
Huomautus 3 |
30.4.2006 |
||||||||
|
CEN |
EN 352-5:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 5: Vastamelukupusuojaimet |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
|
EN 352-5:2002/A1:2005 |
6.5.2010 |
Huomautus 3 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 352-6:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 6: Kommunikointijärjestelmällä varustetut kupusuojaimet |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352-7:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 7: äänitason mukaan toimivat korvatulpat |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352-8:2008 Kuulonsuojaimet. Turvavaatimukset ja testaus. Osa 8: ääniviihde-kupusuojaimet |
28.1.2009 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 353-1:2014+A1:2017 Putoamissuojaimet. Johteessa liikkuvat liukutarraimet. Osa 1: Kiinteässä johteessa liikkuvat liukutarraimet |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 353-1:2014 Huomautus 2.1 |
30.6.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 353-2:2002 Putoamissuojaimet. Osa 2: Taipuisassa johteessa liikkuvat liukutarraimet |
28.8.2003 |
EN 353-2:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 354:2010 Putoamissuojaimet. Liitosköydet |
9.7.2011 |
EN 354:2002 Huomautus 2.1 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN 355:2002 Putoamissuojaimet. Nykäyksen vaimentimet |
28.8.2003 |
EN 355:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 358:1999 Työntekijää tukevat ja putoamista estävät henkilönsuojaimet. Pylväsvyöt ja varmistusvyöt sekä niiden kanssa käytettävät hihnat ja köydet |
21.12.2001 |
EN 358:1992 Huomautus 2.1 |
21.12.2001 |
||||||||
|
CEN |
EN 360:2002 Putoamissuojaimet. Kelautuvat tarraimet |
28.8.2003 |
EN 360:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 361:2002 Putoamissuojaimet. Kokovaljaat |
28.8.2003 |
EN 361:1992 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 362:2004 Putoamissuojaimet. Liitoselimet |
6.10.2005 |
EN 362:1992 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 363:2008 Putoamissuojaimet. Putoamissuojainjärjestelmät |
20.6.2008 |
EN 363:2002 Huomautus 2.1 |
31.8.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 364:1992 Putoamissuojaimet. Testimenetelmät |
23.12.1993 |
|
|
||||||||
|
|
EN 364:1992/AC:1993 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 365:2004 Putoamissuojaimet. Yleiset käyttöohjeita, kunnossapitoa, määräaikaistarkastuksia, korjaamista, merkintää ja pakkausta koskevat vaatimukset |
6.10.2005 |
EN 365:1992 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
|
EN 365:2004/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 374-1:2016 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 1: Kemikaaliriskien termit ja vaatimukset (ISO 374-1:2016) |
12.4.2017 |
EN 374-1:2003 Huomautus 2.1 |
31.5.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 374-2:2003 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 2: Penetraation vastustuskyvyn määrittäminen |
6.10.2005 |
EN 374-2:1994 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 374-3:2003 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 3: Kemikaaliläpäisevyyden määrittäminen |
6.10.2005 |
EN 374-3:1994 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
|
EN 374-3:2003/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 374-4:2013 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 4: Kemiallisen vaurioitumisen määrittäminen |
11.4.2014 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 374-5:2016 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 5: Mikro-organismiriskien termit ja vaatimukset (ISO 374-5:2016) |
12.4.2017 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 379:2003+A1:2009 Henkilökohtainen silmien suojaus. Hitsausmaskit |
6.5.2010 |
EN 379:2003 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 381-1:1993 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 1: Viiltosuojauksen testaamisessa käytettävä testausteline |
23.12.1993 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-2:1995 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 2: Jalkojen suojainten testausmenetelmät |
12.1.1996 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-3:1996 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 3: Jalkineiden testausmenetelmät |
10.10.1996 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-4:1999 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 4: Käsineiden testausmenetelmät |
16.3.2000 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-5:1995 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 5: Jalkojen suojainten vaatimukset |
12.1.1996 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-7:1999 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 7: Käsineiden vaatimukset |
16.3.2000 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-8:1997 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 8: Nilkkaimien testausmenetelmät |
18.10.1997 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-9:1997 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 9: Nilkkaimien vaatimukset |
18.10.1997 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-10:2002 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 10: Vartalon yläosan suojainten testausmenetelmä |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381-11:2002 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 11: Vartalon yläosan suojainten vaatimukset |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 388:2016 Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan |
12.4.2017 |
EN 388:2003 Huomautus 2.1 |
31.5.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 397:2012+A1:2012 Teollisuuskypärät |
20.12.2012 |
EN 397:2012 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 402:2003 Hengityksensuojaimet. Kannettava avoimeen kiertoon perustuva paineilmapakolaite, joka on varustettu hengityksen ohjaamalla annosteluventtiilillä ja joka voidaan yhdistää kokonaamariin tai suukappaleeseen. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.2.2004 |
EN 402:1993 Huomautus 2.1 |
21.2.2004 |
||||||||
|
CEN |
EN 403:2004 Hengityksensuojaimet pelastautumistarkoitukseen. Hupulla varustetut suodatinsuojaimet tulipalosta pelastautumista varten. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.10.2005 |
EN 403:1993 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 404:2005 Hengityksensuojaimet pelastautumistarkoitukseen. Suodattava suukappaleella varustettu pakolaite hiilimonoksidia vastaan. Vaatimukset, testaus, merkinnät |
6.10.2005 |
EN 404:1993 Huomautus 2.1 |
2.12.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 405:2001+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Kaasuilta tai kaasuilta ja hiukkasilta suojaava venttiilillä varustettu puolinaamari. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.5.2010 |
EN 405:2001 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 407:2004 Suojakäsineet kuumuutta vastaan (kuumuus ja/tai tuli) |
6.10.2005 |
EN 407:1994 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 420:2003+A1:2009 Suojakäsineet. Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.5.2010 |
EN 420:2003 Huomautus 2.1 |
31.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 421:2010 Suojakäsineet ionisoivaa säteilyä ja radioaktiivista saastetta vastaan |
9.7.2011 |
EN 421:1994 Huomautus 2.1 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN 443:2008 Kypärät palontorjuntatehtäviin taloissa ja muissa rakennelmissa |
20.6.2008 |
EN 443:1997 Huomautus 2.1 |
31.8.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 458:2004 Kuulonsuojaimet. Valintamenetelmät, käyttö, hoito ja kunnossapito. Suositukset |
6.10.2005 |
EN 458:1993 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 464:1994 Kemikaalinsuojavaatetus. Suojaus kaasuja ja höyryjä vastaan. Testausmenetelmä. Tiiviyden määrittäminen (testaus sisäisellä paineella) |
16.12.1994 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 469:2005 Palomiesten suojavaatetus. Palopukujen vaatimukset |
19.4.2006 |
EN 469:1995 Huomautus 2.1 |
30.6.2006 |
||||||||
|
|
EN 469:2005/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
|
EN 469:2005/A1:2006 |
23.11.2007 |
Huomautus 3 |
23.11.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 510:1993 Vaatimukset suojavaatteille töissä, joissa on vaara takertua liikkuviin koneen osiin |
16.12.1994 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 511:2006 Kylmältä suojaavat käsineet |
21.12.2006 |
EN 511:1994 Huomautus 2.1 |
21.12.2006 |
||||||||
|
CEN |
EN 530:2010 Suojavaatemateriaalin hankauksenkesto. Testausmenetelmät |
9.7.2011 |
EN 530:1994 Huomautus 2.1 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN 564:2014 Vuorikiipeilyvarusteet. Apuköysi. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
11.12.2015 |
EN 564:2006 Huomautus 2.1 |
31.1.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 565:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Nauhat. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
15.12.2017 |
EN 565:2006 Huomautus 2.1 |
28.2.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 566:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Nauhalenkit. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
13.10.2017 |
EN 566:2006 Huomautus 2.1 |
30.10.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 567:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Nousukahvat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
28.6.2013 |
EN 567:1997 Huomautus 2.1 |
30.9.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 568:2015 Vuorikiipeilyvarusteet. Jäähaat ja -ruuvit. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
9.9.2016 |
EN 568:2007 Huomautus 2.1 |
9.9.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 569:2007 Vuorikiipeilyvarusteet. Haat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
8.3.2008 |
EN 569:1997 Huomautus 2.1 |
8.3.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 659:2003+A1:2008 Palomiesten suojakäsineet |
20.6.2008 |
EN 659:2003 Huomautus 2.1 |
30.9.2008 |
||||||||
|
|
EN 659:2003+A1:2008/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 795:2012 Putoamissuojaimet. Kiinnityslaitteet |
11.12.2015 |
EN 795:1996 Huomautus 2.1 |
9.9.2016 |
||||||||
|
Varoitus: Tämä julkaiseminen ei koske seuraavia laitteita:
Tyyppien A, C ja D osalta tämä julkaiseminen ei koske myöskään seuraavia kohtia: 4.5, 5.2.2, 6, 7; liite A ja liite ZA. Näin ollen tämä julkaiseminen ei merkitse olettamaa siitä, että edellä mainitut standardin mukaiset laitteet olisivat direktiivin 89/686/ETY mukaisia, sillä niitä ei voida pitää henkilönsuojaimina. |
||||||||||||
|
CEN |
EN 812:2012 Kolhupäähineet |
20.12.2012 |
EN 812:1997 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 813:2008 Putoamissuojaimet. Lantiovaljaat |
28.1.2009 |
EN 813:1997 Huomautus 2.1 |
28.2.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN 863:1995 Suojavaatetus. Mekaaniset ominaisuudet. Testausmenetelmä: Puhkaisunkestävyys |
15.5.1996 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 892:2012+A1:2016 Vuorikiipeilyvarusteet. Joustavat kiipeilyköydet. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
12.4.2017 |
EN 892:2012 Huomautus 2.1 |
31.5.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 893:2010 Vuorikiipeilyvarusteet. Jääraudat. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
9.7.2011 |
EN 893:1999 Huomautus 2.1 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN 943-1:2015 Suojavaatetus nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan mukaan lukien nestemäiset aerosolit ja kiinteät partikkelit. Osa 1: Suojausvaatimukset ilmanvaihdolla varustetuille ja ilman ilmanvaihtoa oleville kaasutiiviille (tyyppi 1) kemikaalinsuojapuvuille |
9.9.2016 |
EN 943-1:2002 Huomautus 2.1 |
9.9.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 943-2:2002 Suojavaatetus nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan, mukaan lukien nestemäiset aerosolit ja kiinteät partikkelit. Osa 2: Vaatimukset pelastusjoukkojen ”kaasutiiviille” (tyyppi 1) kemikaalinsuojapuvuille |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 958:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Kitkajarruperiaatteella toimivat laitteet putoamisenergian vähentämiseksi via ferrata -kiipeilyssä (kallioon kiinnitetyt vaijerit). Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
13.10.2017 |
EN 958:2006+A1:2010 Huomautus 2.1 |
13.10.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 960:2006 Suojakypärien testauksessa käytettävät mallipäät |
21.12.2006 |
EN 960:1994 Huomautus 2.1 |
31.12.2006 |
||||||||
|
CEN |
EN 966:2012+A1:2012 Ilmailu-urheilussa käytettävät suojakypärät |
20.12.2012 |
EN 966:2012 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 1073-1:1998 Suojavaatetus radioaktiivista kontaminaatiota vastaan. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät ilmanvaihdolla varustetuille suojavaatteille, jotka suojaavat partikkelimuodossa olevalta radioaktiiviselta kontaminaatiolta |
6.11.1998 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1073-2:2002 Suojavaatetus radioaktiivista kontaminaatiota vastaan. Osa 2: Vaatimukset ja testausmenetelmät ilman ilmanvaihtoa oleville suojavaatteille, jotka suojaavat partikkelimuodossa olevalta radioaktiiviselta kontaminaatiolta |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1077:2007 Laskettelijoiden ja lumilautailijoiden kypärät |
8.3.2008 |
EN 1077:1996 Huomautus 2.1 |
8.3.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 1078:2012+A1:2012 Kypärät pyöräilyyn, rullalautailuun ja rullaluisteluun |
20.12.2012 |
EN 1078:2012 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 1080:2013 Pienten lasten suojakypärät |
28.6.2013 |
EN 1080:1997 Huomautus 2.1 |
31.8.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 1082-1:1996 Suojavaatetus. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat. Osa 1: Metallisilmukkakäsineet ja käsivarsisuojat |
14.6.1997 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1082-2:2000 Suojavaatetus. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat. Osa 2: Muusta materiaalista kuin metallisilmukoista valmistetut käsineet ja käsivarsisuojat |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1082-3:2000 Suojavaatetus. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat. Osa 3: Iskeytymisestä johtuvan viillon testimenetelmä kankaalle, nahalle ja muille materiaaleille |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1146:2005 Hengityksensuojaimet. Kannettavat avoimeen kiertoon perustuvat hupulla varustetut paineilmahengityslaitteet pakenemista varten. Vaatimukset, testaus ja merkintä |
19.4.2006 |
EN 1146:1997 Huomautus 2.1 |
30.4.2006 |
||||||||
|
CEN |
EN 1149-1:2006 Suojavaatetus – Sähköstaattiset ominaisuudet – Osa 1: Pintaresistiivisyyden testausmenetelmä |
21.12.2006 |
EN 1149-1:1995 Huomautus 2.1 |
31.12.2006 |
||||||||
|
CEN |
EN 1149-2:1997 Suojavaatetus. Sähköstaattiset ominaisuudet. Osa 2: Materiaalin läpimenoresistanssin testausmenetelmä |
19.2.1998 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1149-3:2004 Suojavaatetus. Sähköstaattiset ominaisuudet. Osa 3: Varauksen purkautumisen testausmenetelmät |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1149-5:2008 Suojavaatetus. Sähköstaattiset ominaisuudet. Osa 5: Materiaali- ja mallivaatimukset |
20.6.2008 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1150:1999 Suojavaatetus. Näkyvä vaatetus muuhun kuin ammattikäyttöön. Testausmenetelmät ja vaatimukset |
4.6.1999 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1385:2012 Melontakypärät |
20.12.2012 |
EN 1385:1997 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 1486:2007 Palomiesten suojavaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset erityisiin sammutustehtäviin tarkoitetuille heijastaville puvuille |
8.3.2008 |
EN 1486:1996 Huomautus 2.1 |
30.4.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 1497:2007 Putoamissuojaimet. Pelastamisvaljaat |
8.3.2008 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1621-1:2012 Moottoripyöräilijöiden suoja-asut mekaanista iskua vastaan. Osa 1: Moottoripyöräilijän nivelten iskunsuojukset. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
13.3.2013 |
EN 1621-1:1997 Huomautus 2.1 |
30.6.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 1621-2:2014 Moottoripyöräilijöiden suoja-asut mekaanista iskua vastaan. Osa 2: Moottoripyöräilijöiden selkäsuojat. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
12.12.2014 |
EN 1621-2:2003 Huomautus 2.1 |
31.12.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 1731:2006 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Verkkotyyppiset silmien- ja kasvojensuojaimet |
23.11.2007 |
EN 1731:1997 Huomautus 2.1 |
23.11.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 1809:2014+A1:2016 Sukellusvarusteet. Nostovoiman tasauslaite. Toiminnalliset ja turvallisuusvaatimukset, testausmenetelmät |
9.9.2016 |
EN 1809:2014 Huomautus 2.1 |
30.9.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 1827:1999+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Puolinaamarit ilman sisäänhengitysventtiileitä ja erillisin suodattimin suojaamaan kaasuja, kaasuja ja hiukkasia tai hiukkasia vastaan. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.5.2010 |
EN 1827:1999 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 1868:1997 Henkilökohtaiset putoamissuojaimet. Samaa käsitettä merkitsevien termien luettelo |
18.10.1997 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1891:1998 Putoamissuojaimet. Vähäjoustoiset ydinköydet |
6.11.1998 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1938:2010 Henkilökohtainen silmien suojaus. Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden silmäsuojaimet |
9.7.2011 |
EN 1938:1998 Huomautus 2.1 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 4869-2:1995 Akustiikka. Kuulonsuojaimet. Osa 2: Kuulonsuojaimia käytettäessä vaikuttavien A-painotettujen äänenpainetasojen arviointi (ISO 4869-2:1994) |
15.5.1996 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 4869-2:1995/AC:2007 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 4869-3:2007 Akustiikka. Kuulonsuojaimet. Osa 3: Kupusuojaimien lisäysvaimennuksen mittaus käyttäen akustista mittauspäätä (ISO 4869-3:2007) |
8.3.2008 |
EN 24869-3:1993 Huomautus 2.1 |
8.3.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 6529:2001 Suojavaatetus. Suojaus kemikaaleja vastaan. Suojavaatemateriaalien kestävyyden määrittäminen nesteiden ja kaasujen permeaatiota vastaan (ISO 6529:2001) |
6.10.2005 |
EN 369:1993 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 6530:2005 Suojavaatetus. Suojaus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Nesteiden läpitunkeutumisen (penetraation) määrittäminen materiaaleista (ISO 6530:2005) |
6.10.2005 |
EN 368:1992 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 6942:2002 Suojavaatetus. Suojaus kuumuutta ja liekkejä vastaan. Testausmenetelmä. Materiaalien ja materiaaliyhdistelmien lämpösäteilynkestävyyden arviointi (ISO 6942:2002) |
28.8.2003 |
EN 366:1993 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 9151:2016 Suojavaatetus kuumuutta ja liekkejä vastaan. Lämmönsiirtymisen määrittäminen liekkikosketuksessa (ISO 9151:2016, Corrected version 2017-03) |
12.4.2017 |
EN 367:1992 Huomautus 2.1 |
30.6.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 9185:2007 Suojavaatetus. Materiaalin kestävyyden määrittäminen sulametalliroiskeita vastaan (ISO 9185:2007) |
8.3.2008 |
EN 373:1993 Huomautus 2.1 |
8.3.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 10256:2003 Jääkiekkoilijoiden pään- ja kasvojensuojaimet (ISO 10256:2003) |
6.10.2005 |
EN 967:1996 Huomautus 2.1 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 10819:2013 Mekaaninen värähtely ja isku. Käsitärinä. Käsineiden kautta kämmeniin kohdistuvan tärinän mittaus- ja arviointimenetelmä (ISO 10819:2013) |
13.12.2013 |
EN ISO 10819:1996 Huomautus 2.1 |
13.12.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 10862:2009 Huviveneet. Trapetsivaljaiden pikalukitusjärjestelmä (ISO 10862:2009) |
6.5.2010 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 11611:2015 Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin (ISO 11611:2015) |
11.12.2015 |
EN ISO 11611:2007 Huomautus 2.1 |
31.1.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 11612:2015 Suojavaatetus. Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Vähimmäissuojausvaatimukset (ISO 11612:2015) |
11.12.2015 |
EN ISO 11612:2008 Huomautus 2.1 |
31.1.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 12021:2014 Hengityksensuojaimet. Eristäviin hengityksensuojaimiin tarkoitetut paineistetut kaasut |
12.12.2014 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12083:1998 Hengityksensuojaimet. Letkulla naamariin kiinnitetyt suodattimet. Hiukkassuodattimet, kaasunsuodattimet ja yhdistelmäsuodattimet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
4.7.2000 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12083:1998/AC:2000 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12127-1:2015 Suojavaatetus kuumuutta ja liekkejä vastaan. Kontaktilämmön siirtyminen suojavaatetuksen tai sen materiaalien läpi. Osa 1: Kuumasylinterillä tuotettu kontaktilämpö (ISO 12127-1:2015) |
9.9.2016 |
EN 702:1994 Huomautus 2.1 |
9.9.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12127-2:2007 Suojavaatetus tulta ja kuumuutta vastaan. Kontaktikuumuuden siirtyminen suojavaatemateriaalin läpi. Osa 2: Testausmenetelmä pienten putoavien sylintereiden kontaktikuumuudelle (ISO 12127-2:2007) |
8.3.2008 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12270:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Kiilat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
11.4.2014 |
EN 12270:1998 Huomautus 2.1 |
31.5.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 12275:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Sulkurenkaat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
13.12.2013 |
EN 12275:1998 Huomautus 2.1 |
13.12.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 12276:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Säätyvät kiilat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
11.4.2014 |
EN 12276:1998 Huomautus 2.1 |
31.5.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 12277:2015 Vuorikiipeilyvarusteet. Valjaat. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
12.4.2017 |
EN 12277:2007 Huomautus 2.1 |
31.5.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 12278:2007 Vuorikiipeilyvarusteet. Köysirullat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
23.11.2007 |
EN 12278:1998 Huomautus 2.1 |
30.11.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12311:2013 Henkilönsuojaimet. Aurinkolasien ja vastaavien tuotteiden testausmenetelmät (ISO 12311:2013, Corrected version 2014-08-15) |
13.12.2013 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12312-1:2013 Silmien- ja kasvojensuojaimet. Aurinkolasit ja vastaavat tuotteet. Osa 1: Yleiskäyttöön tarkoitetut aurinkolasit (ISO 12312-1:2013) |
13.12.2013 |
EN 1836:2005+A1:2007 Huomautus 2.3 |
28.2.2015 |
||||||||
|
|
EN ISO 12312-1:2013/A1:2015 |
15.12.2017 |
Huomautus 3 |
15.12.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12312-2:2015 Silmien- ja kasvojensuojaimet. Aurinkolasit ja vastaavat suojalasit. Osa 2: Suodattimet auringon katseluun (ISO 12312-2:2015) |
11.12.2015 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12401:2009 Veneet. Veneilyturvavaljas ja turvaköysi. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 12401:2009) |
6.5.2010 |
EN 1095:1998 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-2:2006 Kelluntavarusteet. Osa 2: Pelastusliivit merelle ja avovesille, vaativat olosuhteet (taso 275). Turvallisuusvaatimukset (ISO 12402-2:2006) |
21.12.2006 |
EN 399:1993 Huomautus 2.1 |
31.3.2007 |
||||||||
|
|
EN ISO 12402-2:2006/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-3:2006 Kelluntavarusteet. Osa 3: Pelastusliivit merelle ja avovesille (taso 150). Turvallisuusvaatimukset (ISO 12402-3:2006) |
21.12.2006 |
EN 396:1993 Huomautus 2.1 |
31.3.2007 |
||||||||
|
|
EN ISO 12402-3:2006/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-4:2006 Kelluntavarusteet. Osa 4: Pelastusliivit sisävesille ja rannikoille (taso 100). Turvallisuusvaatimukset (ISO 12402-4:2006) |
21.12.2006 |
EN 395:1993 Huomautus 2.1 |
31.3.2007 |
||||||||
|
|
EN ISO 12402-4:2006/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-5:2006 Kelluntavarusteet. Osa 5: Kellunta-avut (taso 50). Turvallisuusvaatimukset (ISO 12402-5:2006) |
21.12.2006 |
EN 393:1993 Huomautus 2.1 |
31.3.2007 |
||||||||
|
|
EN ISO 12402-5:2006/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402-5:2006/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-6:2006 Kelluntavarusteet. Osa 6: Pelastusliivit ja kellunta-avut erikoistarkoituksiin. Turvallisuusvaatimukset ja lisämenetelmät (ISO 12402-6:2006) |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402-6:2006/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-8:2006 Kelluntavarusteet. Osa 8: Lisäosat, turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 12402-8:2006) |
2.8.2006 |
EN 394:1993 Huomautus 2.1 |
31.8.2006 |
||||||||
|
|
EN ISO 12402-8:2006/A1:2011 |
11.11.2011 |
Huomautus 3 |
11.11.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-9:2006 Kelluntavarusteet. Osa 9: Testausmenetelmät (ISO 12402-9:2006) |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402-9:2006/A1:2011 |
11.11.2011 |
Huomautus 3 |
11.11.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402-10:2006 Kelluntavarusteet. Osa 10: Kelluntavarusteiden ja muiden niihin liittyvien varusteiden valinta- ja käyttöopas (ISO 12402-10:2006) |
2.8.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12477:2001 Hitsaajien suojakäsineet |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12477:2001/A1:2005 |
6.10.2005 |
Huomautus 3 |
31.12.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 12492:2012 Vuorikiipeilyvarusteet. Vuorikiipeilijöiden kypärät. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
20.12.2012 |
EN 12492:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 12628:1999 Sukelluslisävarusteet. Yhdistetyt nostovoima- ja pelastuslaitteet. Toiminnalliset ja turvallisuusvaatimukset, testimenetelmät |
4.7.2000 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12628:1999/AC:2000 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12841:2006 Putoamissuojaimet. Köysityöskentely. Köyden pituuden säätölaitteet |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12941:1998 Hengityksensuojaimet. Puhaltimella varustetut laitteet, joihin kuuluu kypärä tai huppu. Vaatimukset, testaus, merkintä |
4.6.1999 |
EN 146:1991 Huomautus 2.1 |
4.6.1999 |
||||||||
|
|
EN 12941:1998/A1:2003 |
6.10.2005 |
Huomautus 3 |
6.10.2005 |
||||||||
|
|
EN 12941:1998/A2:2008 |
5.6.2009 |
Huomautus 3 |
5.6.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN 12942:1998 Hengityksensuojaimet. Puhaltimella varustetut suodatinlaitteet, jotka sisältävät koko-, puoli- tai neljäsosanaamarin. Vaatimukset, testaus, merkintä |
4.6.1999 |
EN 147:1991 Huomautus 2.1 |
4.6.1999 |
||||||||
|
|
EN 12942:1998/A1:2002 |
28.8.2003 |
Huomautus 3 |
28.8.2003 |
||||||||
|
|
EN 12942:1998/A2:2008 |
5.6.2009 |
Huomautus 3 |
5.6.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN 13034:2005+A1:2009 Suojavaatetus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatetukselle, joka suojaa rajoitetusti nestemäisiltä kemikaaleilta (tyypin 6 ja tyypin PB[6] varusteet) |
6.5.2010 |
EN 13034:2005 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 13061:2009 Suojavaatteet. Säärisuojaimet jalkapalloseurojen pelaajille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.5.2010 |
EN 13061:2001 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-1:2000 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 1: Esikäsittely |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13087-1:2000/A1:2001 |
10.8.2002 |
Huomautus 3 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-2:2012 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 2: Iskunvaimennuskyky |
20.12.2012 |
EN 13087-2:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-3:2000 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 3: Läpäisynkestävyys |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13087-3:2000/A1:2001 |
10.8.2002 |
Huomautus 3 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-4:2012 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 4: Kiinnitysjärjestelmän tehokkuus |
20.12.2012 |
EN 13087-4:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-5:2012 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 5: Kypärän irtoamisvoima |
20.12.2012 |
EN 13087-5:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-6:2012 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 6: Näkökenttä |
20.12.2012 |
EN 13087-6:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-7:2000 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 7: Liekinkestävyys |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13087-7:2000/A1:2001 |
10.8.2002 |
Huomautus 3 |
10.8.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-8:2000 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 8: Sähköiset ominaisuudet |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13087-8:2000/A1:2005 |
6.10.2005 |
Huomautus 3 |
6.10.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 13087-10:2012 Suojakypärät. Testausmenetelmät. Osa 10: Säteilylämpökestävyys |
20.12.2012 |
EN 13087-10:2000 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13089:2011 Vuorikiipeilyvarusteet. Jäähakut. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
9.7.2011 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13138-1:2008 Uimaopetuksessa käytettävät uima-avut. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät päällepuettaville uima-avuille |
5.6.2009 |
EN 13138-1:2003 Huomautus 2.1 |
5.6.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN 13158:2009 Suojavaatetus. Hevosurheilussa käytettävät suojatakit ja vartalon ja olkapäiden suojaimet: Ratsastajille, hevosten kanssa työskenteleville ja ohjastajille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.5.2010 |
EN 13158:2000 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 13178:2000 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Silmien- ja kasvojensuojaimet moottorikelkkailijoille |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-1:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 1: Sisäänvuodon ja kokonaissisäänvuodon määrittäminen |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-2:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 2: Käytännön toimivuustestit |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-3:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 3: Hengitysvastuksen määrittäminen |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-4:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 4: Syttyvyystestit |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-5:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 5: Testausolosuhteet |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-6:2001 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 6: Sisäänhengitysilman hiilidioksidipitoisuuden määritys |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13274-7:2008 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 7: Hiukkassuodattimen läpäisevyyden määrittäminen |
20.6.2008 |
EN 13274-7:2002 Huomautus 2.1 |
31.7.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 13274-8:2002 Hengityksensuojaimet. Testausmenetelmät. Osa 8: Suodattimen tukkeutumisen määrittäminen dolomiittipölyllä |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-1:2000 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät |
24.2.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-2:2000 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 2: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät jalkapöydän, säären ja kyynärvarren suojaimille |
24.2.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-3:2013 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 3: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät vartalon suojaimille |
11.4.2014 |
EN 13277-3:2000 Huomautus 2.1 |
30.6.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 13277-4:2001 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 4: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät pään suojaimille |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13277-4:2001/A1:2007 |
23.11.2007 |
Huomautus 3 |
31.12.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 13277-5:2002 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 5: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät alasuojille ja vatsan suojaimille |
10.8.2002 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-6:2003 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 6: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät naisten rintasuojaimille |
21.2.2004 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-7:2009 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 7: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät käsien ja jalkojen suojaimille |
6.5.2010 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277-8:2017 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 8: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät karate kasvonsuojille |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13287:2012 Henkilönsuojaimet. Jalkineet. Liukkauden testausmenetelmä (ISO 13287:2012) |
13.3.2013 |
EN ISO 13287:2007 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13356:2001 Heijastimet ei-ammattimaiseen käyttöön. Testausmenetelmät ja vaatimukset |
21.12.2001 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13484:2012 Ohjaskelkkailijoiden kypärät |
20.12.2012 |
EN 13484:2001 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13506-1:2017 Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Osa 1: Vaatekokonaisuuden testausmenetelmä. Siirretyn energian mittaus testinukella (ISO 13506-1:2017) |
15.12.2017 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13546:2002+A1:2007 Suojavaatteet. Maahockeymaalivahtien käsi-, käsivarsi-, vatsa-, sääri-, jalka- ja alasuojaimet sekä pelaajien säärisuojaimet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
23.11.2007 |
EN 13546:2002 Huomautus 2.1 |
31.12.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 13567:2002+A1:2007 Suojavaatteet. Miekkailijoiden käsi-, käsivarsi-, vatsa-, sääri-, ala- ja kasvosuojaimet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
23.11.2007 |
EN 13567:2002 Huomautus 2.1 |
31.12.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 13594:2015 Moottoripyöräilijän suojakäsineet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
11.12.2015 |
EN 13594:2002 Huomautus 2.1 |
31.8.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 13595-1:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 1: Yleiset vaatimukset |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13595-2:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 2: Iskuhankauksenkeston testausmenetelmä |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13595-3:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 3: Puhkaisulujuuden testausmenetelmä |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13595-4:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 4: Iskuviillonkeston testausmenetelmä |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13634:2017 Moottoripyöräilijöiden suojajalkineet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 13634:2010 Huomautus 2.1 |
30.6.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13688:2013 Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset (ISO 13688:2013) |
13.12.2013 |
EN 340:2003 Huomautus 2.1 |
31.1.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 13781:2012 Suojakypärät moottori- ja rattikelkkojen kuljettajille ja matkustajille |
20.12.2012 |
EN 13781:2001 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 13794:2002 Hengityksensuojaimet. Pelastautumiseen tarkoitetut kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat hengityslaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
28.8.2003 |
EN 400:1993 EN 401:1993 EN 1061:1996 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 13819-1:2002 Kuulonsuojaimet. Testaus. Osa 1: Fysikaaliset testausmenetelmät |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13819-2:2002 Kuulonsuojaimet. Testaus. Osa 2: Akustiset testausmenetelmät |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13832-1:2006 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat jalkineet. Osa 1: Sanasto ja testausmenetelmät |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13832-2:2006 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat jalkineet. Osa 2: Kemikaaliroiskeilta suojaavat jalkineet |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13832-3:2006 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat jalkineet. osa 3: Kemikaalien läpäisyltä suojaavat jalkineet |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13911:2017 Palomiesten suojavaatetus. Palohupun vaatimukset ja testausmenetelmät |
15.12.2017 |
EN 13911:2004 Huomautus 2.1 |
28.2.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 13921:2007 Henkilönsuojaimet. Ergonomiset periaatteet |
23.11.2007 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13949:2003 Hengityksensuojaimet. Kannettava avoimeen kiertoon perustuva sukelluslaite, jossa käytetään happirikastettua paineilmaa (nitroksi). Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.2.2004 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13982-1:2004 Suojavaatetus kiinteitä hiukkasia vastaan. Osa 1: Vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille koko kehon suojaukseen kiinteitä ilmassa kulkeutuvia hiukkasia vastaan (tyypin 5 vaatteet) (ISO 13982-1:2004) |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 13982-1:2004/A1:2010 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13982-2:2004 Suojavaatetus kiinteitä hiukkasia vastaan. Osa 2:Testausmenetelmä pienhiukkasaerosolin sisäänvuodon määrittämiseksi (ISO 13982-2:2004) |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13995:2000 Suojavaatteet. Mekaaniset ominaisuudet. Materiaalien pistosta aiheutuvan repäisynkeston testausmenetelmä (ISO 13995:2000) |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13997:1999 Suojavaatetus. Mekaaniset ominaisuudet. Viillon kesto teräviä esineitä vastaan (ISO 13997:1999) |
4.7.2000 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 13997:1999/AC:2000 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13998:2003 Suojavaatteet. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat esiliinat, housut ja liivit (ISO 13998:2003) |
28.8.2003 |
EN 412:1993 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN 14021:2003 Moottoripyöräilijöiden kivisuojat maastoajoon. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14052:2012+A1:2012 Korkean suojauskyvyn teollisuuskypärät |
20.12.2012 |
EN 14052:2012 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 14058:2017 Suojavaatetus. Suojaus viileältä |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 14058:2004 Huomautus 2.1 |
31.5.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 14116:2015 Suojavaatetus. Suojaus tulelta. Rajoitetusti palavat materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja vaatetus (ISO 14116:2015) |
11.12.2015 |
EN ISO 14116:2008 Huomautus 2.1 |
31.1.2016 |
||||||||
|
CEN |
EN 14120:2003+A1:2007 Suojavaatteet. Ranne-, kämmen-, polvi- ja kyynärpääsuojaimet rullaurheiluvälineiden käyttäjille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
23.11.2007 |
EN 14120:2003 Huomautus 2.1 |
31.12.2007 |
||||||||
|
CEN |
EN 14126:2003 Suojavaatteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät suojavaatteille infektioita vastaan |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
|
EN 14126:2003/AC:2004 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14143:2013 Hengityksensuojaimet. Suljettukiertoinen kannettava sukelluslaite. |
13.12.2013 |
EN 14143:2003 Huomautus 2.1 |
31.1.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN 14225-1:2017 Sukelluspuvut. Osa 1: Märkäpuvut, vaatimukset ja testausmenetelmät |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 14225-1:2005 Huomautus 2.1 |
30.6.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 14225-2:2017 Sukelluspuvut. Osa 2: Kuivapuvut. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 14225-2:2005 Huomautus 2.1 |
30.6.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 14225-3:2017 Sukelluspuvut. Osa 3: Aktiivisesti lämmitettävät tai jäähdytettävät puvut ja komponentit. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
EN 14225-3:2005 Huomautus 2.1 |
30.6.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN 14225-4:2005 Sukelluspuvut. Osa 4: Yhden ilmakehän puvut (ADS). Inhimillisten tekijöiden vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14325:2004 Suojavaatetus kemikaaleja vastaan. Materiaalin, saumojen, liitosten ja kokoonpanokohtien testausmenetelmät ja luokittelu |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14328:2005 Suojavaatetus. Käsineet ja käsivarsisuojat sähköveitsien viiltoja vastaan. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14360:2004 Suojavaatteet sadetta vastaan. Valmiiden vaatteiden testausmenetelmä. Ylhäältä tulevan rankkasateen vaikutus |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14387:2004+A1:2008 Hengityksensuojaimet. Kaasunsuodatin ja yhdistetty suodatin. Vaatimukset, testaus, merkintä |
20.6.2008 |
EN 14387:2004 Huomautus 2.1 |
31.7.2008 |
||||||||
|
CEN |
EN 14404:2004+A1:2010 Henkilönsuojaimet. Polvisuojaimet polvillaan tehtäviä töitä varten |
6.5.2010 |
EN 14404:2004 Huomautus 2.1 |
31.7.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 14435:2004 Hengityksensuojaimet. Kannettava, avoimeen kiertoon perustuva paineilmalaite, jossa on positiivisella paineella toimiva puolinaamari. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14458:2004 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Palomiesten sekä ambulanssi- ja ensiapuhenkilöstön kypärien kanssa käytettävät kasvojensuojaimet ja visiirit |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 14460:1999 Kilpa-autoilijoiden suojavaatetus. Suojaus tulta ja kuumuutta vastaan. Vaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 14460:1999) |
16.3.2000 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 14460:1999/AC:1999 |
|
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 14460:1999/A1:2002 |
10.8.2002 |
Huomautus 3 |
30.9.2002 |
||||||||
|
CEN |
EN 14529:2005 Hengityksensuojaimet. Kannettavat avointa kiertoa käyttävät puolinaamarilla varustetut paineilmahengityslaitteet, jotka sisältävät ylipaineella toimivan hengityksen ohjaaman annosteluventtiilin ja jotka on tarkoitettu ainoastaan pakenemistarkoituksiin |
19.4.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14593-1:2005 Hengityksensuojaimet. Annosteluventtiilillä varustetut paineilmaletkulaitteet. Osa 1: Kokonaamarilla varustetut laitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.10.2005 |
EN 139:1994 Huomautus 2.1 |
2.12.2005 |
||||||||
|
CEN |
EN 14593-2:2005 Hengityksensuojaimet. Annosteluventtiilillä varustetut paineilmaletkulaitteet. Osa 2: Ylipaineella toimivat puolinaamarilla varustetut laitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.10.2005 |
EN 139:1994 Huomautus 2.1 |
2.12.2005 |
||||||||
|
|
EN 14593-2:2005/AC:2005 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14594:2005 Hengityksensuojaimet. Vakiovirtauksella toimivat paineilmaletkulaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
6.10.2005 |
EN 139:1994 EN 270:1994 EN 271:1995 EN 1835:1999 EN 12419:1999 Huomautus 2.1 |
2.12.2005 |
||||||||
|
|
EN 14594:2005/AC:2005 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14605:2005+A1:2009 Suojavaatteet nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille, joiden liitokset ovat nestetiiviit (tyyppi 3) tai roisketiiviit (tyyppi 4), mukaan lukien vain osia vartalosta suojaavat tuotteet (tyypit PB[3] ja PB[4]) |
6.5.2010 |
EN 14605:2005 Huomautus 2.1 |
6.5.2010 |
||||||||
|
CEN |
EN 14786:2006 Suojavaatetus. Ruiskutettavien nestemäisten kemikaalien, emulsioiden ja dispersioiden läpäisyvastuksen määritys. Sumutintesti |
21.12.2006 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 14877:2002 Suojavaatetus raepuhallustöihin (ISO 14877:2002) |
28.8.2003 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15025:2002 Suojavaatetus. Suojaus kuumuutta ja liekkejä vastaan. Rajoitetun liekin leviämisen testausmenetelmä (ISO 15025:2000) |
28.8.2003 |
EN 532:1994 Huomautus 2.1 |
28.8.2003 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15027-1:2012 Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus. Osa 1: Jatkuvaan käyttöön tarkoitetut puvut, vaatimukset ja turvallisuus (ISO 15027-1:2012) |
13.3.2013 |
EN ISO 15027-1:2002 Huomautus 2.1 |
31.5.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15027-2:2012 Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus. Osa 2: Pelastuspuvut, vaatimukset ja turvallisuus (ISO 15027-2:2012) |
13.3.2013 |
EN ISO 15027-2:2002 Huomautus 2.1 |
31.5.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15027-3:2012 Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus. Osa 3: Testausmenetelmät (ISO 15027-3:2012) |
13.3.2013 |
EN ISO 15027-3:2002 Huomautus 2.1 |
31.5.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 15090:2012 Palomiesten turvajalkineet |
20.12.2012 |
EN 15090:2006 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN 15151-1:2012 Vuorikiipeilyvarusteet. Laskeutumisvälineet. Osa 1: Lukkiutuvien laskeutumisvälineiden turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
20.12.2012 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15333-1:2008 Hengityslaite. Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 1: Annosteluventtiilillä varustettu laite |
20.6.2008 |
|
|
||||||||
|
|
EN 15333-1:2008/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15333-2:2009 Hengityslaite. Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 2: Vakiovirtauksella toimiva laite |
6.5.2010 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15613:2008 Polvi- ja kyynärsuojaimet sisäpeleihin. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
5.6.2009 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15614:2007 Palomiesten suojavaatetus. Laboratoriotestausmenetelmät ja vaatimukset maastopalojen palopuvuille |
23.11.2007 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15831:2004 Vaatetus. Fysiologiset ominaisuudet. Lämmöneristävyyden mittaus lämpönukella (ISO 15831:2004) |
6.10.2005 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16027:2011 Suojavaatetus. Jalkapallomaalivahtien suojakäsineet |
16.2.2012 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16350:2014 Suojakäsineet. Sähköstaattiset ominaisuudet |
12.12.2014 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16473:2014 Palomiesten kypärät. Pelastusraivaukseen tarkoitetut kypärät |
11.12.2015 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16689:2017 Palomiesten suojavaatteet teknisiä pelastustöitä varten |
13.10.2017 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16716:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Lumivyöryturvatyynyt. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
13.10.2017 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 17249:2013 Moottorisahan käyttäjän turvajalkine (ISO 17249:2013) |
11.4.2014 |
EN ISO 17249:2004 Huomautus 2.1 |
30.11.2015 |
||||||||
|
|
EN ISO 17249:2013/AC:2014 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 17491-3:2008 Suojavaatetus. Kemikaalinsuojavaatteiden testausmenetelmät. Osa 3: Penetraationkestävyyden määrittäminen nestesuihkulla (Jet-testi) (ISO 17491-3:2008) |
28.1.2009 |
EN 463:1994 Huomautus 2.1 |
28.2.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 17491-4:2008 Suojavaatetus. Kemikaalinsuojavaatteiden testausmenetelmät. Osa 4: Penetraationkestävyyden määrittäminen suihkeella (Spray-testi) (ISO 17491-4:2008) |
28.1.2009 |
EN 468:1994 Huomautus 2.1 |
28.2.2009 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 19918:2017 Suojavaatetus. Suojaus kemikaaleja vastaan. Kumulatiivisen läpäisyn mittaaminen materiaaleille alhaisen höyrynpaineen kemikaaleilla. (ISO 19918:2017) |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20344:2011 Henkilönsuojaimet. Jalkineiden testausmenetelmät (ISO 20344:2011) |
16.2.2012 |
EN ISO 20344:2004 Huomautus 2.1 |
30.6.2012 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20345:2011 Henkilönsuojaimet. Turvajalkineet (ISO 20345:2011) |
16.2.2012 |
EN ISO 20345:2004 Huomautus 2.1 |
30.6.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20346:2014 Henkilönsuojaimet. Suojajalkineet (ISO 20346:2014) |
12.12.2014 |
EN ISO 20346:2004 Huomautus 2.1 |
31.12.2014 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20347:2012 Henkilönsuojaimet. Työjalkineet (ISO 20347:2012) |
20.12.2012 |
EN ISO 20347:2004 Huomautus 2.1 |
30.4.2013 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20349-1:2017 Henkilönsuojaimet. Valimoissa ja hitsaustyössä esiintyviltä riskeiltä suojaavat jalkineet. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät valimojalkineelle (ISO 20349-1:2017) |
15.12.2017 |
EN ISO 20349:2010 Huomautus 2.1 |
20.4.2019 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20349-2:2017 Henkilönsuojaimet. Valimoissa ja hitsaustyössä esiintyviltä riskeiltä suojaavat jalkineet. Osa 2: Vaatimukset ja testausmenetelmät hitsauksessa ja vastaavissa prosesseissa käytettäville jalkineille (ISO 20349-2:2017) |
15.12.2017 |
EN ISO 20349:2010 Huomautus 2.1 |
31.3.2018 |
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20471:2013 Erittäin näkyvä vaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset (ISO 20471:2013, Corrected version 2013-06-01) |
28.6.2013 |
EN 471:2003+A1:2007 Huomautus 2.1 |
30.9.2013 |
||||||||
|
|
EN ISO 20471:2013/A1:2016 |
12.4.2017 |
Huomautus 3 |
31.5.2017 |
||||||||
|
CEN |
EN 24869-1:1992 Akustiikka. Kuulonsuojaimet. äänenvaimennuksen subjektiivinen mittausmenetelmä |
16.12.1994 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 27065:2017 Suojavaatetus. Vaatimukset nestemäisiä torjunta-aineita käsittelevien sekä torjunta-aineella käsitellyllä alueella työskentelevien työntekijöiden suojavaatteille. (ISO 27065:2017) |
Tämä on ensimmäinen julkaisu |
|
|
||||||||
|
Cenelec |
EN 50286:1999 Eristeaineiset suojavaatteet pienjänniteasennuksiin |
16.3.2000 |
|
|
||||||||
|
Cenelec |
EN 50321:1999 Alle 1 000 V a.c. ja 1 500 V d.c asennuksissa käytettävät eristetyt jalkineet |
16.3.2000 |
|
|
||||||||
|
Cenelec |
EN 50365:2002 Sähköisesti eristävät suojakypärät pienjänniteasennuksiin |
10.4.2003 |
|
|
||||||||
|
Cenelec |
EN 60743:2001 Jännitetyöt – Terminologia työkaluille ja laitteille IEC 60743:2001 |
10.4.2003 |
EN 60743:1996 Huomautus 2.1 |
1.12.2004 |
||||||||
|
|
EN 60743:2001/A1:2008 IEC 60743:2001/A1:2008 |
9.7.2011 |
Huomautus 3 |
9.7.2011 |
||||||||
|
Cenelec |
EN 60895:2003 Jännitetyöt – 800 kV ja ± 600 kV nimellisjännitteellä käytettävät johtavat vaatteet IEC IEC 60895:2002 (Muutettu) |
6.10.2005 |
EN 60895:1996 Huomautus 2.1 |
1.7.2006 |
||||||||
|
Cenelec |
EN 60903:2003 Jännitetyöt – eristeaineiset hansikkaat IEC IEC 60903:2002 (Muutettu) |
6.10.2005 |
EN 50237:1997 EN 60903:1992 + A11:1997 Huomautus 2.1 |
1.7.2006 |
||||||||
|
Cenelec |
EN 60984:1992 Jännitetöissä käytettävät eristeaineiset hihat. IEC 60984:1990 (Muutettu) |
4.6.1999 |
|
|
||||||||
|
|
EN 60984:1992/A11:1997 |
4.6.1999 |
Huomautus 3 |
4.6.1999 |
||||||||
|
|
EN 60984:1992/A1:2002 IEC 60984:1990/A1:2002 |
10.4.2003 |
Huomautus 3 |
6.10.2005 |
||||||||
|
Huomautus 1: |
Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointiorganisaatio poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin. |
|
Huomautus 2.1: |
Uuden (tai muutetun) standardin soveltamisala on sama kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä. |
|
Huomautus 2.2: |
Uuden standardin soveltamisala on laajempi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä. |
|
Huomautus 2.3: |
Uuden standardin soveltamisala on suppeampi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos (osittain) korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä niiden tuotteiden tai palvelujen osalta, jotka kuuluvat uuden standardin soveltamisalaan. Olettamus unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisten tai muiden vaatimusten noudattamisesta jatkuu niiden tuotteiden tai palvelujen osalta, jotka kuuluvat (osittain) korvattavan standardin soveltamisalaan, mutta eivät kuulu uuden standardin soveltamisalaan. |
|
Huomautus 3: |
Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. Kumotuksi standardiksi käsitetään EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset mutta ei tätä uutta muutosta. Ilmoitetusta päivästä lähtien korvattu standardi ei enää anna olettamusta unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisten tai muiden vaatimusten mukaisuudesta. |
HUOM.
|
— |
Tietoja standardien saatavuudesta saa joko eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta tai kansallisilta standardointielimiltä, joita koskeva luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (4) 27 artiklan mukaisesti. |
|
— |
Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot vahvistavat standardeja englanninkielisinä (CEN ja Cenelec julkaisevat myös ranskaksi ja saksaksi). Kansalliset standardointielimet kääntävät standardien otsikot myöhemmin kaikille muille vaadituille Euroopan unionin virallisille kielille. Euroopan komissio ei vastaa viralliseen lehteen julkaistaviksi esitettyjen otsikoiden oikeellisuudesta. |
|
— |
Viittaukset oikaisuihin ”…/AC:YYYY” julkaistaan vain tiedoksi. Oikaisulla poistetaan paino-, kieli- ja vastaavat virheet standardin tekstistä, ja ne voivat koskea eurooppalaisen standardointiorganisaation hyväksymän standardin yhtä tai useampaa kieliversiota (englanti, ranska ja/tai saksa). |
|
— |
Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. |
|
— |
Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. |
|
— |
Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista ja muista eurooppalaisista standardeista saa internetosoitteesta http://ec.europa.eu/growth/single-market/european-standards/harmonised-standards/index_en.htm |
(1) EUVL L 81, 31.3.2016, s. 51.
(2) EYVL L 399, 30.12.1989, s. 18.
(3) ESO: Eurooppalainen standardointiorganisaatio:
|
— |
CEN: Rue de la Science 23, 1040 Brussels, BELGIUM, p. +32 25500811; f. +32 25500819 (http://www.cen.eu) |
|
— |
Cenelec: Rue de la Science 23, 1040 Brussels, BELGIUM, p. +32 25500811; f. +32 25500819 (http://www.cenelec.eu) |
|
— |
ETSI: 650, route des Lucioles, 06921 Sophia Antipolis, FRANCE p. +33 492944200; f. +33 493654716, (http://www.etsi.eu) |
(4) EUVL C 338, 27.9.2014, s. 31.
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/41 |
Henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/425 täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto
(Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien otsikot ja viitenumerot)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 113/04)
Tämä on ensimmäinen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/425 (1) nojalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistu yhdenmukaistettujen standardien viiteluettelo.
|
ESO:n viitenumero (2) |
Standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja) |
Vaatimustenmukaisuusolettaman alkamispäivä Huomautus 0 |
Korvattavan standardin viitenumero |
Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1 |
||||||||
|
(1) |
(2) |
(3) |
(4) |
(5) |
||||||||
|
CEN |
EN 136:1998 Hengityksensuojaimet. Kokonaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 136:1998/AC:2003 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 137:2006 Hengityksensuojaimet. Kokonaamariin liitettävät paineilmasäiliölaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 140:1998 Hengityksensuojaimet. Puoli- ja neljäsosanaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 140:1998/AC:1999 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 142:2002 Hengityksensuojaimet. Suukappaleet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 143:2000 Hengityksensuojaimet. Hiukkassuodattimet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 143:2000/AC:2005 |
|
|
|
||||||||
|
|
EN 143:2000/A1:2006 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 144–1:2000 Hengityksensuojaimet. Kaasupullojen venttiilit. Osa 1: Pulloventtilin kierreliitokset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 144–1:2000/A1:2003 |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 144–1:2000/A2:2005 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 144–2:1998 Hengityksensuojaimet. Kaasupullojen venttiilit. Osa 2: Sivuliittimien kierreliitäntä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 144–3:2003 Hengityksensuojaimet. Kaasusäiliöiden venttiilit. Osa 3: Happirikastetun paineilman (nitroksi) ulostulon liitännät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 144–3:2003/AC:2003 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 145:1997 Hengityksensuojaimet. Kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat painehappi- tai painehappityppilaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 145:1997/A1:2000 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 148–1:1999 Hengityksensuojaimet. Kasvo-osan kierteet. Osa 1: Standardikierreliitos |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 148–2:1999 Hengityksensuojaimet – Kasvo-osan kierteet – Osa 2: Keskiökierreliitos |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 148–3:1999 Hengityksensuojaimet. Kasvo-osan kierteet. Osa 3: Kierreliitos M 45 x 3 |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 149:2001+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Hiukkasilta suojaavat suodattavat puolinaamarit. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 166:2001 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 169:2002 Henkilökohtainen silmien suojaus. Suodattimet hitsauksessa ja vastaavissa menetelmissä. Läpäisyvaatimukset ja suositeltu käyttö |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 170:2002 Henkilökohtainen silmien suojaus. Ultraviolettisäteilyn suodattimet. Läpäisyvaatimukset ja suositeltu käyttö |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 172:1994 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Suodattimet auringonvaloa vastaan ammattikäyttöön |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 172:1994/A1:2000 |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 172:1994/A2:2001 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 174:2001 Henkilökohtainen silmiensuojain. Silmiensuojaimet laskettelua varten |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 175:1997 Henkilökohtainen suojelu. Hitsauksen ja sen kaltaisten työvaiheiden aikana käytettävät laitteet silmien- ja kasvojensuojaukseen |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 207:2017 Henkilökohtaiset silmiensuojausvälineet. Suodattimet ja silmiensuojaimet lasersäteilyä vastaan |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 208:2009 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Silmiensuojaimet laserien ja laserjärjestelmien säätötyöhön |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 250:2014 Hengityslaite. Sukelluslaite, jossa on paineilmasäiliö. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 342:2017 Suojavaatetus. Suojaus kylmältä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 343:2003+A1:2007 Suojavaatetus. Suojaus sateelta |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 343:2003+A1:2007/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–1:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 1: Kupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–2:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 2: Korvatulpat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–3:2002 Kuulonsuojaimet. Yleiset vaatimukset. Osa 3: Teollisuuskypärään kiinnitettävät kupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–4:2001 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 4: äänitason mukaan toimivat kupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 352–4:2001/A1:2005 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–5:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 5: Vastamelukupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 352–5:2002/A1:2005 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–6:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 6: Kommunikointijärjestelmällä varustetut kupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–7:2002 Kuulonsuojaimet. Turvallisuusvaatimukset ja testaus. Osa 7: äänitason mukaan toimivat korvatulpat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 352–8:2008 Kuulonsuojaimet. Turvavaatimukset ja testaus. Osa 8: ääniviihde-kupusuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 353–1:2014+A1:2017 Putoamissuojaimet. Johteessa liikkuvat liukutarraimet. Osa 1: Kiinteässä johteessa liikkuvat liukutarraimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 353–2:2002 Putoamissuojaimet. Osa 2: Taipuisassa johteessa liikkuvat liukutarraimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 354:2010 Putoamissuojaimet. Liitosköydet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 355:2002 Putoamissuojaimet. Nykäyksen vaimentimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 358:1999 Työntekijää tukevat ja putoamista estävät henkilönsuojaimet. Pylväsvyöt ja varmistusvyöt sekä niiden kanssa käytettävät hihnat ja köydet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 360:2002 Putoamissuojaimet. Kelautuvat tarraimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 361:2002 Putoamissuojaimet. Kokovaljaat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 362:2004 Putoamissuojaimet. Liitoselimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 365:2004 Putoamissuojaimet. Yleiset käyttöohjeita, kunnossapitoa, määräaikaistarkastuksia, korjaamista, merkintää ja pakkausta koskevat vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 365:2004/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 374–1:2016 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 1: Kemikaaliriskien termit ja vaatimukset (ISO 374–1:2016) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 374–5:2016 Vaarallisilta kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet. Osa 5: Mikro-organismiriskien termit ja vaatimukset (ISO 374–5:2016) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 379:2003+A1:2009 Henkilökohtainen silmien suojaus. Hitsausmaskit |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381–5:1995 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 5: Jalkojen suojainten vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381–7:1999 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 7: Käsineiden vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381–9:1997 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 9: Nilkkaimien vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 381–11:2002 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet. Osa 11: Vartalon yläosan suojainten vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 388:2016 Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 397:2012+A1:2012 Teollisuuskypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 402:2003 Hengityksensuojaimet. Kannettava avoimeen kiertoon perustuva paineilmapakolaite, joka on varustettu hengityksen ohjaamalla annosteluventtiilillä ja joka voidaan yhdistää kokonaamariin tai suukappaleeseen. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 403:2004 Hengityksensuojaimet pelastautumistarkoitukseen. Hupulla varustetut suodatinsuojaimet tulipalosta pelastautumista varten. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 404:2005 Hengityksensuojaimet pelastautumistarkoitukseen. Suodattava suukappaleella varustettu pakolaite hiilimonoksidia vastaan. Vaatimukset, testaus, merkinnät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 405:2001+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Kaasuilta tai kaasuilta ja hiukkasilta suojaava venttiilillä varustettu puolinaamari. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 407:2004 Suojakäsineet kuumuutta vastaan (kuumuus ja/tai tuli) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 420:2003+A1:2009 Suojakäsineet. Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 421:2010 Suojakäsineet ionisoivaa säteilyä ja radioaktiivista saastetta vastaan |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 443:2008 Kypärät palontorjuntatehtäviin taloissa ja muissa rakennelmissa |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 469:2005 Palomiesten suojavaatetus. Palopukujen vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 469:2005/A1:2006 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
|
EN 469:2005/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 511:2006 Kylmältä suojaavat käsineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 564:2014 Vuorikiipeilyvarusteet. Apuköysi. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 565:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Nauhat. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 566:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Nauhalenkit. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 567:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Nousukahvat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 568:2015 Vuorikiipeilyvarusteet. Jäähaat ja -ruuvit. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 569:2007 Vuorikiipeilyvarusteet. Haat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 659:2003+A1:2008 Palomiesten suojakäsineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 659:2003+A1:2008/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 795:2012 Putoamissuojaimet. Kiinnityslaitteet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
Varoitus: Tämä julkaiseminen ei koske seuraavia laitteita:
Tyyppien A, C ja D osalta tämä julkaiseminen ei koske myöskään seuraavia kohtia: 4.5, 5.2.2, 6, 7; liite A ja liite ZA. Näin ollen tämä julkaiseminen ei merkitse olettamaa siitä, että edellä mainitut standardin mukaiset laitteet olisivat asetus (EU) 2016/425 mukaisia, sillä niitä ei voida pitää henkilönsuojaimina. |
||||||||||||
|
CEN |
EN 812:2012 Kolhupäähineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 813:2008 Putoamissuojaimet. Lantiovaljaat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 943–1:2015 Suojavaatetus nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan mukaanlukien nestemäiset aerosolit ja kiinteät partikkelit. Osa 1: Suojausvaatimukset ilmanvaihdolla varustetuille ja ilman ilmanvaihtoa oleville kaasutiiviille (tyyppi 1) kemikaalinsuojapuvuille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 958:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Kitkajarruperiaatteella toimivat laitteet putoamisenergian vähentämiseksi via ferrata -kiipeilyssä (kallioon kiinnitetyt vaijerit). Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 966:2012+A1:2012 Ilmailu-urheilussa käytettävät suojakypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1073–2:2002 Suojavaatetus radioaktiivista kontaminaatiota vastaan. Osa 2: Vaatimukset ja testausmenetelmät ilman ilmanvaihtoa oleville suojavaatteille, jotka suojaavat partikkelimuodossa olevalta radioaktiiviselta kontaminaatiolta |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1077:2007 Laskettelijoiden ja lumilautailijoiden kypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1078:2012+A1:2012 Kypärät pyöräilyyn, rullalautailuun ja rullaluisteluun |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1080:2013 Pienten lasten suojakypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1082–1:1996 Suojavaatetus. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat. Osa 1: Metallisilmukkakäsineet ja käsivarsisuojat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1082–2:2000 Suojavaatetus. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat. Osa 2: Muusta materiaalista kuin metallisilmukoista valmistetut käsineet ja käsivarsisuojat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1146:2005 Hengityksensuojaimet. Kannettavat avoimeen kiertoon perustuvat hupulla varustetut paineilmahengityslaitteet pakenemista varten. Vaatimukset, testaus ja merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1149–5:2008 Suojavaatetus. Sähköstaattiset ominaisuudet. Osa 5: Materiaali- ja mallivaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1150:1999 Suojavaatetus. Näkyvä vaatetus muuhun kuin ammattikäyttöön. Testausmenetelmät ja vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1385:2012 Melontakypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1486:2007 Palomiesten suojavaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset erityisiin sammutustehtäviin tarkoitetuille heijastaville puvuille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1497:2007 Putoamissuojaimet. Pelastamisvaljaat |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1731:2006 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Verkkotyyppiset silmien- ja kasvojensuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1827:1999+A1:2009 Hengityksensuojaimet. Puolinaamarit ilman sisäänhengitysventtiileitä ja erillisin suodattimin suojaamaan kaasuja, kaasuja ja hiukkasia tai hiukkasia vastaan. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1891:1998 Putoamissuojaimet. Vähäjoustoiset ydinköydet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 1938:2010 Henkilökohtainen silmien suojaus. Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden silmäsuojaimet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 10819:2013 Mekaaninen värähtely ja isku. Käsitärinä. Käsineiden kautta kämmeniin kohdistuvan tärinän mittaus- ja arviointimenetelmä (ISO 10819:2013) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 10862:2009 Huviveneet. Trapetsivaljaiden pikalukitusjärjestelmä (ISO 10862:2009) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12021:2014 Hengityksensuojaimet. Eristäviin hengityksensuojaimiin tarkoitetut paineistetut kaasut |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12083:1998 Hengityksensuojaimet. Letkulla naamariin kiinnitetyt suodattimet. Hiukkassuodattimet, kaasunsuodattimet ja yhdistelmäsuodattimet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12083:1998/AC:2000 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12270:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Kiilat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12275:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Sulkurenkaat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12276:2013 Vuorikiipeilyvarusteet. Säätyvät kiilat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12277:2015 Vuorikiipeilyvarusteet. Valjaat. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12278:2007 Vuorikiipeilyvarusteet. Köysirullat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12312–1:2013 Silmien- ja kasvojensuojaimet. Aurinkolasit ja vastaavat tuotteet. Osa 1: Yleiskäyttöön tarkoitetut aurinkolasit (ISO 12312–1:2013) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12312–1:2013/A1:2015 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12312–2:2015 Silmien- ja kasvojensuojaimet. Aurinkolasit ja vastaavat suojalasit. Osa 2: Suodattimet auringon katseluun (ISO 12312–2:2015) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12401:2009 Veneet. Veneilyturvavaljas ja turvaköysi. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 12401:2009) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402–5:2006 Kelluntavarusteet. Osa 5: Kellunta-avut (taso 50). Turvallisuusvaatimukset (ISO 12402–5:2006) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402–5:2006/AC:2006 |
|
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402–5:2006/A1:2010 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402–6:2006 Kelluntavarusteet. Osa 6: Pelastusliivit ja kellunta-avut erikoistarkoituksiin. Turvallisuusvaatimukset ja lisämenetelmät (ISO 12402–6:2006) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402–6:2006/A1:2010 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 12402–8:2006 Kelluntavarusteet. Osa 8: Lisäosat, turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 12402–8:2006) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 12402–8:2006/A1:2011 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 12477:2001 Hitsaajien suojakäsineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12477:2001/A1:2005 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 12492:2012 Vuorikiipeilyvarusteet. Vuorikiipeilijöiden kypärät. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12841:2006 Putoamissuojaimet. Köysityöskentely. Köyden pituuden säätölaitteet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 12941:1998 Hengityksensuojaimet. Puhaltimella varustetut laitteet, joihin kuuluu kypärä tai huppu. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12941:1998/A1:2003 |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12941:1998/A2:2008 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 12942:1998 Hengityksensuojaimet. Puhaltimella varustetut suodatinlaitteet, jotka sisältävät koko-, puoli- tai neljäsosanaamarin. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12942:1998/A1:2002 |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 12942:1998/A2:2008 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 13034:2005+A1:2009 Suojavaatetus nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatetukselle, joka suojaa rajoitetusti nestemäisiltä kemikaaleilta (tyypin 6 ja tyypin PB[6] varusteet) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13061:2009 Suojavaatteet. Säärisuojaimet jalkapalloseurojen pelaajille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13158:2009 Suojavaatetus. Hevosurheilussa käytettävät suojatakit ja vartalon ja olkapäiden suojaimet: Ratsastajille, hevosten kanssa työskenteleville ja ohjastajille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13178:2000 Henkilökohtainen silmiensuojaus. Silmien- ja kasvojensuojaimet moottorikelkkailijoille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–1:2000 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–2:2000 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 2: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät jalkapöydän, säären ja kyynärvarren suojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–3:2013 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 3: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät vartalon suojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–4:2001 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 4: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät pään suojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 13277–4:2001/A1:2007 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–5:2002 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 5: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät alasuojille ja vatsan suojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–6:2003 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 6: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät naisten rintasuojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–7:2009 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 7: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät käsien ja jalkojen suojaimille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13277–8:2017 Kamppailulajeissa käytettävät suojavarusteet. Osa 8: Lisävaatimukset ja testausmenetelmät karate kasvonsuojille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13356:2001 Heijastimet ei-ammattimaiseen käyttöön. Testausmenetelmät ja vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13484:2012 Ohjaskelkkailijoiden kypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13546:2002+A1:2007 Suojavaatteet. Maahockeymaalivahtien käsi-, käsivarsi-, vatsa-, sääri-, jalka- ja alasuojaimet sekä pelaajien säärisuojaimet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13567:2002+A1:2007 Suojavaatteet. Miekkailijoiden käsi-, käsivarsi-, vatsa-, sääri-, ala- ja kasvosuojaimet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13594:2015 Moottoripyöräilijän suojakäsineet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13595–1:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 1: Yleiset vaatimukset |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13595–3:2002 Moottoripyöräilijöiden suojavaatteet ammattikäyttöön. Takit, housut ja yksi- tai moniosaiset puvut. Osa 3: Puhkaisulujuuden testausmenetelmä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13634:2017 Moottoripyöräilijöiden suojajalkineet. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13688:2013 Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset (ISO 13688:2013) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13781:2012 Suojakypärät moottori- ja rattikelkkojen kuljettajille ja matkustajille |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13794:2002 Hengityksensuojaimet. Pelastautumiseen tarkoitetut kannettavat suljettuun kiertoon perustuvat hengityslaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13832–2:2006 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat jalkineet. Osa 2: Kemikaaliroiskeilta suojaavat jalkineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13832–3:2006 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat jalkineet. osa 3: Kemikaalien läpäisyltä suojaavat jalkineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 13949:2003 Hengityksensuojaimet. Kannettava avoimeen kiertoon perustuva sukelluslaite, jossa käytetään happirikastettua paineilmaa (nitroksi). Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13982–1:2004 Suojavaatetus kiinteitä hiukkasia vastaan. Osa 1: Vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille koko kehon suojaukseen kiinteitä ilmassa kulkeutuvia hiukkasia vastaan (tyypin 5 vaatteet) (ISO 13982–1:2004) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 13982–1:2004/A1:2010 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 13998:2003 Suojavaatteet. Veitsen viillolta ja pistolta suojaavat esiliinat, housut ja liivit (ISO 13998:2003) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14021:2003 Moottoripyöräilijöiden kivisuojat maastoajoon. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14052:2012+A1:2012 Korkean suojauskyvyn teollisuuskypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14058:2017 Suojavaatetus. Suojaus viileältä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14120:2003+A1:2007 Suojavaatteet. Ranne-, kämmen-, polvi- ja kyynärpääsuojaimet rullaurheiluvälineiden käyttäjille. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14126:2003 Suojavaatteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät suojavaatteille infektioita vastaan |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 14126:2003/AC:2004 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14143:2013 Hengityksensuojaimet. Suljettukiertoinen kannettava sukelluslaite. |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14225–1:2017 Sukelluspuvut. Osa 1: Märkäpuvut, vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14225–2:2017 Sukelluspuvut. Osa 2: Kuivapuvut. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14225–3:2017 Sukelluspuvut. Osa 3: Aktiivisesti lämmitettävät tai jäähdytettävät puvut ja komponentit. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14328:2005 Suojavaatetus. Käsineet ja käsivarsisuojat sähköveitsien viiltoja vastaan. Vaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14387:2004+A1:2008 Hengityksensuojaimet. Kaasunsuodatin ja yhdistetty suodatin. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14435:2004 Hengityksensuojaimet. Kannettava, avoimeen kiertoon perustuva paineilmalaite, jossa on positiivisella paineella toimiva puolinaamari. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 14460:1999 Kilpa-autoilijoiden suojavaatetus. Suojaus tulta ja kuumuutta vastaan. Vaatimukset ja testausmenetelmät (ISO 14460:1999) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 14460:1999/A1:2002 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
|
EN ISO 14460:1999/AC:1999 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14529:2005 Hengityksensuojaimet. Kannettavat avointa kiertoa käyttävät puolinaamarilla varustetut paineilmahengityslaitteet, jotka sisältävät ylipaineella toimivan hengityksen ohjaaman annosteluventtiilin ja jotka on tarkoitettu ainoastaan pakenemistarkoituksiin |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14593–1:2005 Hengityksensuojaimet. Annosteluventtiilillä varustetut paineilmaletkulaitteet. Osa 1: Kokonaamarilla varustetut laitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14594:2005 Hengityksensuojaimet. Vakiovirtauksella toimivat paineilmaletkulaitteet. Vaatimukset, testaus, merkintä |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 14594:2005/AC:2005 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 14605:2005+A1:2009 Suojavaatteet nestemäisiä kemikaaleja vastaan. Vaatimukset kemikaalinsuojavaatteille, joiden liitokset ovat nestetiiviit (tyyppi 3) tai roisketiiviit (tyyppi 4), mukaan lukien vain osia vartalosta suojaavat tuotteet (tyypit PB[3] ja PB[4]) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 14877:2002 Suojavaatetus raepuhallustöihin (ISO 14877:2002) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15027–1:2012 Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus. Osa 1: Jatkuvaan käyttöön tarkoitetut puvut, vaatimukset ja turvallisuus (ISO 15027–1:2012) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 15027–2:2012 Kylmältä vedeltä suojaava vaatetus. Osa 2: Pelastuspuvut, vaatimukset ja turvallisuus (ISO 15027–2:2012) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15090:2012 Palomiesten turvajalkineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15151–1:2012 Vuorikiipeilyvarusteet. Laskeutumisvälineet. Osa 1: Lukkiutuvien laskeutumisvälineiden turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15333–1:2008 Hengityslaite. Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 1: Annosteluventtiilillä varustettu laite |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN 15333–1:2008/AC:2009 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15333–2:2009 Hengityslaite. Avoinkiertoinen sukelluslaite, johon painekaasu syötetään letkulla. Osa 2: Vakiovirtauksella toimiva laite |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 15613:2008 Polvi- ja kyynärsuojaimet sisäpeleihin. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16027:2011 Suojavaatetus. Jalkapallomaalivahtien suojakäsineet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16350:2014 Suojakäsineet. Sähköstaattiset ominaisuudet |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16473:2014 Palomiesten kypärät. Pelastusraivaukseen tarkoitetut kypärät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN 16716:2017 Vuorikiipeilyvarusteet. Lumivyöryturvatyynyt. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 17249:2013 Moottorisahan käyttäjän turvajalkine (ISO 17249:2013) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 17249:2013/AC:2014 |
|
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20345:2011 Henkilönsuojaimet. Turvajalkineet (ISO 20345:2011) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20346:2014 Henkilönsuojaimet. Suojajalkineet (ISO 20346:2014) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20347:2012 Henkilönsuojaimet. Työjalkineet (ISO 20347:2012) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 20471:2013 Erittäin näkyvä vaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset (ISO 20471:2013, Corrected version 2013-06-01) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
|
EN ISO 20471:2013/A1:2016 |
21.4.2018 |
Huomautus 3 |
|
||||||||
|
CEN |
EN ISO 27065:2017 Suojavaatetus. Vaatimukset nestemäisiä torjunta-aineita käsittelevien sekä torjunta-aineella käsitellyllä alueella työskentelevien työntekijöiden suojavaatteille. (ISO 27065:2017) |
21.4.2018 |
|
|
||||||||
|
Huomautus 0: |
Tämä on päivämäärä, josta lähtien yhdenmukaistetun standardin tai sen osien noudattaminen luo olettamuksen unionin lainsäädännön asiaankuuluvien vaatimusten täyttymisestä. |
|
Huomautus 1: |
Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointiorganisaatio poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin. |
|
Huomautus 2.1: |
Uuden (tai muutetun) standardin soveltamisala on sama kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä. |
|
Huomautus 2.2: |
Uuden standardin soveltamisala on laajempi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä. |
|
Huomautus 2.3: |
Uuden standardin soveltamisala on suppeampi kuin standardin, jonka se korvaa. Olettamus siitä, että unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisia tai muita vaatimuksia noudatetaan, jos (osittain) korvattavaa standardia noudatetaan, lakkaa mainittuna päivänä niiden tuotteiden tai palvelujen osalta, jotka kuuluvat uuden standardin soveltamisalaan. Olettamus unionin asiaankuuluvan lainsäädännön olennaisten tai muiden vaatimusten noudattamisesta jatkuu niiden tuotteiden tai palvelujen osalta, jotka kuuluvat (osittain) korvattavan standardin soveltamisalaan, mutta eivät kuulu uuden standardin soveltamisalaan. |
|
Huomautus 3: |
Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. |
HUOM:
|
— |
Tietoja standardien saatavuudesta saa joko eurooppalaisilta standardointiorganisaatioilta tai kansallisilta standardointielimiltä, joita koskeva luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (3) 27 artiklan mukaisesti. |
|
— |
Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot vahvistavat standardeja englanninkielisinä (CEN ja Cenelec julkaisevat myös ranskaksi ja saksaksi). Kansalliset standardointielimet kääntävät standardien otsikot myöhemmin kaikille muille vaadituille Euroopan unionin virallisille kielille. Euroopan komissio ei vastaa viralliseen lehteen julkaistaviksi esitettyjen otsikoiden oikeellisuudesta. |
|
— |
Viittaukset oikaisuihin ”…/AC:YYYY” julkaistaan vain tiedoksi. Oikaisulla poistetaan paino-, kieli- ja vastaavat virheet standardin tekstistä, ja ne voivat koskea eurooppalaisen standardointiorganisaation hyväksymän standardin yhtä tai useampaa kieliversiota (englanti, ranska ja/tai saksa). |
|
— |
Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. |
|
— |
Euroopan komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta. |
|
— |
Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista ja muista eurooppalaisista standardeista saa internet-osoitteesta http://ec.europa.eu/growth/single-market/european-standards/harmonised-standards/index_en.htm |
(1) EUVL L 81, 31.3.2016, s. 51.
(2) ESO: Eurooppalainen standardointiorganisaatio:
|
— |
CEN: Rue de la Science 23, 1040 Brussels, BELGIA, puh. +32 25500811, faksi: +32 25500819 (http://www.cen.eu) |
|
— |
Cenelec: Rue de la Science 23, 1040 Brussels, BELGIA, puh. +32 25500811, faksi: +32 25500819 (http://www.cenelec.eu) |
|
— |
ETSI: 650, route des Lucioles, 06921 Sophia Antipolis, RANSKA, puh. +33 492944200; faksi +33 493654716, (http://www.etsi.eu) |
(3) EUVL C 338, 27.9.2014, s. 31.
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/65 |
Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. syyskuuta 2016 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa M.7801 – Wabtec / Faiveley Transport
Esittelijä: Viro
(2018/C 113/05)
Keskittymä
|
1. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu liiketoimi muodostaa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän. |
|
2. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu liiketoimi on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu unioninlaajuinen keskittymä. |
Merkitykselliset markkinat
|
3. |
Neuvoa-antava komitea yhtyy merkityksellisten tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden määritelmiin, jotka komissio esittää päätösluonnoksessaan. |
|
4. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä erityisesti seuraavista päätelmistä:
|
Kilpailuvaikutusten arviointi
|
5. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on asianmukaista arvioida liikkuvan kaluston laitemarkkinoita alkuperäisten laitevalmistajien tasolla, lukuun ottamatta osia, jotka on vaihdettava säännöllisesti (esim. kitkamateriaalit ja jarrulevyt). Niitä on perusteltua arvioida erikseen riippumattomien jälkimarkkinoiden tasolla. |
|
6. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu liiketoimi, sellaisena kuin ilmoituksen tekijä sen alun perin ilmoitti, estää todennäköisesti merkittävästi tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä asema tai vahvistetaan sitä seuraavien tuotteiden osalta:
|
|
7. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu liiketoimi ei johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen millään muilla merkityksellisillä markkinoilla, joita ehdotettu liiketoimi koskee. |
Sitoumukset
|
8. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sitoumukset riittävät poistamaan ehdotettuun liiketoimeen liittyvät kilpailuongelmat seuraavien tuotteiden osalta:
|
Soveltuvuus sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan
|
9. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu liiketoimi ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos sitoumuksia noudatetaan kokonaisuudessaan. |
|
10. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu liiketoimi olisi todettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan ja ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti. |
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/67 |
Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)
Asia M.7801 – Wabtec / Faiveley Transport
(2018/C 113/06)
|
1. |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti 4. huhtikuuta 2016 sulautuma-asetuksen (2) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta liiketoimesta, jäljempänä ’ehdotettu liiketoimi’, jolla Westinghouse Air Brake Technologies Corporation, jäljempänä ’Wabtec’, aikoo hankkia välillisen yksinomaisen määräysvallan yrityksessä Faiveley Transport SA, jäljempänä ’Faiveley’, ostamalla osakkeita. Wabtecia kutsutaan jäljempänä ”ilmoituksen tekijäksi”, kun taas Wabtec ja Faiveley ovat jäljempänä yhdessä ’osapuolet’. |
|
2. |
Komissio antoi 12. toukokuuta 2016 päätöksen menettelyn käynnistämisestä sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla ja totesi, että ehdotettu liiketoimi herätti vakavia epäilyjä sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin on kyse täydellisten paineilmatoimisten jarrujärjestelmien ja niiden alajärjestelmien (telijarrut ja paineilmatoimiset jarrujen ohjauslaitteet), virroittimien, jarrulevyjen ja kitkamateriaalien markkinoista. |
|
3. |
Komissio antoi 17. kesäkuuta 2016 sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisen päätöksen, jossa se jatkoi ehdotetun liiketoimen tarkastelulle asetettua toisen vaiheen määräaikaa samoin kuin lopullisen päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa 20 päivällä ilmoituksen tekijän suostumuksella. |
|
4. |
Heinäkuun 8 päivänä 2016 edellä mainitun määräajan kuluminen keskeytettiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 4 kohdan ja sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen (3) 9 artiklan mukaisesti. Keskeytys päättyi 13. heinäkuuta 2016. |
|
5. |
Ilmoituksen tekijä toimitti 25. heinäkuuta 2016 komissiolle sitoumuksia, jäljempänä ’ensimmäiset sitoumukset’, ja komissio aloitti markkinatestin sen arvioimiseksi, soveltuivatko nämä ensimmäiset sitoumukset ratkaisemaan kilpailuongelmat, jotka todettiin myös tarkastelun toisen vaiheen aikana sintrattujen jarrupalojen ja -anturoiden tuotannon ja toimituksen osalta ETA:n riippumattomilla jälkimarkkinoilla. |
|
6. |
Ilmoituksen tekijä toimitti 16. elokuuta 2016 komissiolle tarkistetut sitoumukset, jäljempänä ’lopulliset sitoumukset’, sen jälkeen, kun se oli saanut komissiolta palautetta ensimmäisten sitoumusten arvioinnin johdosta, mukaan lukien markkinatestin tulokset. |
|
7. |
Menettelyssä ei ole esitetty pyyntöjä tulla kuulluksi kolmantena osapuolena, jonka etua asia koskee. |
|
8. |
Komissio ei antanut sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaista väitetiedoksiantoa. Asetuksen 14 artiklan mukaista virallista suullista kuulemista ei järjestetty. |
|
9. |
Päätösluonnoksessa todetaan, että ehdotettu liiketoimi soveltuu sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan, jos ilmoituksen tekijä noudattaa lopullisia sitoumuksia täysimääräisesti. Kyseiset sitoumukset on liitetty ehtoina ja velvoitteina päätösluonnokseen. |
|
10. |
Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä. Katson, että asia on näin. |
|
11. |
En ole saanut muita menettelyä koskevia pyyntöjä tai kanteluja menettelyn aikana. Katson kaiken kaikkiaan, että menettelylliset oikeudet ovat tosiasiallisesti toteutuneet tässä asiassa. |
Bryssel 22. syyskuuta 2016.
Joos STRAGIER
(1) Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä ’päätös 2011/695/EU’, 16 ja 17 artiklan mukaisesti.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1), jäljempänä ’sulautuma-asetus’.
(3) Komission asetus (EY) N:o 802/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1) (”sulautuma-asetuksen täytäntöönpanoasetus”).
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/68 |
Tiivistelmä komission päätöksestä,
annettu 4 päivänä lokakuuta 2016,
keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi
(Asia M.7801 – Wabtec / Faiveley Transport)
(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 6325)
(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 113/07)
Komissio antoi 4. lokakuuta 2016 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) (sulautuma-asetus) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla mahdollisesti väliaikaisena versiona englannin kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html.
I. OSAPUOLET
|
1. |
Westinghouse Air Brake Technologies Corporation (Wabtec) on yhdysvaltalainen kansainvälisesti toimiva yritys, joka valmistaa ja toimittaa rautatiekalustoa ja tarjoaa rautatiealan palveluja. Se on markkinajohtaja Amerikan mantereella. |
|
2. |
Faiveley Transport SA (Faiveley) on Ranskaan sijoittautunut yritys, joka valmistaa ja toimittaa integroituja järjestelmiä ja tarjoaa palveluja rautatiealalle. Sen toiminta keskittyy Euroopan markkinoihin. |
|
3. |
Wabtecia kutsutaan jäljempänä ’ilmoituksen tekijäksi’, kun taas Wabtec ja Faiveley ovat jäljempänä yhdessä ’osapuolet’. |
II. LIIKETOIMI
|
4. |
Liiketoimessa Wabtec hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun välillisen yksinomaisen määräysvallan Faiveleyssa ostamalla osakkeita, jäljempänä ’liiketoimi’. |
III. EU:N LAAJUINEN ULOTTUVUUS
|
5. |
Osapuolten yhteenlaskettu koko maailmasta kertynyt kokonaisliikevaihto on yli 2 500 miljoonaa euroa (2) (Wabtec 2 292 miljoonaa euroa; Faiveley 1 048 miljoonaa euroa). Yritysten yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa ja niiden kunkin kokonaisliikevaihto on yli 25 miljoonaa euroa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun kutakin maata tarkastellaan erikseen. Kunkin asianomaisen yrityksen unionin laajuinen liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa (Wabtec […] miljoonaa euroa; Faiveley […] miljoonaa euroa), mutta ne eivät saa yli kahta kolmasosaa unionista kertyneestä kokonaisliikevaihdostaan yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta. |
|
6. |
Tämän vuoksi keskittymällä on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukainen unionin laajuinen ulottuvuus. |
IV. MENETTELY
|
7. |
Komissio vastaanotti 4. huhtikuuta 2016 asiaa koskevan ilmoituksen. |
|
8. |
Komissio antoi 12. toukokuuta 2016 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla päätöksen, jolla se käynnisti menettelyn. |
|
9. |
Komissio antoi 17. kesäkuuta 2016 sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisen päätöksen, jossa se ilmoituksen tekijän suostumuksella jatkoi lopullisen päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa 20 päivällä. |
|
10. |
Lopullisen päätöksen tekemiselle asetetun määräajan kuluminen keskeytettiin 8. heinäkuuta 2016 sulautuma-asetuksen 10 artiklan 4 kohdan ja sulautuma-asetuksen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 802/2004 (3) 9 artiklan mukaisesti. Keskeytys päättyi 13. heinäkuuta 2016. |
|
11. |
Ilmoituksen tekijä toimitti 25. heinäkuuta 2016 komissiolle sitoumuksia, jäljempänä ’ensimmäiset sitoumukset’. |
|
12. |
Komissio käynnisti 25. heinäkuuta 2016 markkinatestin sen arvioimiseksi, voidaanko ensimmäisillä sitoumuksilla poistaa komission havaitsemat kilpailuongelmat. |
|
13. |
Ilmoituksen tekijä toimitti 16. elokuuta 2016 komissiolle tarkistettuja sitoumuksia, jäljempänä ’lopulliset sitoumukset’. |
V. MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT (4)
a. Alkuperäisen laitteen markkinat ja riippumattomat jälkimarkkinat
|
14. |
Junateollisuudessa kauppaa käydään yleensä kahdella tasolla: i) myynti alkuperäisille laitevalmistajille, mukaan lukien sekä liikkuvan kaluston valmistajat että alajärjestelmien valmistajat, ja ii) myynti riippumattomilla jälkimarkkinoilla rautatieliikenteen harjoittajille. |
|
15. |
Komissio totesi eräässä aiemmassa tapauksessa (5) tehtyjen havaintojen mukaisesti, että koska riippumattomat jälkimarkkinat seuraavat ja heijastavat pitkälti tilannetta alkuperäisen laitteen markkinoilla, riittää, että junajärjestelmien ja alajärjestelmien markkinoita arvioidaan alkuperäisen laitteen markkinoiden tasolla. Kun on kyse osista, jotka on korvattava säännöllisesti junan elinkaaren aikana (esimerkiksi kitkamateriaalit ja jarrulevyt), komissio on kuitenkin arvioinut riippumattomien jälkimarkkinoiden tason erikseen. |
b. Paineilmatoimiset kitkajarrujärjestelmät ja niiden alajärjestelmät
|
16. |
Junan kulun hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi on useita erilaisia teknisiä ratkaisuja, kuten kitkajarrut, magneettiset jarrut ja dynaamiset jarrut. Ainoastaan kitkajarruilla on merkitystä nyt käsiteltävän liiketoimen arvioinnissa. |
|
17. |
Komissio totesi eräässä aiemmassa tapauksessa (6) tehtyjen havaintojen mukaisesti, että raidekaluston täydellisten kitkajarrujärjestelmien valmistus ja tarjonta muodostavat erilliset markkinat (verrattuna muuntyyppisiin jarruihin) ja että paineilmatoimiset ja hydrauliset järjestelmät voidaan erottaa toisistaan. |
|
18. |
Komissio totesi myös, että täydellisten kitkajarrujärjestelmien markkinat voidaan jakaa ainakin sähköisesti ohjattuihin, jäljempänä ’sähköiset paineilmatoimiset järjestelmät’, ja muuten kuin sähköisesti ohjattuihin järjestelmiin ja ettei voida sulkea pois sitä, että markkinat voitaisiin jakaa edelleen liikkuvan kaluston tyypin mukaan (esimerkiksi suurnopeus-, alue- ja metrojunat). Komissio ei kuitenkaan tehnyt päätelmää tästä kysymyksestä, koska kilpailuvaikutusten arvioinnin tulos pysyi samana kaikissa vaihtoehdoissa. |
|
19. |
Lisäksi komissio totesi, että paineilmatoimisille kitkajarrujärjestelmien alajärjestelmille on erilliset markkinat: i) telijarrut, ii) jarrujen ohjauslaitteet ja iii) paineilmayksiköt. Komissio totesi myös, että sähköisiin ja muihin kuin sähköisiin jarrujen ohjauslaitteisiin pätisivät samat päätelmät kuin täydellisiin paineilmatoimisiin kitkajarrujärjestelmiin. Telijarrujen osalta on todennäköistä, että levyjarrut (7) ja tönkkäjarrut (8) muodostavat erilliset markkinat. Komissio ei kuitenkaan määritellyt tuotemarkkinoita tarkasti, koska kilpailuvaikutusten arvioinnin tulos pysyi samana kaikissa vaihtoehdoissa. |
c. Virroittimet ja liukuhiilet
|
20. |
Virroitinta käytetään sähkövirran siirtämiseen ilmajohdoista (ajolangoista) raideliikennevälineeseen (9). Virroittimen kelkan päälle asennetaan liukuhiili yhteyden saamiseksi ajolankaan. |
|
21. |
Komissio katsoi, että merkitykselliset markkinat olisivat joko kaikentyyppisen liikkuvan kaluston virroittimien valmistuksen ja tarjonnan markkinat tai että markkinat olisi jaettava kyseisen liikkuvan kaluston tyypin mukaan. Markkinatutkimuksessa ilmeni merkkejä siitä, että erityisesti suurnopeusjunien virroittimet voivat muodostaa erilliset markkinat (verrattuna esimerkiksi pääradan liikenteessä ja seutuliikenteessä käytettäviin sähkökäyttöisellä voimalaitteella varustettuihin junayksiköihin (EMUt)). Komissio ei kuitenkaan tehnyt päätelmää tästä kysymyksestä, koska kilpailuvaikutusten arvioinnin tulos pysyi samana kaikissa vaihtoehdoissa. |
|
22. |
Lisäksi komissio totesi, että liukuhiilille on erilliset markkinat. |
d. Kitkamateriaalit
|
23. |
Kitkajarrujärjestelmillä vähennetään junan nopeutta tai pysäytetään juna muuntamalla liike-energia lämmöksi. Kitkamateriaalit ovat olennainen osa jarrujärjestelmää, joka tuottaa tarvitun kitkan energiamuodon muuntamiseksi silloin, kun kitkamateriaalia painetaan jarrulevyä tai pyörän kulkupintaa vasten. |
|
24. |
Junasovelluksiin tarkoitettuja kitkamateriaaleja valmistetaan pääasiassa kahdessa eri koostumuksessa, eli ne ovat joko orgaanisia tai sintrattuja (10). Niitä on pääasiassa kahdentyyppisiä: levyjarrujen jarrupalat (jotka painetaan jarrulevyä vasten) ja tönkkäjarrujen jarrutönkät/jarruanturat (jotka painetaan suoraan pyörän kulkupintaan). |
|
25. |
Komissio totesi, että seuraavilla tuotteilla on erilliset tuotemarkkinat: i) orgaaniset jarrupalat, ii) sintratut jarrupalat, iii) orgaaniset jarruanturat ja iv) sintratut jarruanturat. Kukin näistä markkinoista olisi myös jaettava myyntiin alkuperäisen laitteen markkinoilla ja myyntiin riippumattomilla jälkimarkkinoilla. Komissio jätti avoimeksi kysymyksen siitä, olisiko sintrattujen jarrupalojen markkinat jaettava edelleen jäykkien ja joustavien jarrupalojen markkinoihin sekä jarrukiekkojen ja jarrupalojen markkinoihin. |
e. Jarrulevyt
|
26. |
Jarrulevyt ovat mekaanisen telijarrun osia. Jarrupaloja painetaan jarrulevyihin, mikä aiheuttaa liike-energian muuntumisen lämmöksi. Näin voidaan hidastaa junan kulkua tai pysäyttää se. |
|
27. |
Komissio katsoi, että jarrulevyt muodostavat erilliset markkinat. Markkinat olisi jaettava myös myyntiin alkuperäisen laitteen markkinoilla ja myyntiin riippumattomilla jälkimarkkinoilla. |
VI. MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT
|
28. |
Komissio katsoi, että kaikkien liiketoimen kohteena olevien tuotteiden merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat ETA:n laajuiset. |
VII. ARVIOINTI
a. Tehokkaan kilpailun olennainen estyminen
|
29. |
Komissio on tullut siihen tulokseen, että liiketoimi estäisi tehokasta kilpailua olennaisesti seuraavilla markkinoilla:
|
|
30. |
Liiketoimi estäisi tehokasta kilpailua olennaisesti kyseisillä markkinoilla pääasiassa seuraavista syistä. |
|
31. |
Ensinnäkin osapuolten yhdistetty markkinaosuus olisi suuri: (60–70) prosenttia sintratuissa jarrupaloissa, lisäystä (10–20) prosenttiyksikköä, ja (90–100) prosenttia jarruanturoissa, lisäystä (0–5) prosenttiyksikköä. Jäljelle jäisi vain muutama kilpailija – käytännössä ainoastaan Federal Mogul ja Knorr-Bremse – ja ne olisivat huomattavasti pienempiä. Lisäksi osa Knorr-Bremsen myynnistä muodostuu Wabtecin Knorr-Bremselle myymistä sintratuista materiaaleista. |
|
32. |
Toiseksi osapuolet ovat läheisiä kilpailijoita. Ne ovat usein hyväksyttyjä toimittajia saman liikkuvan kaluston osalta, ja ne kilpailevat kiivaasti suurista hankkeista. Esimerkiksi äskettäin osapuolet tekivät lukuisia kertoja jatkuvasti alenevia hintatarjouksia toisiaan vastaan Ranskan rautatieliikenteen harjoittajan SNCF:n järjestämässä tarjouskilpailussa, joka koski sintrattujen jarrupalojen toimittamista sen suurnopeusjunia varten. |
|
33. |
Kolmanneksi orgaanisten kitkamateriaalien toimittajat eivät merkittävästi aiheuta kilpailupainetta sintrattujen materiaalien toimittajille. Vaihtaminen sintratusta kitkamateriaalista orgaaniseen ja päinvastoin on harvinaista ja teknisesti hankalaa. |
|
34. |
Neljänneksi markkinoille tulon esteet ovat suuria. Sintrattujen kitkamateriaalien kehittäminen edellyttää huomattavia investointeja, ja koska tuotteet ovat junan keskeisiä turvallisuustekijöitä, niihin sovelletaan tiukkoja sääntelyvaatimuksia. Uusien kilpailijoiden tulo markkinoille liiketoimen toteuttamisen jälkeen vaikuttaa epätodennäköiseltä. |
|
35. |
Viidenneksi useat markkinatoimijat, mukaan lukien rautatieyhtiöt, liikkuvan kaluston valmistajat, kitkamateriaalia valmistavat kilpailijat ja eräs jarrujärjestelmiä valmistava kilpailija, ilmaisivat huolensa liiketoimesta. Ne väittivät, että liiketoimi johtaisi kilpailun vähentymiseen ja korkeampiin hintoihin näillä markkinoilla. |
b. Tehokas kilpailu ei estyisi olennaisesti
Täydelliset kitkajarrujärjestelmät
|
36. |
Osapuolten toiminnoissa on päällekkäisyyksiä täydellisten kitkajarrujärjestelmien osalta ainoastaan, jos arvioidaan tavaraliikenteen vaunujen / (muiden kuin sähköisten) paineilmatoimisten kitkajärjestelmien mahdollista segmenttiä. Yhteenlaskettu markkinaosuus on kuitenkin alle 20 prosenttia, joten kyseessä olevat markkinat eivät kuulu liiketoimen vaikutusalaan. |
|
37. |
Henkilöliikenteen sovellusten osalta kysyntä ETA-alueella kohdistuu sähköisiin paineilmatoimisiin jarrujärjestelmiin, joista on tullut tosiasiallinen standardi kaikissa uusissa henkilöliikenteen liikkuvan kaluston hankkeissa. Osapuolten toiminnot eivät mene päällekkäin näiden jarrujärjestelmien osalta ETA-alueella, sillä Wabtecilla ei ole sellaisia sähköisiä jarrujen ohjauslaitteita, joita ETA-alueella vaaditaan, eikä se näin ollen voi tarjota niitä (11). |
|
38. |
Ensimmäisen vaiheen tutkimuksen jälkeen komissio oli kuitenkin huolissaan siitä, että Wabtec olisi mahdollisesti voinut tulla täydellisten (sähköisten) paineilmatoimisten kitkajarrujärjestelmien markkinoille, joilla Knorr-Bremse on tällä hetkellä selvä markkinajohtaja (sillä on vähintään (70–80) prosenttia markkinoista) ja Faiveley on ainoa kilpailija. Wabtec oli kehittänyt kaksi sähköistä jarrujen ohjauslaitetta, […] ja […], ja oli olemassa näyttöä siitä, että Wabtec aikoi tuoda ne ETA-alueen markkinoille. Toisen vaiheen tutkimuksen jälkeen komissio totesi kuitenkin, että sen huolenaiheet eivät olleet täysin perusteltuja ja että tehokkaan kilpailun olennaista estymistä ei voitu näyttää toteen oikeudellisesti riittävällä tavalla. Tämä johtui lähinnä seuraavista syistä. |
|
39. |
Ensinnäkin Wabtecin […] tuote ei teknisistä ja kaupallisista syistä soveltuisi ETA-alueelle. Tuote oli kehitetty Yhdysvaltojen johtamassa hankkeessa ottamatta huomioon ETA-markkinoiden teknisiä vaatimuksia, ja se oli myös liian […] kilpailijoiden tuotteisiin verrattuna. Lisäksi Wabtecin sisäisistä asiakirjoista kävi ilmi, ettei yrityksen sisällä uskottu tuotteeseen. |
|
40. |
Toiseksi, vaikka […] olisi todennäköisesti teknisesti ja kaupallisesti enemmän kilpailijoiden ETA-alueella nykyisin myymien tuotteiden tasolla, se on vielä kehityksensä alkuvaiheessa ja edellyttää huomattavaa jatkosuunnittelua ollakseen valmis. |
|
41. |
Kolmanneksi – toisin kuin komissio päätteli ensimmäisessä vaiheessa – tekninen innovointi markkinoilla on dynaamista eikä vain asteittaista. Toisen vaiheen tutkimuksen kuluessa Faiveley ilmoitti komissiolle aikovansa tuoda uuden jarrujen ohjauslaitetuotteen markkinoille vuonna 2016. Tuote on teknisesti ja kaupallisesti huomattavasti edistyneempi kuin Faiveleyn nykyiset tuotteet. Komissio totesi, että tällainen kehitys vaikeuttaisi Wabtecin tuloa markkinoille entisestään, koska sen lisäksi, että sen olisi saavutettava markkinoiden nykyinen taso, sen olisi myös vastattava nykyisten kilpailijoiden uuteen kehitykseen. Osoittautui, että esimerkiksi […] olisi todennäköisesti vanhentunut ja se pitäisi suunnitella suurelta osin uudelleen, minkä vuoksi sen tulo markkinoille olisi epävarmaa ja joka tapauksessa tapahtuisi odotettua myöhemmin. |
|
42. |
Neljänneksi alajärjestelmien toimittajat aiheuttavat kilpailupainetta. Vaikka nämä toimittajat eivät voi tarjota täydellisiä kitkajarrujärjestelmiä, monet liikkuvan kaluston valmistajat kykenevät sisällyttämään alajärjestelmiä täydellisiin kitkajarrujärjestelmiin, ja ne ovatkin aikaisemmin käyttäneet tätä valmiutta neuvottelukeinona. |
|
43. |
Viidenneksi, vaikka jotkin markkinatoimijat toivat esille joitain täydellisiin kitkajarrujärjestelmiin liittyviä huolenaiheita, toiset puolestaan katsoivat, että liiketoimella saattaisi olla myönteisiä seurauksia, sillä Faiveley voisi kilpailla voimakkaammin selvän markkinajohtajan Knorr-Bremsen kanssa. |
Kitkajarrujen alajärjestelmät
|
44. |
Komissio katsoi, että liiketoimi ei aiheuttaisi kilpailuongelmia, jotka liittyvät kitkajarrujen alajärjestelmiin. |
|
45. |
Mekaanisten telijarrujen osalta osapuolten toiminnot ovat päällekkäisiä levyjarrujen toimituksissa, joissa niiden yhdistetty markkinaosuus on noin (30–40) prosenttia. Muut tärkeimmät kilpailijat, Knorr-Bremse ja Dako, ovat edelleen vahvoja toimijoita. Enemmistö liikkuvan kaluston valmistajista katsoi myös, että niillä olisi riittävästi vaihtoehtoja liiketoimen jälkeenkin. |
|
46. |
Jarrujen ohjausjärjestelmien osalta komissio totesi, että niihin pätevät samat päätelmät kuin täydellisiin (sähköisiin) paineilmatoimisiin kitkajarrujärjestelmiin. |
|
47. |
Paineilmajärjestelmissä osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa ETA-alueella, sillä Wabtec ei tällä hetkellä tarjoa tällaisia järjestelmiä. Komissio ei myöskään havainnut näyttöä siitä, että Wabtec mahdollisesti tulisi näille markkinoille. |
Virroittimet ja liukuhiilet
|
48. |
Virroittimissa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on (30–40) prosenttia, jos tarkastellaan kaikkia liikkuvan kaluston tyyppejä yhdessä. Joissain potentiaalisissa alasegmenteissä markkinaosuus olisi suurempi, esimerkiksi suurnopeusjunissa (40–50) prosenttia ja vetureissa (60–70) prosenttia. Tästä huolimatta komissio katsoi lähinnä seuraavista syistä, ettei liiketoimi aiheuta virroittimia koskevia kilpailuongelmia. |
|
49. |
Komissio totesi ensinnäkin, että markkinaosuudet eivät yksinään anna täydellistä kuvaa markkinatoimijoiden asemasta. Tämä johtuu esimerkiksi tarjousten vähäisestä määrästä vuodessa (erityisesti suurnopeusjunien kohdalla) ja siitä aiheutuvasta markkinaosuuksien vaihtelusta. Lisäksi myyntimäärä ja näin ollen markkinaosuudet eivät niinkään riipu virroittimen valmistajasta vaan sen juna-alustan menestymisestä (standardoidut junat, esimerkiksi veturit, myydään sarjoissa), johon virroittimet on asennettu. |
|
50. |
Toiseksi osapuolet eivät näytä olevan kovinkaan läheisiä kilpailijoita, eivätkä ne useimmiten osallistu samoihin tarjouskilpailuihin. Niillä näyttää olevan vahva asema liikkuvan kaluston eri tyyppien virroittimissa, sillä Faiveley keskittyy suurnopeusjuniin kun taas Wabtec on vahvempi esimerkiksi päärataverkon junissa. |
|
51. |
Kolmanneksi markkinoille jää useita kilpailijoita (kuten Schunk, Contact, Richard, EC Engineering ja Sécheron). Myös pienemmät kilpailijat näyttävät motivoituneilta ja pystyvät kehittämään tuotteitaan edelleen ja siten vahvistamaan osuuttaan eri potentiaalisilla markkinasegmenteillä. |
|
52. |
Neljänneksi liikkuvan kaluston valmistajilla näyttää olevan merkittävä rooli virroittimissa. Ne ovat aikaisemmin tehneet yhteistyötä virroittimien toimittajien kanssa kehittääkseen virroittimia uusiin juniin, ja monet niistä ilmoittivat, että ne voisivat tarvittaessa aloittaa oman tuotannon tai tukea virroittimien toimittajia. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että liikkuvan kaluston valmistajilla on ostovoimaa. |
|
53. |
Lopuksi komissio toteaa, että liukuhiilet eivät aiheuttaisi horisontaalisia päällekkäisyyksiä, koska Faiveley ei tuota niitä. Komissio katsoi myös, että liiketoimi ei aiheuttaisi vertikaalisia kilpailuongelmia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että i) Wabtecin markkinaosuus liukuhiilissä on edelleen vähäinen eli alle (10–20) prosenttia, minkä vuoksi yritys ei kykene sulkemaan tuotantohyödykemarkkinoita, ja siitä, että ii) osapuolet hankkivat jo nyt (50–60) prosenttia tarvitsemistaan liukuhiilistä Wabtecilta. Markkinoille jäisi useita merkittäviä toimittajia, mukaan lukien Schunk, ja useita riippumattomia toimittajia, joilla ei ole omaa virroitintuotantoa (kuten Morgan ja Mersen). |
Kitkamateriaalien luomat vertikaaliset yhteydet
|
54. |
Liiketoimi johtaa vertikaalisiin yhteyksiin i) kitkamateriaalien toimitusketjun alkupäässä (alkuperäiset laitevalmistajat) ja ii) jarrujärjestelmien (sekä telijarrujen) tuotantoketjun loppupäässä. Komissio on päätellyt seuraavista syistä, että nämä vertikaaliset yhteydet eivät johda tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen. |
|
55. |
Tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisen osalta komissio katsoi, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä ei olisi kykyä eikä kannustinta sulkea markkinoita ja että tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisella ei todennäköisesti olisi merkittävää haitallista vaikutusta kilpailuun tuotantoketjun loppupäässä. |
|
56. |
Sulautuman tuloksena syntyvä yritys ei pystyisi sulkemaan markkinoilta etenkään tuotantoketjun loppupäässä toimivia kilpailijoitaan, sillä tärkeimmällä kilpailijalla, joka on myös ainoa kilpailija, johon sulkeminen vaikuttaisi, eli Knorr-Bremsellä on kitkamateriaalien tuotantokapasiteettia (yhteisyrityksensä ICERin kautta), ja se voisi lisätä tuotantoa. Komissio totesi myös, että Knorr-Bremse on tehnyt Wabtecin kanssa sopimuksen, jonka mukaan […]. Tämän vuoksi Knorr-Bremsellä on aikaa kehittää omaa tuotantoaan. |
|
57. |
Lisäksi komissio katsoi, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä ei olisi kannustinta sulkea tuotantohyödykemarkkinoita, sillä se ei todennäköisesti kykenisi lisäämään tuotantoketjun loppupään myyntiään voidakseen kompensoida menettämänsä tuotantoketjun alkupään voitot. |
|
58. |
Lisäksi lopullisissa sitoumuksissa, joilla pyritään poistamaan sintrattuja kitkamateriaaleja koskevat horisontaaliset kilpailuongelmat, tarjottaisiin tuotantoketjun loppupään kilpailijoille potentiaalinen vaihtoehtoinen hankintalähde. |
|
59. |
Pääasiassa orgaanisiin kitkamateriaaleihin liittyvien kysyntämarkkinoiden sulkemisen osalta komissio katsoi, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä ei olisi kykyä eikä kannustinta sulkea markkinoita ja että kysyntämarkkinoiden sulkemisella ei todennäköisesti olisi merkittävää haitallista vaikutusta tuotantoketjun loppupään kilpailuun. |
|
60. |
Erityisesti on todettava, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys ei pystyisi sulkemaan kysyntämarkkinoita, koska osapuolet eivät ole kitkamateriaaleja toimittavien alkuperäisten laitevalmistajien tärkeimpiä asiakkaita (tärkein asiakas on Knorr-Bremse, jonka markkinaosuus on noin (70–80) prosenttia tuotantoketjun loppupään markkinoilla). Lisäksi jopa 95 prosenttia kitkamateriaaleista myydään riippumattomilla jälkimarkkinoilla eikä alkuperäisen laitteen markkinoilla. Koska riippumattomien jälkimarkkinoiden myynti ei näytä olevan täysin riippuvainen myynnistä alkuperäisen laitteen markkinoilla, sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen toimittajat, kuten Federal Mogul, voisivat jatkaa myyntiä riippumattomilla jälkimarkkinoilla, jotka muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan kokonaismarkkinoista. Kahden toimittajan käyttö on orgaanisten materiaalien osalta yleisempää ja helpompaa kuin sintrattujen materiaalien tapauksessa. Sen vuoksi asiakkaat voisivat torjua mahdollisen markkinoilta sulkemiseen tähtäävän strategian käyttämällä kahta toimittajaa. |
|
61. |
Lisäksi komissio katsoi, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä ei olisi kannustinta kysyntämarkkinoiden sulkemiseen, koska se ei todennäköisesti saisi merkittävää hyötyä tällaisesta toiminnasta tuotantoketjun alkupään markkinoilla (Federal Mogulin vahvan aseman ja muiden orgaanisten kitkamateriaalien toimittajien markkinoillaolon vuoksi) tai tuotantoketjun loppupään markkinoilla (muun muassa Knorr-Bremsen vahvan aseman vuoksi). |
Jarrulevyt
|
62. |
Osapuolten toiminta on päällekkäistä jarrulevyjen tarjonnassa ETA-alueen riippumattomilla jälkimarkkinoilla. Komissio katsoi kuitenkin, että päällekkäisyys ei johda tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen. |
|
63. |
Erityisesti on huomattava, että osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on edelleen kohtuullinen ((30–40) prosenttia) ja markkinoilla on useita vaihtoehtoisia kilpailijoita, kuten Ibre ja Kovis. Suurin osa rautatieliikenteen harjoittajista ilmoitti myös, että niillä olisi riittävästi vaihtoehtoisia toimittajia liiketoimen jälkeenkin. |
VIII. SITOUMUKSET
a. Lopullisten sitoumusten kuvaus
|
64. |
Ratkaistakseen edellä mainitut kilpailuongelmat sintrattujen kitkapalojen, jarruanturoiden ja jarrutönkkien markkinoilla ETA-alueella ilmoituksen tekijä toimitti lopulliset sitoumukset 16. elokuuta 2016. Lopulliset sitoumukset sisälsivät muutoksia, joissa otettiin huomioon komission tekemän ensimmäisiä sitoumuksia koskevan markkinatestin tulokset. |
|
65. |
Ilmoituksen tekijä ehdottaa lopullisissa sitoumuksissa myyvänsä Faiveleyn koko kitkamateriaalitoiminnan (Faiveley Transport Gennevilliers, FTG) sopivalle ostajalle, jäljempänä ’luovutettava liiketoiminta’. FTG muodostuu entisestä Carbone Lorrainen liiketoiminnasta, jonka Faiveley hankki vuonna 2008. |
|
66. |
Luovutettava liiketoiminta sisältää kaikki FTG:n aineelliset ja aineettomat omaisuuserät ja sen koko henkilöstön. Faiveleyn muiden tytäryhtiöiden kautta tällä hetkellä hoidettava myynti siirretään FTG:lle, ja sulautuman tuloksena syntyvä yritys siirtää luovutettavalle liiketoiminnalle siirtymäkauden ajaksi FTG:n tällä hetkellä valmistamia kitkamateriaaleja koskevat asiakastiedustelut. Sulautuman tuloksena syntyvä yritys antaa luovutettavan liiketoiminnan tehtäväksi toimittaa alihankintana osan niistä TGV:n jarrupaloista, jotka Wabtec toimittaa SNCF:lle voitettuaan äskettäisen tarjouskilpailun Faiveleya vastaan (sillä varauksella, että SNCF suostuu siihen). |
|
67. |
Ilmoituksen tekijä sitoutuu varmistamaan, että i) ostaja voi valintansa mukaan hankkia FTG:n konsernivelan vahvistettuun enimmäishintaan; ii) myynti- ja ostosopimukseen sisältyy kannustinjärjestelmä, jonka puitteissa ostajaa kannustetaan tekemään investointeja luovutettavaan liiketoimintaan; ja iii) ostaja pystyy myymään kansainvälisille rautatieliikenteen asiakkaille. |
b. Lopullisten sitoumusten arviointi
|
68. |
Komissio katsoi, että lopulliset sitoumukset ovat riittävät ja soveltuvat poistamaan komission havaitsemat kilpailuongelmat. Erityisesti sitoumukset poistavat sopimuspuolten väliset päällekkäisyydet sintrattujen jarrupalojen ja jarruanturoiden/jarrutönkkien tarjonnassa. |
|
69. |
Lopullisiin sitoumuksiin sisältyvissä toimenpiteissä otetaan riittävästi huomioon ensimmäisiä sitoumuksia koskevan markkinatestin tulokset. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on i) parantaa luovutettavan liiketoiminnan pääomarakennetta siirtämällä ostajalle edullisin ehdoin kaikki konsernin sisäiset velat, jotka FTG:llä on Faiveleylle, ii) kannustaa ostajaa investoimaan luovutettavaan liiketoimintaan ja iii) varmistaa, että luovutettavan liiketoiminnan ostaa toimija, jolla on asianmukaiset yhteydet kansainvälisen rautatieliikenteen asiakkaisiin. |
|
70. |
Komissio totesi lopuksi, että luovutettava liiketoiminta oli ollut elinkelpoinen kilpailija sintrattujen kitkamateriaalien markkinoilla ennen sen vertikaalista integroitumista Faiveleyn kanssa. Tämän vuoksi komissio katsoi, että luovutettava liiketoiminta voi muodostaa elinkelpoisen itsenäisen liiketoiminnan ilman vertikaalista integroitumista ja että se aiheuttaa liiketoimen jälkeenkin samantasoista kilpailupainetta sintrattujen kitkamateriaalien markkinoilla. |
|
71. |
Näin ollen komissio päättelee päätösluonnoksessaan, että liiketoimi, sellaisena kuin se on muutettuna ilmoituksen tekijän toimittamilla lopullisilla sitoumuksilla, ei johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen sintrattujen jarrupalojen tai jarruanturoiden/jarrutönkkien tuotannossa ja tarjonnassa. |
IX. PÄÄTELMÄT JA EHDOTUS
|
72. |
Päätösluonnoksessa tullaan siihen tulokseen, että suunniteltu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos osapuolet noudattavat lopullisia sitoumuksia. Näin ollen keskittymä olisi julistettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(2) Liikevaihto on laskettu sulautuma-asetuksen 5 artiklan ja toimivaltakysymyksistä annetun komission konsolidoidun tiedonannon (EUVL C 95, 16.4.2008, s. 1) mukaisesti.
(3) Komission asetus (EY) N:o 802/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1).
(4) Tässä jaksossa käsiteltyjen markkinoiden lisäksi osapuolten toiminnot ovat päällekkäisiä seuraavien tuotteiden osalta: i) junanovet, ii) energiamittarit ja iii) tapahtumapiirturit. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus junanovissa ja energiamittareissa jää ETA-alueella kuitenkin alle 20 prosentin, eivätkä ne näin ollen ole liiketoimen vaikutusalaan kuuluvia markkinoita. Tapahtumapiirturien osalta osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on yhden markkinoiden määrittelyvaihtoehdon mukaan [20–30] prosenttia, mutta markkinaosuuden kasvu jää kuitenkin vain [0–5] prosenttiyksikköön. Sen vuoksi niitä ei käsitellä tässä asiakirjassa.
(5) M.7538 – Knorr-Bremse/Vossloh, 36 kohta.
(6) M.7538 – Knorr-Bremse/Vossloh, 48 kohta. Kysymys jätettiin päätöksessä avoimeksi.
(7) Levyjarru koostuu jarrulevystä ja jarrusatulayksiköstä, jossa on tavallisesti jarrusylinteri, jarruvivusto ja vivustonsäädin. Levyjarru tuottaa jarrutuksen painamalla kitkamateriaalia (eli jarrupaloja) telin akseliin tai pyörään asennettua jarrulevyä vasten.
(8) Tönkkäjarru koostuu tavallisesti jarrusylinteristä, jarruvivustosta, vivustonsäätimestä ja jarrutönkän kannattimesta. Tönkkäjarru tuottaa jarrutuksen painamalla kitkamateriaalia (eli jarrutönkkää tai jarruanturaa) suoraan pyörän kulkupintaa vasten.
(9) Joissakin sovelluksissa, varsinkin metrojunissa, voidaan käyttää erilaisia teknisiä ratkaisuja, kuten kolmannen raiteen (virtakiskon) virtakenkiä. Liiketoimi koskee vain yläpuolisia virroittimia.
(10) Aikaisemmin käytettiin paljon myös valurautaa, mutta nykyisin se korvataan sintratuilla ja orgaanisilla materiaaleilla esimerkiksi melupäästöjä koskevien määräysten vuoksi.
(11) Wabtec tarjoaa sähköisiä jarrujen ohjauslaitteita ETA:n ulkopuolella, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sääntelylliset vaatimukset ja asiakkaiden odotukset ovat ETA-alueella kuitenkin huomattavan erilaiset ja tiukemmat.
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/75 |
Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 8. tammikuuta 2018 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa M.8306 – Qualcomm / NXP Semiconductors
Esittelijä: Slovakia
(2018/C 113/08)
Keskittymä
|
1. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu liiketoimi muodostaa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän. |
|
2. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitetulla toimenpiteellä on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu EU:n laajuinen ulottuvuus. |
Markkinoiden määritelmä
|
3. |
Neuvoa-antava komitea yhtyy merkityksellisten tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden määritelmiin, jotka komissio esittää päätösluonnoksessaan. |
|
4. |
Erityisesti neuvoa-antava komitea on samaa mieltä siitä, että olisi erotettava toisistaan seuraavat tuotemarkkinat:
|
Kilpailuvaikutusten arviointi
|
5. |
Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon siitä, että sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen MIFARE-rojaltien korottamista tai MIFAREn kilpailijoille lisensoinnin lopettamista koskevalla strategialla sekä LTE- kantataajuuspiirisarjoihin, NFC-siruihin ja MIFARE-yhteensopiviin siruihin sovellettavilla sekaniputuskäytännöillä suljettaisiin kilpailijat kantataajuuspiirisarjojen, NFC-sirujen ja SE-sirujen markkinoilta. Näin ollen liiketoimi estäisi olennaisella tavalla tehokasta kilpailua LTE-kantataajuuspiirisarjojen, NFC-sirujen ja SE-sirujen markkinoilla. |
|
6. |
Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon siitä, että sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen yhteentoimivuuden heikentämistä koskevalla strategialla pahennettaisiin markkinoilta sulkevia vaikutuksia, joita MIFARE-rojaltien korotus tai MIFAREn kilpailijoille lisensoinnin lopettaminen sekä LTE-kantataajuuspiirisarjoihin, NFC-siruihin ja MIFARE-yhteensopiviin siruihin sovellettavat sekaniputuskäytännöt aiheuttaisivat. |
|
7. |
Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon siitä, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys todennäköisesti vivuttaa yhdistettyä NFC IP -salkkua, jotta se voi asettaa sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen NFC-patenteille suhteettomasti suuremmat rojaltit verrattuna kokonaisrojalteihin, joita osapuolet olisivat saaneet asianomaisista patenteista, jos liiketoimea ei toteutettaisi. Näin ollen liiketoimi estäisi olennaisella tavalla tehokasta kilpailua asian kannalta merkityksellisillä teknologiamarkkinoilla. |
Korjaustoimenpide
|
8. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoituksen tekijän 12. joulukuuta 2017 tarjoamat lopulliset sitoumukset poistavat tehokkaan kilpailun olennaisen esteen LTE-kantataajuuspiirisarjojen, NFC-sirujen ja SE-sirujen markkinoilta. |
|
9. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoituksen tekijän 12. joulukuuta 2017 tarjoamat lopulliset sitoumukset poistavat tehokkaan kilpailun olennaisen esteen NFC-patenttien markkinoilta. |
|
10. |
Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitetun liiketoimen on tämän johdosta katsottava soveltuvan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan nojalla sisämarkkinoille. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (jäljempänä ’sulautuma-asetus’).
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/77 |
Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)
Qualcomm / NXP Semiconductors
(M.8306)
(2018/C 113/09)
|
1. |
Komissio vastaanotti 28. huhtikuuta 2017 ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Qualcomm Incorporated hankkii tytäryhtiönsä Qualcomm River Holdings B.V:n kanssa (yhdessä ’Qualcomm’) yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksessä NXP Semiconductors N.V. (jäljempänä ’NXP’) ostamalla osakkeita (jäljempänä ’ehdotettu liiketoimi’). Qualcomm ja NXP ovat jäljempänä ’osapuolet’. |
|
2. |
Komissio antoi 9. kesäkuuta 2017 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun päätöksen menettelyn aloittamisesta. Päätöksessään komissio totesi, että ilmoitettu toimenpide kuului sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja että sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan oli vakavia epäilyjä. |
|
3. |
Qualcomm esitti 28. kesäkuuta 2017 kirjallisia huomautuksia menettelyn aloittamispäätöksestä. |
|
4. |
Komissio lähetti toisen vaiheen tutkimuksen aikana useita tietopyyntöjä osapuolille sulautuma-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio antoi 28. kesäkuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan tiedot, joita komissio oli pyytänyt 14. kesäkuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla ja joita Qualcomm ei ollut toimittanut komission asettamassa määräajassa. Päätöksellä myös lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä määräaikaa sen päivän loppuun, jolloin komissio saa vaaditut tiedot. Määräajan lykkäys päättyi 16. elokuuta 2017, kun Qualcomm oli toimittanut komissiolle pyydetyt tiedot. |
|
5. |
Komissio antoi 5. syyskuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla toisen päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan tiedot, joita komissio oli pyytänyt 14. kesäkuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla ja joita Qualcomm ei ollut toimittanut komission asettamassa määräajassa. Päätöksellä myös lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa 17. elokuuta 2017 alkaen sen päivän loppuun, jolloin komissio saa vaaditut tiedot. |
|
6. |
Komissio antoi 4. lokakuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja 15 artiklan nojalla kolmannen päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan 14. kesäkuuta 2017 päivätyn tietopyynnön mukaiset tiedot ja asiakirjat, joita ei ollut vielä toimitettu komissiolle, ja jolla määrättiin uhkasakko, jos Qualcomm ei toimittaisi pyydettyjä tietoja määrätyssä ajassa. Qualcomm täydensi 17. marraskuuta 2017 vastaustaan komission 14. kesäkuuta 2017 päivättyyn tietopyyntöön, ja määräajan lykkäys päättyi kyseisen päivän päätyttyä. |
|
7. |
Qualcomm toimitti 5. lokakuuta 2017 ensimmäisen ehdotuksen virallisiksi sitoumuksiksi. Komissio käynnisti ehdotettuja sitoumuksia koskevan markkinatestin 6. lokakuuta 2017. Komission tekemästä, sitoumuksia koskevasta markkinatestistä saadun palautteen pohjalta Qualcomm toimitti tarkistetut sitoumukset (jäljempänä ’lopulliset sitoumukset’) virallisesti 10. marraskuuta 2017. Qualcomm toimitti jossain määrin tarkistetut versiot lopullisista sitoumuksista 15. marraskuuta 2017, 12. joulukuuta 2017 ja 18. joulukuuta 2017. |
|
8. |
Menettelyssä ei ole esitetty pyyntöjä tulla kuulluksi kolmantena osapuolena, jonka etua asia koskee. |
|
9. |
Komissio ei antanut komission asetuksen (EY) N:o 802/2004 (3) 13 artiklan 2 kohdan mukaista väitetiedoksiantoa. Asetuksen 14 artiklan mukaista virallista suullista kuulemista ei järjestetty. |
|
10. |
Päätösluonnoksen mukaan ehdotettu liiketoimi soveltuu sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan ottaen huomioon tietyt ehdot ja velvoitteet, joita Qualcommin on noudatettava. |
|
11. |
Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä. Katson, että asia on näin. |
|
12. |
Kaiken kaikkiaan katson, että menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on varmistettu menettelyn aikana. |
Bryssel 10. tammikuuta 2018.
Joos STRAGIER
(1) Laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29), jäljempänä ’päätös 2011/695/EU’, 16 ja 17 artiklan mukaisesti.
(2) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(3) Yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EY) N:o 802/2004 (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1; oikaisu EUVL L 172, 6.5.2004, s. 9).
|
27.3.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 113/79 |
Tiivistelmä komission päätöksestä,
annettu 18 päivänä tammikuuta 2018,
keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (asia M.8306 – Qualcomm / NXP Semiconductors)
(2018/C 113/10)
I. MENETTELY
|
1. |
Komissio vastaanotti 28. huhtikuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004, jäljempänä ’sulautuma-asetus’, 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Qualcomm Incorporated hankkii välillisesti kokonaan omistamansa alankomaalaisen tytäryrityksen Qualcomm River Holdings B.V., jäljempänä yhdessä ’Qualcomm’ tai ’ilmoituksen tekijä’, kautta sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan alankomaalaisessa yrityksessä NXP Semiconductors NV, jäljempänä ’NXP’, ostamalla osakkeita, jäljempänä ’liiketoimi’. Qualcomm ja NXP ovat jäljempänä yhdessä ’osapuolet’. |
|
2. |
Ensimmäisen vaiheen markkinatutkimuksen tulosten perusteella komissio esitti vakavia epäilyjä liiketoimen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja päätti 9. kesäkuuta 2017 aloittaa menettelyn sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Ilmoituksen tekijä esitti kirjalliset huomautuksensa 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen päätökseen 28. kesäkuuta 2017. |
|
3. |
Komissio antoi 28. kesäkuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan 14. kesäkuuta 2017 päivätyn, sulautuma-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tietopyynnön 18 mukaiset komission pyytämät tiedot, joita ilmoituksen tekijä ei ollut toimittanut komissiolle tämän asettamassa määräajassa. Päätöksellä myös lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä määräaikaa sen päivän loppuun, jolloin komissio saa vaaditut tiedot. Ilmoituksen tekijä toimitti 16. elokuuta 2017 vastauksen tietopyyntöön 18, ja määräajan lykkäys päättyi tämän päivän lopussa. |
|
4. |
Komissio antoi 5. syyskuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan 14. kesäkuuta 2017 päivätyn, sulautuma-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tietopyynnön 20 mukaiset komission pyytämät tiedot, joita ilmoituksen tekijä ei ollut toimittanut komissiolle tämän asettamassa määräajassa. Päätöksellä myös lykättiin sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa 17. elokuuta 2017 alkaen sen päivän loppuun, jolloin komissio saa vaaditut tiedot. Komissio antoi 4. lokakuuta 2017 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja 15 artiklan nojalla päätöksen, jossa Qualcomm velvoitetaan toimittamaan tietopyynnön 20 mukaiset tiedot ja asiakirjat, joita ei ollut vielä toimitettu komissiolle, ja jolla määrättiin uhkasakko, jos ilmoituksen tekijä ei toimittaisi pyydettyjä tietoja määrätyssä ajassa. Ilmoituksen tekijä täydensi 17. marraskuuta 2017 vastaustaan tietopyyntöön 20, ja määräajan lykkäys päättyi tämän päivän lopussa. |
|
5. |
Ilmoituksen tekijä ehdotti 5. lokakuuta 2017 muodollisia sitoumuksia, joilla korjattaisiin niihin komission toteamuksiin johtaneet seikat, joiden mukaan liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua. Komissio käynnisti sitoumuksia koskevan markkinatestin 6. lokakuuta 2017. Ilmoituksen tekijä otti huomioon komission huomautukset ja markkinatestistä saadun palautteen ja toimitti lopulliset sitoumukset 10. marraskuuta 2017 (1). |
|
6. |
Neuvoa-antava komitea keskusteli tämän päätöksen luonnoksesta 8. tammikuuta 2018 ja antoi myönteisen lausunnon (2). |
II. OSAPUOLET JA KESKITTYMÄ
|
7. |
Qualcomm kehittää ja myy integroituja piirejä ja systeemiohjelmistoja. Qualcomm kehittää ja toimittaa mobiililaitteisiin tarkoitettuja integroituja piirejä, erityisesti kantataajuuspiirisarjoja. Lisäksi Qualcomm ylläpitää tekijänoikeuksien lisensointiohjelmaa. Qualcommin tekijänoikeusportfolioon kuuluu matkaviestinteknologiaan liittyviä essentiaalipatentteja. |
|
8. |
NXP valmistaa ja myy puolijohteita, erityisesti integroituja piirejä ja yhtenä yksikkönä olevia (erillisiä) puolijohteita. NXP myy HPMS-laitteita, joihin sisältyy sovelluskohtaisia puolijohteita ja järjestelmäratkaisuja. |
|
9. |
Qualcomm teki 27. lokakuuta 2016 NXP:n kanssa ostosopimuksen, jonka mukaan Qualcomm tekee tarjouksen ostaakseen kaikki NXP:n liikkeeseen lasketut ja merkityt kantaosakkeet ja hankkii näin yksinomaisen määräysvallan NXP:ssä. Liiketoimi on siten sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu keskittymä. |
III. EU:N LAAJUINEN ULOTTUVUUS
|
10. |
Asianomaisten yritysten yhteenlaskettu koko maailmasta kertynyt liikevaihto on yli 5 miljardia euroa. Kummankin yrityksen EU:n laajuinen liikevaihto ylittää 250 miljoonaa euroa, mutta kumpikaan niistä ei saa yli kahta kolmasosaa yhteenlasketusta EU:n alueelta kertyneestä liikevaihdostaan yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta. Sen vuoksi ilmoitetulla toimenpiteellä on EU:n laajuinen ulottuvuus. |
IV. MERKITYKSELLISET MARKKINAT
|
11. |
Liiketoimi koskee mobiililaitteiden puolijohteita, autoteollisuuden sovellusten puolijohteita sekä esineiden internetin sovellusten puolijohteita. |
|
12. |
Liiketoimi aiheuttaa kilpailuongelmia mobiililaitteiden puolijohteiden ja erityisesti kantataajuuspiirisarjojen, lähitiedonsiirtoteknologian, jäljempänä ’NFC’, ja turvaelementtiteknologian, jäljempänä ’SE’, kauttakulkupalveluteknologian sekä NFC-tekniikkaan liittyvien tekijänoikeuksien suhteen. |
a. Kantataajuuspiirisarjat
|
13. |
Mobiiliyhteyksien luomiseksi mobiililaitteissa käytetään kantataajuusprosessoreita, jotka mahdollistavat mobiililaitteiden liittymisen matkaviestinverkkoihin. Kantataajuusprosessori/-modeemi liitetään radiotaajuusmikropiiriin ja virranhallintamikropiiriin, ja yhdessä näitä kolmea komponenttia kutsutaan ’kantataajuuspiirisarjaksi’. Kantataajuuspiirisarjoja myydään joko erikseen tai yhdistettynä sovellusprosessoriin (jäljempänä ’integroidut kantataajuuspiirisarjat’), joka käyttää mobiililaitteiden käyttöjärjestelmää ja sovelluksia. Kantataajuuspiirisarjat käyttävät yhtä tai useaa matkaviestintästandardia, ja myöhempien sukupolvien kantataajuuspiirisarjat ovat usein yhteensopivia aikaisempien matkaviestintästandardien kanssa (jäljempänä ’monimuotolaitteet’). |
|
14. |
Komissio katsoo, että merkitykselliset tuotemarkkinat muodostuvat erillisistä ja integroiduista kantataajuuspiirisarjoista ja jakautuvat matkaviestintästandardien (LTE, UMTS, CDMA, GSM) mukaisiin segmentteihin. Varsinkaan LTE-standardin kanssa yhteensopivia piirisarjoja eivät rajoita muiden matkaviestinnän ja muun kuin matkaviestinnän yhteystekniikoiden kanssa yhteensopivat piirisarjat. Lisäksi yksimuotoiset LTE-kantataajuuspiirisarjat eivät rajoita monimuotoisia LTE-kantataajuuspiirisarjoja, jotka ovat yhteensopivia myös UMTS- ja GSM-standardien kanssa. Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin ei ole luettu kytkösmarkkinoille jäävää tuotantoa, joka ei todennäköisesti rajoita käytännössä myyntimarkkinoita. |
|
15. |
Kantataajuuspiirisarjojen maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
b. NFC-/SE-tekniikka
NFC-piirit
|
16. |
NFC-piirit ovat radiopiirejä, jotka tukevat lyhyen kantaman langattoman yhteyden NFC-standardia, jota alkuperäiset laitevalmistajat käyttävät useisiin tarkoituksiin, kuten mobiilimaksuihin ja matkaviestimillä tapahtuvaan lipunmyyntiin/rahastukseen. |
|
17. |
Komissio katsoo, että merkitykselliset tuotemarkkinat muodostuvat NFC-piireistä (ja niiden taustalla olevasta teknologiasta), joita eivät rajoita muut teknologiat, kuten Bluetooth Low Energy (BTLE), Quick Response- eli QR-koodit ja MST-tekniikka (Magnetic Secure Transaction). Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin ei lueta kytkösmarkkinoille jäävää tuotantoa. |
|
18. |
NFC-piirien maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
SE-piirit
|
19. |
NFC-pohjaisen viestinnän turvaamiseksi NFC-piireihin voidaan yhdistää erilaista tekniikkaa ja etenkin SE-piirejä, joihin ei voida kajota ja jotka takaavat, että tallennetut ja siirretyt tiedot suojataan täydentävällä laitteistoon perustuvalla suojauksella. SE-mikroprosessori sisältää suojatun käyttöjärjestelmän, jäljempänä ’SE-käyttöjärjestelmä’. SE-teknologialla suojatussa NFC-ratkaisussa on kolme erillistä elementtiä: i) NFC-prosessori/-piiri; ii) SE-piiri; ja iii) SE-käyttöjärjestelmä. |
|
20. |
Komissio katsoo, että vaikka SE-piirit (SE-käyttöjärjestelmä mukaan luettuna) voidaan erottaa muista teknologioista, etenkin HCE-tekniikasta (Host Card Emulation) ja TEE-tekniikasta (Trusted Execution Environment), kysymys siitä, olisiko merkityksellisten tuotemarkkinoiden katettava SE-piirien lisäksi myös muita teknologioita, jää avoimeksi. Kilpailuvaikutukset arvioidaan sulautettujen SE-piirien (SE-käyttöjärjestelmät mukaan luettuna) mahdollisilla tuotemarkkinoilla, jotka ovat ne markkinat, joilla NXP:n markkinavoima on suurin. |
|
21. |
SE-piirien maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
Yhdistetyt NFC-/SE-ratkaisut
|
22. |
Mobiililaitteiden alkuperäisillä valmistajilla on erilaisia hankintastrategioita NFC-ratkaisujen suhteen. Mikäli ne valitsevat SE-piirillä suojatun NFC-ratkaisun, ne voivat joko ostaa erillisiä komponentteja tai yhdistetyn NFC-/SE-ratkaisun. Alkuperäiset laitevalmistajat valitsevat yleensä yhdistetyn ratkaisun, joille on selvä erillinen kysyntä. |
|
23. |
Komissio katsoo, että yhdistetyt NFC-/SE-ratkaisut muodostavat yksittäisistä NFC-piireistä ja SE-piireistä (SE-käyttöjärjestelmät mukaan lukien) erilliset tuotemarkkinat. |
|
24. |
Yhdistettyjen NFC-/SE-ratkaisujen maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
c. Kauttakulkupalveluteknologia
|
25. |
Komissio katsoo, että kauttakulkupalveluteknologiat muodostavat erilliset tuotemarkkinat, jotka muodostuvat NXP:n kontaktittoman suojausteknologia-alustan MIFAREn lisäksi myös Calypson, FeliCan ja CIPURSEn kaltaisista muista teknologioista. Kaikki nämä teknologiat voidaan asentaa mobiililaitteisiin NFC-tekniikkaa käyttävän matkaviestimillä tapahtuvan lipunmyynnin mahdollistamiseksi. |
|
26. |
Komissio katsoo, että kauttakulkupalveluteknologioiden markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
d. Tekijänoikeudet
|
27. |
Standardin kannalta olennaiset essentiaalipatentit koskevat tekniikkaa, johon standardissa viitataan ja jonka käyttämistä standardin soveltaja ei voi välttää standardin mukaisissa tuotteissa. Sitä vastoin muut kuin standardin kannalta olennaiset patentit, jäljempänä ’muut kuin essentiaalipatentit’, voidaan usein kiertää suunnittelussa valmistettaessa standardin mukaista tuotetta. |
|
28. |
Komissio katsoo aiemman päätöskäytäntönsä mukaisesti, että kukin matkaviestin- ja NFC-tekniikkaa koskeva essentiaalipatentti olisi katsottava erillisiksi markkinoiksi. Komissio katsoo myös, että NFC-tekniikkaan liittyviä muita kuin standardin kannalta olennaisia tekijänoikeuksia voidaan pitää muihin tekniikkoihin liittyvistä muista kuin standardin kannalta olennaisista tekijänoikeuksista erillisinä tuotemarkkinoina. NFC-tekniikan kannalta merkityksellisten muiden kuin standardin kannalta olennaisten tekijänoikeuksien tarkkojen tuotemarkkinoiden määrittely jätetään kuitenkin avoimeksi. |
|
29. |
Komissio katsoo, että essentiaalipatenttien lisensoinnin markkinat ovat vähintään ETA-alueen laajuiset. Myös NFC-tekniikan kannalta merkityksellisten muiden kuin standardin kannalta olennaisten tekijänoikeuksien markkinat ovat todennäköisesti vähintään ETA-alueen laajuiset, mutta niiden tarkka määritelmä jätetään avoimeksi. |
e. Muut merkitykselliset markkinat
|
30. |
Komissio on tunnistanut myös muita merkityksellisiä markkinoita, mutta katsoo, ettei liiketoimi aiheuta ongelmia minkään niistä suhteen. |
|
31. |
Autoteollisuuden ja esineiden internetin puolijohteiden aloilla komissio arvioi markkinoiden mahdollista segmentoitumista i) puolijohdetyypin ja ii) sovelluksen/loppukäytön alan mukaan. Autoteollisuuden alalla komissio yksilöi tietoviihdetuotteiden puolijohteiden sekä autojen turvallisuusjärjestelmien puolijohteiden markkinat, mutta jätti tarkat tuotemarkkinoiden määritelmät avoimiksi. Esineiden internetin alalla komissio tutki lähemmin mahdollista segmentoitumista puolijohdetyypin (esineiden internetin sovelluksissa käytettyjen Bluetooth-yhteyspiirien markkinat mukaan luettuna) ja loppukäytön mukaan, mutta jätti tuotemarkkinoiden tarkan määritelmän avoimeksi. |
|
32. |
Komissio katsoo, että tällaisten puolijohdetuotteiden maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. |
|
33. |
Mobiilialalla komissio yksilöi myös mobiilien audioratkaisujen, kuten älykkäiden vahvistinpiirien ja puheenparannusohjelmien, markkinat. |
|
34. |
Komissio katsoo, että älykkäiden vahvistinpiirien maantieteelliset markkinat ovat todennäköisesti maailmanlaajuiset. Puheenparannusohjelmien maantieteellisten markkinoiden tarkka määritelmä jätetään avoimeksi. |
V. KILPAILUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI – HORISONTAALISET YHTEENSOVITTAMATTOMAT VAIKUTUKSET
a. Autoteollisuuden sovellusten puolijohteet
|
35. |
Sekä Qualcomm että NXP valmistavat ja toimittavat puolijohteita autoteollisuuden sovelluksiin. Liiketoimi vaikuttaa markkinoihin vain sovellusalan mukaisilla segmenteillä, joita ovat erityisesti seuraavat: i) tietoviihdelaitteiden mikroprosessorit; ii) tietoviihdelaitteiden radio-/audiopiirit; iii) tietoviihdelaitteiden yhteyspiirit; ja iv) ajoneuvojen ja infrastruktuurin välisen viestinnän mahdollistavaan V2X-lähiverkkoteknologiaan perustuvat autoteollisuuden piirit. |
|
36. |
Komissio päättelee, ettei liiketoimi aiheuta kilpailuongelmia näillä markkinoilla (ja mahdollisesti kapeammilla segmenteillä) seuraavassa esitetyistä syistä: |
i. Tietoviihdelaitteiden mikroprosessorit
|
37. |
i) Qualcommin markkinaosuus on pienenemässä ja liiketoimen aiheuttama markkinaosuuden kasvu on vähäinen (noin [0–5] prosenttia); ii) monet vakiintuneet kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla; iii) markkinoille odotetaan tulevan uusia toimijoita; iv) osapuolet eivät ole läheisiä kilpailijoita; v) suurin osa markkinatutkimuksen vastaajista ei katso liiketoimen vaikuttavan markkinoihin. |
ii. Tietoviihdelaitteiden radio-/audiopiirit
|
38. |
i) Vaikka osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on [60–70 prosenttia], liiketoimen aiheuttama markkinaosuuden kasvu on vähäinen (noin [0–5] prosenttia); ii) muut vakiintuneet kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla; iii) osapuolet eivät ole läheisiä kilpailijoita; iv) lähes kaikki markkinatutkimuksen vastaajat katsovat, ettei liiketoimi vaikuta markkinoihin. |
iii. Tietoviihdelaitteiden yhteyspiirit
|
39. |
i) Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus olisi [20–30] prosenttia, mutta NXP:n markkinaosuus on pienempi (noin [0–5] prosenttia); ii) muut kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla; iii) osapuolet eivät ole läheisiä kilpailijoita; iv) suurin osa markkinatutkimuksen vastaajista ei katso liiketoimen vaikuttavan markkinoihin. |
iv. V2X-lähiverkkoteknologiaan perustuvat autoteollisuuden piirit
|
40. |
i) osapuolet eivät ole toistensa läheisimmät kilpailijat; vaikka sekä Qualcomm että NXP toimivat tällä segmentillä, ne keskittyvät erityyppisiin V2X-tekniikkoihin (Qualcomm keskittyy lähinnä matkaviestintäverkkoja hyödyntävään V2X-tekniikkaan, kun taas NXP tarjoaa vain lähiverkkopohjaista V2X-tekniikkaa); ii) vaihtoehtoja olisi edelleen saatavilla; ja iii) lähiverkkopohjaisen V2X-tekniikan markkinoille tulemisen esteet eivät ole merkittäviä, ja muita toimittajia, erityisesti muita autoteollisuuden Wi-Fi-piirien toimittaja, saattaa tulla markkinoille lähivuosina. |
|
41. |
Komissio katsoo, että liiketoimen jälkeen Qualcommilla ei ole kannustinta suosia matkaviestintäverkkoja hyödyntävien V2X-piirien kehittämistä ja viivyttää lähiverkkopohjaisten V2X-piirien käyttöönottoa, koska i) tämä hyödyttäisi lähiverkkosegmentillä toimivia kilpailijoita; ii) molemmat osapuolet ennustavat, että näitä kahta tekniikkaa tullaan käyttämään rinnakkain; ja iii) asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että Qualcomm päättää lopettaa lähiverkkopohjaisten V2X-piirien toimittamisen. |
b. Esineiden internetin sovellusten puolijohteet
|
42. |
Esineiden internetin sovelluksiin käytettyjen puolijohdetyyppien mukaisen segmentoitumisen huomioon ottaen liiketoimi aiheuttaa horisontaalisia vaikutuksia yksille eli Bluetooth-yhteyspiirien markkinoille. |
|
43. |
Komissio katsoo, ettei liiketoimi aiheuta kilpailuongelmia, koska i) Qualcommin markkinaosuus on pienenemässä ja liiketoimen aiheuttama markkinaosuuden kasvu on hyvin vähäinen (alle [0–5] prosenttia); ja ii) muut kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla. Kilpailijat jatkavat myös toimintaansa BTLE-piirien mahdollisesti kapeammilla markkinoilla. |
c. Mobiilit audioratkaisut
i. Puheenparannusohjelmat
|
44. |
Liiketoimi aiheuttaa horisontaalisia vaikutuksia puheenparannusohjelmien markkinoilla. |
|
45. |
Komissio katsoo, ettei liiketoimi aiheuta kilpailuongelmia, koska i) muut kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla; ii) NXP:n tuotteita ei pidetä sen kilpailijoiden tuotteita parempina; iii) markkinoille ei ole vaikea päästä; ja iv) useimmat markkinatutkimuksen vastaajat katsovat, ettei liiketoimi vaikuta markkinoihin. |
ii. Älykkäät vahvistimet
|
46. |
Liiketoimi aiheuttaa horisontaalisia vaikutuksia älykkäiden vahvistinpiirien markkinoilla. |
|
47. |
Komissio katsoo, ettei liiketoimi aiheuta kilpailuongelmia, koska i) liiketoimen aiheuttama markkinaosuuden kasvu on hyvin vähäinen; ii) muut kilpailijat jatkavat toimintaansa markkinoilla; iii) NXP:n tuotteita ei pidetä sen kilpailijoiden tuotteita parempina; ja iv) useimmat markkinatutkimuksen vastaajat katsovat, ettei liiketoimi vaikuta markkinoihin. |
VI. KILPAILUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI – MONIALAISET YHTEENSOVITTAMATTOMAT VAIKUTUKSET
a. Markkinavoima
i. LTE-kantataajuuspiirisarjat
|
48. |
Komissio katsoo, että Qualcommilla on määräävä asema LTE-kantataajuuspiirisarjojen markkinoilla seuraavista syistä. |
|
49. |
Qualcommin markkinaosuus on [60–70 prosenttia] (tulojen perusteella), ja toiseksi suurin toimija (MediaTek), jonka markkinaosuus on alle puolet Qualcommin markkinaosuudesta, on ainoa kilpailija, jonka markkinaosuus on yli 5 prosenttia. Ei myöskään ole olemassa vaihtoehtoisia kantataajuuspiirisarjojen toimittajia, jotka kykenisivät rajoittamaan Qualcommin markkinavoimaa. Lisäksi on olemassa markkinoille pääsyn ja laajentumisen esteitä, jotka liittyvät muun muassa i) tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jäljempänä ’T&K-toiminta’, ii) sertifiointiin ja suhteisiin alkuperäisten laitevalmistajien ja matkaviestinverkko-operaattorien kanssa; ja iii) useita eri standardeja tukevien piirisarjojen toimittamisen merkitykseen toimittajien kannalta. |
ii. NFC-piirit, SE-piirit ja yhdistetyt NFC-/SE-ratkaisut
|
50. |
Komissio katsoo, että NXP:llä on jonkin verran markkinavoimaa NFC-piirien, SE-piirien ja yhdistettyjen NFC-/SE-ratkaisujen markkinoilla. |
|
51. |
NXP:n markkinaosuus on erityisen suuri sekä NFC-piirien ([70–80] prosenttia tulojen perusteella) että SE-piirien kohdalla ([60–70] prosenttia tulojen perusteella). NXP:n markkinavoima kuitenkin todennäköisesti yliarvioidaan sen suurien markkinaosuuksien perusteella. Perusteellisessa tutkimuksessa nimittäin paljastui, että NXP:n myynti on riippuvaista muutamasta suuresta asiakkaasta, jotka muodostavat suuren osan NXP:n NFC- ja SE-piirien myynnin määrästä. Tästä syystä näiden asiakkaiden päätös siirtyä hankkimaan komponentteja NXP:n sijasta muilta toimittajilta (soveltaen tarpeiden mukaan tapahtuvan yhdistelyn lähestymistapaa) pienentäisi jyrkästi NXP:n markkinaosuutta. |
|
52. |
Markkinatutkimuksessa ilmeni viitteitä siitä, että tarpeiden mukaisen yhdistelyn ratkaisut aiheuttavat NXP:lle kilpailupainetta, sillä suurin osa vastaajista katsoi, että nämä ratkaisut ovat varteenotettavia vaihtoehtoja NXP:n yhdistetylle ratkaisulle. |
iii. Kauttakulkupalveluteknologiat
|
53. |
Komissio katsoo, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi määräävä asema kauttakulkupalveluteknologioiden markkinoilla NXP:n MIFAREn vuoksi. MIFARE on merkityksellisin ja laajimmalle levinnyt kauttakulkupalveluteknologia käytössä olevan laitekannan ja toimitusten perusteella. Lisäksi MIFARE on hyvin tärkeä alkuperäisille laitevalmistajille ja NFC-/SE-piirien toimittajille sellaisten mobiilien kauttakulkupalvelujen kannalta, joita muun muassa osapuolet itse ottavat käyttöön ja kehittävät. Vaihtoehtoiset kauttakulkupalveluteknologiat, kuten FeliCa ja Calypso, eivät ole yhtä laajalle levinneitä ja merkittäviä kuin MIFARE. |
iv. Tekijänoikeudet
|
54. |
Komissio katsoo, että NFC-tekniikan suhteen sekä NXP:llä että Qualcommilla on markkinavoimaa NFC-tekniikkaa koskeviin essentiaalipatentteihinsa, koska standardien soveltajat eivät lähtökohtaisesti voi kiertää niitä suunnittelun avulla ja näin ollen potentiaaliset lisenssinhaltijat eivät voi siirtyä käyttämään muita toimittajia. |
b. Monialaiset vaikutukset suhteessa Qualcommin kantataajuuspiirisarjoihin ja NXP:n NFC- ja SE-piireihin
i. Sekaniputtaminen
|
55. |
Komissio katsoo, että liiketoimen jälkeen Qualcommilla olisi mahdollisuus ja kannustin toteuttaa sekaniputtamisstrategiaa, johon kuuluisivat Qualcommin LTE-kantataajuuspiirisarjat sekä NXP:n NFC- ja SE-tuotteet (mukaan lukien sekaniputtaminen SE-piirin kantataajuuspiirisarjaan integroinnin kanssa). Sekaniputtamisen huomioon ottaen sillä olisi myös mahdollisuus ja kannustin nostaa MIFAREn lisenssimaksuja tai lopettaa kokonaan MIFAREn lisenssien myöntäminen. |
|
56. |
Sekaniputtaminen toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensin sulautuman tuloksena syntyvä yritys tarjoaisi osapuolten tuotteita kaupallisesti niputettuina alennettuun hintaan verrattuna erillisten komponenttien yhteenlaskettuun hintaan. Nippu koostuisi Qualcommin LTE-kantataajuuspiirisarjasta sekä (MIFAREa tukevista) NXP:n NFC-/SE-tuotteista, ja tällaisen nipun hinta olisi alempi kuin vastaavien erillisten komponenttien yhteenlaskettu hinta. Toisessa vaiheessa sulautuman tuloksena syntyvä yritys integroisi teknisesti NXP:n MIFAREa tukevan SE-piirin LTE-kantataajuuspiirisarjaan (Snapdragon-alusta). Tällaisen integroinnin jälkeen Qualcomm tarjoaisi alkuperäisille laitevalmistajille niputettua tuotetta, joka muodostuisi LTE-kantataajuuspiirisarjasta (johon on integroitu MIFAREa tukeva SE-piiri) ja NFC-prosessorista, sekä erillisten komponenttien sarjaa ja myisi niputettua tuotetta alennettuun hintaan verrattuna erillisten komponenttien yhteenlaskettuun hintaan. |
|
57. |
Samanaikaisesti edellä esitetyn kanssa ja sen lisäksi sulautuman tuloksena syntyvä yritys huonontaisi muiden NFC-/SE-piirien toimittajien mahdollisuuksia käyttää MIFAREa joko korottamalla lisenssimaksuja tai lopettamalla kokonaan MIFAREn lisenssien myöntämisen. |
|
58. |
Tekijöihin, jotka tukevat sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen mahdollisuutta toimia tällä tavoin, kuuluu muun muassa se seikka, että kyseiset tuotteet ovat toisiaan täydentäviä ja niillä on yhteinen asiakaskunta. Sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi myös mahdollisuus korottaa lisenssimaksuja tai lopettaa kokonaan MIFAREn lisenssien myöntäminen, kun voimassa olevat lisenssisopimukset kolmansien osapuolten kanssa päättyvät. MIFARE on NXP:n omistama teknologia, eikä NXP:llä ole velvollisuutta myöntää sitä koskevia lisenssejä (tasapuolisin), kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, jäljempänä ’(F)RAND’, tai ylipäätään. Markkinatutkimuksen tulokset tukevat sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen mahdollisuutta toimia näin, ja se on nähtävissä myös osapuolten sisäisissä asiakirjoissa. |
|
59. |
Tekijöihin, jotka tukevat sitä, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä on kannustin toimia näin, kuuluu muun muassa se seikka, että sekaniputtaminen olisi hyvin todennäköisesti sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kannalta kannattava strategia lyhyelläkin aikavälillä. |
|
60. |
Markkinatutkimuksen vastaajat vahvistavat, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä on kannustin harjoittaa tällaista sekaniputtamista, huonontaa MIFAREn lisenssiehtoja ja toisessa vaiheessa tarjota nippua, joka koostuu integroidusta kantataajuus-/SE-piirisarjaratkaisusta. Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kannustin käyttää tällaista strategiaa on nähtävissä myös osapuolten sisäisissä asiakirjoissa. |
|
61. |
On epätodennäköistä, että Qualcommin LTE-kantataajuuspiirisarjoja ja NXP:n NFC- ja SE-tuotteita koskeva sekaniputtamisstrategia (mukaan lukien sekaniputtaminen SE-piirin kantataajuuspiirisarjaan integroinnin kanssa) yksinään aiheuttaisi vaaditun tasoisia markkinoilta sulkevia vaikutuksia kantataajuuspiirien sekä NFC- ja SE-piirien toimittajille. Alkuperäisten laitevalmistajien saatavilla olisi edelleen näiden tuotteiden vaihtoehtoja, ja kilpailijat pystyisivät vastaamaan sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen niputtamisstrategiaan. |
|
62. |
MIFAREn lisenssimaksujen korottaminen kilpaileville NFC- ja SE-laitteiden toimittajille tai MIFAREn lisenssien myöntämisen lopettaminen kokonaan muuttaisi kuitenkin markkinoiden kilpailuolosuhteita. Tällaisella toiminnalla sulautuman tuloksena syntyvä yritys todennäköisesti i) lisäisi suorasti kilpailijoiden kustannuksia NFC-/SE-segmentillä, koska näiden kilpailijoiden kannalta keskeisestä tuotantopanoksesta eli MIFARE-lisenssistä tulisi paljon kalliimpi; ja ii) lisäisi epäsuorasti kilpailevien kantataajuuspiirisarjojen toimittajien kustannuksia, koska näitä kantataajuuspiirisarjoja täydentävistä komponenteista eli erillisistä NFC-/SE-piireistä tulisi paljon kalliimpia. |
|
63. |
Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kilpailijat eivät pystyisi vastaamaan sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen toimiin tarjoamalla MIFAREa tukevan SE-piirin sisältävää nippua tai ne voisivat tarjota sitä vain hintaan, joka ei olisi houkutteleva sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen hintaan verrattuna. |
|
64. |
Tämän seurauksena kilpailijoiden kannattavuus heikkenisi, ja näin ollen kilpailijoiden saattaisi olla vaikeampaa investoida näiden tuotteiden jatkokehittämiseen. Kun otetaan huomioon T&K-toiminnan intensiivisyys näillä markkinoilla, T&K-toimintaan investoimisen heikommat kannustimet saattavat heikentää sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kilpailijoiden aiheuttamaa kilpailupainetta. |
|
65. |
Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen strategia, jossa korotettaisiin MIFAREn lisenssimaksuja tai lopetettaisiin kokonaan MIFARE-lisenssien myöntäminen kilpailijoille, sekä tähän liittyvän yhteentoimivuuden heikentymisen vaikutukset sulkisivat markkinoilta kantataajuuspiirisarjojen sekä NFC- ja SE-piirien kilpailijat, jotka eivät pystyisi toteuttamaan oikea-aikaisia vastastrategioita ja selviytymään MIFARE-lisenssien rajoittavampiin ehtoihin liittyvistä esteistä. |
ii. Varsinainen niputtaminen ja sitominen
|
66. |
Komissio katsoo, että liiketoimen jälkeen sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi mahdollisuus harjoittaa LTE-kantataajuuspiirisarjojen ja NFC-/SE-piirien varsinaista niputtamista ja kaupallista tai teknistä sitomista ja olla asettamatta näitä komponentteja enää saataville yksittäin. |
|
67. |
Huolimatta tästä sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen mahdollisuudesta (joka perustuu muun muassa sen markkinavoimaan, täydentävien tuotteiden merkitykseen ja yhteiseen asiakaskuntaan) toimia näin, sillä ei olisi kannustinta tähän. Tämä vahvistetaan osapuolten sisäisissä asiakirjoissa. |
|
68. |
Siinäkin tapauksessa, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys toimisi näin, tämä tuskin aiheuttaisi vaaditun tasoisia markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Alkuperäiset laitevalmistajat käyttävät useita hankintalähteitä, ja ne toimisivat strategisesti varmistaakseen käytettävissä olevien vaihtoehtojen säilymisen. Olisi edelleen alkuperäisten laitevalmistajien etujen mukaista varmistaa erillisten komponenttien saatavuus sen sijaan, että ne ostaisivat sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen niputettuja tai sidottuja tuotteita. Alkuperäiset laitevalmistajat voisivat käyttää sisäistä tuotantokapasiteettiaan ja yksittäiset kilpailijat voisivat turvautua tarpeiden mukaisen yhdistelyn ratkaisuihin. |
iii. Yhteentoimivuuden heikentyminen
|
69. |
Komissio katsoo, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi mahdollisuus ja kannustin heikentää Qualcommin LTE-kantataajuuspiirisarjojen ja NXP:n NFC- ja SE-piirien yhteentoimivuutta kilpailevien toimittajien erillisten komponenttien kanssa. Tällainen strategia saisi aikaan sen, että asiakkaat suosisivat sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen tuotteita kilpailevien toimittajien tuotteiden sijasta. Se kärjistäisi vaikutuksia, joita sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen samanaikaisesti sekaniputtamisen kanssa toteuttama, lisenssimaksujen korottamisen tai MIFARE-lisensoinnin lopettamisen sisältävä strategia aiheuttaisi. |
|
70. |
Sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä on mahdollisuus muuttaa käyttöjärjestelmiä siten, että kolmansien osapuolten tuotteiden toimivuus heikkenee, mutta myös jättää kokonaan toimittamatta yhteentoimivuuden edellyttämät tarvittavat tiedot ja tuki. |
|
71. |
Jos sulautuman tuloksena syntyvä yritys heikentäisi yhteentoimivuutta, Qualcommin kantataajuuspiirisarjoja ostavat asiakkaat olisivat vähemmän halukkaita ostamaan NFC-/SE-ratkaisun toiselta toimittajalta. Kantataajuuspiirisarjan merkitys suhteessa NFC-/SE-piireihin aiheuttaa sen, että asiakas tuskin hylkäisi kokonaan sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen tuotetta vain voidakseen yhdistää siihen parempina pitämiään kolmannen osapuolen NFC-/SE-piirejä. |
|
72. |
Mikäli yhteentoimivuutta koskevien tietojen ja tuen toimittaminen kolmansina osapuolina oleville toimittajille on sulautuman tuloksena syntyvälle yritykselle kallista, on todennäköistä, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys pitää sulautumaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna vähemmän kannattavana investoida tukeen, jonka avulla kolmansien osapuolien tuotteet voivat toimia yhdessä sen LTE-kantataajuuspiirisarjojen ja sen NFC-/SE-piirien kanssa. Ilmoituksen tekijällä ei ollut ennen liiketoimea mitään omaa NFC-/SE-piirien tuotantoa, ja tästä syystä sillä oli paljon vahvemmat kannustimet varmistaa yhteentoimivuus kolmansien osapuolten NFC-/SE-piirien kanssa. |
|
73. |
Myös markkinatutkimuksen vastaajat vahvistavat, että sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä olisi tällainen kannustin. |
|
74. |
Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen yhteentoimivuuden heikentämistä koskeva strategia kärjistäisi todennäköisesti MIFARE-lisenssimaksujen korotuksen (tai MIFARE-lisenssien myöntämisestä kieltäytymisen) markkinoilta sulkevia vaikutuksia, kun otetaan huomioon myös sekaniputtaminen. |
|
75. |
Sen paremmin kolmansina osapuolina olevat toimittajat kuin mobiililaitteiden alkuperäiset valmistajatkaan eivät pystyisi tekemään tyhjäksi sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen yhteentoimivuuden heikentämistä koskevaa strategiaa. Se vähentäisi mobiililaitteiden alkuperäisten valmistajien tarpeiden mukaisesta yhdistelystä saamaa arvoa ja siten tähän liittyvien tuotteiden kysyntää. Myös markkinatutkimuksen vastaajat viittaavat siihen, että tämä vaikuttaisi kielteisesti kilpailevien komponenttivalmistajien kilpailukykyyn ja voisi viime kädessä sulkea ne markkinoilta. |
c. NFC-tekniikan tekijänoikeuksien lisensseihin liittyvät monialaiset vaikutukset
|
76. |
Osapuolilla on merkittäviä, erityisesti NFC-tekniikkaa koskevia tekijänoikeuksia. Asiaan liittyvän teknologian täydentävän luonteen vuoksi se, miten tekijänoikeuslisensseistä neuvotellaan mahdollisten lisenssinhaltijoiden kanssa, saattaa aiheuttaa monialaisia vaikutuksia. Tässä suhteessa komissio katsoo, että liiketoimen ansiosta sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen on mahdollista korottaa patenttilisensseistä perittäviä lisenssimaksuja verrattuna siihen lisenssimaksujen tasoon, jonka osapuolet olisivat voineet saada, jos sulautumaa ei olisi toteutettu. |
i. Sulautumaa edeltäneet lisensointikäytännöt
|
77. |
Osapuolten käytännöt poikkeavat toisistaan lisenssien myöntämisen osalta ja varsinkin siinä, millä arvoketjun tasolla ne myöntävät patenttilisenssejä ja kuinka laajoja tekijänoikeuksia niiden asiakkailleen myymiin komponentteihin liittyy. |
|
78. |
NXP myy piirejä alkuperäisille laitevalmistaja-asiakkailleen kattavasti, mikä tarkoittaa, että piirien myynnin yhteydessä sen piirejä koskevat patenttioikeudet suhteessa sen asiakkaisiin raukeavat. NXP myöntää NFC-patenttejaan koskevia lisenssejä myös joillekin kilpaileville komponenttivalmistajille ja asiakkaille (muun muassa mobiililaitteiden alkuperäisille valmistajille). |
|
79. |
Qualcomm ei myy kantataajuuspiirisarjoja alkuperäisille laitevalmistajille kattavasti. Sen sijaan Qualcomm edellyttää, että alkuperäiset laitevalmistajat, jotka haluavat ostaa sen kantataajuuspiirisarjoja, hankkivat lisenssin Qualcommin matkaviestintekniikkaa koskeviin essentiaalipatentteihin. Tätä käytäntöä on kutsuttu Qualcommia vastaan Yhdysvalloissa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä ”ei lisenssiä – ei piiriä” -strategiaksi (”no license – no chip”), jäljempänä ’NLNC-strategia’. |
|
80. |
Qualcomm myöntää lisenssejä vain asiakkailleen eli alkuperäisille laitevalmistajille, jotka valmistavat mobiililaitteita ja ostavat kantataajuuspiirisarjoja joko Qualcommilta tai Qualcommin kilpailijoilta (tätä käytäntöä kutsutaan laitetason lisensoinniksi). |
|
81. |
Qualcomm myöntää tekijänoikeuksiensa lisenssejä portfolioittain pikemmin kuin patenttikohtaisesti. Qualcommin pyytämä lisenssimaksun tavanomainen määrä on pysynyt vakaana 1990-luvun alusta lähtien. Lisenssinhaltijoiden on maksettava lisenssimaksu siitä riippumatta, käytetäänkö niiden laitteiden valmistuksessa Qualcommin vai jonkin muun toimittajan kantataajuuspiirisarjoja. |
ii. NFC-tekniikan tekijänoikeuksien lisensseihin liittyvät monialaiset vaikutukset
|
82. |
Sisällyttämällä NXP:n NFC-tekijänoikeudet Qualcommin tekijänoikeusportfolioon sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen on mahdollista yhdistää molempien osapuolten NFC-patentit yhdeksi vahvemmaksi NFC-portfolioksi. Näin ollen sulautuman tuloksena syntyvä yritys saa maailman suurimman NFC-patenttien portfolion ja siten patenttien ”kriittisen massan” lisensointitarkoituksiin. Tämä lisää suhteettomasti sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen neuvotteluvoimaa, ja sen avulla sulautuman tuloksena syntyvä yritys voi periä huomattavasti suurempia lisenssimaksuja NFC-patenteista, kuin mitä osapuolet tällä hetkellä voisivat yhdessä periä samoista patenteista. Qualcommin merkittävät oikeudenkäyntivalmiudet lisäävät liiketoimen lisenssimaksuja korottavaa vaikutusta. |
|
83. |
Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen neuvotteluaseman suhteeton parantuminen aiheuttaa vahinkoa lisenssinhaltijoille riippumatta siitä, lisensoidaanko sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen NFC-patenttien portfolio erikseen vai sisällytetäänkö ostetut NFC-patentit Qualcommin laajemman patenttiportfolion lisensseihin. |
iii. NLNC-strategia
|
84. |
Tiettyjen mobiililaitteiden alkuperäisten valmistajien mukaan sulautuman tuloksena syntyvä yritys voisi laajentaa Qualcommin NLNC-strategiaa asettamalla NXP:n minkä tahansa NFC- tai SE-tuotteiden myynnin ehdoksi sen, että asiakas on hankkinut minkä tahansa Qualcommin tekijänoikeuden ja/tai minkä tahansa NXP:n NFC-tekniikkaa koskevan tekijänoikeuden lisenssin. Lisäksi minkä tahansa Qualcommin tuotteen myynnin ehdoksi voitaisiin periaatteessa asettaa se, että asiakas on hankkinut minkä tahansa NXP:n NFC-tekniikkaa koskevan tekijänoikeuden lisenssin. |
|
85. |
Komissio katsoo, ettei ole tarpeen tutkia, olisiko sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä mahdollisuutta tai kannustinta sisällyttää NXP:n NFC-tekniikkaa koskevat tekijänoikeudet (NFC-tekniikkaa koskevat essentiaalipatentit mukaan luettuna) mahdolliseen NLNC-strategiaan. Kun otetaan huomioon Qualcommin komissiolle ehdottamat sitoumukset, sulautuman tuloksena syntyvä yritys ei pystyisi pakottamaan kolmansia osapuolia hankkimaan NXP:n NFC-tekijänoikeuksia koskevia lisenssejä ankarin ehdoin. |
|
86. |
Kuten edellä on todettu, Qualcomm on lisäksi toistuvasti ilmoittanut komissiolle, että sulautuman jälkeen se edelleen 1) myisi NFC-piirejä kattavasti; ja 2) noudattaisi NFC-tekniikkaa koskeviin essentiaalipatentteihin liitettyjä sitoumuksia, joiden mukaan se lisensoi niitä (F)RAND-ehdoin kaikille standardien soveltajille, NFC-piirien tuottajat mukaan lukien. |
|
87. |
Mitä tulee sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen mahdollisuuteen ja kannustimeen asettaa NXP:n tuotteiden mobiililaitteiden alkuperäisille valmistajille tapahtuvan myynnin ehdoksi se, että nämä ovat hankkineet minkä tahansa Qualcommin tekijänoikeuden lisenssin, komissio katsoo, että vaikka Qualcommilla olisi tällainen mahdollisuus, sillä ei todennäköisesti olisi kannustinta toimia tällä tavoin. Siinäkin tapauksessa, että sillä olisi tällainen kannustin, tällaisen toiminnan todennäköiset kilpailuvaikutukset olisivat lisäksi todennäköisesti vähäiset. |
d. Päätelmä
|
88. |
Tästä syystä komissio katsoo, että ilmoitettu keskittymä estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua LTE-kantataajuuspiirisarjojen, NFC- ja SE-piirien ja NFC-tekniikkaan liittyvien tekijänoikeuksien markkinoilla. |
VII. ILMOITUKSEN TEKIJÄN ESITTÄMÄT SITOUMUKSET
|
89. |
Vastatakseen komission perusteellisessa tutkimuksessaan havaitsemiin kilpailuongelmiin ilmoituksen tekijä toimitti 5. lokakuuta 2017 joukon sitoumuksia, joille komissio teki markkinatestin. Markkinatestin jälkeen ilmoituksen tekijä toimitti 10. marraskuuta 2017 komission antaman palautteen perusteella tarkistetut sitoumukset, joista tehdään selkoa jäljempänä. |
|
90. |
Sitoumukset koostuvat neljästä osatekijästä. Kahdella ensimmäisellä osatekijällä pyritään vastaamaan liiketoimen aiheuttamiin kilpailuongelmiin, jotka liittyvät NXP:n NFC-patenttien lisensointiin. Kolmannella osatekijällä pyritään vastaamaan LTE-kantataajuuspiirisarjoihin, NFC-piireihin ja SE-piireihin liittyviin yhteentoimivuusongelmiin. Neljännellä osatekijällä pyritään vastaamaan ongelmiin, jotka liittyvät kieltäytymiseen MIFAREn lisensoimisesta tai siitä perittäviin korkeampiin lisenssimaksuihin yhdessä LTE-kantataajuuspiirisarjoihin, NFC-piireihin ja SE-piireihin ja MIFAREen sovellettavan niputtamisen kanssa. |
|
91. |
Qualcomm sitoutui erityisesti:
|
Esitettyjen sitoumusten arviointi
|
92. |
Komissio katsoo seuraavaa:
|
|
93. |
Komissio katsoo, että ilmoituksen tekijän esittämillä sitoumuksilla voidaan poistaa täysin liiketoimen aiheuttamat kilpailuongelmat MIFAREn, yhteentoimivuuden heikentymisen sekä NFC-tekniikkaan liittyvien tekijänoikeuksien lisensoinnin suhteen. |
|
94. |
Näin ollen komissio päättelee, että ilmoituksen tekijän esittämien sitoumusten perusteella ilmoitettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua. |
VIII. PÄÄTELMÄT
|
95. |
Jos ilmoituksen tekijä noudattaa antamiaan sitoumuksia, suunniteltu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. Näin ollen komissio toteaa keskittymän soveltuvan sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan. |
(1) Ilmoituksen tekijä toimitti 15. marraskuuta 2017 lopullisten sitoumusten taulukosta 3 hieman tarkistetun version, jolla korvattiin 10. marraskuuta 2017 toimitettuihin sitoumuksiin liitetty taulukko 3. Ilmoituksen tekijä toimitti 18. joulukuuta 2017 sitoumuksista hieman tarkistetun version, jossa muutettiin yhtä määritelmää johdonmukaisuuden varmistamiseksi muiden määriteltyjen termien kanssa.
(2) Neuvoa-antavan komitean kaikki läsnä olleet jäsenet olivat komission kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoimen on tämän johdosta katsottava soveltuvan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan nojalla sisämarkkinoille.