ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 32
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

61. vuosikerta
29. tammikuu 2018

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2018/C 32/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2018/C 32/02

Asia C-214/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 29.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Conley King v. The Sash Window Workshop Ltd ja Richard Dollar (Ennakkoratkaisupyyntö — Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu — Direktiivi 2003/88/EY — Työajan järjestäminen — 7 artikla — Pitämättä jääneestä vuosilomasta työsuhteen päättyessä maksettu korvaus — Kansallinen säännöstö, jonka mukaan työntekijän on otettava vuosilomansa ilman, että vuosilomapalkkaa olisi määritetty)

2

2018/C 32/03

Asia C-265/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 29.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Torino – Italia) – VCAST Limited v. RTI SpA (Ennakkoratkaisupyyntö — Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Tekijänoikeus ja lähioikeudet — Direktiivi 2001/29/EY — 5 artiklan 2 kohdan b alakohta — Yksityistä kopiointia koskeva poikkeus — 3 artiklan 1 kohta — Yleisölle välittäminen — Erityinen tekninen tapa — Tekijänoikeudella suojattujen teosten kopioiden videotallennuspalvelun tarjoaminen pilvessä (cloud computing) ilman kyseisen oikeudenhaltijan suostumusta — Palvelun tarjoajan aktiivinen osallistuminen mainittuun tallentamiseen)

3

2018/C 32/04

Asia C-514/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação de Guimarães – Portugali) – Isabel Maria Pinheiro Vieira Rodrigues de Andrade ja Fausto da Silva Rodrigues de Andrade v. José Manuel Proença Salvador, Crédito Agrícola Seguros – Companhia de Seguros de Ramos Reais SA ja Jorge Oliveira Pinto (Ennakkoratkaisupyyntö — Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava pakollinen vakuutus — Direktiivi 72/166/ETY — 3 artiklan 1 kohta — Käsite ajoneuvojen käyttö — Maatilalla tapahtunut onnettomuus — Onnettomuus, johon oli osallisena paikallaan oleva traktori, jonka moottori oli käynnissä kasvinsuojeluaineen sumuttamiseen tarkoitetun pumpun käyttämiseksi)

3

2018/C 32/05

Asia C-107/16: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Pordenone – Italia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Giorgio Fidenato (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla — Maatalous — Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut — Hätätoimenpiteet — Kansallinen toimenpide, jolla kielletään muuntogeenisen maissin MON 810 viljely — Toimenpiteen toteuttaminen ja sen voimassaolon jatkaminen — Asetus (EY) N:o 1829/2003 — 34 artikla — Asetus (EY) N:o 178/2002 — 53 ja 54 artikla — Soveltamisedellytykset — Ennalta varautumisen periaate)

4

2018/C 32/06

Asia C-476/16: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošte – Kroatia) – Hrvatska agencija za civilno zrakoplovstvo v. Air Serbia A.D. Beograd ja Dane Kondič (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta — Se, onko ennakkoratkaisupyynnön esittänyt elin tuomioistuin — Riippumattomuus — Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

5

2018/C 32/07

Asia C-491/16: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP v. Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 99 artikla — Asetus (EY) N:o 1260/1999 — Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 — 3 artiklan 1 kohta — Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen — Monivuotisen ohjelman käsite — Soveltamisala)

5

2018/C 32/08

Asia C-496/16: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 15.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen – Saksa) – Eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpano, joiden kohteena on Pál Aranyosi (Ennakkoratkaisupyyntö — Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Puitepäätös 2002/584/JAI — Eurooppalainen pidätysmääräys — Täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 4 artikla — Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto — Vankeusolot pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa — Eurooppalaisen pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen, joka on kumonnut eurooppalaisen pidätysmääräyksen — Luonteeltaan hypoteettinen kysymys — Lausunnon antamisen raukeaminen)

6

2018/C 32/09

Asia C-615/16: Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Giovanna Judith Kerr v. Fazenda Pública (Ennakkoratkaisupyyntö — Verotus — Arvonlisävero (ALV) — Direktiivi 2006/112/EY — 15 artiklan 2 kohta ja 135 artiklan 1 kohdan f alakohta — Kiinteän omaisuuden käyttöoikeudet — Verovapautukset — Soveltamisala — Liiketoimen käsite)

7

2018/C 32/10

Asia C-131/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação do Porto – Portugali) – Hélder José Cunha Martins v. Fundo de Garantia Automóvel (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 47 artikla — Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen — Sellaista kysymystä ei ole esitetty, joka koskee muuta unionin oikeussääntöä kuin perusoikeuskirjaa — Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen)

7

2018/C 32/11

Asia C-232/17: Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság – Unkari) – VE v. WD (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 94 artikla — Kuluttajansuoja — Direktiivi 93/13/ETY — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Ulkomaan valuutan määräinen luottosopimus — Riittävien täsmennysten puuttuminen pääasiaan liittyvistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista sekä syistä, joiden vuoksi ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus on tarpeen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

8

2018/C 32/12

Asia C-243/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP v. António da Silva Rodrigues (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 99 artikla — Asetus (EY) N:o 1260/1999 — Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 — 3 artiklan 1 kohta — Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen — Monivuotisen ohjelman käsite — Soveltamisala)

8

2018/C 32/13

Asia C-259/17: Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság – Unkari) – Zoltán Rózsavölgyi ja Zoltánné Rózsavölgyi v. Unicredit Leasing Hungary Zrt. ja Unicredit Leasing Immo Truck Zrt. (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 94 artikla — Kuluttajansuoja — Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot — Ulkomaan valuutan määräinen luottosopimus — Riittävien täsmennysten puuttuminen pääasiaan liittyvistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista sekä syistä, joiden vuoksi ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus on tarpeen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

9

2018/C 32/14

Asia C-314/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – Geocycle Bulgaria EOOD v. Direktor na direktsia Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika – Veliko Tarnovo, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite (Ennakkoratkaisupyyntö — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä (ALV) — Verotuksen neutraalisuuden ja tehokkuuden periaatteet — Käännettyä verovelvollisuutta koskeva menettely — Laskun vastaanottajalta evätty oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero — Veroviranomaisten päätös, jolla vahvistetaan tavaran hankkijan maksettavaksi tuleva vero)

10

2018/C 32/15

Asia C-486/17: Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale Amministrativo Regionale per la Basilicata – Italia) – Olympus Italia Srl v. Istituto di Ricovero e Cura a Carattere Scientifico – Centro di Riferimento Oncologico della Basilicata (CROB) di Rionero in Vulture (Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta — Julkiset rakennusurakat sekä julkiset tavara- ja palveluhankinnat — Direktiivi 2014/24/EU — 4 artikla — Julkisten hankintojen kynnysarvot — Hankintasopimukset, joihin voi liittyä varma rajat ylittävä intressi — Ennakkoratkaisupyyntö, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

10

2018/C 32/16

Asia C-453/17 P: Valitus, jonka Laure Camerin on tehnyt 27.7.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-647/16, Camerin v. parlamentti, 1.6.2017 antamasta määräyksestä

11

2018/C 32/17

Asia C-467/17 P: Valitus, jonka Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio Ss on tehnyt 1.8.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-172/17, Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio v. parlamentti ja neuvosto, 6.6.2017 antamasta määräyksestä

11

2018/C 32/18

Asia C-593/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 13.10.2017 – Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG v. Hauptzollamt Hannover

12

2018/C 32/19

Asia C-624/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Gerechtshof Den Haag (Alankomaat) on esittänyt 6.11.2017 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Tronex BV

12

2018/C 32/20

Asia C-629/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal de Justiça (Portugali) on esittänyt 18.10.2017 – J. Portugal Ramos Vinhos SA v. Adega Cooperativa de Borba CRL

13

2018/C 32/21

Asia C-637/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Judicial da Comarca de Lisboa (Portugali) on esittänyt 15.11.2017 – Cogeco Communications Inc v. Sport TV Portugal, SA, Controlinveste SGPS SA ja NOS, SGPS, SA

14

2018/C 32/22

Asia C-662/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 27.11.2017 – E.G. v. Slovenian tasavalta

15

2018/C 32/23

Asia C-663/17 P: Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 24.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-247/16, Fursin ym. v. EKP, 12.9.2017 antamasta määräyksestä

16

2018/C 32/24

Asia C-664/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Areios Pagos (Kreikka) on esittänyt 27.11.2017 – Ellinika Nafpigeia AE v. Panagiotis Anagnostopoulos ym.

17

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2018/C 32/25

Asia T-401/11 P RENV-RX: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Valittajina Missir Mamachi di Lusignano ym. ja muuna osapuolena komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Virkamiehen ja tämän puolison murha — Vahingonkorvausvaatimuksen, valituksen ja kanteen vastaavuutta koskeva sääntö — Velvollisuus taata unionin palveluksessa olevan henkilöstön turvallisuus — Syy-yhteys — Aineellinen vahinko — Yhteisvastuu — Henkilöstösääntöjen mukaisten korvausten huomioon ottaminen — Henkinen kärsimys — Toimielimen vastuu edesmenneelle virkamiehelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä — Toimielimen vastuu edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä)

19

2018/C 32/26

Asia T-249/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2017 – JT v. EUIPO – Carrasco Pirard (QUILAPAYÚN) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin QUILAPAYÚN rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Suhteellinen hylkäysperuste — Yleisesti tunnettu tavaramerkki — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 2 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 2 kohdan c alakohta) — Tavaramerkin haltija)

20

2018/C 32/27

Asia T-771/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – Hochmann Marketing v. EUIPO – BitTorrent (bittorrent) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-sanamerkki bittorrent — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 76 artiklan 1 ja 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 ja 2 kohta) — Mitättömyysosastolle esitettyjä todisteita ei ole otettu huomioon — Asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta))

21

2018/C 32/28

Asia T-35/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – Sony Computer Entertainment Europe v. EUIPO – Vieta Audio (Vita) (EU-tavaramerkki — Menettämismenettely — EU-sanamerkki Vita — Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) — Käyttö asianomaisten tuotteiden yhteydessä — Perusteluvelvollisuus)

21

2018/C 32/29

Asia T-61/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Coca-Cola v. EUIPO – Mitico (Master) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin Master rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisemmat EU-tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit Coca-Cola ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki C — Suhteellinen hylkäysperuste — Aikaisempien tavaramerkkien maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö — Todisteet rekisteröiväksi haetun tavaramerkin sisältävän merkin kaupallisesta käytöstä unionin ulkopuolella — Loogiset johtopäätökset — Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua aikaisemman päätöksen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta ja 65 artiklan 6 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta ja 72 artiklan 6 kohta))

22

2018/C 32/30

Asia T-120/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (Burlington) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Kuviomerkki Burlington — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE — Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) n:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) — Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta))

23

2018/C 32/31

Asia T-121/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (BURLINGTON THE ORIGINAL) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Kuviomerkki BURLINGTON THE ORIGINAL — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE — Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) — Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta))

24

2018/C 32/32

Asia T-122/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (Burlington) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Kuviomerkki Burlington — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE — Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) n:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) — Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta))

24

2018/C 32/33

Asia T-123/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (BURLINGTON) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti — Sanamerkki BURLINGTON — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE — Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) — Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) — Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta))

25

2018/C 32/34

Asia T-125/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2017 – Léon Van Parys v. komissio (Tulliliitto — Ecuadorista peräisin olevien banaanien tuonti — Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin — Tuontitullien peruuttamishakemus — Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua aikaisemman päätöksen — Kohtuullinen aika)

26

2018/C 32/35

Asia T-250/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Spadafora v. komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Kanteen osittainen tutkimatta jättäminen siksi, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja osittainen hylkääminen siksi, että se on selvästi perusteeton — Kumoamisvaatimus — OLAFin oikeudellisen neuvonnan yksikön yksikön päällikön toimi — Valintamenettely — Esivalintalautakunta — Merkitsemättä jättäminen hakijoista laadittavaan esivalintaluetteloon nimittävän viranomaisen lopullista haastattelua varten — Puolueettomuus — Vahingonkorvausvaatimus — Menetetty mahdollisuus — Ratkaisukelpoinen asia)

26

2018/C 32/36

Asia T-332/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Colgate-Palmolive v. EUIPO (360o) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) — Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta))

27

2018/C 32/37

Asia T-333/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Colgate-Palmolive v. EUIPO (360o) (EU-tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) — Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta))

28

2018/C 32/38

Asia T-622/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – sheepworld v. EUIPO (Alles wird gut) (EU-tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Alles wird gut rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

28

2018/C 32/39

Asia T-728/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Tuerck v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Eläkkeet — Kansallisten eläkeoikeuksien siirtäminen — Siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välinen pääoman uudelleenarvostus)

29

2018/C 32/40

Asia T-815/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – For Tune v. EUIPO – Simplicity trade (opus AETERNATUM) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin opus AETERNATUM rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-sanamerkki OPUS — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

29

2018/C 32/41

Asia T-893/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Xiaomi v. EUIPO – Apple (MI PAD) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin MI PAD rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki IPAD — Suhteellinen hylkäysperuste — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) N:o 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) Sekaannusvaara — Tavaramerkkien samankaltaisuus — Tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuus)

30

2018/C 32/42

Asia T-562/15: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.11.2017 – Federcaccia Toscana ym. v. komissio (Ympäristö — Luonnonvaraisten lintujen suojelu — Lajit, joita voidaan metsästää — Edellytykset, joita metsästystä koskevien kansallisten lainsäädäntöjen on noudatettava — Direktiivin 2009/147/EY 7 artiklan 4 kohdan soveltamisperusteiden yhdenmukaistaminen — Yleinen rauhoitusaika Toscanassa)

31

2018/C 32/43

Asia T-702/15: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.11.2017 – BikeWorld v. komissio (Kumoamiskanne — Sellaisen asianajajan suorittama edustus, joka ei ole kolmas osapuoli — Tutkimatta jättäminen)

31

2018/C 32/44

Asia T-886/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 23.11.2017 – Nf Nails In Vogue v. EUIPO – Nails & Beauty Factory (NAILS FACTORY) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Riidanalaisen päätöksen peruuttaminen — Oikeudenkäynnin kohteen puuttuminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)

32

2018/C 32/45

Asia T-91/17: Kanne 29.11.2017 – L v. parlamentti

32

2018/C 32/46

Asia T-737/17: Kanne 7.11.2017 – Wattiau v. parlamentti

33

2018/C 32/47

Asia T-740/17: Kanne 2.11.2017 – DEI v. komissio

33

2018/C 32/48

Asia T-746/17: Kanne 13.11.2017 – TrekStor v. EUIPO – Beats Electronics (i.Beat jump)

35

2018/C 32/49

Asia T-747/17: Kanne 15.11.2017 – UPF v. komissio

35

2018/C 32/50

Asia T-751/17: Kanne 17.11.2017 – Commune de Fessenheim ym. v. komissio

36

2018/C 32/51

Asia T-755/17: Kanne 20.11.2017 – Saksan liittotasavalta v. ECHA

37

2018/C 32/52

Asia T-757/17: Kanne 10.11.2017 – Kerstens v. komissio

38

2018/C 32/53

Asia T-761/17: Kanne 17.11.2017 – UR v. komissio

39

2018/C 32/54

Asia T-770/17: Kanne 24.11.2017 – Beats Electronics v. EUIPO – TrekStor (i.Beat)

40

2018/C 32/55

Asia T-775/17: Kanne 28.11.2017 – Estampaciones Rubí v. komissio

40

2018/C 32/56

Asia T-778/17: Kanne 28.11.2017 – Autostrada Wielkopolska v. komissio

41

2018/C 32/57

Asia T-784/17: Kanne 4.12.2017 – Strabag Belgium v. parlamentti

43

2018/C 32/58

Asia T-785/17: Kanne 27.11.2017 – Ilhan v. EUIPO – Time Gate (SPORTSWEAR COMPANY BIG SAM)

44

2018/C 32/59

Asia T-787/17: Kanne 28.11.2017 – Parfümerie Akzente v. EUIPO (GlamHair)

45

2018/C 32/60

Asia T-788/17: Kanne 29.11.2017 – Szabados v. EUIPO – Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica (Separ) (MicroSepar)

45

2018/C 32/61

Asia T-796/17: Kanne 6.12.2017 – Mouldpro v. EUIPO – Wenz Kunststoff (MOULDPRO)

46

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2018/C 032/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 22, 22.1.2018

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 13, 15.1.2018

EUVL C 5, 8.1.2018

EUVL C 437, 18.12.2017

EUVL C 424, 11.12.2017

EUVL C 412, 4.12.2017

EUVL C 402, 27.11.2017

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 29.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Conley King v. The Sash Window Workshop Ltd ja Richard Dollar

(Asia C-214/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Direktiivi 2003/88/EY - Työajan järjestäminen - 7 artikla - Pitämättä jääneestä vuosilomasta työsuhteen päättyessä maksettu korvaus - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan työntekijän on otettava vuosilomansa ilman, että vuosilomapalkkaa olisi määritetty))

(2018/C 032/02)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Conley King

Vastapuolet: The Sash Window Workshop Ltd ja Richard Dollar

Tuomiolauselma

1)

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 7 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa työntekijän ja hänen työnantajansa välillä on riitaa siitä, onko työntekijällä näistä artikloista ensimmäisen mukainen oikeus palkalliseen vuosilomaan, ne ovat esteenä sille, että työntekijän on ensin otettava lomansa ennen kuin hän saa tietää, onko hänellä oikeus saada sen ajalta palkkaa.

2)

Direktiivin 2003/88 7 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille tai käytännöille, joiden mukaan työntekijä ei saa siirtää ja mahdollisesti kerryttää kumulatiivisesti siihen asti, kun hänen työsuhteensa päättyy, sellaisia palkallista vuosilomaa koskevia oikeuksia, jotka ovat jääneet käyttämättä usealta peräkkäiseltä lomavuodelta sen vuoksi, että työnantaja on kieltäytynyt maksamasta tämän loman ajalta palkkaa.

(1)  EUVL C 222, 20.6.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 29.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Torino – Italia) – VCAST Limited v. RTI SpA

(Asia C-265/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - 5 artiklan 2 kohdan b alakohta - Yksityistä kopiointia koskeva poikkeus - 3 artiklan 1 kohta - Yleisölle välittäminen - Erityinen tekninen tapa - Tekijänoikeudella suojattujen teosten kopioiden videotallennuspalvelun tarjoaminen pilvessä (cloud computing) ilman kyseisen oikeudenhaltijan suostumusta - Palvelun tarjoajan aktiivinen osallistuminen mainittuun tallentamiseen))

(2018/C 032/03)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Torino

Pääasian asianosaiset

Kantaja: VCAST Limited

Vastaaja: RTI SpA

Tuomiolauselma

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/29/EY, muun muassa sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, on tulkittava niin, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan se, että kaupallinen yritys tarjoaa ilman oikeudenhaltijan suostumusta yksityisille tekijänoikeudella suojattujen teosten yksityisten kopioiden etätallennuspalvelua pilvessä tietojärjestelmän välityksellä siten, että se huolehtii aktiivisesti kyseisten kopioiden tallentamisesta.

(1)  EUVL C 270, 25.7.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação de Guimarães – Portugali) – Isabel Maria Pinheiro Vieira Rodrigues de Andrade ja Fausto da Silva Rodrigues de Andrade v. José Manuel Proença Salvador, Crédito Agrícola Seguros – Companhia de Seguros de Ramos Reais SA ja Jorge Oliveira Pinto

(Asia C-514/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava pakollinen vakuutus - Direktiivi 72/166/ETY - 3 artiklan 1 kohta - Käsite ”ajoneuvojen käyttö” - Maatilalla tapahtunut onnettomuus - Onnettomuus, johon oli osallisena paikallaan oleva traktori, jonka moottori oli käynnissä kasvinsuojeluaineen sumuttamiseen tarkoitetun pumpun käyttämiseksi))

(2018/C 032/04)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação de Guimarães

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Isabel Maria Pinheiro Vieira Rodrigues de Andrade ja Fausto da Silva Rodrigues de Andrade

Vastapuolet: José Manuel Proença Salvador, Crédito Agrícola Seguros – Companhia de Seguros de Ramos Reais SA ja Jorge Oliveira Pinto

Tuomiolauselma

Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 24.4.1972 annetun neuvoston direktiivin 72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei siinä tarkoitetun käsitteen ”ajoneuvojen käyttö” piiriin kuulu tilanne, jossa maataloustraktori oli osallisena onnettomuudessa, kun traktorin pääasiallisena tehtävänä ei tämän onnettomuuden sattuessa ollut sen käyttäminen liikennevälineenä vaan se, että se oli työkoneena kasvinsuojeluaineen sumuttamiseen tarkoitetun pumpun käyttämiseen tarvittava voimanlähde.

(1)  EUVL C 475, 19.12.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/4

Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Pordenone – Italia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Giorgio Fidenato

(Asia C-107/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Maatalous - Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut - Hätätoimenpiteet - Kansallinen toimenpide, jolla kielletään muuntogeenisen maissin MON 810 viljely - Toimenpiteen toteuttaminen ja sen voimassaolon jatkaminen - Asetus (EY) N:o 1829/2003 - 34 artikla - Asetus (EY) N:o 178/2002 - 53 ja 54 artikla - Soveltamisedellytykset - Ennalta varautumisen periaate))

(2018/C 032/05)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Pordenone

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Giorgio Fidenato

Määräysosa

1)

Onko muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22.9.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 34 artiklaa, luettuna yhdessä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklan kanssa, tulkittava siten, että Euroopan komissio ei ole velvollinen toteuttamaan tässä viimeksi mainitussa artiklassa tarkoitettuja hätätoimenpiteitä silloin, kun jäsenvaltio antaa sille tämän viimeksi mainitun asetuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti virallisesti tiedoksi arviointinsa, jonka mukaan tällaisten toimenpiteiden toteuttaminen on tarpeellista, kun ei ole ilmeistä, että asetuksella N:o 1829/2003 tai sen mukaisesti sallittuun tuotteeseen saattaa liittyä ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön kohdistuva vakava vaara.

2)

Asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 178/2002 54 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että kun jäsenvaltio on tehnyt Euroopan komissiolle virallisen ilmoituksen hätätoimenpiteiden tarpeellisuudesta ja kun Euroopan komissio ei ole ryhtynyt asetuksen N:o 178/2002 53 artiklan nojalla minkäänlaisiin toimenpiteisiin, se voi toteuttaa tällaiset toimenpiteet kansallisesti.

3)

Asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 178/2002 7 artiklassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen kanssa, on tulkittava siten, ettei siinä myönnetä jäsenvaltioille mahdollisuutta toteuttaa asetuksen N:o 178/2002 54 artiklan mukaisesti väliaikaisia hätätoimenpiteitä vain tämän periaatteen nojalla ilman, että asetuksen N:o 1829/2003 34 artiklassa säädetyt aineelliset edellytykset täyttyvät.

(1)  EUVL C 165, 10.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/5

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošte – Kroatia) – Hrvatska agencija za civilno zrakoplovstvo v. Air Serbia A.D. Beograd ja Dane Kondič

(Asia C-476/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Se, onko ennakkoratkaisupyynnön esittänyt elin tuomioistuin - Riippumattomuus - Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2018/C 032/06)

Oikeudenkäyntikieli: kroaatti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošte

Asianosaiset

Kantaja: Hrvatska agencija za civilno zrakoplovstvo

Vastaajat: Air Serbia A.D. Beograd ja Dane Kondič

Määräysosa

Ministarstvo pomorstva, prometa i infrastrukture – Uprava zračnog prometa, elektroničkih komunikacija i pošten (meriasiain, liikenne- ja infrastruktuuriministeriö – siviili-ilmailua, televiestintää ja postia koskevien asioiden osasto, Kroatia) 26.8.2016 tekemällä ratkaisulla esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 419, 14.11.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/5

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP v. Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda

(Asia C-491/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 99 artikla - Asetus (EY) N:o 1260/1999 - Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 - 3 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen - Monivuotisen ohjelman käsite - Soveltamisala))

(2018/C 032/07)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Asianosaiset

Valittaja: Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP

Vastapuoli: Maxiflor – Promoção e Comercialização de Plantas, Importação e Exportação, Lda

Määräysosa

1)

Supremo Tribunal Administrativon (ylin hallintotuomioistuin, Portugali) ensimmäisen ja kolmannen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

2)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toista virkettä on tulkittava siten, että rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21.6.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan f alakohdassa tarkoitettu toimenpideohjelma, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintaohjelma, joka on hyväksytty 30.10.2000 tehdyllä komission päätöksellä K(2000) 2878, ei kuulu näistä säännöksistä ensimmäisessä tarkoitettuun monivuotisen ohjelman käsitteeseen, jollei tässä ohjelmassa mainita jo toteutettavia konkreettisia toimia, minkä arvioiminen kuuluu ennakkoratkaisupyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

(1)  EUVL C 441, 28.11.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/6

Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 15.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen – Saksa) – Eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpano, joiden kohteena on Pál Aranyosi

(Asia C-496/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Puitepäätös 2002/584/JAI - Eurooppalainen pidätysmääräys - Täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 4 artikla - Epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto - Vankeusolot pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa - Eurooppalaisen pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen, joka on kumonnut eurooppalaisen pidätysmääräyksen - Luonteeltaan hypoteettinen kysymys - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 032/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen

Pääasian asianosanen

Pál Aranyosi

Määräysosa

Lausunnon antaminen Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremenin (Bremenin osavaltion ylioikeus, Saksa) 12.9.2016 antamalla ratkaisulla tekemästä ennakkoratkaisupyynnöstä raukeaa.

(1)  EUVL C 475, 19.12.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/7

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Giovanna Judith Kerr v. Fazenda Pública

(Asia C-615/16) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Verotus - Arvonlisävero (ALV) - Direktiivi 2006/112/EY - 15 artiklan 2 kohta ja 135 artiklan 1 kohdan f alakohta - Kiinteän omaisuuden käyttöoikeudet - Verovapautukset - Soveltamisala - Liiketoimen käsite))

(2018/C 032/09)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Asianosaiset

Valittaja: Giovanna Judith Kerr

Vastapuoli: Fazenda Pública

Määräysosa

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 15 artiklan 2 kohtaa ja 135 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on tulkittava siten, että tässä viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettu liiketoimen käsite voi käsittää pääasian valittajan harjoittaman kaltaisen toiminnan sillä edellytyksellä, että kyseinen toiminta on sellaisen välittäjän toimintaa, joka tarjoaa palkkiota vastaan palvelun arvopapereihin liittyviä rahoitustoimia koskevan sopimuksen yhdelle osapuolelle ja kun tämä palvelu koostuu tarvittavista toimenpiteistä, jotta myyjä ja ostaja allekirjoittavat tämän sopimuksen ilman, että välittäjä itse allekirjoittaa kyseistä sopimusta ja joka tapauksessa ilman, että välittäjällä on omaa intressiä sopimuksen sisältöön. Kansallisen tuomioistuimen tehtäviin kuuluu tarkistaa, täyttyvätkö nämä edellytykset sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa.

(1)  EUVL C 151, 15.5.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/7

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação do Porto – Portugali) – Hélder José Cunha Martins v. Fundo de Garantia Automóvel

(Asia C-131/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen - Sellaista kysymystä ei ole esitetty, joka koskee muuta unionin oikeussääntöä kuin perusoikeuskirjaa - Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen))

(2018/C 032/10)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação do Porto

Asianosaiset

Valittaja: Hélder José Cunha Martins

Vastapuoli: Fundo de Garantia Automóvel

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen vastaamaan Tribunal da Relação do Porton (Porton ylioikeus, Portugali) esittämiin kysymyksiin.

(1)  EUVL C 168, 29.5.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/8

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság – Unkari) – VE v. WD

(Asia C-232/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 94 artikla - Kuluttajansuoja - Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Ulkomaan valuutan määräinen luottosopimus - Riittävien täsmennysten puuttuminen pääasiaan liittyvistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista sekä syistä, joiden vuoksi ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus on tarpeen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2018/C 032/11)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Budai Központi Kerületi Bíróság

Asianosaiset

Kantaja: VE

Vastaaja: WD

Määräysosa

Budai Központi Kerületi Bíróságin (Budan keskinen piirituomioistuin, Unkari) 10.4.2017 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 256, 7.8.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/8

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 16.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supremo Tribunal Administrativo – Portugali) – Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP v. António da Silva Rodrigues

(Asia C-243/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 99 artikla - Asetus (EY) N:o 1260/1999 - Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 - 3 artiklan 1 kohta - Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen - Monivuotisen ohjelman käsite - Soveltamisala))

(2018/C 032/12)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Asianosaiset

Kantaja: Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas, IP

Vastaaja: António da Silva Rodrigues

Määräysosa

1)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toista virkettä on tulkittava siten, että kun kyseessä ei ole jatkuva tai toistuva sääntöjenvastaisuus, siinä tarkoitettu neljän vuoden vanhentumisaika alkaa kulua sääntöjenvastaisuuden tapahtumispäivästä.

2)

Supremo Tribunal Administrativon (ylin hallintotuomioistuin, Portugali) toisen, kolmannen ja neljännen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 256, 7.8.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/9

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 21.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Budai Központi Kerületi Bíróság – Unkari) – Zoltán Rózsavölgyi ja Zoltánné Rózsavölgyi v. Unicredit Leasing Hungary Zrt. ja Unicredit Leasing Immo Truck Zrt.

(Asia C-259/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta ja 94 artikla - Kuluttajansuoja - Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot - Ulkomaan valuutan määräinen luottosopimus - Riittävien täsmennysten puuttuminen pääasiaan liittyvistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista sekä syistä, joiden vuoksi ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus on tarpeen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2018/C 032/13)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Budai Központi Kerületi Bíróság

Asianosaiset

Kantajat: Zoltán Rózsavölgyi ja Zoltánné Rózsavölgyi

Vastaaja: Unicredit Leasing Hungary Zrt. ja Unicredit Leasing Immo Truck Zrt.

Määräysosa

Budai Központi Kerületi Bíróságin (Budan keskinen piirituomioistuin, Unkari) 31.3.2017 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 256, 7.8.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/10

Unionin tuomioistuimen määräys (kymmenes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – Geocycle Bulgaria EOOD v. Direktor na direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Veliko Tarnovo, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-314/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä (ALV) - Verotuksen neutraalisuuden ja tehokkuuden periaatteet - Käännettyä verovelvollisuutta koskeva menettely - Laskun vastaanottajalta evätty oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero - Veroviranomaisten päätös, jolla vahvistetaan tavaran hankkijan maksettavaksi tuleva vero))

(2018/C 032/14)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Asianosaiset

Valittaja: Geocycle Bulgaria EOOD

Vastapuoli: Direktor na direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” – Veliko Tarnovo, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

Määräysosa

Verotuksen neutraalisuuden ja yhteisen arvonlisäverojärjestelmän tehokkuuden periaatteita on tulkittava siten, että ne estävät jäsenvaltiota epäämästä luovutuksen vastaanottajalta oikeutta vähentää ostoon sisältyvä arvonlisävero silloin, kun samasta luovutuksesta peritään arvonlisävero ensin luovuttajalta, kun tämä on maininnut arvonlisäveron esittämässään laskussa, ja tämän jälkeen toisen kerran ostajalta, sellaisissa tapauksissa, joissa kansallisessa lainsäädännössä ei ole säädetty mahdollisuudesta oikaista arvonlisäveroa verotarkastuksen jälkeen.

(1)  EUVL C 256, 7.8.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/10

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 23.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale Amministrativo Regionale per la Basilicata – Italia) – Olympus Italia Srl v. Istituto di Ricovero e Cura a Carattere Scientifico – Centro di Riferimento Oncologico della Basilicata (CROB) di Rionero in Vulture

(Asia C-486/17) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - Julkiset rakennusurakat sekä julkiset tavara- ja palveluhankinnat - Direktiivi 2014/24/EU - 4 artikla - Julkisten hankintojen kynnysarvot - Hankintasopimukset, joihin voi liittyä varma rajat ylittävä intressi - Ennakkoratkaisupyyntö, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat))

(2018/C 032/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale Amministrativo Regionale per la Basilicata

Asianosaiset

Kantaja: Olympus Italia Srl

Vastaaja: Istituto di Ricovero e Cura a Carattere Scientifico – Centro di Riferimento Oncologico della Basilicata (CROB) di Rionero in Vulture

Muu osapuoli: Crimo Italia Srl

Määräysosa

Tribunale amministrativo regionale per la Basilicatan (Basilicatan alueen hallintotuomioistuin) 22.7.2017 antamalla ratkaisulla esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

(1)  EUVL C 374, 6.11.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/11

Valitus, jonka Laure Camerin on tehnyt 27.7.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-647/16, Camerin v. parlamentti, 1.6.2017 antamasta määräyksestä

(Asia C-453/17 P)

(2018/C 032/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Laure Camerin (edustaja: M. Casado García-Hirschfeld, avocat)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on 30.11.2017 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/11

Valitus, jonka Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio Ss on tehnyt 1.8.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-172/17, Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio v. parlamentti ja neuvosto, 6.6.2017 antamasta määräyksestä

(Asia C-467/17 P)

(2018/C 032/17)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio Ss (edustaja: F. Longo, avvocato)

Muut osapuolet: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on 29.11.2017 antamallaan määräyksellä hylännyt valituksen ja määrännyt Società agricola Taboga Leandro e Fidenato Giorgio Ss:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 13.10.2017 – Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG v. Hauptzollamt Hannover

(Asia C-593/17)

(2018/C 032/18)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG

Vastaaja: Hauptzollamt Hannover

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 11.7.2014 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 767/2014 (1) pätevä?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: onko Euroopan komission yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 1902 3010 koskeva selittävä huomautus, joka julkaistiin 4.3.2015 (EUVL 2015, C 76, s. 1), otettava huomioon alanimikettä 1902 3010 tulkittaessa, siltä osin kuin siinä mainitaan friteeraus esimerkkinä teollisesta kuivausprosessista?

(1)  EUVL 2014, L 209, s. 12.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Gerechtshof Den Haag (Alankomaat) on esittänyt 6.11.2017 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Tronex BV

(Asia C-624/17)

(2018/C 032/19)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gerechtshof Den Haag

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Tronex BV

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

a)

Onko liikkeenharjoittajaa, joka palauttaa kuluttajan palauttaman esineen tai valikoimassaan tarpeettomaksi tulleen esineen tavarantoimittajansa (maahantuoja, tukkukauppias, jakelija, valmistaja tai muu, jolta hän on esineen hankkinut) kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tavarantoimittajalle, pidettävä puitedirektiivin (1) 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna haltijana, joka poistaa esineen käytöstä?

b)

Onko kysymykseen 1.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että kyse on esineestä, jossa on yksinkertaisesti korjattavissa oleva puute tai vika?

c)

Onko kysymykseen 1.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että kyse on esineestä, jossa olevan vian tai puutteen laajuuden tai vakavuuden vuoksi esine ei enää sovellu tai sitä ei voida käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa?

2)

a)

Onko liikkeenharjoittajaa tai tavarantoimittajaa, joka myy kuluttajan palauttaman esineen tai valikoimassaan tarpeettomaksi tulleen esineen edelleen (jäännöserien) ostajalle, pidettävä puitedirektiivin 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna haltijana, joka poistaa esineen käytöstä?

b)

Onko kysymykseen 2.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, minkä suuruinen kauppahinta ostajan on maksettava liikkeenharjoittajalle tai tavarantoimittajalle?

c)

Onko kysymykseen 2.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että kyse on esineestä, jossa on yksinkertaisesti korjattavissa oleva puute tai vika?

d)

Onko kysymykseen 2.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että kyse on esineestä, jossa olevan vian tai puutteen laajuuden tai vakavuuden vuoksi esine ei enää sovellu tai sitä ei voida käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa?

3)

a)

Onko ostaja, joka myy liikkeenharjoittajilta ja tavarantoimittajilta ostamansa suuren erän kuluttajien palauttamia ja/tai tarpeettomaksi käyneitä tavaroita edelleen (ulkomaalaiselle) kolmannelle, pidettävä puitedirektiivin 3 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna haltijana, joka poistaa tavaraerän käytöstä?

b)

Onko kysymykseen 3.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, minkä suuruinen kauppahinta kolmannen on maksettava ostajalle?

c)

Onko kysymykseen 3.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että tavaraerä käsittää myös joitakin tavaroita, joissa on yksinkertaisesti korjattavissa oleva puute tai vika?

d)

Onko kysymykseen 3.1 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että tavaraerä käsittää myös joitakin tavaroita, joissa olevan vian tai puutteen laajuuden tai vakavuuden vuoksi esine ei enää sovellu tai sitä ei voida käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa?

e)

Onko kysymykseen 3.3 tai 3.4 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, minkä prosenttimäärän vialliset tavarat muodostavat kolmannelle edelleen myytävien tavaroiden koko erästä? Jos on, mikä prosenttimäärä muodostaa ratkaisevan määrän?

(1)  Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19.11.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (EUVL 2008. L 312, s. 3).

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal de Justiça (Portugali) on esittänyt 18.10.2017 – J. Portugal Ramos Vinhos SA v. Adega Cooperativa de Borba CRL

(Asia C-629/17)

(2018/C 032/20)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal de Justiça

Pääasian asianosaiset

Valittaja: J. Portugal Ramos Vinhos SA

Vastapuoli: Adega Cooperativa de Borba CRL

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2008/95/EY (1) [3] artiklan 1 kohdan c alakohdassa olevaa ilmaisua ”merkinnät, jotka voivat elinkeinotoiminnassa osoittaa muita tavaroiden ominaisuuksia” – kun sitä sovelletaan tutkittaessa sitä, voidaanko merkit tai merkinnät, joita on tarkoitus käyttää viinialan tuotteiden tunnusmerkkinä, rekisteröidä – tulkittava siten, että se kattaa tavaramerkkinä käytetyissä nimityksissä, jotka sisältävät viinin alkuperänimityksenä suojatun maantieteellisen nimen, tehdyt viittaukset sanaan ”adega” ilmaisuna, jota käytetään yleisesti yksilöimään viinialan tuotteiden valmistusprosessissa käytetyt laitteet ja valmistuspaikat tavaramerkkinä käytetyssä nimityksessä, tilanteissa, joissa tällainen ilmaisu (adega) on yksi useista sanoista, jotka muodostavat tavaramerkin rekisteröintiä hakeneen oikeushenkilön toiminimen?

(1)  Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95/EY (Kodifioitu toisinto) (EUVL 2008, L 299, s. 25)

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/14

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Judicial da Comarca de Lisboa (Portugali) on esittänyt 15.11.2017 – Cogeco Communications Inc v. Sport TV Portugal, SA, Controlinveste SGPS SA ja NOS, SGPS, SA

(Asia C-637/17)

(2018/C 032/21)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Judicial da Comarca de Lisboa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Cogeco Communications Inc

Vastaajat: Sport TV Portugal, SA, Controlinveste SGPS SA ja NOS, SGPS, SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voidaanko 26.12.2014 annetun direktiivin 2014/104/EU (1) 9 artiklan 1 kohtaa ja 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä muita sovellettaviksi tulevia direktiivin säännöksiä tai Euroopan unionin yleisiä oikeusperiaatteita tulkita siten, että ne synnyttävät yksityiselle oikeussubjektille (tässä tapauksessa Kanadan oikeuden mukaan perustetulle osakeyhtiölle) oikeuksia, joihin kyseinen oikeussubjekti voi vedota pätevällä tavalla tuomioistuimessa toista yksityistä oikeussubjektia (tässä tapauksessa Portugalin oikeuden mukaan perustettua osakeyhtiötä) vastaan vahingonkorvauskanteen yhteydessä, kun kyseessä ovat kilpailuoikeuden rikkomisesta väitetysti aiheutuneet vahingot ja erityisesti kun [alkup. s. 7] jäsenvaltioille annettu direktiivin saattamista osaksi kansallista oikeusjärjestystä koskeva direktiivin 21 artiklan 1 kohdan mukainen määräaika ei ollut vielä päättynyt kanteen nostamispäivänä (27.2.2015)?

2)

Voidaanko kyseisen direktiivin 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä muita sovellettaviksi tulevia direktiivin säännöksiä tai Euroopan unionin yleisiä oikeusperiaatteita tulkita siten, että niiden kanssa on ristiriidassa Portugalin siviililain (Código Civil) 498 §:n 1 momentin kaltainen kansallisen oikeuden säännös, jota sovelletaan tosiseikkoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen direktiivin julkaisemista ja voimaantuloa sekä ennen direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymistä, sellaisen kanteen yhteydessä, joka on nostettu niin ikään ennen viimeksi mainitun määräajan päättymistä, kun kyseisessä säännöksessä

a)

vahvistetaan kolmen vuoden vanhentumisaika sopimuksen ulkopuoliseen vahingonkorvausvastuuseen perustuvalle vahingonkorvausoikeudelle;

b)

säädetään, että kyseinen kolmen vuoden määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jona vahinkoa kärsinyt saa tiedon itselleen kuuluvasta oikeudesta, vaikkeivät vahingosta vastuussa oleva henkilö ja vahinkojen kokonaismäärä olisi tiedossa;

c)

ei ole säännöstä, jossa säädettäisiin vanhentumisajan keskeytymisestä tai katkeamisesta taikka annettaisiin mahdollisuus sen keskeytymiseen tai katkeamiseen, jos kilpailuviranomainen käynnistää sellaisen tutkimuksen tai kilpailuoikeuden rikkomiseen liittyvän menettelyn, johon vahingonkorvauskanne liittyy?

3)

Voidaanko kyseisen direktiivin 9 artiklan 1 kohtaa sekä muita sovellettaviksi tulevia direktiivin säännöksiä tai Euroopan unionin yleisiä oikeusperiaatteita tulkita siten, että niiden kanssa on ristiriidassa Portugalin siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 623 §:n kaltainen kansallisen oikeuden säännös, jota sovelletaan ennen direktiivin voimaantuloa ja direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymistä tapahtuneisiin tosiseikkoihin sellaisen kanteen yhteydessä, joka on nostettu niin ikään ennen viimeksi mainitun määräajan päättymistä, kun kyseisessä säännöksessä

a)

säädetään, että hallinnollista rikkomusta koskevassa menettelyssä annettu lopullinen tuomio ei vaikuta kanteisiin, jossa riita koskee rikkovaan käytäntöön perustuvia oikeudellisia suhteita? tai (tulkinnan mukaan)

b)

säädetään, että hallinnollista rikkomusta koskevassa menettelyssä annettu lopullinen tuomio synnyttää suhteessa kolmansiin vain kumottavissa olevan olettaman seuraamukseen liittyvät edellytykset ja oikeudelliset näkökohdat yhdistävien tosiseikkojen olemassaolosta kanteissa, joissa riita koskee rikkovaan käytäntöön perustuvia oikeudellisia suhteita?

4)

Voidaanko kyseisen direktiivin 9 artiklan 1 kohtaa ja 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan kolmatta kohtaa taikka mitä tahansa muuta sovellettavaksi tulevaa unionin primaarioikeuden tai johdetun oikeuden oikeussääntöä, oikeuskäytäntöön kuuluvaa ennakkotapausta tai Euroopan unionin yleistä oikeusperiaatetta tulkita siten, että ne estävät soveltamasta Portugalin siviililain 498 §:n 1 momentin ja Portugalin siviiliprosessilain 623 §:n kaltaisia kansallisia oikeussääntöjä, joissa ei oteta huomioon kyseisen direktiivin sanamuotoa tai tarkoitusta eikä pyritä saavuttamaan direktiivillä tavoiteltua lopputulosta, kun oikeussääntöä sovelletaan ennen kyseisen direktiivin julkaisemista, voimaantuloa ja täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymistä tapahtuneisiin tosiseikkoihin sellaisen kanteessa yhteydessä, joka on nostettu niin ikään ennen viimeksi mainitun määräajan päättymistä?

5)

Toissijaisesti, jos unionin tuomioistuin vastaa myöntävästi mihin tahansa edellisistä kysymyksistä, voidaanko kyseisen direktiivin 22 artiklaa sekä muita sovellettaviksi tulevia direktiivin säännöksiä tai Euroopan unionin yleisiä oikeusperiaatteita tulkita siten, että ne estävät soveltamasta kansallisen tuomioistuimen käsittelemässä asiassa Portugalin siviililain 498 §:n 1 momenttia tai Portugalin siviiliprosessilain 623 §:ää nykyisessä sanamuodossaan, vaikka niitä tulkittaisiin ja sovellettaisiin yhdenmukaisella tavalla kyseisen direktiivin 10 artiklan säännösten kanssa?

6)

Jos kysymykseen 5 vastataan myöntävästi, voiko yksityinen oikeussubjekti vedota direktiivin 22 artiklaan kansallisessa tuomioistuimessa toista yksityistä oikeussubjektia vastaan, kun kyseessä on vahingonkorvauskanne, jossa vahingon väitetään aiheutuneen kilpailuoikeuden rikkomisesta?

(1)  Tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin, 26.3.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU (EUVL 2014, L 349, s. 1).

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vrhovno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 27.11.2017 – E.G. v. Slovenian tasavalta

(Asia C-662/17)

(2018/C 032/22)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vrhovno sodišče Republike Slovenije

Pääasian asianosaiset

Kantaja: E.G.

Vastaaja: Slovenian tasavalta

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko menettelydirektiivin (1) 46 artiklan [2 kohdan] toisessa alakohdassa tarkoitettua valittajan intressiä tulkittava siten, että toissijainen suojeluasema ei tarjoa samoja oikeuksia ja etuja kuin pakolaisasema sellaisessa tapauksessa, jossa kansallisen lainsäädännön mukaan kansainvälistä suojelua saavat ulkomaalaiset nauttivat kyllä samoista oikeuksista ja eduista, mutta eroa on tavassa, jolla kansainvälisen suojelun kesto ja päättyminen määritellään, koska pakolaisasema myönnetään toistaiseksi voimassa olevana ja lakkaa, kun olosuhteet, joiden perusteella se myönnettiin, lakkaavat, kun taas toissijainen suojelu myönnetään määräaikaisena ja sitä jatketaan, mikäli perusteet sille ovat yhä olemassa?

2)

Onko menettelydirektiivin 46 artiklan [2 kohdan] toisen alakohdan mukaista valittajan intressiä tulkittava siten, että toissijainen suojeluasema ei tarjoa samoja oikeuksia ja etuja kuin pakolaisasema sellaisessa tapauksessa, jossa kansallisen lainsäädännön mukaan kansainvälistä suojelua saavat ulkomaalaiset nauttivat kyllä samoista oikeuksista ja eduista, mutta eroa on näihin oikeuksiin ja etuihin perustuvissa täydentävissä oikeuksissa?

3)

Onko tarpeellista hakijan yksilöllistä tilannetta tarkastelemalla arvioida, tarjoaisiko pakolaisaseman myöntäminen hakijaa koskevien konkreettisten olosuhteiden perusteella hänelle enemmän oikeuksia kuin toissijainen suojeluasema, vai riittääkö menettelydirektiivin 46 artiklan [2 kohdan] toisessa alakohdassa tarkoitetun intressin toteamiseen lainsäädäntö, jossa erotellaan toisistaan molempiin kansainvälisen suojelun muotoihin sisältyviin oikeuksiin ja etuihin perustuvat täydentävät oikeudet?

(1)  Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU (EUVL 2013, L 118, s. 60).

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/16

Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 24.11.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-247/16, Fursin ym. v. EKP, 12.9.2017 antamasta määräyksestä

(Asia C-663/17 P)

(2018/C 032/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: E. Koupepidou ja C. Hernández Saseta sekä B. Schneider, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Trasta Komercbanka AS, Ivan Fursin, Igors Buimisters, C & R Invest SIA, Figon Co. Ltd, GCK Holding Netherlands BV ja Rikam Holding SA

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—

kumoamaan valituksenalaisen määräyksen siltä osin kuin siinä katsotaan, että ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleilla osakkeenomistajilla oli riidanalaisesta päätöksestä nostettavan kanteen edellyttämä asianosaisasema unionin yleisessä tuomioistuimessa (valituksenalaisen määräyksen tuomiolauselman 2 kohta)

—

antamaan lopullisen asiaratkaisun ja jättämään ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleiden osakkeenomistajien kanteen tutkimatta

—

velvoittamaan ensimmäisen oikeusasteen kantajat vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

1.

Ensimmäisellä valitusperusteella väitetään, että ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleilla osakkeenomistajilla (eli Trasta Komercbankan osakkeenomistajilla erotuksena Trasta Komercbankasta itsestään) ei ollut Trasta Komercbankan intressiin nähden erillistä intressiä nostaa kumoamiskannetta.

Ensimmäinen valitusperuste perustuu seuraaviin väitteisiin:

—

Valittaja esittää, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti oikeuskäytäntöä, jossa edellytetään osakkeenomistajien osoittavan, että niillä on erillinen intressi nostaa kanne osittain omistamalleen yritykselle osoitetusta päätöksestä. Erityisesti valittaja katsoo unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen, kun se katsoi 12.9.2017 antamassaan määräyksessä, että kyseistä oikeuskäytäntöä ei voida soveltaa asiaan T-247/16.

—

Ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleet osakkeenomistajat eivät valittajan mukaan ole osoittaneet, että niillä olisi ollut Trasta Komercbankan intressiin nähden erillinen intressi nostaa kumoamiskanne, sillä riidanalainen päätös ei vaikuttanut heidän oikeudelliseen asemaansa (erotuksena likvidaatiomenettelyn aloittamisesta, joka oli erillinen toimi). Osakkeenomistajat eivät voi väittää, että niillä olisi Trasta Komercbankan intressistä erillinen laillinen intressi siihen, että Trasta Komercbankalla on pankkilupa.

—

Erityisesti valittaja katsoo, ettei erillisenä laillisena intressinä voida pitää osakkeenomistajien vahinkoja tai niiden taloudellista intressiä saada osinkoja.

2.

Toisella valitusperusteella väitetään, ettei ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleilla osakkeenomistajilla ollut asianosaisasemaa, koska riidanalainen päätös ei koskenut niitä henkilökohtaisesti.

Toinen valitusperuste perustuu seuraaviin väitteisiin:

—

Riidanalainen päätös ei koske kanteen nostaneita osakkeenomistajia henkilökohtaisesti, sen ei voida katsoa vaikuttavan niihin tietyistä vain niille ominaisista syistä.

—

Kanteen nostaneet osakkeenomistajat eivät joutuneet riidanalaisen päätöksen seurauksena erilaiseen oikeudelliseen asemaan muihin osakkeenomistajiin tai Trasta Komercbankaan itseensä nähden.

3.

Kolmannella valitusperusteella väitetään, ettei ensimmäisessä oikeusasteessa kantajina olleilla osakkeenomistajilla ollut asianosaisasemaa, koska riidanalainen päätös ei koskenut niitä välittömästi.

Kolmas valitusperuste perustuu seuraaviin väitteisiin:

—

Riidanalainen päätös ei koske kanteen nostaneita osakkeenomistajia välittömästi, sillä se ei vaikuta oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla olennaisesti niiden oikeuksiin.

—

Riidanalaisesta päätöksestä seuranneesta pelkästään taloudellisesta menetyksestä ei voida johtaa päätelmää, että niiden oikeudellinen asema (erotuksena Trasta Komercbankasta) olisi muuttunut kyseisten taloudellisten vaikutusten voimakkuudesta riippumatta.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Areios Pagos (Kreikka) on esittänyt 27.11.2017 – Ellinika Nafpigeia AE v. Panagiotis Anagnostopoulos ym.

(Asia C-664/17)

(2018/C 032/24)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Areios Pagos

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ellinika Nafpigeia AE

Vastapuolet: Panagiotis Anagnostopoulos ym.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiiviin 98/50/EY (1) 1 artiklan oikean merkityksen mukaan ja määritettäessä, onko kyse yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksesta, ”taloudellisena yksikkönä” pidettävä täysin itsenäisesti toimivaa tuotantoyksikköä, joka kykenee toimimaan taloudellisen tavoitteensa saavuttamiseksi ilman, että se lainkaan hankkii (ostamalla, lainaamalla, vuokraamalla tms.) tuotantotekijöitä (raaka-aineita, työvoimaa, kalustoa, lopputuotteen osia, tukipalveluita, taloudellisia resursseja jne.) kolmansilta osapuolilta? Vai riittääkö taloudelliseksi yksiköksi luonnehtimiseksi toiminnan kohteen erotettavuus, se, että kyseinen kohde voi tosiasiassa olla taloudellisen ponnistelun tavoitteena, ja mahdollisuus organisoida tuotantotekijät (raaka-aineet, koneet ja muu kalusto, työvoima ja tukipalvelut) asianmukaisesti kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi ilman, että asiaan vaikuttaa, hankkiiko uusi toiminnasta vastuussa oleva toimija tuotantotekijöitä myös taloudellisen yksikön ulkopuoliselta taholta tai epäonnistuuko toimija tavoitteen saavuttamisessa kyseisessä yksittäistapauksessa?

2)

Onko direktiiviin 98/50/EY 1 artiklan oikean merkityksen mukaan katsottava vai ei, ettei kyseessä ole luovutus, siinä tapauksessa, että luovuttaja tai luovutuksensaaja tai molemmat tavoittelevat ei vain sitä, että uusi toimija jatkaa toimintaa menestyksekkäästi, vaan myös toiminnan tulevaa lakkaamista kyseisen yrityksen kustannuksella?

(1)  Työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 77/187/ETY muuttamiseksi 29.6.1998 annettu neuvoston direktiivi 98/50/EY (EYVL 1998, L 201, s. 88)

Unionin yleinen tuomioistuin

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Valittajina Missir Mamachi di Lusignano ym. ja muuna osapuolena komissio

(Asia T-401/11 P RENV-RX) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Virkamiehen ja tämän puolison murha - Vahingonkorvausvaatimuksen, valituksen ja kanteen vastaavuutta koskeva sääntö - Velvollisuus taata unionin palveluksessa olevan henkilöstön turvallisuus - Syy-yhteys - Aineellinen vahinko - Yhteisvastuu - Henkilöstösääntöjen mukaisten korvausten huomioon ottaminen - Henkinen kärsimys - Toimielimen vastuu edesmenneelle virkamiehelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä - Toimielimen vastuu edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä))

(2018/C 032/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittajat: Stefano Missir Mamachi di Lusignano (Shanghai, Kiina) ja kuusi muuta valittajaa, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat F. Di Gianni, G. Coppo ja A. Scalini)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 12.5.2011 antaman tuomion Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (F-50/09, EU:F:2011:55) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Kumotaan 12.5.2011 annettu tuomio Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (F-50/09) siltä osin kuin Euroopan unionin virkamiestuomioistuin on hyväksynyt Euroopan komission esittämän väitteen Carlo Missir Mamachi di Lusignanolle, Giustina Missir Mamachi di Lusignanolle, Filiberto Missir Mamachi di Lusignanolle ja Tommaso Missir Mamachi di Lusignanolle, joista kahta viimeksi mainittua edustaa Anne Sintobin, aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta.

2)

Kumotaan 12.5.2011 annettu tuomio Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (F-50/09) siltä osin kuin virkamiestuomioistuin on hyväksynyt komission esittämän väitteen Livio Missir Mamachi di Lusignanolle aiheutuneen henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta.

3)

Kumotaan 12.5.2011 annettu tuomio Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (F-50/09) siltä osin kuin virkamiestuomioistuin on rajannut komission vastuun 40 prosenttiin Carlo Missir Mamachi di Lusignanolle, Giustina Missir Mamachi di Lusignanolle, Filiberto Missir Mamachi di Lusignanolle ja Tommaso Missir Mamachi di Lusignanolle, joista kahta viimeksi mainittua edustaa Sintobin, aiheutuneesta aineellisesta vahingosta.

4)

Valitus hylätään muilta osin.

5)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti 3 miljoonaa euroa, josta vähennetään Carlo Missir Mamachi di Lusignanolle, Giustina Missir Mamachi di Lusignanolle, Filiberto Missir Mamachi di Lusignanolle ja Tommaso Missir Mamachi di Lusignanolle, joista kahta viimeksi mainittua edustaa Sintobin, maksetut tai maksettavat tämän summan osaksi katsottavat henkilöstösääntöjen mukaiset korvaukset, näille aiheutuneesta aineellisesta vahingosta.

6)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti 100 000 euroa Carlo Missir Mamachi di Lusignanolle tälle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

7)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti 100 000 euroa Giustina Missir Mamachi di Lusignanolle tälle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

8)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti 100 000 euroa Tommaso Missir Mamachi di Lusignanolle, edustajanaan Sintobin, tälle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

9)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti 100 000 euroa Filiberto Missir Mamachi di Lusignanolle, edustajanaan Sintobin, tälle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä.

10)

Komissio velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti yhteensä 50 000 euroa Stefano Missir Mamachi di Lusignanolle ja muille valittajille, joiden nimet esitetään liitteessä, Livio Missir Mamachi di Lusignanolle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä tämän perillisinä.

11)

Edellä 6–10 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin lisätään viivästyskorot, jotka lasketaan Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioille vahvistaman korkokannan perusteella korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä, tämän tuomion julistamisesta maksun täysimääräiseen suorittamiseen asti.

12)

Kanne hylätään muilta osin.

13)

Komissio velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakumenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

14)

Komissio velvoitetaan korvaamaan menettelystä ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 282, 24.9.2011.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2017 – JT v. EUIPO – Carrasco Pirard (QUILAPAYÚN)

(Asia T-249/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin QUILAPAYÚN rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Suhteellinen hylkäysperuste - Yleisesti tunnettu tavaramerkki - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 2 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 2 kohdan c alakohta) - Tavaramerkin haltija))

(2018/C 032/26)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: JT (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja A. Mena Valenzuela)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: E. Zaera Cuadrado)

Muut osapuolet EUIPO:n valituslautakunnassa: Eduardo Carrasco Pirard (Santiago de Chile, Chile) ja seitsemän muuta osapuolta, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 13.3.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 354/2014-2), joka koskee yhtäältä JT:n ja toisaalta Eduardo Carrasco Pirardin ja EUIPO:n valituslautakunnassa käydyn menettelyn muiden osapuolten, joiden nimet ovat liitteenä, välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 13.3.2015 tekemä päätös (asia R 354/2014-2) kumotaan.

2)

Kanteessa esitetyt vaatimukset hylätään muilta osin.

3)

Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 337, 12.10.2015.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – Hochmann Marketing v. EUIPO – BitTorrent (bittorrent)

(Asia T-771/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki bittorrent - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 76 artiklan 1 ja 2 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 ja 2 kohta) - Mitättömyysosastolle esitettyjä todisteita ei ole otettu huomioon - Asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta)))

(2018/C 032/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Hochmann Marketing GmbH, aiemmin Bittorrent Marketing GmbH (Neu-Isenburg, Saksa) (edustajat: asianajajat C. Hoppe, M. Terhaag ja C. Schwarz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: A. Folliard-Monguiral ja M. Capostagno)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: BitTorrent, Inc. (San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Kinkeldey, S. Clotten, S. Brandstätter ja C. Schmitt)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 31.8.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2275/2013-5), joka koskee osapuolten BitTorrent ja Bittorrent Marketing välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Hochmann Marketing GmbH, aiemmin Bittorrent Marketing GmbH, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 191, 30.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – Sony Computer Entertainment Europe v. EUIPO – Vieta Audio (Vita)

(Asia T-35/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Menettämismenettely - EU-sanamerkki Vita - Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohta) - Käyttö asianomaisten tuotteiden yhteydessä - Perusteluvelvollisuus))

(2018/C 032/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sony Computer Entertainment Europe Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: S. Malynicz, QC)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: H. Kunz)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Vieta Audio, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Barroso Sánchez-Lafuente)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 12.11.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 2232/2014-5), joka koskee osapuolten Vieta Audio ja Sony Computer Entertainment Europe välistä menettämismenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 12.11.2015 tekemä päätös (asia R 2232/2014-5), joka koskee osapuolten Vieta Audio SA ja Sony Computer Entertainment Europe Ltd välistä menettämismenettelyä, kumotaan.

2)

EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Sony Computer Entertainment Europen oikeudenkäyntikulut.

3)

Vieta Audio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 106, 21.3.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Coca-Cola v. EUIPO – Mitico (Master)

(Asia T-61/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Master rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisemmat EU-tavaramerkeiksi rekisteröidyt kuviomerkit Coca-Cola ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki C - Suhteellinen hylkäysperuste - Aikaisempien tavaramerkkien maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö - Todisteet rekisteröiväksi haetun tavaramerkin sisältävän merkin kaupallisesta käytöstä unionin ulkopuolella - Loogiset johtopäätökset - Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua aikaisemman päätöksen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta ja 65 artiklan 6 kohta (joista on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta ja 72 artiklan 6 kohta)))

(2018/C 032/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: The Coca-Cola Company (Atlanta, Georgia, Yhdysvallat) (edustajat: S. Malynicz, QC, S. Baran, barrister, D. Stone, solicitor ja A. Dykes, solicitor

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Modern Industrial & Trading Investment Co. Ltd (Mitico) (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja A.-E. Malamis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 2.12.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 1251/2015-4), joka koskee osapuolten The Coca-Cola Company ja Mitico välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 2.12.2015 tekemä päätös (asia R 1251/2015-4) kumotaan.

2)

EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan The Coca-Cola Companyn oikeudenkäyntikulut EUIPO:n valituslautakunnassa aiheutuneet kulut mukaan lukien.

3)

Modern Industrial & Trading Investment Co. Ltd (Mitico) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 111, 29.3.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (Burlington)

(Asia T-120/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki Burlington - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE - Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) n:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) - Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 032/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tulliallan Burlington Ltd (Saint-Helier, Jersey) (edustaja: A. Norris, barrister)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Burlington Fashion GmbH (Schmallenberg, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Parr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.1.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 94/2014-4), joka koskee osapuolten Tulliallan Burlington ja Burlington Fashion välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Tulliallan Burlington Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 175, 17.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (BURLINGTON THE ORIGINAL)

(Asia T-121/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki BURLINGTON THE ORIGINAL - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE - Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) - Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 032/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tulliallan Burlington Ltd (Saint Helier, Jersey) (edustaja: A. Norris, barrister)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Burlington Fashion GmbH (Schmallenberg, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Parr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.1.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2501/2013-4), joka koskee osapuolten Tulliallan Burlington ja Burlington Fashion välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Tulliallan Burlington Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 175, 17.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (Burlington)

(Asia T-122/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki Burlington - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE - Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) n:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) - Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 032/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tulliallan Burlington Ltd (Saint Helier, Jersey) (edustaja: A. Norris, barrister)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Burlington Fashion GmbH (Schmallenberg, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Parr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.1.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2409/2013-4), joka koskee osapuolten Tulliallan Burlington ja Burlington Fashion välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Tulliallan Burlington Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 175, 17.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.12.2017 – Tulliallan Burlington v. EUIPO – Burlington Fashion (BURLINGTON)

(Asia T-123/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Sanamerkki BURLINGTON - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit BURLINGTON ja BURLINGTON ARCADE - Aikaisemmat EU-tavaramerkiksi ja kansalliseksi tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit BURLINGTON ARCADE - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Sellaisen merkin käyttäminen liike-elämässä, jonka ulottuvuus ei ole vain paikallinen - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohta) - Aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 8 artiklan 5 kohta)))

(2018/C 032/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Tulliallan Burlington Ltd (Saint Helier, Jersey) (edustaja: A. Norris, barrister)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Burlington Fashion GmbH (Schmallenberg, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Parr)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 11.1.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 1635/2013-4), joka koskee osapuolten Tulliallan Burlington ja Burlington Fashion välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Tulliallan Burlington Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 175, 17.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2017 – Léon Van Parys v. komissio

(Asia T-125/16) (1)

((Tulliliitto - Ecuadorista peräisin olevien banaanien tuonti - Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin - Tuontitullien peruuttamishakemus - Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua aikaisemman päätöksen - Kohtuullinen aika))

(2018/C 032/34)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Firma Léon Van Parys NV (Antwerpen, Belgia) (edustajat: asianajajat P. Vlaemminck, B. Van Vooren, R. Verbeke ja J. Auwerx)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Caeiros, B.-R. Killmann ja E. Manhaeve)

Oikeudenkäynnin kohde

yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimus, jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan 20.1.2016 annettu komission päätös C(2016) 95 final, jossa todetaan, että tuontitullien kirjaaminen tileihin jälkikäteen ja näiden tullien peruuttaminen yhden velallisen osalta on perusteltua, mutta että se on osittain perusteltua toisen velallisen osalta erityistilanteessa eikä se ole perusteltua muilta osin tämän erityisen velallisen osalta, ja jolla muutetaan 6.5.2010 annettua komission päätöstä K(2010) 2858 lopullinen, ja toisaalta vaatimus todeta, että tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL 1993, L 253, s. 1) 909 artikla on tuottanut vaikutuksensa kantajaan 19.3.2013 annetun tuomion Firma Van Parys v. komissio (T-324/10, EU:T:2013:136) antamisen jälkeen

Tuomiolauselma

1)

Komission 20.1.2016 antaman päätöksen C(2016) 95 final, jossa todetaan, että tuontitullien kirjaaminen tileihin jälkikäteen ja näiden tullien peruuttaminen yhden velallisen osalta on perusteltua mutta että se on osittain perusteltua toisen velallisen osalta erityistilanteessa eikä se ole perusteltua muilta osin tämän erityisen velallisen osalta, ja jolla muutetaan 6.5.2010 annettua komission päätöstä K(2010) 2858, 1 artiklan 4 kohta kumotaan.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Firma Léon Van Parys NV:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 175, 17.5.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Spadafora v. komissio

(Asia T-250/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Kanteen osittainen tutkimatta jättäminen siksi, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja osittainen hylkääminen siksi, että se on selvästi perusteeton - Kumoamisvaatimus - OLAFin oikeudellisen neuvonnan yksikön yksikön päällikön toimi - Valintamenettely - Esivalintalautakunta - Merkitsemättä jättäminen hakijoista laadittavaan esivalintaluetteloon nimittävän viranomaisen lopullista haastattelua varten - Puolueettomuus - Vahingonkorvausvaatimus - Menetetty mahdollisuus - Ratkaisukelpoinen asia))

(2018/C 032/35)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Sergio Spadafora (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja G. Belotti)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi G. Gattinara ja C. Berardis-Kayser, sitten G. Gattinara ja L. Radu Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) 7.4.2016 antamasta määräyksestä Spadafora v. komissio (F-44/15, EU:F:2016:69) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän määräyksen kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) 7.4.2016 asiassa Spadafora v. komissio (F-44/15) antama määräys kumotaan muutoin paitsi siltä osin kuin siinä jätetään tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi vaatimus siitä, että sen 30.6.2014 tehdyn päätöksen kumoamisen vuoksi, jolla Euroopan unionin petostentorjuntaviraston (OLAF) ylijohtaja nimitti D:n yksikön päällikön toimeen tutkimusten tukipalvelujen osastoon kuuluvan oikeudellinen neuvonnan yksikköön, ja Euroopan komission varapuheenjohtaja K. Georgievan 5.1.2015 tekemän päätöksen Ares (2015) 43686, jolla hylättiin kantajan tekemä valitus R/994/19, vuoksi valintamenettely oli lainvastainen siitä ajankohdasta lukien, jolloin lainvastaisuus todettiin.

2)

Valitus hylätään muilta osin.

3)

Kumotaan 30.6.2014 tehty päätös, jolla OLAFin ylijohtaja nimitti D:n yksikön päällikön toimeen tutkimusten tukipalvelujen osastoon kuuluvan oikeudellinen neuvonnan yksikköön.

4)

Kumotaan Euroopan komission varapuheenjohtaja K. Georgievan 5.1.2015 tekemä päätös Ares (2015) 43686, jolla hylättiin kantajan tekemä valitus R/994/19.

5)

Ensimmäisessä oikeusasteessa nostettu kanne hylätään siltä osin kuin Sergio Spadafora vaati sen aineellisen vahingon korvaamista, joka hänelle aiheutui siitä, että hän menetti mahdollisuuden tulla valituksi yksikön päällikön toimeen tutkimusten tukipalvelujen osastoon kuuluvan oikeudellinen neuvonnan yksikköön.

6)

Komissio velvoitetaan korvaamaan muutoksenhakumenettelystä aiheutuneet ja ensimmäisen oikeusasteen menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 251, 11.7.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Colgate-Palmolive v. EUIPO (360o)

(Asia T-332/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) - Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta)))

(2018/C 032/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Colgate-Palmolive Co. (New York, New York, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Zintler ja A. Stolz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 14.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2288/2015-4), joka koskee hakemusta sanamerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Colgate-Palmolive Co. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 296, 16.8.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – Colgate-Palmolive v. EUIPO (360o)

(Asia T-333/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) - Käytön perusteella syntynyt erottamiskyky - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta)))

(2018/C 032/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Colgate-Palmolive Co. (New York, New York, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Zintler ja A. Stolz)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: M. Rajh)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 14.4.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 2287/2015-4), joka koskee hakemusta kuviomerkin 360o rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Colgate-Palmolive Co. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 296, 16.8.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.12.2017 – sheepworld v. EUIPO (Alles wird gut)

(Asia T-622/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Alles wird gut rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 032/38)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: sheepworld AG (Ursensollen, Saksa) (edustaja: asianajaja S. von Rüden)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A.Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 16.6.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 212/2016-4), joka koskee hakemusta sanamerkin Alles wird gut rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

sheepworld AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 383, 17.10.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Tuerck v. komissio

(Asia T-728/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Eläkkeet - Kansallisten eläkeoikeuksien siirtäminen - Siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välinen pääoman uudelleenarvostus))

(2018/C 032/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Sabine Tuerck (Woluwe-Saint-Pierre, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara ja L. Radu Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota 10.12.2015 tehty komission päätös, jossa vahvistetaan kantajalle ennen unionin palvelukseen tuloa karttuneiden eläkeoikeuksien siirto Euroopan unionin eläkejärjestelmään

Tuomiolauselma

1)

Kumotaan 10.12.2015 annettu Euroopan komission päätös, jossa vahvistetaan Sabine Tuerckille ennen Euroopan unionin palvelukseen tuloa karttuneiden eläkeoikeuksien siirto unionin eläkejärjestelmään.

2)

Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

(1)  EUVL C 475, 19.12.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2017 – For Tune v. EUIPO – Simplicity trade (opus AETERNATUM)

(Asia T-815/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin opus AETERNATUM rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-sanamerkki OPUS - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)))

(2018/C 032/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: For Tune sp. z o.o. (Varsova, Puola) (edustaja: asianajaja K. Popławska)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Simplicity trade GmbH (Oelde, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n toisen valituslautakunnan 14.9.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 152/2016-2), joka koskee osapuolten Simplicity trade ja For Tune välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

For Tune sp. z o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 14, 16.1.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.12.2017 – Xiaomi v. EUIPO – Apple (MI PAD)

(Asia T-893/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin MI PAD rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki IPAD - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) N:o 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) Sekaannusvaara - Tavaramerkkien samankaltaisuus - Tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuus))

(2018/C 032/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Xiaomi, Inc. (Peking, Kiina) (edustajat: asianajajat T. Raab ja C. Tenkhoff)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: J. Ivanauskas)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Apple Inc. (Cupertino, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: solicitor J. Olsen, solicitor P. Andreottola ja barrister G. Tritton)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 22.9.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 363/2016-1), joka koskee osapuolten Apple ja Xiaomi välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Xiaomi, Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 46, 13.2.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/31

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 26.11.2017 – Federcaccia Toscana ym. v. komissio

(Asia T-562/15) (1)

((Ympäristö - Luonnonvaraisten lintujen suojelu - Lajit, joita voidaan metsästää - Edellytykset, joita metsästystä koskevien kansallisten lainsäädäntöjen on noudatettava - Direktiivin 2009/147/EY 7 artiklan 4 kohdan soveltamisperusteiden yhdenmukaistaminen - Yleinen rauhoitusaika Toscanassa))

(2018/C 032/42)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Federcaccia Toscana (Firenze, Italia) ja viisi muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä (edustaja: asianajaja A. Bruni)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Gattinara ja C. Hermes)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 265 artiklaan perustuva vaatimus, joka koskee sen toteamista, että komissio pidättäytyi lainvastaisesti päivittämästä tiettyjä italialaisia tietoja, jotka sisältyvät ORNIS-komitean keskeisistä käsitteistä laatimaan asiakirjaan, josta säädetään luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (EUVL 2010, L 20, s. 7), SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus, joka koskee komission 6.10.2014 päivätyn sen kirjeen kumoamista, jossa todetaan, että metsästyskauden jatkaminen Italiassa tiettyjen lintulajien osalta ei ole unionin lainsäädännön mukaista ja SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus, jolla kantajat vaativat korvausta vahingosta, jota heille aiheutui väitetysti siitä, että komissio ei päivittänyt italialaisia tietoja.

Määräysosa

1)

Kanne hylätään.

2)

Federcaccia Toscana ja viisi muuta kantajaa, joiden nimet luetellaan määräyksen liitteessä, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 381, 16.11.2015.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/31

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 20.11.2017 – BikeWorld v. komissio

(Asia T-702/15) (1)

((Kumoamiskanne - Sellaisen asianajajan suorittama edustus, joka ei ole kolmas osapuoli - Tutkimatta jättäminen))

(2018/C 032/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: BikeWorld GmbH (Sankt Ingbert, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Jovy)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn, B. Stromsky ja T. Maxian Rusche)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota osittain valtiontuesta SA.31550 (2012/C) (ex 2012/NN), jonka Saksa on myöntänyt Nürburgringille, 1.10.2014 annettu komission päätös (EU) 2016/151 (EUVL 2016, L 34, s. 1)

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta.

2)

BikeWorld GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 68, 22.2.2016.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/32

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 23.11.2017 – Nf Nails In Vogue v. EUIPO – Nails & Beauty Factory (NAILS FACTORY)

(Asia T-886/16) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Riidanalaisen päätöksen peruuttaminen - Oikeudenkäynnin kohteen puuttuminen - Lausunnon antamisen raukeaminen))

(2018/C 032/44)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nf Nails In Vogue, SL (Arganda del Rey, Espanja) (edustaja: asianajaja L. Jáudenes Sánchez)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Gája ja E. Scheffer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Nails & Beauty Factory GmbH, aiemmin Nails & Beauty Vertriebs GmbH (Kiel, Saksa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 5.10.2016 tekemästä päätöksestä (asia R 202/2016-1), joka koskee NF Nails In Voguen ja Nails & Beauty Vertriebsin välistä väitemenettelyä.

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Nf Nails In Vogue, SL:n oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 63, 27.2.2017.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/32

Kanne 29.11.2017 – L v. parlamentti

(Asia T-91/17)

(2018/C 032/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: L (edustaja: asianajaja I. Coutant Peyre)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin nimittävän viranomaisen 31.8.2016 tekemän päätöksen, jolla kieltäydyttiin hyväksymästä kantajan esittämää kahta lääkärintodistusta tiettyjen työstä poissaolojen oikeuttamiseksi ja jolla näin ollen todettiin asianomaiset poissaolot luvattomiksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin ja Liettuan oikeuden väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia periaatteita on loukattu.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan parlamentti laiminlöi huolenpitovelvoitettaan ja loukkasi hyvän hallinnon periaatetta.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/33

Kanne 7.11.2017 – Wattiau v. parlamentti

(Asia T-737/17)

(2018/C 032/46)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Francis Wattiau (Bridel, Luxemburg) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan maksutoimiston korvauslaskelmaan nro 244 sisältyvän päätöksen, jolla 843,01 euron rahamäärä on määrätty jäämään kantajan vastuulle

—

tarvittaessa kumoamaan nimittävän viranomaisen 2.8.2017 antaman päätöksen

—

velvoittamaan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja esittää väitteen, jonka mukaan Euroopan unionin ja Luxemburgin sairaalaliiton (fédération des hôpitaux luxembourgeois) välinen sopimus yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvien henkilöiden sairauskulujen korottamisesta Luxemburgissa 15 prosentilla on lainvastainen. Tämä lainvastaisuusväite perustuu kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevan periaatteen loukkaamiseen sekä erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12 ja 14 artiklan rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 966/2012 30 artiklassa ja Euroopan unionin virkamiesten sairausvakuutusjärjestelmästä annettujen yhteisten määräysten 43 artiklassa ilmaistun moitteettoman varainhoidon periaatteen loukkaamiseen.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/33

Kanne 2.11.2017 – DEI v. komissio

(Asia T-740/17)

(2018/C 032/47)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Dimosia Epicheirisi Ilektrismou ΑΕ (DEI) (Ateena, Kreikka) (edustajat: asianajajat E. Bourtzalas, E. Salaka, C. Synodinos, C. Tagaras ja D. Waelbroeck)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa asiassa SA 38101 (2015/NN) (ex 2013/CP) – Kustannuksia alempien sähkötariffien muodossa välimiesoikeuden tuomion perusteella Aluminium SA:lle myönnetyksi väitetty Kreikan valtiontuki – 14.8.2017 annetun komission päätöksen C(2017) 5622 final siltä osin kuin siinä kumotaan 12.6.2014 ja 25.3.2015 annetut komission toimet

—

kumoaa asiassa SA.38101(2015/NN)(ex 2013/CP) 14.8.2017 annetun komission päätöksen C(2017) 5622 final siltä osin kuin siinä todetaan, ettei Aluminiumille ole myönnetty valtiotukea ja ettei komissiolla ollut tämän vuoksi velvollisuutta aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä

—

kumoaa asiassa SA.38101(2015/NN)(ex 2013/CP) 14.8.2017 annetun komission päätöksen C(2017) 5622 final siltä osin kuin siinä todetaan, että DEI:n kantelu, joka koski RAE:n (Kreikan energia-alan sääntelyviranomainen) päätöksessä 346/2012 olevien perusteluiden perusteella myönnettyä valtiontukea, oli menettänyt tarkoituksensa välimiesoikeuden antaman tuomion 1/2013 vuoksi RAE:n pysyvän välimiesmenettelyn yhteydessä ja

—

velvoittaa komission korvaamaan DEI:n oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ilmeinen oikeudellinen virhe unionin tuomioistuimen asiassa C-228/16 P antaman tuomion tulkinnassa ja siinä annettua ratkaisua koskeva ristiriita

2)

Asetuksen 2015/1589 (1) 24 artiklan 2 kohdan rikkominen, erityisesti sen perusteella komissiolle syntyvien velvoitteiden riittämätön täytäntöönpano, kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaaminen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamatta jättäminen

3)

Riittävien perusteluiden puuttuminen, ristiriita ja laiminlyöty velvollisuus tutkia kaikki relevantit tosiseikat ja oikeudelliset seikat sellaisen päätelmän osalta, jonka mukaan välityssopimuksessa, jonka perusteella edellä mainittu välimiesoikeuden tuomio 1/2013 annettiin, määritellään ”selvät ja objektiiviset muuttujat”, jotka ”rajoittivat välimiesten harkintavaltaa” ja joiden ”loogisena seurauksena” oli lopuksi vahvistettu sähkötariffi

4)

Ilmeinen oikeudellinen virhe asiantuntevaa yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen ja SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja SEUT 108 artiklan 2 kohdan tulkinnassa ja soveltamisessa sen päättelyn osalta, jonka mukaan välimiesoikeuden antamassa tuomiossa vahvistettu sähkötariffi on ”looginen seuraus asianmukaisesti välityssopimuksessa määritellyistä muuttujista”

5)

Ilmeinen oikeudellinen virhe SEUT 107 artiklan ja 108 artiklan tulkinnassa ja soveltamisessa sen päättelyn osalta, jonka mukaan komissiolla ei ollut velvollisuutta suorittaa monitahoista taloudellista arviointia, ja ilmeinen oikeudellinen virhe ja tosiseikkojen ilmeinen virheellinen arviointi siltä osin kuin komissio ei tutkinut ratkaisevia kysymyksiä sitä koskevaa päätelmää varten, oliko asiassa kyseessä valtiontuki

6)

Ilmeinen oikeudellinen virhe SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja SEUT 108 artiklan 2 kohdan soveltamisessa ja tosiseikkojen ilmeinen virheellinen arviointi asiantuntevan yksityisen markkinataloussijoittajan kriteerin soveltamisessa

7)

Ilmeinen oikeudellinen virhe SEUT 107 artiklan 1 artiklan tulkinnassa ja soveltamisessa, riittäviä perusteluita koskevan velvollisuuden laiminlyönti ja tosiseikkojen ilmeinen virheellinen arviointi siltä osin kuin komissio päätti olla tutkimatta tarkemmin DEI:n vuonna 2012 tekemää kantelua SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska se arvioi, että ”kantelu oli menettänyt tarkoituksensa” välimiesoikeuden antaman tuomion 1/2013 vuoksi.

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/35

Kanne 13.11.2017 – TrekStor v. EUIPO – Beats Electronics (i.Beat jump)

(Asia T-746/17)

(2018/C 032/48)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: TrekStor Ltd (Hongkong) (edustajat: asianajajat O. Spieker, M. Alber ja A. Schönfleisch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Beats Electronics LLC (Culver City, Kalifornia, Yhdysvallat)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki i.Beat jump – EU-tavaramerkki nro 4 729 075

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 12.9.2017 asiassa R 2236/2016-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hyväksytään mitättömyysvaatimuksen esittäjän mitättömyysvaatimus ja kumotaan kantajan oikeudet EU-tavaramerkkiin nro 4 729 075

—

hylkää mitättömyysvaatimuksen esittäjän mitättömyysvaatimuksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien kantajalle Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) valituslautakunnassa aiheutuneet välttämättömät kustannukset.

Kanneperusteet

—

Asetuksen 2017/1001 58 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu.

—

Asetuksen 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/35

Kanne 15.11.2017 – UPF v. komissio

(Asia T-747/17)

(2018/C 032/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Union des Ports de France – UPF (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat C. Vannini ja E. Moraïtou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen

—

velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tukiohjelmasta SA.38398 (2016/C, ex 2015/E), jonka Ranska on toteuttanut, 27.7.2017 annetusta komission päätöksestä (EU) 2017/2116 (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 5176 final, jäljempänä riidanalainen päätös) nostamansa kanteen tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisen virheen, kun se luonnehti valtiontukea kokonaisuudessaan verotukselliseksi toimenpiteeksi ottamatta huomioon kriteeriä, joka liittyy Ranskan satamien toiminnan taloudelliseen luonteeseen. Tältä osin kantaja katsoo, että kun komissio totesi, että ranskalaisten satamien hyväksi annettu verovapautus merkitsee SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, täsmentämättä, että tuen luonnehdinta rajoittuu pelkästään satamien taloudelliseen toimintaan, sen päätöstä rasitti lähtökohtaisesti oikeudellinen virhe.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komissio teki oikeudellisen virheen, kun se arvioi ranskalaisten satamien tehtäväkseen ottaman toiminnan taloudellista luonnetta. Kantajan mielestä komissio teki oikeudellisen virheen myös ranskalaisten satamien harjoittaman toiminnan taloudellisen luonteen analyysissään kahdella tavalla:

—

ensinnäkin koska se jätti riidanalaisessa päätöksessä täysin käsittelemättä tiettyjä ranskalaisten satamien harjoittaman toiminnan muotoja

—

toiseksi koska useiden muiden ranskalaisten satamien harjoittaman toiminnan muotojen osalta se ainoastaan toisti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitetyt yleiset oikeusperiaatteet satamalaitosten julkisen rahoituksen alalla toteamatta, olivatko ne luonteeltaan taloudellisia, vaikka kyseessä on valtiontukisääntöjen soveltamisedellytys.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen ja perustelujen puutteellisuuteen, kun kyse on kilpailun vääristymiseen liittyvistä edellytyksistä ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska komissio arvioi virheellisesti, että kyseinen verovapautus oli omiaan aiheuttamaan kilpailun vääristymistä ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun kyse on ranskalaisista satamista yleensä ja erityisesti saaristoalueiden satamista ja merentakaisten alueiden satamista. Kantajan mukaan riidanalaisen päätöksen perustelut ovat riittämättömät, koska komissio oletti – perustelematta kantaansa – että edellytykset täyttyvät nyt käsiteltävässä asiassa.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan olemassa olevien tukien valvontamenettelyssä on tehty oikeudellinen virhe ja SEUT 108 artiklan 1 ja 2 kohtaa on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu, koska yhtäältä vaatimalla Ranskan viranomaisia esittämään todisteet siitä, että ranskalaisille satamille myönnettyä yhtiöveron vapautusta koskeva järjestelmä soveltuu sisämarkkinoille, komissio käänsi todistustaakan ja toimi aivan kuin sille olisi toimitettu uuden tukijärjestelmän hyväksymishakemus. Toisaalta velvoittamalla Ranskan viranomaisen yksinkertaisesti poistamaan kyseisen vapautusjärjestelmän osoittamatta, ettei mikään siihen tehtävissä oleva muutos olisi voinut saattaa sitä unionin valtiontukisääntöjen mukaiseksi, komissio rikkoi SEUT 108 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä asetuksen N:o 2015/1589 2 artiklaa ja loukkasi suhteellisuusperiaatetta.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, koska sillä, että komissio vaati vapautusjärjestelmän poistamista, vaikka se salli tukijärjestelmän muiden jäsenvaltioiden satamille, ei voida taata yhdenvertaisia kilpailuolosuhteita eri eurooppalaisten satamien välillä vaan se johtaa päinvastoin uusiin kilpailun vääristymiin, mikä on suoraan komissiolle annetun sisämarkkinoiden toiminnan takaamista koskevan tehtävän vastaista. Komissio loukkasi siis puolueettomuusperiaatetta, joka on hyvän hallinnon periaatteen ehdoton edellytys.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/36

Kanne 17.11.2017 – Commune de Fessenheim ym. v. komissio

(Asia T-751/17)

(2018/C 032/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Commune de Fessenheim (Fessenheim, Ranska), Communauté de communes Pays Rhin-Brisach (Volgelsheim, Ranska), Conseil départemental du Haut-Rhin (Colmar, Ranska) ja Conseil régional Grand Est Alsace Champagne-Ardenne Lorraine (Strasbourg, Ranska) (edustaja: asianajaja G. de Rubercy)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission pääsihteeristön 18.10.2017 tekemän päätöksen (C(2017 7119 FINAL), jolla on kieltäydytty luovuttamasta Euroopan komission kilpailun pääosaston 22.3.2017 päivätty Ranskan viranomaisille osoitettu kirje, joka koskee EDF-konsernin vahingonkorvauksia koskevaa pöytäkirjaa, joka liittyy Fessenheimin ydinvoimalan toimiluvan lakkauttamiseen

—

velvoittamaan Euroopan komission toimittamaan mainitun 22.3.2017 päivätyn kirjeen kantajille viikon kuluessa siitä, kun unionin yleinen tuomioistuin on antanut tuomionsa

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EUVL 2001, L 145, p. 43) 4 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan rikkomista, koska on olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää kyseessä olevien tietojen ilmaisemista.

2)

Toinen kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevaa oikeutta, rikkomista.

3)

Kolmas kanneperuste, joka koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan, joka koskee oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, rikkomista.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/37

Kanne 20.11.2017 – Saksan liittotasavalta v. ECHA

(Asia T-755/17)

(2018/C 032/51)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: asianajajat D. Klebs ja T. Henze)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan kemikaaliviraston valituslautakunnan 8.9.2017 tekemän päätöksen (asianro A-026-2015) siltä osin kuin valituslautakunta on

—

kumonnut osittain jäsenvaltioiden komitean aineesta 1,4-Bentseenidiamiini, N, N‘-sekoitetut fenyyli- ja bentsyyli-johdannaiset (jäljempänä BENPAT) CAS-nro 68953-84-4 (EY-nro 273-227-8) 1.10.2015 tekemän päätöksen siltä osin kuin sen mukaan rekisteröijät ovat tunnistaneet aineenvaihduntatuotteet OECD:n testausohjeen 309 mukaisen tutkimuksen aikana

—

kumonnut kyseisen päätöksen osittain siltä osin kuin sen mukaan tutkimus suoritetaan OECD:n testausohjeen 308:n mukaan, ja

—

katsonut, että biokertyvyyttä koskeva maininta ratkaisun perusteluissa on poistettava

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Kantaja väittää ennen kaikkea, että valituslautakunta on ylittänyt toimivaltansa siltä osin kuin se tutki muutoksenhakumenettelyssä arviointipäätöksen kokonaisuudessaan ja arvioi sen uudelleen sekä päätteli (muodollisesti ja sisällöllisesti virheellisesti), että jäsenvaltioiden päätös on osittain kumottava ja sitä on osittain muutettava.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei valituslautakunnalla ole toimivaltaa ottaa kantaa arviointimenettelyyn liittyviin sisällöllisiin kysymyksiin.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei Meroni-oikeuskäytäntöä ole otettu huomioon, koska valituslautakunnalla ei ollut unionin viraston elimenä harkintavaltaa tehdä päätöstään.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen ja annetun toimivallan periaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin valituslautakunta on loukannut jäsenvaltioiden oikeuksia, jotka saavat institutionaalisen muodon jäsenvaltioiden johtaessa päätöksentekoa ECHA:ssa toimivassa jäsenvaltioiden komiteassa, koska valituslautakunnan toiminnalle ei ole oikeusperustaa unionin oikeudessa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu REACH-asetuksen (1) säännösten rikkomiseen sen johdosta, ettei valituslautakunnalla ole toimivaltaa valvoa arviointipäätöksiä sisällöllisesti.

Kantaja väittää toissijaisesti, että valituslautakunnalla on REACH-asetuksen 51 artiklan 8 kohtaan perustuvien arviointipäätösten osalta vain rajoitettu valvontavalta.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa määrätyn perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämiseen, sillä valituslautakunta ei ole osoittanut väitettyä valvontavaltaansa.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu sisällöllisesti väärään ja lainvastaiseen päätökseen.

(1)  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1).

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/38

Kanne 10.11.2017 – Kerstens v. komissio

(Asia T-757/17)

(2018/C 032/52)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Petrus Kerstens (Overijse, Belgia) (edustaja: asianajaja C. Mourato)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajalle osoitetun 27.3.2017 päivätyn komission päätöksen siltä osin kuin siinä määrätään tapauksen, jonka viitenumero on CMS 15/017, käsittely aloitettavaksi uudelleen alusta

—

kumoamaan kantajalle osoitetun 7.4.2017 päivätyn komission päätöksen siltä osin kuin siinä määrätään tapauksen, jonka viitenumero on CMS 12/063, käsittely aloitettavaksi uudelleen alusta

—

velvoittamaan Euroopan komission maksamaan kantajalle korvausta erityisestä henkisestä kärsimyksestä yhteensä 40 000 euroa

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee 14.2.2017 annetun kumoamistuomion Kerstens v. komissio (T-270/16 P, ei julkaistu, EU:T:2017:74) virheellistä täytäntöönpanoa ja ne bis in idem -periaatteen loukkaamista, joihin nimittävän viranomaisen väitetään syyllistyneen, kun se päätti aloittaa kantajaan kohdistetut kurinpitomenettelyt uudelleen.

2.

Toinen kanneperuste, joka koskee edellä mainitun tuomion virheellistä täytäntöönpanoa ja hyvän hallinnon periaatteen, johon sisältyy velvollisuus käsitellä asiat puolueettomasti ja kohtuullisesti, loukkaamista, syyttömyysolettamaa koskevan periaatteen loukkaamista ja puolustautumisoikeuksien loukkaamista siltä osin kuin mainituissa kyseisten kurinpitomenettelyjen uudelleenaloittamista koskevissa päätöksissä ei kantajan mukaan anneta puolueettomuutta ja kohtuullisuutta koskevia takeita kantajan asian käsittelyssä.

3.

Kolmas kanneperuste, joka koskee edellä mainitun tuomion virheellistä täytäntöönpanoa sekä oikeusvarmuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden ja erityisesti kohtuullisessa ajassa toimimista koskevan periaatteen loukkaamista, koska kantajan mukaan myös uusi kurinpitomenettely olisi toteutettava kohtuullisessa ajassa, mitä ei tässä tapauksessa tehty.

4.

Neljäs kanneperuste, jossa vaaditaan erityistä korvausta edellä mainituista sääntöjenvastaisuuksista, jotta hallinnon kantajalle aiheuttama henkinen kärsimys voidaan korvata, sillä tätä kärsimystä ei voida korvata pelkällä riidanalaisten toimien kumoamisella.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/39

Kanne 17.11.2017 – UR v. komissio

(Asia T-761/17)

(2018/C 032/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: UR (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kilpailun valintalautakunnan uudelleen tarkastelun jälkeen 11.8.2017 tekemän päätöksen olla kirjaamatta kantajan nimeä kilpailun EPSO/AD/322/16 varallaololuetteloon

—

velvoittamaan komission joka tapauksessa korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste koskee valintalautakunnan tekemää ilmeistä arviointivirhettä, kun se katsoi, ettei kantajan tutkintotodistus täyttänyt yhtä kilpailuun osallistumisen edellytyksistä.

2)

Toinen, toissijainen kanneperuste koskee väitettä siitä, että kilpailuilmoitus oli henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisen kohdan vastaisuuden vuoksi lainvastainen. Tarkemmin sanottuna kantaja katsoo, että riidanalainen osallistumisedellytys ei liity kilpailuilmoituksessa kuvattuihin, täytettäviä virkoja koskeviin vaatimuksiin ja on siten yksikön edun vastainen.

3)

Kolmas, edelleen toissijainen kanneperuste koskee riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuutta siitä syystä, ettei valintalautakunnan siinä yhteydessä, kun kantajan tutkintotodistusta arvioitiin riidanalaisen osallistumisedellytyksen kannalta, käyttämiä perusteita ilmoitettu, mikä estää kantajaa puolustautumasta asianmukaisesti.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/40

Kanne 24.11.2017 – Beats Electronics v. EUIPO – TrekStor (i.Beat)

(Asia T-770/17)

(2018/C 032/54)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Beats Electronics LLC (Culver City, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: asianajaja M. Petersenn, I. Fowler, solicitor ja I. Junkar, solicitor)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: TrekStor Ltd (Hongkong)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki i.Beat – EU-tavaramerkki nro 5 009 139

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 12.9.2017 yhdistetyissä asioissa R 2175/2016-4 ja R 2213/2016-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylättiin kantajan numerolla R 2175/2016-4 kirjattu valitus ja sallittiin riidanalaisen tavaramerkin pysyminen rekisteröitynä MP3-soittimia, erityisesti pienoiskiintolevyllä varustettuja USB-flash-muistipohjaisia laitteita, varten

—

velvoittaa vastaajan ja muun osapuolen valituslautakunnassa, jos se esiintyy väliintulijana, korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan kanssa, on rikottu.

—

Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklaa on rikottu.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/40

Kanne 28.11.2017 – Estampaciones Rubí v. komissio

(Asia T-775/17)

(2018/C 032/55)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Estampaciones Rubí, SAU (Vitoria-Gasteiz, Espanja) (edustajat: asianajajat D. Armesto Macías ja K. Caminos García)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että kanne ja siihen liitetyt asiakirjat voidaan ottaa tutkittavaksi

—

määräämään prosessinjohtotoimena, että komission on liitettävä asiakirja-aineistoon seuraavat asiakirjat kokonaisuudessaan ja poistettava niistä kolmansia koskevat luottamukselliset tiedot, mikäli niissä on tällaisia tietoja:

a)

26.3.2013 päivätty epävirallinen viesti, jolla vastattiin 22.2., 4.3. ja 12.3.2013 päivättyihin kirjelmiin (Álava)

b)

4.12.2012 päivätty epävirallinen kirje, jolla vastattiin 7.11.2012 päivättyyn kirjeeseen

—

kumoamaan mainittuihin asiakirjoihin sisältyvät komission päätökset

—

toissijaisesti toteamaan, että perussopimuksia on rikottu komission vaikenemisen vuoksi ja velvoittamaan komission vastaamaan kantajan 31.7.2017 esittämään kirjalliseen pyyntöön, jotta kantaja voi tuensaajana käyttää sille unionin oikeudessa tuen yhteensoveltuvuutta unionin oikeuden kanssa koskevan muodollisen tutkintamenettelyn osalta myönnettyjä menettelyllisiä oikeuksia ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävänä olevassa kanteessa vaaditaan pääasiallisesti kumoamaan komission päätökset, joissa todettiin unionin oikeuden vastaisiksi tietyt verotuet, jotka kantaja oli saanut tiettyihin investointihankkeisiin sovellettavan 45 prosentin suuruisen veronhyvityksen muodossa ja jotka on annettu tiedoksi Diputación Foral de Álavan edustamille Espanjan veroviranomaisille 4.12.2012 päivätyllä komission ”epävirallisella viestillä” ja 26.3.2013 päivätyllä komission ”epävirallisella viestillä”, joihin kantaja on voinut tutustua kansallisen menettelyn yhteydessä.

Nyt käsiteltävänä olevassa kanteessa vaaditaan toissijaisesti unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan SEUT 265 artiklassa tarkoitettu komission laiminlyönti, koska komissio ei ole vastannut kantajan 31.7.2017 esittämään pyyntöön, jossa komissiota kehotettiin ottamaan kantaa siihen, olivatko edellä mainitut ”epäviralliset viestit” oikeudellisesti sitovia toimia, ja tarvittaessa kantajan pyyntöön saada tulla kuulluksi menettelyssä voidakseen esittää kaikki merkityksellisiksi katsomansa seikat.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kanteen kohteena olevat päätökset on tehty noudattamatta vaadittuja menettelyllisiä vähimmäistakeita.

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että komissio ei ole noudattanut vaadittuja menettelyllisiä vähimmäistakeita, kun se on todennut epävirallisissa viesteissä valtiontuen olevan unionin oikeuden vastainen, noudattamatta SEUT 108 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä. Tämä menettelyn noudattamatta jättäminen tarkoittaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja kantajan perusoikeuksia on loukattu.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 3 kohdan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että kanteen kohteena olevat päätökset ovat virheellisiä siltä osin kuin niissä katsotaan, että tuki on unionin oikeuden vastainen, koska sillä ei ole kannustavaa vaikutusta.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 265 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että se, että komissio ei ole vastannut sen pyyntöön, jossa komissiota kehotettiin ottamaan kantaa siihen, olivatko edellä mainitut ”epäviralliset viestit” oikeudellisesti sitovia toimia, ja tarvittaessa kuulemaan kantajaa tässä menettelyssä, tarkoittavat perussopimusten rikkomista, josta on aiheutunut kantajalle vahinkoa.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/41

Kanne 28.11.2017 – Autostrada Wielkopolska v. komissio

(Asia T-778/17)

(2018/C 032/56)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Autostrada Wielkopolska S.A. (Poznań, Puola) (edustajat: asianajajat O. Geiss ja D. Tayar)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan asiassa SA.35356 (2013/C) (ex 2013/NN, ex 2012/N) Puolan Autostrada Wielkopolska S.A. -nimiselle yritykselle myöntämästä valtiontuesta 25.8.2017 tehdyn komission päätöksen ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on loukannut kantajan osallistumisoikeuksia, erityisesti oikeutta tulla kuulluksi ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä

—

komissio ei ole antanut kantajalle asianmukaista tilaisuutta kommentoida valtion esittämää näyttöä

—

komissio on riistänyt kantajalta kantajan oikeuden esittää huomautuksia niistä keskeisistä asiakirjoista ja päätelmistä, joiden perusteella komissio on antanut riidanalaisen päätöksen,

—

sitä mahdollisuutta, että nämä laiminlyönnit ovat vaikuttaneet kyseisen asian lopputulemaan, ei voida sulkea pois.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on tehnyt oikeudellisen ja tosiseikkoja koskevan virheen, kun se on soveltanut virheellistä arviointiperustetta määrittääkseen sen, ovatko SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytykset täyttyneet, ja soveltanut kyseistä (virheellistä) arviointiperustetta, mikä rikkoo SEUT 107 artiklan 1 kohtaa

—

komission näkemys siitä, että SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etu oli olemassa, perustuu ainoastaan ”kohta-kohdalta”-vertaamiseen

—

komissio käytti yksityinen sijoittaja -arviointiperustettaan vasta sen jälkeen, kun se oli jo päättänyt, että SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu etu oli olemassa

—

komission ”kohta kohdalta -vertailu” -arviointiperuste on oikeudelliselta kannalta virheellinen

—

komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä, kun se suoritti ”kohta kohdalta -vertailu” arviointiperusteen mukaisen arviointinsa, muun muassa, koska se ei ottanut huomioon sellaisia merkityksellisiä tietoja, jotka olivat sen saatavilla silloin, kun se teki riidanalaisen päätöksen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki oikeudellisen ja tosiseikkoja koskevan virheen, koska se ei soveltanut yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta asiaa koskevan oikeuskäytännön mukaisesti ja koska se ei esittänyt riittäviä perusteluja ja rikkoi näin ollen SEUT 107 artiklan 1 kohtaa

—

komissio ei käyttänyt yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta keskeisenä osana SEUT 107 artiklan 1 kohtaan perustuvaa arviointiaan eikä siis noudattanut asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä

—

komissio ei ottanut huomioon sellaisia merkityksellisiä tietoja, jotka olivat sen saatavilla silloin, kun se teki riidanalaisen päätöksen, ja joita tavanomaisen varovainen ja huolellinen yksityinen omistaja tilanteessa, joka mahdollisimman läheisesti vastaisi valtion tilannetta, ei lähtökohtaisesti olisi jättänyt huomiotta.

4)

Neljäs kanneperuste, jossa väitetään, että komission päätelmä tuen soveltumattomuudesta perustuu virheellisiin päätelmiin ja että siinä on sisäisiä ristiriitoja

—

komissio nimittäin erehtyi katsoessaan, että valtion varat hyödyttivät vain sijoittajia.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki ilmeisen tosiseikkoja koskevan virheen ja oikeudellisen virheen, kun se laskiessaan valtiontuen määrää ei suorittanut omaa arviointiaan eikä esittänyt asianmukaisia perusteluja

—

komission näkemyksessä liikamaksuista vuoden 2005 syyskuun ja vuoden 2007 lokakuun välisenä aikana on perustavanlaatuisia arviointivirheitä

—

komissio ei ottanut huomioon merkityksellisiä tietoja, jotka olivat saatavilla riidanalaista päätöstä tehtäessä

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/43

Kanne 4.12.2017 – Strabag Belgium v. parlamentti

(Asia T-784/17)

(2018/C 032/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Strabag Belgium (Antwerpen, Belgia) (edustajat: asianajajat M. Schoups, K. Lemmens ja M. Lahbib)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

ottamaan tutkittavaksi nyt käsiteltävän kumoamiskanteen ja toteamaan sen perustelluksi ja

näin ollen

—

kumoamaan i) Euroopan parlamentin päätöksen, jonka päiväys on tuntematon ja jossa ei hyväksytä Strabag Belgiumin tekemää tarjousta, joka koskee puitesopimusta pääurakoitsijan töistä Euroopan parlamentin Brysselissä sijaitsevia rakennuksia varten (tarjouspyyntö nro 06/D20/2017/M036) ja joka annettiin tiedoksi 24.11.2017 päivätyllä kirjeellä, sekä ii) Euroopan parlamentin päätöksen, jonka päiväys on tuntematon ja jossa päätetään tehdä hankintasopimus, joka koskee puitesopimusta pääurakoitsijan töistä Euroopan parlamentin Brysselissä sijaitsevia rakennuksia varten (tarjouspyyntö nro 06/D20/2017/M036) viiden muun tarjoajan kuin Strabag Belgiumin kanssa sekä

—

hyväksymään Strabag Belgiumin pyynnön, joka koskee seuraavien asiakirjojen toimittamista:

—

hankinta-asiakirjat, joiden yhteydessä parlamentin ja tarjoajien välinen poikkeuksellisia hintoja koskeva yhteydenpito on säilytetty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 30.10.2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2462 160 artiklan 3 kohdan mukaisesti

—

hankintapäätös, jonka päiväys on tuntematon ja jossa päätetään tehdä sopimus viiden muun tarjoajan kanssa ja olla hyväksymättä Strabag Belgiumin tekemää tarjousta

—

tarjousten arviointikertomus

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien oikeudenkäyntikorvaus

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu seuraavien säännösten rikkomiseen:

i)

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 28.10.2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/1929 (EUVL 2015, L 286, s. 1), 110 artiklan 5 kohta, jossa säädetään, että komissiolle siirretään valta antaa 210 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat ratkaisuperusteita, kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous mukaan lukien

ii)

151 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 muuttamisesta 30.10.2015 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/2462 (EUVL 2015, L 342, s. 7), jossa säädetään poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin sovellettavista säännöistä sekä

iii)

asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 102 artikla, joka koskee julkisissa hankinnoissa noudatettavia yleisiä avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/44

Kanne 27.11.2017 – Ilhan v. EUIPO – Time Gate (SPORTSWEAR COMPANY BIG SAM)

(Asia T-785/17)

(2018/C 032/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ercan Ilhan (Istanbul, Turkki) (edustaja: asianajaja S. Can)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Time Gate GmbH (Köln, Saksa)

EUIPO:ssa käyty menettely

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Sanaosat SPORTSWEAR COMPANY BIG sisältävän kuviomerkin Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 891 276

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 13.9.2017 asiassa R 974/2016-5 tekemä päätös.

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston viidennen valituslautakunnan (EUIPO) 13.9.2017 asiassa (R 974/2016-5) tekemän päätöksen ja täten rekisteröi tavaramerkin Sportswear Company BIG SAM

—

velvoittaa Time Gate GmbH:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja

—

velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet

—

Käytön salliminen asetuksen N:o 207/2009 54 artiklan nojalla

—

Tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran virheellinen arviointi.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/45

Kanne 28.11.2017 – Parfümerie Akzente v. EUIPO (GlamHair)

(Asia T-787/17)

(2018/C 032/59)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Parfümerie Akzente GmbH (Pfedelbach, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Spieker, A. Schönfleisch ja M. Alber)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki GlamHair – Rekisteröintihakemus nro 15 211 956

Riidanalainen päätös: EUIPO:n toisen valituslautakunnan 25.9.2017 asiassa R 82/2017-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on rikottu.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/45

Kanne 29.11.2017 – Szabados v. EUIPO – Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica (Separ) (MicroSepar)

(Asia T-788/17)

(2018/C 032/60)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Andreas Szabados (Grünwald, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Wobst)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Sociedad Española de Neumología y Cirugía Torácica (Separ) (Barcelona, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-sanamerkki MicroSepar – Rekisteröintihakemus nro 14 576 532

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 21.9.2017 asiassa R 2420/2016-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

29.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/46

Kanne 6.12.2017 – Mouldpro v. EUIPO – Wenz Kunststoff (MOULDPRO)

(Asia T-796/17)

(2018/C 032/61)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Mouldpro ApS (Ballerup, Tanska) (edustaja: asianajaja W Rebernik)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Wenz Kunststoff GmbH & Co. KG (Lüdenscheid, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”MOULDPRO” – EU-tavaramerkki nro 10 022 317

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 16.10.2017 asiassa R 2153/2015-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen, ja

—

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

—

haltija tai asiamies on rekisteröinyt tavaramerkin lainvastaisesti, tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 8 artiklan 3 kohta,

—

aikaisempia rekisteröimättömiä tavaramerkkioikeuksia on käytetty liike-elämässä, tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 8 artiklan 4 kohta, ja

—

haltija haki tavaramerkkiä vilpillisessä mielessä, tavaramerkkiasetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohta.