21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/1

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/1

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8685. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/2

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8706. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/2

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8360. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/3

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa olisi varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja unionin toiminnan olisi täydennettävä kansallista politiikkaa ottaen huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Unionin olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla sekä tarvittaessa tuettava niiden toiminta ja erityisesti edistettävä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niiden terveyspalvelujen täydentävyyden parantamiseksi raja-alueilla.

2.

Neuvosto on korostanut useissa yhteyksissä (1), että vastauksena terveysjärjestelmien kestävyyteen liittyviin yhteisiin haasteisiin on tärkeää harkita innovatiivisia toimintatapoja ja terveydenhuoltomalleja, siirtyä sairaalakeskeisistä järjestelmistä kohti integroitua hoitoa, tehostaa terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä toteuttaa yksilöllistettyä hoitoa ottaen samalla huomioon sähköisen terveydenhuollon (eHealth) välineiden ja palvelujen tarjoama potentiaali.

3.

Neuvosto antoi 1. joulukuuta 2009 päätelmät turvallisesta ja tehokkaasta terveydenhuollosta sähköisten terveyspalvelujen (eHealth) avulla (2).

4.

Euroopan parlamentti hyväksyi 19. toukokuuta 2015 päätöslauselman ”Turvallisempi terveydenhuolto Euroopassa: potilasturvallisuuden parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta” (3), jossa se kehotti tarkastelemaan sähköisen terveydenhuollon mahdollisuuksia potilasturvallisuuden parantamisessa muun muassa sähköisten terveystietojen ja terveysalan mobiilityökalujen avulla ja tehostamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kokemusten ja osaamisen vaihtamiseksi.

5.

Komissio hyväksyi 6. toukokuuta 2015 tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (4) ja 19. huhtikuuta 2016 tiedonannon ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” (5).

6.

Komissio hyväksyi 6. joulukuuta 2012 tiedonannon ”Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2012–2020 – innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle” (6) ja Euroopan parlamentti 14. tammikuuta 2014 päätöslauselman sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelmasta 2012–2020: innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle (7).

7.

Komissio hyväksyi 4. huhtikuuta 2014 tiedonannon ”Tehokkaat, helposti saavutettavat ja sopeutumiskykyiset terveydenhuoltojärjestelmät” (8), jossa tunnustetaan sähköisten terveydenhuoltopalvelujen tärkeä rooli terveysjärjestelmien sopeutumiskyvyn tukemisessa.

8.

Jäsenvaltioilla on vastassaan yhteisiä haasteita, jotka liittyvät kroonisten sairauksien yleistymiseen ja niiden terveysjärjestelmien sopeutumiskyvyn varmistamisen sekä ikääntyvän väestön kasvaviin tarpeisiin vastaamisen edellyttämien henkilö- ja taloudellisten resurssien rajallisuuteen. Niillä on vastassaan myös yhteisiä haasteita, jotka liittyvät rajatylittäviin terveysuhkiin.

9.

Globaalien digitointisuuntausten vuoksi modernit yhteiskunnat perustuvat enenevässä määriin tietoon ja ihmiset hyödyntävät digitaalisia työkaluja sekä yksityis- että työelämässään. Tämä muuttaa myös terveydenhuollon tarjontaan liittyviä asenteita ja odotuksia.

10.

Massadata (9) ja aiempaa paremmat datan analysointivalmiudet (10) sekä yksilöllistetty hoito ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttämät kliinisten päätösten tukijärjestelmät ja henkilöiden oman terveytensä ja kroonisten sairauksiensa hoitoon käyttämät terveysalan mobiilityökalut avaavat uusia mahdollisuuksia. Terveysalalla tarvitaan uutta osaamista ja uusia taitoja, jotta tätä potentiaalia kyetään hyödyntämään.

11.

Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmissä nykyisin käytetyt erilaiset digitaaliset ratkaisut ja tietojärjestelmät eivät useinkaan ole yhteensopivia keskenään eivätkä tue datan vaihtoa ja jakamista kansallisten järjestelmien sisällä tai valtioiden rajojen yli (11). Tämä haittaa näiden ratkaisujen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä, lisää kehitys- ja ylläpitokustannuksia ja estää hoidon jatkuvuuden.

12.

Digitaalisen terveydenhuollon ja verkkopalveluja hyödyntävän hoidon potentiaalin laajemman hyödyntämisen esteitä – joita ovat datasiilojen vallitsevuus, yhteentoimimattomuus ja yhteisten standardien puute kliinisten ja potilaiden raportoimien tulosten mittaamista varten, suurten tietokantojen rajatut käyttömahdollisuudet ja käyttö tutkimus- ja innovointitarkoituksia varten, rahoituksen ja taloudellisten kannustimien puute sekä sirpaleiset markkinat EU:ssa ja eri palvelualoilla – on edelleen olemassa, ja terveysalan datavetoisten digitaalisten ratkaisujen täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän.

13.

Terveysjärjestelmiä on jatkuvasti mukautettava vastaamaan kansalaisten odotuksia ja heidän terveyteensä ja hoitoonsa liittyviä tarpeita. Tähän liittyen on tärkeää hyödyntää digitaalisen yhteiskunnan mahdollisuudet, jotta ihmiset voisivat paremmin ymmärtää ja hoitaa omaa terveyttään helpomman tiedonsaannin ja digitaalisten työkalujen saatavuuden ansiosta.

14.

Kansalaisten tarpeiden olisi oltava terveydenhuoltoalan datavetoisen innovoinnin keskiössä, ja ihmiset olisi nähtävä aktiivisina toimijoina oman terveytensä edistämisessä, ja heille olisi tarjottava täsmällisempää ja yksilöllisempää hoitoa sekä osallistavampi terveydenhuollon kokemus, samalla kun tuetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden roolia ja parannetaan heidän vuorovaikutustaan ja viestintäänsä potilaiden kanssa.

15.

Kansalaisten oikeus tutustua omiin terveystietoihinsa on yksi unionin tietosuojelusäännöstön perusperiaatteista. Tarvitaan joustavia järjestelmiä ja välineitä, jotta kansalaiset voivat tutustua omiin tietoihinsa ja saada tietoa niiden käytöstä sekä antaa suostumuksensa terveystietojensa käsittelyä ja jakamista varten (sekundaarinen käyttö mukaan luettuna) tai kieltää sen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön ja terveystietojen käsittelyä koskevan oikeusperustan soveltamista. Tämä antaa ihmisille paremman käsityksen heidän terveystietojensa käytöstä ja auttaa valvomaan sitä, mikä lisää luottamusta ja läpinäkyvyyttä ottaen huomioon ihmisten erilaiset asenteet ja preferenssit, kun on kyse tietojen saatavuudesta ja käsittelystä verkossa (12).

16.

Digitaalisten ratkaisujen olisi edistettävä sekä terveydenhuollon resurssien tehokkaampaa käyttöä että kohdennetumpaa, integroidumpaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden välinen tietojen jakaminen parantaa potilasturvallisuutta, vähentää vältettävissä olevia virheitä ja haittatapahtumia ja parantaa hoidon koordinointia ja jatkuvuutta sekä sitoutumista hoitoon (13).

17.

On tärkeää mahdollistaa valtioiden rajat ylittävä terveystietojen vaihto EU:ssa hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi myös rajojen yli potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU (14) mukaisesti.

18.

Vertailukelpoisten ja korkealaatuisten terveystietojen saatavuus tutkimus- ja innovointitarkoituksiin mahdollistaa sen, että voidaan luoda uutta osaamista sairauksien ehkäisemiseksi, tehdä varhaisemmassa vaiheessa tarkempi diagnoosi ja parantaa hoitoa erityisesti tukemalla yksilöllistettyä hoitoa ja siten edistää terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Mahdollisuus yhdistää datakokonaisuuksia eri datalähteistä ja rajojen yli on erityisen tärkeää harvinaisten ja harvoin esiintyvien monitekijäisten sairauksien alalla.

19.

Terveystietojen rajatylittävä vaihto ja datainfrastruktuurin tukeminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan torjua alkuperältään biologisia, kemiallisia, ympäristöön liittyviä tai tuntemattomia rajatylittäviä terveysuhkia (15) sekä mikrobiresistenssiä ja hoitoon liittyviä infektioita. Korkealaatuisen datan ja analysoinnin jakamisella voidaan merkittävästi edistää tartuntatautiesiintymien ennaltaehkäisyä, varhaista havaitsemista ja torjuntaa.

20.

Terveysalalla käytettävän tietotekniikan digitaaliset sisämarkkinat ja datan vapaa liikkuvuus voivat nopeuttaa sellaisten innovatiivisten datavetoisten teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka parantavat potilaiden terveyteen liittyviä tuloksia ja elämänlaatua ja takaavat, että palvelut ja tuotteet ovat helppokäyttöisiä, yhteentoimivia ja turvallisia.

21.

Terveysjärjestelmät voivat olla myös talouskasvun moottoreita, jotka tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia etenkin innovatiivisia datavetoisia digitaalisia ratkaisuja kehittäville pienille ja keskisuurille yrityksille.

22.

Digitaalisen terveydenhuollon ja verkkopalveluja hyödyntävän hoidon potentiaalin laajemman hyödyntämisen esteiden poistaminen edellyttää kattavaa joukkoa toimia, jotka perustuvat digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä datan vapaan liikkuvuuden periaatteeseen ja EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa esitettyihin perusperiaatteisiin.

23.

Terveydenhuollon digitaalisten työkalujen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on otettava asianmukaisesti huomioon laatua, turvallisuutta ja tietosuojaa koskevat vaatimukset sekä eettiset näkökohdat ja erot digitaalisessa ja terveyden lukutaidossa, jotta voidaan välttää terveyteen liittyvän eriarvoisuuden lisääntyminen. Lisäksi digitaalisten työkalujen käyttö parantaa merkittävästi terveyden lukutaitoa, muun muassa tukemalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja potilaiden välistä viestintää.

24.

Tietosuoja ja tietoturva ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta voidaan säilyttää yleinen luottamus digitaalisiin terveyspalveluihin. Sen vuoksi EU:n lainsäädäntö tietosuojasta (16), verkko- ja tietoturvasta (17) sekä turvallisesta sähköisestä tunnistamisesta (18) olisi pantava pikaisesti täytäntöön.

25.

Jotta voidaan säilyttää luottamus digitaalisiin terveyspalveluihin, on tärkeää lisätä tietoisuutta laatimalla päätöksentekijöille, terveydenhuollon ammattihenkilöille ja kansalaisille suunnattuja viestintästrategioita siitä, miten digitaalinen terveydenhuolto voi parantaa terveydenhuollon laatua, ja huolehtia terveystietojen käyttöön liittyvästä läpinäkyvyydestä.

26.

Digitaalisen terveydenhuollon alalla toteutettava koordinointi ja yhteistyö auttavat jäsenvaltioita nopeuttamaan digitaalisten innovaatioiden täytäntöönpanoa omissa terveysjärjestelmissään, oppimaan toisiltaan ja hyötymään yhdenmukaistetuista toimintamalleista samalla kun otetaan täysin huomioon niiden kansallinen toimivalta. Sen vuoksi on lisättävä jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä.

27.

EU:n rahoitusmekanismeilla on merkittävä rooli tutkimustarkoituksiin laadittujen EU:n laajuisten datainfrastruktuurien tukemisessa sekä terveydenhoitoalan IT-ratkaisujen kehittämisessä ja jäsenvaltioiden investointien vipuvaikutuksen hyödyntämisessä niiden laajamittaisten täytäntöönpanon tukemiseksi.

28.

Jäsenvaltioiden edistymisen sähköisten terveyspalvelujen täytäntöönpanossa ja sen, että sähköiset terveyskertomusjärjestelmät ja sähköiset reseptit ovat jo käytössä tai niitä ollaan ottamassa käyttöön useimmissa jäsenvaltioissa (19)  (20).

29.

Direktiivin 2011/24/EU nojalla perustetun sähköisten terveyspalvelujen verkoston (eHealth -verkosto) (21) puitteissa tehdyn työn ja eHealth-verkostoa tukevan EU:n yhteisen toiminnan, joka on osoittautunut erittäin arvokkaaksi sähköisiin terveyspalveluihin liittyvien jäsenvaltioiden toimien koordinoinnissa ja helpottaa terveystietojen rajatylittävää vaihtoa EU:ssa.

30.

Verkkojen Eurooppa -välineestä (22) rahoitetun sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin (eHDSI) (23) perustamisessa saavutetun edistymisen. Se on tarkoitettu sähköisten lääkemääräysten ja potilastiedoista laadittujen yhteenvetojen rajatylittävää vaihtoa varten.

31.

Eurooppalaisten osaamisverkostojen (24) työn erityisen IT-alustan perustamiseksi asiantuntemuksen kokoamista, tietojenvaihtoa ja keskinäistä oppimista varten. Nämä verkostot voivat edistää datan jakamista diagnostiikan tehostamiseksi ja tutkimus- ja innovointitarkoituksia varten, erityisesti harvinaisten ja harvoin esiintyvien monitekijäisten sairauksien alalla.

32.

Sähköisiä terveyspalveluja koskevat kumppanuudet ja ruohonjuuritason aloitteet, joita on käynnistetty aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (25) osana ja jotka ovat hyvin tärkeitä tuettaessa osaamisen ja parhaiden käytäntöjen siirtoa alueiden välillä ja aktivoitaessa julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä toimimaan yhdessä.

33.

Komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi” (26), jossa korostetaan digitalisaatiokehityksen merkitystä terveydenhuollon ja hoitopalvelujen alalla.

34.

Sidosryhmien sitoutumisen, joka käy ilmi Tallinnassa 16.–18. lokakuuta 2017 pidetyssä korkean tason konferenssissa ”Health in the Digital Society – Digital Society for Health” hyväksytystä julistuksesta ”Digital Health Society Declaration”. Julistuksen myötä useita eri sidosryhmiä edustavat työryhmät alkoivat työstää tärkeimpiä haasteita, jotka liittyvät digitaalisten innovaatioiden laajamittaiseen käyttöönottoon terveysalalla.

35.

Jatkamaan sellaisten politiikkojen toteuttamista, jotka tukevat digitaalista innovointia terveysalalla, investoimaan sellaisiin datavetoisiin työkaluihin ja menetelmiin, jotka mahdollistavat turvallisten ja korkealaatuisten terveyspalvelujen tuottamisen ja tukevat terveysjärjestelmien kestävyyttä, sekä hyödyntämään niitä aktiivisesti.

36.

Digitaalisiin terveyspalveluihin liittyvien kansallisten strategioidensa ja toimintasuunnitelmiensa osana

37.

Perustamaan terveystietojen hallintaa varten luotettavat ja vakaat puitteet terveystietojen hallintaa koskevien OECD:n suositusten (27) mukaisesti, jotta varmistetaan terveystietojen yksityisyys ja eheys.

38.

Tekemään yhteistyötä terveystietojen käyttöä tutkimus- ja innovointitarkoituksiin koskevien sääntely- ja hallintomallien tarpeellisen lähentymisen helpottamiseksi määrittelemällä parhaita käytäntöjä asianmukaisten tietosuojatakeiden käytössä ja terveystietojen hallinnassa ja edistämällä niiden käyttöä unionissa sekä tekemällä tarvittaessa yhteistyötä tietosuojasta vastaavien elinten kanssa esimerkiksi yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyn Euroopan tietosuojaneuvoston puitteissa.

39.

Hyödyntämään jäsenvaltioiden alueellista ja kahden- tai monenvälistä yhteistoimintaa sekä tekemään tarvittaessa yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa sellaisten aloitteiden yhteydessä, jotka ovat selvästi rajatylittäviä ja jotka voivat vaikuttaa merkittävästi digitaalisten ratkaisujen täytäntöönpanoon terveysalalla.

40.

Tekemään yhteistyötä etenkin eHealth-verkoston puitteissa tavoitteena yhteentoimivat ja helppokäyttöiset terveystietojärjestelmät, jotka mahdollistavat henkilökohtaisten terveyslaitteiden liitettävyyden ja paremman vuorovaikutuksen ja tietojenvaihdon terveydenhuollon ja -hoidon tarjoajien ja potilaiden välillä.

41.

Jatkamaan ja sujuvoittamaan sähköisen terveydenhuollon standardeihin ja yhteentoimivuuteen liittyvää työtä kehittämällä edelleen ja laajentamalla sähköisen terveydenhuollon eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita (28), edistämään kansainvälisten ja avointen standardien käyttöä, jotta voidaan välttää valmistajakohtaiset ratkaisut, joista seuraa lukkiutuminen yhteen myyjään (29), mikä nostaa tietotekniikan kehitys- ja ylläpitokustannuksia, ja tukemaan hallintomalleja koskevaa tietojenvaihtoa standardien noudattamisen tehostamiseksi.

42.

Edistämään yhteisten tietorakenteiden, koodausjärjestelmien ja terminologian käyttöä sekä yhteisiä standardeja kliinisten ja potilaiden raportoimien tulosten mittaamista varten semanttisen yhteentoimivuuden ja tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

43.

Tehostamaan tietoturvan parantamiseen tähtääviä toimia tukemalla yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden ja sisäänrakennetun yksityisyyden suojan kehittämistä ja käyttöä, vaihtamalla tietoja käytettävissä olevista teknisistä välineistä ja menetelmistä valtuutettujen henkilöiden ja järjestöjen välistä turvallista tietojenvaihtoa ja henkilökohtaisten terveystietojen hallintaa varten.

44.

Vaihtamaan kokemuksia, siirtämään hyviä käytäntöjä ja kehittämään yhteisiä toimintamalleja terveysalan mobiilityökalujen ja -sovellusten turvallisuuden, laadun ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, samalla kun huolehditaan asianmukaisista suojatoimista luottamuksen lisäämiseksi ja näiden sovellusten käyttöönoton tukemiseksi, jotta voitaisiin paremmin edistää terveyttä, ehkäistä sairauksia ja hoitaa kroonisia sairauksia ottaen tarvittaessa huomioon sovellettava lääkinnällisiä laitteita koskeva unionin lainsäädäntö.

45.

Jatkamaan toimia sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin (eHDSI) toteuttamiseksi onnistuneella tavalla ja pohtimaan rajatylittävän terveystietojen vaihdon soveltamisalan laajentamista, jotta voitaisiin tukea kansalaisten saatavilla olevien sähköisten terveystietojen vaihtoa valtioiden rajojen yli määrittämällä ja analysoimalla uusia käyttötilanteita, jotka tukevat rajatylittävää terveydenhuoltoa ja edistävät hoidon jatkuvuutta.

46.

Tekemään yhteistyötä sellaisten olemassa olevien, digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan liittyvien aloitteiden kuin eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen (30), EuroHPC:n (31) ja eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen pohjalta tavoitteena parantaa pääsyä suurempiin eurooppalaisiin tietokokonaisuuksiin, pitkittäistutkimuksiin perustuviin tietoihin ja maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuuriin terveysalan tutkimus- ja innovointitarkoituksia varten, samalla kun huolehditaan tietosuojan korkeasta tasosta.

47.

Harkitsemaan olemassa olevien kansallisten ja EU:n aloitteiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (32) pohjalta hajautettujen tietoverkkojen ja yhteisten alustojen luomista, jotta tietojen integrointi ja analysointi voisi tapahtua turvallisessa ympäristössä, samalla kun vältetään tietojen tarpeeton taltiointi johonkin unionin keskustietokantaan, ja tukemaan laajamittaisia rajatylittäviä täytäntöönpanohankkeita esimerkiksi yksilöllistetyn genomihoidon alalla.

48.

Jatkamaan yhteisiin sairausrekistereihin ja -foorumeihin, kuten European Platform for Rare Diseases Registration -hankkeeseen ja Orphanet-tietokantaan (33), liittyvää yhteistyötä, koska ne tarjoavat tärkeitä yhteentoimivuusvälineitä harvinaisia sairauksia koskevaa tutkimustyötä varten.

49.

Tekemään yhteistyötä datainfrastruktuurin, analysoinnin ja päätöstenteon tukemisen parantamiseksi, jotta voidaan ennustaa, ehkäistä ja torjua valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia.

50.

Hyödyntämään aiempaa paremmin unionin rahoitusmekanismeja, kuten Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) (34), EU:n rakennerahastoja, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja Horisontti 2020 -ohjelmaa (35), jotta voidaan tukea digitaalisen terveydenhuollon laajamittaista toteutumista parantamalla synergiaa EU:n ja kansallisten varojen kustannustehokkaassa käytössä ja määrittämällä yhteisiä prioriteetteja ja investointitarpeita, sekä kehittämään asianmukaisia rahoitusmekanismeja ja kannustimia digitaalisen terveydenhuoltoinfrastruktuurin yhteentoimivuuden tukemiseksi.

51.

Harkitsemaan yhteisten kriteerien ja indikaattoreiden hyväksymistä, joita jäsenvaltiot voisivat käyttää seuratakseen edistymistä digitaalisen terveydenhuollon toteutumisessa ja arvioidakseen digitaalisten ratkaisujen vaikutuksia olemassa olevat puitteet (36) huomioon ottaen.

52.

Jatkamaan jäsenvaltioiden toimien tukemista keräämällä ja arvioimalla hyviä käytäntöjä ja näyttöä niiden siirtämisen tueksi ja lisäämällä tietoisuutta digitaalisesta terveydenhuollosta.

53.

Tukemaan tietosuojaa, sähköistä tunnistamista ja tietoturvaa terveydenhuoltoalalla koskevan EU:n nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa muun muassa määrittelemällä hyviä käytäntöjä ja helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, jotta voitaisiin helpottaa rajatylittävää tietojenvaihtoa ja ottaa huomioon terveysalan erityistarpeet ja -vaatimukset, samalla kun kunnioitetaan kaikilta osin jäsenvaltioiden toimivaltaa.

54.

Jatkamaan sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin laajentamista kaikkiin jäsenvaltioihin ja toteuttamaan uusia valtioiden rajat ylittäviä palveluja, samalla kun tehostetaan tämänhetkistä työtä teknisten, semanttisten ja oikeudellisten haasteiden ratkaisemiseksi ja varmistetaan johdonmukaisuus eri IT-infrastruktuurien ja erityisesti eHDSI:n ja eurooppalaisten osaamisverkostojen IT-alustojen välillä.

55.

Jatkamaan tukea digitaalisen terveydenhuollon alalla tehtävälle tutkimus- ja innovointityölle ja tukemaan terveydenhuoltoalan digitaalisia ratkaisuja kehittäviä tutkimuslaitoksia ja innovatiivisia yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

56.

Tukemaan jäsenvaltioita yhteentoimivien kansallisten infrastruktuurien kehittämisessä ja käyttöönotossa, jotta terveystietoja voitaisiin jakaa ja vaihtaa keskittyen erityisesti perusterveydenhoidon ja integroidun hoidon malleihin, samalla kun tuetaan tehokkaiden ja korkealaatuisten terveyspalvelujen tarjoamista, ja valtioiden rajat ylittävien tietojenvaihtopalvelujen käyttöönottoon eHDSI:n puitteissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

57.

Jatkamaan tukea Euroopan laajuisille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille ja sellaisille sidosryhmien aktivointitoimille kuin aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, joiden tavoitteena on voimaannuttaa kansalaisia ja helpottaa digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista digitaalisten terveydenhuolto- ja hoitopalvelujen alalla.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/10

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/11

1.

Neuvoa-antava komitea (11 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoimi muodostaa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän.

2.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoimi koskee yrityksiä HeidelbergCement ja Schwenk.

Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) pidättyy ottamasta kantaa.

3.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoimi on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unioninlaajuinen keskittymä. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) pidättyy ottamasta kantaa.

4.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on samaa mieltä komission esittämästä harmaasementin merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmästä, jossa mahdollinen jako säkkisementin ja irtosementin sekä sementin eri tyyppien ja laatujen välillä jätetään avoimeksi. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) pidättyy ottamasta kantaa.

5.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on samaa mieltä komission esittämästä harmaasementin merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä, jossa markkinat määritellään 250 kilometrin vaikutusalueiksi ja jossa jätetään avoimeksi, ovatko kyseiset vaikutusalueet kehämäisiä vai muunnettuja. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) on eri mieltä.

6.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) yhtyy komission arvioon, jonka mukaan liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua aiheuttamalla koordinoimattomia vaikutuksia, jotka voisivat johtaa määräävän aseman syntymiseen Splitissä sijaitsevaa Cemex Croatian tehdasta ympäröivillä 250 kilometrin kehämäisillä ja muunnetuilla vaikutusalueilla. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) on eri mieltä.

7.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) yhtyy komission arvioon, jonka mukaan liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua merkittävässä osassa sisämarkkinoita. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) on eri mieltä.

8.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että osapuolten 26. tammikuuta 2017 antamat lopulliset sitoumukset eivät riitä muuttamaan keskittymää sisämarkkinoille soveltuvaksi. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) on eri mieltä.

9.

Neuvoa-antava komitea (10 jäsenvaltiota) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että liiketoimi olisi julistettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 3 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden vähemmistö (1 jäsenvaltio) on eri mieltä.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/12

(1)

Komissio vastaanotti 5. syyskuuta 2016 ilmoituksen sulautuma-asetuksen (2) 4 artiklan mukaisesta keskittymästä, jäljempänä ’ehdotettu liiketoimi’, jossa yritykset HeidelbergCement (3) ja Schwenk (4), jäljempänä ’ilmoituksen tekijät’, hankkivat yhteisessä määräysvallassaan olevan DDC-yhteisyrityksen (5) kautta sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksissä Cemex Hungary (6) ja Cemex Croatia (7) ostamalla osakkeita.

(2)

Komissio siirsi 22. kesäkuuta 2016 sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 kohdan nojalla Unkarin merkityksellisiin markkinoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin Unkarin kilpailuviranomaisen tutkittavaksi.

(3)

Komissio aloitti 10. lokakuuta 2016 tässä asiassa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn (8).

(4)

Komissio antoi 12. joulukuuta 2016 väitetiedoksiannon, jossa se esitti alustavana näkemyksenään, että HeidelbergCementin ja Schwenkin suorittama Cemex Croatian osto estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua harmaasementin markkinoilla Splitissä (Kroatia) sijaitsevaa Cemexin sementtitehdasta ympäröivillä, säteeltään 250 kilometrin laajuisilla ympyränmuotoisilla tai muunnetuilla vaikutusalueilla. Ehdotettu liiketoimi synnyttäisi väitetiedoksiannon mukaan määräävän markkina-aseman ja johtaisi koordinoimattomiin vaikutuksiin, joiden syinä olisivat suuret yhdistetyt markkinaosuudet sekä HeidelbergCementin/DDC:n ja Cemexin välisen kilpailun poistamisen ja muun kilpailun riittämättömyyden aiheuttama todennäköinen hintojen nousu. Väitetiedoksianto toimitettiin HeidelbergCementille ja Schwenkille 13. joulukuuta 2016.

(5)

Ilmoituksen tekijöille myönnettiin mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon 13., 14. ja 15. joulukuuta 2016 (luovuttamalla CD-ROM-levy sekä määrällisellä ja laadullisella datahuonemenettelyllä), ja väitetiedoksiantoon vastaamisen määräajaksi asetettiin 3. tammikuuta 2017. Tämän jälkeen ilmoituksen tekijöille annettiin mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon (luovuttamalla CD-ROM-levy tai sähköpostitse salatussa muodossa) 26. tammikuuta 2017, 20. helmikuuta 2017, 28. helmikuuta 2017, 16. maaliskuuta 2017 ja 22. maaliskuuta 2017.

(6)

Cemex lähetti väitetiedoksiantoa koskevat huomautuksensa 2. tammikuuta 2017, ja molemmat ilmoituksen tekijät vastasivat väitetiedoksiantoon 3. tammikuuta 2017. Kaikki osapuolet pyysivät suullista kuulemista.

(7)

Suullinen kuuleminen järjestettiin 11. tammikuuta 2017.

(8)

Komissio pidensi ehdotetun liiketoimen käsittelyn määräaikaa 18. tammikuuta 2017 viidellä työpäivällä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän jälkeen määräaikaa pidennettiin kahdesti 15 työpäivää kerrallaan: 26. tammikuuta 2017, jolloin ilmoituksen tekijät jättivät sitoumuksensa, minkä myötä määräaikaa pidennettiin automaattisesti 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti, sekä 14. helmikuuta 2017 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kolmannen virkkeen mukaisella toisella päätöksellä, jotta komissio pystyisi tarkastelemaan ilmoituksen tekijöiden 9. helmikuuta 2017 toimittamia lisätodisteita.

(9)

Komissio osoitti 25. tammikuuta 2017 ilmoituksen tekijöille asiaseikkoja koskevan kirjeen, jossa ilmoitettiin jo olemassa olevista todisteista, joita ei ollut vielä nimenomaisesti hyödynnetty väitetiedoksiannossa mutta joiden komissio katsoo asiakirja-aineiston myöhemmän analyysin perusteella olevan merkityksellisiä komission väitteiden tueksi, sekä joistakin lisätodisteista, jotka olivat tulleet komission tietoon väitetiedoksiannon antamisen jälkeen. Ilmoituksen tekijät toimittivat asiaseikkoja koskevaa kirjettä koskevat kirjalliset huomautuksensa 1., 2. ja 3. helmikuuta 2017. Cemex toimitti asiaseikkoja koskevaa kirjettä koskevat kirjalliset huomautuksensa 31. tammikuuta 2017.

(10)

Ilmoituksen tekijät ja Cemex katsoivat asiaseikkoja koskevaa kirjettä koskevissa huomautuksissaan, että asiaseikkoja koskevaa kirjettä voidaan käyttää väitetiedoksiannon antamisen jälkeen saaduista uusista todisteista ilmoittamiseen osapuolille mutta ei sellaisten lisätodisteiden esittämiseen, jotka olivat jo saatavilla väitetiedoksiannon antamishetkellä. Muu menettely vesittäisi osittain suullisen kuulemisen merkityksen, sillä asiaa käsittelevät virkamiehet voisivat esittää todisteet vasta suullisen kuulemisen jälkeen. Väitetyn ongelman ratkaisemiseksi ilmoituksen tekijät pyysivät ylimääräistä suullista kuulemista.

(11)

Olen hylännyt ilmoituksen tekijöiden ylimääräistä suullista kuulemista koskevan pyynnön. Asetuksen (EY) N:o 802/2004 (9) 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeudesta pyytää virallista suullista kuulemista ainoastaan väitetiedoksiantoa koskevissa kirjallisissa huomautuksissa, ei asiaseikkoja koskevaa kirjettä koskevissa huomautuksissa (10). Asiaseikkoja koskevasta kirjeestä, jossa kukin todiste yhdistetään väitetiedoksiannon tiettyihin osiin ja kohtiin, käy selvästi ilmi, että kirjeessä ei esitetä mitään sellaisia uusia väitteitä, joita ei olisi esitetty väitetiedoksiannossa, vaan siinä mainitaan pelkästään lisätodisteita, jotka tukevat samoja väitteitä. Se, että osa näistä lisätodisteista sisältyi asiakirja-aineistoon jo väitetiedoksiannon antamishetkellä, on epäolennaista, koska täydentävän väitetiedoksiannon ja asiaseikkoja koskevan kirjeen erottelun kannalta olennainen kriteeri on, esitetäänkö uusia väitteitä. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että asiaa käsittelevät virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti pitäneet todisteita salassa suullisen käsittelyn päättymiseen saakka suullisen käsittelyn tarkoituksen vesittämiseksi.

(12)

Tammikuun 26 päivänä 2017 ilmoituksen tekijät esittivät sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sitoumuksensa, joiden osalta oli tehty markkinaselvitykset 1. helmikuuta–6. helmikuuta 2017, jäljempänä ’sitoumukset’.

(13)

Komissio toteaa päätösluonnoksessa, että ehdotettu liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua sisämarkkinoiden merkittävällä osalla sulautuma-asetuksen 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla aiheuttamalla koordinoimattomia vaikutuksia, jotka voisivat johtaa määräävän aseman syntymiseen harmaasementin markkinoilla Splitissä (Kroatia) sijaitsevaa Cemexin sementtitehdasta ympäröivillä, säteeltään 250 kilometrin laajuisilla ympyränmuotoisilla tai muunnetuilla vaikutusalueilla, ja että sitoumukset eivät poista kilpailuongelmia kokonaan eikä niillä tästä syystä saateta keskittymää sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätösluonnoksessa todetaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan mukaisesti, ettei ehdotettu liiketoimi sovellu sisämarkkinoille eikä ETA-sopimuksen toimintaan.

(14)

Olen tarkastellut päätösluonnosta päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja tullut siihen tulokseen, että siinä käsitellään ainoastaan sellaisia väitteitä, joista ilmoituksen tekijöille ja Cemexille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä.

(15)

Edellä esitetyn perusteella katson, että menettelylliset oikeudet ovat tosiasiallisesti toteutuneet tässä asiassa.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/14

(1)

Komissio vastaanotti 5. syyskuuta 2016, jäljempänä sulautuma-asetuksen, 4 artiklan mukaisen ilmoituksen (2) ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset HeidelbergCement AG, jäljempänä ’HeidelbergCement’, Saksa, ja Schwenk Zement KG, jäljempänä ’Schwenk’, Saksa, hankkivat yhteisessä määräysvallassaan olevan yhteisyrityksen Duna-Dráva Cement Kft., jäljempänä ’DDC’, kautta sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksissä Cemex Hungária Építőanyagok Kft, jäljempänä ’Cemex Hungary’, ja Cemex Hrvatska dd, jäljempänä ’Cemex Croatia’, jotka molemmat ovat osa yritystä Cemex, S.A.B. de C.V, jäljempänä ’Cemex Group’, ostamalla osakkeita, jäljempänä ’liiketoimi’ (3).

(2)

Myyjä, yritykset, joihin toimenpide kohdistuu, ja ostajat toimivat kaikki aktiivisesti rakennusmateriaalien, erityisesti sementin, runkoaineiden, valmisbetonin ja niihin liittyvien tuotteiden tuotannossa ja jakelussa.

(3)

HeidelbergCement on saksalainen tuottaja, mutta se harjoittaa kaupallista toimintaansa maailmanlaajuisesti yli 40 maassa.

(4)

Schwenk on perheomisteinen kommandiittiyhtiö, jonka liiketoiminta keskittyy Saksaan, mutta joka toimii myös Keski- ja Itä-Euroopassa.

(5)

DDC on itsenäistä taloudellista toimintaa harjoittava yhteisyritys, joka on yhtä suurin osuuksin yritysten HeidelbergCement ja Schwenk määräysvallassa ja joka toimii Unkarissa, Kroatiassa ja osissa Länsi-Balkania (Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Makedonia, Montenegro ja Albania, joista käytetään jäljempänä yhteistä nimitystä ’laajempi alue’). DDC:llä on Unkarin ulkopuolella yksi sementtitehdas ja 11 valmisbetonitehdasta.

(6)

Cemex Group on maailmanlaajuinen rakennusmateriaaleja tuottava yritys, jonka pääkonttori on Meksikossa ja joka toimii eri puolilla maailmaa. Cemex Hungary toimii pääasiassa ainoastaan Unkarissa myytävän valmisbetonin tuotannon ja myynnin alalla. Cemex Croatia toimii harmaasementin, valmisbetonin, klinkkerin ja runkoaineiden valmistuksen ja jakelun alalla. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viennin lisäksi Cemex Croatian toimet keskittyvät pääasiassa Kroatiaan ja laajemmalle alueelle, mutta se toimittaa tuotteita myös Italiaan, Sloveniaan ja Maltalle. Cemex Croatialla on kolme sementtitehdasta ja neljä myyntiterminaalia Kroatiassa.

(7)

Yrityksen Rohrdorfer Baustoffe Austria AG (jonka oli määrä hankkia Cemex Austria, yrityksen Cemex Hungary emoyhtiö) kanssa aiemmin tehdyn puitesopimuksen mukaisesti HeidelbergCement ja Schwenk hankkivat DDC:n kautta yritykset Cemex Hungary ja Cemex Croatia.

(8)

Elokuun 11 päivänä 2015 allekirjoitetun myynti- ja ostosopimuksen mukaisesti DDC ostaa Cemexiltä 100 prosenttia Cemex Croatian osakkeista.

(9)

Rinnakkaisena liiketoimena DDC ostaa yritykseltä Rohrdorfer Baustoffe Austria AG 100 prosenttia Cemex Hungaryn osakkeista.

(10)

DDC:n suorittama Cemex Croatian ja Cemex Hungaryn osto on katsottava sulautuma-asetuksessa tarkoitetuksi yhdeksi keskittymäksi. Sopimusten taloudellisena vaikutuksena on, että DDC ottaa haltuunsa Cemex Hungaryn ja Cemex Croatian määräysvallan. DDC:n suorittamat Cemex Croatian ja Cemex Hungaryn ostot tehtiin samanaikaisesti, ja ostot liittyvät toisiinsa Rohrdorferin ja DDC:n välisen puitesopimuksen perusteella.

(11)

Liiketoimessa HeidelbergCement ja Schwenk (jotka toimivat DDC:n kautta) siis hankkivat Cemex Hungaryn ja Cemex Croatian yhteisen määräysvallan ostamalla osakkeita. Näin ollen liiketoimi muodostaa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän.

(12)

Liiketoimi julkistettiin 12. elokuuta 2015, ja siitä ilmoitettiin komissiolle 5. syyskuuta 2016.

(13)

Komissio siirsi ennen ilmoituksen vastaanottamista, 22. kesäkuuta 2016, sulautuma-asetuksen 4 artiklan 4 kohdan nojalla Unkarin markkinoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin Unkarin kilpailuviranomaisen tutkittavaksi. Käsittelypaikka siirrettiin sen jälkeen, kun ilmoituksen tekijät olivat toimittaneet 25. toukokuuta 2016 perustellun lausunnon, jossa osapuolet pyysivät käsittelypaikan osittaista siirtoa Unkariin. Ilmoituksen tekijät tai mikään jäsenvaltio eivät saaneet pyyntöä minkään muun liiketoimen osan siirtämisestä sulautuma-asetuksen 4 tai 9 artiklan mukaisesti.

(14)

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen komissio totesi, että liiketoimen soveltuvuutta sisämarkkinoille oli syytä epäillä vakavasti, ja 10. lokakuuta 2016 komissio antoi päätöksen toisen vaiheen menettelyn aloittamisesta sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(15)

Toisen vaiheen tutkimuksella täydennettiin alustavan tutkimuksen tuloksia. Sen perusteella komissio antoi väitetiedoksiannon 12. joulukuuta 2016.

(16)

Ilmoituksen tekijät esittivät 26. tammikuuta 2017 sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sitoumuksia kumotakseen epäilyt liiketoimen aiheuttamasta olennaisesta esteestä tehokkaalle kilpailulle.

(17)

Keskittymiä käsittelevä neuvoa-antava komitea käsitteli päätösluonnosta 21. maaliskuuta 2017 ja antoi myönteisen lausunnon. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja antoi menettelystä myönteisen lausunnon kertomuksessaan 30. maaliskuuta 2017.

(18)

Vaikka liiketoimi toteutetaan itsenäistä taloudellista toimintaa harjoittavan yhteisyrityksen DDC:n kautta, komissio katsoo, että koska HeidelbergCement ja Schwenk osallistuivat merkittävästi liiketoimea koskevaan aloitteentekoon sekä liiketoimen organisointiin ja rahoitukseen, ne ovat liiketoimen todellisia toteuttajia ja muodostavat näin ollen keskittymään osallistuvat yritykset ostajan puolelta.

(19)

Sovellettava oikeudellinen peruste on määritelty komission konsolidoidun tiedonannon (4) 147 kohdassa:

(20)

Osapuolten ilmoitusten ja sisäisten asiakirjojen analyysin perusteella komissio totesi seuraavaa:

(21)

HeidelbergCement ja Schwenk tekivät liiketoimea koskevan aloitteen. Yritykset katsoivat, että liiketoimi oli houkutteleva liiketoimintamahdollisuus, ja päättivät, että DDC:n tulisi tehdä hankinta.

(22)

HeidelbergCement ja Cemex aloittivat korkean tason yhteydenpidon 5. toukokuuta 2015. Liiketoimea koskeva alustava keskustelu käytiin seuraavana päivänä HeidelbergCementin ja Cemexin edustajien välillä. HeidelbergCement oli 6. toukokuuta 2015 mennessä jo päättänyt, että se jättäisi alustavan tarjouksen, ja se oli pyytänyt Schwenkin suostumusta asiassa etenemistä varten ja saanut suostumuksen. Samana päivänä pidettiin kokous, johon osallistui ainoastaan HeidelbergCementin työntekijöitä. Kokouksessa päätettiin perustaa ohjauskomitea, jonka puheenjohtajana toimisi HeidelbergCementin työntekijä ja johon kuuluisi jäseninä kaksi DDC:n työntekijää. Myös liiketoimesta vastaavaksi hankepäälliköksi, jolla on kokonaisvastuu toimen suunnittelusta ja toteutuksesta, valittiin HeidelbergCementin työntekijä. Tämän jälkeen HeidelbergCement ilmoitti DDC:lle 7. toukokuuta 2015 useista päätöksistä, joita se oli tehnyt liiketoimen suunnittelun osalta.

(23)

HeidelbergCement organisoi liiketoimen, johon sisältyi liiketoiminnan ja liiketoimen rakenteen kehittäminen, sopimuksen arvon määrityksen valmistelu sekä Cemexin kanssa käytävien lopullisten neuvottelujen johtaminen. HeidelbergCement tiedotti liiketoimen organisoinnista säännöllisesti Schwenkille, joka ei missään vaiheessa pyrkinyt vastustamaan HeidelbergCementin asemaa millään tavalla, ja DDC noudatti tarkasti HeidelbergCementin tekemiä päätöksiä.

(24)

HeidelbergCement ja Schwenk suunnittelivat liiketoimen rahoituksen ja liiketoimeen liittyvän yritysrakenteen. HeidelbergCement teki päätökset siitä, mikä yritys ottaisi lainoja, pitäisikö tätä tarkoitusta varten perustaa uusi yritys, minkä yrityksen tulisi toimia suorana ostajana, minkä yritysten pääomaa tulisi lisätä ja tarvitsisiko HeidelbergCementin lisätä rahoitusosuuttaan tytäryhtiönsä DDC:n kautta. Schwenk ilmaisi halukkuutensa myöntää yksipuolinen laina, jotta voitaisiin välttää takuiden antaminen pankeille DDC:n rahoituksen turvaamiseksi. Lisäksi HeidelbergCement valitsi pankit, joihin olisi otettava yhteyttä, palkkasi konsultointiyritykset taloudellisia due diligence -tarkastuksia varten ja teki päätökset velkatasojen kohdentamisesta. HeidelbergCement myös sopi Cemexin kanssa lopullisesta ostohinnasta.

(25)

Schwenkin osuus liiketoimessa ei rajoittunut pelkkään yhteisyritystä koskevia oikeuksiaan käyttävän osakkeenomistajan asemaan. Schwenk sopi liiketoimesta, pyysi ja sai tietoja sen edistymisestä viikoittain ja osallistui yleisiin strategisesti tärkeisiin toimiin sekä liiketoimen toteuttamisen yksityiskohtaisiin toimiin, kuten toimi ohjauskomitean jäsenenä liiketoimen integrointia varten. Komissio katsoo, että on oikeudellisesti merkityksetöntä, osallistuiko Schwenk liiketoimeen eri laajuudessa kuin HeidelbergCement, sillä yhteisyrityksen molemmilla emoyhtiöillä voi olla merkittävä, vaikkakin erilainen, osuus yrityskeskittymässä.

(26)

Tästä seuraa, että liiketoimella on sulautuma-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettu unionin laajuinen ulottuvuus, sillä keskittymään osallistuvien yritysten (HeidelbergCement, Schwenk, Cemex Hungary ja Cemex Croatia) yhteenlaskettu maailmanlaajuinen kokonaisliikevaihto on yli 5 000 miljoonaa euroa ja HeidelbergCementin ja Schwenkin unionin laajuiset liikevaihdot ylittivät kumpikin 250 miljoonaa euroa, mutta yli kaksi kolmasosaa niiden unionin laajuisesta kokonaisliikevaihdosta ei ole kertynyt yhdestä ja samasta jäsenvaltiosta.

(27)

Komissio on esittänyt väitteitä liiketoimen vaikutuksista harmaasementin markkinoilla Splitissä sijaitsevaa Cemex Croatian sementtitehdasta ympäröivillä, säteeltään 250 kilometrin laajuisilla ympyränmuotoisilla tai muunnetuilla vaikutusalueilla. Merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat määritellään seuraavasti:

(28)

Komissio katsoo, että harmaasementin markkinoiden tarkempi jako (säkkisementin ja irtosementin välillä sekä sementin eri tyyppien ja laatujen välillä) voidaan jättää avoimeksi, sillä liiketoimi estää olennaisesti tehokasta kilpailua kaikkien mahdollisten tuotemarkkinoiden määritelmien osalta.

(29)

Kilpailuvaikutusten arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon seuraavat seikat: i) irtosementti muodostaa 70 prosenttia sementin myynnistä Kroatiassa, ii) osa toimittajista pystyy logistisista syistä toimittamaan ainoastaan säkkisementtiä, iii) toimittajien jako sementtiluokkien mukaan ja iv) sementtityypin CEM II erityinen merkitys Kroatiassa.

(30)

Harmaasementti on raskas ja tilaa vievä mutta suhteellisen vähäarvoinen tuote, mikä asettaa rajoitteita sille, miten kauas sitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa. Näin ollen kilpailuolosuhteet vaihtelevat asteittain eri paikoissa olevien asiakkaiden kannalta. Komissio on aiemmin määritellyt merkitykselliset maantieteelliset markkinat tuotantotehtaita ympäröiviksi ympyränmuotoisiksi vaikutusalueiksi.

(31)

Komissio katsoo, että tässä tapauksessa osapuolten sementtitehtaita ympäröivien vaikutusalueiden asianmukainen säde olisi 250 kilometriä geodeettisena etäisyytenä. Tämä päätelmä perustuu osapuolten ja muiden toimittajien tietoihin, jotka koskevat rautatie- ja maantiekuljetusten etäisyyksiä Kroatiassa. Komissio on myös tarkentanut edelleen Cemexin Splitissä sijaitsevaa tehdasta ympäröivää, säteeltään 250 kilometrin vaikutusaluetta siten, että siinä otetaan huomioon tietyt kuljetusetäisyydet yksittäisille asiakkaille sekä tieverkoston tosiasiallinen kunto vaikutusalueen eri osissa. Tällaisen muunnetun lähestymistavan mukaan Splitin tehdasta ympäröivä vaikutusalue määritellään alueeksi, jolle pääsee kulkemalla maanteitse 359 kilometrin matkan ja jonka ulkopuolelle jää pääasiassa Slavonia (Koillis-Kroatiassa), jossa Cemex harjoittaa vähäistä myyntiä kuljetusmatkan vuoksi.

(32)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että voidaan jättää avoimeksi, tulisiko merkitykselliset maantieteelliset markkinat määritellä i) osapuolten tehtaita ympäröiviksi, säteeltään 250 kilometrin laajuisiksi ympyränmuotoisiksi vaikutusalueiksi vai ii) osapuolten tehtaita ympäröiviksi, säteeltään 250 kilometrin laajuisiksi muunnetuiksi vaikutusalueiksi, kun otetaan huomioon, että liiketoimi estäisi olennaisesti tehokasta kilpailua molempien markkinoiden määritelmien mukaan. Komissio on tullut myös siihen tulokseen, että voidaan jättää avoimeksi, tulisiko kyseisiin kahteen markkinoiden määritelmään sisällyttää ETA:n ulkopuolisia alueita (erityisesti Bosnia ja Hertsegovina), sillä kilpailuvaikutusten arvioinnissa keskitytään joka tapauksessa ainoastaan merkityksellisten markkinoiden osiin ETA-alueella.

(33)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että liiketoimi estää olennaisesti tehokasta kilpailua aiheuttamalla koordinoimattomia vaikutuksia, jotka voisivat erityisesti johtaa määräävän aseman luomiseen Splitissä sijaitsevaa Cemex Croatian tehdasta ympäröivillä säteeltään 250 kilometrin laajuisilla ympyränmuotoisilla ja muunnetuilla vaikutusalueilla.

(34)

Tämä päätelmä perustuu seuraaviin seikkoihin:

(35)

Osapuolten myyntiin perustuvien yhdistettyjen markkinaosuuksien suuruus oli [50–60] prosenttia Splitin muunnetulla vaikutusalueella (Cemex: [20–30]–[40–50] prosenttia; DDC: [10–20]–[20–30] prosenttia; ITC ([osa yritystä HeidelbergCement)]: [0–5] prosenttia) ja [40–50] prosenttia säteeltään 250 kilometrin ympyränmuotoisella vaikutusalueella (Cemex: [20–30]–[30–40] prosenttia, DDC: [10–20]–[20–30] prosenttia, ITC: [0–5] prosenttia). Kyseisten markkinoiden ja DDC:n Kakanjissa sijaitsevan tehtaan päällekkäisyyksien osalta yhdistettyjen markkinaosuuksien suuruus oli [40–50]–[60–70] prosenttia (Cemex: [20–30]–[40–50] prosenttia; DDC: [10–20]–[20–30] prosenttia; ITC: [0–5] prosenttia). Suurimman jäljellä olevan kilpailijan, LafargeHolcimin, markkinaosuus oli [10–20]–[20–30] prosenttia ja jäljellä olevan kotimaisen tuottajan, Nexen, markkinaosuus oli [5–10] prosenttia.

(36)

Yhdistetyt tuotantokapasiteetit vaihtelivat [40–50] prosentin ja [50–60] prosentin välillä (Cemex: [30–40] prosenttia; DDC: [5–10]–[10–20] prosenttia; ITC: [0–5] prosenttia). Kyseisten markkinoiden ja DDC:n Kakanjissa sijaitsevan tehtaan päällekkäisyyksien osalta yhdistettyjen markkinaosuuksien suuruus oli jälleen [40–50]–[50–60] prosenttia (Cemex: [20–30]–[40–50] prosenttia; DDC: [10–20]–[20–30] prosenttia; ITC: [0–5] prosenttia). Suurimman jäljellä olevan kilpailijan, LafargeHolcimin, markkinaosuus oli [10–20]–[20–30] prosenttia ja jäljellä olevan kotimaisen tuottajan, Nexen, markkinaosuus oli [5–10] prosenttia.

(37)

Vaikutusalueiden maantieteellisen vaihtelun vuoksi sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen markkinaosuus on Kroatian eteläisellä alueella, Dalmatiassa, merkittävästi korkeampi: [70–80]–[80–90] prosenttia. Suurimman jäljellä olevan kilpailijan, LafargeHolcimin, markkinaosuus oli [10–20]–[20–30] prosenttia ja serbialaisen maahantuojan, Titanin, markkinaosuus oli [5–10]–[10–20] prosenttia.

(38)

Cemex Croatia on suurin toimittaja Kroatiassa, kun taas HeidelbergCement (DDC:n tehtaat Kakanjissa (Bosnia ja Hertsegovina) ja Beremendissä (Unkari) sekä Italcementin tehdas Triestessä (Italia)) on ollut ylivoimaisesti suurin maahantuoja Kroatiassa, sillä sen osuus tuonnin kokonaismäärästä on [50–60] prosenttia.

(39)

DDC on Cemex Croatian läheinen kilpailija. Sen Bosniassa sijaitseva tehdas on Cemex Croatian Splitin tehdasta lähimpänä sijaitseva tehdas, ja DDC on kilpaillut Cemexin asiakkaista aggressiivisesti. Lisäksi osapuolet ovat toistensa lähimpiä kilpailijoita Splitin kaakkoispuolella, jossa kotimainen tuottaja LafargeHolcim harjoittaa vähäistä toimintaa; sillä on vain muutamia asiakkaita korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi.

(40)

DDC on merkittävä kilpailija Kroatiassa, sillä se on pyrkinyt lisäämään myyntiään ja laajentamaan toimintaansa muualle Kroatiaan, erityisesti Dalmatiaan. Liiketoimen myötä DDC muuttuisi Kroatiassa toimivasta laajenevasta maahantuojasta Kroatian suurimmaksi vakiintuneeksi toimijaksi, ja asiakkaat eivät enää voisi hyötyä kyseisen tuonnin luomasta kilpailupaineesta.

(41)

Liiketoimi vähentäisi myös nyt HeidelbergCementin määräysvallassa olevan Italcementin luomaa kilpailupainetta. Italcementi on tärkeä kilpailija Länsi-Kroatiassa, jossa DDC:n läsnäolo on vähäisempää.

(42)

Osapuolten lisäksi kyseessä olevien vaikutusalueiden tärkeimpiä harmaasementin toimittajia ovat kotimainen toimittaja LafargeHolcim, jolla on yksi sementtitehdas Koromačnossa (Kroatian länsirannikolla), ja paikallinen toimittaja Nexe, jonka pääkonttori on Našicessa (Slavonia), sekä maitse tuontia harjoittavat maahantuojat, joihin kuuluu Asamer (tehdas Lukavacissa (Bosnia ja Hertsegovina)), Titan (tehdas Kosjerićissa (Serbia)), W&P, (tehdas Anhovossa (Slovenia)) ja Colacem (tehtaat Italiassa ja Albaniassa).

(43)

Etäisyys niiden asiakkaiden saavuttamiseksi, joihin osapuolten päällekkäisyys vaikuttaa, johtaa sekä korkeampiin kuljetuskustannuksiin että sementin toimitusvarmuuden alenemiseen. Tämä asettaa kaukaisemmat toimittajat (sekä kotimaiset toimittajat että maahantuojat) kilpailullisesti epäedulliseen asemaan osapuoliin verrattuna, sillä osapuolten tuotantolaitokset sijaitsevat lähimpänä toistensa vaikutusalueita.

(44)

Muut tekijät, kuten tietyistä tuotantomaista tuodun sementin heikompi pääsy markkinoille sekä heikentyneet mahdollisuudet osallistua vaihdantakauppaan ja arvioida asiakkaan luottokelpoisuutta, vaikuttavat myös kielteisesti mahdollisiin markkinoille tulijoihin tai maahantuojiin.

(45)

Kunkin sekä yksittäin että yhdessä tarkastellun kilpailijan (kotimaiset toimittajat ja maitse tuontia harjoittavat maahantuojat) yksityiskohtaisen analyysin perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että jäljellä olevat kilpailijat eivät aiheuta riittävää kilpailupainetta sulautuman seurauksena syntyneelle yritykselle liiketoimen jälkeen. Erityisesti LafargeHolcimin Dalmatiassa sijaitsevalla sementtiterminaalilla on rajallinen kapasiteetti, ja jäljellä olevilla kilpailijoilla ei ole riittävästi kannusteita tarjonnan laajentamiseen liiketoimen jälkeen. Jäljellä olevat kilpailijat eivät tällä hetkellä ole merkittävän aktiivisia markkinoilla (tämä koskee myös markkinoiden kaikkein keskittyneintä aluetta Dalmatiassa) eivätkä ne myöskään ole laajentaneet toimintaansa niiden tuotantotehtaita lähempänä oleville naapurialueille siitä huolimatta, että niillä olisi mahdollisuus parantaa voittomarginaaliaan enemmän kuin tällä hetkellä on mahdollista Kroatian merkityksellisillä markkinoilla.

(46)

Meriteitse harjoitettava tuonti ei tällä hetkellä aiheuta osapuolille kilpailupainetta. Se ei myöskään aiheuta kilpailupainetta sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen toimintaan liiketoimen jälkeen kuljetuskustannusten ja toimitusvarmuuteen liittyvien haittojen takia eikä sen vuoksi, että Kroatian rannikolla ei ole saatavilla terminaaleja irtosementin tuontia varten.

(47)

Muut mahdolliset maitse tuontia harjoittavat maahantuojat, kuten turkkilaiset yritykset Cimsa ja Limak, eivät kykene toimittamaan sementtiä merkityksellisille markkinoille, sillä kuljetuskustannukset ovat korkeat niiden tuotantolaitosten ja Kroatian välisen maantie-etäisyyden vuoksi. Lisäksi eräs italialainen sementintuottaja on harkinnut mahdollisuutta rakentaa tuotantotehdas Kroatiaan, mutta mahdollisesta hankkeesta ei todennäköisesti kehity tehokasta kilpailijaa riittävän lyhyellä aikavälillä.

(48)

Sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen mahdolliset toimet, jotka liittyvät i) kilpailuun mahdollisen markkinoille tulijan erityisistä asiakasryhmistä tai ii) erityisesti maahantuojiin suunnattuihin riita-asioita koskeviin strategioihin, vähentävät todellisten tai mahdollisten kilpailijoiden kannusteita laajentaa harmaasementin toimitusta tai ryhtyä siihen merkityksellisillä markkinoilla. Cemex Croatian ja DDC:n aiempi toiminta osoittaa, että ne ovat usein harkinneet ja suorittaneet toimia hälventääkseen kilpailun lisääntymisen uhkaa tekemällä markkinoille tulosta vähemmän kannattavaa ja hankalampaa.

(49)

Komissio toteaa, että samalta ajanjaksolta peräisin olevat asiakirjat, jotka DDC:n ylin johto on laatinut in tempore non suspecto, osoittavat, että liiketoimi johtaa harmaasementin hinnankorotuksiin.

(50)

Splitissä sijaitsevaa Cemex Croatian tehdasta ympäröivät säteeltään 250 kilometrin laajuiset ympyränmuotoiset ja muunnetut vaikutusalueet muodostavat merkittävän osan sisämarkkinoita, sillä alueet ovat suuria pinta-alaltaan (yli 30 000 neliökilometriä) ja asukasluvultaan (yli 2 miljoonaa asukasta), niiden vuotuinen sementinkulutus muodostaa 58–66 prosenttia Kroatian sementinkulutuksesta ja niillä harjoitetaan rajatylittävää kauppaa.

(51)

Ilmoituksen tekijät toimittivat 26. tammikuuta 2017 sitoumuksensa ratkaisuksi komission väitetiedoksiannossa esitettyihin kilpailuongelmiin.

(52)

Sitoumusten tavoitteena on helpottaa kilpailijoiden tuloa markkinoille, sillä niissä myönnetään pääsy Dalmatiassa sijaitsevaan Metkovićin sementtiterminaaliin.

(53)

Terminaali – joka on irto- ja säkkisementin varastointilaitos, johon on pääsy kuorma-autolla, aluksella ja (mahdollisesti tulevaisuudessa) rautateillä – on Kroatian valtion omistuksessa, sen toiminnasta vastaa Pločen satama ja sen nykyinen vuokralainen on Cemex Croatia, mutta sitä käytetään tällä hetkellä ainoastaan satunnaiseen myyntiin. Nykyisen vuokrasopimuksen, joka päättyy vuoden […] lopussa, kesto on […] vuotta, ja vuokramaksun määrä on noin […] euroa. Sitoumusten mukaan terminaali annettaisiin vuokrattavaksi kilpailijalle, jäljempänä ’uusi vuokralainen’, joka voisi aloittaa sementin myynnin terminaalin kautta.

(54)

Tarkemmin sanottuna osapuolet ovat esittäneet seuraavat sitoumukset:

(55)

Ensinnäkin Cemex Croatian vuokrasopimuksen irtisanominen ja Cemex Croatian […] luopuminen.

(56)

Toiseksi sellaisen soveltuvan uuden vuokralaisen löytäminen, jolla on kyky ja kannustimet kilpailla tehokkaasti pitkällä aikavälillä DDC:n kanssa Etelä-Kroatiassa, ja sen varmistaminen, että uusi vuokrasopimus tehdään vähintään […] vuodeksi sellaisin ehdoin, jotka vastaavat olennaisesti nykyisen vuokrasopimuksen ehtoja.

(57)

Kolmanneksi sen varmistaminen, että DDC antaa uudelle vuokralaiselle tukea useissa asioissa. DDC antaa uudelle vuokralaiselle DDC:n tiettyjen kroatialaisten asiakkaiden kaikki asiakastiedot. DDC antaa uudelle vuokralaiselle myös logistista tukea antamalla Cemex Croatian käyttämien kuljetusyritysten yhteystiedot ja uuden vuokralaisen valinnan mukaan […]. Lisäksi DDC pitää uuden vuokralaisen valinnan mukaan yllä varasementtitehdasta vuoden ajan uuden vuokralaisen eduksi Splitin tehtaassa, jota uusi vuokralainen voi käyttää i) milloin tahansa ilmoitettuaan tästä vähintään joitakin päiviä etukäteen ja ii) sellaiseen hintaan, joka on määritetty tietyn prosessin noudattamisen jälkeen ja joka on toimitsijamiehen hyväksymä.

(58)

Neljänneksi liiketoimen toteuttamisen lykkääminen siihen asti, että uusi vuokralainen ja satama ovat tehneet lopullisen sitovan uuden vuokrasopimuksen ja komissio on hyväksynyt uuden vuokralaisen ja uuden vuokrasopimuksen ehdot.

(59)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että sitoumukset eivät riitä muuttamaan keskittymää sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(60)

Ensinnäkin sitoumuksissa on vakavia rakenteellisia puutteita, minkä vuoksi ne eivät täysin ratkaise kilpailuongelmia, ja niiden tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon liittyy epävarmuustekijöitä ja riskejä. Sitoumukset säilyttävät sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen markkina-aseman lähes ennallaan, sillä yritysten koko sementintuotantokapasiteetti yhdistetään merkityksellisillä markkinoilla, mikä johtaa niiden yhteisen tuotantokapasiteetin merkittävään nousuun. Sitoumukset eivät merkitse luopumista kannattavasta liiketoiminnasta, vaan niillä pelkästään tarjotaan liiketoimintamahdollisuus, jonka myötä uusi vuokralainen voisi käynnistää nollapisteestä oman sementtialan liiketoimintansa Dalmatiassa. Kyseiseen pelkkään liiketoimintamahdollisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, eikä sillä ole samaa vaikutusta kuin liiketoiminnan luovuttamisella.

(61)

Toiseksi soveltuvan vuokralaisen löytäminen on varsin epätodennäköistä.

(62)

On ensinnäkin hyvin epävarmaa, voisiko mikään uusi vuokralainen – mukaan luettuina yritykset Titan ja Asamer, joita osapuolet ovat esittäneet komissiolle parhaimpina mahdollisina vuokralaisina – millään todennäköisyydellä ja kohtuullisessa ajassa kasvaa elinkelpoiseksi kilpailijaksi, joka pystyisi kilpailemaan tehokkaasti ja kestävällä tavalla sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että kaikki osapuolten ehdottamat mahdolliset vuokralaiset ovat todennäköisesti kilpailukyvyltään merkittävästi DDC:tä heikompia. Lisäksi Titan päätti olla jatkamatta vuokrasopimusneuvotteluja saatuaan yksityiskohtaiset tiedot liiketoimintaehdotuksesta.

(63)

Toiseksi komissio ei voi katsoa tarvittavalla varmuudella, että Asamer – joka on allekirjoittanut Metkovićin terminaalia koskevan vuokrasopimuksen Pločen sataman kanssa 13. maaliskuuta 2017 (sopimuksen ehtona on muun muassa se, että komissio hyväksyy liiketoimen) – pystyy kehittämään harmaasementtiin liittyvää liiketoimintaansa merkityksellisillä markkinoilla elinkelpoisena ja kilpailukykyisenä toimijana, joka voisi kilpailla tehokkaasti ja kestävällä tavalla sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että i) Asamer on ennen markkinoita aiheutuvien kustannusten osalta huomattavasti DDC:tä epäedullisemmassa asemassa, ii) ei ole selvää, miten Asamer aikoo voittaa todennäköiset vaikeudet, jotka liittyvät terminaalin riittävään syöttämiseen kuorma-autoilla tai rautateitse, iii) komissio ei voi pakottaa ketään tekemään Metkovićin terminaaliin infrastruktuuri-investointeja, joilla voitaisiin varmistaa, että Asamer saavuttaisi riittävät myyntimäärät, ja iv) Asamer ei ole tähän mennessä osoittanut olevansa riittävän aggressiivinen kilpailussa osapuolia vastaan.

(64)

Kolmanneksi vaikuttaa siltä, että korjaustoimenpide ei ole riittävän mittava. Metkovićin terminaalin kapasiteetti ei todennäköisesti riitä siihen, että uusi vuokralainen voisi kasvaa elinkelpoiseksi kilpailijaksi, joka voisi kilpailla tehokkaasti ja kestävällä tavalla sulautuman seurauksena syntyneen yrityksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että alueen kysynnän kausiluonteisuus sekä logistiset haasteet, jotka liittyvät sementin toimittamiseen terminaaliin, asettavat rajoja terminaalin efektiiviselle kapasiteetille. Koska Metkovićin terminaali sijaitsee lähellä Bosniaa ja Montenegroa, on lisäksi epätodennäköistä, että terminaalin kapasiteetti kohdennettaisiin yksinomaan Kroatiaan. Lisäksi Metkovićin terminaalissa tarvittaisiin lisää ylimääräistä kapasiteettia, jotta uusi vuokralainen voisi kilpailla tehokkaasti.

(65)

Neljänneksi sitoumusten täytäntöönpanomenettelyissä on puutteita. Sitoumuksiin ei sisälly lausekkeita, jotka toimisivat suojakeinoina siinä tapauksessa, että vuokranantaja, Pločen satama, ei hyväksy mahdollista uutta vuokralaista tai ilmoituksen tekijät eivät löydä soveltuvaa mahdollista uutta vuokralaista. Sitoumuksissa ei myöskään ole lausekkeita, joissa määrättäisiin, että osapuolten ei katsota noudattaneen sitoumuksia, jos soveltuvaa vuokralaista ei ole hyväksytty määräaikaan mennessä. Vaarana on siis, että soveltuvan vuokralaisen löytämiseen kuluisi rajoittamaton aika, mikä voisi vaikuttaa kielteisesti Cemex Croatian liiketoimintaan.

(66)

Edellä mainituista syistä päätöksessä todetaan, että ehdotettu keskittymä estää olennaisesti tehokasta kilpailua aiheuttamalla koordinoimattomia vaikutuksia, jotka voisivat erityisesti johtaa määräävän aseman syntymiseen Splitissä sijaitsevaa Cemex Croatian tehdasta ympäröivillä säteeltään 250 kilometrin laajuisilla ympyränmuotoisilla ja muunnetuilla vaikutusalueilla.

(67)

Näin ollen keskittymä todettiin soveltumattomaksi sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/21

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/22

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/33

1.

Komissio vastaanotti 8. joulukuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

Intu ja LaSalle hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä Chapelfield.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   intu: kiinteistösijoitusyhtiö, joka keskittyy ostoskeskusten omistamiseen, hallintaan ja kehittämiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja vähäisemmässä määrin Espanjassa

—   LaSalle: kiinteistösijoitusten hallinnointiyhtiö. Se on yrityksen Jones Lang LaSalle Incorporated välillisesti kokonaan omistama tytäryhtiö.

—   Chapelfied: katettu ostoskeskus Norwichissa, Itä-Englannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.8720 – Jones Lang LaSalle / intu properties / The Chapelfield Partnership

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/35

1.

Komissio vastaanotti 13. joulukuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä.

Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:

APG ja Ardian hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan kymmenen yritystä käsittävässä osakesalkussa.

Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   APG: yritysjohdon neuvonta, omaisuudenhoito, eläkkeiden hallinnointi ja niihin liittyvä viestintä sekä työnantajapalvelut kollektiivisten eläkejärjestelmien puolesta

—   Ardian: pääomasijoitusyhtiö, johon kuuluu useita rahastoyhtiöitä ja sijoitusrahastoja; nämä tekevät sijoituksia yrityksiin, jotka harjoittavat maailmanlaajuisesti toimintaa monilla eri aloilla (mm. terveydenhoito, infrastruktuuri, energia, kuluttajahyödykkeet ja uudet teknologiat)

—   osakesalkku: kymmenen yritystä, joiden toimialoja ovat liikenneinfrastruktuuri (Espanja ja Ranska), energiainfrastruktuuri (Ranska ja Italia) ja sairaalatoiminta (Italia).

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä:

M.8597 – APG/Ardian/Portfolio

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:

21.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/37

a)

ehdotetun nimen suojaaminen aiheuttaisi ristiriidan kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa, minkä takia kuluttajaa johdettaisiin harhaan tuotteen todellisesta alkuperästä;

b)

ehdotettu nimi on kokonaan tai osittain homonyyminen sellaisen nimityksen kanssa, joka on jo suojattu Euroopan unionissa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) mukaisesti, tai nimi sisältyy sopimuksiin, joita unioni on tehnyt jonkin seuraavassa luetellun maan kanssa:

c)

ehdotetun nimen suojaaminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden sekä sen käytössäoloajan pituuden vuoksi;

d)

ehdotetun nimen suojaaminen vaarantaisi kokonaan tai osittain samankaltaisen nimityksen tai tavaramerkin olemassaolon tai vähintään viiden vuoden ajan ennen tämän ilmoituksen julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon;

e)

tai vastaväitteen sisältämien tietojen perusteella voidaan päätellä, että nimi, jolle harkitaan suojaa, on yleisnimi.