19.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 438/5

NEUVOSTON PÄÄTELMÄT

veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta (*1)

(2017/C 438/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

PALAUTTAA MIELEEN verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta ja verosopimusten väärinkäytön vastaisista toimenpiteistä 25. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ja erityisesti niiden 6–10 kohdan sekä 8. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi;

PAINOTTAA 8. marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvistettujen verotuksen avoimuutta, oikeudenmukaista verotusta ja BEPS-torjuntatoimien standardien täytäntöönpanoa koskevien kriteerien, jäljempänä ’kriteerit’, maailmanlaajuisen edistämisen merkitystä; kriteerit on esitetty tämän asiakirjan liitteessä V ja niitä on eritelty tarkemmin liitteissä VI ja VII;

3.	ARVIOI verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin ja veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan OECD:n osallistavan kehyksen sekä haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin puitteissa tehtyä työtä;

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän, jäljempänä ’käytännesääntötyöryhmä’, koordinoidusti korkean tason verotustyöryhmän, jäljempänä ’korkean tason työryhmä’, kanssa tekemän työn asiaankuuluvien lainkäyttöalueiden valitsemiseksi sekä niiden verolainsäädäntöä ja -politiikkoja koskevien seikkojen analysoimiseksi ja arvioimiseksi kriteerien puitteissa;

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että useimmat lainkäyttöalueet ovat päättäneet osallistua tähän prosessiin ja vuoropuheluun ja ovat toteuttaneet tai sitoutuneet toteuttamaan aktiivisia toimia käytännesääntötyöryhmän kartoittamien ongelmien ratkaisemiseksi verotuksen avoimuuden, oikeudenmukaisen verotuksen ja BEPS-torjuntatoimien standardien täytäntöönpanon aloilla;

6.	PANEE kuitenkin MERKILLE, että osa lainkäyttöalueista ei ole toteuttanut mitään todellisia toimia puutteiden tosiasialliseksi korjaamiseksi, eivätkä ne osallistu kriteerien pohjalta merkitykselliseen vuoropuheluun, joka voisi johtaa tällaisiin sitoumuksiin;

ON VAKUUTTUNUT siitä, että tässä tapauksessa näiden lainkäyttöalueiden verolainsäädännöt, -politiikat ja hallintokäytännöt johtavat tai voivat johtaa jäsenvaltioiden verotulojen menetyksiin ja että näitä lainkäyttöalueita tulisi täten voimakkaasti kannustaa tekemään tarvittavat muutokset tämän tilanteen korjaamiseksi;

8.	TOISTAA, että on erittäin tärkeää luoda tehokkaita suojamekanismeja jäsenvaltioiden veropohjia rapauttavien veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumiseksi;

9.	VAHVISTAA näin ollen liitteessä I olevan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon ja PAINOTTAA, että lainkäyttöalueet pidetään luettelossa, kunnes ne täyttävät kriteerit, esimerkiksi noudattamalla luettelosta poistamiseksi toteutettavia toimia koskevia suosituksia;

10.

KATSOO ASIANMUKAISEKSI, että käytännesääntötyöryhmä aloittaa keskustelut luetteloon merkittyjen lainkäyttöalueiden kanssa sopiakseen toimista, joihin lainkäyttöalueiden odotetaan ryhtyvän tullakseen poistetuksi luettelosta, sekä valvoakseen näitä toimia ja KANNUSTAA näitä lainkäyttöalueita toteuttamaan pikaisesti tarvittavat toimet kriteerien täyttämiseksi;

11.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että vaikka joidenkin lainkäyttöalueiden verolainsäädäntö, -politiikat ja hallintokäytännöt antavatkin aihetta huoleen verotuksen avoimuuden, oikeudenmukaisen verotuksen ja BEPS-torjuntatoimien standardien täytäntöönpanon aloilla, osa näistä lainkäyttöalueista on kuitenkin antanut merkityksellisiä korkean tason poliittisia sitoumuksia toteuttaa tarvittavat toimet avointen kysymysten ratkaisemiseksi sovituissa määräajoissa, eikä niitä ole tässä vaiheessa merkittävä yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloon. Käytännesääntötyöryhmän olisi jatkettava vuoropuhelua ja näiden lainkäyttöalueiden antamien sitoumusten todellisen täytäntöönpanon valvontaa ja annettava milloin tahansa suosituksia veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan luettelon päivittämiseksi mahdollisten uusien sitoumusten ja näiden sitoumusten täytäntöönpanon perusteella. Tilannekatsaus EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta annettujen sitoumusten alalla on esitetty liitteessä II;

12.

ILMAISEE myötätuntonsa ja tukensa niille Karibian alueen lainkäyttöalueille, joihin syyskuun 2017 tuhoisat myrskyt iskivät voimakkaasti aiheuttaen ihmishenkien menetyksiä ja suurta vahinkoa keskeisille infrastruktuureille, ja KATSOO, että seulontamenettely olisi keskeytettävä näiden lainkäyttöalueiden osalta (Anguilla, Antigua ja Barbuda, Bahama, Brittiläiset Neitsytsaaret, Dominica, Saint Kitts ja Nevis, Turks- ja Caicossaaret sekä Yhdysvaltain Neitsytsaaret). Käytännesääntötyöryhmän olisi kuitenkin otettava yhteyttä näihin lainkäyttöalueisiin helmikuuhun 2018 mennessä, jotta ongelmat voitaisiin ratkaista vuoden 2018 loppuun mennessä;

13.	PYYTÄÄ erityisesti, että käytännesääntötyöryhmä jatkaa vuoropuhelua ja aloittaa lainkäyttöalueiden antamien sitoumusten valvontaprosessin viipymättä vuoden 2018 alusta niiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi sovitun aikataulun mukaisesti;

14.	KEHOTTAA käytännesääntötyöryhmää sopimaan valvontaprosessin toteuttamisen menettelyistä ja laatimaan tästä aiheesta tilannekatsauksen ennen kesää 2018;

15.

OHJEISTAA käytännesääntötyöryhmää ryhtymään keskusteluihin tai jatkamaan keskusteluja asiaankuuluvien lainkäyttöalueiden kanssa, pyrkimään varmistamaan tarvittavat sitoumukset, valvomaan sitoumusten täyttämistä ja raportoimaan neuvostolle säännöllisesti esittäen tarvittaessa ehdotuksia yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan luettelon muuttamiseksi;

16.	KATSOO liitteen III mukaisesti, että EU ja jäsenvaltiot voisivat soveltaa tehokkaita ja oikeasuhteisia niin verotusalan kuin muidenkin alojen suojatoimenpiteitä yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita kohtaan, kunhan nämä on mainittu luettelossa;

17.	SUOSITTAA, että jäsenvaltiot ryhtyvät tiettyihin koordinoituihin tämän asiakirjan liitteessä III esitettyihin suojatoimenpiteisiin verotuksen alalla kansallisen lainsäädäntönsä sekä EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti;

18.

KEHOTTAA käytännesääntötyöryhmää jatkamaan uusien verotusalan koordinoitujen toimenpiteiden tarkastelua ja PYYTÄÄ jäsenvaltioita ilmoittamaan käytännesääntötyöryhmälle soveltavatko ne ja millä tavalla ne soveltavat suojatoimenpiteitä yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin, kun ne on merkitty yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloon;

19.

PYYTÄÄ EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon tarvittaessa huomioon ulkopolitiikassa, taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä kyseisten kolmansien maiden kanssa pyrkiäkseen laaja-alaiseen toimintatapaan kriteerien noudattamiseen liittyvässä kysymyksessä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perussopimusten mukaiseen jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltajakoon;

20.	USKOO, että yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelolla ja suojatoimenpiteillä, kun niitä sovelletaan, pystytään lähettämään vahva viesti asianomaisille lainkäyttöalueille ja edistämään myönteisiä muutoksia, joiden ansiosta lainkäyttöalueita voidaan poistaa luettelosta;

21.	VAHVISTAA, että nämä EU:n jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamat toimet ovat G20-maiden, OECD:n ja muiden kansainvälisten foorumien edistämien asialistojen mukaisia;

22.

PALAUTTAA MIELEEN neuvoston yhteisymmärryksen kriteerien puitteissa noudatettavasta toimintatavasta, kun yhteisöverojärjestelmää ei ole tai nimellinen yhteisöverokanta on nolla tai lähes nolla; sen mukaan lainkäyttöalue ei saisi helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa, kuten liitteessä VII esitetään;

23.

PALAUTTAA MIELEEN, että 8. marraskuuta 2016 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti näiden toimenpiteiden ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltuuksia esimerkiksi neuvotella kahdenvälisiä verosopimuksia ja tehdä niitä, soveltaa lisätoimenpiteitä tai ylläpitää yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevia laajempia luetteloita kansallisella tasolla;

24.	VAHVISTAA, että neuvosto tekee päätöksen luettelon muuttamisesta käytännesääntötyöryhmän neuvostolle toimittaman asiaankuuluvan tiedon pohjalta;

25.

TOTEAA, että yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloa olisi päivitettävä vähintään kerran kalenterivuodessa ja luetteloon merkittyjen lainkäyttöalueiden sekä muiden vuoden 2017 seulontaan kuuluvien lainkäyttöalueiden tilannetta olisi seurattava jatkuvasti. Käytännesääntötyöryhmä voi neuvoston hyväksymien kriteerien perusteella laajentaa valvontaa muihin lainkäyttöalueisiin;

26.

KEHOTTAA käytännesääntötyöryhmää jatkamaan vuoropuhelua asiaankuuluvien lainkäyttöalueiden kanssa edistääkseen verotuksen avoimuutta, oikeudenmukaista verotusta ja BEPS-torjuntatoimien standardien täytäntöönpanoa; ja jatkamaan työtään sellaisten suojatoimenpiteiden analysoimiseksi, joita voitaisiin määritellä edelleen ja joita voitaisiin soveltaa koordinoidusti yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita;

27.

TOISTAA, että käytännesääntötyöryhmän olisi neuvoston pääsihteeristön tuella jatkettava tämän prosessin toteuttamista ja valvontaa koordinoiden toimensa korkean tason työryhmän kanssa. Komissio avustaa käytännesääntötyöryhmää suorittamalla tarvittavat valmistelut seulontamenettelyä varten yritysverotuksen käytännesäännöissä tällä hetkellä määriteltyjen tehtävien mukaisesti ottaen erityisesti huomioon aikaisemmat ja käynnissä olevat vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa;

28.	KATSOO ASIANMUKAISEKSI määritellä tässä yhteydessä ohjeet tällä alalla tehtävää työtä varten liitteessä IV esitetyn mukaisesti;

29.

VAHVISTAA, että neuvoston on tarvittaessa päivitettävä kriteereitä säännöllisesti ottaen huomioon kansainvälisen kehityksen ja kansainvälisten standardien muuttumisen, sekä KATSOO, että tulevien arviointien ja vuoropuhelun asianomaisten lainkäyttöalueiden kanssa olisi perustuttava näihin standardeihin pitäen mielessä, että kaikkien asianomaisten lainkäyttöalueiden jatkuva ja nopea edistyminen näillä aloilla on tärkeää.

(*1) Neuvosto päätti julkaista nämä päätelmät tiedoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo (1)

I VEROASIOISSA YHTEISTYÖHALUTTOMIA LAINKÄYTTÖALUEITA KOSKEVA EU:N LUETTELO

1. Amerikan Samoa

Amerikan Samoa ei osallistu mihinkään verotustarkoituksissa tapahtuvaan automaattiseen tietojenvaihtoon, ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut – myöskään sen lainkäyttöalueen kautta, josta se on riippuvainen – veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

2. Bahrain

Bahrainin automaattinen tietojenvaihto ei kata kaikkia EU:n jäsenvaltioita, se ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, se helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa, se ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

3. Barbados

Barbadoksella on haitallinen etuuksiin oikeuttava verojärjestelmä. Se ei selkeästi sitoutunut muuttamaan tai poistamaan sitä pyydetysti 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Barbadoksen sitoumusta muuttaa muita haitallisia verojärjestelmiä tai poistaa ne kriteerin 2.1 mukaisesti valvotaan.

4. Grenada

Grenada ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, eikä se selkeästi sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Grenadan sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1, 2.1 ja 3 valvotaan.

5. Guam

Guam ei osallistu mihinkään verotustarkoituksissa tapahtuvaan automaattiseen tietojenvaihtoon, ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut – myöskään sen lainkäyttöalueen kautta, josta se on riippuvainen – veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

6. Korean tasavalta

Korealla on haitallisia etuuksiin oikeuttavia verojärjestelmiä. Se ei sitoutunut muuttamaan tai poistamaan niitä 31. joulukuuta 2018 mennessä.

7. Macaon erityishallintoalue

Macaon erityishallintoalue ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut – myöskään sen lainkäyttöalueen kautta, josta se on riippuvainen – veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, eikä se sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Macaon erityishallintoalueen sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1 ja 2.1 valvotaan.

8. Marshallinsaaret

Marshallinsaaret helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa, se ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Marshallinsaarten sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1 ja 1.2 valvotaan.

9. Mongolia

Mongolia ei ole verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin jäsen, ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2019 mennessä.

10. Namibia

Namibia ei ole verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin jäsen, ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2019 mennessä. Lisäksi Namibialla on haitallisia etuuksiin oikeuttavia verojärjestelmiä. Se ei sitoutunut muuttamaan tai poistamaan niitä 31. joulukuuta 2018 mennessä.

11. Palau

Palau helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa, ja se kieltäytyi merkityksellisestä vuoropuhelusta kriteerin 2.2 noudattamisen varmistamiseksi.

Palaun sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1, 1.2, 1.3 ja 3 valvotaan.

12. Panama

Panamalla on haitallinen etuuksiin oikeuttava verojärjestelmä. Se ei selkeästi sitoutunut muuttamaan tai poistamaan sitä pyydetysti 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Panaman sitoumusta muuttaa muita haitallisia verojärjestelmiä tai poistaa ne kriteerin 2.1 mukaisesti valvotaan.

13. Saint Lucia

Saint Lucialla on haitallisia etuuksiin oikeuttavia verojärjestelmiä, se ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä se selkeästi sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

14. Samoa

Samoalla on haitallisia etuuksiin oikeuttavia verojärjestelmiä, se ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä se sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

15. Trinidad ja Tobago

Trinidad ja Tobagolla on verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin antama ”ei kriteerien mukainen” -luokitus, se ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyä OECD:n monenkeskistä yleissopimusta, sellaisena kuin se on muutettuna, sillä on haitallinen etuuksiin oikeuttava verojärjestelmä eikä se sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Trinidad ja Tobagon sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1 ja 3 valvotaan.

16. Tunisia

Tunisialla on haitallisia etuuksiin oikeuttavia verojärjestelmiä. Se ei sitoutunut muuttamaan tai poistamaan niitä 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Tunisian sitoumusta noudattaa kriteeriä 3 valvotaan.

17. Yhdistyneet arabiemiraatit

Yhdistyneet arabiemiraatit ei noudata BEPS-vähimmäisstandardeja eikä se sitoutunut puuttumaan näihin seikkoihin 31. joulukuuta 2018 mennessä.

Yhdistyneiden arabiemiraattien sitoumusta noudattaa kriteereitä 1.1 ja 1.3 valvotaan.

II SUOSITUKSET LAINKÄYTTÖALUEILLE TOTEUTETTAVISTA TOIMISTA LUETTELOSTA POISTAMISEKSI:

Kaikkia lainkäyttöalueita pyydetään puuttumaan tehokkaalla tavalla tässä liitteessä lueteltuihin puutteisiin.

(1) Perustuu 4. joulukuuta 2017 klo 17.00 (UTC +01:00) mennessä vastaanotettuihin kirjeisiin.

LIITE II

Tilannekatsaus EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta annettujen sitoumusten alalla (1)

Käytännesääntötyöryhmä pyysi seulontamenettelyn yhteydessä kaikkia niitä lainkäyttöalueita, joiden kohdalla todettiin huolenaiheita, sitoutumaan puuttumaan näihin huolenaiheisiin. Lainkäyttöalueiden suuri enemmistö päätti tehdä asiaankuuluvat muutokset verolainsäädäntöönsä täyttääkseen EU:n seulontakriteerit.

Tämän prosessin tulokset osoittavat, missä määrin kaikki nämä lainkäyttöalueet ovat ryhtyneet rakentavaan vuoropuheluun EU:n kanssa, miten ne ovat sitoutuneet noudattamaan EU:n ja kansainvälisiä verostandardeja sekä myös korostavat sitä myönteistä suhdetta, jonka EU on luonut kaikkiin näihin lainkäyttöalueisiin. Nämä lainkäyttöalueet on näin ollen määritelty yhteistyöhaluisiksi edellyttäen, että ne myös toteuttavat sitoumuksensa onnistuneesti.

Käytännesääntötyöryhmä valvoo, että nämä sitoumukset toteutetaan käytännössä, ja jatkaa näin ollen näiden lainkäyttöalueiden kanssa aloittamaansa rakentavaa vuoropuhelua.

Useimpien lainkäyttöalueiden odotetaan toteuttavan sitoumukset vuoden 2018 loppuun mennessä; kehitysmailla on kuitenkin vuoden 2019 loppuun asti aikaa toteuttaa sitoumuksensa avoimuuskriteerien ja BEPS-torjuntatoimenpiteiden osalta.

Tähän tilannekatsaukseen EU:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden täytäntöönpanosta annettujen sitoumusten alalla on kerätty seulontaan osallistuneen lainkäyttöalueen antamat sitoumukset puuttua Ecofin-neuvostossa marraskuussa 2016 hyväksyttyjen kriteerien osalta todettuihin seikkoihin, jotka on ryhmitelty otsikoiden ”avoimuus”, ”oikeudenmukainen verotus” ja ”BEPS-torjuntatoimenpiteet” alle.

1. Avoimuus

1.1

Sitoumus toteuttaa automaattista tietojenvaihtoa joko allekirjoittamalla monenvälinen toimivaltaisten viranomaisten sopimus tai kahdenvälisten järjestelyjen avulla

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet toteuttamaan automaattisen tietojenvaihdon vuoden 2018 loppuun mennessä:

Curaçao, Hongkongin erityishallintoalue, Uusi-Kaledonia, Oman, Qatar ja Taiwan

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet toteuttamaan automaattisen tietojenvaihdon vuoden 2019 loppuun mennessä:

Turkki

1.2

Verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin jäsenyys ja tyydyttävä luokitus

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään maailmanlaajuisen foorumin jäseniksi ja/tai hankkimaan tyydyttävän luokituksen vuoden 2018 loppuun mennessä:

Curaçao, Uusi-Kaledonia ja Oman

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään maailmanlaajuisen foorumin jäseniksi ja/tai hankkimaan riittävän luokituksen vuoden 2019 loppuun mennessä:

Bosnia ja Hertsegovina, Kap Verde, Fidži, Jordania, Montenegro, Serbia, Swazimaa, Turkki ja Vietnam

1.3

Veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyn OECD:n monenkeskisen yleissopimuksen tai kaikki EU:n jäsenvaltiot kattavan sopimuskokonaisuuden allekirjoittaminen ja ratifioiminen

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet allekirjoittamaan ja ratifioimaan monenkeskisen yleissopimuksen tai varmistamaan kaikki EU:n jäsenvaltiot kattavan sopimuskokonaisuuden toteuttamisen vuoden 2018 loppuun mennessä:

Hongkongin erityishallintoalue, Uusi-Kaledonia, Oman, Qatar ja Taiwan

Armenia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Kap Verde, Fidži, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Jamaika, Jordania, Malediivit, Montenegro, Marokko, Peru, Serbia, Swazimaa, Thaimaa, Turkki ja Vietnam

2. Oikeudenmukainen verotus

2.1

Haitalliset verojärjestelmät

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet muuttamaan todettuja järjestelmiä tai poistamaan ne vuoden 2018 loppuun mennessä:

Andorra, Armenia, Aruba, Belize, Botswana, Kap Verde, Cookinsaaret, Curaçao, Fidži, Hongkongin erityishallintoalue, Jordania, Liechtenstein, Malediivit, Mauritius, Marokko, Saint Vincent ja Grenadiinit, San Marino, Seychellit, Sveitsi, Taiwan, Thaimaa, Turkki, Uruguay ja Vietnam

Seuraavat lainkäyttöalueet eivät ole nimenomaisesti toistaneet haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin puitteissa annettua sitoumusta muuttaa todettuja järjestelmiä tai poistaa ne vuoden 2018 loppuun mennessä:

Malesia ja Labuanin saari

2.2

Verojärjestelmät, jotka helpottavat veroparatiisirakenteita, joiden tarkoituksena on saada todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet puuttumaan taloudelliseen toimintaan liittyviin huolenaiheisiin vuoden 2018 loppuun mennessä:

Bermuda, Caymansaaret, Guernsey, Mansaari, Jersey ja Vanuatu

3. BEPS-torjuntatoimenpiteet

3.1

BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen jäsenyys tai BEPS-vähimmäisstandardien noudattaminen

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään osallistavan kehyksen jäseniksi tai noudattamaan BEPS-vähimmäisstandardeja vuoden 2018 loppuun mennessä:

Aruba, Cookinsaaret, Färsaaret, Grönlanti, Uusi-Kaledonia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Taiwan ja Vanuatu

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään osallistavan kehyksen jäseniksi tai noudattamaan BEPS-vähimmäisstandardeja vuoden 2019 loppuun mennessä:

Albania, Armenia, Bosnia ja Hertsegovina, Kap Verde, Fidži, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Jordania, Malediivit, Montenegro, Marokko, Serbia ja Swazimaa

Seuraavat lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet ryhtymään osallistavan kehyksen jäseniksi tai noudattamaan BEPS-vähimmäisstandardeja, jos ja kun tällainen sitoumus tulee ajankohtaiseksi:

Nauru ja Niue

(1) Perustuu 4. joulukuuta 2017 klo 17.00 (UTC +01:00) mennessä vastaanotettuihin kirjeisiin.

LIITE III

Suojatoimenpiteet

Lainkäyttöalueen merkitsemisellä veroasioissa yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloon odotetaan olevan varoittava vaikutus, joka kannustaa lainkäyttöalueita noudattamaan kriteereitä, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä IV ja joita on täsmennetty liitteissä V ja VI, sekä muita asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja.

On tärkeää luoda tehokkaita suojamekanismeja jäsenvaltioiden veropohjia rapauttavien veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumiseksi ja soveltaa tehokkaita ja oikeasuhteisia suojatoimenpiteitä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla niihin lainkäyttöalueisiin, jotka on merkitty EU:n luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista.

3.	Tämän liitteen A osassa on esitetty joukko muun kuin verotusalan EU-tason suojatoimenpiteitä, jotka liittyvät EU:n luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista.

4.	EU:n toteuttamien muun kuin verotusalan suojatoimenpiteiden lisäksi jäsenvaltiot voisivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toteuttaa joitakin verotusalan suojatoimenpiteitä yhteistyöhaluttomien käytäntöjen ehkäisemiseksi tehokkaasti luetteloon merkityillä lainkäyttöalueilla.

5.	Tämän liitteen B osassa on luettelo näistä verotusalan toimenpiteistä. Koska näiden toimenpiteiden on oltava yhteensopivia EU:n jäsenvaltioiden kansallisten verojärjestelmien kanssa, toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

6.	On pantava merkille, että minkään suojatoimenpiteiden ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltuuksia soveltaa lisätoimenpiteitä tai ylläpitää yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevia laajempia luetteloita kansallisella tasolla.

A. SUOJATOIMENPITEET MUULLA KUIN VEROTUSALALLA

Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta 26. syyskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 22 artikla sisältää viittauksen EU:n luetteloon yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista.

Jos muihin muun kuin verotusalan EU-säädöksiin suunnitellaan tulevaisuudessa viittausta EU:n luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, se katsotaan osaksi näissä päätelmissä tarkoitettuja suojatoimenpiteitä.

Käytännesääntötyöryhmän – ja korkean tason työryhmän EU:n ulkoisen verotusstrategian täytäntöönpanon puitteissa – olisi valvottava näiden toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia kriteerien noudattamiseen lainkäyttöalueilla.

B. SUOJATOIMENPITEET VEROTUSALALLA

B.1.

Koordinoidun toiminnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava ainakin yhtä seuraavista hallinnollisista toimenpiteistä verotusalalla:

a)	tiettyjen liiketoimien tehostettu valvonta;

b)	kyseessä olevista järjestelmistä hyötyvien verovelvollisten kasvanut tarkastusriski;

c)	näihin lainkäyttöalueisiin liittyviä rakenteita tai järjestelyjä käyttävien verovelvollisten kasvanut tarkastusriski.

B.2.

Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltuuksia soveltaa lisätoimenpiteitä, verotusalan lainsäädännöllisiä suojatoimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voisivat soveltaa, ovat:

a)	kustannusten vähennyskelvottomuus;

b)	ulkomaisia väliyhtiöitä koskevat säännöt;

c)	lähdeverotoimenpiteet;

d)	osakkuuksien verovapauden rajoittaminen;

e)	vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva sääntö;

f)	todistustaakan kääntäminen;

g)	erityiset asiakirjavaatimukset;

h)	veroalan välittäjiä koskeva erityisten verojärjestelmien pakollinen julkistaminen rajatylittävien järjestelyjen osalta.

B.3.

Jäsenvaltiot voisivat harkita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon hyödyntämistä asiaankuuluvien väärinkäytösten vastaisten säännösten toiminnan helpottamiseksi, kun ne panevat täytäntöön 12. heinäkuuta 2016 annettua neuvoston direktiiviä (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta. Jos jäsenvaltiot esimerkiksi kyseisen direktiivin mukaisesti käyttävät kolmansista maista laadittavia ”mustia listoja” saattaessaan ulkomaisia väliyhtiöitä koskevia sääntöjä osaksi kansallista lainsäädäntöään, näihin listoihin voitaisiin merkitä ainakin veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa EU:n luettelossa mainitut lainkäyttöalueet.

LIITE IV

Ohjeet veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan luetteloon liittyviä lisätoimia varten

1. LUETTELON TARKISTAMINEN JA MENETTELY LUETTELOSTA POISTAMISEKSI

1.1

Neuvosto tarkistaa vähintään kerran vuodessa liitteessä I olevan luettelon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista ja vahvistaa sen yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän neuvostolle toimittaman raportin perusteella sekä ilmoittaa päivämäärän, josta alkaen muutosta sovelletaan.

1.2

Luetteloa voidaan tarkistaa tai sen voimassaoloa muuttaa noudattaen samoja menettelysääntöjä kuin sen hyväksymiseksi. Euroopan komission olisi annettava tässä prosessissa tarvittava tekninen apu.

1.3

Neuvoston päätös perustuu käytännesääntötyöryhmän yhdessä korkean tason työryhmän kanssa laatimaan raporttiin, ja sen laatii pysyvien edustajien komitea.

1.4

Kun lainkäyttöalue merkitään luetteloon, sille ilmoitetaan asiasta käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan allekirjoittamalla kirjeellä, jossa esitetään selkeästi

a)	luetteloon merkitsemisen perustelut ja

b)	mitä toimia asianomaiselta lainkäyttöalueelta odotetaan, jotta se poistettaisiin luettelosta.

1.5

Kun lainkäyttöalue poistetaan luettelosta, sille ilmoitetaan poistamisesta pikaisesti käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan allekirjoittamalla kirjeellä, johon on merkitty päivämäärä, josta alkaen tätä muutosta sovelletaan.

1.6

Päätöksissä lainkäyttöalueen merkitsemisestä luetteloon tai poistamisesta luettelosta olisi selkeästi mainittava päivämäärät, joista alkaen verotusalan suojatoimenpiteiden soveltaminen olisi aloitettava tai lopetettava toimenpiteen luonteesta riippuen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa, kuten kansallisella tasolla toteutettavien suojatoimenpiteiden soveltamista koskevan kansallisen lainsäädännön mukauttaminen.

2. LAINKÄYTTÖALUEIDEN SITOUMUKSET, VALVONTA, VUOROPUHELU JA JATKOTOIMET

2.1

Käytännesääntötyöryhmän olisi tehokkaan täytäntöönpanon arvioimiseksi valvottava huolellisesti lainkäyttöalueiden virallisesti antamia sitoumuksia panna täytäntöön neuvoston antamia suosituksia esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi; neuvoston pääsihteeristö tukee työryhmää tässä tehtävässä, ja Euroopan komissio antaa teknistä apua.

2.2

Jos nämä lainkäyttöalueet eivät käsittele sitoumuksiaan vahvistetussa määräajassa, neuvosto käsittelee uudelleen kyseisten lainkäyttöalueiden mahdollista lisäämistä liitteessä I olevaan luetteloon.

2.3

Niiden huolta aiheuttavien lainkäyttöalueiden osalta, jotka eivät täytä kriteerien vaatimuksia, käytännesääntötyöryhmän olisi pyrittävä edelleen saamaan niiltä korkean tason poliittinen sitoumus konkreettisine määräaikoineen, sekä käsiteltävä tehokkaasti seulontamenettelyssä todettuja huolenaiheita.

2.4

Kahdenvälisten keskustelujen tavoitteena on erityisesti

a)	tutkia ja määrittää ratkaisuja näiden lainkäyttöalueiden verojärjestelmissä ja -politiikoissa todettuihin ongelmiin sekä

b)	saada asianmukaiset ja tarvittavat sitoumukset tilanteen korjaamiseksi.

2.5

Sitoumusten valvonnan yhteydessä olisi edelleen arvioitava verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin ja veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n osallistavan kehyksen sekä haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin puitteissa tehtyä työtä.

2.6

Käytännesääntötyöryhmän olisi jatkettava kriteerien edistämistä maailmanlaajuisesti koordinoiden työnsä verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin ja veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n osallistavan kehyksen sekä haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin puitteissa tehtävän työn kanssa.

2.7

Tarpeen vaatiessa valvonta voisi koskea vuoden 2017 seulonnan ulkopuolelle jääneitä lainkäyttöalueita, jos käytännesääntötyöryhmä niin päättää neuvoston hyväksymien kriteerien pohjalta.

2.8

Käytännesääntötyöryhmä jatkaa neuvoston pääsihteeristön tuella tämän prosessin toteuttamista ja valvontaa koordinoiden toimensa korkean tason työryhmän kanssa. Komission yksiköt avustavat käytännesääntötyöryhmää suorittamalla tarvittavat valmistelut seulontamenettelyä varten yritysverotuksen käytännesäännöissä tällä hetkellä määriteltyjen tehtävien mukaisesti ottaen erityisesti huomioon aikaisemmat ja käynnissä olevat vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa.

2.9

Käytännesääntötyöryhmän olisi jatkettava näiden ohjeiden soveltamista koskevien asianmukaisten käytännön järjestelyjen kehittämistä.

2.10

Neuvosto päivittää näiden ohjeiden mukaisesti yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa EU:n luetteloa yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmälle toimitettavien tietojen perusteella. Käytännesääntötyöryhmä työskentelee muun muassa asianomaisen lainkäyttöalueen, komission tai jäsenvaltio(ide)n toimittamien tietojen pohjalta.

2.11

Kaiken kerätyn tiedon tasapainoisen tarkastelun jälkeen käytännesääntötyöryhmä raportoi neuvostolle vähintään kerran vuodessa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta luettelosta, jotta neuvosto voi tarvittaessa päättää lisätä lainkäyttöalueita yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloon, jos ne eivät täytä seulontakriteerejä, tai edellytysten täyttyessä poistaa ne pikaisesti luettelosta.

2.12

Neuvoston pääsihteeristö toimii edelleen yhteyspisteenä tässä asiakirjassa kuvatun menettelyn helpottamiseksi.

LIITE V

Verotuksen avoimuutta, oikeudenmukaista verotusta ja BEPS-toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat kriteerit, joita EU:n jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään

Lainkäyttöalueiden seulonnassa olisi käytettävä seuraavia verotusalan hyvän hallintotavan kriteereitä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi seulontaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Seulontamenettelyssä arvioidaan kumulatiivisesti sitä, miten lainkäyttöalueet noudattavat verotuksen avoimuutta, oikeudenmukaista verotusta ja BEPS-toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

1. Verotuksen avoimuus

Kriteerit, jotka lainkäyttöalueen olisi täytettävä, jotta sitä voitaisiin pitää verotuksen avoimuuden vaatimusten mukaisena:

1.1

alkuvaiheen kriteeri OECD:n automaattista tietojenvaihtoa koskevan standardin (yleinen raportointistandardi) osalta: lainkäyttöalueen olisi pitänyt sitoutua lainsäädäntöprosessiin yleisen raportointistandardin panemiseksi täytäntöön ja aloittaa se, ensimmäiset tietojenvaihdot (vuoden 2017 osalta) viimeistään vuonna 2018, ja ottaa käyttöön järjestelyt voidakseen vaihtaa tietoja kaikkien jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2017 loppuun mennessä joko allekirjoittamalla monenvälinen toimivaltaisten viranomaisten sopimus tai kahdenvälisten järjestelyjen avulla;

tuleva kriteeri yleisen raportointistandardin osalta vuodesta 2018 alkaen: lainkäyttöalueella pitäisi olla maailmanlaajuisen foorumin antama vähintään ”suurelta osin kriteerin mukainen” -luokitus automaattista tietojenvaihtoa koskevan standardin (yleinen raportointistandardi) osalta, ja

1.2

lainkäyttöalueella pitäisi olla maailmanlaajuisen foorumin antama vähintään ”suurelta osin kriteerin mukainen” -luokitus pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevan OECD:n standardin osalta, ottaen nopeutettu menettely asianmukaisesti huomioon, ja

1.3

(itsenäisten valtioiden osalta) lainkäyttöalueen pitäisi olla jommassakummassa seuraavista tilanteista:

i)	joko se on ratifioinut veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyn OECD:n monenkeskisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, on sopinut ratifioivansa sen, on ratifioimassa sitä tai on sitoutunut sen voimaantuloon kohtuullisen ajan kuluessa, tai

ii)	sillä on viimeistään 31. joulukuuta 2018 voimassa oleva vaihtojärjestelyjen verkosto, joka on riittävän laaja kattamaan kaikki jäsenvaltiot ja joka mahdollistaa tosiasiallisesti sekä pyynnöstä tapahtuvan että automaattisen tietojenvaihdon;

(muiden kuin itsenäisten lainkäyttöalueiden osalta) lainkäyttöalueen pitäisi olla jommassakummassa seuraavista tilanteista:

i)	joko se osallistuu veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehtyyn monenkeskiseen yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna, joka on joko jo voimassa tai jonka odotetaan tulevan voimaan sen osalta kohtuullisen ajan kuluessa, tai

ii)

sillä on voimassa oleva vaihtojärjestelyjen verkosto, joka on riittävän laaja kattamaan kaikki jäsenvaltiot ja mahdollistaa sekä pyynnöstä tapahtuvan että automaattisen tietojenvaihdon, tai se on toteuttanut tarvittavat toimet tällaisten vaihtosopimusten saattamiseksi voimaan kohtuullisen ajan kuluessa.

1.4

Tuleva kriteeri: ottaen huomioon aloite tosiasiallista omistajuutta koskevien tietojen tulevaa maailmanlaajuista vaihtoa varten tosiasiallinen omistajuus otetaan myöhemmin käyttöön seulonnan neljänneksi avoimuuskriteeriksi.

Seuraavaa poikkeusta olisi sovellettava 30 päivään kesäkuuta 2019 saakka:

—	Lainkäyttöaluetta voidaan pitää verotuksen avoimuuden vaatimusten mukaisena, jos se täyttää kriteereistä 1.1, 1.2 tai 1.3 vähintään kaksi.

Tämä poikkeus ei koske niitä lainkäyttöalueita, joilla on ”ei täytä kriteeriä” -luokitus kriteerin 1.2 osalta tai joilla ei ole vähintään ”suurelta osin kriteerin mukainen” -luokitusta kyseisen kriteerin osalta 30. kesäkuuta 2018.

OECD:n ja G20-ryhmän jäsenten parhaillaan valmistelemaan yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan luetteloon sisältyvien maiden ja lainkäyttöalueiden sisällyttämistä EU:n luetteloon tullaan harkitsemaan riippumatta siitä, onko ne valittu seulontaan.

2. Oikeudenmukainen verotus

Kriteerit, jotka lainkäyttöalueen olisi täytettävä, jotta sitä voitaisiin pitää oikeudenmukaisen verotuksen vaatimusten mukaisena:

2.1

lainkäyttöalueella ei saisi olla etuuksiin oikeuttavia verotuksellisia toimenpiteitä, joita voitaisiin pitää haitallisina yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä 1. joulukuuta 1997 annetussa neuvoston ja neuvostoon kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa (1) esitettyjen perusteiden mukaisesti, ja

2.2

lainkäyttöalue ei saisi helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa.

3. BEPS-torjuntatoimien täytäntöönpano

3.1

Alkuvaiheen kriteeri, joka lainkäyttöalueen olisi täytettävä, jotta sitä voitaisiin pitää BEPS-torjuntatoimien täytäntöönpanovaatimusten mukaisena:

—	lainkäyttöalueen olisi vuoden 2017 loppuun mennessä sitouduttava sovittuihin OECD:n BEPS-torjuntatoimien vähimmäisstandardeihin ja niiden johdonmukaiseen täytäntöönpanoon.

3.2

Tuleva kriteeri, joka lainkäyttöalueen olisi täytettävä, jotta sitä voitaisiin pitää BEPS-torjuntatoimien täytäntöönpanovaatimusten mukaisena (sovelletaan, kun sovittuja vähimmäisstandardeja koskevan osallistavan kehyksen mukaiset tarkastelut on saatu päätökseen):

—	lainkäyttöalueen olisi saatava myönteinen arvio (2) sovittujen OECD:n BEPS-torjuntatoimien vähimmäisstandardien tosiasiallisesta täytäntöönpanosta.

(1) EYVL C 2, 6.1.1998, s. 2.

(2) Neuvosto tarkistaa kriteerin sanamuotoa, kun menetelmästä on sovittu.

LIITE VI

Kriteeri 1.3 (kohtuullisen ajan kesto)

1.	Neuvoston päätelmien liitteenä olevien lainkäyttöalueiden seulontamenettelyä koskevien ohjeiden kohdan 13 mukaisesti käytännesääntötyöryhmän olisi määriteltävä objektiivisin perustein, mikä on kriteerissä 1.3 tarkoitetun kohtuullisen ajan kesto.

2.	Sovellettaessa kriteeriä 1.3 kohtuullisen ajan kesto, jota kriteerissä 1.3 tarkoitetaan, voidaan muotoilla seuraavasti:

3.	Kriteerissä 1.3 i) (itsenäisiin valtioihin liittyvä alakohta) ”kohtuullisen ajan kuluessa” viittaa veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyn OECD:n monenkeskisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, voimaantuloon tietyllä lainkäyttöalueella eikä sitoumukseen.

Kriteereissä 1.3 i) ja 1.3 ii) (muihin kuin itsenäisiin lainkäyttöalueisiin liittyvä alakohta) ”kohtuullisen ajan kuluessa” viittaa veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyn OECD:n monenkeskisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, voimaantuloon ja sellaisen vaihtojärjestelyjen verkoston voimaantuloon, joka on riittävän laaja kattamaan kaikki jäsenvaltiot.

Kohtuullisen ajan kesto näiden kolmen kohdan osalta on sama kuin kriteerissä 1.3 ii) sovellettu määräaika, kun on kyse itsenäisistä valtioista: 31. joulukuuta 2018 (eli sama määräaika, jota sovelletaan sellaisen vaihtojärjestelyjen verkoston, joka on riittävän laaja kattamaan kaikki jäsenvaltiot, voimaantuloon itsenäisellä kolmannella lainkäyttöalueella).

Tämän vaikuttamatta määräaikaan 31. joulukuuta 2018 kohtuullinen aika ei saisi ylittää aikaa, joka vaaditaan

a)	menettelyn eri vaiheiden loppuun saattamiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti,

b)	kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten hyväksymiseen ja voimaantuloon, sekä

muihin objektiivisiin määräaikoihin, joita muodollinen sitoutuminen voisi edellyttää (esimerkiksi: sellaisen lainkäyttöalueen osalta, joka ilmaisee suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta sen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä).

7.	Kohtuullista aikaa voidaan pidentää vain käytännesääntötyöryhmän yksimielisellä päätöksellä tietyn muun kuin itsenäisen lainkäyttöalueen osalta ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

LIITE VII

Kriteerin 2.2 soveltamisala

1.	Sovellettaessa kriteeriä 2.2 olisi katsottava, että yhteisöverojärjestelmän puuttuminen tai sellaisen nimellisen yhteisöverokannan soveltaminen, joka on nolla tai lähes nolla, on 1. joulukuuta 1997 hyväksyttyjen yritysverotukseen sovellettavien käytännesääntöjen kohdan A mukaista (1).

Tältä osin, jos kriteeriä 2.1 ei voida soveltaa ainoastaan sillä perusteella, että asianomainen lainkäyttöalue ei täytä käytännesääntöjen kohdan B mukaista ”gateway”-perustetta (2), koska yhtiöverojärjestelmää ei ole tai nimellinen yhtiöverokanta on nolla tai lähes nolla (3), menettelysääntöjen kohdassa B mainittua viittä tekijää olisi sovellettava analogisesti sen arvioimiseksi, täyttyykö kriteeri 2.2 (4).

3.	Kriteerin 2.2 yhteydessä yhteisöverojärjestelmän puuttuminen tai sellaisen nimellisen yhteisöverokannan soveltaminen, joka on nolla tai lähes nolla, ei voi yksinään johtaa siihen, että lainkäyttöalueen ei katsota täyttävän kriteerin 2.2 vaatimuksia.

Lainkäyttöalueen ei tulisi katsoa täyttävän kriteeriä 2.2, jos se kieltäytyy käymästä merkityksellistä vuoropuhelua tai se ei anna tietoja tai selvityksiä, joita käytännesääntötyöryhmä voi kohtuudella vaatia tai ei muutoin tee yhteistyötä käytännesääntötyöryhmän kanssa, kun sen on varmistettava, että kyseinen lainkäyttöalue täyttää kriteerin 2.2 seulontamenettelyssä.

Ohjeet sääntöjen arvioinnin analogista soveltamista varten

A. YLEISET PUITTEET

1. Kriteeri Ecofin-neuvoston 8. marraskuuta 2016 antamista päätelmistä

Lainkäyttöalue ei saisi helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa.

2. Kriteerin 2.2 soveltamisala (Ecofin-neuvosto, helmikuu 2017)

Sovellettaessa kriteeriä 2.2 olisi katsottava, että yhteisöverojärjestelmän puuttuminen tai sellaisen nimellisen yhteisöverokannan soveltaminen, joka on nolla tai lähes nolla, on 1. joulukuuta 1997 hyväksyttyjen yritysverotukseen sovellettavien käytännesääntöjen kohdan A mukaista (5).

Tältä osin, jos kriteeriä 2.1 ei voida soveltaa ainoastaan sillä perusteella, että asianomainen lainkäyttöalue ei täytä käytännesääntöjen kohdan B mukaista ”gateway”-perustetta (6), koska yhtiöverojärjestelmää ei ole tai nimellinen yhtiöverokanta on nolla tai lähes nolla (7), menettelysääntöjen kohdassa B mainittua viittä tekijää olisi sovellettava analogisesti sen arvioimiseksi, täyttyykö kriteeri 2.2 (8).

Kriteerin 2.2 yhteydessä yhtiöverojärjestelmän puuttuminen tai sellaisen nimellisen yhteisöverokannan soveltaminen, joka on nolla tai lähes nolla, ei voi yksinään johtaa siihen, että lainkäyttöalueen ei katsota täyttävän kriteerin 2.2 vaatimuksia.

3. Yleiset huomautukset

—

Ecofin-neuvoston määrittelemässä kriteerin 2.2 soveltamisalassa katsotaan se, ettei lainkäyttöalueella ole yhteisöverojärjestelmää tai että nimellinen yhteisöverokanta on nolla tai lähes nolla, taloudellisen toiminnan sijoittautumiseen merkittävästi vaikuttavaksi ”toimenpiteeksi” (käytännesääntöjen A kohta).

—	Tämän osalta kriteerin 2.2 tavoitteena on tarkistaa helpottaako tämä ”toimenpide” veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa.

—	Kriteeriä 2.2 sovelletaan vain, kun sääntöjen standardiarviointia (eli kriteeriä 2.1) ei voida soveltaa, koska kolmannen maan lainkäyttöalueella ei ole yhteisöverojärjestelmää tai koska lainkäyttöalueella sovelletaan nimellistä yhteisöverokantaa, joka on nolla tai lähes nolla.

—	Kriteerillä 2.2 arvioidaan lainkäyttöalueen lainsäädäntökehystä ja tiettyjä taloudellisia todisteita käytännesääntöjen B kohdassa vahvistettujen analogisesti sovellettavien viiden kriteerin osalta.

—

Kolmannen maan lainkäyttöalueen myöntämät, taloudellisen toiminnan sijoittautumiseen merkittävästi vaikuttavat edut on nähtävä nimellisen yhteisöverokannan, joka on nolla tai lähes nolla, yhteydessä ja myös puuttuvan yhteisöverotuksen yhteydessä, jolloin kummassakaan tapauksessa ei voida soveltaa käytännesääntöjen standardiarviointia. Nämä seikat on itse asiassa katsottava itsessään eduiksi, jotka on arvioitava tämän sääntöjen arvioinnin puitteissa.

—	Yleisesti ottaen kaikkia käytännesääntötyöryhmän vuosien kuluessa kehittämiä verotustoimenpiteiden arvioimista vuoden 1998 käytännesääntöjen puitteissa koskevia ohjeita olisi sovellettava johdonmukaisesti ja analogisesti tässä arvioinnissa (9).

—

Lainkäyttöalueen voidaan katsoa jääneen läpäisemättä tämän kriteerin mukaista arviointia vain, jos veroparatiisirakenteet tai -järjestelyt, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa, johtuvat sellaisista myös verotusalan ulkopuolisista säännöistä tai käytännöistä, joita lainkäyttöaluetta voidaan kohtuudella pyytää muuttamaan, tai sellaisten sääntöjen ja vaatimusten puuttumisesta, joita tarvitaan tämän arvioinnin läpäisemiseksi ja jotka lainkäyttöaluetta voidaan kohtuudella pyytää ottamaan käyttöön.

—

Yhteisöverojärjestelmän tai positiivisen yhteisöverokannan käyttöönotto ei kuulu niihin toimiin, jotka kolmannen maan lainkäyttöaluetta voidaan pyytää toteuttamaan täyttääkseen tämän arvioinnin vaatimukset, koska yhteisöverokannan puuttumista tai sitä, että yhteisöverokanta on nolla tai lähes nolla, ei voida yksinään pitää kriteerinä, jonka nojalla lainkäyttöalue katsottaisiin yhteistyöhaluttomaksi.

—	Kriteeri 2.2 merkitsee kuitenkin automaattista hylkäämistä niiden lainkäyttöalueiden osalta, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä EU:n kanssa niiden lainsäädäntökehyksen arvioimiseksi.

B. ”GATEWAY”-ARVIOINTI

1. ”Gateway”-kriteeri sellaisena kuin se on tällä hetkellä käytännesäännöissä

”Mahdollisesti haitallisina ja siis näihin menettelysääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia verotustoimenpiteitä, joilla todellista verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna toimenpiteisiin, joita kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovelletaan, nollaverotus mukaan lukien”

2. Analogista soveltamista koskevat ohjeet

—	”Gateway”-arvioinnin toiminta on suhteellisen selkeä Ecofin-neuvoston tämän vuoden helmikuussa hyväksymän kriteerin 2.2 soveltamisalan määritelmän pohjalta.

—

Erityisesti tämä arviointi katsotaan läpäistyksi, jos ”kriteeriä 2.1 ei voida soveltaa ainoastaan sillä perusteella, että asianomainen lainkäyttöalue ei täytä käytännesääntöjen kohdan B mukaista ”gateway”-perustetta, koska yhtiöverojärjestelmää ei ole tai nimellinen yhtiöverokanta on nolla tai lähes nolla”.

C. KRITEERIT 1 JA 2

1. Käytännesääntöjen kriteeri 1 tällä hetkellä

”Myönnetäänkö etuja vain niille, jotka eivät asu kyseisessä jäsenvaltiossa, tai vain muiden kuin kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien kanssa tehtyihin liiketoimiin”

2. Käytännesääntöjen kriteeri 2 tällä hetkellä

”Ovatko edut täysin erillään jäsenvaltion taloudesta niin, etteivät ne vaikuta kansalliseen veropohjaan”

3. Analogista soveltamista koskevat ohjeet

—	Sovellettaessa kriteeriä 2.2 ”eduilla” tarkoitetaan nollaverotuksen tai lähes nollaverotuksen soveltamista tai yhtiöverojärjestelmän puuttumista.

—	Käytännesääntöjen nykyisten kriteerien tekijä 1 ja tekijä 2 sisältävät kaksi pääelementtiä: a) lainsäädännöllinen erottaminen ja b) tosiasiallinen erottaminen.

—	Lainsäädännöllisestä erottamisesta on kyse, kun muille kuin kyseisessä valtiossa asuville myönnetään etuja ainoastaan yritysten perustamista ja toimintaa tietyllä lainkäyttöalueella koskevilla aleilla ja säännöksillä.

—	Jos valtiossa ei ole todellista yhtiöverojärjestelmää, olisi arvioitava, takaako lainsäädäntökehys muut kuin yhtiöverotukseen kuuluvat seikat mukaan lukien todellisuudessa täyden erottamisen.

—	Esimerkki tästä olisivat muut kuin verotukseen liittyvät vaatimukset yrityksille, jotka mahdollistavat asumisen arvioitavalla lainkäyttöalueella tai pääsyn sen kotimaan markkinoille.

—	Tätä varten on arvioitava kaikki toimenpiteet, jotka johtavat kotimaisten yritysten ja muiden kuin valtiossa asuvien hallussa olevien yritysten tai sellaisten yritysten, joiden toiminta ei liity kotimaan markkinoihin, väliseen erilaiseen kohteluun.

—

Esimerkiksi jos lainkäyttöalue myöntää ”etuja” yritykselle vain, jos se pidättyy toimimasta paikallisessa taloudessa (kriteeri 2) tai vain, jos tällainen toiminta riippuu erityisestä liiketoimintaluvasta (kriteerit 1 ja 2) tai vain, jos toimintaa harjoittavat muut kuin valtiossa asuvat (kriteeri 1), tämä voitaisiin arvioida mahdolliseksi täysin erillään pitämisen järjestelmäksi. Tällä voisi analogisesti ottaen olla merkitystä myös muulle verotukselle (eli muulle kuin yhtiöverotukselle).

—	Tosiasiallinen erottaminen viittaa usein tilanteeseen, jossa maa ei nimenomaisesti myönnä etua ainoastaan muille kuin asukkailleen, mutta käytännössä ainoastaan tai lähes ainoastaan muut kuin maassa asuvat käyttävät sitä.

—

Tosiasiallisen erottamisen kohdalla on yleensä huomioitava, kuinka moni kyseisestä edusta hyötyvä verovelvollinen ei asu maassa. Jos esimerkiksi kaikki tai lähes kaikki nollaverotuksesta hyötyvät verovelvolliset eivät asu kyseisessä valtiossa (mukaan lukien kotimaiset yritykset, joilla on ulkomainen osakkeenomistus), alakriteerin 1 b ja alakriteerin 2 b voidaan katsoa täyttyvän (eli lainkäyttöalue katsottaisiin yhteistyöhaluttomaksi sääntöjen arvioinnin tämän kohdan osalta).

D. KRITEERI 3

1. Käytännesääntöjen kriteeri 3 tällä hetkellä

”Myönnetäänkö edut ilman minkäänlaista todellista taloudellista toimintaa tai merkittävää taloudellista läsnäoloa kyseiset veroedut tarjoavassa jäsenvaltiossa”

2. Analogista soveltamista koskevat ohjeet

Sen arvioimiseksi, myönnetäänkö edut myös ilman minkäänlaista todellista taloudellista toimintaa tai merkittävää taloudellista läsnäoloa, on varmistettava:

—

edellyttääkö lainkäyttöalue yritykseltä tai miltä tahansa muulta yhteisöltä (esim. yhtiöittämistä ja/tai sen toimintoja varten) todellista taloudellista toimintaa tai merkittävää taloudellista läsnäoloa:

—	”todellinen taloudellinen toiminta” liittyy kyseessä olevasta verovapaudesta hyötyvän toiminnan luonteeseen.

—	”Merkittävä taloudellinen läsnäolo” liittyy kyseessä olevasta verovapaudesta hyötyvän toiminnan tosiasialliseen toteutumiseen.

—

Esimerkinomaisesti ja olettaen, että yleisesti ottaen käytännesääntötyöryhmän aikaisemmin arvioimat seikat ovat olennaisia myös tämän analyysin kannalta, tässä arvioinnissa olisi tarkasteltava seuraavia seikkoja ottaen huomioon kyseessä olevan liiketoiminnan/alan ominaisuudet: työntekijöiden asianmukainen lukumäärä, vuosittaisten menojen asianmukainen taso; fyysiset toimistot ja toimitilat, investoinnit tai asiaankuuluva toteutettava toiminta;

—	onko lainkäyttöalueella toteutetun todellisen taloudellisen toiminnan ja sen voiton, jota ei veroteta, välillä asianmukainen lainsäädäntöön perustuva ja tosiasiallinen yhteys;

—	pystyvätkö viranomaiset, mukaan lukien lainkäyttöalueen veroviranomaiset, tutkimaan (ja tutkivatko ne todella) todellisen taloudellisen toiminnan toteuttamista ja merkittävää taloudellista läsnäoloa alueellaan ja voivatko ne vaihtaa asiaankuuluvaa tietoa muiden veroviranomaisten kanssa;

—	sovelletaanko todellista toimintaa koskevien vaatimusten täyttämättä jättämiseen seuraamuksia.

E. KRITEERI 4

1. Käytännesääntöjen kriteeri 4 tällä hetkellä

”Poikkeavatko monikansallisen yritysryhmän sisäisten toimien tuottaman voiton määrittelyssä käytetyt perusteet kansainvälisesti yleisesti hyväksytyistä periaatteista, erityisesti OECD:ssä sovituista säännöistä”

2. Analogista soveltamista koskevat ohjeet

—

Kun arvioidaan, ovatko voiton määrittelyä koskevat säännöt kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisia (esim. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ja muut vastaavat tilinpäätösstandardit), olisi aluksi arvioitava onko ja missä määrin tämä analyysi on olennainen sellaisen lainkäyttöalueen kannalta, jossa ei ole yhtiöverotusjärjestelmää.

—

Tätä varten on asianmukaista katsoa, että vaikka lainkäyttöalueella ei olisikaan yhtiöverotusjärjestelmää, tämä ei saisi vaikuttaa kielteisesti voittojen asianmukaiseen jakamiseen kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Lainkäyttöalueiden olisi toteutettava asianmukaisia toimia varmistaakseen, että verottavat maat voivat harjoittaa verotusoikeuksiaan esim. CBRC:n, avoimuuden tai muiden tiedonjakomenetelmien kautta.

—	Tarvittaessa olisi varmistettava, että tietty lainkäyttöalue on hyväksynyt OECD:ssä sovitut periaatteet tai vastaavat tilinpäätösstandardit voittojen määrittämiseksi.

—

Tämän osalta on erittäin tärkeää varmistaa, miten näitä sääntöjä toteutetaan ja miten vakiintuneita ne ovat asianomaisilla lainkäyttöalueilla. Jos tietyllä lainkäyttöalueella ei ole yhtiöverojärjestelmää, myös vaihtoehtoiset siirtohinnoittelusäännöt voidaan ottaa huomioon kun tarkistetaan, että ne ovat vertailukelpoisia ja yhteensopivia kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden kanssa (esimerkiksi käyvän markkina-arvon soveltaminen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti).

—	Tämän kriteerin on tarkoitus estää se, että monikansallisilla yrityksillä olisi mahdollisuus käyttää OECD:n siirtohinnoitteluohjeista poikkeavia siirtohinnoittelusääntöjä jakaakseen voittonsa nollaverokannan lainkäyttöalueille.

—	Kysymyksiin 2.9–2.12 annetuissa vastauksissa olisi annettava riittävät tiedot siitä, miten voitot määritetään, ja tuotava esiin kaikki tärkeät poikkeamat kansainvälisesti hyväksytyistä standardeista.

F. KRITEERI 5

1. Käytännesääntöjen kriteeri 5 tällä hetkellä

”Puuttuuko verotuksellisista toimenpiteistä avoimuus, esimerkiksi silloin, kun säännöksiä sovelletaan hallinnon tasolla väljemmin tavalla, joka ei ole avoin”

2. Analogista soveltamista koskevat ohjeet

—	Kriteerillä 5 arvioidaan, onko tiettyjen oikeusjärjestelmän osien, mukaan lukien yrityksen perustaminen kyseiselle lainkäyttöalueelle, avoimuuden taso riittävä.

—

Tarkemmin sanottuna on arvioitava, voidaanko oikeusjärjestelmään kuuluvia osia, mukaan lukien verotuksellisen kotipaikan myöntäminen tai yritysten perustaminen, myöntää harkinnanvaraisesti vai onko niiden myöntäminen lakisääteistä. On tarkistettava, voidaanko oikeudellisia säännöksiä, myös muita kuin verotusalan säännöksiä, pitää harkinnanvaraisina niissä asioissa, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen kyseiselle lainkäyttöalueelle.

—	Tämä tekijä estää sen, että lainkäyttöalueen sääntelypuitteiden avoimuuden taso olisi riittämätön, ottaen huomioon että tässä sääntöjen arvioinnissa käsiteltävät edut perustuvat yrityksen rekisteröintiin tietylle lainkäyttöalueelle.

—	Kysymyksiin 2.13–2.16 annetuissa vastauksissa olisi annettava riittävät tiedot siitä, miten avoimuus on varmistettu lainkäyttöalueella tiettyjen toimien osalta, jotka yritysten on toteutettava voidakseen hyötyä säädetyistä eduista.

(1) ”Jäsenvaltioiden ja yhteisön asiaa koskevaa toimivaltaa rajoittamatta nämä yritysverotukseen sovellettavat menettelysäännöt koskevat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tai voivat merkittävästi vaikuttaa taloudellisen toiminnan sijoittumiseen yhteisössä.” (EYVL C 2, 6.1.1998, s. 3).

(2) ”Mahdollisesti haitallisina ja siis näihin menettelysääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia verotustoimenpiteitä, joilla todellista verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna toimenpiteisiin, joita kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovelletaan, nollaverotus mukaan lukien. Tällainen verotustaso voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta tai jostain muusta asiaankuuluvasta tekijästä.” (EYVL C 2, 6.1.1998, s. 3).

(3) Tämä voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta tai jostain muusta asiaankuuluvasta tekijästä.

(4) Kriteeri 2.2 on seuraavanlainen: ”lainkäyttöalue ei saisi helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa”.

(5) ”Jäsenvaltioiden ja yhteisön asiaa koskevaa toimivaltaa rajoittamatta nämä yritysverotukseen sovellettavat menettelysäännöt koskevat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tai voivat merkittävästi vaikuttaa taloudellisen toiminnan sijoittumiseen yhteisössä.” (EYVL C 2, 6.1.1998, s. 3).

(6) ”Mahdollisesti haitallisina ja siis näihin menettelysääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia verotustoimenpiteitä, joilla todellista verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna toimenpiteisiin, joita kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovelletaan, nollaverotus mukaan lukien. Tällainen verotustaso voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta tai jostain muusta asiaankuuluvasta tekijästä.” (EYVL C 2, 6.1.1998, s. 3).

(7) Tämä voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta tai jostain muusta asiaankuuluvasta tekijästä.

(8) Kriteeri 2.2 on seuraavanlainen: ”lainkäyttöalue ei saisi helpottaa veroparatiisirakenteita tai -järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada lainkäyttöalueella todellista taloudellista toimintaa vastaamatonta voittoa”.

(9) Katso 11. joulukuuta 1998 päivätty asiakirja 14039/98 ”Code of Conduct (Business Taxation) – Interpretation of Criteria” ja sen päivitykset.

19.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 438/31

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 20 päivänä heinäkuuta 2016,

keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia M.7724 – ASL / Arianespace)

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 4621)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2017/C 438/09)

Komissio antoi 20. heinäkuuta 2016 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla todistusvoimaisella kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html

I. OSAPUOLET JA TOIMENPIDE

(1)

Euroopan komissio vastaanotti 8. tammikuuta 2016 sulautuma-asetuksen 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla alankomaalaisen yrityksen Airbus Group S.E., jäljempänä ’Airbus’, ja ranskalaisen yrityksen Safran SA, jäljempänä ’Safran’, yhteisessä määräysvallassa oleva yhteisyritys ASL hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan ranskalaisissa yrityksissä Arianespace Participation SA ja Arianespace SA, jäljempänä yhdessä ’Arianespace’, ostamalla kaikki tällä hetkellä yrityksen Centre National d’Etudes Spatiales, jäljempänä ’CNES’, omistuksessa olevat Arianespacen osakkeet, jäljempänä ’liiketoimi’. Airbus ja Safran yhdessä sekä ASL ovat jäljempänä ’osapuolet’.

(2)

Arianespace on yritys, jonka perustivat vuonna 1980 sen pääosakas CNES ja Ariane-ohjelmaan osallistuva satelliittiteollisuus eli Airbus, Safran ja yksitoista muuta eurooppalaista yritystä. Kyseiset yritykset edustavat niitä kymmentä Euroopan maata, jotka rahoittavat Ariane-kantoraketin kehittämistä osallistumalla Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, toimintaan. Tämä alkuperäinen osakasrakenne on tähän asti säilynyt suurin piirtein ennallaan. Arianespace suorittaa satelliittien ja muiden avaruusalusten laukaisuja yritys- ja institutionaalisille asiakkaille Guayanan avaruuskeskuksessa, joka sijaitsee Kouroun kaupungissa Ranskan Guayanassa. Tätä varten ESA on antanut sille yksinoikeuden rahoittamiensa Ariane- ja Vega-kantorakettien kaupallistamiseen. Venäjän, ESAn ja Ranskan välisten sopimusten nojalla Arianespacella on myös yksinoikeus tarjota kaupallisten avaruuslentojen laukaisupalveluja Guyanan avaruuskeskuksessa käyttäen venäläistä Sojuz-kantorakettia.

(3)

ASL on Ranskan lainsäädännön mukaisesti perustettu yritys, joka on Airbusin ja Safranin yhteisessä määräysvallassa (50/50) ja joka yhdistää emoyritystensä toiminnan siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen kantorakettien sekä satelliittien osajärjestelmien ja laitteiden alalla. Komissiolle ilmoitettiin ASL-konsernin muodostamisesta 8. lokakuuta 2014 numerolla M.7353, ja yrityksen muodostamiseen annettiin lupa tietyin edellytyksin 26. marraskuuta 2014.

(4)

Airbus on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu yritys, joka toimii ilmailun, avaruusteollisuuden ja puolustuksen aloilla. Se on tällä hetkellä listautunut Frankfurtin, Madridin ja Pariisin pörsseihin. Airbus muodostuu kolmesta keskeisestä liiketoimintayksiköstä: i) Airbus, joka valmistaa kaupallisia ilma-aluksia (68,4 % koko konsernin liikevaihdosta vuonna 2014); ii) Airbus Helicopters (9,8 % koko konsernin liikevaihdosta); sekä iii) Airbus Defence and Space, jäljempänä ’Airbus DS’, joka yhdistää laajan valikoiman tuotteita puolustuksen, turvallisuuden ja turvallisten avaruussovellusten alalla (20,9 % koko konsernin liikevaihdosta), mukaan lukien kantorakettien osajärjestelmät (sen espanjalaisen tytäryrityksen Airbus Defence and Space SAU, jäljempänä ’Airbus DS SAU’, kautta) ja satelliitit. Airbus DS toimii myös tietoliikenne- ja kaukokartoitussatelliittien satelliittioperaattorina.

(5)

Safran on Pariisin pörssiin listautunut ranskalainen yritys, joka toimii pääasiassa seuraavilla kolmella alalla: i) ilma- ja avaruusalusten työntövoimajärjestelmät (53 % konsernin liikevaihdosta), ii) ilma-alusten laitteet (29 % konsernin liikevaihdosta) sekä iii) puolustus ja turvallisuus (18 % konsernin liikevaihdosta).

II. TIIVISTELMÄ

(6)

Liiketoimesta ilmoitettiin komissiolle 8. tammikuuta 2016.

(7)

Komissio totesi 26. helmikuuta 2016 antamassaan päätöksessä, että liiketoimen soveltuvuudesta sisämarkkinoille oli vakavia epäilyjä, ja antoi päätöksen menettelyn käynnistämisestä sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.

(8)

Alustavasti tunnistetut Arianespacen ja Airbusin väliseen arkaluonteisten tietojen vaihtoon liittyvät kilpailuongelmat vahvistettiin perusteellisessa tutkimuksessa.

(9)

Ilmoituksen tehnyt osapuoli toimitti 20. maaliskuuta 2016 lopulliset sitoumukset, jotka tekevät liiketoimesta sisämarkkinoille soveltuvan.

(10)

Tämän vuoksi esitetään, että sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetaan hyväksymispäätös.

III. PERUSTELUT

A. MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

1. Arianespacen hyödyntämien kantorakettien markkinat

(11)

Arianespace hankkii kantoraketit niiden päävalmistajilta (ASL on Arianen, ELV Vegan ja TsSKB Sojuzin päävalmistaja). ASL on Ariane-kantorakettien päävalmistaja.

(12)

Tässä yhteydessä komissio katsoo, että on olemassa Arianespacen hyödyntämien kantorakettien markkinat, jotka ovat Euroopan laajuiset.

2. Laukaisupalveluiden markkinat

(13)

Arianespace suorittaa satelliittien ja muiden avaruusalusten laukaisuja institutionaalisille ja yritysasiakkaille. Se suorittaa laukaisuja sekä geostationaarisille siirtoradoille että muille kiertoradoille. ASL:llä on vähäistä toimintaa laukaisupalveluiden markkinoilla sen yhteisyrityksen Eurockotin kanssa. Eurockot kaupallistaa Rockot-kantorakettia, jota käytetään laukaisuissa muille kiertoradoille kuin geostationaariselle siirtoradalle sekä yritys- että institutionaalisille asiakkaille.

(14)

Komissio katsoo, että i) laukaisut geostationaariselle siirtoradalle ja ii) laukaisut muille kiertoradoille muodostavat kahdet erilliset markkinat. Nämä molemmat voidaan jakaa vielä i) avoimiin laukaisuihin ja ii) rajattuihin laukaisuihin (captive launches) (siviili- tai sotilaskäyttö). Tämä vastaa seuraavia merkityksellisiä markkinoita: i) geostationaariselle siirtoradalle tehtävien laukaisujen avoimet markkinat, ii) muille kiertoradoille tehtävien laukaisujen avoimet markkinat, iii) geostationaariselle siirtoradalle tehtävien laukaisujen rajatut markkinat (captive market) ja iv) muille kiertoradoille tehtävien laukaisujen rajatut markkinat. Tässä päätöksessä voidaan jättää avoimeksi kysymys siitä, voidaanko muille kiertoradoille tehtävien laukaisujen markkinat jakaa laukaisuihin matalalle ja keskikorkealle kiertoradalle.

(15)

Komissio katsoo, että maantieteellisesti i) laukaisupalveluiden avoimet markkinat (laukaisut sekä geostationaariselle siirtoradalle että muille kiertoradoille) ovat maailmanlaajuiset; ja ii) laukaisupalveluiden rajatut markkinat (laukaisut sekä geostationaariselle siirtoradalle että muille kiertoradoille) ovat kansalliset tai alueelliset.

3. Satelliittimarkkinat

(16)

Airbus valmistaa satelliitteja kaupalliseen, institutionaaliseen ja sotilaskäyttöön sekä satelliittijärjestelmiä varten.

(17)

Komissio katsoo, että seuraavat markkinat ovat tässä yhteydessä merkitykselliset: i) eurooppalaisten institutionaalisten satelliittien markkinat; ii) EU:n sisäiset kansallisten institutionaalisten satelliittien markkinat; iii) institutionaalisten satelliittien vientimarkkinat; iv) kaupallisten satelliittien markkinat sekä v) sotilassatelliittien markkinat. Tässä päätöksessä voidaan jättää avoimeksi kysymykset siitä, olisiko satelliittimarkkinat jaettava edelleen kieroratatyypin perusteella (geostationaarinen siirtorata / muu kiertorata) sekä muodostavatko satelliittijärjestelmien satelliitit omat erilliset markkinat.

(18)

Komissio katsoo, että i) kaupallisten satelliittien markkinat ovat maailmanlaajuiset; ii) eurooppalaisten institutionaalisten satelliittien markkinat ovat Euroopan laajuiset tai kansalliset riippuen hankintaviranomaisesta; iii) institutionaalisten satelliittien vientimarkkinat ovat maailmanlaajuiset; ja iv) sotilassatelliittien markkinat ovat kansalliset.

4. Hyötykuorma-adaptereiden ja hyötykuorman irrotusjärjestelmien markkinat

(19)

ASL on toimittanut hyötykuorman irrotusjärjestelmiä (payload dispensers) Ariane 5:lle (Galileo-järjestelmään) ja Sojuzille (Globalstar-järjestelmään). Airbus DS SAU toimittaa hyötykuorma-adaptereita Ariane 5:lle.

(20)

Komissio katsoo, että tässä yhteydessä i) hyötykuorma-adaptereiden markkinat ja ii) hyötykuorman irrotusjärjestelmien markkinat muodostavat kahdet erilliset tuotemarkkinat. Näiden markkinoiden tarkka maantieteellinen laajuus jätetään avoimeksi. Se on joko ETA-alueen laajuinen tai maailmanlaajuinen.

5. Avaruusvakuutuspalveluiden markkinat

(21)

Arianespace tarjoaa asiakkailleen vakuutuspalveluja täysin omistamansa tytäryrityksen S3R:n kautta.

(22)

Komissio katsoo, että avaruusvakuutuspalveluiden tuotemarkkinoiden tarkka laajuus voidaan jättää avoimeksi. Myös niiden tarkka maantieteellinen laajuus jätetään avoimeksi.

6. Satelliittien käytön markkinat

(23)

Airbus toimii satelliittioperaattorina i) kaukokartoitussatelliiteille (omissa nimissään ja eurooppalaisten avaruusjärjestöjen puolesta) Airbus DS Geo-Information Services -liiketoimintayksikkönsä kautta (aiemmin Spot Image ja Infoterra) ja ii) sotilaallisille tietoliikennesatelliiteille (ensisijaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön puolesta) Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan Paradigm-tytäryrityksensä kautta.

(24)

Komissio katsoo, että satelliittien käytön tuotemarkkinoiden tarkka laajuus voidaan jättää avoimeksi. Komissio katsoo, että maantieteellisesti nämä markkinat ovat maailmanlaajuiset.

B. KILPAILUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

(25)

Airbus ja ASL toimivat markkinoilla, jotka ovat vertikaalisesti tai muuten yhteydessä Arianespacen toimintaan. Erityisesti Arianespacen toiminta laukaisupalveluiden tarjoajana on yhteydessä seuraaviin toimintoihin: i) ASL:n toiminta Ariane-kantorakettien toimittajana Arianespacelle; ii) Airbus DS SAU:n toiminta hyötykuorma-adaptereiden toimittajana; iii) Airbus DS SAU:n ja ASL:n toiminta hyötykuorman irrotusjärjestelmien toimittajina; iv) Airbusin toiminta satelliittivalmistajana; ja v) Airbusin toiminta satelliittioperaattorina. Lisäksi liiketoimi luo yhteyden seuraavien toimien välille: Arianespacen toiminta vakuutuspalveluiden tarjoajana ja Airbusin toiminta i) satelliittivalmistajana ja ii) satelliittioperaattorina.

1. Kilpailuvaikutusten arviointi: suhde i) Arianespacen laukaisupalveluiden tarjoajana toimimisen ja ii) Airbusin satelliittivalmistajana toimimisen välillä

Arkaluonteisten tietojen vaihto

(26)

Sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa päätöksessä tuotiin esille vakavia epäilyjä siitä, että arkaluonteisten tietojen vaihto Arianespacen ja Airbusin välillä voisi vahingoittaa muita satelliittivalmistajia ja muita laukaisupalveluiden tarjoajia.

(27)

Perusteellisen tutkimuksen jälkeen komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että liiketoimesta seuraava arkaluonteisten tietojen vaihto i) Arianespacelta Airbusille koskien muita satelliittivalmistajia ja ii) Airbusilta Arianespacelle koskien muita laukaisupalveluiden tarjoajia johtaa tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen.

(28)

Komission tutkimuksen perusteella Arianespacella on pääsy satelliittivalmistajia koskeviin arkaluonteisiin tietoihin eli muun muassa massaa ja aikataulua, lennon luonnetta, painopisteeseen ja kiertorataan liittyviä edellytyksiä ja satelliittien arkkitehtuuria koskeviin teknisiin tietoihin sekä kaupallisiin tietoihin. Nykyiset satelliittivalmistajien ja Arianespacen välisiin sopimuksiin sisältyvät luottamuksellisuuslausekkeet (esimerkiksi salassapitosäännökset) eivät riitä estämään Arianespacea toimittamasta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja Airbusille. Siksi komissio on todennut, että Arianespacella olisi todennäköisesti mahdollisuus jakaa arkaluonteisia tietoja muista satelliittivalmistajista Airbusin kanssa.

(29)

Lisäksi satelliittivalmistajien Arianespacelle luovuttamat tiedot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voisivat antaa Airbusille edun sen kilpailijoihin nähden. Komissio on siksi tullut siihen johtopäätökseen, että Arianespacella olisi todennäköisesti kannustin jakaa arkaluonteisia tietoja muista satelliittivalmistajista Airbusin kanssa.

(30)

Lisäksi muita satelliittivalmistajia koskevien arkaluonteisten tietojen luovuttamisella Arianespacelta Airbusille on todennäköisesti merkittävä haitallinen vaikutus kilpailuun satelliittimarkkinoilla. Syynä on se, että siitä seuraisi i) vähemmän tarjouskilpailuja, sillä Airbus mukauttaisi strategiaansa kilpailijoistaan saamiensa tietojen perusteella, sekä ii) vähemmän innovointia markkinoilla, sillä kilpailijat olisivat vähemmän halukkaita innovoimaan, jos Airbus voisi kopioida helposti uudet innovaatiot ja hyötyä niistä.

(31)

Komissio on todennut myös, että Airbusilla on pääsy muita laukaisupalveluiden tarjoajia koskeviin arkaluonteisiin tietoihin, jotka koskevat muun muassa laukaisumahdollisuuksien saatavuutta ja hintoja sekä uusia kehityssuuntia. Samoin kuin tietojen siirrossa Arianespacelta Airbusille, luottamuksellisuuslausekkeet eivät estä tietojen luovuttamista emo- tai sidosyritykselle. Sen vuoksi komissio katsoo, että Airbusilla olisi todennäköisesti mahdollisuus jakaa Arianespacen kanssa arkaluonteisia tietoja muista laukaisupalveluiden tarjoajista.

(32)

Komissio totesi myös, että vaikka Airbus omistaa jo nyt osan Arianespacesta, liiketoimen jälkeen Airbusilla on suurempi kannustin luovuttaa Arienespacelle tietoja muista laukaisupalveluiden tarjoajista.

(33)

Lopuksi komissio totesi, että muita laukaisupalveluiden tarjoajia koskevien arkaluonteisten tietojen luovuttamisella Airbusilta Arianespacelle on todennäköisesti merkittävä haitallinen vaikutus kilpailuun laukaisupalveluiden markkinoilla. Tämä johtuu siitä, että Arianespacen pääsyä muita laukaisupalveluiden tarjoajia koskeviin teknisiin ja kaupallisiin tietoihin voidaan käyttää teknisten etujen kumoamiseen, mikä voi johtaa siihen, että kilpailijoilla on pienempi kannustin innovoida ja kilpailla.

Airbusin kilpailijoiden sulkeminen satelliittimarkkinoilta

(34)

Sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa päätöksessä tuotiin esille vakavia epäilyjä myös siitä, että Arianespace voisi liiketoimen jälkeen käyttää asemaansa laukaisupalveluiden markkinoilla suosiakseen Airbusin satelliitteja, ja tämä syrjivä käytös voisi sulkea Airbusin kilpailijat satelliittimarkkinoilta.

(35)

Osapuolet voisivat teoriassa esimerkiksi tarjota alennusta asiakkaille, jotka hankkisivat Airbusin satelliitteja ja Arianespacen laukaisupalveluja yhdessä, ja nostaa näiden palveluiden hintoja silloin, kun ne hankittaisiin erikseen. Lisäksi Arianespace voisi teoriassa myöntää etuuskohtelun Airbusille laukaisumahdollisuuksia myönnettäessä (eli silloin, kun asiakkaat sitoutuvat ostamaan satelliitin Airbusilta) ja tarjota epäedullisempia laukaisumahdollisuuksia muille kuin Airbusin satelliiteille.

(36)

Perusteellisen tutkimuksen jälkeen komissio totesi, että liiketoimesta ei seuraa markkinoiden sulkemiseen tähtäävää strategiaa, joka johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen, johtuen siitä, että osapuolten toiminnot geostationaarisen siirtoradan laukaisupalveluiden maailmanlaajuisilla avoimilla markkinoilla ja kaupallisten satelliittien maailmanlaajuisilla markkinoilla ovat yhteydessä toisiinsa.

(37)

Ensinnäkin komissio totesi, että liiketoimen jälkeenkään osapuolet eivät todennäköisesti kykenisi sulkemaan Airbusin kilpailijoita satelliittimarkkinoilta. Tämä johtuu siitä että i) vaikka Arianespace on nykyinen markkinajohtaja, sille on varteenotettavia vaihtoehtoja, kuten SpaceX ja ILS; ii) laukaisupalveluiden markkinat ovat dynaaminen kilpailuympäristö, johon tulee uusia kilpailijoita ja jossa yritysten tilanteet muuttuvat nopeasti; iii) satelliittioperaattorien voi olla mahdollista osittain tasoittaa osapuolten mahdollisuutta sulkea kilpailevat satelliittivalmistajat markkinoilta; iv) satelliittimarkkinoiden ominaispiirteet estäisivät todennäköisesti Airbusin kaupallisten satelliittien alan kilpailijoiden sulkemisen markkinoilta ainakin lyhyellä tähtäimellä; ja v) kaupallisten satelliittien valmistajien sulkeminen kokonaan markkinoilta pitkällä tähtäimellä olisi erittäin spekulatiivista.

(38)

Toiseksi komission suorittama analyysi osoitti, että vaikka tietyt tekijät viittaavat siihen, että kilpailijoiden sulkemiseen satelliittimarkkinoilta on tiettyjä kannustimia, on myös tasapainottavia tekijöitä, jotka voivat toimia näiden mahdollisten kannustimien vastapainona. Siksi ja koska markkinoilta sulkeminen olisi todennäköisesti mahdotonta, komissio katsoi, että kysymys siitä, olisiko osapuolilla todennäköisesti kannustin sulkea Airbusin kilpailijat kaupallisten satelliittien maailmanlaajuisilta markkinoilta, voidaan jättää avoimeksi.

(39)

Kolmanneksi komissio analysoi seurauksia kilpailulle hypoteettisessa pahimmassa tapauksessa, jossa käytetty strategia johtaisi yhden Airbusin kilpailijan sulkemiseen markkinoilta. Tässä teoreettisessa tapauksessa, joka ei ole todennäköisin mahdollinen, komissio tuli kuitenkin siihen tulokseen, että tällaisella markkinoiden sulkemiseen tähtäävällä strategialla ei olisi todennäköisesti merkittävää haitallista vaikutusta kilpailuun. Tämä johtuu siitä, että i) kaupallisella segmentillä on monia muitakin aktiivisia toimijoita, ii) olemassa olevan käyttämättömän kapasiteetin ansiosta satelliittivalmistajat voivat laajentaa helposti toimintaansa ja iii) satelliittioperaattoreilla on jonkin verran tasapainottavaa neuvotteluvoimaa.

(40)

Lisäksi komissio totesi myös, että liiketoimesta ei seuraa markkinoiden sulkemiseen tähtäävää strategiaa, joka johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen, johtuen siitä, että osapuolten toiminnot i) muille kiertoradoille kuin geostationaariselle siirtoradalle tehtävien laukaisujen maailmanlaajuisilla avoimilla markkinoilla ja ii) institutionaalisten satelliittien vientimarkkinoilla sekä satelliittijärjestelmien satelliittien hypoteettisilla markkinoilla ovat yhteydessä toisiinsa. Komissio totesi myös, että liiketoimesta ei seuraa markkinoiden sulkemiseen tähtäävää strategiaa, joka johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen, johtuen siitä, että osapuolten toiminnot i) geostationaariselle siirtoradalle ja muille kiertoradoille tehtävien laukaisujen eurooppalaisilla ja kansallisilla (EU:n sisäisillä) rajatuilla markkinoilla ja ii) institutionaalisten satelliittien eurooppalaisilla markkinoilla sekä sotilas-/institutionaalisten satelliittien kansallisilla markkinoilla ovat yhteydessä toisiinsa.

2. Kilpailuvaikutusten arviointi: vertikaalinen suhde i) Arianespacen laukaisupalveluiden tarjoajana toimimisen ja ii) ASL:n Ariane-kantorakettien toimittajana toimimisen välillä

(41)

Sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa päätöksessä tuotiin esille vakavia epäilyjä mahdollisesta kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiasta, jossa osapuolet asettaisivat Ariane-kantorakettien laukaisut etusijalle ELV:n valmistamien ja Arianespacen myymien Vega-kantorakettien vahingoksi.

(42)

Perusteellisen tutkimuksen jälkeen komissio katsoi, että osapuolilla ei olisi mahdollisuutta eikä kannustinta käyttää kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa ELV:tä vastaan ja että vaikka kyseistä strategiaa hypoteettisessa tapauksessa käytettäisiinkin, sillä ei olisi merkittävää haitallista vaikutusta kilpailuun. Erityisesti komission havainnot viittasivat siihen, että Ariane-alustaa käytettäisiin vain harvoin samanlaisiin lentoihin kuin Vega-alustaa, ja edes siinä hypoteettisessa tapauksessa, että ELV:tä vastaan sovellettaisiin kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa, sillä ei olisi vaikutusta Arianespacen kilpailijoihin laukaisupalveluiden markkinoilla. Tämä johtuu siitä, että ELV:n on myytävä kantorakettejaan yksinomaan Arianespacelle, ja kaikki Arianespacen kilpailijat käyttävät kukin omaa kantorakettiaan.

3. Kilpailuvaikutusten arviointi: vertikaalinen suhde i) Arianespacen laukaisupalveluiden tarjoajana toimimisen ja ii) Airbus DS SAU:n ja ASL:n hyötykuorman irrotusjärjestelmien ja hyötykuorma-adaptereiden toimittajina toimimisen välillä

(43)

Sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa päätöksessä tuotiin esille vakavia epäilyjä mahdollisesta kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiasta, jossa osapuolet hankkisivat hyötykuorman irrotusjärjestelmiä ja hyötykuorma-adaptereita vain ASL:ltä tai Airbus DS SAU:lta, vaikkei tämä olisi ihanteellinen ratkaisu, vaihtoehtoisten hyötykuorman irrotusjärjestelmien ja hyötykuorma-adaptereiden toimittajien vahingoksi.

(44)

Perusteellisen tutkimuksen jälkeen komissio totesi, että osapuolet eivät todennäköisesti kykenisi sulkemaan hyötykuorman irrotusjärjestelmien tuotantoketjun loppupään markkinoita. Erityisesti komissio totesi, että osapuolet pystyisivät käyttämään kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa vain muiden tahojen kuin ESAn rahoittamien irrotusjärjestelmien markkinoilla, ja osapuolilla olisi vain rajallinen mahdollisuus sulkea kilpailijansa hyötykuorman irrotusjärjestelmien markkinoilta. Edes siinä hypoteettisessa tapauksessa että hyötykuorman irrotusjärjestelmien osalta sovellettaisiin kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa, sillä ei todennäköisesti olisi merkittävää haitallista vaikutusta kilpailuun laukaisupalveluiden markkinoilla johtuen hyötykuorman irrotusjärjestelmien hinnan suhteellisen pienestä osuudesta laukaisupalvelujen kokonaiskustannuksista.

(45)

Komissio totesi myös, että osapuolet eivät todennäköisesti kykenisi sulkemaan hyötykuorma-adaptereiden tuotantoketjun loppupään markkinoita. Erityisesti komissio totesi, että osapuolet eivät todennäköisesti kykenisi sulkemaan hyötykuorma-adaptereiden tuotantoketjun loppupään markkinoita soveltamalla kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa johtuen ESAn hankintasääntöjen rajoituksista ja uusien hyötykuorma-adaptereiden suhteellisen suurista kehittämiskustannuksista. Edes siinä hypoteettisessa tapauksessa että hyötykuorma-adaptereiden osalta sovellettaisiin kysyntämarkkinoiden sulkemisstrategiaa, sillä ei todennäköisesti olisi merkittävää haitallista vaikutusta kilpailuun laukaisupalveluiden markkinoilla johtuen hyötykuorma-adaptereiden hinnan suhteellisen pienestä osuudesta laukaisupalvelujen kokonaiskustannuksista.

4. Kilpailuvaikutusten arviointi: suhde i) Arianespacen vakuutuspalveluiden tarjoajana toimimisen sekä ii-a) Airbusin satelliittioperaattorina toimimisen ja ii-b) Airbusin satelliittivalmistajana toimimisen välillä

(46)

Komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että liiketoimesta ei seuraa kysyntämarkkinoiden tai tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisstrategiaa, joka johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen johtuen siitä, että osapuolten avaruusvakuutuspalveluiden markkinoilla sekä i) satelliittien käytön markkinoilla ja ii) satelliittimarkkinoilla toimimisen välillä on vertikaalinen suhde.

5. Kilpailuvaikutusten arviointi: vertikaalinen suhde i) Arianespacen laukaisupalveluiden tarjoajana toimimisen ja ii) Airbusin satelliittioperaattorina toimimisen välillä

(47)

Komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että liiketoimesta ei seuraa kysyntämarkkinoiden tai tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisstrategiaa, joka johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen, johtuen siitä, että osapuolten laukaisupalveluiden markkinoilla ja satelliittien käytön markkinoilla toimimisen välillä on vertikaalinen suhde.

6. Päätelmä

(48)

Näistä syistä päätöksessä todetaan, että liiketoimi johtaa tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen satelliittimarkkinoilla ja laukaisupalveluiden markkinoilla Airbusin ja Arianespacen välisen arkaluonteisten tietojen vaihdon osalta.

C. SITOUMUKSET

(49)

Mahdolliseen Arianespacen ja Airbusin väliseen arkaluonteisten tietojen vaihtoon liittyvän kilpailuongelman ratkaisemiseksi osapuolet toimittivat 20. toukokuuta 2016 jäljempänä kuvatut lopulliset sitoumukset.

(50)

Lopullisiin sitoumuksiin sisältyy määräyksiä, jotka liittyvät i) palomuureihin ja ii) työhönottoon liittyviin rajoituksiin sekä Airbusin, ASL:n että Arianespacen tasolla sekä sitoumusten täytäntöönpanoa koskevaan sovitteluun kaikissa salassapitosopimuksissa.

(51)

ASL:n/Arianespacen ja Airbusin välisten palomuurien tarkoitus on ehkäistä seuraavanlaisen tiedon vaihto: a) Airbus-konsernin kanssa kilpailevia satelliittivalmistajia koskevat kilpailun kannalta arkaluonteiset tiedot; b) kantorakettien ja satelliittien yhteensopivuutta koskevat kilpailun kannalta arkaluonteiset tiedot; ja c) muiden laukaisupalveluiden tarjoajien kuin Arianespacen laukaisupalveluita koskevat kilpailun kannalta arkaluonteiset tiedot.

(52)

Edellä kuvattujen palomuurien vahvistamiseksi osapuolet ovat myös esittäneet korjaustoimenpidettä, joka estää Airbusin työntekijöiden nimittämisen Arianespacen toimitusjohtajaksi tai hallituksen/valiokunnan jäseneksi. Lisäksi i) ASL:n/Arianespacen henkilöstön, jolla on pääsy Airbus-konsernin kanssa kilpailevia satelliittivalmistajia koskeviin arkaluonteisiin tietoihin sekä kantorakettien ja satelliittien yhteensopivuutta koskeviin kilpailun kannalta arkaluonteisiin tietoihin, on odotettava [1–5] vuotta, ennen kuin heidät voidaan siirtää Airbus DS:n satelliittipalveluiden palvelukseen, ja ii) Airbus DS:n satelliittipalveluiden henkilöstön, jolla on pääsy muiden laukaisupalveluiden tarjoajien kuin Arianespacen laukaisupalveluja koskeviin kilpailun kannalta arkaluonteisiin tietoihin, on odotettava [1–5] vuotta, ennen kuin heidät voidaan siirtää ASL:n/Arianespacen palvelukseen.

(53)

Komissio toteaa päätöksessään, että lopulliset sitoumukset ovat asianmukaiset ja riittävät poistamaan satelliittimarkkinoilla ja laukaisupalveluiden markkinoilla havaitun tehokkaalle kilpailulle Airbusin ja Arianespacen välisen tietojenvaihdon osalta koituvan olennaisen haitan.

IV. PÄÄTELMÄT

(54)

Edellä esitetyistä syistä päätöksessä todetaan, että ehdotettu yrityskeskittymä, sellaisena kuin se on muutettuna 20. toukokuuta 2016 toimitetuilla sitoumuksilla, ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

(55)

Näin ollen keskittymä olisi julistettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

19.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 438/39

Ilmoitus Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Brasiliasta peräisin olevan piin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta

(2017/C 438/12)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Brasiliasta peräisin olevan piin tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa tästä syystä unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

1. Valitus

Valituksen tekivät 8. marraskuuta 2017 Ferroatlántica ja Ferropem, jäljempänä ’valituksen tekijät’, joiden tuotanto muodostaa yli 85 prosenttia piin kokonaistuotannosta unionissa.

2. Tutkimuksen kohteena oleva tuote

Tämän tutkimuksen kohteena oleva tuote on pii, joka sisältää piitä alle 99,99 prosenttia kokonaispainosta, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

Piitä käytetään pääasiassa metallurgisessa teollisuudessa seosaineena ja alumiiniteollisuudessa primaarialumiinin (malmista tuotettu alumiini) ja sekundäärialumiinin (romusta tuotettu alumiini) tuottamiseen. Sitä käytetään myös kemianteollisuudessa.

3. Polkumyyntiä koskeva väite

Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Brasiliasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodiin 2804 69 00. Tämä CN-koodi on ainoastaan ohjeellinen.

3.1 Bosnia ja Hertsegovina

Koska Bosnia ja Hertsegovinan kotimarkkinahinnoista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, polkumyyntiä koskeva väite perustuu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen laskennallisen normaaliarvon (tuotantokustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto) ja sen unioniin suuntautuvaa vientiä varten tapahtuvassa myynnissä käytetyn vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) väliseen vertailuun.

Tämän perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat Bosnia ja Hertsegovinan osalta huomattavat.

3.2 Brasilia

Koska Brasilian kotimarkkinahinnoista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, polkumyyntiä koskeva väite perustuu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen laskennallisen normaaliarvon (tuotantokustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto) ja sen unioniin suuntautuvaa vientiä varten tapahtuvassa myynnissä käytetyn vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) väliseen vertailuun.

Tällä perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat Brasilian osalta huomattavat.

4. Vahinkoa ja syy-yhteyttä koskeva väite

Valituksen tekijät ovat esittäneet näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti asianomaisista maista on lisääntynyt kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Valituksen tekijöiden esittämä näyttö osoittaa, että tutkimuksen kohteena olevan tuontituotteen määrillä ja hinnoilla on vuodesta 2014 lähtien muiden seurausten lisäksi ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan yleiseen suorituskykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen.

5. Menettely

Komissio on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille ja todennut, että valitus on unionin tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty ja että on olemassa riittävä näyttö menettelyn aloittamiseksi. Näin ollen se panee vireille tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

Tutkimuksessa selvitetään, tuodaanko asianomaisista maista peräisin olevaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta polkumyynnillä ja onko kyseinen polkumyyntituonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle. Jos näin todetaan olevan, tutkimuksessa selvitetään, olisiko unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä.

5.1 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattaa 1. lokakuuta 2016 ja 30. syyskuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattaa 1 päivän tammikuuta 2014 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

5.2 Menettely polkumyynnin määrittämiseksi

Asianomaisissa maissa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia (2) pyydetään osallistumaan komission tutkimukseen.

5.2.1 Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva tutkimus

a) Otanta

Koska sellaisia asianomaisissa maissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia, joita menettely koskee, saattaa olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien vientiä harjoittavien tuottajien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (tätä menettelyä kutsutaan ”otannaksi”), jotta tutkimus saataisiin päätökseen määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia tai niiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan komissiolle. Osapuolten on ilmoittauduttava 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita, toimittamalla komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä I edellytetyt tiedot yrityksestään tai yrityksistään.

Saadakseen vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä asianomaisten maiden viranomaisiin ja saattaa ottaa yhteyttä tiedossa oleviin vientiä harjoittavien tuottajien järjestöihin.

Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat toimittaa edellä mainittujen lisäksi muita otoksen valinnan kannalta merkittäviä tietoja, on tehtävä se 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita.

Jos otos tarvitaan, vientiä harjoittavien tuottajien valintaperusteena voidaan käyttää suurinta edustavaa unioniin vietyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, asianomaisten maiden viranomaisille ja vientiä harjoittavien tuottajien järjestöille tarvittaessa asianomaisten maiden viranomaisten välityksellä.

Saadakseen vientiä harjoittavia tuottajia koskevat tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tutkimustaan varten, komissio lähettää kyselylomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille ja tiedossa oleville vientiä harjoittavien tuottajien järjestöille sekä asianomaisten maiden viranomaisille.

Kaikkien otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien on palautettava täytetty kyselylomake 37 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

Niiden yritysten, jotka ovat ilmoittaneet suostuvansa mahdolliseen otokseen sisällyttämiseen mutta joita ei valita otokseen, katsotaan toimivan yhteistyössä, jäljempänä ’otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 18 artiklan mahdollista soveltamista. Otokseen kuulumattomilta yhteistyössä toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevaan tuontiin mahdollisesti sovellettava polkumyyntitulli ei ylitä otokseen kuuluville vientiä harjoittaville tuottajille määritettävän polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempänä olevan b kohdan soveltamista (3).

b) Otokseen kuulumattomien yritysten yksilöllinen polkumyyntimarginaali

Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat voivat perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää, että komissio määrittää niille yksilölliset polkumyyntimarginaalit, jäljempänä ’yksilöllinen polkumyyntimarginaali’. Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka haluavat pyytää yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, on pyydettävä kyselylomake ja palautettava se asianmukaisesti täytettynä 37 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisesta, ellei toisin mainita. Komissio selvittää, voidaanko niille myöntää yksilöllinen tulli perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Yksilöllistä polkumyyntimarginaalia pyytävien vientiä harjoittavien tuottajien on kuitenkin huomattava, että komissio voi päättää olla määrittämättä niille yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, jos esimerkiksi vientiä harjoittavien tuottajien määrä on niin suuri, että määrittäminen olisi kohtuuttoman vaivalloista ja estäisi tutkimuksen saattamisen loppuun ajoissa.

5.2.2 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva tutkimus (4) (5)

Asianomaisissa maissa toimivia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen etuyhteydettömiä tuojia pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Koska sellaisia etuyhteydettömiä tuojia, joita menettely koskee, voi olla huomattava määrä, komissio voi rajata tutkittavien etuyhteydettömien tuojien määrän kohtuulliseksi valitsemalla otoksen (menettelyä kutsutaan ’otannaksi’), jotta tutkimus saataisiin päätökseen säädetyssä määräajassa. Otanta suoritetaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Jotta komissio pystyy päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan komissiolle. Osapuolten on ilmoittauduttava 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita, toimittamalla komissiolle tämän ilmoituksen liitteessä II edellytetyt tiedot yrityksestään tai yrityksistään.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi etuyhteydettömien tuojien otoksen valintaa varten, komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

Jos otos tarvitaan, tuojien valintaperusteena voidaan käyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen suurinta edustavaa unionissa myytyä määrää, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Komissio ilmoittaa otokseen valituista yrityksistä kaikille tiedossa oleville etuyhteydettömille tuojille ja tuojien järjestöille.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tutkimustaan varten, komissio lähettää kyselylomakkeet otokseen valituille etuyhteydettömille tuojille ja tiedossa oleville tuojien järjestöille. Näiden osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake 37 päivän kuluessa otoksen valinnasta ilmoittamisen jälkeen, ellei toisin mainita.

5.3 Menettely vahingon määrittämiseksi sekä unionin tuottajia koskeva tutkimus

Vahingon määrittäminen perustuu sitä tukevaan näyttöön, ja siihen kuuluu puolueeton tarkastelu, joka kohdistuu polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrään sekä sen vaikutukseen unionin markkinoiden hintoihin ja unionin tuotannonalaan. Jotta voidaan määrittää, onko unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unionissa toimivia tuottajia pyydetään osallistumaan tähän tutkimukseen.

Saadakseen tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tutkimustaan varten, komissio lähettää kyselylomakkeen tiedossa oleville unionin tuottajille ja tiedossa oleville unionin tuottajien järjestöille eli seuraaville: Ferroatlántica, Ferropem, RW Silicium GmbH ja Euroalliages.

Edellä mainittujen unionin tuottajien ja unionin tuottajien järjestöjen on palautettava täytetty kyselomake 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita.

Kaikkia unionin tuottajia ja unionin tuottajien järjestöjä, joita ei ole lueteltu edellä, kehotetaan ilmoittautumaan ottamalla välittömästi yhteyttä komissioon mieluiten sähköpostitse, kuitenkin viimeistään 15 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita, ja pyytämään kyselylomakkeen.

5.4 Menettely unionin edun arvioimiseksi

Jos polkumyyntiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista. Unionin tuottajia, tuojia ja niitä edustavia järjestöjä, käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä pyydetään ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita. Voidakseen osallistua tutkimukseen kuluttajia edustavien järjestöjen on osoitettava saman määräajan kuluessa, että niiden toiminnan ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen välillä on objektiivisesti todettava yhteys.

Edellä mainitun määräajan kuluessa ilmoittautuvat osapuolet voivat toimittaa komissiolle tietoja siitä, ovatko toimenpiteet unionin edun mukaisia, 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita. Tiedot voidaan toimittaa joko vapaamuotoisesti tai täyttämällä komission laatima kyselylomake. Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos tietojen tueksi on niitä toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

5.5 Muut kirjalliset huomautukset

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin mainita.

5.6 Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa osapuolten kanssa käymässään yhteydenpidossa.

5.7 Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaupan suojatoimiin liittyvien tutkimusten yhteydessä komissiolle toimitettuihin tietoihin ei sovelleta tekijänoikeuksia. Jos kyse on tiedoista, joihin kolmannella osapuolella on tekijänoikeuksia, asianomaisten osapuolten on ennen tietojen toimittamista komissiolle pyydettävä tekijänoikeuksien haltijalta nimenomainen lupa, jonka perusteella a) komissio voi käyttää tietoja tässä kaupan suojatoimiin liittyvässä menettelyssä ja b) tietoja voidaan toimittaa tämän tutkimuksen asianomaisille osapuolille sellaisessa muodossa, että nämä voivat käyttää puolustautumisoikeuttaan.

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (6). Tämän tutkimuksen kuluessa tietoja toimittavia osapuolia kehotetaan toimittamaan perustelut luottamuksellisen käsittelyn pyytämiselle.

Asianomaisten osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen tulee olla riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys.

Jos luottamuksellisia tietoja toimittava osapuoli ei pysty osoittamaan hyvää syytä luottamuksellista käsittelyä koskevalle pyynnölleen eikä liitä mukaan ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, komissio voi jättää tiedot huomiotta, jollei asianmukaisten lähteiden perusteella voida vakuuttavasti osoittaa, että tiedot ovat oikeita.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä sähköpostitse, skannatut valtakirjat ja todistukset mukaan luettuina, lukuun ottamatta laajoja vastauksia, jotka on toimitettava CD-ROM-levyllä tai DVD-levyllä henkilökohtaisesti tai kirjattuna kirjeenä. Käyttämällä sähköpostia asianomaiset osapuolet ilmaisevat hyväksyvänsä sähköisiin lähetyksiin sovellettavat säännöt, jotka on julkaistu asiakirjassa ”CORRESPONDENCE WITH THE EUROPEAN COMMISSION IN TRADE DEFENCE CASES” kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla osoitteessa http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/june/tradoc_148003.pdf. Asianomaisten osapuolten on ilmoitettava nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja voimassa oleva sähköpostiosoitteensa sekä varmistettava, että ilmoitettu sähköpostiosoite on yrityksen virallinen toimiva sähköpostiosoite, jota seurataan päivittäin. Kun yhteystiedot on toimitettu, komissio on yhteydessä asianomaisiin osapuoliin ainoastaan sähköpostitse, jolleivät ne nimenomaisesti pyydä saada kaikkia asiakirjoja komissiolta muulla tavoin tai jollei lähetettävän asiakirjan luonne edellytä sen lähettämistä kirjattuna kirjeenä. Lisäsäännöt ja -tiedot komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta, mukaan luettuna sähköpostitse toimitettavia tietoja koskevat periaatteet, ovat saatavilla edellä mainituista asianomaisten osapuolten kanssa käytävää viestintää koskevista ohjeista.

Euroopan komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: CHAR 04/039

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköpostit:

Polkumyyntiä ja liitettä I koskevat asiat: TRADE-SILICONMETAL-DUMPING@ec.europa.eu

Muut asiat: TRADE-SILICONMETAL-INJURY@ec.europa.eu

6. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Sitä, että vastausta ei anneta tietokoneitse, ei katsota yhteistyöstä kieltäytymiseksi, jos asianomainen osapuoli osoittaa, että vastauksen esittäminen vaaditussa muodossa aiheuttaisi kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen tulisi ottaa välittömästi yhteyttä komissioon.

7. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavaan neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja tutkimuksen suorittavien komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja kolmansien osapuolten pyyntöjä tulla kuulluksi. Neuvonantaja voi järjestää yksittäisen asianomaisen osapuolen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti.

Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa osapuolten kanssa käymässään yhteydenpidossa.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/contacts/hearing-officer/

8. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (7) mukaisesti.

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Vientiä harjoittavia tuottajia ovat asianomaisessa maassa toimivat yritykset, jotka tuottavat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ja vievät sitä unionin markkinoille joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä, mukaan lukien niihin etuyhteydessä olevat yritykset, jotka osallistuvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon, kotimarkkinamyyntiin tai vientiin.

(3) Perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan nojalla nollamarginaaleja, vähimmäistason marginaaleja ja perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa määritettyjä marginaaleja ei oteta huomioon.

(4) Otokseen voidaan valita vain sellaisia tuojia, jotka eivät ole etuyhteydessä vientiä harjoittaviin tuottajiin. Vientiä harjoittaviin tuottajiin etuyhteydessä olevien tuojien on täytettävä kyselylomakkeen liite I kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(5) Etuyhteydettömien tuojien antamia tietoja voidaan käyttää polkumyynnin määrittämisen lisäksi myös muihin tähän tutkimukseen liittyviin tarkoituksiin.

(6) Merkinnällä ”Limited” varustettu asiakirja on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(7) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

LIITE I

Teksti kuva

☐ ”Limited version” (1)

☐ ”For inspection by interested parties”

(Merkitkää rasti asianmukaiseen ruutuun.)

BOSNIA JA HERTSEGOVINASTA SEKÄ BRASILIASTA PERÄISIN OLEVAN PIIN TUONTIA KOSKEVA POLKUMYYNNIN VASTAINEN MENETTELY

TIETOJA VIENTIÄ HARJOITTAVIEN TUOTTAJIEN OTOKSEN VALINTAA VARTEN

Tämä lomake on tarkoitettu Bosnia ja Hertsegovinan sekä Brasilian vientiä harjoittavien tuottajien avuksi vireillepanoilmoituksen 5.2.1. kohdan a alakohdassa pyydettyjen otantaa koskevien tietojen toimittamista varten.

Molemmat kappaleet (”Limited” ja ”For inspection by interested parties”) on palautettava komissiolle vireillepanoilmoituksen mukaisesti.

1. TUNNISTE- JA YHTEYSTIEDOT

Ilmoittakaa yrityksestänne seuraavat tiedot:

Yrityksen nimi

Osoite

Yhteyshenkilö

Sähköpostiosoite

Puhelin

Faksi

2. LIIKEVAIHTO JA MYYNTI

Ilmoittakaa yrityksen kirjanpitovaluutassa sen liikevaihto tutkimusajanjakson aikana vireillepanoilmoituksessa määritellyn piin osalta (vientimyynti unioniin kaikkien 28 jäsenvaltion (2) osalta erikseen ja yhteensä sekä kotimarkkinamyynti) sekä sitä vastaava määrä tonneina. Ilmoittakaa käytetty valuutta.

Määrä tonneina

Arvo kirjanpitovaluutassa

Ilmoittakaa käytetty valuutta

Yrityksenne valmistaman, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientimyynti unioniin kaikkien 28 jäsenvaltion osalta erikseen ja yhteensä

Yhteensä:

Ilmoittakaa kukin jäsenvaltio (1):

Yrityksenne valmistaman, tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinamyynti

(1) Lisätään rivejä tarpeen mukaan.

(1) Asiakirja on vain sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21) 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(2) Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Teksti kuva

3. YRITYKSENNE JA SIIHEN ETUYHTEYDESSÄ OLEVIEN YRITYSTEN TOIMINTA (1)

Selvittäkää yksityiskohtaisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinamyynti) osallistuvan yrityksen ja kaikkien siihen etuyhteydessä olevien yritysten (esittäkää luettelo ja ilmoittakaa yhteys yritykseenne) toiminta. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä muun muassa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ostaminen tai sen tuottaminen alihankintajärjestelyjen mukaisesti taikka tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jalostaminen tai kauppa.

Yrityksen nimi ja sijainti

Toiminta

Yhteys

4. MUUT TIEDOT

Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, joiden yritys katsoo olevan hyödyksi komissiolle otoksen valinnassa.

5. YKSILÖLLINEN POLKUMYYNTIMARGINAALI

Yritys ilmoittaa, että siinä tapauksessa, että sitä ei valita otokseen, se haluaa saada kyselylomakkeen ja muut pyynnön esittämiseen käytettävät lomakkeet täyttääkseen ne ja pyytääkseen yksilöllistä polkumyyntimarginaalia vireillepanoilmoituksen 5.2.1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

☐ Kyllä

☐ Ei

6. VAHVISTUS

Toimittamalla edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan toimitiloissaan tehtävään tarkastuskäyntiin vastausten tarkastamiseksi. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu mahdolliseen otokseen valintaan, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Komissio tekee yhteistyöstä kieltäytyneitä vientiä harjoittavia tuottajia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tällöin lopputulos voi olla kyseisen yrityksen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Valtuutetun toimihenkilön allekirjoitus:

Valtuutetun toimihenkilön nimi ja asema:

Päivämäärä:

(1) Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 127 artiklan mukaisesti henkilöiden katsotaan olevan etuyhteydessä keskenään, jos a) he ovat johtokunnan tai hallintoneuvoston jäseniä toistensa yrityksissä; b) he ovat oikeudelliselta asemaltaan liikekumppaneita; c) toinen on toisen palveluksessa; d) kolmas osapuoli suoraan tai välillisesti omistaa, valvoo tai pitää hallussaan vähintään viittä prosenttia kummankin liikkeeseen lasketuista äänioikeutetuista osakkeista tai osuuksista; e) toinen valvoo toista suoraan tai välillisesti; f) kolmas osapuoli valvoo molempia suoraan tai välillisesti; g) he yhdessä valvovat kolmatta osapuolta suoraan tai välillisesti; tai h) he ovat saman perheen jäseniä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558). Henkilöitä pidetään saman perheen jäseninä ainoastaan, jos heidän suhteensa on jokin seuraavista: i) aviopuolisot, ii) vanhempi ja lapsi, iii) sisarukset (myös puolisisarukset), iv) isovanhempi ja lapsenlapsi, v) setä, eno tai täti ja sisaren tai veljen lapsi, vi) appivanhempi ja vävy tai miniä, vii) langokset, kälykset tai lanko ja käly. Unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

LIITE II

Teksti kuva

☐ ”Limited version” (1)

☐ ”For inspection by interested parties”

(Merkitkää rasti asianmukaiseen ruutuun.)

BOSNIA JA HERTSEGOVINASTA SEKÄ BRASILIASTA PERÄISIN OLEVAN PIIN TUONTIA KOSKEVA POLKUMYYNNIN VASTAINEN MENETTELY

TIETOJA ETUYHTEYDETTÖMIEN TUOJIEN OTOKSEN VALINTAA VARTEN

Tämä lomake on tarkoitettu etuyhteydettömien tuojien avuksi vireillepanoilmoituksen 5.2.2. kohdassa pyydettyjen otantaa koskevien tietojen toimittamista varten.

Molemmat kappaleet (”Limited” ja ”For inspection by interested parties”) on palautettava komissiolle vireillepanoilmoituksen mukaisesti.

1. TUNNISTE- JA YHTEYSTIEDOT

Ilmoittakaa yrityksestänne seuraavat tiedot:

Yrityksen nimi

Osoite

Yhteyshenkilö

Sähköpostiosoite

Puhelin

Faksi

2. LIIKEVAIHTO JA MYYNTI

Ilmoittakaa yrityksen kokonaisliikevaihto euroina sekä vireillepanoilmoituksessa määritellyn piin unioniin (2) suuntautuneen tuonnin sekä Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Brasiliasta tuonnin jälkeen unionin markkinoilla tapahtuneen jälleenmyynnin liikevaihto ja paino tai määrä tutkimusajanjakson aikana. Ilmoittakaa käytetty painon tai määrän yksikkö.

Ilmoittakaa käytetty mittayksikkö

Arvo (euroa)

Yrityksenne kokonaisliikevaihto (euroa)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyynti unionin markkinoilla Bosnia ja Hertsegovinasta tuonnin jälkeen

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyynti unionin markkinoilla Brasiliasta tuonnin jälkeen tuonnin jälkeen

Teksti kuva

3. YRITYKSENNE JA SIIHEN ETUYHTEYDESSÄ OLEVIEN YRITYSTEN TOIMINTA (1)

Yrityksen nimi ja sijainti

Toiminta

Yhteys

4. MUUT TIEDOT

Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, joiden yritys katsoo olevan hyödyksi komissiolle otoksen valinnassa.

5. VAHVISTUS

Toimittamalla edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan toimitiloissaan tehtävään tarkastuskäyntiin vastausten tarkastamiseksi. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu mahdolliseen otokseen valintaan, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Komissio tekee yhteistyöstä kieltäytyneitä tuojia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tällöin lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Valtuutetun toimihenkilön allekirjoitus:

Valtuutetun toimihenkilön nimi ja asema:

Päivämäärä:

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 438

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	60. vuosikerta 19. joulukuuta 2017

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2017/C 438/01	Komission tiedonanto – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU, 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY vahvistettuja kynnysarvoja vastaavat kansalliset valuutta-arvot	1
2017/C 438/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8703 – Porsche Digital / Axel Springer/JV) ( 1 )	4
2017/C 438/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8729 – EQT Fund Management / G+E Getec Holding) ( 1 )	4

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2017/C 438/04	Neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta	5
2017/C 438/05	Ilmoitus henkilölle, johon sovelletaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2014/119/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 208/2014 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä	25
	Euroopan komissio
2017/C 438/06	Euron kurssi	26
2017/C 438/07	Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 4. heinäkuuta 2016 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa M.7724 ASL/Arianespace – Esittelijä: Liettua	27
2017/C 438/08	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus – ASL/Arianespace (M.7724)	29
2017/C 438/09	Tiivistelmä komission päätöksestä, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2016, keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia M.7724 – ASL / Arianespace) (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 4621)	31
2017/C 438/10	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	37
	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
2017/C 438/11	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkostoituminen	38

80 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	156 464
	CZK	Tšekin koruna	2 151 760
	DKK	Tanskan kruunu	595 608
	GBP	Englannin punta	65 630
	HRK	Kroatian kuna	601 232
	HUF	Unkarin forintti	24 852 800
	PLN	Uusi Puolan zloty	344 936
	RON	Uusi Romanian leu	360 160
	SEK	Ruotsin kruunu	758 768

144 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	281 635
	CZK	Tšekin koruna	3 873 168
	DKK	Tanskan kruunu	1 072 094
	GBP	Englannin punta	118 133
	HRK	Kroatian kuna	1 082 218
	HUF	Unkarin forintti	44 735 040
	PLN	Uusi Puolan zloty	620 885
	RON	Uusi Romanian leu	648 288
	SEK	Ruotsin kruunu	1 365 782

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2017/C 438/12	Ilmoitus Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Brasiliasta peräisin olevan piin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta	39
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2017/C 438/13	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8451 – Tronox/Cristal) ( 1 )	49

221 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	432 232
	CZK	Tšekin koruna	5 944 237
	DKK	Tanskan kruunu	1 645 367
	GBP	Englannin punta	181 302
	HRK	Kroatian kuna	1 660 903
	HUF	Unkarin forintti	68 655 860
	PLN	Uusi Puolan zloty	952 886
	RON	Uusi Romanian leu	994 942
	SEK	Ruotsin kruunu	2 096 097

443 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	866 419
	CZK	Tšekin koruna	11 915 371
	DKK	Tanskan kruunu	3 298 179
	GBP	Englannin punta	363 424
	HRK	Kroatian kuna	3 329 322
	HUF	Unkarin forintti	137 622 380
	PLN	Uusi Puolan zloty	1 910 083
	RON	Uusi Romanian leu	1 994 386
	SEK	Ruotsin kruunu	4 201 678

750 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	1 466 850
	CZK	Tšekin koruna	20 172 750
	DKK	Tanskan kruunu	5 583 825
	GBP	Englannin punta	615 278
	HRK	Kroatian kuna	5 636 550
	HUF	Unkarin forintti	232 995 000
	PLN	Uusi Puolan zloty	3 233 775
	RON	Uusi Romanian leu	3 376 500
	SEK	Ruotsin kruunu	7 113 450

1 000 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	1 955 800
	CZK	Tšekin koruna	26 897 000
	DKK	Tanskan kruunu	7 445 100
	GBP	Englannin punta	820 370
	HRK	Kroatian kuna	7 515 400
	HUF	Unkarin forintti	310 660 000
	PLN	Uusi Puolan zloty	4 311 700
	RON	Uusi Romanian leu	4 502 000
	SEK	Ruotsin kruunu	9 484 600

5 548 000 EUR	BGN	Uusi Bulgarian lev	10 850 778
	CZK	Tšekin koruna	149 224 556
	DKK	Tanskan kruunu	41 305 415
	GBP	Englannin punta	4 551 413
	HRK	Kroatian kuna	41 695 439
	HUF	Unkarin forintti	1 723 541 680
	PLN	Uusi Puolan zloty	23 921 312
	RON	Uusi Romanian leu	24 977 096
	SEK	Ruotsin kruunu	52 620 561

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1795
JPY	Japanin jeniä	132,66
DKK	Tanskan kruunua	7,4440
GBP	Englannin puntaa	0,88208
SEK	Ruotsin kruunua	9,9588
CHF	Sveitsin frangia	1,1652
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,8573
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,685
HUF	Unkarin forinttia	313,67
PLN	Puolan zlotya	4,2070
RON	Romanian leuta	4,6228
TRY	Turkin liiraa	4,5253
AUD	Australian dollaria	1,5392
CAD	Kanadan dollaria	1,5185
HKD	Hongkongin dollaria	9,2194
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6836
SGD	Singaporen dollaria	1,5904
KRW	Etelä-Korean wonia	1 282,23
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,1661
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8055
HRK	Kroatian kunaa	7,5430
IDR	Indonesian rupiaa	16 027,64
MYR	Malesian ringgitiä	4,8141
PHP	Filippiinien pesoa	59,551
RUB	Venäjän ruplaa	69,1462
THB	Thaimaan bahtia	38,499
BRL	Brasilian realia	3,8734
MXN	Meksikon pesoa	22,4718
INR	Intian rupiaa	75,7645


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.