ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 357

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

60. vuosikerta
23. lokakuuta 2017


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2017/C 357/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1


 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2017/C 357/02

Asia C-139/17 P: Valitus, jonka QuaMa Quality Management GmbH on tehnyt 20.3.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-225/15, QuaMa Quality Management v. EUIPO, 17.1.2017 antamasta tuomiosta

2

2017/C 357/03

Asia C-421/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 13.7.2017 – Szef Krajowej Administracji Skarbowej v. Polfarmex Spółka Akcyjna, kotipaikka Kutno

3

2017/C 357/04

Asia C-422/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 13.7.2017 – Minister Finansów v. Skarpa Travel sp. z o.o. w Krakowie

3

2017/C 357/05

Asia C-477/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 8.8.2017 – Raad van bestuur van de Sociale verzekeringsbank v. D. Balandin ym.

4

2017/C 357/06

Asia C-482/17: Kanne 9.8.2017 – Tšekin tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

4

2017/C 357/07

Asia C-490/17: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 11.8.2017 – Passenger Rights sp. z o.o. v. Deutsche Lufthansa AG

5

2017/C 357/08

Asia C-506/17: Kanne 18.8.2017 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta

6

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2017/C 357/09

Asia T-411/10 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Laufen Austria v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kylpyhuonekalusteiden markkinat Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Itävallassa — Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen — Sakot — Sakon määrääminen yhteisvastuullisesti emoyhtiölle ja sen tytäryhtiölle — Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta — Enimmäismäärän laskeminen pelkästään tytäryhtiön liikevaihdon perusteella siltä rikkomisajanjaksolta, joka edeltää ajankohtaa, jona emoyhtiö hankki sen omistukseensa)

8

2017/C 357/10

Asia T-671/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Bayerische Motoren Werke v. komissio (Valtiontuet — Alueelliset investointituet — Saksan tuki BMW:lle Leipzigissa toteutettavaan suureen investointihankkeeseen, joka koskee kahden sähköautomallin (i3 ja i8) valmistusta — Päätös, jossa tuki todetaan osittain sisämarkkinoille soveltuvaksi ja osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi — SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohta — SEUT 108 artiklan 2 ja 3 kohta — Tuen kannustava vaikutus — Tuen tarpeellisuus)

8

2017/C 357/11

Asia T-374/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.9.2017 – VM v. EUIPO – DAT Vermögensmanagement (Vermögensmanufaktur) (EU-tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Sanamerkiksi rekisteröity EU-tavaramerkki Vermögensmanufaktur — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta — Asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohta)

9

2017/C 357/12

Asia T-451/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.9.2017 – AlzChem v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvät asiakirjat — Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen — Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus — Velvollisuus konkreettiseen ja asiakirjakohtaiseen tarkasteluun — Ylivoimainen yleinen etu)

10

2017/C 357/13

Asia T-572/15: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.9.2017 – Aldi v. EUIPO – Rouard (GOURMET) (EU-tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin GOURMET rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi — Aiempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki ORIGINE GOURMET — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Hallinnollisen menettelyn keskeyttäminen — Asetuksen (EY) N:o 2868/95 20 säännön 7 kohdan c alakohta)

10

2017/C 357/14

Asia T-578/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.9.2017 – Gillet v. komissio (Henkilöstö — Sopimussuhteiset toimihenkilöt — Entinen Belgian oikeuden mukaan palkattu työntekijä — Päätöksen C(2005) 1287 6 ja 7 artiklan nojalla sovellettava korvaus — Korvauksen määrän uudelleenlaskenta hallinnossa hallintomenettelyjen päivittämisen yhteydessä — Henkilölle vastainen toimi — Puhtaasti vahvistava toimi — Perusteluvelvollisuus — Aiheettomien maksujen takaisinperintä)

11

2017/C 357/15

Asia T-678/16 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Valittajana Siragusa sekä muina osapuolina neuvosto ja parlamentti (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Palvelussuhteen päättyminen — Hakemus eläkkeelle siirtämisestä — Henkilöstösääntöjen muutos hakemuksen jättämisen jälkeen — Aiemman päätöksen peruuttaminen — Riidanalaisen päätöksen oikeudellinen luonnehdinta)

12

2017/C 357/16

Asia T-835/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.9.2017 – Louvers Belgium v. komissio (Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne — Julkiset tavara- ja palveluhankinnat — Tarjouspyyntömenettely — Sisätilojen kaihtimien, verhojen ja seinävaatteiden hankinta sekä asiaankuuluva asennus, puhdistus ja huolto — Tarjoajan tarjouksen hylkääminen — Menettelyn peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen — Selvästi täysin perusteeton kanne)

12

2017/C 357/17

Asia T-451/17 R: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 29.8.2017 – Verband der Deutschen Biokraftstoffindustrie v. komissio (Väliaikainen oikeussuoja — Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta — Biodiesel — Komission tiedonanto BK/abd/ener.c.1(2017)2122195 — Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus — Kiireellisyysedellytys ei täyty)

13

2017/C 357/18

Asia T-181/17: Kanne 18. elokuuta 2017 – PC v. EASO

13

2017/C 357/19

Asia T-446/17: Kanne 15.7.2017 – TK v. parlamentti

15

2017/C 357/20

Asia T-450/17: Kanne 18.7.2017 – Eurosupport – Fineurop support v. EIGE

16

2017/C 357/21

Asia T-474/17: Kanne 1.8.2017 – Portugali v. komissio

16

2017/C 357/22

Asia T-476/17: Kanne 27.7.2017 – Arysta LifeScience Netherlands v. komissio

17

2017/C 357/23

Asia T-480/17: Kanne 3.8.2017 – Kreikka v. komissio

18

2017/C 357/24

Asia T-487/17: Kanne 3.8.2017 – UE v. komissio

19

2017/C 357/25

Asia T-511/17: Kanne 7.8.2017 – Corra González ym. v. SRB

19

2017/C 357/26

Asia T-516/17: Kanne 4.8.2017 – Imasa, Ingeniería y Proyectos v. komissio ja SRB

20

2017/C 357/27

Asia T-517/17: Kanne 4.8.2017 – Grúas Roxu v. komissio ja SRB

21

2017/C 357/28

Asia T-524/17: Kanne 7.8.2017 – Folch Torrela ym. v. SRB

21

2017/C 357/29

Asia T-525/17: Kanne 7.8.2017 – Taberna Ángel Sierra ym. v. SRB

22

2017/C 357/30

Asia T-532/17: Kanne 11.8.2017 – Coral Venture v. SRB

22

2017/C 357/31

Asia T-550/17: Kanne 12.8.2017 – Troszczynski v. parlamentti

23

2017/C 357/32

Asia T-557/17: Kanne 17.8.2017 – Liaño Reig v. SRB

24

2017/C 357/33

Asia T-571/17: Kanne 22.8.2017 – UG v. komissio

25

2017/C 357/34

Asia T-576/17: Kanne 24.8.2017 – Mas Que Vinos Global v. EUIPO – JESA (EL SEÑORITO)

26

2017/C 357/35

Asia T-595/17: Kanne 4.9.2017 – Demp v. EUIPO (Harmaa-keltainen värimerkki)

26

2017/C 357/36

Asia T-598/17: Kanne 5.9.2017 – Italia v. komissio

27

2017/C 357/37

Asia T-602/17: Kanne 4.9.2017 – Espanja v. komissio

27

2017/C 357/38

Asia T-603/17: Kanne 5.9.2017 – Liettua v. komissio

29

2017/C 357/39

Asia T-610/17: Kanne 6.9.2017 – ICL IP Terneuzen ja ICL Europe Coöperatief v. komissio

30

2017/C 357/40

Yhdistetyt asiat T-481/13 ja T-421/15: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Systran v. komissio

31

2017/C 357/41

Asia T-548/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Clarke v. EUIPO

32

2017/C 357/42

Asia T-549/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Papathanasiou v. EUIPO

32

2017/C 357/43

Asia T-550/16: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Dickmanns v. EUIPO

32


FI

 


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/1


Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2017/C 357/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 347, 16.10.2017

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 338, 9.10.2017

EUVL C 330, 2.10.2017

EUVL C 318, 25.9.2017

EUVL C 309, 18.9.2017

EUVL C 300, 11.9.2017

EUVL C 293, 4.9.2017

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu


V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/2


Valitus, jonka QuaMa Quality Management GmbH on tehnyt 20.3.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-225/15, QuaMa Quality Management v. EUIPO, 17.1.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-139/17 P)

(2017/C 357/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: QuaMa Quality Management GmbH (edustaja: C. Russ, Rechtsanwalt)

Muut osapuolet: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ja Microchip Technology, Inc

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen 17.1.2017 antama tuomio on kumottava

EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 19.1.2015 tekemä päätös (yhdistetyt asiat R 1809/2014-4 ja R 1680/2014-4) on kumottava.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää unionin yleisen tuomioistuimen antamasta tuomiosta tekemänsä valituksen tueksi seuraavaa:

Valituksessa väitetään, että tavaramerkkiasetuksen (1) 41 artiklan 1 kohtaa on rikottu. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valittajan mukaan virheellisesti, että väliintulija oli jättänyt 9.4.2013 asianmukaisen hakemuksen omistajanvaihdoksen rekisteröimiseksi mutta käyttänyt vain tähän tarkoitukseen väärää lomaketta. Hakemus ”Omistajan nimen tai osoitteen muuttamiseksi” koski kaikkia (14) SMSC Europe GmbH:n tavaramerkkiä, ja EUIPO:n 14.4.2013 päiväämään kirjeen mukaan se myös ymmärrettiin niin. Niinpä on valittajan mukaan selvää, että virasto hylkäsi 9.4.2013 päivätyn hakemuksen kokonaisuudessaan ja hyväksyi vasta väiteajan päättymisen jälkeen 14.6.2013 jätetyn hakemuksen.

Valituksessa vedotaan myös tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomiseen. Siinä katsotaan, etteivät väiteosasto tai valituslautakunta määrittäneet läheskään riittävällä tavalla merkityksellistä yleisöä. Sekaannusvaaraa ei valittajan mukaan voida todeta, jos kulloinkin kyseessä olevan tavaran tai palvelun merkityksellistä yleisöä ei ole määritetty eikä yksilöllistä erottamiskykyä todettu. Tämä pätee varsinkin, kun otetaan huomioon unionin yleisen tuomioistuimen toteamus siitä, että kyseessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuus on asiantuntevan yleisön – johon unionin yleinen tuomioistuin ei kuulu – näkökulmasta ”vähäinen”.


(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/3


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 13.7.2017 – Szef Krajowej Administracji Skarbowej v. Polfarmex Spółka Akcyjna, kotipaikka Kutno

(Asia C-421/17)

(2017/C 357/03)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Szef Krajowej Administracji Skarbowej

Vastapuoli: Polfarmex Spółka Akcyjna, kotipaikka Kutno

Ennakkoratkaisukysymys

Onko se, että osakeyhtiö luovuttaa osakkeenomistajalle kiinteää omaisuutta tämän omistamien osakkeiden mitätöimisen johdosta, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu arvonlisäverollinen liiketoimi?


(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/3


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 13.7.2017 – Minister Finansów v. Skarpa Travel sp. z o.o. w Krakowie

(Asia C-422/17)

(2017/C 357/04)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Minister Finansów

Vastapuoli: Skarpa Travel sp. z o.o. w Krakowie

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) säännöksiä tulkittava siten, että matkailupalveluja, joiden verotuksessa sovelletaan kyseisen direktiivin 306–310 artiklassa esitettyä matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää, tarjoavan verovelvollisen saamien ennakkomaksujen osalta verosaatava syntyy kyseisen direktiivin 65 artiklassa määritellyllä hetkellä?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin 2006/112/EY 65 artiklaa tulkittava siten, että matkailupalveluja, joiden verotuksessa sovelletaan kyseisen direktiivin 306–310 artiklassa esitettyä matkatoimistoja koskevaa erityisjärjestelmää, tarjoavan verovelvollisen saamasta ennakkomaksusta vähennetään verotuksessa kyseisen direktiivin 308 artiklassa tarkoitetut verovelvolliselle ennakkomaksun saamishetkeen mennessä koituneet todelliset kulut?


(1)  EUVL 2006, L 347, s. 1.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/4


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 8.8.2017 – Raad van bestuur van de Sociale verzekeringsbank v. D. Balandin ym.

(Asia C-477/17)

(2017/C 357/05)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Centrale Raad van Beroep

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Raad van bestuur van de Sociale verzekeringsbank

Vastapuolet: D. Balandin, I. Lukachenko ja Holiday on Ice Services BV

Ennakkoratkaisukysymys

Onko asetuksen 1231/2010 (1) 1 artiklaa tulkittava siten, että työntekijät, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia ja jotka asuvat unionin ulkopuolella mutta jotka työskentelevät tilapäisesti eri jäsenvaltioissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa, voivat vedota asetuksen 883/2004 (2) (II osastoon) ja asetukseen 987/2009 (3)?


(1)  Asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske 24.11.2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010 EUVL 2010, L 344, s. 1).

(2)  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).

(3)  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 987/2009 (EUVL 2009, L 284, s. 1).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/4


Kanne 9.8.2017 – Tšekin tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-482/17)

(2017/C 357/06)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: M. Smolek, O. Sedula ja J. Vlačil)

Vastaajat: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta 17.5.2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) N:o 2017/853 (1) on kumottava

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

toissijaisesti

riidanalaisen direktiivin 1 artiklan 6 alakohta on kumottava siltä osin kuin sillä täydennetään direktiivin 91/477/ETY (2) 5 artiklan 3 kohtaa ja 6 artiklan 6 kohdan toista alakohtaa;

riidanalaisen direktiivin 1 artiklan 7 alakohta on kumottava siltä osin kuin sillä täydennetään direktiivin 91/477/ETY 7 artiklan 4 a kohtaa;

riidanalaisen direktiivin 1 artiklan 19 alakohta on kumottava siltä osin kuin sillä

täydennetään direktiivin 91/477/ETY liitteessä I olevan II osan A luokan 6, 7 ja 8 kohtaa

muutetaan direktiivin 91/477/ETY liitteessä I olevan II osan B luokkaa

täydennetään direktiivin 91/477/ETY liitteessä I olevan II osan C luokan 6 kohtaa

muutetaan direktiivin 91/477/ETY liitteessä I olevaa III osaa

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen kanneperuste perustuu annetun toimivallan periaatteen loukkaamiseen. Riidanalainen direktiivi on annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla, vaikka sen tavoitteena ei ole esteiden poistaminen sisämarkkinoilta vaan yksinomaan rikosten ja terrorismin ehkäiseminen. Unionin lainsäätäjällä ei ole kuitenkaan toimivaltaa toteuttaa tällä alalla yhdenmukaistamistoimenpiteitä.

Toinen kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Unionin lainsäätäjä ei ole tutkinut lainkaan kysymystä toteutettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta eikä se ole tietoisesti pyrkinyt saamaan riittävästi tietoja (esimerkiksi vaikutuksia koskevalla analyysillä) voidakseen arvioida asiantuntevasti kyseisen periaatteen noudattamista. Tällaisen arvioinnin puuttumisen vuoksi unionin lainsäätäjä on toteuttanut ilmeisen suhteettomia toimenpiteitä, joilla kielletään tietyn tyyppiset itselataavat aseet, joita ei kuitenkaan käytetä Euroopan unionissa terroritekojen toteuttamiseen, ankaroitetaan tiettyjen, vähimmäisvaaraa merkitsevien aseiden (historialliset jäljennökset tai aseet, joiden osalta on osoitettu, että ne ovat pysyvästi ampumakelvottomia) sääntelyä ja lopuksi määrätään rangaistavaksi tiettyjen latauslaitteiden hallussapito.

Kolmas kanneperuste perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen. Uudelleen määritellyt kiellettyjen aseiden luokat (A7 ja A8) sekä säännös, jossa määrätään seuraamus ylärajan ylittävien latauslaitteiden hallussapidosta, ovat oikeusvarmuuden kannalta täysin epäselviä, joten niiden nojalla asianomaiset henkilöt eivät voi saada selkeästi selville oikeuksiaan ja velvoitteitaan. Direktiivin 91/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella direktiivillä, 7 artiklan 4 a kohta (jota kutsutaan nimellä ”grandfathering clause), velvoittaa lisäksi käytännössä jäsenvaltiot antamaan sisäistä lainsäädäntöä, jolla on taannehtivia vaikutuksia.

Neljäs kanneperuste perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen. Direktiivin 91/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella direktiivillä, 6 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetystä poikkeuksesta saa tosin sellaisen kuvan, että se on neutraali toimenpide, mutta todellisuudessa sen soveltamisedellytykset on vahvistettu siten, että ne soveltuvat vain sveitsiläiseen järjestelmään, joka koskee aseiden säilyttämistä asepalveluksen päättyessä, mille ei ole mitään objektiivista perustelua riidanalaisen direktiivin tavoitteen kannalta.


(1)  EUVL 2017, L 137, s. 22.

(2)  EUVL 1991, L 256, s. 51.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/5


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 11.8.2017 – Passenger Rights sp. z o.o. v. Deutsche Lufthansa AG

(Asia C-490/17)

(2017/C 357/07)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Passenger Rights sp. z o.o.

Vastapuoli: Deutsche Lufthansa AG

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kuuluuko lentoyhtiön työntekijöiden ammattiliiton järjestämä sisäinen lakko matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (1) 5 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä tämän asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleen kanssa, tarkoitettujen ”poikkeuksellisten olosuhteiden” piiriin?

2)

Riittääkö matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä tämän asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleen kanssa, perusteella lentoyhtiön vapauttamiseen velvollisuudesta korvauksen maksamiseen todennäköiseksi saattaminen vai onko tarpeen osoittaa, että työntekijöiden lakko on poikkeuksellinen olosuhde, jota ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset lentoliikenteen harjoittajan käytettävissä olevat toimenpiteet olisi toteutettu?


(1)  EUVL 2004, L 46, s. 1.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/6


Kanne 18.8.2017 – Euroopan komissio v. Slovenian tasavalta

(Asia C-506/17)

(2017/C 357/08)

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Sanfrutos Cano ja M. Žebre)

Vastaaja: Slovenian tasavalta

Vaatimukset

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Slovenian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 1999/31/EY 14 artiklan b alakohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole toteuttanut seuraavien kaatopaikkojen: Dragonja, Dvori, Rakek – Pretržje, Bukovžlak – Cinkarna, Suhadole, Lokovica, Mislinjska Dobrava, Izola, Mozelj, Dolga Poljana, Dolga vas, Jelšane, Volče, Stara gora, Stara vas, Dogoše, Mala gora, Tuncovec – steklarna, Tuncovec – OKP ja Bočna – Podhom osalta kyseisen direktiivin 7 artiklan g kohdassa ja 13 artiklassa edellytettyjä toimenpiteitä sellaisten kaatopaikkojen, joille ei ole annettu mainitun direktiivin 8 artiklassa tarkoitettua lupaa jatkaa toimintaa, sulkemiseksi mahdollisimman pian.

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Slovenian tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 1999/31/EY 14 artiklan c alakohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole toteuttanut Ostri Vrh -kaatopaikan osalta toimenpiteitä, joilla annettaisiin lupa tarvittaviin rakennustöihin ja vahvistettaisiin siirtymäaika kunnostussuunnitelman täydelliselle täytäntöönpanolle ja kaatopaikan saattamiselle direktiivin 1999/31/EY vaatimusten mukaiseksi lukuun ottamatta liitteessä I olevassa 1 kohdassa olevaa vaatimusta, kahdeksan vuoden kuluessa kyseisen direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä.

Slovenian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Direktiivin 1999/31/EY (jäljempänä direktiivi) 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli toteutettava toimenpiteet varmistaakseen, että käytössä olevat kaatopaikat eli ”kaatopaikat, joille [oli] myönnetty lupa tai jotka [olivat] jo käytössä, kun tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä”, mikä tapahtui 16.7.2001 (Slovenian tapauksessa 1.5.2004, jolloin Slovenia liittyi EU:hun), tutkitaan direktiivin vaatimusten suhteen ja mainitun arvioinnin perusteella suljetaan mahdollisimman pian tai varmistetaan se, että ne täyttävät direktiivin vaatimukset 16.7.2009 päättyneen kahdeksan vuoden siirtymäajan kuluessa. Kyseistä siirtymäaikaa sovellettiin myös Sloveniaan, jolla ei tältä osin ollut liittymissopimuksen mukaista siirtymäaikaa.

2.

Slovenian tasavallan oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä esittämien seikkojen perusteella ja otettuaan huomioon Slovenian hallintoviranomaisten päätökset, sellaisina kuin ne ilmenevät yksittäisistä luvista, joilla kaatopaikkojen toiminta sallitaan sulkemisen ja jälkihoitomenettelyn aikana, komissio on aiheellisesti todennut, että seitsemän kaatopaikan (Mislinjska Dobrava, Volče, Izola, Dragonja, Dvori, Mozelj, Tuncovec – OKP) osalta sulkemistyöt ovat edelleen käynnissä. Tästä syystä komissio katsoo, että kyseisten kaatopaikkojen osalta Slovenian tasavalta ei ole vielä noudattanut direktiivin 14 artiklan b alakohtaan perustuvia velvollisuuksiaan.

3.

Sen jälkeen kun kaikki saatavilla oleva tieto on analysoitu ja Slovenian tasavallan ilmoitukset oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä ja vastanäytön puuttuminen on otettu huomioon, näyttää siltä, että viidestä kaatopaikasta (Bočna – Podhom, Dogoše, Mala gora, Tuncovec – steklarna ja Stara vas) ei siitä huolimatta, että Slovenian tasavalta väittää, että sulkeminen on suurelta osin saatettu loppuun, ole vielä tehty lopullista sulkemispäätöstä, mitä direktiivin 14 artiklan b alakohta, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 13 artiklan b alakohdan kanssa, edellyttää. Komissio päättelee tästä näin ollen, että Slovenian tasavalta ei vielä ole noudattanut direktiivin 14 artiklan b alakohtaan perustuvia velvollisuuksiaan kyseisten viiden kaatopaikan osalta.

4.

Sen jälkeen kun kaikki saatavilla oleva tieto on analysoitu ja Slovenian tasavallan ilmoitukset oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä ja vastanäytön puuttuminen on otettu huomioon, näyttää siltä, että kahdeksasta kaatopaikasta (Dolga vas, Jelšane, Stara gora, Rakek – Pretržje, Lokovica, Dolga Poljana, Bukovžlak Cinkarna, Suhadole), ei ole tehty lopullista sulkemispäätöstä, mitä direktiivin 14 artiklan b alakohta, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 13 artiklan b alakohdan kanssa, edellyttää, ja että sulkemistyöt ovat vielä meneillään. Komissio päättelee tästä näin ollen, että Slovenian tasavalta ei vielä ole noudattanut direktiivin 14 artiklan b alakohtaan perustuvia velvollisuuksiaan myöskään kyseisten kahdeksan kaatopaikan osalta.

5.

Slovenian tasavalta ei milloinkaan ole esittänyt näyttöä siitä, että Ostri Vrh -kaatopaikan toiminnan jatkamista koskeva ympäristölupa olisi myönnetty täydentävään perusteltuun lausuntoon vastaamiselle asetetussa määräajassa (tai ennen tämän kanteen nostamispäivää) ja että jäsenvaltio olisi näin noudattanut sille 14 artiklan c alakohdassa asetettuja velvollisuuksia. Komissio huomauttaa lisäksi, että myöhemmin saadusta luvasta, jolla annetaan lupa toimia sulkemismenettelyn ajan ja sen jälkeen, ilmenee, että sulkemistyöt ovat edelleen kesken ja että ne on saatettava päätökseen 30.5.2019 mennessä, mikä osoittaa, ettei Slovenian tasavalta millään tavalla ole täyttänyt direktiivin 14 artiklaan perustuvia velvollisuuksiaan.


Unionin yleinen tuomioistuin

23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/8


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Laufen Austria v. komissio

(Asia T-411/10 RENV) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Kylpyhuonekalusteiden markkinat Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Itävallassa - Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Sakot - Sakon määrääminen yhteisvastuullisesti emoyhtiölle ja sen tytäryhtiölle - Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta - Enimmäismäärän laskeminen pelkästään tytäryhtiön liikevaihdon perusteella siltä rikkomisajanjaksolta, joka edeltää ajankohtaa, jona emoyhtiö hankki sen omistukseensa))

(2017/C 357/09)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Laufen Austria AG (Wilhelmsburg, Itävalta) (edustaja: asianajaja E. Navarro Varona)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre, F. Jimeno Fernández ja F. Castilla Contreras)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus yhtäältä SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/39092 – Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 tehdyn komission päätöksen K(2010) 4185 lopullinen kumoamisesta osittain ja toisaalta kantajalle tässä päätöksessä määrätyn sakon määrän alentamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Laufen Austria AG:lle 12.10.1994 ja 28.10.1999 välisenä ajanjaksona tehdystä kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyn sakon sen osan, josta sen katsotaan olevan yksin vastuussa, määräksi vahvistetaan 4 788 001 euroa.

2)

Laufen Austria ja Euroopan komissio vastaavat kumpikin omista unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa käydyistä oikeudenkäyntimenettelyistä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 301, 6.11.2010.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/8


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Bayerische Motoren Werke v. komissio

(Asia T-671/14) (1)

((Valtiontuet - Alueelliset investointituet - Saksan tuki BMW:lle Leipzigissa toteutettavaan suureen investointihankkeeseen, joka koskee kahden sähköautomallin (i3 ja i8) valmistusta - Päätös, jossa tuki todetaan osittain sisämarkkinoille soveltuvaksi ja osittain sisämarkkinoille soveltumattomaksi - SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohta - SEUT 108 artiklan 2 ja 3 kohta - Tuen kannustava vaikutus - Tuen tarpeellisuus))

(2017/C 357/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bayerische Motoren Werke AG (München, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Rosenthal, G. Drauz ja M. Schütte)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi F. Erlbacher, T. Maxian Rusche ja R. Sauer, sitten T. Maxian Rusche ja R. Sauer)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia: Freistaat Sachsen (Saksa) (edustajat: asianajajat T. Lübbig ja K. Gaßner)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus 9.7.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 4531 final valtiontuesta SA. 32009 (11/C) (ex 10/N), jota Saksa aikoo myöntää BMW AG:lle suurta investointihanketta varten Leipzigissa, osittaiseksi kumoamiseksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Bayerische Motoren Werke AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)

Freistaat Sachsen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 439, 8.12.2014.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/9


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.9.2017 – VM v. EUIPO – DAT Vermögensmanagement (Vermögensmanufaktur)

(Asia T-374/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Sanamerkiksi rekisteröity EU-tavaramerkki Vermögensmanufaktur - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta - Asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohta))

(2017/C 357/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: VM Vermögens-Management GmbH (Düsseldorf, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Dolde ja P. Homann)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: S. Hanne)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: DAT Vermögensmanagement GmbH (Baldham, Saksa) (edustaja: asianajaja H.-G. Stache)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 29.4.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 418/2014-5), joka koskee osapuolten DAT Vermögensmanagement ja VM Vermögens-Management välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

VM Vermögens-Management GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) oikeudenkäyntikulut.

3)

DAT Vermögensmanagement GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 302, 14.9.2015.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/10


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 7.9.2017 – AlzChem v. komissio

(Asia T-451/15) (1)

((Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvät asiakirjat - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus - Velvollisuus konkreettiseen ja asiakirjakohtaiseen tarkasteluun - Ylivoimainen yleinen etu))

(2017/C 357/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: AlzChem AG (Trostberg, Saksa) (edustajat: aluksi asianajajat A. Borsos ja J. Guerrero Pérez, sitten asianajajat A. Borsos, J. Guerrero Pérez ja I. Georgiopoulos)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Buchet, M. Konstantinidis ja L. Armati)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus kumota 26.5.2015 annettu komission päätös, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

AlzChem AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 320, 28.9.2015.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/10


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.9.2017 – Aldi v. EUIPO – Rouard (GOURMET)

(Asia T-572/15) (1)

((EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin GOURMET rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki ORIGINE GOURMET - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Hallinnollisen menettelyn keskeyttäminen - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 20 säännön 7 kohdan c alakohta))

(2017/C 357/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Aldi GmbH & Co. KG (Mülheim an der Ruhr, Saksa) (edustajat: asianajajat N. Lützenrath, U. Rademacher, C. Fürsen ja N. Bertram)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja M. Fischer)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa: Pierre-André Rouard (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja P. Merino Baylos)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 24.7.2015 tekemästä päätöksestä (asia R 1985/2013-4), joka koskee osapuolten Pierre-André Rouard ja Aldi välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 24.7.2015 tekemä päätös (asia R 1985/2013-4) kumotaan.

2)

EUIPO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Aldi GmbH & Co. KG:n oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 389, 23.11.2015.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/11


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.9.2017 – Gillet v. komissio

(Asia T-578/16) (1)

((Henkilöstö - Sopimussuhteiset toimihenkilöt - Entinen Belgian oikeuden mukaan palkattu työntekijä - Päätöksen C(2005) 1287 6 ja 7 artiklan nojalla sovellettava korvaus - Korvauksen määrän uudelleenlaskenta hallinnossa hallintomenettelyjen päivittämisen yhteydessä - Henkilölle vastainen toimi - Puhtaasti vahvistava toimi - Perusteluvelvollisuus - Aiheettomien maksujen takaisinperintä))

(2017/C 357/14)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Evelyne Gillet (Bryssel, Belgia) (edustaja: asianajaja C. Mourato)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Berscheid ja C. Berardis-Kayser)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota 12.12.2014 ja 9.4.2015 päivätyt komission päätökset sekä niihin perustuvat palkkalaskelmat, joissa alennetaan Belgian oikeuden mukaisella toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella palvelukseen otetulle kantajalle maksetun korvauksen määrää ja peritään liikaa maksetut määrät takaisin.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan komission 9.4.2015 päivätty päätös kumotaan siltä osin kuin siinä peritään takaisin 3 959,38 euron määrä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 85 artiklan ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 116 artiklan nojalla.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Evelyne Gillet vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

4)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.


(1)  EUVL C 145, 25.4.2016 (asia rekisteröitiin alun perin Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-7/16 ja siirrettiin unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/12


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.9.2017 – Valittajana Siragusa sekä muina osapuolina neuvosto ja parlamentti

(Asia T-678/16 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Palvelussuhteen päättyminen - Hakemus eläkkeelle siirtämisestä - Henkilöstösääntöjen muutos hakemuksen jättämisen jälkeen - Aiemman päätöksen peruuttaminen - Riidanalaisen päätöksen oikeudellinen luonnehdinta))

(2017/C 357/15)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Sergio Siragusa (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat T. Bontinck ja A. Guillerme)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja M. Veiga) ja Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Dean ja D. Nessaf)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 13.7.2016 antamasta määräyksestä Siragusa v. neuvosto (F-124/15, EU:F:2016:147) tehty valitus, jossa vaaditaan tämän määräyksen kumoamista

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 13.7.2016 antama määräys Siragusa v. neuvosto (F-124/15) kumotaan.

2)

Asia siirretään unionin yleisen tuomioistuimen muuhun kuin tämän valituksen käsitelleeseen jaostoon.

3)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


(1)  EUVL C 419, 14.11.2016.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/12


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 8.9.2017 – Louvers Belgium v. komissio

(Asia T-835/16) (1)

((Kumoamiskanne ja vahingonkorvauskanne - Julkiset tavara- ja palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Sisätilojen kaihtimien, verhojen ja seinävaatteiden hankinta sekä asiaankuuluva asennus, puhdistus ja huolto - Tarjoajan tarjouksen hylkääminen - Menettelyn peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen - Selvästi täysin perusteeton kanne))

(2017/C 357/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Louvers Belgium Co. (Zaventem, Belgia) (edustaja: asianajaja V. Lejeune)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: O. Verheecke ja A. Katsimerou)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä SEUT 263 artiklaan perustuva vaatimus saada kumotuksi 19.9.2016 päivätty komission päätös olla tekemättä kantajan kanssa sopimusta tarjouspyynnön OIB.02/PO/2016/012/703 mukaisesta hankinnasta, ja toisaalta SEUT 268 artiklaan perustuva vaatimus saada korvausta vahingosta, jonka kantaja väittää kärsineensä lainvastaisuuksista, joihin komissio syyllistyi kyseisen tarjouspyynnön yhteydessä.

Määräysosa

1)

Ei ole enää tarpeen lausua vaatimuksesta saada kumotuksi 19.9.2016 päivätty komission päätös olla tekemättä Louvers Belgium Co:n kanssa sopimusta tarjouspyynnön OIB.02/PO/2016/012/703 mukaisesta hankinnasta eikä tarpeen ole enää lausua myöskään vahingonkorvausvaatimuksesta siltä osin kuin tämä vaatimus koskee väitettyä sopimuksen tekemättä jättämisestä aiheutunutta ansionmenetystä.

2)

Vahingonkorvausvaatimus hylätään, koska se on selvästi täysin perusteeton oikeudellisesti siltä osin kuin se koskee kuluja ja kustannuksia, jotka liittyvät Louvers Belgium Co:n osallistumiseen tarjouspyyntömenettelyyn OIB.02/PO/2016/012/703.

3)

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 30, 30.1.2017.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/13


Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 29.8.2017 – Verband der Deutschen Biokraftstoffindustrie v. komissio

(Asia T-451/17 R)

((Väliaikainen oikeussuoja - Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta - Biodiesel - Komission tiedonanto BK/abd/ener.c.1(2017)2122195 - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty))

(2017/C 357/17)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Verband der Deutschen Biokraftstoffindustrie e. V. (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat R. Stein, P. Friton ja H. J. Prieß)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Becker, J.-F. Brakeland ja K. Talabér-Ritz)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 278 ja SEUT 279 artiklan mukainen välitoimihakemus, jolla vaaditaan 27.4.2017 annetun komission tiedonannon BK/abd/ener.c.1(2017)2122195 täytäntöönpanon lykkäämistä

Määräysosa

1)

Välitoimihakemus hylätään.

2)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/13


Kanne 18. elokuuta 2017 – PC v. EASO

(Asia T-181/17)

(2017/C 357/18)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Asianosaiset

Kantaja: PC (edustaja: asianajaja L. Railas)

Vastaaja: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

määrää EASOn kumoamaan ja hävittämään anonyymin ihmisarvoa alentavan asiakirjan 15.6.2016 annetusta perustellusta päätöksestä ja antamaan uuden päätöksen, joka liittyy kantajan kanteessa T-610/16 kumottavaksi vaadittuihin takautuvasti päivättyyn päätökseen EASO/ED/2015/358 ja sen pohjalta tehtyyn irtisanomispäätökseen EASO/HR/2015/607;

määrää EASOn poistamaan erilliset henkilökansiot ja pitämään kantajasta vain yhtä EU:n henkilöstösääntöjen artiklan 26 mukaista henkilökansiota, jonka asiakirjat ovat henkilösääntöjen mukaiset; määrää EASOn poistamaan kantajan henkilökansiosta sinne kuulumattomat käsinkirjoitetut täydellä varmuudella identifioimattomat paperit;

määrää EASO:n tutkimaan asiakirjan EASO/ED/2015/358 syntyprosessin ja EASOn sekä EASOn hallintoneuvoston ryhtymään toimenpiteisiin viraston huonosta hallinnosta EASOn perustamisasetuksen 439/2010 artiklojen 29(b) ja 31.6 mukaisesti sekä korvaamaan kantajalle 30 000 euroa Euroopan unionin perusoikeuskirjan artiklan 41(2) rikkomisesta EASOn ryhtyessä yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikutti häneen epäedullisesti;

määrää EASOn tutkimaan kantajaan kohdistuneen työpaikkakiusaamisen ja EASOn sekä EASOn hallintoneuvoston ryhtymään toimenpiteisiin työpaikkakiusaamiseen syyllistyneitä kohtaan sekä korvaamaan kantajalle tästä pitkäaikaisesta hallintorikkomuksesta 30 000 euroa;

määrää EASOn tutkimaan kantajaa koskevien luottamuksellisten asiakirjojen vuotamisen asiaankuulumattomille kolmansille tahoille ja EASOn sekä EASOn hallintoneuvoston ryhtymään toimenpiteisiin asiakirjan vuotoon syyllistyneitä kohtaan sekä korvaamaan kantajalle hallintorikkomuksesta 20 000 euroa;

määrää EASOn tutkimaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista annetun pöytäkirjan rikkomisen ja EASOn sekä EASOn hallintoneuvoston ryhtymään toimenpiteisiin pöytäkirjan rikkomuksiin syyllistyneitä kohtaan sekä korvaamaan kantajalle hallintorikkomuksesta 20 000 euroa;

määrää EASOn palauttamaan kantajan 5 vuoden työsuhteen siten, että se jatkuu keskeytyksettä ja palkallisena ja velvoittaa EASOn korvaamaan kantajalle toimeen kuuluvan palkan, palkanlisät ja työnantajan eläkemaksut vahingonkorvauksena ajanjaksolta, jonka tämä on ollut poissa toimestaan sen palauttamiseen asti;

määrää vaihtoehtoisesti, mikäli EASO ei voi palauttaa kantajan työsuhdetta, että EASO korvauksena maksaa toimeen kuuluvan palkan, palkanlisät ja työnantajan eläkemaksut kantajalle viiden vuoden ajanjaksona keskeytyksettä;

määrää EASOn suorittamaan 30 000 euroa vahingonkorvausta kantajalle korvauksena tämän kokemasta henkisestä kärsimyksestä eli siitä psykologisen loukkauksen tunteesta, jota kantaja oli kokenut sen EASOn menettelytavan perusteella, jolla oikeus tulla kuulluksi käsiteltiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan artiklan 41(2) hengen vastaisesti; sekä

määrää EASOn korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajaan kohdistui systemaattisesti ja toistuvasti esimiehen suorittamaa ja ohjaamaa työpaikkakiusaamista. Tämä aiheutti esimerkiksi epätavalliset työolot koeajaksi, mistä täten puuttui rehellisyys ja puolueettomuus ja jota leimasi autoritaariset otteet, manipulointi ja kantajan julkinen asiaton arvostelu.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EASOn perustellussa päätöksessä EASO/HR/2016/525 on anonyymeihin väitteisiin perustuva asiakirja, mikä ei liittynyt kantajan irtisanomiseen eikä myöskään ole osa kantajan henkilökansiota.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EASO riisti puolustusmahdollisuudet kantajalta sekä teettämällä takautuvasti asiakirjan EASO/ED/2015/358 että rikkomalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan artiklaa 41(2).

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että EASO mustamaalaa kantajaa myös EASOn ulkopuolella lähettämällä esimerkiksi Euroopan oikeusasiamiehelle perustellun päätöksen EASO/HR/2016/525, joka sisältää perusteettoman, olemattoman ja vahvistamattoman asiakirjan kantajasta.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että EASO toimittaa ja vuotaa kantajaa koskevia luottamuksellisia asiakirjoja kolmansille osapuolille, joilla ei ole oikeutta niihin tutustua EU:n henkilöstösääntöjen artiklan 17 ja 19 vastaisesti.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että EASO on rikkonut asiakirjojen yhtenäisyyttä koskevia sääntöjä, sillä EASO pitää kahta eri henkilökansiota kantajasta eikä EASO suostu pitämään edes avoimen henkilökansion tietoja asianmukaisina EU:n henkilöstösääntöjen 26 artiklan vastaisesti.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/15


Kanne 15.7.2017 – TK v. parlamentti

(Asia T-446/17)

(2017/C 357/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: TK (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

tutkimaan kanteen ja toteamaan, että se on perusteltu

ja tämän vuoksi

kumoamaan Euroopan parlamentin presidentin 26.8.2016 tekemän päätöksen hylätä kantajan 28.4.2016 tekemät hakemukset

tarvittaessa kumoamaan Euroopan parlamentin presidentin 5.4.2017 tekemän päätöksen hylätä kantajan 25.11.2016 tekemä oikaisuvaatimus

velvoittamaan vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta, jonka määräksi arvioidaan 25 000 euroa

kumoamaan Euroopan parlamentin pääsihteerin 26.4.2017 tekemän päätöksen hylätä 16.1.2017 tehty oikaisuvaatimus sikäli kuin sillä ei korvattu kantajan aineetonta vahinkoa ja velvoittamaan vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta, jonka määräksi arvioidaan 25 000 euroa

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen pääasialliseen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee 26.8.2016 ja 5.4.2017 tehtyjä päätöksiä ja jakautuu kolmeen osaan:

kun kyse on niiden päätösten kumoamisvaatimuksesta, joilla hylätään ensimmäinen 28.4.2016 tehty hakemus, ensimmäisen kanneperusteen mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklaa on rikottu, SEUT 296 artiklaa on rikottu, Euroopan unionin henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 25 artiklan 2 kohtaa on rikottu ja huolenpitovelvollisuutta on laiminlyöty

kun kyse on niiden päätösten kumoamisvaatimuksesta, joilla hylätään toinen 28.4.2016 tehty hakemus, ensimmäisen kanneperusteen mukaan henkilöstösääntöjen IX liitteessä olevan 2 artiklan 2 kohtaa on rikottu ja perusoikeuskirjan 41 artiklaa on rikottu

kun kyse on vahingonkorvausvaatimuksesta, kantaja väittää, että päätökset ovat aiheuttaneet hänelle aineetonta vahinkoa, jota ei voida korvata riidanalaisten päätösten kumoamisella.

2.

Toinen kanneperuste, joka koskee 26.4.2017 tehtyä päätöstä ja jonka mukaan vastaaja on rikkonut perusoikeuskirjan 41 artiklaa ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuttaan ja huolenpitovelvollisuuttaan siltä osin kuin vastaaja väittää, että päätös, jonka kantaja riitautti oikaisuvaatimuksella, on kumottu ja päätös tutkinnan aloittamisesta on tehty ja siltä osin kuin vastaaja toteaa tämän perusteella, ettei hänen vahingonkorvausvaatimustaan ollut aiheellista hyväksyä. Kantaja katsoo myös osoittaneensa, että hän on kärsinyt erillistä vahinkoa, jota ei voida korjata riidanalaisen päätöksen kumoamisella. Kantajan mukaan vastaajan oli näin ollen sekä kumottava oikaisuvaatimuksessa tarkoitettu päätös että korjattava tämä vahinko.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/16


Kanne 18.7.2017 – Eurosupport – Fineurop support v. EIGE

(Asia T-450/17)

(2017/C 357/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eurosupport – Fineurop support Srl (Milano, Italia) (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa 8.5.2017 annetun riidanalaisen päätöksen, jolla hylättiin kantajan tarjous menettelyssä EIGE/2017/OPER/04 ”Female Genital Mutilation: Estimating Girls at Risk” ja myöhemmät päätökset, joissa arvioitiin toisen tarjoajan tarjous kannattavaksi, ja joilla sopimuspuoleksi valittiin kyseinen tarjoaja

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajalle aiheutuneet vahingot 8 prosentin korolla, tai vaihtoehtoisesti maksamaan korvauksen 8 prosentin korolla

velvoittaa vastaajan korvaamaan näiden menettelyjen oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, avoimuusperiaatteen, huolellisen toimimisen periaatteen ja velvoitteen noudattaa luottamuksellisuutta loukkaamista, ja muita ilmeisiä arviointivirheitä.

2.

Toinen kanneperuste koskee arviointipäätösten perustelujen epäjohdonmukaisuutta ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista kantajan tarjousta arvioitaessa.

3.

Kolmas kanneperuste koskee oikeutta hyvään hallintoon koskevan periaatteen loukkaamista.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/16


Kanne 1.8.2017 – Portugali v. komissio

(Asia T-474/17)

(2017/C 357/21)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo, P. Estêvão ja J. Saraiva de Almeida)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 26.6.2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2017) 4136 siltä osin kuin siinä jätettiin Portugalin ilmoittamat menot unionin rahoituksen ulkopuolelle enimmäismäärien ylittämisen ja maksuille asetettujen määräaikojen noudattamatta jättämisen vuoksi

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21.6.2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (EUVL 2006, L 171, s. 90) 11 artiklan rikkomiseen.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19.1.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (EUVL 2009, L 30, s. 16) 8 artiklan rikkomiseen.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (EUVL 2005, L 209, s. 1) 31 artiklan 4 kohdan rikkomiseen.

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu yhteisön sokerialan väliaikaista rakenneuudistusjärjestelmää koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 27.6.2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 968/2006 (EUVL 2006, L. 176, s. 32) 9 artiklan 3 kohdan ja 17 artiklan rikkomiseen.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/17


Kanne 27.7.2017 – Arysta LifeScience Netherlands v. komissio

(Asia T-476/17)

(2017/C 357/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Arysta LifeScience Netherlands BV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: C. Mereu ja M. Grunchard, lawyers)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi;

kumoamaan riidanalaisen asetuksen (1);

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan on tehty ilmeisiä arviointivirheitä.

Kantaja väittää, että vastaaja on tehnyt useita ilmeisiä arviointivirheitä; vastaaja on toiminut kohtuuttomasti, kun se ei ole ottanut riittävästi ja asianmukaisesti huomioon diflubentsuroniin liittyviä erityisiä ja yksilöllisiä seikkoja; vastaaja ei ole ottanut huomioon kahden sääntelymenettelyn ajankohtaa eikä saatavilla olevia uusia tietoja; vastaaja ei ole tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikkia tähän asiaan liittyviä yksittäisiä seikkoja ja tekijöitä.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia olisi loukattu; vastaaja ei ole taannut sitä, että kantaja kykeni esittämään omat näkemyksensä asianmukaisesti ja tehokkaasti koko uudelleentarkastelun ajan.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen asetus on annettu vastaajan toimivalta ylittäen: vastaaja ylitti toimivaltansa sen vuoksi, että Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), eikä suinkaan vastaaja, on ainoa viranomainen, joka lainmukaisesti vastaa asetuksessa 1272/2008 (2) mainittujen aineiden luokittelemisesta ja uudelleenluokittelemisesta.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen asetus on suhteeton: riidanalainen asetus on suhteeton, koska vastaajalla on ollut mahdollista valita eri toimenpiteiden välillä ja koska se, että se päätti antaa riidanalaisen asetuksen, jolla diflubentsuronin käyttö rajoitetaan muihin kuin syötäväksi tarkoitettuihin viljelykasveihin, aiheuttaa kohtuutonta haittaa tavoiteltuun päämäärään nähden.


(1)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen diflubentsuroni hyväksymisedellytysten osalta 18.5.2017 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2017/855 (EUVL 2017, L 128, s. 10).

(2)  Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (EUVL 2008, L 353, s. 1).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/18


Kanne 3.8.2017 – Kreikka v. komissio

(Asia T-480/17)

(2017/C 357/23)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: G. Kanellopoulos ja A. Vassilopoulou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen 26.6.2017 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen siltä osin kuin siinä jätetään 1 182 054,72 euron suuruiset Kreikan tasavallan menot Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä ja määrätään kiinteämääräiset rahoituskorjaukset vaatimusten noudattamista koskevien väitettyjen puutteiden vuoksi maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä hakuvuosina 2012, 2013 ja 2014, siten kuin on todettu tosiseikkojen ja kumoamista koskevien perusteiden yhteydessä

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalainen rahoituskorjaus on määrätty lainvastaisesti tosiseikkoja koskevan virheen vuoksi, että sen perustelut ovat virheellisiä ja riittämättömiä ja että hyvän hallinnon ja kohtuullisuuden periaatteita on loukattu, kuten selostetaan yksityiskohtaisesti kanneperusteen ensimmäisessä osassa esittelevän jäsenvaltion valvontaan liittyvien tiettyjen seikkojen ja lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten valvontaan liittyvien erityisten seikkojen väitettyjen puutteiden osalta, ja kanneperusteen toisessa osassa riskiarvioinnin väitettyjen puutteiden osalta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu perustelujen puuttumiseen, tosiseikkoja koskevaan virheeseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä hylätään Kreikan viranomaisten tarkka laskelma todettujen sääntöjenvastaisuuksien, mikäli niiden katsotaan olevan todellisia, taloudellisista vaikutuksista, kun otetaan huomioon komission sovitteluelimen suositukset.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/19


Kanne 3.8.2017 – UE v. komissio

(Asia T-487/17)

(2017/C 357/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UE (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Tymen)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan komission 4.10.2016 päivätyn päätöksen, jolla kantajan 14.10.2013 päivätyt vaatimukset on hylätty

tarvittaessa kumoamaan Euroopan komission 26.4.2017 päivätyn päätöksen, jolla kantajan 5.1.2017 tekemä valitus on hylätty

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle korvaukseksi vastaajan tuottamuksesta aiheutuneista aineettomista ja aineellisista vahingoista, joiden määräksi arvioidaan 120 000 euroa (aineeton vahinko), 748 800 euroa (ansionmenetys) ja 576 000 euroa (eläketulojen menetys)

velvoittamaan vastaajan maksamaan kantajalle korvausta työpaikkakiusaamista koskevan tutkinnan toimittamisen ja lopputuloksen aiheuttamasta haitasta, jonka määräksi arvioidaan 50 000 euroa

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen, kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamiseen ja kontradiktorisen periaatteen loukkaamiseen.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, tosiseikkoja koskeviin virheisiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan toisen virkkeen rikkomiseen.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/19


Kanne 7.8.2017 – Corra González ym. v. SRB

(Asia T-511/17)

(2017/C 357/25)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: José Maria Francisco Corra González (Madrid, Espanja) ja 7 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat C. de Santiago Álvarez ja J. Redondo Martin)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on 7.6.2017 pidetyssä johdon istunnossa tekemällään päätöksellä SRB/EES/2017/08, jolla annetaan Banco Popular Español S.A:ta koskeva kriisinratkaisumääräys, rikkonut unionin oikeutta

kumoamaan tämän vuoksi kyseisen päätöksen sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston mahdollisesti myöhemmin hyväksymät täytäntöönpanotoimet taannehtivin vaikutuksin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin jotka on esitetty asiassa T-487/17, Mutualidad de la Abogacia ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/20


Kanne 4.8.2017 – Imasa, Ingeniería y Proyectos v. komissio ja SRB

(Asia T-516/17)

(2017/C 357/26)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Imasa, Ingeniería y Proyectos, S. A. (Oviedo, Espanja) (edustajat: asianajajat B. Gutiérrez de la Roza Pérez, P. Rubio Escobar, R. Ruiz de la Torre Esporrín ja B. Fernández García)

Vastaajat: Euroopan komissio ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnossa 7.6.2017 tehdyn päätöksen (SRB/EES/2017/08), jolla annetaan Banco Popular Español S.A:ta koskeva kriisinratkaisumääräys

kumoamaan Banco Popular Español SA:ta koskevan kriisinratkaisumääräyksen hyväksymisestä 7.6.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/1246.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin jotka on esitetty asiassa T-487/17, Mutualidad de la Abogacia ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/21


Kanne 4.8.2017 – Grúas Roxu v. komissio ja SRB

(Asia T-517/17)

(2017/C 357/27)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Grúas Roxu, S. A. (Meres, Espanja) (edustajat: asianajajat B. Gutiérrez de la Roza Pérez, P. Rubio Escobar, R. Ruiz de la Torre Esporrín ja B. Fernández García)

Vastaajat: Euroopan komissio ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston johdon istunnossa 7.6.2017 tehdyn päätöksen (SRB/EES/2017/08), jolla annetaan Banco Popular Español S.A:ta koskeva kriisinratkaisumääräys

kumoamaan Banco Popular Español SA:ta koskevan kriisinratkaisumääräyksen hyväksymisestä 7.6.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/1246.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin jotka on esitetty asiassa T-487/17, Mutualidad de la Abogacia ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/21


Kanne 7.8.2017 – Folch Torrela ym. v. SRB

(Asia T-524/17)

(2017/C 357/28)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Ángel Folch Torrela (Terrassa, Espanja) ja 42 muuta kantajaa (edustajat: asianajajat V. Clavell Hernández, C. de Santiago Álvarez ja J. Redondo Martin)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on 7.6.2017 pidetyssä johdon istunnossa tekemällään päätöksellä SRB/EES/2017/08, jolla annetaan Banco Popular Español S.A:ta koskeva kriisinratkaisumääräys, rikkonut unionin oikeutta

kumoamaan tämän vuoksi kyseisen päätöksen sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston mahdollisesti myöhemmin hyväksymät täytäntöönpanotoimet taannehtivin vaikutuksin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin jotka on esitetty asiassa T-487/17, Mutualidad de la Abogacia ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/22


Kanne 7.8.2017 – Taberna Ángel Sierra ym. v. SRB

(Asia T-525/17)

(2017/C 357/29)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Taberna Ángel Sierra, SL (Madrid, Espanja) ynnä 67 muuta kantajaa (edustaja: asianajaja P. Rúa Sobrino)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen päätöksen;

toteamaan, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 ja 29 artikla ovat lainvastaisia ja että niitä ei voida soveltaa;

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän kanteen kohteena on 7.6.2017 tehty yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätös (SRB/EES/2017/08), jolla on hyväksytty eräs Banco Popular Español, S.A:n tekemä päätös.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samoja seuraavissa asioissa esitettyjen oikeudellisten perusteiden ja pääasiallisten perustelujen kanssa: asia T- 478/17, Mutualidad de la Abogacía ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asia T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán ja Bueno ja SFL v. SRB, asia T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asia T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asia T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asia T-497/17, Sáchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asia T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/22


Kanne 11.8.2017 – Coral Venture v. SRB

(Asia T-532/17)

(2017/C 357/30)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Coral Venture, S.L. (Madrid, Espanja) (edustaja: asianajaja M. Niño Camazón)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

toteamaan jätetyksi kumoamiskanteen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 7.6.2017 tekemästä päätöksestä (SRB/EES/2017/08), jolla julistetaan Banco Popular Español S.A:ta koskeva kriisinratkaisumenettely ja annetaan tähän laitokseen sovellettava kriisinratkaisumääräys, ja asian käsittelyn jälkeen hyväksymään kaikki sen vaatimukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samanlaiset kuin jotka on esitetty asiassa T-487/17, Mutualidad de la Abogacia ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asiassa T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán el Bueno ja SFL v. SRB, asiassa T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asiassa T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asiassa T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asiassa T-497/17, Sánchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asiassa T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/23


Kanne 12.8.2017 – Troszczynski v. parlamentti

(Asia T-550/17)

(2017/C 357/31)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Mylène Troszczynski (Noyon, Ranska) (edustaja: asianajaja F. Wagner)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Mylène Troszczynskin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä 14.6.2017 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 2017/2019(IMM),

velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan Mylène Troszczynskille 35 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä,

velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan Mylène Troszczynskille 5 000 euroa korvauksena korvattavista oikeudenkäyntikuluista,

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan nro 7 (EUVL 2010, C 83, s. 266; jäljempänä pöytäkirja) 8 artiklan rikkomiseen.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu pöytäkirjan 9 artiklan rikkomiseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja riidanalaisen päätöksen lainvastaisuuteen.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/24


Kanne 17.8.2017 – Liaño Reig v. SRB

(Asia T-557/17)

(2017/C 357/32)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Carmen Liaño Reig (Alcobendas, Espanja) (edustaja: asianajaja F. López Antón)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

tämän kanteen perusteluosissa 3.1–3.4 esitettyjen perusteiden nojalla kumoamaan perusteettomana ja asetuksen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaisena päätöksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdasta ilmenevän kriisinratkaisuinstrumentin, jossa määrättiin, että BPE Financiaciones, S.A:n liikkeelle laskemiin, etuoikeudeltaan huonompiin joukkovelkakirjalainoihin (nro ISIN XS0550098569; #4) liittyvä toissijaisen pääoman instrumentti on muunnettava Banco Popular Español, S.A:n liikkeelle laskemiksi uusiksi osakkeiksi;

siinä tapauksessa, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyisi edellä esitetyn vaatimuksen, ja koska direktiivin 91 perustelukappaleessa ja 85 artiklan 4 kohdan viimeisessä kohdassa säädetyn mukaisesti kriisinratkaisuviranomaisen päätöksen kumoaminen ei vaikuta kumoamispäätöksen nojalla myöhemmin toteutettuihin hallinto- tai liiketoimiin, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on velvoitettava asetuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla korvaamaan edellisessä kohdassa mainitun päätöksen kumoamisesta kantajalle aiheutunut menetys.

Kantajalle aiheutuneen menetyksen määrä on 50 000 euroa, joka vastaa BPE Financiaciones, S.A:n liikkeelle laskeman, 22.10.2020 erääntyvän ja kantajalle päätöksen tekoajankohtana kuuluneen joukkovelkakirjalainan (nro ISIN XS0550098569) nimellisarvoa korotettuna 6,873 prosentin kiinteällä vuosikorolla, jonka kyseinen joukkovelkakirjalaina olisi tuottanut 7.7.2017 (päätöksen tekoajankohta) lukien 22.10.2020 asti (joukkovelkakirjalainan erääntymisajankohta); joukkovelkakirjalainan nimellisarvo ja korko on saatettu tosiasiallisen maksupäivän tasolle.

Toissijaisesti edellisissä kohdissa esitettyihin vaatimuksiin nähden ja tämän kanteen perustelujen 3.5 kohdassa esitettyjen huomautusten perusteella velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston maksamaan kantajalle summan, joka vastaa määrältään sitä summaan, jonka tämä olisi BPE Financiaciones, S.A:n liikkeelle laskeman joukkovelkakirjalainan (nro ISIN XS0550098569) haltijana saanut, jos kyseinen yhtiö olisi tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä asetettu selvitystilaan päätöksen tekoajankohtana, ottaen huomioon, ettei kantaja ollut saanut minkäänlaista hyvitystä tai vastiketta siitä, että edellä mainittu joukkovelkakirjalaina oli muunnettu Banco Popular Español, S.A:n liikkeelle laskemiksi uusiksi osakkeiksi tai siitä, että kyseiset osakkeet oli luovutettu Banco Santander, SA:lle;

siinä tapauksessa, etteivät Espanjan oikeudessa määrätyt edellytykset BPE Financiaciones, S.A:n asettamiseksi tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jossa päädyttäisiin asettamaan kyseinen yhtiö selvitystilaan päätöksen tekoajankohtana, täyty (kuten kantaja luulee), summa, jonka kantajan tulisi saada vahingonkorvauksena, vahvistetaan 50 000 euroksi, mikä vastaa BPE Financiaciones, S.A:n liikkeelle laskeman edellä mainitun joukkovelkakirjalainan nimellisarvoa;

siinä tapauksessa, että Espanjan oikeudessa määrätyt edellytykset BPE Financiaciones, S.A:n asettamiseksi tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, jossa päädyttäisiin asettamaan kyseinen yhtiö selvitystilaan päätöksen tekoajankohtana, täyttyvät, vaadittavan vahingonkorvauksen määränä on asetuksen 20 artiklan 16–18 kohdan säännösten mukaisesti suoritettavasta arvostuksesta ilmenevä määrä;

toissijaisesti edellisissä kohdissa esitettyihin vaatimuksiin nähden ja tämän kanteen perustelujen 3.6 kohdassa esitettyjen huomautusten perusteella velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan kantajalle se suhteellinen summa, jonka tämä saisi, jos Banco Popular Español, S.A:n osakkeiksi olisi muunnettu kaikki ne päätöksen tekoajankohtana olemassa olleet Banco Popular Español, S.A:n liikkeelle laskemat, etuoikeudeltaan huonommat joukkovelkakirjalainat, joita ei päätöksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan säännösten mukaisesti ollut muunnettu kyseisen yhtiön osakkeiksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samoja seuraavissa asioissa esitettyjen oikeudellisten perusteiden ja pääasiallisten perustelujen kanssa: asia T- 478/17, Mutualidad de la Abogacía ja Hermandad Nacional de Arquitectos Superiores y Químicos v. SRB, asia T-481/17, Fundación Tatiana Pérez de Guzmán ja Bueno ja SFL v. SRB, asia T-482/17, Comercial Vascongada Recalde v. komissio ja SRB, asia T-483/17, García Suárez ym. v. komissio ja SRB, asia T-484/17, Fidesban ym. v. SRB, asia T-497/17, Sáchez del Valle ja Calatrava Real State 2015 v. komissio ja SRB sekä asia T-498/17, Pablo Álvarez de Linera Granda v. komissio ja SRB.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/25


Kanne 22.8.2017 – UG v. komissio

(Asia T-571/17)

(2017/C 357/33)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: UG (edustajat: asianajajat M. Richard ja P. Junqueira de Oliveira)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa Euroopan komission 18.5.2017 antaman päätöksen (R/40/17) ja kaikki sen perustana olevat päätökset;

määrää, että kantaja uudelleensijoitetaan;

velvoittaa Euroopan komission maksamaan kantajalle palkkana ja vahingonkorvauksena 40 000 euroa;

peruuttaa lainvastaiset palkanpidätykset;

palauttaa kantajalle 6 818,81 euroa lainvastaisesti suoritettuina palkanpidätyksinä ja

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut ja maksamaan asianajokulut, jotka on alustavasti arvioitu 10 000 euroksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, koska komissio järjesti ainoastaan näennäisen menettelyn ennen irtisanomista.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista päätöstä rasittavat aineelliset virheet, koska sen perusteet ovat epätäsmällisiä, paikkansapitämättömiä eivätkä ne ole aitoja.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan toimivalta on ylitetty, koska komissio irtisanoi kantajan hänen ammattiyhdistystoimintansa vuoksi ja sen vuoksi, että hän piti vanhempainvapaata.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan virkamiesten henkilöstösääntöjen 42 artiklaa on rikottu, BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2010/18/EU (EUVL 2010, L 68, s. 13) 5 lausekkeen 4 kohtaa on rikottu ja työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi 11.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY (EYVL 2002, L 80, s. 29) 7 artiklaa on rikottu, minkä lisäksi henkilöstösääntöjen liitettä IX on rikottu, koska kurinpitomenettelyä ei ole noudatettu.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan seuraamus ei ole oikeasuhteinen.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/26


Kanne 24.8.2017 – Mas Que Vinos Global v. EUIPO – JESA (EL SEÑORITO)

(Asia T-576/17)

(2017/C 357/34)

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Mas Que Vinos Global, SL (Dobarrios, Espanja) (edustaja: asianajaja M. Sanmartín Sanmartín)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Jose Estevez, SA (JESA) (Jerez de la Frontera, Espanja)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki EL SEÑORITO – Rekisteröintihakemus nro 13 502 166

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 9.6.2017 asiassa R 1775/2016-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Asetuksen N:o 207/2009 42, 60, 63, 75 ja 76 artiklaa ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/26


Kanne 4.9.2017 – Demp v. EUIPO (Harmaa-keltainen värimerkki)

(Asia T-595/17)

(2017/C 357/35)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Demp BV (Vianen, Alankomaat) (edustaja: asianajaja C. Gehweiler)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Värimerkki (Harmaa-keltainen värimerkki) – Rekisteröintihakemus nro 15 439 987

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 10.7.2017 asiassa R 1624/2016-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa riidanalaisen päätöksen

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 4 artiklaa on rikottu.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/27


Kanne 5.9.2017 – Italia v. komissio

(Asia T-598/17)

(2017/C 357/36)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: G. Palmieri ja P. Pucciariello, avvocato dello Stato)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 26.6.2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2017/1144, joka annettiin samana päivänä tiedoksi, siten kuin kanteessa vaaditaan

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen kanneperusteeseen, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (1) 7 artiklan 4 kohdan ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (2) 31 artiklan rikkomiseen.

Kantaja riitauttaa kanneperusteensa yhteydessä riidanalaisessa päätöksessä määrätyt rahoituskorjaukset, koska ne eivät sen mukaan ole yhteensopivia tutkimuksen aikana esiin tulleiden seikkojen kanssa.

Se riitauttaa lisäksi tavan, jolla mainittujen rahoituskorjausten määrä on laskettu, sillä se on suhteeton ja ilmeisen epäasianmukainen, koska se on huomattavasti suurempi kuin Italian viranomaisten toiminnasta mahdollisesti johtuva vahinko.


(1)  EYVL 1999, L 160, s. 103.

(2)  EUVL 2005, L 209, s. 1.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/27


Kanne 4.9.2017 – Espanja v. komissio

(Asia T-602/17)

(2017/C 357/37)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: M. Sampol Pucurull ja A. Gavela Llopis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) hedelmien ja vihannesten alalla tuottajaorganisaatioille maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 26.6.2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2017) 4136 Espanjan kuningaskuntaa koskevilta osin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7.6.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (1) 26 artiklan 2 kohdan rikkomiseen.

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että tuottajaorganisaation päätoimintaa koskevan edellytyksen noudattamisen valvonta on puuttunut, koska mainittu valvonta toteutetaan tuottajaryhmän kaupan pidettävän tuotannon arvoa koskevan asianmukaisen valvonnan avulla.

Kantaja väittää myös, että komissio on loukannut luottamuksensuojan periaatetta, koska tämä arvio ei ole yhteensopiva komission tutkimuksessa FV/2010/004 ilmaiseman kannan kanssa.

2.

Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 543/2011 104 artiklan 2 kohdan d alakohdan rikkomiseen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen.

Kantaja väittää, että komissio on tehnyt mainittua säännöstä koskevan ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että siinä tarkoitetun, toimintaohjelman muutospyyntöihin liittyvien investointien johdonmukaisuutta ja teknistä laatua koskevan edellytyksen valvonnassa oli puutteita. Se täsmentää tässä yhteydessä, että mainitussa artiklassa ei edellytetä tuottajajärjestön kaupallisen strategian arviointia.

Se väittää myös, että komissio on loukannut luottamuksensuojan periaatetta, koska tämä arvio ei ole yhteensopiva komission tutkimuksessa FV/2010/004 ilmaiseman kannan kanssa.

3.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 543/2011 59 artiklan c alakohdan iv alakohdan, 60 artiklan 2 ja 5 kohdan sekä 65 artiklan rikkomiseen ja luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen.

Kantaja väittää, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että toimintaohjelman tukikelpoisuuden valvonnassa oli puutteita, koska mainitussa asetuksessa ei kielletä siirtämästä investointeihin liittyviä kustannuksia toiselle kalenterivuodelle saman toimintaohjelman sisällä.

Se väittää myös, että komissio on loukannut luottamuksensuojan periaatetta, koska tämä arvio ei ole yhteensopiva Euroopan komission maatalouden pääosaston pääjohtajan 19.11.2013 Espanjan viranomaisten mainitun asetuksen 65 artiklan soveltamista koskeviin kysymyksiin antaman vastauksen kanssa.

4.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) 52 artiklan 2 kohdan rikkomiseen ja asiakirjaan VI/5530/97 sisältyvien, rahoituksellisten seuraamusten määrittämistä koskevien toimintaohjeiden noudattamatta jättämiseen.

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että kyseistä kiinteämääräistä rahoituskorjausta ei voitu määrätä, koska valvonnassa ei ollut puutteita. Se väittää toissijaisesti, että rahoituskorjaus on suhteeton ja että nyt käsiteltävässä tapauksessa ei pitäisi määrätä mitään rahoituskorjausta tai korkeintaan olisi määrättävä 2 prosentin rahoituskorjaus, kun otetaan huomioon nyt käsiteltävän asian erityiset olosuhteet ja tapa, jolla komissio on toiminut siinä.


(1)  EUVL 2011, L 157, s. 1.

(2)  EUVL 2013, L 347, s. 549.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/29


Kanne 5.9.2017 – Liettua v. komissio

(Asia T-603/17)

(2017/C 357/38)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Liettuan tasavalta (asiamiehet: D. Kriaučiūnas, R. Krasuckaitė, R. Dzikovič ja M. Palionis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 26.6.2017 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/1144 (1) siltä osin kuin siinä määrätään, että Liettuan tasavallan osalta on tehtävä 4 207 894,93 euron suuruinen rahoituskorjaus

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Euroopan komissio on rikkonut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) 52 artiklan 2 kohtaa määrätessään kiinteämääräisen 5 prosentin eli 4 207 894,93 euron suuruisen rahoituskorjauksen olennaisen valvonnan puutteiden perusteella, koska arvioidessaan sääntöjenvastaisuuden laajuutta, rikkomisten luonnetta ja Euroopan unionille aiheutunutta taloudellista vahinkoa

1.

se katsoi virheellisesti, että Liettuassa paikalla tehdyt tarkastukset olivat riittämättömiä ja niitä oli pidettävä olennaisen valvonnan puutteina, koska

1.1.

se tulkitsi ja sovelsi virheellisesti asetuksen (EU) N:o 65/2011 (3) 26 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja katsoi tämän tulkinnan perusteella virheellisesti, että Liettuan viranomaiset eivät olleet tarkastaneet paikalla tehtävien tarkastusten yhteydessä, oliko tuensaajien esittämien maksupyyntöjen tueksi esitetty kirjanpitoa ja muita asianmukaisia asiakirjoja

1.2.

se tulkitsi virheellisesti asetuksen (EU) N:o 65/2011 26 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja katsoi tämän tulkinnan perusteella virheellisesti, että Liettuan viranomaiset eivät olleet tarkastaneet paikalla tehtävien tarkastusten yhteydessä, oliko julkisesti rahoitetut hankkeet toteutettu julkista hankintaa koskevien sääntöjen mukaisesti

1.3.

se tulkitsi virheellisesti asetuksen (EU) N:o 65/2011 26 artiklan 4 kohtaa ja katsoi tämän tulkinnan perusteella, että paikalla tehtäviä tarkastuksia toteuttavat tarkastajat eivät olleet noudattaneet vaatimusta, jonka mukaan heidän on oltava riippumattomia niistä työntekijöistä, jotka toteuttivat samoja hankkeita koskevat hallinnolliset tarkastukset

2.

se totesi virheellisesti, että oli katsottava, että Liettuassa toteutettujen menojen aitoutta koskevan olennaisen valvonnan laadussa oli puutteita, koska

2.1.

se tulkitsi virheellisesti asetuksen (EU) N:o 65/2011 26 artiklan 2 kohdan d alakohtaa ja katsoi tämän tulkinnan perusteella virheellisesti, että esitettyjen kustannusten kohtuullisuutta ei ollut asianmukaisesti tarkastettu

2.2.

se sovelsi joka tapauksessa perusteettomasti 5 prosentin korjauskerrointa, koska kustannusten kohtuullisuuden valvontaa koskevan järjestelmän mahdollisen sääntöjenvastaisuuden merkittävyys on huomattavasti pienempi

3.

se ei ottanut huomioon Euroopan unionille tosiasiallisesti aiheutunutta vahinkoa vapaaehtoistyöhön liittyvien kustannusten osalta ja katsoi virheellisesti, että asiassa ei ollut tarkastettu riittävästi, olivatko irtaimeen omaisuuteen liittyviä toimintoja koskevat menot vaatimusten mukaisia, ja näin ollen se katsoi virheellisesti, että olennaisessa valvonnassa oli puutteita, koska

3.1.

se jätti virheellisesti ottamatta huomioon Liettuan toimielinten toimittamat tiedot, jotka koskivat viraston määräämiä ja itsenäisten asiantuntijoiden toteuttamia tutkimuksia, joiden kuluessa oli todettu, mitä todellista vahinkoa oli saattanut Euroopan unionin varoille ja mikä tämän vahingon määrä oli, sekä se, mikä vahinko liittyi luontoissuorituksia (palkaton vapaaehtoistyö) koskevan järjestelmän puutteisiin, ja sovelsi perusteettomasti 5 prosentin kiinteämääräistä rahoituskorjausta

3.2.

se katsoi virheellisesti, että asetuksen (EU) N:o 65/2011 24 artiklan 2 kohdan c ja d alakohtaa ei ollut noudatettu tukihakemuksia ja hankkeiden menoja koskevien hallinnollisten tarkastusten yhteydessä, erityisesti luontoissuoritusten (kiinteä omaisuus) osalta.


(1)  EUVL 2017, L 165, s. 37.

(2)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).

(3)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta 27.1.2011 annettu komission asetus (EU) N:o 65/2011 (EUVL 2011 L 25, s. 8).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/30


Kanne 6.9.2017 – ICL IP Terneuzen ja ICL Europe Coöperatief v. komissio

(Asia T-610/17)

(2017/C 357/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: ICL-IP Terneuzen BV (Terneuzen, Alankomaat) ja ICL Europe Coöperatief UA (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat R. Cana ja E. Mullier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja toteamaan sen perustelluksi

kumoamaan kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIV muuttamisesta 13.6.2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/999 (EUVL 2017, L 150, s. 7) siltä osin kuin siinä sisällytetään nPB REACH-asetuksen liitteeseen XIV

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

toteuttamaan muut tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan Euroopan komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se ei ottanut huomioon kaikkia merkityksellisiä seikkoja ja kun se loukkasi hyvän hallinnon periaatetta.

Kantajat väittävät, että Euroopan komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se ei ottanut huomioon huolellisesti ja puolueettomasti kantajien sille toimittamia merkityksellisiä tietoja, joista ilmeni, että aine ei täytä aineiden etusijajärjestystä ja niiden REACH-asetuksen liitteeseen XIV sisällyttämistä koskevia perusteita. Kantajat katsovat, että jos Euroopan komissio olisi ottanut tiedot huomioon, aineen saamat pisteet olisivat olleet alhaisemmat tai samat kuin muiden aineiden, joita ei asetettu etusijalle samalla kierroksella, jolla etusijajärjestys määritettiin eikä ainetta olisi sisällytetty riidanalaisella asetuksella REACH-asetuksen liitteeseen XIV.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella rikotaan REACH-asetuksen 55 artiklaa, ja se on REACH-asetuksen kilpailukykyä koskevan tavoitteen vastainen ja vaikuttaa oikeuteen käydä kauppaa.

Kantajat väittävät, että riidanalainen asetus on REACH-asetuksen kilpailukykyä koskevien tavoitteiden vastainen ja erityisesti sen lupamenettelyä koskevan VII osaston vastainen ja että näin ollen se vaikuttaa kantajien kilpailuasemaan ja rajoittaa kantajien oikeuksia kaupankäyntiin asettamalla aineen etusijalle huolimatta siitä tiedosta, jolla osoitettiin, ettei aine täyttänyt etusijalle asettamiseen ja liitteeseen XIV sisällyttämisen perusteita.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan Euroopan komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia ja rikkoi sille kuuluvaa perusteluvelvollisuutta.

Kantajat väittävät, että Euroopan komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeutta ja rikkoi sille kuuluvaa perusteluvelvollisuutta, kun se ei esittänyt perusteluja siitä, miksi se ”ryhmitteli” aineen samaan ryhmään trikloorietyleenin kanssa siitä huolimatta, että Euroopan kemikaalivirasto on nimenomaisesti todennut (etusijajärjestyksen laatimista koskevassa oppaassa), että jos otetaan huomioon ”ryhmittelyn” kaltaiset tekijät, jotka eivät kuulu 58 artiklan 3 kohdan muodollisiin perusteisiin, syyt etusijalle asettamiseen on esitettävä selvästi, ja niiden on oltava yhdenmukaisia lupamenettelyyn sisältyvän suositusvaiheen aseman ja tarkoituksen kanssa.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataan kantajien perusteltua luottamusta.

Kantajat väittävät, että riidanalaisen asetuksen antamisella loukataan kantajien perusteltua luottamusta siltä osin kuin asetus ei ole etusijajärjestyksen laatimista koskevan oppaan mukainen. Kantajat väittävät erityisesti, että nPB:n asettamisella etusijalle ja sisällyttämisellä liitteeseen XIV loukattiin kantajien perusteltua luottamusta siihen, että pitoisuutta koskevaa kriteeriä ja ryhmittelyä koskevia seikkoja sovelletaan etusijajärjestyksen laatimista koskevassa oppaassa ja yleistä lähestymistapaa koskevassa oppaassa esitetyllä tavalla.

5)

Viidennen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataan suhteellisuusperiaatetta.

Kantajat väittävät, että Euroopan komission olisi pitänyt katsoa asianmukaiseksi lykätä nPB:n sisällyttämistä liitteeseen XIV riidanalaisessa asetuksessa ja että tämä olisi ollut kantajien kannalta lievempi toimenpide, sillä kantajat eivät olisi joutuneet kärsimään liitteeseen XIV sisällyttämisen aiheuttamista seurauksista heti vaan vasta sitten, kun nPB olisi sisällytetty liitteeseen XIV oikein todellisen suhteellisen korkean ensisijaisuuden valossa.

6)

Kuudennen kanneperusteen mukaan riidanalaisella asetuksella loukataan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

Kantajat väittävät, että riidanalaisella asetuksella loukataan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita kohtelemalla ainetta eri tavalla – sisällyttämällä se REACH-asetuksen liitteeseen XIV – kuin muita aineita, muun muassa pyroklooria. Kantajien mukaan molemmat aineet olivat samassa tilanteessa: niiden molempien katsottiin olevan mukana samalla kierroksella, jolla etusijajärjestys määritettiin, ne molemmat saivat (tai niiden olisi pitänyt saada) kokonaispistemääräksi 17, ja molemmissa tapauksissa niiden etusijan arviointiin liittyi ryhmittelyyn liittyviä näkökohtia. Kantajien väitteen mukaan ECHA ja Euroopan komissio kohtelivat niitä eri tavalla, sillä aine suositeltiin sisällytettäväksi liitteeseen XIV ja myöhemmin se myös sisällytettiin siihen, kun taas pyroklooria ei suositeltu sisällytettäväksi liitteeseen XIV eikä sitä sen vuoksi sisällytetty siihen.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/31


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Systran v. komissio

(Yhdistetyt asiat T-481/13 ja T-421/15) (1)

(2017/C 357/40)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Kuudennen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 336, 16.11.2013.


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/32


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Clarke v. EUIPO

(Asia T-548/16) (1)

(2017/C 357/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 221, 6.7.2015. (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-63/15, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/32


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Papathanasiou v. EUIPO

(Asia T-549/16) (1)

(2017/C 357/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 221, 6.7.2015. (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-64/15, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).


23.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 357/32


Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2017 – Dickmanns v. EUIPO

(Asia T-550/16) (1)

(2017/C 357/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Seitsemännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.


(1)  EUVL C 221, 6.7.2015. (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-65/15, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).