|
ISSN 1977-1053 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
60. vuosikerta |
|
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
|
II Tiedonannot |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2017/C 205/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8357 – Asahi / AB Inbev CEE Divestment business) ( 1 ) |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
|
Euroopan parlamentti |
|
|
2017/C 205/02 |
||
|
|
Neuvosto |
|
|
2017/C 205/03 |
Neuvoston päätelmät pyrkimyksistä pysäyttää lasten ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2017/C 205/04 |
||
|
2017/C 205/05 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön |
|
|
2017/C 205/06 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön |
|
|
2017/C 205/07 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön |
|
|
|
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
|
|
2017/C 205/08 |
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2017/C 205/09 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8491 – PGA Group / Groupe Bernard / CDPR) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
2017/C 205/10 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8500 – Central / SIGNA Prime / JVCo) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
2017/C 205/11 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8550 – USSL / Goldman Sachs / Redexis Gas) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
2017/C 205/12 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8456 – INEOS / Forties Pipeline System) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2017/C 205/13 |
||
|
2017/C 205/14 |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia M.8357 – Asahi / AB Inbev CEE Divestment business)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2017/C 205/01)
Komissio päätti 1. maaliskuuta 2017 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla
|
— |
komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
|
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32017M8357. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan parlamentti
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/2 |
EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS,
tehty 12 päivänä kesäkuuta 2017,
Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamissääntöjen vahvistamisesta
(2017/C 205/02)
EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 224 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’),
ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29. lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3) (jäljempänä ’varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt’),
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisterin sisällöstä ja toiminnasta 2. lokakuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU, Euratom) 2015/2401 (4),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 25 artiklan 11 kohdan ja 223 a artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
1) |
On aiheellista vahvistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamissäännöt. |
|
2) |
Moitteettoman varainhoidon ja seurattavuuden varmistamiseksi kustakin rahoitusta koskevasta hakemuksesta tehdään puhemiehistön päätös, joka annetaan tiedoksi saajalle ja joka sisältää perustelut, mikäli se vaikuttaa saajaan kielteisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde
Tässä päätöksessä vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamissäännöt.
Mikäli muualla ei toisin todeta, tätä päätöstä sovelletaan sekä Euroopan tason poliittisiin puolueisiin että Euroopan tason poliittisiin säätiöihin.
Tämän päätöksen liitteet muodostavat erottamattoman osan päätöstä.
2 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan
|
1) |
’hakijalla’ puoluetta tai säätiötä, joka tekee asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 18 artiklassa tarkoitetun rahoitusta koskevan hakemuksen rahoituksen suorittamispyynnön tai ehdotuspyynnön perusteella; |
|
2) |
’valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä’ henkilöstön jäsentä, jolle tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet on siirretty puhemiehistön 16. kesäkuuta 2014 tekemän päätöksen (5) ja tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävien siirtämistä koskevan pääsihteerin päätöksen mukaisesti; |
|
3) |
’viranomaisella’ samaa kuin asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 6 artiklassa tarkoitettu ”Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen”; |
|
4) |
’edunsaajalla’ puoluetta, jolle on myönnetty rahoitusosuus, tai säätiötä, jolle on myönnetty avustus asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti; |
|
5) |
’rahoituksen lopullisella määrällä’ joko puolueen rahoitusosuuden tai säätiön avustuksen lopullista määrää, jonka puhemiehistö vahvistaa vuosikertomuksesta tekemänsä päätöksen jälkeen; |
|
6) |
’säätiöllä’ samaa kuin asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ”Euroopan tason poliittinen säätiö”; |
|
7) |
’rahoituksella’ joko varainhoitoasetuksen toisen osan VIII osaston mukaisesti (puolueille) myönnettävää rahoitusosuutta tai ensimmäisen osan VI osaston mukaisesti (säätiöille) myönnettävää toiminta-avustusta; |
|
8) |
’rahoitusta koskevalla päätöksellä’ päätöstä rahoitusosuuden myöntämisestä puolueille tai avustuksen myöntämisestä säätiöille pyynnössä eriteltyjen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti; |
|
9) |
’rahoitusta koskevalla menettelyllä’ menettelyä, joka alkaa hakemusten jättämisestä ja päättyy vuosikertomuksen hyväksymiseen ja rahoituksen lopullista määrää koskevan päätöksen tekemiseen; |
|
10) |
’puolueella’ samaa kuin asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ”Euroopan tason poliittinen puolue”; |
3 artikla
Pyynnöt
1. Puhemiehistön annettua hyväksyntänsä valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii puolueita varten rahoituksen suorittamispyynnön ja säätiöitä varten ehdotuspyynnön (jäljempänä ’pyynnöt’) julkaisemisesta.
2. Pyynnöissä täsmennetään määräaika, johon mennessä puolueiden ja säätiöiden on toimitettava kirjalliset rahoitusta koskevat hakemuksensa Euroopan parlamentille.
3. Pyyntöihin on sisällytettävä seuraavat tiedot:
|
a) |
toiminnan tavoitteet |
|
b) |
säädöskehys |
|
c) |
rahoitusta koskevan menettelyn aikataulu |
|
d) |
unionin rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
|
e) |
kelpoisuus- ja poissulkemisperusteet |
|
f) |
(vain säätiöiden osalta) valintaperusteet |
|
g) |
asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 19 artiklassa tarkoitetut myöntämisperusteet |
|
h) |
hakulomake ja alustavan talousarvion rakenne, jotka hakijan on esitettävä hakemuksessaan |
|
i) |
tarvittaessa luettelo vaadittavista tositteista |
|
j) |
rahoitusosuuksien ja avustusten myöntämistä koskevat erityisehdot ja yleiset ehdot, jotka puhemiehistö on hyväksynyt. |
4. Rahoituksen suorittamispyynnössä ja ehdotuspyynnössä on täsmennettävä, että kunkin hakijan on kirjallisesti sitouduttava noudattamaan sitä koskevia erityisehtoja ja yleisiä ehtoja, jotta hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.
4 artikla
Rahoitusta koskeva hakemus
1. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 18 artiklan 1 kohdan mukaan hakijan on toimitettava kirjallinen hakemus Euroopan parlamentin puhemiehelle saadakseen rahoitusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.
2. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi pyytää hakijaa toimittamaan kohtuullisen ajan kuluessa hakemusta koskevia muita asiakirjoja tai selvityksiä.
5 artikla
Päätös rahoitusta koskevasta hakemuksesta
1. Puhemiehistö tekee päätöksen rahoitusta koskevista hakemuksista pääsihteerin ehdotuksesta kolmen kuukauden kuluessa kutakin hakemusta koskevan pyynnön päättymisestä tarkistettuaan, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 17 ja 18 artiklassa ja tämän päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja perusteita noudatetaan. Puhemiehistö ottaa huomioon hakijan tilanteessa rahoitusta koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen mahdollisesti tapahtuneet muutokset.
2. Jos hakemus hyväksytään, puhemiehistö antaa liitteessä 1 a olevan mallin mukaisesti (puolueiden tapauksessa) tai liitteessä 1 b olevan mallin mukaisesti (säätiöiden tapauksessa) rahoitusta koskevan päätöksen, jossa määritetään hakijalle myönnettävä määrä.
3. Jos hakemus hylätään, hylkäämisen perusteet on ilmoitettava päätöksessä.
4. Rahoituksen määrä vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 19 artiklan mukaisesti, ja se on tässä vaiheessa ohjeellinen. Rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan tämän päätöksen 8 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen.
5. Jos hakijakohtaiset määrät eroavat merkittävästi tämän päätöksen 3 artiklassa tarkoitettujen pyyntöjen julkaisuajankohtana odotettavissa olevista määristä, puhemiehistö voi pyytää Euroopan parlamentin puhemiestä antamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle ehdotuksen käytettävissä olevien määrärahojen mukauttamiseksi.
6 artikla
Maksut
1. Rahoitus maksetaan edunsaajille ennakkomaksuna, kuten liitteessä 1 a (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b (säätiöiden tapauksessa) olevissa erityisehdoissa tarkemmin määrätään. Ellei puhemiehistö asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toisin päätä, rahoitus maksetaan edunsaajille ennakkomaksuna yhtenä eränä, joka on 100 prosenttia rahoituksen enimmäismäärästä.
2. Puhemiehistö voi tapauskohtaisesti ja riskianalyysin perusteella päättää vaatia edunsaajaa asettamaan ennakkomaksutakuun varainhoitoasetuksen mukaisesti.
3. Maksuja ja niiden määräaikoja koskevat määräykset vahvistetaan rahoitusta koskevassa päätöksessä.
7 artikla
Ulkoinen tarkastus
1. Euroopan parlamentti saa suoraan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 3 kohdan nojalla valtuutetuilta riippumattomilta ulkopuolisilta elimiltä tai asiantuntijoilta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan lausunnon.
2. Ulkoisen tarkastuksen laajuus määritellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 1 kohdan b alakohdassa. Ulkoisen tarkastuksen tarkoitus määritellään tarkemmin liitteessä 1 a olevien erityisehtojen B-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien erityisehtojen B-osan (säätiöiden tapauksessa) asiaa koskevissa määräyksissä.
8 artikla
Vuosikertomusta ja rahoituksen lopullista määrää koskeva päätös
1. Puhemiehistö hyväksyy tai hylkää vuosikertomuksen pääsihteerin ehdotuksesta 30. päivään syyskuuta mennessä vuosikertomuksessa tarkoitettua varainhoitovuotta seuraavana varainhoitovuonna.
2. Puhemiehistö tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajaa toimittamaan lisätietoja, jotta voidaan varmentaa asiaa koskevien sääntöjen noudattaminen.
3. Jos puhemiehistö tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää lisätietoja, vuosikertomusta koskevan päätöksen määräaikaa jatketaan siihen asti, että pyydetyt tiedot on saatu ja arvioitu.
4. Puolueiden osalta puhemiehistö päättää korvattavien menojen määrän vuosittain vuosikertomuksen perusteella. Jos käyttämätöntä rahoitusta siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle, rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen B-osan mukaisesti.
5. Säätiöiden osalta avustuksen lopullinen määrä määritetään vuosikertomuksen perusteella.
6. Avustuksen lopullinen määrä on enintään
|
a) |
rahoitusta koskevassa päätöksessä tarkoitettu rahoituksen enimmäismäärä |
|
b) |
85 prosenttia joko toteutuneista korvattavista tai avustuskelpoisista menoista. |
7. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä määrittää edunsaajalle tai Euroopan parlamentille maksettavat määrät 4–6 kohdan mukaisesti määritetyn rahoituksen lopullisen määrän ja rahoitusta koskevan päätöksen mukaisesti aiemmin suoritettujen ennakkomaksujen perusteella.
8. Rahoituksen lopullinen määrä määritetään rajoittamatta Euroopan parlamentin oikeutta tehdä jälkitarkastuksia liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen B-osan mukaisesti (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen B-osan mukaisesti (säätiöiden tapauksessa) tai mahdollisuutta mukauttaa rahoituksen lopullista määrää takautuvasti.
9. Tämän artiklan mukaisesti tehdyt päätökset annetaan tiedoksi edunsaajalle yhtenäisenä päätöksenä työjärjestyksen 223 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
10. Vuosikertomuksen hyväksymisessä ja rahoituksen lopullista määrää koskevan päätöksen hyväksymisessä noudatettava menettely määritellään tarkemmin liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen B-osassa (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen B-osassa (säätiöiden tapauksessa).
11. Puhemiehistö tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuulla viranomaista asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti ja pyytää tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja, joilla on merkitystä vuosikertomuksen hyväksymisen tai rahoituksen lopullista määrää koskevan päätöksen tekemiseksi kannalta.
9 artikla
Keskeyttämismenettely
1. Puhemiehistö voi varainhoitoasetuksen sovellettavien säännösten ja liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan asiaa koskevien määräysten (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen A-osan asiaa koskevien määräysten mukaisesti (säätiöiden tapauksessa) päättää pääsihteerin ehdotuksesta keskeyttää rahoituksen maksamisen poliittiselle puolueelle tai säätiölle ja päättää maksujen aloittamisesta uudelleen, jos perusteita keskeyttämiselle ei enää ole. Valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet käynnistää tällainen menettely ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen A-osan (säätiöiden tapauksessa) mukaisesti, ennen kuin puhemiehistö tekee tällaisen päätöksen.
2. Puhemiehistön tämän artiklan nojalla tekemiin päätöksiin sovelletaan työjärjestyksen 223 a artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa.
10 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttaminen
1. Puhemiehistö voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja erityisesti sen 30 artiklan, varainhoitoasetuksen sovellettavien säännösten ja liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b (säätiöiden tapauksessa) olevien yleisten ehtojen A-osan mukaisesti tehdä pääsihteerin ehdotuksesta päätöksen rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamisesta. Valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet käynnistää tällainen menettely ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen A-osan (säätiöiden tapauksessa) mukaisesti, ennen kuin puhemiehistö tekee tällaisen päätöksen.
2. Puhemiehistön tekemiin päätöksiin sovelletaan työjärjestyksen 223 a artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa.
3. Valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet antaa tarvittavat perintämääräykset.
11 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen
1. Puhemiehistö voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja erityisesti sen 27 ja 30 artiklan, varainhoitoasetuksen sovellettavien säännösten ja liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen A-osan (säätiöiden tapauksessa) mukaisesti tehdä pääsihteerin ehdotuksesta päätöksen rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämisestä. Valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet käynnistää tällainen menettely ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet liitteessä 1 a olevien yleisten ehtojen A-osan (puolueiden tapauksessa) ja liitteessä 1 b olevien yleisten ehtojen A-osan (säätiöiden tapauksessa) mukaisesti, ennen kuin puhemiehistö tekee tällaisen päätöksen.
2. Puhemiehistön tekemiin päätöksiin sovelletaan työjärjestyksen 223 a artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa.
3. Valtuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä on valtuudet antaa tarvittavat perintämääräykset.
12 artikla
Valvonta
Rahoitusta koskevassa päätöksessä on nimenomaisesti määrättävä Euroopan parlamentin ja muiden toimivaltaisten viranomaisten oikeudesta valvoa edunsaajaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 24 ja 25 artiklan mukaisesti.
13 artikla
Tekninen apu
Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 26 artiklan mukaisesti edunsaajat voivat hakea teknistä apua Euroopan parlamentin tilojen antamisesta ulkopuolisten elinten käyttöön 14. maaliskuuta 2000 tehdyn puhemiehistön päätöksen mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna, sekä muuta teknistä apua puhemiehistön myöhemmin hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Puhemiehistö voi siirtää teknisen tuen antamista koskevat päätökset pääsihteerin tehtäväksi.
14 artikla
Oikeus tulla kuulluksi
Tapauksissa, joissa edunsaajalla on sovellettavan rahoitusta koskevan päätöksen, myös sen erityisehtojen ja yleisten ehtojen, mukaisesti oikeus toimittaa huomautuksia ennen kuin parlamentti tekee päätöksen, edunsaajalle on annettava kirjallisten huomautustensa toimittamiseksi 10 arkipäivää aikaa, ellei sovellettavissa säännöissä toisin määrätä. Tätä aikaa voidaan edunsaajan perustellusta pyynnöstä jatkaa vielä 10 arkipäivällä.
15 artikla
Kumoaminen, voimaantulo ja soveltaminen
1. Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan varainhoitovuoden 2018 rahoituksen myöntämistä koskevasta menettelystä alkaen.
2. Euroopan parlamentin puhemiehistön 29. maaliskuuta 2004 tekemä päätös (6) kumotaan tämän päätöksen voimaantulopäivänä. Sitä sovelletaan kuitenkin edelleen toimiin ja sitoumuksiin, jotka liittyvät käynnissä oleviin Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta koskeviin menettelyihin, joita säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2004/2003 (7).
16 artikla
Julkaiseminen
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja Euroopan parlamentin verkkosivustolla.
Liitteet – rahoitusta koskevien päätösten mallit
|
|
Liite 1 a – Rahoitusta koskevan päätöksen malli – puolue |
|
|
Liite 1 b – Rahoitusta koskevan päätöksen malli – säätiö |
(1) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.
(4) EUVL L 333, 19.12.2015, s. 50.
(5) Puhemiehistön päätös, 16. kesäkuuta 2014, Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä.
(6) Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tehty 29. maaliskuuta 2004, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamissääntöjen vahvistamisesta (EUVL C 63, 4.3.2014, s. 1.), sellaisena kuin se on muutettuna puhemiehistön 7. lokakuuta 2015 tekemällä päätöksellä (EUVL C 428, 19.12.2015, s.1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003, annettu 4. marraskuuta 2003, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä (EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1).
LIITE 1 a
RAHOITUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS [MALLI] – PUOLUE
NUMERO: …[LISÄTTÄVÄ]…
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 224 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2) (jäljempänä ’varainhoitoasetus),
ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29. lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3) (jäljempänä ’varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt’);
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisterin sisällöstä ja toiminnasta 2. lokakuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU, Euratom) 2015/2401 (4),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 25 artiklan 11 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamissääntöjen vahvistamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 (5) tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettävää rahoitusta varten julkaisemassa ehdotuspyynnössä vahvistamat säännöt ja edellytykset,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa määrätään, että Euroopan tason poliittisten puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen. |
|
(2) |
Tätä päätöstä on edeltänyt ehdotuspyyntö, jonka välityksellä hakijat ovat saaneet tiedon rahoitusta koskevan päätöksen mallista ja siihen sisältyvistä ehdoista. |
|
(3) |
[Edunsaaja] on jättänyt rahoitusta koskevan hakemuksen [päivä, jolloin Euroopan parlamentti on vastaanottanut hakemuksen] ja on nimenomaisesti hyväksynyt rahoitusta koskevan päätöksen ehdot; |
EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ ON KÄSITELLYT hakemuksen kokouksessaan [päivämäärä] ja HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
Varainhoitoasetuksen 204 a artiklan mukaisesti myönnettävä suora rahoitus (jäljempänä ’rahoitus’) myönnetään
|
[edunsaajan virallinen nimi] |
|
[virallinen oikeudellinen muoto] |
|
[rekisteröintinumero] |
|
[täydellinen virallinen osoite] |
|
[ALV-numero], |
|
Edunsaaja |
jota tätä rahoitusta koskevaa päätöstä koskevissa asioissa edustaa
…[edustaja, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia]…,
edunsaajan sääntömääräisen toiminnan ja sen tavoitteiden tukemiseksi
rahoituksen suorittamispyynnössä asetettujen sääntöjen ja edellytysten ja tässä päätöksessä (jäljempänä ’rahoitusta koskeva päätös’) asetettujen ehtojen, mukaan luettuina liitteessä olevat erityisehdot, yleiset ehdot ja alustava talousarvio, jotka kaikki ovat erottamaton osa tätä rahoitusta koskevaa päätöstä.
Erityisehtojen määräykset ovat ensisijaisia tämän päätöksen muiden osien määräyksiin nähden. Yleisten ehtojen määräykset ovat ensisijaisia liitteiden määräyksiin nähden.
Sisällysluettelo
|
I. |
ERITYISEHDOT | 9 |
|
I.1 artikla – |
Päätöksen kohde | 9 |
|
I.2 artikla – |
Kausi, jolle rahoitus myönnetään | 10 |
|
I.3 artikla – |
Rahoituksen muoto | 10 |
|
I.4 artikla – |
Rahoituksen alustava (enimmäis)määrä | 10 |
|
I.5 artikla – |
Maksut ja maksujärjestelyt | 10 |
|
I.5.1 |
Ennakkomaksut | 10 |
|
I.5.2 |
Loppumaksun maksaminen tai aiheettomasti maksettujen ennakkomaksujen takaisinperintä | 10 |
|
I.5.3 |
Valuutta | 10 |
|
I.6 artikla – |
Pankkitili | 10 |
|
I.7 artikla – |
Yleiset hallinnolliset määräykset | 11 |
|
I.8 artikla – |
Päätöksen voimaantulo | 11 |
|
II. |
YLEISET EHDOT | 11 |
|
A OSA: |
OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET | 11 |
|
II.1 artikla – |
Määritelmät | 11 |
|
II.2 artikla – |
Edunsaajan yleiset velvoitteet | 12 |
|
II.3 artikla – |
Pankkitiliin liittyvät velvoitteet | 12 |
|
II.4 artikla – |
Vastuu vahingoista | 12 |
|
II.5 artikla – |
Luottamuksellisuus | 13 |
|
II.6 artikla – |
Henkilötietojen käsittely | 13 |
|
II.7 artikla – |
Tietojen kirjaaminen | 13 |
|
II.8 artikla – |
Unionin rahoituksen näkyvyys | 13 |
|
II.8.1 |
Tieto unionin rahoituksesta | 13 |
|
II.8.2 |
Vastuuvapauslausekkeet, joilla Euroopan parlamentti vapautetaan vastuusta | 13 |
|
II.8.3 |
Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta | 13 |
|
II.9 artikla – |
Sopimusten tekeminen edunsaajan toimesta | 13 |
|
II.9.1 |
Periaatteet | 13 |
|
II.9.2 |
Tietojen kirjaaminen | 14 |
|
II.9.3 |
Valvonta | 14 |
|
II.9.4 |
Vastuu | 14 |
|
II.10 artikla – |
Ylivoimainen este | 14 |
|
II.11 artikla – |
Rahoituksen maksamisen keskeyttäminen | 14 |
|
II.11.1 |
Keskeyttämisen syyt | 14 |
|
II.11.2 |
Keskeyttämismenettely | 14 |
|
II.11.3 |
Keskeyttämisen vaikutukset | 14 |
|
II.11.4 |
Maksamisen jatkaminen | 15 |
|
II.12 artikla – |
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttaminen Euroopan parlamentin toimesta | 15 |
|
II.12.1 |
Peruuttamisen syyt | 15 |
|
II.12.2 |
Peruuttamismenettely | 15 |
|
II.12.3 |
Peruuttamisen vaikutukset | 15 |
|
II.13 artikla – |
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen | 15 |
|
II.13.1 |
Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä | 15 |
|
II.13.2 |
Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta | 15 |
|
II.13.3 |
Voimassaolon päättämisen seuraukset | 16 |
|
II.14 artikla – |
Saatavien siirtäminen | 16 |
|
II.15 artikla – |
Viivästyskorot | 16 |
|
II.16 artikla – |
Sovellettava lainsäädäntö | 16 |
|
II.17 artikla – |
Oikeus tulla kuulluksi | 16 |
|
B OSA: |
RAHOITUSMÄÄRÄYKSET | 16 |
|
II.18 artikla – |
Korvattavat menot | 16 |
|
II.18.1 |
Ehdot | 16 |
|
II.18.2 |
Esimerkkejä korvattavista menoista | 17 |
|
II.19 artikla – |
Korvaukseen oikeuttamattomat menot | 17 |
|
II.20 artikla – |
Luontoissuoritukset | 18 |
|
II.21 artikla – |
Talousarvioerien väliset siirrot | 18 |
|
II.22 artikla – |
Raportointivelvoitteet | 18 |
|
II.22.1 |
Vuosikertomus | 18 |
|
II.22.2 |
Ulkoisen tarkastuksen kertomus | 19 |
|
II.23 artikla – |
Päätös vuosikertomuksesta | 19 |
|
II.24 artikla – |
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä | 20 |
|
II.24.1 |
Vuosikertomuksen vaikutukset | 20 |
|
II.24.2 |
Kynnys | 20 |
|
II.24.3 |
Käyttämättä jääneen rahoituksen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle | 20 |
|
II.24.4 |
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä | 20 |
|
II.24.5 |
Käyttämättä jääneen rahoituksen takaisinperintä | 20 |
|
II.24.6 |
Rahoituksen yli- tai alijäämä | 20 |
|
II.24.7 |
Omien varojen ylijäämä | 20 |
|
II.25 artikla – |
Ennakkomaksuista kertyneet korot | 21 |
|
II.26 artikla – |
Takaisinperintä | 21 |
|
II.26.1 |
Viivästyskorot | 21 |
|
II.26.2 |
Erien vähentäminen toisistaan | 21 |
|
II.26.3 |
Pankkikulut | 21 |
|
II.27 artikla – |
Rahoitusvakuus | 22 |
|
II.28 artikla – |
Valvonta | 22 |
|
II.28.1 |
Yleiset säännökset | 22 |
|
II.28.2 |
Velvollisuus pitää hallussa asiakirjoja | 22 |
|
II.28.3 |
Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus | 22 |
|
II.28.4 |
Vierailut paikan päälle | 22 |
|
II.28.5 |
Kontradiktorinen tarkastusmenettely | 22 |
|
II.28.6 |
Tarkastushavaintojen vaikutukset | 23 |
|
II.28.7 |
OLAFin valvontaoikeudet | 23 |
|
II.28.8 |
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet | 23 |
|
II.28.9 |
Edellä II.28.1–II.28.4 mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen | 23 |
|
Liite – |
Alustava talousarvio | 24 |
I. ERITYISEHDOT
I.1 artikla
Päätöksen kohde
Euroopan parlamentti myöntää rahoitusta edunsaajalle sen sääntömääräisten tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi varainhoitovuonna [lisättävä] rahoitusta koskevan päätöksen kohdissa Erityisehdot ja Yleiset ehdot esitettyjen ehtojen mukaisesti sekä sen liitteen mukaisesti. Tällä Euroopan parlamentti panee täytäntöön rahoitusta koskevan päätöksen.
Edunsaaja käyttää rahoituksen sääntömääräisten tehtäviensä ja tavoitteidensa toteuttamiseksi toimien omalla vastuullaan ja rahoitusta koskevan päätöksen ehtojen sekä liitteen mukaisesti. Tällä edunsaaja panee täytäntöön rahoitusta koskevan päätöksen.
I.2 artikla
Kausi, jolle rahoitus myönnetään
Kausi, jolle unionin rahoitus myönnetään, on [lisättävä PV/KK/VV]–[lisättävä PV/KK/VV].
I.3 artikla
Rahoituksen muoto
Edunsaajalle varainhoitoasetuksen toisen osan VIII osaston mukaisesti myönnettävä rahoitus maksetaan siten, että korvataan prosenttiosuus tosiasiallisesti aiheutuneista korvattavista menoista.
I.4 artikla
Rahoituksen alustava (enimmäis)määrä
Euroopan parlamentin rahoitus on enintään [määrä lisättävä] euroa, mikä on enintään 85 prosenttia arvioiduista korvattavista menoista.
Edunsaajan arvioidut korvattavat menot esitetään liitteenä (jäljempänä ’alustava talousarvio’). Alustavassa talousarviossa kustannusten ja tulojen on oltava tasapainossa, ja siinä on eriteltävä kaikki edunsaajan kustannukset ja tulot kaudelta, jolle rahoitus myönnetään. Korvattavat menot pidetään II.18 artiklan mukaisesti erillään korvaukseen oikeuttamattomista menoista.
I.5 artikla
Maksut ja maksujärjestelyt
Rahoitus maksetaan seuraavien maksuehtojen ja maksuaikataulun mukaisesti.
I.5.1 Ennakkomaksut
Ennakkomaksut, joiden määrä on [määrä lisättävä] eli [oletusarvoisesti 100 prosenttia, muutoin lisättävä Euroopan parlamentin päättämä prosenttiosuus] tämän rahoitusta koskevan päätöksen I.4 artiklassa vahvistetusta enimmäismäärästä, maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa rahoitusta koskevan päätöksen voimaantulosta tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa [määrä lisättävä] euron rahoitusvakuuden, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
I.5.2 Loppumaksun maksaminen tai aiheettomasti maksettujen ennakkomaksujen takaisinperintä
Rahoituksen loppumaksu maksetaan edunsaajalle tai mahdolliset aiheettomasti maksetut ennakkomaksut peritään takaisin 30 päivän kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen vuosikertomuksesta ja määrittänyt ja vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän, kuten II.24 artiklassa edellytetään.
I.5.3 Valuutta
Euroopan parlamentti suorittaa maksut euroina. Todelliset kustannukset muunnetaan euroiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa päivittäin julkaistavaan kurssiin tai, jos sitä ei ole saatavilla, Euroopan parlamentin määräämän, parlamentin verkkosivustolla julkaistun laskennallisen kuukausittaisen kurssin perusteella, sellaisena kuin se on voimassa Euroopan parlamentin maksumääräyksen antamispäivänä, ellei erityisissä säännöissä ja edellytyksissä nimenomaisesti toisin määrätä.
Euroopan parlamentin maksut katsotaan suoritetuiksi sinä päivänä, jona ne on veloitettu Euroopan parlamentin tililtä.
I.6 artikla
Pankkitili
Maksut suoritetaan seuraavalle Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa pankissa olevalle edunsaajan euromääräiselle pankkitilille tai alatilille:
|
Pankin nimi: […] |
|
Konttorin osoite: […] |
|
Tilinomistajan täydellinen nimi: […] |
|
Täydellinen tilinumero (pankkitunnus mukaan luettuna): […] |
|
IBAN: […] |
|
BIC-/SWIFT-koodi: […] |
I.7 artikla
Yleiset hallinnolliset määräykset
Kaikkien rahoitusta koskevaan päätökseen liittyvien Euroopan parlamentille osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava rahoitusta koskevan päätöksen numero, ja ne on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:
|
Euroopan parlamentti |
|
Puhemies |
|
c/o varainhoidon pääosaston johtaja |
|
Toimisto SCH 05B031 |
|
L-2929 Luxemburg |
Euroopan parlamentti katsoo vastaanottaneensa kirjaamattoman lähetyksen sinä päivänä, jona Euroopan parlamentin virkapostiyksikkö on sen virallisesti rekisteröinyt.
Rahoitusta koskeva päätös osoitetaan edunsaajalle seuraavaan osoitteeseen:
|
[Vastaanottajan nimi] |
|
[Tehtävänimike] |
|
[Edunsaajayhteisön virallinen nimi] |
|
[Täydellinen virallinen osoite] |
Edunsaajan on viipymättä ilmoitettava kaikista osoitteenmuutoksista kirjallisesti Euroopan parlamentille.
I.8 artikla
Päätöksen voimaantulo
Rahoitusta koskeva päätös tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan Euroopan parlamentin puolesta.
II. YLEISET EHDOT
A OSA: OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET
II.1 artikla
Määritelmät
Tässä rahoitusta koskevassa päätöksessä tarkoitetaan
|
1) |
’toimintakertomuksella’ kaudella, jolle rahoitus myönnetään, aiheutuneiden kustannusten kirjallisia perusteluja, esimerkiksi selvitystä toimista, hallintokuluista jne.; toimintakertomus on osa vuosikertomusta; |
|
2) |
’vuosikertomuksella’ kuuden kuukauden kuluessa varainhoitovuoden päättymisen jälkeen asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan ja varainhoitoasetuksen 204 l artiklan mukaisesti toimitettavaa kertomusta; |
|
3) |
’rahoituksen yli- tai alijäämällä’ I.5.1 artiklan mukaisten ennakkomaksujen ja II.24.4 artiklan mukaisesti vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän erotusta; |
|
4) |
’ennakkomaksujen selvittämisellä’ tilannetta, jossa tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa rahoituksen lopullisen määrän ja edunsaajalle maksettava määrä ei ole enää unionin omaisuutta; |
|
5) |
’eturistiriidalla’ tilannetta, jossa rahoitusta koskevan päätöksen puolueeton ja objektiivinen täytäntöönpano edunsaajan toimesta vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja rahoitusta koskevan päätöksen tarkoitukseen liittyvällä kolmannella osapuolella on yhteinen etu; poliittinen yhteenkuuluvuus ei periaatteessa synnytä eturistiriitaa, kun on kyse poliittisen puolueen ja samat poliittiset arvot omaavien organisaatioiden välisistä sopimuksista; tällaisen sopimuksen tapauksessa on kuitenkin noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklaa; |
|
6) |
’luontoissuorituksilla’ muita- kuin taloudellisia resursseja, jotka kolmannet osapuolet asettavat maksutta edunsaajan käyttöön asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti; |
|
7) |
’varainhoitovuodella N’ tai ’kaudella, jolle rahoitus myönnetään’ niiden toimien toteuttamiskautta, joihin rahoitus myönnettiin rahoitusta koskevalla päätöksellä I.2 artiklan mukaisesti; |
|
8) |
’ylivoimaisella esteellä’ mitä tahansa edunsaajan tai Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin rahoitusta koskevan päätöksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu sopimuspuolten tai rahoitustukea saavien alihankkijoiden, sopimuspuoliin sidoksissa olevien yhteisöjen tai kolmansien osapuolten virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei voida asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää; ylivoimaisena esteenä ei voida vedota työmarkkinakiistoihin, lakkoihin, taloudellisiin vaikeuksiin tai palvelun puutteisiin, laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä; |
|
9) |
’virallisella ilmoittamisella’ ilmoituksen toimittamista kirjallisesti postitse tai sähköpostitse siten, että tästä saadaan saantitodistus; |
|
10) |
’petoksella’ unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä tai erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä; |
|
11) |
’rahoituksella’ varainhoitoasetuksen toisen osan VIII osastossa ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 IV luvussa tarkoitettua suoraa rahoitusta; |
|
12) |
’sääntöjenvastaisuudella’ kaikenlaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomista, joka johtuu edunsaajan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko unionin talousarviolle; |
|
13) |
’omilla varoilla’ muita rahoituslähteitä kuin unionin rahoitus; esimerkiksi lahjoituksia ja jäsenmaksuja (asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti) jne.; |
|
14) |
’edunsaajaan yhteydessä olevalla henkilöllä’ ketä tahansa henkilöä, jolla on valtuudet edustaa edunsaajaa tai tehdä päätöksiä sen puolesta; |
|
15) |
’huomattavalla virheellä’ mitä tahansa rahoitusta koskevan päätöksen määräyksen rikkomista, joka on seurausta sellaisesta toimesta tai laiminlyönnistä, josta on tai voi olla haittaa Euroopan unionin talousarviolle. |
II.2 artikla
Edunsaajan yleiset velvoitteet
Edunsaaja
|
a) |
vastaa yksin kaikkien oikeudellisten velvoitteidensa täyttämisestä ja velvoitteiden täyttämisen osoittamisesta; |
|
b) |
korvaa rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, myös sen virheellisestä täytäntöönpanosta, Euroopan parlamentille aiheutuneet vahingot, paitsi jos kysymyksessä on ylivoimainen este; |
|
c) |
on yksin vastuussa kolmansiin osapuoliin nähden, myös sellaisista vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kolmansille osapuolille rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä, vahinkojen luonteesta riippumatta; |
|
d) |
ilmoittaa Euroopan parlamentille välittömästi kaikista muutoksista oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessaan, organisaatiossaan tai omistussuhteissaan sekä kaikista nimen- ja osoitteenmuutoksista ja oikeudellisen edustajan vaihtumisesta; |
|
e) |
toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen estämiseksi. |
II.3 artikla
Pankkitiliin liittyvät velvoitteet
Euroopan parlamentin maksamat määrät on voitava yksilöidä I.6 artiklassa tarkoitetulta tililtä tai alatililtä, ja tilejä on käytettävä yksinomaan I.5 artiklassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin maksamien määrien vastaanottamiseen.
Jos kyseiselle tilille ennakkomaksuina maksetut määrät tuottavat korkoa tai niiden perusteella koituu muuta vastaavaa etua sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella kyseinen tili on avattu, Euroopan parlamentti perii II.25 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti kyseiset tuotot ja muut edut takaisin varainhoitoasetuksen 204 k artiklan 5 kohdan mukaisesti.
Euroopan parlamentin maksamia määriä ei saa missään tapauksessa käyttää keinottelutarkoituksiin.
Ennakkomaksut pysyvät unionin omaisuutena, kunnes ne on selvitetty vähentämällä ne rahoituksen lopullisesta määrästä.
II.4 artikla
Vastuu vahingoista
Euroopan parlamentti ei vastaa edunsaajan aiheuttamista tai kärsimistä vahingoista, mukaan lukien kolmansille osapuolille tämän rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon aikana tai seurauksena aiheutuneet vahingot.
Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, edunsaajan tai siihen yhteydessä olevan henkilön on korvattava Euroopan parlamentille kaikki vahingot, joita se on kärsinyt tämän rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon seurauksena tai jotka johtuvat siitä, että rahoitusta koskevaa päätöstä ei pantu täytäntöön täysin sen määräysten mukaisesti.
II.5 artikla
Luottamuksellisuus
Jollei tässä rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 32 artiklassa tai muissa asiaan sovellettavissa unionin säädöksissä toisin säädetä, Euroopan parlamentti ja edunsaaja sitoutuvat käsittelemään luottamuksellisina kaikki niille toimitetut luottamuksellisiksi luokitellut asiakirjat, tiedot tai muun aineiston, jotka liittyvät suoraan tämän rahoitusta koskevan päätöksen kohteeseen.
II.6 artikla
Henkilötietojen käsittely
Kaikkia rahoitusta koskevan päätöksen vuoksi kerättäviä luonteeltaan henkilökohtaisia tietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 33 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) mukaisesti.
Näitä tietoja käsitellään ainoastaan rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sanotun kuitenkaan estämättä sitä, että kyseisiä tietoja voidaan toimittaa tarkastuksista ja tilintarkastuksista vastuussa oleville elimille unionin oikeuden mukaisesti.
II.7 artikla
Tietojen kirjaaminen
Edunsaajan on varainhoitoasetuksen 204 o artiklan mukaisesti säilytettävä kaikki rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat ja tositteet viiden vuoden ajan vuosikertomuksen ja varainhoitoasetuksen 204 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen tilinpäätöksen toimittamisen jälkeen.
Rahoituksen käyttöön liittyviin tarkastuksiin, muutoksenhakuihin, riita-asioihin tai korvausvaatimusten käsittelyyn liittyvät asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kunnes tarkastukset on suoritettu ja muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset ratkaistu.
II.8 artikla
Unionin rahoituksen näkyvyys
II.8.1 Tieto unionin rahoituksesta
Ellei Euroopan parlamentti toisin vaadi tai sovi, edunsaajan on kaikissa rahoitusta koskevaa päätöstä koskevissa tiedotteissa tai julkaisuissa, myös konferenssien, seminaarien tai mahdollisen tiedotus- tai mainosmateriaalin (kuten esitteet, esittelylehtiset, julisteet ja sähköiset esitteet) yhteydessä, mainittava, että toimintaan on saatu tukea Euroopan parlamentilta.
II.8.2 Vastuuvapauslausekkeet, joilla Euroopan parlamentti vapautetaan vastuusta
Kaikissa edunsaajan missä tahansa muodossa ja mitä tahansa välinettä käyttäen antamissa tiedotteissa tai julkaisuissa on oltava maininta siitä, että niiden laatija on niistä yksin vastuussa ja että Euroopan parlamentti ei ole vastuussa tiedotteen tai julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.
II.8.3 Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta
Euroopan parlamentti julkistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 32 artiklan mukaiset tiedot verkkosivustollaan.
II.9 artikla
Sopimusten tekeminen edunsaajan toimesta
II.9.1 Periaatteet
Rahoitusta voidaan varainhoitoasetuksen 204 b artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttää edunsaajan tekemiä sopimuksia koskevien menojen korvaamiseen, edellyttäen että sopimuksia tehtäessä ei ollut eturistiriitoja.
Kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa toimeksisaajaa ja tavaraa tai palvelua kohti, edunsaajan on saatava vähintään kolme tarjousta vastauksena kirjalliseen tarjouspyyntöön, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hankintaa koskevat vaatimukset. Kyseisten sopimusten kesto on enintään viisi vuotta.
Jos kirjalliseen tarjouspyyntöön toimitetaan vähemmän kuin kolme tarjousta, edunsaajan on osoitettava, että kyseistä hankintaa varten ei ollut mahdollista saada enempää tarjouksia.
II.9.2 Tietojen kirjaaminen
Edunsaajan on pidettävä kirjaa tarjousten arvioinnista ja perusteltava kirjallisesti lopullisen toimeksisaajan valinta.
II.9.3 Valvonta
Edunsaajan on varmistettava, että Euroopan parlamentti, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voivat käyttää asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 V luvussa ja varainhoitoasetuksen 204 n artiklassa tarkoitettuja valvontavaltuuksiaan. Edunsaajan on varmistettava, että kolmansien osapuolten kanssa tehtävissä sopimuksissa mahdollistetaan edellä mainittujen valvontavaltuuksien käyttäminen myös kyseisiä kolmansia osapuolia kohtaan.
II.9.4 Vastuu
Edunsaaja on yksin vastuussa rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja sen määräysten noudattamisesta. Edunsaajan on sitouduttava toteuttamaan kaikki tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja luopuu kaikista tästä rahoitusta koskevasta päätöksestä johtuvista oikeuksista suhteessa Euroopan parlamenttiin.
II.10 artikla
Ylivoimainen este
Jos Euroopan parlamentti tai edunsaaja kohtaa ylivoimaisen esteen, sen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle osapuolelle kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavalla asiakirjalla, jossa selvitetään kyseisen tilanteen laatu, arvioitu kesto sekä odotettavissa olevat vaikutukset.
Euroopan parlamentin ja edunsaajan on kaikin tavoin varmistettava, että ylivoimaisesta esteestä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.
Euroopan parlamentin tai edunsaajan ei katsota rikkoneen mitään rahoitusta koskevan päätöksen mukaista velvoitettaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.
II.11 artikla
Rahoituksen maksamisen keskeyttäminen
II.11.1 Keskeyttämisen syyt
Euroopan parlamentilla on valtuudet keskeyttää rahoituksen maksaminen varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen mukaisesti seuraavissa olosuhteissa:
|
i) |
se epäilee, että edunsaaja on laiminlyönyt varainhoitoasetuksen 204 k artiklassa tarkoitetut rahoituksen käyttöä koskevat velvoitteet, jolloin keskeyttämistä jatketaan siihen saakka, kun epäilyt on todennettu; tai |
|
ii) |
edunsaajalle on asetettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 27 artiklan 4 kohdan mukaisia taloudellisia seuraamuksia, jolloin keskeyttämistä jatketaan siihen saakka, kun taloudellinen seuraamus on maksettu. |
II.11.2 Keskeyttämismenettely
Vaihe 1 — Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen maksamisen keskeyttämistä edunsaajalle aikeestaan keskeyttää maksaminen ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 — Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla jatkamatta keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen soveltaa keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen maksamisen keskeyttämisestä ja antaa tiedot
|
i) |
edellä II.11.1 artiklan i alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta päivämäärästä, jolloin tarvittava varmennus saadaan päätökseen, sekä |
|
ii) |
mahdollisista oikeussuojakeinoista. |
II.11.3 Keskeyttämisen vaikutukset
Maksamisen keskeyttämisestä seuraa, että edunsaajalla ei ole oikeutta saada maksuja Euroopan parlamentilta ennen kuin II.11.2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu vaiheen 2 mukainen varmennus on saatettu päätökseen tai keskeyttämisen peruste raukeaa. Edellä sanottu ei rajoita Euroopan parlamentin oikeutta lopettaa rahoitus tai peruuttaa rahoitusta koskeva päätös.
II.11.4 Maksamisen jatkaminen
Kun maksamisen keskeyttämisen peruste raukeaa, kaikkia kyseisiä maksuja jatketaan, ja Euroopan parlamentti ilmoittaa asiasta edunsaajalle.
II.12 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttaminen Euroopan parlamentin toimesta
II.12.1 Peruuttamisen syyt
Euroopan parlamentilla on valtuudet peruuttaa rahoitusta koskeva päätös vastuuviranomaisen tehtyä päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta, lukuun ottamatta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 30 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
II.12.2 Peruuttamismenettely
Vaihe 1 — Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamista edunsaajalle aikeestaan peruuttaa päätös ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 — Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla peruuttamatta rahoitusta koskevaa päätöstä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen peruuttaa rahoitusta koskevan päätöksen, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen peruuttamisesta.
Edunsaajalle mahdollisesti jo maksetut määrät peritään takaisin varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
II.12.3 Peruuttamisen vaikutukset
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamispäätöksellä on taannehtiva vaikutus rahoitusta koskevan päätöksen hyväksymispäivästä lähtien.
II.13 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen
II.13.1 Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä
Edunsaaja voi pyytää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä.
Edunsaaja ilmoittaa virallisesti Euroopan parlamentille päättämisestä ja esittää
|
a) |
päättämisen syyt sekä |
|
b) |
päivämäärän, jolloin päättäminen tulee voimaan ja jonka on oltava virallisen ilmoituksen päivämäärää myöhempi. |
Päättäminen tulee voimaan päättämistä koskevassa päätöksessä mainittuna päivänä.
II.13.2 Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta
a)
Euroopan parlamentilla on valtuudet päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolo jossakin seuraavista olosuhteista:
|
a) |
vastuuviranomaisen tehtyä päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 30 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; |
|
b) |
jos edunsaaja ei enää noudata asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 18 artiklan 2 kohtaa; |
|
c) |
jos Euroopan parlamentti toteaa, että edunsaaja on laiminlyönyt varainhoitoasetuksen 204 k artiklassa tarkoitetut rahoituksen käyttöä koskevat velvoitteet; |
|
d) |
jos edunsaaja asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai se on muun vastaavan menettelyn kohteena. |
b)
Vaihe 1 — Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä edunsaajalle aikeestaan päättää voimassaolo ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 — Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla päättämättä rahoitusta koskevan päätöksen voimassaoloa, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen voimassaolon päättämisestä.
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen tulee voimaan siitä päivästä, jolloin edunsaajalle on ilmoitettu päätöksestä.
II.13.3 Voimassaolon päättämisen seuraukset
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä koskeva päätös tulee voimaan ex nunc. Edunsaajalle kyseisen päätöksen voimaantulosta lähtien aiheutuneita tosiasiallisia kustannuksia pidetään korvaukseen oikeuttamattomina menoina.
II.14 artikla
Saatavien siirtäminen
Edunsaaja ei voi siirtää Euroopan parlamenttiin kohdistuvia maksusaataviaan kolmannelle osapuolelle, paitsi jos Euroopan parlamentti on hyväksynyt siirtämisen etukäteen edunsaajan perustellusta kirjallisesta pyynnöstä.
Jos Euroopan parlamentti ei ole hyväksynyt siirtämistä kirjallisesti tai jos sen ehtoja ei ole noudatettu, siirrolla ei ole mitään vaikutusta Euroopan parlamenttiin.
Siirto ei missään tapauksessa voi vapauttaa edunsaajaa sen velvoitteista Euroopan parlamenttia kohtaan.
II.15 artikla
Viivästyskorot
Jos Euroopan parlamentti ei suorita maksua maksulle asetetussa määräajassa, edunsaaja on oikeutettu Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihin soveltaman korkokannan mukaiseen viivästyskorkoon (jäljempänä ’viitekorko’) korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Viitekorkona käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua korkoa, joka oli voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona maksujen määräaika umpeutuu.
Maksun ei katsota viivästyvän tapauksissa, joissa Euroopan parlamentti keskeyttää maksut II.11 artiklan nojalla.
Viivästyskorkoa maksetaan kaudelta, joka alkaa maksun määräaikaa seuraavana päivänä ja päättyy päivään, jona maksu todella suoritetaan.
Jos laskettu korko on enintään 200 euroa, Euroopan parlamentti maksaa ensimmäisen alakohdan määräyksistä poiketen edunsaajalle ainoastaan, jos tämä pyytää sitä kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun saamisesta.
II.16 artikla
Sovellettava lainsäädäntö
Rahoitusta koskevaan päätökseen sovelletaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, erityisesti asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014 sekä asiassa kokonaisuudessaan sovellettavia varainhoitoasetuksen säännöksiä. Niitä täydennetään tarvittaessa sen jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, jossa on edunsaajan kotipaikka.
II.17 artikla
Oikeus tulla kuulluksi
Tapauksissa, joissa edunsaajalla on tämän rahoitusta koskevan päätöksen, myös sen erityisehtojen ja yleisten ehtojen, mukaisesti oikeus toimittaa huomautuksia, edunsaajalle on annettava kirjallisten huomautustensa toimittamiseksi 10 arkipäivää aikaa, ellei toisin ole nimenomaisesti määrätty. Tätä aikaa voidaan edunsaajan perustellusta pyynnöstä jatkaa vielä 10 arkipäivällä.
B OSA: RAHOITUSMÄÄRÄYKSET
II.18 artikla
Korvattavat menot
II.18.1 Ehdot
Jotta kustannukset voidaan korvata unionin rahoituksella ja varainhoitoasetuksen 204 k artiklan mukaisesti, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
ne liittyvät välittömästi rahoitusta koskevan päätöksen kohteeseen, ja ne sisältyvät rahoitusta koskevan päätöksen liitteenä olevaan alustavaan talousarvioon; |
|
b) |
ne ovat rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon kannalta tarpeen; |
|
c) |
niiden on oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta; |
|
d) |
ne ovat aiheutuneet kaudella, jolle rahoitus myönnetään, sellaisena kuin se on määriteltynä I.2 artiklassa, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka liittyvät vuosikertomuksiin ja tilinpäätöstodistuksiin ja niiden perustana oleviin tileihin; |
|
e) |
ne ovat edunsaajan toteutuneita kustannuksia; |
|
f) |
ne ovat eriteltävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon saajaan sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti; |
|
g) |
ne ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia. |
|
h) |
niiden on oltava II.9.1 artiklan ensimmäisen kohdan ja pääsääntöisesti II.9.1 artiklan toisen kohdan mukaisia. |
Edunsaajan käyttämien kirjanpitomenetelmien ja sisäisen tarkastuksen menetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla on mahdollista yhdistää suoraan vuosikertomuksessa ilmoitetut kustannukset ja tulot tilinpäätöksiin ja vastaaviin tositteisiin.
II.18.2 Esimerkkejä korvattavista menoista
Erityisesti seuraavat toimintakustannukset ovat korvattavia sikäli kuin ne täyttävät II.18.1 artiklassa määritellyt kriteerit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 204 k artiklan soveltamista:
|
a) |
hallintokulut sekä tekniseen apuun, kokouksiin, tutkimukseen, rajat ylittäviin tapahtumiin, selvityksiin, tiedottamiseen ja julkaisuihin liittyvät kulut; |
|
b) |
henkilöstökulut eli varsinaiset palkkakulut, sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kulut, jos ne eivät ylitä edunsaajan tavanomaisen palkkauskäytännön mukaista keskitasoa; |
|
c) |
henkilöstön matka- ja oleskelukulut, jos ne ovat edunsaajan tavanomaisen matkakorvauskäytännön mukaisia; |
|
d) |
(uusien tai käytettyjen) laitteiden tai muun omaisuuden poistokustannukset sellaisena kuin ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoselvityksiin edellyttäen, että
|
|
e) |
kulutushyödykkeistä ja tarvikkeista sekä muista sopimuksista aiheutuvat kulut edellyttäen, että
|
|
f) |
rahoitusta koskevassa päätöksessä määrättyjen ehtojen mukaisista vaatimuksista suoraan johtuvat kulut, tarvittaessa rahoituspalvelujen kulut (erityisesti rahoitusvakuuksista aiheutuneet kulut), edellyttäen, että vastaavat palvelut on hankittu II.19.1 artiklan ensimmäisen kohdan ja pääsääntöisesti toisen kohdan mukaisesti; |
|
g) |
rahoitustuki seuraaville edunsaajan lähellä oleville yhteisöille: [lisätään lähellä olevien yhteisöjen, kuten nuoriso- ja naisjärjestöjen, nimet siinä muodossa kuin ne on ilmoitettu rahoitushakemuksessa] sillä edellytyksellä, että rahoitustuki kullekin yhteisölle ei ylitä 100 000:ta euroa, että lähellä oleva yhteisö käyttää sen korvattaviin menoihin, että lähellä olevalle yhteisölle maksettu kertamaksu ei ylitä neljäsosaa kyseiselle yhteisölle maksettavan rahoitustuen kokonaismäärästä ja että edunsaaja takaa tällaisen rahoitustuen mahdollisen takaisinperinnän. |
II.19 artikla
Korvaukseen oikeuttamattomat menot
Seuraavia kustannuksia ei katsota korvattaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen II.18.1 artiklan tai varainhoitoasetuksen 204 k artiklan soveltamista:
|
a) |
edunsaajan maksamat pääoman tuotot ja osingot; |
|
b) |
lainoihin ja lainan hoitoon liittyvät kustannukset; |
|
c) |
varaukset tappioiden tai velkojen varalle; |
|
d) |
lainojen korot; |
|
e) |
epävarmat saamiset; |
|
f) |
kurssitappiot; |
|
g) |
edunsaajan pankin perimät kustannukset Euroopan parlamentilta saaduista siirroista; |
|
h) |
kustannukset, jotka edunsaaja on ilmoittanut unionin talousarviosta rahoitettavaa avustusta saavan muun toimen yhteydessä; |
|
i) |
luontoissuoritukset; |
|
j) |
kohtuuttomat tai perusteettomat menot; |
|
k) |
vähennyskelpoinen arvonlisävero; |
|
l) |
asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan ja varainhoitoasetuksen 204 b artiklan 3 kohdan mukaisesti kielletty tiettyjen kolmansien osapuolten rahoittaminen |
II.20 artikla
Luontoissuoritukset
Euroopan parlamentti hyväksyy sen, että edunsaaja voi ottaa vastaan luontoissuorituksia rahoitusta koskevaa päätöstä täytäntöön pantaessa, edellyttäen että tällaisten luontoissuoritusten arvo ei saa ylittää
|
a) |
todellisia kustannuksia, jotka on riittävästi perusteltu sellaisten kolmansien osapuolten kirjanpitoasiakirjoin, jotka ovat toimittaneet kyseiset suoritukset edunsaajalle vastikkeetta mutta vastaavat niihin liittyvistä kustannuksista; |
|
b) |
jos tällaisia asiakirjoja ei ole, kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia vastaavia kustannuksia; |
|
c) |
niille alustavassa talousarviossa hyväksyttyä arvoa; |
|
d) |
50:tä prosenttia alustavassa talousarviossa hyväksytyistä omista varoista. |
Luontoissuoritukset
|
a) |
esitetään alustavassa talousarviossa erikseen siten, että se ilmentää kokonaismäärärahoja; |
|
b) |
ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 20 artiklan sekä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisia; |
|
c) |
hyväksytään vain väliaikaisesti ja edellyttäen, että ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa ne ja että ne hyväksytään rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä; |
|
d) |
eivät saa olla kiinteänä omaisuutena tehtäviä suorituksia. |
II.21 artikla
Talousarvioerien väliset siirrot
Edunsaajalla on oikeus muuttaa liitteessä olevaa alustavaa talousarviota eri talousarvioerien välisin siirroin. Muutos ei edellytä rahoitusta koskevan päätöksen muuttamista. Tällaiset siirrot on perusteltava vuosikertomuksessa.
II.22 artikla
Raportointivelvoitteet
II.22.1 Vuosikertomus
Edunsaajan on toimitettava mieluiten varainhoitovuoden N päättymistä seuraavan vuoden toukokuun 15. päivään mennessä ja viimeistään 30. päivänä kesäkuuta vuosikertomus, joka sisältää seuraavat:
|
a) |
vuotuinen tilinpäätös ja siihen liittyvät huomautukset, jotka kattavat edunsaajan tulot ja kustannukset sekä varat ja vastuut varainhoitovuoden alussa ja lopussa, siinä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jossa edunsaajansaajalla on kotipaikka; |
|
b) |
vuotuinen tilinpäätös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (7) 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien perusteella; |
|
c) |
luettelo lahjoittajista ja maksujen suorittajista ja näiltä saaduista lahjoituksista tai maksuista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 20 artiklan mukaisesti; |
|
d) |
toimintakertomus; |
|
e) |
alustavan talousarvion rakennetta noudattava tilinpäätös; |
|
f) |
tuloja ja kustannuksia sekä varoja ja vastuita koskeva yksityiskohtainen kirjanpito; |
|
g) |
edellä e alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja f alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen kirjanpidon täsmäytys; |
|
h) |
luettelo toimittajista, jotka ovat kyseisenä varainhoitovuonna laskuttaneet edunsaajalta yli 10 000 euroa; luettelossa on mainittava toimittajan nimi ja osoite sekä tarjottujen tavaroiden tai palvelujen laji. |
Vuosikertomukseen sisällytettävien tietojen on oltava riittävät rahoituksen lopullisen määrän vahvistamiseksi.
II.22.2 Ulkoisen tarkastuksen kertomus
Euroopan parlamentti saa suoraan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 3 kohdan nojalla valtuutetuilta riippumattomilta ulkopuolisilta elimiltä tai asiantuntijoilta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan lausunnon.
Ulkoisen tarkastuksen tarkoituksena on varmentaa tilinpäätöksen luotettavuus ja menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja erityisesti se, että
|
a) |
tilinpäätös on laadittu edunsaajaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja ja antaa oikean ja riittävän kuvan rahoitusasemasta ja toiminnan tuloksista; |
|
b) |
tilinpäätös on laadittu asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti; |
|
c) |
ilmoitetut kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia; |
|
d) |
kaikki tulot on ilmoitettu; |
|
e) |
edunsaajan parlamentille toimittamat taloudelliset asiakirjat ovat rahoitusta koskevan päätöksen rahoitusmääräysten mukaisia; |
|
f) |
asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja etenkin sen 20 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty; |
|
g) |
rahoitusta koskevan päätöksen ja erityisesti sen II.9 ja II.18 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty; |
|
h) |
luontoissuoritukset on todella suoritettu edunsaajalle ja arvostettu sovellettavien sääntöjen mukaisesti; |
|
i) |
unionin rahoituksesta mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle; |
|
j) |
unionin rahoituksesta käyttämättä jäänyt osa on käytetty varainhoitoasetuksen 204 k artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
|
k) |
omien varojen mahdollinen ylijäämä on siirretty varaukseen. |
II.23 artikla
Päätös vuosikertomuksesta
Euroopan parlamentti hyväksyy tai hylkää II.22.1 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen syyskuun 30. päivään mennessä varainhoitovuotta N seuraavana varainhoitovuonna.
Jos Euroopan parlamentti ei vuosikertomuksen vastaan otettuaan toimita kirjallista vastausta kuuden kuukauden kuluessa, vuosikertomus katsotaan hyväksytyksi.
Vuosikertomuksen hyväksyminen ei rajoita II.24 artiklan mukaisen rahoituksen lopullisen määrän vahvistamista, jolla parlamentti tekee lopullisen päätöksen kustannusten tukikelpoisuudesta.
Euroopan parlamentti voi pyytää edunsaajalta lisätietoja voidakseen tehdä päätöksen vuosikertomuksesta. Tällöin vuosikertomusta koskevan päätöksen määräaikaa jatketaan siihen asti, että Euroopan parlamentti on saanut pyydetyt tiedot ja arvioinut ne.
Jos vuosikertomuksessa on olennaisia puutteita, Euroopan parlamentti voi hylätä sen pyytämättä lisätietoja edunsaajalta ja pyytää edunsaajaa toimittamaan uuden kertomuksen 15 arkipäivän kuluessa.
Edunsaaja saa kirjallisen ilmoituksen siinä tapauksessa, että siltä pyydetään lisätietoja tai uutta kertomusta.
Jos alun perin toimitettu vuosikertomus hylätään ja pyydetään uusi kertomus, uuteen kertomukseen sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua hyväksyntämenettelyä.
II.24 artikla
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä
II.24.1 Vuosikertomuksen vaikutukset
Rahoituksen lopullista määrää koskevan Euroopan parlamentin päätöksen on perustuttava II.23 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn vuosikertomukseen. Jos Euroopan parlamentti hylkää vuosikertomuksen lopullisesti tai edunsaaja ei toimita vuosikertomusta asiassa sovellettavassa määrärajassa, rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä ei voida vahvistaa korvattavia kustannuksia.
II.24.2 Kynnys
Rahoituksen lopullinen määrä rajoitetaan 1.4 artiklassa tarkoitettuun määrään. Lopullinen määrä ei saa olla enemmän kuin 85 prosenttia talousarvioon otetuista vuotuisista korvattavista menoista ja 85 prosenttia toteutuneista korvattavista kustannuksista.
II.24.3 Käyttämättä jääneen rahoituksen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle
Varainhoitovuodelle N myönnetystä rahoitusosuudesta kyseisenä vuonna mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa on siirrettävä varainhoitovuodelle N+1 ja käytettävä 31 päivään joulukuuta vuonna N+1 mennessä mahdollisesti aiheutuviin korvattaviin menoihin. Edellisen vuoden rahoitusosuuksien jäljellä olevia määriä ei saa käyttää menojen sen osan rahoitukseen, joka Euroopan tason poliittisten puolueiden on katettava omilla varoillaan.
Edunsaajan on käytettävä sinä varainhoitovuonna, jolle rahoitusosuus on myönnetty, käyttämättä jäänyt osa rahoitusosuudesta ennen kyseisen vuoden jälkeen myönnettyä rahoitusosuutta.
II.24.4 Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä
Euroopan parlamentti valvoo vuosittain, ovatko menot asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014, varainhoitoasetuksen ja rahoitusta koskevan päätöksen säännösten mukaisia. Se tekee joka vuosi päätöksen rahoituksen lopullisesta määrästä ja ilmoittaa päätöksestä asianmukaisesti edunsaajalle.
Jos I.4 artiklassa määritetty rahoitus on käytetty kokonaisuudessaan varainhoitovuonna N, rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan kyseisen varainhoitovuoden päättämisen jälkeen vuonna N+1.
Jos käyttämätöntä rahoitusta siirretään II.24.3 artiklan mukaisesti varainhoitovuodelle N+1, vuoden N rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan seuraavasti:
Vaihe 1 : Euroopan parlamentti päättää vuonna N+1 varainhoitovuoden N korvattavista kustannuksista sekä vuoden N rahoituksen lopullisen määrän ensimmäisestä osasta näiden kustannusten mukaisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti vahvistaa varainhoitovuodelle N myönnetyn käyttämättömän rahoituksen osuuden, joka siirretään varainhoitovuodelle N+1;
Vaihe 2 : Euroopan parlamentti päättää vuonna N+2 varainhoitovuoden N+1 korvattavista kustannuksista ja määrittää, millainen osa niistä katetaan varainhoitovuodelle N+1 siirretystä käyttämättä jääneestä rahoituksesta (rahoituksen lopullisen määrän toinen osa).
Vuoden N rahoituksen lopullinen määrä on vaiheessa 1 ja 2 vahvistettujen määrien summa.
Kun rahoituksen lopullinen määrä on vahvistettu, ennakkomaksut selvitetään vähentämällä ne lopullisesta määrästä. Kun kyse on määrärahojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle, ennakkomaksut selvitetään osittain kussakin edellä mainitussa vaiheessa.
II.24.5 Käyttämättä jääneen rahoituksen takaisinperintä
Varainhoitovuodelle N myönnetystä rahoitusosuudesta mahdollisesti jäljelle jäänyt osa, joka on käyttämättä vuoden N+1 lopussa, peritään takaisin varainhoitoasetuksen IV osaston 5 luvun säännösten mukaisesti.
II.24.6 Rahoituksen yli- tai alijäämä
Jos maksetut ennakkomaksut ovat suuremmat kuin määritetty rahoituksen lopullinen määrä, Euroopan parlamentti perii takaisin aiheettomasti maksetut ennakkomaksut.
Jos rahoituksen lopullinen määrä on suurempi kuin maksetut ennakkomaksut, Euroopan parlamentti suorittaa jäljelle jääneen osan.
II.24.7 Omien varojen ylijäämä
a)
Edunsaaja voi käyttää omien varojen ylijäämää erityisrahaston kasvattamiseen.
Erityisrahaston tilille siirrettävää omien varojen ylijäämää on se omien varojen määrä, joka ylittää niiden omien varojen yhteismäärän, jotka tarvitaan kattamaan 15 prosenttia toteutuneista korvattavista kustannuksista varainhoitovuonna N. Edunsaajan on täytynyt aiemmin kattaa varainhoitovuoden N korvaukseen oikeuttamattomat kustannukset yksinomaan omin varoin.
Rahastoa käytetään ainoastaan korvattavien kustannusten ja sellaisten korvaukseen oikeuttamattomien kustannusten yhteisrahoitukseen, jotka on katettava omista varoista tulevia rahoitusta koskevia päätöksiä täytäntöön pantaessa.
b)
Voitolla tarkoitetaan sitä, että tulot ovat menoja suuremmat.
Tulot sisältävät unionin talousarviosta saatavan rahoituksen ja edunsaajan omat varat.
Kolmansien osapuolten yhteisiä tapahtumia varten maksamaa rahoitusta ei pidetä osana edunsaajan omia varoja. Edunsaaja ei myöskään saa ottaa vastaan suoraan eikä välillisesti muuta rahoitusta unionin talousarviosta. Erityisesti on kiellettyä tehdä lahjoituksia Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien talousarvioista.
Erityisrahastoon osoitettua ylijäämää ei saa ottaa huomioon voittoa laskettaessa.
c)
Rahoitus ei saa tuottaa edunsaajalle voittoa. Euroopan parlamentilla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta korvattavista kustannuksista.
II.25 artikla
Ennakkomaksuista kertyneet korot
Edunsaajan on ilmoitettava Euroopan parlamentille tältä saamiensa ennakkomaksuerien mahdollisesti tuottamat korot tai vastaavat edut.
Euroopan parlamentti vähentää ennakkomaksujen tuottamat korot laskiessaan rahoituksen lopullista määrää. Korkoja ei saa sisällyttää omiin varoihin.
II.26 artikla
Takaisinperintä
Jos edunsaajalle on maksettu määriä aiheettomasti tai jos takaisinperintämenettelyyn voidaan rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 tai varainhoitoasetuksessa säädettyjen ehtojen perusteella ryhtyä, edunsaaja palauttaa Euroopan parlamentille kyseisen määrän tämän vahvistamin ehdoin ja tämän vahvistamassa määräajassa.
II.26.1 Viivästyskorot
Jos edunsaaja ei maksa takaisin perittävää määrää Euroopan parlamentin vahvistamaan määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentti lisää erääntyneeseen määrään viivästyskoron, joka lasketaan II.15 artiklassa mainitun korkokannan mukaan. Viivästyskorkoa kertyy takaisin maksamisen määräajan umpeutumisesta siihen päivään, jona Euroopan parlamentti saa maksun koko takaisinperittävästä määrästä.
Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskulut ja -korot ja vasta sen jälkeen varsinainen velkapääoma.
II.26.2 Erien vähentäminen toisistaan
Jos maksua ei saada määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentille palautettavat rahamäärät voidaan periä vähentämällä ne mistä tahansa edunsaajalle maksettavasta muusta suorituksesta varainhoitoasetuksen 80 artiklan ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen mukaisesti. Euroopan parlamentti voi poikkeustapauksissa suorittaa perinnän kuittaamalla ennen maksun eräpäivää, jos tämä on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tähän ei tarvita edunsaajan etukäteistä suostumusta.
II.26.3 Pankkikulut
Edunsaaja vastaa yksin kaikista Euroopan parlamentille palautettavien rahamäärien takaisinperinnästä aiheutuneista pankkikuluista.
II.27 artikla
Rahoitusvakuus
Jos Euroopan parlamentti pyytää rahoitusvakuutta varainhoitoasetuksen 204 j artiklan mukaisesti, on seuraavien edellytysten täytyttävä:
|
a) |
rahoitusvakuuden antajan on oltava pankki tai rahoituslaitos tai Euroopan parlamentin hyväksymästä edunsaajan pyynnöstä kolmas osapuoli; |
|
b) |
takaajan on oltava ensisijaisessa takausvastuussa eikä hän saa vaatia Euroopan parlamenttia perimään saataviaan ensin päävelalliselta (asianomaiselta edunsaajalta); sekä |
|
c) |
rahoitusvakuuden on pysyttävä nimenomaisesti voimassa, kunnes Euroopan parlamentti on selvittänyt ennakkomaksut välimaksujen perusteella tai suorittanut loppumaksun; jos loppumaksun suorittaminen tapahtuu takaisinperinnän muodossa, rahoitusvakuuden on pysyttävä voimassa kunnes velka katsotaan täysin tarkastetuksi ja hyväksytyksi; ja Euroopan parlamentin on vapautettava vakuus seuraavan kuukauden kuluessa. |
II.28 artikla
Valvonta
II.28.1 Yleiset säännökset
Euroopan parlamentti ja Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen voivat toimivaltansa puitteissa ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 V luvun ja varainhoitoasetuksen 204 n artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttää milloin tahansa valvontavaltuuksiaan todentaakseen, onko edunsaaja noudattanut täysin rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja varainhoitoasetuksessa asetettuja velvoitteita.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja avustettava niitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
Euroopan parlamentti ja Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen voivat siirtää valvontatehtävän ulkoisille elimille, joilla on asianmukaiset valtuudet toimia niiden puolesta (jäljempänä ’valtuutetut elimet’).
II.28.2 Velvollisuus pitää hallussa asiakirjoja
Edunsaajan on säilytettävä viiden vuoden ajan vuosikertomuksen toimittamisesta asianmukaiselle välineelle tallennettuina kaikki alkuperäiset asiakirjat, erityisesti kirjanpitoaineisto ja veroasiakirjat, myös digitaalisessa muodossa olevat alkuperäiskappaleet silloin, kun ne sallitaan kansallisessa lainsäädännössä, jolloin on noudatettava kyseisessä lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä.
Ensimmäisessä alakohdassa määrättyä viiden vuoden ajanjaksoa ei sovelleta, jos meneillään on rahoitusta koskevia tarkastuksia, muutoksenhakuja, riita-asioita tai korvausvaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa edunsaajan on säilytettävä asiakirjoja, kunnes kyseiset tarkastukset, muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset on ratkaistu.
II.28.3 Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus
Edunsaajan on toimitettava kaikki Euroopan parlamentin, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen tai valtuutetun elimen (jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’) pyytämät asiakirjat ja/tai tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.
Kaikkia edunsaajan toimittamia asiakirjoja ja/tai tietoja käsitellään II.6 artiklan mukaisesti.
II.28.4 Vierailut paikan päälle
Toimivaltainen viranomainen voi tehdä vierailuja paikan päälle edunsaajan tiloihin. Se voi tätä varten pyytää kirjallisesti edunsaajaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt tällaista vierailua varten toimivaltaisen viranomaisen vahvistamassa kohtuullisessa määrärajassa.
Edunsaajan on vierailun aikana annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus päästä tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu, ja saada käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.
Edunsaajan on varmistettava, että tällaiset tiedot ovat saatavilla vierailun ajankohtana ja että pyydetyt tiedot luovutetaan asianmukaisessa muodossa.
II.28.5 Kontradiktorinen tarkastusmenettely
Euroopan parlamentti laatii valvontamenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella väliaikaisen tarkastuskertomuksen, joka toimitetaan edunsaajalle. Edunsaaja voi esittää huomautuksia 30 kalenteripäivän kuluessa väliaikaisen tarkastuskertomuksen vastaanottamisesta.
Euroopan parlamentti vahvistaa väliaikaisessa tarkastuskertomuksessa esitettyjen havaintojen ja edunsaajan mahdollisten huomautusten perusteella lopulliset tarkastushavaintonsa lopullisessa tarkastuskertomuksessa. Lopullinen tarkastuskertomus on lähetettävä edunsaajalle 60 kalenteripäivän kuluessa väliaikaisen tarkastuskertomuksen huomautusten esittämistä koskevan määräajan päättymisestä.
II.28.6 Tarkastushavaintojen vaikutukset
Euroopan parlamentti ottaa lopullisessa tarkastuksessa tehdyt havainnot asianmukaisesti huomioon vahvistaessaan rahoituksen lopullista määrää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin oikeutta toteuttaa toimenpiteitä II.11–II.13 artiklan mukaisesti.
Mahdollisista petostapauksista tai lopullisessa tarkastuksessa tehdyissä havainnoissa ilmi käyneestä asiassa sovellettavien sääntöjen vakavasta loukkaamisesta on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai unionin viranomaisille lisätoimia varten.
Euroopan parlamentti voi muuttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä lopullisen tarkastuksen havaintojen perusteella.
II.28.7 OLAFin valvontaoikeudet
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käyttää edunsaajaa koskevia valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja etenkin 11. marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8), 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9), varainhoitoasetuksen 204 n artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 24 artiklan 4 kohdan ja 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä OLAFin kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
Euroopan parlamentti voi milloin tahansa mukauttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä OLAFilta saamiensa havaintojen perusteella asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Ennen kuin Euroopan parlamentti tekee päätöksen rahoituksen lopullista määrää koskevan päätöksen muuttamisesta, edunsaajalle on asianmukaisesti ilmoitettava merkityksellisistä havainnoista ja parlamentin aikeesta mukauttaa rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä, ja edunsaajan on voitava esittää huomautuksia.
II.28.8 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet
Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja erityisesti varainhoitoasetuksen 204 n artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Sovelletaan II.28.3 ja II.28.4 artiklaa.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
II.28.9 Edellä II.28.1–II.28.4 mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen
Jos edunsaaja ei noudata II.28.1–II.28.4 artiklassa asetettuja velvoitteita, Euroopan parlamentti voi katsoa, että kustannukset, joista edunsaaja ei ole toimittanut riittäviä tietoja, ovat korvaukseen oikeuttamattomia.
Euroopan parlamentin puolesta
[sukunimi, etunimi]
[allekirjoitus]
Tehty [kaupunki: Strasbourgissa, Luxemburgissa, Brysselissä]
Liite
Alustava talousarvio
|
Kustannukset |
||||||||||||||||
|
Korvattavat kustannukset |
Talousarvio |
Toteutunut |
||||||||||||||
|
A.1: Henkilöstökulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.2: Infrastruktuuri- ja toimintakulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.3: Hallintokulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.4: Kokoukset ja edustuskulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.5: Tiedotus- ja julkaisukulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A. KORVATTAVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
Korvaukseen oikeuttamattomat kustannukset
|
|
|
||||||||||||||
|
B. KORVAUKSEEN OIKEUTTAMATTOMAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
C. KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
Tulotaulukko |
||||||
|
|
Talousarvio |
Toteutunut |
||||
|
D.1-1. Vuodelta N-1 siirretty Euroopan parlamentin rahoitus |
|
|
||||
|
D.1-2. Vuodeksi N myönnetty Euroopan parlamentin rahoitus |
|
|
||||
|
D.1-3. Vuodelle N+1 siirretty Euroopan parlamentin rahoitus |
Ei sovelleta |
|
||||
|
D.1 Euroopan parlamentin rahoitus, joka on käytetty rahoittamaan 85 prosenttia vuoden N korvattavista kustannuksista |
|
|
||||
|
D.2 Jäsenmaksut |
|
|
||||
|
|
|
||||
|
D.3 Lahjoitukset |
|
|
||||
|
|
|
|
||||
|
D.4 Muut omat varat |
|
|
||||
|
(eriteltävä) |
|
|
||||
|
D.5 Luontoissuoritukset |
|
|
||||
|
D: TULOT YHTEENSÄ |
|
|
||||
|
E. Voitto/tappio (D-C) |
|
|
||||
|
F. Omien varojen siirto vararahaston tilille |
|
|
|
G. Voitto/tappio, jonka perusteella varmennetaan voitontavoittelun kieltoa koskevan säännön noudattaminen (F-G) |
|
|
|
|
|
|
|
H. Ennakkomaksuista kertyneet korot |
|
|
Huomautuksia: rakenne on suuntaa-antava. Alustavan talousarvion sitova rakenne julkaistaan vuosittain rahoituksen suorittamispyynnön yhteydessä.
(1) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.
(4) EUVL L 333, 31.12.2012, s. 50.
(5) EUVL C 205, 29.6.2017, s. 2.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18. joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.)
(8) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
LIITE 1 b
AVUSTUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS [MALLI] – SÄÄTIÖ
NUMERO: …[LISÄTTÄVÄ]…
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 224 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2),
ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29. lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (jäljempänä ’varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt’) (3),
ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisterin sisällöstä ja toiminnasta 2. lokakuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU, Euratom) 2015/2401 (4),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 25 artiklan 11 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 soveltamissääntöjen vahvistamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 (5) tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehistön päätöksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin Euroopan tason poliittisille säätiöille myönnettävää rahoitusta varten julkaisemassa ehdotuspyynnössä vahvistamat säännöt ja edellytykset,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa määrätään, että Euroopan tason poliittisten puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen. |
|
(2) |
Tätä päätöstä on edeltänyt ehdotuspyyntö, jonka välityksellä hakijat ovat saaneet tiedon rahoitusta koskevan päätöksen mallista ja siihen sisältyvistä ehdoista. |
|
(3) |
[Edunsaaja] on jättänyt rahoitusta koskevan hakemuksen [päivä, jolloin Euroopan parlamentti on vastaanottanut hakemuksen] ja on nimenomaisesti hyväksynyt rahoitusta koskevan päätöksen ehdot. |
EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ ON KÄSITELLYT hakemuksen kokouksessaan [päivämäärä] ja HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
Varainhoitoasetuksen 121 artiklan mukaisesti myönnettävä toiminta-avustus (jäljempänä ’rahoitus’) myönnetään
|
[edunsaajan virallinen nimi] |
|
[virallinen oikeudellinen muoto] |
|
[rekisteröintinumero] |
|
[täydellinen virallinen osoite] |
|
[ALV-numero], |
|
(jäljempänä ’edunsaaja’), |
jota tätä rahoitusta koskevaa päätöstä koskevissa asioissa edustaa
…[edustaja, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia]…,
edunsaajan sääntömääräisen toiminnan ja sen tavoitteiden tukemiseksi
ehdotuspyynnössä asetettujen sääntöjen ja edellytysten sekä tässä päätöksessä (jäljempänä ’rahoitusta koskeva päätös’) asetettujen ehtojen mukaisesti, sen erityisehdot, yleiset ehdot ja seuraavat liitteet mukaan luettuina:
|
|
Liite 1 Alustava talousarvio |
|
|
Liite 2 Työohjelma |
jotka ovat erottamaton osa tätä rahoitusta koskevaa päätöstä.
Erityisehtojen määräykset ovat ensisijaisia avustuksen myöntämispäätöksen muiden osien määräyksiin nähden. Yleisten ehtojen määräykset ovat ensisijaisia liitteiden määräyksiin nähden.
Sisällysluettelo
|
I. |
ERITYISEHDOT | 28 |
|
I.1 artikla – |
Päätöksen kohde | 28 |
|
I.2 artikla – |
Kausi, jolle rahoitus myönnetään | 29 |
|
I.3 artikla – |
Rahoituksen muoto | 29 |
|
I.4 artikla – |
Rahoituksen alustava (enimmäis)määrä | 29 |
|
I.5 artikla – |
Maksut ja maksujärjestelyt | 29 |
|
I.5.1 |
Ennakkomaksut | 29 |
|
I.5.2 |
Loppumaksun maksaminen tai aiheettomasti maksettujen ennakkomaksujen takaisinperintä | 29 |
|
I.5.3 |
Rahayksikkö | 29 |
|
I.6 artikla – |
Pankkitili | 29 |
|
I.7 artikla – |
Yleiset hallinnolliset määräykset | 30 |
|
I.8 artikla – |
Päätöksen voimaantulo | 30 |
|
II. |
YLEISET EHDOT | 30 |
|
A-OSA: |
OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET | 30 |
|
II.1 artikla – |
Määritelmät | 30 |
|
II.2 artikla – |
Edunsaajan yleiset velvoitteet | 31 |
|
II.3 artikla – |
Pankkitiliin liittyvät velvoitteet | 31 |
|
II.4 artikla – |
Vastuu vahingoista | 31 |
|
II.5 artikla – |
Luottamuksellisuus | 31 |
|
II.6 artikla – |
Henkilötietojen käsittely | 32 |
|
II.7 artikla – |
Tietojen kirjaaminen | 32 |
|
II.8 artikla – |
Unionin rahoituksen näkyvyys | 32 |
|
II.8.1 |
Tieto unionin rahoituksesta | 32 |
|
II.8.2 |
Vastuuvapauslausekkeet, joilla Euroopan parlamentti vapautetaan vastuusta | 32 |
|
II.8.3 |
Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta | 32 |
|
II.9 artikla – |
Sopimusten tekeminen edunsaajan toimesta | 32 |
|
II.9.1 |
Periaatteet | 32 |
|
II.9.2 |
Tietojen kirjaaminen | 32 |
|
II.9.3 |
Valvonta | 33 |
|
II.9.4 |
Vastuu | 33 |
|
II.10 artikla – |
Rahoitustuki kolmansille osapuolille | 33 |
|
II.11 artikla – |
Ylivoimainen este | 33 |
|
II.12 artikla – |
Rahoituksen maksamisen keskeyttäminen | 33 |
|
II.12.1 |
Keskeyttämisen syyt | 33 |
|
II.12.2 |
Keskeyttämismenettely | 33 |
|
II.12.3 |
Keskeyttämisen vaikutukset | 34 |
|
II.12.4 |
Maksamisen jatkaminen | 34 |
|
II.13 artikla – |
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttaminen Euroopan parlamentin toimesta | 34 |
|
II.13.1 |
Peruuttamisen syyt | 34 |
|
II.13.2 |
Peruuttamismenettely | 34 |
|
II.13.3 |
Peruuttamisen vaikutukset | 34 |
|
II.14 artikla – |
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen | 34 |
|
II.14.1 |
Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä | 34 |
|
II.14.2 |
Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta | 34 |
|
II.15 artikla – |
Saatavien siirtäminen | 35 |
|
II.16 artikla – |
Viivästyskorot | 35 |
|
II.17 artikla – |
Sovellettava lainsäädäntö | 35 |
|
II.18 artikla – |
Oikeus tulla kuulluksi | 36 |
|
B-OSA: |
RAHOITUSMÄÄRÄYKSET | 36 |
|
II.19 artikla – |
Avustuskelpoiset kustannukset | 36 |
|
II.19.1 |
Ehdot | 36 |
|
II.19.2 |
Esimerkkejä avustuskelpoisista kustannuksista | 36 |
|
II.20 artikla – |
Avustukseen oikeuttamattomat kustannukset | 36 |
|
II.21 artikla – |
Luontoissuoritukset | 37 |
|
II.22 artikla – |
Talousarvioerien väliset siirrot | 37 |
|
II.23 artikla – |
Raportointivelvoitteet | 37 |
|
II.23.1 |
Vuosikertomus | 38 |
|
II.23.2 |
Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto | 38 |
|
II.24 artikla – |
Päätös vuosikertomuksesta | 38 |
|
II.25 artikla – |
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä | 39 |
|
II.25.1 |
Vuosikertomuksen vaikutukset | 39 |
|
II.25.2 |
Kynnys | 39 |
|
II.25.3 |
Ylijäämän siirtäminen | 39 |
|
II.25.4 |
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä | 39 |
|
II.25.5 |
Rahoituksen yli- tai alijäämä | 40 |
|
II.25.6 |
Voitto | 40 |
|
II.26 artikla – |
Takaisinperintä | 40 |
|
II.26.1 |
Viivästyskorot | 40 |
|
II.26.2 |
Kuittaaminen | 40 |
|
II.26.3 |
Pankkikulut | 40 |
|
II.27 artikla – |
Rahoitusvakuus | 41 |
|
II.28 artikla – |
Valvonta | 41 |
|
II.28.1 |
Yleiset määräykset | 41 |
|
II.28.2 |
Velvollisuus pitää hallussa asiakirjoja | 41 |
|
II.28.3 |
Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus | 41 |
|
II.28.4 |
Vierailut paikan päälle | 41 |
|
II.28.5 |
Kontradiktorinen tarkastusmenettely | 41 |
|
II.28.6 |
Tarkastushavaintojen vaikutukset | 42 |
|
II.28.7 |
OLAFin valvontaoikeudet | 42 |
|
II.28.8 |
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet | 42 |
|
II.28.9 |
Edellä olevien II.26.1–II.28.4 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen | 42 |
|
Liite 1 – |
Alustava talousarvio | 43 |
|
Liite 2 – |
Työohjelma | 45 |
I. ERITYISEHDOT
I.1 artikla
Päätöksen kohde
Euroopan parlamentti myöntää rahoitusta edunsaajalle sen sääntömääräisten tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi varainhoitovuonna [lisättävä] rahoitusta koskevan päätöksen kohdissa Erityisehdot ja Yleiset ehdot (jäljempänä ’ehdot’) esitettyjen ehtojen mukaisesti sekä sen liitteiden mukaisesti. Tällä Euroopan parlamentti panee täytäntöön rahoitusta koskevan päätöksen.
Edunsaaja käyttää rahoituksen sääntömääräisten tehtäviensä ja tavoitteidensa toteuttamiseksi toimien omalla vastuullaan ja rahoitusta koskevan päätöksen ehtojen sekä liitteiden mukaisesti. Tällä edunsaaja panee täytäntöön rahoitusta koskevan päätöksen.
I.2 artikla
Kausi, jolle rahoitus myönnetään
Kausi, jolle unionin rahoitus myönnetään, on [lisättävä PV/KK/VV]–[lisättävä PV/KK/VV].
I.3 artikla
Rahoituksen muoto
Edunsaajalle varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan VI osaston mukaisesti myönnettävä avustus maksetaan siten, että korvataan prosenttiosuus tosiasiallisesti aiheutuneista avustuskelpoisista kustannuksista.
I.4 artikla
Rahoituksen alustava (enimmäis)määrä
Euroopan parlamentin rahoitus on enintään [määrä lisättävä] euroa, mikä on enintään 85 prosenttia arvioiduista avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.
Edunsaajan arvioidut avustuskelpoiset kustannukset esitetään liitteessä 1 (jäljempänä ’alustava talousarvio’). Alustavassa talousarviossa kustannusten ja tulojen on oltava tasapainossa, ja siinä on eriteltävä kaikki edunsaajan kustannukset ja tulot kaudelta, jolle rahoitus myönnetään. Avustuskelpoiset kustannukset on erotettava avustukseen oikeuttamattomista kustannuksista II.19 artiklan mukaisesti.
I.5 artikla
Maksut ja maksujärjestelyt
Rahoitus maksetaan seuraavien maksuehtojen ja maksuaikataulun mukaisesti.
I.5.1 Ennakkomaksut
Ennakkomaksut, joiden määrä on [määrä lisättävä] eli [oletusarvoisesti 100 prosenttia, muutoin lisättävä Euroopan parlamentin päättämä prosenttiosuus] tämän rahoitusta koskevan päätöksen I.4 artiklassa vahvistetusta enimmäismäärästä, maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa rahoitusta koskevan päätöksen voimaantulosta tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa [määrä lisättävä] euron rahoitusvakuuden, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
I.5.2 Loppumaksun maksaminen tai aiheettomasti maksettujen ennakkomaksujen takaisinperintä
Rahoituksen loppumaksu maksetaan edunsaajalle tai mahdolliset aiheettomasti maksetut ennakkomaksut peritään takaisin 30 päivän kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen vuosikertomuksesta ja määrittänyt II.23 ja II.25 artiklassa vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän.
I.5.3 Rahayksikkö
Euroopan parlamentti suorittaa maksut euroina. Todelliset kustannukset muunnetaan euroiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa päivittäin julkaistavaan kurssiin tai, jos sitä ei ole saatavilla, Euroopan parlamentin määräämän, parlamentin verkkosivustolla julkaistun laskennallisen kuukausittaisen kurssin perusteella, sellaisena kuin se on voimassa Euroopan parlamentin maksumääräyksen antamispäivänä, ellei erityisehdoissa ole nimenomaisesti toisin määrätty.
Euroopan parlamentin maksut katsotaan suoritetuiksi sinä päivänä, jona ne on veloitettu Euroopan parlamentin tililtä.
I.6 artikla
Pankkitili
Maksut suoritetaan seuraavalle Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa pankissa olevalle edunsaajan euromääräiselle pankkitilille tai alatilille:
|
Pankin nimi: […] |
|
Konttorin osoite: […] |
|
Tilinomistajan täydellinen nimi: […] |
|
Täydellinen tilinumero (pankkitunnus mukaan luettuna): […] |
|
IBAN: […] |
|
BIC-/SWIFT-koodi: […] |
I.7 artikla
Yleiset hallinnolliset määräykset
Kaikkien rahoitusta koskevaan päätökseen liittyvien Euroopan parlamentille osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava rahoitusta koskevan päätöksen numero, ja ne on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:
|
Euroopan parlamentti |
|
Puhemies |
|
c/o varainhoidon pääosaston johtaja |
|
Toimisto SCH 05B031 |
|
L-2929 Luxemburg |
Euroopan parlamentti katsoo vastaanottaneensa kirjaamattoman lähetyksen sinä päivänä, jona Euroopan parlamentin virkapostiyksikkö on sen virallisesti rekisteröinyt.
Rahoitusta koskeva päätös osoitetaan edunsaajalle seuraavaan osoitteeseen:
|
[Vastaanottajan nimi] |
|
[Tehtävänimike] |
|
[Edunsaajayhteisön virallinen nimi] |
|
[Täydellinen virallinen osoite] |
Edunsaajan on viipymättä ilmoitettava kaikista osoitteenmuutoksista kirjallisesti Euroopan parlamentille.
I.8 artikla
Päätöksen voimaantulo
Rahoitusta koskeva päätös tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan Euroopan parlamentin puolesta.
II. YLEISET EHDOT
A-OSA: OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET
II.1 artikla
Määritelmät
Tässä rahoitusta koskevassa päätöksessä tarkoitetaan
|
1) |
’toimintakertomuksella’ kaudella, jolle rahoitus myönnetään, aiheutuneiden kustannusten kirjallisia perusteluja, esimerkiksi selvitystä toimista, hallintokuluista jne.; toimintakertomus on osa vuosikertomusta; |
|
2) |
’vuosikertomuksella’ kuuden kuukauden kuluessa varainhoitovuoden päättymisen jälkeen asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan mukaisesti toimitettavaa kertomusta; |
|
3) |
’rahoituksen yli- tai alijäämällä’ I.5.1 artiklan mukaisten ennakkomaksujen ja II.25.4 artiklan mukaisesti vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän erotusta; |
|
4) |
’ennakkomaksujen selvittämisellä’ tilannetta, jossa tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa rahoituksen lopullisen määrän ja edunsaajalle maksettava määrä ei enää ole unionin omaisuutta; |
|
5) |
’eturistiriidalla’ tilannetta, jossa rahoitusta koskevan päätöksen puolueeton ja objektiivinen täytäntöönpano edunsaajan toimesta vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja rahoitusta koskevan päätöksen tarkoitukseen liittyvällä kolmannella osapuolella on yhteinen etu; poliittinen yhteenkuuluvuus ei periaatteessa synnytä eturistiriitaa, kun on kyse poliittisen puolueen ja samat poliittiset arvot omaavien organisaatioiden välisistä sopimuksista; tällaisen sopimuksen tapauksessa on kuitenkin noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklaa; |
|
6) |
’luontoissuorituksilla’ muita kuin taloudellisia resursseja, jotka kolmannet osapuolet asettavat maksutta edunsaajan käyttöön asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti; |
|
7) |
’varainhoitovuodella N’ tai ’kaudella, jolle rahoitus myönnetään’ niiden toimien toteuttamiskautta, joihin rahoitus myönnettiin rahoitusta koskevalla päätöksellä I.2 artiklan mukaisesti; |
|
8) |
’ylivoimaisella esteellä’ mitä tahansa edunsaajan tai Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin rahoitusta koskevan päätöksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu sopimuspuolten tai rahoitustukea saavien alihankkijoiden, sopimuspuoliin sidoksissa olevien yhteisöjen tai kolmansien osapuolten virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei voida asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää; ylivoimaisena esteenä ei voida vedota työmarkkinakiistoihin, lakkoihin, taloudellisiin vaikeuksiin tai palvelun puutteisiin, laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä; |
|
9) |
’virallisella ilmoittamisella’ ilmoituksen toimittamista kirjallisesti postitse tai sähköpostitse siten, että tästä saadaan saantitodistus; |
|
10) |
’petoksella’ unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä tai erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä; |
|
11) |
’rahoituksella’ varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan VI osastossa ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 IV luvussa tarkoitettuja avustuksia; |
|
12) |
’sääntöjenvastaisuudella’ kaikenlaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomista, joka johtuu edunsaajan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko unionin talousarviolle; |
|
13) |
’omilla varoilla’ muita rahoituslähteitä kuin unionin rahoitus; esimerkiksi lahjoituksia ja jäsenmaksuja (asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti) jne.; |
|
14) |
’edunsaajaan yhteydessä olevalla henkilöllä’ ketä tahansa henkilöä, jolla on valtuudet edustaa edunsaajaa tai tehdä päätöksiä sen puolesta; |
|
15) |
’huomattavalla virheellä’ mitä tahansa rahoitusta koskevan päätöksen määräyksen rikkomista, joka on seurausta sellaisesta toimesta tai laiminlyönnistä, josta on tai voi olla haittaa Euroopan unionin talousarviolle. |
II.2 artikla
Edunsaajan yleiset velvoitteet
Edunsaaja
|
a) |
vastaa yksin kaikkien oikeudellisten velvoitteidensa täyttämisestä ja velvoitteiden täyttämisen osoittamisesta; |
|
b) |
korvaa rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, myös sen virheellisestä täytäntöönpanosta, Euroopan parlamentille aiheutuneet vahingot, paitsi jos kysymyksessä on ylivoimainen este; |
|
c) |
on yksin vastuussa kolmansiin osapuoliin nähden, myös sellaisista vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kolmansille osapuolille rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä, vahinkojen luonteesta riippumatta; |
|
d) |
ilmoittaa Euroopan parlamentille välittömästi kaikista muutoksista oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessaan, organisaatiossaan tai omistussuhteissaan sekä kaikista nimen- ja osoitteenmuutoksista ja oikeudellisen edustajan vaihtumisesta; |
|
e) |
toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen estämiseksi. |
II.3 artikla
Pankkitiliin liittyvät velvoitteet
Euroopan parlamentin maksamat määrät ja niiden tuottamat korot tai muut vastaavat edut on voitava yksilöidä I.6 artiklassa tarkoitetulta tililtä tai alatililtä.
Jos kyseiselle tilille maksetut määrät tuottavat korkoa tai niiden perusteella koituu muuta vastaavaa etua sen jäsenvaltion lain mukaisesti, jossa kyseinen tili on avattu, edunsaaja voi pitää kyseiset tuotot ja muut edut varainhoitoasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Euroopan parlamentin maksamia määriä ei saa missään tapauksessa käyttää keinottelutarkoituksiin.
Ennakkomaksut pysyvät unionin omaisuutena, kunnes ne on selvitetty vähentämällä ne rahoituksen lopullisesta määrästä.
II.4 artikla
Vastuu vahingoista
Euroopan parlamentti ei vastaa edunsaajan aiheuttamista tai kärsimistä vahingoista, mukaan lukien kolmansille osapuolille tämän rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon aikana tai seurauksena aiheutuneet vahingot.
Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, edunsaajan tai siihen yhteydessä olevan henkilön on korvattava Euroopan parlamentille kaikki vahingot, joita se on kärsinyt tämän rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon seurauksena tai jotka johtuvat siitä, että rahoitusta koskevaa päätöstä ei pantu täytäntöön täysin sen määräysten mukaisesti.
II.5 artikla
Luottamuksellisuus
Jollei tässä rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 32 artiklassa tai muissa asiaan sovellettavissa unionin säädöksissä toisin säädetä, Euroopan parlamentti ja edunsaaja sitoutuvat käsittelemään luottamuksellisina kaikki niille toimitetut luottamuksellisiksi luokitellut asiakirjat, tiedot tai muun aineiston, jotka liittyvät suoraan tämän rahoitusta koskevan päätöksen kohteeseen.
II.6 artikla
Henkilötietojen käsittely
Kaikkia rahoitusta koskevan päätöksen vuoksi kerättäviä henkilötietoja käsitellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 33 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) mukaisesti.
Näitä tietoja käsitellään ainoastaan rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sanotun kuitenkaan estämättä sitä, että kyseisiä tietoja voidaan toimittaa tarkastuksista ja tilintarkastuksista vastuussa oleville elimille unionin oikeuden mukaisesti.
II.7 artikla
Tietojen kirjaaminen
Edunsaaja säilyttää varainhoitoasetuksen 136 artiklan mukaisesti kaikki rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat, tositteet, tilastot ja muut asiakirjat viiden vuoden ajan loppumaksun suorittamisesta tai aiheettomasti maksettujen ennakkomaksujen takaisin perimisestä.
Rahoituksen käyttöön liittyviin tarkastuksiin, muutoksenhakuihin, riita-asioihin tai korvausvaatimusten käsittelyyn liittyvät asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kunnes tarkastukset on suoritettu ja muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset ratkaistu.
II.8 artikla
Unionin rahoituksen näkyvyys
II.8.1 Tieto unionin rahoituksesta
Ellei Euroopan parlamentti toisin vaadi tai sovi, edunsaajan on kaikissa rahoitusta koskevaa päätöstä koskevissa tiedotteissa tai julkaisuissa, myös konferenssien, seminaarien tai mahdollisen tiedotus- tai mainosmateriaalin (kuten esitteet, esittelylehtiset, julisteet ja sähköiset esitteet) yhteydessä, mainittava, että toimintaan on saatu tukea Euroopan parlamentilta.
II.8.2 Vastuuvapauslausekkeet, joilla Euroopan parlamentti vapautetaan vastuusta
Kaikissa edunsaajan missä tahansa muodossa ja mitä tahansa välinettä käyttäen antamissa tiedotteissa tai julkaisuissa on oltava maininta siitä, että niiden laatija on niistä yksin vastuussa ja että Euroopan parlamentti ei ole vastuussa tiedotteen tai julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.
II.8.3 Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta
Euroopan parlamentti julkistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 32 artiklan mukaiset tiedot verkkosivustollaan.
II.9 artikla
Sopimusten tekeminen edunsaajan toimesta
II.9.1 Periaatteet
Jos edunsaaja tekee rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi hankintasopimuksia, edunsaajan on kilpailutettava tarjoukset ja tehtävä sopimus sen tarjoajan kanssa, jonka tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin, tai tarvittaessa halvimman tarjouksen perusteella. Edunsaajan on vältettävä mahdollisia eturistiriitoja.
Kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa toimeksisaajaa ja tavaraa tai palvelua kohti, edunsaajan on saatava vähintään kolme tarjousta vastauksena kirjalliseen tarjouspyyntöön, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hankintaa koskevat vaatimukset. Kyseisten sopimusten kesto on enintään viisi vuotta.
Jos kirjalliseen tarjouspyyntöön toimitetaan vähemmän kuin kolme tarjousta, edunsaajan on osoitettava, että kyseistä hankintaa varten ei ollut mahdollista saada enempää tarjouksia.
II.9.2 Tietojen kirjaaminen
Edunsaajan on pidettävä kirjaa tarjousten arvioinnista ja perusteltava kirjallisesti lopullisen toimeksisaajan valinta.
II.9.3 Valvonta
Edunsaajan on varmistettava, että Euroopan parlamentti, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voivat käyttää asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 V luvussa tarkoitettuja valvontavaltuuksiaan. Edunsaajan on varmistettava, että kolmansien osapuolten kanssa tehtävissä sopimuksissa mahdollistetaan edellä mainittujen valvontavaltuuksien käyttäminen myös kyseisiä kolmansia osapuolia kohtaan.
II.9.4 Vastuu
Edunsaaja on yksin vastuussa rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja sen määräysten noudattamisesta. Edunsaajan on sitouduttava toteuttamaan kaikki tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja luopuu kaikista tästä rahoitusta koskevasta päätöksestä johtuvista oikeuksista suhteessa Euroopan parlamenttiin.
II.10 artikla
Rahoitustuki kolmansille osapuolille
Edunsaajan kolmansille osapuolille myöntämä varainhoitoasetuksen 137 artiklassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan katsoa avustuskelpoisiksi kustannuksiksi seuraavin edellytyksin:
|
a) |
edunsaaja myöntää rahoitustuen seuraaville kolmansille osapuolille: … [lisätään mahdollisten edunsaajien nimet siten kuin hakemuslomakkeessa on ilmoitettu]; |
|
b) |
kolmatta osapuolta kohden myönnettävä rahoitustuki on enintään 60 000 euroa; |
|
c) |
kolmas osapuoli käyttää sitä avustuskelpoisiin kustannuksiin; |
|
d) |
edunsaaja takaa tällaisen rahoitustuen mahdollisen takaisinperinnän. |
Kansallista tai Euroopan tason poliittista puoluetta ja kansallista tai Euroopan tason poliittista säätiötä ei pidetä tässä artiklassa tarkoitettuna kolmantena osapuolena.
Varainhoitoasetuksen 137 artiklan 2 kohdan mukaisesti edunsaajan on varmistettava, että Euroopan parlamentti ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää valvontavaltuuksiaan, jotka koskevat asiakirjoja, tiloja ja tietoja, sähköisesti tallennetut tiedot mukaan lukien, kaikkien unionin varoja saaneiden kolmansien osapuolten osalta.
II.11 artikla
Ylivoimainen este
Jos Euroopan parlamentti tai edunsaaja kohtaa ylivoimaisen esteen, sen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle osapuolelle kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavalla asiakirjalla, jossa selvitetään kyseisen tapahtuman laatu, arvioitu kesto sekä odotettavissa olevat vaikutukset.
Euroopan parlamentin ja edunsaajan on kaikin tavoin varmistettava, että ylivoimaisesta esteestä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.
Euroopan parlamentin tai edunsaajan ei katsota rikkoneen mitään rahoitusta koskevan päätöksen mukaista velvoitettaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.
II.12 artikla
Rahoituksen maksamisen keskeyttäminen
II.12.1 Keskeyttämisen syyt
Euroopan parlamentilla on oikeus keskeyttää rahoituksen maksaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 135 artiklan ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 208 artiklan soveltamista,
|
(i) |
jos Euroopan parlamentti epäilee, että edunsaaja on syyllistynyt huomattaviin virheisiin, sääntöjenvastaisuuksiin tai petokseen tai rikkonut velvoitteitaan sopimuksentekomenettelyssä tai rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä ja sen on varmennettava, onko näin todella tapahtunut; |
|
(ii) |
jos edunsaajalle on asetettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 27 artiklan 4 kohdan mukaisia taloudellisia seuraamuksia, jolloin keskeyttämistä jatketaan siihen saakka, kun taloudellinen seuraamus on maksettu. |
II.12.2 Keskeyttämismenettely
Vaihe 1 – Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen maksamisen keskeyttämistä edunsaajalle virallisesti aikeestaan keskeyttää maksaminen ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 – Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla soveltamatta keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen soveltaa keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa tästä virallisesti edunsaajalle lähettämällä keskeyttämistä koskevan perustelut sisältävän päätöksen, johon on liitetty saantitodistus, ja antaa sille tiedon
|
i) |
edellä II.12.1 artiklan i alakohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta päivämäärästä, jolloin tarvittava varmennus saadaan päätökseen; ja |
|
ii) |
mahdollisista oikeussuojakeinoista. |
II.12.3 Keskeyttämisen vaikutukset
Maksamisen keskeyttämisestä seuraa, että edunsaajalla ei ole oikeutta saada maksuja Euroopan parlamentilta ennen kuin II.12.2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu vaiheen 2 mukainen varmennus on saatettu päätökseen tai keskeyttämisen peruste raukeaa. Edellä sanottu ei rajoita Euroopan parlamentin mahdollisuutta lopettaa rahoitus tai peruuttaa rahoitusta koskeva päätös.
II.12.4 Maksamisen jatkaminen
Kun maksamisen keskeyttämisen peruste raukeaa, kaikkia kyseisiä maksuja jatketaan, ja Euroopan parlamentti ilmoittaa asiasta edunsaajalle.
II.13 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttaminen Euroopan parlamentin toimesta
II.13.1 Peruuttamisen syyt
Euroopan parlamentti voi peruuttaa rahoitusta koskevan päätöksen vastuuviranomaisen tehtyä päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta, lukuun ottamatta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
II.13.2 Peruuttamismenettely
Vaihe 1 – Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamista edunsaajalle virallisesti aikeestaan peruuttaa päätös ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 – Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla peruuttamatta rahoitusta koskevaa päätöstä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen peruuttaa rahoitusta koskevan päätöksen, se ilmoittaa tästä virallisesti edunsaajalle peruuttamista koskevalla perustelut sisältävällä päätöksellä.
Edunsaajalle mahdollisesti jo aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
II.13.3 Peruuttamisen vaikutukset
Rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamispäätöksellä on taannehtiva vaikutus rahoitusta koskevan päätöksen hyväksymispäivästä lähtien.
II.14 artikla
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen
II.14.1 Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä
Edunsaaja voi pyytää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä.
Edunsaaja ilmoittaa virallisesti Euroopan parlamentille päättämisestä ja esittää
|
a) |
päättämisen syyt ja |
|
b) |
päivämäärän, jolloin päättäminen tulee voimaan ja jonka on oltava virallisen ilmoituksen päivämäärää myöhempi. |
Päättäminen tulee voimaan päättämistä koskevassa päätöksessä mainittuna päivänä.
II.14.2 Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta
a)
Euroopan parlamentilla on valtuudet päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolo jossakin seuraavista olosuhteista:
|
a) |
vastuuviranomaisen tehtyä päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; |
|
b) |
jos edunsaaja ei enää noudata asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 18 artiklan 2 kohtaa; |
|
c) |
tapauksissa, joista säädetään varainhoitoasetuksen 135 artiklan 3 ja 5 kohdassa; |
|
d) |
jos edunsaaja taikka kuka tahansa edunsaajaan yhteydessä oleva henkilö tai edunsaajan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva henkilö on jossakin varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa; |
|
e) |
jos edunsaaja tai kuka tahansa edunsaajaan yhteydessä oleva henkilö on jossakin varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan c, d, e tai f alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa tai kuuluu sen 106 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan; tai |
|
f) |
jos edunsaaja menettää asemansa sellaisena asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
b)
Vaihe 1 – Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä edunsaajalle virallisesti aikeestaan päättää voimassaolo ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Vaihe 2 – Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla päättämättä rahoitusta koskevan päätöksen voimassaoloa, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.
Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon, se ilmoittaa tästä virallisesti edunsaajalle voimassaolon päättämistä koskevalla perustelut sisältävällä päätöksellä.
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen tulee voimaan siitä päivästä, jolloin edunsaajalle on ilmoitettu päätöksestä.
II.14.3 Päättämisen seuraukset
Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä koskeva päätös tulee voimaan ex nunc. Edunsaajalle kyseisen päätöksen voimaantulosta lähtien aiheutuneita tosiasiallisia kustannuksia pidetään avustukseen oikeuttamattomina kustannuksina.
II.15 artikla
Saatavien siirtäminen
Edunsaaja ei voi siirtää Euroopan parlamenttiin kohdistuvia maksusaataviaan kolmannelle osapuolelle, paitsi jos Euroopan parlamentti on hyväksynyt siirtämisen etukäteen edunsaajan perustellusta kirjallisesta pyynnöstä.
Jos Euroopan parlamentti ei ole hyväksynyt siirtämistä kirjallisesti tai jos sen ehtoja ei ole noudatettu, siirrolla ei ole oikeudellisia vaikutuksia.
Siirto ei missään tapauksessa voi vapauttaa edunsaajaa sen velvoitteista Euroopan parlamenttia kohtaan.
II.16 artikla
Viivästyskorot
Jos Euroopan parlamentti ei suorita maksua maksulle asetetussa määräajassa, edunsaaja on oikeutettu Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihin soveltaman korkokannan mukaiseen viivästyskorkoon (jäljempänä ’viitekorko’) korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Viitekorkona käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua korkoa, joka oli voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona maksujen määräaika umpeutuu.
Maksun ei katsota viivästyvän tapauksissa, joissa Euroopan parlamentti keskeyttää maksut II.12 artiklan nojalla.
Viivästyskorkoa maksetaan kaudelta, joka alkaa maksun määräaikaa seuraavana päivänä ja päättyy päivään, jona maksu todella suoritetaan.
Jos laskettu korko on enintään 200 euroa, Euroopan parlamentti maksaa ensimmäisen alakohdan määräyksistä poiketen edunsaajalle ainoastaan, jos tämä pyytää sitä kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun saamisesta.
II.17 artikla
Sovellettava lainsäädäntö
Rahoitusta koskevaan päätökseen sovelletaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, erityisesti asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014 sekä asiassa kokonaisuudessaan sovellettavia varainhoitoasetuksen säännöksiä. Niitä täydennetään tarvittaessa sen jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, jossa on edunsaajan kotipaikka.
II.18 artikla
Oikeus tulla kuulluksi
Tapauksissa, joissa edunsaajalla on tämän rahoitusta koskevan päätöksen mukaisesti oikeus toimittaa huomautuksia, edunsaajalle on annettava kirjallisten huomautustensa toimittamiseksi 10 arkipäivää aikaa, ellei tässä rahoitusta koskevassa päätöksessä ole nimenomaisesti toisin määrätty. Tätä aikaa voidaan edunsaajan perustellusta pyynnöstä jatkaa vielä 10 arkipäivällä.
B-OSA: RAHOITUSMÄÄRÄYKSET
II.19 artikla
Avustuskelpoiset kustannukset
II.19.1 Ehdot
Jotta kustannuksiin voidaan myöntää unionin rahoitusta ja varainhoitoasetuksen 126 artiklan mukaisesti, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
ne liittyvät välittömästi rahoitusta koskevan päätöksen kohteeseen, ja ne sisältyvät rahoitusta koskevan päätöksen liitteenä olevaan alustavaan talousarvioon; |
|
b) |
ne ovat rahoitusta koskevan päätöksen täytäntöönpanon kannalta tarpeen; |
|
c) |
niiden on oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta; |
|
d) |
ne ovat aiheutuneet kaudella, jolle rahoitus myönnetään, sellaisena kuin se on määriteltynä I.2 artiklassa, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka liittyvät vuosikertomuksiin ja tilinpäätöstodistuksiin ja niiden perustana oleviin tileihin; |
|
e) |
ne ovat edunsaajan toteutuneita kustannuksia; |
|
f) |
ne ovat eriteltävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon saajaan sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti; |
|
g) |
ne ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia; |
|
h) |
niiden on oltava II.9.1 artiklan ensimmäisen kohdan ja pääsääntöisesti II.9.1 artiklan toisen kohdan mukaisia. |
Edunsaajan käyttämien kirjanpitomenetelmien ja sisäisen tarkastuksen menetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla on mahdollista yhdistää suoraan vuosikertomuksessa ilmoitetut kustannukset ja tulot tilinpäätöksiin ja vastaaviin tositteisiin.
II.19.2 Esimerkkejä avustuskelpoisista kustannuksista
Muun muassa seuraavat toimintakustannukset ovat avustuskelpoisia sikäli kuin ne täyttävät tämän artiklan 1 kohdassa määritellyt kriteerit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 126 artiklan soveltamista:
|
a) |
hallintokulut sekä tekniseen apuun, kokouksiin, tutkimukseen, rajat ylittäviin tapahtumiin, selvityksiin, tiedottamiseen ja julkaisuihin liittyvät kulut; |
|
b) |
henkilöstökulut eli varsinaiset palkkakulut, sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kulut, jos ne eivät ylitä edunsaajan tavanomaisen palkkauskäytännön mukaista keskitasoa; |
|
c) |
henkilöstön matka- ja oleskelukulut, jos ne ovat edunsaajan tavanomaisen matkakorvauskäytännön mukaisia; |
|
d) |
(uusien tai käytettyjen) laitteiden tai muun omaisuuden poistokustannukset sellaisena kuin ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoselvityksiin edellyttäen, että
|
|
e) |
kulutushyödykkeistä ja tarvikkeista sekä muista sopimuksista aiheutuvat kulut edellyttäen, että ne
|
|
f) |
rahoitusta koskevassa päätöksessä määrättyjen ehtojen mukaisista vaatimuksista suoraan johtuvat kulut, tarvittaessa rahoituspalvelujen kulut (erityisesti rahoitusvakuuksista aiheutuneet kulut), edellyttäen, että vastaavat palvelut on hankittu II.19.1 artiklan ensimmäisen kohdan ja pääsääntöisesti II.19.1 artiklan toisen kohdan mukaisesti. |
II.20 artikla
Avustukseen oikeuttamattomat kustannukset
Seuraavia kustannuksia ei katsota avustuskelpoisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen II.19.1 artiklan tai varainhoitoasetuksen 126 artiklan soveltamista:
|
a) |
edunsaajan maksamat pääoman tuotot ja osingot |
|
b) |
lainoihin ja lainan hoitoon liittyvät kustannukset |
|
c) |
varaukset tappioiden tai velkojen varalle |
|
d) |
velkojen korot |
|
e) |
epävarmat saamiset |
|
f) |
kurssitappiot |
|
g) |
edunsaajan pankin Euroopan parlamentin suorittamista siirroista perimät kustannukset |
|
h) |
kustannukset, jotka edunsaaja on ilmoittanut unionin talousarviosta rahoitettavaa avustusta saavan muun toimen yhteydessä |
|
i) |
luontoissuoritukset |
|
j) |
kohtuuttomat tai perusteettomat menot |
|
k) |
vähennyskelpoinen arvonlisävero |
|
l) |
asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 22 artiklan mukaisesti kielletty tiettyjen kolmansien osapuolten rahoittaminen. |
II.21 artikla
Luontoissuoritukset
Euroopan parlamentti hyväksyy sen, että edunsaaja voi ottaa vastaan luontoissuorituksia rahoitusta koskevaa päätöstä täytäntöön pantaessa, edellyttäen että tällaisten luontoissuoritusten arvo ei ylitä
|
a) |
todellisia kustannuksia, jotka on riittävästi perusteltu sellaisten kolmansien osapuolten kirjanpitoasiakirjoin, jotka ovat toimittaneet kyseiset suoritukset edunsaajalle vastikkeetta mutta vastaavat niihin liittyvistä kustannuksista; |
|
b) |
jos tällaisia asiakirjoja ei ole, kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia vastaavia kustannuksia; |
|
c) |
niille alustavassa talousarviossa hyväksyttyä arvoa; |
|
d) |
50:tä prosenttia alustavassa talousarviossa hyväksytyistä omista varoista; |
Luontoissuoritukset
|
a) |
esitetään alustavassa talousarviossa erikseen siten, että se ilmentää kokonaismäärärahoja; |
|
b) |
ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 20 artiklan sekä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisia; |
|
c) |
hyväksytään vain väliaikaisesti ja edellyttäen, että ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa ne ja että ne hyväksytään rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä; |
|
d) |
eivät saa olla kiinteänä omaisuutena tehtäviä suorituksia. |
II.22 artikla
Talousarvioerien väliset siirrot
Edunsaajalla on oikeus muuttaa liitteessä 1 olevaa alustavaa talousarviota eri talousarvioerien välisin siirroin. Muutos ei edellytä rahoitusta koskevan päätöksen muuttamista. Tällaiset siirrot on perusteltava vuosikertomuksessa.
II.23 artikla
Raportointivelvoitteet
II.23.1 Vuosikertomus
Edunsaajan on toimitettava mieluiten varainhoitovuoden N päättymistä seuraavan vuoden toukokuun 15. päivään mennessä ja viimeistään 30. päivänä kesäkuuta vuosikertomus, joka sisältää seuraavat:
|
a) |
vuotuinen tilinpäätös ja siihen liittyvät huomautukset, jotka kattavat edunsaajan tulot ja kustannukset sekä varat ja vastuut varainhoitovuoden alussa ja lopussa, siinä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jossa edunsaajalla on kotipaikka; |
|
b) |
vuotuinen tilinpäätös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (7) 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien perusteella; |
|
c) |
luettelo lahjoittajista ja maksujen suorittajista ja näiltä saaduista lahjoituksista tai maksuista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 20 artiklan mukaisesti; |
|
d) |
toimintakertomus; |
|
e) |
alustavan talousarvion rakennetta noudattava tilinpäätös; |
|
f) |
tuloja ja kustannuksia sekä varoja ja vastuita koskeva yksityiskohtainen kirjanpito; |
|
g) |
edellä e alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja f alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen kirjanpidon täsmäytys; |
|
h) |
luettelo toimittajista, jotka ovat kyseisenä varainhoitovuonna laskuttaneet edunsaajalta yli 10 000 euroa; luettelossa on mainittava toimittajan nimi ja osoite sekä tarjottujen tavaroiden tai palvelujen laji. |
Jäljempänä II.25.3 artiklassa tarkoitettujen siirtojen osalta vuosikertomukseen on sisällytettävä d, e ja f alakohdassa tarkoitetut asiakirjat kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä.
Vuosikertomukseen sisällytettävien tietojen on oltava riittävät rahoituksen lopullisen määrän vahvistamiseksi.
II.23.2 Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto
Euroopan parlamentti saa suoraan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 3 kohdan nojalla valtuutetuilta riippumattomilta ulkopuolisilta elimiltä tai asiantuntijoilta asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan lausunnon.
Ulkoisen tarkastuksen tarkoituksena on varmentaa tilinpäätöksen luotettavuus ja menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja erityisesti se, että
|
a) |
tilinpäätös on laadittu edunsaajaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja ja antaa oikean ja riittävän kuvan rahoitusasemasta ja toiminnan tuloksista; |
|
b) |
tilinpäätös on laadittu asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti; |
|
c) |
ilmoitetut kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia; |
|
d) |
kaikki tulot on ilmoitettu; |
|
e) |
edunsaajan parlamentille toimittamat taloudelliset asiakirjat ovat rahoitusta koskevan päätöksen rahoitusmääräysten mukaisia; |
|
f) |
asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja etenkin sen 20 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty; |
|
g) |
rahoitusta koskevan päätöksen ja erityisesti sen II.9 ja II.19 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty; |
|
h) |
luontoissuoritukset on todella suoritettu edunsaajalle ja arvostettu sovellettavien sääntöjen mukaisesti; |
|
i) |
unionin rahoituksen mahdollinen ylijäämä on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle ja käytetty varainhoitovuoden ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa varainhoitoasetuksen 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
|
j) |
omien varojen mahdollinen ylijäämä on siirretty varaukseen. |
II.24 artikla
Päätös vuosikertomuksesta
Euroopan parlamentti hyväksyy tai hylkää II.23.1 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen syyskuun 30. päivään mennessä varainhoitovuotta N seuraavana varainhoitovuonna.
Jos Euroopan parlamentti ei vuosikertomuksen vastaan otettuaan toimita kirjallista vastausta kuuden kuukauden kuluessa, vuosikertomus katsotaan hyväksytyksi.
Vuosikertomuksen hyväksyminen ei rajoita II.25 artiklan mukaisen rahoituksen lopullisen määrän vahvistamista, jolla parlamentti tekee lopullisen päätöksen kustannusten avustuskelpoisuudesta.
Euroopan parlamentti voi pyytää edunsaajalta lisätietoja voidakseen tehdä päätöksen vuosikertomuksesta. Tällöin vuosikertomusta koskevan päätöksen määräaikaa jatketaan siihen asti, että Euroopan parlamentti on saanut pyydetyt tiedot ja arvioinut ne.
Jos vuosikertomuksessa on olennaisia puutteita, Euroopan parlamentti voi hylätä sen pyytämättä lisätietoja edunsaajalta ja pyytää edunsaajaa toimittamaan uuden kertomuksen 15 arkipäivän kuluessa.
Edunsaaja saa kirjallisen ilmoituksen siinä tapauksessa, että siltä pyydetään lisätietoja tai uutta kertomusta.
Jos alun perin toimitettu vuosikertomus hylätään ja pyydetään uusi kertomus, uuteen kertomukseen sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua hyväksyntämenettelyä.
II.25 artikla
Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä
II.25.1 Vuosikertomuksen vaikutukset
Rahoituksen lopullista määrää koskevan Euroopan parlamentin päätöksen on perustuttava II.24 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn vuosikertomukseen. Jos Euroopan parlamentti hylkää vuosikertomuksen lopullisesti tai edunsaaja ei toimita vuosikertomusta asiassa sovellettavassa määrärajassa, rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä ei voida vahvistaa korvattavia kustannuksia.
II.25.2 Kynnys
Rahoituksen lopullinen määrä rajoittuu I.4 artiklassa vahvistettuun määrään, eikä se saa olla enemmän kuin 85 prosenttia toteutuneista avustuskelpoisista kustannuksista.
II.25.3 Ylijäämän siirtäminen
Jos edunsaajan tulot ylittävät menot varainhoitovuoden N lopussa, osa ylijäämästä voidaan siirtää varainhoitovuodelle N+1 varainhoitoasetuksen 125 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
a)
Varainhoitovuoden N ylijäämällä tarkoitetaan avustuskelpoisten kokonaiskustannusten ja seuraavien erotusta:
|
i) |
rahoituksen alustava (enimmäis)määrä I.4 artiklan mukaisesti, |
|
ii) |
edunsaajan omat varat, jotka on kohdennettu avustuskelpoisiin kustannuksiin, kun edunsaaja on aiemmin kattanut avustukseen oikeuttamattomat kustannukset yksinomaan omin varoin, ja |
|
iii) |
mahdollinen varainhoitovuodelta N-1 siirretty ylijäämä. |
Varainhoitovuodelle N+1 siirrettävä ylijäämä ei saa olla enemmän kuin 25 prosenttia i ja ii kohdassa tarkoitetuista kokonaistuloista.
b)
Tosiasiallisesti siirrettävä määrä otetaan varainhoitovuotta N koskevaan taseeseen nimikkeellä ”varaus, josta katetaan avustuskelpoisia kustannuksia vuoden N+1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä”. Kyseinen varaus on avustuskelpoinen kustannus varainhoitovuonna N.
Toteutuneiden avustuskelpoisten kustannusten on käytävä ilmi välitilinpäätöksestä, joka tehdään viimeistään 31. päivänä maaliskuuta varainhoitovuonna N+1. Varaus ei saa ylittää kyseisiä kustannuksia.
Varainhoitovuonna N+1 varaus lakkautetaan ja siitä kertyneet tulot käytetään kattamaan avustuskelpoisia kustannuksia varainhoitovuoden N+1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
II.25.4 Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä
Euroopan parlamentti valvoo vuosittain, ovatko menot asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014, varainhoitoasetuksen ja rahoitusta koskevan päätöksen säännösten mukaisia. Se tekee joka vuosi päätöksen rahoituksen lopullisesta määrästä ja ilmoittaa päätöksestä asianmukaisesti edunsaajalle.
Varainhoitovuoden N rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan vuonna N+1.
Kun rahoituksen lopullinen määrä on vahvistettu, ennakkomaksut selvitetään vähentämällä ne lopullisesta määrästä.
II.25.5 Rahoituksen yli- tai alijäämä
Jos maksetut ennakkomaksut ovat suuremmat kuin määritetty rahoituksen lopullinen määrä, Euroopan parlamentti perii takaisin aiheettomasti maksetut ennakkomaksut.
Jos rahoituksen lopullinen määrä on suurempi kuin maksetut ennakkomaksut, Euroopan parlamentti suorittaa jäljelle jääneen osan.
II.25.6 Voitto
a)
Voitolla tarkoitetaan samaa kuin varainhoitoasetuksen 125 artiklan 5 kohdassa.
b)
Varainhoitoasetuksen 125 artiklan 5 kohdan mukaisesti edunsaaja voi käyttää II.1 artiklassa määriteltyjen omien varojen ylijäämää vararahastojen kasvattamiseen.
Vararahaston tilille siirrettävää ylijäämää on se mahdollinen omien varojen määrä, joka ylittää niiden omien varojen yhteismäärän, jotka tarvitaan kattamaan 15 prosenttia toteutuneista avustuskelpoisista kustannuksista varainhoitovuonna N ja 15 prosenttia varainhoitovuodelle N+1 siirrettävään varaukseen otetuista kustannuksista. Edunsaajan on täytynyt aiemmin kattaa avustukseen oikeuttamattomat kustannukset yksinomaan omin varoin.
Vararahastoon osoitettua ylijäämää ei saa ottaa huomioon voittoa laskettaessa.
Vararahastoa on käytettävä yksinomaan edunsaajan toimintakustannusten kattamiseen.
c)
Rahoitus ei saa tuottaa edunsaajalle voittoa. Euroopan parlamentilla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, varainhoitoasetuksen 125 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
II.26 artikla
Takaisinperintä
Jos edunsaajalle on maksettu määriä aiheettomasti tai jos takaisinperintämenettelyyn voidaan rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 tai varainhoitoasetuksessa säädettyjen ehtojen perusteella ryhtyä, edunsaaja palauttaa Euroopan parlamentille kyseisen määrän tämän vahvistamin ehdoin ja tämän vahvistamassa määräajassa.
II.26.1 Viivästyskorot
Jos edunsaaja ei maksa takaisin perittävää määrää Euroopan parlamentin vahvistamaan määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentti lisää erääntyneeseen määrään viivästyskoron, joka lasketaan II.16 artiklassa mainitun korkokannan mukaan. Viivästyskorkoa kertyy takaisin maksamisen määräajan umpeutumisesta siihen päivään, jona Euroopan parlamentti saa maksun koko takaisinperittävästä määrästä.
Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskulut ja -korot ja vasta sen jälkeen varsinainen velkapääoma.
II.26.2 Kuittaaminen
Jos maksua ei saada määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentille palautettavat rahamäärät voidaan periä vähentämällä ne mistä tahansa edunsaajalle maksettavasta muusta suorituksesta varainhoitoasetuksen 80 artiklan ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen mukaisesti. Euroopan parlamentti voi poikkeustapauksissa suorittaa perinnän kuittaamalla ennen maksun eräpäivää, jos tämä on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tähän ei tarvita edunsaajan etukäteistä suostumusta.
II.26.3 Pankkikulut
Edunsaaja vastaa yksin kaikista Euroopan parlamentille palautettavien rahamäärien takaisinperinnästä aiheutuneista pankkikuluista.
II.27 artikla
Rahoitusvakuus
Jos Euroopan parlamentti pyytää rahoitusvakuutta varainhoitoasetuksen 134 artiklan mukaisesti, on seuraavien edellytysten täytyttävä:
|
a) |
rahoitusvakuuden antajan on oltava pankki tai rahoituslaitos tai Euroopan parlamentin hyväksymästä edunsaajan pyynnöstä kolmas osapuoli; |
|
b) |
takaajan on oltava ensisijaisessa takausvastuussa eikä hän saa vaatia Euroopan parlamenttia perimään saataviaan ensin päävelalliselta (asianomaiselta edunsaajalta); ja |
|
c) |
rahoitusvakuuden on pysyttävä nimenomaisesti voimassa, kunnes Euroopan parlamentti on selvittänyt ennakkomaksut välimaksujen perusteella tai suorittanut loppumaksun; jos loppumaksun suorittaminen tapahtuu takaisinperinnän muodossa, rahoitusvakuuden on pysyttävä voimassa kunnes velka katsotaan täysin maksetuksi; ja Euroopan parlamentin on vapautettava vakuus seuraavan kuukauden kuluessa. |
II.28 artikla
Valvonta
II.28.1 Yleiset määräykset
Euroopan parlamentti ja Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen voivat toimivaltansa puitteissa ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 V luvun mukaisesti käyttää milloin tahansa valvontavaltuuksiaan todentaakseen, onko edunsaaja noudattanut täysin rahoitusta koskevassa päätöksessä, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja varainhoitoasetuksessa asetettuja velvoitteita.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja avustettava niitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
Euroopan parlamentti ja Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen voivat siirtää valvontatehtävän ulkoisille elimille, joilla on asianmukaiset valtuudet toimia niiden puolesta (jäljempänä ’valtuutetut elimet’).
II.28.2 Velvollisuus pitää hallussa asiakirjoja
Edunsaajan on säilytettävä viiden vuoden ajan vuosikertomuksen toimittamisesta asianmukaiselle välineelle tallennettuina kaikki alkuperäiset asiakirjat, erityisesti kirjanpitoaineisto ja veroasiakirjat, myös digitaalisessa muodossa olevat alkuperäiskappaleet silloin, kun ne sallitaan kansallisessa lainsäädännössä, jolloin on noudatettava kyseisessä lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä.
Ensimmäisessä alakohdassa määrättyä viiden vuoden ajanjaksoa ei sovelleta, jos meneillään on rahoitusta koskevia tarkastuksia, muutoksenhakuja, riita-asioita tai korvausvaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa edunsaajan on säilytettävä asiakirjoja, kunnes kyseiset tarkastukset, muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset on ratkaistu.
II.28.3 Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus
Edunsaajan on toimitettava kaikki Euroopan parlamentin, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen tai valtuutetun elimen (jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’) pyytämät asiakirjat ja/tai tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.
Kaikkia edunsaajan toimittamia asiakirjoja ja/tai tietoja käsitellään II.6 artiklan mukaisesti.
II.28.4 Vierailut paikan päälle
Toimivaltainen viranomainen voi tehdä vierailuja paikan päälle edunsaajan tiloihin. Se voi tätä varten pyytää kirjallisesti edunsaajaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt tällaista vierailua varten toimivaltaisen viranomaisen vahvistamassa kohtuullisessa määrärajassa.
Edunsaajan on vierailun aikana annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus päästä tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu, ja saada käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.
Edunsaajan on varmistettava, että tällaiset tiedot ovat saatavilla vierailun ajankohtana ja että pyydetyt tiedot luovutetaan asianmukaisessa muodossa.
II.28.5 Kontradiktorinen tarkastusmenettely
Euroopan parlamentti laatii valvontamenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella väliaikaisen tarkastuskertomuksen, joka toimitetaan edunsaajalle. Edunsaaja voi esittää huomautuksia 30 kalenteripäivän kuluessa väliaikaisen tarkastuskertomuksen vastaanottamisesta.
Euroopan parlamentti vahvistaa väliaikaisessa tarkastuskertomuksessa esitettyjen havaintojen ja edunsaajan mahdollisten huomautusten perusteella lopulliset tarkastushavaintonsa lopullisessa tarkastuskertomuksessa. Lopullinen tarkastuskertomus on lähetettävä edunsaajalle 60 kalenteripäivän kuluessa väliaikaisen tarkastuskertomuksen huomautusten esittämistä koskevan määräajan päättymisestä.
II.28.6 Tarkastushavaintojen vaikutukset
Euroopan parlamentti ottaa lopullisessa tarkastuksessa tehdyt havainnot asianmukaisesti huomioon vahvistaessaan rahoituksen lopullista määrää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin oikeutta toteuttaa toimenpiteitä II.12–II.14 artiklan mukaisesti.
Mahdollisista petostapauksista tai lopullisessa tarkastuksessa tehdyissä havainnoissa ilmi käyneestä asiassa sovellettavien sääntöjen vakavasta loukkaamisesta on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai unionin viranomaisille lisätoimia varten.
Euroopan parlamentti voi muuttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä lopullisen tarkastuksen havaintojen perusteella.
II.28.7 OLAFin valvontaoikeudet
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) käyttää edunsaajaa koskevia valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja etenkin 11. marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8), 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 24 artiklan 4 kohdan ja 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä OLAFin kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
Euroopan parlamentti voi milloin tahansa mukauttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä OLAFilta saamiensa havaintojen perusteella asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Ennen kuin Euroopan parlamentti tekee päätöksen rahoituksen lopullista määrää koskevan päätöksen muuttamisesta, edunsaajalle on asianmukaisesti ilmoitettava merkityksellisistä havainnoista ja parlamentin aikeesta mukauttaa rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä, ja edunsaajan on voitava esittää huomautuksia.
II.28.8 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet
Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja erityisesti varainhoitoasetuksen 137 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Sovelletaan II.28.3 ja II.28.4 artiklaa.
Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.
II.28.9 Edellä olevien II.26.1–II.28.4 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen
Jos edunsaaja ei noudata II.26.1–II.28.4 artiklassa asetettuja velvoitteita, Euroopan parlamentti voi katsoa, että kustannukset, joista edunsaaja ei ole toimittanut riittäviä tietoja, ovat korvaukseen oikeuttamattomia.
Euroopan parlamentin puolesta
[sukunimi, etunimi]
[allekirjoitus]
Tehty [kaupunki: Strasburgissa, Luxemburgissa, Brysselissä]
Liite 1
Alustava talousarvio
|
Kustannukset |
||||||||||||||||
|
Avustuskelpoiset kustannukset |
Talousarvio |
Toteutunut |
||||||||||||||
|
A.1: Henkilöstökulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.2: Infrastruktuuri- ja toimintakulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.3: Hallintokulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.4: Kokoukset ja edustuskulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.5: Tiedotus- ja julkaisukulut
|
|
|
||||||||||||||
|
A.6: Siirto ”varaukseen, josta katetaan avustuskelpoisia kustannuksia vuoden N+1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä” |
|
|
||||||||||||||
|
A. AVUSTUSKELPOISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
Avustukseen oikeuttamattomat kustannukset
|
|
|
||||||||||||||
|
B. AVUSTUKSEEN OIKEUTTAMATTOMAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
C. KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
|
|
||||||||||||||
|
Tulot |
||||||
|
|
Talousarvio |
Toteutunut |
||||
|
D.1 ”Varauksen, josta katetaan avustuskelpoisia kustannuksia vuoden N ensimmäisellä vuosineljänneksellä” purkaminen |
Ei sovelleta |
|
||||
|
D.2 Euroopan parlamentin rahoitus |
|
|
||||
|
D.3 Jäsenmaksut |
|
|
||||
|
|
|
||||
|
D.4 Lahjoitukset |
|
|
||||
|
|
|
|
||||
|
D.5 Muut omat varat |
|
|
||||
|
(lueteltava) |
|
|
||||
|
D.6. Ennakkomaksuista kertyneet korot |
|
|
||||
|
D.7. Luontoissuoritukset |
|
|
||||
|
D. TULOT YHTEENSÄ |
|
|
||||
|
E. Voitto/tappio (F-C) |
|
|
||||
|
F. Omien varojen siirto vararahaston tilille |
|
|
|
G. Voitto/tappio, jonka perusteella varmennetaan voitontavoittelun kieltoa koskevan säännön noudattaminen (E-F) |
|
|
Huom. rakenne on suuntaa-antava. Alustavan talousarvion sitova rakenne julkaistaan vuosittain ehdotuspyynnön yhteydessä.
Liite 2
Työohjelma
[lisättävä rahoitusta koskevan hakemuksen mukaisesti]
(1) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.
(4) EUVL L 333, 19.12.2015, s.50.
(5) EUVL C 205, 29.6.2017, s. 2.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18. joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.)
(8) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).
Neuvosto
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/46 |
Neuvoston päätelmät pyrkimyksistä pysäyttää lasten ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen (1)
(2017/C 205/03)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
PALAUTTAA MIELEEN SEURAAVAA:
|
1. |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklassa (2) todetaan, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja että unioni edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla sekä tarvittaessa tukee niiden toimintaa; |
|
2. |
Euroopan unionin neuvosto on vuodesta 2000 alkaen korostanut, että terveitä elintapoja on tärkeää edistää nimenomaan ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Se on tuonut tämän esiin erityisesti seuraavissa asiakirjoissa (3):
|
|
3. |
Lasten lihavuutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 2014–2020 (12) todetaan, että terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä on suotuisa vaikutus niin kansalaisiin kuin terveysjärjestelmiinkin ja että terveellisen ruokavalion (13) ja liikunnan edistäminen on tärkeää pyrittäessä vähentämään riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin ja ei-tarttuviin tauteihin; pyytää jäsenvaltioita pitämään edelleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämistä ensisijaisena tavoitteena ja näin osaltaan parantamaan EU:n kansalaisten terveydentilaa ja elämänlaatua sekä terveysjärjestelmien kestävyyttä sekä antamaan panoksensa ruokaa ja ravitsemusta koskevaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan 2015–2020 (14); |
|
4. |
Maailman terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuinen toimintasuunnitelma ei-tarttuvien tautien ehkäisystä ja valvonnasta 2013–2020 (27. toukokuuta 2013) (15) ja sen yhdeksän vapaaehtoista maailmanlaajuista tavoitetta; WHO:n Euroopan alueen liikuntastrategia 2016–2025 (16); lapsuusajan lihavuuden lopettamiseen tähtäävän WHO:n komission raportti (Report of the Commission on Ending Childhood Obesity, 2016) (17), jossa esitetään kokonaisvaltainen ja yhtenäinen suosituspaketti lasten lihavuuden torjumiseksi; |
|
5. |
YK:n 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta (Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development), jossa todetaan, että eriarvoisuuden torjuminen vaatii monisidosryhmäistä ja monialaista toimintamallia ja sen varmistamista, että ketään ei jätetä kehityksen ulkopuolelle (18); |
|
6. |
Ravitsemuksesta ja ei-tarttuvista taudeista Terveys 2020 -strategiassa 5. heinäkuuta 2013 annettu Wienin julistus (19), jossa luvataan torjua lihavuutta ja painottaa lasten terveellistä ruokavaliota muun muassa tarjoamalla terveellisempiä ruoka- ja juomamahdollisuuksia; |
|
7. |
Puheenjohtajavaltio Maltan yhdessä Euroopan komission, WHO:n, Yhteisen tutkimuskeskuksen sekä ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevän korkean tason työryhmän jäsenten kanssa laatima raportti terveyttä edistävän ruoan julkisista hankinnoista kouluissa (The Public Procurement of Food for Health – Technical Report on the School Setting) 2017 (20); |
|
8. |
Euroopan komission 22. helmikuuta 2017 esittämä raporttiluonnos lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman väliarvioinnista (21); |
TOTEAA, ETTÄ
|
1. |
Terveys on sekä arvo, mahdollisuus että investointi, joka edistää jokaisen maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä; |
|
2. |
Lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyys monissa jäsenvaltioissa on vakava terveyshaaste, joka osaltaan kasvattaa terveyseroja, ja kaikkein haavoittuvimpana ryhmänä juuri lapset kärsivät seurauksista eniten; ja että lasten lihavuus ennustaa melko varmasti aikuisiän lihavuutta tunnettuine seurauksineen terveydelle ja taloudelle, koska yli 60 prosenttia ylipainoisista lapsista tulee todennäköisesti olemaan myös aikuisena ylipainoisia (22); |
|
3. |
Lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen liittyy vakavia sekä lyhyt- että pitkäaikaisia terveysseurauksia, joita ovat muun muassa tyypin 2 diabeteksen, astman, verenpainetaudin sekä sydän- ja verisuonitautien lisääntynyt riski; ja että näihin tauteihin sairastuneilla lihavuus heikentää huomattavasti hoidon vaikuttavuutta; |
|
4. |
Lihavuus vaikuttaa elämänlaatuun ja siihen liittyy muun muassa huono itsetunto; |
|
5. |
Lasten ylipainon ja lihavuuden taustalla on useita ja monitahoisia tekijöitä, jotka johtuvat enimmäkseen altistumisesta obesogeeniselle (23) ympäristölle; |
|
6. |
Riittämätön liikunta ja yksipuolinen ravinto johtavat ylipainoon, lihavuuteen ja moniin kroonisiin sairauksiin. Huomiota olisikin kiinnitettävä sopivasti molempiin; |
|
7. |
Uusi kokeellinen näyttö viittaa siihen, että on olemassa epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat joissakin tapauksissa olla ylipainoa tai lihavuutta edistäviä tekijöitä; joidenkin tutkimusten mukaan sellaiset riskitekijät kuin äidin raskautta edeltävä korkea painoindeksi, raskauden aikainen altistuminen tupakalle, äidin liiallinen painonnousu raskauden aikana ja pikkulapsen nopea painonnousu ensimmäisten 1 000 päivän aikana ovat yhteydessä myöhempään lapsuusiän lihavuuteen (24); |
|
8. |
Eurooppalaisten lasten lihavuus on vahvasti sidoksissa heidän vanhempiensa sosioekonomiseen asemaan: alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä vanhemmat ovat todennäköisemmin ylipainoisia. Lihavien tai alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvien vanhempien lapsilla on muita todennäköisemmin huonot ruokailutottumukset, ja heistä tulee todennäköisemmin ylipainoisia. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvia lapsia imetetään muita epätodennäköisemmin, etenkin jos lapsi on syntynyt ennenaikaisesti (25); |
|
9. |
Nykyisillä politiikoilla, joilla on pyritty edistämään terveyttä sekä ehkäisemään ylipainoa ja lihavuutta lasten lihavuuden lisääntymisen pysäyttämiseksi, ei ole ollut riittävää vaikutusta. Mikään yksittäinen toimenpide ei riitä ratkaisemaan lapsuusiän lihavuutta. Alakohtaisilla politiikoilla voi olla myös huomattavia ei-toivottuja vaikutuksia terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Tämän vuoksi lasten lihavuuden olisi syytä olla kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin asialistan kärjessä, ja eri alojen on puututtava siihen ensi tilassa useilla koordinoiduilla toimilla; |
|
10. |
Lisätutkimusta tarvitaan, myös epigenetiikan alalla, jotta voisimme paremmin ymmärtää, mikä johtaa lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen, ja selvittää näyttöön perustuvia toimintatapoja pyrittäessä koko elämän kestävään terveelliseen ruokavalioon ja liikunnan lisäämiseen. Tarvitaan myös lisää kansanterveystutkimusta, jotta voidaan selvittää taloudelliset seuraukset ja tekijät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja varmistaa kansanterveyspolitiikan, toimenpiteiden ja ennaltaehkäisyohjelmien vaikuttavuus; |
|
11. |
Koska hyvin ravittu lapsi on terveempi lapsi, mahdollisuus terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan jo nuoresta iästä alkaen edesauttaa lasten kasvua ja kehittymistä terveiksi aikuisiksi. Terveillä lapsilla on paremmat edellytykset oppia ja kehittyä koulussa ja näin myös paremmat valmiudet itsensä kehittämiseen ja suurempaan tuottavuuteen myöhemmin elämässä; |
|
12. |
WHO:n mukaan 5–17-vuotiaiden lasten ja nuorten olisi harrastettava vähintään 60 minuuttia kohtuullisen rasittavaa tai rasittavaa liikuntaa joka päivä. Rasittavaa liikuntaa sekä lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa olisi lisäksi harrastettava vähintään kolme kertaa viikossa (26). Kansalliset suositukset olisi otettava huomioon; |
|
13. |
Julkisen vallan ja koko yhteiskunnan olisi omaksuttava yhteistyöhön perustuva monialainen toimintamalli, jolla voidaan varmistaa terveellinen ympäristö seuraavilla aloilla: terveys, koulutus, ruoantuotanto, maatalous ja kalastus, kauppa ja teollisuus, finanssiala, urheilu, kulttuuri, viestintä, ympäristö- ja kaupunkisuunnittelu, liikenne, sosiaaliala ja tutkimus; |
|
14. |
Koska useimmissa Euroopan maissa lapset viettävät lähes kolmanneksen ajastaan opetusympäristössä, on tärkeää, että oppilaitoksissa ja päiväkodeissa tuetaan terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa yhteistyössä vanhempien kanssa. Opetusympäristöissä olisi pyrittävä luomaan olosuhteet, joissa on mahdollista tukea terveellisiä elintapoja; |
|
15. |
Kouluateriat ovat hyvä tilaisuus tukea terveellisiä ruokailutottumuksia ja edistää terveyttä; kouluissa olisikin tuettava terveyttä edistävää ruokaa; |
|
16. |
Hallituksilla ja julkisilla laitoksilla on mahdollisuus lisätä terveellisten aterioiden ja näin myös parempien ruokavalioiden kysyntää julkisin hankinnoin sekä vaikuttaa oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi markkinoihin ja edistää innovointia ravitsemuksellisesti tasapainoisten elintarvikkeiden tarjonnan aikaansaamiseksi; |
|
17. |
Meillä on laajaa näyttöä, jonka perusteella paljon energiaa, tyydyttyneitä rasvoja, transrasvahappoja, sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden markkinointiin olisi kohdistettava tehokkaampia toimia. Kokemus ja näyttö osoittavat, että ollakseen tehokkaita vapaaehtoiset toimet voivat tarvita tuekseen sääntelytoimenpiteitä; |
|
18. |
Yksinomainen rintaruokinta ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan auttaa takaamaan optimaalisen kasvun, kehityksen ja terveyden. Tämän jälkeen pikkulasten tulisi muuttuvan ravinnontarpeensa turvaamiseksi saada riittävän ravinteikasta ja turvallista lisäruokaa rintaruokinnan jatkuessa vähintään kahteen ikävuoteen asti. Rintaruokinnan ja turvallisen lisäruoan käytön olisi tapahduttava WHO:n suositusten (27) tai mahdollisten kansallisten suositusten mukaisesti; |
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA:
|
1. |
Sisällyttämään ravitsemusta ja liikuntaa koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa, strategioihinsa tai toimintaansa monialaisia toimia, joilla pyritään torjumaan lasten lihavuutta ei vain terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä vaan myös kiinnittämällä huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jo ovat ylipainoisia tai lihavia; kyseeseen tulevat erityisesti seuraavat toimet:
|
|
2. |
Laatimaan ruokavalio-ohjeita sekä normaalipainoisille että ylipainoisille tai lihaville lapsille ja nuorille. Niissä on annettava vanhemmille, hoitohenkilöstölle ja oppilaitosten elintarvikejakelijoille muun muassa sopivia annoskokoja koskevia ohjeita ja tietoa ravitsevista, kohtuuhintaisista ja soveltuvista ruokavalinnoista; |
|
3. |
Laatimaan päivittäiseen liikuntaan kannustavia kansallisia ohjeita; |
|
4. |
Varmistamaan, että kansallisten viranomaisten tukemat ravitsemusta, liikuntaa ja terveyttä koskevat tiedotus- ja neuvontatoimet laaditaan ja toteutetaan siten, että mukana ei ole asiaankuulumatonta kaupallista vaikutusta; |
|
5. |
Lisäämään yhteisiä toimia, joilla pyritään vähentämään lapsille ja nuorille suunnatun, terveiden elintapojen vastaisen elintarvikkeiden markkinointiviestinnän kokonaismäärää ja houkuttelevaa tyyliä; |
|
6. |
Tekemään yhteistyötä elintarviketuottajien, jälleenmyyjien ja ateriapalvelun tarjoajien kanssa elintarvikkeiden laadun parantamiseksi terveysasiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti ja terveellisten vaihtoehtojen tukemiseksi, jotta terveellinen valinta olisi helpoin valinta; |
|
7. |
Ottamaan tarvittaessa yhteistyössä sidosryhmien sekä kuluttaja- ja lapsiasioita hoitavien kansalaisjärjestöjen kanssa käyttöön tarvittavia toimenpiteitä tai kannustamaan toimintasääntöjen kehittämiseen. Tämän on tarkoitus varmistaa, että lapsille ja nuorille suunnatussa kaupallisessa viestinnässä ei mainosteta elintarvikkeita, joissa on paljon energiaa, suolaa, sokereita tai tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvahappoja tai jotka eivät muulla tavalla ole kansallisten tai kansainvälisten ravitsemusohjeiden mukaisia, ja että teollisuuden toiminta elintarvikkeiden laadun parantamisessa, markkinoinnissa ja mainonnassa on yhä johdonmukaisempaa; |
|
8. |
Harkitsemaan tarvittaessa lainsäädäntötoimia liikunnan ja terveellisen ruokavalion edistämiseksi ja niille suotuisan ympäristön varmistamiseksi; |
|
9. |
Toteuttamaan terveys kaikissa politiikoissa -periaatetta, joka edistää sellaisen ympäristön ja infrastruktuurin luomista, joka tukee arkiliikunnan ja vapaa-ajan liikunnan lisäämistä ja terveellisempien elintarvikevaihtoehtojen helppoa valintaa; |
|
10. |
Toteuttamaan nykyisiä ohjelmia, jotka seuraavat yksilön terveydentilaa läpi elämän, kiinnittäen kohdennettujen toimien kehittämiseksi ja ohjaamiseksi erityistä huomiota raskaana olevien naisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen ja liikuntaan. Näiden ohjelmien avulla on kyettävä seuraamaan useita indikaattoreita, kuten sosiaalista eriarvoisuutta; |
|
11. |
Analysoimaan aikuis- ja lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden taloudellisia seurauksia, erityisesti niistä aiheutuvia terveys- ja sosiaalikustannuksia sekä julkiseen talouteen ja perheiden budjetteihin kohdistuvaa taakkaa kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä; |
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA
|
1. |
Tekemään lasten ylipainon ja lihavuuden torjumisesta Euroopan unionissa prioriteetin, joka näkyy alakohtaisissa politiikoissa ja komission työohjelmassa ottaen kaikilta osin huomioon jäsenvaltioiden toimivaltuudet; |
|
2. |
Tekemään tarvittaessa yhteistyötä kaikkien sidosryhmien sekä kuluttaja- ja lapsiasioita hoitavien kansalaisjärjestöjen kanssa terveysviranomaisten johdolla paikallisen, kansallisen ja Euroopan tason aloitteiden laatimisessa, täydentämisessä ja arvioimisessa. Tässä pitäisi pyrkiä vähentämään lapsille ja nuorille suunnattua sellaisten elintarvikkeiden markkinointia, joissa on paljon energiaa, suolaa, sokereita tai tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvahappoja tai jotka eivät muulla tavalla ole kansallisten tai kansainvälisten ravitsemusohjeiden mukaisia, ja torjumaan istuvaa elämäntapaa näyttöön perustuvilla tavoilla, koska näyttöpäätteen edessä vietetyn ajan ja markkinoinnin sekä toisaalta lasten ja nuorten lihavuuden välillä on osoitettu olevan vahva yhteys; |
|
3. |
Panemaan erityisesti merkille, että verkkofoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin ja mainonnan asettamaan uuteen haasteeseen on vastattava kiireellisesti; tällaiset viestit kohdistuvat usein yksittäisiin lapsiin ja niitä on vaikeampi valvoa; |
|
4. |
Kannustamaan elintarvikkeiden vapaaehtoisten merkintöjen käyttöön asetuksen N:o 1169/2011 ja erityisesti sen artiklan 35 kohdan 1 periaatteiden mukaisesti, jotta kuluttajia ja etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvia kuluttajia voitaisiin tukea terveellisten vaihtoehtojen valitsemisessa ja edistää valistus- ja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on parantaa kuluttajien ymmärrystä elintarviketiedoista, ravintoarvomerkinnät mukaan luettuina; |
|
5. |
Määrittämään ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevässä korkean tason työryhmässä soveltuvia mekanismeja, joilla voitaisiin parantaa terveysindikaattoreita koskevan tiedon keräämistä sekä erityisesti sellaisia toimenpiteitä koskevan tiedon keräämistä, jotka liittyvät käyttäytymiseen, suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, ylipainoon, lihavuuteen ja terveystilanteeseen, jotta saatavilla olisi ajantasaista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa; |
|
6. |
Asettamaan prioriteeteiksi liikunnan ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun seurannan kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten ja nuorten lihavuuteen ja ylipainoon liittyvän sosiaalisen eriarvoisuuden ja sen seurausten arvioinnin; |
|
7. |
Tukemaan lapsuusiän lihavuuden seurantaa koskevaa WHO:n aloitetta (Childhood Obesity Surveillance Initiative) (29), jolla pyritään arvioimaan säännöllisesti ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä kehityssuuntauksia ala-asteikäisillä lapsilla, sekä nuoriin keskittyvää koululaisten terveyskäyttäytymistutkimusta (Health Behaviour Study in School Children) (30), jotta voitaisiin ymmärtää epidemian kehitystä tässä väestöryhmässä ja tehdä maavertailuja Euroopan alueella; |
|
8. |
Tukemaan ja toteuttamaan jäsenvaltioiden toimivaltuudet kaikilta osin huomioon ottaen edelleen lasten lihavuutta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa 2014–2020, erityisesti rajatylittäviä toimia ja ilmiöitä, kuten elintarvikkeiden laadun parantamista ja lapsille suunnattua markkinointia; |
|
9. |
Kehittämään ja arvioimaan näyttöön perustuvia ohjelmia ja ohjeita, jotka koskevat terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisytoimia, diagnosointia ja hoitovaihtoehtoja riskiryhmässä oleville, ylipainoisille ja lihaville lapsille ja nuorille; Tarjoamaan myös koulutusta ja ohjausta terveysammattilaisille WHO:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti; |
|
10. |
Määrittämään jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä, jotka pohjautuvat näyttöön perustuviin valintakriteereihin, ja levittämään niitä jäsenvaltioiden keskuudessa ottaen huomioon institutionaalisen kontekstin; |
KEHOTTAA KOMISSIOTA
|
1. |
Edelleen tukemaan ja antamaan resursseja tutkimushankkeille ja seuranta-aloitteille, jotka on tarkoitettu lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden torjumiseen ja syiden jäljittämiseen ja joihin kuuluu myös tiukkojen kriteerien perusteella valittujen hyvien käytäntöjen ja menestystarinoiden levittäminen; |
|
2. |
Varmistamaan, että sovelletaan tehokasta terveys kaikissa politiikoissa -toimintamallia, joka edistää terveyteen, ennaltaehkäisyyn ja ravitsemukseen liittyviä näkökohtia eri aloilla ja aloitteissa; |
|
3. |
Jatkamaan sidosryhmien mukaan ottamista EU:n tasolla, erityisesti elintarvikkeiden laadun parantamiseen, käyttäen asianmukaisia arviointi- ja vastuujärjestelmiä, ja raportoimaan edistymisestä säännöllisesti; |
|
4. |
Tukemaan EU:n käytännesääntöjen laatimista varsinkin lapsille ja nuorille suunnatussa elintarvikkeita koskevassa markkinoinnissa ja kaupallisessa viestinnässä ottaen sidosryhmät mukaan sopivalla tavalla; |
|
5. |
Tukemaan yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat halukkaita jatkamaan elintarvikkeiden laadun parantamiseen, lihavuuden seurausten taloudelliseen analysointiin, markkinointiin ja elintarvikkeiden julkisiin hankintoihin liittyvien koordinoitujen aloitteiden mahdollisimman laajaa kehittämistä ja toteuttamista. |
(1) Lapsen oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen määritelmän mukaan ”lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin”.
(2) EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47 (konsolidoitu toisinto).
(3) Muita keskeisiä neuvoston päätelmiä tai suosituksia: neuvoston päätelmät liikalihavuudesta (2. joulukuuta 2002), neuvoston päätelmät terveistä elintavoista: terveyskasvatus, terveysvalistus ja terveysviestintä (2. joulukuuta 2003), neuvoston päätelmät terveyden edistämisestä ravitsemuksen ja liikunnan avulla (31. toukokuuta 2007), neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista (20. marraskuuta 2008), neuvoston päätelmät terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämisestä EU:ssa yhteisin toimin terveellisten elämäntapojen edistämiseksi (2. joulukuuta 2011) ja neuvoston suositus monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä (26. marraskuuta 2013).
(4) EYVL C 20, 23.1.2001, s. 1.
(5) Asiak. 9181/05 SAN 67.
(6) Asiak. 16167/06 SAN 261.
(7) Asiak. 15612/07 SAN 227 DENLEG 118.
(8) Asiak. 9947/10 SAN 120 SOC 355.
(9) EUVL C 393, 19.12.2012, s. 22.
(10) EUVL C 213, 8.7.2014, s. 1.
(11) EUVL C 269, 23.7.2016, s. 21.
(12) http://ec.europa.eu/health//sites/health/files/nutrition_physical_activity/docs/childhoodobesity_actionplan_2014_2020_en.pdf
(13) ’Terveellisen ruokavalion’ käsite on sama kuin se, jota käytetään lasten lihavuutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 2014–2020 http://ec.europa.eu/health//sites/health/files/nutrition_physical_activity/docs/childhoodobesity_actionplan_2014_2020_en.pdf;
ja WHO:n asiakirjassa Report of the Commission on Ending Childhood Obesity http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204176/1/9789241510066_eng.pdf
(14) http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0008/253727/64wd14e_FoodNutAP_140426.pdf
(15) http://www.who.int/nmh/events/ncd_action_plan/en/
(16) http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0010/282961/65wd09e_PhysicalActivityStrategy_150474.pdf?ua=1
(17) http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/204176/1/9789241510066_eng.pdf
(18) http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E
(19) http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/234381/Vienna-Declaration-on-Nutrition-and-Noncommunicable-Diseases-in-the-Context-of-Health-2020-Eng.pdf?ua=1
(20) https://ec.europa.eu/jrc/sites/jrcsh/files/public-procurement-food-health-technical-report.pdf
(21) Study on the implementation of the EU Action Plan on Childhood Obesity 2014–2020 https://www.eu2017.mt/Documents/Reports/mid-term%20evaluation%20APCO%20report%20Draft.pdf
(22) WHO:n lihavuustilastot
http://www.euro.who.int/en/health-topics/noncommunicable-diseases/obesity/data-and-statistics
(23) Obesogeeninen viittaa kaikkiin niihin tapoihin, joilla elinympäristö, tarjoutuvat mahdollisuudet tai elinolot vaikuttavat yksilöiden tai väestön lihavuutta edistävästi. Lihavuuteen liittyvien olosuhteiden analyysimallin (Analysis Grid for Environments Linked to Obesity, ANGELO) mukaisesti ympäristö voidaan jakaa lihavuuteen liittyviä toimenpiteitä (ruokailutottumukset, liikunta tai paino) ajatellen kahteen eri ulottuvuuteen: koko (mikro tai makro) ja tyyppi (fyysinen, taloudellinen, poliittinen ja sosiokulttuurinen). Ks. Swinburn B, Egger G, Raza F. – Dissecting Obesogenic Environments: The Development and Application of a Framework for Identifying and Prioritizing Environmental Interventions for Obesity. Prev Med, 1999 12;29(6):563–570).
(24) Woo Baidal JA, Locks LM, Cheng ER, Blake-Lamb TL, Perkins ME, Taveras EM. Risk Factors for Childhood Obesity in the First 1,000 Days: a Systematic Review. AJPM. 2016;50(6):761–779.
(25) Ks. Flacking, R., Hedberg Nyqvist, K, Ewald, U; Effects of socioeconomic status on breastfeeding duration in mothers of preterm and term infants. Eur J Public Health 2007; 17 (6): 579–584. doi: 10.1093/eurpub/ckm019
(26) Maailmanlaajuiset terveysliikuntasuositukset (Global recommendations on physical activity for health) http://www.who.int/dietphysicalactivity/factsheet_recommendations/en/
(27) Tämä suositus perustuu johtopäätöksiin ja suosituksiin, joita saatiin täysimetyksen optimaalista kestoa koskevan systemaattisen selvityksen valmiiksi saattaneessa asiantuntijakuulemisessa Genevessä 28.–30. maaliskuuta 2001 (ks. asiakirja A54/INF.DOC./4).
(28) Aktiivisilla liikkumismuodoilla tarkoitetaan lihasvoimalla tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten kävelyä, pyöräilyä, pyörätuolin käyttöä, rullaluistelua, rullalautailua. Ks. http://www.phac-aspc.gc.ca/hp-ps/hl-mvs/pa-ap/at-ta-eng.php
(29) http://www.euro.who.int/en/health-topics/disease-prevention/nutrition/activities/monitoring-and-surveillance/who-european-childhood-obesity-surveillance-initiative-cosi
(30) http://www.euro.who.int/en/health-topics/Life-stages/child-and-adolescent-health/health-behaviour-in-school-aged-children-hbsc
Euroopan komissio
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/53 |
Euron kurssi (1)
28. kesäkuuta 2017
(2017/C 205/04)
1 euro =
|
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
|
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,1375 |
|
JPY |
Japanin jeniä |
127,53 |
|
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4366 |
|
GBP |
Englannin puntaa |
0,88525 |
|
SEK |
Ruotsin kruunua |
9,7780 |
|
CHF |
Sveitsin frangia |
1,0913 |
|
ISK |
Islannin kruunua |
|
|
NOK |
Norjan kruunua |
9,6020 |
|
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
|
CZK |
Tšekin korunaa |
26,326 |
|
HUF |
Unkarin forinttia |
309,54 |
|
PLN |
Puolan zlotya |
4,2375 |
|
RON |
Romanian leuta |
4,5510 |
|
TRY |
Turkin liiraa |
4,0079 |
|
AUD |
Australian dollaria |
1,4986 |
|
CAD |
Kanadan dollaria |
1,4888 |
|
HKD |
Hongkongin dollaria |
8,8759 |
|
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,5648 |
|
SGD |
Singaporen dollaria |
1,5752 |
|
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 300,61 |
|
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
14,8080 |
|
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,7348 |
|
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4128 |
|
IDR |
Indonesian rupiaa |
15 160,03 |
|
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,8922 |
|
PHP |
Filippiinien pesoa |
57,518 |
|
RUB |
Venäjän ruplaa |
67,9014 |
|
THB |
Thaimaan bahtia |
38,675 |
|
BRL |
Brasilian realia |
3,7632 |
|
MXN |
Meksikon pesoa |
20,4344 |
|
INR |
Intian rupiaa |
73,4345 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/54 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön
(2017/C 205/05)
Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:
Sivulla 379, ”9403 Muut huonekalut ja niiden osat” lisätään ensimmäisen kohdan jälkeen teksti seuraavasti:
”Pyykkikorit ja -säkit eivät kuulu tähän nimikkeeseen. Ilmaisulla ”huonekalut” tarkoitetaan 94 ryhmässä kaikkia ”liikuteltavia” tavaroita (jotka eivät kuulu muihin yksityiskohtaisempiin nimikkeisiin), jotka on tarkoitettu lattialle tai maahan asetettaviksi ja joita käytetään pääasiallisesti hyötykäyttöön yksityisasuntojen, hotellien, teatterien jne. sisustuksessa.
Pyykkikorit ja -säkit luokitellaan niiden perusaineosan mukaisesti. Esimerkiksi raudasta tai teräksestä valmistetut pyykkikorit luokitellaan muiksi talousesineiksi nimikkeeseen 7323 (johon kuuluvat mm. pyykkikorit, ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 7323, A kohta, 3 kappale), kun taas punonta- tai palmikointiaineista valmistetut pyykkikorit luokitellaan nimikkeeseen 4602 (johon kuuluvat mm. kaikenlaiset korit, ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 4602, 1 kappale).
Esimerkkejä pyykkikoreista ja -säkeistä, jotka luokitellaan niiden perusaineosan mukaisesti:
|
|
|
|
|
Pajusta valmistettu, sisäpuoli vuorattu puuvillalla, korkeus: 66 cm. |
Tekstiiliaineesta valmistettu, puutelineeseen asennettu, korkeus: 69 cm. |
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu, vuoreton, korkeus: 60 cm. |
|
Nimike 4602 . |
Nimike 6307 (pyykin säilytykseen tarkoitettu tekstiilisäkki muodostaa tavaran olennaisen luonteen, sillä tavara ei täyttäisi käyttötarkoitustaan ilman tekstiilisäkkiä). |
Nimike 7323 .” |
(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
(2) EUVL C 76, 4.3.2015, s. 1.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/55 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön
(2017/C 205/06)
Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:
Sivulla 381,”9503 00 10 kolmipyöräiset polkupyörät, potkulaudat, poljinautot ja niiden kaltaiset lelut, joissa on pyörät; nukenvaunut ja –rattaat”lisätään nykyisen tekstin jälkeen teksti seuraavasti:
”Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös apumoottorilla varustetut potkulaudat, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:
|
— |
niiden nopeus on enintään 20 km tunnissa, |
|
— |
niiden nettopaino on enintään 12 kg, |
|
— |
niissä on yksinopeuksinen voimansiirto, |
|
— |
niissä on vain yksi käsi- tai jalkajarru takapyörässä. |
Jos jokin näistä ehdoista ei täyty, apumoottorilla varustetut potkulaudat on luokiteltava nimikkeeseen 8711.”
(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
(2) EUVL C 76, 4.3.2015, s. 1.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/56 |
Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön
(2017/C 205/07)
Muutetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla Selittävät huomautukset Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:
Sivulla 208
Korvataan teksti:
|
”4418 90 10 |
liimapuu Ks. HS-selitykset, nimikkeen 4418 kolmas kappale. |
|
4418 90 80 |
muut Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puiset solulevyt, jotka on kuvailtu HS-selityksissä, nimikkeen 4418 neljännessä kappaleessa.” |
seuraavasti:
|
”4418 99 10 |
liimapuu Ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 4418, neljäs kappale. |
|
4418 99 90 |
muut Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. puiset solulevyt, jotka kuvaillaan harmonoidun järjestelmän selitysten nimikkeen 4418 viidennessä kappaleessa.” |
Sivulla 215
Poistetaan seuraava teksti:
|
”4805 91 00 |
paino enintään 150 g/m2 Tähän alanimikkeeseen kuuluu paperi, kartonki ja pahvi, joka on tehty kokonaan kierrätyspaperista (jätepaperista) ilman lisäaineita ja jonka puhkaisuindeksi on vähintään 0,8 kPa mutta enintään 1,9 kPa. |
|
4805 92 00 |
paino suurempi kuin 150 g/m2, mutta pienempi kuin 225 g/m2 Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä. |
|
4805 93 20 |
tehty kierrätyspaperista Alanimikkeen 4805 91 00 selittävät huomautukset koskevat soveltuvin osin tätä alanimikettä.” |
Sivulla 342
Poistetaan seuraava teksti:
|
”8529 |
Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8525–8528 laitteissa: Tähän nimikkeeseen eivät kuulu nimikkeen 8525 tai 90 ryhmän kameroiden kanssa käytettäviksi tarkoitetut kolmijalat (luokittelu valmistusaineen mukaan).” |
(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
(2) EUVL C 76, 4.3.2015, s. 1.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/57 |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSAn) tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkostoituminen
(2017/C 205/08)
Asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) 36 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ”johtokunnan on laadittava toiminnanjohtajan tekemän ehdotuksen perusteella julkistettava luettelo jäsenvaltioiden nimeämistä toimivaltaisista elimistä, jotka voivat avustaa elintarviketurvallisuusviranomaista sen tehtävässä joko yksittäin tai verkostona”.
EFSAn johtokunta laati luettelon ensimmäisen kerran 19. joulukuuta 2006, minkä jälkeen
|
i) |
sitä päivitetään säännöllisesti EFSAn toiminnanjohtajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät nimeämisten tarkistukset tai uudet nimeämisehdotukset (komission asetuksen (EY) N:o 2230/2004 (2) 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti) |
|
ii) |
se julkistetaan EFSAn verkkosivustolla, jolla julkaistaan myös toimivaltaisten elinten viimeksi päivitetty luettelo, ja |
|
iii) |
siitä voi hakea tietoja 36 artiklan mukaisten elinten hakuun tarkoitetulla hakutyökalulla, jonka kautta saa elinten yhteystiedot ja erityisaloja koskevaa tietoa. |
Nämä tiedot ovat saatavilla EFSAn verkkosivustolla seuraavista osoitteista:
|
i) |
EFSAn johtokunnan 21.6.2017 tekemä viimeisin muutos toimivaltaisten elinten luetteloon – [http://www.efsa.europa.eu/en/events/event/170621-0]; |
|
ii) |
ajantasaistettu luettelo toimivaltaisista viranomaisista – http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/assets/art36listg.pdf ja |
|
iii) |
36 artiklan mukaisten elinten hakutyökalu – http://www.efsa.europa.eu/art36/search |
EFSA päivittää tätä ilmoitusta säännöllisesti erityisesti edellä olevien linkkien osalta.
Lisätietoja saa osoitteesta Cooperation.Article36@efsa.europa.eu.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(2) Komission asetus (EY) N:o 2230/2004, annettu 23 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäviin liittyvillä aloilla toimivien elinten verkoston osalta (EUVL L 379, 24.12.2004, s. 64).
V Ilmoitukset
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
Euroopan komissio
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/58 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8491 – PGA Group / Groupe Bernard / CDPR)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2017/C 205/09)
|
1. |
Komissio vastaanotti 12. kesäkuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalaiset yritykset PGA Group SAS (PGA Group) ja Bernard Participations (Groupe Bernard) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan aiemmin Groupe Bernardin yksinomaisessa määräysvallassa olleessa yrityksessä CDPR ostamalla osakkeita. |
|
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — PGA Group: Yrityksen toimialana on autojen vähittäiskauppa ja varaosien jakelu pääasiassa Ranskassa, mutta sillä on lisäksi toimintaa Puolassa, Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa ja Italiassa. — Groupe Bernard: Yrityksellä on useita autoliikkeitä Ranskassa. — CDPR: Kyseessä on yhteisyritys, jonka tulevana toimialana on autojen varaosien jakelu sen jälkeen kun Groupe Bernard siirtää CDPR:lle yhden jo alalla toimivan tytäryhtiönsä (SICMA) tämänhetkiset toiminnot. |
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
|
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8491 – PGA Group / Groupe Bernard / CDPR seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/59 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8500 – Central / SIGNA Prime / JVCo)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2017/C 205/10)
|
1. |
Komissio vastaanotti 20. kesäkuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla thaimaalainen yritys Harng Central Department Store Ltd. (Central) ja itävaltalaisen yrityksen SIGNA Prime Selection AG:n (SIGNA) tytäryhtiö Berlin, Tauentzienstraße 21-24 Beteiligung A Sàrl hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan saksalaisessa yrityksessä Berlin, Passauer Straße 1-3 Immobilien GmbH & Co. KG (JVCo) ostamalla osakkeita. |
|
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — Central: Kyseessä on holding-toimintaa harjoittava perheyhtiö, joka toimii tytäryhtiöidensä kautta markkinointi-, kiinteistö-, vähittäiskauppa-, majoitus- ja ravintola-alalla pääasiassa Kaakkois-Aasiassa, muun muassa Thaimaassa, Indonesiassa ja Vietnamissa. — SIGNA: Yritys toimii kiinteistöalalla, eli se ostaa, vuokraa, liisaa ja hallinnoi maata ja rakennuksia sekä toteuttaa kehittämishankkeita. SIGNA Retail GmbH:n määräysvallassa ja siihen etuyhteydessä oleva yritysryhmä toimii vähittäiskaupassa ja vastaa erityisesti Karstadt-nimisen tavarataloketjun toiminnasta. — JVCo: Yritys omistaa Berliinissä kiinteistön, jolla on tällä hetkellä monikerroksinen pysäköintitalo. |
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
|
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8500 – Central / SIGNA Prime / JVCo seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/60 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8550 – USSL / Goldman Sachs / Redexis Gas)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2017/C 205/11)
|
1. |
Komissio vastaanotti 20. kesäkuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brittiläinen yritys Universities Superannuation Scheme Limited (USSL) ja yhdysvaltalaiset yritykset GS Global Infrastructure Partners II, LP ja GS International Infrastructrue Partners II, LP (Goldman Sachs) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan espanjalaisissa yrityksissä Redexis Gas S.A. ja Redexis Gas Finance B.V. (Redexis Gas) ostamalla osakkeita. |
|
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
|
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8550 – USSL / Goldman Sachs / Redexis Gas seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/61 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8456 – INEOS / Forties Pipeline System)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2017/C 205/12)
|
1. |
Komissio vastaanotti 20. kesäkuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla mansaarelaisen yrityksen INEOS Limited omistama INEOS FPS Limited (INEOS) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan brittiläisessä yrityksessä Forties Pipeline System (FPS) ja omistusosuuksia putkilinjaan North and South Graben Area Export Lines ostamalla omaisuutta. |
|
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — INEOS: maailmanlaajuisesti toimiva petrokemian tuotteiden, erikoiskemikaalien ja öljytuotteiden valmistaja, jolla on rajoitetusti toimintaa kaasu- ja öljysektorin tuotantoketjun alkupäässä. — FPS: yhdennetty öljyn ja maakaasukondensaatin putkikuljetus- ja käsittelyjärjestelmä, joka sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjanmeren pohjoisosassa. |
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
|
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+ 32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8456 – INEOS / Forties Pipeline System seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/62 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen
(2017/C 205/13)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS
Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus
”QUARTIROLO LOMBARDO”
EU-nro: PDO-IT-02160–27.7.2016
SAN ( X ) SMM ( )
1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu
Consorzio di Tutela Quartirolo Lombardo, päätoimipaikka:
|
Via Rodi 5 |
|
25100 Brescia |
|
ITALIA |
Hallintotoimistot:
|
Viale Francesco Crispi 24 |
|
25034 Orzinuovi (BS) |
|
puhelin +39 030944320 |
|
faksi +39 0309946772 |
|
sähköposti: info@quartirololombardo.com |
|
varmennettu sähköposti: tutelaquartirolo@legalmail.it |
Edellä mainittu suojaamisesta vastaava hakijaryhmä on 14.10.2013 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (decreto) nro 12511 13 §:n 1 momentin nojalla oikeutettu muutoshakemuksen tekemiseen.
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
ITALIA
3. Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee
|
— |
☐ |
Tuotteen nimi |
|
— |
☒ |
Tuotteen kuvaus |
|
— |
☐ |
Maantieteellinen alue |
|
— |
☒ |
Alkuperätodisteet |
|
— |
☒ |
Tuotantomenetelmä |
|
— |
☒ |
Yhteys maantieteelliseen alueeseen |
|
— |
☒ |
Merkinnät |
|
— |
☒ |
Muu: muodollinen muutos eritelmään; valvontaelin; maantieteellistä aluetta mukautettu hallinnollisten muutosten ottamiseksi huomioon. |
4. Muutoksen/muutosten tyyppi
|
— |
☐ |
Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. |
|
— |
☒ |
Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. |
5. Muutos/muutokset
Tuotteen kuvaus
Voimassa olevan eritelmän (10.5.1993 annetun pääministerin asetuksen 3 artikla) ensimmäiseen virkkeeseen on lisätty ilmaisu ”raakamaidosta tai pastöroidusta”.
Voimassa oleva seuraava sanamuoto:
”Quartirolo Lombardo on vähintään kahdesta lypsystä peräisin olevasta lehmän maidosta valmistettu pehmeä pöytäjuusto.”
on siis korvattu seuraavasti:
”Quartirolo Lombardo on vähintään kahdesta lypsystä peräisin olevasta lehmän raakamaidosta tai pastöroidusta maidosta valmistettu pehmeä pöytäjuusto.”
Koska tämä täsmennys sisältyi jo rekisteröintihakemuksen liitteenä olleeseen selontekoon, kyseessä on vain muodollinen muutos, jonka tarkoituksena on yhtenäistää komissiolle lähetettyjen eri asiakirjojen sisältöä.
Quartirolo Lombardo -juuston voimassa olevan eritelmän mukaan pehmeän juuston kypsytysaika on 5–30 päivää; 30 päivän jälkeen tuotetta markkinoidaan kypsänä Quartirolo Lombardo -juustona. Voimassa olevan eritelmän 3 artiklan A kohdan viimeinen kohta kuuluu tarkalleen seuraavasti:
”Pehmeän juuston kypsytysaika on 5–30 päivää valmistuspäivästä laskettuna, kun taas 30 päivän jälkeen tuotetta markkinoidaan kypsänä Quartirolo Lombardo -juustona.”
Tämä virke on korvattu muutetussa eritelmässä seuraavasti:
””Tuorejuuston” kypsytysaika on 2–30 päivää valmistuspäivästä laskettuna, kun taas 30 päivän jälkeen tuotetta markkinoidaan ”kypsänä” (”kypsytettynä”) Quartirolo Lombardo -juustona.”
Ilmaisu ”pehmeän juuston” on korvattu ilmaisulla ”tuorejuuston” nuoren Quartirolo Lombardo -juuston kuvauksessa, ja ilmaisu ”kypsytettynä” on lisätty kypsän Quartirolo Lombardo -juuston kuvaukseen. Muutoksella ei siis oteta käyttöön kahta eri juustoluokkaa tai juustotyyppiä, jotka ovat jo olemassa, vaan muutos koskee vain etikettiin sisällytettäviä tietoja. Syynä muutokseen on se, että nämä nykyisin yleisesti käytettävät termit ovat kuluttajille helposti ymmärrettäviä. Termien lisääminen eritelmään tarkoittaa sitä, että niitä voidaan käyttää etiketissä.
Lisäksi tuoreen Quartirolo Lombardo -juuston (joka on tuorejuusto) kypsytysaikaa on lyhennetty 5–30 päivästä 2–30 päivään.
Tämä muutos on tarpeen, jotta voidaan vastata kuluttajien keskuudessa kasvavaan yhä tuoreemman tuotteen kysyntään.
Alkuperätodisteet
Alkuperätodisteita koskevaa eritelmän 4 artiklaa on parannettu ja päivitetty. Lisäksi SAN:n tunnus, joka on nykyisin tuote-eritelmän liitteenä, on lisätty itse tuote-eritelmään.
Voimassa oleva seuraava sanamuoto:
”Markkinoille saatettaessa Quartirolo Lombardo (SAN) -juustossa on oltava erityinen etiketti, jossa esitetään sen maantieteellinen alkuperä ja yksityiskohtaiset tiedot lainsäädännöstä, jossa alkuperänimitys tunnustetaan, jotta voidaan taata, että tuote on asiaankuuluvan lainsäädännön mukainen.”
on siis korvattu seuraavasti:
”Tuottajat kirjataan valvontaelimen hallinnoimaan rekisteriin. He vastaavat kirjanpitonsa avulla, jonka valvontaelin voi tarkastaa, sen varmistamisesta, että he voivat todistaa alkuperäalueelta tulevien rehujen, raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperän, ja heidän on pidettävä kirjaa saapuvista ja lähtevistä eristä ja niiden välisestä vastaavuussuhteesta. Markkinoille saatettaessa kokonaisissa Quartirolo Lombardo (SAN) -juustoissa on oltava alkuperämerkintä. Tämä merkintä olisi tehtävä lämpökäsittelyn aikana kääntämisvaiheessa sen jälkeen, kun juustomassa on pantu muotteihin, mutta ennen suolausta, jotta voidaan varmistaa, että leima on selkeä. Merkintään käytetään muovisia elintarvikekäyttöön soveltuvia leimasimia, joilla painetaan merkintä yhteen juuston tasaisista pinnoista ja joissa on tuottajan tunnistenumero, jonka maa- ja metsätalousministeriön nimittämä suojaamisesta vastaava ryhmä antaa kaikille valvontaelimen rekisteriin kirjatuille tuottajille. Quartirolo Lombardo (SAN) -juuston alkuperämerkintä koostuu jäljempänä olevasta kuviosta (kuva 1), joka sisältää seuraavat kirjaimet:
|
a. |
Q-kirjain vasemmassa yläkulmassa |
|
b. |
L-kirjain oikeassa yläkulmassa |
|
c. |
L-kirjain vasemmassa alakulmassa |
|
d. |
Q-kirjain oikeassa alakulmassa. |
Tuottajan tunnistenumero on keskellä.
Kuva 1
”.
Tämä on muodollinen muutos, jolla kaikki alkuperätodisteita koskevat tiedot, jotka on nykyisin liitetty eritelmään ja jotka sisältyvät ministeriön hyväksymään valvontasuunnitelmaan, on lisätty asiaankuuluvaan artiklaan.
Tuotantomenetelmä
Koska voimassa olevassa eritelmässä ei määritellä, mikä osuus lypsykarjan rehusta on peräisin rajatulta alueelta, kuvaukseen on lisätty seuraava ilmaisu:
”vuosittain vähintään 50 prosenttia rehun kuiva-aineesta on peräisin maantieteelliseltä alkuperäalueelta.”
Juoksetuslämpötilan osalta juoksetuksen enimmäislämpötilaa on nostettu hieman.
Alkuperäisen eritelmän mukaan juoksetuslämpötila on 35–40 °C.
Uudessa eritelmässä esitetty juoksetuslämpötila on 35–44 °C.
Juoksetuslämpötilaa on juustonvalmistustekniikassa tapahtuneen kehityksen vuoksi tarpeen nostaa hieman (35–40 °C:sta 35–44 °C:seen), koska termofiiliset maitohappobakteerit kehittyvät paremmin hieman yli 40 °C:n lämpötilassa. Lisäksi korkea lämpötila helpottaa veden poistamista juustomassasta ja parantaa siten rakeiden koheesiota ja juuston kypsytykseen tarvittavien termofiilisten mikro-organismikantojen valikoitumista, mikä vähentää ei-toivottujen mikro-organismien kehittymisen vaaraa.
Kohtaan, jossa todetaan ”hapatteen lisääminen saman juustolan aiemmista eristä, jossa juusto on valmistettu, on sallittua” lisätään ilmaisu ”samoin valikoituja kantoja sisältävän hapatteen lisääminen”.
Kohta kuuluu nyt siis seuraavasti:
”Hapatteen lisääminen saman juustolan aiemmista eristä, jossa juusto on valmistettu, on sallittua, samoin valikoituja kantoja sisältävän hapatteen lisääminen.”
Koska tämä täsmennys sisältyi jo rekisteröintihakemuksen liitteenä olleeseen selontekoon, kyseessä on vain muodollinen muutos, jonka tarkoituksena on yhtenäistää komissiolle lähetettyjen eri asiakirjojen sisältöä.
Lämpökäsittelyn lämpötila-aluetta on hieman laajennettu: 26–28 °C:sta 24–30 °C:seen.
Lämpötilan alarajan alentaminen on perusteltua, koska maitohygieniaan liittyvät käytännöt ovat maatiloilla parantuneet valmistustekniikoita koskevan voimassa olevan lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen ansiosta. Tällä on ollut myönteisiä kerrannaisvaikutuksia tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. Juustontuottajille nykyisin toimitettava ja juuston valmistukseen soveltuva maito tarkastetaan jokaisessa vaiheessa ja bakteerien määrää seurataan aina. Juuston lämpökäsittelyssä käytettävän lämpötilan ylärajan nostamisella varmistetaan parempi juustomassan rakenne ja saadaan parempia Quartirolo Lombardo -juustoja. Samalla vääränmuotoisista juustoista aiheutuva hävikki vähenee.
Voimassa olevassa eritelmässä oleva viittaus, jonka mukaan suolaustilojen lämpötilan olisi oltava 10–14 °C, on poistettu.
Tämä muutos on perusteltu, koska valtaosassa tuotantopaikoista suolaus tehdään perinteisissä tiloissa, joissa ei ole ilmastointia. Vuosien kuluessa tehdyissä tarkastuksissa on todettu, ettei tämä rajoitus vaikuta tuotteen ominaisuuksiin. Sen sijaan vaarana on, että rajoituksesta kärsivät pienet juustonvalmistajat, joiden on vaikeampi ylläpitää tarkkoja lämpötiloja tiloissaan, joita käytetään useaan tuotantovaiheeseen.
Kypsytystilojen kosteuspitoisuus on muutettu 85–90 prosentista 80–95 prosenttiin.
Tällä muutoksella vastataan tuottajien ja erityisesti pienten juustoloiden ilmaisemaan tarpeeseen, että juustoja on myös voitava kypsyttää jäähdyttämättömissä tai ilmastoimattomissa tiloissa. Tällä muutoksella varmistetaan tuotteen kypsytysvaiheen parempi hallinta ja otetaan huomioon ilmastoimattomissa tiloissa vallitsevat olosuhteet.
Seuraava virke on lisätty sen selventämiseksi, miten tuote voidaan myydä:
”Quartirolo Lombardo (SAN) -juustoa voidaan markkinoida kokonaisena tai paloina.”
Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Uuteen eritelmään on lisätty erillinen artikla, joka koskee yhteyttä maantieteelliseen alueeseen ja joka ei sisältynyt voimassa olevaan eritelmään, vaan oli yhteenvedossa.
Artiklaan tehdyt muutokset ovat sikäli vain muodollisia, että sisältö on sama kuin yhteenvedossa, mutta asia selitetään entistä paremmin.
Yhteenvedossa olevat seuraavat virkkeet:
”Luonnonolosuhteilla on yhteys ilmasto-olosuhteisiin, jotka vaikuttavat sekä lypsylehmien rehun ominaisuuksiin että juuston kypsytysprosessiin. Inhimillisistä tekijöistä todettakoon, että juusto on perinteisesti kulutettu tuotantoalueella ja tuotettu käyttämällä menetelmiä, jotka ovat pysyneet vuosien kuluessa muuttumattomina ja perustuvat paikallisiin käytäntöihin.”
on muutettu seuraavasti:
”Luonnonolosuhteilla on yhteys määritetyn maantieteellisen alueen ilmasto-olosuhteisiin. Alue sijaitsee Po-joen vasemmalla puolella olevan tasangon ja Bergamon ja Leccon välisen Alppien juurella olevan alueen välissä. Po-joen laakson ylemmillä hyvin kastelluilla alueilla vallitseva mannerilmasto, jossa vuodenaikojen väliset erot ovat selviä, tarjoaa oikeat olosuhteet lypsylehmien laadukkaan rehun runsaalle kasvulle. Sekä tuorejuuston että kypsän (kypsytetyn) juuston tuotantoon soveltuvan maidon tuotanto on riippuvainen lehmien ruokavaliosta. Juuri maidon aistinvaraiset ominaisuudet yhdessä inhimillisten tekijöiden eli sukupolvelta toiselle välittyneen, alueeseen vahvassa yhteydessä olevia työvälineitä ja tekniikoita hyödyntävän ikivanhan juustonvalmistusperinteen kanssa antavat valmistettavalle Quartirolo Lombardo -juustolle sille ominaisen maun, joka on hieman hapan ja aromaattinen nuoressa juustossa (tuorejuustossa) ja aromikkaampi ja voimakkaampi kypsässä (kypsytetyssä) juustossa. Quartirolo Lombardo (SAN) -juustosta paikallisen erityistuotteen tehneet perinteet liittyvät läheisesti vuodenaikojen vaihteluun, paikallisiin karjankasvatuksen käytäntöihin sekä juuston valmistus- ja kypsytysprosesseihin. Vuosisatojen ajan välittynyt juustonvalmistajien perinteinen tietämys ei ole korvattavissa: tämä taitotieto on ratkaisevan tärkeää paitsi maidon jalostusvaiheessa myös myöhemmissä vaiheissa eli lämpökäsittelyssä, suolauksessa ja kypsytyksessä, joka tapahtuu edelleen perinteisellä tavalla perinteisissä tiloissa.”
Merkinnät
Voimassa olevan eritelmän mukainen seuraava sanamuoto:
”Markkinoille saatettaessa Quartirolo Lombardo (SAN) -juustossa on oltava erityinen etiketti, jossa esitetään sen maantieteellinen alkuperä ja yksityiskohtaiset tiedot lainsäädännöstä, jossa alkuperänimitys tunnustetaan, jotta voidaan taata, että tuote on asiaankuuluvan lainsäädännön mukainen.”
on muutettu seuraavasti:
”Quartirolo Lombardo (SAN) -juustoa voidaan markkinoida kokonaisena tai paloina.
Kun Quartirolo Lombardo (SAN) -juusto saatetaan markkinoille kokonaisena ja/tai paloina, sen jokaisessa kääreessä ja/tai pakkauksessa on oltava joko nimi ”Quartirolo Lombardo”, johon voidaan liittää ilmaisu ”tuorejuusto”, jos markkinoille saatettavaa tuotetta on kypsytetty 2–30 päivää, tai nimi ”Quartirolo Lombardo”, johon liitetään ilmaisu ”kypsä” tai ”kypsytetty”, jos markkinoille saatettavaa tuotetta on kypsytetty yli 30 päivää.
Kääreessä ja/tai pakkauksessa on oltava myös jäljempänä esitettävä tunnus (kuva 2), joka sisältää seuraavat kirjaimet:
|
— |
Q-kirjain vasemmassa yläkulmassa |
|
— |
L-kirjain oikeassa yläkulmassa |
|
— |
L-kirjain vasemmassa alakulmassa |
|
— |
Q-kirjain oikeassa alakulmassa. |
Kuva 2
Tunnukseen on liitettävä viittaus Quartirolo Lombardo (SAN) -juuston rekisteröintiä koskevaan asetukseen eli teksti ”Asetus (EY) N:o 1107/96”.”
Jotta Quartirolo Lombardo (SAN) -juuston aitous voidaan varmistaa ja jotta kuluttajat voivat tunnistaa juuston oikein, tunnuksen sisältymisestä merkintöihin on tehty pakollista sekä kokonaisena että paloina markkinoitavalle juustolle. Nykyisin tätä edellytetään vain, jos juusto markkinoidaan kokonaisena.
Lisäksi etikettiin voidaan lisätä tarvittaessa ilmaisu ”formaggio fresco” (”tuorejuusto”) (juustoilla, joita on kypsytetty 2–30 päivää). Yli 30 päivää kypsytettyjen juustojen osalta vaihtoehtona pakolliselle ilmaisulle ”maturo” (”kypsä”), jonka käyttöä on jo edellytetty voimassa olevassa eritelmässä, mahdollistetaan ilmaisun ”stagionato” (”kypsytetty”) käyttö, koska viimeksi mainittu termi on kuluttajille tutumpi.
Muuta
Nykyisin neljään artiklaan jaetun tuote-eritelmän rakennetta on muutettu. Ehdotettu eritelmä on jaettu kahdeksaan artiklaan, joihin on lisätty tietoja, jotka oli alkuperänimityksen rekisteröinnin yhteydessä sisällytetty liitteenä olleisiin selontekoihin tai yhteenvetoon. Lisäksi on lisätty valvontaa koskeva artikla, joka sisältää valvontaelimen nimen ja yhteystiedot.
Maantieteellisen alueen rajat pysyvät ennallaan. Tuotantoaluetta on päivitetty viimeaikaisten hallinnollisten muutosten mukaisesti. Tämän vuoksi mukaan on otettu Leccon ja Lodin sekä Monzan ja Brianzan hallinnolliset maakunnat, jotka on perustettu Quartirolo Lombardo -juuston alkuperänimityksen tunnustamisen aikana tai sen jälkeen. Leccon maakunta käsittää kuntia, jotka kuuluivat aiemmin Bergamon ja Comon maakuntiin. Lodin maakunta käsittää kuntia, jotka olivat aiemmin osa Milanon maakuntaa. Monzan ja Brianzan maakunta käsittää kuntia, jotka kuuluivat aiemmin Milanon maakuntaan.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
”QUARTIROLO LOMBARDO”
EU-nro: PDO-IT-2160–27.7.2016
SAN ( X ) SMM ( )
1. Nimi
”Quartirolo Lombardo”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Italia
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1 Tuotelaji
Luokka 1.3. Juustot
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Quartirolo Lombardo on vähintään kahdesta lypsystä peräisin olevasta lehmän raakamaidosta tai pastöroidusta maidosta valmistettu pehmeä pöytäjuusto. Ensimmäisestä lypsystä saatava maito on käytettävä kokomaitona. Toisesta tai sitä myöhemmistä lypsyistä peräisin oleva maito voidaan käyttää kokomaitona tai osittain kuorittuna maitona.
Quartirolo Lombardo (SAN) -juustolla on seuraavat ominaisuudet:
a. Muoto: suorakulmainen tiili tai kuutio, tasaiset sivut ja suora pohja.
b. Mitat: tasaisten pintojen leveys 18–22 cm, korkeus 4–8 cm, molempien ominaisuuksien vähimmäis- ja enimmäisarvot voivat vaihdella hieman teknisten tuotanto-olosuhteiden mukaan.
c. Paino: 1,5–3,5 kg.
d. Kuori: ohut, pehmeä ja vaaleanpunertavan valkoinen nuorella juustolla (tuorejuustolla) ja punertavan harmaanvihreä kypsällä (kypsytetyllä) juustolla.
e. Juuston sisus – koostumus: yhtenäinen, hieman rakeinen ja mahdollisesti hiutaleinen, mureneva (ilman kuoren alla olevaa kellertävää kerrosta), muuttuu tiiviimmäksi, pehmeäksi ja sulavaksi juuston kypsyessä. Väriltään valkeasta kellertävän valkeaan, kypsän (kypsytetyn) juuston väri voi olla voimakkaampi.
f. Maku: omintakeinen, hieman hapan–aromikas nuoressa juustossa (tuorejuustossa) ja aromikkaampi kypsässä (kypsytetyssä) juustossa.
g. Kuiva-aineen rasvapitoisuus: vähintään 30 prosenttia puolittain kuoritusta maidosta valmistetulla tuotteella.
”Tuorejuuston” kypsytysaika on 2–30 päivää valmistuspäivästä laskettuna, kun taas 30 päivän jälkeen tuotetta markkinoidaan ”kypsänä” (”kypsytettynä”) Quartirolo Lombardo -juustona.
3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)
Vuosittain vähintään 50 prosenttia rehun kuiva-aineesta on peräisin maantieteelliseltä alkuperäalueelta.
Karjan ravinto koostuu viljoista, kuiva- ja viherrehusta sekä säilörehusta. Täydennyksenä voidaan käyttää väkirehua ja/tai proteiinipuristekakkuja.
Kivennäisaine- ja vitamiinilisien käyttö on sallittu.
Quartirolo Lombardo (SAN) -juusto valmistetaan lehmän raakamaidosta tai pastöroidusta maidosta, joka on peräisin maantieteellisellä alueella kasvatetusta karjasta.
Vasikanjuoksete, suola.
3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Tuotantoprosessin kaikkien vaiheiden eli karjan kasvatuksen, lypsämisen, juustonvalmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava määritetyllä maantieteellisellä alueella.
3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt
—
3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt
Markkinoille saatettaessa kokonaisissa Quartirolo Lombardo (SAN) -juustoissa on oltava alkuperämerkintä, joka painetaan yhteen juuston tasaisista pinnoista käyttämällä muovisia elintarvikekäyttöön soveltuvia leimasimia. Quartirolo Lombardo (SAN) -juuston alkuperämerkintä koostuu jäljempänä olevasta tunnuksesta, joka sisältää seuraavat kirjaimet:
|
a. |
Q-kirjain vasemmassa yläkulmassa |
|
b. |
L-kirjain oikeassa yläkulmassa |
|
c. |
L-kirjain vasemmassa alakulmassa |
|
d. |
Q-kirjain oikeassa alakulmassa. |
Tuottajan tunnistenumero on keskellä.
Quartirolo Lombardo (SAN) -juustoa voidaan markkinoida kokonaisena tai paloina.
Kun Quartirolo Lombardo (SAN) -juusto saatetaan markkinoille kokonaisena ja/tai paloina, sen jokaisessa kääreessä ja/tai pakkauksessa on oltava joko nimi ”Quartirolo Lombardo”, johon voidaan liittää ilmaisu ”tuorejuusto”, jos markkinoille saatettavaa tuotetta on kypsytetty 2–30 päivän ajan valmistuspäivästä laskettuna, tai nimi ”Quartirolo Lombardo”, johon liitetään ilmaisu ”kypsä” tai ”kypsytetty”, jos markkinoille saatettavaa tuotetta on kypsytetty yli 30 päivää. Kääreessä ja/tai pakkauksessa on oltava myös jäljempänä esitettävä SAN:n tunnus, joka sisältää seuraavat kirjaimet:
|
— |
Q-kirjain vasemmassa yläkulmassa |
|
— |
L-kirjain oikeassa yläkulmassa |
|
— |
L-kirjain vasemmassa alakulmassa |
|
— |
Q-kirjain oikeassa alakulmassa. |
Tunnukseen on liitettävä viittaus Quartirolo Lombardo (SAN) -juuston rekisteröintiä koskevaan asetukseen eli teksti ”Asetus (EY) N:o 1107/96”.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Alue, jolta maito on peräisin ja jolla Quartirolo Lombardo -juusto tuotetaan, käsittää Brescian, Bergamon, Comon, Leccon, Cremonan, Milanon, Lodin, Monzan ja Brianzan, Pavian ja Varesen maakuntien hallinnollisen alueen.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Luonnonolosuhteilla on yhteys määritetyn maantieteellisen alueen ilmasto-olosuhteisiin. Alue sijaitsee Po-joen vasemmalla puolella olevan tasangon ja Bergamon ja Leccon välisen Alppien juurella olevan alueen välissä.
Po-joen laakson ylemmillä hyvin kastelluilla alueilla vallitseva mannerilmasto, jossa vuodenaikojen väliset erot ovat selviä, tarjoaa oikeat olosuhteet lypsylehmien laadukkaan rehun runsaalle kasvulle. Sekä tuorejuuston että kypsän (kypsytetyn) juuston tuotantoon soveltuvan maidon tuotanto on riippuvainen lehmien ruokavaliosta. Juuri maidon aistinvaraiset ominaisuudet yhdessä inhimillisten tekijöiden eli sukupolvelta toiselle välittyneen, alueeseen vahvassa yhteydessä olevia työvälineitä ja tekniikoita hyödyntävän ikivanhan juustonvalmistusperinteen kanssa antavat valmistettavalle Quartirolo Lombardo -juustolle sille ominaisen maun, joka on hieman hapan ja aromaattinen nuoressa juustossa (tuorejuustossa) ja aromikkaampi ja voimakkaampi kypsässä (kypsytetyssä) juustossa. Quartirolo Lombardo (SAN) -juustosta paikallisen erityistuotteen tehneet perinteet liittyvät läheisesti vuodenaikojen vaihteluun, paikallisiin karjankasvatuksen käytäntöihin sekä juuston valmistus- ja kypsytysprosesseihin.
Vuosisatojen ajan välittynyt juustonvalmistajien perinteinen tietämys ei ole korvattavissa: tämä taitotieto on ratkaisevan tärkeää paitsi maidon jalostusvaiheessa myös myöhemmissä vaiheissa eli lämpökäsittelyssä, suolauksessa ja kypsytyksessä, joka tapahtuu edelleen perinteisellä tavalla perinteisissä tiloissa.
Eritelmän julkaisutiedot
(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)
Tuote-eritelmän täydellinen teksti on saatavissa internetosoitteessa
http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335
tai
menemällä suoraan maa- ja metsätalousministeriön kotisivulle (www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Prodotti DOP e IGP” (ylhäällä oikealla), sen jälkeen ”Prodotti DOP, IGP e STG” (näytön vasemmassa laidassa) ja lopuksi ”Disciplinari di produzione all’esame dell’UE”.
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
|
29.6.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 205/70 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
(2017/C 205/14)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1).
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
”KIEŁBASA PIASZCZAŃSKA”
EU-nro: PGI-PL-02154-15.7.2016
SAN ( ) SMM ( X )
1. Nimi (nimet)
”Kiełbasa piaszczańska”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Puola
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1. Tuotelaji
Luokka 1.2. Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)
3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
”Kiełbasa piaszczańska” on kiinteä, puolikuivaksi suolattu makkara, joka on valmistettu yrtti- ja vuorisuolaliemessä marinoidusta puolikarkeaksi jauhetusta sianlihasta ja pakattu keinokuoreen.
Makkaran pinnan väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanpunaiseen. Poikkileikkauksessa näkyy suuria, noin 2 cm:n kokoisia vaaleamman tai tummemman vaaleanpunaisia lihanpalasia. Lihanpalasten ympärillä näkyy vaaleampaa massaa.
Yksittäiset makkarat ovat 25–45 cm:n pituisia. Niiden halkaisija on 35–50 mm kuoren mukaan.
Tuotteelle ominainen maku ja tuoksu johtuvat marinadin sisältämistä yrteistä ja savustuksesta, jälkimaku on selkeän katajainen.
3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)
”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistukseen käytetään sian puoliruhosta saatavaa vähärasvaista sianlihaa, jonka lihaprosentti on 55–60. Siitosemakkojen ja -karjujen lihaa ei saa käyttää. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaraa ei saa valmistaa pakastetusta lihasta. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistukseen käytettävä liha on leikattava kinkusta ja sianselästä 24–96 tuntia teurastuksen jälkeen.
Valmistusaineiden kokonaismäärästä 90 prosenttia on I luokan sianlihaa, joka on peräisin kinkusta ja sianselästä. Se käsitellään lihaksi, joka ei sisällä jänteitä, rasvaa tai sidekudosta.
Valmistusaineiden kokonaismäärästä 10 prosenttia on II luokan sianlihaa, joka on peräisin ruhosta leikatusta kinkusta ja potkasta. Rasvapitoisuus saa olla enintään 20 prosenttia kokonaispainosta.
|
— |
maustepippuri, |
|
— |
laakerinlehdet, |
|
— |
katajanmarjat, |
|
— |
neilikka. |
|
— |
jauhettu mustapippuri, |
|
— |
muskottipähkinä. |
3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Seuraavien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
|
— |
raaka-aineiden esikäsittely valmistusta varten, |
|
— |
yrttiliemen valmistus, |
|
— |
lihan esikäsittely suolausta varten, |
|
— |
marinadin valmistus, |
|
— |
suolaus puolikuivaksi, |
|
— |
massan valmistus, |
|
— |
sekoittaminen, |
|
— |
täyttäminen, |
|
— |
kuivaaminen, |
|
— |
savustaminen ja paistaminen, |
|
— |
jäähdyttäminen. |
3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt
”Kiełbasa piaszczańska” -makkaraa voidaan myydä irtomyynnissä tai tyhjiöpakkauksessa.
3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt
—
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Vähä-Puolan voivodikunnan kunnat: Wieliczka ja Świątniki Górne sekä Krakovan kaupunki.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran erityisluonne perustuu tuotteen laatuominaisuuksiin ja maineeseen.
”Kiełbasa piaszczańska” -makkara on saanut nimensä sen valmistuspaikan, Piaski Wielkie -kylän mukaan. Piaski Wielkie oli aikaisemmin Krakovan kaupungin ulkopuolella sijainneen kylän nimi. Vuonna 1940 kylä liitettiin kaupungin hallinnolliseen alueeseen. Kylä ja sitä ympäröivät alueet olivat tunnettuja lihavalmisteistaan ja suolatuista lihatuotteistaan ja erityisesti erinomaisista makkaroistaan, joita toimitettiin vuosisatojen ajan Krakovaan, myös Wawelin kuninkaanlinnan pöytään. Alueen asukkaat, jotka harjoittivat eläinten ja lihatuotteiden kauppaa, tunnettiin nimellä kijaków. Franciszek Rusek, joka on kotoisin Piaski Wielkien -kylästä, kuvaa kattavasti kijakówien historiaa teoksessaan ”Dzieje kijaków piaszczańskich” (”Piaski Wielkie -kylän kijakówien historia”) (Krakova, 1996).
Kijaków-nimen alkuperästä on esitetty useampia teorioita. Erään teorian mukaan nimitys viittaa siihen, että kyläläiset kuljettivat aina mukanaan keppiä (kij), jolla he puolustautuivat varkaita ja ryöväreitä vastaan Krakovaan kulkiessaan. Kijakówien mukanaan kantamista kepeistä kävi ilmi myös kantajan henkilöllisyys. Kukin kijaków sai jo nuorena oman koristeellisen merkin, jonka muut kyläläiset tunnistivat ja joka kaiverrettiin kijakówin keppiin.
Kohdassa 4 määritellyllä alueella on keskikorkeita vuoria. Maantieteellisten olosuhteiden vuoksi paikallinen väestö harjoitti lähinnä eläimiin liittyvää kaupankäyntiä, koska perinteinen maanviljely ei ollut mahdollista. He valmistivat myös jalostettuja lihatuotteita, myös ”kiełbasa piaszczańska” -makkaraa. Krakovan lähellä sijaitsevien kylien asukkaat ovat valmistaneet kyseistä makkaraa jo vuosisatojen ajan keskeytyksettä. Paikallisista arkistoista ja Krakovan etnografisen museon tiedoista käy ilmi, että Czarny Lasin metsässä eläneiden ihmisten alueen luonnonympäristöä koskeva tuntemus on vaikuttanut huomattavasti makkaran makuun. Vuosisatoja sitten Czarny Las oli osa laajempaa metsää, joka ulottui Krakovan lähellä sijaitsevan Krzemionkin alueelta Karpaattien kautta aina Unkarin rajalle saakka. Nykyään metsää, jota yhä kutsutaan nimellä Czarny Las, kasvaa enää Ochojnon ja Rajskon välillä. Näillä alueilla on jo varhaisista ajoista lähtien suolattu lihaa useista yrteistä, myös katajanmarjoista, tehdyssä liemessä. Näitä luonnosta saatavia valmiita yrttejä ja mausteita käytettiin makuominaisuuksien täydentämiseen, mutta ne vähensivät myös eläinrasvoista ihmisten terveydelle aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Kijakówit, jotka tunsivat hyvin paikalliset kasvit, valmistivat ja myivät yrttisekoituksia aina 1800-luvun lopulle saakka. Edellä mainitun yrttiliemen käyttö ”kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistuksessa on ainutlaatuista ja erottaa sen muista makkaroista. Puolassa ei yleensä lisätä makkaroihin muita mausteita kuin suolaa, pippuria ja valkosipulia.
Paikallisten asukkaiden kehittämä lihan marinointi, joka erottaa ”kiełbasa piaszczańska” -makkaran muista makkaroista, tehtiin ziemianki-nimellä tunnetuissa maakellareissa. Niiden lämpötila pysyy jatkuvasti viileänä ja kosteusolot vakaina. Vuosisatojen ajan liha pilkottiin pieniksi paloiksi raskaalla miekalla leveiden puupölkkyjen päällä. Myöhemmin alettiin käyttää leveäteräisiä kirveitä; käsikäyttöiset lihamyllyt otettiin käyttöön vasta 1900-luvun alussa. Lihamassa täytettiin suoleen käsin häränsarvea apuna käyttäen. Myöhemmin häränsarvi korvattiin mekaanisilla laitteilla.
Savustus on tärkeä vaihe ”kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistuksessa. Alussa suolattujen lihatuotteiden savustus tapahtui maakuopissa, myöhemmin kijakówien asuttamissa mökeissä, joihin oli lieden yläpuolelle asennettu leveä, luukulla varustettu savuhormi. 1800-luvun alkuun mennessä monilla paikallisilla asukkailla oli käytössään erillinen, asuintilan ulkopuolella sijaitseva savustamo. Nykyään savustaminen tapahtuu savustushuoneissa. Lämpö ja savu tuotetaan lehtipuuta, kuten pyökkiä, leppää ja tammea, polttamalla. Savu ja lämpö kohoavat savustushuoneen alaosaan sijoitetuista uuneista ylöspäin, jolloin makkarat savustuvat. Tankoihin ripustetut makkarat savustuvat ylöspäin kohoavan lämmön ja savun ansiosta. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaralle ominaisen savustuksen viimeisessä vaiheessa käytetään lisäksi vähäistä määrää katajanoksia tai -marjoja. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistajat olivat edelläkävijöitä tämäntyyppisen savustuksen alalla. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran poikkeuksellinen maku ja ainutlaatuinen aromi syntyvät makkaran savustuksessa käytettävien puulajien yhdistelmästä. Hyvin savustettua ”kiełbasa piaszczańska” -makkaraa voidaan säilyttää jopa kuukausi.
”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran valmistuksessa on aina käytetty korkealuokkaista lihaa ja tuotetta tarjoiltiin jopa kuninkaan pöydässä. ”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran ja maantieteellisen alueen, jolla sitä valmistetaan, välinen yhteys sekä makkaran maine käyvät ilmi myös paikallisesta perimätiedosta. Etnografi Seweryn Udziela, Krakovan etnografisen museon perustaja ja teoksen ”Dwanaście legend i podań z pod Krakowa” (”Kaksitoista perinnekertomusta ja kansantarua Krakovan alueelta”) (Lwów, 1899) tekijä, käytti erästä perinnekertomusta aiheenaan tässä kirjassaan. Perimätiedon mukaan Wielkie Piaskin asukkaat toivat kuningas Kasimir Suuren valtakaudella makkaroitaan myytäväksi Krakovaan. Kaupungin lihakauppiaat olivat kuitenkin kateellisia ja yrittivät saada kaupunginhallitusta kieltämään kyläläisiltä lihan tuomisen kaupunkiin ja sen myymisen. Kijakówit vetosivat kuninkaaseen, joka lupasi, että he saisivat jatkaa kaupankäyntiään, mikäli he onnistuisivat tuomaan kaksi metriä pitkän makkaran vartijoiden huomaamatta kaupunkiin. Kyläläiset keksivät kovertaa tyhjäksi pitkän kepin, jonka sisälle he piilottivat makkaran. Kasimir Suuri salli näin ollen kyläläisten jatkaa makkaroidensa myyntiä Krakovassa, ja siitä lähtien kyläläiset tunnettiin nimellä kijaków. Nimeä käytetään edelleen.
Vuonna 1825 kijakówit alkoivat myydä ”kiełbasa piaszczańska” -makkaraa ”jatki dominikańskie” -markkinoilla Szczepanski-aukiolla ja myöhemmin myös omissa myymälöissään. Toisen maailmansodan ja Puolan kansantasavallan aikaan 1900-luvun jälkipuoliskolla maassa harjoitettiin keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Vapaiden markkinoiden puuttumisen vuoksi lihakauppiaat ja kijakówit eivät voineet ylläpitää perinnettään. 1900-luvun viimeisinä vuosina ”kiełbasa piaszczańska” -makkaraa valmistettiin ainoastaan omaan elintarvikekäyttöön. Valmistusohje ja ainutlaatuinen maku säilyivät kuitenkin muuttumattomina, ja makkara on jälleen palannut markkinoille.
”Kiełbasa piaszczańska” -makkara, joka on tunnettu Krakovassa ja sen ympäristössä jo vuosisatojen ajan, on nyt alkanut saavuttaa laajempaa suosiota. Tuotteen ainutlaatuisuuteen vaikuttaa myös sen ainutlaatuinen valmistusperinne ”kijak”-menetelmää soveltaneilla alueilla. Tätä perinnettä kuvataan lukuisissa asiakirjoissa ja selvityksissä ja se on säilynyt Wielkie Piaskin asukkaiden muistissa. Näin ollen on tärkeää ylläpitää alueellisena tuotteena tunnetun makkaran valmistukseen liittyvää tietämystä ja taitoja ja varmistaa, että ne siirtyvät myös seuraaville sukupolville. Kuluttajien mieltymyksestä maineikkaan ”kiełbasa piaszczańska” -makkaran makuun todistavat myös seuraavat ruokakilpailuissa ja messuilla myönnetyt kunniamaininnat ja palkinnot:
|
— |
”Agro Polska” -palkinto, Rzeszów, 4. kesäkuuta 2012, |
|
— |
”Kiełbasa piaszczańska” -makkaran lisääminen maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriön perinteisten tuotteiden luetteloon, 3. kesäkuuta 2013, |
|
— |
kunniamaininta ”Małopolski Smak” -kilpailussa, 9. kesäkuuta 2013, |
|
— |
1. palkinto ”Nasze Kulinarne Dziedzictwo – Smaki Regionów” -kilpailussa Nawojowassa, 8. syyskuuta 2013, |
|
— |
”Smaki Regionów” -mitali, Poznań, 22. syyskuuta 2013, |
|
— |
todistus kansallisen elintarvikkeiden laatuohjelman ”Jakość Tradycja” vaatimusten noudattamisesta, 3. heinäkuuta 2014. |
Eritelmän julkaisutiedot
(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)
https://www.minrol.gov.pl/Jakosc-zywnosci/Produkty-regionalne-i-tradycyjne/Zlozone-wnioski-o-rejestracje-Produkty-regionalne-i-tradycyjne/OGLOSZENIE-MINISTRA-ROLNICTWA-I-ROZWOJU-WSI-z-dnia-18-maja-2016-roku
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, p. 1.