LIITE

ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ UUTTA MUUTOSTA KOSKEVA PYYNTÖ

”DEALURILE ZARANDULUI”

PGI-RO-A0031-AM01

Toimituspäivä: 28.5.2015

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EY) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1   Rajatun alueen muuttaminen

Maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Zarandului” rajattua aluetta, joka sijaitsee Aradin piirikunnassa, on tarkoitus laajentaa ja sisällyttää siihen seuraavat paikkakunnat: Zăbrani, Neudorf, Frumuşeni, Cruceni, Fiscut, Firiteaz, Hunedoara Timişană, Dud ja Agrişu Mare. Maantieteellisen merkinnän suojaa haetaan siis viineille, jotka on tuotettu seuraavalla maantieteellisellä alueella:

Aradin piirikunta, Miniș-Măderatin viinitarha-alue, jossa sijaitsevat seuraavat viininviljelykeskukset:

Miniș, paikkakunnat:

—	Lipovan kaupunki (Lipovan ja Radnan paikkakunnat)

—	Zăbrani (Zăbranin ja Neudorfin kylät)

—	Frumușeni (Frumușenin kylä)

—	Păuliș (Păulișin ja Barațcan kylät)

—	Ghioroc (Minișin, Ghiorocin ja Cuvinin kylät)

—	Covăsânț (Covăsânțin kylä)

Măderat, paikkakunnat:

—	Șiria (Șirian, Galșan ja Mâscan kylät)

—	Pâncotan kaupunki (Pâncotan paikkakunta ja Măderatin kylä)

—	Târnova (Târnovan, Dudin, Agrişu Maren ja Drauţin kylät)

—	Ineun kaupunki (Ineun paikkakunta ja Mocrean kylä)

—	Șilindia (Șilindian, Satu Micin ja Luguzăun kylät)

Dealul Viilor, paikkakunnat:

—	Șagu (Șagun, Crucenin, Fiscutin, Firiteazin ja Hunedoara Timișanăn kylät)

Dorobanți, paikkakunnat:

—	Curtici (Dorobanțin kylä)

Valkoviineissä, jotka ovat peräisin Lipovan, Zăbranin ja Neudorfin ympäristöstä, on mineraalisuutta ja makua, jotka ovat luonteenomaisia Miniș-Măderatin viinitarha-alueen eteläiselle osalle. Koska sadot ovat niin runsaita, viineissä on suhteellisen korkea happopitoisuus, joka tuntuu alussa hieman alhaisemmalta, ja hyvin muodostuneet perusaromit. Punaviineissä on sitä vastoin erityinen syvä väri, joka on luonteenomainen koko Miniș-Măderatin viinitarha-alueelle: häivähdys purppuraa taustavärin ollessa tumma mutta kirkas rubiininpunainen. Viineissä on korkea kuiva-ainepitoisuus. ONVPV:n vuosien 2012, 2013 ja 2014 tilastojen mukaan valkoviinien kuiva-ainepitoisuus voi olla jopa 19–20 g/l (Sauvignon) ja punaviinien jopa 27,55 g/l (Cabernet Sauvignon). Alueen pohjoisosassa (Dud, Agrișu Mare, Luguzău) tuotetut viinit ovat herkempiä ja selkeämmän hapokkaita, mikä johtuu edellä mainitusta korkeasta kuiva-ainepitoisuudesta: 19,44 g/l valkoviinien osalta (Pinot gris ja Sauvignon) ja 27,63 g/l punaviinien osalta (Merlot).

Tuotantoalueeseen lisätyillä paikkakunnilla tuotettujen viinien kuvauksessa selitetään viinien analyyttisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Useista eri lajikkeista neljän viimeisimmän viinivuoden aikana tuotetuille viineille on tehty vertaileva analyysi. Näitä lajikkeita viljellään sekä vanhalla tuotantoalueella että tuotantoalueeseen hiljattain lisätyillä paikkakunnilla. Analyysi osoittaa, että lajikkeen Mustoasă de Măderat luontainen alkoholipitoisuus on 11,76–12,30 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 6,0 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 18,15–19,85 g/l; lajikkeen Riesling Italian luontainen alkoholipitoisuus on 10,60–12,35 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 5,20–6,30 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 17,20–21,10 g/l; lajikkeen Merlot luontainen alkoholipitoisuus on 12,50–13,00 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 6,10–6,50 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 24,65–27,55 g/l; ja lajikkeen Cabernet Sauvignon luontainen alkoholipitoisuus on 12,20–12,60 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 4,70–6,69 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 20,63–24,75 g/l. Raikkaudessa ja hedelmäisyydessä havaittiin merkittävää samankaltaisuutta Lipovan, Radnan, Zăbranin, Neudorfin, Păulişin ja Baraţcan paikkakunnilla viljellyissä valkoisissa rypälelajikkeissa. Hämmästyttävän samankaltaisia toissijaisia makuja havaitaan valkoisissa rypälelajikkeissa, jotka tulevat Şagun, Crucenin, Fiscutin, Firiteazin, Hunedoara Timişanăn ja Frumuşenin viinitarhoista. Maaperä on Şilindian, Satu Micin, Luguzăun, Dudin ja Agrişu Maren paikkakunnilla ruskeaa mustaamultaa ja tuottaa viinejä, joiden kuiva-ainepitoisuus on korkea ja jotka ovat täyteläisiä ja täynnä makua. Ei ole sattumaa, että viinirypäleitä on viljelty näillä alueilla muinaisista ajoista lähtien.

Maantieteellisten merkintöjen rajattujen tuotantoalueiden suojaamista koskevan EU-politiikan heikko tuntemus ja viinituottajien yhdistysten puuttuminen silloin, kun Romania liittyi Euroopan unioniin, johtivat siihen, että jotkin paikkakunnat, joilla on pitkät perinteet erityisten laatuviinien tuotannossa, jäivät pois Dealurile Zaranduluin tuotantoalueesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet

Dealurile Zarandului

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet

—	kokonaisalkoholipitoisuus ja todellinen alkoholipitoisuus: vähintään 10 til-%

—	kokonaishappopitoisuus (viinihappona): vähintään 4,5 g/l

—	haihtuvien happojen pitoisuus (etikkahappo): enintään 1,2 g/l

—	pelkistämätön kuiva-ainepitoisuus: vähintään 17 g/l

—	kokonaisrikkidioksidi: enintään 300 mg/l

—	vapaa rikkidioksidi: enintään 60 mg/l

1.   Muscat Ottonel:

—	Ulkonäkö: puhdas ja kirkas

—	Väri: oljenkeltainen tai voimakkaan keltainen riippuen viinirypäleiden laadusta sadonkorjuun yhteydessä

—	Tuoksu: hienovaraisia kukkaisia vivahteita, luonteenomainen muskatin aromi, kun sato on korjattu viinitarha-alueen pohjoisosassa

—	Maku: luonteenomainen muskatin maku, jossa on miellyttävä samettimainen vivahde. Vaatii happopitoisuuden korjausta.

2.   Traminer roz:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: kellertävä-vihreä

—	Tuoksu: ruusunterälehtien aromeita, varsinkin, jos sato on kerätty Păulişin alueelta

—	Maku: erityinen, vasta niitetyn heinän maku

3.   Sauvignon:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vaaleankeltainen, vihertäviä sävyjä

—	Tuoksu: viiniköynnösten kukkien tuoksu

—	Maku: hedelmäinen, miellyttävän hapokas, harmoninen

4.   Pinot Gris:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-valkoinen, hieman kellertäviä sävyjä

—	Tuoksu: kesäomena

—	Maku: täyteläinen, häivähdys paistetun leivän kuorta

5.   Feteasca regala:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-keltainen

—	Tuoksu: hapahkon kesäomenan aromi johtuen lohkareisesta mineraalipitoisesta maaperästä

—	Maku: hyvin maukas, hyvin muodostunut, ilmentää viinitarhan pohjoisosien omalaatuisuutta

6.   Feteasca alba:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-keltainen

—	Tuoksu: omenan ja viiniköynnöksen kukkien tuoksu

—	Maku: miellyttävä, hyvin muodostunut, luonteenomainen

7.   Riesling italian:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-valkoinen

—	Tuoksu: ei erityistä perusaromia

—	Maku: hyvin maukas, viinimäinen, hyvin raikas, miellyttävän hapokas

8.   Riesling de Rhin:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-valkoinen, luonteenomainen

—	Tuoksu: ei selkeää perusaromia

—	Maku: viinimäinen, raikas, miellyttävän hapokas

9.   Chardonnay:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: kullankeltainen

—	Tuoksu: akasiankukan ja niitetyn heinän aromi

—	Maku: miellyttävä, kukkainen, pehmeän hapokas

10.   Mustoasă de Măderat

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävä-keltainen, muistuttaa sitruunankuorta, viittaa hieman happamaan makuun

—	Tuoksu: tuleentumaton vihreä omena, häivähdys viiniköynnöksen kukkaa, erityisesti alueilla, joilla tuotanto on lajikkeen tavanomaista tuotantoa vähäisempää

—	Maku: raikas, virkistävä ja eloisa johtuen korkeasta happopitoisuudesta, erityisesti alueilla, joilla tuotantotasot ovat korkeita

11.   Furmint:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-valkoinen, vaaleankeltaisia sävyjä

—	Tuoksu: trooppisten hedelmien perusmaku

—	Maku: miellyttävä, muistuttaa mehukasta trooppista hedelmää, omalaatuinen

12.   Furmint de Miniş:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävä-valkoinen, sitruunankeltaisia sävyjä

—	Tuoksu: trooppisten hedelmien aromi

—	Maku: miellyttävä, raikas, tuo mieleen mehukkaan trooppisen hedelmän, luonteenomainen

13.   Cabernet Sauvignon:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: intensiivisen rubiininpunainen, vahvoja sinertäviä sävyjä, kun valmistetaan Covăsânţista Lipovaan ulottuvalta alueelta korjatuista viinirypäleistä, sillä kyseinen alue on suotuisa punaisille lajikkeille

—	Tuoksu: selkeä luonnonvaraisten kasvien ja ruohon aromi

—

Maku: kun viini on nuorta, se on liian kovaa ja tanniinista, maistuu rypäleen kannoille ja on jopa juomakelvotonta; viini vaatii vähintään kahden vuoden kypsytyksen tynnyrissä. Paranee kypsyessään, muuttuu miellyttävän samettiseksi, pyöreäksi ja meheväksi. Viinin korkeampi happopitoisuus verrattuna muihin viinitarhoihin ja korkea kuiva-ainepitoisuus lisäävät viinin säilyvyyttä ja varmistavat, että viini säilyy raikkaana.

14.   Merlot:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: rubiininpunainen, kirkas, häivähdys terrakottaa kypsytyksen jälkeen

—	Tuoksu: miellyttävä metsämarjojen aromi, villivadelmaa, mukaan tulee tammen ja vaniljan sävyjä kypsytyksen ansiosta

—	Maku: kiristävyys on kohtuullisempaa kuin lajikkeessa Cabernet Sauvignon; rakenne on tälle lajikkeelle ominaisesti samettinen, ja viiniin muodostuu miellyttävä bouquet kypsymisen ansiosta

15.   Pinot noir:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: tumman kirsikanpunainen, kirkas

—	Tuoksu: aromi, joka vaihtuu kirsikasta mansikkaan, kun viini kypsyy

—	Maku: samettinen, herkkä, monivivahteinen ja hienostunut, tasainen, varsinkin viinitarhan eteläosissa

16.   Fetească neagră:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: intensiivisen granaatinpunainen

—	Tuoksu: monivivahteinen, omalaatuinen aromi, jossa on autenttisia kukkaisia vivahteita

—	Maku: hyvin muodostunut, miellyttävä ja riittävän runsas, nautittava ja herkullinen

17.   Burgund Mare

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: intensiivisen granaatinpunainen, häivähdys purppuraa, vakioväri esiintyy Covăsânţista Lipovaan ulottuvalta alueelta korjatussa sadossa

—	Tuoksu: kypsien metsämarjojen aromi: karhunvatukkaa ja mustikkaa

—	Maku: tasapainoinen, tasainen, ei aggressiivinen

18.   Syrah:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: kirkkaanpunainen

—	Tuoksu: kukkainen bouquet, hyvin intensiivisiä mausteisia aromeja

—	Maku: tasainen, häivähdys viikunaa ja hieno kiristävyys

19.   Novac:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: intensiivisen rubiininpunainen, purppuraisia sävyjä

—	Tuoksu: mustikan bouquet ja mausteisia mustapippurin aromeja

—	Maku: tanniinit ovat muiden tekijöiden kanssa hyvin sopusoinnussa, tasainen, hienon hapokas

20.   Portugais bleu:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: intensiivisen tiilenpunainen

—	Tuoksu: punaisten marjojen, karviaisen ja punaherukan bouquet

—	Maku: pehmeä, hieman tanniininen, hienon hapokas; korjuu tapahtuu ensimmäisenä, ja viini säilyttää ominaisluonteensa erityisesti punaisista rypälelajikkeista tunnetulla alueella

21.   Sangiovese

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: kirsikanpunainen

—	Tuoksu: kypsien marjojen ja rypäleiden bouquet, hyvin muodostunut, jos sato on korjattu viinitarha-alueen pohjoisosissa

—	Maku: tanniininen, hienon hapokas, eloisa, kevyt

22.   Cadarcă:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: kirkkaanpunainen

—	Tuoksu: metsämarjojen aromi

—	Maku: samettinen, hieman hapokas ja hieno kiristävyys

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	10
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/litra viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (grammaa/litra)	1,2
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	300

5.   Viininvalmistustavat

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmät

Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus

Luontaista alkoholipitoisuutta voidaan nostaa vain lainsäädännön sallimin edellytyksin. Luontaista kokonaisalkoholipitoisuutta, joka ilmaistaan tilavuusprosentteina, voidaan nostaa vain

a)	lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua, kun kyseessä ovat tuoreet rypäleet, osittain käynyt rypäleen puristemehu tai käymistilassa oleva uusi viini;

b)	lisäämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan luettuna, kun kyseessä on rypäleen puristemehu.

Sakkaroosin lisääminen ei ole sallittua maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Zarandului” viinien tuotannossa.

b.   Enimmäistuotokset

Rypäletuotanto: lajikkeet Fetească regală, Mustoasă de Măderat, Portugais bleu ja Sangiovese

15 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto: lajikkeet Furmint, Furmint de Miniş, Riesling de Rhin, Riesling italian, Merlot, Fetească neagră ja Novac

12 500 hehtolitraa hehtaaria kohden

Rypäletuotanto: lajikkeet Burgund mare, Cadarcă ja Fetească albă

12 500 hehtolitraa hehtaaria kohden

Rypäletuotanto: lajikkeet Muscat Ottonel, Pinot gris, Chardonnay, Sauvignon, Traminer roz, Cabernet Sauvignon, Pinot noir ja Syrah

10 000 hehtolitraa hehtaaria kohden

Viinintuotanto, valkoviinit

95 hehtolitraa hehtaaria kohden

Viinintuotanto, punaviinit, roseeviinit, maustetut viinit

85 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu alue

Aradin piirikunta, Miniș-Măderatin viinitarha-alue, keskukset:

Miniș, paikkakunnat:

—	Lipovan kaupunki (Lipova ja Radna)

—	Zăbrani (Zăbranin ja Neudorfin kylät)

—	Frumușeni (Frumușenin kylä)

—	Păuliș (Păulișin ja Barațcan kylät)

—	Ghioroc (Minișin, Ghiorocin ja Cuvinin kylät)

—	Covăsânț (Covăsânțin kylä)

Măderat, paikkakunnat:

—	Șiria (Șirian, Galșan ja Mâscan kylät)

—	Pâncotan kaupunki (Pâncota ja Măderatin kylä)

—	Târnova (Târnovan, Dudin, Agrişu Maren ja Drauţin kylät)

—	Ineun kaupunki (Ineu ja Mocrean kylä)

—	Șilindia (Șilindian, Satu Micin ja Luguzăun kylät)

Dealul Viilor, paikkakunnat:

—	Șagu (Șagun, Crucenin, Fiscutin, Firiteazin ja Hunedoara Timișanăn kylät)

Dorobanți, paikkakunnat:

—	Curtici (Dorobanțin kylä)

7.   Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Cadarcă N

Burgund Mare N

Pinot Gris G

Fetească neagră N

Muscat Ottonel B

Cabernet Sauvignon N

Sauvignon B

Merlot N

Fetească regală B

Fetească albă B

Furmint de Miniş B

Furmint B

Chardonnay B

Novac N

Mustoasă de Măderat B

Syrah N

Sangiovese N

Traminer Roz Rs

Riesling italian B

Riesling de Rhin B

Portugais Bleu N

Pinot Noir N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Erityinen luontoon liittyvä tekijä ovat Zarandin alarinteet, joille on luonteenomaista lohkareinen maaperä. Maaperässä on runsaasti rautaa ja mikroravinteita. Pinnanmuodostus ja ilmasto-olosuhteet eroavat toisistaan kukkuloiden välissä ja ovat omanalaisensa kussakin tämän alueen viinitarhassa, vaikka maantieteellinen ja ilmastollinen sijainti ovat samankaltaiset, samoin kuin viljellyt lajikkeet.

Viiniköynnösten istutukset sijaitsevat yleensä etelään päin, joskus poikkeuksellisesti kaakkoon tai lounaaseen päin. Tämän seurauksena yksittäiset viinitarhat, jotka sijaitsevat samalla leveys- ja pituusasteella ja joissa viljellään samaa rypälelajiketta, eroavat toisistaan erilaisten pinnanmuodostukseen ja ilmastoon liittyvien ominaispiirteiden ansiosta. Viiniköynnösten viljelyyn käytetyt jyrkät pengerretyt rinteet hajottavat ja rajoittavat tuulen voimaa ja kylmiä ilmavirtauksia. Kun sää on tyyni, ilma kiertää lempeästi rinteiden lämpiämisen ansiosta. Tämä suosii kasvien fysiologisia prosesseja ja rypäleiden laatuominaisuuksien esiin tuloa. Rinteillä ylimääräinen vesi ei jää paikalleen, mikä auttaa rinteiden lämpenemisessä ja estää harmaahomeen leviämistä.

Mikroilmastossa on välimerellisiä vaikutteita. Tämän ansiosta kevät tulee aikaisin ja on kostea sekä syksyt ovat pitkiä, lämpimiä ja kuivia. Ympäristölliset ja ilmastolliset olosuhteet: vuotuinen keskilämpötila: 11,2 °C, vuotuinen sademäärä: 644 mm, lämpösumma: 3 291 °C, auringonpaisteen määrä: 1 490, kokonaissadanta: 365 mm. Suhteellisen kosteuden kymmenvuotinen keskiarvo on noin 75 %. Lohkareiselta ja rautapitoiselta maaperältä peräisin olevissa viineissä on kirkkaan punainen väri syvän rubiininpunaisin vivahtein, ja viinit ovat hyvin runsaita ja ilmeikkäitä.

Zarandin alarinteillä tuotettujen viinien aistinvarainen arviointi osoittaa, että punaisten lajikkeiden väri-intensiteetti on korkea ja että nuorissa viineissä on vahvoja sinertäviä sävyjä, jotka muuttuvat tiilenpunaisiksi viinin kypsyessä. Nuoret viinit tuovat suuhun kireän tunteen ja ovat tanniinisia, vanhetessaan viini muuttuu tasapainoiseksi, tiiviiksi, miellyttäväksi, täyteläiseksi ja samettiseksi.

Valkoviineissä, jotka ovat peräisin Lipovan, Zăbranin ja Neudorfin ympäristöstä, on mineraalisuutta ja makua, jotka ovat luonteenomaisia Miniș-Măderatin viinitarha-alueen eteläiselle osalle. Koska sadot ovat niin runsaita, viineissä on suhteellisen korkea happopitoisuus, joka tuntuu alussa hieman alhaisemmalta, ja hyvin muodostuneet perusaromit. Punaviineissä on sitä vastoin erityinen syvä väri, joka on luonteenomainen koko Miniș-Măderatin viinitarha-alueelle: häivähdys purppuraa taustavärin ollessa tumma mutta kirkas rubiininpunainen. Viineissä on korkea kuiva-ainepitoisuus. ONVPV:n vuosien 2012, 2013 ja 2014 tilastojen mukaan valkoviinien kuiva-ainepitoisuus voi olla jopa 19–20 g/l (Sauvignon) ja punaviinien jopa 27,55 g/l (Cabernet Sauvignon). Alueen pohjoisosassa (Dud, Agrișu Mare, Luguzău) tuotetut viinit ovat herkempiä ja selkeämmän hapokkaita, mikä johtuu edellä mainitusta korkeasta kuiva-ainepitoisuudesta: 19,44 g/l valkoviinien osalta (Pinot gris ja Sauvignon) ja 27,63 g/l punaviinien osalta (Merlot).

Tuotantoalueeseen lisätyillä paikkakunnilla tuotettujen viinien kuvauksessa selitetään viinien analyyttisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Useista eri lajikkeista neljän viimeisimmän viinivuoden aikana tuotetuille viineille on tehty vertaileva analyysi. Näitä lajikkeita viljellään sekä vanhalla tuotantoalueella että tuotantoalueeseen hiljattain lisätyillä paikkakunnilla. Analyysi osoittaa, että lajikkeen Mustoasă de Măderat luontainen alkoholipitoisuus on 11,76–12,30 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 6,0 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 18,15–19,85 g/l; lajikkeen Riesling Italian luontainen alkoholipitoisuus on 10,60–12,35 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 5,20–6,30 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 17,20–21,10 g/l; lajikkeen Merlot luontainen alkoholipitoisuus on 12,50–13,00 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 6,10–6,50 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 24,65–27,55 g/l; ja lajikkeen Cabernet Sauvignon luontainen alkoholipitoisuus on 12,20–12,60 alkoholiprosenttia, kokonaishappopitoisuus 4,70–6,69 g/l viinihappona ja kuiva-aineiden kokonaispitoisuus 20,63–24,75 g/l. Raikkaudessa ja hedelmäisyydessä havaittiin merkittävää samankaltaisuutta Lipovan, Radnan, Zăbranin, Neudorfin, Păulişin ja Baraţcan paikkakunnilla viljellyissä valkoisissa rypälelajikkeissa. Hämmästyttävän samankaltaisia toissijaisia makuja havaitaan valkoisissa rypälelajikkeissa, jotka tulevat Şagun, Crucenin, Fiscutin, Firiteazin, Hunedoara Timişanăn ja Frumuşenin viinitarhoista. Maaperä on Şilindian, Satu Micin, Luguzăun, Dudin ja Agrişu Maren paikkakunnilla ruskeaa mustaamultaa ja tuottaa viinejä, joiden kuiva-ainepitoisuus on korkea ja jotka ovat täyteläisiä ja täynnä makua. Ei ole sattumaa, että viinirypäleitä on viljelty näillä alueilla muinaisista ajoista lähtien.

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisäsäännökset

Edellytyksen kuvaus:

Ei lisäsäännöksiä

10.   Linkki eritelmään

http://www.onvpv.ro/sites/default/files/caiet_de_sarcini_ig_dealurile_zarandului_modif_cf_notif_133_2016_accept_changes_18032016.pdf

LIITE

ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ UUTTA MUUTOSTA KOSKEVA PYYNTÖ

”DEALURILE CRIŞANEI”

PGI-RO-A0106-AM01

Toimituspäivä: 3.6.2015

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EY) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1   Rajatun alueen muuttaminen

Satu Maren perinteisten viinitarhojen viinintuottajien yhdistys on esittänyt pyynnön maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” eritelmän muuttamisesta, sillä kyseiseen rajattuun alueeseen halutaan sisällyttää paikkakunnat, joilla on Satu Maren alueelle ominaiset piirteet. Nämä paikkakunnat oli sisällytetty virheellisesti maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crișanei” eritelmässä esitettyyn rajattuun alueeseen. On perusteltua sanoa, että näiden paikkakuntien sijainti sekä ympäristöön, maaperään ja ilmastoon liittyvät tekijät ovat tyypillisiä maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Sătmarului” alueelle, eivät maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crișanei” alueelle. Tätä tukevat tiedot viineistä, jotka ovat peräisin Dealurile Sătmaruluin viininviljelyalueelta eli Răteștista. Niitä on jo kauan tuotettu nimityksellä ”Dealurile Răteștilor” tai ”Vinul de Halmeu”, jolla ne myös tunnetaan.

Kyseisten paikkakuntien sisällyttämistä Satu Marun alueeseen ja sen myötä maantieteelliseen merkintään ”Dealurile Sătmarului”, eikä maantieteelliseen merkintään ”Dealurile Crișanei”, tukevat tiedot kukkuloiden pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta. Näitä kukkuloita ovat muun muassa Ardud-Beltiug-Hurez, Hododului, Tășnad-Săuca-Pir, Săcășeni-Supur ja Tășnad-Cehal. Niiden rinteet ovat jyrkkiä, mutta pengermät hillitsevät kaltevuutta. Pleistoseenikauden maaperä on punaista savea. Pohjoispuolen rinteet eivät ole niin jyrkkiä, ja niiden maaperä on pikemminkin podsolimaata. Välimerellisten vaikutteiden ansiosta voidaan kehittää ja tuottaa viinejä, joissa on kukkaisia tai hedelmäisiä aromeita (metsämarjoja – Pinot noir, Merlot ja Burgund mare) sekä pippurimaisia tai ruohomaisia viinejä, joissa on miellyttäviä perusvivahteita (Fetească albă ja Furmint). Maut ovat lajikkeelle ominaisia: pyöreitä, tanniinisia, samettisia ja kohtuullisen kiristäviä, täyteläisiä ja tuoreita (valkoviinit).

Ne paikkakunnat, jotka poistetaan maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crişanei” alueesta, sijaitsevat Satu Maren piirikunnassa. Kyseessä ovat

—	Valea lui Mihai

—	Carein kunta, Carein paikkakunta

—	Pir (Pirin kylä)

—	Săuca (Săucan kylä)

—	Cehal (Cehalin, Cehăluțin ja Orbăun kylät)

—	Tășnadin kaupunki, myös Tășnadin paikkakunta

—	Sanislău Satu Maren piirikunnassa, myös Sanislăun paikkakunta (Sanislăun kylä)

—

Rătești, seuraavat paikkakunnat: — Beltiug (Beltiugin, Răteștin ja Șandran kylät) — Ardud (Ardudin, Ardud Viin ja Gerăușan kylät) — Viile Satu Mare (Viile Satu Maren ja Tătărăștin kylät) — Socond (Socondin ja Hodişan kylät) — Supur (Dobran, Hurezu Maren ja Racovan kylät) — Acâș (Unimătin kylä) — Bogdand (Bogdandin, Babțan, Serin ja Corundin kylät) — Hodod (Hododin, Nadișu Hododuluin, Lelein ja Giurtelecu Hododuluin kylät)

Edellä mainittuja paikkakuntia ei enää sisällytetä maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crişanei” rajattuun alueeseen.

Koska maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crişanei” maantieteellinen alue määritellään uudelleen poistamalla siitä edellä mainitut paikkakunnat, jotka sijaitsevat Satu Maren piirikunnassa, rajattu viljely- ja tuotantoalue, jolta nyt kyseessä olevan maantieteellisen merkinnän viinit saadaan, kattaa seuraavat alueet:

Bihorin piirikunta, seuraavat paikkakunnat:

—	Diosig (Diosigin ja Vaidan kylät)

—	Săcueni (Săcuenin ja Cadean kylät)

—	Ciuhoi (Sâniobin ja Ciuhoin kylät)

—	Biharia (Biharian kylä)

—	Cetariu (Şişterean ja Paleun kylät)

—	Tileagd (Tileagdin kylä)

—	Valea lui Mihai.

Sălajin piirikunta, seuraavat paikkakunnat:

—	Șimleu Silvaniein kaupunki, Șimleu Silvaniein ja Cehein paikkakunnat

—	Nuşfalău (Nuşfalăun, Boghişin, Bozieşin ja Bilghezin kylät)

—	Vârşolţ (Vârşolţin kylä)

—	Ip (Ipin, Zăuanin ja Zăuan Băin kylät)

—	Camăr (Camărin kylä)

—	Pericei (Pericein, Sicin ja Bădăcinin kylät)

—	Carastelec (Carastelecin ja Dumuslăun kylät)

—	Crasna (Crasnan kylä)

—	Măerişte (Măerişten, Dohin ja Uileacu Şimleuluin kylät)

—	Zalăun kunta, Zalăun paikkakunta

—	Meseşenii de Jos (Meseşenii de Josin ja Aghireşin kylät)

—	Crişeni (Crişeni ja Gârceiu)

—	Hereclean (Herecleanin, Guruslăun, Dioşodin ja Badonin kylät)

—	Dobrin (Dobrinin ja Doban kylät)

—	Horoatu Crasnei (Horoatu Crasnein kylä)

—	Coşeiu (Coşeiu ja Archid)

—	Şamşud (Şamşudin ja Valea Pomilorin kylät)

—	Bocşa (Bocşan ja Borlan kylät)

—	Sărmăşag (Sărmăşagin, Lompirtin, Ilisuan ja Moiadin kylät)

—	Bobota (Bobotan, Dersidan ja Zalnocin kylät).

Valea lui Mihain paikkakunta Satu Maren piirikunnassa sisällytettiin virheellisesti maantieteelliseen merkintään ”Dealurile Crişanei” teknisessä tiedostossa, joka toimitettiin komissiolle asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan mukaisesti.

Satu Maren piirikunnassa sijaitsevan Valea lui Mihain paikkakunnan virheellinen sisällyttäminen maantieteellisen merkinnän alueeseen johtuu siitä, että viininviljelyalueiden aiemman jaottelun/rajauksen mukaan, kun Romaniassa oli vallalla kommunistinen järjestelmä ja paikkakunnat järjestettiin viinitarhojen ja viininviljelykeskusten mukaan, oli olemassa yleisesti tunnettu viinitarha nimeltään Valea lui Mihai, joka sijaitsi kahden piirikunnan eli Satu Maren ja Bihorin alueella.

Viininviljelyalueiden nimeämisestä ja paikkakuntien ryhmittelystä viininviljelyalueisiin, viinitarhoihin ja viininviljelykeskuksiin annetun maa- ja metsätalous- ja elintarvikeministeriön määräyksen N:o 397/2003 (julkaistu 16. heinäkuuta 2003 virallisessa lehdessä nro 513) kohdan V – Crişanein ja Maramureşuluin viininviljelyalue – alakohdassa 28 Valea lui Mihai sijoitetaan Satu Maren piirikuntaan Bihorin ulkopuolelle. Perustana on käytetty edellä mainittuja vanhoja alueita.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet

Dealurile Crişanei

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet

—	todellinen alkoholipitoisuus: vähintään 10 til-%

—	kokonaishappopitoisuus (viinihappona): vähintään 4,5 g/l

—	haihtuvien happojen pitoisuus (etikkahappo): enintään 1,2 g/l

—	pelkistämätön kuiva-ainepitoisuus: vähintään 17 g/l

—	kokonaisrikkidioksidi: enintään 300 mg/l

—	vapaa rikkidioksidi: enintään 60 mg/l

1.   Sauvignon:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihreänkeltainen, kirkas, ei viitteitä hapettumisesta

—	Tuoksu: hienostunut seljanmarjankukan aromi

—	Maku: hedelmäinen, miellyttävä

2.   Traminer roz:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävänkeltainen, kirkas

—	Tuoksu: tuore, miellyttävä ruusun terälehtien aromi

—	Maku: hienostunut, harmoninen, pullossa kypsyttäminen tuo esille selkeät ominaispiirteet

3.   Pinot gris:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävä-valkoinen, hieman kellertäviä sävyjä

—	Tuoksu: vasta kuoritun omenan miellyttävä perusmaku

—	Maku: notkea, maittava, häivähdys ruisleivän kuorta ja akasiankukkaa

4.   Fetească regală:

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihreänkeltainen, saattaa olla kullankeltainen, jos nautitaan kypsänä

—	Tuoksu: hapahkon kesäomenan aromi, hieman kypsytettynä häivähdys vastaniitettyä heinää ja hunajaa

—	Maku: erottuva, täyteläinen, hieman eetterinen kypsyessään, tasapainoinen

5.   Fetească albă:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävä-valkoinen

—	Tuoksu: miellyttävä perusaromi

—	Maku: miellyttävä, selkeä, muistuttaa kesäomenaa

6.   Riesling varietal (Riesling de Rhin, Riesling Italian):

—	Ulkonäkö: kirkas

—	Väri: vihertävänvalkoinen, kirkas

—	Tuoksu: ei erityistä perusaromia, kypsytettynä kivimäisiä, mineraalisia vivahteita

—	Maku: maittava, hedelmäinen, hyvin tuore, miellyttävän hapan, puhdas ja hillitty

7.   Chardonnay

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: kullankeltainen

—	Tuoksu: luonteenomainen akasian aromi

—	Maku: pehmeä, täyteläinen, pyöreä, samettinen, harmoninen

8.   Iordană

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävä-keltainen

—	Tuoksu: raaka vihreä omena

—	Maku: tuore ja eloisa johtuen korkeasta happopitoisuudesta, nautitaan, kun viini on vielä nuorta

9.   Mustoasă de Măderat:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävä-keltainen, muistuttaa tuleentumatonta sitruunaa; jos kypsytetään pullossa, muuttuu oljenkeltaiseksi

—	Tuoksu: raaka vihreä omena, tuore, häivähdyksiä viiniköynnöksen kukkaa

—	Maku: tuore ja viilentävä, eloisa johtuen korkeasta happopitoisuudesta, mutta samaan aikaan maku säilyy suussa pitkään; nautitaan, kun viini on vielä nuorta, ei tarvitse kypsyttää

10.   Furmint:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävänvalkoinen, vaaleankeltaisia vivahteita, ei viitteitä hapettumisesta

—	Tuoksu: miellyttävä eksoottisten hedelmien perusmaku

—	Maku: miellyttävä, muistuttaa eksoottista hedelmää

11.   Furmint de Miniş:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: vihertävänvalkoinen, vaaleankeltaisia vivahteita, ei viitteitä hapettumisesta

—	Tuoksu: miellyttävä eksoottisten hedelmien perusmaku

—	Maku: miellyttävä, mahtipontinen, selkeä ja mieleenpainuva loppumaku, omalaatuinen

12.   Muscat Ottonel:

—	Ulkonäkö: puhdas ja kirkas

—	Väri: oljenkeltainen tai voimakkaan keltainen riippuen viinirypäleiden laadusta sadonkorjuun yhteydessä

—	Tuoksu: hienostuneita kukkaisia vivahteita, luonteenomainen muskatin aromi, hyvin monivivahteinen, hienostunut ja herkkä.

—	Maku: luonteenomainen muskatin maku, hienostunut, herkkä, täyteläinen, harmoninen, miellyttävän pyöreä ja hieman samettinen.

13.   Tămâioasă românească:

—	Ulkonäkö: puhdas ja kirkas

—	Väri: keltainen tai voimakkaan keltainen riippuen viinirypäleiden laadusta sadonkorjuun yhteydessä

—	Tuoksu: hienostuneita kukkaisia vivahteita, luonteenomainen muskatin aromi, hienostunut ja herkkä.

—	Maku: luonteenomainen olbaanihartsin aromi, täyteläinen, harmoninen, miellyttävä samettinen vivahde

14.   Cabernet Sauvignon:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: rubiininpunainen

—	Tuoksu: selkeä kasvien ja ruohon aromi

—	Maku: karhea, tanniininen, kova; viinin kypsyessä maksu muuttuu miellyttävän samettiseksi, pyöreäksi ja pehmeämmäksi

15.   Pinot noir:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: tumman kirsikanpunainen

—	Tuoksu: aromi muuttuu kirsikasta kypsään hapankirsikkaan viinin kypsyessä

—	Maku: hieno, samettinen, herkkä, monivivahteinen ja hienostunut

16.   Merlot:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: rubiininpunainen, kirkas

—	Tuoksu: miellyttävä metsämarjojen ja tuoreen vadelman aromi

—	Maku: kiristävyys on kohtuullisempaa kuin Cabernet Sauvignonin osalta, maku on tälle lajikkeelle ominaisesti samettinen.

17.   Fetească neagră:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: intensiivisen granaatinpunainen

—	Tuoksu: monivivahteinen ja omaperäinen aromi

—	Maku: hyvin muodostunut, miellyttävä ja riittävän runsas, nautittava ja herkullinen

18.   Burgund mare:

—	Ulkonäkö: kirkas, miellyttävä

—	Väri: granaatinpunainen, violetteja sävyjä, intensiivisen värinen

—	Tuoksu: kypsien metsämarjojen aromi: punaherukka, puolukka, karhunvatukka ja mustikka.

—	Maku: tasapainoinen, tasainen, pitkään säilyvä, ei aggressiivinen

19.   Syrah:

—	Ulkonäkö: kirkas, läpinäkyvä

—	Väri: kirkkaanpunainen

—	Tuoksu: kukkainen bouquet, hyvin intensiivisiä, pippurin mieleen tuovia aromeja

—	Maku: tanniininen, tasainen, täyteläinen

5.   Viininvalmistustavat

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viininvalmistusmenetelmät

Asianomainen viininvalmistusmenetelmien rajoitus:

Sakkaroosin lisääminen ei ole sallittua maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crișanei” viinien tuotannossa.

b.   Enimmäistuotokset

Rypäletuotanto – lajikkeet Fetească regală, Iordană ja Mustoasă de Măderat:

15 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Fetească albă, Furmint, Furmint de Miniș, Riesling de Rhin ja Riesling Italian:

12 500 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Merlot, Fetească neagră ja Burgund mare:

12 500 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – Muscat Ottonel, Tămâioasă românească, Pinot gris, Chardonnay, Sauvignon ja Traminer roz:

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Rypäletuotanto – lajikkeet Cabernet Sauvignon, Pinot noir ja Syrah:

10 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Viinintuotanto – valkoviinit:

95 hehtolitraa hehtaaria kohden

Viinintuotanto – punaviinit, roseeviinit ja maustetut viinit:

85 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu alue

Bihorin piirikunta

—	Diosigin ja Vaidan kylät

—	Săcuenin ja Cadean kylät

—	Sâniobin, Ciuhoin ja Biharian kylät

—	Cetariu – Șișterean ja Paleun kylät

—	Tileagdin kylä

—	Valea lui Mihain kylä

Sălajin piirikunta

Șimleu Silvaniein kaupunki, myös Șimleu Silvaniein ja Cehein paikkakunnat

—	Nușfalăun, Boghișin, Bozieșin ja Bilghezin kylät

—	Vârșolțin kylä

—	Ipin, Zăuanin ja Zăuan Băin kylät

—	Camărin kylä

—	Pericein, Sicin ja Bădăcinin kylät

—	Carastelecin, Dumuslăun ja Crasnan kylät

—	Măerișten, Dohin ja Uileacu Șimleuluin kylät

Zalăun kunta

—	Meseșenii de Josin ja Aghireșin kylät

—	Crișenin ja Gârceiun kylät

—	Herecleanin, Guruslăun, Dioșodin ja Badonin kylät

—	Dobrinin ja Doban kylät

—	Horoatu Crasnein, Coșeiun ja Archidin kylät

—	Şamşudin, Valea Pomilorin, Bocşan ja Borlan kylät

—	Sărmăşagin, Lompirtin, Ilisuan ja Moiadin kylät

—	Bobotan, Dersidan ja Zalnocin kylät

7.   Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Burgund Mare N

Tămâioasă românească B

Pinot Gris G

Fetească neagră N

Muscat Ottonel B

Cabernet Sauvignon N

Sauvignon B

Merlot N

Fetească regală B

Fetească albă B

Furmint de Miniş B

Furmint B

Iordană B

Chardonnay B

Mustoasă de Măderat B

Syrah N

Traminer Roz Rs

Riesling italian B

Riesling de Rhin B

Pinot Noir N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Ympäristötekijöiden osalta voidaan erityisesti mainita Crișul Repeden jokialue, jota rajaa pohjoisessa Șes-vuori, tasangon läheiset loivat kukkulat ja keskieurooppalainen ilmasto. Näiden ominaispiirteiden vuoksi lämpötilat ovat hieman alhaisempia ja sademäärät vaihtelevampia. Talvet tällä alueella ovat leudompia, ja viininviljelyalueilla saadaan huomattavan paljon auringonpaistetta samalla kun alue on suojassa tuulilta ja kylmiltä virtauksilta.

Diosigin ja Valea lui Mihain viininviljelyalueilla, Silvanian alueella sekä Biharian ja Tileagdin viininviljelykeskuksissa on viinitarhoja laajalla alueella Oradean pohjois- ja koillispuolella. Viiniviljelyalueilla (Diosig, Săcuieni ja Sâniob) viininviljelykeskuksilla on pitkät perinteen ajanjaksolta 1569–1578 alkaen. Alueella tuotetut valkoviinit ovat runsaita, maku on monivivahteinen ja luonne vahvan hapokas ja hedelmäinen. Tällä viininviljelyalueella erityistä potentiaalia on muun muassa seuraavilla lajikkeilla: Fetească albă, Fetească regală, Riesling Italian ja aromikas Muscat Ottonel. Tämän alueen viineillä on tasapainoinen rakenne. Viininviljelyalueen enologisen ja ilmastollisen potentiaalin pistemäärä on 4 287 vesi-aurinko-termaalisella indeksillä. Tämän vuoksi alue sopii erityisen hyvin valkoviineille, joissa on monivivahteisia akasiankukkien, vihreän omenan ja leikatun ruohon aromeja (Fetească regală), pitkään säilyvä maku (Tămâioasă românească), kypsien persikoiden ja vaniljan vivahteita, kun viiniä kypsytetään tammitynnyreissä, ananaksen eksoottisia vivahteita (Chardonnay), tasapainoisuutta ja hyvää hapokkuutta. Punaviinit ovat täyteläisiä, samettisia, pyöreitä, ja niissä on kirsikan ja hapankirsikan vivahteita viinin kypsyessä (Pinot noir), pippurisia vivahteita (Syrah) ja luonteenomaisia metsämarjojen tai tuoreiden vadelmien vivahteita (Merlot).

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallisessa lainsäädännössä

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisäsäännökset

Edellytyksen kuvaus:

Maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Crișanei” viineissä on oltava pääetiketti. Takaetiketti on vapaaehtoinen.

10.   Linkki eritelmään

http://www.onvpv.ro/sites/default/files/caiet_sarcini_ig_dealurile_crisanei_cf_cererii_de_modif_395_din_20.02.2015_accept_changes.pdf