15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/1

Neuvoston päätöslauselma osallistavaa ja kilpailukykyistä Eurooppaa edistävästä uudesta osaamisohjelmasta

(2016/C 467/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

TIETOISENA UUDESTA POLIITTISESTA KONTEKSTISTA, jossa:

—

uudet työnteon tavat, automaatio ja robotisointi vaikuttavat siihen, millaisia tietoja, taitoja ja osaamista tarvitaan yhä kilpailuhenkisemmässä, monimutkaisemmassa ja monikulttuurisemmassa maailmassa; monilla talouden aloilla tapahtuu nopeita teknologisia ja rakenteellisia muutoksia, ja digiosaamisesta ja monialaisista taidoista on tullut välttämättömiä, jotta osaamisvaje ja osaamisen kohtaanto-ongelmat voidaan poistaa ja jotta ihmiset voivat menestyä sekä mukautua tulevaisuuden työtehtäviin ja yhteiskunnan muutoksiin;

—	heikkotasoiset perus- ja monialaiset taidot ja heikko digiosaaminen vaarantavat työllistettävyyden ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan;

—

samanaikaisesti eräät Euroopan osat ovat vaihtelevassa määrin alttiina erilaisille ilmiöille, kuten pitkittyneet hitaan talouskasvun ja erityisesti nuoria koskettavat hitaan työllisyyskasvun kaudet, ikääntyvä väestö sekä kasvaneet muuttovirrat, vähäinen innovaatiotoiminta ja uudet turvallisuusriskit;

PANEE MERKILLE Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (1); PITÄÄ MYÖNTEISENÄ sitä, että siinä kannustetaan toteuttamaan EU:n kanssa taitojen kehittämiseen liittyviä yhteisiä toimia ja yhdistämään työelämä ja koulumaailma; ja PALAUTTAA MIELEEN, että uuden osaamisohjelman mukaisia yksittäisiä ehdotuksia tarkastellaan asiaankuuluvissa neuvoston elimissä;

ON YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että seuraavia äärimmäisen tärkeitä seikkoja olisi korostettava:

koulutuksen tehtävänä on paitsi valmistaa työmarkkinoille myös edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta yksilöiden laaja-alaisemman henkilökohtaisen kehityksen ja elinikäisen oppimisen kautta; tämän ansiosta saadaan kriittisiä, itsevarmoja, aktiivisia ja itsenäisiä kansalaisia, jotka kykenevät ymmärtämään nykyaikaisen yhteiskunnan monimutkaisuutta ja pystyvät selviytymään siinä tapahtuvista nopeatahtisista muutoksista. On tärkeää mennä työmarkkinoiden välittömiä tarpeita pidemmälle ja keskittyä myös niihin koulutuksen näkökohtiin, joiden avulla voidaan edistää innovointia, yrittäjyyttä ja luovuutta, muovata aloja, luoda työpaikkoja ja uusia markkinoita, voimaannuttaa ihmisiä (myös heikoimmassa asemassa olevia), rikastuttaa demokraattista toimintaa ja kehittää sitoutuneita, lahjakkaita ja aktiivisia kansalaisia. Ottaen huomioon viimeaikaiset radikalisoitumiseen liittyvät traagiset tapahtumat osissa Eurooppaa on entistäkin kiireellisemmin kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisvalmiuksiin sekä demokraattisiin ja kulttuurienvälisiin valmiuksiin ja kriittiseen ajatteluun;

kaikenikäiset opiskelijat tarvitsevat erinomaisia opettajia ja kouluttajia kehittääkseen laaja-alaista osaamista, jota he tarvitsevat sekä elämää että tulevaa työtä varten. Opettajat ja kouluttajat voivat innostaa ja auttaa oppijoita saavuttamaan parempia ja tarkoituksenmukaisempia tietoja ja taitoja sekä osaamista, ja heillä voi olla keskeinen rooli uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönotossa. Tarvitaan kuitenkin jatkuvia ja pitkäaikaisia toimia, joiden tavoitteena on houkutella, tukea ja säilyttää lahjakkuutta ja huippuosaamista opetusalalla varmistamalla, että opettajilla ja kouluttajilla on asianmukainen työympäristö ja ajantasaiset tiedot uusimmasta kehityksestä sekä ennakkoluuloton asenne ympärillään tapahtuviin teknologisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin;

koulutuksen ja työelämän välisillä tiiviimmillä yhteyksillä sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistumisella on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että jokaisen yksilön potentiaali ja lahjakkuus hyödynnetään, mikä edistää heidän parempaa työllistettävyyttään sekä integroitumistaan ja aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan; nämä yhteydet auttavat myös varmistamaan, että koulutusjärjestelmät pysyvät joustavina vastaamaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksiin. Lisäksi on tärkeää kannustaa työnantajia sitoutumaan työntekijöidensä elinikäiseen oppimiseen;

digiosaamisen hankkiminen jo varhaisella iällä on ehdottoman tärkeää, mutta koulutuksen on vastattava paitsi työmarkkinoiden tämänhetkisiin, erityisesti määriteltyjä teknisiä taitoja koskeviin tarpeisiin, myös pidemmän aikavälin tavoitteeseen kehittää joustavaa ajattelutapaa ja uteliaisuutta, jotka ovat tarpeen tulevaisuuden teknologisen kehityksen ohjaamiseen tarvittavien uusien, vielä määrittelemättömien tietojen ja taitojen sekä osaamisen hankkimiseksi ja niihin mukautumiseksi;

uudessa osaamisohjelmassa esitetyt toimenpiteet olisi toteutettava eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) mukaisesti, sillä kyseinen strategia tuo yhteen kaikki oppimisen muodot, kunnioittaa täysin toissijaisuuden periaatetta ja tarjoaa hyödyllisen foorumin jäsenvaltioiden politiikkojen tukemiseksi sekä edistää EU:n tasolla tehtävää yhteistyötä; toimenpiteiden olisi oltava yhdenmukaisia myös muiden asiaankuuluvien poliittisten prosessien, kuten eurooppalaisen ohjausjakson, kanssa. Koulutuksen, taitojen ja raportoinnin Euroopan tason koordinointijärjestelyjen olisi oltava tehokkaita ja toimivia, yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Jäsenvaltioiden asiantuntemusta olisi hyödynnettävä täysimittaisesti jo olemassa olevien rakenteiden pohjalta;

f)	riittävän EU-rahoituksen saatavuutta on tarpeen tarkastella, jotta varmistetaan uuden osaamisohjelman puitteissa sovittujen toimien toteutettavuus;

3.	KEHOTTAA komissiota ottamaan tämän päätöslauselman huomioon, kun se esittää muita uuteen osaamisohjelmaan kuuluvia toimia.

(1) Asiak. 10038/16.

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/3

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä

(2016/C 467/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

PALAUTTAVAT MIELEEN tämän asian poliittisen taustan, joka on esitetty liitteessä, ja etenkin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (1) ja

TOTEAVAT seuraavaa:

—	Euroopan unioni on yhteinen alue, jolla pyritään hyvinvointiin ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja joka perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin.

—

Viimeaikaisten terroritekojen Euroopalle aiheuttamat haasteet osoittavat, että väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista (2) on ehkäistävä ja torjuttava kiireellisesti. Monet terrorismista epäillyt ovat olleet radikalisoituneita Euroopan unionin kansalaisia, jotka olivat useissa tapauksissa sellaisten ulkoisten ideologisten vaikutteiden käännyttämiä, joihin liittyy voimakkaita ja nopeita teknisiä rekrytointi- ja yllytyskeinoja sekä henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvia menetelmiä.

—

Inhimilliset ja yhteiskunnalliset olot, jotka luovat otollisen kasvualustan etenkin nuorten radikalisoitumiselle, ovat monimutkaisia ja monimuotoisia, ja niitä voivat olla muun muassa seuraavat: perustavanlaatuinen henkilökohtaisen tai kulttuurillisen vieraantumisen tunne, todelliset ja/tai oletetut epäkohdat, muukalaisviha ja syrjintä, vähäiset koulutus- tai työllistymismahdollisuudet, sosiaalinen syrjäytyminen, kaupunkialueen ja maaseudun rappeutuminen, geopoliittiset intressit, vääristyneet ideologiset ja uskonnolliset katsomukset, hajonneet perhesiteet, henkilökohtainen trauma tai mielenterveysongelmat.

—

Haasteet yhteiskunnan taustalla olevien, radikalisoitumiselle altistavien haavoittuvuuksien vähentämiseksi ja väkivaltaisia ääriliikkeitä synnyttävien ideologisten vaikuttimien tunnistamiseksi ja neutralisoimiseksi edellyttävät instituutioiden välistä toimijoiden liittoumaa, joka kattaa laajasti eri politiikanalat.

—	On olennaisen tärkeää puuttua kaikkiin radikalisoitumisen tyyppeihin, jotka johtavat väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, riippumatta radikalisoitumisen taustalla olevasta uskonnollisesta ja/tai poliittisesta ideologiasta;

TOTEAVAT, että on välttämätöntä tehdä monialaista yhteistyötä ja että EU:n on ehdottomasti tuettava jäsenvaltioiden toimia radikalisoitumisen ehkäisemiseksi, jotta voimme turvata elämäntapamme ja luoda parempia mahdollisuuksia nuorille (3);

KOROSTAVAT, että on tärkeää lujittaa yhteistyötä radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen aktiivisesti osallistuvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien (etenkin Unescon), Euroopan neuvoston ja OECD:n kanssa sekä muilla monenvälisillä foorumeilla;

PANEVAT TYYTYVÄISINÄ MERKILLE komission tiedonannon väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä (4);

Koulutuksen ja nuorisotyön ennaltaehkäisevä merkitys

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että koulutus, mukaan lukien virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen, on tehokas keino yhteisten arvojen edistämiseksi (5) esimerkiksi ihmisoikeus- ja kansalaiskasvatuksen avulla sekä menneisyydestä oppimiseen keskittyvien koulutusohjelmien avulla ja että osallistava oppimisympäristö edistää osallistumista, sosiaalista liikkuvuutta ja osallisuutta, ja siten nämä luovat vahvemman perustan yhteiskunnalle ja demokraattiselle toiminnalle;

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että nuorisotyö sekä ruohonjuuritason urheilu- ja kulttuuritoiminta voivat myös olla tehokkaita keinoja tavoittaa radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria. Koska heidän taustansa ovat erilaiset, yksilöllinen lähestymistapa on tärkeä;

KOROSTAVAT, että on olennaisen tärkeää tunnistaa huolestuttava käyttäytyminen ja toimia radikalisoitumisen varhaisten merkkien ilmetessä siten, että kaikki keskeiset toimijat (6) kommunikoivat ja tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien, vertaisryhmien ja laajemman suvun kanssa;

KOROSTAVAT, että vaikka kognitiiviset taidot ovat tärkeitä, sosiaalisia ja kansalaistaitoja sekä monikulttuurisia taitoja, viestintä- ja konfliktinratkaisutaitoja, empatiaa, vastuullisuutta, kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa (7) on yhtä lailla kehitettävä oppimisprosessissa;

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että opettajia, kouluttajia (8) ja muuta opetushenkilöstöä on koulutettava paremmin ja heillä on oltava paremmat valmiudet käsitellä monimuotoisuutta ja kaikkien oppijoiden tarpeita sekä siirtää eteenpäin yhteisiä arvoja myönteisten lähestymistapojen, elämänkokemusten ja rauhanomaisen maailmankatsomuksen avulla;

KATSOVAT, että radikalisoitumisen ehkäisemistä olisi tuettava etenkin Erasmus+-ohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020-, Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien ja perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman sekä sisäisen turvallisuuden rahaston rahoittamilla toimilla;

Radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus

—

TOTEAVAT, että terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaan radikalisoitumiseen liittyy merkittäviä ja muuttuvia, kansalaisten turvallisuutta koskevia haasteita, joihin on vastattava perusteellisesti, ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimesta etenkin paikallisella tasolla mutta myös EU:n tason koordinoidulla tuella perussopimusten mukaisesti;

—	PANEVAT MERKILLE, että hiljattaiset terrori-iskut ja iskujen yritykset Euroopassa kertovat siitä, että maailmanlaajuisesta terroriuhkasta on tullut hajaantuneempi ja monimutkaisempi ja monessa suhteessa vaikeammin havaittava, mikä johtuu osittain yhä nopeammasta radikalisoitumisesta;

—	OTTAVAT HUOMIOON, että palaajien, mukaan lukien etenkin takaisin palaavat terrorismiin syyllistyneet vierastaistelijat, heidän perheenjäsentensä ja alaikäisten määrä voi nousta;

—

TOTEAVAT, että päättäväinen vastaus radikalisoitumisen aiheuttamaan kansainväliseen uhkaan edellyttää EU:n sisäisten ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi EU:n ulkoisten toimien nopeaa täytäntöönpanoa, jotta radikalisoitumisen perimmäisiin syihin voidaan puuttua, etenkin siten että keskitytään Länsi-Balkanin alueen, Turkin ja Pohjois-Afrikan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja näiden tukemiseen;

Internetissä esiintyvän terroristien propagandan ja vihapuheen torjunta

—

PANEVAT MERKILLE, että on tehtävä yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa ja että ne on otettava mukaan internetissä esiintyvän laittoman vihapuheen torjuntaan (9), ilmaisunvapautta täysin kunnioittaen, kun otetaan huomioon sosiaalisen median rooli ensisijaisena välineenä mahdollisten radikaalien tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi tekemään väkivaltaisia iskuja, ja KOROSTAVAT monen sidosryhmän osallisuuden merkitystä (10);

—	PAINOTTAVAT EU:n internetfoorumin roolia kehitettäessä keinoja terrorististen verkkosisältöjen saatavuuden vähentämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan kumppanitahojen kannustamiseksi tuottamaan vaihtoehtoista vastapropagandaa verkkoon;

—	TUNNUSTAVAT perusoikeusviraston (FRA), radikalisoitumisen torjunnan verkoston (RAN) ja sen osaamiskeskuksen sekä strategisen Syyria-viestinnän neuvoa-antavan ryhmän (SSCAT) tekemän arvokkaan työn ja KOROSTAVAT kansallisten ja paikallisten toimijoiden välisten asianmukaisten yhteyksien merkitystä;

—

KATSOVAT, että verkko- ja muut aloitteet, joiden tarkoituksena on esittää vaihtoehtoisia, myönteisiä ja maltillisia viestejä, voivat olla olennaisen tärkeitä keskinäisen kunnioituksen edistämiseksi ja radikalisoitumisen ehkäisemiseksi; PANEVAT MERKILLE, että vastapropagandan vaikutuksia on arvioitava ja analysoitava lisää;

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

—

rohkaisemaan oppilaitosten, paikallisyhteisöjen, paikallis- ja aluehallintojen, vanhempien, laajemman suvun, nuorisoalan toimijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä osallisuuden lisäämiseksi ja johonkin kuulumisen tunteen sekä myönteisen identiteetin voimistamiseksi;

—

laajentamaan opettajien, kouluttajien ja muun opetushenkilöstön osaamista, jotta he voivat tunnistaa radikalisoituneen käyttäytymisen varhaiset merkit ja käydä ”vaikeita keskusteluja” (11), joilla voidaan aloittaa vuoropuhelu oppilaiden ja muiden nuorten kanssa henkilökohtaisiin tunteisiin, periaatteisin ja uskomuksiin liittyvistä arkaluonteisista aiheista;

—	tarvittaessa käyttämään olemassa olevia tai kehittämään uusia välineitä ja materiaaleja opettajille, kouluttajille ja muulle opetushenkilöstölle, mukaan lukien verkostoja, joissa he voivat jakaa neuvoja ja ohjeita haastavien tapausten käsittelemiseksi, sekä palvelevia puhelimia nuorille;

—	edistämään globaalia ja kansalaiskasvatusta sekä vapaaehtoistyötä sosiaalisten, monikulttuuristen ja kansalaistaitojen parantamiseksi;

—	kannustamaan kaikkien lasten ja nuorten osallistavaan (12) koulutukseen samalla kun torjutaan kaikenlaista rasismia, muukalaisvihaa, kiusaamista ja syrjintää;

—

puuttumaan komission ja asianomaisten EU:n virastojen tuella internetin käyttöön terrorismiin johtavia radikalisoimis- ja värväystarkoituksia varten etenkin kehittämällä yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa sekä yhteistyötä strategisen viestinnän alalla ja tarvittaessa perustamalla internetsisällöstä ilmoittamista käsitteleviä yksiköitä (Internet Referral Units) perusoikeuksia noudattaen ja kansainvälisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti;

—	tukemaan EU:n internetfoorumin sekä Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen (ECTC), erityisesti EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (EU IRU), työtä;

—

tukemaan kansalaisjärjestöjä, jotta ne edistäisivät keskinäistä kunnioitusta ja torjuisivat viharikoksia, vihapuhetta ja terroristien propagandaa väkivaltaisia ääriliikkeitä ja ideologioita koskevien viestien myönteisillä vaihtoehdoilla ja kehittämällä vastapropagandaa väkivaltaisten ääri-ideologioiden torjumiseksi;

—	käyttämään EU:n laajuisia verkostoja, kuten RAN-osaamiskeskusta, radikalisoitumisen torjuntaan liittyvien parhaiden käytäntöjen jakamiseksi edelleen;

—

strategisen Syyria-viestinnän neuvoa-antavan ryhmän (SSCAT) Euroopan strategisen viestinnän verkostoon (ESCN) siirtymisen yhteydessä hyödyntämään edelleen ESCN:n konsultointi- ja tiedonvaihtopalveluita, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää eurooppalaisissa yhteisöissä tapahtuvaa radikalisoitumista ja polarisoitumista ja reagoida siihen paremmin esimerkiksi sijoittamalla henkilöstöä ESCN:ään Brysseliin;

—	jatkamaan palaajille, mukaan lukien erityisesti takaisin palaavat terrorismiin syyllistyneet vierastaistelijat, heidän perheenjäsenilleen ja alaikäisille tarkoitettujen radikalismista luopumista ja radikalismista loitontumista sekä kuntoutumista tukevien ohjelmien kehittämistä;

KEHOTTAVAT komissiota

—

jatkamaan työtään tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nuorisotyöntekijöille tarkoitetun hyviin toimintatapoihin perustuvan välineistön (13) laatimiseksi, jotta nämä voivat auttaa nuoria kehittämään demokraattista kestokykyään, medialukutaitoaan, suvaitsevaisuuttaan, kriittistä ajatteluaan ja konfliktinratkaisutaitojaan;

—

edistämään ja tukemaan vertaisoppimista ja tutkimusta opettajien, kouluttajien ja muun opetushenkilöstön, asiantuntijoiden, poliittisten päättäjien ja tutkijoiden keskuudessa, jotta voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja saada parempi käsitys radikalisoitumiskysymyksestä, mukaan lukien laatimalla toimintakehys ja hyvien käytäntöjen verkkokooste (14);

—

järjestämään monen sidosryhmän konferenssin (15), joka tuo yhteen eri aloja ja asiaankuuluvia sidosryhmiä (esimerkiksi oikeuden, sisäasioiden, koulutuksen, nuorisotyön, urheilun, kulttuurin ja sosiaaliasioiden alalta) ja nuorisoa, kun otetaan huomioon kiireellinen ja äärimmäisen monitahoinen haaste ehkäistä ja torjua radikalisoitumista;

—

edistämään keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta eurooppalaisten ja kolmansista maista olevien opiskelijoiden ja muiden nuorten parissa suorilla ja virtuaalivaihdoilla, kuten eTwinning Plus -verkoston laajentamisella EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin tiettyihin maihin ja Erasmus+-ohjelman virtuaalisilla nuorisovaihdoilla;

—

edistämään suoria yhteyksiä heikoista lähtökohdista tulevien nuorten ja myönteisten esikuvien, kuten taiteilijoiden, urheilijoiden tai yrittäjien ja muiden nuorille tärkeiden menestyjien välillä, jotta he voisivat saada inspiraatiota todellisen elämän kokemuksista (16). Jotta voitaisiin edistää uskottavia myönteisiä vaihtoehtoja väkivaltaisten ääriliikkeiden propagandalle, aiemmin radikalisoituneet henkilöt voisivat myös kertoa omista kokemuksistaan;

—

tehostamaan yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa ja suhtautumaan myönteisesti digitaalialan ja kansalaisyhteiskunnan täysipainoiseen osallistumiseen ja aloitteiden laatimiseen terrorismiin liittyvän sisällön poistamisen tehostamiseksi edelleen (etenkin kehittämällä sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitetun yhteisen alustan) sekä vaihtoehtoisen vastapropagandan levittämiseksi etenkin ilmoitetun, kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantavan ohjelman avulla;

—	perustamaan työnsä EU:n perusoikeusviraston toimiin keskinäisen kunnioituksen, syrjimättömyyden, perusvapauksien ja solidaarisuuden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa;

—	ottamaan huomioon nämä päätelmät valmistellessaan ja pannessaan täytäntöön ehdotettuja toimia.

(1) Julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla, Pariisi, 17.3.2015.

(2) Lyhyyden vuoksi asiaan viitataan jäljempänä termillä ’radikalisoituminen’, vaikkakin myönnetään, että kaikki radikalisoituminen ei välttämättä johda väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.

(3) 16. syyskuuta 2016 annettu Bratislavan julkilausuma.

(4) 10466/16

(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla.

(6) Asiak. 9640/16 – esimerkiksi opettajat, yliopistojen opetushenkilöstö, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, terveydenhuoltohenkilöstö, vapaaehtoistyöntekijät, naapurit, urheiluvalmentajat, uskonnolliset ja epäviralliset johtajat, lähipoliisit.

(7) 9641/16.

(8) Tässä tekstissä ’kouluttajilla’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka työskentelevät virallisen, epävirallisen ja/tai arkioppimisen alalla.

(9) 31. toukokuuta 2016 annetut verkossa lausutun laittoman vihapuheen torjumista koskevat käytännesäännöt (komissio yhdessä Facebookin, Twitterin, YouTuben ja Microsoftin kanssa).

(10) Panevat tässä yhteydessä merkille komission ehdotuksen (asiak. 9479/16) audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin joidenkin säännösten, etenkin väkivaltaan tai vihaan yllyttämisen kieltoa koskevan säännöksen, ulottamiseksi koskemaan videonjakoalustoja.

(11) RAN: ”Manifesto for Education – Empowering Educators and Schools”.

(12) Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta (2015/C-417/04).

(13) Aktiivista kansalaisuutta sekä marginalisoitumisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä koskevaa nuorisotyötä käsittelevän asiantuntijatyöryhmän meneillään oleva työ, sellaisena kuin se on esitetty Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmassa 2016–2018 (EUVL C 417, 15.12.2015, s. 1).

(14) Kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla käsittelevän ET 2020 -työryhmän valtuutuksen puitteissa.

(15) Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävä radikalisoitumista käsittelevä RANin korkean tason konferenssi.

(16) Verkostoa hallinnoivat paikallisesti kansalliset Erasmus+-toimistot, jotka mahdollistavat myös mukauttamisen paikallisiin olosuhteisiin.

LIITE

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto PALAUTTAA MIELEEN erityisesti seuraavat:

—	Euroopan unionin terrorisminvastainen strategia (14469/4/05)

—	Tarkistettu Euroopan unionin strategia radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen torjumiseksi (9956/14)

—	Ulkoasiainneuvoston 9. helmikuuta 2015 antamat päätelmät terrorismin torjunnasta (6026/15)

—

Eurooppa-neuvoston kokous 12. helmikuuta 2015, jossa valtioiden tai hallitusten päämiehet kehottivat noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja tekemään muun muassa yhteiskuntaan integroitumista koskevia aloitteita, jotka ovat erittäin tärkeitä väkivaltaisen radikalisoitumisen estämisen kannalta

—	Euroopan unionin opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa Pariisissa 17. maaliskuuta 2015 hyväksytty julistus kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla

—	Euroopan turvallisuusagenda (8293/15)

—	Ehdotus neuvoston päätelmiksi uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020 (9798/15)

—	Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden päätelmät terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisten vastatoimien tehostamisesta (14419/15)

—	Marraskuussa 2015 annettu yhteinen koulutusta koskeva ET 2020 -raportti (14440/1/15 REV 1)

—

EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin neuvostolle antama selvitys Eurooppa-neuvoston jäsenten 12. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman, oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 20. marraskuuta 2015 antamien päätelmien ja Eurooppa-neuvoston 18. joulukuuta 2015 antamien päätelmien täytäntöönpanosta (6785/16)

—	EU:n oikeus- ja sisäasiainministerien ja EU:n toimielinten edustajien Brysselissä 22. maaliskuuta 2016 tehdyistä terrori-iskuista laatima yhteinen lausuma, jossa vaaditaan kymmentä terrorismintorjuntaan liittyvää toimenpidettä, kuten ehkäisytoimenpiteiden kehittämistä edelleen (7371/16)

—	Tiedonanto – Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun (8128/16)

—	30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät nuorisoalan roolista nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevässä ja torjuvassa integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa (9640/16)

—	30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla (9641/16)

—	Neuvoston päätelmät perusoikeuskirjan soveltamisesta vuonna 2015 (etenkin syrjimättömyyttä, vihapuhetta, rasismia ja muukalaisvihaa koskeva osio) (10005/16)

—	16. syyskuuta 2016 annettu Bratislavan julkilausuma

—	Uudistettu Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia ja terrorismintorjunnan täytäntöönpanoasiakirja: vuoden 2016 jälkimmäinen puolisko (11001/1/16 REV 1)

—	Ensimmäinen raportti etenemisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia, 12. lokakuuta 2016 (COM(2016) 670 final)

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/8

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisotyön uusien toimintatapojen edistämisestä nuorten potentiaalin esiin saamiseksi ja kehittämiseksi

(2016/C 467/03)

NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

PALAUTTAVAT MIELEEN,

asian poliittisen taustan, joka esitetään näiden päätelmien liitteessä;

TOTEAVAT SEURAAVAA:

Nuorilla naisilla ja miehillä on sisäistä potentiaalia ja kykyjä, jotka voivat hyödyttää heitä itseään ja koko yhteiskuntaa. Tämä potentiaali konkretisoituu osaamisena (tiedot, taidot, asenteet), jonka perustana ovat nuorten luovuus ja moninaisuus.

Nuoret pyrkivät kehittämään potentiaaliaan, kykyjään ja luovuuttaan aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehittymisen ja työllistyvyyden suhteen. Kykyjen kehittäminen tarkoittaa poikkeuksellisten taipumusten muuttamista huippuosaamiseksi; potentiaalin kehittäminen tarkoittaa piilevien ominaisuuksien tai taipumusten kehittämistä, joka voi johtaa menestykseen tai josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa nuorten yksilöllisen tilanteen mukaan.

Kaikkien nuorten potentiaalin ja kykyjen esiin saamiseksi ja kehittämiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tuettava ja edistettävä sellaisten tehokkaiden monialaisten politiikkojen toteuttamista, joilla nuoria voidaan kannustaa ja tukea ja auttaa heitä hyödyntämään koko potentiaalinsa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin, joiden elämäntilanne on vaikea.

Nuorisotyöllä on pyritty tavoittamaan nuoret, myös syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nuorten elämäntyylit ja käytös muuttuvat yhteiskunnan ja tekniikan kehittyessä, joten on hyvin tärkeää, että nuorisotyössä kehitetään jatkuvasti uusia metodeja ja toimintatapoja. Nuorten ymmärtäminen ja yhteydenpito nuoriin edellyttävät, että nuorisotyön olisi tavoitettava nuoret paremmin myös digitaalisessa maailmassa;

KOROSTAVAT SEURAAVAA:

Nuorisotyötä tehdään monissa eri muodoissa ja yhteyksissä, ja se vastaa nuorten erilaisiin tarpeisiin, toiveisiin, pyrkimyksiin ja elämäntilanteisiin. Nuorisotyön mahdollisuudet tavoittaa nuoret ja reagoida uusiin muutoksiin muuttavat nuorten elämän laatua ja yhteiskuntaa.

Nuorisotyön oppimisprosessit auttavat nuoria kehittämään osaamistaan eli tietojaan, taitojaan ja asenteitaan kokonaisvaltaisesti. Nuorisotyötä käytetään usein apuna, kun nuorilla on edessään erilaisia elämän tuomia haasteita. Näin voi olla siirryttäessä koulutuksesta työelämään, työttömyysjaksojen aikana tai kun ilmenee erilaisia esimerkiksi väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisoitumisen kaltaisia uusia uhkia, tai kun nuoret hakevat myönteistä minäkuvaa ja haluavat kokea kuuluvansa johonkin.

Nuorisotyön ympäristön tulisi olla stimuloiva, mukautuva ja vetovoimainen, ja sen tulisi reagoida nuorten elämään kuuluviin uusiin trendeihin ja auttaa heitä näin tuomaan esiin ja kehittämään usein piilossa olevaa potentiaalia, joka ei pääse esiin virallisessa koulutuksessa tai muilla aloilla. Tämän ympäristön pitäisi olla paikka, jossa voi kokeilla uusia asioita ja jossa epäonnistuminen on sallittua ja katsotaan osaksi oppimis- ja yhteiskuntaan integroitumisprosesseja.

Nuorisotyön alalla kehitetyt toimintamuodot ovat osoittautuneet vaikuttaviksi nuorten persoonallisuuden myönteisen kehityksen kannalta, ja niitä tulisi edelleen tukea ja vahvistaa. Innovoinnin edistäminen nuorisotyössä tulisi nähdä osana reagointia jatkuviin muutoksiin, tavoitteena herättää kaikkien nuorten kiinnostus, myös niiden, jotka eivät vielä osallistu aktiivisesti nuorisotyötoimintaan. Innovoinnin tulisi olla osa nuorisotyön laadun jatkuvaa kehittämistä nuorten tarpeiden, kiinnostuksenkohteiden ja kokemusten huomioon ottamiseksi sellaisina kuin he itse ne mieltävät (1).

10.

Jotta nuorten kiinnostus saataisiin herätettyä ja jotta heidän elämäänsä voitaisiin vaikuttaa enemmän, olisi pohdittava uudenlaisia ympäristöjä, joissa nuoret viettävät aikaansa (kuten moderni kaupunki-infrastruktuuri ja virtuaalitila), sekä uudenlaisia toimintatapoja, joissa käytetään innovatiivisia verkko- ja muita välineitä (kuten pelillistäminen (2), GPS-pohjaiset toiminnot (3), osaamismerkit (4) tai muotoiluajattelu (5)), ja ne olisi otettava huomioon nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa.

11.

Nuorilla itsellään olisi oltava näkyvä rooli nuorisotyön innovointiprosessin suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa, jotta tämä innovaatio onnistuisi.

12.

Nuorisotyöntekijöiden (olivatpa he vapaaehtoisia tai palkattuja) valmiuksia voidaan parantaa koulutuksen, verkottumismahdollisuuksien, opastuksen sekä taloudellisen tuen avulla, jotta nuorisotyössä voidaan etsiä ja toteuttaa uusia, innovatiivisia toimintatapoja pyrkimyksenä tavoittaa aiempaa suurempi määrä nuoria ja etenkin ne nuoret, joita on vaikea tavoittaa, ja pystyä vaikuttamaan enemmän heidän elämäänsä.

13.

Näyttöön perustuvan nuorisopolitiikan laatiminen edellyttää säännöllistä päivittämistä ja merkityksellisten, ajantasaisten tietojen jatkuvaa keräämistä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tietoa olisi kerättävä myös nuorten elämäntyyleistä ja tämänhetkisistä elämäntapatrendeistä (6).

14.

Itse nuorisotyösektorin kehittämisen lisäksi on hyvin tärkeää tehdä monialaista yhteistyötä, jotta nuorisotyöhön saadaan kehitettyä uusia toimintatapoja. Sovellettaessa uusia toimintatapoja käytännön nuorisotyössä ja nuorisopolitiikassa on helpotettava ja edistettävä eri aloja edustavien sidosryhmien yhteistyötä, jotta yhteistyömahdollisuudet voidaan kartoittaa tehokkaasti (7) ja parantaa käytännön nuorisotyön laatua sekä vastata paremmin nuorten tarpeisiin;

OTTAEN HUOMIOON TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

15.

edistämään, tukemaan ja arvioimaan monialaisen yhteistyön kautta nuorisotyössä käytettäviksi tarkoitettujen uusien välineiden ja toimintatapojen hyödyntämistä, suunnittelua, kehittämistä, testausta ja levittämistä, jotta nuorten ja yhteiskunnan nykyisiin tarpeisiin ja tuleviin haasteisiin, kiinnostuksenkohteisiin ja odotuksiin voidaan vastata asianmukaisesti. Laadun varmistamiseksi nuoria, nuorisotutkijoita, nuorisotyöntekijöitä ja nuorisojärjestöjä olisi pyydettävä osallistumaan aktiivisesti prosessin kaikkiin vaiheisiin,

16.

parantamaan nuorisotyöntekijöiden (olivatpa he vapaaehtoisia tai palkattuja) valmiuksia innovoida ja kehittää nuorten potentiaalia ja kykyjä tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen erityisesti seuraavilla aloilla:

a)	innovatiivisten toimintatapojen käyttö ja mukauttaminen käytännön nuorisotyössä

b)	nuorten viimeisimpiä elämäntapatrendejä koskevien tietojen huomioon ottaminen nuorisotyön koulutuksessa ja käytännöissä

c)	monialaisen yhteistyön käyttö suunniteltaessa uusia ja innovatiivisia välineitä ja toimintatapoja käytännön nuorisotyötä varten

d)	menetelmät erityisesti nuorten potentiaalin ja kykyjen esiin saamiseksi ja kehittämiseksi, itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistamiseksi

e)	nuorten mukaan ottaminen arvokkaan tiedon ja kokemuksen lähteenä esim. kehitettäessä digitaalista osaamista

f)	syrjäytymisvaarassa olevien vuorten tavoittaminen innovatiivisia toimintatapoja käyttäen ja keskittyen heidän potentiaalinsa ja kykyjensä kehittämiseen,

17.

kannustamaan tarpeen mukaan nuorten kanssa ja heitä varten etenkin kollektiivisissa hankkeissa ja nuorisotyön periaatteiden (8) mukaan toimivien järjestöjen jatkuvaa tukemista, myös taloudellisesti, niin että parannetaan noiden järjestöjen innovointivalmiuksia,

18.

tekemään tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten edustajien, nuorisovaltuustojen ja nuorisotyöjärjestöjen, nuorten ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa niin, että näihin päätelmiin sisältyvät viestit otetaan laajalti huomioon alue- ja paikallistason käytännön työssä,

19.

edistämään ja tukemaan erilaisia tiloja ja mahdollisuuksia tarvittaessa yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta nuoret voivat kohdata toisiaan henkilökohtaisesti ja kehittää yhteisiä aloitteita,

20.

harkitsemaan sellaisten kokeiluun ja yrityksen ja erehdyksen kautta oppimiseen tarkoitettujen tilaisuuksien ja muunnettavien tilojen luomista, joissa nuorisotyöntekijät ja nuoret voivat oppia reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja elämäntyyleihin ja oppivat käsittelemään asioiden monimutkaisuutta;

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI

21.

harkitsemaan, että nuorten elämäntapatrendejä koskevaa tietoa kerättäisiin ja analysoitaisiin säännöllisesti, ja tukemaan havaintojen toimittamista keskeisille sidosryhmille, joihin kuuluvat myös kansalliset, alueelliset ja paikalliset päättäjät, nuorisotyötä tekevät vapaaehtoiset, nuorisojohtajat ja nuorisotyöntekijät,

22.

etsimään innovatiivisia toimintatapoja, joita sovelletaan käytännön nuorisotyössä ja myös muilla asiaan liittyvillä aloilla, kuten koulutuksessa, urheilussa ja kulttuurialalla, sosiaalipalveluissa, tieto- ja viestintäteknologiassa jne., ja luomaan mahdollisuuksia mukauttaa muilla politiikkalohkoilla käytettäviä innovatiivisia toimintatapoja nuorisotyöhön sekä jakamaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä,

23.

tarvittaessa määrittämään uusia taitoja, joita nuorisotyöntekijät tarvitsevat, ja kehittämään koulutusmoduuleja, jotka auttavat nuorisotyöntekijöitä hankkimaan uutta osaamista, muun muassa digitaalisia taitoja,

24.

luomalla, seuraamalla ja arvioimalla kansallisen, alueellisen ja paikallistason nuorisopolitiikkoja, nuorisostrategioita ja nuorisoaloitteita määrittämään nuorisotyön uusia toimintatapoja, jotka auttavat saamaan esiin ja kehittämään kaikkien nuorten potentiaalia ja kykyjä;

PYYTÄVÄT EUROOPAN KOMISSIOTA

25.

tekemään säännöllisesti analyysejä ja lisäämään nuorisoraporttiin jakson, jossa annetaan ajantasaisia ja tarkkoja tietoja nuorten viimeisimmistä elämäntyyleistä ja trendeistä,

26.

tukemaan nuorten elämäntyylejä ja trendejä koskevien tietojen vaihtoa sekä esimerkkien vaihtoa hyvistä käytännöistä ja innovatiivisista toimintatavoista, joita nuorisotyössä sovelletaan EU:n jäsenvaltioissa sekä EU:n ulkopuolella, järjestämään asiantuntijatapaamisia, konferensseja ja muita keskinäisen oppimisen tapahtumia sekä harkitsemaan eurooppalaista nuorisotyötä koskevan kokouksen kaltaisten foorumien käyttöä edistämään innovatiivisia toimintatapoja nuorisotyössä,

27.

hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä EU:n ohjelmia, kuten Erasmus+-ohjelmaa, käytännön nuorisotyössä sovellettavien innovatiivisten toimintatapojen tukemiseksi.

(1) Quality Youth Work – A common framework for the further development of youth work. Nuorisotyön laatujärjestelmiä EU:n jäsenvaltioissa käsittelevän asiantuntijaryhmän raportti, Euroopan komissio, 2015.

(2) Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien mekaniikan soveltamista muihin toimintoihin ihmisten käyttäytymisen muuttamiseksi. On esimerkiksi olemassa sovelluksia, jotka laskevat päivittäiset askeleet ja antavat käyttäjille palkintoja ja mahdollisuuden verrata omaa suoritusta muihin. Myös nuorisotyössä voidaan soveltaa pelien dynamiikan ja mekanismien eri tekijöitä. (Gamification 101: An Introduction to the Use of Game Dynamics to Influence Behaviour, Bunchball, 2010).

(3) GPS-pohjaisissa toiminnoissa käytetään GPS-paikannuksen sisältäviä elektronisia laitteita (yleensä älypuhelimia) erilaisiin toimintoihin, joilla tuetaan fyysistä liikkumista ja joilla voi suunnistaa uudessa ympäristössä, suorittaa erilaisia tehtäviä tai perehtyä kiinnostaviin paikkoihin.

(4) Osaamismerkit ovat virtuaalisia, verkkoympäristössä käytettäviä merkkejä, joilla vahvistetaan oppijan tulokset. Jotkin yritykset, kuten esimerkiksi Mozilla, joka on luonut Open Badges -nimisen verkkofoorumin, tukevat tätä konseptia. Tämä soveltuu hyvin aloitteisiin, joilla tähdätään nuorisotyössä tapahtuvan epävirallisen oppimisen tunnustamiseen.

(5) Muotoiluajattelu on ihmiskeskeistä, yhteistyössä tehtävää, optimistista ja kokemuksiin perustuvaa toimintaa. Se toimii hyvin nuorten keskuudessa, sillä heistä tulee erottamaton osa muutosta samalla kun he suunnittelevat uusia ratkaisuja. Sitä voidaan käyttää nuorille tarkoitettujen eri ohjelmien, välineiden tai tilojen (uudelleen)suunnitteluun. (Design Thinking for Educators Toolkit, 2012).

(6) Tiedot nuorten elämäntyyleistä ja trendeistä sisältävät yksityiskohtaisia tietoja nuorista sosiologian, psykologian ja pedagogian näkökulmasta. Näiden tietojen olisi vastattava muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä nuoria kiinnostaa? Mitä he pelkäävät? Miten he oppivat? Miten he viettävät vapaa-aikansa? Miten he toimivat sosiaalisissa verkoissa? Miten he hoitavat raha-asiansa?

(7) Tästä esimerkkinä voisi olla luova työpaja, jossa pyritään kehittämään uusi mobiililaitteille tarkoitettu sovellus ja johon osallistuisi nuorisotyöntekijöitä, nuoria ja tietotekniikan asiantuntijoita;

(8) Ks. alaviite 1.

LIITE

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto viittaa erityisesti seuraaviin asiakirjoihin:

—	Komission tiedonanto ”Eurooppa 2020” (1), jonka Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt, ja sen lippulaivahankkeet ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” (2), ”Innovaatiounioni” (3) ja ”Euroopan digitaalistrategia” (4).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 30. toukokuuta 2016, nuorisoalan roolista nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevässä ja torjuvassa integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa (5).

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 15. joulukuuta 2015 antama päätöslauselma Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016–2018 (6).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 18. toukokuuta 2015, nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä (7).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 20. toukokuuta 2014, nuorten yrittäjyyden edistämisestä nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi (8).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 25. marraskuuta 2013, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sosiaalisen osallisuuden lisäämisestä (9).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 16. toukokuuta 2013, laadukkaan nuorisotyön merkityksestä nuorten kehityksen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä (10).

—	Neuvoston suositus, annettu 20. joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (11).

—	Neuvoston päätelmät, annettu 11. toukokuuta 2012, nuorten luovuuden ja innovointikyvyn edistämisestä (12).

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 18. marraskuuta 2010 antama päätöslauselma nuorisotyöstä (13).

—	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 11. toukokuuta 2010 antama päätöslauselma nuorten aktiivisen osallisuuden edistämisestä: työttömyyden ja köyhyyden torjunta (14).

—

Tutkimukset ja julkilausumat:

—	Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) täytäntöönpanosta (15).

—	Nuorisotyön laatujärjestelmiä EU:n jäsenvaltioissa käsittelevän asiantuntijaryhmän raportti (2015).

—	Toisen eurooppalaisen nuorisotyötä koskevan kokouksen (2nd European Youth Work Convention) (2015) julkilausuma (16).

(1) Asiak. 7110/10.

(2) Asiak. 17066/10.

(3) Asiak. 14035/10.

(4) Asiak. 9981/10/REV 1.

(5) Asiak. 9640/16.

(6) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 1.

(7) EUVL C 172, 27.5.2015, s. 3.

(8) EUVL C 183, 14.6.2014, s. 18.

(9) EUVL C 30, 1.2.2014, s. 5.

(10) EUVL C 168, 14.6.2013, s. 5.

(11) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(12) EUVL C 169, 15.6.2012, s. 1.

(13) EUVL C 327, 4.12.2010, s. 1.

(14) EUVL C 137, 27.5.2010, s. 1.

(15) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 17.

(16) http://pjp-eu.coe.int/documents/1017981/8529155/The+2nd+European+Youth+Work+Declaration_FINAL.pdf/cc602b1d-6efc-46d9-80ec-5ca57c35eb85

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/12

Neuvoston päätelmät urheiludiplomatiasta

(2016/C 467/04)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

PALAUTTAA MIELEEN tämän asian poliittisen taustan, joka on esitetty liitteessä;

TOTEAA, että urheilun avulla voidaan tukea kulttuurienvälistä, taloudellista ja poliittista yhteistyötä ja ymmärrystä kansakuntien ja kulttuurien välillä ja että urheilun tarjoamat mahdollisuudet voivat osaltaan edistää EU:n ja kolmansien maiden yhteydenpidon laajentamista ja lujittamista;

TOTEAA, että

—

urheiludiplomatialla tarkoitetaan urheilun käyttöä keinona vaikuttaa diplomaattisiin, kulttuurienvälisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin suhteisiin. Se on erottamaton osa julkisuusdiplomatiaa, joka on yleisölle ja organisaatioille suunnattua pitkän aikavälin tiedotusta muun muassa maan, alueen tai kaupungin kiinnostavuuden ja imagon vahvistamiseksi ja politiikanalojen päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Se auttaa pääsemään ulkopoliittisiin päämääriin tavalla, joka on näkyvä ja laajan yleisön ymmärrettävissä;

—

EU:n tasolla urheiludiplomatia käsittää kaikki urheilun alaan kuuluvat merkittävät välineet, joita EU ja sen jäsenvaltiot käyttävät yhteistyöhön EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ne olisi keskitettävä toimintapoliittiseen yhteistyöhön ja politiikkojen, hankkeiden ja ohjelmien tukemiseen. Urheilun osuutta unionin ulkosuhteissa olisi korostettava, eurooppalaisten arvojen edistäminen mukaan lukien;

TOTEAA, että urheiludiplomatiaa voidaan harjoittaa tiiviissä yhteistyössä urheiluliikkeen kanssa sen autonomiaa kunnioittaen. Siihen kuuluu muun muassa urheilun myönteisten arvojen edistäminen, ja se edistää poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhteistyön ja suhdetoiminnan kehittämistä;

ON TIETOINEN urheilun avulla edistettävistä arvoista, joihin kuuluvat reilu peli, tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen, rehellisyys, kurinalaisuus, huippuosaaminen, ystävyys, suvaitsevaisuus ja keskinäinen ymmärrys, jotka voivat saattaa yhteen erilaisia ihmisiä ja maita. Urheiludiplomatia hyödyntää urheilun yleismaailmallisuutta kielellisten, sosiokulttuuristen ja uskonnollisten erojen ylittämiseksi ja tarjoaa siten erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa monikulttuurista vuoropuhelua ja edistää kehitystä ja rauhaa;

KOROSTAA, että urheiluväki ja urheilutapahtumat voivat edistää merkittävästi urheiludiplomatian kehittymistä. Ne voivat luoda ulkomaisille kohdeyleisöille ja organisaatioille myönteisen kuvan ja vaikuttaa sen muodostumiseen niin, että se tukee ulkopolitiikan laajempien päämäärien saavuttamista. Tässä yhteydessä urheilu voi auttaa vahvistamaan ja täydentämään kansallista ja EU:n diplomatiaa;

KATSOO, että urheilun keinoin voidaan kehittää ihmisten keskinäisiä suhteita, esimerkiksi tukemalla urheilijoiden, nuorten, valmentajien ja asiantuntijoiden vaihto-ohjelmia tai järjestämällä kansainvälisiä urheilukilpailuja sekä eliitti- että ruohonjuuritasolla;

OTTAEN HUOMIOON JÄSENVALTIOIDEN JA KOMISSION TOIMIVALLAN SEKÄ TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA

lisäämään jäsenvaltioissa, Euroopan komissiossa ja Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH) (EU:n edustustot mukaan lukien) tietoisuutta urheilun tarjoamista mahdollisuuksista edistää julkisuusdiplomatiaa;

kannustamaan julkisia viranomaisia ja urheiluliikettä yhteistyöhön urheilun tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ulkopolitiikassa;

10.

tiivistämään suhteita merkittävien urheilujärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa käymällä EU:n jäsenneltyä vuoropuhelua urheilusta neuvoston istuntojen, EU:n urheilufoorumin ja muiden kokoonpanojen puitteissa;

11.

hyödyntämään paremmin urheilun tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa koulutuksessa ja ottamalla tunnettuja urheilijoita urheilun myönteisten arvojen ja eurooppalaisten arvojen puolestapuhujiksi;

12.

edistämään suuria urheilutapahtumia tärkeänä osana EU:n kulttuurienvälistä, sosiaalista ja taloudellista diplomatiaa tilanteissa, joissa niistä voi olla hyötyä kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskeville EU:n taloustavoitteille;

13.

varmistamaan, että urheiludiplomatia säilyy EU:n poliittisella asialistalla;

14.

tarkastelemaan mahdollisuutta käyttää Euroopan urheiluviikon lähettiläiden verkostoa urheilun myönteisten arvojen ja eurooppalaisten arvojen edistämiseen, jotta EU:n vetovoimaa, tunnettuutta ja näkyvyyttä lisättäisiin kolmansissa maissa;

15.

tukemaan toimia ja osallistumaan niihin, muun muassa konferensseihin, seminaareihin, vertaisoppimistoimiin tai epävirallisiin väliaikaisiin ryhmiin, jotka voisivat edistää urheiludiplomatiaa koskevan strategisen lähestymistavan valmistelua EU:n puitteissa;

KEHOTTAA KOMISSIOTA

16.

varmistamaan, että urheilu ja siitä saatavat hyödyt EU:n ulkosuhteisiin liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon sopimuksissa kolmansien maiden kanssa, muun muassa liittymis-, assosiaatio- ja yhteistyösopimusten sekä eurooppalaisten naapuruussopimusten puitteissa;

17.

keräämään ja jakamaan empiiristä näyttöä urheilun tuloksellisuudesta keinona edistää arvoja, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kehitystä ja rauhaa;

18.

järjestämään korkean tason konferenssin, jossa voidaan keskustella yhteistyömahdollisuuksista urheiludiplomatian alalla, kuten mahdollisesta foorumista tai verkostosta tiedon lisäämiseksi urheiludiplomatian alalla, erityisesti keräämällä ja vaihtamalla urheiludiplomatian yhteiskunnallista tehtävää koskevia parhaita käytäntöjä; ja tarkastelemaan mahdollisuutta valmistella opinto-ohjausta tai koulutusmoduuleja urheiludiplomatiaan osallistuvalle julkishallinnolle ja asianomaisille sidosryhmille;

19.

tarkastelemaan mahdollisuutta rahoittaa urheiluun liittyviä toimia EU:n ulkosuhteiden rahoitusohjelmista ja harkitsemaan urheiludiplomatiaan liittyvien projektien tukemista kolmansien maiden kanssa EU:n rahoitusohjelmista EU:n ulkosuhteiden alalla ja Erasmus+ -ohjelman kautta;

20.

harkitsemaan kolmansien maiden ottamista mukaan Euroopan urheiluviikkoon.

LIITE

Nämä päätelmät antaessaan neuvosto viittaa erityisesti seuraavaan:

—	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklan 3 kohta, jonka mukaan unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä koulutuksen ja urheilun alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston kanssa,

—	komission esittämä Urheilun valkoinen kirja (2007), jossa korostetaan, että urheilun yhteiskunnallinen merkitys on myös omiaan vahvistamaan unionin ulkosuhteita (1),

—	komission tiedonanto ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen”, jossa korostettiin, että yhteistyötä Euroopassa sijaitsevien kolmansien maiden, erityisesti nykyisten ja potentiaalisten ehdokasmaiden, sekä Euroopan neuvoston kanssa olisi pidettävä ensisijaisena (2),

—	komission esittämä urheiludiplomatian korkean tason työryhmän raportti (2016).

(1) Asiak. 11811/07 + ADD 1–4.

(2) Asiak. 5597/11 + ADD 1–3.

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/15

Euron kurssi (1)

14. joulukuuta 2016

(2016/C 467/05)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0644
JPY	Japanin jeniä	122,39
DKK	Tanskan kruunua	7,4359
GBP	Englannin puntaa	0,83963
SEK	Ruotsin kruunua	9,7553
CHF	Sveitsin frangia	1,0747
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,0223
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,023
HUF	Unkarin forinttia	314,89
PLN	Puolan zlotya	4,4402
RON	Romanian leuta	4,5153
TRY	Turkin liiraa	3,7125
AUD	Australian dollaria	1,4177
CAD	Kanadan dollaria	1,3961
HKD	Hongkongin dollaria	8,2561
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,4741
SGD	Singaporen dollaria	1,5157
KRW	Etelä-Korean wonia	1 241,10
ZAR	Etelä-Afrikan randia	14,5508
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3499
HRK	Kroatian kunaa	7,5405
IDR	Indonesian rupiaa	14 143,75
MYR	Malesian ringgitiä	4,7303
PHP	Filippiinien pesoa	52,918
RUB	Venäjän ruplaa	65,1386
THB	Thaimaan bahtia	37,882
BRL	Brasilian realia	3,5242
MXN	Meksikon pesoa	21,5666
INR	Intian rupiaa	71,8245

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/16

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2016,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan atomienergiayhteisön puolesta

(2016/C 467/06)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 101 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon neuvoston päätöksen hyväksynnän antamisesta Euroopan komissiolle pöytäkirjan tekemiseen Euroopan atomienergiayhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin 16 päivänä kesäkuuta 2008, ja se tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015 (1).

(2)	Kroatian tasavallasta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio 1 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)

Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ehdoista vuonna 2012 tehdyn asiakirjan 6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Kroatian liittymisestä vakautus- ja assosiaatiosopimukseen olisi sovittava tekemällä sopimukseen pöytäkirja, jonka tekevät neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti jäsenvaltioiden puolesta, ja kyseessä oleva kolmas maa.

(4)	Neuvosto valtuutti 24 päivänä syyskuuta 2012 komission aloittamaan neuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa pöytäkirjan tekemiseksi vakautus- ja assosiaatiosopimukseen.

(5)

Neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen, ja Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävä pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, parafoitiin 18 päivänä heinäkuuta 2016.

(6)	Pöytäkirja kattaa Euroopan atomienergiayhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita.

(7)	Komission olisi tehtävä pöytäkirja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta atomienergiayhteisön toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta.

(8)	Neuvosto antoi 21 päivänä marraskuuta 2016 päätöksen hyväksynnän antamisesta komissiolle pöytäkirjan tekemiseen Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (2).

(9)	Pöytäkirja allekirjoitetaan ja tehdään erillisessä menettelyssä niiden asioiden osalta, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan.

(10)	Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään pöytäkirjan tekeminen Euroopan atomienergiayhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

Pöytäkirjan teksti on liitetty neuvoston päätökseen pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta sekä pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta (3).

2 artikla

Valtuutetaan Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komission jäsen allekirjoittamaan pöytäkirja ja toteuttamaan pöytäkirjan 7 artiklassa tarkoitettu pöytäkirjan tallettaminen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2016.

Komission puolesta

Johannes HAHN

Komission jäsen

(1) EUVL L 164, 30.6.2015, s. 2.

(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/18

EHDOTUSPYYNTÖ EACEA/41/2016

Erasmus+-ohjelma

Avaintoimi 3: Politiikan uudistamisen tuki - innovatiivisia toimintalinjoja kannustavat aloitteet

Eurooppalaiset ennakoivat yhteistyöhankkeet koulutusalalla

(2016/C 467/07)

1. Kuvaus, tavoitteet ja painopisteet

Ennakoivat yhteistyöhankkeet (FLCP) ovat kansalliset rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita, joiden tarkoituksena on löytää, testata, kehittää tai arvioida innovatiivisia lähestymistapoja, joita voitaisiin mahdollisesti valtavirtaistaa ja käyttää koulutusjärjestelmien parantamiseen. Niiden olisi tarjottava perusteellista tietoa kohderyhmistä, oppimisen, opetuksen ja koulutuksen tilanteesta ja tehokkaista toimintalinjojen kehittämisen menetelmistä ja välineistä sekä päätelmiä, jotka ovat tärkeitä koulutusalan toimintalinjojen laatijoille kaikilla tasoilla.

Ennakoivia yhteistyöhankkeita olisi siksi johdettava ja toteutettava sellaisten keskeisten sidosryhmien edustajien toimesta, joilla on todistetusti asiantuntemusta ja uusinta tietämystä, kyky innovoida tai saada aikaan systeeminen vaikutus toiminnallaan sekä mahdollisuus edistää koulutuspoliittista ohjelmaa.

Tämän ehdotuspyynnön mukaisten ehdotusten on vastattava uusia ensisijaisia aiheita, jotka on määritetty neuvoston ja komission yhteisessä vuoden 2015 raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta (1)

Tämän ehdotuspyynnön erityistavoitteet ovat seuraavat:

—	panna alkuun pitkän aikavälin muutoksia ja testata kentällä sellaisia innovatiivisia ratkaisuja koulutusalan haasteisiin, joita voidaan mahdollisesti valtavirtaistaa ja joilla on potentiaalia tuottaa kestävää ja systeemistä vaikutusta koulutusjärjestelmiin

—	tukea tärkeimpien sidosryhmien kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja keskinäistä oppimista ennakoivista kysymyksistä

—	edistää näytön keräämistä ja analysointia innovatiivisten toimintalinjojen ja käytäntöjen tueksi.

Tämän ehdotuspyynnön perusteella toimitetuissa ehdotuksissa on käsiteltävä yhtä viidestä alla esitetystä ensisijaisesta aiheesta:

—	perustaitojen hankkiminen matalan osaamistason omaaville aikuisille

—	tuloksiin perustuvien lähestymistapojen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

—	innovatiivisen tekniikan edistäminen uraohjauksessa

—	henkilöstön ammattitaidon parantaminen (kouluopetus, mukaan lukien varhaiskasvatus ja lastenhoito)

—	EU:n uudistetun korkeakoulutusstrategian tavoitteiden saavuttaminen.

Jos hakemuksessa ei käsitellä jotakin näistä viidestä aiheesta, sitä ei käsitellä.

2. Tukikelpoiset hakijat

”Hakijalla” tarkoitetaan kaikkia organisaatioita ja laitoksia, jotka ovat mukana hakemuksessa, riippumatta niiden asemasta hankkeessa.

Tukikelpoiset hakijat ovat koulutusalalla tai muilla aloilla kuten epävirallisessa oppimisessa, nuorisotoiminnassa tai muilla sosiaalis-taloudellisilla aloilla toimivia julkisia tai yksityisiä organisaatioita taikka monialaista toimintaa harjoittavia organisaatioita.

Ehdotuspyyntöön voivat osallistua seuraavat hakijat:

—	koulutuspolitiikasta kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla vastaavat viranomaiset

—	yksityiset tai julkiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot

—	tutkimuslaitokset

—	koulut ja muut oppilaitokset

—	korkeakoulut

—	kauppakamarit

—	sidosryhmäverkostot

—	tutkintojen tunnustamisesta vastaavat keskukset

—	arvioinnista tai laadunvarmistuksesta vastaavat tahot

—	kauppajärjestöt ja työnantajat

—	ammattiyhdistykset ja toimialajärjestöt

—	uraohjauspalvelut

—	kansalais- ja kulttuurijärjestöt

—

yritykset

—	kansainväliset järjestöt.

Hakemuksen voivat esittää vain oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista ohjelmaan kuuluvista maista:

—	Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota

—	EFTA-/ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja

—	EU:n ehdokasmaat: entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki.

Tässä ehdotuspyynnössä edellytetään, että kumppanuuteen kuuluu vähintään kolme organisaatiota, jotka edustavat vähintään kolmea ohjelmaan kuuluvaa maata.

3. Tukikelpoiset toimet ja hankkeen kesto

Toimien alkamisajankohdan on oltava 1. marraskuuta 2017, 1. joulukuuta 2017 tai 1. tammikuuta 2018.

Hankkeen keston on oltava 24–36 kuukautta. Jos sopimuksen allekirjoittamisen ja hankkeen aloittamisen jälkeen kuitenkin ilmenee, että tuensaajien on mahdotonta saattaa hanketta päätökseen suunnitellun ajan kuluessa niistä itsestään riippumattomista täysin perustelluista syistä, tukikelpoisuusaikaa voidaan pidentää. Pidennystä voidaan myöntää enintään kuudeksi lisäkuukaudeksi, jos sitä haetaan ennen avustussopimukseen merkittyä määräaikaa.

Tämän ehdotuspyynnön perusteella rahoitettaviin toimiin voi kuulua seuraavaa (luettelo ei ole tyhjentävä):

—	analyysit, tutkimukset, kartoittavat selvitykset

—	tutkimustoiminta

—	koulutustoiminta

—	raporttien, hankkeiden päätelmien ja suositusten laadinta

—

työpajat

—	konferenssit tai seminaarit

—	innovatiivisten toimintamallien testaus ja arviointi ruohonjuuritasolla

—	tiedon lisäämiseen ja levittämiseen tähtäävät toimet

—	verkostojen luomiseen ja parantamiseen tähtäävät toimet, hyvien käytäntöjen vaihto

—	tieto- ja viestintätekniikan työkalujen (ohjelmistojen, alustojen, sovellusten jne.) tai oppimateriaalin kehittäminen

—	muiden henkisten tuotosten laatiminen.

4. Myöntämisperusteet

Tukikelpoisten hakemusten arvioinnissa sovelletaan seuraavia poissulkemis-, valinta- ja myöntämisperusteita (2).

Myöntämisperusteet ovat seuraavat:

1.	Hankkeen merkitys (30 %)

2.	Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laatu (30 %)

3.	Kumppanuus- ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (20 %)

4.	Vaikutukset politiikan kehittämiseen ja levittäminen (20 %)

Ehdotuksen on saatava laadusta pisteitä vähintään seuraavasti:

—

vähintään 50 prosenttia jokaisen myöntämisperusteen kohdalla jaettavista pisteistä (eli vähintään 15 pistettä ”Hankkeen merkityksestä” ja ”Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laadusta” sekä vähintään 10 pistettä ”Kumppanuus- ja yhteistyöjärjestelyjen laadusta” sekä ”Vaikutuksista politiikan kehittämiseen ja levittämisestä”

—	vähintään 70 prosenttia kokonaispisteistä (eli neljän myöntämisperusteen yhteen lasketuista pisteistä)

tai muussa tapauksessa sille ei voida myöntää EU:n rahoitusta. Vähemmän pisteitä saavat hakemukset hylätään.

5. Talousarvio

Hankkeiden osarahoitukseen on käytettävissä tässä ehdotuspyynnössä kaikkiaan 8 000 000 euroa.

EU:n myöntämä rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Yhdelle hankkeelle voidaan myöntää avustusta enintään 500 000 euroa.

Virasto pidättää oikeuden olla jakamatta kaikkia ehdotuspyynnön perusteella käytettävissä olevia varoja.

6. Hakemusten jättämisen määräaika

Hakemus on jätettävä viimeistään 14. maaliskuuta 2017 kello 12.00 (CET, eli Keski-Euroopan aikaa).

Hakijoita pyydetään lukemaan kaikki ehdotuspyyntöön ja hakumenettelyyn liittyvät tiedot huolellisesti ja käyttämään hakemuspakettiin kuuluvia asiakirjoja, jotka ovat saatavilla osoitteessa: https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/funding/forward-looking-cooperation-projects-2017-eacea412016_en

Hakemuslomake on saatavilla osoitteessa: https://eacea.ec.europa.eu/PPMT/

Täydellinen hakemuspaketti on toimitettava sähköisesti käyttäen tätä tarkoitusta varten varattua, asianmukaisesti täytettyä sähköistä lomaketta ja liittäen hakemuksen tueksi kaikki tarvittavat olennaiset liitteet ja asiakirjat.

Hakemuksia, jotka eivät sisällä kaikkia tarvittavia tietoja ja joita ei ole toimitettu määräaikaan mennessä sähköisesti, ei käsitellä.

7. Lisätietoja

Lisätietoja on hakuohjeissa.

Hakuohjeet ja hakemuspaketti ovat saatavilla seuraavalla verkkosivulla osoitteessa https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/funding/forward-looking-cooperation-projects-2017-eacea412016_en

Yhteydenotto sähköpostitse EACEA-Policy-Support@ec.europa.eu

(1) EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(2) Katso hakuohjeet, kohdat 7, 8 ja 9.

15.12.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 467/27

EFTAn valvontaviranomaisen 26 päivänä syyskuuta 2016 Islantia vastaan nostama kanne

(Asia E-14/16)

(2016/C 467/14)

EFTAn valvontaviranomainen, Rue Belliard 35, B-1040 Bryssel, asiamiehinään Carsten Zatschler, Audur Ýr Steinarsdóttir ja Øyvind Bø, nosti 26 päivänä syyskuuta 2016 EFTAn tuomioistuimessa kanteen Islantia vastaan.

EFTAn valvontaviranomainen on pyytänyt EFTAn tuomioistuinta

toteamaan, että Islanti on laiminlyönyt ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan II luvun 17d kohdassa tarkoitetun säädöksen (neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sen pöytäkirjalla 1, mukaiset velvoitteensa, koska

i.	se ei ole varmistanut, että edustavalle osalle vaarallisten aineiden tiekuljetuksia tehdään direktiivissä säädetyt tarkastukset 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

ii.	se ei ole käyttänyt tarkastuksia suorittaessaan direktiivin liitteenä I olevaa tarkastusluetteloa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iii.	se ei ole varmistanut, että direktiivin mukaiset tarkastukset suoritetaan pistokokein ja että ne kattavat mahdollisimman laajan osan tieverkkoa 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

iv.

se ei ole varmistanut, että tarkastusta varten valitut paikat ovat sellaisia, että ajoneuvot, joissa havaitaan rikkomuksia, voidaan niillä saattaa asianmukaiseen kuntoon tai, jos tarkastava viranomainen katsoo aiheelliseksi, kyseiset ajoneuvot voidaan turvallisuutta vaarantamatta pidättää liikenteestä tällä paikalla tai paikalla, jonka viranomainen tätä tarkoitusta varten osoittaa, kuten 4 artiklan 3 kohdassa säädetään;

v.	se ei ole varmistanut, että tarvittaessa, ja jos siitä ei aiheudu vaaraa turvallisuudelle, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät laboratoriot voivat ottaa kuljetettavista aineista näytteitä tutkimuksia varten 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

vi.	se ei ole varmistanut, että tarkastuksiin ei kulu kohtuuttomasti aikaa, kuten 4 artiklan 5 kohdassa säädetään;

vii.

se ei ole varmistanut, että ajoneuvot, joiden osalta on todettu yksi tai useampi vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeva rikkomus, voidaan pidättää liikenteestä joko tarkastuspaikalla tai paikalla, jonka viranomaiset ovat tähän tarkoitukseen osoittaneet, ja voidaan vaatia, että ajoneuvot saatetaan asianmukaiseen kuntoon ennen matkan jatkamista tai niiltä voidaan edellyttää muita asianmukaisia toimenpiteitä olosuhteista tai turvallisuusvaatimuksista riippuen, kuten 5 artiklassa säädetään;

viii.

se ei ole varmistanut, että tarkastuksia voidaan suorittaa myös yritysten tiloissa 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti; ja

ix.	se ei ole toimittanut EFTAn valvontaviranomaiselle vuosikertomusta 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

2.	velvoittamaan Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeusperusta ja taustatiedot sekä kanteen tueksi esitetyt oikeusseikkoja koskevat väitteet:

—

Kanteessa todetaan, että Islanti ei ole noudattanut 16 päivään marraskuuta 2015 mennessä EFTAn valvontaviranomaisen 16 päivänä syyskuuta 2015 antamaa perusteltua lausuntoa. Lausunto koskee sitä, että Islanti on laiminlyönyt ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan II luvun 17d kohdassa tarkoitetun säädöksen (neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sen pöytäkirjalla 1, mukaiset velvoitteensa.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 467

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	59. vuosikerta 15. joulukuuta 2016

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Neuvosto
2016/C 467/01	Neuvoston päätöslauselma osallistavaa ja kilpailukykyistä Eurooppaa edistävästä uudesta osaamisohjelmasta	1

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2016/C 467/07	Ehdotuspyyntö EACEA/41/2016 – Erasmus+-ohjelma – Avaintoimi 3: Politiikan uudistamisen tuki - innovatiivisia toimintalinjoja kannustavat aloitteet – Eurooppalaiset ennakoivat yhteistyöhankkeet koulutusalalla	18
	Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)
2016/C 467/08	Ilmoitus avoimesta kilpailusta	21
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	EFTAn tuomioistuin
2016/C 467/09	Tuomioistuimen tuomio, annettu 2 päivänä lokakuuta 2015, asiassa E-7/15 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta (EFTA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – direktiivi 2008/50/EY ilmanlaadusta ja sen parantamisesta – tiettyjen ilman epäpuhtauksien raja-arvot – ilmanlaatusuunnitelma)	22
2016/C 467/10	Tuomioistuimen tuomio, annettu 27 päivänä lokakuuta 2015, asiassa E-10/15 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (ETA/EFTA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – täytäntöönpanon laiminlyönti – direktiivi 2009/126/EY bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisesta vaiheesta, joka koskee moottoriajoneuvojen polttoainetäydennyksen yhteydessä huoltoasemilla tapahtuvaa talteenottoa)	23
2016/C 467/11	Tuomioistuimen tuomio, annettu 27 päivänä lokakuuta 2015, asiassa E-11/15 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (ETA/EFTA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – täytäntöönpanon laiminlyönti – direktiivi 2011/83/EU kuluttajan oikeuksista)	24
2016/C 467/12	Marine Harvest ASA:n 20 päivänä syyskuuta 2016 EFTAn valvontaviranomaista vastaan nostama kanne (Asia E-12/16)	25
2016/C 467/13	EFTAn valvontaviranomaisen 26 päivänä syyskuuta 2016 Islantia vastaan nostama kanne (Asia E-13/16)	26
2016/C 467/14	EFTAn valvontaviranomaisen 26 päivänä syyskuuta 2016 Islantia vastaan nostama kanne (Asia E-14/16)	27
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2016/C 467/15	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8204 – Barloworld South Africa / BayWa / JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	28
2016/C 467/16	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8325 – KKR / Hilding Anders) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	29

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2016/C 467/02	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä	3
2016/C 467/03	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisotyön uusien toimintatapojen edistämisestä nuorten potentiaalin esiin saamiseksi ja kehittämiseksi	8
2016/C 467/04	Neuvoston päätelmät urheiludiplomatiasta	12
	Euroopan komissio
2016/C 467/05	Euron kurssi	15
2016/C 467/06	Komission päätös, annettu 9 päivänä joulukuuta 2016, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan atomienergiayhteisön puolesta	16