ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
59. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2016/C 382/01 |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2016/C 382/02 |
||
|
JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET |
|
2016/C 382/03 |
|
V Ilmoitukset |
|
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2016/C 382/04 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8083 – Merck / Sanofi Pasteur MSD) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
2016/C 382/05 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8102 – Valeo / FTE Group) ( 1 ) |
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2016/C 382/06 |
|
Oikaisuja |
|
2016/C 382/07 |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/1 |
Komission tiedonanto - Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta annetun komission asetusluonnoksen sisällön hyväksyminen
(2016/C 382/01)
Komissio hyväksyi 13. lokakuuta 2016 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta annetun komission asetusluonnoksen sisällön.
Asetusluonnos on tämän tiedonannon liitteenä. Asetusluonnoksesta järjestetään julkinen kuuleminen verkossa sivustolla http://ec.europa.eu/competition/consultations/open.html
LIITE
LUONNOS KOMISSION ASETUS (EU) …/…,
annettu …,
tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1), ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan,
on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (2) määritetään tietyt tukimuodot, jotka katsotaan sisämarkkinoille soveltuviksi ja vapautetaan velvollisuudesta tehdä komissiolle ilmoitus ennen tuen myöntämistä. Asetuksessa (EU) N:o 651/2014 ilmoitetaan, että komissio aikoo tarkastella uudelleen mainitun asetuksen soveltamisalaa ulottaakseen sen muihin tukimuotoihin, ja erityisesti tukeen satama- ja lentoasemainfrastruktuurille, kun se on saanut riittävästi käytännön kokemusta. |
(2) |
Komission saaman kokemuksen perusteella ja jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja selkeyttää valtiontukisääntöjä, vähentää hallinnollista rasitetta ja antaa komissiolle mahdollisuus keskittyä potentiaalisesti eniten kilpailua vääristäviin tukiin, tuki satama- ja lentoasemainfrastruktuurille olisi nyt sisällytettävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalaan. |
(3) |
Investointituki alueellisille lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään kolme miljoonaa matkustajaa, voi parantaa tiettyjen alueiden yhteyksiä ja edistää paikallista kehitystä, riippuen kunkin lentoaseman erityispiirteistä. Tämä tukee Eurooppa 2020 -strategian painopisteitä, mikä osaltaan edistää talouskasvua ja EU:n yhteisen edun mukaisia tavoitteita. Valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen (3) soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella investointituki alueellisille lentoasemille ei johda kohtuuttomaan kaupan ja kilpailun vääristymiseen, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi siihen olisi sovellettava asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyä ryhmäpoikkeusta edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tuen määrään perustuvaa ilmoituskynnysarvoa, sillä tukitoimenpiteen kilpailuvaikutus riippuu pääasiassa lentoaseman koosta eikä investoinnin koosta. |
(4) |
Edellytyksillä, joiden täyttyessä tuelle myönnetään poikkeus ilmoitusvaatimuksesta, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, sen on täytettävä kaksi edellytystä. Tuki-intensiteetti ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee lentoaseman koon mukaan, ja tuen määrä ei saisi ylittää investoinnin rahoitusvajetta. Kun on kyse hyvin pienistä lentoasemista, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 150 000 matkustajaa, tuen olisi täytettävä näistä edellytyksistä vain toinen. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten olisi varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria. Poikkeusta ei pitäisi soveltaa sellaisille lentoasemille myönnettävään tukeen, jotka sijaitsevat lähellä olemassa olevaa lentoasemaa, jolta liikennöidään säännöllistä lentoliikennettä, koska tällaisille lentoasemille myönnettävään tukeen liittyy suurempi kilpailun vääristymisen riski ja sen vuoksi tuesta olisi ilmoitettava komissiolle, paitsi jos tuki myönnetään erittäin pienille lentoasemille (enintään 150 000 matkustajaa vuodessa), jolloin kilpailun merkittävä vääristyminen ei ole todennäköistä. |
(5) |
Merisatamilla on strateginen merkitys sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisen kannalta, jotka asetettiin tavoitteiksi muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (4). Kuten tiedonannossa ”Satamat: kasvun moottori” (5) korostetaan, tehokkaat satamat kaikilla unionin merialueilla edellyttävät tehokkaita julkisia ja yksityisiä investointeja. Investoinnit ovat välttämättömiä erityisesti satamien kulkuinfrastruktuurin ja satamainfrastruktuurin mukauttamiseksi alusten suurempaan kokoon ja monimutkaisuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön ja tiukempiin ympäristötehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Korkealaatuisen satamainfrastruktuurin puute aiheuttaa ruuhkia ja lisäkustannuksia rahtaajille, liikenteenharjoittajille ja kuluttajille. |
(6) |
Sisävesisatamien kehittäminen ja niiden integrointi multimodaaliseen liikenteeseen on unionin liikennepolitiikan keskeinen tavoite. Unionin lainsäädännön nimenomaisena tavoitteena on parantaa liikenteen intermodaalisuutta ja edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin, kuten rautatie-, meri- ja sisävesikuljetuksiin. |
(7) |
Edellytyksillä, joiden täyttyessä satamille myönnettävälle tuelle myönnetään poikkeus, olisi pyrittävä rajoittamaan kilpailun vääristymistä, joka heikentäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla, erityisesti varmistamalla tukimäärän oikeasuhteisuus. Jotta tuki olisi oikeasuhteista, tuen määrä ei saisi ylittää tuen sallittua enimmäisintensiteettiä, joka vaihtelee merisatamien tapauksessa investointihankkeen koon mukaan. Tukimäärä ei saisi ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta, lukuun ottamatta erittäin pieniä tukimääriä, joiden osalta yksinkertaistettu lähestymistapa on asianmukainen hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Olisi myös varmistettava avoin ja syrjimätön oikeus käyttää infrastruktuuria. |
(8) |
Investoinnit, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (6) perustettujen ydinverkkokäytävien työsuunnitelmiin, ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla on erityinen strateginen merkitys unionille. Näihin verkkoihin kuuluvat merisatamat muodostavat saapumis- ja poistumiskohdan tavaroille, jotka saapuvat unioniin ja kuljetetaan pois unionista. Näihin verkkoihin kuuluvat sisävesisatamat ovat keskeisessä asemassa verkon multimodaalisuuden varmistamisessa. Investointeihin, joilla pyritään parantamaan kyseisten satamien suorituskykyä, olisi sovellettava korkeampaa ilmoituskynnysarvoa. |
(9) |
Asetuksen (EU) N:o 651/2014 ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella on myös aiheellista mukauttaa tiettyjä mainittujen asetusten säännöksiä. |
(10) |
Erityisesti syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien tapauksessa eri sääntöjen soveltaminen lisäkuljetuskustannusten korvaamiseen ja muiden lisäkustannusten korvaamiseen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi eikä sen avulla voida korjata perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia haittoja eli syrjäistä sijaintia ja saaristoluonnetta, pientä kokoa, vaikeaa pinnanmuodostusta ja ilmastoa sekä taloudellista riippuvuutta muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, minkä vuoksi kyseiset säännökset olisi korvattava menetelmällä, jota sovelletaan kaikkiin lisäkustannuksiin. |
(11) |
Koska kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävällä tuella on vain vähän kielteisiä vaikutuksia kilpailuun, näillä aloilla myönnettävään tukeen sovellettavia ilmoituskynnysarvoja olisi nostettava. |
(12) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 651/2014 ja asetusta (EU) N:o 702/2014 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 651/2014 seuraavasti:
(1) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
(2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
(3) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
(4) |
Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan k alakohta seuraavasti:
|
(5) |
Muutetaan 6 artiklan 5 kohta seuraavasti:
|
(6) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
|
(7) |
Korvataan 12 ja 13 artikla seuraavasti: ”12 artikla Valvonta 1. Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin. 2. Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti tuensaajien veroilmoitusten perusteella ja joissa ei ennakolta valvota kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisesti kerran verovuoden aikana, vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja tehtävä tarvittavat päätelmät. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot valvontatoimista vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä. 3. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista, mukaan lukien 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot. 13 artikla Alueellisen tuen soveltamisala Tätä jaksoa ei sovelleta seuraaviin:
|
(8) |
Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
|
(9) |
Korvataan 15 artikla seuraavasti: ”15 artikla Alueellinen toimintatuki 1. Alueelliset toimintatukiohjelmat syrjäisimmillä alueilla ja harvaan asutuilla alueilla ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. 2. Alueellisilla toimintatukiohjelmilla voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset seuraavien edellytysten täyttyessä:
Tuki-intensiteetti ei saa olla yli 100 prosenttia tässä kohdassa määritetyistä lisäkuljetuskustannuksista. 3. Erittäin harvaan asutuilla alueilla alueelliset toimintatukiohjelmat estävät tai vähentävät väestökatoa seuraavin edellytyksin:
4. Syrjäisimmillä alueilla toimintatukiohjelmilla voidaan korvata ylimääräiset toimintakustannukset, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu suorana seurauksena yhdestä tai useammasta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä haitasta, jos tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla alueella ja kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimintatukiohjelmien nojalla myönnetty vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden ei ylitä jotain seuraavista prosenttiosuuksista:
Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa [10 prosenttiyksikköä] niiden yritysten tapauksessa, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään [300 000 euroa].” |
(10) |
Korvataan 21 artiklan 16 kohdan johdantolause seuraavasti: ”Riskirahoitustoimenpiteen, jolla myönnetään takauksia tai lainoja tukikelpoisille yrityksille tai tarjotaan vieraaksi pääomaksi luokiteltuja oman pääoman luonteisia sijoituksia tukikelpoisille yrityksille, on täytettävä seuraavat edellytykset:” |
(11) |
Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”Tukikelpoisia yrityksiä ovat julkisesti noteeraamattomat pienet yritykset enintään viiden vuoden ajan niiden kirjautumisesta yhtiörekisteriin edellyttäen, että yritys täyttää seuraa edellytykset:
Sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, viiden vuoden tukikelpoisuusjakson voidaan katsoa alkavan ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan. Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetään, tämän artiklan nojalla tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautumaan osallistuva yritys on kirjattu yhtiörekisteriin.” |
(12) |
Korvataan 31 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
(13) |
Lisätään 52 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:
|
(14) |
Muutetaan 53 artikla seuraavasti:
|
(15) |
Korvataan 54 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Molemmissa tapauksissa niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia kokonaistuotantobudjetista. Jotta hankkeille voitaisiin myöntää tukea, jäsenvaltio voi myös edellyttää tuotantotoiminnan vähimmäistasoa kyseisellä alueella, mutta kyseinen taso ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.” |
(16) |
Lisätään 56 artiklan jälkeen jaksot seuraavasti: ”14 JAKSO Tuki alueellisille lentoasemille 56 a artikla Investointituki alueellisille lentoasemille 1. Lentoasemalle myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. 2. Kyseinen investointi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen realististen liikenne-ennusteiden perusteella keskipitkällä aikavälillä odotetun liikennemäärän hoitamiseksi. 3. Lentoaseman on oltava avoin kaikille potentiaalisille käyttäjille. Jos kapasiteettia rajoitetaan fyysisesti, käyttöoikeudet on jaettava asiaa koskevien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien perusteiden pohjalta. 4. Tukea ei saa myöntää lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta, jolta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä. 5. Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli kolme miljoonaa matkustajaa. Ei saa olla odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen liikenne nousee yli kolmen miljoonan matkustajan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana. 6. Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 tonnia. Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta, jos on odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä nousee yli 200 000 tonnin kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana. 7. Tukea ei saa myöntää olemassa olevien lentoasemien siirtämiseen tai uuden matkustajaliikenteen lentoaseman luomiseen, mukaan lukien olemassa olevan lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi. 8. Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä. 9. Tukikelpoisia kustannuksia ovat lentoaseman infrastruktuuriin tehtyihin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset. 10. Tuen määrä on enintään:
11. Tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, jos lentoasema sijaitsee syrjäisellä alueella. 12. Edellä olevaa 2 ja 4 kohtaa ei sovelleta sellaisiin lentoasemiin, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli enintään 150 000 matkustajaa, jos ei ole odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä nousee yli 150 000 matkustajaan. Tällaisille lentoasemille myönnetyn tuen on täytettävä joko 8 kohdan tai 10 ja 11 kohdan vaatimukset. 15 JAKSO Tuki satamille 56 b artikla Investointituki merisatamille 1. Merisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. 2. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista
3. Investointikustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satama-alueella toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia. 4. Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä. 5. Edellä 2 kohdan a alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäismäärä saa olla enintään
Edellä 2 kohdan b alakohdassa määriteltyihin investointeihin myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 6. Edellä 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädettyjä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa. 7. Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa merisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta. 8. Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit sekä tuoton sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit. 9. Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin. 10. Kun tuen määrä on enintään 5 miljoona euroa, vaihtoehtona 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 56 c artikla Investointituki sisävesisatamille 1. Sisävesisatamille myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. 2. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu investoinneista
3. Investointikustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satama-alueella toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia. 4. Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä. 5. Tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 6. Mikä tahansa tuettu investointi, jonka sama tuensaaja aloittaa kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona toisen tuetun investoinnin työt alkavat samassa sisävesisatamassa, katsotaan osaksi yhtä ainoaa investointihanketta. 7. Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Tuetun satamainfrastruktuurin vuokraamista tai toiminnan harjoittamista varten kolmannelle osapuolelle myönnettävän mahdollisen toimiluvan kesto ei saa ylittää aikaa, jonka kuluessa kyseisen kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa saavan takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja sijoitetulle pääomalle tuoton, ottaen huomioon sopimuksen nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät investoinnit. 8. Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin. 9. Kun tuen määrä on enintään 2 miljoona euroa, vaihtoehtona 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulle menetelmälle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.” |
(17) |
Korvataan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
2 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteet seuraavasti:
(1) |
Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä. [Liitteessä II (jäsenvaltioiden toimittamat tiedot) olevaan II osaan lisätään uudet kohdat uusille tukimuodoille (investointituki lentoasemille, merisatamille ja sisävesisatamille) ja pk-yritysten tukea (17–20 artikla) koskeva kohta jaetaan useammiksi kohdiksi (kohta/artikla)]. |
(2) |
Korvataan liitteessä III oleva alaviite 2 seuraavasti:
|
(3) |
Korvataan liitteessä III olevan alaviitteen 3 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Bruttoavustusekvivalentti tai tämän asetuksen 16, 21, 22 tai 39 artiklan mukaisten toimenpiteiden tapauksessa sijoituksen määrä.” |
3 artikla
Lisätään asetuksen (EU) N:o 702/2014 7 artiklan 1 kohtaan virke seuraavasti:
”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (*) 67 ja 68 artiklassa säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain maaseuturahastosta ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Komission puolesta
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.
(2) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
(3) EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3.
(4) COM(2011) 144.
(5) COM(2013) 295.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/14 |
Euron kurssi (1)
14. lokakuuta 2016
(2016/C 382/02)
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,1002 |
JPY |
Japanin jeniä |
114,76 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4398 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,89910 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
9,7068 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,0889 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
9,0248 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
27,029 |
HUF |
Unkarin forinttia |
305,31 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,3020 |
RON |
Romanian leuta |
4,5040 |
TRY |
Turkin liiraa |
3,3969 |
AUD |
Australian dollaria |
1,4421 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,4485 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
8,5363 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,5508 |
SGD |
Singaporen dollaria |
1,5263 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 246,06 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
15,6303 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,4000 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,5073 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
14 358,56 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,6128 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
53,227 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
69,2807 |
THB |
Thaimaan bahtia |
38,804 |
BRL |
Brasilian realia |
3,4994 |
MXN |
Meksikon pesoa |
20,8448 |
INR |
Intian rupiaa |
73,4380 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/15 |
5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot
Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) perustaminen
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19))
(2016/C 382/03)
I.1 Nimi, osoite ja yhteyshenkilö
Rekisteröity nimi: Eisenbahnneubaustrecke Dresden-Prag EVTZ (Uusi rautatieyhteys Dresden–Praha EAYY)
Rekisteröity osoite:
Sächsisches Staatsministerium für Wirtschaft, Arbeit und Verkehr |
Wilhem-Buck-Str. 2 Dresden 01097, Saksa |
Yhteyshenkilö: Petra Heldt, puh. +49 3515648671
sähköposti: Petra.Heldt@smwa.sachsen.de
Yhtymän internetosoite:
I.2 Yhtymän toiminnan kesto:
Yhtymän toiminnan kesto: määräämätön
Rekisteröintipäivä:
Julkaisupäivä:
II TAVOITTEET
EAYY:n tavoitteena on valmistella ja tukea Dresdenin ja Prahan välisen uuden tavara- ja henkilöliikennettä palvelevan ratayhteyden rakennushankkeen toteuttamista. Tätä varten EAYY:n on tarkoitus luoda vakaa organisaatiorakenne, johon tukeutuen voidaan helpottaa ja edistää alueellista rajatylittävää yhteistyötä jäsenten kesken sekä vahvistaa niiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EAYY:n ensisijaisena tehtävänä on
— |
tarjota poliittista, teknistä, organisatorista ja viestinnällistä tukea hankkeen toteuttamistoimista vastaaville kansallisille viranomaisille ja päätöksentekijöille |
— |
koordinoida hankkeeseen liittyviä valmistelutöitä ja projekteja |
— |
kehittää viestintätoimintaa laajan yleisen tuen saamiseksi hankkeen toteuttamiselle |
— |
syventää rajatylittävää yhteistyötä idän/itäisen Välimeren käytävään kuuluvien liikennemuotojen osalta niiden yhdistämiseksi paremmin toisiinsa |
— |
hankkia tukivaroja hankkeen rahoittamiseksi. |
III LISÄTIETOJA YHTYMÄN NIMESTÄ
Englanninkielinen nimi:
Ranskankielinen nimi:
IV JÄSENET
IV.1 Yhtymään kuuluvien jäsenten kokonaismäärä: 4
IV.2 Yhtymään kuuluvien jäsenten kansallisuudet: Saksa ja Tšekki
IV.3 Jäsenten tiedot
Virallinen nimi: Freistaat Sachsen, edustajana Saksin osavaltion talous-, työ- ja liikenneministeriö
Postiosoite:
Internetosoite: www.smwa.sachsen.de
Jäsentyyppi: alueellinen viranomaistaho
Virallinen nimi: Tšekin tasavalta, edustajana Tšekin liikenneministeriö
Postiosoite:
Internetosoite: www.mdcr.cz
Jäsentyyppi: jäsenvaltio
Virallinen nimi: Landkreis Sächsische Schweiz Osterzgebirge
Postiosoite:
Internetosoite: www.landratsamt-pirna.de
Jäsentyyppi: alueellinen viranomaistaho
Virallinen nimi: Krajský úřad Ústeckého kraje (Ústín alue)
Postiosoite:
Internetosoite: www.kr-ustecky.cz
Jäsentyyppi: alueellinen viranomaistaho
V Ilmoitukset
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
Euroopan komissio
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/17 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8083 – Merck / Sanofi Pasteur MSD)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2016/C 382/04)
1. |
Komissio vastaanotti 7. lokakuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Merck &Co., Inc. (Merck) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan ranskalaisessa yrityksessä Sanofi Pasteur MSD SNC (SPMSD), joka on tällä hetkellä Merckin ja Sanofi Pasteur SA:n yhteisessä määräysvallassa, ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — Merck: terveydenhuoltoalan yritys, joka toimii maailmanlaajuisesti lääkealalla ja jonka toiminta-aloja ovat esimerkiksi diabeteksen ja syövän hoito, rokotteet, sairaaloiden akuuttisairaanhoito, eläinten terveys, yhteistyö kumppaneiden kanssa sekä terveydenhuoltopalvelut — SPMSD: kehittää ja markkinoi ihmisille tarkoitettuja rokotteita 18 ETA-maassa. |
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää Euroopan komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8083 – Merck / Sanofi Pasteur MSD seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/18 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8102 – Valeo / FTE Group)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2016/C 382/05)
1. |
Komissio vastaanotti 10. lokakuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalaisen yrityksen Valeo SA (Valeo) määräysvallassa oleva saksalainen yritys Valeo Holding GmbH hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan saksalaisessa yrityksessä FTE Group Holding GmbH (FTE) ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — Valeo: ajoneuvojen laitteiden, erityisesti lämpöjärjestelmien, voimalaitejärjestelmien, mukavuus- ja ajoavustinjärjestelmien sekä näkyvyyttä parantavien järjestelmien suunnittelu, valmistus ja myynti — FTE: seuraavien laitteiden suunnittelu, valmistus ja myynti: a) kytkintoimilaitteet, ii) jarrutoimilaitteet, iii) sähköiset vaihteistoöljypumput ja muut vaihteistojen ja voimalaitteiden osat, jotka perustuvat sähköhydrauliikkaan; FTE valmistaa myös jarrukenkiä. |
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8102 – Valeo / FTE Group seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/19 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
(2016/C 382/06)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1).
AIDON PERINTEISEN TUOTTEEN TUOTE-ERITELMÄ
”TRADITIONALLY REARED PEDIGREE WELSH PORK”
EU-nro: UK-TSG-0007-01396–27.10.2015
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
1. Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet
”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork”
2. Tuotelaji
Luokka 1.1 – Tuore liha (ja muut eläimenosat)
3. Rekisteröinnin perusteet
3.1 Onko tuote seuraavien vaatimusten mukainen
— |
☒ |
Se vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla. |
— |
☐ |
Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista. |
”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan sioista, jotka on kasvatettu perinteisellä tuotantomenetelmällä. Perinteisen tuotantomenetelmän ansiosta siat kasvavat luontaisemmin ja hitaammin, niiden stressitaso saadaan minimoitua ja noudatetaan korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia.
3.2 Onko nimi seuraavien vaatimusten mukainen:
— |
☐ |
Se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa. |
— |
☒ |
Se osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen. |
Alla luetellut Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan ainutlaatuiset ominaisuudet antavat tuotteelle sen ominaislaadun.
Ruho
— |
Hyvä selkälihas ja pitkä selkä |
— |
Hyvin kehittyneet kinkut |
— |
Pork-painoisten > 50 kg (teuraspaino) sikojen selkärasva vähintään 10 mm ja raskaiden sikojen > 75 kg (teuraspaino) selkärasva vähintään 14 mm |
— |
Väri vaalea, mutta väri tummenee, kun siat saavuttavat suuremman teuraspainon. |
Ruoanlaitossa
— |
Hienostunut, hyvä maku, joka paranee sikojen vanhetessa |
— |
Murea, sillä lihan rasvapitoisuus on korkea. |
Nämä ominaisuudet johtuvat seuraavien kahden seikan yhdistymisestä: perinteinen tuotantotapa, ja sikojen on oltava Pedigree Welsh -rotuisia. Pedigree Welsh -rotua on jalostettu jo pitkään valikoivasti tietynlaisten ruhojen ja erityisten makuominaisuuksien aikaansaamiseksi.
4. Kuvaus
4.1 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta, mukaan lukien tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet, jotka osoittavat tuotteen erityisluonteen (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” on Pedigree Welsh -rotuinen sika, joka on kasvatettu perinteisellä tuotantomenetelmällä. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhot tunnetaan erinomaisesta tasapainosta hyvän selkälihaksen, pitkän selän ja hyvin kehittyneiden kinkkujen välillä. Teurasprosentti on korkea, vähintään 65 %, ja luokittelu on hyvä kaikissa painoluokissa. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen rasvapitoisuus nousee herkästi suureksi muttei liialliseksi, sillä selkärasva on vähintään 10 mm pork-painoisilla sioilla ja 14 mm raskaammilla sioilla (75 kg teuraspaino). Riippumattoman värianalyysin mukaan liha on väriltään vaaleaa. Punaisten ja keltaisten arvojen todettiin olevan alhaisia, minkä vuoksi liha ei ole väriltään kovin tummaa. Liha on väriltään tummempaa, kun sikojen teuraspaino kasvaa, ja suuremmissa teuraspainoissa on näkyvillä paljon lihasten sisäistä rasvaa (marmoroituminen) ilman, että selkärasvaa olisi liikaa.
Kypsytetyssä lihassa on mehevä, hienostunut ja maukas sianlihan maku, joka paranee mitä vanhempia siat ovat. Liha on hyvin mureaa, sillä lihan rasvapitoisuus on korkea. Koska lihan rasvapitoisuus on luontaisesti suuri, liha saattaa menettää painoaan melko paljon kypsennyksen aikana, riippuen palasta.
Tiedot koostumuksesta
Energia-arvo |
: |
> 300 kcal / 100 g |
Selkärasva |
: |
Vähintään 10 mm (pork-painoiset siat > 50 kg teuraspaino) Vähintään 14 mm (raskaat siat > 75 kg teuraspaino) |
Nämä selvästi erottuvat ja ainutlaatuiset makuominaisuudet johtuvat seuraavien yhdistelmästä:
— |
Pedigree Welsh -rodun pitkät perinteet ja valikoiva jalostus näiden erityisten ruho- ja makuominaisuuksien aikaansaamiseksi |
— |
Perinteiset tuotantomenetelmät, joiden avulla eläinten stressitaso minimoidaan, noudatetaan korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia ja eläimet kasvavat hitaammin ja luontaisesti. |
Vaikka nimessä viitataan sianlihaan, tämä hakemus kattaa kaikki ruhon osat ja muut syötävät osat.
4.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetyn tuotteen tuotantomenetelmästä, jota tuottajien on noudatettava, mukaan lukien tapauksen mukaan käytettyjen raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet sekä menetelmä, jolla tuote valmistetaan (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat kasvatetaan erityisin perinteisin menetelmin, jotka poikkeavat hyvin paljon tavanomaisista kaupallisista tuotantojärjestelmistä.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan saadaan yksinomaan sioista, joiden on syntymän yhteydessä ilmoitettu olevan Pedigree Welsh -rotuisia. Kaikista sioista on tehtävä syntymäilmoitus British Pig Association -yhdistykselle tai sianjalostajien yhdistykselle, joka ylläpitää Pedigree Welsh -rodun kantakirjaa. Eläimet voi tunnistaa niiden yksilöllisen korvatatuoinnin avulla. Tatuointi varmistaa aitouden ja erinomaisen jäljitettävyyden.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikoja ruokitaan perinteisin menetelmin. Sikoja ruokitaan rehulla, jonka valkuaispitoisuus on alhainen. Ostorehun valkuaispitoisuus ei saa ylittää 20:tä prosenttia vieroituksen jälkeen. Perinteisten ruokintamenetelmien alhaiset valkuaisainepitoisuudet yhdistettynä tämän rodun luontaisesti hitaampaan kasvuun vaikuttavat siihen, että elopaino nousee päivässä keskimäärin vähemmän kuin nykyaikaisissa tuotantojärjestelmissä. Myös rodun alttius kerryttää enemmän rasvaa vaikuttaa siihen, ettei rehu muunnu niin tehokkaasti vähärasvaiseksi lihaksi.
Rehuna käytetään yleensä sekä sellaisenaan suoraan käytettäviä rehuaineksia että niitä täydentäviä rehuseoksia. Sellaisenaan suoraan käytettävät rehuainekset kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan itse tilalla tai hankitaan paikallisesti. Jos sikoja kasvatetaan pientiloilla (”tyddyn”), niiden ruokintaa on perinteisesti usein täydennetty elintarvikkeista saaduilla sivutuotteilla. Näitä ovat muun muassa meijerituotannosta saatu hera ja jätemaito, panimoteollisuudesta saatu hiiva ja panimojäte sekä leipäjäte ja vilja- ja keksijauho. Ruokintaa täydennetään myös heinällä ja rehukasveilla. Joskus noudatetaan keskiaikaista tapaa päästää siat laiduntamaan metsään syömään tammenterhoja ja muita kunkin kasvukauden pähkinöitä ja marjoja. Vaihtoehdot soijalle olisi mahdollisuuksien mukaan hankittava EU:sta (esimerkiksi rapsirouhe, härkäpapu, auringonkukkajauho ja/tai herneet). Ruokinnan synteettiset lisäaineet ja kasvunedistäjät ovat kiellettyjä.
”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan Pedigree Welsh -rotuisista sioista, jotka kasvatetaan perinteisesti laajaperäisin menetelmin luontaisessa kasvuympäristössä, jossa eläimet kasvavat luonnollisesti ja stressaantuvat mahdollisimman vähän.
”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” saadaan karaistuneista sioista, joita kasvatetaan laajaperäisesti sekä ulko- että sisätiloissa. Kaikkien kasvatusjärjestelmien on oltava korkeiden eläinten hyvinvointivaatimusten mukaisia (RSPCA:n Freedom Food -standardi tai vastaavat järjestelmät). Lisäksi kaikkien tilojen on noudatettava sikojen hyvinvointia koskevia suosituksia (Code of Recommendation for the Welfare of Livestock: Pigs or equivalent schemes).
Laajaperäinen ulkoilmakasvatus: – Ulkoilmakasvatuksessa sikojen eläintiheyden on oltava enintään 30 emakkoa hehtaarilla ja laidunaluetta on oltava vähintään 40 neliömetriä lihasikaa kohden (vieroituksesta teurastukseen saakka).
Laajaperäinen sisäkasvatus: – Kun sikoja kasvatetaan laajaperäisesti sisällä, emakot on pidettävä olkilattialla, jossa on lattiatilaa vähintään 3,5 neliömetriä emakkoa kohden ja 1,54 neliömetriä loppukasvatusvaiheessa olevaa sikaa kohden. Kasvatus kokonaan rakopohjaisissa karsinoissa on kiellettyä.
Kaikki Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat on kasvatettava perinteisin menetelmin, kuten
— |
Vieroitusikä vähintään 6–8 viikkoa. |
— |
Nykyaikaiset voimaperäiset kotieläintuotannon käytännöt, muun muassa hampaiden ja hännän katkaisu sekä kärsän rengastus, ovat sallittuja ainoastaan eläinlääkärin neuvosta, eikä niitä saa noudattaa rutiininluonteisesti. |
— |
Kastrointi voidaan tehdä vain eläinlääkärin neuvosta tai perinteisiin tuotteisiin tarkoitettujen raskaiden sikojen osalta. |
— |
Emakko- ja porsitushäkkien käyttö on kiellettyä. |
Traditionally Reared Pedigree Welsh -sikoja kuljetetaan niin, ettei sioille aiheuteta tarpeetonta stressiä tai epämukavuutta. Eläimet on kuljetettava suoraan tilalta teurastamoon, eikä niitä saa kuljettaa yhdessä muilta tiloilta peräisin olevien sikojen kanssa. Kuljetus ja käsittely on pidettävä minimissä, ja siat on teurastettava lähimmässä soveltuvassa teurastamossa, jotta niiden stressitaso olisi mahdollisimman alhainen.
Kuljetuksen aikana sioilla on oltava tilaa vähintään seuraavasti:
Elopaino (kg) |
Eläintiheys (kg/m2) |
Eläinten käytössä oleva tila (m2/sika) |
|
|
|
10 |
137 |
0,05 |
30 |
200 |
0,15 |
35 |
218 |
0,16 |
40 |
222 |
0,18 |
100 |
235 |
0,43 |
110 |
245 |
0,45 |
emakot |
316 |
0,79 |
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan tuotannossa käytettävät Pedigree Welsh -siat teurastetaan mahdollisimman lähellä niiden kasvatuspaikkaa, mieluiten pienissä teurastamoissa. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta stressiä eikä epämukavuutta ennen teurastusta. Tainnutus- ja/tai lopetusvälineiden on oltava sellaisia ja sellaisessa kunnossa, että tainnutus tai lopetus tapahtuu nopeasti ja tehokkaasti.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhoja on riiputettava vähintään kaksi päivää (mieluiten kuitenkin kauemmin) teurastuksen jälkeen jäähdytetyssä varastossa alle 4 celsiusasteen lämpötilassa ennen leikkuuta.
Koska rodussa esiintyy eri sukulinjoissa luontaista vaihtelua ja kasvattajat hoitavat loppukasvatuksen eri tavalla, ruhon koostumuksessa ja selkärasvan määrässä voi olla eroja. Tämän luontaisen vaihtelun vuoksi ruhojen käsittely edellyttääkin perinteisiä teurastustaitoja ja kokemusta lihanleikkuusta. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -ruhoja käsitellään perinteisin menetelmin, ne muun muassa riippuvat koukusta leikkuun aikana ja paloitellaan perinteisesti leikkuulaudalla.
Koska sikojen stressi minimoidaan noudattamalla korkeita eläinten hyvinvointivaatimuksia laajaperäisen kasvatuksen ja kuljetuksen aikana sekä ennen teurastusta ja koska tämän rodun siat ovat säyseäluonteisia eikä niillä ole tunnettua geneettistä taipumusta kärsiä stressistä (esimerkiksi sikojen stressialttius), on havaittu vain vähän vaaleaa, pehmeää ja vetistä PSE-lihaa tai tervalihaa. Tämä näkyy siinä, että Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan syöntilaatu on murea.
4.3 Tuotteen perinteisen luonteen todistavat tärkeimmät tekijät (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan erityinen luonne käy selvästi ilmi lihan syöntilaadusta. Syynä laatuun ovat seuraavat kaksi keskeistä seikkaa:
— |
Pedigree Welsh -rodun pitkät perinteet ja huolellinen valikoiva jalostus, jossa on suosittu tietyntyyppisiä ruhoja sekä lihan laatua ja ominaisuuksia |
— |
Perinteinen tuotantotapa. |
Pedigree Welsh -sialla on ainutlaatuinen asema brittiläisten kotoperäisten sikarotujen joukossa, sillä se on yksi kolmesta tärkeimmästä rodusta, joihin nykyaikainen sianlihatalous perustuu. Ruholla on samoja ominaisuuksia kuin uudenaikaisemmissa kehittyneimmissä jalostetuissa roduissa, kuten Large White tai Landrace, mutta maussa on kuitenkin samaa kuin perinteisissä vähemmän jalostetuissa kotoperäisissä roduissa, kuten Berkshire, Tamworth ja Gloucester Old Spot. Nämä rodun erityiset ominaisuudet ovat viimeisten sadan vuoden aikaisen huolellisen valikoivan jalostuksen ansiota. Vaikka ruhon ominaisuudet, esimerkiksi kinkkujen kehittyneisyys ovat parantuneet, rotu on säilyttänyt perinteiset fenotyyppiset ja genotyyppiset ominaisuutensa, kuten luontainen hitaampi kasvuvauhti ja taipumus kerryttää rasvaa. Kun kasvatusjärjestelmä on lisäksi perinteinen ja laajaperäinen, tuloksena saadaan vaaleammanväristä lihaa, joka tunnetaan mureudestaan, suuremmasta energia-arvostaan ja mehevyydestä kypsytyksen jälkeen.
Verrattuna nykyaikaisten tavanomaisesti kasvatettujen kaupallisten risteytettyjen sikojen lihaan Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihassa on seuraavat ominaisuudet:
— |
lihasten vähemmän kehittynyt (vaaleampi) väri |
— |
parempi mureus |
— |
hienostuneempi sianlihan maku |
— |
paksumpi selkärasva |
— |
suurempi rasvapitoisuus |
— |
suurempi energia-arvo |
— |
mehevyys kypsytyksen jälkeen. |
Kun verrataan kasvuvauhtia, Pedigree Welsh -sian kasvatus saattaa vaatia vähintään 154 päivää ennen teurastusta, kun taas voimaperäisesti kasvatettu kaupallinen sika voidaan teurastaa jo 126 päivän ikäisenä. Tämä hitaampi kasvuvauhti johtuu siitä, että rodun kasvuvauhti on luontaisestikin hitaampi, minkä lisäksi rehu on vähäproteiinista ja noudatetaan perinteistä laajaperäistä tuotantotapaa. Lihasten vähemmän kehittyneestä väristä johtuva lihan vaalea väri, hyvä mureusaste ja hienostunut sianlihan maku ovat kaikki tämän hitaamman kasvuvauhdin ansiota.
Koska rodulla on luontainen taipumus kerryttää rasvaa ja koska siat eivät kovin tehokkaasti pysty muuttamaan rehua vähärasvaiseksi lihakseksi, tuloksena saadaan ruho, jossa on enemmän rasvaa kuin nykyaikaisissa kaupallisissa sioissa. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan paksuus on tavallisesti yli 10 mm pork-painossa, kun taas kaupallisten sikojen selkärasvan tavoiteltu paksuus on 8 mm. Raskaampien Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan keskimääräinen paksuus on usein yli 14 mm. Sen lisäksi, että selkärasvaa on enemmän, ruhossa on yleisesti ottaen enemmän rasvaa, minkä ansiosta keskimääräinen energia-arvo on yli 300 kcal / 100 g verrattuna kaupallisemmin kasvatettuihin sikoihin, joiden keskimääräinen energia-arvo on alle 200 kcal / 100 g. Koska rasvapitoisuus on suurempi, liha on kypsytettynä mehevämpää.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianliha on myös selvästi erilaista kuin muiden vähemmän kehittyneiden kotoperäisten rotujen liha:
— |
ohuempi selkärasva |
— |
parempi luokittelu raskaissa sioissa |
— |
hyvin kehittyneet kinkut |
— |
suurempi selkälihas |
— |
hyvin pitkä selkä |
— |
korkeat teurasprosentit. |
Perinteisten vähemmän kehittyneiden jalostettujen rotujen selkärasvan keskimääräinen paksuus on yli 14 mm pork-painossa, kun taas Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan paksuus on vähintään 10 mm pork-painossa. Vähemmän kehittyneiden kotoperäisten rotujen raskaampien sikojen selkärasva on yli 20 mm ja usein jopa 30 mm, kun taas Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen selkärasvan luokitus on hyvä eli vähintään 14 mm raskaammissa painoissa.
Pedigree Welsh Pig -sian valikoiva jalostus viimeisten sadan vuoden aikana on johtanut ruhoon, jossa selkälihas on suurempi, selkä hyvin pitkä, kinkut kehittyneemmät, teurastusprosentit korkeat ja luokittelu parempi raskaissa painoissa verrattuna vähemmän kehittyneisiin kotoperäisiin rotuihin. Yhdessä nämä ominaisuudet ovat johtaneet siihen, että ”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” on perinteisesti katsottu teurastukseen ihanteellisesti sopivaksi ruhoksi.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihan erityisten piirteiden tukena on paljon historiallisia tietoja, ja lihan koostumusta ja aistinvaraisia ominaisuuksia on analysoitu testausohjelmassa. Tutkimus osoitti objektiivisesti, että ”Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork” eroaa muusta sianlihasta perittyjen ominaisuuksien, laadun ja maun suhteen.
Siankasvatuksella on pitkät perinteet Walesissa, ja sioista on mainintoja keskiaikaisessa walesilaisessa kirjallisuudessa. Mabinogionissa, joka on kirjoitettu 1100-luvulla, mainitaan ”pienet eläimet, joiden liha on parempaa kuin nautojen liha. Ne ovat pieniä, ja niillä on eri nimiä. Niitä kutsutaan nimellä ’moch’.” Sanotaan, että nämä olennot (siat) toi nykymaailmaan Arawn, Annwfnin kuningas (Manalan valtias). Walesilaisissa kuningas Arthurin aikaisissa tarinoissa esiintyy myös lumottu villisika Twrch Trwyth, ”karjujen päällikkö, jolla on valkoiset torahampaat” Ysgithrwyn Benbaedd sekä mystinen valkoinen emakko Hen Wen.
Kaupallisella voimaperäisellä sikataloudella on vähäiset perinteet Walesissa, sillä suurimmaksi osaksi sikoja pidettiin sisätiloissa tai ne saivat laiduntaa kausiluonteisesti ulkona. Pedigree Welsh -rotu on perinteisesti suurelta osin osa walesilaista pientila- (”tyddyn”) tai talonpoikaisperinnettä. Myös kaupungeissa sikoja perinteisesti monesti pidettiin pienimuotoisesti sikoläteissä (twlc mochyn) rivitalojen pihoilla. Ilman laastia kivestä limitetyt, kupolikattoiset sikolätit olivat myös tunnettu osa paikallista walesilaista arkkitehtuuria, erityisesti Walesin eteläosissa.
Nurmentuotannosta tunnetussa Walesissa tuotetaan paljon karitsanlihaa ja maitoa. Perinteisesti pientilalliset myivät karitsat ja naudat markkinoilla, sillä niistä sai paljon paremman hinnan, ja pystyivät tämän ansiosta pitämään siat itse. Kotitalouksissa maaseudulla kulutettiinkin eniten sianlihaa. Perinteenä oli kasvattaa sikoja kesän ja syksyn ajan ja teurastaa ne talvella tilalla. Kaikilla maaseutualueilla oli kiertävä teurastaja, joka teurasti eläimet ja paloitteli lihat, usein tilapäisissä tiloissa ladoissa, ulkorakennuksissa tai jopa taivasalla. Eläinten vuotuinen teurastus oli sosiaalinen tapahtuma, johon kaikki perheenjäsenet osallistuivat. Tuoreita tuotteita, kuten pyöryköitä (ffagots) valmistettiin sydämestä, maksasta ja keuhkoista (plwc), pää laitettiin suolaveteen painosyltyn valmistamiseksi, suolet puhdistettiin, jotta niihin voitaisiin täyttää makkaroita, tuoretta lihaa annettiin kyläläisille sekä kyljet ja kinkut suolattiin ja säilöttiin, jotta seuraavana vuonna oli saatavilla lihaa.
Pedigree Welsh -rotu voidaan jäljittää kotoperäiseen valkoiseen lurppakorvaiseen sikarotuun, jota on kasvatettu Walesissa iän kaiken. Tällä rodulla on ollut valtava vaikutus nykyaikaiseen maatalouteen, sillä se on yksi kolmesta rodusta, joihin nykyaikainen risteyttämiseen pohjautuva sikatalous perustuu. Kehitys kulki kuitenkin vääjäämättä kohti voimaperäistämistä, ja kysyntä kohdistui vähärasvaisempaan sianlihaan ja pekonisikojen ruhoihin, mausta piittaamatta. Markkinoita hallinneet isommat jalostusyritykset eivät suosineet Pedigree Welsh -rotua, ja tämä johti sikojen määrän voimakkaaseen laskuun. Vuonna 2002 kantakirjaan kirjattiin vain 82 Pedigree Welsh -sikaa, vuonna 2005 rotu julistettiin uhanalaiseksi, ja Rare Breeds Survival Trust on luokitellut sen siitä lähtien harvinaiseksi roduksi.
Rodun pitkä historia ja luontaiset piirteet yhdessä perinteisen kasvatusmenetelmän kanssa antavat Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihalle sen erityisen ja ainutlaatuisen luonteen. Keskeisiä tekijöitä perinteisessä kasvatusjärjestelmässä ovat seuraavat:
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sianlihassa on keskeisenä tekijänä sikojen luontainen kasvuvauhti eli vähintään 154 päivän kasvatusaika ennen teurastusta. Tähän päästään vähäproteiinisella rehulla (alle 20 % vieroituksen jälkeen). Rehu tulisi mahdollisuuksien mukaan hankkia paikallisesti. Rehu voi olla sellaisenaan suoraan käytettävää rehuainesta tai rehuseosta, ja sitä voidaan täydentää vaihtoehtoisilla rehuaineilla sekä elintarvikealan ja rehualan rinnakkaistuotteilla. Ruokinnan synteettiset lisäaineet ja kasvunedistäjät ovat kiellettyjä.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikoja voidaan kasvattaa sekä ulko- että sisäkasvatusjärjestelmissä, mutta kasvatusympäristön on oltava luontainen ja korkeiden hyvinvointivaatimusten mukainen (RSPCA:n Freedom Food -standardi tai vastaava). Riippumatta siitä, kasvatetaanko siat sisällä vai ulkona, eläintiheyden on mahdollistettava eläinten luontainen käyttäytyminen, ja jos eläimet kasvatetaan sisällä, ne on pidettävä olkilattialla eikä niitä saa pitää kokonaan rakopohjaisissa karsinoissa. Voimaperäiset kotieläintuotannon käytännöt, kuten vieroitus neljän viikon ikäisenä, emakko- ja porsitushäkkien käyttö, hampaiden ja hännän katkaisu, kärsän rengastus ja kirurginen kastraatio, eivät saisi olla rutiinitoimenpiteitä, ja ne ovat sallittuja ainoastaan eläinlääkärin neuvosta. Perinteisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen raskaiden sikojen kastraatio sallitaan eläinlääkärin neuvosta.
Perinteisen kasvatusjärjestelmän tarkoituksena on minimoida stressi eläimen koko eliniän ajan. Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -siat teurastetaan mahdollisimman lähellä kasvatuspaikkaansa, mieluiten pienissä teurastamoissa. Kuljetus ja käsittely pidetään minimissä sen varmistamiseksi, etteivät siat koe tarpeetonta stressiä ja epämukavuutta ennen teurastusta. Eläimet kuljetetaan suoraan tilalta teurastamoon, eikä niitä saa kuljettaa yhdessä muilta tiloilta peräisin olevien sikojen kanssa.
Traditionally Reared Pedigree Welsh Pork -sikojen ruhoja on riiputettava vähintään kaksi päivää lihan raakakypsyttämiseksi. Näin lihaan tulee makua ja se mureutuu. Ruhojen leikkuussa käytetään perinteisiä menetelmiä, joista leikkaajilla on kokemusta.
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
Oikaisuja
15.10.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 382/25 |
Oikaisu kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/142/EY (kodifioitu toisinto) täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto
(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)
( Euroopan unionin virallinen lehti C 349, 22. joulukuuta 2010 )
(2016/C 382/07)
Sivulla 10:
on:
ESO:n viitenumero (1) |
Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja) |
Korvattavan standardin viitenumero |
Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1 |
CEN |
EN 521:2006 Erityiset nestekaasulaitteet. Vaatimukset kaasun höyrynpaineella toimiville kannettaville kaasulaitteille |
EN 521:1998 Huomautus 2.1 |
Voimassaolo lakkaa (31.8.2006) |
pitää olla:
ESO:n viitenumero (1) |
Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja) |
Korvattavan standardin viitenumero |
Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1 |
||||
CEN |
EN 521:2006 Erityiset nestekaasulaitteet. Vaatimukset kaasun höyrynpaineella toimiville kannettaville kaasulaitteille |
EN 521:1998 Huomautus 2.1 |
Voimassaolo lakkaa (31.8.2006) |
||||
Varoitus (1): Tämä julkaiseminen ei kata kannettavia kaasukäyttöisiä keittotasoja (2).
|