2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/1

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 17 päivänä maaliskuuta 2016,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä

(CON/2016/15)

(2016/C 195/01)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 8 päivänä maaliskuuta 2016 neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä (1) (jäljempänä ’ehdotettu asetus’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä ehdotettu direktiivi sisältää säännöksiä, jotka vaikuttavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävään, eli rahapolitiikan täytäntöön panemiseen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen myötävaikuttamiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1.   Yleiset huomautukset

Ehdotetun asetuksen, jolla kumottaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY (2), tärkeimpänä tavoitteena on yksinkertaistaa esitteiden laadintaa, hyväksyntää ja jakelua koskevia olemassa olevia sääntöjä sekä siten vähentää niiden tuottamiseen liittyviä kustannuksia ja rasitteita. Ehdotetussa asetuksessa säädetään tarkemmin ottaen julkistamisvaatimuksista, jotka on räätälöity liikkeeseenlaskijan erityistarpeisiin ja jotka parantavat etenkin pk-yritysten kykyä korottaa pääomaa koko unionissa. Lisäksi ehdotetulla asetuksella pyritään vähentämään niitä toisistaan poikkeavia ja hajanaisia sääntöjä unionin alueella, jotka johtuvat direktiivin 2003/71/EY epäyhtenäisestä täytäntöönpanosta tietyissä jäsenvaltioissa. EKP suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti ja kannattaa päämääriä, joihin ehdotetulla asetuksella pyritään, ja pitää kyseistä asetusta myönteisenä askeleena kohti pääomamarkkinaunionin toteuttamista.

2.   Erityiset huomautukset

2.1   Poikkeukset, jotka koskevat EKP:n ja EKPJ:n kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien muiden kuin osakesidonnaisten arvopaperien tarjoamista ja osuuksia EKPJ:n kansallisten keskuspankkien pääomasta

EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että EKP:n ja EKPJ:n liikkeeseen laskemat muut kuin osakesidonnaiset arvopaperit jätetään ehdotetun asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle (3). Tämä soveltamisalan rajaus on ensisijaisen tärkeä sen varmistamiseksi, ettei eurojärjestelmän rahapoliittisia operaatioita, mukaan lukien muun muassa mahdolliset EKP:n ja EKPJ:n kansallisten keskuspankkien velkasitoumusten liikkeeseenlaskut, haitata. EKP suhtautuu myönteisesti myös poikkeukseen, joka koskee osuuksia eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien pääomasta (4) ja jolla on suoraan merkitystä niille kansallisille keskuspankeille, joiden osakkeita on yksityisten sijoittajien hallussa ja/tai jotka ovat listautuneet säännellyillä markkinoilla tai muussa kauppapaikassa.

2.2   ISIN-koodin ja maailmanlaajuisen oikeushenkilötunnuksen (Legal Entity Identifier, LEI) käyttöä koskevat pakottavat vaatimukset

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus varmistaa sijoittajansuoja ja markkinoiden tehokkuus sekä vahvistaa samalla pääoman sisämarkkinoita (5). Tätä varten sijoittajien saatavilla olevien tietojen tulisi olla ”riittäviä ja objektiivisia” ja ne olisi esitettävä ”helposti analysoitavassa, ytimekkäässä ja ymmärrettävässä muodossa” (6). Tietojen pitäisi sisältää sekä arvopaperin että liikkeeseenlaskijan yksilölliset tunnisteet. Kuten aiemmissa yhteyksissä on todettu (7), EKP kannattaa voimakkaasti kansainvälisesti sovittujen standardien, kuten ISIN-koodin ja maailmanlaajuisen oikeushenkilötunnuksen (LEI) käyttämistä. Yleisölle tarjottavien tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden, tarjoajien ja takaajien yksilöllinen tunnistaminen voi onnistua ainoastaan käyttämällä kansainvälisiä standardeja, kuten ISIN-koodia ja maailmanlaajuista oikeushenkilötunnusta (LEI).

ISIN-koodi, jonka avulla yksittäinen arvopaperin liikkeeseenlasku on tunnistettavissa, on ensinnäkin vakiintunut tunniste, jota käytetään rahoitusmarkkinoilla laajalti. Tarve arvopapereiden yksilölliselle tunnisteelle todetaan ehdotetussa asetuksessa, komission asetuksessa (EY) N:o 809/2004 (8) ja asetuksessa (EU) 2015/2365 (9). Ehdotetussa asetuksessa säädetään esitetiivistelmästä, johon on sisällytettävä kappale arvopapereita koskevista tärkeimmistä tiedoista, mukaan lukien ”mahdollinen tunnistenumero” (10). Asetuksessa (EY) N:o 809/2004 säädetään vastaavasti, että velkapapereita, osakkeita ja johdannaisia koskeviin esitteisiin on sisällyttävä ”kuvaus tarjottavien ja/tai kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopapereiden tyypistä ja lajista, mukaan lukien ISIN[– –]-koodi tai muu vastaava tunniste” (11). Koska tällaisten vaihtoehtoisten tunnisteen luonnetta ei kuitenkaan ole täsmennetty, on tulkinnanvaraista, voidaanko rajoitetusti sovellettavia tunnisteita pitää vaihtoehtoina. Tämä täsmällisyyden puute vähentää tällaisten tietojen hyödyllisyyttä sijoittajan kannalta ja asettaa esteitä pääomamarkkinaunionille. Lisäksi asetuksessa (EU) 2015/2365 säädetään, että arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskeviin ilmoituksiin on sisällytettävä muun muassa kyseisten arvopaperien ISIN-koodit (12). Valtaosalla euroalueella liikkeeseen lasketuista velkakirjoista on ISIN-koodi, ja velkakirjat, joilla ei ISIN-koodia ole, ovat yleisesti ottaen keskittyneet tietyille erityisille markkinoille ja aloille, ja niitä käytetään erityistarkoituksiin. Saatavilla olevat tiedot osoittavat, että tietyissä olosuhteissa arvopapereiden liikkeeseenlaskulla ilman ISIN-koodia on tarkoitus tehdä tällaisista operaatioista vaikeammin jäljitettäviä mutta mahdollistaa kuitenkin velkakirjoja koskevan lainsäädännön soveltamisen. Lisäksi riskinä on, että arvopaperit saatetaan laskea liikkeeseen ilman ISIN-koodia, jotta vältettäisiin tietojen paljastaminen valvojille ja päättäville toimijoille. Näistä syistä EKP suosittaa, että ISIN-koodin sisällyttäminen ehdotetun asetuksen kattamien arvopapereiden esitteisiin tulisi olla pakollista. Näin paikattaisiin mahdolliset tietojen puutteet tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikilla markkinoilla ja lainkäyttöalueilla.

Toisekseen EKP kannattaa maailmanlaajuisen oikeushenkilötunnusjärjestelmän käyttöä, sellaisena kuin Euroopan pankkiviranomainen (EPV) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) (13) sen ovat vahvistaneet ja siten, että se on linjassa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) laatimien suositusten kanssa (14). Maailmanlaajuinen oikeushenkilötunnus (LEI) mahdollistaa arvopaperin liikkeeseenlaskijoiden, tarjoajien ja takaajien yksilöllisen tunnistamisen ja siten tärkeimpien tietojen antamisen sijoittajalle. Lisäksi maailmanlaajuisen oikeushenkilötunnuksen (LEI) käyttö oikeushenkilöiden ja oikeudellisten rakenteiden tunnistamisessa yleistyy nopeasti, ja EKP:n mielestä olisi siksi hyvä laajentaa kyseisen koodin käyttöä säätämällä maailmanlaajuisen oikeushenkilötunnuksen (LEI) sisällyttäminen ehdotetun asetuksen kattamien arvopapereiden esitteisiin tai rekisteröintiasiakirjoihin pakolliseksi.

EKP:n mielestä velvollisuudesta ilmoittaa ISIN-koodi ja maailmanlaajuinen oikeushenkilötunnus (LEI) pitäisi säätää sekä ehdotetussa asetuksessa että sellaisissa mahdollisissa liitännäisissä komission delegoiduissa säädöksissä, joilla ehdotettu asetus pannaan täytäntöön ja jotka komission edellytetään antavan esitteiden muodon määrittämiseksi (15). EKP antaa asiasta muutosehdotuksia (16).

2.3   Esitteiden julkaiseminen verkkosäilytysjärjestelmässä

Ehdotetussa asetuksessa EAMV:lle asetetaan vastuu niiden esitteiden julkaisemisesta, jotka se saa verkkosivujensa kautta toimivaltaisilta viranomaisilta. EAMV varmistaa julkaisemisen keskitetyn säilytysjärjestelmän kautta (17). EKP:n käsityksen mukaan säilytysjärjestelmään liittyy hakutoiminto. EKP katsoo, että säilytysjärjestelmän pitäisi sisältää myös kuvaus esitteisiin sisältyvistä tiedoista metatietoineen koneellisesti luettavassa muodossa ainakin tärkeimpien seikkojen osalta, kuten tiedot liikkeeseenlaskijoista, tarjoajista ja takaajista, koska nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että (yhteisö)sijoittajat voivat saada luotettavia tietoja, joita voidaan käyttää ja analysoida oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. EKP antaa asiasta muutosehdotuksia (18).

2.4   Nimellisarvoltaan suurten velkapapereiden emissioiden kannustinten poistaminen

Saadakseen suotuisan kohtelu direktiiviä 2003/71/EY sovellettaessa, osa liikkeeseenlaskijoista asettaa tällä hetkellä arvopaperikeskustasolla tietyille liikkeeseen laskemilleen arvopapereille sallittuja selvitysmääriä koskevia sääntöjä, jotka voivat olla vähimmäismääriä ja/tai tietyn kertoimen ilmaisemia määriä. Arvopaperiselvityksiä, jotka eivät ole näiden sääntöjen mukaisia, voi silti tapahtua arvopaperikeskustasolla, esimerkiksi keskusvastapuolen nettouttaessa kaupankäyntitoimia standardimäärinä tai muun kaupankäyntiin liittymättömän toiminnan muodossa, kuten yhtiötapahtumien käsittelyn yhteydessä. Tästä seuraa, että vaikka tällaisten arvopaperiselvitysten toteuttamista koskevat toimeksiannot eivät olisikaan ristiriidassa direktiivin 2003/71/EY vaatimusten kanssa, niitä ei voida toteuttaa kansallisten rahoitusmarkkinoiden teknisten alustojen tarjoaman vakiokäsittelyn kautta. Tätä lievennetään tavallisesti tehottomien ja riskialttiiden manuaalisten kiertoratkaisujen käytöllä (muuhun kuin suorakäsittelyyn perustuvat tekniset menettelyt (non-straight through processing (non-STP)) tai monimutkaisemmilla teknisillä toiminnoilla.

Edellä mainitun perusteella EKP pitää nimellisarvoltaan suurten eli yli 100 000 euron määräisten (19) velkapapereiden emissioiden kannustinten poistamista myönteisenä. Lisäksi EKP katsoo, että vähimmäisnimellismäärien ja vähimmäismäärien asettaminen selvitystasolla on vastoin direktiivin 2003/71/EY henkeä. Vaikka kyseisessä direktiivissä asetetaan tällaisia rajoituksia ainoastaan alkuperäisellä tarjoamis- tai kaupankäyntitasolla, tietyt unionissa toimivat liikkeellelaskijat asettavat tällaisia rajoituksia arvopaperikeskustasolla. Tämä rajoittaa rahoitusmarkkinoiden rakenteiden ja niiden käyttäjien – eli arvopaperikeskusten, keskusvastapuolten ja niiden osallistujien – tehokkuutta, koska niiden on mahdollisesti turvauduttava muuhun kuin suorakäsittelyyn perustuviin teknisiin menettelyihin tai kehitettävä monimutkaisia toimintoja muiden kuin vakioselvitysten hoitamista varten. Nämä vähimmäisselvitysmääriä koskevista nykyisistä säännöistä johtuvat tehottomuudet tulevat lisäksi voimistumaan, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (20) sekä eurojärjestelmän TARGET2-Securities-selvitysalustan käyttöönoton myötä rajat ylittävien katteensiirtojen määrän odotetaan kasvavan.

2.5   Tekniset huomautukset ja muutosehdotukset

Niiltä osin kuin EKP suosittaa ehdotettua asetusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty erillisessä teknisessä työasiakirjassa, johon liitetty selitys. Tekninen työasiakirja on tämän lausunnon liitteenä ja saatavilla EKP:n verkkosivuilla englanninkielisenä.

---

(1)  COM(2015) 583 final.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).

(3)  Ks. ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohta.

(4)  Ks. ehdotetun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohta.

(5)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan seitsemäs perustelukappale.

(6)  Ks. ehdotetun asetuksen johdanto-osan 21 perustelukappale.

(7)  Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä annetun lausunnon CON/2014/49 2.4 kohdan kuudes alakohta. Kaikki EKP:n lausunnot on julkaistu EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu.

(8)  Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2015/2365, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1).

(10)  Ks. ehdotetun asetuksen 7 artiklan 7 kohdan a alakohdan ensimmäinen luetelmakohta.

(11)  Ks. asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteessä III oleva 4.1 kohta, liitteessä V oleva 4.1 kohta, liitteessä XII oleva 4.1.1 kohta, liitteessä XIII oleva 4.2 kohta.

(12)  Ks. asetuksen (EU) 2015/2365 4 artiklan 10 kohdan b alakohta.

(13)  Ks. EPV:n suositus oikeushenkilön tunnisteen (LEI-koodi) käytöstä ('EBA Recommendation ”On the use of the Legal Entity Identifier (LEI)” (EBA/REC/2014/01)), saatavilla EPV:n verkkosivuilla osoitteessa www.eba.europa.eu) ja EAMV:n kysymys- ja vastausasiakirja ”Implementation of the Regulation (EU) No 648/2012 on OTC derivatives, central counterparties and trade repositories (EMIR)” (ESMA/2016/242) (OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (Euroopan markkinarakenneasetus) täytäntöönpanosta (saatavilla EAMV:n verkkosivuilla osoitteessa www.esma.europa.eu).

(14)  Ks. 8.6.2012 julkaistu finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) kertomus ‘Maailmanlaajuinen oikeushenkilön tunniste rahoitusmarkkinoita varten (”A Global Legal Entity Identifier for Financial Markets”) (saatavilla englanninkielisenä FSB:n verkkosivuilla osoitteessa www.financialstabilityboard.org.

(15)  Ks. ehdotetun asetuksen 13 ja 42 artikla.

(16)  Ks. tämän lausunnon liitteessä olevat muutosehdotukset 2, 3, 4 ja 5.

(17)  Ks. ehdotetun asetuksen 20 artiklan 6 kohta.

(18)  Ks. tämän lausunnon liitteessä oleva muutosehdotus 6.

(19)  Ks. tämän lausunnon liitteessä oleva muutosehdotus 1.

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/4

---

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (1):

0,00 % 1. kesäkuuta 2016

Euron kurssi (2)

1. kesäkuuta 2016

(2016/C 195/02)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1174
JPY	Japanin jeniä	122,07
DKK	Tanskan kruunua	7,4385
GBP	Englannin puntaa	0,77358
SEK	Ruotsin kruunua	9,2796
CHF	Sveitsin frangia	1,1055
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,3083
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,027
HUF	Unkarin forinttia	314,11
PLN	Puolan zlotya	4,3978
RON	Romanian leuta	4,5178
TRY	Turkin liiraa	3,2938
AUD	Australian dollaria	1,5370
CAD	Kanadan dollaria	1,4586
HKD	Hongkongin dollaria	8,6818
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6373
SGD	Singaporen dollaria	1,5375
KRW	Etelä-Korean wonia	1 331,53
ZAR	Etelä-Afrikan randia	17,5384
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,3498
HRK	Kroatian kunaa	7,5118
IDR	Indonesian rupiaa	15 273,74
MYR	Malesian ringgitiä	4,6409
PHP	Filippiinien pesoa	52,110
RUB	Venäjän ruplaa	74,7806
THB	Thaimaan bahtia	39,846
BRL	Brasilian realia	4,0211
MXN	Meksikon pesoa	20,6531
INR	Intian rupiaa	75,3780

---

(1)  Korko, jota sovellettiin viimeiseen ennen ilmoitettua päivää suoritettuun rahoitusoperaatioon. Jos sovellettu korko on vaihtuva huutokauppakorko, korko on marginaalinen korko.

(2)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/5

---

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus

Säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden poistaminen

(2016/C 195/03)

Jäsenvaltio	Norja
Reitti	Seuraavien paikkakuntien väliset reitit: Kirkkoniemi, Vesisaari, Vuoreija, Båtsfjord, Berlevåg, Mehamn, Honningsvåg, Hammerfest ja Alta (Alattio) Hasvik–Tromssa–Hasvik, Hasvik–Hammerfest–Hasvik ja Sørkjosen–Tromssa–Sørkjosen
Julkisen palvelun velvoitteiden alkuperäinen voimaantulopäivä	15. huhtikuuta 2013 (julkaistu 11. lokakuuta 2012 EUVL:ssä C 307 ja ETA-täydennysosassa N:o 57/2012)
Velvoitteiden poistamispäivämäärä	1. huhtikuuta 2017
Osoite, jossa julkisen palvelun velvoitteita koskeva teksti ja kaikki siihen liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla	Samferdselsdepartementet Postboks 8010 Dep N-0030 Oslo NORWAY Puhelin: +47 22248353 Sähköposti: postmottak@sd.dep.no

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/6

---

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus

Säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden poistaminen

(2016/C 195/04)

Jäsenvaltio	Norja
Reitti	Lakselv (Lemmijoki) – Tromssa – Lakselv Andenes – Bodø – Andenes ja Andenes – Tromssa – Andenes Harstad-Narvik – Tromssa – Harstad-Narvik Leknes – Bodø – Leknes ja Svolvær – Bodø – Svolvær Røst – Bodø – Røst Narvik (Framnes) – Bodø – Narvik (Framnes) Brønnøysund – Bodø – Brønnøysund ja Brønnøysund – Trondheim – Brønnøysund Sandnessjøen – Bodø – Sandnessjøen ja Sandnessjøen – Trondheim – Sandnessjøen Mo i Rana – Bodø – Mo i Rana ja Mo i Rana – Trondheim – Mo i Rana Mosjøen – Bodø – Mosjøen ja Mosjøen – Trondheim – Mosjøen Namsos – Trondheim – Namsos ja Rørvik – Trondheim – Rørvik
Julkisen palvelun velvoitteiden alkuperäinen voimaantulopäivä	1. huhtikuuta 2012 (julkaistu 25. elokuuta 2011 EUVL:ssä C 247 ja ETA-täydennysosassa N:o 47/2011)
Velvoitteiden poistamispäivämäärä	1. huhtikuuta 2017
Osoite, jossa julkisen palvelun velvoitteita koskeva teksti ja kaikki siihen liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla	Samferdselsdepartementet Postboks 8010 Dep N-0030 Oslo NORWAY Puhelin: +47 22248353 Sähköposti: postmottak@sd.dep.no

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/7

---

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus

Säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen

(2016/C 195/05)

Jäsenvaltio	Norja
Reitti	Seuraavien paikkakuntien väliset reitit: Kirkkoniemi, Vesisaari, Vuoreija, Båtsfjord, Berlevåg, Mehamn, Honningsvåg, Hammerfest ja Alta (Alattio) Hasvik – Tromssa – Hasvik, Hasvik – Hammerfest – Hasvik ja Sørkjosen – Tromssa – Sørkjosen Lakselv (Lemmijoki) – Tromssa–Lakselv Andenes – Bodø – Andenes ja Andenes – Tromssa – Andenes Harstad-Narvik – Tromssa – Harstad-Narvik Leknes – Bodø – Leknes ja Svolvær – Bodø – Svolvær Røst–Bodø–Røst Brønnøysund – Bodø – Brønnøysund ja Brønnøysund – Trondheim – Brønnøysund Sandnessjøen – Bodø – Sandnessjøen ja Sandnessjøen – Trondheim –Sandnessjøen Mo i Rana – Bodø – Mo i Rana ja Mo i Rana – Trondheim – Mo i Rana Mosjøen – Bodø – Mosjøen ja Mosjøen – Trondheim – Mosjøen Namsos – Trondheim – Namsos ja Rørvik – Trondheim – Rørvik
Julkisen palvelun velvoitteen voimaantulopäivä	1. huhtikuuta 2017
Osoite, jossa muutettuja julkisen palvelun velvoitteita koskeva teksti ja kaikki siihen liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla	Samferdselsdepartementet Postboks 8010 Dep N-0030 Oslo NORWAY Puhelin: +47 22248353 postmottak@sd.dep.no https://www.regjeringen.no/en/find-document/id2000006/?documenttype=dokumenter/anbud

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/8

---

Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan nojalla annettu EFTAn valvontaviranomaisen ilmoitus

Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti

(2016/C 195/06)

Jäsenvaltio	Norja
Reitti	Seuraavien paikkakuntien väliset reitit: Kirkkoniemi, Vesisaari, Vuoreija, Båtsfjord, Berlevåg, Mehamn, Honningsvåg, Hammerfest ja Alta (Alattio) Hasvik–Tromssa–Hasvik, Hasvik–Hammerfest–Hasvik ja Sørkjosen–Tromssa–Sørkjosen Lakselv (Lemmijoki) – Tromssa–Lakselv Andenes–Bodø–Andenes ja Andenes–Tromssa–Andenes Harstad-Narvik–Tromssa–Harstad-Narvik Leknes–Bodø–Leknes ja Svolvær–Bodø–Svolvær Røst–Bodø–Røst Brønnøysund–Bodø–Brønnøysund ja Brønnøysund–Trondheim–Brønnøysund Sandnessjøen–Bodø–Sandnessjøen ja Sandnessjøen–Trondheim–Sandnessjøen Mo i Rana – Bodø – Mo i Rana ja Mo i Rana – Trondheim – Mo i Rana Mosjøen–Bodø–Mosjøen ja Mosjøen–Trondheim–Mosjøen Namsos–Trondheim–Namsos ja Rørvik–Trondheim–Rørvik
Sopimuksen voimassaoloaika	1. huhtikuuta 2017 – 31. maaliskuuta 2022
Määräaika tarjousten jättämiselle	8. elokuuta 2016
Osoite, jossa tarjouspyynnön teksti ja julkiseen tarjouskilpailuun ja muutettuihin julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavilla	Samferdselsdepartementet Postboks 8010 Dep N-0030 Oslo NORWAY Puhelin: +47 22248353 postmottak@sd.dep.no https://www.regjeringen.no/en/find-document/id2000006/?documenttype=dokumenter/anbud

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/9

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.7965 – World Fuel Services Corporation / Certain aviation fuels assets belonging to Exxon)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2016/C 195/07)

1.

Komissio vastaanotti 24. toukokuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys World Fuel Services Corporation (WFS) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan tiettyihin yhdysvaltalaisen yrityksen ExxonMobil Corporation (Exxon) osiin (liiketoiminta-ala) ostamalla omaisuutta.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — WFS tarjoaa lento-, meri- ja maaliikenteen polttoainetuotteita ja niihin liittyviä palveluja. — Exxon toimii pääasiassa energia-alalla. Sen liiketoimintoja ovat raakaöljyn ja maakaasun etsintä ja tuotanto, öljytuotteiden valmistus sekä raakaöljyn, maakaasun ja öljytuotteiden kuljetus ja myynti. Se myös valmistaa ja markkinoi yleisesti myynnissä olevia petrokemian tuotteita (esim. olefiinit, aromaatit ja polyeteeni- ja polypropeenimuovit) ja monenlaisia erikoistuotteita. — Liiketoiminta-ala käsittää polttoaineen toimitusta lentokoneisiin Euroopan talousalueella sijaitsevilla lentoasemilla koskevat Exxonin toiminnot.

3.	Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.7965 – World Fuel Services Corporation / Certain aviation fuels assets belonging to Exxon seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Merger Registry 1049 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/10

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2016/C 195/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”POULET DU PERIGORD”

EU-nro: FR-PGI-0005-01374–24.09.2015

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi/nimet

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Poulet du Périgord” on hitaasti kasvavista kanalinjoista peräisin oleva kana, jonka kaula on joko höyhenetön (keltainen kana) tai höyhenpeitteinen (valkoinen kana).

”Poulet du Périgord” -kanoja kasvatetaan vähintään 81 päivän ajan, ja niistä kasvaa lihaisia kanoja, joilla on hyvin kehittyneet ja kiinteät lihakset, jotka ovat jakautuneet tasaisesti ohuen luuston ympärille. Ohut, yhtenäisen värinen (keltainen tai valkoinen) nahka peittää nahanalaisen rasvakerroksen, joka on riittävän paksu mutta ei liiallinen. Rasvaisuus on jakautunut tasaisesti nahan alle, eikä vatsaontelossa taikka kainaloissa ole paikallisia rasvakasautumia.

Sitä voidaan pitää kaupan kokonaisina ruhoina tai paloiteltuna, joko tuoreena tai jäädytettynä. Se voidaan pakata suojakelmuun, tyhjiöpakkaukseen tai suojakaasuun.

”Poulet du Périgord” -kanan ruhojen tarjontamuotoja ovat:

—	suolistettu ruho (kynittynä, sisäelimet poistettuna, päineen, koipineen, muut eläimenosat mukana),

—	”paistovalmis” ruho (kynittynä, sisäelimet poistettuna, ilman päätä, jalkoineen tai jalattomana),

—	”métifet” tai ”méti-fait”-ruho (kynittynä, sisäelimet poistettuna, jalkoineen tai jalattomana, pää siiven alle taitettuna).

Paistovalmiiden ruhojen vähimmäispaino on 1 kg ja suolistettujen ruhojen 1,3 kg.

Kokonaisten ruhojen tarjontalaatu on erityisen huoliteltu, eikä siinä sallita mitään virheitä.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Ravintona käytetään koko kasvatusjakson ajan ainoastaan kasveja, mineraaleja ja vitamiineja.

Kasveista ravintoseoksessa on oltava mukana:

—	maissia vaihtelevassa määrin kanan iän mukaan;

—	vähintään yhtä muuta viljaa, erityisesti vehnää, ohraa, ruisvehnää, durraa tai kauraa;

—	valkuaiskasveja annoksen tasapainottajana.

Kasvatusjakson aikana on erotettava toisistaan kolme vaihetta, joiden aikana fysiologiset tarpeet ovat erilaisia, minkä vuoksi viljoja annetaan erilaisissa suhteissa:

—   alkuvaihe (1.–28. päivä):

Alkuvaiheen ruokinta koostuu vähintään 50 prosenttisesti (painon mukaan) viljoista seoksena (viljat ja viljan sivutuotteet). Viljoista seoksessa on oltava pakollisesti maissia ja vähintään yhtä muuta korsiviljaa (vehnä, ohra, ruisvehnä, kaura) tai durraa.

Tässä viljaseoksessa maissin vähimmäisosuus (painosta) on keltaisella kanalla 25 prosenttia ja valkoisella kanalla 15 prosenttia.

—   kasvuvaihe (29.–52. päivä):

Kasvuvaiheen ruokinta koostuu vähintään 70 prosenttisesti (painon mukaan) viljoista seoksena (viljat ja viljan sivutuotteet). Viljoista seoksessa on oltava pakollisesti maissia ja vähintään yhtä muuta korsiviljaa (vehnä, ohra, ruisvehnä, kaura) tai durraa.

Tässä viljaseoksessa maissin vähimmäisosuus (painosta) on keltaisella kanalla 30 prosenttia ja valkoisella kanalla 15 prosenttia.

—   loppuvaihe (53. päivästä kanojen poistopäivään eli vähintään 81. päivään):

Loppuvaiheen ruokinta koostuu vähintään 80 prosenttisesti (painon mukaan) viljoista seoksena (viljat ja viljan sivutuotteet). Viljoista seoksessa on oltava pakollisesti maissia ja vähintään yhtä muuta korsiviljaa (vehnä, ohra, ruisvehnä, kaura) tai durraa.

Tässä viljaseoksessa maissin vähimmäisosuus (painosta) on keltaisella kanalla 30 prosenttia ja valkoisella kanalla 15 prosenttia.

Kaikentyyppiseen ravintoon kuuluu järjestelmällisesti savi (bentoniitti) täydennysruokintana. Sitä lisätään ravintoon vähintään 2 kg/t.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

”Poulet du Périgord” -kanan kasvatus ja teurastus tapahtuvat asianomaisella maantieteellisellä alueella.

Périgordin alueen teurastamot ovatkin kehittäneet ja pitäneet yllä erityistä taitotietoa ruhojen valinnassa, mikä vaikuttaa tuotteen maineeseen ja sen tarjontamuotojen lopulliseen laatuun.

Kalttaus ja kyniminen, sisäelinten poistaminen, koipien sitominen ja jäähdytys on suoritettava erittäin huolellisesti, sillä ainoastaan virheettömiä ruhoja voidaan pitää kaupan kokonaisina. Sitä varten suoritetaan kaksi lajittelua, yksi ennen sitomista ja toinen jäähdytyksen jälkeen.

”Métifet”- ja ”méti-fait”-tyyppisten kanojen sisäelinten poisto ja viimeistely suoritetaan käsin.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Paloittelu ja pakkaaminen suoritetaan teurastuspaikalla. Siten toimenpiteet voidaan suorittaa peräjälkeen ja vältetään laatumuutokset, joita lihalle aiheutuu, jos se joutuu kosketuksiin ilman kanssa. Koska sekä tuore että jäädytetty liha on tarjottava virheettömänä, sitä on käsiteltävä mahdollisimman vähän, varsinkin kun ”Poulet du Périgord” -kanalla on ohut nahka. Jäädyttäminen on suoritettava 24 tunnin kuluessa teurastuksesta. Mainittujen seikkojen vuoksi pakkaamisen on tapahduttava nopeasti, ja kun se suoritetaan teurastuspaikalla, voidaan varmistaa tarjontamuotoja koskevien kriteerien täyttyminen.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Merkintöihin on sisällyttävä suojatun maantieteellisen merkinnän nimi ”Poulet du Périgord”.

Merkinnöissä ja myyntiasiakirjoissa on oltava seuraava yhteinen tunnus:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue kattaa seuraavat departementit:

—	Charente, ainoastaan seuraavat kantonit: Aubeterre-sur-Dronne, Chalais, Montbron, Montemboeuf, Montmoreau-Saint-Cybard, Villebois-Lavalette;

—	Charente-Maritime, ainoastaan seuraava kantoni: Montguyon;

—

Corrèze, ainoastaan seuraavat kantonit: Argentat, Ayen, Beaulieu-sur-Dordogne, Beynat, Brive-la-Gaillarde-Centre, Brive-la-Gaillarde-Nord-Est, Brive-la-Gaillarde-Nord-Est, Brive-la-Gaillarde-Sud-Est, Brive-la-Gaillarde-Sud-Ouest, Corrèze, Donzenac, Égletons, Juillac, Larche, Lubersac, Malemort-sur-Corrèze, Meyssac, Seilhac, Treignac, Tulle-Campagne-Nord, Tulle-Campagne-Sud, Tulle-Urbain-Nord, Tulle-Urbain-Sud, Uzerche, Vigeois;

—

Dordogne;

—	Gironde, ainoastaan seuraavat kantonit: Castillon-la-Bataille, Coutras, Lussac, Pujols, Sainte-Foy-la-Grande;

—

Haute-Vienne, ainoastaan seuraavat kantonit: Aixe-sur-Vienne, Ambazac, Châlus, Châteauneuf-la-Forêt, Eymoutiers, Laurière, Limoges-Beaupuy, Limoges-Isle, Limoges-Landouge, Limoges-Couzeix, Limoges-Cité, Limoges-Le Palais, Limoges-Condat, Limoges-Panazol, Limoges-Corgnac, Limoges-Puy-las-Rodas, Limoges-Grand-Treuil, Limoges-Vigenal, Limoges-Émailleurs, Limoges-Carnot, Limoges-Centre, Limoges-La Bastide, Nexon, Nieul, Oradour-sur-Vayres, Pierre-Buffière, Rochechouart, Saint-Germain-les-Belles, Saint-Junien-Est, Saint-Junien-Ouest, Saint-Laurent-sur-Gorre, Saint-Léonard-de-Noblat, Saint-Mathieu, Saint-Yrieix-la-Perche;

—

Lot, ainoastaan seuraavat kantonit: Bretenoux, Cahors-Nord-Est, Cahors-Nord-Ouest, Cahors-Sud, Cajarc, Castelnau-Montratier, Catus, Cazals, Gourdon, Gramat, Labastide-Murat, Lacapelle-Marival, Lalbenque, Lauzès, Limogne-en-Quercy, Livernon, Luzech, Martel, Montcuq, Payrac, Puy-l’Évêque, Saint-Céré, Saint-Germain-du-Bel-Air, Saint-Géry, Salviac, Souillac, Vayrac;

—	Lot-et-Garonne, ainoastaan seuraavat kantonit: Cancon, Castelmoron-sur-Lot, Castillonnès, Duras, Fumel, Lauzun, Marmande-Est, Marmande-Ouest, Monclar, Monflanquin, Sainte-Livrade-sur-Lot, Seyches, Tonneins, Tournon-d’Agenais, Villeneuve-sur-Lot-Sud, Villeréal, Le Mas-d’Agenais.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Maantieteellisen alueen erityisyys

Maantieteellinen alue sijaitsee Ranskan lounaisneljänneksellä, ja sen keskuksena on Dordognen departementti.

Näin määriteltynä Périgordin alue kattaa laajan vyöhykkeen esivuoriston useimmiten koillis-lounaissuuntaisia rinteitä. Lukuisat joet ovat alueen vaihtelevan kovuisen kallioperän halki virratessaan muovanneet pieniä laaksoja. Näiden suunnaltaan ja profiililtaan erilaisten laaksojen muodostama verkosto on yksi tärkeistä Périgordin maisemaa jäsentävistä tekijöistä. Ainoastaan laaksot, joissa on runsaasti lietemaata, soveltuvat varsinaisesti viljanviljelyyn. Rinteillä, jotka ovat usein jyrkkiä ja puustoisia, harjoitetaan pikemminkin karjankasvatusta.

Geologisen monimuotoisuuden ansiosta alueella on lukuisia mineraaliesiintymiä (rautaa, kultaa, kalkkikiveä, kaoliinia). Niistä joitakin hyödynnetään erityisominaisuuksia omaavan kuohusaven (bentoniitin ja montmorilloniitin kaltaisen) tuotantoa varten.

Asianomaisella maantieteellisellä alueella on yleisesti lauhkea ilmasto, jota voidaan kuvailla ”miedoksi meri-ilmastoksi”, sillä siellä vallitsee Atlantin valtameren pohjoisosien ilmastojärjestelmä, jossa on kuitenkin selvästi havaittavia mannerilmaston ja Välimeren ilmaston vaikutuksia.

Maissinviljely on yleistä koko maantieteellisellä alueella. Korsiviljoja viljellään runsaasti, niistä eniten vehnää ja ruisvehnää.

Ihmisen vaikutuksen osalta voidaan todeta, että Périgordissa siipikarjan kasvatus lisääntyi huomattavassa määrin 1300-luvulta alkaen.

Vähitellen 1800-luvun kuluessa Périgordista tuli täysimittainen siipikarjantuotantoalue, jonka tuotanto säilyi kuitenkin luonteeltaan perinteisenä, perhetilatyyppisenä.

Vuonna 1953 perustettiin ensimmäinen Périgordin ulkokanojen kasvattajien etujärjestö (”Syndicat de défense du Poulet Fermier du Périgord”). Järjestön silloisissa teknisissä säännöissä määritellään siipikarjan kasvatustavaksi ”Périgordin maatilallisten perinteisesti käyttämä menetelmä”.

Yhä nykyään ”Poulet du Périgord” -kanojen hoidossa noudatetaan entisaikojen luonnonmukaisempia kasvatusolosuhteita. Kanat kasvatetaan vapaalla laitumella, ja ne ovat peräisin hidaskasvuisista maatiaislinjoista.

Ruokinta koostuu lintujen iästä riippumatta seoksesta, jossa on vähintään kahta eri viljaa, joista toisen on oltava maissi, sekä yhtä tai useampaa seuraavista: vehnä, ohra, ruisvehnä, durra ja kaura. Périgordilainen kanankasvattaja jakelee joka päivä muutamia kourallisia kokonaisia viljanjyviä kanalan kuivikkeisiin.

Ruoka-annosta täydennetään bentoniitilla eli savella, joka tunnetaan Périgordissa hyvin siipikarjan ruoansulatusta parantavana aineena ja jota esiintyy alueen mineraalikerrostumissa.

Tuotteen erityisyys

”Poulet du Périgord” -kanalla on väriltään yhtenäinen nahka, jonka alta erottuvat hyvin kehittyneet ja kiinteät, tasaisesti koko luustolle jakautuneet lihakset. Riittävä, muttei liiallinen rasvaisuus on jakautunut tasaisesti nahan alle ja lihaksiin (kudosrasva), eikä vatsaontelossa taikka kainaloissa ole paikallisia rasvakerrostumia.

Kokonaisten ruhojen tarjontalaatu on erityisen huoliteltu, eikä siinä sallita mitään virheitä.

Näiden erityispiirteiden ansiosta ”Poulet du Périgord” -kanalla on vakiintunut maine.

Syy-yhteys

”Poulet du Périgord” -kanan yhteys alkuperään perustuu laatuun ja maineeseen.

Asianomainen maantieteellinen alue, jolla vallitsee lauhkea meri-ilmasto ja joka sijaitsee matalalla ja keskikorkealla, on siipikarjan kasvatukseen hyvin soveltuva.

Runsaasti lietemaata sisältäviä laaksoja käytetään viljojen viljelyyn ja usein jyrkkiä ja puustoisia rinteitä siipikarjan laitumena.

Kyseisten viljojen sisällyttäminen ruokintaan perustuu niiden vakiintuneeseen ja hyväksi havaittuun käyttöön jo erittäin pitkän aikaa périgordilaistilojen harjoittamassa vuoroviljelyssä. Viljat tarjoavat erityisen ravintosisältöprofiilin, jonka tasapaino sopii erityisen hyvin kanojen kasvatukseen.

Käytetyistä viljoista tärkeimmällä sijalla on maissi, jota viljellään kaikkein eniten: koska sen jyvässä ei ole akanaa, se on helpommin sulavaa ja siten paremmin imeytyvää. Sen korkea rasva- ja tärkkelyspitoisuus tekevät siitä erityisen energiapitoisen viljan, jonka avulla saadaan kasvatettua lihaisia, jopa lihavia kanoja.

Täydentämällä ruoka-annosta järjestelmällisesti savella (bentoniitilla) voidaan varmistaa kanojen hyvä terveys ja paremmat olosuhteet kanalassa, mikä tukee lintujen tasapainoista ja säännöllistä kasvua. Tämä périgordilaisten kanankasvattajien tapa on osoittautunut erittäin merkittäväksi ja perustelluksi hidaskasvuisista kanalinjoista peräisin olevien ”Poulet du Périgord” -kanojen lihasmassan ja rasvaisuuden kehittymisen kannalta.

Kun kaikkea ravintoa täydennetään bentoniitilla, ruoka-annos imeytyy paremmin eläinten koko eliniän ajan. Ravinnon parempi imeytyminen edistää kaikkien kudosten ja erityisesti lihasten parempaa kehittymistä samoin kuin rasvan parempaa jakautumista. Tästä syystä ruhoissa on vähemmän rasvakasautumia vatsaontelossa ja vähemmän nahanalaista rasvaa. Nahkasta tulee ohuempaa ja väriltään yhtenäisempää koko ruhon osalta, ja lihasmassa erottuu nahan alta.

Ruokintakäytäntöihin liittyy myös perinteinen tapa levittää päivittäin muutamia kourallisia kokonaisia viljanjyviä kanalan kuivikkeisiin. Tämä on vanha keino, jolla viljelijöillä oli tapana koota siipikarja yhteen, ja se vahvistaa kasvattajan ja lintujen välistä sidettä, stimuloi kananpoikien nokkimisvaistoa ja lopulta helpottaa niiden ravinnonetsintää laitumella. Tällainen käyttäytyminen lisää fyysistä aktiivisuutta, mikä puolestaan kehittää lihaksista vahvemmat ja saa rasvan jakaantumaan lihaksiin suotuisammin.

Se myös kiihdyttää varhaisesta iästä asti kivipiiran toimintaa ja siten osaltaan parantaa lihasmassan kehittymiseen vaikuttavien ruoka-annoksen ainesosien imeytymistä.

Sen ansiosta kananpojat myös kaivelevat kuivikkeita jatkuvasti, mikä pitää kuivikkeet ilmavina ja edistää niiden säilymistä kuivempina pidempään, mikä on kyseisen siipikarjan kasvatusaika huomioon ottaen merkittävää.

Sen lisäksi puhtaat kuivikkeet kanalassa parantavat lintujen höyhenpeitteen kuntoa, minkä ansiosta kyniminen on helpompaa, mikä puolestaan edistää kokonaisten ruhojen tarjontamuotojen moitteetonta laatua.

Myös ulkokasvatuksella usein jyrkillä ja puustoisilla rinteillä on vaikutusta ”Poulet du Périgord” -kanan erityispiirteisiin: sen ansiosta luustosta tulee vahvempi, mikä puolestaan tekee mahdolliseksi lihasmassan (selkä- ja reisilihasten) kasvamisen nahanalaisen rasvakerroksen paksuuntumisen sijaan.

Vuonna 1929 alueen kuuluisa kokki La Mazille nosti esiin kaikki edellä mainitut tekijät kokoamissaan paikallisruokien ohjeissa: ”Yksi tärkeimmistä syistä siipikarjan erinomaisuuteen Périgordissa on tapa ruokkia ja lihottaa lintuja maissilla.”

Lisäksi ”Poulet du Périgord” -kanan maine osoitettiin jo 1800-luvulla kilpailuissa, joita järjestettiin ensiksi Dordognessa (1862) ja sitten kaikissa sen naapuridepartementeissa (Limoges 1862, Agen 1863, Niort 1866) ja joissa palkitut olivat pääasiassa périgordilaisia kasvattajia.

Tuoreempi osoitus sen suosiosta ovat yleisen maataloustuotekilpailun (Pariisin kansainväliset maatalousmessut, ”Concours général agricole” -kilpailu) palkintojärjestykset viime vuosikymmeneltä. Niissä ”Poulet du Périgord” – niin kokonainen kana kuin paloitellut tuotteet – on sijoittunut hyvin kansallisessa vertailussa:

—   Kokonainen kana: kultaa (2005–2010), hopeaa (2004–2005-2010), pronssia (2006);

—   Kananfileet: kultaa (2010), pronssia (2005–2006);

—   Kanankoipi: kultaa (2003–2007), hopeaa (2009), pronssia (2004–2010);

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-7f021529-d866-4d12-9860-ec61a860a6b0

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

---

2.6.2016

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/15

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2016/C 195/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”ŠOLTANSKO MASLINOVO ULJE”

EU-nro: HR-PDO-0005-01346–19.6.2015

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Nimi/nimet

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Kroatia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.5. Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Šoltansko maslinovo ulje -ekstra-neitsytoliiviöljy on saatu oliivipuun hedelmistä yksinomaan mekaanisia menetelmiä käyttäen.

Markkinoille saatettaessa Šoltansko maslinovo ulje -öljyllä on oltava seuraavat fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

—	öljyhappona ilmaistu vapaiden rasvahappojen pitoisuus ≤ 0,70 %, peroksidiluku ≤ 7,0 mmol O2/kg, UV-ominaisekstinktio K270 ≤ 0,22, K232 ≤ 2,50 ja ∆K≤ 0,010

ja seuraavat aistinvaraiset ominaisuudet:

—	kellertävän vihreä väri, oliivipuun lehtien ja vihreiden hedelmien tuoksu (vihreän hedelmäinen), usein kukkainen ja hedelmäinen aromi. Hedelmäisessä aromissa tuntuu tavallisimmin banaani. Karvaus ja pistävyys ovat miellyttävät.

Öljyssä ei ole aistinvaraisia virheitä, hedelmäisyyden, karvauden ja pistävyyden mediaanit ovat kaikki ≥ 1, ja positiivisten aistinvaraisten ominaisuuksien summan on oltava ≥ 5.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljy tuotetaan kotoperäisten levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-oliivipuulajikkeiden hedelmistä. Levantinka-lajikkeen osuuden on oltava vähintään 50 % ja levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-lajikkeiden osuuden yhdessä vähintään 95 %. Loput enintään 5 % voivat olla muita Šoltan saaren oliivitarhoissa viljeltyjä lajikkeita, jotka vähäisen määränsä vuoksi eivät vaikuta tuotteen lopullisiin ominaisuuksiin.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn tuotantovaiheiden oliivien viljelystä ja korjaamisesta niiden jalostamiseen oliiviöljyksi on tapahduttava 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Tuotteen erityisominaisuuksien ja -laadun säilyttämiseksi Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljy on pakattava 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella. Koska Šolta on saari, öljyn kuljetus tapahtuu osittain meritse. Näin ollen valo, lämpötila ja muut luonnolliset tekijät saattaisivat heikentää oliiviöljyn laatua ja muuttaa sen aistinvaraisia ominaisuuksia. Sen vuoksi Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyä ei saa pakata maantieteellisen alueen ulkopuolella. Valvontajärjestelmällä taataan tuotteen alkuperä ja jäljitettävyys, minkä varmistaminen olisi paljon vaikeampaa tuotantoalueen ulkopuolella. Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljy on pakattava tummiin, vetoisuudeltaan enintään 1 litran lasipulloihin.

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn tuotantoalue käsittää Šoltan saaren alueen sekä seuraavat seitsemän Maslinican kaupungin edustalla sijaitsevaa pientä saarta: Polebrnjak, Saskinja, Balkun, Kamik, Šarac, Grmej ja Stipanska, jotka kuuluvat Šoltan kuntaan. Šoltan saari kuuluu Split-Dalmatian piirikunnassa sijaitsevaan Keski-Dalmatian saaristoon. Pohjoisessa sen erottaa mantereesta ja Čiovon saaresta Splitin kanaali, itäpuolella sijaitsevasta Bračin saaresta Splitin salmi ja Drvenik Velin saaresta Šoltan kanaali.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys

Luontoon liittyvät tekijät:

Šoltan saaren maaperä on Välimeren karstialueelle tyypillistä. Sitä leimaavat kalkkikivestä ja dolomiitista muodostunut emäkallio, kukkulainen maasto ja ilmasto. Edellä mainituista maaperän muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä johtuen saaren maaperä on Välimeren karstialueelle tyypillistä terra rossa -maannosta ja regosolia.

Šoltan saari sijaitsee kapealla kaistaleella, jota kutsutaan itäisen Adrianmeren keskiosaksi. Ilmaston ja kasvillisuuden suhteen tämän rannikkoalueen mikroekologiset olosuhteet ovat aivan erityiset; alueella sataa äärimmäisen vähän, ja vuoden keskilämpötila on hyvin korkea. Šoltan ilmaston tunnusmerkkejä ovat leudot talvet ja kuumat kesät. Alueella sataa vuoden kosteimman kuukauden aikana kolme kertaa enemmän kuin kesän kuivimman kuukauden aikana, jolloin sademäärä jää alle 40 mm:iin. Kesät ovat kuumia, kuivia ja aurinkoisia. Šoltan saaren ilman keskilämpötila on 16 °C ja vuoden keskimääräinen sademäärä 847 mm; saari kuuluu keskikuumaan ja -kuivaan ilmastovyöhykkeeseen. Runsaimmat sateet ajoittuvat myöhäissyksyyn ja alkutalveen, jolloin syklonien esiintyminen on voimakkainta, sekä keväällä maalis- ja huhtikuuhun; vähäsateisin kuukausi on heinäkuu. Šolta sijaitsee Kroatian aurinkoisimmassa osassa; auringonpaisteen määrä on 2 713 tuntia vuodessa ja keskimäärin 7,4 tuntia päivässä.

Šoltalla puhaltavat tuulet ovat bura (bora), jugo (sirocco) ja maestral (mistraali). Bura on kuiva, viileä ja voimakas tuuli, joka puhaltaa useimmiten talvella ja alkukeväästä. Jugo on kostea, lämmin ja tasainen ja tuo mukanaan runsaita sateita. Kesällä puhaltava maestral syntyy mantereen ja meren erilaisesta lämpenemisnopeudesta.

Inhimilliset tekijät:

Koska Šoltan oliivitarhat sijaitsevat pääosin vaikeakulkuisessa kivikkoisessa karstimaastossa, joka ei sovellu muunlaiseen maataloustuotantoon, oliivinviljelijät käyttävät edelleen perinteisiä viljely- ja sadonkorjuumenetelmiä. Maa muokataan käsin, käyttäen perinteisiä työkaluja (kuokka, hakku), ja rikkaruohot poistetaan niin ikään kitkemällä käsin tai niittämällä sirpillä tai viikatteella. Oliivit irrotetaan puista ravistelemalla tai riipimällä oksia käsin, siten että ne putoavat puiden alle levitettyihin verkkoihin tai muovi- tai kangasalustoille. Muoviharavoiden ja käsikäyttöisten ravistinten käyttö käsin tapahtuvassa sadonkorjuussa on sallittu. Muuan Šoltan oliivinviljelijöiden käyttämistä erityismenetelmistä tuotoksen lisäämiseksi on varttaminen. Se on kasvullinen lisäysmenetelmä, jossa levantinka-lajikkeen (synonyymi šoltanka) oksa vartetaan oblica-lajikkeen runkoon.

Tuotteen erityisyys

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn erityisyys ja korkea laatu johtuvat kotoperäisistä levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-lajikkeista, joista yli 95 % Šoltan oliiveista tuotetaan. Levantinka-lajiketta (synonyymi šoltanka) ei esiinny missään muualla yhtä paljon kuin Šoltan saarella.

Šoltan saaren oliiviöljystä otettujen näytteiden haihtuvia ainesosia koskeva tutkimus on osoittanut, että niissä on runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka saavat aikaan oliivipuun lehtien ja vihreiden hedelmien eli ns. vihreän hedelmäisen tuoksun. Runsaimmin edustettuina ovat E-2-heksenaali ja Z-3-heksenoli, ja heksyyliasetaatti puolestaan saa aikaan hedelmäisen (banaanin) aromin.

Levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-lajikkeista tuotettu oliiviöljy sisältää paljon polyfenoleja (luonnollisia antioksidantteja), jotka estävät öljyn pilaantumisen ja säilyttävät pitkään sen tuoreuden ja aromin (M. Žanetić et al.: Influences of polyphenolic compounds on the oxidative stability of virgin olive oils from selected autochthonous varieties, Journal of Food, Agriculture and Environment, 2013).

Levantinka-lajikkeen (synonyymi šoltanka) osalta tuoksun ja maun tasapainoisuuteen liittyvät erityispiirteet, samoin kuin šoltanka-lajikkeen osalta voimakkaan hedelmäinen tuoksu ja alhaisempi karvaus ja pistävyys on vahvistettu (M. Žanetić et al.: Ispitivanje fenolnih spojeva i senzorski profil dalmatinskih djevičanskih maslinovih ulja, Pomologia Croatica vol. 17, nro. 1–2, 2011).

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Šoltan saaren oliiviöljystä ovat peräisin kaukaa menneisyydestä. M. A. Mihovilović kertoo, että ”…koska Šoltan saari kuului venetsialaishallinnon aikana (1409–1797) Splitin kaupungille, saaren maatalous oli kaupungille tärkeä hankintalähde. Sieltä toimitettiin viiniä, oliiviöljyä, viljaa, kuivattuja hedelmiä ja linssejä” (M. A. Mihovilović, Otok Šolta-monografija, 1990).

Sveti Stjepanin seurakunnan lehdessä todetaan, että ”Šolta on varsinainen oliivitarha, jossa kasvaa levantinka- eli grkinja- tai, kuten mantereen puolella sanotaan, šoltanka-lajiketta, ja mainitaan nimeltä erityisen menestyneet oliivinviljelijät” (Župska smotra sv. Stjepana, Nada, Grohote, 1979).

Nimeä ”Šoltansko maslinovo ulje” käytetään yhä jokapäiväisessä kielenkäytössä, kuten lähetysluetteloista ja laskuista ilmenee (Zadruga Eko Rast Šolta, Kušaonica Kapja i Bokun, 2011, 2013 ja 2014).

Syy-yhteys

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn laatu johtuu seuraavista tekijöistä, joihin syy-yhteys perustuu: ilmasto, kotoperäiset lajikkeet, tuotantomenetelmiin liittyvä tuottajien kokemus ja osaaminen sekä oliivinviljelyn pitkä perinne.

Yksilöidyn maantieteellisen alueen ilmasto-olot – eli kuumat, kuivat ja aurinkoiset kesät ja leudot talvet – ovat otolliset levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-lajikkeiden oliivipuiden kasvulle, ja saarella vallitseva ilmastoluokituksen alatyyppi Csa tunnetaankin myös ns. oliivinviljelyilmastona. Myös saarella puhaltavat tuulet vaikuttavat paljon Šoltan oliivitarhoihin. Bura-tuulen mukanaan tuomat viileät ja kuivat ilmamassat estävät tuholaisia ja kasvitauteja aiheuttamasta merkittävää haittaa saaren oliiviviljelmillä. Kesällä puhaltava kostea ja lämmin jugo tuo mukanaan runsaita sateita, ja se on erittäin tärkeä ja tervetullut, koska sen ansiosta oliivipuut saavat tarvitsemansa kosteuden. Touko- ja kesäkuussa puhaltava maestral on tärkeä oliivipuiden kukinta- ja pölytysaikana, kun puut kukkivat ja niiden hedelmänmuodostus alkaa.

Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn erityisluonne ja laatu perustuvat Šoltan saaren oliivitarhojen lajikevalikoimaan; se koostuu 95-prosenttisesti levantinka- (synonyymi šoltanka) ja oblica-lajikkeista, joista levantinka- (synonyymi šoltanka) on selvästi yleisin (50–60 %). Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljy erottuu hedelmäisen, kevyesti banaanintuoksuisen arominsa ja vähäisen karvautensa ja pistävyytensä perusteella.

Šoltan vaikeakulkuisessa kivikkoisessa karstimaastossa, jossa oliivitarhat sijaitsevat, saaren oliivinviljelijät käyttävät edelleen osaamiseensa ja kokemukseensa perustuvia käsiteollisia menetelmiä ja perinteisiä työkaluja. Käsin tehtävän sadonkorjuun avulla oliivit voidaan valikoida suoraan puusta, ja ainoastaan terveimpiä ja parhaita hedelmiä käytetään Šoltansko maslinovo ulje -oliiviöljyn tuotantoon, jolloin voidaan varmistaa öljyn tasalaatuisuus. Lisäksi Šoltan saaren oliivinviljelijät käyttävät varttamismenetelmää, jossa oblica-lajikkeen oliivipuihin vartetaan levantinka-lajikkeen (synonyymi šoltanka) oksia. Näin syntyy ns. sekatyyppisiä puita. Tämä parantaa oblica-lajikkeen oliivipuiden tuottavuutta ja lisää oliivisatoa.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.mps.hr/UserDocsImages/HRANA/SOLTANSKO%20MASLINOVO%20ULJE/Izmijenjena%20specifikacija%20proizvoda%20Šoltansko%20maslinovo%20ulje_16.3.2016_133943.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

---