ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 141

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

59. vuosikerta
22. huhtikuu 2016


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

II   Tiedonannot

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

 

Euroopan komissio

2016/C 141/01

Asetusta ei sovelleta ilmoitettuun toimenpiteeseen (Asia M.7940 – Netto / Grocery store at Armitage Avenue Little Hulton) ( 1 )

1

2016/C 141/02

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.7726 – Coty / Procter & Gamble Beauty Businesses) ( 1 )

1


 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan komissio

2016/C 141/03

Euron kurssi

2

2016/C 141/04

Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. tammikuuta 2016 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/M.7637 Liberty Global / BASE Belgium – Esittelijä: Tšekin tasavalta

3

2016/C 141/05

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus – Liberty Global / BASE Belgium (M.7637)

5

2016/C 141/06

Tiivistelmä komission päätöksestä, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia M.7637 – Liberty Global / BASE Belgium) (tiedoksiannettu numerolla C(2016) 531)  ( 1 )

7


 

V   Ilmoitukset

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2016/C 141/07

Komission tiedonanto – julkaistu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan nojalla asiassa AT.40023 – Maksutelevision rajat ylittävä saatavuus

13

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2016/C 141/08

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

16

2016/C 141/09

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

21


 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/1


Asetusta ei sovelleta ilmoitettuun toimenpiteeseen

(Asia M.7940 – Netto / Grocery store at Armitage Avenue Little Hulton)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2016/C 141/01)

Komissio päätti 26. helmikuuta 2016, että edellä mainitussa asiassa ilmoitettu toimenpide ei kuulu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) soveltamisalaan, koska se ei muodosta kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitettua keskittymää. Tämä päätös perustuu asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32016M7940. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/1


Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.7726 – Coty / Procter & Gamble Beauty Businesses)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2016/C 141/02)

Komissio päätti 16. helmikuuta 2016 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32016M7726. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan komissio

22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/2


Euron kurssi (1)

21. huhtikuuta 2016

(2016/C 141/03)

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,1355

JPY

Japanin jeniä

124,50

DKK

Tanskan kruunua

7,4411

GBP

Englannin puntaa

0,78693

SEK

Ruotsin kruunua

9,1845

CHF

Sveitsin frangia

1,0989

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

9,2015

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

27,024

HUF

Unkarin forinttia

310,70

PLN

Puolan zlotya

4,3085

RON

Romanian leuta

4,4815

TRY

Turkin liiraa

3,1962

AUD

Australian dollaria

1,4496

CAD

Kanadan dollaria

1,4346

HKD

Hongkongin dollaria

8,8088

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6262

SGD

Singaporen dollaria

1,5252

KRW

Etelä-Korean wonia

1 286,36

ZAR

Etelä-Afrikan randia

16,0999

CNY

Kiinan juan renminbiä

7,3525

HRK

Kroatian kunaa

7,4870

IDR

Indonesian rupiaa

14 903,44

MYR

Malesian ringgitiä

4,4105

PHP

Filippiinien pesoa

52,822

RUB

Venäjän ruplaa

73,8545

THB

Thaimaan bahtia

39,743

BRL

Brasilian realia

4,0043

MXN

Meksikon pesoa

19,6232

INR

Intian rupiaa

75,2595


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/3


Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 21. tammikuuta 2016 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/M.7637 Liberty Global / BASE Belgium

Esittelijä: Tšekin tasavalta

(2016/C 141/04)

Keskittymä

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmoitettu yrityskauppa muodostaa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yrityskeskittymän.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unioninlaajuinen keskittymä.

Merkitykselliset markkinat

3.

Neuvoa-antava komitea yhtyy merkityksellisten tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden määritelmiin, jotka komissio esittää päätösluonnoksessaan.

Kilpailuvaikutusten arviointi

Horisontaaliset vaikutukset

4.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ehdotettu yrityskeskittymä aiheuttaa todennäköisesti ei-koordinoituja horisontaalisia vaikutuksia, jotka estäisivät olennaisesti tehokasta kilpailua matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla Belgiassa.

5.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ehdotettu yrityskeskittymä ei todennäköisesti johda tehokkaan kilpailun estymiseen olennaisesti kiinteän verkon televiestintäpalvelujen vähittäismarkkinoilla Belgiassa (kyseessä ovat i) televisiopalvelujen vähittäismarkkinat, ii) kiinteän internetverkon palvelujen vähittäismarkkinat, iii) kiinteän puhelinverkon palvelujen vähittäismarkkinat), koska edellytykset sille, että ehdotettu yrityskeskittymä mahdollisen kilpailijan kanssa aiheuttaa olennaisia kilpailunvastaisia vaikutuksia, eivät täyty.

Vertikaaliset vaikutukset

6.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei ehdotetulla yrityskeskittymällä todennäköisesti ole vertikaalisia vaikutuksia (tuotantohyödykemarkkinoiden sulkeminen) siten, että matkaviestinpalvelujen vähittäismyyjiltä Belgiassa suljettaisiin pääsy matkaviestinverkkoihin pääsyn ja nousevan liikenteen tukkumarkkinoille Belgiassa.

7.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei ehdotetulla yrityskeskittymällä todennäköisesti ole vertikaalisia vaikutuksia (tuotantohyödykemarkkinoiden sulkeminen) siten, että i) kiinteän verkon televiestintäpalvelujen (kiinteän puhelinverkon palvelut, kiinteän internetverkon palvelut ja televisiopalvelut) vähittäismyyjiltä ja ii) kiinteän verkon teleliikenteen ja matkaviestinnän niputettujen palvelujen vähittäismyyjiltä Belgiassa suljettaisiin tukkutason pääsy Telenetin kaapeliverkkoon.

8.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei ehdotetulla yrityskeskittymällä todennäköisesti ole vertikaalisia vaikutuksia (tuotantohyödykemarkkinoiden sulkeminen) siten, että matkaviestinpalvelujen vähittäismyyjiltä Belgiassa suljettaisiin pääsy i) kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoille, ii) kotimaisiin kiinteän verkon puheliikenteen tukkutason kauttakulkupalveluihin ja iii) muihin kuin maantieteellisiin numeroihin tehtävien puheluiden terminointi- ja hosting-palveluiden tukkumarkkinoille.

Monialakeskittymälle tunnusomaiset vaikutukset

9.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, ettei ehdotetulla yrityskeskittymällä todennäköisesti ole monialakeskittymälle tunnusomaisia vaikutuksia siten, että sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kilpailijat suljettaisiin i) matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilta, ii) televisiopalvelujen vähittäismarkkinoilta, iii) kiinteän internetverkon palvelujen vähittäismarkkinoilta ja iv) kiinteän puhelinverkon palvelujen vähittäismarkkinoilta seurauksena siitä, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys niputtaisi kyseiset kiinteän verkon palvelut ja matkaviestinpalvelut.

Korjaavat toimenpiteet

10.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ilmoituksen tekijän 18. joulukuuta 2015 tekemät lopulliset sitoumukset riittävät poistamaan epäilyt, jotka koskevat ehdotetun yrityskeskittymän ei-koordinoituja horisontaalisia vaikutuksia Belgian matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla.

11.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ehdotettu yrityskeskittymä ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos lopullisia sitoumuksia noudatetaan kokonaisuudessaan.

12.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ehdotettu yrityskeskittymä olisi todettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.


22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/5


Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Liberty Global / BASE Belgium

(M.7637)

(2016/C 141/05)

1.

Euroopan komissio vastaanotti 17. elokuuta 2015 ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yrityksen Liberty Global Broadband I Limited (ilmoituksen tekijä) määräysvallassa oleva yritys Telenet NV (Telenet) hankkisi määräysvallan yrityksessä BASE Company NV (BASE) ostamalla osakkeita.

2.

Komissio antoi 5. lokakuuta 2015 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) (sulautuma-asetus) 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun päätöksen menettelyn aloittamisesta. Komissio totesi päätöksessään, että ilmoitettu toimenpide kuului sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja että sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan oli vakavia epäilyjä Belgian vähittäis- ja tukkutason matkaviestinpalvelujen mahdollisten markkinoiden osalta. Komissio toimitti samana päivänä ilmoituksen tekijälle keskeisiä asiakirjoja.

3.

Ilmoituksen tekijän pyynnöstä ehdotettua liiketointa koskevan toisen vaiheen tutkimuksen määräaikaa jatkettiin 6. lokakuuta 2015 vielä 10 työpäivällä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla. Määräaikaa jatkettiin 30. lokakuuta 2015 vielä 10 työpäivällä ilmoituksen tekijän suostumuksella sulautuma-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kolmannen virkkeen nojalla.

4.

Hyväksyin 27. lokakuuta 2015 Proximus NV:n pyynnön tulla kuulluksi kolmantena henkilönä, jonka etua asia koskee, päätöksen 2011/695/EU 5 artiklan nojalla.

5.

Ilmoituksen tekijä ehdotti ensimmäisen vaiheen tutkimuksen aikana 14. syyskuuta 2015 sitoumuksia komission havaitsemien kilpailuongelmien poistamiseksi. Ilmoituksen tekijä toimitti 18. syyskuuta 2015 komissiolle muutetut sitoumukset.

6.

Komissio katsoi markkinatestinsä tulosten perusteella, ettei muutetuilla sitoumuksilla puututtu täysimääräisesti ja selkeästi komission ensimmäisen vaiheen tutkimuksen aikana havaitsemiin vakaviin epäilyihin. Sen vuoksi ne eivät täyttäneet hyväksyttävää korjaavaa toimenpidettä koskevia vaatimuksia ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa.

7.

Ilmoituksen tekijä toimitti uudet sitoumukset 27. lokakuuta 2015 toisen vaiheen tutkimuksen alkamisen jälkeen. Ilmoituksen tekijä ilmoitti komissiolle samana päivänä sopimuksista, joiden mukaan Medialaan NV olisi korjaavan toimenpiteen mahdollinen toteuttaja.

8.

Komissio käynnisti seuraavana päivänä ehdotuksia koskevan markkinatestin.

9.

Ilmoituksen tekijä toimitti tämän toisen markkinatestin jälkeen tarkistetut sitoumukset 26. marraskuuta 2015 ja 2. joulukuuta 2015. Se toimitti lopulliset sitoumukset 18. joulukuuta 2015.

10.

Komissio ei antanut asetuksen (EY) N:o 802/2004 (3) 13 artiklan 2 kohdan mukaista väitetiedoksiantoa. Asetuksen 14 artiklan mukaista virallista suullista kuulemista ei järjestetty.

11.

Komissio katsoo päätösluonnoksessa, että lopullisissa sitoumuksissa puututaan täysimääräisesti tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen, jonka komissio on todennut aiheutuvan ehdotetusta liiketoimesta. Tämän vuoksi päätösluonnoksessa todetaan, että ehdotettu liiketoimi soveltuu sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla, jos lopullisia sitoumuksia noudatetaan kokonaisuudessaan.

12.

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 ja 17 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä. Katson, että asia on näin.

13.

Kaiken kaikkiaan katson, että menettelyllisten oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on varmistettu menettelyn aikana.

Bryssel 26. tammikuuta 2016.

Joos STRAGIER


(1)  Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29) 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 802/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanosta (EUVL L 133, 30.4.2004, s. 1).


22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/7


Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2016,

keskittymän julistamisesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia M.7637 – Liberty Global / BASE Belgium)

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 531)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2016/C 141/06)

Komissio antoi 4. helmikuuta 2016 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004  (1) , jäljempänä ’sulautuma-asetus’, ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla mahdollisesti väliaikaisena versiona todistusvoimaisella kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competition/index_fi.html

I   OSAPUOLET

(1)

Yrityksen Liberty Global Broadband I Limited, jäljempänä ’Liberty Global’, määräysvallassa oleva Telenet NV, jäljempänä ’Telenet’, on kaapeliverkko-operaattori Belgiassa. Se on erikoistunut kiinteän internetverkon ja kiinteän puhelinverkon palvelujen sekä kaapelitelevision tarjontaan Flanderissa ja osissa Brysseliä. Se tarjoaa myös vähittäistason matkaviestinpalveluja matkaviestinnän virtuaaliverkko-operaattorina (mobile virtual network operator eli MVNO) Belgiassa. Suurin osa Telenetin matkaviestinasiakkaista asuu sen kaapeliverkon peittoalueella, joka kattaa Flanderin ja osia Brysselistä.

(2)

BASE Company NV, jäljempänä ’BASE’, on alankomaalaisen televiestintäkonsernin KPN:n tytäryritys. Se on matkaviestinverkko-operaattori, joka tarjoaa matkaviestinpalveluja Belgiassa. BASE tarjoaa myös tukkukaupan tason käyttöoikeuksia virtuaaliverkko-operaattoreille Belgiassa. Se omistaa 50 prosenttia osakkeista yrityksessä VikingCo NV, jäljempänä ’Mobile Vikings’. Mobile Vikings on BASEn matkaviestinverkkoa käyttävä virtuaaliverkko-operaattori, joka myy matkaviestinpalveluja Mobile Vikings -tuotemerkillä. Loput 50 prosenttia Mobile Vikingsistä omistaa VikingCo International NV.

II   TOIMENPIDE

(3)

Myyjäyritykset KPN Mobile International B.V. ja KPN Mobile NV ja ostajayritys Telenet tekivät 18. huhtikuuta 2015 myyntisopimuksen, jonka mukaan Telenet hankkii kaikki BASEn osakepääoman liikkeeseen lasketut ja merkityt osakkeet. Myyntisopimuksen mukaan Telenet saa yksinomaisen määräysvallan BASEssa.

(4)

Komissio vastaanotti 17. elokuuta 2015 sulautuma-asetuksen 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Telenet hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan BASEssa ostamalla osakkeita.

III   MERKITYKSELLISET TUOTE- JA MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(5)

Toimenpide koskee tukku- ja vähittäispalveluja Belgian televiestintäalalla.

(6)

Komissio määritteli matkaviestinnän vähittäistarjonnan yleiset tuotemarkkinat. Se katsoi, että tällaiset matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinat ovat kansalliset. Arvioidessaan toimenpiteen kilpailuvaikutuksia komissio kuitenkin otti huomioon sen, että Telenet toimii miltei yksinomaan kaapeliverkkonsa peittoaluetta vastaavalla maantieteellisellä alueella.

(7)

Komissio määritti vähittäistason televisiopalvelujen merkityksellisiksi tuotemarkkinoiksi televisiopalvelujen yleiset vähittäismarkkinat. Maantieteellisen laajuuden osalta komissio jätti avoimeksi kysymyksen siitä, olivatko markkinat kansalliset, alueelliset vai Telenetin kaapeliverkon peittoalueen laajuiset.

(8)

Komissio määritteli kiinteän internetverkon yhteyspalvelujen vähittäismarkkinat kiinteän internetverkon yhteyspalvelujen yleisiksi vähittäismarkkinoiksi ja jätti avoimeksi kysymyksen siitä, olivatko maantieteelliset markkinat kansalliset, alueelliset vai Telenetin kaapeliverkon peittoalueen laajuiset.

(9)

Komissio määritteli kiinteän puhelinverkon vähittäispalvelujen yleiset tuotemarkkinat ja jätti avoimeksi kysymyksen siitä, olivatko maantieteelliset markkinat kansalliset, alueelliset vai Telenetin kaapeliverkon peittoalueen laajuiset.

(10)

Komissio arvioi myös, pitäisikö Belgiassa määritellä erilliset vähittäismarkkinat kiinteän verkon ja matkaviestinverkon pakettipalveluille (multiple play). Kyse on vähittäismarkkinoista, joilla asiakkaat ostavat matkaviestinpalveluja yhdessä yhden tai useamman kiinteän televiestintäpalvelun (television, kiinteän internetverkon palvelun tai kiinteän puhelinverkon palvelun) kanssa. Komissio totesi, ettei Belgiassa tällä hetkellä ole tällaisia markkinoita muun muassa sen vuoksi, että kuluttajat ostavat kiinteän verkon ja matkaviestinverkon palveluja harvoin yhdessä. Vaikka tällaiset pakettipalvelujen vähittäismarkkinat olisivatkin olemassa, toimenpiteen vaikutukset niihin otettaisiin joka tapauksessa huomioon, kun komissio arvioi mahdollisia monialakeskittymälle tunnusomaisia kilpailuvaikutuksia.

(11)

Komissio määritteli matkaviestinverkkoon pääsyn ja nousevan liikenteen tukkumarkkinat, jotka ovat laajuudeltaan kansalliset.

(12)

Komissio määritteli myös erilliset markkinat tukkutason televisio- ja internetpalvelujen käyttöoikeuksille ja jätti avoimeksi kysymyksen siitä, pitäisikö markkinoiden olla maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset vai Telenetin peittoalueen laajuiset.

(13)

Komissio havaitsi ja määritteli merkitykselliset markkinat myös seuraaville: matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkupalvelut, kansainvälisten verkkovierailujen tukkupalvelut, kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen tukkupalvelut, kotimaiset kiinteän verkon puheliikenteen tukkutason kauttakulkupalvelut, muihin kuin maantieteellisiin numeroihin tehtävien puhelujen tukkutason terminointi- ja hosting-palvelut sekä tukkutason käyttöoikeudet kiinteisiin yhteyksiin. Komissio kuitenkin katsoi, ettei toimenpide aiheuttanut kilpailuongelmia millään näistä markkinoista.

IV   KILPAILUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1.   Horisontaalinen arviointi: tehokas kilpailu estyisi olennaisesti matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla

(14)

Vähittäistasolla BASEn ja Telenetin toiminta on päällekkäistä ainoastaan matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla. BASE toimii niillä matkaviestinverkko-operaattorina ja omistaa verkkonsa. Sen markkinaosuus vuonna 2014 oli [10–20] prosenttia tuloista ja [20–30] prosenttia tilaajista.

(15)

Myös Telenet tarjoaa matkaviestinpalveluja vähittäistasolla, mutta sillä ei ole omaa matkaviestinverkkoa. Se toimii virtuaaliverkko-operaattorina siten, että sillä on tukkutason käyttöoikeus toisen Belgiassa toimivan matkaviestinverkko-operaattorin, Mobistarin, matkaviestinverkkoon. Telenet alkoi tarjota matkaviestinnän vähittäispalveluja vuonna 2006, aluksi niin sanottuna ”Light-MVNO”-operaattorina ja vuodesta 2012 ”Full-MVNO”-operaattorina. Sen markkinaosuus vuonna 2014 oli [5–10] prosenttia tuloista ja [5–10] prosenttia tilaajista. Telenetin menestyminen virtuaaliverkko-operaattorina on johtunut useista erityisistä tekijöistä. Esimerkiksi aloittaessaan tätä toimintaa se oli Belgiassa jo ennestään läsnä markkinoilla ja sillä oli tavaramerkki, koska se jo tarjosi kiinteän verkon televisio- ja internetpalveluja.

(16)

Komissio totesi toimenpiteen estävän olennaisesti tehokasta kilpailua, koska sillä oli ei-koordinoituja kilpailunvastaisia vaikutuksia matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla Belgiassa. Belgian matkaviestinnän vähittäismarkkinat ovat hyvin keskittyneet ja niille tulon esteet ovat suuret. Vuoden 2014 lopussa Belgian kolmen matkaviestinverkko-operaattorin sekä Telenetin yhteinen osuus kaikista tuloista oli [90–100] prosenttia. BASE oli tuolloin tulojen perusteella kolmanneksi suurin ja tilaajien määrän perusteella toiseksi suurin matkaviestinverkko-operaattori. Telenet oli sekä tulojen että tilaajien määrän perusteella Belgian suurin virtuaaliverkko-operaattori ja neljänneksi suurin matkaviestinoperaattori. Toimenpiteen tuloksena muodostuisi kokonaisuus, joka olisi tilaajien määrän perusteella Proximuksen jälkeen toiseksi suurin ja tulojen perusteella Proximuksen ja Mobistarin jälkeen kolmanneksi suurin matkaviestinoperaattori.

(17)

Komissio totesi, että BASE ja Telenet ovat olleet erityisen aktiivisia ja aggressiivisia kilpailijoita matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla, varsinkin yksityisasiakkaiden (muiden kun yritysten) segmentillä. Toimenpiteen jälkeen sulautuman tuloksena syntyvä yritys kilpailisi vähemmän aggressiivisesti, jolloin kilpailu matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla vähenisi.

(18)

Telenet tarjoaa vähittäistasolla myös televisiopalveluja, kiinteän inernetverkon yhteyspalveluja ja kiinteän puhelinverkon palveluja. BASE ei toimi näillä markkinoilla, sillä se lopetti kiinteiden verkkojen palvelujen tarjoamisen joulukuussa 2014. Tämän vuoksi komissio totesi, ettei toimenpide aiheuttanut kyseisillä markkinoilla horisontaalisia kilpailuongelmia eikä se poistaisi BASEa Telenetin (todellisena ja mahdollisena) kilpailijana vähittäistason televisiopalveluissa, kiinteän internetverkon yhteyspalveluissa ja kiinteän puhelinverkon palveluissa.

2.   Vertikaalinen arviointi: Tehokas kilpailu ei estyisi olennaisesti, jos tukkutason pääsy BASEn matkaviestinverkkoon tai Telenetin kaapeliverkkoon supistuisi (tuotantohyödykemarkkinoiden sulkeminen)

(19)

Komissio analysoi matkaviestinverkkoihin pääsyn ja nousevan liikenteen tukkumarkkinoiden osalta, sulkisiko sulautuman tuloksena syntyvä yritys BASEn verkossa toimivilta virtuaaliverkko-operaattoreilta pääsyn sen matkaviestinverkkoon (tuotantohyödykemarkkinoiden sulkeminen). Komissio totesi ensinnäkin, ettei toimenpide muuttaisi sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen mahdollisuutta sulkea tuotantohyödykemarkkinoita, sillä BASE pystyi estämään virtuaaliverkko-operaattoreiden pääsyn verkkoon jo ennen toimenpidettä. Toiseksi komissio totesi, että toimenpide muuttaisi vain vähän sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kannustinta sulkea tuotantohyödykemarkkinoita. Lisäksi komissio totesi, että vaikka sulautuman tuloksena syntyvä yritys pyrkisi sulkemaan tuotantohyödykemarkkinat virtuaaliverkko-operaattoreilta, tällaisilla toimilla olisi rajalliset vaikutukset, sillä virtuaaliverkko-operaattoreiden (Telenetiä lukuun ottamatta) rooli matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoiden kilpailuprosessissa ei ole tarpeeksi merkittävä. Näistä syistä komissio katsoi, ettei toimenpide johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisen tuloksena matkaviestinverkkoihin pääsyn ja nousevan liikenteen tukkumarkkinoilla.

(20)

Komissio arvioi tukkutason televisio- ja internetpalvelujen käyttöoikeuksien osalta, muuttaisiko toimenpide Telenetin kykyä ja kannustinta sulkea muita teleoperaattoreita markkinoilta estämällä pääsyn kaapeliverkkoonsa, joka saattaa olla tuotantohyödyke kiinteän verkon telepalvelujen, esimerkiksi kiinteän puhelinverkon ja kiinteän internetverkon palvelujen sekä televisiopalvelujen, vähittäistarjonnassa. Komissio totesi, että televiestinnän sääntelystä vastaavat Belgian viranomaiset velvoittivat Telenetin antamaan käyttöoikeuden kaapeliverkkoonsa vähittäistason televisiopalvelujen sekä, yhdessä näiden palvelujen kanssa, vähittäistason internetyhteyspalvelujen tarjoamista varten. Komissio totesi, että tämän sääntelyjärjestelmän vuoksi Telenet ei pysty sulkemaan pääsyä kaapeliverkkoonsa televisiopalvelujen tai niihin yhdistettyjen kiinteän internetverkon palvelujen tarjoamista varten, eikä tilanne muuttuisi toimenpiteen myötä. Erillisistä internetpalveluista komissio totesi, ettei Telenet pysty sulkemaan pääsyä kaapeliverkkoonsa, eikä sillä ole kannustinta tehdä näin, koska sillä ei ole lakisäänteistä velvoitetta antaa tukkutason käyttöoikeutta verkkoonsa erillisiä kiinteän internetverkon palveluja varten. Tämä oli kuitenkin tilanne jo ennen toimenpidettä, eikä se muuttuisi toimenpiteen myötä. Tämän vuoksi komissio katsoi, ettei toimenpide johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen Telenetin kaapeliverkon tukkutason käyttöoikeuksien tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemisen vuoksi.

3.   Monialakeskittymälle tunnusomaisten vaikutusten arviointi: toimenpide ei johtaisi monialakeskittymälle tunnusomaisiin vaikutuksiin kiinteän verkon palvelujen ja matkaviestinpalvelujen niputtamisen vuoksi

(21)

Komissio arvioi, johtaisiko toimenpide monialakeskittymälle tunnusomaisiin vaikutuksiin. Toimenpiteessä yhdistetään matkaviestinverkko-operaattori ja operaattori, jolla on kiinteä verkko. Tämän vuoksi komissio arvioi, sulkisiko sulautuman tuloksena syntyvä yritys kilpailijat markkinoilta niputtamalla kiinteän verkon palvelut ja matkaviestinpalvelut.

(22)

Komissio totesi, että Telenet on jo ennen toimenpidettä tarjonnut kiinteän verkon ja matkaviestinverkon pakettipalvelujen kaikkia neljää osaa (jotka ovat televisio, kiinteän internetverkon ja kiinteän puhelinverkon palvelut sekä matkaviestinpalvelut). Telenet voi siis jo nyt myydä kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettuja palveluja kuluttajille. Komissio totesi myös, ettei toimenpide muuta Telenetin asemaa kiinteän verkon markkinoilla, sillä BASE ei toimi niistä millään. Toimenpide kuitenkaan kasvattaa sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen matkaviestinasiakaskuntaa, sillä se yhdistää BASEn ja Telenetin asiakkaat. Tämä puolestaan saattaa helpottaa kiinteän verkon ja matkaviestinverkon palvelujen niputtamista kahdella tavalla. Ensinnäkin Telenetin saattaa olla helpompi myydä näitä niputettuja palveluja niille BASEn tilaajille, jotka eivät vielä osta kiinteän verkon palveluja Telenetiltä. Toiseksi Telenetin saattaa olla helpompi myydä näitä niputettuja palveluja niille BASEn tilaajille, jotka jo ennestään ostavat kiinteän verkon palveluja Telenetiltä.

(23)

Komissio totesi näistä toimintatavoista, joita toimenpide mahdollisesti voi helpottaa, ensimmäisen (markkinoilta sulkeminen myymällä kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon niputettuja palveluja BASEn matkaviestintilaajille, jotka eivät vielä osta kiinteän verkon palveluja Telenetiltä) osalta seuraavaa. Ensinnäkään ei ole todennäköistä, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys voisi toimenpiteen avulla sulkea muita toimijoita markkinoilta niputtamalla tuotteita. Merkittävä osuus kaikista BASEn asiakkaista asuu Telenetin peittoalueen ulkopuolella, ja on epätodennäköistä, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys tarjoaisi kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettuja palveluja peittoalueensa ulkopuolella. Lisäksi niiden BASEn asiakkaiden määrä, joille Telenet ei vielä myy kiinteän verkon palvelujaan, on vähäinen, ja monet BASEn asiakkaista ovat nk. prepaid-asiakkaita (jotka maksavat liittymänsä käytöstä ennalta), joiden olisi muutettava liittymänsä jälkikäteen laskutettavaksi ennen kuin heille tarjottaisiin kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettuja palveluja. Tämä on lisäeste kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettujen palvelujen ristiinmyynnille. Lisäksi sulautuman tuloksena syntyvällä yrityksellä ei ole määräävää markkina-asemaa matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla, minkä vuoksi voidaan epäillä, riittäisikö sen markkinavoima sulkemaan kilpailijoita markkinoilta tuotteiden niputtamisen kautta. Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kilpailijat voisivat käyttää vastastrategioita ja esimerkiksi tarjota itse kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettuja palveluja tai edullisen hintaisia matkaviestinpalveluja estääkseen asiakkaita ostamasta niputettuja palveluja sulautuman tuloksena syntyvältä yritykseltä.

(24)

Toiseksi komissio katsoi olevan epävarmaa, oliko Telenetillä kannustinta kiinteiden verkkojen palvelujen ristiinmyyntiin BASEn matkaviestinasiakkaille, sillä Telenetin olisi todennäköisesti tarjottava näitä palveluja alennuksella, mistä koituisi sille kuluja.

(25)

Komissio totesi myös, ettei tällaisella toiminnalla ollut todennäköisesti kielteistä vaikutusta hintoihin ja valikoimaan, sillä oli epätodennäköistä, että kilpailijat poistuisivat markkinoilta tai menettäisivät kykynsä kilpailla tehokkaasti. Toimenpiteen aiheuttaman niputtamisen tuloksena markkinoilta suljettavan myynnin määrä on vähäinen. Lisäksi suurin osa matkaviestinpalveluista Belgiassa ostetaan edelleen erillisinä, ei niputettuina. Belgian markkinoiden muut matkaviestinverkko-operaattorit ovat Proximus ja Mobistar, jotka myös voisivat niputtaa palvelujaan. Proximus on selvästi suurin teleoperaattori Belgian markkinoilla, ja se niputtaa itsekin kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon palvelujaan. Mobistar on toimenpiteen jälkeenkin tulojen perusteella toiseksi suurin matkaviestinoperaattori Proximuksen jälkeen. Se voisi tarjota kiinteän verkon palveluja, jotka perustuvat Telenetin kaapeliverkkoon pääsyyn tukkutasolla, ja on jo ilmoittanutkin tekevänsä niin. Telenetillä on lakisääteinen velvollisuus tarjota pääsy verkkoonsa, jotta vaihtoehtoiset operaattorit voisivat tarjota televisiopalveluja sekä kiinteän internetverkon palveluja televisiopalveluihin yhdistettynä.

(26)

Komissio totesi toisesta toimintatavasta (markkinoilta sulkeminen myymällä kiinteän verkon ja matkaviestinverkon niputettuja palveluja BASEn matkaviestintilaajille, jotka ostavat myös kiinteän verkon palveluja Telenetiltä) seuraavaa. Ensinnäkään toimenpiteellä ei lisättäisi olennaisesti Telenetin mahdollisuutta sulkea kilpailijoita markkinoilta tarjoamalla yhdellä laskulla laskutettavia palveluja tai niputettuja palveluja BASEn tilaajille, jotka jo ennestään ostavat Telenetin palveluja. Kuten 22 kohdassa todetaan, edun muodostumista rajoittavat useat tekijät, erityisesti se, että merkittävä osa BASEn tilaajista asuu Telenetin peittoalueen ulkopuolella ja on prepaid-tilaajia. Telenetillä ei myöskään olisi toimenpiteen jälkeenkään määräävää markkina-asemaa matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla, ja sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen kilpailijat voisivat käyttää vastastrategioita vastauksena niputtamiselle. Toiseksi oli epävarmaa, oliko Telenetillä kannustinta toimia näin, kun otetaan huomioon markkinoiden sulkemiseen tähtäävän strategian pitkän aikavälin etujen spekulatiivinen luonne. Lisäksi kuten 22 kohdassa selitetään, tällaisilla toimilla ei todennäköisesti olisi kielteistä vaikutusta hintoihin eivätkä ne johtaisi kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta, sillä kilpailijat voisivat itse tarjota niputettuja palveluja tai hinnoitella matkaviestinpalvelunsa halvemmiksi estääkseen asiakkaitaan ostamasta sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen niputettuja palveluita.

4.   Kilpailuvaikutusten arviointia koskevat päätelmät

(27)

Komissio totesi toimenpiteen estävän tehokasta kilpailua olennaisesti, koska sillä on ei-koordinoituja kilpailunvastaisia vaikutuksia matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla Belgiassa. Komissio katsoi, ettei toimenpide johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen vertikaalisten ja monialakeskittymälle tunnusomaisten vaikutusten osalta kiinteän verkon teleliikenteen ja matkaviestinnän vähittäis- ja tukkumarkkinoilla.

V   SITOUMUKSET

(28)

Liberty Global toimitti komissiolle sitoumuksia vastatakseen komission havaitsemiin kilpailuongelmiin matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla.

1.   Sitoumusten kuvaus

(29)

Liberty Globalin toimittamat lopulliset sitoumukset koostuivat kahdesta osasta. Ensinnäkin Telenet myisi kaksi BASEn asiakaskuntaa (yhteensä noin […] aktiivista tilaajaa) yhdelle ja samalle ostajalle. Toiseksi Telenet tekisi asiakaskuntien ostajan kanssa virtuaaliverkko-operaattoritoimintaa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’MVNO-sopimus’, minkä ansiosta korjaavan toimenpiteen toteuttaja voisi toimia matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla virtuaaliverkko-operaattorina BASEn verkossa. Lopullisiin sitoumuksiin sisältyi etukäteisostajalauseke (jonka mukaan Telenet ei voisi toteuttaa toimenpidettä ennen kuin se oli tehnyt sopimuksen asiakaskunnista luopumisesta) ja niissä edellytettiin, että komissio toteaa MVNO-sopimuksen olevan lopullisten sitoumusten mukainen.

(30)

Liberty Global ehdotti komissiolle, että Medialaan toimisi korjaavien toimenpiteiden toteuttajana nk. fix-it-first-ratkaisuna. Liberty Global myös toimitti komissiolle jäljennökset i) Medialaanin kanssa tehdystä BASEn asiakaskuntien myymistä koskevasta sopimuksesta ja ii) Medialaanin kanssa tehdystä MVNO-sopimuksesta.

(31)

Telenet siirtäisi lopullisten sitoumusten perusteella Medialaanille ”JIM Mobile” -tuotemerkin asiakkaiden omistuksen ja 50 prosentin osuutensa rajoitettuja palveluja tarjoavasta Mobile Vikings -virtuaaliverkko-operaattorista. Medialaan omistaa jo ”JIM Mobile” -tuotemerkin, mutta ”JIM Mobilen” asiakkaat kuuluvat BASElle. Mobile Vikings on nk. ”Light-MVNO”-operaattori, josta BASE omistaa 50 prosentin osuuden. Samaan aikaan kun Medialaan osti BASEn osuuden Mobile Vikingsistä, se hankki erillisenä toimenpiteenä myös toisen 50 prosentin osuuden siitä. Lopullisten sitoumusten ja Medialaanin erillisen oston yhdistetty vaikutus on siis se, että Medialaan omistaa välittömästi tai epäsuoraan 100 prosenttia Mobile Vikingsistä.

(32)

Lopullisten sitoumusten mukaan MVNO-sopimuksen osat olisivat seuraavat: i) Medialaanista tulisi Telenetin avustuksella tietyksi ajaksi ”Full-MVNO”-operaattori; ii) MVNO-sopimus on voimassa viisi vuotta siitä, kun ”Full-MVNO”-operaattori aloittaa toimintansa; iii) virtuaaliverkko-operaattori toimisi MVNO-sopimuksen mukaan ”pay as you go” -periaatteella, mutta sillä olisi mahdollisuus ostaa BASElta kapasiteettia dataa varten (”pay as you go” -periaate jatkuisi puheliikenteen ja tekstiviestien osalta); iv) Medialaan ostaisi kapasiteettia koskevan option mukaan kiinteään vuosihintaan 20 prosenttia BASEn verkon kapasiteetista ja sillä olisi mahdollisuus ostaa vielä lisäkapasiteettia (5 prosenttia + 5 prosenttia); v) jos kapasiteettia koskeva optio käytetään, MVNO-sopimusta jatketaan viidellä vuodella option ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta; vi) MVNO-sopimus sisältäisi tietyn ajan mittaisen yksinoikeuden, jonka aikana Medialaan ei voisi käyttää muuta matkaviestinverkko-operaattoria ja joka alkaisi siitä päivästä, jona asiakaskunnista luovutaan; vii) kapasiteettia koskevassa optiossa Medialaanilla olisi oikeus käyttää toista matkaviestinverkko-operaattoria yksinoikeusajan jälkeen tarvittavan lisäkapasiteetin hankkimiseksi, jos se ylittää BASElta ostetun kapasiteetin (sen sijaan, että se ostaisi lisäkapasiteetin BASElta).

2.   Tehtyjen sitoumusten ja korjaavan toimenpiteen toteuttajan arviointi

(33)

Komissio katsoi, että lopullisilla sitoumuksilla poistettiin komission toteamat matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoita koskevat horisontaaliset ongelmat.

(34)

Komission mukaan kahdesta asiakaskunnasta (”JIM Mobilen” asiakkaat ja Mobile Vikings) luopuminen Medialaanin hyväksi aiheuttaisi sellaisen matkaviestinoperaattorin syntymisen, jonka mittakaava ja laajuus riittäisivät aggressiiviseen kilpailuun matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla ja jonka aikaansaama kilpailupaine muistuttaisi mahdollisimman paljon Telenetiä ennen toimenpidettä.

(35)

Komissio totesi MVNO-sopimuksesta, että ”pay-as-you-go”-malli […], minkä vuoksi Medialaanin toiminnan taloudelliset edellytykset olisivat edulliset. Komissio katsoi, että kapasiteettia koskeva optio edistäisi Medialaanin tehokasta kasvua ja kilpailua.

(36)

Komissio tarkasteli osana arviointiaan myös Medialaania ehdotettuna korjaavien toimenpiteiden toteuttajana. Se totesi, että Medialaan olisi sopiva ostaja, se olisi Telenetistä riippumaton ja sillä olisi tarvittavat rahoitusvarat, asiantuntemus ja kannustimet kilpailla tehokkaasti matkaviestinnän vähittäismarkkinoilla. Komissio katsoi erityisesti, että ”JIM Mobilen” ja Mobile Vikingsin asiakkaiden siirto Medialaanille ja Medialaanin muuttuminen ”Full-MVNO”-operaattoriksi voitaisiin toteuttaa lopullisissa sitoumuksissa esitetyssä ajassa ja edistäisi Medialaanin muodostumista todelliseksi kilpailijaksi. Komissio totesi myös, ettei se, että Medialaan ostaa ”JIM Mobilen” ja Mobile Vikingsin asiakkaat, aiheuta ensi näkemältä kilpailuongelmia.

(37)

Komissio myös tarkasteli Telenetin ja Medialaanin välistä MVNO-sopimusta ja totesi, että sen ehdot vastasivat lopullisten sitoumusten vaatimuksia.

(38)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että lopullisilla sitoumuksilla poistettaisiin komission toteamat horisontaaliset ongelmat matkaviestinpalvelujen vähittäismarkkinoilla. Se hyväksyi Medialaanin korjaavien toimenpiteiden toteuttajaksi, ja totesi, että MVNO-sopimus vastasi lopullisia sitoumuksia.

VI   PÄÄTELMÄ

(39)

Päätöksessä todetaan edellä mainituista syistä, että ilmoitettu toimenpide ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos ilmoituksen tekijän esittämiä sitoumuksia noudatetaan.

(40)

Näin ollen keskittymä olisi julistettava sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.


V Ilmoitukset

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/13


Komission tiedonanto – julkaistu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan nojalla asiassa AT.40023 – Maksutelevision rajat ylittävä saatavuus

(2016/C 141/07)

1.   Johdanto

1)

Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 9 artiklassa säädetään, että jos komissio aikoo tehdä päätöksen, jossa rikkominen määrätään lopetettavaksi, ja kun asianomaiset yritykset esittävät sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission ennakkoarvioinnissaan niille esittämät huolenaiheet, komissio voi päätöksellään määrätä kyseisten sitoumusten noudattamisen yrityksiä velvoittavaksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi, ja siinä on todettava, ettei komission jatkotoimille ole enää perusteita.

2)

Asetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio julkaisee tiiviin yhteenvedon asiaan liittyvistä seikoista ja sitoumusten pääkohdat. Asianomaiset kolmannet osapuolet voivat esittää huomautuksensa komission asettamassa määräajassa.

2.   Yhteenveto

3)

Komissio antoi 23. heinäkuuta 2015 väitetiedoksiannon, joka koski muun muassa yritysten Paramount Pictures International Limited (sulautuman johdosta yrityksen Viacom Global (Netherlands) B.V.:n seuraaja), jäljempänä ’PPIL’, ja Viacom Inc., jäljempänä ’Viacom’, kyseiset yritykset yhdessä ”Paramount”, soveltamaa menettelytapaa. Väitetiedoksianto muodostaa myös asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alustavan arvioinnin.

4)

Paramount on väitetiedoksiannon mukaan tehnyt lisenssisopimuksia maksutelevisioyhtiö Sky UK Limitedin kanssa. Sopimuksiin sisältyy lausekkeita, joissa

kielletään Skyta saattamasta maksutelevision vähittäispalvelujaan saataville muualla ETA-alueella kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa asuvien tai sijaitsevien kuluttajien pyynnöstä tai asetetaan Skylle tätä toimintaa koskevia rajoituksia; ja/tai

edellytetään Paramountin kieltävän muualla ETA-alueella kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sijaitsevia lähetystoiminnan harjoittajia saattamasta maksutelevision vähittäispalvelujaan saataville Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa asuvien tai sijaitsevien kuluttajien pyynnöstä tai asettavan sellaisille lähetystoiminnanharjoittajille tätä toimintaa koskevia rajoituksia (molempia lauseketyyppejä kutsutaan ”riidanalaisiksi lausekkeiksi”).

5)

Väitetiedonannon alustavan päätelmän mukaan Paramountin menettelytapa on SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 53 artiklan vastainen, koska i) lausekkeiden tarkoituksena on rajoittaa kilpailua SEUT-sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla; ii) lausekkeiden taloudelliseen ja oikeudelliseen asiayhteyteen ei kuulu sellaisia olosuhteita, joiden perusteella voitaisiin todeta, että ne eivät vääristä kilpailua; ja iii) lausekkeet eivät täytä SEUT-sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohdan mukaisia ehtoja poikkeukselle.

6)

Väitetiedoksianto koskee myös toisaalta Skyn menettelytapaa ja toisaalta Disneyn, NBCUniversalin, Sonyn, Twentieth Century Foxin ja Warner Brosin menettelytapoja. Komissio tutkii edelleen, ovatko Disneyn, NBCUniversalin, Sonyn, Twentieth Century Foxin, Warner Brosin ja Skyn menettelytavat SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaiset. Tämä koskee myös Skyn menettelytapaa edellä mainittujen Paramountin ja Skyn välisiin lisenssisopimuksiin sisältyvien lausekkeiden osalta.

3.   Tarjottujen sitoumusten pääsisältö

7)

Paramount ei ole samaa mieltä väitetiedoksiannossa esitetyistä huolenaiheista. Se on kuitenkin esittänyt asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesti sitoumuksia, joilla on tarkoitus poistaa komission huolenaiheet. Sitoumusten pääkohdat olisivat seuraavat:

a)

Paramount ei saisi tehdä, uusia tai jatkaa sellaisia maksutelevisiotuotantoa koskevia lisenssisopimuksia (2), joihin sisältyy tai joihin sisällytetään uudestaan lisävelvoitteita jonkin ETA:an kuuluvan alueen osalta. Näitä lisävelvoitteita ovat:

väitetiedoksiannossa kuvatut sopimusvelvoitteet, jotka estävät lähetystoiminnan harjoittajaa vastaamasta kyseisen toiminnanharjoittajan lisenssialueen ulkopuolisella ETA-alueella asuvien tai sijaitsevien kuluttajien pyyntöihin tai rajoittavat niihin vastaamista (jäljempänä ’lähetystoiminnan harjoittajan velvoite’);

väitetiedoksiannossa kuvatut sopimusvelvoitteet, jotka edellyttävät, että Paramount kieltää tietyn lähetystoiminnan harjoittajan lisenssialueen ulkopuolella mutta kuitenkin ETA-alueella sijaitsevaa lähetystoiminnan harjoittajaa vastaamasta kyseisen lähetystoiminnan harjoittajan lisenssialueella asuvien tai sijaitsevien kuluttajien pyyntöihin tai rajoittaa niihin vastaamista (jäljempänä ’Paramountin velvoite’).

b)

Paramount ei saisi

panna oikeuksiaan täytäntöön oikeusteitse tai aloittaa tuomioistuinmenettelyä voimassa olevaan maksutelevisiotuotantoa koskevaan lisenssisopimukseen sisältyvän lähetystoiminnan harjoittajan velvoitteen rikkomisesta; eikä

suoraan tai epäsuorasti noudattaa tai panna täytäntöön voimassa olevaan maksutelevisiotuotantoa koskevaan lisenssisopimukseen sisältyvää Paramountin velvoitetta.

8)

Paramountin sitoumukset kattaisivat sekä lineaariset maksutelevisiopalvelut että, siinä määrin kuin ne sisältyvät lähetystoiminnan harjoittajalle myönnettyyn lisenssiin (tai erilliseen lisenssiin), tilausvideopalvelut.

9)

Sitoumusten kesto olisi viisi vuotta siitä päivästä alkaen, jona Paramount vastaanottaa virallisen ilmoituksen asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisesta komission päätöksestä.

10)

Sitoumukset julkaistaan kokonaisuudessaan englannin kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/competition/index_en.html

4.   Huomautuspyyntö

11)

Jollei markkinatestin tuloksista muuta johdu, komissio aikoo antaa asetuksen N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jossa edellä yhteenvetona ja kilpailun pääosaston verkkosivustolla lyhentämättöminä esitetyt sitoumukset määrätään velvoittaviksi.

12)

Komissio pyytää asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa ehdotetuista sitoumuksista. Huomautusten on oltava komissiolla kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisupäivästä. Asianomaisia kolmansia osapuolia pyydetään toimittamaan huomautuksistaan myös julkinen toisinto, josta tiedot, jotka ne katsovat liikesalaisuuksiksi, ja muut luottamukselliset tiedot on poistettu ja korvattu vaatimusten mukaisesti yhteenvedolla, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja, tai merkinnällä ”liikesalaisuus” tai ”luottamuksellinen tieto”.

13)

Vastausten ja huomautusten olisi mielellään oltava perusteltuja, ja niissä olisi esitettävä kaikki olennaiset tosiseikat. Jos havaitsette johonkin ehdotettujen sitoumusten osa-alueeseen liittyvän ongelman, komissio pyytää teitä ehdottamaan mahdollista ratkaisua.

14)

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle viitteellä AT.40023 – Maksutelevision rajat ylittävä saatavuus sähköpostitse (COMP-GREFFE-ANTITRUST@ec.europa.eu), faksilla (+32 22950128) tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

Antitrust Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1. EY:n perustamissopimuksen 81 artiklasta tuli 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 101 artikla ja 82 artiklasta 102 artikla. Kyseisten artiklojen määräykset ovat asiasisällöltään samat. Tässä tiedonannossa viittauksia SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklaan on tarvittaessa pidettävä viittauksina EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaan.

(2)  Maksutelevisiotuotantoa koskevalla lisenssisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla lähetystoiminnan harjoittajalle (lisenssinsaaja) lisensoidaan yksinoikeudella lisenssinantajan tuleva tietty elokuvatuotanto (sekä mahdollisesti muuta audiovisuaalista sisältöä) rajoitetuksi ajaksi, jonka kuluessa lähetystoiminnan harjoittaja voi näyttää elokuvia maksutelevisiopalveluna ja tilausvideopalveluna siinä määrin kuin tilausvideopalvelu sisältyy toiminnanharjoittajan kyseiseen lisenssiin (tai erilliseen lisenssiin).


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/16


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2016/C 141/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”PÃO DE LÓ DE OVAR”

EU-nro: PT-PGI-0005-01341–28.5.2015

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi/Nimet

”Pão de Ló de Ovar”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Portugali

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 2.3 Leipä, leivonnaiset, kakut, konditoriatuotteet, keksit ja muut leipomotuotteet

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Pão de Ló de Ovar on kananmunista ja erityisesti munankeltuaisesta, sokerista ja jauhosta valmistettu leipomotuote.

Se on valkoisella paperilla päällystettyyn muottiin sijoitettu kuohkean pehmeä väriltään keltainen () muodoltaan maissijauhoista valmistettua maissileipää muistuttava leivonnainen, jonka kuori on kullanruskea ja hieman kostea. Sisus (pito) on kostea. Tuotteen fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet ovat seuraavat:

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen eri tarjontamuotojen fysikaalisten muuttujien keskiarvot

 

Pão de Ló de Ovar

Miniatura (pieni) l. Infantes (lasten koko)

Pão de Ló de Ovar

Normaalikokoinen

Vähintään

Enintään

Vähintään

Enintään

Paino (g)

100

125

485

1 500

Korkeus (cm)

3

8

7

14

Halkaisija (cm)

11

12

16

28

Miniatura-kokoisesta pienestä Pão de Ló de Ovar -leivonnaisesta käytetään yleisesti myös termiä ”Infantes” (lasten koko).

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen kemiallisen koostumuksen keskiarvot

 

Vähintään

Enintään

Vähintään

Enintään

Sokeri (%)

37,80

49,20

Liukeneva

29,20

Liukeneva

39,20

Liukenematon

5,40

Liukenematon

13,40

Rasvapitoisuus (%)

12,80

18,20

 

 

Kokonaisvesipitoisuus (%)

24,50

33,10

 

 

Proteiinipitoisuus (%)

7,40

14,60

Liukeneva

1,30

Liukeneva

2,70

Liukenematon

7,90

Liukenematon

10,10

Vesiaktiivisuus

0,831

Vesiaktiivisuus

0,937

Koska tuote kuivuu hieman säilyvyysajan kuluessa, nämä arvot voivat laskea 2,5 prosenttia.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Väri

Kuori: Paahtuneen keltaisesta ruskeaan

Kostea sisus (pito): kananmunan keltuaisen värinen, toisinaan oranssiin tai hieman ruskeaan vivahtava

Kuiva osa: kananmunan keltuaisen värinen, toisinaan oranssiin vivahtava

Ulkonäkö

Kuori: Yhtenäinen, pinnassa voi esiintyä tuotteen tiivistymisen aiheuttamia painaumia ja taikinan ominaispiirteistä johtuvia pieniä kuplia

Kostea sisus (pito): Pehmeä, melko kostea, saattaa valua Pão de Ló -leivonnaista murrettaessa

Kuiva osa: Huokoinen

Aromi

Pão de Ló: hieman karamellisoitunut (ei kuitenkaan palanut) ja kevyesti munaan vivahtava

Maku

Pão de Ló: makea kananmunan maku

Rakenne

Pão de Ló: Kohtalaisen tiivis, suussa sulava, pehmeä; kostean osan kermamainen rakenne hyvin havaittavissa

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Tuoreet kananmunat, valkoinen sokeri, 55-tyypin vehnäjauho ja suola (valinnainen).

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Taikinan valmistus

Leipurin kokemus on tässä vaiheessa ratkaisevan tärkeä lopputuotteen laadun kannalta, koska se auttaa arvioimaan, milloin taikina on sopivaa.

Taikinan laittaminen muottiin

Muotti vuorataan ensin leivinpaperilla. Tämä toimenpide vaatii sorminäppäryyttä.

Myös taikinan valuttaminen muottiin edellyttää leipurilta asiantuntemusta ja kokemusta.

Kypsentäminen

Kypsentämisprosessia on valvottava jatkuvasti, koska sen kesto vaikuttaa ratkaisevasti Pão de Ló -leivonnaisen tunnusomaisimman erityispiirteen eli sen kostean sisuksen muodostumiseen.

Jäähdytys

Pão de Ló -leivonnaisen annetaan jäähtyä täydellisesti muotissa, minkä jälkeen paperi leikataan auki.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Pão de Ló -leivonnaisen erityismerkintä koostuu seuraavista osatekijöistä:

1.

Maininta ”Pão de Ló de Ovar – Suojattu maantieteellinen merkintä” tai ”Pão de Ló de Ovar SMM”

2.

Jäljempänä kuvattu tuotteen tunnus

Image

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Ovarin kunta (seuraavat taajamat: Esmoriz, Cortegaça, Maceda, Arada, Ovar, S. João, S. Vicente ja Válega).

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen valmistukseen liittyvä taitotieto on 1700-luvulta näihin päiviin saakka aina säilynyt yksinomaan Ovarin kunnan (entinen Vila de Ovar) alueen rajojen sisäpuolella.

Valmistus rajoittuu Ovarin kunnan alueelle, koska nimitys vastaa yksilöityä aluetta, jolla tuote tunnetaan. Maine on suoraan yhteydessä Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen valmistukseen ja kulutukseen pääsiäisen yhteydessä. Tästä on olemassa dokumentoitua tietoa jo vuodesta 1781 lähtien, ja tuote on juurtunut osaksi paikallisväestön historiaa ja perinteitä.

Isä Manuel Lírio on vahvistanut, että Pão de Ló de Ovar -leivonnaista valmistettiin jo 1700-luvun lopulla silloisen Vila de Ovarin alueella saadessaan tutustua Irmandade dos Passos -veljeskunnan jo huonokuntoisiin arkistoihin. Tutkiessaan omien sanojensa mukaan lattialla mätänemistilassa ylösalaisin olevia asiakirjoja, repeytyneet sivut irrallaan, ryppyisinä ja likaisina kuin saastaiset lumput, kuten hän mainitsee teoksessaan ”Os Passos: subsídios para a história de Ovar”, hän kertoo: ”…vuonna 1781 Pão de Ló de Ovar -leivonnaisia tarjottiin munkeille, jotka kantoivat pyhäinkuvia veljeskunnan pääsiäiskulkueessa. Tätä voidaan pitää todisteena tämän makean herkun vanhasta alkuperästä.”

Tuotteen maine johtuu luontoon liittyvistä ja alueellisista tekijöistä, kuten käytettyjen kananmunien korkealaatuisuudesta ja osaamisesta, joka viime kädessä määrää lopputuotteen laadun.

Pão de Ló de Ovar erottuu muista leipomotuotteista sekä maissijauhoista valmistettua maalaisleipää muistuttavan muotonsa ja kuohkean pehmeän keltaisen sisuksensa (ló) ja kullanruskean, ohuen, käsiteollisesta valmistusmenetelmästä johtuen hieman kostean kuorensa että kostean rakenteensa (pito) perusteella.

Valmistusmenetelmä, jonka avulla saadaan kuohkean pehmeä, rakenteeltaan kevyt ja kostea keltainen sisus, käsittää useampia eri vaiheita, joiden yhteydessä Ovarin leipureiden osaamiseen liittyvät perinteet ovat tärkeässä asemassa, jotta taikinasta syntyy tasainen ja lopputuote saa vaaditut ominaisuudet.

Aluksi taikinan raaka-aineet (kananmunat, sokeri ja mahdollisesti suola) sekoitetaan vatkaamalla enintään 20 minuutin ajan, kunnes syntyy väriltään murretun valkoinen seos. Sen jälkeen lisätään siivilöidyt jauhot sekoittaen hitaasti tasaiseksi seokseksi.

Tämän toimenpiteen aikana leipureiden osaaminen on ratkaisevan tärkeä lopputuotteen laadun kannalta, koska nimenomaan tämä vaihe antaa Pão de Ló de Ovar -leivonnaiselle sille tyypilliset erityispiirteet.

Tämän jälkeen (punainen tai musta) savivuoka vuorataan leivinpaperilla; tämä erityinen vaihe on tunnusomainen juuri tälle tuotteelle. Leivinpaperi (100–120 g/m2) taitellaan kahdeksaan kertaan siten, että syntyy neljä samanlaista laskosta. Paperi on laskostettava siten, että se noudattelee muotin omaa muotoa. Laskokset ovat yhtä kaukana toisistaan, ja ne leikataan myöhemmin viistoon.

Seuraavaksi taikina annostellaan paperilla vuorattuihin vuokiin. Tämä vaihe vaatii taitoa ja osaamista, koska annosteltava määrä ja tapa, jolla taikina annostellaan muottiin, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että paistuminen tapahtuu normaalisti eikä taikina pursu paperin ylitse.

Kolmannessa vaiheessa tuotetta paistetaan sähköuunissa 140–200 °C:en lämpötilassa 50 minuutista kahteen tuntiin riippuen valmistettavan tuotteen nettopainosta. Toimenpide on äärimmäisen tärkeä tuotteen laadun kannalta, ja taito valita oikea paistoaika taikinan painon mukaan vaikuttaa onnistumiseen, minkä vuoksi prosessia on valvottava koko ajan.

Tuote on valmis, kun kuori on kullanruskea ja hieman kostea sisus on pehmeä. Paistoajasta riippuen Pão de Ló de Ovar sisältää enemmän tai vähemmän pehmeää kosteaa sisusta (pito), mikä tekee siitä ainutlaatuisen leipomotuotteen.

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen erityisyys johtuu taidosta valmistaa taikina, siirtää se muottiin ja valita oikea paistoaika.

Pão de Ló de Ovar, jonka alkuperä ajoittuu 1700-luvun lopulle, on kehittynyt suoraan tämän taidon seurauksena.

Suullisen perimätiedon mukaan 1800-luvulla useissa ovarilaisperheissä valmistettiin paikallisia herkkuja, kuten kuuluisaa Pão de Ló de Ovar -leivonnaista. Vuonna 1877 Marques Gomes totesi teoksessaan ”Aveiro e seu Distrito” Pão de Ló de Ovar -leivonnaisesta, että makeista leipomotuotteista tunnetuimpia ovat Pão de Ló de Ovar ja Aveiron vastaavankaltaisten tuotteiden kanssa kilpailevat ovos molles. Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen maine Portugalin perinteisten herkkujen joukossa kasvoi tuotteen ilmeisen laadun ja markkinoiden asteittaisen laajenemisen ansiosta.

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen maine levisi myös Orfeão de Ovar -musiikkiakatemian vuosina 1949, 1950 ja 1972 järjestämien tapahtumien kautta.

Pão de Ló de Ovar on jäänyt pysyvästi yleisön mieleen ja makuaistiin, koska se on 1980-luvulta lähtien ollut näkyvästi esillä useimmilla Portugalin elintarvikemessuilla ja alan tärkeimmissä esittelytilaisuuksissa. Sen markkina-alue laajeni maan pääkaupunkiin erityisesti 1890-luvulla, kun ovarilaisten purjelaivojen miehistö ryhtyi tarjoilemaan juhla-aikaan alusten omistajille ja heidän asiakkailleen Pão de Ló de Ovar -leivonnaisia suurista koreista.

Myös Pão de Ló Celeste de Ovar, joka oli jo vuodesta 1917 lähtien laajemmassa tuotannossa ja jakelussa, vaikutti huomattavasti Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen maineen leviämiseen.

Pão de Ló de Ovar on ainutlaatuinen tuote, jonka erityisyys johtuu ratkaisevasti leipureiden osaamisesta; näin muodostuu näkymätön yhteys tuotteen maun ja ulkomuodon ja sen tuotantoympäristön välille.

Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen useassa yhteydessä virallisesti todistettu maine ja arvostus yhdistävät kyseisen tuotteen yksinomaan Ovarin kuntaan.

On syytä panna merkille, ettei Pão de Ló de Ovar -leivonnaisen valmistukseen liittyvä taitotieto ole koskaan levinnyt Ovarin kunnan rajojen ulkopuolelle.

Eritelmän julkaisutiedot

(Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.dgadr.mamaot.pt/images/docs/val/dop_igp_etg/Valor/CE_Pao_lo_Ovar.pdf


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.


22.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/21


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2016/C 141/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”ORIEL SEA SALT”

EU No:IE-PDO-0005-01318–26.2.2015

SAN ( X ) SMM ( )

1.   Nimi/nimet

”Oriel sea salt”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Irlanti

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 2.6. Suola

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Oriel-merisuola on suola, jota kerätään merenlahdesta Port Oriel -sataman edustalla, Clogherheadin kylässä, joka sijaitsee Droghedan kaupungissa, Louthin kreivikunnassa, Irlannissa. Se on hienorakeinen merisuola, joka on kristallinvalkoista ja lisäaineetonta. Sen hienorakeisuutta mitataan mittayksiköllä ”um”, joka on lyhenne ”mikrometristä”. Kiteistä 90 prosenttia on läpimitaltaan 90–500 um ja loput 10 prosenttia kiteistä ovat läpimitaltaan 500–1 000 um. Se tuntuu lähes puuterimaiselta. Rakeisuus (suola ei ole hiutalemaista tai isokiteistä) mahdollistaa sen, että merisuola imeytyy ruokaan nopeasti, sillä se liukenee, imeytyy ja leviää ruokaan helposti.

Merisuolassa on vahva suolan maku. Sen maku on pehmeä, se ei ole terävä eikä hapan, koska se on kerätty paineistetussa suljetussa järjestelmässä, jonka ansiosta merisuola ei ole kosketuksessa ilman, maan tai ihmisen kanssa ennen kuin se on valmis pakattavaksi. Ainutlaatuisen raekokonsa, koostumuksensa ja pehmeän makuprofiilinsa ansiosta Oriel-merisuola on erinomainen ruoanlaittoon soveltuva neitsytmerisuola. Riippumattomissa sokkotesteissä, joissa on arvioitu Oriel-merisuolan makua ja koostumusta, on todettu, että sen makuprofiili on voimakas. Voimakkaan makuprofiilin ansiosta elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän merisuolan määrää on voitu vähentää jopa 30 prosenttia.

Oriel-merisuola on luonnostaan kristallinvalkoista, joten sitä ei tarvitse pestä tai huuhdella. Näin varmistetaan, että Oriel-merisuolan sisältämien luonnollisten merimineraalien (magnesiumin, kaliumin ja jopa 65 muun hivenaineen) pitoisuus on aina sama. (Merisuola pestään usein, jos se on kerätty ulkoilmassa tai suola-altaista).

Oriel-merisuolan analyysitodistuksen arvot ovat ± 10 prosenttia alla olevasta taulukosta.

”Oriel sea salt” -analyysi

Testaus: ICP/MS

”Oriel sea salt”

 

mg/kg

NaCl-pitoisuus:

natriumkloridi

yli 88 % painosta

H2O

Vesi

alle 5 %

Ca

Kalsium

alle 5 mg / kg

Mg

Magnesium

500 mg – 800 mg/kg

K

Kalium

alle 3 000 mg / kg

Cu

Kupari

alle 2,0 mg / kg

Zn

Sinkki

alle 2,0 mg / kg

Cr

Kromi

alle 1,3 mg / kg

Ni

Nikkeli

alle 0,5 mg / kg

Pb

Lyijy

alle 0,4 mg / kg

Mn

Mangaani

alle 0,1 mg / kg

Cd

Kadmium

alle 0,04 mg / kg

Fe

Rauta

pieniä määriä

P

Fosfori

pieniä määriä

B

Boori

pieniä määriä

Co

Koboltti

pieniä määriä

Hg

Elohopea

pieniä määriä

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Irlanninmerellä kerätty merisuola.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Tuotanto ja prosessivaiheet:

Tasalaatuisen lopputuotteen aikaansaamiseksi kaikki keräämiseen, haihduttamiseen, erotteluun ja kiteyttämiseen liittyvät prosessit toteutetaan nimetyllä alueella, valvotuissa ja seuratuissa olosuhteissa. Näitä prosesseja ovat:

Meriveden pumppaus ja suodatus suodatusjärjestelmän avulla.

Suolaveden väkevöittäminen paineistetussa suljetussa järjestelmässä.

Merisuolan kiteyttäminen paineistetussa suljetussa järjestelmässä.

Hienorakeisten merisuolakiteiden kerääminen.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkintöjä koskevat erityiset säännöt

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Clogherheadissa sijaitseva Port Oriel on syvälle merelle työntyvän Clogher Headin niemen luoteispuolella. Rajattu alue ulottuu Clogher Headin eteläisimmästä kärjestä leveyspiiri = 53.79497 (pohjoinen), pituuspiiri = -6.21778 (läntinen), 53°47′42″ pohjoista leveyttä, 6°13′04″ läntistä pituutta aina Dunany Pointin pohjoisimpaan kärkeen leveyspiiri = 53.86144 (pohjoinen), pituuspiiri = -6.23838 (läntinen), 53°51′41″ pohjoista leveyttä, 6°14′18″ läntistä pituutta. Viiden meripeninkulman pituinen matka Irlannin merikalastuksen suojeluviranomaisen asettaman Dundalk Bayn elävien simpukoiden tuotantoalueella (Live Bivalve Mollusc Classified Production Areas 2014, aluekoodi LH-DB-DB).

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Oriel-merisuolan maku ja ulkomuoto ovat ominaisia sen kotipaikalle. Aivan kuten maaperä ja sää vaikuttavat viinirypäleiden makuun, Oriel-merisuolan makuun vaikuttavat tämän paikan syvät merivirrat sekä veden puhtaus ja kivennäisainesosat, kuten myös näiden ominaispiirteiden kehittymiseen, säilyttämiseen ja jalostamiseen käytettävän prosessin puhtaus.

Merisuolan kerääminen näillä alueilla on aloitettu jo vuosisatoja sitten. Seuraava lainaus on Louthin kreivikunnan Arkeologisesta ja historiallisesta lehdestä (County Louth Archeological & Historical Journal). ”On 28th January 1667 Viscount Dungannon leased a parcel of land lying neere ye towne of Carlingforde for erection of saltworks to Colonel Cooke of Chiswick in Middlesex as a salt manufacturer.” Satojen vuosien ajan on Port Oriel ollut tunnettu runsaista kalavesistään, ja paikallisten on tiedetty kalastavan syvänmerenkaloja suoraan rantakiviltä ja satamasta. Suola oli tärkeä ainesosa säilöttäessä satamaan tuodut kalat ennen kuin ne valmistettiin ruoaksi, varastoitiin tai kuljetettiin myytäväksi. (Vuoden 1797 kartalla Newry Street -kadun lähellä (karttamerkintä pt mp 16 pm) on merkittynä suolatehdas ja paikallisissa asiakirjoissa kuvaillaan sulkuportteja, joilla säädeltiin meriveden virtaamista altaaseen).

Golf-virta virtaa Irlannin länsirannikkoa pitkin, ja kun virta kohtaa Norjanmeren viileämmät vedet, se kääntyy pohjoisen ja koillisen niemenkärjen ympäri ja virtaa kohti lopullista kohdettaan lahdella, eli noin kahdeksan kilometrin päähän Port Orielista. Tässä kohdassa merivirta kohtaa Boynejoen (Irlannin toiseksi suurin joki) massiivisen virtauksen.

Port Oriel sijaitsee syvänmeren salmelle työntyvän Clogher Headin niemen luoteisosassa. Kokeissa on todettu, että näin korkeita suolapitoisuuksia tavataan vain ulkomerien vesistä. On todettu, että poikkeuksellisen korkea suolapitoisuus liittyy alueella virtaaviin Golf-virran syviin merivirtoihin. Port Orielin edustalla olevan veden suolapitoisuudeksi on toistuvasti mitattu 3,5 prosenttia–3,6 prosenttia, joka vastaa merivesien pohjaosien suolapitoisuutta.

The Marine Institute of Ireland -virasto on jo useamman vuoden ajan luokitellut Port Orielin edustalla olevat vedet on laatuluokkaan ”A”, eli luokkaan meren puhtain, kansainvälisessä äyriäisten laatua mittaavassa arvioinnissa (International Shellfish Quality). Sinisimpukoiden, venussimpukoiden, kivirapujen, hummereiden ja veitsisimpukoiden kerääminen on elinvoimaista liiketoimintaa Port Orielin lahdella ja sen ympäristössä, ja äyriäisten runsaslukuisuus myötävaikuttaa veden korkeaan laatuun sekä korkeaan mineraalipitoisuuteen. Tämä alue kuuluu Dundalk Bayn alueeseen, joka on simpukoiden suojelusta vastaavan The Sea Fisheries Protection Authority for Clams and Razor Fish -viranomaisen määrittelemällä elävien simpukoiden tuotantoalueet -listalla (Live Bivalve Mollusc Classified Production Areas 2014, aluekoodi LH-DB-DB).

Oriel-merisuolan ominaisuudet ovat suorassa yhteydessä tämän maantieteellisen alueen poikkeuksellisiin syvän meren virtauksiin, korkeisiin mineraalipitoisuuksiin, joita ei yleensä esiinny näin matalissa vesissä, ja jotka johtuvat Golf-virran ja vuoroveden liikkeistä Irlannin pohjoisrannikon ympäri kiertäen Dundalk Bayn alueelle ja siitä aina Port Orielin lahdelle. Korkealaatuinen ja mineraalipitoinen vesi kerätään ja jalostetaan prosessissa, jossa se ei ole kosketuksissa ilman, maan tai ihmisen kanssa ennen kuin siitä muodostuu kristallinvalkoisia, pesemättömiä ja runsaasti mineraaleja sisältäviä suolakiteitä. Näin saadaan tuotettua hienorakeista merisuolaa.

Yhteenveto

Tuotettu merisuola on ominainen sen kotiseudulle ja sillä on suora yhteys veden suolaisuuteen, laatuun ja mineraalien määrään. Tämä näkyy Oriel-merisuolan rakeiden hienorakenteisuudessa, vahvassa maussa ja korkeassa mineraalipitoisuudessa.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.agriculture.gov.ie/gi/pdopgitsg-protectedfoodnames/products/


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.