23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/1

23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/2

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” (COM(2012)0573),

—

ottaa huomioon 4. kesäkuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla (COM(2012)0238),

—

ottaa huomioon 29. toukokuuta 2012 annetun komission asiakirjan ”Kuluttajien tulostaulu osoittaa kuluttajien kannalta parhaat tilanteet Euroopassa” – seitsemäs kuluttajamarkkinoiden tulostaulu (SWD(2012)0165),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman strategiasta haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi (1),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden tulostaulusta (2),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – edistetään luottamusta ja kasvua” (COM(2012)0225),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on Consumer Policy (July 2010 – December 2011)” (SWD(2012)0132), joka liittyy tiedonantoon ”Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – edistetään luottamusta ja kasvua” (COM(2012)0225),

—

ottaa huomioon 2. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta” (COM(2012)0196),

—

ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia” (COM(2012)0179),

—

ottaa huomioon 25. tammikuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),

—

ottaa huomioon 11. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin” (COM(2011)0942),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman uudesta kuluttajapoliittisesta strategiasta (3),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla (4),

—

ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (5),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajaohjelmasta vuosiksi 2014–2020 (COM(2011)0707) ja siihen liittyvät oheisasiakirjat (SEC(2011)1320 ja SEC(2011)1321),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 (6),

—

ottaa huomioon 19. lokakuuta 2011 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä (COM(2011)0665),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2011 annetun komission asiakirjan ”Markkinat kuluttajan kannalta toimiviksi” – kuudes kuluttajamarkkinoiden tulostaulu (SEC(2011)1271),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä (7),

—

ottaa huomioon kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista 7. huhtikuuta 2011 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Consumer Empowerment in the EU” (SEC(2011)0469),

—

ottaa huomioon kuluttajien sopeutumisesta sisämarkkinoihin 4. maaliskuuta 2011 annetun komission asiakirjan ”Consumers at home in the single market” – viides kuluttajamarkkinoiden tulostaulu (SEC(2011)0299),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle aiheesta ”Eurooppa 2020, älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen (8),

—

ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen (9),

—

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta laskutussääntöjen osalta 13. heinäkuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/45/EU (10),

—

ottaa huomioon unionin tuomioistuimen tuomiot Googlen asiassa (yhdistetyt asiat C-236/08 – C-238/08, tuomio 23. maaliskuuta 2010) ja BergSpechten asiassa (asia C-278/08, tuomio 25. maaliskuuta 2010), joissa ”tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen internetin käyttäjä” määritellään tyypilliseksi internetin käyttäjäksi,

—

ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (11),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajansuojasta (12),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 (13),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 9. toukokuuta 2010 annetun Mario Montin raportin ”Uusi sisämarkkinastrategia”,

—

ottaa huomioon komission maaliskuussa 2010 Eurobarometrissä (Flash Eurobarometer 282) julkaiseman analyyttisen selonteon rajatylittävää kaupankäyntiä ja kuluttajansuojaa koskevista asenteista,

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa (COM(2009)0557),

—

ottaa huomioon YouGovPsychonomicsin komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston toimeksiannosta laatiman ja 20. lokakuuta 2009 julkaistun tutkimuksen ”Mystery shopping evaluation of cross-border e-commerce in the EU”,

—

ottaa huomioon 22. syyskuuta 2009 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee kuluttajamarkkinoiden tulostaulua ja vähittäisrahoituspalvelujen seurantaa (SEC(2009)1251),

—

ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle yhdenmukaisesta menetelmästä kuluttajavalitusten luokittelua ja ilmoittamista varten (COM(2009)0346) ja asiaa koskevan komission suositusluonnoksen (SEC(2009)0949),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön täytäntöönpanosta (COM(2009)0330),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission kertomuksen kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 (”asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä”) soveltamisesta (COM(2009)0336),

—

ottaa huomioon rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa 5. maaliskuuta 2009 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on cross-border e-commerce in the EU” (SEC(2009)0283),

—

ottaa huomioon 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kaupasta ja internetistä (14),

—

ottaa huomioon 13. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2005/29/EY sekä harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta (15),

—

ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta (16),

—

ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön (17),

—

ottaa huomioon kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 (asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä) (18),

—

ottaa huomioon harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY (19),

—

ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun direktiivin 2006/123/EY 20 artiklan 2 kohdan (20),

—

ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet” (21) ja 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan sopimusoikeudesta (22),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta (COM(2006)0334),

—

ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (23),

—

ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (24),

—

ottaa huomioon erityiseurobarometrin 342 kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista,

—

ottaa huomioon Uncitralin vuoden 2005 yleissopimuksen sähköisistä sopimuksista kansainvälisessä kaupassa, Uncitralin vuoden 2001 mallilain sähköisistä allekirjoituksista ja Uncitralin vuoden 1996 mallilain sähköisestä kaupankäynnistä (25),

—

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2003 annetun ensimmäisen kertomuksen sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin soveltamisesta (COM(2003)0702),

—

ottaa huomioon kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY (26),

—

ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (27),

—

ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (28),

—

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (29),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, sellaisena kuin se on sisällytettynä perussopimuksiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklalla, ja erityisesti sen 7 artiklan (yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen), 21 artiklan (syrjintäkielto), 24 artiklan (lapsen oikeudet), 25 artiklan (ikääntyneiden henkilöiden oikeudet), 26 artiklan (vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan) ja 38 artiklan (kuluttajansuoja),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, jossa määrätään, että ”unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset”,

—

ottaa huomioon SEUT:n 11 artiklan, jossa määrätään, että ”ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi”,

—

ottaa huomioon SEUT:n 12 artiklan, jossa määrätään, että ”kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa”,

—

ottaa huomioon SEUT:n 14 artiklan ja sen pöytäkirjan N:o 26 yleistä (taloudellista) etua koskevista palveluista,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0341/2012),

A.

katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen on keskeinen tekijä pyrittäessä tekemään EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous;

B.

katsoo, että sähköinen kaupankäynti ja verkkopalvelut ovat internetin elinvoima ja että ne ovat ratkaisevia Eurooppa 2020 -strategian sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden kannalta, sillä ne hyödyttävät sekä kansalaisia että yrityksiä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kautta;

C.

ottaa huomioon, että 99 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä, joiden osuus työllisyydestä on 85 prosenttia, ja että pk-yritykset ovat siten EU:n talouden liikkeellepaneva voima, jolla on pääasiallinen vastuu vaurauden luomisesta, työllisyydestä ja kasvusta samoin kuin innovoinnista sekä tutkimuksesta ja kehittämisestä;

D.

ottaa huomioon, että sähköisestä kaupankäynnistä on tullut kaupankäynnin olennainen osa ja tärkeä kuluttajien valintoihin, kilpailuun ja teknologiseen innovointiin vaikuttava tekijä, kun otetaan huomioon, että kuluttajat ja yritykset eivät jokapäiväisessä toiminnassaan enää juurikaan erottele asioita sen mukaan, onko kyse verkossa vai verkon ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta;

E.

muistuttaa, että digitaaliset sisämarkkinat, joilla palveluja voidaan tuottaa vapaasti 500 miljoonan kuluttajan markkinoilla, ovat keskeinen kilpailukykyä ja talouskasvua edistävä tekijä, joka luo suurta pätevyyttä edellyttäviä työpaikkoja ja helpottaa EU:n siirtymistä osaamistalouteen;

F.

korostaa, että laajakaista ja internet ovat talouskasvua, tietoyhteiskuntaa, työpaikkojen syntymistä, innovointia ja Euroopan kilpailukykyä vauhdittavia tärkeitä tekijöitä, jotka lisäksi vahvistavat verkkokauppaa ja -palveluja; painottaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat laajakaistayhteyksiä voidakseen hyödyntää internetiä täysimääräisesti;

G.

korostaa keskitettyjen asiointipisteiden merkitystä arvonlisäveroasioissa, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten rajatylittävää verkkokaupankäyntiä ja edistää sähköistä laskutusta; korostaa kuitenkin, että tällaisia keskitettyjä asiointipisteitä olisi perustettava vain olemassa olevien rakenteiden yhteyteen, jotta ei lisätä veronmaksajien rasitusta;

H.

ottaa huomioon, että verkkotalouttaan kehittäneet yritykset ovat edistyneet huomattavasti muita enemmän ja että nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä, jossa uusien työpaikkojen syntyminen riippuu käytännössä pk-yrityksistä, on olennaisen tärkeää poistaa esteitä verkkokaupankäynniltä, jotta pk-yritykset voivat hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti;

I.

korostaa, että verkkomarkkinoiden olisi oltava mahdollisimman joustavat, jotta alalle saataisiin luoduksi enemmän liiketoiminta- ja kehitysmahdollisuuksia;

J.

katsoo, että sähköinen kaupankäynti täydentää merkittävästi verkon ulkopuolella käytävää kauppaa ja että se antaa pienille yrityksille mahdollisuuden kasvuun ja parantaa tuotteiden ja palvelujen saatavuutta myös syrjäisillä alueilla ja maaseudulla sekä vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia saada niitä;

K.

ottaa huomioon, että viiden viime vuoden aikana internetin osuus talouskasvusta on joissakin G8-maissa ollut 20 prosenttia ja syntyneistä työpaikoista 25 prosenttia;

L.

katsoo, että internetin ja sähköisen kaupankäynnin ansiosta globalisaation etuja voidaan jakaa entistä tasaisemmin kuluttajien ja pk-yritysten kesken;

M.

katsoo, että tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden aikaansaaminen olisi tärkeä askel kohti kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamista koskevien Lissabonin strategian tavoitteiden täyttämistä, mikä palvelisi EU:n 500:aa miljoonaa kuluttajaa;

N.

ottaa huomioon, että digitaaliset sisämarkkinat takaavat enemmän valinnanvaraa ja kilpailukykyisemmät hinnat etenkin niille kuluttajille, jotka asuvat vaikeakulkuisilla, kaukana sijaitsevilla tai syrjäisillä alueilla, sekä liikuntarajoitteisille ja muille henkilöille, jotka eivät muulla tavoin pääse hyödyntämään runsasta tuotevalikoimaa; katsoo, että internetin avulla uudet yritykset, etenkin pk-yritykset, voivat käynnistää liiketoimintansa ja toimintaa jo harjoittavat yritykset voivat menestyä etsimällä uusia markkinarakoja;

O.

ottaa huomioon, että EU:ssa on 75 miljoonaa vammaista henkilöä, joiden pitäisi myös pystyä täysimääräisesti hyödyntämään sisämarkkinoita, ja katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota digitaalisten käyttöliittymien haasteisiin näkövammaisten kannalta;

P.

katsoo, että internetin ja teknologian avulla pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja entistä paremmin osallistua kansainvälisille markkinoille ja kansainväliseen kaupankäyntiin; vaatii yhdentyneitä eurooppalaisia markkinoita kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille; kehottaa samalla yksinkertaistamaan sähköistä laskutusta koskevaa kehystä; painottaa, että kummankin näiden osalta on tärkeää varmistaa yhteentoimivuus ja avoimet standardit, jotta mahdollistetaan maksimaalinen markkinapotentiaali ja kilpailu;

Q.

ottaa huomioon, että kuluttajat hyötyvät sähköisen kaupankäynnin alhaisemmista hinnoista ja suuremmasta valikoimasta sekä vaivattomuudesta, kun ostoksia tehdessä ei tarvitse poistua kotoa; katsoo, että tämä hyödyttää etenkin vammaisia kuluttajia ja kuluttajia maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla;

R.

katsoo, että toimiva digitaalitalous on Euroopan unionin talouden moitteettoman toiminnan edellytys; toteaa kuitenkin, että kansallisten sääntöjen hajanaisuus haittaa nykyisin digitaalisten palvelujen vapaata liikkuvuutta huomattavasti ja yritykset kohtaavat sen vuoksi lukuisia esteitä yrittäessään myydä tuotteita yli rajojen Euroopan unionissa, kun jäsenvaltiot soveltavat muun muassa erilaisia kuluttajansuoja- ja arvonlisäverosääntöjä sekä erilaisia tuotekohtaisia ja maksuja koskevia sääntöjä; katsoo, että unionin toimielinten on sitouduttava voimakkaammin poistamaan rajatylittävän verkkokaupan keskeiset sääntelyesteet vuoteen 2015 mennessä ja komission on ehdotettava uusia kohdennettuja lainsäädäntötoimia suurimpien esteiden poistamiseksi;

S.

ottaa huomioon, että vaikka sähköisen kaupankäynnin avulla kuluttajat voivat hyötyä alhaisemmista hinnoista ja laajemmasta valikoimasta, 60 prosenttia verkkosivustoista soveltuu tällä hetkellä huonosti rajatylittävien verkko-ostosten tekemiseen ja kuluttajien ja yritysten luottamus digitaaliseen ympäristöön on edelleen vähäistä;

T.

katsoo, että avoimuutta ja luotettavien tietojen saatavuutta on lisättävä, jotta kuluttajat voivat hintojen lisäksi vertailla myös verkossa tarjottavien tuotteiden ja palvelujen laatua ja kestävyyttä;

U.

katsoo, että EU:n digitaalimarkkinoiden hajanaisuus vaarantaa yhteisön säännöstön mukaiset oikeudet, sillä kuluttajien ja yritysten oikeusvarmuus rajatylittävässä sähköisessä kaupankäynnissä on vähäinen, koska on olemassa liian paljon säännöksiä, joissa asetetut vaatimukset eroavat toisistaan, mikä merkitsee, että elinkeinoelämän toimijat, viranomaiset ja kuluttajat joutuvat toimimaan tilanteessa, jossa säännöt ovat epäselviä ja vaikeasti täytäntöönpantavissa;

V.

ottaa huomioon, että useimmat riidat ratkaistaan itse asiassa tuomioistuinten ulkopuolella ja että vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun myönnetty aika voi olla liian lyhyt; katsoo, että tarvitaan tehokas verkkovälitteistä riidanratkaisua koskeva järjestelmä;

W.

katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää päästä monilla aloilla tällä hetkellä vallitsevasta oikeudellisesta hajanaisuudesta, jotta pystytään toteuttamaan täydelliset ja todelliset digitaaliset sisämarkkinat;

X.

ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti ja verkkopalvelut edistävät kestävien sisämarkkinoiden kehittymistä vähähiilisten ja ympäristöystävällisten teknologioiden, standardien, merkintöjen, tuotteiden ja palvelujen avulla;

1.

korostaa, että talous- ja rahoituskriisin aikana on olennaisen tärkeää toteuttaa toimenpiteitä kasvun vauhdittamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi, ja tähdentää, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen voisi ratkaisevasti edistää tämän tavoitteen saavuttamista; kehottaa siksi komissiota panemaan täytäntöön digitaalisten sisämarkkinoiden käynnistämistä ja toteuttamista koskevan suunnitelmansa; korostaa, että digitaaliset sisämarkkinat ovat yritysten ja kansalaisten helpoin keino hyötyä sisämarkkinoiden tuomista eduista;

2.

suhtautuu myönteisesti sähköisestä kaupankäynnistä ja verkkopalveluista 11. tammikuuta 2012 julkaistuun komission uuteen tiedonantoon, jonka tavoitteena on kehittää yhtenäiset puitteet sähköiselle kaupankäynnille rakentamalla luottamusta ja laajentamalla sähköistä kaupankäyntiä ja verkkopalveluja yritysten välisille, yritysten ja kuluttajan välisille, kuluttajien välisille ja viranomaisten välisille aloille; kehottaa komissiota antamaan vuoden 2012 loppuun mennessä kertomuksen siitä, miten tiedonannon viiden ensisijaisen tavoitteen alalla toteutettavat 16 tärkeintä tointa ovat edistyneet;

3.

pitää myönteisenä toisesta sisämarkkinoiden toimenpidepaketista annettua komission uutta tiedonantoa, johon on sisällytetty avaintoimia Euroopan digitaalitalouden tukemiseksi; korostaa, että on syytä käyttää tarkasti hyödyksi digitaalisten sisämarkkinoiden mukanaan tuomat edut;

4.

kehottaa komissiota panemaan täytäntöön, kehittämään ja seuraamaan tehokkaasti verkkotuotteiden ja -sisällön rajatylittävän saatavuuden edistämistä koskevaa toimintasuunnitelmaansa ja antamaan etenemissuunnitelman sellaisen laaja-alaisen suunnitelman täytäntöönpanosta, jolla taataan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen ja edistetään pitkän aikavälin kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen syntymistä ja mukautetaan samalla EU:n taloutta nykyisen maailmantalouden haasteisiin;

5.

korostaa, että hajanaisuus ja oikeusvarmuuden puute ovat digitaalisten sisämarkkinoiden ensisijaisia huolenaiheita ja että sääntöjen epäjohdonmukaiseen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa on puututtava kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämiseksi; katsoo, että hajanaisuus johtuu osittain myös siitä, että jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään puutteellisesti tai myöhässä, ja että Euroopan unionin toimielinten olisi valvottava asiaa tarkemmin;

6.

korostaa, että kaikelle olennaiselle sisämarkkinoita koskevalle uudelle lainsäädännölle on tehtävä digitaalisia sisämarkkinoita koskeva testi; kehottaa komissiota tutkimaan vaikutustenarvioinnin yhteydessä tällaisen testin käyttöönoton toteutettavuutta, jotta varmistetaan, ettei se haittaa digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä eikä tuo mukanaan ylimääräisiä verkkokaupan ja muun kaupan esteitä tai lisää niiden hajanaisuutta;

7.

suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen uudesta ilmoitus- ja toimintamenettelyjärjestelmästä ja muistuttaa tässä yhteydessä, että sähköisestä kaupankäynnistä annetussa direktiivissä säädetään, että tietoyhteiskunnan palveluntarjoajilla on tietyissä tapauksissa velvollisuus estää tai lopettaa laiton toiminta verkossa;

8.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sähköisestä kaupankäynnistä annetulla direktiivillä luotua oikeudellista kehystä ei ole tarpeen tarkistaa; korostaa kuitenkin, että ilmoitus- ja toimintamenettelyjen täytäntöönpanoa on syytä selventää entisestään, jotta voidaan puuttua laittomaan sisältöön;

9.

korostaa, että ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjä on nykyaikaistettava ja helpotettava ja automaattisen tunnustamisen soveltamisalaa on laajennettava koskemaan myös muita kuin nykyisin tunnustettavia ammatteja niin, että keskitytään etenkin uusiin ammatteihin, joita tarvitaan vihreällä ja digitaalisella alalla; toteaa, että tämä edistää korkeasti koulutettujen työntekijöiden liikkuvuutta;

10.

korostaa, että on tärkeää kehittää pilvipalveluja koskeva EU:n strategia, koska sillä on mahdollista vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn, kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen; korostaa, että koska markkinoillepääsyn kustannukset ovat alhaiset ja infrastruktuurivaatimukset vähäisiä pilvipalveluissa, ne tarjoavat unionin tietotekniikkateollisuudelle ja erityisesti pk-yrityksille mahdollisuuden kehittyä ja saavuttaa johtoasema ulkoistamisen, uusien digitaalisten palvelujen ja tietokeskusten kaltaisilla aloilla;

11.

korostaa sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin ja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän välisen yhteyden merkitystä;

12.

korostaa, että pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka ja että siksi on olennaisen tärkeää laatia toimintasuunnitelma niiden saamiseksi digitaalisille sisämarkkinoille; korostaa myös, että kaikilla eurooppalaisilla pk-yrityksillä olisi oltava käytössään laajakaistayhteys; tähdentää, että digitaalitalouden ja digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen innovoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan älykkään käytön avulla olisi suureksi avuksi pk-yrityksille niiden pyrkiessä selviämään kriisistä ja luomaan kasvua ja työllisyyttä;

13.

tukee komission pyrkimyksiä vahvistaa ja helpottaa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittämistä digitaalisen kuilun kaventamiseksi; palauttaa mieliin, että tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehitys vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn EU:ssa sekä viestintään, luovuuteen ja kansalaisten mahdollisuuksiin osallistua koulutukseen ja saada tietoa; suhtautuu myönteisesti aluekehityksen ja maaseudun kehittämisen ohjelmien puitteissa tehtyihin aloitteisiin sekä EIP:n tekemiin aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan maaseutualueiden liittämistä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin;

14.

korostaa, että kasvun ja työllisyyden lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevaa, että jäljellä olevat sähköisen kaupankäynnin oikeudelliset esteet poistetaan ja että yrityksille taataan tarvittavat tiedot ja taidot ja tarjotaan välineet, joita ne tarvitsevat voidakseen kehittää verkkoliiketoimintaansa entistä helpommin ja tehokkaammin;

15.

korostaa, että täysin toimintakykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää koordinoituja ponnisteluja, joilla varmistetaan verkkoon pääsy ja sen edellyttämät taidot kaikille kansalaisille ikään, asuinpaikkaan, koulutukseen tai sukupuoleen katsomatta;

16.

painottaa, että tietotekninen osaaminen on erittäin tärkeää kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä ja että kaikkien unionin kansalaisten olisi voitava hankkia asianmukaiset tietotekniset taidot; korostaa, että on tärkeää sitoutua puolittamaan digitaalista lukutaitoa ja muita digitaalisia taitoja koskevat erot vuoteen 2015 mennessä;

17.

kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan asiaa koskevan toimintasuunnitelman, joka perustuu siihen, että edistetään pk-yritysten liittämistä digitaalisiin arvoketjuihin toteuttamalla toimenpiteitä ja aloitteita, joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikan älykästä käyttöä innovoinnin ja kilpailukyvyn tueksi ja tietoteknisten taitojen kehittämistä, sekä siihen, että tarjotaan enemmän tietoa verkkotalouden eduista ja mahdollisuuksista esimerkiksi European e-Business Support Network -verkoston avulla ja annetaan myös taloudellista tukea innovatiivisille pk-yrityksille muiden toimien lisäksi;

18.

korostaa, että on tärkeää laatia strategia, jolla vauhditetaan digitaalista yrittäjyyttä EU:ssa, edistetään verkkokauppiaiden koulutusta ja tuetaan pk-yritysten kehitysohjelmia, joissa keskitytään kaikkien toimialojen innovatiivisiin ja dynaamisiin pk-yrityksiin, jotta taataan suuret kasvumahdollisuudet ja innovointi, luodaan uusia työpaikkoja EU:hun ja lisätään samalla kuluttajien luottamusta sekä luodaan pk-yrityksille uusia erikoistuneita markkinoita, joita ei muuten olisi olemassa;

19.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöön markkinoille pääsyn suurten kustannusten, tuotemerkin tunnettuuden lisäämiseen useissa maissa liittyvien kustannusten ja tietoteknisten järjestelmien rajoitusten kaltaisten pk-yritysten kasvua hidastavien esteiden poistamiseksi;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota rahoitustukea innovatiivisille pk-yrityksille kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman kaltaisten nykyisten ohjelmien, uuden yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan COSME-ohjelman ja tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman tai muiden perustettavien erityisohjelmien sekä riskipääomarahastoja koskevan asetusehdotuksen avulla;

21.

katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan johdonmukaisen käytön lisäksi on digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen kannalta tärkeää edistää tieto- ja viestintäteknisen tutkimuksen huippuosaamista sekä houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja yhteistyössä tehtävään korkean riskin tieto- ja viestintätekniseen tutkimukseen ja innovointiin; korostaa, että unionin olisi edustettava huippuosaamista internet-tekniikan standardien kehittämisessä; ehdottaa, että tulevassa rahoituskehyksessä ja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa lisätään merkittävästi EU:n tieto- ja viestintäteknisen tutkimuksen määrärahoja;

22.

kannattaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä tutkimuskeskusten kanssa; suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin edistää julkisia ja yksityisiä investointeja tietoliikenneverkkoihin Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa ja korostaa, että Euroopan unionin talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää ottaa pysyvästi käyttöön Euroopan laajuinen digitaalinen palveluverkko;

23.

toteaa, että ultranopean laajakaistan nopea yleistyminen on tärkeää unionin kansainvälisen kilpailukyvyn, unionin tuottavuuden kehittymisen ja sellaisten uusien ja pienten yritysten syntymisen kannalta, jotka voivat olla johtavia esimerkiksi terveydenhoidossa, tuotannossa ja palveluissa;

24.

kehottaa toteuttamaan erityistoimia sen varmistamiseksi, että pk-yritykset voivat hyödyntää laajakaistaa täysimääräisesti verkkokaupassa ja sähköisessä hankintatoimessa; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden aloitteita, joilla kehitetään pk-yritysten tietoteknistä osaamista, ja kannustamaan innovatiivisiin, internetiin perustuviin liiketoimintamalleihin kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (CIP) ja sen seuraajan eli yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) välityksellä;

25.

kehottaa komissiota määrittämään rajatylittävien toimituspalvelujen nykyiset esteet ja puuttumaan niihin asianmukaisin toimin, joissa otetaan huomioon toteutetussa uudessa tutkimuksessa havaitut seikat ja jotka antavat yrityksille ja kuluttajille mahdollisuuden käyttää digitaalisia sisämarkkinoita täysimääräisesti hyväkseen; korostaa, että esteettömyyttä, luotettavuutta, nopeaa toimitusta, ystävällistä palvelua ja tehokasta ja avointa palautusjärjestelmää sekä rajatylittävien toimituspalvelujen hintojen alentamista edistetään parhaiten vapaalla ja oikeudenmukaisella kilpailulla, joka ei estä rajatylittävää kaupankäyntiä ja joka lisää kuluttajien luottamusta; katsoo, että rajatylittävien toimituspalvelujen ei pitäisi perustua ainoastaan fyysisiin rajoihin, vaan niissä olisi otettava huomioon myös etäisyys kuluttajaan; pitää oleellisena sellaisten innovatiivisten toimitustapojen takaamista, jotka lisäävät joustavuutta vastaanottoajan ja -paikan tai mahdollisen noutopaikan valinnan suhteen ilman lisäkustannuksia; pitää erittäin tärkeänä miettiä toimenpiteitä, joilla voidaan taata kohtuuhintaiset toimitukset kaukaisimmille tai syrjäisimmille alueille;

26.

muistuttaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarpeellisuudesta toteutettaessa kaikki liikennemuodot (maanteiden kabotaasiliikenne, rautateiden rahtiliikenne jne.) kattavat liikenteen sisämarkkinat ja annettaessa ympäristölainsäädäntöä, jotta vältetään toimitusketjun tehottomuusongelmat ja etäkauppiaiden ja sähköisen kaupankäynnin asiakkaiden kustannusten tarpeeton lisääntyminen;

27.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keventämään hallinnollista rasitusta sallimalla joko myyjän valtion järjestelmän tai ostajan valtion järjestelmän käytön, jotta vältetään päällekkäiset menettelyt ja epäselvyys siitä, mitä sääntöjä sovelletaan sekä verkossa toimintaa harjoittaviin vähittäismyyjiin että kuluttajiin;

28.

kehottaa komissiota määrittämään ratkaisuja pk-yritysten palautusten käsittelyssä kohtaamiin vaikeuksiin sekä kuljetusinfrastruktuurin ongelmiin ja alentamaan valitusten ja riitojen rajatylittävän ratkaisemisen kustannuksia;

29.

korostaa, että koska verkkosivustojen sisältö voidaan pääpiirteissään kääntää koneellisesti melko helposti, digitaalisen maailman lisäetuna on, että se voi auttaa murtamaan kielimuureja sisämarkkinoilla;

30.

korostaa kuluttajille olevan tärkeää, että toimitukset ovat tehokkaita, niistä annetaan paremmin palautetta ja tuotteet saadaan ajoissa, sillä kaikki nämä on määritetty kuluttajien tärkeimmiksi huolenaiheiksi viimeisimmässä kuluttajamarkkinoiden tulostaulussa;

31.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja yhtenäistää rajatylittävää verkkokauppaa koskevia alv-sääntöjä; korostaa, että nykyinen alv:n oikeudellinen kehys Euroopassa on esteenä uusien digitaalisten palveluiden kehittämiselle ja että tarkistettaessa alv-sääntöjä ensisijainen tavoite pitäisi olla yritysten kannustaminen kehittämään ja tarjoamaan uusia Euroopan laajuisia verkkopalveluita; katsoo, että digitaalisesti myytävään kulttuurisisältöön, journalistiseen sisältöön tai luovaan sisältöön olisi sovellettava samaa alv-kantaa kuin vastaaviin fyysisiin tai verkon ulkopuolella myytäviin tuotteisiin, jotta vältetään markkinoiden vääristyminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään alv-sääntöihin vuonna 2015 tehtävien muutosten tarjoaman tilaisuuden ja perustamaan ainakin pk-yrityksiä varten keskitetyn asiointipisteen, jonka soveltamisala laajennetaan koskemaan sähköistä kaupankäyntiä;

32.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen direktiivin 2006/112/EY tarkistamisesta, jotta voitaisiin ottaa käyttöön uusi sähköisesti tarjottavien kulttuurisisältöisten palveluiden ryhmä, johon sovellettaisiin alennettua alv-kantaa; ehdottaa, että verkossa myytäviin kulttuuriteoksiin ja -palveluihin, kuten sähköisiin kirjoihin, sovellettaisiin samaa etuuskohtelua kuin vastaaviin perinteisiin tuotteisiin, kuten taskukirjoihin, ja että niihin olisi näin ollen sovellettava alennettua alv-kantaa; katsoo tässä yhteydessä, että alemman alv-kannan soveltaminen sähköisiin julkaisuihin voisi kannustaa kehittämään laillista tarjontaa ja merkittävästi lisätä sähköisten jakelukanavien suosiota;

33.

kehottaa komissiota käsittelemään alv-lainsäädännön uudelleentarkastelussaan epänormaalia tilannetta, jossa alennettua alv-kantaa on mahdollista soveltaa painettuihin kirjoihin ja muuhun kulttuurisisältöön mutta ei vastaaviin sähköisessä muodossa oleviin hyödykkeisiin;

34.

suhtautuu myönteisesti komission vihreään kirjaan kortti-, internet- ja mobiilimaksuista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön asianmukaisia toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan aikaan täysimääräisesti ja tehokkaasti yhdennetty, kilpailukykyinen, innovatiivinen, puolueeton ja turvallinen EU:n sääntelykehys verkko- ja mobiilimaksuille;

35.

korostaa mikromaksuja koskevan kysymyksen merkitystä ja pienten summien maksamiseen usein liittyviä korkeita hallinnollisia kustannuksia; kiinnittää huomiota yhä yleisemmäksi käyvään matkapuhelimilla, älypuhelimilla tai taulutietokoneilla maksamiseen, mikä edellyttää uusia ratkaisuja;

36.

painottaa, että mikromaksuja käytetään entistä enemmän viestintä- ja kulttuurisisältöjen maksamiseen verkossa, ja katsoo, että mikromaksut ovat hyvä keino varmistaa, että oikeuksien haltijat saavat korvauksen;

37.

huomauttaa, että yhtenäisellä euromaksualueella maan sisäisiin ja rajatylittäviin maksuihin sovellettavat monenväliset toimituspalkkiot vaihtelevat merkittävästi eri jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että yhtenäisellä euromaksualueella sekä maan sisäisiin että rajatylittäviin maksuihin sovellettavia monenvälisiä toimituspalkkioita on yhdenmukaistettava, jotta kuluttajat voivat hyötyä sisämarkkinoista; kehottaa komissiota suorittamaan vuoden 2012 loppuun mennessä vaikutustenarvioinnin enimmäisrajan asettamisesta monenvälisille toimituspalkkioille ja sen asteittaisesta alentamisesta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetuksesta, jolla yhdenmukaistetaan monenväliset toimituspalkkiot ja alennetaan niitä asteittain niin, että ne vastaavat todellisia kustannuksia vuoden 2015 loppuun mennessä; katsoo, että myös lisämaksuista, hyvityksistä ja muusta ohjailusta olisi luovuttava asteittain, koska näin tehtäisiin tietä entistä avoimemmille eurooppalaisille maksujen sisämarkkinoille;

38.

tähdentää, että yksityisyydensuoja ja tietoturva ovat kuluttajien keskeisiä huolenaiheita, jotka usein vähentävät heidän halukkuuttaan tehdä ostoksia verkossa; katsoo, että nykyistä tietosuojalainsäädäntöä on mukautettava nykyisen ja tulevan teknologisen kehityksen uusiin haasteisiin ja innovaatioihin, joita ovat esimerkiksi pilvipalvelut;

39.

ottaa huomioon pilvipalvelujen taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin, joka tähän mennessä on tullut esiin, ja kehottaa komissiota hyväksymään aloitteita tällä alalla, jotta kyseistä teknologiaa voidaan hyödyntää heti, kun sitä on kehitetty eteenpäin; myöntää kuitenkin, että pilvipalvelujen kehittämiseen liittyy useita teknisiä ja oikeudellisia ongelmia;

40.

panee merkille pilvipalvelujen tarjoamat laajat mahdollisuudet ja kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä pilvipalveluja koskevaa unionin strategiaa;

41.

kehottaa komissiota panemaan täytäntöön televiestintäpaketin säännökset, jotka koskevat tietoturvaloukkausilmoituksia, ja huolehtimaan, että kaikki kuluttajat eri jäsenvaltioissa voivat vedota näihin säännöksiin;

42.

muistuttaa yleispalvelua ja käyttäjien oikeuksia koskevan direktiivin säännöksistä, joiden nojalla televiestintäoperaattoreiden olisi velvoitettava internetpalvelujen tarjoajat toimittamaan julkista palvelua koskevia viestejä kaikille asiakkailleen; kehottaa komissiota valvomaan, kuinka monet televiestintäalan sääntelyviranomaiset noudattavat näitä sääntöjä, ja raportoimaan tästä parlamentille;

43.

suhtautuu siksi myönteisesti komission ehdottamaan uuteen tietosuoja-asetukseen, korostaa, että kansalaisille on annettava paremmat mahdollisuudet valvoa omien henkilötietojensa käsittelyä, ja tähdentää, että uusi asetus on annettava ja pantava täytäntöön sellaisessa muodossa, että samalla, kun sillä suojellaan yksityisyyttä ja turvataan perusoikeudet, se myös antaa yrityksille riittävän joustavat toimintamahdollisuudet, jotta ne voivat kehittää liiketoimintaansa ilman mittavia kustannuksia, sekä yksinkertaistaa ja vähentää niiden hallinnollista rasitusta, mutta samalla velvoittaa niitä noudattamaan edelleen tarkasti aiempia velvoitteitaan;

44.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivista hallintaa koskevasta oikeudellisesta kehyksestä, jotta voidaan parantaa yhteisvalvontajärjestöjen vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja hallintoa, luoda toimivia riitojenratkaisumekanismeja sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa lisensointia; pitää välttämättömänä, että internetin käyttäjille annetaan selkeät ja ymmärrettävät tiedot siitä, mitä henkilötietoja mihinkin tarkoitukseen kerätään ja miten kauan niitä säilytetään, ja siten vahvistetaan käyttäjien oikeuksia ja heidän luottamustaan internetiä kohtaan; korostaa, että tietosuojaa koskevaa yhteisön säännöstöä tarkistettaessa on taattava oikeusvarmuus ja selkeys sekä korkeatasoinen tietosuoja; pitää myönteisenä ilmoitusta pilvipalveluja koskevan kokonaisvaltaisen eurooppalaisen strategian kehittämisestä vuonna 2012 ja odottaa tässä erityisesti oikeudenkäyttöä, tietosuojaa ja vastuuta koskevien kysymysten selkeyttämistä;

45.

on vakaasti sitä mieltä, että yksityisyyden suoja ei ole pelkästään Euroopan unionin perusarvoja vaan sillä on lisäksi tärkeä rooli edistettäessä tarvittavaa käyttäjien luottamusta digitaalista ympäristöä kohtaan, jotta digitaaliset sisämarkkinat voivat toteutua täysimääräisesti; suhtautuu siksi myönteisesti komission ehdotuksiin tietosuojadirektiivin mukauttamisesta nykyiseen digitaaliseen ympäristöön, millä edistetään verkkoympäristön innovatiivisuutta ja tehostetaan pilvipalvelujen kaltaisen lupaavan uuden tekniikan kehitystä;

46.

toistaa, että tietosuojan ja piratismin kaltaisten haasteiden käsittely edellyttää globaalia toimintatapaa; kehottaa Euroopan unionia ja internetin hallintofoorumia tiiviiseen yhteistyöhön tässä asiassa;

47.

pyytää selventämään, että internet-palveluntarjoajat ovat tietoja EU:n sisällä käsitellessään ja/tai kerätessään velvollisia noudattamaan EU:n tietosuoja- ja kilpailulainsäädäntöä, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa sekä sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä (30) ja televiestintäpakettia (31), riippumatta siitä, mihin tiedot tallennetaan ja/tai missä niitä käsitellään; katsoo, että pyrittäessä lisäämään kuluttajien luottamusta keskeisessä asemassa olisi oltava avoimuuden lisääminen internet-palveluntarjoajien tunnistamisessa ja että avoimuuden lisääminen edistää samalla parhaiden käytäntöjen leviämistä tällä alalla ja on tärkeä kriteeri eurooppalaista luottamusmerkintää luotaessa;

48.

muistuttaa, että verkkopalvelujen tarjoajat ovat direktiivin 2000/31/EY 5 artiklan mukaisesti velvollisia ilmoittamaan selkeästi yhteystietonsa ja että tämän velvoitteen täyttäminen auttaa lisäämään ratkaisevasti kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin;

49.

kehottaa komissiota ajanmukaistamaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa oikeudellista kehystä digitaalisia sisämarkkinoita toteutettaessa ja tekemään ehdotuksen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta EU:n strategiasta ja panemaan se nopeasti täytäntöön, jotta pystytään mukautumaan 2000-luvun verkkoympäristöön; odottaa komission ehdotuksia alan oikeudellisista välineistä, esimerkiksi lainsäädännöstä, jolla yksinkertaistetaan tekijänoikeuksien kollektiivista hallinnointia EU:ssa, ja direktiivistä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonnasta ja tuoteväärennösten ja laittoman valmistamisen torjunnasta; katsoo lisäksi, että on harkittava innovatiivisia liiketoimintamalleja ja erilaisia lisensointirakenteita sekä kehitettävä niitä, jotta lisätään saatavuutta ja samalla turvataan tekijänoikeudet ja oikeuksien haltijoiden korvaukset;

50.

painottaa, että on tärkeää noudattaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa tekijänoikeusalalla sovellettaviin poikkeuksiin ja rajoituksiin samoin kuin tavaramerkkeihin ja patentteihin sovellettaviin yhdenmukaistettuihin lakisääteisiin poikkeuksiin, jotka hyödyttävät usein tutkijoita ja kehittäjiä, koska tarkoituksena on helpottaa uusien, innovatiivisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa ja lisätä kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan sekä turvata samalla tutkimusryhmien, innovaattoreiden, taiteilijoiden ja käyttäjien oikeusvarmuus, joka on menestyvän Euroopan digitaalisen ympäristön toteutumisen edellytys;

51.

muistuttaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen helpottamiseksi on jatkettava teollis- ja tekijänoikeudellisen sääntelyn yhdenmukaistamista ja kunnioitettava samalla kansalaisten oikeuksia ja vapauksia;

52.

pyytää komissiota ehdottamaan yhteisiä alakohtaisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan tekijänoikeuksia ja joilla taataan tekijöille oikeudenmukainen korvaus ja edistetään laillisen ja monimuotoisen kulttuuritarjonnan saatavuutta;

53.

kehottaa komissiota nopeuttamaan oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevan lainsäädäntöehdotuksensa valmistelutyötä, jotta voidaan parantaa yhteisvalvontajärjestöjen vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja hallintoa, perustaa tehokkaita riitojenratkaisumekanismeja sekä selventää ja yksinkertaistaa lisensointijärjestelmiä musiikkialalla;

54.

painottaa, että mikromaksuista on tulossa entistä tärkeämpiä maksettaessa verkossa olevista viestintä- ja kulttuurisisällöistä, mutta niiden käyttäjäystävällisyydessä on yhä parantamisen varaa, ja pitää tätä hyödyllisenä välineenä varmistettaessa, että sisällön tekijät saavat korvauksen, koska he tuovat laillista sisältöä yleisön saataville kohtuuhintaan; katsoo siksi, että mikromaksut ovat tehokas keino laittoman sisällön torjumiseen; korostaa kuitenkin, että verkkomaksujärjestelmiin liittyviä ongelmia, kuten yhteensopimattomuutta ja mikromaksujen korkeita kustannuksia kuluttajille, olisi torjuttava siten, että kehitetään kuluttajia hyödyttäviä yksinkertaisia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja ja digitaalisia alustoja; painottaa, että lisäämällä verkossa laillisesti tarjottavien kohtuuhintaisten kulttuurisisältöjen määrää voidaan pitkällä aikavälillä vähentää laittomia internet-alustoja;

55.

painottaa, että uudet ja laajenevat verkkoteknologiat ja -palvelut ovat lisänneet audiovisuaalisen ja muun kulttuuri- ja luovan digitaalisen sisällön kysyntää ja tarjoavat uusia ja innovatiivisia tapoja tehdä tarjonnasta yksilöllisempää ja monipuolisempaa erityisesti nuorille; huomauttaa kuitenkin, että tällä hetkellä laillinen tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään, mikä saa käyttäjät käyttämään laitonta sisältöä; katsoo, että on harkittava innovatiivisia liiketoimintamalleja ja erilaisia lisensointirakenteita, jotta voidaan lisätä saatavuutta; kehottaa hyödyntämään tehokkaammin digitaalisia tekniikoita, joita tulisi käyttää ponnahduslautana pyrittäessä tekemään laillisesta tarjonnasta monipuolisempaa ja runsaampaa ja pitämään samalla yllä kuluttajien luottamusta ja kasvua sekä varmistamaan, että taiteilijat saavat oikeudenmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen;

56.

kannattaa vahvasti toimien toteuttamista jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla internetissä tapahtuvan tuotteiden väärentämisen ja laittoman valmistuksen estämiseksi;

57.

suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin lisätä saatavuutta ja kehittää laillisia verkkosisältöpalveluja, mutta korostaa, että unionin tasolla tarvitaan uudenaikaista ja yhdenmukaisempaa yhteistä tekijänoikeusjärjestelmää; korostaa siksi, että tarvitaan tekijänoikeuslainsäädäntöä, jolla säädetään asianmukaisista kannustimista, varmistetaan tasapaino ja pysytään mukana modernin teknologian kehityksessä; katsoo, että useita alueita kattavan lisensoinnin tukemista, edistämistä ja kestävyyttä digitaalisilla sisämarkkinoilla tulisi ennen kaikkea helpottaa markkinalähtöisillä aloitteilla, jotta vastataan kuluttajien kysyntään; kehottaa komissiota näin ollen toteuttamaan teollis- ja tekijänoikeusstrategian aloitteet viipymättä;

58.

tuomitsee painokkaasti kaiken kuluttajien syrjinnän kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella ja muistuttaa palveludirektiivin (2006/123/EY) 20 artiklan 2 kohdasta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kyseisen direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon;

59.

korostaa, että kuluttajanoikeuksista annettu direktiivi edisti merkittävästi kuluttajien ja yritysten oikeusvarmuutta verkkokaupassa ja että se on tällä hetkellä tärkein verkkopalveluja koskeva kuluttajansuojaväline; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan sen tehokkaan ja nopean täytäntöönpanon; pyytää laatimaan menettelyohjeet verkossa toimivia yrityksiä varten ja tukee ehdotuksia asiaa koskeviksi mallisopimuksiksi; katsoo, että vakavaraisuusdirektiivin täytäntöönpano olisi tärkeä osa mallisopimuksia, mutta myös nykyisiä vähittäismyyntikäytäntöjä olisi noudatettava; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita päättämään, tukevatko ne – pitkällä aikavälillä – sisämarkkinalainsäädännön täysimääräistä yhdenmukaistamista vai toista kansallista järjestelmää; kehottaa jälkimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään edistää rakentavassa hengessä yhteisen eurooppalaisen kauppalain kaltaisia ehdotuksia, jotta rajatylittävää kaupankäyntiä saadaan helpotettua EU:ssa niin kuluttajien kuin yritysten etujen mukaisesti;

60.

katsoo, että hiljattain ehdotettuun asetukseen yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista, josta sopimuskumppanit voivat sopia vaihtoehtona kansallisille kauppalakisäännöille, sisältyy paljon mahdollisuuksia puuttua sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja tehdä internetliiketoiminnasta helpompaa ja oikeudellisesti ennustettavampaa sekä kuluttajille että yrityksille;

61.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden on pantava EU:n säännöt täytäntöön nopeasti ja epäbyrokraattisesti niin, että kuluttajanoikeuksista tulee konkreettisia;

62.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kuluttajansuojayhteistyön verkoston kaltaisia tehokkaita välineitä ja antamaan niille riittävästi resursseja, jotta voidaan taata, että verkkokauppiaat soveltavat avoimuutta ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevia EU:n sääntöjä, ja varmistamaan siten kuluttajansuojan korkean tason;

63.

korostaa, että jäsenvaltioissa on tehtävä enemmän aloitteita, joilla parannetaan yleisön tietoteknisiä taitoja; huomauttaa, että on tärkeää kehittää unionin kansalaisten tietoteknisiä taitoja, jotta he voisivat käyttää täysin hyväksi verkon tarjoamat mahdollisuudet ja osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan;

64.

kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin digitaalisia sisämarkkinoita koskeviin toimiin palvelujen saavutettavuutta kuluttajien kannalta koskevan osan, jolla vammaisille tarjotaan esteetön ympäristö ja kattava valikoima esteettömiä palveluja, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kansalaisryhmät pääsevät digitaalisille sisämarkkinoille ja voivat hyötyä niistä;

65.

korostaa, että jäsenvaltioissa on tehtävä enemmän aloitteita, joilla parannetaan yleisön ja etenkin sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden tietoteknisiä taitoja kiinnittäen erityistä huomiota iäkkäisiin ihmisiin, jotta edistetään aktiivisen ikääntymisen käsitettä;

66.

toteaa, että olisi tärkeää ottaa käyttöön tietoyhteiskunnan kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia selventävä käyttäjien oikeuksia koskeva eurooppalainen peruskirja;

67.

korostaa, että on tärkeää kannustaa perustamaan hintavertailusivustoja, jotka ovat läpinäkyviä, luotettavia ja saatavilla useilla eri kielillä, koska siten voidaan lisätä kuluttajien luottamusta rajatylittävään kauppaan;

68.

korostaa, että on luotava EU:n luottamusmerkintä, jolla taattaisiin, että verkossa toimiva yritys noudattaa täysimääräisesti EU:n lakeja; sen olisi oltava yksinkertainen ja hyvin jäsennelty, siinä olisi oltava runsaasti sisältöä, joka tuo lisäarvoa sähköiseen kaupankäyntiin ja lisää siten luottamusta ja avoimuutta sekä parantaa oikeusvarmuutta sekä kuluttajien että yritysten kannalta, ja siinä olisi annettava tietoa voimassa olevien, oikeudellisesti sitomattomien W3C:n standardien mukaisesti ja vammaisten etuja ajatellen;

69.

korostaa lisäksi, että on laadittava yhdennetty toimintatapa, jolla pyritään vahvistamaan kuluttajien luottamusta laillisiin rajatylittäviin verkkopalveluihin;

70.

korostaa, että EU:n on pikaisesti lujitettava yritysten ja kuluttajien luottamusta ja tarjottava verkkokaupan keinoja rajatylittävän kaupan lisäämiseksi; kehottaa sen vuoksi yksinkertaistamaan lupajärjestelmiä sekä luomaan tehokkaan kehyksen tekijänoikeuksia varten;

71.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jossa käsitellään digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen esteitä ja erityisesti rajoituksia, jotka haittaavat laillisten rajatylittävien verkkopalvelujen kehittämistä; painottaa lisäksi, että on vahvistettava kuluttajien luottamusta laillisiin rajatylittäviin palveluihin; korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden ansiosta kaikki digitaalisen sisällön muodot ja digitaaliset palvelut (musiikki, audiovisuaaliset palvelut ja videopelit) ovat kansalaisten saatavilla koko EU:n alueella;

72.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että sähköisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen estyy ennen kaikkea siksi, että on olemassa joukko erilaisia säännöksiä sekä standardeja ja käytäntöjä, jotka ovat tuskin tai eivät lainkaan yhteensopivia;

73.

suhtautuu myönteisesti komission lainsäädäntöehdotuksiin vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta ja verkkovälitteisestä riidanratkaisusta ja korostaa, että ne on tärkeää hyväksyä, jotta voidaan helpottaa kantelujen ja riitojen rajatylittävää ratkaisemista; korostaa lisäksi, että näistä mekanismeista on tiedotettava laajalti kuluttajille ja myyjille, jotta niistä saadaan toivotulla tavalla tehokkaita käytännössä; korostaa tehokkaan riidanratkaisumekanismin merkitystä sen varmistamisessa, että kuluttajat voivat käyttää oikeuksiaan, ja korostaa, että kansalaisille on tiedotettava paremmin tällaisen mekanismin ja muiden ongelmanratkaisuvälineiden yksityiskohdista; katsoo, että tällä edistettäisiin tuotteiden ja palvelujen rajatylittävää hankintaa ja autettaisiin poistamaan jäljellä olevat esteet, jotka hidastavat kasvua ja innovointia etenkin digitaalisilla markkinoilla ja jotka nykyisin estävät sisämarkkinoita kasvamasta täyteen mittaansa; korostaa, että verkkovälitteisen riidanratkaisualustan soveltaminen kansalliseen ja rajatylittävään sähköiseen kaupankäyntiin lisää kuluttajien luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin;

74.

katsoo, että on löydettävä keinoja lisätä kansalaisten uskoa ja luottamusta verkkoympäristöön ja varmistettava heidän henkilötietojensa ja yksityisyytensä suoja sekä turvattava ilmaisunvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, mukaan lukien oikeussuojamekanismeihin tällä hetkellä liittyvien maantieteellisten, teknisten ja organisatoristen esteiden poistaminen; pitää nopeaa ja edullista riitojen ratkaisua erityisesti verkkokauppaan liittyvissä riita-asioissa keskeisenä edellytyksenä käyttäjien luottamukselle; pitää siksi myönteisinä komission ehdotuksia kuluttajariitojen ratkaisemisesta tuomioistuinten ulkopuolella ja verkkovälitteisiä ratkaisujärjestelmiä hyödyntäen ja odottaa kiinnostuneena ilmoitettua lainsäädäntöaloitetta yritysten välisten riitojen ratkaisumenetelmistä;

75.

panee merkille komission ehdotukset, jotka koskevat yhteistyötä maksupalvelujen tarjoajien kanssa luvattoman tai laittoman sisällön torjunnassa; painottaa, että kaiken yksityisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön pitäisi perustua tiiviisti oikeudelliseen kehykseen, jossa kunnioitetaan henkilötietojen suojaa, kuluttajansuojaa, muutoksenhakuoikeutta ja kaikkien osapuolten oikeussuojaa; korostaa, että ensimmäisenä askeleena on oltava ilmoitus- ja toimintamenettelyjen tehokas täytäntöönpano siten, että kunnioitetaan tasapuolisesti kaikkien perusoikeutta saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa; korostaa, että kaikilla toimijoilla, myös maksupalvelun tarjoajilla ja mainostajilla, on rooli luvattoman tai laittoman sisällön torjumisessa;

76.

suhtautuu erittäin myönteisesti komission uuteen tiedonantoon strategiasta internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja elinkeinoelämää edistämään uuden kehittyneen tekniikan käyttämistä opetuksessa ja alaikäisten suojelussa sekä tekemään tiivistä ja tehokasta yhteistyötä, jotta lapset voivat käyttää internetiä turvallisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan nuorten sukupolvien opetuksesta ja koulutuksesta ja heidän tulevaisuudestaan vastaaville aikuisille suunnattuja digitaalitekniikoiden lukutaitoa ja perehdytystä koskevia hankkeita, jotta he saavat tietoa mahdollisuuksista ja riskeistä, joita tieto- ja viestintätekniikoihin liittyy lasten ja alaikäisten nuorten kannalta, mutta myös siksi, että sukupolvien välistä teknologista kuilua voitaisiin kaventaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kuluttajan oikeuksia, velvollisuuksia ja riskejä digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevia tietotekniikan koulutusohjelmia;

77.

kehottaa sidosryhmiä sitoutumaan vastuulliseen alaikäisille suunnattuun mainontaan, etenkin pidättäytymään aggressiivisesta ja harhaanjohtavasta televisio- ja verkkomainonnasta ja noudattamaan voimassa olevia menettelyohjeita ja vastaavia aloitteita ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön;

78.

katsoo, että on tarpeen tukea koulutus- ja kulttuurisisältöjen digitalisointia mahdollisimman monille EU:n virallisille kielille, jotta yleisölle voidaan tarjota arvokasta ja hyödyllistä sisältöä;

79.

painottaa, että on tärkeää laatia selkeät periaatteet, joiden mukaisesti säännellään suhteita kolmansien maiden digitaalisiin markkinoihin erityisesti EU:n tason hankkeissa, kuten maailmanperinnön digitalisoinnissa;

80.

kehottaa komissiota varmistamaan, että valikoivaa jakelua koskevia sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti väärinkäytösten ja syrjinnän välttämiseksi;

81.

kehottaa komissiota tekemään säädösehdotuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa verkon neutraalius;

82.

korostaa, että tehokas kilpailu ja avoimuus tietoliikenteenhallinnassa ja palvelun laadussa sekä vaihtamisen helppous ovat verkon neutraaliuden vähimmäisedellytyksiä; toistaa tukevansa avointa internetiä, jossa ei voida estää sisältöä ja yksittäisiä kaupallisia palveluja; palauttaa mieliin Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tuoreimmat havainnot ja katsoo, että verkon neutraaliuden varmistamiseksi tarvitaan lisätoimia;

83.

painottaa jälleen kerran verkon neutraaliuden laiminlyönnistä aiheutuvia mahdollisia ongelmia, mukaan lukien kilpailunvastainen toiminta, innovaatioiden estäminen, ilmaisunvapauden rajoittaminen, kuluttajien tiedonpuute ja yksityisyyden loukkaaminen; korostaa, että verkon neutraaliuden puute vaikuttaa kielteisesti niin yrityksiin ja kuluttajiin kuin koko yhteiskuntaan;

84.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun verkossa toteuttamalla toimia, joilla torjutaan epäoikeudenmukaisia yritysten välisiä kaupallisia menettelyjä, kuten verkkorajoituksia, hintavalvontaa ja kiintiöitä;

85.

pitää laajakaistaverkkojen laajentamista ja erityisesti sähköisen viestinnän verkkojen ulottamista maaseutualueille sekä eristyksissä oleville ja kaikkein syrjäisimmille alueille keskeisenä tavoitteena; kehottaa siksi komissiota jatkuvasti tarkistamaan ja tarvittaessa varmistamaan sääntelyteitse, että verkko säilyy neutraalina ja ettei verkkomyynnin harjoittajien pääsyä verkkoinfrastruktuuriin vaikeuteta tai estetä;

86.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan ja edistämään tieto- ja viestintäinfrastruktuurien kehittämistä, sillä vaikka kaikilla jäsenvaltioilla on kansallinen laajakaistastrategia, vain muutamilla on kattava toimintasuunnitelma, jossa on asetettu tarvittavat tavoitteet Euroopan digitaalistrategiaa koskevan lippulaiva-aloitteen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan sellaisena kuin se on esitetty Eurooppa 2020 -strategiassa; suhtautuu myönteisesti uuteen Verkkojen Eurooppa -välineeseen, koska se on ratkaisevan tärkeä, jotta saadaan toteutettua tehokkaasti vuodeksi 2020 asetetut Euroopan digitaalistrategian tavoitteet, kuten laajakaistayhteyden takaaminen kaikille, sekä välitavoite, jonka mukaan kaikille EU:n kansalaisille on taattava tavallinen internetyhteys vuoteen 2013 mennessä;

87.

painottaa, että internetpalveluja tarjotaan yli rajojen ja että sen vuoksi niiltä edellytetään yhtenäistä toimintaa Euroopan digitaalistrategian mukaisesti; toteaa, että unionin markkinat, joilla lähes 500 miljoonaa ihmistä käyttää nopeaa laajakaistayhteyttä, auttaisivat kehittämään sisämarkkinoita; korostaa tarvetta yhdistää digitaalistrategia sähköisen kaupankäynnin, sähköisen terveydenhuollon, verkko-opiskelun, sähköisten pankkipalvelujen ja sähköisen hallinnon palvelujen kaltaisten uusien palvelujen tarjoamiseen;

88.

korostaa, että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksen kannalta on tärkeää jatkaa toimia, joilla pyritään varmistamaan kaikkialla saatavilla olevat nopeat yhteydet kaikille kuluttajille ja edistetään kiinteän ja langattoman internetin saatavuutta sekä otetaan käyttöön seuraavan sukupolven infrastruktuuri; korostaa tämän edellyttävän politiikkaa, jolla edistetään saatavuutta kilpailuun perustuvin ehdoin; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita antamaan uutta pontta nopeaa ja ultranopeaa laajakaistaa koskevalle unionin strategialle ja saattamaan strategian tavoitteet ajan tasalle;

89.

korostaa, että julkisten palvelujen siirtämisellä digitaaliaikaan on potentiaalisesti paljon annettavaa kansalaisille ja yrityksille, ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia suunnitelmia tämän toteuttamiseksi, mukaan lukien tavoitteet ja toimet kaikkien julkisten palvelujen saamiseksi verkkoon vuoteen 2015 mennessä; toteaa, että nopeat verkot ovat verkkopalvelujen kehittämisen ja talouskasvun perusedellytys; kehottaa komissiota asettamaan maailmanlaajuisesti johtavaa digitaalistrategiaa koskevia tavoitteita, joilla varmistetaan, että unioni nousee kansainväliseen johtoasemaan internetyhteyksien nopeudessa ja liitettävyydessä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen kansallisia laajakaistasuunnitelmia ja laatimaan toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy konkreettisia toimia laajakaistaa koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa komission Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä ehdottamien välineiden suurta strategista merkitystä;

90.

pitää valitettavana, että EU on muita toimijoita jäljessä kuitutekniikalla toteutettujen internetyhteyksien alalla; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ultranopean laajakaistan rakentamista ja käyttöönottoa; kehottaa laatimaan unionin strategian ”kuitu kotiin” -tekniikan laajamittaiseksi käyttöönottamiseksi;

91.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan verkkoturvallisuuspoikkeamia koskevia varautumissuunnitelmia, myös unionin ja kansallisen tason elintärkeitä tietoinfrastruktuureita koskevia suunnitelmia, rajatylittävien tietoverkkohäiriöiden ja tietoverkkohyökkäysten selvittämiseksi sekä kehittämään strategioita entistä kestävämmän ja luotettavamman infrastruktuurin luomiseksi; korostaa, että olisi lisättävä alan kansainvälistä yhteistyötä; muistuttaa, että vastuu verkko- ja tietoturvallisuudesta kuuluu kaikille, mukaan lukien kotikäyttäjät, palveluntarjoajat ja tuotekehittelijät; kehottaa kannustamaan tietoverkkoturvallisuuskoulutuksen antamista sekä kansalaisille että alan ammattilaisille;

92.

korostaa, että internetiä käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla, ja kehottaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan lisäradiotaajuudet langattomalle internetille ja parannetaan mobiililaitteissa toimivien verkkopalvelujen laatua; korostaa, että radiotaajuuksien jakamisella on edistettävä Euroopan johtoasemaa langattomien sovellusten ja uusien palvelujen alalla, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kasvua ja kilpailukykyä;

93.

panee merkille, että niin kiinteä kuin mobiili tietoliikenne kasvaa eksponentiaalisesti ja että tämän kasvun hallitsemiseksi tarvitaan toimia, joita ovat muun muassa entistä yhdenmukaisempi taajuuksien myöntäminen langattomalle laajakaistalle, taajuuksien entistä suurempi teho ja seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen nopea käyttöönotto;

94.

katsoo, että tulevaisuuden kapasiteettitarpeiden täyttämiseksi on arvioitava, onko tarpeen avata 700 MHz:n taajuusalue mobiilitietoliikenteelle;

95.

suhtautuu myönteisesti 20. huhtikuuta 2012 julkaistuun komission tiedonantoon sähköisistä hankinnoista; korostaa, että sähköisillä hankinnoilla yksinkertaistetaan tapaa, jolla hankinta suoritetaan, lisätään avoimuutta, vähennetään rasitusta ja kustannuksia, lisätään pk-yritysten osallistumista ja saadaan aikaan parempi laatu ja halvemmat hinnat;

96.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla, sillä ehdotus vahvistaa luottamusta ja asioinnin vaivattomuutta, kun on kyse turvallisesta digitaalisesta ympäristöstä, ja siihen sisältyy unionin tasolla ilmoitettujen sähköisen tunnistamisen järjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen ja hyväksyntä ja sen avulla voidaan mahdollistaa turvallinen ja sujuva sähköinen vuorovaikutus yritysten, kansalaisten ja viranomaisten välillä ja parantaa näin julkisten ja yksityisten verkkopalvelujen, sähköisen liiketoiminnan ja sähköisen kaupankäynnin toimivuutta EU:ssa; korostaa, että sähköiset allekirjoitukset ja sähköiset tunnisteet on tärkeä tunnustaa vastavuoroisesti EU:n tasolla, jotta eurooppalaisille kuluttajille ja yrittäjille taataan oikeusvarmuus; korostaa, että on tärkeää varmistaa EU:n laajuinen yhteentoimivuus ja että samalla on kuitenkin taattava henkilötietojen suoja;

97.

korostaa, että viestintä- ja tietotekniikan käyttö julkisella sektorilla on digitaali- ja osaamisyhteiskunnan kehityksen kulmakivi, ja kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään entistä turvallisempia ja tehokkaampia sähköisiä palveluja; panee merkille, että etenkin sähköisen tunnistuksen ja sähköisten allekirjoitusten rajatylittävä yhteentoimivuus on ennakkoedellytys, jotta voidaan ottaa käyttöön sähköisiä laskutusratkaisuja;

98.

muistuttaa korostaneensa 20. huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa ”Kilpailukykyiset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut” oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön ja yhteisiin oikeudellisiin vaatimuksiin, liiketoimintamenettelyihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköistä laskutusta koskevien ratkaisujen merkitystä laajan käyttöönoton edistämiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen laatia yhdenmukaiset ja avoimet unionin laajuiset standardit sähköistä tunnistusta ja sähköistä allekirjoitusta varten; toteaa, että suurimmat esteet julkishallinnon sähköisten palvelujen rajatylittävälle saatavuudelle liittyvät sähköisten allekirjoitusten ja tunnistusten käyttöön ja sähköisten viranomaispalvelujen yhteensopimattomuuteen unionin tasolla; on tyytyväinen komission asetusehdotukseen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla;

99.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/17

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (COM(2006)0567),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tavoitteena kattava kansainvälisiä sijoituksia koskeva eurooppalainen politiikka” (COM(2010)0343),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä” (COM(2010)0612),

—

ottaa huomioon osana monenkeskisten kauppaneuvotteluiden Uruguayn kierroksen osana vuonna 1994 tehdyn sopimuksen kaupan teknisistä esteistä (1),

—

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22. joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 (asetus kaupan esteistä) (2),

—

ottaa huomioon UNCTADin laatiman investointiraportin ”World Investment Report 2011”,

—

ottaa huomioon OECD:n, WTO:n ja UNCTADin raportit G20-maiden kauppaa ja investointeja koskevista toimenpiteistä (lokakuun 2010 puolivälistä huhtikuuhun 2011),

—

ottaa huomioon OECD:n laatiman sijoitustoimintaa koskevan poliittisen kehyksen (Policy Framework for Investment, PFI),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin (3),

—

ottaa huomioon aikaisemmin antamansa päätöslauselmat, erityisesti 13. lokakuuta 2005 Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä (4), 1. kesäkuuta 2006 transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä (5), 28. syyskuuta 2006 talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä (6), 12. lokakuuta 2006 EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi (7), 22. toukokuuta 2007 aiheesta globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat (8), 19. kesäkuuta 2007 EU:n ja Venäjän talous- ja kauppasuhteista (9), 19. helmikuuta 2008 EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi (10), 24. huhtikuuta 2008 aiheesta ”Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä” (11), 5. helmikuuta 2009 kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa (12), 26. maaliskuuta 2009 EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta (13), 21. lokakuuta 2010 Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista (14), 17. helmikuuta 2011 EU:n ja Korean tasavallan välisestä vapaakauppasopimuksesta (15) ja 6. huhtikuuta 2011 Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa (16) antamansa päätöslauselmat, 10. toukokuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten vahvistamansa kannan (17) sekä 11. toukokuuta 2011 EU:n ja Intian vapaakauppasopimusneuvottelujen tilanteesta (18), 11. toukokuuta 2011 EU:n ja Japanin kauppasuhteista (19), 8. kesäkuuta 2011 EU:n ja Kanadan kauppasuhteista (20) sekä 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta (21) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon komission kertomuksen Eurooppa-neuvostolle ”Vuoden 2011 raportti kaupan ja investointien esteistä – EU:n strategisten talouskumppanien kannustaminen markkinoillepääsyn helpottamiseen: toiminnan painopisteet kaupan esteiden poistamiseksi” (COM(2011)0114),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja investointien esteistä (22),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille” (COM(2011)0702),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen Eurooppa-neuvostolle ”Vuoden 2011 raportti kaupan ja investointien esteistä” (COM(2012)0070 lopullinen),

—

ottaa huomioon Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) / Maailmanpankin raportin ”Doing Business 2012: Doing Business in a More Transparent World” (jäljempänä ”Doing Business 2012 -indeksi”),

—

ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuudesta (23),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0367/2012),

A.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorat ulkomaiset sijoitukset sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan mukaisesti yhteiseen kauppapolitiikkaan, joka kuuluu EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot voivat neuvotella ja tehdä kahdenvälisiä investointisopimuksia ainoastaan unionin valtuuttamina; ottaa huomioon, että kaikkiin komission unionin puolesta neuvottelemiin kauppa- ja investointisopimuksiin tarvitaan parlamentin puoltava lausunto;

B.

toteaa, että UNCTADin vuoden 2011 raportin mukaan EU on pysynyt suorien ulkomaisten sijoitusten keskeisenä kohteena; toteaa, että Eurostatin tilastot osoittavat sitä vastoin, että EU-27:n suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaismäärä pieneni 30 prosenttia vuonna 2008, edelleen 28 prosenttia vuonna 2009 ja vielä 62 prosenttia vuonna 2010;

C.

ottaa huomioon, että Doing Business 2012 -indeksin mukaan yrittäjyyden alalla maailman 35 parhaasta maasta vain 40 prosenttia on EU:n jäsenvaltioita (ja euroalueen jäsenvaltioita vain 26 prosenttia);

D.

ottaa huomioon, että komission esittämän arvion mukaan 99 prosenttia EU:n kaikista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja että 92 prosenttia näistä pk-yrityksistä on mikroyrityksiä, jotka työllistävät 1–9 työntekijää, 6,7 prosenttia on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät 10–49 työntekijää ja 1,1 prosenttia on keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät 50–249 työntekijää; toteaa, että pk-yrityksiä on 23 miljoonaa ja että ne muodostavat unionin talouden selkärangan vastaten kahdesta kolmasosasta yksityisen sektorin työpaikoista;

E.

ottaa huomioon, että mikroyritykset ja pk-yritykset ovat luonteeltaan erilaisia ja että niiden tarpeet eroavat toisistaan ja liittyvät sen teollisuudenalan tai palvelualan erityispiirteisiin, jolla ne toimivat, siihen jäsenvaltioon tai alueeseen, jossa ne harjoittavat toimintaansa, niiden kokoon, niiden liiketoimintamalliin, yrittäjäkulttuuriin ja liiketoimintaympäristöön, riippumatta siitä, ovatko kyseessä kansainväliset markkinat vai sisämarkkinat; ottaa huomioon, että pk-yritykset kohtaavat erilaisia haasteita liiketoimintasyklinsä puitteissa;

F.

katsoo, että rahoituksen puute sekä muihin teollistuneisiin talouksiin verrattuna heikko yrittäjähenki ovat yhä suurimpia haasteita EU:n yritysten kilpailukyvylle ja yrittäjyydelle ja että sääntelyn pysyminen hajanaisena ja byrokratia rajoittavat edelleen pk-yritysten ja etenkin mikroyritysten ja pienten yritysten mahdollisuuksia sopeutua energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen ja laajentaa kotimaansa ulkopuolella sijaitseville markkinoille niin sisämarkkinoiden kuin maailmanmarkkinoiden puitteissa;

G.

ottaa huomioon, että 44 prosenttia pk-yrityksistä on ilmoittanut riittävien tietojen puutteen muodostavan merkittävän esteen kansainvälistymiselle;

H.

ottaa huomioon, että syynä eurooppalaisten pk-yritysten vastahakoisuuteen kehittää kansainvälistä toimintaansa on pääosin se, että niillä ei ole käytössään analyyseja tai ennakkoarvioita vientimahdollisuuksistaan;

I.

toteaa, että huomattava osa eurooppalaisista pk-yrityksistä harjoittaa kansainvälistä vientitoimintaa (25 prosenttia kokonaismäärästä) mutta että vain 13 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä toimii EU:n ulkopuolisilla markkinoilla ja vain 4 prosentilla niistä yrityksistä, jotka eivät harjoita kansainvälistä toimintaa, on erityisiä suunnitelmia kansainvälisen toiminnan aloittamiseksi lähitulevaisuudessa; toteaa, että tietyillä pk-yrityksillä ei liiketoimintaprofiilistaan ja koostaan johtuen ole mahdollisuutta kansainvälistyä;

J.

toteaa, että vain 10 prosenttia mikroyrityksistä käyttää hyväkseen yli 300:aa saatavilla olevaa julkista tukiohjelmaa, ja tukiohjelmien suuresta määrästä johtuen pk-yritysten on vaikea tunnistaa ja käyttää tosiasiallisesti saatavilla olevaa tukea;

K.

ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi koettelee erityisesti eurooppalaisia pk-yrityksiä ja katsoo, että myös niiden kansainvälistymistä yli sisämarkkinoiden rajojen olisi edistettävä;

L.

toteaa, että viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana lähes kolmasosa pankkilainaa hakeneista pk-yrityksistä ei saanut lainkaan luottoa tai sai vähemmän kuin oli hakenut; toteaa, että suurin hylkäämisaste kohdistui mikroyrityksiin;

M.

ottaa huomioon, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma on antanut rahoituslaitoksille mahdollisuuksia tarjota 30 miljardia euroa uutta rahoitusta yli 3 15  000 pk-yritykselle vuosina 2007–2013; ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) järjesti pk-yrityksille noin 40 miljardia euroa lainaa, jossa edunsaajina oli yli 2 10  000 pk-yritystä vuosina 2008–2011;

N.

toteaa, että komission ehdottama yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva uusi ohjelma (COSME) tarjoaa yrityksille ja pk-yrityksille lainojen takausjärjestelyä, josta myönnetään takauksia tavanomaisiin lainoihin, toissijaisiin ja osakkuuslainoihin tai leasing-järjestelyihin perustuvaan velkarahoitukseen vähentämään erityisongelmia, joita pk-yrityksillä on kasvuun tarvitsemansa rahoituksen saannissa, sekä pk-yrityssalkkujen arvopaperistamiseen, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta; ottaa huomioon, että ohjelman on tarkoitus toimia vuosina 2014–2020 ja että sen budjetiksi on kaavailtu 2,5 miljardia euroa;

O.

katsoo, että jäsenvaltioiden ja myös kansalaisyhteiskunnan instituutioiden (kuten kauppakamarien ja työnantajajärjestöjen) kokemus pk-yritysten ja mikroyritysten kansainvälistymistä tukevasta politiikasta muodostaa arvokkaan tietopääoman laadittaessa uusia tehokkaita ja menestyksellisiä toimintalinjoja tällä alalla;

P.

katsoo, että EU:n tasolla harjoitettavan pk-yritysten tukipolitiikan on oltava nykyiseen politiikkaan nähden toissijaista, erillistä ja täydentävää ja siinä on vältettävä päällekkäisyyksiä nykyisten kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason ohjelmien kanssa sekä lisättävä ohjelmien ja toiminnan koordinointia;

Q.

ottaa huomioon, että komission kaupan ja investointien esteistä laatimassa raportissa luetellaan esimerkkejä, joissa tullien ulkopuoliset esteet hankaloittavat EU:n markkinoillepääsyä eri maissa (mukaan luettuna WTO:hon kuuluvat teollisuusmaat ja suurimmat kehittyvän talouden maat) enemmän kuin tullitariffit, joista ollaan suurelta osin luopumassa globalisaation myötä; toteaa, että WTO:n säännöt kieltävät perusteettomat tullien ulkopuoliset esteet;

R.

katsoo, että EU:n on tarvittaessa tuettava ja puolustettava aktiivisesti kaikin asianmukaisin ja kohtuullisin keinoin unionin teollisuutta ja yrityksiä, myös pk-yrityksiä, kun unionin kauppakumppanit rikkovat sovittuja sääntöjä sekä WTO:n standardeja ja periaatteita; katsoo, että kahden- ja monenvälisten riidanratkaisumekanismien ja erityisesti WTO-yhteensopivien kaupan suojakeinojen (TDI) käytön olisi oltava viimeinen keino;

S.

katsoo, että investointien oikeudellinen epävarmuus on merkittävä pk-yritysten kansainvälistymistä estävä tekijä ja että on olennaisen tärkeää, että kauppakumppaneiden kanssa sovitaan oikeudellisen varmuuden takaava sääntelykehys; katsoo, että EU:n on puolustettava eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, etuja, kun EU:n ulkopuolisiin maihin tehtävien investointien yhteydessä on rikottu yritysten oikeusturvaa;

1.

kehottaa komissiota ja tarvittaessa jäsenvaltioita edistämään pk-yritysten ja tilanteen mukaan mikroyritysten osallistumista globaaleille markkinoille toteuttamalla asianmukaisia toimia, joiden avulla pk-yritykset kykenevät kansainvälistymään ja erityisesti yhdentymään EU:n sisämarkkinoille, mukaan luettuna pääoman saatavuuden parantaminen, säännöllisesti ajan tasalla pidettävät tiedot liiketoimintamahdollisuuksista ulkomailla sekä tehokkaista kaupan suojakeinoista, joilla pyritään varmistamaan niiden oikeutettu suojeleminen epäreilulta polkumyynniltä ja epäreiluilta tukimuodoilta, jotta taataan oikeudenmukainen kilpailu kolmansien maiden kanssa varmistaen samalla, että ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristöä suojellaan kolmansissa maissa;

2.

toteaa, että myös pk-yritykset ovat vaikeuksissa talouskriisin aiheuttaman kotimaisen kysynnän vähenemisen johdosta;

3.

korostaa tarvetta parantaa tiedonkeruuta yritysten tasolla, jotta voidaan parantaa tietoisuutta mikroyritysten tarpeista, jakaa parhaita käytäntöjä ja kohdistaa tuki niille tehokkaammin sekä kansallisella että EU:n tasolla; kehottaa myös toteuttamaan säännöllisesti kustannus-hyötyanalyyseja kyseisen tuen vaikuttavuuden arvioimiseksi keskittyen tässä yhteydessä parantamaan mikroyritysten kykyä innovoida ja kilpailla sekä sisämarkkinoilla että maailmanlaajuisesti;

4.

korostaa tarvetta kartoittaa ensin saatavilla olevia ja puuttuvia kansallisia ja EU:n tason tukiohjelmia, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja aukkoja siten, että liitetään yhteen nykyisiä palveluntuottajia ja tukistrategioita yhteistyössä kansallisten laitosten kanssa; kannustaa jäsenvaltioiden viranomaisia luomaan vastaavia verkkotietokantoja kansallisille ja alueellisille rahoituslähteille;

5.

korostaa tarvetta arvioida kansainvälisyyden edistämistä nykyisillä markkinoilla ja edistää pk-yritysten kehittymistä sisämarkkinoilla sekä pitää pk-yritysten kehitystä sisämarkkinoilla yhtä tärkeänä kuin pk-yritysten kehitystä ulkomailla;

6.

pitää olennaisen tärkeänä EU:n kilpailukyvylle ja kasvulle luoda digitaaliseen foorumiin kuuluva verkosto, joka yhdistää kansalliset pk-yrityksille tarkoitetut helpdesk-palvelut, kauppakamarit, vientiluottolaitokset, liike-elämän järjestöt ja komission ja jonka avulla EU:n yrityksille ja etenkin vienti- ja tuontiyrityksille voidaan tarjota yhdestä keskitetystä yhteyspisteestä täsmällistä, oikea-aikaista ja helppotajuista tietoa, jotta ne voivat hyödyntää täysimääräisesti unionin uutta yhteistä kauppapolitiikkaa;

7.

korostaa, että toistuvat pääoman saatavuuteen liittyvät vaikeudet ovat keskeinen syy, joka estää pk-yritysten kansainvälistymisen; kehottaa kansallisia hallituksia tukemaan pk-yrityksiä EU:n sisäistä kilpailua vääristämättä julkisesti tuettujen vientiluottojen muodossa sekä myös varaamaan riittävästi rahoitusta pk-yrityksille (esimerkiksi erityislainoja, yhteisrahoitusta ja riskipääomaa) investointien poisvetämisen ja pankkien lainarahoituksen tyrehtymisen aiheuttamien ongelmien lievittämiseksi; korostaa, että edellä mainittua rahoitusta olisi tarjottava sellaisille pk-yrityksille, jotka jo harjoittavat vientiä ja jotka kykenevät esittämään toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman nykyisten markkinaosuuksiensa lisäämiseksi tai vakiinnuttamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille;

8.

katsoo, että mikäli EU:n taloutta halutaan vahvistaa, innovatiivisia tuotteita ja palveluja tarjoavien uusien yritysten ja alku- tai lisäinvestointeja tarvitsevien pk-yritysten tukemista ei saisi laiminlyödä riippumatta siitä, toimivatko ne sisämarkkinoilla vai haluavatko ne lisätä kasvua kansainvälistymällä;

9.

kehottaa näin ollen kansallisia hallituksia tukemaan pk-yrityksiä ja tarkastelemaan mahdollisuutta luoda esimerkiksi pk-yrityksille tarkoitettuja investointirahastoja, joihin kuka tahansa Euroopan kansalainen voi sijoittaa säästöjään;

10.

kehottaa huolehtimaan, että julkisesti tuetut vientiluotot ovat OECD:n ohjeiden mukaisia ja että niillä edistetään hankkeita, jotka noudattavat kansainvälisiä työ- ja ympäristönormeja;

11.

kehottaa mukauttamaan pk-yrityksille annettua tukea pääoman saatavuuden parantamiseksi pk-yritysten yksittäisten ja erityisten tarpeiden perusteella, jotta kaikkiin yrityksiin ei sovellettaisi samaa lähestymistapaa; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n teollisuus pitää sisällään lukuisia erilaisia liiketoimintaprofiileja ja tarpeita, jotka vaihtelevat pk-yritysten koon, rakenteen, toimialan ja maantieteellisen sijainnin mukaisesti;

12.

katsoo, että on kiireesti laadittava kokonaisvaltainen kaupan rahoitusta koskeva strategia, jolla pyritään edistämään pk-yritysten kansainvälistymistä; katsoo, että EU:n pitäisi edistää ja tukea kannusteita, joilla kehitetään ennakoivasti pk-yrityksiä strategisilla aloilla, etenkin, kun on kyse korkeaa lisäarvoa tarjoavasta valmistustoiminnasta, joka antaa kilpailuetua nopeasti kehittyviin talouksiin nähden sekä tarjoaa laadukkaita työpaikkoja EU:n kansalaisille; korostaa näin ollen tarvetta tunnistaa lupaavat markkinaraot ja edistää niiden kehitystä;

13.

kehottaa komissiota tutkimaan EU:n bisnesenkelimarkkinoita ja muita vastaavia markkinoita maailmanlaajuisesti EU:n bisnesenkeliverkostojen ylläpitäjien valmiuksista oppimiseksi ja niiden parantamiseksi; rohkaisee pankkeja ja muita rahoituslaitoksia tarjoamaan pk-yritysasiakkailleen säännöllisesti ajan tasalle saatettua tietoa saatavilla olevista rahoitusvälineistä, myös pk-yritysten tukiverkostoista ja bisnesenkeleistä; kehottaa myös komissiota tarjoamaan tähän asiaan liittyvää tietoa;

14.

toteaa, että on olemassa kansallisia vakiintuneita ja hyväksi havaittuja pk-yritysten tukijärjestelmiä, jotka tarjoavat vientiluottoja vientiluottolaitosten kautta, ja pitää tarkoituksenmukaisena jatkaa kyseisen tuen soveltamista; on kuitenkin sitä mieltä, että keskipitkällä aikavälillä EU:n tason vientiluottojen johdonmukaisen tukivälineen perustamisesta olisi keskusteltava tarkemmin: tässä on kyse pk-yrityksille tarkoitetusta EU:n laajuisesta vienti-/tuontijärjestelmästä, josta voidaan myöntää pk-yrityksille lisätukea vientiluottolaitosten kautta kansallisten parhaiden käytäntöjen perusteella; katsoo, että kyseinen lisätuki voisi muodostua halpa- ja kiinteäkorkoisista lainoista, lyhyen aikavälin käyttöpääomista ja jälleenrahoituksesta, pääomarahoituksesta ja yritysvakuutuksia koskevista ratkaisuista;

15.

kiinnittää huomiota sääntelyyn ja oikeudellisiin toimiin, jotka on toteutettava pk-yritysten vakuustilanteen parantamiseksi, eli seuraaviin toimiin:

16.

korostaa tarvetta tarjota pk-yrityksille taloudellista ja teknistä tukea, jossa painopisteitä ovat markkinatutkimus, hankkeita ja vientiä koskeva rahoitusneuvonta, oikeudellinen neuvonta (esimerkiksi poikkeuslausekkeista tai maksuviivästysten tai -laiminlyöntien seuraamuksista), tulleihin ja veroihin liittyvät velvollisuudet, väärennösten torjuminen ja yritysten esitteleminen messuilla ja yritysten verkostointitapahtumissa (esimerkiksi jälleenmyyjien löytämiseksi kolmansissa maissa);

17.

painottaa, että on keskityttävä myös mikroyritysten luottovajeen poistamiseen; korostaa pienlainojen myönteistä merkitystä, sillä ne mahdollistavat kyseisten yritysten perustamisen; toistaa, että vaikka kyse on kapeasta markkinasektorista, voidaan pienilläkin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla edistää ruohonjuuritason liiketoiminta-aloitteita luomalla kasvua ja tukemalla kestävää kehitystä paikallisella tasolla (esimerkiksi kehittämällä käsityötaitoja);

18.

kehottaa lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia siemenrahoituksen ja pääomasijoitusten järjestämiseksi EU:n mikroyrityksille siten, että yrittäjäriski jaetaan; toteaa tässä yhteydessä, että sekä mikroluottolaitoksilla ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneilla rahastoilla voi olla myönteinen vaikutus kehitettäessä liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyy myös vankkoja yhteiskunnallisia, eettisiä ja ympäristöä koskevia tavoitteita;

19.

kehottaa pyrkimään kansallisella ja EU:n tasolla selkeyttämään pk-yritysten liiketoimintaympäristöä tiiviissä yhteistyössä EU:n pk-yritysten järjestöjen, kauppakamareiden ja teollisuuden etujärjestöjen sekä muiden byrokratian vähentämistä ja pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien sidosryhmien kanssa;

20.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön paikallistasolla yritysten tukipalveluita, jotka toimivat yhteistyössä EU-yritysten kanssa ja tarjoavat pk-yrityksille heidän omalla kielellään ja välittömästi käyttökelpoista tietoa vienti/tuontimahdollisuuksista, olemassa olevista kaupan esteistä (sekä tullitariffeista että muista kuin tullitariffeista), voimassa olevasta investointisuojasta ja riitojenratkaisumenettelyistä sekä kilpailijoista ja kulttuurisista käytännöistä kolmansien maiden markkinoilla;

21.

kehottaa luomaan eurooppalaisten pk-yritysten ja suurten yritysten välisen verkoston, jotta pk-yritykset pystyvät hyödyntämään suuryritysten asiantuntemusta, vientikykyä ja innovaatiokykyä;

22.

kehottaa komissiota edistämään EU:n ”Erasmus nuorille yrittäjille” -ohjelman mallin mukaisesti toimivien eurooppalaisten ja kolmansien maiden pk-yritysten johtajien välistä vaihtoa;

23.

korostaa tarvetta edistää yhteistyötä eurooppalaisten pk-yritysten ja kolmansien maiden yrityksien välillä markkinoille pääsyn ja kolmansien maiden markkinoille integroitumisen helpottamiseksi;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan eurooppalaisille pk-yrityksille paremmin parhaillaan neuvoteltavina olevista kauppasopimuksista ja kansainvälisistä investointinäkymistä;

25.

rohkaisee EU:n yrityksiä ja viejiä soveltamaan aktiivisesti kaupan suojakeinoja, kuten kaupan esteitä koskevan asetuksen mukaisia valituksia tai markkinoillepääsyä koskevan tietokannan valitusrekisteriä, ilmoittaakseen komissiolle niille kaupan esteistä aiheutuneista aineellisista vahingoista, jotta komissio voi tarvittaessa käynnistää viralliset polkumyynti- ja tasoitustulleja koskevat selvitykset tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa vastatoimien riskien minimoimiseksi;

26.

katsoo, että pk-yritysten tehokas suojeleminen EU:n kumppanivaltioiden vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta on aivan yhtä tärkeää kuin pk-yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukeminen; katsoo, että kansainvälistyminen ja suojelu ovat globalisoitumisen kaksi eri puolta;

27.

kehottaa komissiota kiinnittämään EU:n kaupan suojatoimia uudistaessaan asianmukaisesti huomiota siihen, että pk-yritysten mahdollisuuksia turvautua polkumyynnin ja vientituen vastaisiin menettelyihin;

28.

kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että pk-yritykset osallistuvat kansainvälisten standardien luomiseen (esimerkiksi ISO-standardit), sillä sääntelyjärjestelmiin tehdyt muutokset vaikuttavat suoraan yritysten kannattavuuteen; korostaa, että perusteettomien tullien ulkopuolisten esteiden poistamisen pitäisi olla korkealla komission asialistalla erityisesti asiaan liittyvien yleisten normien perusteella tehtävän teknisten sääntöjen yhdenmukaistamisen kautta;

29.

kehottaa komissiota ottamaan nämä laajalle levinneet ja sitkeät ongelmat huomioon kaikissa monen- ja kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja etenkin niin teollistuneiden kuin kehittyvienkin talouksien kanssa tehtävissä vapaakauppasopimuksissa sekä varmistamaan, että WTO:ssa kiinnitetään tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin vähintäänkin yhtä paljon huomiota kuin nykyisin kiinnitetään tullien poistamiseen;

30.

pitää valitettavana, että eurooppalaisilta yrityksiltä, erityisesti pk-yrityksiltä, puuttuvat konkreettiset keinot torjua tehokkaasti teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia; suhtautuu myönteisesti komission päätökseen ehdottaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin tarkistamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua kaikissa monenvälisissä alan järjestöissä (Maailman kauppajärjestö (WTO), Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO));

31.

huomauttaa, että pk-yritykset ovat alttiita hintavaihteluille, kehottaa siksi komissiota toimimaan aktiivisesti EU:n tasolla ja G20:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla elintarvikkeilla ja raaka-aineilla tapahtuvan haitallisen finanssikeinottelun torjumiseksi;

32.

kehottaa unionia hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan naapuruuspolitiikan ansiosta EU:n pk-yrityksille tarjoutuvat investointimahdollisuudet keskittyen tässä yhteydessä erityisesti rajatylittäviin investointeihin Välimeren itäisiin ja eteläisiin kumppanimaihin; huomauttaa, että näillä alueilla olisi investointimahdollisuuksilla tuettava merkittävästi asianomaisten maiden väestöjen sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden täyttämistä sekä edistettävä kestävää talouskehitystä, alueellisen yhteistyön syventämistä ja alueellisen vakauden lisäämistä;

33.

katsoo, että komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi kehitettävä synergioita, jotta unionin kauppadiplomatiaa voidaan tehostaa edelleen ympäri maailman;

34.

pyytää, että EU kehittäisi tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen perustuvan kunnianhimoisen yhteisen teollisuuspolitiikan, jota tuetaan uutta luovilla rahoituksen muodoilla kuten hankevelkakirjoilla ja jossa pienten ja keskisuurten yritysten kehitystä tuetaan niiden pääsyssä julkisille markkinoille niin, että niiden kilpailukyky voi säilyä teollisuuden ja tutkimuksen suurista toimijoista huolimatta;

35.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/24

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 5. heinäkuuta 2012 antaman päätöslauselman ”The promotion, protection and enjoyment of human rights on the Internet”, jossa tunnustetaan ihmisoikeuksien suojelun merkitys ja verkossa tapahtuvan tiedonkulun vapauden merkitys (1),

—

ottaa huomioon YK:n erikoisedustajan Frank La Ruen mielipiteen- ja sananvapauden suojelun edistämisestä 16. toukokuuta 2011 antaman raportin (A/HRC/17/27) ja 10. elokuuta 2011 antaman raportin (A/66/290), joissa korostetaan, että mielipiteen- ja sananvapautta koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja -velvoitteita voidaan soveltaa internetiin, jota voidaan pitää viestintävälineenä,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 28. maaliskuuta 2008 antaman päätöslauselman (7/36), jolla perustetaan mielipiteen- ja sananvapauden suojelun edistämisestä vastaavan erikoisedustajan tehtävä,

—

ottaa huomioon YK:n 16. kesäkuuta 2011 päivätyn raportin ”Guiding Principles on Business and Human Rights: Implementing the United Nations ’Protect, Respect and Remedy’ Framework” (perustuu YK:n erikoisedustajan John Ruggien työhön),

—

ottaa huomioon parlamenttienvälisen liiton neuvoston 19. lokakuuta 2011 hyväksymän päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen, jonka neuvosto hyväksyi 25. kesäkuuta 2012 (3),

—

ottaa huomioon neuvostolle 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erikoisedustajasta (4),

—

ottaa huomioon aiheesta ”Elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaaminen: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta”12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman (5),

—

ottaa huomioon aiheesta ”Kilpailukykyiset digitaaliset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut”20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman (6),

—

ottaa huomioon vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla, mukaan luettuina vaikutukset EU:n strategiseen ihmisoikeuspolitiikkaan, 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman (7),

—

ottaa huomioon näkövammaisten mahdollisuuksista saada käyttöönsä kirjoja ja muita painotuotteita 16. helmikuuta 2012 hyväksymänsä päätöslauselman (8),

—

ottaa huomioon 29. helmikuuta 2012 hyväksytyn vuoden 2012 yleisen talousarvion ja erityisesti kehotuksen luoda ”maailmanlaajuinen internetin vapautta tukeva rahasto” (9),

—

ottaa huomioon digitaalisista sisällöistä ja palveluista vastaavan komission jäsenen 12. joulukuuta 2011 antaman tiedonannon ”No Disconnect” -strategiasta,

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 12. joulukuuta 2011 antaman tiedonannon aiheesta ”Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia – kohti tehokkaampaa lähestymistapaa” (COM(2011)0886)),

—

ottaa huomioon avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa 17. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (10),

—

ottaa huomioon komission 25. lokakuuta 2011 antaman tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta vuosiksi 2011–2014 (COM(2011)0681),

—

ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

—

ottaa huomioon tehokkaasta eurooppalaisesta raaka-ainestrategiasta 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (11),

—

ottaa huomioon demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman (12),

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon uudesta strategiasta muutostilassa olevia naapurimaita varten (COM(2011)0303),

—

ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman (13),

—

ottaa huomioon yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman (14),

—

ottaa huomioon internetin hallinnosta tästä eteenpäin 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman (15),

—

ottaa huomioon esineiden internetistä 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman (16),

—

ottaa huomioon ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman (17),

—

ottaa huomioon kaikki ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista antamansa päätöslauselmaesitykset, joissa käsitellään digitaalisia vapauksia koskevia huolenaiheita,

—

ottaa huomioon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1334/2000 muuttamisesta 27. syyskuuta 2011 vahvistamansa kannan (18),

—

ottaa huomioon Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 442/2011 kumoamisesta 18. tammikuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 36/2012 (19), joka koskee myös tieto- ja viestintätekniikan ja seurantavälineiden vientirajoitusten käyttöönottamista

—

ottaa huomioon Iranin tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 359/2011 muuttamisesta 23. maaliskuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 264/2012 (20), joka koskee myös tieto- ja viestintätekniikan ja seurantavälineiden vientirajoituksen käyttöönottamista

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 ja 21 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ihmisoikeussuuntaviivat,

—

ottaa huomioon YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja kaikki asiaa koskevat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, mukaan luettuina kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2003 tehdyn aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan YK:n yleissopimuksen (21),

—

ottaa huomioon YK:n peruskirjan,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja meneillään olevat neuvottelut EU:n liittymisestä yleissopimukseen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A7-0374/2012),

A.

ottaa huomioon, että teknologian kehitys antaa kaikkialla maailmassa mahdollisuuden käyttää uusia tieto- ja viestintätekniikoita ja internetiä, mikä tukee vallankumouksellisia muutoksia yhteiskunnissa, demokratian toimintaa, hallintoa, taloutta, liiketoimintaa, mediaa, kehitystä ja kauppaa;

B.

ottaa huomioon, että internet on erittäin tärkeä informaation saatavuuden, vapaan ilmaisun, lehdistön vapauden ja kokoontumisvapauden sekä taloudellisten, sosiaalisten, poliittisen ja kulttuurisen kehityksen kannalta;

C.

panee merkille kansainvälisessä lainsäädännössä huomioon otetun maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen, jonka mukaan perusoikeuksien rajoittamisesta on säädettävä laissa;

D.

toteaa, että EU:n on puolustettava ja edistettävä ihmisoikeuksia sekä verkossa että sen ulkopuolella;

E.

ottaa huomioon, että digitaalinen osallisuus, digitaalisen lukutaidon vaaliminen ja digitaalisten kuilujen umpeen kurominen ovat keskeisessä asemassa internetin ja tieto- ja viestintätekniikkojen käyttöön ottamisessa ja niiden suomien mahdollisuuksien laajentamisessa;

F.

ottaa huomioon, että samalla kun tieto- ja viestintätekniikat ovat olleet keskeisiä välineitä yhteiskunnallisen liikehdinnän ja mielenosoitusten järjestämisessä useissa maissa ja erityisesti arabikevään yhteydessä, niitä käytetään myös painostusvälineinä (joukko)sensuurin, valvonnan sekä tiedon ja yksityishenkilöiden seurannan ja jäljittämisen kautta;

G.

ottaa huomioon, että myös terroristijärjestöt saattavat hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa välineenä hyökkäysten valmistelussa ja toteutuksessa;

H.

ottaa huomioon, että yhteys, jossa tekniikoita käytetään, määrittää paljolti vaikutuksen, joka niillä voi olla joko myönteisenä voimana tai painostuksen lisääjänä;

I.

ottaa huomioon, että nämä muutokset luovat uusia tilanteita, jotka edellyttävät, että voimassa olevia lakeja sovelletaan mukautetusti sellaisen strategian pohjalta, jolla tähdätään internetin sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioon ottamiseen kaikessa EU:n ulkoisessa toiminnassa;

J.

toteaa, että internet on kasvanut ja kehittynyt vähitellen foorumiksi, jolla on valtava julkinen arvo; ottaa kuitenkin huomioon, että internetin tarjoamien uusien mahdollisuuksien ja välineiden väärinkäyttö luo myös uusia riskejä ja vaaroja;

K.

ottaa huomioon, että internetistä on tullut myös kansainvälisen kaupan kehitykseen vaikuttava tekijä, mikä edellyttää jatkuvaa valppautta, erityisesti kuluttajansuojan kannalta;

L.

ottaa huomioon, että rajoituksia olisi käytettävä ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa internetiä käytetään laittomaan toimintaan, kuten vihaan, väkivaltaan ja rasismiin yllyttämiseen, totalitaariseen propagandaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sekä estettäessä lasten pääsyä pornografiaa sisältäville sivustoille;

M.

ottaa huomioon, että internetin maailmanlaajuinen ja rajaton luonne edellyttää uusia kansainvälisen yhteistyön ja hallinnan muotoja, joissa on monia osallistujia;

N.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että ”unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Neuvosto ja komissio varmistavat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan avustamana tämän johdonmukaisuuden ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä”;

O.

ottaa huomioon, että verkon neutraalius on avoimen internetin kannalta oleellinen periaate, jolla varmistetaan kilpailu ja avoimuus;

P.

ottaa huomioon, että digitaalinen turvallisuus ja digitaalinen vapaus ovat molemmat oleellisen tärkeitä, eivätkä ne voi korvata toisiaan;

Q.

ottaa huomioon, että EU voi olla suunnan näyttäjänä digitaalisten vapauksien alalla ainoastaan, jos ne on turvattu EU:ssa;

1.

toteaa, että esteetön mahdollisuus käyttää avointa internetiä, matkapuhelimia ja tieto- ja viestintätekniikoita on vaikuttanut voimakkaasti ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin laajentamalla ilmaisunvapauden alaa, tiedon saatavuutta, oikeutta yksityisyyteen ja kokoontumisvapauteen kaikkialla maailmassa;

2.

toteaa, että internetillä ja tieto- ja viestintätekniikoilla on valtava mahdollisuuksia lisäävä, luova ja aktivoiva potentiaali yhteisöjen muodostamisen, kansalaisyhteiskunnan sekä maailmanlaajuisen talouden, sosiaalisen, tieteellisen, kulttuurisen ja poliittisen kehityksen kannalta ja näin ne vaikuttavat osaltaan edistävästi koko ihmiskuntaan; tiedostaa kuitenkin tieto- ja viestintätekniikoiden väärinkäyttöön liittyvät uudet riskit ja vaarat ihmisoikeuksien osalta;

3.

toteaa, että internet ja sosiaalinen media antavat hallituksille mahdollisuuden välittömään diplomatiaan ja ihmisille entistä paremmat mahdollisuudet välittömään kontaktiin muiden kanssa kaikkialla maailmassa; painottaa, että avoimella ajatustenvaihdolla voidaan osaltaan torjua ääriliikkeitä ja parantaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä;

4.

katsoo kulttuurin edistävän mahdollisuuksia ja yhteyksiä tilanteissa, joissa poliittiset suhteet ovat lukkiutuneet tai niissä on ongelmia; toteaa, että vapaus ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja että digitaalinen kulttuuridiplomatia on EU:n strategisen edun mukaista;

5.

toteaa, että taiteellinen vapaus sekä jäljittelyn ja uudelleenkäytön vapaus ovat tärkeitä, sillä ne ovat luovuuden ja ilmaisun- ja ajatuksenvapauden kulmakiviä; tunnustaa poikkeusten ja rajoitusten merkittävän aseman tekijänoikeuksien toimintaympäristössä, erityisesti journalismin, lainausten, satiirin, arkistojen ja kirjastojen aloilla sekä varmistettaessa mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön ja hyödyntää sitä;

6.

kehottaa komissiota puuttumaan asianmukaisesti siihen, että joissakin maissa kansalaisia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja aktivisteja painostetaan ja valvotaan ja että joissakin maissa liiketoimintaan liittyy entistä tehokkaampaa tekniikkaa, jota käytetään pyrittäessä estämään sisältöjä sekä seuraamaan ja tunnistamaan ihmisoikeuksien puolustajia, journalisteja, aktivisteja ja toisinajattelijoita; kehottaa komissiota myös vastustamaan verkossa harjoitettavan oikeutetun mielipiteenilmaisun kriminalisointia ja rajoittavan lainsäädännön hyväksymistä tällaisten toimenpiteiden oikeuttamiseksi; muistuttaa tässä yhteydessä, että tällaiset käytännöt ovat Kööpenhaminan kriteereiden vastaisia;

7.

korostaa, että muun muassa internetpalveluntarjoajien, ohjelmistokehittäjien, laitevalmistajien ja sosiaalipalvelujen/-median on tunnustettava ja pantava täytäntöön yritysten yhteiskuntavastuun periaatteet, jotta voidaan taata ihmisoikeuksien puolustajien toiminnanvapaus ja turvallisuus sekä ilmaisunvapaus;

8.

painottaa, että digitaalisten vapauksien edistäminen ja suojelu olisi sisällytettävä EU:n kaikkiin ulkoisiin toimiin, rahoitukseen ja tukipolitiikkoihin ja -välineisiin ja sitä olisi tarkasteltava uudelleen vuosittain vastuullisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi korkean edustajan ja Euroopan ulkosuhdehallinnon johdolla; kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan ennakoivaa tarkastelutapaa ja varmistamaan laaja-alainen yhteistyö ja koordinointi asiaankuuluvien EU:n toimielinten ja erillisvirastojen välillä ja sisällä;

9.

yhtyy komission toteamukseen, jonka mukaan turvallinen pääsy internetiin kuuluu osana Kööpenhaminan kriteereihin ja että ilmaisunvapauden rajoitukset, myös internetissä, olisi perusteltava pakottavalla yhteiskunnallisella tarpeella ja olisi erityisesti toteutettava oikeassa suhteessa tavoitteena olevaan oikeutettuun päämäärään nähden;

10.

tiedostaa, että ihmisoikeuksien ja vapauksien suojelun ja edistämisen varmistaminen internetissä herättää huolta kaikissa maissa, ja panee samalla merkille tieto- ja viestintätekniikan käyttötilanteiden merkittävät erot, jotka liittyvät muun muassa oikeusvaltion periaatteen ja muutoksenhakuoikeuden noudattamiseen;

11.

kehottaa komissiota takaamaan EU:n ulkoisten toimien ja sen omien sisäisten strategioiden välisen johdonmukaisuuden puolustettaessa ehdottoman välttämättömiä ja oikeassa suhteessa olevia perusoikeuksien rajoituksia ja erityisesti noudatettaessa kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita, muun muassa sitä, että rajoitusten on perustuttava lakiin ja että teollisuus ei voi esittää rajoituksia tapauskohtaisesti;

12.

kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa Euroopan unionin erityisedustajaa mainitsemaan digitaaliset oikeudet ja ”No Disconnect” -strategian tärkeimpien painopisteidensä joukossa;

13.

korostaa, että EU:n tehokkaan kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan edellytyksenä on tieto- ja viestintätekniikoiden huomioon ottaminen kaikissa yhteyksissä ja digitaalisen kuilun kurominen umpeen tarjoamalla teknisiä perusinfrastruktuureja, helpottamalla tietämyksen ja tiedon saatavuutta ja edistämällä digitaalista lukutaitoa kaikkialla maailmassa;

14.

katsoo, että tieto- ja viestintätekniikat edistävät avoimuutta ja hyvää hallintotapaa, lukutaitoa, koulutusta, seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoa, tehokasta vaalivalvontaa ja katastrofiapua erityisesti syrjäisillä alueilla ja kehittyvissä yhteiskunnissa;

15.

korostaa, että EU:n kehitys- ja ihmisoikeusohjelmiin olisi sisällytettävä digitaalisia vapauksia edistäviä tukiohjelmia erityisesti epädemokraattisissa yhteiskunnissa sekä maissa, jotka ovat konfliktin jälkeisessä tilassa tai joissa on käynnissä poliittinen siirtymäkausi; katsoo, että EU:n sääntelyasiantuntijat ovat tärkeä osapuoli koulutusalan vuoropuhelussa ja perusoikeuksien ja periaatteiden sisällyttämisessä uuteen (media)sääntelyyn ja lainsäädäntöön kolmansissa maissa; painottaa, että TVT-infrastruktuurien rakentamiseksi annettavan avun edellytyksenä olisi oltava internetin ja verkossa saatavilla olevan tiedon avoimen käyttömahdollisuuden toteuttaminen ja säilyttäminen sekä digitaalinen vapaus laajemminkin;

16.

kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää kehittää tieto- ja viestintätekniikoita konfliktialueilla rauhanrakennustoimien edistämiseksi kansalaisyhteiskunnan tasolla, jotta voidaan mahdollistaa turvattu tiedonsiirto konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen osallistuvien osapuolten kesken ja siten poistaa aktiivisesti fyysisiä esteitä ja riskejä, jotka vaikuttavat kielteisesti ihmisten ja organisaatioiden kahdenvälisiin suhteisiin tällaisilla alueilla;

17.

toivoo, että nykyaikaisten viestintätekniikoiden ja erityisesti sosiaalisen median asianmukaisella käytöllä voitaisiin vahvistaa EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden suoraa demokratiaa luomalla sosiaalisia foorumeja lainsäädännön muotoilua varten;

18.

korostaa, että ihmisoikeusloukkauksia koskevan todistusaineiston digitaalinen kerääminen ja levittäminen voi auttaa torjumaan rankaisemattomuutta maailmassa; katsoo, että tällainen materiaali olisi kansainvälisen (rikos)lain mukaisesti hyväksyttävä todistusaineistoiksi oikeuskäsittelyissä;

19.

korostaa, että olisi varmistettava, että tieto- ja viestintätekniikan tuotannossa käytetyt harvinaiset maametallit hankitaan siten, että kunnioitetaan ihmis-, työ- ja ympäristöoikeuksia ja että niihin ei sovelleta puhtaasti poliittisiin syihin perustuvia monopolistisia käytäntöjä tai markkinoille pääsyä koskevia rajoituksia; katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan monenvälistä linjausta, jotta voidaan varmistaa harvinaisten maametallien hankkiminen inhimillisissä olosuhteissa;

20.

toteaa, että internetistä on tullut osa julkista tilaa, jossa toteutetaan uusia rajat ylittävän kaupan ja innovatiivisen markkinoiden kehittämisen tapoja sekä sosiaalista ja kulttuurista vuorovaikutusta; katsoo, että digitaalisten vapauksien ja rajat ylittävän kaupan olisi edettävä samaa tahtia, jotta unionin yrityksille voidaan luoda ja optimoida liiketoimintamahdollisuuksia globaalissa digitaalitaloudessa;

21.

on tietoinen siitä huolestuttavasta seikasta, että jotkut ihmiset kuulleessaan entistä useammin ilmauksen ”tekijänoikeudet” suhtautuvat vihamielisesti sen asiasisältöön; antaa tunnustusta ulkomaankauppapolitiikan tärkeälle roolille tekijänoikeuksien voimaan saattamista koskevien järjestelmien kehittämisessä;

22.

pitää valitettavana sitä, että EU:n tuottamaa tekniikkaa ja palveluja käytetään kolmansissa maissa toisinaan ihmisoikeuksien loukkaamiseen tiedon sensuroinnin kautta sekä kansalaisten ja heidän toimintansa laajamittaiseen valvontaan, seurantaan ja jäljittämiseen (matka)puhelinverkoissa ja internetissä; kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tällaisen ”digitaalisten aseiden kaupan” pysäyttämiseksi;

23.

kehottaa kieltämään painostamiseen käytettävän tekniikan ja palvelujen viennin autoritaarisille hallinnoille; katsoo, että tällaista kieltoa olisi pidettävä ennakkotapauksena rakenteellisille rajoittaville toimenpiteille; katsoo kuitenkin aiheelliseksi täsmentää, että kaikista tällaisista kielloista on päätettävä tapauskohtaisesti ja erityispiirteet huomioon ottaen, kun kyse on konfliktialueista tai autoritaarisista hallituksista;

24.

katsoo, että tietyt kohdennetut häirintä-, valvonta-, seuranta- ja salakuuntelujärjestelmät ja -palvelut ovat vain yhteen tarkoitukseen käytettäviä tuotteita ja kehottaa sen vuoksi laatimaan säännöllisesti ajan tasalle saatettavan luettelon maista, jotka rikkovat ihmisoikeuksiin kuuluvaa ilmaisunvapautta ja joihin edellä mainittujen yhteen tarkoitukseen käytettävien tuotteiden vienti olisi kiellettävä;

25.

painottaa, että olisi toteutettava ja seurattava tekniikkaan liittyviä EU:n pakotteita unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat niitä yhtäläisesti ja että yhtenäiset toimintaedellytykset säilyvät;

26.

korostaa, että komission olisi pystyttävä tarjoamaan yrityksille, joilla on epäselvyyttä siitä, pitäisikö niiden hakea vientilupaa, reaaliaikaisia tietoja kauppasopimusten lainmukaisuudesta tai mahdollisista haittavaikutuksista; katsoo, että tätä periaatetta olisi sovellettava myös EU:n tai EU:hun sijoittautuneisiin yrityksiin, jotka solmivat sopimussuhteita kolmansien maiden hallitusten kanssa, joko saadakseen toimilupia tai neuvotellakseen standstill-lausekkeista tai hyväksyvät julkisen osallistumisen liiketoimiin tai verkkojen ja palvelujen julkisen käytön;

27.

painottaa kuluttajien oikeuksien suojelun merkitystä tieto- ja viestintätekniikkaa koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa;

28.

kehottaa komissiota esittämään viimeistään vuoden 2013 aikana ehdotuksia, joilla EU:hun sijoittautuneita yrityksiä vaaditaan lisäämään avoimuutta ja vastuullisuutta sekä julkistamaan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa käytetyt toimintalinjat, jotta voidaan parantaa sellaisten tieto- ja viestintätekniikoiden, tuotteiden ja palvelujen viennin seurantaa, joilla pyritään estämään verkkosivustoja, harjoittamaan laajamittaista valvontaa, jäljittämään ja seuraamaan henkilöitä, murtautumaan yksityisiin (sähköposti)keskusteluihin ja suodattamaan hakutuloksia;

29.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia EU:n oikeuskehyksestä, jolla velvoitettaisiin jäsenvaltioissa julkisiin hankintoihin osallistuvia yrityksiä toteuttamaan ihmisoikeusvaikutusten arviointeja asiaankuuluvasta tieto- ja viestintätekniikasta kyseisestä tutkimus- ja kehittämisvaiheesta alkaen, ja varmistamaan, että tekniikalla ei osallistuta mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin kolmansissa maissa;

30.

katsoo, että yritysten olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön käytänteitä, joilla pyritään seuraamaan myös tutkimus- ja kehitysvaiheessa tieto- ja viestintätekniikan uusien tuotteiden mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ja varmistamaan, että ei osallistuta mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin kolmansissa maissa; kehottaa komissiota antamaan EU:n yrityksille laaja-alaista tietoa, jotta ne voivat luoda etujensa ja yritysten yhteiskuntavastuun välille oikean tasapainon;

31.

pitää siksi valitettavana eurooppalaisten yritysten ja EU:ssa toimivien kansainvälisten yritysten aktiivista osallisuutta maissa, joissa hallitukset toteuttavat ihmisoikeusaktivisteihin ja poliittisiin toisinajattelijoihin kohdistuvaa painostuspolitiikkaa, joka liittyy digitaalisiin oikeuksiin, internetyhteyteen sekä tieto- ja viestintätekniikoihin; kehottaa komissiota estämään tämäntyyppisessä toiminnassa mukana olevia yrityksiä osallistumasta EU:n hankintamenettelyihin ja tarjouspyyntöihin;

32.

kehottaa komissiota tarjoamaan EU:n yrityksille laaja-alaista tietoa ja YK:n ”Ruggie- periaatteisiin” perustuvaa ohjausta, jotta voidaan varmistaa, että otetaan huomioon liiketoiminnan edut ja yritysten yhteiskuntavastuu;

33.

korostaa, että olisi tarkasteltava teknologiastandardien laatimisen vaikutusta tieto- ja viestintätekniikoihin ja televiestintätuotteisiin ja -palveluihin EU:ssa, mikäli näitä tuotteita ja palveluita viedään kolmansiin maihin, joissa esimerkiksi ”laillisen salakuuntelun” kaltaisilla käsitteillä on erilainen merkitys ja joissa ei esimerkiksi noudateta oikeusvaltion periaatetta;

34.

toteaa, että internetistä on tullut julkinen tila ja myös markkinapaikka, minkä vuoksi tiedon vapaa kulku ja tieto- ja viestintätekniikkojen saatavuus ovat välttämättömiä; katsoo sen vuoksi, että digitaalisia vapauksia ja vapaata kauppaa on edistettävä ja suojeltava samanaikaisesti, jotta voidaan kannustaa ja tukea vapaata ajatusten vaihtoa ja EU:n kansalaisten liiketoimintamahdollisuuksien lisäämistä yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa maailmantaloudessa;

35.

kehottaa sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin avointen suojalausekkeiden kaltaisia ehtoja, joiden nojalla voidaan säilyttää esteetön pääsy avoimeen internetiin ja varmistaa vapaa tiedonkulku;

36.

kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että monen- ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja koskevilla valtuuksilla sekä itse neuvottelujen käymisellä edistetään tehokkaasti EU:n tärkeiden tavoitteiden saavuttamista sekä erityisesti demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta koskevien arvojen vaalimista, digitaalialan todellisten sisämarkkinoiden luomista sekä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan noudattamista;

37.

pyytää EU:ta antamaan poliittista tukea unionin yrityksille, joita on kolmansissa maissa pyydetty poistamaan käyttäjien tuottamaa sisältöä tai ilmoittamaan henkilötietoja tavoilla, jotka loukkaavat perusoikeuksia ja rajoittavat elinkeinovapauden harjoittamista;

38.

kehottaa EU:ta kyseenalaistamaan ja minimoimaan kolmansien maiden lainsäädännön rajat ylittävä vaikutus verkkoa käyttäviin EU:n kansalaisiin ja yrityksiin;

39.

ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti on kehittynyt perinteisten kaupansääntelyjärjestelmien ulkopuolella; korostaa kansainvälisen yhteistyön lisäämisen merkitystä WTO:ssa ja Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) maailmanlaajuisten digitaalimarkkinoiden kehittymisen turvaamiseksi ja takaamiseksi; kehottaa tarkistamaan ja saattamaan ajan tasalle WTO:ssa nykyisen informaatioteknologiasopimuksen ja kehottaa EU:ta tarkastelemaan digitaalitaloutta koskevan kansainvälisen sopimuksen (IDEA) mahdollisuuksia;

40.

kehottaa komissiota pidättymään tulevissa kauppasopimuksissa siitä, että täytäntöönpano ja tekijänoikeuksien suoja siirretään talouden toimijoiden vastuulle, ja myös varmistamaan, että internetin vapautta koskeviin oikeuksiin voidaan puuttua vain oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti ja oikeusviranomaisen johdolla;

41.

katsoo, että EU:n yritysten ja verkossa (digitaalisilla) markkinoilla asioivien kuluttajien pääsyn rajoittaminen, joka johtuu kolmansissa maissa harjoitettavasta joukkosensuurista, on protektionismia ja estää kaupankäyntiä; kehottaa komissiota esittämään strategian, jolla pyritään reagoimaan kolmansien maiden toimenpiteisiin, jotka rajoittavat EU:n yritysten pääsyä kyseisten maiden verkkokaupan markkinoille;

42.

kehottaa EU:ta toteuttamaan toimia, joilla voidaan varmistaa, että internetin sekä tieto- ja viestintätekniikoiden sääntely pidetään perustellulla ja riittävällä tasolla ja että sääntelyyn ryhdytään ainoastaan, kun EU pitää sitä välttämättömänä;

43.

kehottaa sisällyttämään painostukseen käytettävät kohdennetut tekniikat Wassenaarin sopimukseen;

44.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa antamaan kolmansissa maissa toimiville EU:n yrityksille poliittista taustatukea tapauksissa, joissa niitä pyydetään poistamaan käyttäjän luomaa sisältöä, rajoittamaan palvelujen tarjoamisen vapautta tai ilmoittamaan henkilötietoja tavoilla, jotka loukkaavat perusoikeuksia; huomauttaa, että digitaalialan yritykset toimivat usein rajojen yli ja että kolmansien maiden lainsäädäntö saattaa haitata unionin käyttäjiä ja kuluttajia; kehottaa siksi myös neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että kolmansien maiden lainsäädäntöjen vaikutukset EU:ssa toimiviin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin pidetään mahdollisimman vähäisinä;

45.

toteaa, että hallitusten lisääntynyt osallistuminen internetin toimintaan ja sen sääntelyyn haittaa internetin avointa ja rajoittamatonta luonnetta, mikä taas rajoittaa lisääntyneen sähköisen kaupankäynnin ja digitaalitaloudessa toimivien EU:n yritysten mahdollisuuksia; katsoo, että moniin sidosryhmiin perustuva linjaus on paras keino varmistaa, että julkinen ja yksityinen etu internetissä ja globaaleilla markkinoilla saatetaan tasapainoon; kehottaa toteuttamaan kansainvälisen tason toimia tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseksi, jotta digitaalitaloutta ja liberaaleja sääntelyjärjestelmiä voidaan laajentaa, ja kehottaa kehitysmaita lisäämään vastavuoroisuuteen perustuvia etuja ”kauppaa muutoksen välineenä” koskevan periaatteen mukaisesti;

46.

katsoo, että EU:n yritysten digitaalisille markkinoille pääsyn sekä verkkokauppaa käyvien kuluttajien mahdollisuuksien rajoittaminen muun muassa valtion laajan sensuurin kautta tai rajoittamalla unionin sähköisten palvelujen tarjoajien markkinoille pääsyä kolmansissa maissa on kaupankäynnin este; kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään suojamekanismin kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin ja erityisesti niihin, joissa on verkkopalveluihin ja verkossa tietoja jakaviin käyttäjäyhteisöihin vaikuttavia määräyksiä, jotta voidaan varmistaa, että kolmannet osapuolet eivät vaadi EU:n tietotekniikka- ja viestintäteknologian yrityksiä rajoittamaan verkkosivuille pääsyä, poistamaan käyttäjien tuottamaa sisältöä tai ilmoittamaan henkilötietoja, kuten henkilökohtaisia IP-osoitteita, tavoilla, jotka loukkaavat perusoikeuksia ja -vapauksia; kehottaa lisäksi neuvostoa ja komissiota laatimaan strategian, jolla voidaan reagoida kolmansien maiden toimenpiteisiin, jotka rajoittavat EU:n yritysten pääsyä globaaleille verkkokaupan markkinoille;

47.

kehottaa komissiota antamaan uuden kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan sääntelykehysehdotuksen, jossa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan ja -palvelujen kolmansiin maihin viemisen mahdollisia haittoja ja jossa säädetään komission roolista koordinaattorina ja valvojana;

48.

katsoo, että avoin ja yhteistyöhön perustuva päätöksenteko on oleellisen tärkeää, sillä näin voidaan varmistaa, että internetin avointa ja osallistavaa luonnetta kunnioitetaan; katsoo, että kaikkien internetiä koskevista säännöksistä käytävien keskustelujen olisi oltava avoimia ja kaikkien sidosryhmien ja erityisesti perusoikeuksien suojeluun osallistuvien sidosryhmien sekä internetiä päivittäin käyttävien olisi osallistuttava niihin; katsoo, että EU:n olisi oltava johtavassa roolissa digitaalisen vapauden perussääntöjen ja kyberavaruuden käyttäytymisnormien, myös riitojenratkaisumekanismien, kehittämisessä, tuomiovaltaa koskevat kiistat huomioon ottaen;

49.

panee merkille, että internetin rakennetta säännellään nykyisin suhteellisen vähän ja että sitä hallitaan moniin eturyhmiin perustuvalla linjauksella; korostaa, että EU:n olisi varmistettava, että monien eturyhmien malli on osallistava ja että muutamat suuret yritykset ja hallitustason toimijat eivät vaienna pienten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja käyttäjien ääntä;

50.

katsoo, että hallitusten ja yksityisten toimijoiden välisen TVT-kysymyksiä koskevan yhteistyön ei pitäisi perustua siihen, että internetpalveluntarjoajille määrätään välittömiä ja välillisiä velvoitteita lainvalvontaa koskevien tehtävien suorittamiseksi internetiä valvomalla ja sääntelemällä;

51.

korostaa sellaisen EU:n kokonaisvaltaista internetin hallintoa koskevan strategian merkitystä, joka koskee myös televiestinnän sääntelyä koskevia kysymyksiä, joiden hallinnasta vastaa Kansainvälinen televiestintäliitto, jossa EU:n jäsenvaltioilla on kullakin yksi ääni;

52.

on huolissaan hallitusten ja yritysten keskinäisten yhtymien ehdotuksista, joilla pyritään ottamaan käyttöön lainsäädäntöön perustuva valvonta ja lisäämään hallitusten ja yksityisten tahojen harjoittamaa internetin ja televiestintäoperaattorien valvontaa;

53.

kehottaa EU:ta käsittelemään ja torjumaan kolmansien maiden lakien ja erityisesti Yhdysvaltojen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien lakien rajat ylittäviä vaikutuksia EU:n kansalaisiin, kuluttajiin ja yrityksiin; kehottaa siksi komissiota esittämään viipymättä EU:n laajuisen tietotekniikan resurssipalvelujen strategian, kuten Euroopan digitaalistrategiassa on korostettu;

54.

muistuttaa, että internet, tiedon keruu ja tallentaminen sekä tieto- ja viestintätekniikat kuuluvat oleellisena osana EU:n ratkaisevan tärkeään infrastruktuuriin;

55.

pitää valitettavana sitä, että EU:ssa vaaditaan lisäämään valtuuksia verkkosivustojen estämiseen, vaikka siihen olisi turvauduttava aina vasta viimeisenä keinona;

56.

tukee voimakkaasti verkon neutraaliuden periaatetta eli sitä, että internetpalveluntarjoajat eivät syrji ketään eivätkä estä, haittaa tai heikennä esimerkiksi hinnan avulla kenenkään mahdollisuuksia käyttää palvelua lähteestä tai kohteesta riippumatta haluamansa sisällön, sovelluksen tai palvelun käyttämiseen, lähettämiseen, saataville asettamiseen, vastaanottamiseen tai tarjoamiseen;

57.

katsoo, että on lisättävä globaalia yhteistyötä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisen jatkamiseksi ja nykyaikaistamiseksi tulevaisuudessa, koska tämä on elintärkeää innovoinnin, työllisyyden ja avoimen maailmankaupan varmistamisen kannalta;

58.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia menettelytapoja, jotta ne, jotka haluavat luoda omaa sisältöä ja jakaa sitä ilman teollis- ja tekijänoikeuksiin turvautumista, saavat niin tehdä;

59.

kehottaa komissiota ehdottamaan uutta rajat ylittävää verkkokauppaa koskevaa sääntelykehystä, tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY tarkistamista ennustettavuuden ja joustavuuden takaamiseksi EU:n tekijänoikeusjärjestelmässä sekä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin (IPRED) tarkistamista, sillä niiden avulla voitaisiin saavuttaa tasapaino tekijänoikeusuudistusta ja -suojelua koskevan tarpeen ja perusoikeuksien suojelun tarpeen välillä verkossa sekä säilyttää avoin internet ja samalla luoda perusta teollis- ja tekijänoikeuksia koskeville määräyksille ja sitoumuksille tulevissa vapaakauppasopimuksissa;

60.

toteaa, että myös ihmisoikeuksia on suojeltava verkossa, ja katsoo, että tieto- ja viestintätekniikat olisi sisällytettävä kaikkiin EU:n ohjelmiin ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja strategisiin kumppanuuksiin, jotta näissä pyrkimyksissä päästäisiin eteenpäin;

61.

kehottaa EU:ta tunnustamaan digitaaliset vapaudet perusoikeuksiksi ja välttämättömiksi edellytyksiksi yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kuten yksityisyyden, ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja tiedon saannin vapauden käytölle sekä avoimuuden ja vastuullisuuden varmistamiselle julkisessa elämässä;

62.

kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan ja kouluttamaan toiminnassaan tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäviä ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja journalisteja ja lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä puolustamaan tähän liittyviä ilmaisun-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden perusoikeuksia;

63.

pyytää, että jäsenvaltiot eivät käyttäisi yleiseen järjestykseen perustuvaa poikkeusta rajoittavana toimenpiteenä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen perusoikeuksiin kuuluvien kokoontumis- ja mielenosoitusoikeuksien rajoittamiseksi, ja muistuttaa, että kaikkien tämäntyyppisten poikkeusten on oltava perusteltuja ja oikeasuhteisia;

64.

kehottaa tukiohjelmien lisäksi tarjoamaan poliittista ja diplomaattista tukea digitaalisille vapauksille EU:n tuen vastaanottajavaltioissa;

65.

katsoo, että digitaalisten vapauksien rajoittaminen olisi otettava kaikilta osin huomioon EU:n suhteissa kolmansiin maihin ja että niitä maita, jotka saavat EU:n tukea ja apua, olisi vaadittava käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseen, lukuun ottamatta sellaisia maita, jotka ovat akuutissa konfliktitilanteessa, jotka kärsivät katastrofien seurauksista tai joissa konflikti- tai katastrofitilanne on juuri päättynyt;

66.

kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään liittymisneuvotteluihin ja kolmansien maiden kanssa tehtäviä puitesopimuksia koskeviin neuvotteluihin, ihmisoikeusvuoropuheluun, kauppaneuvotteluihin ja kaikenlaisiin ihmisoikeuksia koskeviin kontakteihin lausekkeita, joilla vaaditaan takaamaan esteetön pääsy internetiin ja digitaaliset oikeudet sekä kunnioittamaan niitä;

67.

kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään ja suojelemaan digitaalisen vapauden korkeita standardeja EU:ssa erityisesti kodifioimalla verkon neutraaliuden periaatteen asiaa koskevaan säädökseen, jotta voidaan vahvistaa unionin uskottavuutta digitaalisten vapauksien edistämisessä ja puolustamisessa kaikkialla maailmassa;

68.

katsoo, että synergian vahvistaminen EU:n kaupassa ja turvallisuus- ja ulkopolitiikassa sekä unionin arvojen ja etujen oikea suuntaaminen on välttämätöntä sille, että unioni voisi käyttää täysimääräisesti taloudellista vaikutusvaltaansa ja puolustaa digitaalisia vapauksia maailmanlaajuisesti;

69.

pitää muiden OECD-maiden kanssa toteutettavaa koordinointia ja yhteisiä diplomaattisia aloitteita erittäin tärkeinä digitaalisia vapauksia koskevan strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa tehokkaan ja nopean toiminnan varmistamiseksi;

70.

kehottaa komissiota ja neuvostoa hyväksymään mahdollisimman nopeasti EU:n ulkopolitiikan alalla digitaalisia vapauksia koskevan strategian;

71.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/34

—

ottaa huomioon luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi 10. maaliskuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU (1),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä (COM(2011)0215),

—

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta (COM(2011)0216),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun unionin tuomioistuimen lausunnon 1/09 (2),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0009/2012),

A.

toteaa, että Euroopan patenttijärjestelmän tehostaminen on ehdoton edellytys kasvun edistämiselle innovoinnin avulla ja eurooppalaisten liikeyritysten, erityisesti pk-yritysten, auttamiselle kohtaamaan talouskriisi ja globaali kilpailu;

B.

toteaa, että luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU nojalla Belgialle, Bulgarialle, Tšekin tasavallalle, Tanskalle, Saksalle, Virolle, Irlannille, Kreikalle, Ranskalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Unkarille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle, Slovakialle, Suomelle, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin lupa aloittaa toistensa kanssa tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi soveltaen asiaa koskevia perussopimusten määräyksiä;

C.

ottaa huomioon, että komissio hyväksyi luvan myöntämistä koskevan neuvoston päätöksen perusteella 13. huhtikuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä sekä ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta;

D.

ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin antoi 8. maaliskuuta 2011 lausunnon eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuinta koskevasta ehdotuksesta ja totesi, että se ei ole sopusoinnussa unionin lainsäädännön kanssa;

E.

toteaa, että tehokas yhtenäinen patenttisuoja kyetään varmistamaan ainoastaan toimivan patenttioikeudenkäyntijärjestelmän avulla;

F.

ottaa huomioon, että tuomioistuimen lausunnon jälkeen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot päättivät perustaa yhdistetyn patenttituomioistuimen kansainvälisellä sopimuksella;

G.

toteaa, että tavanomaiset kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin perustamissopimukset eroavat oleellisesti toisistaan, koska jälkimmäisillä luotiin uusi oikeusjärjestys, jolla on omat toimielimet, jonka hyväksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan yhä laajemmilla aloilla, joka koskee jäsenvaltioiden lisäksi myös niiden kansalaisia, ja jota valvovat Euroopan unionin tuomioistuin sekä jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet;

H.

toteaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen on kaikkien kansallisten tuomioistuinten tapaan noudatettava ja sovellettava täysin unionin lainsäädäntöä yhteistyössä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa;

I.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi tukeuduttava unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön pyytämällä ennakkoratkaisuja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti;

J.

katsoo, että unionin lainsäädännön ensisijaisuus ja asianmukainen soveltaminen olisi varmistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258, 259 ja 260 artiklan mukaisesti;

K.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi oltava osa sopimusjäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä ja että sillä olisi oltava yksinomainen toimivalta vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien ja yhtä tai useampaa sopimusjäsenvaltiota koskevien eurooppapatenttien osalta;

L.

katsoo, että tehokas tuomioistuinjärjestelmä tarvitsee hajautetun ensimmäisen oikeusasteen;

M.

katsoo, että oikeudenkäyntijärjestelmän tehokkuus riippuu tuomareiden pätevyydestä ja kokemuksesta;

N.

katsoo, että tuomioistuimen kaikissa jaostoissa ja oikeusasteissa olisi sovellettava menettelyihin samaa työjärjestystä;

O.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi tuotettava laadukkaita päätöksiä ilman menettelystä johtuvia asiattomia viivästymisiä ja että sen olisi erityisesti autettava pk-yrityksiä suojelemaan oikeuksiaan tai puolustautumaan perusteettomia patenttivaatimuksia tai patenttien kumoamista vastaan;

1.

vaatii perustamaan yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän, koska patenttien hajanaiset markkinat ja lainsäädännön täytäntöönpanon erot haittaavat innovointia ja sisämarkkinoiden edistymistä, vaikeuttavat patenttijärjestelmän käyttämistä, ovat kalliita sekä haittaavat varsinkin pk-yritysten patenttioikeuksien tehokasta suojelua;

2.

kannustaa jäsenvaltioita saattamaan neuvottelut päätökseen ja ratifioimaan kansainvälisen sopimuksen (”sopimus”) näiden jäsenvaltioiden (”sopimusjäsenvaltiot”) kesken ja perustamaan siten yhdistetyn patenttituomioistuimen (”tuomioistuin”) ilman asiattomia viivästyksiä; kehottaa Espanjaa ja Italiaa harkitsemaan tiiviimmän yhteistyön menettelyyn liittymistä;

3.

edellyttää, että unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa valvovan Euroopan unionin tuomioistuimen on tässä yhteydessä valvottava unionin oikeusjärjestyksen yhdenmukaisuutta ja eurooppalaisen lainsäädännön ensisijaisuutta;

4.

katsoo, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä päättäneet osallistua yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön, voivat osallistua yhdistettyyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmään niiden alueilla voimassa olevien eurooppapatenttien osalta;

5.

korostaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava oikeusvarmuuden lisääminen ja patenttien voimaan saattamisen tehostaminen siten, että pyritään samalla tasapainottamaan oikeudenmukaisesti oikeudenhaltijoiden ja asianosaisten edut;

6.

korostaa sellaisen kustannustehokkaan oikeudenkäyntijärjestelmän tarvetta, joka rahoitetaan niin, että varmistetaan kaikkien patentinhaltijoiden ja erityisesti pk-yritysten, yksityishenkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi;

7.

katsoo, että yhtenäisen patenttioikeusjärjestelmän perustaminen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuviin jäsenvaltioihin olisi toteutettava sopimuksella;

8.

korostaa näin ollen seuraavaa:

9.

pitää myönteisenä, että sopimukseen kuuluu sovittelu- ja välimieskeskuksen perustaminen;

10.

katsoo, että tehokkaan oikeudenkäynti- ja tuomioistuinjärjestelmän on oltava hajautettu, ja toteaa, että

11.

katsoo, että oikeudenkäyntijärjestelmän tehokkuus riippuu ennen kaikkea tuomareiden pätevyydestä ja kokemuksesta;

12.

toteaa tämän vuoksi seuraavaa:

13.

katsoo menettelykysymysten osalta, että:

14.

korostaa, että:

15.

katsoo, että tuomioistuimen olisi perustettava päätöksensä unionin lainsäädäntöön, sopimukseen, yleissopimukseen eurooppapatenttien myöntämisestä sekä sen nojalla hyväksyttyyn kansalliseen lainsäädäntöön, patentteihin sovellettavien kansainvälisten sopimusten kaikkia sopimusjäsenvaltioita sitoviin määräyksiin sekä sopimusjäsenvaltioiden sovellettavan unionin lainsäädännön nojalla antamaan kansalliseen lainsäädäntöön;

16.

korostaa, että vaikutukseltaan yhtenäisessä eurooppapatentissa olisi annettava haltijalle oikeus estää kolmatta osapuolta, jolla ei ole haltijan suostumusta, käyttämästä keksintöä suorasti tai välillisesti sopimusjäsenvaltioiden alueella, että haltijalla olisi oltava oikeus vahingonkorvaukseen, kun keksintöä on käytetty laittomasti, ja että haltijalla olisi oltava oikeus periä korvauksena oikeudenloukkauksen vuoksi menetetyistä voitoista ja muista tappioista asianmukainen käyttölupamaksu tai keksinnön laittomasta käytöstä saatu voitto;

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/38

—

ottaa huomioon SEUT:n 168 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon valkoisen kirjan ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” (COM(2007)0630),

—

ottaa huomioon valkoisen kirjan ”Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia” (COM(2007)0279),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen naisten terveydestä Euroopan unionissa,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon potilaita, terveydenhuoltojärjestelmiä ja yhteiskuntaa hyödyttävästä telelääketieteestä (COM(2008)0689),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n väestön ikääntymisen vaikutusten käsittelystä (COM(2009)0180),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” (COM(2009)0567),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma” (COM (2009)0291),

—

ottaa huomioon kertomuksen ”Empower Women – Combating Tobacco Industry Marketing in the WHO European Region” (WHO, 2010),

—

ottaa huomioon kertomuksen ”The 2012 Ageing Report: Underlying Assumptions and Projection Methodologies” (European Economy 4/11. Komissio, 2001),

—

ottaa huomioon terveysalan toisesta yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) 23. lokakuuta 2007 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1350/2007/EY (1),

—

ottaa huomioon aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012) 14. syyskuuta 2011 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 940/2011/EU (2),

—

ottaa huomioon innovatiivisista lähestymistavoista kroonisiin sairauksiin kansanterveys- ja terveydenhuoltojärjestelmissä 7. joulukuuta 2010 hyväksytyt neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon puheenjohtajavaltio Belgian 23. marraskuuta 2010 antaman kertomuksen sukupuolien välisistä palkkaeroista,

—

ottaa huomioon 19–20. syyskuuta 2011 pidetyn tarttumattomia tauteja käsitelleen YK:n huippukokouksen päätelmät,

—

ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (COM(2011)0808),

—

ottaa huomioon Eurostatin kertomuksen ”Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus – tilastotietoja Euroopan unionista 2012”,

—

ottaa huomioon Eurobarometri-tutkimuksen ”Aktiivinen ikääntyminen” (2012),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: strategisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttaminen etenee” (COM(2012)0083),

—

ottaa huomioon valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman rintasyövästä laajentuneessa Euroopan unionissa (3),

—

ottaa huomioon 1. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman ”Terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen: eurooppalainen ulottuvuus ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä” (4),

—

ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman toimista sydän- ja verisuonisairauksien torjumiseksi (5),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman mielenterveydestä (6),

—

ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (7),

—

ottaa huomioon 12. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman hermoston rappeutumissairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, torjumiseen tarkoitettujen tutkimustoimien yhteisestä ohjelmasuunnittelusta (8),

—

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta (9),

—

ottaa huomioon 6. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta ”Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma” (10),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa (11),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (12),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa (13),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eläkeikää lähestyvien naisten tilanteesta (14),

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n kannasta ja sitoutumisesta YK:n tarttumattomien tautien ehkäisyä ja torjuntaa käsittelevän korkean tason kokouksen edellä (15),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n diabetesepidemian torjumisesta (16),

—

ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka (17),

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta (18),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7-0340/2012),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni puolustaa ihmisarvoa ja tunnustaa jokaisen henkilön oikeuden saada ennaltaehkäisevää terveyden- ja sairaanhoitoa ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 7 kohdassa todetaan selvästi, että jäsenvaltioiden velvollisuuksiin kuuluu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen, tarjoaminen ja hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen; ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää, että ikääntyneillä on oikeus ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeus osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään;

B.

ottaa huomioon, että väestön ikääntyminen on Euroopan suurimpia haasteita; toteaa, että EU:ssa on yli 87 miljoonaa yli 65-vuotiasta (17,4 % asukasmäärästä) ja että ennusteiden mukaan heitä on yli 150 miljoonaa vuonna 2060 (noin 30 %);

C.

toteaa, että huolimatta elinajanodotteen huomattavasta noususta ja elintason yleisestä parantumisesta teollisuusmaissa – minkä vuoksi ikääntyneet ovat nykyään paljon aktiivisempia kuin aiempina vuosikymmeninä – ikääntyneisiin liittyy yhä kielteisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka muodostavat merkittävän esteen heidän sosiaaliselle integroitumiselleen, minkä vuoksi heitä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, jolla on suora vaikutus elämänlaatuun ja mielenterveyteen;

D.

ottaa huomioon, että vastasyntyneen tyttölapsen elinajanodote on korkeampi kuin poikalasten (naisilla 82,4 vuotta ja miehillä 76,4 vuotta); ottaa huomioon, että terveen elinajan odotteen ero miesten ja naisten välillä on pienempi, sillä se on miehillä 61,7 vuotta ja naisilla 62,6 vuotta;

E.

ottaa huomioon, että 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 38,6 prosenttia vuonna 2010 ja samanikäisten miesten vastaavasti 54,5 prosenttia; ottaa huomioon EU:n tavoitteet, joiden mukaan 75 prosenttia 20–64-vuotiaista olisi työllistettävä vuoteen 2020 mennessä;

F.

ottaa huomioon, että naisten palkat ovat pienemmät kuin miehillä (keskimääräinen sukupuolten palkkaero EU:ssa on 17,5 %) ja sukupuolten palkkaero 55–64-vuotiaiden keskuudessa on yli 30 prosenttia joissakin jäsenvaltioissa ja jopa 48 prosenttia yli 65-vuotiaiden keskuudessa; ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaerot johtavat eläke-eroihin, minkä seurauksena naisten eläkkeet ovat usein alhaisempia ja he joutuvat elämään köyhyysrajan alapuolella;

G.

ottaa huomioon, että naiset valitsevat usein perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi joustavan kotona tehtävän työn, osa-aikatyön, tilapäistyön tai epätyypillisen työsuhteen, mikä ei edistä heidän uraansa ja vaikuttaa merkittävästi heidän eläkemaksujensa suuruuteen, ja tästä syystä he ovat erityisen suojattomia turvattomuutta ja köyhyyttä vastaan;

H.

ottaa huomioon, että yli 50-vuotiaiden naisten sukupolvella, jota nimitetään usein ”voileipäsukupolveksi” tai ”työssä käyviksi tyttäriksi ja äideiksi”, on yleensä vähemmän mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään, koska nämä naiset huolehtivat samanaikaisesti omista vanhemmistaan ja lastenlapsistaan;

I.

ottaa huomioon, että köyhyysuhan alla on Euroopassa 23,9 prosenttia 50–64-vuotiaista ja että naisten tarkka prosenttiosuus on 25,9 prosenttia ja miesten 21,7 prosenttia; ottaa huomioon, että luvut vaihtelevat Euroopan unionin jäsenvaltioissa 39 prosentista 49 prosenttiin ja että tämä osuus on yhdessä jäsenvaltiossa jopa 51 prosenttia;

J.

ottaa huomioon, että 75,8 prosenttia yli 65-vuotiaista naisista elää yksin usein avioeron, asumuseron tai leskeksi jäämisen jälkeen ja että keskimäärin kolme kymmenestä kotitaloudesta Euroopan unionissa on yhden hengen kotitalouksia, joista enemmistön muodostavat yksin elävät naiset, erityisesti ikääntyneet naiset, joiden prosentuaalinen osuus kasvaa; toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa yhden hengen tai yhden ansiotyössä olevan tuloilla toimeen tulevia kotitalouksia kohdellaan verotuksen, sosiaaliturvan, asumisen, terveydenhoidon, vakuutuksien ja eläkkeiden näkökulmasta epäedullisesti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna; toteaa, että yhteiskuntapolitiikassa ei pitäisi rangaista ihmisiä siitä, että he elävät yksin joko omasta tahdostaan tai tahtomattaan;

K.

ottaa huomioon, että vuonna 2009 vakavaa aineellista puutetta kärsi 7,6 prosenttia yli 65-vuotiaista naisista, kun miesten kohdalla samassa ikäryhmässä luku oli 5,5 prosenttia;

L.

ottaa huomioon, että ikääntyneet naiset kohtaavat epäsuotuisassa asemassa olevana ryhmänä usein moniperusteista syrjintää, joka johtuu esimerkiksi heidän iästään, sukupuolestaan tai etnisestä taustastaan; ottaa huomioon, että ikääntyneillä naisilla on usein alhainen sosioekonominen asema ja he kohtaavat monenlaisia vaikeuksia ja niinpä heille koituisi etua toimista, joiden avulla heidän olisi helpompi hyödyntää sosiaaliturvaa ja käyttää oikeuttaan kansallisten terveydenhoitojärjestelmien palveluihin;

M.

ottaa huomioon, että terveydenhoitoon pääsy on vaikeampaa maaseudulla kuin kaupungeissa ja että maaseudulla on erityisesti pulaa ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta ja sairaalapalveluista, myös hätäpalveluista;

N.

ottaa huomioon, että ikääntyneiden naisten, ja erityisesti yksin elävien, sosioekonominen elämäntilanne on usein epäsuotuisa, mikä vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa ja fyysiseen ja henkiseen terveydentilaansa;

O.

toteaa, että ikääntyneiden naisten tarpeisiin voidaan vastata vain mikäli ymmärretään paremmin heitä vaivaavia sairauksia;

P.

ottaa huomioon, että kaikki nämä tekijät, eristyneisyys mukaan luettuna, vaikuttavat ikääntyneiden naisten kykyyn luoda ja/tai ylläpitää sosiaalisia verkostoja ja siten elää aktiivista elämää;

Q.

ottaa huomioon, että naiset ovat pidemmän eliniänodotteen ja joidenkin sairauksien sukupuolisidonnaisuuden vuoksi alttiimpia kroonisille ja invalidisoiville taudeille ja näin ollen elämän laadun heikentymiselle;

R.

ottaa huomioon, että naisten ja miesten välillä on eroja, jotka koskevat useiden sairauksien esiintymistä, kehittymistä ja niiden vaikutuksia;

S.

ottaa huomioon, että viimeisimpien tietojen mukaan (IARC) yleisimmät naisilla todetut syöpätyypit ovat rintasyöpä (29,7 %), paksu- ja peräsuolen syöpä (13,5 %) ja keuhkosyöpä (7,4 %);

T.

ottaa huomioon, että sydän- ja verisuonitauteihin kuolee jäsenvaltioissa vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä, joka on yli 42 prosenttia kaikista EU:n kuolemantapauksista, ja ne ovat kuolinsyynä 45 prosentilla naisista ja 38 prosentilla miehistä;

U.

ottaa huomioon, että diabetes on yleisimpiä tarttumattomia sairauksia, jota sairastaa yli 33 miljoonaa EU:n kansalaista, ja luvun oletetaan kasvavan 38 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että vuonna 2010 noin 9 prosenttia EU:n aikuisväestöstä (20–79-vuotiaat) sairasti diabetesta;

V.

ottaa huomioon, että ikä on riskitekijä, joka liittyy Alzheimerin taudin (joka on yleisin dementian muoto) kaltaisten hermoston rappeutumissairauksien puhkeamiseen; ottaa huomioon, että hermoston rappeutumissairaudet ovat yleisempiä yli 65-vuotiailla (niitä esiintyy joka 20:nnellä yli 65-vuotiaalla, joka viidennellä yli 80-vuotiaalla ja joka kolmannella yli 90-vuotiaalla); ottaa huomioon, että unionissa on yli 7,3 miljoonaa dementiapotilasta; ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan Alzheimerin tautia esiintyy 81,7 prosentilla yli 90-vuotiaista naisista verrattuna 24 prosenttiin miehistä; ottaa huomioon, että dementian kaltaisiin hermoston rappeutumissairauksiin liittyvä häpeä ja niitä koskeva tiedon puute johtavat diagnosointiin myöhäisessä vaiheessa ja huonoihin hoitotuloksiin;

W.

ottaa huomioon, että dementia on yleisempi yli 65-vuotiailla (sitä esiintyy joka 20:nnellä yli 65-vuotiaalla, joka viidennellä yli 80-vuotiaalla ja joka kolmannella yli 90-vuotiaalla); ottaa huomioon, että yleisesti ottaen ikääntyneet naiset sairastuvat dementiaan yleisemmin kuin ikääntyneet miehet;

X.

ottaa huomioon, että naisilla on suurempi vaara sairastua luu- ja nivelsairauksiin (nivelrikkoon, nivelreumaan, osteoporoosiin ja luuston haurastumiseen); ottaa huomioon, että noin 75 prosenttia osteoporoosin aiheuttamista lonkkamurtumista tapahtuu naisille;

Y.

ottaa huomioon, että sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, ylipainon ja kroonisten ahtautumasairauksien tärkeimmät riskitekijät ovat tupakansavu, liikunnan puute, vääränlaiset ravintotottumukset, alkoholin liikakäyttö ja ympäristön saasteet;

Z.

ottaa huomioon, että masennus ja pelkotilat ovat enemmän naisiin kuin miehiin kohdistuvia mielenterveyden häiriöitä; ottaa huomioon, että Euroopassa niitä esiintyy WHO:n arvioiden mukaan 2–15 prosentilla yli 65-vuotiaista naisista;

AA.

ottaa huomioon, että kuulo- ja näkövammat vaikuttavat myös merkittävästi toimintakyvyn heikentymiseen, minkä vuoksi oikea-aikainen ja asianmukainen diagnosointi, laadukas hoito ja laadukkaat lääkinnälliset laitteet voivat estää toimintakyvyn heikentymisen tai palauttaa sen osittain;

AB.

ottaa huomioon, että noin 6 00  000 eurooppalaista kärsii multippeliskleroosista ja suurin osa heistä on naisia; ottaa huomioon, että kyseessä on yleisin hermostoa rappeuttava sairaus ja merkittävä syy ikääntyneiden naisten ei-traumaattiseen vajaakuntoisuuteen;

AC.

katsoo, että on varmistettava naisten ja miesten tasa-arvoinen pääsy terveyspalveluihin ja parannettava terveydenhoidon tasoa ja että maaseudulla usein yksin asuvien naisten erityisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

AD.

ottaa huomioon, että koska ikääntyneet naiset ovat taloudellisen tilanteensa ja sukupuoleen perustuvan palkkoihin, eläkkeisiin ja muihin tuloihin liittyvän epätasa-arvon vuoksi erityisen suojattomia turvattomuutta ja köyhyyttä vastaan, heillä on vähemmän varoja käytettäväksi terveydenhoitoon ja tarvitsemiinsa lääkehoitoihin;

AE.

katsoo, että telelääketiede voi parantaa sairaanhoidon saatavuutta vaikeapääsyisillä alueilla, joilla sairaanhoitoa ei ole tarjolla, ja se voi parantaa iäkkäiden henkilöiden terveydentilan edellyttämän lääketieteellisen erityishoidon laatua ja säännöllisyyttä;

AF.

katsoo, että investoinnit tutkimukseen ja innovointiin ovat keskeisessä asemassa korkean elintason säilyttämiseksi, jotta siten vastataan ikääntymistä koskevaan merkittävään haasteeseen;

AG.

ottaa huomioon, että ennaltaehkäisy ja varhaiset diagnoosit parantavat miesten ja naisten fyysistä ja henkistä terveyttä, mikä voi lisätä elinajanodotetta sekä edistää terveenä ikääntymistä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja mahdollistaa järjestelmän kestävyyden pitkällä aikavälillä;

AH.

katsoo, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet on asetettava etusijalle terveydenhoidossa kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisassa asemassa oleviin ryhmiin;

AI.

katsoo, että terveysosaaminen on välttämätön edellytys sille, että kansalaiset voivat ymmärtää paremmin monimutkaisten terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa ja parantaa tietoisuutta omasta roolistaan ikään liittyvien sairauksien ehkäisemisessä koko elämän ajan;

AJ.

katsoo, että sairauksien ja lääkkeiden sukupuolisidonnaisuutta ei tällä hetkellä tutkita riittävästi, koska kliinisiä kokeita tehdään enimmäkseen nuorille miehille;

AK.

ottaa huomioon, että IARC:n mukaan yli 70 prosenttia kattavien rintasyövän seulontatutkimusten avulla voitaisiin vähentää 20–30 prosentilla rintasyövän kuolleisuutta yli 50-vuotiailla naisilla;

AL.

ottaa huomioon, että naiset käyttävät enemmän lääkkeitä ja luontaistuotteita, joiden vaikutuksia on tutkittava enemmän yhteisvaikutusriskien minimoimiseksi;

AM.

ottaa huomioon, että naisilla on monia hormonaalisia muutoksia elämänsä aikana ja he käyttävät hedelmälliseen ikään ja vaihdevuosiin liittyviä lääkkeitä;

AN.

ottaa huomioon, että 9 prosenttia naisista käyttää usein masennuslääkkeitä, kun miehillä vastaava osuus on 5 prosenttia;

AO.

ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan neljästä kuuteen prosenttia ikääntyneistä on kokenut omassa kodissaan jonkinlaista kaltoin kohtelua, kuten fyysistä, seksuaalista ja henkistä väkivaltaa, taloudellista hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä ja hylkäämistä;

1.

ottaa huomioon, että vaikka naiset elävät miehiä pitempään, he eivät elä pitempään terveinä, ilman toimintakykyä rajoittavia terveysongelmia tai merkittävää vammaa (62,6 vuotta naisilla ja 61,7 vuotta miehillä);

2.

toteaa, että ikääntyneet naiset tarvitsevat riittävästi mahdollisuuksia terveydenhoitoon ja kodinhoitoapuun voidakseen elää tasa-arvoista ja itsenäistä elämää;

3.

kehottaa komissiota julkaisemaan uuden kertomuksen naisten terveydestä ja kiinnittämään erityistä huomiota yli 65-vuotiaiden ikäryhmään ja aktiivista ikääntymistä koskeviin indikaattoreihin;

4.

katsoo, että toimet perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi antavat naisille paremmat mahdollisuudet aktiiviseen ja terveenä ikääntymiseen; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tehostamaan työtään tällä alalla;

5.

kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ikääntyneiden naisten täydellistä integroimista, suurempaa osallisuutta ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan;

6.

pitää tärkeänä ikääntyneille henkilöille suunnattua kulttuuri- ja koulutusalan tarjontaa;

7.

kehottaa toteuttamaan konkreettisia ja tehokkaita toimia, kuten yhtäläisestä kohtelusta annetun direktiivin hyväksyminen, jotta torjutaan naisiin usein kohdistuvaa moniperusteista syrjintää;

8.

tukee aloitteita sairauksien ehkäisemisen ja terveyden edistämisen parantamiseksi sekä ikääntyneiden itsenäisyyden säilyttämiseksi;

9.

pyytää komissiota ja neuvostoa julkaisemaan kertomuksen jäsenvaltioiden toteuttamista toimista aktiivisen ikääntymisen tukemiseksi ja niiden vaikutuksista, jotta voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja arvioida tulevia EU:n tason toimia;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään myönteisempää suhtautumista ikääntymistä kohtaan sekä lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ja sen todellisista vaikutuksista; katsoo, että tämä on ollut yksi tärkeimmistä viesteistä vuonna 2012, jota on vietetty aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotena;

11.

katsoo, että ikääntymispolitiikassa olisi jatkossa otettava käyttöön kaikkia elämänvaiheita koskeva malli, jossa otetaan huomioon ikääntymisen ja sukupuolen väliset yhteydet;

12.

toteaa, että julkisten terveydenhuoltomenojen osuus on EU:ssa 7,8 prosenttia BKT:sta, ja vuoteen 2060 mennessä akuutti- ja pitkäaikaishoidon julkisten menojen odotetaan väestön ikääntymisen vuoksi kasvavan kolmella prosentilla;

13.

kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota ikääntyneisiin maahanmuuttajanaisiin, jotka kärsivät ankarista taloudellisista ja sosiaalisista olosuhteista ja joilla on usein vaikeuksia päästä sosiaalisten suojelutoimien ja terveydenhuoltopalvelujen piiriin; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yksittäisiin naisiin, leskiin ja eronneisiin naisiin, joiden elämänlaatu ja terveys ovat kärsineet tämän seurauksena;

14.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan täysimääräisesti sukupuolta koskevan ulottuvuuden terveydenhoidon alalla olennaisena osana EU:n terveyspolitiikkoja ja kansallisia terveyspolitiikkoja;

15.

kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään sopivaan tasapainoon rahoitus- ja talouskriisin torjumiseksi toteutettavien äärimmäisten toimien täytäntöönpanon ja sen välillä, että myönnetään riittävää ja asianmukaista rahoitusta sosiaali- ja terveysalalle, jotta autetaan hallinnoimaan väestön ikääntymiseen liittyvää väestörakenteen muutosta;

16.

kehottaa komissiota julkaisemaan tutkimuksen, jossa tarkastellaan rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia ikääntyneiden naisten kannalta ja kiinnitetään erityisesti huomiota ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon saatavuuteen;

17.

toteaa, että perusteelliset ja laaja-alaiset terveysalan strategiat edellyttävät hallitusten, terveysalan ammattihenkilöstön, kansalaisjärjestöjen, kansanterveysjärjestöjen, potilasjärjestöjen, joukkotiedotusvälineiden ja muiden asianosaisten välistä yhteistyötä väestön terveen ikääntymisen turvaamiseksi;

18.

muistuttaa, että on tarpeen rakentaa ja edistää sellaista Euroopan unionia, jossa otetaan paremmin huomioon ikääntyneiden naisten ja miesten tarpeet ja edut, sisällyttämällä sukupuolinäkökulma kaikkiin unionissa toteutettuihin tiedotus- ja valistustoimiin ja -kampanjoihin, jotta taataan aktiivinen ja terveenä ikääntyminen kaikille kansalaisille;

19.

korostaa, että naisilla monia sairauksia, kuten sydänsairauksia, usein aliarvioidaan, koska niitä pidetään miesten ongelmana; pitää valitettavana, että naisten sydäninfarkteja ei monissa tapauksissa diagnosoida, sillä oireet ovat yleensä erilaisia kuin miehillä; korostaa, että myös hoidossa olisi otettava huomioon sukupuoleen liittyvät biologiset erityisominaisuudet;

20.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan naisille suunnattuja julkisia tiedotusohjelmia, joilla valistetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, ja terveydenhuollon henkilöstön jatkuvan koulutuksen erityisohjelmia;

21.

pahoittelee, että ikääntyneiden naisten kasvavaan alkoholin kulutukseen unionissa ei kiinnitetä huomiota, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään tutkimuksia, joissa tarkastellaan ongelmaa ja sen vaikutusta ikääntyneiden naisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen;

22.

panee huolestuneena merkille tupakoivien naisten määrän kasvun ja siitä johtuvan keuhkosyöpäriskin ja sydän- ja verisuonitautiriskin lisääntymisen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön tupakoinnin vastaisia ohjelmia, joissa erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin naisiin (WHO:n arvioiden mukaan tupakoivien naisten osuus nousee Euroopassa nykyisestä 12 prosentista noin 20 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä);

23.

kehottaa komissiota kannustamaan toimia, joilla edistetään terveyden parantamista myös tiedottamalla asianmukaisesti tupakointiin ja alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä sekä kunnollisten ravintotottumusten ja riittävän liikunnan hyödyistä keinoina ylipainon ja verenpainetaudin ja niiden aiheuttamien komplikaatioiden ehkäisemiseksi;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan vaihdevuosia lähestyville ja vaihdevuosi-ikäisille naisille suunnattuja tiedotuskampanjoita;

25.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta luu- ja nivelsairauksista järjestämällä yleisiä tiedotus- ja valistuskampanjoita niiden ehkäisystä ja hoidosta;

26.

kehottaa komissiota käynnistämään tarttumattomia tauteja koskevan EU:n toimintasuunnitelman syyskuussa 2011 järjestetyn YK:n tarttumattomia tauteja käsittelevän huippukokouksen tuloksien ja komission maalis-huhtikuussa 2012 käynnistämän julkisen kuulemismenettelyn jatkotoimena;

27.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota nuoriin tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 2001/37/EY tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä;

28.

kehottaa komissiota laatimaan ja toteuttamaan neuvoston suosituksen muodossa diabeteksen ehkäisemistä, diagnosointia ja hoitoa ja siihen liittyvää tiedotusta ja tutkimusta koskevan EU:n erityisstrategian, johon sisällytetään sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioon ottava ja sukupuolien välistä tasa-arvoa painottava lähestymistapa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

29.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään kokonaisvaltaisen ja sukupuolen huomioon ottavan lähestymistavan Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin, jotta parannetaan potilaiden ja heidän perheidensä elämänlaatua ja ihmisarvoa;

30.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan suurelle yleisölle suunnattuja tiedotuskampanjoja, jotka koskevat Alzheimerin tautia (tietoa sairaudesta, hoitomahdollisuuksista ja hoidoista), yhteistyössä kansallisten ja unionin Alzheimer-yhdistyksien kanssa;

31.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti Alzheimerin tautia koskevia kansallisia suunnitelmia ja strategioita, mikäli ne eivät ole niitä vielä laatineet;

32.

panee huolestuneena merkille, että EU:ssa eniten itsemurhia tehdään yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, että naisilla itsemurhayritykset ovat yleisempiä kuin miehillä ja että niiden määrä on kasvussa taloudellisen taantuman ikääntyville naisille aiheuttamien erityisen pahojen seurauksien vuoksi; kehottaa komissiota julkaisemaan tutkimuksen, jossa tarkastellaan yhteyttä, joka vallitsee näiden tilastotietojen ja sen välillä, millaisia suhteettomia vaikutuksia talouskriisillä on ikääntyviin naisiin nähden;

33.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhteistyössä komission ja Eurostatin kanssa sukupuolen ja iän mukaan jaoteltujen tietojen keruuta sekä tuottamaan tarkempaa tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden ja terveiden ikävuosien välisestä suhteesta;

34.

kehottaa jäsenvaltioita järjestämään erityiskoulutusta hermoston rappeutumissairauksien ja masennuksen ehkäisemisestä ja hoidosta yleislääkäreille ja psykiatriselle hoitohenkilöstölle, lääkärit, psykologit ja sairaanhoitajat mukaan lukien, kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneisiin naisia koskeviin lisähaasteisiin;

35.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle toimet, joita toteutetaan dementian kaltaisten muistisairauksien alalla, ja lisäämään toimia näiden sairauksien alalla toteutettavien lääketieteellisten ja sosiaalialan tutkimuksien edistämiseksi, jotta parannetaan potilaiden ja heidän hoitajiensa elämänlaatua, taataan terveys- ja hoivapalvelujen kestävyys ja lisätään kasvua unionissa;

36.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vanhuksille hoitoa antavat julkisen ja yksityisen sektorin työntekijät osallistuvat jatkuvan koulutuksen ohjelmiin ja säännölliseen suoritusarviointiin;

37.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään julkista korkeakoulutusta gerontologian alan lääketieteellisen koulutuksen kehittämiseksi;

38.

pyytää jäsenvaltioita tukemaan tarvittavia aloitteita, joilla helpotetaan ikääntyneiden naisten, myös kaukana suurista keskuksista ja vaikeapääsyisillä alueilla elävien naisten, mahdollisuuksia saada terveyden- ja sairaanhoitoa heidän henkilökohtaisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteestaan riippumatta siten, että painopiste on yksilöllisessä hoidossa, myös mahdollisimman pitkään kotona annettavassa hoidossa, sekä omaishoitajien erilaisissa tuki- ja aputoimissa ja telelääketiedepalveluissa, koska niillä voidaan parantaa kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden elämänlaatua ja edistää jonotusaikojen lyhentymistä;

39.

kehottaa jäsenvaltioita myös analysoimaan ja seuraamaan sukupuoliulottuvuutta ja varmistamaan sen huomioon ottamisen suunnitellessaan terveydenhuoltopalvelujen budjetteja;

40.

kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan sähköisten terveydenhoitopalvelujen ja sukupuolen huomioon ottavien tietotekniikka-avusteisten asumisratkaisujen kehittämistä, jotta suositaan ikääntyneiden naisten itsenäistä asumista kotona ja tehostetaan heille annettavia terveyspalveluja ja parannetaan niiden saatavuutta, koska he jäävät usein vaille tällaisiin järjestelyihin liittyviä etuja; katsoo, että olisi myös kehitettävä ympärivuorokautisten puhelinneuvontapalvelujen verkosto;

41.

kehottaa noudattamaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jotta ikääntyneet voisivat toimia aktiivisesti, kun tehdään päätöksiä heille tarjottavista hoito- ja sosiaalipalveluista ja niiden luonteesta;

42.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, jotta sosiaaliturvajärjestelmissä ja erityisesti sairausvakuutuksien alalla otettaisiin huomioon naisten työttömyys ja sosiaaliset ongelmat, jotta he eivät jäisi vaille suojaa;

43.

katsoo, että on tärkeää tukea ja helpottaa niiden naisten pääsyä terveys-, sairaanhoito- ja päivystyspalveluihin, joilla on omista terveysongelmistaan huolimatta muita huolenpitoa tarvitsevia henkilöitä;

44.

kannustaa sairaalan lailla toimivien julkisten ja yksityisten vanhustenhoidon laitosten muuntamista asukkailleen myönteisiksi, jotta painopiste on fyysisen hoidon tarjonnan lisäksi kaikenlaisessa itsenäisessä tai luovassa toiminnassa, jolloin vältetään laitostuminen;

45.

on vakuuttunut siitä, että julkisissa ja yksityisissä laitoksissa eläviä ikääntyneitä olisi kuultava näiden laitosten toimintaa koskevan päätöksenteon yhteydessä;

46.

korostaa, että entistä useampien lääkäreiden ja hoitohenkilöstön jäsenien on oltava korkeasti koulutettuja ja heidän on tiedostettava, että sukupuoleen ja ikään liittyvistä erityispiirteistä johtuen ikääntyneiden naisten psykologiset sekä ihmissuhteisiin ja tiedotukseen liittyvät erityistarpeet on otettava huomioon;

47.

kehottaa toteuttamaan toimia, jotta lääkäreiden koulutuksessa painotettaisiin enemmän potilaiden kuuntelemista ja psykologiaa; korostaa myös, että sosiaalityöntekijät olisi otettava entistä enemmän mukaan ennalta ehkäisevään toimintaan;

48.

kannustaa yhdistystoimintaa ja puhelinpäivystystä, joilla ikääntyneille henkilöille tarjotaan hoitoa, suojelua ja psykologista tukea;

49.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keräämään sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioon ottaen tietoja ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla voidaan yksilöidä terveydenhoidon saatavuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä ja välttää raskaita hallinnollisia menettelyjä ja laatia konkreettisia toimenpiteitä ja politiikkoja, jotta parannetaan ikääntyneiden naisten elämänlaatua; katsoo, että olisi myös neuvottava hallituksia siitä, miten jäsenvaltioissa luodaan toimintaympäristö, joka edistää tietoisuuden levittämistä ikääntymiseen liittyvistä sairauksista;

50.

kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan ikääntyneille naisille tarkoitettua ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa esimerkiksi takaamalla pääsyn säännöllisiin mammografiaseulontoihin ja papakokeisiin, poistamaan rintasyöpäseulonnan kaltaisen ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ikärajat ja lisäämään tietoisuutta seulontojen merkityksestä;

51.

kehottaa komissiota lisäämään ponnisteluitaan, jotta voitaisiin levittää ennaltaehkäisemisen kulttuuria kaikkialle Euroopan unioniin, ja jäsenvaltioita tehostamaan erityisiä tiedotus- ja valistuskampanjoita kouluissa, korkeakouluissa, työpaikoilla ja vanhainkodeissa yhteistyössä alan ammattilaisten, paikallisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa;

52.

panee huolestuneena merkille EU:ssa toteutetun tutkimuksen tulokset, jotka julkaistiin huhtikuussa 2011 ja jotka osoittavat, että noin 28 prosenttia 60 vuotta täyttäneistä naisista on saanut osakseen huonoa kohtelua viimeksi kuluneen vuoden aikana; katsoo, että ensisijaisesti olisi suojeltava ikääntyneitä kaikenlaiselta tietoiselta, tahalliselta tai tuottamukselliselta kaltoin kohtelulta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä ja hyväksikäytöltä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan toimiaan ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun estämiseksi kotona ja hoitolaitoksissa;

53.

katsoo, että on tärkeää varmistaa naisten ja miesten erityisongelmat huomioon ottava lähestymistapa lääketieteellisessä tutkimuksessa;

54

huomauttaa, että naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 todetaan, että on olemassa sukupuolikohtaisia tauteja ja terveysriskejä, joita on käsiteltävä riittävällä tavalla lääketieteellisessä tutkimuksessa ja terveyspalveluissa;

55.

pyytää, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa laaditaan strateginen suunnitelma naisten terveydenhoitoa koskevasta tutkimuksesta seuraavalle vuosikymmenelle ja perustetaan naisten terveyden tutkimusinstituutti suunnitelman toteutuksen varmistamiseksi;

56.

katsoo, että on tärkeää varmistaa, että kansallisissa lääkearvioinnin tieteellis-teknisissä neuvoa-antavissa komiteoissa on naispuolisia asiantuntijoita;

57.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään ikääntyneiden kaltoin kohtelun tutkimusaiheena hermoston rappeutumissairauksia koskevaan yhteiseen ohjelmaan, jotta voitaisiin arvioida kaltoin kohtelun yleisyyttä ja vaikutusta dementiaa sairastaviin henkilöihin;

58.

tukee aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta kokeiluhankkeena, jolla pyritään pidentämään EU:n kansalaisten tervettä elinaikaa koskevaa odotetta kahdella vuodella vuoteen 2020 mennessä ja jolla pyritään kolmeen EU:n tavoitteeseen, joilla kohennetaan ikääntyneiden terveyttä ja elämänlaatua sekä parannetaan hoitojärjestelmien kestävyyttä ja tehokkuutta;

59.

on tyytyväinen hankkeisiin ja aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan ruokailutottumuksia ja elintapoja (Eatwell-hanke, ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä EU:n toimintafoorumi ja suolan vähentämiseen liittyvä kehys), sekä syöväntorjunnan eurooppalaiseen kumppanuusohjelmaan;

60.

korostaa, että kaikilla yhteisön toisen terveysalan toimintaohjelman tavoitteilla ja toimenpiteillä pitäisi edistää naisten ja miesten tarpeiden parempaa ymmärtämistä ja tunnustamista sekä vastaavaa lähestymistapaa terveysasioihin;

61.

pitää myönteisenä komission ehdotusta koheesiopolitiikan toimenpidepaketista (2014–2020), jossa aktiivista ja terveenä ikääntymistä ja innovointia pidetään investointiprioriteetteina;

62.

pitää valitettavana, että 97 prosenttia terveydenhuollon budjeteista käytetään hoitoon ja vain kolme prosenttia investoidaan ennaltaehkäisyyn samalla kun tarttumattomien tautien hoito lisääntyy diagnostiikan ja hoidon laajemman saatavuuden vuoksi; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita osoittamaan suuremman osan terveydenhuollon budjetista ennalta ehkäiseviin toimiin;

63.

kehottaa komissiota painottamaan nykyistä enemmän sairauksien syihin puuttumista ja edistämään tätä varten ennaltaehkäisyä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja tasoilla; kehottaa komissiota edistämään terveyttä sairauksien oikea-aikaisen diagnosoinnin, terveellisten elintapojen noudattamisen, asianmukaisen terveydenhuollon ja ikääntyneiden työntekijöiden kunnollisten työolojen varmistamisen avulla;

64.

kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota osteoporoosia koskeviin valistuskampanjoihin ja antamaan selkeämpiä tietoja osteoporoosin varhaisesta taudinmäärityksestä murtumien ehkäisemiseksi, myös helpottamalla pääsyä luun tiheyden mittauksiin;

65.

kannattaa WHO:n ”sukupuoleen liittyvää haastetta”, jonka mukaisesti naisten terveyteen vaikuttavia riskitekijöitä on arvioitava paremmin; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti WHO:n esittämiin suosituksiin ”ikäystävällisten” elinympäristöjen luomisesta ja siitä, että ikääntyneille naisille tarjotaan enemmän tilaisuuksia osallistua tuottavalla tavalla yhteiskunnan toimintaan, mukaan lukien eri alojen välinen yhteistyö, jonka avulla määritetään ja edistetään muita kuin terveydenhoitoalaan liittyviä ja naisten terveyttä mahdollisesti kohentavia toimia;

66.

pyytää jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota lääkäreiden ja hoitohenkilöstön koulutuksessa sydän- ja verisuonitautien erilaisiin kliinisiin luokituksiin ja oireisiin naisilla ja korostaa varhaisten hoitotoimenpiteiden hyödyllisyyttä;

67.

kehottaa komissiota ja neuvostoa kannustamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä tiiviimpään tieteelliseen yhteistyöhön ja kehittämään vertailevaa tutkimusta multippeliskleroosista Euroopan unionissa, jotta tähän erityisesti ikääntyneille naisille merkittävää liikerajoitusta aiheuttavan sairauden ennaltaehkäisyyn voidaan tarjota sopivaa hoitoa;

68.

kehottaa komissiota tukemaan edelleen erityisesti ikääntyneille naisille suunnattuja valistuskampanjoita etenkin oikeaa ravintoa ja liikunnan merkitystä koskevista sukupuoli- ja ikäsidonnaisista suosituksista, sillä ne ovat tekijöitä, jotka voivat estää kaatuilemista ja ehkäistä sydän- ja verisuonitautien, osteoporoosin ja eräiden syöpien kehittymistä;