17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/1

1.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti EU:n tutkimusalan kahdeksan yhteisyrityksen tilinpäätökset 31. joulukuuta 2014 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden) (1). Kyseessä ovat seuraavat yhteisyritykset:

2.

Euroopan unionin lisäksi yhteisyrityksen osakkaina voi olla erilaisia julkisia ja yksityisiä yhteistyökumppaneita, jotka osallistuvat yhteisyritysten toteuttaman toiminnan rahoittamiseen. Komissio edustaa unionia yhteisyrityksissä. Yhteisyritykset toimivat joko kahdenvälisellä mallilla, jossa osakkaina ovat Euroopan komissio ja asianomainen toimiala, tai kolmenvälisellä mallilla, jossa ovat mukana myös jäsenvaltiot (5). Yhteisyrityksillä on tärkeä rooli tutkimuspolitiikan täytäntöönpanossa yksittäisillä aloilla.

3.

Tilintarkastustuomioistuin on aiempien vuosien tapaan tarkastanut toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. On kuitenkin syytä tuoda esiin, että vuonna 2014 kahden yhteisyrityksen (F4E – ITER ja SESAR) tilinpäätöksen tarkasti ensimmäistä kertaa riippumaton ulkoinen tarkastaja (tarkastusyritys) EU:n varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdan ja erillisvirastoihin ja muihin elimiin sovellettavan uuden varainhoidon puiteasetuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan. Kyseisiä tilinpäätöksiä koskevassa tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa otettiin huomioon riippumattoman ulkoisen tarkastajan suorittama tarkastustyö ja tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet. Muiden yhteisyritysten tilinpäätökset tilintarkastustuomioistuin tarkasti itse.

4.

Tässä yhteenvedossa esitetään pääpiirteittäin tulokset, jotka tilintarkastustuomioistuin on saanut yhteisyrityksiä koskevista vuotuisista tarkastuksistaan varainhoitovuoden 2014 osalta. Tarkoituksena on auttaa lukijaa analysoimaan ja vertailemaan tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomuksia, jotka koskevat yhteisyritysten vuoden 2014 tilinpäätöksiä. Tilintarkastustuomioistuimen julkaisemat erityisvuosikertomukset sisältävät sekä tilintarkastustuomioistuimen lausunnot ja huomautukset että yhteisyritysten vastaukset. Yhteenveto ei ole tarkastuskertomus eikä lausunto.

5.

Yhteisyritysten vuoden 2014 talousarvioon otetut tulot (6) olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa (2013: 2,2 miljardia euroa) eli 1,6 prosenttia EU:n vuoden 2014 yleisestä talousarviosta (2013: 1,7 prosenttia). Yhteensä 1  224 miljoonaa euroa (2013: 686 miljoonaa euroa) toteutuneista tuloista oli peräisin EU:n yleisestä talousarviosta ja 204 miljoonaa euroa (2013: 134 miljoonaa euroa) oli peräisin toimialaa edustavilta kumppaneilta ja yhteisyritysten osakkailta. Komission ja ITER-yhteisyrityksen isäntävaltion F4E:een suorittamat rahoitusosuudet lisääntyivät vuonna 2014, mikä suurimmalta osin selittää toteutuneiden tulojen havaitun kasvun.

6.

Yhteisyrityksissä työskentelee 432 (2013: 414) vakituista tai väliaikaista toimihenkilöä, mikä vastaa alle yhtä prosenttia EU:n yleisessä talousarviossa hyväksytystä EU:n toimihenkilöiden kokonaismäärästä (ks. tarkemmat tiedot liitteessä I).

7.

Yhteisyrityksiin liittyvä taloudellinen riski on pieni EU:n koko talousarvioon verrattuna, mutta unionin maineeseen kohdistuva riski on suuri: yhteisyritykset ovat keskeisen tärkeitä EU:n tutkimusstrategian täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi niissä on kyse julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joten ne ovat hyvin näkyvässä asemassa yhteistyökumppanina olevilla toimialoilla.

8.

Niissä kahdessa tapauksessa, joissa riippumaton ulkoinen tarkastaja tarkasti yhteisyrityksen, tilintarkastustuomioistuin tarkasti tarkastusyrityksen suorittaman työn kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin otti huomioon tarkastusyritysten työn laatiessaan erityisvuosikertomuksissa esitettyä lausuntoa tilien luotettavuudesta.

9.

Tilintarkastustuomioistuin sai yksityisten tarkastusyritysten suorittaman työn perusteella riittävän varmuuden omia tilien luotettavuutta koskevia tarkastuslausuntojaan varten.

10.

Tilintarkastustuomioistuin on yksin vastuussa toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden) tarkastamisesta. Tilintarkastustuomioistuimen niiden osalta soveltama tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset ja vuotuiset toimintakertomukset. Vuotta 2014 koskevassa tarkastuksessa painotettiin edelleen jälkitarkastuksia.

11.

Kuuden muun yhteisyrityksen tapauksessa tilintarkastustuomioistuin jatkoi tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden) tarkastamista sekä tilien luotettavuuden tarkastamista.

12.

Kaikkien yhteisyritysten taloudellinen asema 31. päivänä joulukuuta 2014 sekä niiden toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty niiden tilinpäätöksissä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein voimassa olevien varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

13.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksasta yhteisyrityksestä viiden (F4E, Clean Sky, FCH, IMI ja SESAR) kohdalla 31. päivänä joulukuuta 2014 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

14.

Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten tapauksessa hankekuluista tehtyjen ilmoitusten tarkastaminen on annettu kansallisten rahoitusviranomaisten tehtäväksi voimassa olevien hallinnollisten sopimusten mukaisesti. Artemis- ja ENIAC-yhteisyritykset saivat tarkastuskertomukset kansallisilta rahoitusviranomaisilta, mutta ne eivät järjestelmällisesti arvioineet kyseisten tarkastusten laatua. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kolmen kansallisen rahoitusviranomaisen tarkastusstrategiat sekä niiden tarkastuskertomuksia. Yhteisyritykset eivät voineet sovellettujen menetelmien perusteella laskea luotettavaa painotettua virhetasoa eikä jäännösvirhetasoa. Tilintarkastustuomioistuin totesi näin ollen, että se ei voi Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten jälkitarkastusstrategian täytäntöönpanosta saatavilla olevien tietojen perusteella päätellä, toimiiko tämä keskeinen valvontaväline vaikuttavalla tavalla (7). Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon (8).

15.

ECSEL-yhteisyritys on ottanut hoitaakseen Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten hankkeet. Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten kansallisten rahoitusviranomaisten kanssa tekemät hallinnolliset sopimukset ovat edelleen voimassa ECSEL-yhteisyritykseen sulautumisen jälkeen (9). Kohdassa 14 mainitun tilanteen seurauksena tilintarkastustuomioistuin antoi myös ECSEL-yhteisyrityksen osalta varauman sisältävän lausunnon Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten käynnistämistä hankkeista.

16.

F4E-yhteisyrityksen tapauksessa neuvosto määritti EU:n rahoitusosuuden ITERin rakennusvaiheelle 6,6 miljardiksi euroksi vuonna 2010 (11). On olemassa merkittävä riski, että kyseinen määrä kasvaa. Tämä johtuu lähinnä hankkeiden suoritteiden laajuudessa tapahtuneista muutoksista ja nykyisestä epärealistisena pidetystä aikataulusta. Viimeisin arvio on, että tarvitaan vielä 428 miljoonaa euroa, ennen kuin hankkeen rakennusvaihe on saatu loppuun. Yhteisyritys arvioi, että hankkeen rakennusvaiheen aikataulu oli tarkastuksen aikaan (maaliskuussa 2015) viivästynyt ainakin 43 kuukaudella. Yhteisyritys on kehittämässä näiden riskien osalta sopimustason järjestelmää, jolla se säännöllisesti seuraisi kulupoikkeamia. Se ei kuitenkaan ole vielä päivittänyt arviota, joka kuvaa yhteisyrityksen ITER-hankkeeseen osoitettua rahoitusosuuden määrää rakennusvaiheen päättymisen jälkeen. Yhteisyritys työskentelee kuitenkin tällä hetkellä pannakseen täytäntöön toimintasuunnitelman, jonka avulla puututaan hankkeen edistymistä tällä hetkellä haittaaviin pääasiallisiin rajoitteisiin.

17.

Tilintarkastustuomioistuin esitti 55 huomautusta (2013: 55), jotka koskevat kaikkia yhteisyrityksiä. Huomautuksissa painotettiin tärkeitä seikkoja. Katsaus huomautuksiin esitetään liitteessä II. Seuraavissa kohdissa esitetään yhteenveto useimmin esitetyistä huomautuksista.

18.

Otsakkeen alla esitetyt huomautukset keskittyvät seuraaville kolmelle alalle:

19.

Jälkitarkastukset ovat keskeinen väline, joilla yhteisyritykset varmistavat edunsaajien ja/tai kumppanien ilmoittamien kulujen tukikelpoisuuden ja oikeellisuuden. Kaikilla yhteisyrityksillä (ECSELiä lukuun ottamatta) (13) on jälkitarkastusstrategia, ja viisi yhteisyritystä on ulkoistanut jälkitarkastukset riippumattomille ulkoisille tarkastusyrityksille. Kolmessa tapauksessa (ks. kohdat 14 ja 15) tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon, koska jälkitarkastusstrategiaa ei ollut pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

20.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille huomattavaa edistystä F4E:n osalta, vaikka yhteisyritys kehitti tarkastuksen aikaan (maaliskuussa 2015) yhä tiettyjä keskeisiä hallintotoimintoja. Hankintamenettelyiden, jotka ovat keskeisessä asemassa F4E-yhteisyrityksen ITER-hankkeen toteuttamisessa, kilpailuttamista on edelleen lisättävä. Avustusten osalta voidaan todeta, että ehdotuksia saatiin vuosien 2013 ja 2012 tapaan keskimäärin yksi pyyntöä kohti.

21.

Tutkimustulosten seurannasta ja raportoinnista määrätään seitsemännessä puiteohjelmassa. Puiteohjelmassa otetaan käyttöön seuranta- ja raportointijärjestelmä, joka kattaa tutkimustulosten suojan, levityksen ja siirron. Yhteisyritykset ovat sisällyttäneet osakkaiden ja muiden edunsaajien kanssa tehtyihin avustussopimuksiin erityisehtoja, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tutkimustoimia koskevien tietojen ja tulosten levittämistä. Yhteisyritys seuraa näiden ehtojen täytäntöönpanoa rahoitettujen hankkeiden eri vaiheissa, ja huomattavaa edistystä on tapahtunut vuonna 2014. Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman vaatimukset voitaisiin täyttää ja seitsemännen puiteohjelman tutkimustulosten levittämistä parantaa, yhteistyötä yhteisyritysten ja komission välillä on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan lisättävä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että joidenkin yhteisyritysten tietojen integrointia komission järjestelmiin parannetaan entisestään.

22.

Komissio suoritti toisen väliarvioinnin vuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana. Se arvioi kaikki yhteisyritykset (F4E-yhteisyritystä lukuun ottamatta) tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tutkimusten laadun kannalta. Kertomusten seurauksena hyväksyttyjä toimintasuunnitelmia pantiin täytäntöön kaikissa yhteisyrityksissä.

23.

Kaikkien yhteisyritysten tilinpäätökset ovat luotettavat, mutta kolme yhteisyritystä on saanut vuoden 2014 tilinpäätöksestään varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden) osalta.

24.

Menettelyissä on parantamisen varaa erityisesti seuraavilla aloilla: jälkitarkastusstrategian täytäntöönpano, tutkimustulosten raportointijärjestelmään vientiä koskeva yhteistyö komission kanssa sekä F4E-yhteisyrityksen tapauksessa kuluja koskevat kontrollimekanismit.

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/9

1.

ARTEMIS-yhteisyritys perustettiin Brysseliin joulukuussa 2007 (1) kymmeneksi vuodeksi. Se on toiminut itsenäisesti vuodesta 2009 alkaen. ARTEMIS- ja ENIAC (2)-yhteisyritykset sulautuivat ECSEL-yhteisyritykseksi (Elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) (3). ECSEL-yhteisyritys aloitti 10-vuotisen toimikautensa 27. kesäkuuta 2014. Sulautumisen vuoksi tämä kertomus kattaa ARTEMIS-yhteisyrityksen varainhoitokauden 1. tammikuuta 2014 ja 26. kesäkuuta 2014 väliseltä ajalta.

2.

Yhteisyrityksen päätavoitteena oli määritellä ja toteuttaa tutkimusohjelma sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien avainteknologioiden kehittämiseksi eri sovellusaloilla Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen lujittamiseksi sekä mahdollistaa uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten syntyminen. (4)

3.

ARTEMIS-yhteisyrityksen perustajaosakkaita olivat Euroopan unioni, jota edustaa komissio, sekä tietyt EU:n jäsenvaltiot (Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja ARTEMIS-IA-järjestö, joka edustaa sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien alalla Euroopassa toimivia yhtiöitä ja muita tutkimusorganisaatioita. Vuonna 2009 myös Tšekistä, Kyproksesta, Latviasta ja Norjasta tuli yhteisyrityksen osakkaita ja vuonna 2012 niin ikään Puolasta.

4.

EU rahoitti ARTEMIS-yhteisyrityksen juoksevia kuluja ja tutkimustoimintaa tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman (5) talousarviosta enintään 420 miljoonalla eurolla. Lisäksi ARTEMIS-IA-järjestön oli osallistuttava juoksevien kulujen rahoitukseen enintään 30 miljoonalla eurolla ja ARTEMIS-osakasvaltioiden oli osallistuttava juoksevien kulujen kattamiseen luontaissuorituksin (helpottamalla hankkeiden toteuttamista) ja suorittamalla rahoitusosuuksia, joiden kokonaismäärä on EU:n rahoitusosuuteen nähden vähintään 1,8-kertainen. Luontaissuorituksia vaadittiin myös hankkeisiin osallistuvilta tutkimusorganisaatioilta.

5.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

16.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

17.

Vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon oli varattu maksusitoumusmäärärahoja juoksevia kuluja varten 2,2 miljoonaa euroa. Talousarvio ei sisältänyt maksusitoumusmäärärahoja operatiivisia toimintoja varten, koska ARTEMIS ja ENIAC oli määrä sulauttaa vuonna 2014 ECSEL-yhteisyritykseksi, joka vastaisi vuoden 2014 ehdotuspyynnöstä. Hallinnollisten maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 38 prosenttia, koska sulautuma toteutettiin kesäkuussa, kun taas talousarvio oli hyväksytty koko vuodeksi.

18.

Yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti toimintamenoihin tarkoitettujen määrärahojen enimmäismäärä on 410 miljoonaa euroa. Sulautuman aikaan ehdotuspyyntömenettelyihin sidottujen määrärahojen määrä oli 198 miljoonaa euroa eli 48 prosenttia määrärahojen kokonaismäärästä. Yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen mukaisesti EU:n rahoitusosuuden ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuden suhteen on oltava yhteisyrityksessä 1:1,8. Budjettirajoitteet jäsenvaltioissa merkitsivät, että talousarvion jäljelle jäävää osaa (52 prosenttia) ei voitu sitoa.

19.

Unionin yleiseen talousarvioon (14) sovellettava uusi varainhoitoasetus hyväksyttiin 25 päivänä lokakuuta 2012 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 (15). Uuden varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettuja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä koskeva varainhoidon malliasetus tuli kuitenkin voimaan vasta 8. helmikuuta 2014 (16). Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevia säännöksiä ei ole ECSEL-yhteisyritykseen sulautumisen vuoksi tarkistettu.

20.

ARTEMIS-yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan ARTEMIS-yhteisyrityksellä on oltava sisäiset tarkastusvalmiudet. Tätä toimintoa ei ollut sulautuman mennessä perustettu.

21.

Hallintoneuvosto hyväksyi komission sisäisen tarkastuksen osaston toimenkuvauksen 25. marraskuuta 2010. ECSEL-yhteisyritykseen sulautumisen vuoksi yhteisyrityksen varainhoitoa koskeviin säännöksiin ei kuitenkaan sisällytetty puiteasetuksen säännöstä, joka koskee komission sisäisen tarkastajan toimivaltuuksia.

22.

Yhteisyrityksellä ei ollut tarkastuksen ajankohtana kattavaa kirjallista menettelyä eturistiriitojen käsittelyä varten.

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/17

1.

Brysselissä sijaitseva Clean Sky -yhteisyritys perustettiin joulukuussa 2007 (1) ilmailualan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi. Yhteisyritys perustettiin kymmenen vuoden ajaksi, ja se alkoi toimia itsenäisesti 16. marraskuuta 2009. Neuvosto hyväksyi 6. toukokuuta 2014 (2) uuden perustamisasetuksen, jolla kumottiin alkuperäinen perustamisasetus ja osoitettiin yhteisyritykselle (”Clean Sky 2 -yhteisyritys” (3)) uusia tehtäviä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä sekä jatkettiin yhteisyrityksen olemassaoloa 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteena on edistää seitsemännen puiteohjelman (5) nojalla käynnistettyjen tutkimustoimien loppuunsaattamista ja ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä sekä kehittää Eurooppaan vahva ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ilmailuteollisuus ja toimitusketju. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteet ovat Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskunnalliset haasteet -pilarin mukaisia, sillä ne koskevat älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä (6).

3.

Yhteisyrityksen koordinoima tutkimustoiminta on jaettu seuraavasti: a) kuusi käynnissä olevaa teknologiaan ja demonstrointiin keskittyvää osa-aluetta, joista käytetään nimitystä integroitujen teknologioiden demonstraatiot (ITD) ja joilla pannaan täytäntöön seitsemännen puiteohjelman hankkeita, sekä b) yhdeksän uutta teknologiaan ja demonstrointiin keskittyvää osa-aluetta, joilla pannaan täytäntöön Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeita:

4.

Yhteisyrityksen osakkaita ovat uuden asetuksen mukaisesti Euroopan unioni, jota edustaa komissio, sekä teollisuutta edustavat ITD-, IADP- ja TA-toimien vetäjät ja muut vasta perustetun yhteisyrityksen osakkaat, jotka valitaan kilpailuun perustuvien avoimien pyyntöjen perusteella ja jotka saavat ydinkumppaneiden aseman. Seitsemännen puiteohjelman mukaiset Clean Sky -yhteisyrityksen assosiaatiojäsenet säilyttävät osakkuutensa siihen saakka, kunnes asetuksen (EY) N:o 71/2008 nojalla käynnistetyt niihin liittyvät tutkimustoiminta ja toimet päättyvät.

5.

Seitsemännen puiteohjelman yhteydessä EU osarahoitti Clean Sky -yhteisyrityksen juoksevia kustannuksia ja tutkimustoimintaa enintään 800 miljoonan euron verran. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä unionin Clean Sky 2 -yhteisyritykselle osoittama rahoitusosuus on enintään 1  755 miljoonaa euroa. Yhteisyrityksen vetäjien ja ydinkumppaneiden on tarkoitus osoittaa ohjelmaan yksityisenä rahoitusosuutena vähintään 2  193,7 miljoonaa euroa yhteisyrityksen toiminnan keston aikana (7). Tämä määrä sisältää täydentäviin toimiin (8) samana aikana osoitettavat varat, joiden suuruus on vähintään 965,2 miljoonaa euroa (9). Hallinnolliset kustannukset eivät saa ylittää 78:aa miljoonaa euroa, ja ne on katettava rahoitusosuuksilla, jotka jaetaan tasapuolisesti unionin ja yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden kesken.

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa kyseenalaiseksi.

15.

Varainhoitovuoden 2014 lopulliseen talousarvioon sisältyi 201,6 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 153,6 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 93,9 prosenttia (90,6 prosenttia vuonna 2013), kun se maksumäärärahojen kohdalla oli 90,2 prosenttia (87,7 prosenttia vuonna 2013). Käyttöasteiden paraneminen selittyy nopeammalla myöntämisprosessilla.

16.

Vuoden 2007 ja tarkastusajankohdan (huhtikuu 2015) välisenä aikana alkuperäisen Clean Sky -ohjelman mukaisesti toimintamenoihin tarkoitetuista 790 miljoonasta eurosta Euroopan unionin sitoma osuus oli 703 miljoonaa euroa (eli 88,9 prosenttia). Tästä määrästä on maksettu 631 miljoonaa euroa (eli 79,9 prosenttia). Operatiiviseen toimintaan tarkoitettu muiden osakkaiden osuus oli 31. joulukuuta 2014 yhteensä 486 miljoonaa euroa (15) eli 82,4 prosenttia muiden osakkaiden 590 miljoonan euron toimintatalousarvion kokonaismäärästä.

17.

Maksujen määräaikoja ei aina noudateta, mistä aiheutuu seuraamuksia (41  000 euroa vuonna 2014).

18.

Clean sky 2 -yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset hyväksyttiin 3. heinäkuuta 2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä koskevan varainhoidon malliasetuksen (16) pohjalta. Tällöin otettiin huomioon Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 558/2014 säädetyt vaatimukset.

19.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto sai vuonna 2014 päätökseen tarkastuksen, joka koski avustusten myöntämiseen liittyviä rahoitusnäkökohtia. Sisäisen tarkastuksen osasto antoi kaksi hyvin tärkeää suositusta, joissa käsiteltiin osakkaiden ja kumppaneiden tilinpäätösten hyväksymiseen liittyviä ennakkovalidointiohjeita ja tarkastuslistoja sekä kumppaneiden hankesuoritteiden hyväksymisprosessia. Sovitut toimet on toteutettu kummankin suosituksen kohdalla.

20.

Hanketutkimustulosten seurannan ja raportoinnin alalla (17) Clean Sky -yhteisyritys käyttää Euroopan komission välineitä ja omia välineitään viedäkseen tutkimustuloksensa komission keskusraportointijärjestelmään. Komissio julkaisi viimeisimmän seurantaraporttinsa seitsemännestä puiteohjelmasta maaliskuussa 2015 (18). Raportti sisältää ensimmäisen kerran määrällisiä tietoja Clean Sky -yhteisyrityksen toiminnasta (19). Laadullisia tietoja Clean Sky -yhteisyrityksen tutkimustoiminnan tuloksista esitetään sen verkkosivustolla, toimintakertomuksessa, osakkaiden kanssa tehtyjä avustussopimuksia käsittelevien vuosikertomusten yhteenvedoissa ja muissa julkaisuissa.

21.

Horisontti 2020 -puiteohjelman oikeudellisessa kehyksessä edellytetään tutkimustulosten erityistä seurantaa, joka perustuu määrälliseen ja tarvittaessa laadullisen todistusaineistoon ja joka koskee myös suorituskykyindikaattoreilla mitattua edistymistä (20). Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman vaatimukset voitaisiin täyttää ja seitsemännen puiteohjelman tutkimustulosten levittämistä parantaa (etenkin päättövaihetta lähestyvien hankkeiden osalta), tuloksia koskevan raportoinnin ja levittämisen kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä yhteisyrityksen ja komission välillä olisi lisättävä (21).

22.

Komissio kehittää parhaillaan yhteistä mallia yhteistyritysten käyttöön. Siihen saakka Clean Sky -yhteisyritys soveltaa omaa menettelyään.

23.

Komission suorittaman toisen väliarvioinnin seurauksena (22) hallintoneuvosto keskusteli 20. maaliskuuta 2014 suosituksiin pohjautuvasta toimintasuunnitelmasta. Useimmat suositukset liittyvät Clean Sky 2 -ohjelmaan ja niitä pannaan parhaillaan täytäntöön.

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/25

1.

Brysselissä sijaitseva eurooppalainen yhteisyritys (jäljempänä ”ENIAC-yhteisyritys”) perustettiin joulukuussa 2007 (1) kymmenen vuoden ajaksi nanoelektroniikka-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi. Yhteisyritys on toiminut itsenäisesti vuodesta 2010 alkaen. ENIAC- ja ARTEMIS -yhteisyritykset (2) yhdistettiin 27 kesäkuuta 2014 yhteiseksi teknologia-aloitteeksi, joka koskee elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten (ECSEL) (3). ECSEL-yhteisyritys aloitti 10-vuotisen toimikautensa 27. kesäkuuta 2014. Sulautumisen vuoksi tämä kertomus kattaa ENIAC-yhteisyrityksen varainhoitokauden 1. tammikuuta 2014 ja 26. kesäkuuta 2014 väliseltä ajalta.

2.

Yhteisyrityksen keskeisenä tavoitteena oli määritellä ja toteuttaa tutkimusohjelma nanoelektroniikka-alan avainteknologioiden kehittämiseksi eri sovellusaloilla Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen lujittamiseksi sekä näin mahdollistaa uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten syntyminen (4).

3.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaita olivat Euroopan unioni, jota edusti komissio, sekä tietyt EU:n jäsenvaltiot (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja AENEAS-järjestö (Association for European Nanoelectronics Activities). Muut jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sekä mitkä tahansa muut maat tai oikeussubjektit voivat tulla ENIAC-yhteisyrityksen osakkaaksi, jos ne kykenivät osallistumaan huomattavalla rahoitusosuudella yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

4.

EU rahoitti ENIAC-yhteisyrityksen juoksevia kuluja ja tutkimustoimia tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta enintään 450 miljoonalla eurolla (5). AENEAS osallistui yhteisyrityksen juoksevien kulujen rahoitukseen enintään 30 miljoonalla eurolla. ENIAC-osakasvaltioiden oli osallistuttava juoksevien kulujen kattamiseen luontaissuorituksin (helpottamalla hankkeiden toteuttamista) ja suorittamalla rahoitusosuuksia, joiden kokonaismäärä oli EU:n rahoitusosuuteen nähden vähintään 1,8-kertainen. Hankkeissa mukana olevien tutkimusorganisaatioiden oli osallistuttava kulujen kattamiseen luontaissuorituksin, jotka vastasivat arvoltaan vähintään komission ja osakasvaltioiden osuutta.

5.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

16.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

17.

Vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon oli varattu maksusitoumusmäärärahoja juoksevia kuluja varten 2,3 miljoonaa euroa. Talousarvio ei sisältänyt maksusitoumusmäärärahoja operatiivisia toimintoja varten, koska ENIAC ja ARTEMIS oli määrä sulauttaa vuonna 2014 ECSEL-yhteisyritykseksi, joka vastaisi vuoden 2014 ehdotuspyynnöstä. Hallinnollisten maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 43 prosenttia. Talousarvion alhainen toteutumisaste johtui lähinnä siitä, että sulautuma toteutettiin kesäkuussa, kun taas talousarvio oli hyväksytty koko vuodeksi.

18.

Sulautuman toteuttamisajankohtaan mennessä ehdotuspyyntöjä varten varattu määrä oli sidottu kokonaisuudessaan.

19.

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettava uusi varainhoitoasetus (14) hyväksyttiin 25 päivänä lokakuuta 2012 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 (15). Uuden varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettuja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä koskeva varainhoidon malliasetus (16) tuli kuitenkin voimaan vasta 8. helmikuuta 2014. Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevia säännöksiä ei ole ECSEL-yhteisyritykseen sulautumisen vuoksi tarkistettu.

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/33

1.

ITERin (1) ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys perustettiin 35 vuodeksi maaliskuussa 2007 (2). Fuusiotoimintojen kehittely on keskitetty Ranskan Cadaracheen, mutta yhteisyrityksen toimipaikka on Barcelonassa.

2.

Yhteisyrityksen tehtävänä on (3):

3.

Yhteisyrityksen osakkaita ovat Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), jota edustaa Euroopan komissio, Euratomin jäsenvaltiot sekä muut maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla (31. joulukuuta 2014: Sveitsi).

4.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

17.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

18.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohtaan 4.3.1.1 (Kansainvälisen ITER-organisaation kanssa tehdyt ITER-hankintajärjestelyt) sisältyvä taulukko ja tiedot koskevat toteutettuja hankintajärjestelyjä (sarake 3) ja tähän mennessä maksettuja hankintajärjestelyjä (sarake 4). Taulukosta ei kuitenkaan käy ilmi, mihin asti käynnissä olevissa urakoissa on päästy, ja tekstiosassa annetaan vain vähän tietoja. Kyseiset tiedot ovat kuitenkin tärkeitä käsityksen saamiseksi yhteisyrityksen tähän mennessä toteuttamien toimien edistymisestä ja arvosta.

19.

Käytettävissä olevaan varainhoitovuoden 2014 lopulliseen talousarvioon sisältyi 1  168,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 567,6 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli sata prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 88,5 prosenttia. Vuoden 2014 alustavaan talousarvioon sisältyneiden maksumäärärahojen käyttöaste oli kuitenkin 73 prosenttia (22). Operatiivisiin toimiin käytettävissä olleista 1  125,2 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahoista 23 prosenttia toteutettiin suorien yksittäisten sitoumusten perusteella ja 77 prosenttia kokonaissitoumusten perusteella. Yksittäisten sitoumusten alhaista täytäntöönpanoastetta selittävät ITER-hankkeen yleinen viivästyminen sekä ITER-organisaatiolta tulevat lukuisat muutospyynnöt.

20.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että useilla aloilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Tarkastuksen aikaan (maaliskuussa 2015) F4E kehitti yhä tiettyjä yhteisyrityksen keskeisiä hallintotoimintoja:

21.

Vuonna 2014 käynnistetyistä 67 operatiivisesta hankintamenettelystä 58 prosenttia oli neuvottelumenettelyjä (44 prosenttia vuonna 2013). Vaikka yhteisyritys toimii erittäin teknisellä erikoisalalla, sen on silti lisättävä kilpailuttamista hankintamenettelyjen yhteydessä. Avustusten osalta ehdotuksia saatiin keskimäärin ainoastaan yksi pyyntöä kohti.

22.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viisi operatiivista hankintamenettelyä. Tarkastuksessa tulivat ilmi seuraavat puutteet:

23.

Yhteisyrityksellä on järjestelmä, jonka avulla tarkastetaan (29), ovatko toimeksisaajat noudattaneet laadunvarmennusta koskevia vaatimuksia (30).

24.

Yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto kattoivat vuoden 2014 tarkastussuunnitelmissaan operatiivisten sopimusten yleisen valvonnan ja seurannan (rahoitukseen ja säännönmukaisuuteen kohdistuvat tarkastukset mukaan luettuna) (31).

25.

Avustuksiin osana F4E-yhteisyrityksen yleistä valvonta- ja seurantastrategiaa kohdistettuja jälkitarkastuksia ei ollut saatu päätökseen tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen ajankohtana.

26.

Unionin yleiseen talousarvioon (32) sovellettava uusi varainhoitoasetus hyväksyttiin 25 päivänä lokakuuta 2012 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 (33). Uuden varainhoitoasetuksen 208 artiklassa tarkoitettuihin elimiin sovellettava varainhoidon puiteasetus (34) tuli voimaan 8. joulukuuta 2013. Tarkastuksen aikaan yhteisyrityksen varainhoitoa koskevia säännöksiä ei ollut vielä muutettu näiden muutosten mukaisiksi.

27.

F4E:n hallintoneuvoston puheenjohtaja viittaa vuotta 2014 koskevassa toimintakertomuksessa tarpeeseen jatkaa kaikkia kulujen hillitsemiseen tähtääviä toimia. Pääjohtajan mukaan puolestaan sisäisen valvonnan järjestelmää kehitetään ja parannetaan; tavoitteena on lieventää asianmukaisesti riskejä, jotka Euroopan tilintarkastustuomioistuin toi esiin vuodelta 2013 antamansa kertomuksen tiettyjä seikkoja painottavassa osassa (35)

28.

Yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi 27. kesäkuuta 2013 päätöksen fuusioenergia-alan teollisuuspolitiikan ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan politiikan toteuttamisesta sekä tietojen levittämisestä.

29.

Useat teollis- ja tekijänoikeuksien ja teollisuuspolitiikan täytäntöönpanoon liittyvät toimet saatiin päätökseen vuonna 2014 (36). Joidenkin toimien täytäntöönpano on vielä kesken (37), ja kolmen toimen toteuttaminen oli kiinni tulevasta kehityksestä (38). Kun toimet on pantu täytäntöön, F4E-yhteisyritys aikoo suorittaa vaikutustenarvioinnin, jonka avulla pyritään mittaamaan eri toimenpiteiden vaikutusta teollisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen.

30.

F4E-yhteisyritys hyväksyi vuonna 2013 esimerkiksi toimenpiteen, jonka tarkoituksena oli herättää teollisuuden kiinnostus ITER-hankkeeseen ja lisätä kilpailua. Toimenpiteen yhteydessä yhteisyritys antaa toimeksisaajille yksinoikeuden hyödyntää henkistä omaisuutta, jonka nämä tuottavat muilla aloilla kuin fuusion alalla; fuusion alalla niille myönnettäviin oikeuksiin ei liity yksinoikeutta.

31.

Yhteisyritys on hyväksynyt F4E-toimiin sovellettavia erityisiä sopimusehtoja. Niiden tarkoituksena on lieventää riskejä, jotka liittyvät yhteisyrityksen velvollisuuteen pidättää itsellään oikeus käyttää täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksia (tausta-aineiston ja tulosaineiston osalta), jotka liittyvät EU:n luontoissuosituksiin, ja siihen, että sen on kyettävä siirtämään tämä käyttöoikeus tarvittaessa ITER-organisaatiolle.

32.

F4E-yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi henkilöstön jäseniä koskevien eturistiriitojen hallintaan sovellettavat säännöt, jotka tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2014 (39). Eturistiriitoja koskevien sääntöjen 6 artiklassa edellytetään pääasiallisten tapausten seurantarekisterin perustamista. Rekisterin on sisällettävä tietoa asianomaisista henkilöstön jäsenistä, eturistiriidan tyypistä sekä siihen johtaneesta tilanteesta. Yhteisyritys on myös perustanut yleisiä sidonnaisuuksista annettavia ilmoituksia koskevan tietokannan, johon viitataan eturistiriitoja koskevien sääntöjen 7 artiklassa.

33.

Espanjan kuningaskunnan kanssa 28. kesäkuuta 2007 tehdyn isäntävaltiosopimuksen mukaan yhteisyrityksen käyttöön olisi pitänyt antaa pysyvät tilat kesäkuuhun 2010 mennessä. F4E-yhteisyrityksen ja Espanjan hallituksen välisen yhteydenpidon perusteella yhteisyritykselle esitettiin virallinen tarjous 10. maaliskuuta 2015. Tarjous esitettiin hallintoneuvostolle 19. maaliskuuta, ja Espanjan viranomaisten kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja.

34.

Yhteisyritys hyväksyi vuonna 2014 useita henkilöstösääntöjen täytäntöönpanoa koskevia Euroopan komission sääntöjä (40). Joitakin Euroopan komission sääntöjä oli hyväksyttävänä vielä tarkastuksen toimittamisajankohtana (maaliskuu 2015) (41).

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/51

1.

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin Brysseliin toukokuussa 2008 (1). Yhteisyritys perustettiin 31. joulukuuta 2017 asti kestäväksi ajanjaksoksi, ja sille myönnettiin taloudellinen itsenäisyys 15. marraskuuta 2010. Neuvosto kumosi toukokuussa 2014 (2) alkuperäisen perustamisasetuksen ja jatkoi yhteisyrityksen (”toinen polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys” (3)) olemassaoloa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

Yhteisyrityksen tavoitteena on muun muassa tukea koordinoidusti teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia jäsenvaltioissa ja seitsemänteen puiteohjelmaan (5) assosioituneissa maissa. Tarkoituksena on keskittyä kehittämään markkinasovelluksia ja helpottaa siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä yhteisyrityksen tavoitteena on edistää turvallista, puhdasta ja tehokasta energiaa koskevan haasteen sekä älykästä, ympäristöystävällistä ja yhdentynyttä liikennettä koskevan haasteen täytäntöönpanoa. Lisäksi yhteisyrityksen tavoitteena on myötävaikuttaa polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen kehittämällä unioniin vahva, kestävä ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen polttokenno- ja vetyteknologian ala (6).

3.

Yhteisyrityksen osakkaat ovat komission edustama Euroopan unioni, NEW-IG-teollisuusryhmittymä (New Energy World Industry Grouping) ja N.ERGHY-tutkimusyhteisö (New European Research Grouping on Fuel Cells and Hydrogen).

4.

EU osallistuu yhteisyrityksen juokseviin kustannuksiin ja tutkimustoimintaan enintään 470 miljoonalla eurolla. Määrä rahoitetaan seitsemännen puiteohjelman talousarviosta. Hallinnollisten kulujen osuus ei saa olla yli 20 miljoonaa euroa. EU osallistuu FCH2-yhteisyrityksen hallinnollisiin ja toimintakuluihin enintään 665 miljoonalla eurolla. Määrä rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta. Hallinnollisten kulujen osuus ei saa olla yli 19 miljoonaa euroa (7). Teollisuuden ja tutkimusryhmittymien odotetaan kattavan 50 prosenttia hallinnollisista kuluista ja niiden tehtävänä on tukea ohjelmaa FCH2-yhteisyrityksen rahoittamiin hankkeisiin suunnattavin luontoissuorituksin (8). Teollisuuden ja tutkimusryhmittymien odotetaan tukevan luontoissuorituksin myös täydentäviä toimia (9), jotka eivät kuulu toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen työsuunnitelmaan ja joilla tuetaan polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteita.

5.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

13.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

14.

Hallintoneuvoston hyväksymään vuoden 2014 alustavaan talousarvioon sisältyi 100,9 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 72,1 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Lopullisessa talousarviossa maksusitoumusmäärärahoja oli 112,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 97,5 miljoonaa euroa.

15.

Alustavan talousarvion maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,5 prosenttia ja lopullisen talousarvion 96 prosenttia (98,9 prosenttia vuonna 2013). Alustavan talousarvion maksumäärärahojen käyttöaste oli 66,3 prosenttia ja lopullisen talousarvion 74,5 prosenttia (56,7 prosenttia vuonna 2013). Tämä on seurausta vuoden 2014 lopulla ennakoituihin hankkeita koskeviin kuluilmoituksiin liittyvien maksujen lykkäämisestä vuoden 2015 alkuun.

16.

Yhteisyrityksen seitsemännen puiteohjelman alaan kuuluva ohjelma käsitti 31. joulukuuta 2014 yhteensä 155 avustussopimusta, jotka oli tehty vuosien 2008–2013 aikana järjestettyjen seitsemän vuotuisen ehdotuspyynnön perusteella. Ensimmäiset Horisontti 2020 -puiteohjelman alaan kuuluvat avustussopimukset tehdään vuonna 2015.

17.

Seitsemännen puiteohjelman ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta avustussopimusten tekemiseen kului keskimäärin 370 päivää ja ennakkorahoituksen maksuun keskimäärin 14 päivää. Viimeisten seitsemännen puiteohjelman avustuksia koskevien ehdotuspyyntöjen julkaisemisen jälkeen avustussopimusten tekemiseen kului enää keskimäärin 280 päivää ja ennakkorahoituksen maksuun keskimäärin viisi päivää.

18.

Vuosina 2008–2013 järjestettyjen ehdotuspyyntöjen seurauksena tehtiin yhteensä 450 miljoonan euron avustussopimukset. Määrä vastaa yhteisyrityksen tutkimustoimiin osoitettavan EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärää.

19.

Yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset hyväksyttiin 30. kesäkuuta 2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä koskevan varainhoidon malliasetuksen (15) pohjalta. Tällöin otettiin huomioon yhteisyrityksen perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 559/2014 säädetyt vaatimukset.

20.

Yhteisyritystä koskevan komission sisäisen tarkastuksen osaston vuodelle 2014 laatiman työsuunnitelman mukaisesti yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti seurantatarkastuksen, joka koski seitsemännen puiteohjelman tietotekniikkavälineiden käyttäjäoikeuksia. Sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti myös muita tarkastusvarmuuteen liittyviä palveluja ja konsultointipalveluja, kuten luontoissuoritusten määrää koskevan arvioinnin.

21.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto ei kohdistanut vuonna 2014 tarkastuksia polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen. Sisäisen tarkastuksen osasto kohdisti kuitenkin rajatun tarkastuksen tutkimustulosten käyttöön ja tuloksista tiedottamiseen (16). Yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikön ja komission sisäisen tarkastuksen osaston edeltävää varainhoitovuotta koskevia tarkastuksia varten laadittiin ja pantiin täytäntöön toimintasuunnitelmat.

22.

FCH 2 -yhteisyrityksen hallintoneuvosto nimitti Euroopan komission tilinpitäjän FCH 2 -yhteisyrityksen tilinpitäjäksi 15. heinäkuuta 2014 alkaen FCH 2 -yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten tarjoaman mahdollisuuden mukaisesti.

23.

Hanketutkimustulosten seurannan ja raportoinnin alalla (17) yhteisyritys käyttää Euroopan komission välineitä ja omia välineitään viedäkseen tutkimustuloksensa komission keskusraportointijärjestelmään. Komissio julkaisi viimeisimmän seurantaraporttinsa seitsemännestä puiteohjelmasta maaliskuussa 2015 (18). Raportti sisältää ensimmäisen kerran määrällisiä tietoja yhteisyrityksen toiminnasta (19). Laadullisten tietojen osalta yhteisyritys on vuodesta 2011 alkaen laatinut vuosittain ohjelman edistymistä koskevan raportin (20), jossa pyritään arvioimaan yhteisyrityksen rahoittaman hankesalkun saavutuksia yhteisyrityksen strategisten tavoitteiden perusteella.

24.

Horisontti 2020 -puiteohjelman oikeudellisissa puitteissa edellytetään tutkimustulosten erityistä seurantaa, joka perustuu määrälliseen ja tarvittaessa laadullisen todistusaineistoon ja joka koskee myös suorituskykyindikaattoreilla mitattua edistymistä (21). Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman vaatimukset voitaisiin täyttää ja seitsemännen puiteohjelman tutkimustulosten levittämistä parantaa (etenkin päättövaihetta lähestyvien hankkeiden osalta) (22), tuloksia koskevan raportoinnin ja levittämisen kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä yhteisyrityksen ja komission välillä olisi lisättävä (23).

25.

Komissio kehittää parhaillaan yhteistä mallia yhteistyritysten käyttöön. Siihen saakka yhteisyritys soveltaa omaa menettelyään.

26.

Komission suorittaman toisen väliarvioinnin seurauksena (24) hallintoneuvosto hyväksyi 11. marraskuuta 2014 suosituksiin pohjautuvan toimintasuunnitelman. Suurin osa suosituksista on pantu täytäntöön (25).

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/61

1.

Innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustettiin joulukuussa 2007b (1) kymmenen vuoden ajaksi eurooppalainen yhteisyritys (jäljempänä ”IMI-yhteisyritys”), jonka toimipaikka on Brysselissä. Yhteisyritys alkoi toimia itsenäisesti 16. marraskuuta 2009. Neuvosto kumosi toukokuussa 2014 (2) alkuperäisen perustamisasetuksen ja osoitti toiselle innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavalle yhteisyritykselle (”IMI2-yhteisyritys” (3)) uusia tehtäviä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (4) yhteydessä sekä jatkoi yhteisyrityksen olemassaoloa 31. joulukuuta 2024 asti.

2.

IMI-yhteisyrityksen tavoitteena seitsemännen puiteohjelman (5) yhteydessä on parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin toimivuutta ja tehokkuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä. IMI2-yhteisyrityksen tavoitteena Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä on edistää terveydenhoitoa nopeuttamalla innovatiivisten lääkkeiden kehittämistä ja niiden saatavuutta etenkin osa-alueilla, joilla ilmenee täyttämättömiä lääketieteellisen hoidon tarpeita tai yhteiskunnallisia tarpeita. Tätä varten yhteisyritys edistää yhteistyötä terveysalan tutkimukseen osallistuvien keskeisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen, lääke- ja muun teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), potilasjärjestöjen ja lääkealan sääntelytahojen, välillä (6).

3.

Yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat Euroopan komission edustama Euroopan unioni ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto (EFPIA). Ohjelmaan voi osallistua myös muita osakkaita ja assosioituneita kumppaneita.

4.

EU osarahoittaa IMI-yhteisyrityksen käyttökustannuksia ja tutkimustoimia seitsemännen puiteohjelman talousarviosta enintään miljardilla eurolla. EU:n rahoitusosuus IMI2-yhteisyritykseen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä on enintään 1,638 miljardia euroa, josta enintään 1,425 miljardia euroa vastaa lääketeollisuuden rahoitusosuutta (7) ja enintään 213 miljoonaa euroa vastaa rahoitusosuuksia muilta yrityksiltä, jotka päättävät osallistua IMI2-yhteisyritykseen assosioituneina kumppaneina. Osakkaat osallistuvat käyttökustannuksiin samansuuruisilla osuuksilla (nämä kustannukset ovat IMI2-yhteisyrityksen kohdalla enintään 85,2 miljoonaa euroa).

5.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

13.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

14.

Varainhoitovuoden 2014 talousarvioon sisältyi 223 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 171 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Maksusitoumusmäärärahojen kokonaiskäyttöaste oli 92,4 prosenttia (99,5 prosenttia vuonna 2013) ja maksumäärärahojen kokonaiskäyttöaste puolestaan 73,9 prosenttia (97,5 prosenttia vuonna 2013).

15.

Operatiivisten toimien kohdalla maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 93 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 74 prosenttia (13). Maksusitoumusmäärärahat sidottiin kuitenkin kokonaistasolla eli niiden osalta ei ollut tehty avustussopimuksia vielä vuoden 2014 loppuun mennessä.

16.

Vuosina 2008–2013 järjestettyjen seitsemännen puiteohjelman ehdotuspyyntömenettelyjen seurauksena tehtiin yhteensä 897 miljoonan euron avustussopimukset, joiden osuus on 93 prosenttia tutkimustoimiin osoitettavan EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärästä.

17.

Hankekulujen maksamista koskevien operatiivisten ennakkotarkastusten toteuttamista ei ollut dokumentoitu riittävällä tavalla seuraavilla kriittisillä osa-alueilla:

18.

IMI2-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset hyväksyttiin 7. heinäkuuta 2014 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia elimiä koskevan varainhoidon malliasetuksen (14) pohjalta. Tällöin otettiin huomioon IMI2-yhteisyrityksen perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 557/2014 säädetyt vaatimukset.

19.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto sai tammikuussa 2014 päätökseen tarkastuksen, joka koski IMI-yhteisyrityksen hankeseurantaa ja raportointia toimintojen tuloksellisuudesta. Sovitut toimet toteutettiin huhtikuuhun 2015 mennessä kaikkien suositusten kohdalla (15). Sisäisen tarkastuksen osasto kohdistaa seurantaa toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja sen on määrä laatia arvio suosituksia koskevien toimien päättämisestä vuoden 2015 kuluessa.

20.

Alkuvuonna 2015 päätökseen saatiin lisäksi kaksi tarkastusta, joista yksi kohdistui toimintamenojen ennakkotarkastuksiin ja toinen riskien arviointiin. IMI-yhteisyritys on laatinut ennakkotarkastuksista annetun suosituksen osalta toimintasuunnitelman, jonka sisäisen tarkastuksen osasto hyväksyi.

21.

Hanketutkimustulosten seurannan ja raportoinnin alalla (16) IMI-yhteisyritys käyttää omia välineitään viedäkseen tutkimustuloksensa komission keskusraportointijärjestelmään. Komissio julkaisi viimeisimmän seurantaraporttinsa seitsemännestä puiteohjelmasta maaliskuussa 2015 (17). Raportti sisältää ensimmäisen kerran määrällisiä tietoja IMI-yhteisyrityksen toiminnasta (18). Laadullisten tietojen osalta voidaan todeta, että IMI-yhteisyrityksen verkkosivustolla annettujen tietojen lisäksi yhteisyritys tuottaa puolivuosittain bibliometrisen analyysin käynnissä olevista hankkeista (19). Tarkoituksena on verrata yhteisyrityksen tukemissa hankkeissa julkaistuja tutkimustuloksia tiettyjen muiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tuloksiin. IMI-yhteisyritys on lisäksi kehittänyt keskeiset tulosindikaattorit hankesaavutuksiin liittyviä eri näkökohtia varten ja mittaa edistystä niiden avulla.

22.

Horisontti 2020 -puiteohjelman oikeudellisissa puitteissa edellytetään tutkimustulosten erityistä seurantaa, joka perustuu määrälliseen ja tarvittaessa laadullisen todistusaineistoon ja joka koskee myös suorituskykyindikaattoreilla mitattua edistymistä (20). Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman vaatimukset voitaisiin täyttää ja seitsemännen puiteohjelman tutkimustulosten levittämistä parantaa, yhteistyötä yhteisyrityksen ja komission välillä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä (21). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että IMI-yhteisyrityksen tietojen integrointia komission järjestelmiin parannetaan entisestään.

23.

Komissio kehittää parhaillaan yhteistä mallia yhteistyritysten käyttöön. Siihen saakka IMI-yhteisyritys soveltaa omaa menettelyään.

24.

Komission toisen väliarvioinnin sisältämät suositukset esitettiin hallintoneuvostolle 29. lokakuuta 2013. Toteutettavaksi ehdotettiin suoritusten seurantaa ja vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan sisällytettiin eräitä keskeisiä toimia (22). Toimitusjohtaja on raportoinut hallintoneuvostolle säännöllisesti toimien seurannasta. IMI2-yhteisyrityksen toimintarakenteeseen liittyviä suosituksia (23) pannaan parhaillaan täytäntöön. Lisäksi on laadittu suunnitelmat ohjelmatoimiston suorittamaa konsolidoitua seurantaa ja vuoden 2015 loppuun mennessä toteutettavien toimen arviointia varten.

17.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 422/70

1.

Brysselissä sijaitseva SESAR-yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007 (1) hallinnoimaan SESAR-hankkeen (yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimusohjelma) teknologiaosiota. Se alkoi toimita itsenäisesti 10. elokuuta 2007. Kesäkuussa 2014 (2) neuvosto muutti alkuperäistä asetusta ja jatkoi yhteisyrityksen toiminnan kestoa 31. joulukuuta 2024 saakka.

2.

SESAR-hankkeen avulla pyritään nykyaikaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaa. Hanke jakautuu kolmeen vaiheeseen:

3.

Neuvosto antoi tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman (3) alaisuudessa SESAR-yhteisyritykselle tehtäväksi jatkaa ilmaliikenteen hallintaan ja erityisesti koordinoituun lähestymistapaan liittyvää tutkimusta ja innovointia yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyen, tarkoituksena asetettujen tuloksellisuustavoitteiden saavuttaminen. Horisontti 2020 -puiteohjelman alaisuuteen kuuluva SESAR II -ohjelma käynnistetään vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja siitä käytetään nimeä SESAR 2020.

4.

SESAR-yhteisyritys suunniteltiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeeksi. Yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio, ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto. Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella yhteisyrityksen osakkaiksi valittiin 15 julkista ja yksityistä lennonvarmistusalan yritystä. Niihin lukeutuu esimerkiksi ilma-alusten valmistajia, maalaitteiden ja ilmailuteollisuuden laitevalmistajia, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia sekä lentokenttäviranomaisia.

5.

SESAR I -ohjelman kehitysvaiheen talousarvio on 2  100 miljoonaa euroa, josta EU, Eurocontrol ja toimiin osallistuvat julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vastaavat samansuuruisilla osuuksilla. EU:n osuus rahoitetaan seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta ohjelmasta sekä SESAR 2020:n osalta Horisontti 2020 -ohjelmasta. Noin 90 prosenttia Eurocontrolin ja muiden osallistujien rahoitusosuuksista perustuu luontoissuorituksiin.

6.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla ja valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

14.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

15.

Varainhoitovuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon sisältyi 12,4 miljoonaa euroa ja lopulliseen talousarvioon 13,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja; varainhoitovuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon sisältyi 116,4 miljoonaa euroa ja lopulliseen talousarvioon 121,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja.

16.

Maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,4 prosenttia (99,6 prosenttia vuonna 2013). Maksumäärärahojen käyttöaste oli 79,8 prosenttia (94,4 prosenttia vuonna 2013); tämä ilmentää kolmen osakkaan vuotuisen maksupyynnön maksamisen lykkäämistä vuoden 2014 lopusta vuoden 2015 alkuun (kaikkiaan maksupyyntöjä oli 15).

17.

SESAR-yhteisyrityksen kehitysvaihe koostui 31. joulukuuta 2014 (Eurocontrol mukaan lukien) yhteensä 16 osakkaan hanketyöstä, joka liittyi ohjelmatoimiin. Mukana oli yli 100 yksityisen ja julkisen sektorin osallistujaa ja alihankkijaa. Monenvälisen puitesopimuksen neljännen muutosversion nojalla rahoitetuista 369:stä SESAR-ohjelman hankkeesta 348 hankkeen (94 prosenttia) kohdalla täytäntöönpano oli käynnissä tai saatu päätökseen.

18.

Monenvälisen puitesopimuksen neljännen muutosversion (1. tammikuuta 2014 alkaen) nojalla Euroopan unionin ja Eurocontrolin maksettavana oli 556 miljoonan euron suuruinen rahoitusosuus muille 15 osakkaalle. Määrästä oli 31. joulukuuta 2014 mennessä sidottu 100 prosenttia ja maksettu 66 prosenttia (369 miljoonaa euroa). Jäljelle jäävä 34 prosenttia (187 miljoonaa euroa) on määrä maksaa 31. joulukuuta 2017 mennessä.

19.

SESAR-yhteistyrityksen hallintoneuvosto hyväksyi 25. kesäkuuta 2015 yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset ohjelmakaudelle 2014–2020 (9).

20.

Yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö toimitti tarkastukset, jotka koskivat henkilöstöresursseja / palvelukseen ottoa ja suoriteperusteisen kirjanpidon (ABAC) Workflow-moduulin käyttöoikeuksien hyväksymistä, ja lisäksi se antoi muita tarkastusvarmuuteen liittyviä palveluja ja konsultointipalveluja.

21.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto suoritti riskienhallintaa koskevan tarkastuksen ja riskienarvioinnin. Tarkastuksen perusteella esitettiin kolme suositusta (10), jotka hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmaa toteutetaan parhaillaan.