ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 371
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

58. vuosikerta
9. marraskuuta 2015

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2015/C 371/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2015/C 371/02

Asia C-361/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 – Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Asetus (EY) N:o 883/2004 — 7 artikla — Vanhuusetuus — Jouluraha — Asuinpaikkaa koskeva sääntö)

2

2015/C 371/03

Asia C-433/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 – Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Asetus (EY) N:o 883/2004 — 7 artikla — 21 artikla — Sairausetuus — Hoiva-avustus, henkilökohtaista apua koskeva avustus ja lisäkustannuskorvaus — Asuinpaikkaa koskeva sääntö)

2

2015/C 371/04

Asia C-519/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Anotato Dikastirio Kyprou – Kypros) – Alpha Bank Cyprus Ltd v. Dau Si Senh ym. (Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa — Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tiedoksianto — Asetus (EY) N:o 1393/2007 — 8 artikla — Asiakirjan vastaanottamisesta kieltäytyminen — Yhtä lähetetyistä asiakirjoista ei ole käännetty — Kyseisen asetuksen liitteessä II olevan vakiolomakkeen puuttuminen — Seuraukset)

3

2015/C 371/05

Asia C-589/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof – Itävalta) – Asia, jonka on pannut vireille F. E. Familienprivatstiftung Eisenstadt (Ennakkoratkaisupyyntö — Pääomien vapaa liikkuvuus — EY 56 artikla — Kotimaisen säätiön saamien pääomatulojen ja yhtiöosuuksien myynnistä saamien tulojen väliaikainen verottaminen — Kielto vähentää veron määräytymisperusteesta lahjoituksia, jotka on tehty ulkomailla asuville lahjoituksensaajille, joita ei kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen nojalla veroteta säätiön verotusjäsenvaltiossa)

4

2015/C 371/06

Asia C-597/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 – Valittajana Total SA ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahamarkkinat — Raakaparafiinimarkkinat — Rikkominen, johon on syyllistynyt emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö — Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiöön — Emoyhtiön vastuu, joka johtuu yksinomaan sen tytäryhtiön kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta — Tuomio, jolla alennetaan tytäryhtiölle määrätyn sakon määrää — Vaikutukset emoyhtiön oikeusasemaan)

5

2015/C 371/07

Asia C-634/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 – Valittajana Total Marketing Services SA, joka on Total Raffinage Marketingin oikeusseuraaja ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Kilpailu — Parafiinivahamarkkinat — Raakaparafiinimarkkinat — Lainvastaiseen kartelliin osallistumisen kesto — Osallistumisen lopettaminen — Osallistumisen keskeyttäminen — Kollusiivisen yhteydenpidon puuttuminen tietyn ajanjakson aikana — Kilpailusääntöjen rikkomisen jatkaminen — Todistustaakka — Julkinen irtisanoutuminen — Kartellin muiden osanottajien käsitys aikomuksesta irtisanoutua — Perusteluvelvollisuus — Syyllisyysolettamaa, yhdenvertaista kohtelua, tehokasta oikeussuojaa ja rangaistusten yksilökohtaista määräämistä koskevat periaatteet)

6

2015/C 371/08

Yhdistetyt asiat C-10/14, C-14/14 ja C-17/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – J. B. G. T. Miljoen (C-10/14), X (C-14/14) ja Société Générale SA (C-17/14) v. Staatssecretaris van Financiën (Ennakkoratkaisupyyntö — Välitön verotus — SEUT 63 ja SEUT 65 artikla — Pääomien vapaa liikkuvuus — Portfolio-osinkojen verotus — Lähdeverotus — Rajoitus — Lopullinen verorasitus — Maassa asuviin verovelvollisiin ja ulkomailla asuviin verovelvollisiin kohdistuvien verorasitusten vertailussa huomioon otettavat seikat — Rinnastettavuus — Tuloveron tai yhteisöveron huomioon ottaminen — Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset — Rajoituksen vaikutusten poistaminen sopimusteitse)

6

2015/C 371/09

Asia C-33/14 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 – Valittajina Mory SA (selvitystilassa), Mory Team (selvitystilassa) ja Superga Invest sekä muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Valtiontuet — Kumoamiskanne — SEUT 263 artikla — Tutkittavaksi ottaminen — Sääntöjenvastaiset ja sisämarkkinoille soveltumattomat tuet — Takaisinperimisvelvollisuus — Euroopan komission päätös olla ulottamatta takaisinperimisvelvollisuutta tuensaajan toiminnan jatkajaan — Oikeussuojan tarve — Kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävät vahingonkorvauskanteet ja tukien takaisinperimistä koskevat kanteet — Asiavaltuus — Valittaja, jota toimi ei koske erikseen)

7

2015/C 371/10

Asia C-67/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundessozialgericht – Saksa) – Jobcenter Berlin Neukölln v. Nazifa Alimanovic ym. (Ennakkoratkaisupyyntö — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Unionin kansalaisuus — Yhdenvertainen kohtelu — Direktiivi 2004/38/EY — 24 artiklan 2 kohta — Sosiaaliavustukset — Asetus (EY) N:o 883/2004 — 4 ja 70 artikla — Maksuihin perustumattomat erityisetuudet — Työtä hakevat jäsenvaltion kansalaiset, jotka oleskelevat toisen jäsenvaltion alueella — Oikeutta etuuksiin ei ole — Työntekijäaseman säilyminen)

8

2015/C 371/11

Asia C-85/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt College van Beroep voor het bedrijfsleven – Alankomaat) – KPN BV v. Autoriteit Consument en Markt (ACM) (Ennakkoratkaisupyyntö — Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut — Yleispalvelu ja käyttäjien oikeudet — Direktiivi 2002/22/EY — 28 artikla — Mahdollisuus käyttää numeroita ja palveluja — Muut kuin maantieteelliset numerot — Direktiivi 2002/19/EY — 5, 8 ja 13 artikla — Kansallisten sääntelyviranomaisten toimivalta — Hintavalvonta — Puhelujen kauttakulkupalvelut — Kansallinen säännöstö, jossa asetetaan puhelujen kauttakulkupalvelujen tarjoajille velvollisuus olla soveltamatta muihin kuin maantieteellisiin numeroihin soitettuihin puheluihin korkeampia hintoja kuin maantieteellisiin numeroihin soitettuihin puheluihin — Yritys, jolla ei ole huomattavaa markkinavoimaa — Toimivaltainen kansallinen viranomainen)

9

2015/C 371/12

Asia C-215/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (Intellectual Property) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Société des Produits Nestlé SA v. Cadbury UK Ltd (Ennakkoratkaisupyyntö — Tavaramerkit — Direktiivi 2008/95/EY — 3 artiklan 3 kohta — Käytön perusteella syntyvän erottamiskyvyn käsite — Kolmiulotteinen tavaramerkki — Neljästä rivistä koostuva suklaapäällysteinen vohvelikeksi Kit Kat — 3 artiklan 1 kohdan e alakohta — Tavaran luonteenomaisesta muodosta ja teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta muodostuva merkki — Tekniseen tulokseen sisältyvä valmistusprosessi)

10

2015/C 371/13

Asia C-257/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Corina van der Lans v. Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV (Ennakkoratkaisupyyntö — Lentoliikenne — Matkustajien oikeudet tilanteessa, jossa lento viivästyy tai peruutetaan — Asetus (EY) N:o 261/2004 — 5 artiklan 3 kohta — Lennolle pääsyn epääminen ja lennon peruuttaminen — Pitkäaikainen viivästyminen — Matkustajille annettavat korvaus ja apu — Poikkeukselliset olosuhteet)

11

2015/C 371/14

Asia C-344/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Kyowa Hakko Europe GmbH v. Hauptzollamt Hannover (Ennakkoratkaisupyyntö — Tariffi- ja tilastonimikkeistö — Tavaroiden luokittelu — Aminohapposeokset, joita käytetään lehmänmaidon proteiineille allergisten imeväisikäisten ja pienten lasten elintarvikkeiden valmistuksessa — Luokittelu tullinimikkeeseen 2106 elintarvikevalmisteet tai 3003 lääkkeet)

12

2015/C 371/15

Asia C-367/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Valtiontuet — Venetsian ja Chioggian alueelle sijoittautuneille yrityksille myönnetyt tuet — Sosiaalimaksujen alennukset — Tukia ei ole peritty takaisin asetetussa määräajassa — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artiklan 2 kohta — Rahalliset seuraamukset — Uhkasakko — Kiinteämääräinen hyvitys)

12

2015/C 371/16

Asia C-416/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Commissione tributaria regionale di Mestre-Venezia – Italia) – Fratelli De Pra SpA ja SAIV SpA v. Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Belluno ja Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Vicenza (Ennakkoratkaisupyyntö — Televiestintäverkot ja -palvelut — Direktiivit 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY — Maanpäällisen matkaviestintäjärjestelmän päätelaitteiden vapaa liikkuvuus — Direktiivi 1999/5/EY — Laitteiden käyttöön kohdistuva maksu — Yleisvaltuutus tai käyttölupa — Yleisvaltuutuksen tai luvan korvaava tilaussopimus — Erilainen kohtelu sen mukaan, onko käyttäjällä tilaussopimusta vai ei)

13

2015/C 371/17

Asia C-427/15: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší soud České republiky (Tšekin tasavalta) on esittänyt 3.8.2015 – New Wave CZ a.s. v. Alltoys spol. s r. o.

15

2015/C 371/18

Asia C-432/15: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta) on esittänyt 7.8.2015 – Odvolací finanční ředitelství v. Pavlína Baštová

15

2015/C 371/19

Asia C-481/15: Kanne 10.9.2015 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

16

2015/C 371/20

Asia C-495/15 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 21.9.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-314/13, Portugali v. komissio, 15.7.2015 antamasta tuomiosta

17

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2015/C 371/21

Asia T-421/07 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Deutsche Post v. komissio (Valtiontuet — Postinjakelu — Saksan viranomaisten Deutsche Post AG:n hyväksi toteuttamat toimenpiteet — Päätös EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisesta — Oikeussuojan tarve — Päättyneen menettelyn uudelleen aloittaminen — Kumoamistuomion vaikutukset)

19

2015/C 371/22

Asia T-245/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.9.2015 – ClientEarth ja International Chemical Secretariat v. ECHA (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — ECHA:n hallussa olevat asiakirjat — Kolmannelta osapuolelta saadut asiakirjat — Tietojensaantipyyntöön vastaamiselle asetettu määräaika — Kieltäytyminen asiakirjojen tutustuttavaksi antamisesta — Kolmannen taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus — Päätöksentekomenettelyä koskeva poikkeus — Ylivoimainen yleinen etu — Ympäristötiedot — Päästöt ympäristöön)

20

2015/C 371/23

Asia T-121/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Oil Pension Fund Investment Company v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tehokkaaseen tuomioistuimen tarjoamaan oikeussuojaan — Ilmeinen arviointivirhe — Oikeasuhteisuus — Omistusoikeus — Kumoamisen ajallisten vaikutusten mukauttaminen)

21

2015/C 371/24

Asia T-161/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.9.2015 – First Islamic Investment Bank v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen — Varojen jäädyttäminen — Arviointivirhe — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan — Oikeasuhteisuus)

22

2015/C 371/25

Asia T-428/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2015 – IOC-UK v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen — Varojen jäädyttäminen — Oikeus tulla kuulluksi — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Ilmeinen arviointivirhe — Oikeasuhteisuus — Omistusoikeus — Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto)

23

2015/C 371/26

Asia T-653/13 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Valittajana Wahlström ja muuna osapuolena Frontex (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Arviointi — Urakehitystä koskeva kertomus — Vuoden 2010 arviointikierros — Arvioijan kanssa käytävä vuosittainen keskustelu — Tavoitteiden vahvistaminen)

23

2015/C 371/27

Asia T-359/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2015 – Federación Nacional de Cafeteros de Colombia v. SMHV – Accelerate (COLOMBIANO COFFEE HOUSE) (Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki COLOMBIANO COFFEE HOUSE — Aikaisempi suojattu maantieteellinen merkintä Café de Colombia — Asetuksen (EY) N:o 510/2006 13 ja 14 artikla — Suhteellinen hylkäysperuste — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta)

24

2015/C 371/28

Asia T-484/15: Kanne 20.8.2015 – KV v. EACEA

25

2015/C 371/29

Asia T-493/15 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 26.8.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-5/14, CX v. komissio, 18.6.2015 antamasta tuomiosta

26

2015/C 371/30

Asia T-496/15 P: Valitus, jonka CX on tehnyt 28.8.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-27/13, CX v. komissio, 18.6.2015 antamasta tuomiosta

27

2015/C 371/31

Asia T-506/15: Kanne 29.8.2015 – Helleenien tasavalta v. komissio

28

2015/C 371/32

Asia T-508/15: Kanne 2.9.2015 – Liettua v. komissio

29

2015/C 371/33

Asia T-514/15: Kanne 1.9.2015 – Izba Gospodarcza Producentów i Operatorów Urządzeń Rozrywkowych v. komissio

31

2015/C 371/34

Asia T-515/15: Kanne 1.9.2015 – Almaz-Antey v. neuvosto

33

2015/C 371/35

Asia T-524/15: Kanne 7.9.2015 – NICO v. neuvosto

34

2015/C 371/36

Asia T-525/15: Kanne 7.9.2015 – Petro Suisse Intertrade v. neuvosto

35

2015/C 371/37

Asia T-526/15: Kanne 7.9.2015 – HK Intertrade v. neuvosto

36

2015/C 371/38

Asia T-529/15: Kanne 8.9.2015 – Intesa Sanpaolo v. SMHV (START UP INITIATIVE)

37

2015/C 371/39

Asia T-534/15: Kanne 16.9.2015 – LG Electronics v. SMHV – Cyrus Wellness Consulting (Viewty GT)

38

2015/C 371/40

Asia T-535/15: Kanne 15.9.2015 – CBM v. SMHV – ÏD Group (Fashion ID)

39

2015/C 371/41

Asia T-536/15: Kanne 15.9.2015 – CBM v. SMHV – ÏD Group (Fashion ID)

40

2015/C 371/42

Asia T-537/15: Kanne 14.9.2015 – Deutsche Post v. SMHV – Verbis Alfa (InPost)

41

2015/C 371/43

Asia T-538/15: Kanne 17.9.2015 – Regent University v. SMHV v. Regent’s College (REGENT UNIVERSITY)

42

2015/C 371/44

Asia T-545/15: Kanne 22.9.2015 – Pi-Design v. SMHV – Nestlé (PRESSO)

43

2015/C 371/45

Asia T-557/15 P: Valitus, jonka Fernando De Esteban Alonso on tehnyt 16.9.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-35/15, De Esteban Alonso v. komissio, 15.7.2015 antamasta määräyksestä

44

2015/C 371/46

Asia T-563/15: Kanne 24.9.2015 – Paglieri Sell System v. SMHV (APOTEKE)

45

 

Virkamiestuomioistuin

2015/C 371/47

Asia F-14/12 RENV: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.9.2015 – Schönberger v. tilintarkastustuomioistuin (Henkilöstö — Virkamiehet — Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamisen jälkeen — Ylennys — Vuoden 2011 ylennysmenettely — Ylennyksen epääminen — Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osin selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

46

2015/C 371/48

Asia F-73/14: Virkamiestuomioistuimen määräys (toinen jaosto) 28.9.2015 – Kriscak v. Europol (Henkilöstö — Europolin henkilöstö — Europol-yleissopimus — Europolin henkilöstösäännöt — Europolin henkilöstösääntöjen liite I — Lihavoiduilla kirjaimilla oleva luettelo viroista, joita voivat hoitaa vain henkilöt, jotka on otettu palvelukseen Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimivaltaisiin yksiköihin — Rajoitetut virat — Europol-päätös — Virat, joita voivat hoitaa vain henkilöt, jotka on otettu palvelukseen Europol-päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuihin toimivaltaisiin viranomaisiin — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltaminen Europolin työntekijöihin — Väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen — Väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä kieltäytyminen — Kumoamiskanne — Vahingonkorvauskanne)

46

2015/C 371/49

Asia F-54/15: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.9.2015 – Nunes v. tilintarkastustuomioistuin (Henkilöstö — Sopimussuhteinen toimihenkilö — Työsuhteen ehtojen riitauttaminen — Myöhään tehty valitus — Oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn noudattamatta jättäminen — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

47

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2015/C 371/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 363, 3.11.2015

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 354, 26.10.2015

EUVL C 346, 19.10.2015

EUVL C 337, 12.10.2015

EUVL C 328, 5.10.2015

EUVL C 320, 28.9.2015

EUVL C 311, 21.9.2015

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 – Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta

(Asia C-361/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 7 artikla - Vanhuusetuus - Jouluraha - Asuinpaikkaa koskeva sääntö))

(2015/C 371/02)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Tokár, D. Martin ja F. Schatz)

Vastaaja: Slovakian tasavalta (asiamiea: B. Ricziová)

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 260, 7.9.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 – Euroopan komissio v. Slovakian tasavalta

(Asia C-433/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 7 artikla - 21 artikla - Sairausetuus - Hoiva-avustus, henkilökohtaista apua koskeva avustus ja lisäkustannuskorvaus - Asuinpaikkaa koskeva sääntö))

(2015/C 371/03)

Oikeudenkäyntikieli: slovakki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Tokár, D. Martin ja F. Schatz)

Vastaaja: Slovakian tasavalta (asiamies: B. Ricziová)

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 336, 16.11.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Anotato Dikastirio Kyprou – Kypros) – Alpha Bank Cyprus Ltd v. Dau Si Senh ym.

(Asia C-519/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa - Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tiedoksianto - Asetus (EY) N:o 1393/2007 - 8 artikla - Asiakirjan vastaanottamisesta kieltäytyminen - Yhtä lähetetyistä asiakirjoista ei ole käännetty - Kyseisen asetuksen liitteessä II olevan vakiolomakkeen puuttuminen - Seuraukset))

(2015/C 371/04)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Anotato Dikastirio Kyprou

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Alpha Bank Cyprus Ltd

Vastapuolet: Dau Si Senh, Alpha Panareti Public Ltd, Susan Towson, Stewart Cresswell, Gillian Cresswell, Julie Gaskell, Peter Gaskell, Richard Wernham, Tracy Wernham, Joanne Zorani ja Richard Simpson

Tuomiolauselma

Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta 13.11.2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007 on tulkittava siten, että

—

vastaanottavan viranomaisen on kaikissa olosuhteissa ja ilman, että sillä olisi tältä osin harkintavaltaa, ilmoitettava asiakirjan vastaanottajalle hänen oikeudestaan kieltäytyä vastaanottamasta asiakirjaa ja sen on käytettävä tätä varten systemaattisesti kyseisen asetuksen liitteessä II olevaa vakiolomaketta, ja

—

se, että vastaanottava viranomainen antaessaan asiakirjaa tiedoksi sen vastaanottajalle ei ole liittänyt asiakirjaan asetuksen N:o 1393/2007 liitteessä II olevaa vakiolomaketta, ei ole peruste menettelyn pätemättömyydelle vaan laiminlyönti, joka on korjattava tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

(1)  EUVL C 377, 21.12.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgerichtshof – Itävalta) – Asia, jonka on pannut vireille F. E. Familienprivatstiftung Eisenstadt

(Asia C-589/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Pääomien vapaa liikkuvuus - EY 56 artikla - Kotimaisen säätiön saamien pääomatulojen ja yhtiöosuuksien myynnistä saamien tulojen väliaikainen verottaminen - Kielto vähentää veron määräytymisperusteesta lahjoituksia, jotka on tehty ulkomailla asuville lahjoituksensaajille, joita ei kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen nojalla veroteta säätiön verotusjäsenvaltiossa))

(2015/C 371/05)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: F. E. Familienprivatstiftung Eisenstadt

Muu osapuoli: Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Wien

Tuomiolauselma

EY 56 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion verolainsäädännölle, jonka mukaan väliaikaisen verotuksen järjestelmässä, joka kohdistuu kotimaisen yksityisen säätiön saamiin pääomatuloihin ja yhtiöosuuksien myynnistä saamiin tuloihin, kyseisellä säätiöllä on oikeus vähentää tietyn verotusjakson veron määräytymisperusteestaan vain tuona samana verotusjaksona tehdyt lahjoitukset, joiden saajia on verotettu säätiön verotusjäsenvaltiossa, kun taas kyseisessä kansallisessa verolainsäädännössä evätään tällainen vähennys, jos lahjoituksensaaja asuu muussa jäsenvaltiossa ja on säätiön verotusjäsenvaltiossa vapautettu lahjoituksista lähtökohtaisesti kannettavasta verosta kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen nojalla.

(1)  EUVL C 71, 8.3.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 – Valittajana Total SA ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-597/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahamarkkinat - Raakaparafiinimarkkinat - Rikkominen, johon on syyllistynyt emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö - Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiöön - Emoyhtiön vastuu, joka johtuu yksinomaan sen tytäryhtiön kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta - Tuomio, jolla alennetaan tytäryhtiölle määrätyn sakon määrää - Vaikutukset emoyhtiön oikeusasemaan))

(2015/C 371/06)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Total SA (edustajat: avocat É. Morgan de Rivery ja avocate E. Lagathu)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: É. Gippini Fournier ja P. Van Nuffel)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio Total v. komissio (T-548/08, EU:T:2013:434) kumotaan siltä osin kuin siinä ei ole mukautettu Total SA:lle määrätyn sakon määrää Total Raffinage Marketing SA:lle tuomiossa Total Raffinage Marketing v. komissio (T-566/08, EU:T:2013:423) määrätyn sakon määrän tasolle.

2)

Valitus hylätään muilta osin.

3)

Total SA:n maksettavaksi yhteisvastuullisesti Total Raffinage Marketing SA:n kanssa [EY 81] artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen (asia COMP/39.181 – Kynttilävahat) 2 artiklassa määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 12 5 4 59  842 euroa.

4)

Total SA vastaa kolmesta neljäsosasta niistä Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista ja niistä omista oikeudenkäyntikuluistaan, jotka liittyvät nyt käsiteltyyn valitukseen ja asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa.

5)

Euroopan komissio vastaa yhdestä neljäsosasta niistä omista oikeudenkäyntikuluistaan ja yhdestä neljäsosasta niistä Totalin oikeudenkäyntikuluista, jotka liittyvät nyt käsiteltyyn valitukseen ja asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa.

(1)  EUVL C #, #.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 17.9.2015 – Valittajana Total Marketing Services SA, joka on Total Raffinage Marketingin oikeusseuraaja ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-634/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Kilpailu - Parafiinivahamarkkinat - Raakaparafiinimarkkinat - Lainvastaiseen kartelliin osallistumisen kesto - Osallistumisen lopettaminen - Osallistumisen keskeyttäminen - Kollusiivisen yhteydenpidon puuttuminen tietyn ajanjakson aikana - Kilpailusääntöjen rikkomisen jatkaminen - Todistustaakka - Julkinen irtisanoutuminen - Kartellin muiden osanottajien käsitys aikomuksesta irtisanoutua - Perusteluvelvollisuus - Syyllisyysolettamaa, yhdenvertaista kohtelua, tehokasta oikeussuojaa ja rangaistusten yksilökohtaista määräämistä koskevat periaatteet))

(2015/C 371/07)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Total Marketing Services SA, joka on Total Raffinage Marketingin oikeusseuraaja (edustajat: avocat A. Vandencasteele, avocat C. Lemaire ja avocat S. Naudin)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Van Nuffel ja A. Biolan, avustajanaan avocat N. Coutrelis)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Total Marketing Services SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 45, 15.2.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat) – J. B. G. T. Miljoen (C-10/14), X (C-14/14) ja Société Générale SA (C-17/14) v. Staatssecretaris van Financiën

(Yhdistetyt asiat C-10/14, C-14/14 ja C-17/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Välitön verotus - SEUT 63 ja SEUT 65 artikla - Pääomien vapaa liikkuvuus - Portfolio-osinkojen verotus - Lähdeverotus - Rajoitus - Lopullinen verorasitus - Maassa asuviin verovelvollisiin ja ulkomailla asuviin verovelvollisiin kohdistuvien verorasitusten vertailussa huomioon otettavat seikat - Rinnastettavuus - Tuloveron tai yhteisöveron huomioon ottaminen - Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt sopimukset - Rajoituksen vaikutusten poistaminen sopimusteitse))

(2015/C 371/08)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisuja pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasioiden asianosaiset

Valittajat: J. B. G. T. Miljoen (C-10/14), X (C-14/14) ja Société Générale SA (C-17/14)

Vastapuoli: Staatssecretaris van Financiën

Tuomiolauselma

SEUT 63 ja SEUT 65 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan maassa asuvan yhtiön niin maassa asuville verovelvollisille kuin ulkomailla asuville verovelvollisille jakamista osingoista on pidätettävä osinkovero lähdeverona ja jossa säädetään järjestelmästä pidätetyn veron hyvittämiseksi tai palauttamiseksi ainoastaan maassa asuville verovelvollisille, jolloin pidätetty vero merkitsee ulkomailla asuville verovelvollisille luonnollisille henkilöille ja yhtiöille lopullista veroa, mikäli ulkomailla asuviin verovelvollisiin kohdistuu tässä valtiossa näiden osinkojen osalta suurempi lopullinen verorasitus kuin maassa asuviin verovelvollisiin samojen osinkojen perusteella kohdistuva lopullinen verorasitus, ja ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava tämä kysymys pääasioiden oikeudenkäynnissä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on verorasitusten selvittämiseksi otettava huomioon asioissa C-10/14 ja C-14/14 maassa asuvien verovelvollisten verotus kaikista heidän omistamistaan alankomaalaisten yhtiöiden osuuksista kalenterivuoden aikana ja kansallisen lainsäädännön mukaan verosta vapautettujen varojen määrä sekä asiassa C-17/14 menot, joilla on välitön yhteys osinkojen saamiseen sellaisenaan.

Jos pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen olemassaolo todetaan, rajoitus voi olla oikeutettavissa asuinjäsenvaltion ja sen jäsenvaltion, josta osingot ovat peräisin, välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen vaikutuksilla, edellyttäen että näiden osinkojen verotukseen liittyvä erilainen kohtelu viimeksi mainitussa valtiossa asuvien verovelvollisten ja muissa jäsenvaltioissa asuvien verovelvollisten välillä katoaa. Asioissa C-14/14 ja C-17/14 kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusta, jos sellaisen olemassaolo todetaan, ei voida pitää oikeutettuna, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkistettaviksi kuuluvista seikoista muuta johdu.

(1)  EUVL C 129, 28.4.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 – Valittajina Mory SA (selvitystilassa), Mory Team (selvitystilassa) ja Superga Invest sekä muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-33/14 P) (1)

((Muutoksenhaku - Valtiontuet - Kumoamiskanne - SEUT 263 artikla - Tutkittavaksi ottaminen - Sääntöjenvastaiset ja sisämarkkinoille soveltumattomat tuet - Takaisinperimisvelvollisuus - Euroopan komission päätös olla ulottamatta takaisinperimisvelvollisuutta tuensaajan toiminnan jatkajaan - Oikeussuojan tarve - Kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävät vahingonkorvauskanteet ja tukien takaisinperimistä koskevat kanteet - Asiavaltuus - Valittaja, jota toimi ei koske erikseen))

(2015/C 371/09)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Mory SA (selvitystilassa), Mory Team (selvitystilassa) ja Superga Invest (edustajat: avocat B. Vatier ja avocat F. Loubières)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Maxian Rusche ja B. Stromsky)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys Mory ym. vastaan komissio (T-545/12, EU:T:2013:607) kumotaan.

2)

Mory SA:n, Mory Teamin ja Superga Investin kanne Sernam-yhtymän varojen hankkimisesta sen pakkosaneerausmenettelyn yhteydessä 4.4.2012 annetun komission päätöksen C(2012) 2401 final kumoamisesta jätetään tutkimatta.

3)

Mory SA, Mory Team, Superga Invest ja Euroopan komissio vastaavat sekä ensimmäisessä oikeusasteessa käytyyn menettelyyn että muutoksenhakuun liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 102, 7.4.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundessozialgericht – Saksa) – Jobcenter Berlin Neukölln v. Nazifa Alimanovic ym.

(Asia C-67/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Unionin kansalaisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Direktiivi 2004/38/EY - 24 artiklan 2 kohta - Sosiaaliavustukset - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 4 ja 70 artikla - Maksuihin perustumattomat erityisetuudet - Työtä hakevat jäsenvaltion kansalaiset, jotka oleskelevat toisen jäsenvaltion alueella - Oikeutta etuuksiin ei ole - Työntekijäaseman säilyminen))

(2015/C 371/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundessozialgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Jobcenter Berlin Neukölln

Vastapuolet: Nazifa Alimanovic, Sonita Alimanovic, Valentina Alimanovic ja Valentino Alimanovic

Tuomiolauselma

Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 24 artiklaa ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna 9.12.2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1244/2010, 4 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan oikeutta tiettyihin asetuksen N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin, jotka on lisäksi katsottava direktiivin 2004/38 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi sosiaaliavustuksiksi, ei ole sellaisilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, jotka ovat direktiivin 14 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kaltaisessa tilanteessa, vaikka tällaiset etuudet taataan samassa tilanteessa oleville vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille.

(1)  EUVL C 142, 12.5.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt College van Beroep voor het bedrijfsleven – Alankomaat) – KPN BV v. Autoriteit Consument en Markt (ACM)

(Asia C-85/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut - Yleispalvelu ja käyttäjien oikeudet - Direktiivi 2002/22/EY - 28 artikla - Mahdollisuus käyttää numeroita ja palveluja - Muut kuin maantieteelliset numerot - Direktiivi 2002/19/EY - 5, 8 ja 13 artikla - Kansallisten sääntelyviranomaisten toimivalta - Hintavalvonta - Puhelujen kauttakulkupalvelut - Kansallinen säännöstö, jossa asetetaan puhelujen kauttakulkupalvelujen tarjoajille velvollisuus olla soveltamatta muihin kuin maantieteellisiin numeroihin soitettuihin puheluihin korkeampia hintoja kuin maantieteellisiin numeroihin soitettuihin puheluihin - Yritys, jolla ei ole huomattavaa markkinavoimaa - Toimivaltainen kansallinen viranomainen))

(2015/C 371/11)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

College van Beroep voor het bedrijfsleven

Pääasian asianosaiset

Valittaja: KPN BV

Vastapuoli: Autoriteit Consument en Markt (ACM)

Tuomiolauselma

1)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että siinä sallitaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen asettaa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY, 28 artiklaan perustuva hintavelvollisuus lopettaakseen muihin kuin maantieteellisiin numeroihin soittamista unionissa koskevan esteen, joka ei ole luonteeltaan tekninen vaan joka johtuu sovelletuista hinnoista, ilman että olisi suoritettu markkina-analyysi, josta ilmenee, että kyseessä olevalla yrityksellä on huomattava markkinavoima, jos tällainen velvollisuus muodostuu toimenpiteestä, joka on tarpeellinen, jotta loppukäyttäjillä on mahdollisuus saada palveluita käyttäen muita kuin maantieteellisiä numeroita unionissa.

Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa, että tämä edellytys täyttyy ja että hintavelvollisuus on objektiivinen, avoin, oikeasuhteinen, syrjimätön, todetun ongelman luonteeseen perustuva ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY, 8 artiklan tavoitteisiin nähden perusteltu ja että direktiivin 2002/21, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 6, 7 ja 7 a artiklassa säädettyjä menettelyjä on noudatettu.

2)

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi säätää, että muu kansallinen viranomainen kuin yleisesti uuden säännöstön soveltamisesta vastaava kansallinen sääntelyviranomainen asettaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen direktiivin 2002/22, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136, 28 artiklan mukaisen hintavelvollisuuden, edellyttäen, että tämä viranomainen täyttää direktiivissä 2002/21, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, säädetyt toimivallan, riippumattomuuden, puolueettomuuden ja avoimuuden edellytykset ja että sen tekemiin päätöksiin voidaan tehokkaasti hakea muutosta osapuolista riippumattomalta muutoksenhakuelimeltä, mikä kansallisen tuomioistuimen on tutkittava.

(1)  EUVL C 151, 19.5.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (Intellectual Property) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Société des Produits Nestlé SA v. Cadbury UK Ltd

(Asia C-215/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Tavaramerkit - Direktiivi 2008/95/EY - 3 artiklan 3 kohta - Käytön perusteella syntyvän erottamiskyvyn käsite - Kolmiulotteinen tavaramerkki - Neljästä rivistä koostuva suklaapäällysteinen vohvelikeksi Kit Kat - 3 artiklan 1 kohdan e alakohta - Tavaran luonteenomaisesta muodosta ja teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta muodostuva merkki - Tekniseen tulokseen sisältyvä valmistusprosessi))

(2015/C 371/12)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court of Justice (England & Wales), Chancery Division (Intellectual Property)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Société des Produits Nestlé SA

Vastapuoli: Cadbury UK Ltd

Tuomiolauselma

1)

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 3 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sellaisen merkin rekisteröimiselle tavaramerkiksi, joka muodostuu tavaran sellaisesta muodosta, joka koostuu kolmesta olennaisesta piirteestä, joista yksi seuraa tavaran luonteenomaisesta muodosta ja muut kaksi piirrettä ovat välttämättömiä teknisen tuloksen saavuttamiseksi, kuitenkin sillä edellytyksellä, että vähintään yhtä tässä säännöksessä mainittua rekisteröinnin estettä voidaan soveltaa täysimääräisesti kyseiseen muotoon.

2)

Direktiivin 2008/95 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa, jonka perusteella yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta muodostuvien merkkien rekisteröiminen tavaramerkiksi voidaan evätä, on tulkittava siten, että se koskee tapaa, jolla kyseinen tavara toimii, eikä sitä sovelleta tapaan, jolla tavara valmistetaan.

3)

Jotta direktiivin 2008/95 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla käytössä – joko rekisteröidyn tavaramerkin osana tai yhdessä sen kanssa – erottamiskykyiseksi tullut tavaramerkki voidaan rekisteröidä, rekisteröinnin hakijan on osoitettava, että kohderyhmässä mielletään pelkästään tämän tavaramerkin – eikä muiden tavaramerkkien, joita mahdollisesti myös on esillä – perusteella, että sillä varustettu tavara tai palvelu on peräisin tietystä yrityksestä.

(1)  EUVL C 235, 21.7.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank Amsterdam – Alankomaat) – Corina van der Lans v. Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV

(Asia C-257/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Lentoliikenne - Matkustajien oikeudet tilanteessa, jossa lento viivästyy tai peruutetaan - Asetus (EY) N:o 261/2004 - 5 artiklan 3 kohta - Lennolle pääsyn epääminen ja lennon peruuttaminen - Pitkäaikainen viivästyminen - Matkustajille annettavat korvaus ja apu - Poikkeukselliset olosuhteet))

(2015/C 371/13)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Corina van der Lans

Vastaaja: Koninklijke Luchtvaart Maatschappij NV

Tuomiolauselma

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei myöskään ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, ei kuulu mainitussa säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan.

(1)  EUVL C 303, 8.9.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bundesfinanzhof – Saksa) – Kyowa Hakko Europe GmbH v. Hauptzollamt Hannover

(Asia C-344/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Tariffi- ja tilastonimikkeistö - Tavaroiden luokittelu - Aminohapposeokset, joita käytetään lehmänmaidon proteiineille allergisten imeväisikäisten ja pienten lasten elintarvikkeiden valmistuksessa - Luokittelu tullinimikkeeseen 2106 ”elintarvikevalmisteet” tai 3003 ”lääkkeet”))

(2015/C 371/14)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kyowa Hakko Europe GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt Hannover

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007, liitteessä I esitettyä yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset aminohapposeokset, joita käytetään lehmänmaidon proteiineille allergisille imeväisikäisille ja pienille lapsille tarkoitettuina ravintovalmisteina, on luokiteltava tämän nimikkeistön nimikkeeseen 2106 elintarvikevalmisteina, jos niiden objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien vuoksi niillä ei ole selkeästi määriteltyä terapeuttista tai ennalta ehkäisevää tehtävää, jolla vaikutetaan ihmiskehon toimintoihin, ja niitä ei näin ollen voida käyttää sairauksien tai tautien ehkäisemiseen tai hoitoon ja niitä ei myöskään ole luontaisesti tarkoitettu lääketieteelliseen käyttöön; ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen on tutkittava tämä.

(1)  EUVL C 339, 29.9.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 17.9.2015 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-367/14) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Valtiontuet - Venetsian ja Chioggian alueelle sijoittautuneille yrityksille myönnetyt tuet - Sosiaalimaksujen alennukset - Tukia ei ole peritty takaisin asetetussa määräajassa - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artiklan 2 kohta - Rahalliset seuraamukset - Uhkasakko - Kiinteämääräinen hyvitys))

(2015/C 371/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Conte, D. Grespan ja B. Stromsky)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajanaan avvocato dello Stato P. Gentili)

Tuomiolauselma

1)

Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut 21.11.2012 päivätyssä Euroopan komission virallisessa huomautuksessa asetetussa määräajassa kaikkia tuomion komissio vastaan Italia (C-302/09, EU:C:2011:634) täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

2)

Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle Euroopan unionin omien varojen tilille nyt annettavan tuomion julistamispäivästä lähtien tuomion komissio vastaan Italia (C-302/09, EU:C:2011:634) täytäntöönpanoon saakka uhkasakkoa, jonka määrä on 12 miljoonaa euroa kultakin viikolta, jonka mainitun tuomion komissio vastaan Italia noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpano viivästyy.

3)

Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle Euroopan unionin omien varojen tilille 30 miljoonan euron kiinteämääräinen hyvitys.

4)

Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 395, 10.11.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 17.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Commissione tributaria regionale di Mestre-Venezia – Italia) – Fratelli De Pra SpA ja SAIV SpA v. Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Belluno ja Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Vicenza

(Asia C-416/14) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Televiestintäverkot ja -palvelut - Direktiivit 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY - Maanpäällisen matkaviestintäjärjestelmän päätelaitteiden vapaa liikkuvuus - Direktiivi 1999/5/EY - Laitteiden käyttöön kohdistuva maksu - Yleisvaltuutus tai käyttölupa - Yleisvaltuutuksen tai luvan korvaava tilaussopimus - Erilainen kohtelu sen mukaan, onko käyttäjällä tilaussopimusta vai ei))

(2015/C 371/16)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione tributaria regionale di Mestre-Venezia

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Fratelli De Pra SpA ja SAIV SpA

Vastapuolet: Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Belluno ja Agenzia Entrate – Direzione Provinciale Ufficio Controlli Vicenza

Tuomiolauselma

1)

Direktiivejä eli

—

radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9.3.1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/5/EY ja etenkin sen 8 artiklaa

—

sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7.3.2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi)

—

sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/140/EY

—

sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/21/EY (puitedirektiivi) ja

—

yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi), sellaisena kuin se on muutettuna 25.11.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY

on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, joka koskee hallituksen asettaman lupamaksun kaltaisen maksun soveltamista ja jonka nojalla maanpäällisen matkaviestintäjärjestelmän päätelaitteiden käyttö tilaussopimuksen perusteella edellyttää yleisvaltuutusta tai lupaa sekä tällaisen maksun suorittamista, kun tilaussopimus korvaa sellaisenaan luvan tai yleisvaltuutuksen ja kun minkäänlaista viranomaisen toimea ei siten edellytetä tältä osin.

2)

Direktiivin 2002/22, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136, 20 artiklaa ja direktiivin 1999/5 8 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että hallituksen asettaman lupamaksun kaltaisen maksun soveltamiseksi yleisvaltuutukseen tai radioasemalupaan rinnastetaan matkapuhelinpalvelun tilaussopimus, jossa on lisäksi täsmennettävä asianomaisen päätelaitteen tyyppi ja vastaava tyyppihyväksyntä.

3)

Pääasioiden kaltaisessa tilanteessa unionin oikeutta, sellaisena kuin se ilmenee direktiiveistä 1999/5, 2002/19, 2002/20, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140, 2002/21 ja 2002/22, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklasta, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että maanpäällisen matkaviestintäjärjestelmän päätelaitteiden käyttäjiä kohdellaan eri tavalla sen mukaan, tekevätkö käyttäjät matkapuhelinpalvelujen tilaussopimuksen vai ostavatko ne näitä palveluja mahdollisesti uudelleenladattavien prepaid-korttien muodossa, minkä perusteella ainoastaan ensiksi mainittuihin sovelletaan sen lainsäädännön, jossa säädetään hallituksen asettamasta lupamaksusta, kaltaista lainsäädäntöä.

(1)  EUVL C 431, 1.2.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší soud České republiky (Tšekin tasavalta) on esittänyt 3.8.2015 – New Wave CZ a.s. v. Alltoys spol. s r. o.

(Asia C-427/15)

(2015/C 371/17)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší soud České republiky

Pääasian asianosaiset

Kantaja: New Wave CZ a.s.

Vastaaja: Alltoys spol. s r. o.

Ennakkoratkaisukysymys

Onko teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY (1) 8 artiklan 1 kohdan tulkittava tarkoittavan sitä, että kun oikeudenkäynti, jossa immateriaalioikeutta on todettu loukatun, on lopullisesti päättynyt ja kantaja hakee sen jälkeen erillisessä oikeudenkäynnissä tietoja sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, joilla on loukattu tätä immateriaalioikeutta (esimerkiksi voidakseen selvittää vahingon tarkan määrän ja hakea siitä korvausta), tämä tapahtuu immateriaalioikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä?

(1)  EUVL L 157, s. 45.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta) on esittänyt 7.8.2015 – Odvolací finanční ředitelství v. Pavlína Baštová

(Asia C-432/15)

(2015/C 371/18)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Odvolací finanční ředitelství

Muu osapuoli: Pavlína Baštová

Ennakkoratkaisukysymykset

1.a

Onko hevosen omistajan (joka on verovelvollinen) kilpailunjärjestäjälle suorittama hevosen toimittaminen, jonka tarkoituksena on hevosen osallistuminen kilpailuun, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY (1) 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vastikkeellinen palvelujen suoritus ja siten arvonlisäveron alainen liiketoimi?

1.b

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, onko vastikkeena pidettävä kilpailussa saatavaa palkintorahaa (jota jokainen kilpailuun osallistuva hevonen ei kuitenkaan saa) vai sellaisen palvelun hankintaa, joka koostuu hevosen mahdollisuudesta juosta kilpailussa ja jonka kilpailunjärjestäjä suorittaa hevosen omistajalle, vai jotain muuta vastiketta?

1.c

Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, onko tämä seikka sinänsä peruste alentaa vähennettävää verollisten luovutusten tai suoritusten, jotka hankitaan ja joita käytetään kasvattajan/valmentajan omien hevosten kilpailuihin valmistautumiseen, ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa, vai onko hevosen osallistumista kilpailuun pidettävä osana sellaisen henkilön liiketoimintaa, joka kasvattaa hevosia ja valmentaa omia ja muiden omistajien kilpahevosia, ja onko tällaisen henkilön omien hevosten kasvattamisesta ja kilpailuihin osallistumisesta aiheutuvat kustannukset sisällytettävä henkilön liiketoimintaan liittyviin yleiskustannuksiin? Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko palkintoraha sisällytettävä veron perusteeseen ja myynteihin sisältyvä arvonlisävero tilitettävä, vai onko palkintoraha tuloa, joka ei vaikuta lainkaan arvonlisäveron perusteeseen?

2.a

Jos arvonlisäverotuksessa on välttämätöntä pitää useita palvelun osia yhtenä liiketoimena, millä perusteilla on määritettävä niiden keskinäinen suhde eli se, ovatko ne keskenään samanarvoisia suorituksia vai suorituksia, joista toinen on pääasiallinen palvelu ja toinen liitännäispalvelu? Onko näiden perusteiden järjestyksessä ja painoarvossa jonkinlainen hierarkia?

2.b

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 98 artiklaa, luettuna yhdessä liitteen III kanssa, tulkittava siten, että se estää alennetun verokannan soveltamisen palveluun, jos se koostuu kahdesta osasuorituksesta, joita on pidettävä arvonlisäverotuksessa yhtenä kokonaisuutena, ja jos suoritukset ovat keskenään samanarvoisia eikä toista niistä voida luokitella mihinkään yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin?

2.c

Jos toisen kysymykseen b kohtaan vastataan myöntävästi, estääkö nyt käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa yhdistelmä, jossa yhden palvelun osan muodostaa urheilulaitosten käyttöoikeus ja toisen palvelun osan kilpahevosten valmentaminen, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY liitteessä III olevassa 14 kohdassa mainitun alennetun arvonlisäverokannan soveltamisen tällaiseen palveluun kokonaisuudessaan?

2.d

Jos alennetun verokannan soveltaminen ei ole suljettu pois toisen kysymyksen c kohtaan annettavan vastauksen perusteella, miten kyseisen alennetun arvonlisäverokannan soveltamiseen vaikuttaa se, että verovelvollinen tarjoaa urheilulaitosten käyttöoikeudesta koostuvan palvelun ja valmentamisesta koostuvan palvelun ohella myös hevosten tallipaikkaa, ruokintaa ja muuta hoitoa? Onko kaikkia näitä osasuorituksia pidettävä arvonlisäverotuksessa yhtenä kokonaisuutena ja kohdeltava verotuksessa samalla tavalla?

(1)  EUVL L 347, s. 1.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/16

Kanne 10.9.2015 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-481/15)

(2015/C 371/19)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio asiamiehet W. Mölls ja F. Wilman)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että asiassa annetaan seuraava ratkaisu:

—

Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut asetuksen (EY) N:o 300/2008 (1) 11 artiklan ja tämän asetuksen liitteessä II olevien 4.1, 4.2, 7.5 ja 14 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on jättänyt varmistamatta tiettyjen ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten säännöllisestä seurannasta vaaditussa laajuudessa ja vaaditun tiheyden mukaisesti sekä jättänyt asettamatta käyttöön riittävää määrää auditoijia laadunvalvontatoimenpiteiden suorittamista varten

—

Saksan liittotasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavaa:

Asetuksen (EY) N:o 300/2008 11 artiklassa ja tämän asetuksen liitteessä II olevissa 4.1, 4.2, 7.5 ja 14 kohdassa velvoitetaan kukin jäsenvaltio varmistamaan tiettyjen ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten säännöllinen seuranta vaaditussa laajuudessa ja vaaditun tiheyden mukaisesti sekä asettamaan käyttöön riittävä määrä auditoijia laadunvalvontatoimenpiteiden suorittamista varten.

Saksa ei noudattanut tätä velvoitetta.

(1)  Yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta 11.3.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o (EY) N:o 300/2008, EUVL L 97, s. 72, sellaisena kuin se on muutettuna 8.1.2010 annetulla komission asetuksella 18/2010, EUVL L 7, s. 3.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/17

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 21.9.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-314/13, Portugali v. komissio, 15.7.2015 antamasta tuomiosta

(Asia C-495/15 P)

(2015/C 371/20)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Recchia ja P. Guerra e Andrade)

Muu osapuoli: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 15.7.2015 antaman tuomion asiassa T-314/13

—

palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi

—

velvoittaa Portugalin valtion korvaamaan tästä muutoksenhakumenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet – Ensisijaisesti komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen todetessaan, että komission on tehtävä rahoitusoikaisua koskeva päätös koheesiorahaston yhteydessä perussäädöksessä vahvistetussa määräajassa jäsenvaltion kuulemisesta lukien.

Toissijaisesti komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen todetessaan, että määräaika, jossa komission on tehtävä rahoitusoikaisua koskeva päätös, on pakottava määräaika, jonka noudattamatta jättäminen on aineellinen virhe, jonka vuoksi määräajan jälkeen tehty päätös on pätemätön.

Pääasialliset perustelut – Ensisijaisesti komissio väittää, että nyt käsiteltävässä asiassa ei ollut sovellettava asetuksen N:o 1083/2006 (1) 100 artiklaa, vaan asetuksen N:o 1164/94 (2) liitteessä II olevan H artiklan 2 kohtaa. Komission mukaan unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi asetuksen N:o 1083/2006 108 artiklaa virheellisesti. 108 artiklaa sovelletaan ainoastaan rahoitettuihin hankkeisiin, jotka on hyväksytty uusien sääntöjen mukaisesti (ajanjakso 2007–2013). Tässä asiassa asetuksen N:o 1083/2006 105 artiklan mukaan sovellettava säännös oli asetuksen N:o 1164/94 (3) liitteessä II olevan H artiklan 2 kohta. Komission mukaan asetuksessa N:o 1164/94ei säädetä mistään määräajasta, jonka kuluessa komission olisi tehtävä rahoitusoikaisua koskeva päätös.

Toissijaisesti komissio väittää, että unionin lainsäätäjä ei vahvistanut mitään pakottavaa määräaikaa, jonka kuluessa komission olisi tehtävä rahoitusoikaisua koskevat päätökset. Rahoitusoikaisua koskevan päätöksen olennainen päämäärä liittyy unionin taloudellisten intressien suojelemiseen. Laissa ei myöskään säädetä mitään sanktiota tai seuraamusta, joka liittyisi määräajan noudattamatta jättämiseen. Rahoitusoikaisua koskevan päätöksen tekemisen määräaika on menettelyllinen määräaika.

(1)  Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11.7.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, EUVL L 210, s. 25.

(2)  Koheesiorahastosta 16.5.1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1164/94, EYVL L 130, s. 1.

(3)  Koheesiorahastosta 16.5.1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1164/94, EYVL L 130, s. 1.

Unionin yleinen tuomioistuin

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Deutsche Post v. komissio

(Asia T-421/07 RENV) (1)

((Valtiontuet - Postinjakelu - Saksan viranomaisten Deutsche Post AG:n hyväksi toteuttamat toimenpiteet - Päätös EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisesta - Oikeussuojan tarve - Päättyneen menettelyn uudelleen aloittaminen - Kumoamistuomion vaikutukset))

(2015/C 371/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Post AG (Bonn, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Sedemund ja T. Lübbig)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Martenczuk, T. Maxian Rusche ja R. Sauer)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: UPS Europe NV/SA (Bryssel, Belgia) ja UPS Deutschland Inc. & Co. OHG (Neuss, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Ottervanger)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan 12.9.2001 tehty komission päätös, joka koskee [EY] 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista Saksan liittotasavallan Deutsche Post AG:n hyväksi myöntämän valtiontuen osalta (valtiontuki C 36/07 (ex NN 25/07)).

Tuomiolauselma

1)

[EY] 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisesta Saksan liittotasavallan Deutsche Post AG:n hyväksi myöntämän valtiontuen osalta (valtiontuki C 36/07 (ex NN 25/07)) 12.9.2001 tehty komission päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista kyseisistä julkisista toimenpiteistä lukuun ottamatta Deutsche Bundespost Postdienstille ja Deutsche Postille myönnettyjä valtiontukia.

2)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Deutsche Postille kumoamiskanteesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien unionin tuomioistuimessa käydystä valitusmenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

UPS Europe NV/SA ja UPS Deutschland Inc. & Co. OHG vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 22, 26.1.2008.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/20

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.9.2015 – ClientEarth ja International Chemical Secretariat v. ECHA

(Asia T-245/11) (1)

((Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - ECHA:n hallussa olevat asiakirjat - Kolmannelta osapuolelta saadut asiakirjat - Tietojensaantipyyntöön vastaamiselle asetettu määräaika - Kieltäytyminen asiakirjojen tutustuttavaksi antamisesta - Kolmannen taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus - Päätöksentekomenettelyä koskeva poikkeus - Ylivoimainen yleinen etu - Ympäristötiedot - Päästöt ympäristöön))

(2015/C 371/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: ClientEarth (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) ja International Chemical Secretariat (Göteborg, Ruotsi) (edustaja: asianajaja P. Kirch)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) (asiamiehet: M. Heikkilä, A. Iber ja T. Zbihlej, avustajanaan barrister D. Abrahams)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi E. Manhaeve, P. Oliver ja C. ten Dam, sitten E. Manhaeve, P. Oliver ja F. Clotuche-Duvieusart ja lopuksi E. Manhaeve, F. Clotuche-Duvieusart ja J. Tomkim) ja European Chemical Industry Council (Cefic) (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat M. Bronckers ja Y. van Gerven)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus 4.3.2011 tehdystä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätöksestä, jolla evättiin oikeus saada tutustua tiettyihin eräiden kemikaalien rekisteröintimenettelyn yhteydessä toimitettuja tietoja sisältäviin asiakirjoihin

Tuomiolauselma

1)

Lausunnon antaminen 4.3.2011 tehtyä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätöstä koskevasta kumoamiskanteesta raukeaa sikäli kuin kyseinen virasto kieltäytyi paljastamasta tietojensaantipyynnön 1 kohdassa pyydettyjä tietoja siltä osin kuin pyyntö koskee niiden 6  611 yrityksen nimiä ja yhteystietoja, jotka olivat saatavilla internetissä 23.4.2014.

2)

ECHA:n 4.3.2011 tekemä päätös kumotaan siltä osin kuin sillä kieltäydyttiin paljastamasta tietojensaantipyynnön 1 kohdassa pyydettyjä tietoja, sikäli kuin pyyntö koskee sellaisia tietoja, joita ei ollut vielä paljastettu 23.4.2014.

3)

Kanne hylätään muilta osin.

4)

Kukin osapuoli, mukaan lukien Euroopan komissio ja European Chemical Industry Council (Cefic), vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 194, 2.7.2011.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/21

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Oil Pension Fund Investment Company v. neuvosto

(Asia T-121/13) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen - Varojen jäädyttäminen - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen tuomioistuimen tarjoamaan oikeussuojaan - Ilmeinen arviointivirhe - Oikeasuhteisuus - Omistusoikeus - Kumoamisen ajallisten vaikutusten mukauttaminen))

(2015/C 371/23)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Oil Pension Fund Investment Company (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja K. Kleinschmidt)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja J. P. Hix)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annettu neuvoston päätös 2012/829/YUTP (EUVL L 356, s. 71) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1264/2012 (EUVL L 356, s. 55) siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

Tuomiolauselma

1)

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annettu neuvoston päätös 2012/829/YUTP kumotaan siltä osin kuin siinä on merkitty Oil Pension Fund Investment Companyn nimi Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP liitteeseen II.

2)

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1264/2012 kumotaan siltä osin kuin siinä on merkitty Oil Pension Fund Investment Companyn nimi Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteeseen IX.

3)

Päätöksen 2012/829 ja täytäntöönpanoasetuksen N:o 1264/2012 vaikutukset pidetään Oil Pension Fund Investment Companyn suhteen voimassa vaikutukset pidetään voimassa siihen asti, kunnes Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu muutoksenhaun määräaika on päättynyt, tai jos tässä ajassa on haettu muutosta, muutoksenhaun hylkäämiseen asti.

4)

Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Oil Pension Fund Investment Companyn oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 129, 4.5.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/22

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.9.2015 – First Islamic Investment Bank v. neuvosto

(Asia T-161/13) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Oikeasuhteisuus))

(2015/C 371/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: First Islamic Investment Bank Ltd (Labuan, Malesia) (edustajat: asianajajat B. Mettetal ja C. Wucher-North)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: Á. de Elera-San Miguel Hurtado ja M. Bishop)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan yhtäältä kumoamaan osittain Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annettu neuvoston päätös 2012/829/YUTP (EUVL L 356, s. 71) sekä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1264/2012 (EUVL L 356, s. 55) ja toisaalta kumoamaan neuvoston päätös kantajaa koskevien rajoittavien toimenpiteiden pysyttämisestä.

Tuomiolauselma

1)

Seuraavat toimet kumotaan siltä osin kuin ne koskevat First Islamic Investment Bank Ltd:tä:

—

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/829/YUTP liitteessä oleva I kohta ja

—

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1264/2012 liitteessä oleva I kohta.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

First Islamic Investment Bank vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikuluista. Neuvosto vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet First Islamic Investment Bankin oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 141, 18.5.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2015 – IOC-UK v. neuvosto

(Asia T-428/13) (1)

((Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen - Varojen jäädyttäminen - Oikeus tulla kuulluksi - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Ilmeinen arviointivirhe - Oikeasuhteisuus - Omistusoikeus - Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto))

(2015/C 371/25)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Iranian Oil Company UK Ltd (IOC-UK) (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor J. Grayston sekä asianajajat P. Gjørtler, G. Pandey, D. Rovetta, M. Gambardella, D. Sellers ja N. Pilkington)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: V. Piessevaux ja M. Bishop)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi S. Behzadi-Spencer ja V. Kaye, sitten V. Kaye, avustajanaan barrister M. Gray)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 6.6.2013 annettu neuvoston päätös 2013/270/YUTP (EUVL L 156, s. 10) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 6.6.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 522/2013 (EUVL L 156, s. 3)

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Iranian Oil Company UK Ltd (IOC-UK) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 313, 26.10.2013.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.9.2015 – Valittajana Wahlström ja muuna osapuolena Frontex

(Asia T-653/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Arviointi - Urakehitystä koskeva kertomus - Vuoden 2010 arviointikierros - Arvioijan kanssa käytävä vuosittainen keskustelu - Tavoitteiden vahvistaminen))

(2015/C 371/26)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Kari Wahlström (Espoo, Suomi) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Muu osapuoli: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) (asiamiehet: S. Vuorensola ja H. Caniard, avustajinaan asianajajat A. Duron ja D. Waelbroeck)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen 9.10.2013 antaman tuomion Wahlström v. Frontex (F-116/12, Kok. H., EU:F:2013:143) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) 9.10.2013 antama tuomio Wahlström v. Frontex (F-116/12, Kok. H., EU:F:2013:143) kumotaan siltä osin kuin virkamiestuomioistuin hylkäsi ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn toisen kanneperusteen toisen ja kolmannen osan ja vahingonkorvausvaatimuksen.

2)

Valitus hylätään muilta osin.

3)

Kari Wahlströmistä vuodelle 2010 laadittu urakehitystä koskeva kertomus kumotaan.

4)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) velvoitetaan maksamaan Wahlstömille 2  000 euron suuruinen korvaus.

5)

Frontex velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä valituksen käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa että asian käsittelystä virkamiestuomioistuimessa.

(1)  EUVL C 52, 22.2.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.5.2015 – Federación Nacional de Cafeteros de Colombia v. SMHV – Accelerate (COLOMBIANO COFFEE HOUSE)

(Asia T-359/14) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki COLOMBIANO COFFEE HOUSE - Aikaisempi suojattu maantieteellinen merkintä Café de Colombia - Asetuksen (EY) N:o 510/2006 13 ja 14 artikla - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohta))

(2015/C 371/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Federación Nacional de Cafeteros de Colombia (Bogota, Kolumbia) (edustajat: asianajajat A. Pomares Caballero ja M. Pomares Caballero)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: O. Mondéjar Ortuño)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Accelerate s.a.l. (Beirut, Libanon)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n viidennen valituslautakunnan 27.3.2014 tekemästä päätöksestä (asia R 1200/2013-5), joka koskee Federación Nacional de Cafeteros de Colombian ja Accelerate s.a.l:n välistä mitättömyysmenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) viidennen valituslautakunnan 27.3.2014 tekemä päätös (asia R 1200/2013-5 kumotaan siltä osin kuin siinä hylätään mitättömyysvaatimus.

2)

SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Federación Nacional de Cafeteros de Colombian oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 253, 4.8.2014.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/25

Kanne 20.8.2015 – KV v. EACEA

(Asia T-484/15)

(2015/C 371/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: KV (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston yksikönpäällikön hankkeeseen ”Digitaalisen osaamisen välittäminen ja edistäminen vapaaehtoisvoimin” liittyvän sopimuksen nro 519177-LLP-1-2011-1-GR-KA3-KA3NW rahoittamisesta tekemän päätöksen EACEA/MH/OG/OKRAPF15D013150

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen

—

Riidanalaisessa päätöksessä tehtiin kantajan mukaan ilmeinen arviointivirhe, kun siinä tehtiin ero kantajan osakkaiden/osakkeenomistajien kyseisen hankkeen aikana tarjoamien tavanomaisen palvelun ja lisäpalvelun välillä, sillä virasto jätti selvästi ottamatta huomioon osakkaiden tarjoamien palveluiden luonteen, kantajan yhtiökokouksen selkeän tahdon käsitellä ja säännellä tällaisia palveluita, koska se katsoi, että ne muodostivat erillisen ryhmän, joka ei kuulunut yhtiöjärjestyksen määräysten piiriin, ja sen, että osakkaiden kyseisen hankkeen yhteydessä tarjoamat palvelut täyttivät kaikki edellä mainitussa yhtiökokouksen päätöksessä asetetut vaatimukset

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu toiseen ilmeiseen arviointivirheeseen

—

Riidanalaisessa päätöksessä tehtiin kantajan mukaan ilmeinen arviointivirhe osakkaiden/osakkeenomistajien ja kantajan välistä alisteisuussuhdetta, jonka olemassaolo on selkeästi näytetty toteen EACEA:lle toimitetussa selvitysaineistossa, koskevan päätöksen perusteluissa.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/26

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 26.8.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-5/14, CX v. komissio, 18.6.2015 antamasta tuomiosta

(Asia T-493/15 P)

(2015/C 371/29)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Ehrbar)

Muu osapuoli: CX (Enghien, Belgia)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-5/14, CX v. komissio, 18.6.2015 antaman tuomion;

—

palauttamaan kyseisen asian virkamiestuomioistuimeen, jotta tämä lausuisi muista kanneperusteista;

—

määräämään, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka koskee kurinpitomenettelyssä esitettyjä lääkärinlausuntoja ja sitä, että (i) todistustaakkaa koskevia sääntöjä, (ii) Euroopan unionin virkamiesten henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä IX olevia määräyksiä, (iii) henkilöstösääntöjen 59 artiklaa ja (iv) virkamiestuomioistuimen toimivaltaa koskevia sääntöjä on rikottu.

2)

Toinen valitusperuste, joka liittyy yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden käsitteeseen ja jonka mukaan todisteluun liittyvien velvollisuuksien ulottuvuus on sivuutettu, ja perusteluvirheisiin.

3)

Kolmas valitusperuste, jonka mukaan huolenpitovelvollisuutta koskevaa periaatetta tulkittaessa on tehty oikeudellinen virhe, koska virkamiestuomioistuin on katsonut, että komissiolla riidanalaisen päätöksen tekohetkellä olleet todisteet huomioon ottaen se oli jättänyt noudattamatta huolenpitovelvollisuuttaan, koska se ei ollut kutsunut ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana ollutta henkilöä kolmatta kertaa siitä syystä, että ensinnäkin tosiseikat, joista tätä moitittiin, olivat suhteellisen vanhoja, toiseksi kyseinen virkamies oli sairauslomalla ja kolmanneksi tämän asianajaja oli jo toisen kerran kieltäytynyt kutsusta.

4)

Neljäs valitusperuste, jonka mukaan perustelut olivat virheellisiä niiden seurausten osalta ja jonka mukaan tosiseikat olivat aineellisesti paikkansapitämättömiä, koska virkamiestuomioistuin, katsoessaan, että kantajan kuuleminen ensimmäisessä asteessa olisi voinut vaikuttaa riidanalaiseen päätökseen, perusti näkemyksensä aineellisesti virheellisiin tosiseikkoihin.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/27

Valitus, jonka CX on tehnyt 28.8.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-27/13, CX v. komissio, 18.6.2015 antamasta tuomiosta

(Asia T-496/15 P)

(2015/C 371/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: CX (Enghien, Belgia) (edustaja: asianajaja É. Boigelot)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan valituksen perustelluksi ja ottamaan sen tutkittavaksi;

—

kumoamaan näin ollen virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) 18.6.2015 antaman, samana päivänä valittajalle tiedoksiannetun tuomion F-27/13;

—

ratkaisemaan asian ja hyväksymään valittajan alun perin esittämät vaatimukset ja näin ollen hyväksymään ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset, sillä valittaja ei esitä mitään uusia vaatimuksia.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja siihen, ettei virkamiestuomioistuin ottanut huomioon, etteivät valittajaan kohdistetut moitteet pitäneet paikkaansa, ettei komissio eikä myöskään virkamiestuomioistuin tehnyt totuuden selvittämiseksi välttämättömiä tutkimuksia ja että asiassa on tehty ilmeisiä arviointivirheitä.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu Euroopan virkamiesten henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 4 ja 6 artiklan sekä henkilöstösääntöjen liitteen IX rikkomiseen, koska virkamiestuomioistuin oli myöntänyt, ettei toimivaltaisella nimittävällä viranomaisella ole toimivaltaa määrätä seuraamuksia asianomaiselle virkamiehelle ”luokittelemalla” tämän suoraan tiettyyn palkkaluokkaan, vaan sillä on pelkästään toimivalta alentaa tämän palkkaluokkaa, mutta se ei ole kuitenkaan tehnyt tästä asianmukaisia päätelmiä.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen ja ilmeisiin arviointivirheisiin.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/28

Kanne 29.8.2015 – Helleenien tasavalta v. komissio

(Asia T-506/15)

(2015/C 371/31)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Helleenien tasavalta (asiamiehet: G. Kanellopoulos, E. Leftheriotou, O. Tsirkinidou ja A.-E. Vasilopoulou)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 22.6.2015 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1999 (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 4076) (1) siltä osin kuin siinä jätetään Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle tietyt menot, jotka on suoritettu tuotannosta irrotettuina suorina tukina hakuvuosina 2009, 2010 ja 2011 ja täydentävien ehtojen mukaisesti hakuvuotena 2011, sekä sen vuoksi, että komissio ei ole maksanut Helleenien tasavallalle 1 0 4 60  620,42 euron summaa 6.11.2014 annetun tuomion Kreikka v. komissio (T-632/11, EU:T:2014:934) täytäntöönpanemiseksi kannekirjelmässä asian käsittelyn aiemmista vaiheista ja kumoamisperusteista esitetyn mukaisesti, ja

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Erityisesti tuotannosta irrotettujen suorien tukien järjestelmän yhteydessä määrätyn rahoitusoikaisun osalta Helleenien tasavalta esittää neljä kumoamisperustetta.

1)

Ensimmäinen kanneperuste esitetään sen 25 prosentin kiinteän oikaisun osalta, joka on määrätty pysyvien laidunten määrittämisessä ja valvonnassa vuosina 2009, 2010 ja 2011 olleiden heikkouksien vuoksi, ja se koskee asetuksen N:o 796/2004 (2) 2 artiklan 2 kohdan (sittemmin asetuksen N:o 1120/2009 (3) 2 artiklan c alakohdan) virheellistä tulkintaa ja soveltamista.

2)

Toinen kanneperuste esitetään myös sen 25 prosentin kiinteän oikaisun osalta, joka on määrätty pysyvien laidunten määrittämisessä ja valvonnassa vuosina 2009, 2010 ja 2011 olleiden heikkouksien vuoksi, ja se koskee 25 prosentin oikaisun määräämisedellytyksistä annettujen suuntaviivojen virheellistä tulkintaa ja soveltamista – perustelujen puuttuminen – komission harkintavallan rajojen ylittäminen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen.

3)

Kolmas kanneperuste esitetään sen 5 prosentin oikaisun osalta, joka on määrätty maatalouslohkojen tunnistamisjärjestelmässä (LPIS-järjestelmä) sen ensimmäisenä soveltamisvuotena (2009) olleiden puutteiden vuoksi, ja se koskee suuntaviivojen virheellistä tulkintaa ja soveltamista – komission harkintavallan rajojen ylittäminen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen.

4)

Neljäs kanneperuste esitetään niiden oikaisujen osalta, jotka on määrätty paikalla tehdyissä tarkastuksissa ilmenneiden puutteiden vuoksi, ja tarkemmin sanoen 2 prosentin oikaisun yhteydessä, joka on määrätty hakuvuotta 2010 koskevan tehottoman riskianalyysin vuoksi, ja se koskee asetuksen N:o 1122/2009 (4) 31 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 796/2004 27 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista – luottamuksensuojan periaatteen loukkaaminen.

Lisäksi riidanalaisen täytäntöönpanopäätöksen muiden riitautettujen lukujen osalta Helleenien tasavalta vetoaa kahteen seuraavaan kumoamisperusteeseen:

5)

Viides kanneperuste koskee 2 prosentin kiinteää oikaisua, joka on määrätty täydentävien ehtojen järjestelmän puitteissa hakuvuodelle 2011 ja joka koskee asetuksen N:o 885/2006 (5) 11 artiklan ja asetuksen N:o 1290/2005 (6) 31 artiklan virheellistä tulkintaa ja soveltamista – riittämättömät perustelut – tosiseikkoja koskeva virhe hakuvuotta 2011 koskevan 2 prosentin kiinteän oikaisun osalta.

6)

Kuudes kanneperuste koskee summaa, joka on palautettava Helleenien tasavallalle 6.11.2014 annetun tuomion Kreikka v. komissio (T-632/11, EU:T:2014:934) täytäntöön panemiseksi, ja se perustuu SEUT 266 ja SEUT 280 artiklan rikkomiseen – nämä määräykset koskevat komission velvollisuutta toteuttaa toimenpiteet Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi – ja sitä koskevien perustelujen puuttumista, miksei Helleenien tasavallalle ole maksettu 1 0 4 60  620,42 euron summaa edellä mainitun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion perusteella.

(1)  EUVL L 182, s. 39.

(2)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 796/2004 (EUVL L 141, s. 18).

(3)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 29.10.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (EUVL L 316, s. 1).

(4)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1122/2009 (EUVL L 316, s. 65).

(5)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21.6.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 885/2006 (EUVL L 171, s. 90).

(6)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1).

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/29

Kanne 2.9.2015 – Liettua v. komissio

(Asia T-508/15)

(2015/C 371/32)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Liettuan tasavalta (asiamiehet: D. Kriaučiūnas, R. Krasuckaitė, M. Palionis ja A. Petrauskaitė)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 22.6.2015 tehdyn Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1119 siltä osin kuin päätös on osoitettu Liettuan tasavallalle ja se koskee varhaiseläkejärjestelmää maataloushyödykkeiden tuotannossa ja

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi yhden kanneperusteen, jossa se väittää, että unionin oikeutta on rikottu.

Tehdessään riidanalaisen päätöksen komissio rikkoi asetuksen (EU) N:o 1306/201 (1) 52 artiklan 2 kohtaa ja loukkasi suhteellisuusperiaatetta seuraavista syistä.

1)

Ottamatta huomioon rikkomisen luonnetta ja Euroopan unionille aiheutunutta taloudellista vahinkoa komissio käytti kiinteämääräistä oikaisua, vaikka niiden tietojen perusteella, jotka esitettiin Liettuan asianmukaisesti suorittaman kaikkien hakemusten jälkikäteisen tarkastuksen jälkeen, oli mahdollista määritellä tarkasti Euroopan unionille tosiasiallisesti aiheutunut taloudellinen vahinko. Liettuan tasavallan hallitus toteaa, että Liettuan viranomaisten suorittamat jälkikäteiset tarkastukset ovat asianmukainen keino varoille tosiasiallisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseksi, koska

—

arviointiperusteet, jotka tarkastuksiin on valittu, ovat maataloushyödykkeiden tuotannon käsitteen mukaisia

—

komissio yhdisti virheellisesti maataloushyödykkeiden tuotannon käsitteen osittaisten omavaraistilojen käsitteeseen

—

komissio ei ottanut huomioon Liettuan tasavallan tavoittelemia päämääriä ja toimenpiteitä, jotka on selvästi esitetty maaseudun kehittämisohjelman asiakirjoissa.

2)

Joka tapauksessa komissio sovelsi virheellisesti liiallista viiden prosentin suuruista rahoitusoikaisua, koska tätä oikaisua on käytettävä vain silloin, kun unionin talousarvion menetys on merkittävä, kun Liettuan tasavallan suorittamat tarkastukset ja sen esittämät tiedot osoittivat, että unionin talousarvioon saattoi kohdistua vain vähäinen taloudellinen riski.

(1)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL L 347, s. 549).

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/31

Kanne 1.9.2015 – Izba Gospodarcza Producentów i Operatorów Urządzeń Rozrywkowych v. komissio

(Asia T-514/15)

(2015/C 371/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Izba Gospodarcza Producentów i Operatorów Urządzeń Rozrywkowych (Varsova, Puola) (edustaja: asianajaja P. Hoffman)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 12.6.2015 annetun komission päätöksen GESTDEM 2015/1291, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua Euroopan komission esittämään yksityiskohtaiseen lausuntoon ilmoitusmenettelyn 2014/537/PL yhteydessä,

—

kumoamaan 17.7.2015 annetun komission päätöksen GESTDEM 2015/1291, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua Maltan tasavallan esittämään yksityiskohtaiseen lausuntoon ilmoitusmenettelyn 2014/537/PL yhteydessä, ja

—

velvoittamaan komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua komission yksityiskohtaiseen lausuntoon

—

Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan ei voida kohtuudella katsoa merkitsevän sitä, että komission hallussa olevaan asiakirjaan sisältyviä tietoja ei voida ilmaista, jos tällä voitaisiin vaarantaa tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitus, jopa siinä tilanteessa, että asiakirjaa ei ole laadittu tällaisten tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien yhteydessä tai niitä varten.

—

Ilmoitusmenettelyn yhteydessä laadittuun asiakirjaan ei voida soveltaa mitään yleistä olettamaa, jonka mukaan asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vaarantaisi jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn tarkoituksen suojan, koska tällaiseen menettelyyn ei sovelleta tällaisia yleisiä olettamia.

—

Komission väite siitä, että sen lausunto koskee toimenpidettä, jolla pyritään korjaamaan unionin oikeuden rikkominen, ja että siihen sisältyy viittauksia komission viralliseen huomautukseen, jolla jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely aloitettiin, ja arviointi ilmoitetusta toimenpiteestä kyseisen menettelyn valossa, ei osoita, että olisi olemassa jonkinlainen yleinen olettama siitä, ettei yksityiskohtaisen lausunnon sisältämiä tietoja saisi ilmaista.

—

Komission kanta on epäjohdonmukainen siltä osin kuin se perustaa päätöksensä yleiseen olettamaan mutta viittaa samanaikaisesti ”tämän erityistapauksen” ominaispiirteisiin.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan ja SEUT 296 artiklan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua osittain komission yksityiskohtaiseen lausuntoon

—

Komission olisi joka tapauksessa pitänyt ilmaista sen yksityiskohtaiseen lausuntoon sisältyvät tiedot osittain eli poistettuaan kaikki mahdolliset viittaukset jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn osalta annettuun viralliseen huomautukseen. Kieltäytyminen antamasta oikeutta tutustua yksityiskohtaiseen lausuntoon ei voi perustua pelkästään siihen, että komissio aikoo ottaa Maltan yksityiskohtaisen lausunnon huomioon antaessaan päätöstä vireillä olevasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta menettelystä, tai että se on ottanut kyseisen lausunnon mainitun menettelyn asiakirja-aineistoon.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua komission yksityiskohtaiseen lausuntoon, vaikka ylivoimainen yleinen etu edellyttää ilmaisemista

—

Kun otetaan huomioon se, että yksityiskohtainen lausunto koski toimenpidettä, jota parlamentti jo käsitteli, ja että se johti siihen, että kyseistä toimenpidettä muutettiin, ilmaiseminen on tarpeen, jotta parlamentin jäsenet voivat ymmärtää syyn, jonka vuoksi hallitus pyytää heitä muutamaan heille esitettyä ehdotusta. Tämän vuoksi on olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää ilmaisemista. Demokraattinen prosessi ei voi toimia asianmukaisesti, jos parlamenttia pyydetään panemaan täytäntöön komission lausunnot silloin, kun kyseisten lausuntojen sisältämiä tietoja ei ilmaista.

—

Koska ilmoitusmenettelyn lainmukaisuus ja näin ollen annetun ehdotuksen täytäntöönpanokelpoisuus voivat riippua komission lausunnon tekstistä, kyseisen lausunnon sisältämien tietojen ilmaisemiseen on olemassa ylivoimainen yleinen etu oikeusvarmuutta koskevan oikeuden perusteella.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu direktiivin 98/34/EY (2) johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen ja 8 artiklan 4 kohdan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua komission yksityiskohtaiseen lausuntoon

—

Kieltäytyminen antamasta oikeutta tutustua yksityiskohtaiseen lausuntoon on ristiriidassa direktiivin 98/34, joka perustuu avoimuuteen, luonteen kanssa. Näin on erityisesti sen vuoksi, että asianomainen jäsenvaltio ei ole vedonnut luottamuksellisuutta koskevaan lausekkeeseen direktiivin 8 artiklan 4 kohdan nojalla.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan, 4 artiklan 5 kohdan ja 4 artiklan 6 kohdan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua Maltan yksityiskohtaiseen lausuntoon

—

Kieltäytyminen antamasta oikeutta tutustua lausuntoon ei voi perustua pelkästään siihen, että komissio aikoo ottaa Maltan yksityiskohtaisen lausunnon huomioon antaessaan päätöstä vireillä olevasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta menettelystä, tai että se on ottanut kyseisen lausunnon mainitun menettelyn asiakirja-aineistoon.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan rikkomiseen, koska kantajalta on evätty oikeus tutustua Maltan yksityiskohtaiseen lausuntoon

—

Komissio kieltäytyi alun perin ottamasta kantaa Maltan yksityiskohtaiseen lausuntoon sisältyvien tietojen ilmaisemiseen sellaisten syiden nojalla, joiden voitiin ainoastaan tulkita merkitsevän sitä, että päätös riippuu siitä, hyväksyykö komissio unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-402/12, Carl Schlyter v. komissio antaman tuomion, jonka mukaan yksityiskohtaisten lausuntojen sisältämät tiedot on ilmaistava, vai hylkääkö se sen ja hakee siihen näin ollen muutosta. Komissio ei kuitenkaan hakenut kyseiseen tuomioon muutosta ja kieltäytyi ilmaisemisesta sellaisten syiden nojalla, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä komission on itsekin täytynyt pitää riittämättömänä, koska se olisi muuten antanut kielteisen päätöksen jo ennen kuin muutoksenhaulle asetettu määräaika asiassa T-402/12 päättyi.

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

(2)  Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY (EYVL 1998, L 204, s. 37).

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/33

Kanne 1.9.2015 – Almaz-Antey v. neuvosto

(Asia T-515/15)

(2015/C 371/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: OAO Concern PVO Almaz-Antey (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat C. Stumpf ja A. Haak)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta 22.6.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/971 (EUVL L 157, s. 50) siltä osin kuin riidanalainen päätös koskee kantajaa ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvoston päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto loukkasi perusteetta ja suhteettomasti kantajan perusoikeuksia eli puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto ei esittänyt asianmukaisia tai riittäviä syitä sille, että kantaja sisällytetään luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto ei osoittanut, että kantaja osallistuu Ukrainan epävakauttamiseen tai että kantajalla on jonkinlaista vaikutusvaltaa Minskin sopimusten onnistuneen täytäntöönpanon osalta.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto teki ilmeisen virheen katsoessaan, että jokin riidanalaiseen toimeen sisältyvään luetteloon merkitsemisen edellytyksistä täyttyi kantajan tapauksessa.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvoston päätöksen 2015/971/YUTP kumoamisen seurauksena neuvoston asetuksella (EU) N:o 833/2014 ei ole riittävää oikeudellista perustaa, mikä merkitsee sitä, että kantajan merkitsemisellä neuvoston asetukseen (EU) N:o 833/2014 sisältyvään luetteloon neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 826/2014 nojalla ei ole enää mitään vaikutusta.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/34

Kanne 7.9.2015 – NICO v. neuvosto

(Asia T-524/15)

(2015/C 371/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Naftiran Intertrade Co. (NICO) Sàrl (Pully, Sveitsi) (edustajat: asianajajat J. Grayston, P. Gjørtler, G. Pandey ja D. Rovetta)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

velvoittamaan prosessinjohtotoimena, että neuvoston on annettava tiedoksi neuvoston pääsihteeristön pysyvien edustajien komitean 23.1.2015 päivätyn asiakirjan 7228/14 EXT 1, jonka aiheena on ”I/A ITEM NOTE”, liitteen 1 täydellinen versio sekä kaikki muut kantajaa koskevat asiakirjat

—

kumoamaan neuvoston päätöksen, joka sisältyi kantajan asianajajille osoitettuun, 26.6.2015 päivättyyn kirjeeseen, joka koskee sellaisen henkilöiden ja yhteisöjen nimiä sisältävän luettelon uudelleentarkastelua, joka on Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (1) – sellaisena kuin se on muutettuna 15.10.2012 annetulla neuvoston päätöksellä 2012/635/YUTP – liitteessä II ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 (2) – sellaisena kuin se on pantu täytäntöön 15.10.2012 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 945/2012 – liitteessä IX, siltä osin kuin kanteen kohteena oleva päätös merkitsee sitä, ettei kantajan nimeä suostuta poistamaan rajoittavien toimenpiteiden kohteina olevien henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, perusoikeuskirjan 41 artiklaa on rikottu ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu

—

Kantajalle on uudelleentarkastelua koskevan menettelyn yhteydessä ainoastaan ilmoitettu, että neuvosto oli jo tehnyt sitä koskevan kieltävän päätöksen. Sille ei ole annettu mitään mahdollisuutta esittää kantaansa tai käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Sille ilmoitettiin ainoastaan määräaika, jonka kuluessa sen oli lähetettävä huomionsa, mutta niitä ei oteta huomioon ennen päätöksentekoa, vaan neuvosto tutkii ne erillisessä myöhemmin järjestettävässä nimen poistamista luettelosta koskevan pyynnön uudelleentarkastelua koskevassa hallinnollisessa menettelyssä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu perustelujen riittämättömyyteen

—

Uudelleentarkastelua koskevaan menettelyyn ei sisälly asianmukaisia perusteluja, joiden avulla kantaja voisi ymmärtää miksi sen nimen poistamista luettelosta koskeva hallintovalitus on hylätty.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja olennaisten prosessuaalisten ja aineellisten vaatimusten rikkomiseen

—

Neuvosto on selvästi tukeutunut hallinnollisen menettelyn aikaisempiin vaiheisiin perustuviin asiakirjoihin ja näyttöön voidakseen perustella riidanalaisen päätöksen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu olennaisten prosessuaalisten ja aineellisten vaatimusten rikkomiseen, perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen ja riidanalaisen päätöksen allekirjoittaneen henkilön puuttuvaan toimivaltaan

—

Riidanalainen 26.6.2015 päivätty neuvoston kirje, johon sisältyy päätös olla poistamatta kantajan nimeä luettelosta, on muodollisesti virheellinen. Tällaisten riidanalaista päätöstä koskevien muotovirheiden vuoksi myös kantajan oikeuksia on loukattu olennaisesti.

(1)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL 2010 L 197, s. 39).

(2)  Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1).

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/35

Kanne 7.9.2015 – Petro Suisse Intertrade v. neuvosto

(Asia T-525/15)

(2015/C 371/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Petro Suisse Intertrade Co. SA (Pully, Sveitsi) (edustajat: asianajajat J. Grayston, P.Gjortler, G. Pandey ja D. Rovetta)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.6.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1008 (EUVL L 161, s. 19) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 25.6.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1001 (EUVL L 161, s. 1) niiltä osin kuin niissä sisällytetään kantaja niiden henkilöiden ja yhteisöjen luokkaan, joihin rajoittavia toimenpiteitä kohdistetaan,

—

kumoamaan 26.6.2015 päivättyyn, kantajan asianajajille osoitettuun kirjeeseen sisältyneen päätöksen, joka koski päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II ja asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevan, määrättyjä henkilöitä ja yhteisöjä koskevan luettelon tarkistamista, niiltä osin, kuin kyseisellä päätöksellä kieltäydytään poistamasta kantajaa rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevia henkilöitä ja yhteisöjä koskevasta luettelosta,

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu riittämättömiin perusteluihin

—

26.6.2015 tehty päätös (riidanalainen tarkistuspäätös) toimi myös neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1008 ja neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1001 (riidanalaiset toimet) tiedoksiantokirjeenä, mutta kyseisessä kirjeessä ei mitenkään perusteltu riidanalaisten toimien toteuttamista.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen

—

Vaikka NIOC omistaa kantajan, kantaja muodostaa kuitenkin siitä erillisen oikeudellisen yksikön, joka on sijoittautunut Sveitsiin ja toimii laillisesti paikallisena palveluyrityksenä, jonka liikevaihto on hyvin pieni.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen

—

Neuvosto on yksipuolisesti ottanut käyttöön uuden päätöksentekomenettelyn, jolla ei ole oikeudellista perustaa SEUT 215 artiklassa eikä muuallakaan perussopimuksissa ja joka salli yksilöimättömän jäsenvaltion tosiasiallisesti johtaa neuvoston päätöksentekoa ilman, että merkityksellisiä asiakirjoja tai tukena olleita todisteita olisi tutkittu. Tällaisella menettelytavalla rikotaan neuvoston tutkinta- ja päätöksentekotoimivallan sekä kantajalla olevan oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa välistä tasapainoa.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan omaisuudensuojaa koskevaa perusoikeutta on loukattu

—

Neuvosto ei ole millään tavoin esittänyt syitä kantajalle määrättyihin rajoituksiin. Kantajan, joka sveitsiläinen, rajoitetusti paikallisena palveluyrityksenä toimiva yhtiö, luetteloinnilla ei voida millään tavoin myötävaikuttaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseen eikä neuvosto voi näyttää toteen päinvastaista.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/36

Kanne 7.9.2015 – HK Intertrade v. neuvosto

(Asia T-526/15)

(2015/C 371/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: HK Intertrade Co. Ltd (Wanchai, Hongkong) (edustajat: asianajajat J. Grayston, P. Gjørtler, G. Pandey ja D. Rovetta)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.6.2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1008 (EUVL 2015 L 161, s. 19) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 25.6.2015 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1001 (EUVL 2015 L 161, s. 1) siltä osin kuin niissä mainitaan kantaja niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelossa, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan,

—

kumoamaan neuvoston päätöksen, joka sisältyy kantajan asianajajille 26.6.2015 osoitettuun kirjeeseen, joka koskee päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II ja asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX mainituista henkilöistä ja yhteisöistä laaditun luettelon tarkistamista siltä osin kuin tässä päätöksessä kieltäydytään poistamasta kantajan nimeä niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelosta, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan,

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puutteellisiin perusteluihin

—

Päätös, joka tehtiin 26.6.2015 (riidanalainen tarkistuspäätös) oli myös neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/1008 ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1001 (riidanalaiset päätökset) tiedoksiantokirje, mutta kirjeessä ei esitetä minkäänlaisia perusteluita riidanalaisten päätösten tekemiselle. Lisäksi neuvoston esittämät perustelut eivät täytä oikeuskäytännössä asetettuja vaatimuksia.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen

—

Vaikka kantaja on NIOC:n omistuksessa, se on erillinen oikeushenkilö, joka on sijoittautunut Hongkongiin ja toimii Aasian erillisillä markkinoilla, joihin NIOC ei käytä määräysvaltaa, jota sen on väitetty kantajan toimintaan kohdistavan.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien rikkomiseen

—

Sallimalla sen, että yksi määrittelemätön jäsenvaltio käytännössä velvoittaa neuvoston tekemään päätöksen tarkastelematta merkityksellisiä asiakirjoja tai päätöstä tukevaa näyttöä, neuvosto on yksipuolisesti ottanut käyttöön uuden päätöksentekomenettelyn, jonka oikeusperustana ei ole SEUT 215 artikla tai mikään muu perustamissopimuksen määräys. Tällä menettelytavalla loukataan neuvostolle tutkintaa varten kuuluvan toimivallan ja päätöksen tekoa varten kuuluvan toimivallan välistä tasapainoa ja kantajan oikeutta oikeussuojaan.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuksiin kuuluvan omistusoikeuden loukkaamiseen

—

Neuvosto ei ole perustellut merkittävällä tavalla kantajalle asetettuja rajoituksia. Kantajan, joka on Hongkongiin sijoittautunut yhtiö, joka toimii Aasian markkinoilla, merkitseminen luetteloon ei millään tavoin voi myötävaikuttaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon eikä neuvosto voi esittää päinvastaista näyttöä.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/37

Kanne 8.9.2015 – Intesa Sanpaolo v. SMHV (START UP INITIATIVE)

(Asia T-529/15)

(2015/C 371/38)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Intesa Sanpaolo SpA (Torino (TO), Italia) (edustajat: asianajajat P. Pozzi ja F. Braga)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalainen malli: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan START UP INITIATIVE – Rekisteröintihakemus nro 13 011 838

Riidanalainen päätös: SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 29.6.2015 asiassa R 2777/2014-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

toteaa, että yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 2 kohtaa on rikottu ja sovellettu virheellisesti

—

toteaa, että yhteisön tavaramerkkiasetuksen 75 artiklaa on rikottu

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan rikkominen

—

Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan rikkominen.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/38

Kanne 16.9.2015 – LG Electronics v. SMHV – Cyrus Wellness Consulting (Viewty GT)

(Asia T-534/15)

(2015/C 371/39)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: LG Electronics, Inc. (Soul, Etelä-Korea) (edustaja: asianajaja M. Graf)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Cyrus Wellness Consulting GmbH (Berliini, Saksa)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosat Viewty GT – Rekisteröintihakemus nro 9 017 237

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n toisen valituslautakunnan 12.6.2015 yhdistetyissä asioissa R 1937/2014-2 ja R 1564/2014-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/39

Kanne 15.9.2015 – CBM v. SMHV – ÏD Group (Fashion ID)

(Asia T-535/15)

(2015/C 371/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: CBM Creative Brands Marken GmbH (Zürich, Sveitsi) (edustajat: asianajajat U. Lüken ja J. Bärenfänger)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: ÏD Group (Roubaix, Ranska)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Fashion ID – Rekisteröintihakemus nro 10 638 658

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan 14.7.2015 asiassa R 2470/2014-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä pysytettiin väiteosaston päätös hylätä yhteisön tavaramerkki nro 10 638 658 väitteen kohteena olevien luokkiin 9, 14, 18, 25 ja 35 kuuluvien tavaroiden ja palvelujen osalta

—

kumoaa SMHV:n väiteosaston 28.7.2014 antaman vastaavan päätöksen (asia B 2 038 399) siltä osin kuin väiteosasto hyväksyi väitteen hylätä yhteisön tavaramerkki nro 10 638 658

—

hylkää kokonaisuudessaan 26.6.2012 päivätyn väitteen, joka koskee yhteisön tavaramerkkiä nro 10 638 658

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—

Väiteosasto ja valituslautakunta eivät ottaneet huomioon unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen perinteistä oikeuskäytäntöä, jonka mukaan merkkien kokonaisvaikutelmaa on vertailtava kohdistamalla huomio riidanalaiseen yhteisön tavaramerkkiin kokonaisuudessaan sen sijaan, että vertailtaisiin yksittäisiä osatekijöitä.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/40

Kanne 15.9.2015 – CBM v. SMHV – ÏD Group (Fashion ID)

(Asia T-536/15)

(2015/C 371/41)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: CBM Creative Brands Marken GmbH (Zürich, Sveitsi) (edustajat: asianajajat U. Lüken ja J. Bärenfänger)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: ÏD Group (Roubaix, Ranska)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Fashion ID – Rekisteröintihakemus nro 11 589 082

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan 14.7.2015 asiassa R 2472/2014-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä pysytettiin väiteosaston päätös hylätä yhteisön tavaramerkki nro 11 589 082 väitteen kohteena olevien luokkiin 16 ja 41 kuuluvien tavaroiden ja palvelujen osalta

—

kumoaa SMHV:n väiteosaston 28.7.2014 antaman vastaavan päätöksen (asia B 2 197 401) siltä osin kuin väiteosasto hyväksyi väitteen hylätä yhteisön tavaramerkki nro 11 589 082

—

hylkää kokonaisuudessaan 7.6.2012 päivätyn väitteen, joka koskee yhteisön tavaramerkkiä nro 11 589 082

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—

Väiteosasto ja valituslautakunta eivät ottaneet huomioon unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen perinteistä oikeuskäytäntöä, jonka mukaan merkkien kokonaisvaikutelmaa on vertailtava kohdistamalla huomio riidanalaiseen yhteisön tavaramerkkiin kokonaisuudessaan sen sijaan, että vertailtaisiin yksittäisiä osatekijöitä.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/41

Kanne 14.9.2015 – Deutsche Post v. SMHV – Verbis Alfa (InPost)

(Asia T-537/15)

(2015/C 371/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Deutsche Post AG (Bonn, Saksa) (edustaja: asianajajat M. Viefhues ja T. Heitmann)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Verbis Alfa sp. z o.o. (Krakova, Puola), EasyPack sp. o.o. (Krakova, Puola)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen malli: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”InPost” – Rekisteröintihakemus nro 11 049 558

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 26.6.2015 asiassa R 546/2014-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään kantajan valitus, joka koskee samanlaisia palveluja

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu;

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohtaa on rikottu

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/42

Kanne 17.9.2015 – Regent University v. SMHV v. Regent’s College (REGENT UNIVERSITY)

(Asia T-538/15)

(2015/C 371/43)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Regent University (Virginia Beach, Virginia, Yhdysvallat) (edustaja: solicitor D. Wilkinson ja barrister E. Himsworth)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Regent’s College (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta)

Menettely SMHV:ssa

Tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Sanaosan REGENT UNIVERSITY sisältävä yhteisön tavaramerkki – Rekisteröinti nro 4 711 594

SMHV:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n toisen valituslautakunnan 6.7.2015 asiassa R 1859/2014-2 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

palauttaa asian valituslautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien kantajalle valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—

velvoittaa mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjän korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien mukaan lukien kantajalle valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, jos siitä tulee väliintulija tässä oikeudenkäynnissä.

Kanneperuste

—

Asetuksen N:o 207/2009 53 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/43

Kanne 22.9.2015 – Pi-Design v. SMHV – Nestlé (PRESSO)

(Asia T-545/15)

(2015/C 371/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Pi-Design AG (Triengen, Sveitsi) (edustaja: asianajaja M. Apelt)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Société des produits Nestlé SA (Vevey, Sveitsi)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Tavaramerkin PRESSO Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 093 132

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.7.2015 asiassa R 428/2014-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/44

Valitus, jonka Fernando De Esteban Alonso on tehnyt 16.9.2015 virkamiestuomioistuimen asiassa F-35/15, De Esteban Alonso v. komissio, 15.7.2015 antamasta määräyksestä

(Asia T-557/15 P)

(2015/C 371/45)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Fernando De Esteban Alonso (Saint-Martin-de-Seignanx, Ranska) (edustaja: asianajaja C. Huglo)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 15.7.2015 asiassa F-35/15 annetun määräyksen, jolla Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentti hylkäsi valittajan kanteen

—

kumoamaan nimittävän viranomaisen 21.11.2014 tekemän ja 3.12.2014 vastaanotetun päätöksen, jolla hylättiin valittajan 5.8.2014 tekemä oikaisuvaatimus nro R/865/14

—

velvoittamaan Euroopan komission maksamaan 17  242,51 euron määrän, jonka määrä on valituksen tekemisajankohdan mukaan ajantasaistettuna 24  242,51 euroa

—

velvoittamaan Euroopan komission maksamaan 3  000 euroa kertaluonteisina kustannuksina sekä kaikki oikeudenkäyntikulut, joiden määrä yksilöidään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste perustuu oikeussuojan epäämiseen siitä syystä, että virkamiestuomioistuin ratkaisi asian määräyksellä mahdollistamatta huomautusten esittämistä uudelleen ja järjestämättä istuntoa.

2)

Toinen kanneperuste perustuu kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen siitä syystä, että virkamiestuomioistuin ratkaisi asian määräyksellä mahdollistamatta huomautusten esittämistä uudelleen ja järjestämättä istuntoa.

3)

Kolmas valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen siitä syystä, että virkamiestuomioistuin lisäsi Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisiin toimielimiltä saatavan avun edellytyksiin uuden edellytyksen.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/45

Kanne 24.9.2015 – Paglieri Sell System v. SMHV (APOTEKE)

(Asia T-563/15)

(2015/C 371/46)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Paglieri Sell System SpA (Pozzolo Formigaro, Italia) (edustajat: asianajajat P. Pozzi ja F. Braga)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”APOTEKE” – Rekisteröintihakemus nro 13 014 691

Riidanalainen päätös: SMHV:n viidennen valituslautakunnan 23.7.2015 asiassa R 2428/2014-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

toteaa, että yhteisön tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa ja 2 kohtaa on rikottu ja sovellettu virheellisesti

—

toteaa, että yhteisön tavaramerkkiasetuksen 75 artiklaa on rikottu

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on rikottu

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 2 kohtaa on rikottu

—

Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklaa on rikottu.

Virkamiestuomioistuin

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/46

Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.9.2015 – Schönberger v. tilintarkastustuomioistuin

(Asia F-14/12 RENV)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamisen jälkeen - Ylennys - Vuoden 2011 ylennysmenettely - Ylennyksen epääminen - Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osin selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton))

(2015/C 371/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Peter Schönberger (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja O. Mader)

Vastaaja: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin (asiamiehet: B. Schäfer ja Í. Ní Riagáin Düro)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne vastaajan päätöksistä olla ylentämättä kantajaa palkkaluokkaan AD13 vuoden 2011 ylennysmenettelyssä.

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset osin selvästi puuttuvat ja koska kanne on osittain selvästi perusteeton.

2)

Asioissa F-14/12 ja F-14/12 RENV Peter Schönberger vastaa omista ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyntikuluista.

3)

Asiassa T-26/14 P Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin vastaa omista ja Peter Schönbergerin oikeudenkäyntikuluista.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/46

Virkamiestuomioistuimen määräys (toinen jaosto) 28.9.2015 – Kriscak v. Europol

(Asia F-73/14) (1)

((Henkilöstö - Europolin henkilöstö - Europol-yleissopimus - Europolin henkilöstösäännöt - Europolin henkilöstösääntöjen liite I - Lihavoiduilla kirjaimilla oleva luettelo viroista, joita voivat hoitaa vain henkilöt, jotka on otettu palvelukseen Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin toimivaltaisiin yksiköihin - Rajoitetut virat - Europol-päätös - Virat, joita voivat hoitaa vain henkilöt, jotka on otettu palvelukseen Europol-päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuihin toimivaltaisiin viranomaisiin - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltaminen Europolin työntekijöihin - Väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen - Väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä kieltäytyminen - Kumoamiskanne - Vahingonkorvauskanne))

(2015/C 371/48)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Christiana Kriscak (Haag, Alankomaat) (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan poliisivirasto (Europol) (asiamiehet: D. Neumann, J. Arnould ja C. Falmagne)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota päätös jättää kantajan työsopimus uusimatta ja korvata väitetysti aiheutunut henkinen kärsimys ja aineellinen vahinko.

Määräysosa

1)

Kanne hylätään selvästi perusteettomana.

2)

Euroopan poliisivirasto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan yhden kolmasosan Christiana Kriscakin oikeudenkäyntikuluista.

3)

Kriscak vastaa kahdesta kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1)  EUVL C 380, 27.10.2014, s. 27.

9.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 371/47

Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 30.9.2015 – Nunes v. tilintarkastustuomioistuin

(Asia F-54/15)

((Henkilöstö - Sopimussuhteinen toimihenkilö - Työsuhteen ehtojen riitauttaminen - Myöhään tehty valitus - Oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn noudattamatta jättäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen))

(2015/C 371/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Carlos Nunes (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja M. Petit)

Vastaaja: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimus Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen huhtikuussa 2009 tekemästä päätöksestä muuttaa toimen asemaa ja kantajan palkkaa sekä vaatimus mukauttaa taannehtivasti kantajan palkkaa huhtikuusta 2009 lukien

Määräysosa

1)

Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

2)

Carlos Nunes vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.