18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Romanian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Romanian vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Romania kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Romaniaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Romanian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Romanian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. EU:n ja IMF:n kolme peräkkäistä ohjelmaa ovat vähentäneet sisäisiä ja ulkoisia epätasapainoja merkittävästi. Huomiota on kuitenkin syytä kiinnittää riskeihin, jotka aiheutuvat Romanian suhteellisen suuresta negatiivisesta ulkomaisesta nettovarallisuusasemasta ja keskipitkän aikavälin heikosta vientikapasiteetista. Pankkisektorilla on edelleen ulkoisia ja sisäisiä haavoittuvuustekijöitä.

(7)

Romania toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä lokakuuta 2013 päätöksen 2013/531/EU (5), jossa se sitoutui myöntämään Romanialle enintään 2 miljardia euroa keskipitkän ajan rahoitustukea syyskuuhun 2015 asti. Tuen edellytyksenä on kattavan talouspoliittisen ohjelman toteuttaminen. Vaikka Romania ei nykyisessä markkinatilanteessa aio pyytää erien maksua, ennalta varautuvan tuen odotetaan auttavan makrotalouden, julkisen talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauttamista ja parantavan rakenneuudistusten kautta talouden häiriönsietokykyä ja kasvupotentiaalia. Kun ohjelma on päättynyt, Romania sisällytetään jälleen täysimääräisesti eurooppalaisen ohjausjakson piiriin.

(9)

Romaniaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Romania pyysi lähentymisohjelmassaan mahdollisuutta poiketa tilapäisesti 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta suunniteltujen rakenneuudistusten vuoksi. Koska ohjelmassa ei esitetty näistä suunnitelluista rakenneuudistuksista riittävän yksityiskohtaisia tietoja, neuvosto ei pysty arvioimaan niiden uskottavuutta. Romania pyysi myös eläkeuudistuslausekkeen soveltamista. Eurostatin on vahvistettava uudistuksen soveltuvuus. Komission kevään 2015 talousennusteen mukainen rakenteellinen alijäämä on 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tämä ei anna riittävää varmuusmarginaalia suhteessa perussopimuksissa asetettuun viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi neuvosto katsoo, ettei Romania täytä pyydetyn tilapäisen poikkeaman edellytyksiä vuonna 2016.

(10)

Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämä pidetään 1,5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistetaan sen jälkeen niin, että se on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Hallitus aikoo pysyä vuodesta 2016 alkaen keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 1,0 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelmassa julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan vuonna 2015, jolloin sen ennustetaan olevan 40,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja supistuvan sen jälkeen niin, että sen on 37,1 prosenttia vuonna 2018. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa. Hallitus hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta ja senaatti 27 päivänä huhtikuuta merkittäviä alijäämää kasvattavia toimenpiteitä (6), jotka otettiin huomioon komission kevään 2015 talousennusteessa, mutta ei lähentymisohjelmassa, vaikka näin edellytetään menettelysäännöissä. Toimenpiteitä, joita tarvitaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamisen tueksi vuodesta 2016, ei ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan poikkeavan 0,3 prosenttia keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2015. Tämä ylittää hieman ennalta varautuvan maksutaseohjelman mukaisen poikkeaman, joka on 0,25 prosenttia ja jonka ehtona on, että EU:n rahoittamien hankkeiden yhteisrahoitus on talousarviossa vahvistetun mukainen. Poikkeamasta on tulossa merkittävä vuonna 2016, jolloin se on 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vaatimus olisi 0,3 prosentin sopeutus suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Romania ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(11)

Romanian julkisen talouden kehys on pitkälti asianmukainen, mutta sitä ei sovelleta tuloksellisesti. Keskipitkän ja pitkän aikavälin väestöennusteet ja työmarkkinoiden vähäinen kehitys saattavat vaarantaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden. Vuonna 2010 aloitettu eläkeuudistus on jo parantanut tilannetta jonkin verran, mutta parlamentin alahuone ei ole vielä hyväksynyt hallituksen joulukuussa 2013 ehdottamaa lakia, jolla naisille ja miehille asetetaan sama eläkeikä vuodesta 2035.

(12)

Hiljattain tehty työnantajien sosiaaliturvamaksujen leikkaus on kaventanut verokiilaa, mutta kohdentamattomasti. Pienituloisten palkansaajien verokiila on edelleen suuri (40 %) verrattuna muihin Euroopan maihin. Veropetokset ja veronkierto muodostavat edelleen suuren haasteen, joka vähentää verotuloja. Ensimmäiset vaiheet Romanian verohallinnon tulevassa uudelleenorganisoinnissa on toteutettu. Kahdella alueella toteutettiin vuonna 2014 pilottihanke, joka kohdistui pimeään työhön, liian pieniksi ilmoitettuihin palkkoihin ja veronkiertoon ja jota on määrä laajentaa vuonna 2015. Ympäristöverotusta kiristettiin vuonna 2014, ja sen taso on nyt lähellä EU:n keskiarvoa.

(13)

Työllisyys- ja työssäkäyntiaste on vuonna 2014 saavutetusta jonkinasteisesta edistyksestä huolimatta erityisen alhainen naisten, nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja romanien keskuudessa. Aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja on tarkistettu, mutta osallistuminen aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin sekä niiden rahoitus on edelleen vähäistä. Erityisesti tämä koskee ammattikoulutusta, aiemman koulutuksen tunnustamiseen tähtääviä järjestelyjä, liikkuvuutta koskevia kannustimia ja pitkäaikaistyöttömiin kohdistettuja toimenpiteitä. Romania on toteuttanut erityisesti nuorisotakuun kautta toimia nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi, mutta niiden toteuttamisessa on ollut viiveitä. Minimipalkan asettamista koskevien läpinäkyvien suuntaviivojen laatimisessa ei ole edistytty. Julkiset työvoimapalvelut tarvitsisivat lisää kapasiteettia, erityisesti henkilöstöä, jotta voitaisiin tarjota yksilöllisempää palvelua ja yhdenmukaisempia toimia eri kohderyhmien keskuudessa. Myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kanssa yhteisrahoitetuille toimenpiteille tarvitaan integroitu toteuttamiskehys.

(14)

Romanialla on useita haasteita koulutuksen alalla. Koulunkäynnin keskeyttämisaste on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella; varhaiskasvatuksen saatavuus on rajallista, erityisesti maaseutualueiden ja romaniyhteisön osalta, elinikäiseen oppimiseen osallistutaan selvästi EU:n keskiarvoa vähemmän; korkea-asteen koulutuksen laatu ja soveltuvuus työmarkkinoiden tarpeisiin on riittämätöntä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on unionin toiseksi pienin. Romania on alkanut tarttua näihin haasteisiin, ja edistys eri aloilla on vaihdellut. Näkyviä tuloksia on saatu tähän mennessä aikaan vain vähän. Romania hyväksyi kesäkuussa 2015 kaksi kansallista strategiaa, jotka koskevat yhtäältä elinikäistä oppimista, toisaalta koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä. Nyt on tärkeää, että se toteuttaa toimia niiden nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi. Vuosiksi 2014–2019 on suunniteltu kansallinen varhaiskasvatusohjelma, joka tulee voimaan uutena kouluvuonna 2015–2016. Korkea-asteen koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden parantamiseksi on laadittu strategia, jonka tavoitteena on sovittaa korkeakoulutus paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja kohentaa epäedullisessa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia osallistua siihen. Ammatti- ja oppisopimuskoulutuksen parantamiseksi on toteutettu toimenpiteitä.

(15)

Romanian terveydenhuoltojärjestelmälle tyypillisiä piirteitä ovat heikot hoitotulokset, heikko taloudellinen ja maantieteellinen saatavuus, vähäinen rahoitus ja resurssien tehoton käyttö. Laitoshoitoon turvaudutaan paljon, ja järjestelmä kärsii laajasta mutta tehottomasta sairaalaverkostosta, lähetejärjestelmän heikkoudesta ja pirstoutuneisuudesta sekä perushoitoon osoitetun rahoituksen pienestä osuudesta. Lisäksi maksaminen pimeästi on yleistä julkisessa terveydenhuollossa, mikä edelleen heikentää järjestelmän saatavuutta, tehokkuutta ja laatua. Käyttöön otetut eri toimenpiteet ja terveydenhuoltouudistukset ovat pienentäneet rahoitusvajetta ja parantaneet palvelujen laatua ja tehokkuutta. Joulukuussa 2014 hyväksyttiin vuosiksi 2014–2020 kansallinen terveydenhuoltostrategia, jossa vahvistetaan alaa koskevien uudistusten strateginen perusta. Terveysministeriö ja kansallinen sairausvakuutuslaitos pohtivat erilaisia toimenpiteitä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän parantamiseksi.

(16)

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen helpottaminen ovat edelleen suuria haasteita Romanialle. Vaikka köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskin kohteena olevien ihmisten osuus on pienenemässä, se on edelleen korkea, 40 prosenttia vuonna 2013, eli selvästi yli EU:n keskiarvon. Sosiaalisten tulonsiirtojen (myös eläkkeiden) tehokkuus köyhyyden poistamisessa vaikuttaa rajalliselta ja on erityisen huono lasten kohdalla. Tulonsiirrot eivät ole riittävästi sidoksissa aktivointitoimiin. Vuoden 2011 sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen on edelleen jäljessä aikataulusta. Sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista koskeva strategia ja niihin liittyvät toimintaohjelmat hyväksyttiin 27. toukokuuta 2015. Toimeentulotuki yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, sillä siihen yhdistettäisiin kolme käytössä olevaa sosiaalista tulonsiirtoa, ja olisi myös paremmin sidoksissa aktivointitoimiin. Sen käyttöönotossa edistyttiin kuitenkin vain vähän. Hallitus hyväksyi vuonna 2013 sosiaalitaloutta koskevan lain, jonka tarkoituksena on säännellä sosiaalitalouden alaa ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevan väestön työvoimaan osallistumista, mutta laki on edelleen parlamentin käsittelyssä. Romanien integroimiseksi on toteutettu vain vähän toimenpiteitä. Asiaa koskeva tarkistettu strategia saatiin hyväksyttyä pienellä viiveellä tammikuussa 2015, mutta sen toteuttaminen on jäljessä aikataulusta.

(17)

Romanian hallinnolliset valmiudet ovat heikot ja pirstaloituneet, ja niille tyypillistä on epäselvä vastuunjako, mikä heikentää osaltaan talouden kilpailukykyä. Rakenteellisten heikkouksien perussyyt on saatu selville, ja lokakuussa 2014 hyväksyttiin strategia julkishallinnon ja politiikan priorisoinnin ja koordinoinnin haasteisiin vastaamiseksi sekä toimintasuunnitelma strategian panemiseksi täytäntöön vuosina 2014–2020. Täytäntöönpano on kuitenkin viivästynyt huomattavasti. Julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien takia EU:n rahoittamien ohjelmien täytäntöönpano on viivästynyt merkittävästi. Nämä sääntöjenvastaisuudet ovat vaikuttaneet kielteisesti liiketoimintaympäristöön ja estäneet erittäin tarpeelliset investoinnit infrastruktuuriin.

(18)

Oikeusjärjestelmän laadun ja tehokkuuden, kaikkia tasoja koskevan korruptiontorjunnan sekä tuomioistuinten päätösten tosiasiallisen noudattamisen varmistamisessa on edistytty jonkin verran. Tuomioistuinten päätösten noudattaminen on monissa tapauksissa kuitenkin edelleen heikkoa, ja pienimuotoisen korruption estämisessä ja torjunnassa on edistytty rajallisesti. Näitä keskeisiä politiikan aloja on tarkoitus käsitellä yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa kertomuksessa.

(19)

Valtionyhtiöt kärsivät heikosta tuottavuudesta, vaikuttavat talouden epälikvidisyyteen ja rasittavat julkisen talouden rahoitusasemaa (ehdollisena velkana). Niiden osuus kaikkien yritysten maksamattomista veroista on 50 prosenttia. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on keskeisen tärkeä tekijä valtionyhtiöiden toiminnassa. Nykyinen ohjausjärjestelmä ei estä poliittista puuttumista yritysten tavanomaiseen toimintaan tai takaa viranomaisten osallistumisen ja poliittisten tehtävien erottamista toisistaan. Valtionyhtiöihin ei sovellettu järjestelmällisesti erityisiä sääntöjä ennen erityisasetuksen nro 109/2011 hyväksymistä. Monia aloja on edelleen näiden sääntöjen ulkopuolella eikä niitä aina noudateta käytännössä. Valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien uudistus energia- ja liikennesektoreilla ei ole edennyt.

(20)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Romanian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Romanialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Romanian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(21)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(22)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4,

1.

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet rahoitustukiohjelman loppuun saattamiseksi;

2.

rajoittaa vuonna 2015 poikkeaman julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta enintään 0,25 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuosien 2013–2015 maksutaseohjelman mukaisesti ja palaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vuonna 2016; toteuttaa verosäännösten noudattamista koskevan kattavan strategian, lujittaa seurantajärjestelmiä pimeään työhön puuttumiseksi ja vauhdittaa miesten ja naisten eläkeiän yhdenmukaistamista;

3.

lujittaa työmarkkinatoimenpiteiden tarjoamista erityisesti sellaisille nuorille, jotka eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen käyttäjiksi, ja pitkäaikaistyöttömille; varmistaa, että kansallisessa työvoimatoimistossa on riittävästi henkilöstöä; vahvistaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti selkeät suuntaviivat läpinäkyvälle minimipalkan asettamiselle; ottaa käyttöön toimeentulotuen; lisää varhaiskasvatuksen tarjontaa ja laatua, erityisesti romanien osalta; toteuttaa toimia koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanon varmistamiseksi; jatkaa vuosien 2014–2020 kansallisen terveydenhuoltostrategian toteuttamista parantaakseen tilannetta heikon saatavuuden, vähäisen rahoituksen ja tehottomien resurssien suhteen;

4.

hyväksyy lain valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän uudistamisesta.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/6

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Slovenian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Slovenian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Slovenian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Sloveniaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Maaraportissa arvioitiin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Slovenian osalta maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Slovenian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Tasapainottaminen on meneillään, ja määrätietoiset politiikkatoimet sekä vientimenestyksen ja kasvuolosuhteiden parantuminen ovat vähentäneet erityisesti ulkoiseen kestävyyteen liittyviä riskejä viime vuodesta. Riskejä rahoitusvakaudelle ja kasvulle aiheuttavat kuitenkin yritysjohdon heikko valvonta, valtion omistamien yritysten suuri osuus, yritysten voimakas velkavivutus ja lisääntyvä julkinen velka, ja näihin riskeihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Epätasapainoja ei sen vuoksi enää katsota liiallisiksi, mutta niihin on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota.

(7)

Slovenia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Sloveniaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassa liiallisen alijäämän korjaamista neuvoston asettaman määräajan mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja keskipitkän aikavälin tavoitteen – rakenteellisesti tasapainoisen julkisen talouden rahoitusaseman – saavuttamista vuoteen 2020 mennessä, toisin sanoen vuosi ohjelmakauden jälkeen. Hallituksen suunnitelmien mukaan julkisen sektorin alijäämä supistetaan vähitellen 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen niin, että se on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vakausohjelmassa julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan, 81,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuonna 2015 ja alkavan sitten supistua. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan on odotettavissa, että liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti ja kestävästi vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan julkisen talouden toimet jäävät rakenteellisen rahoitusaseman ja toteutettujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden perusteella vähäisemmiksi kuin mitä neuvosto suosittelee. Jos liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti suunnitelmien mukaan, Sloveniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota vuodesta 2016. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei ole vielä täsmennetty riittävästi. Näin ollen komission kevään 2015 talousennusteen perusteella näyttää siltä, että on olemassa riski, että Slovenia poikkeaa merkittävästi vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2016, ja lisätoimia tarvitaan. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Slovenia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Slovenian parlamentti hyväksyi finanssipoliittisten sääntöjen osalta vuonna 2013 perustuslaillisen perustan julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa/ylijäämää koskevalle säännölle. Tarvittavaa täytäntöönpanolainsäädäntöä ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty. Julkista taloutta koskevan lain tarkistusten odotetaan tarjoavan tarvittavan oikeusperustan finanssipoliittisia sääntöjä koskevan lain taustalla olevien menettelykysymysten osalta.

(9)

Slovenia on ryhtynyt toimiin helpottaakseen eläkejärjestelmän keskipitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia paineita, mutta keskeisiä parametreja on vielä mukautettava, jotta varmistetaan sen kestävyys vuoden 2020 jälkeisenä aikana. Vuoden 2013 eläkeuudistuksella on ollut myönteinen vaikutus, ja demografiarahaston perustamista koskeva säädös on tarkoitus hyväksyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Eläkkeiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen edellyttää kuitenkin lisäuudistuksia. Pitkäaikaishoidon uudistamisessa ei ole edistytty. Vuoden 2013 lopussa hallitus hyväksyi hahmotelman pitkäaikaishoidon uudistamiseksi, mutta uudistuksen toteuttamista koskevan lainsäädännön hyväksymistä on lykätty vuoden 2015 loppuun, jotta tätä ennen voidaan tehdä sairausvakuutusuudistusta ja muun muassa yleisen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon rahoituslähteitä koskevat päätökset. Ikäsidonnaisia pitkäaikaishoidon menoja voidaan hillitä kohdistamalla etuudet niitä eniten tarvitseviin ja siirtämällä painopiste laitoshoidosta kotihoitoon.

(10)

Tammikuussa 2015 tehtiin työmarkkinasopimus, jossa määrätään, että julkisen sektorin palkkojen kasvu jää jälkeen yksityisen sektorin palkkakehityksestä. Vähimmäispalkkojen muodostuminen ja indeksikorjaus eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan. Vähimmäispalkka on vielä suhteellisen suuri verrattuna keskipalkkaan, mutta se on noussut viime aikoina vain vähän. Vuoden 2013 työmarkkinauudistuksen arviointi osoittaa, että työmarkkinarajoitukset ovat vähentyneet, mutta pitkäaikaistyöttömyyteen ja alhaisen osaamistason työntekijöiden ja ikääntyvien työntekijöiden matalaan työllisyysasteeseen liittyy edelleen rakenteellisia ongelmia. Slovenia on toteuttanut joitakin toimia ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden ratkaisemiseksi, ja useita muita toimenpiteitä on suunnitteilla vuoteen 2020 saakka.

(11)

Pankkisektori on vakautunut edelleen Abankan ja Banka Celjen vuonna 2014 toteutetun pääomapohjan vahvistamisen myötä. Pankkeja koskeva kattava toimintaohjelma on saatu valmiiksi ja toimitettu pääministerin kansliaan tammikuussa 2015. Slovenian keskuspankki on huolehtinut vuonna 2013 toteutetussa omaisuuserien laadun tarkastelussa havaittuja puutteita koskevista jatkotoimista ja jatkaa paikalla tehtäviä tarkastuksia vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana selvittääkseen, ovatko pankit panneet suositukset täytäntöön. Suurimmat pankit ovat organisoituneet uudelleen ja vahvistaneet selvitys- ja uudelleenjärjestely-yksiköitään. Pankkisektorin tervehdyttämiseksi on kuitenkin tarpeen lisätä pitkän aikavälin kannattavuutta ja supistaa järjestämättömien lainojen määrää yrityssektorilla. Yritysten uudelleenjärjestelyä koskeva yleissuunnitelma on laadittu, ja yritysten uudelleenjärjestelyä käsittelevä keskitetty työryhmä on perustettu. Edellytykset yksityisten investointien piristymiselle voisivat palautua, jos yrityssektorin velkavivun purkamista jatketaan, muun muassa pankkien varainhoitoyhtiön kautta ja panemalla uusi maksukyvyttömyyslainsäädäntö kaikilta osin täytäntöön. Pankkien luotonantotoiminta jatkaa supistumistaan, mikä vaikuttaa pääasiassa pk-yrityksiin. Pankkialan pääomapohjan äskettäisen vahvistamisen tulosten odotetaan näkyvän kokonaisuudessaan vasta vuonna 2016. Pankkien vähäinen luotonanto ja korkeat korot rasittavat pk-yritysten rahoituskapasiteettia. Vaikka hylättyjen lainahakemusten osuus on laskenut viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana, aiempaa huomattavasti useammat pk-yritykset raportoivat pankkien lainanmyöntämishalukkuuden heikenneen, ja tällaisten yritysten määrä on unionin suurimpia.

(12)

Yksityistämisohjelma etenee, vaikkakin viiveellä. Valtion omistamien viiden suuren pankin rakenneuudistus ja kahden pienemmän kotimaisen pankin toiminnan lopettaminen etenee aikataulussa. Slovenian valtion holdingyhtiö, joka vastaa valtion omaisuuden hallinnoinnista ja myynnistä, on nyt täysin toimintakykyinen. Luonnos omaisuudenhoitostrategiaksi on vielä hyväksyttävä parlamentissa, minkä jälkeen odotettavissa on useita tarkoin kohdennettuja valtion omaisuuseriä koskevan divestointisuunnitelman julkistaminen. Slovenian valtion holdingyhtiö hyväksyi joulukuussa 2014 uudet hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat säännökset, ja tammikuussa 2015 nimitettiin säännösten noudattamista valvova virkamies.

(13)

Tuomioistuinten tehokkuus parani edelleen vuonna 2014, vaikkakin aiempaa hitaammin. Oikeudenkäyntien keston lyhentäminen ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa edistyi jossakin määrin, myös maksukyvyttömyyslainsäädännön piiriin kuuluvien asioiden osalta, mutta oikeudenkäyntien kesto ja ratkaisemattomien tapausten ruuhka on edelleen huomattava.

(14)

Slovenian liiketoimintaympäristön tarjoama tuki on heikkoa, mikä on keskeinen syy maan liikeyritysten vähäisiin investointeihin. Lisäksi lakien suuri määrä ja lukuisat lainsäädännön muutokset vaikeuttavat liiketoiminnan harjoittamista ja paikallisen sääntelyn noudattamista. Säänneltyjen ammattien määrä on vähentynyt 323:sta 242:een mutta on edelleen korkea. Hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskevaan yhtenäiseen asiakirjaan sisältyvistä toimenpiteistä on toteutettu noin 25 prosenttia. Kilpailuviranomaiselle on annettu riittävä taloudellinen ja institutionaalinen riippumattomuus.

(15)

Uusi hallitus on vahvistanut sitoumuksensa torjua korruptiota, ja se hyväksyi tammikuussa 2015 uuden kaksivuotisen ohjelman, johon sisältyy 11 monivuotista toimenpidettä. Läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden parantamisessa on edistytty jonkin verran. Valmisteilla on kattava julkisen sektorin uudistus. Tulosarviointia ja laadunvalvontamenettelyjä koskevan raportoinnin osalta ei ole edistytty.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Slovenian talouspolitiikkaa ja julkaissut analyysinsa vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovenialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(17)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(18)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Slovenian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla vuonna 2015 ja sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; hyväksyy finanssipoliittisia sääntöjä koskevan lain ja tarkistaa julkista taloutta koskevaa lakia; edistää eläkejärjestelmän pitkän aikavälin uudistusta; hyväksyy vuoden 2015 loppuun mennessä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon uudistuksen;

2.

tarkistaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti vähimmäispalkan määrittämismekanismia ja erityisesti avustusten merkitystä ottaen huomioon niiden vaikutuksen työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn; parantaa alhaisen osaamistason työntekijöiden ja ikääntyvien työntekijöiden työllistyvyyttä; toteuttaa toimenpiteitä löytääkseen ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyteen ja tarjoaa riittävät kannustimet työurien pidentämiselle;

3.

vähentää järjestämättömien lainojen osuutta pankeissa asettamalla täsmällisiä tavoitteita; parantaa pankkien kapasiteettia seurata luottoriskejä; jatkaa yritysten uudelleenjärjestelyjä ja pitää yllä vahvaa hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää pankkien varainhoitoyhtiössä; toteuttaa toimenpiteitä, joilla parannetaan pk-yritysten ja mikroyritysten rahoituksen saantia; hyväksyy Slovenian valtion holdingyhtiötä koskevan strategian, johon sisältyy omaisuuserien selkeä luokittelu, panee täytäntöön vuotuisen omaisuudenhoitosuunnitelman ja soveltaa tulosten arviointiperusteita;

4.

varmistaa, että siviilioikeuden tehokkuuden parantamiseksi toteutetut uudistukset auttavat lyhentämään oikeudenkäyntien kestoa.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/10

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Slovakian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Slovakian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Slovakian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovakia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Slovakiaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Slovakian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Slovakia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Slovakiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen siten, että se on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Vakausohjelman mukaan keskipitkän aikavälin tavoite – 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen – saavutettaisiin vuodesta 2017 alkaen. Julkisen talouden velan odotetaan supistuvan vuonna 2015 marginaalisesti 53,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja jatkavan supistumistaan 50,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella menojen nettokasvu jää alle vertailuarvon sekä vuonna 2015 että 2016, ja täyttää näin vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Slovakian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(9)

Työmarkkinat osoittivat elpymisen merkkejä vuonna 2014, mutta työttömyysaste on edelleen korkea. Sosiaaliturvajärjestelmään liittyviä pidäkkeitä on vähennetty ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on edistytty jonkin verran, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen suuri haaste ja romanien ja heikosti koulutettujen työllisyysaste on alhainen. Vaikka joitakin alustavia toimenpiteitä on toteutettu julkisten työvoimapalvelujen parantamiseksi, niillä on rajalliset valmiudet tarjota yksilöllisiä palveluja, erityisesti työmarkkinoista kauimpana oleville henkilöille. Naisten työllisyysaste on edelleen selvästi alle EU:n keskiarvon, mihin vaikuttavat laadukkaiden ja kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen puute ja suhteellisen pitkät äitiyslomat.

(10)

Slovakia on edistynyt jonkin verran työssäoppimisen alalla uuden ammatillista koulutusta koskevan lain myötä, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Edistyminen on kuitenkin ollut vähäistä opetusolosuhteiden parantamisessa, työsuuntautuneempien kandidaattiohjelmien perustamisessa sekä varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon osallistuvien romanilasten osuuden lisäämisessä. Toimenpiteitä ei ole toteutettu sen varmistamiseksi, että romanit osallistuisivat laajemmin ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Edistyminen on ollut vähäistä Slovakian tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän puutteiden korjaamisessa. Pääasiallisina tarpeina on parantaa tieteellisen perustan laatua ja merkitystä ja edistää yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimusyksikköjen ja yrityssektorin välillä.

(11)

Liiketoimintaympäristön heikko laatu Slovakiassa vähentää maan houkuttelevuutta niin ulkomaisten kuin kotimaisten investointienkin kannalta. Julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän riittämätön tehokkuus ja laatu aiheuttavat erityisesti haittaa liiketoimintaympäristölle. Virkamieskunta kärsii henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta ja henkilöresurssien tehottomasta hallinnoinnista. Toimet korruption torjumiseksi ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Erityisesti tarpeeseen vahvistaa verohallinnon analyyttisia ja tarkastusvalmiuksia ei ole reagoitu. Julkiset hankinnat kärsivät syvään juurtuneista puutteista, jotka vaikuttavat julkisten varojen kohdentamiseen.

(12)

Vaikka verojärjestelmän viimeaikaiset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet julkisen talouden kohenemiseen, väestön ikääntymisestä johtuvat kustannukset rasittavat Slovakian nykyistä suhteellisen vakaata velka-asemaa tulevaisuudessa. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys riippuu hallituksen kyvystä lisätä terveydenhuoltoalan kustannustehokkuutta. Slovakian terveydenhuoltojärjestelmän yleinen tehokkuus on huono, ja sen tulokset ovat heikkoja muihin EU-maihin verrattuna. Hallitus hyväksyi vuosiksi 2014–2020 uuden terveysstrategian, jolla yritetään ratkaista kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat. Strategiaa toteutetaan parhaillaan, mutta useimmat toimenpiteet eivät ole vielä voimassa. Veronkantoon ja verohallinnon toimintaan liittyy myös edelleen tehottomuutta.

(13)

Viime vuosina tehtyjen investointien vähäisyys voi horjuttaa Slovakian pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Yksityiset investoinnit vähenivät vuosina 2008–2013 erityisen voimakkaasti. Finanssialan ulkopuolisten yritysten kohdalla kokonaisinvestoinnit supistuivat noin 90 prosenttia suorien ulkomaisten investointien vähenemisen myötä. Vuonna 2013 investoinnit tuotantohyödykkeisiin olivat edelleen reaalisesti noin 13 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2008. Vaikka julkiset investoinnit supistuivat huomattavasti vähemmän, supistumisella on kuitenkin merkittäviä seurauksia, kun otetaan huomioon laajamittaiset liikenteen infrastruktuurihankkeet, jotka ovat olennaisen tärkeitä, jotta Slovakian keski- ja itäosien kasvupotentiaalia voidaan hyödyntää. Investointien suunnitteluun liittyvät hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet sekä rakennus- ja maankäyttölupamenettelyjen läpinäkyvyyden puute ja pitkä kesto jarruttavat julkisia investointeja. EU:n rahoitus muodostaa erittäin suuren osuuden kaikista julkisista investoinneista Slovakiassa muihin alueen jäsenvaltioihin verrattuna. Lisäksi EU:n varojen käyttöä haittaa suunnittelumenettelyjen huono hallinto, hankkeiden heikko suunnittelu ja valinta sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevien vaatimusten noudattamisen laiminlyönti. Räätälöityjen eritelmien käyttö julkisissa hankinnoissa rajoittaa kilpailua ja johtaa siihen, että lopulliset hinnat ovat korkeita. Hankintamenettelyihin osallistuvien julkisyhteisöjen valvonnan parantaminen ja asiantuntemuksen lisääminen voisi auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat. Julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja laadun riittämättömyys ovat erityisen haitallisia liiketoimintaympäristön kannalta, eikä siviiliprosessin uudistamisen ja tuomioistuinten epätasaisen työnjaon kaltaisiin kysymyksiin ole vielä puututtu.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Slovakian talouspolitiikkaa ja julkaissut analyysinsa vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovakialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Slovakian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(15)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (6), että Slovakia noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Slovakian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

lisää terveydenhuoltoalan kustannustehokkuutta, myös parantamalla sairaalahoidon hallinnointia ja kehittämällä perushoitoa; toteuttaa toimenpiteitä veronkannon tehostamiseksi;

2.

toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla puututaan pitkäaikaistyöttömyyteen parantamalla aktivointitoimenpiteitä ja toisen mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta sekä ottamalla käyttöön yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä korkealaatuista koulutusta; lisää kannustimia naisten pysymiselle työmarkkinoilla tai palaamiselle niille kehittämällä lastenhoitopalvelujen tarjontaa;

3.

parantaa opettajien koulutusta ja opettajan ammatin houkuttelevuutta, jotta oppimistulosten heikkeneminen voidaan pysäyttää; lisää romanilasten osallistumista yleiseen koulutukseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen;

4.

parantaa ja yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä maankäyttö- ja rakennuslupien saamiseksi, jotta vauhditetaan infrastruktuuri-investointeja; lisää kilpailua julkisissa tarjouskilpailumenettelyissä ja parantaa julkisten hankintojen valvontamekanismeja.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/14

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Suomen vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Suomen vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Suomi kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Suomea koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Suomen edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Suomea koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Suomen makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. On syytä kiinnittää huomiota erityisesti riskeihin, jotka liittyvät heikkoon vientimenestykseen teollisuuden rakenteiden muuttuessa. Vaikka vientimarkkinaosuuksien ja elektroniikkateollisuuden supistuminen on pitkälti päättynyt, investoinnit ovat edelleen vähäisiä ja potentiaalinen kasvu on heikentynyt. Yksityisen sektorin velan kasvu on pysähtynyt eikä näytä aiheuttavan välitöntä huolta, mutta velan suhteellisen suuri määrä edellyttää tiivistä seurantaa.

(7)

Suomi toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 2 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Suomeen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2014 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja näin ylitti suhteessa BKT:hen määritellyn 3 prosentin viitearvon. Väistyvän hallituksen toimittamassa vuoden 2015 vakausohjelmassa – joka perustuu olettamukseen, että politiikka ei muutu ja kattaa vuodet 2014–2019 – alijäämän ennustetaan vuonna 2015 edelleen kasvavan 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ennen kuin se vähitellen supistuu 3,1 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan julkisen velan odotetaan kasvavan suhteessa BKT:hen ohjelman ennustejaksolla, vuoteen 2019 mennessä 67,8 prosenttiin. Keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, ei saavuteta ohjelmakauden loppuun mennessä. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella Suomen julkisen talouden alijäämän ennustetaan vuonna 2015 olevan 3,3 prosenttia ja vuonna 2016 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun taas velan ennustetaan vuoteen 2016 mennessä kasvavan 64,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komissio julkaisi 13 päivänä toukokuuta 2015 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti kertomuksen, jossa todetaan, että alijäämä- ja velkakriteerin ei katsota täyttyneen. Uusi hallitus julkaisi kuitenkin 27 päivänä toukokuuta 2015 strategisen ohjelmansa, suunnitellut vakauttamistoimet mukaan luettuina. Jos nämä toimet pannaan kaikilta osin täytäntöön, niiden odotetaan komission arvion mukaan supistavan julkisen talouden alijäämää selvästi alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuoden 2014 heikentymisen jälkeen on tapahtunut toinen poikkeama ennalta ehkäisevän osion mukaisesti vuonna 2015 edellytetyistä rakenteellisista toimista. Odotettavissa on, että menojen kasvulle asetettu vertailuarvo saavutetaan selvästi vuonna 2015. Siten voi olla vaarana, että keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi vuosina 2014–2015 edellytetystä sopeutuksesta poiketaan huomattavasti. Tätä on arvioitava uudelleen jälkikäteen. Ottaen huomioon uuden hallituksen ilmoittamat toimet on olemassa vaara, että vaatimuksesta poiketaan jonkin verran vuonna 2016. Siksi tarvitaan lisätoimenpiteitä edellytettyjen rakenteellisten sopeutusten toteuttamiseksi. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen sekä uuden hallituksen 27 päivänä toukokuuta 2015 esittämien vakauttamistoimien arvioinnin perusteella olevan vaarana, että Suomi ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Suomi on edistynyt jonkin verran hallinnollisten uudistusten toteuttamisessa, mutta julkisen sektorin tehokkuutta voitaisiin edelleen parantaa, erityisesti niillä osa-alueilla, joihin kohdistuu tulevaisuudessa väestön ikääntymisestä aiheutuvia kustannuspaineita.

Työmarkkinaosapuolet pääsivät syksyllä 2014 sopimukseen eläkeuudistuksen sisällöstä, mutta lainsäädäntöä ei ole vielä annettu. Ikääntyneiden työntekijöiden työvoimaosuuden lisääminen on tärkeää julkisen talouden kestävyysvajeen ja lakisääteisen eläkeiän suunnitellun nostamisen kannalta. Työmarkkinoilta poistutaan ennenaikaisesti pääasiassa työkyvyttömyyden vuoksi tai ikääntyneille työttömille tarjolla olevien laajennettujen työttömyysetuuksien turvin. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistamisesta annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014, mutta laajoihin kuntayhtymiin perustuvan hallintomallin ja perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon yhteensovittamiseen ei löydetty ratkaisua ennen huhtikuussa 2015 pidettyjä eduskuntavaaleja, joten hallituksen esitys raukesi. Suomen kunnat ovat suhteellisen pieniä, mutta niiden tehtäväkenttä on melko laaja muihin Euroopan maihin verrattuna. Kuntarakenteen uudistus edistyy hieman viivästyneenä, ja kunnat tekevät selvityksiä kuntaliitosten eduista. Vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelman mukaan uusi lakiesitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2016 lopulla.

(9)

On tärkeää, että koko työvoimapotentiaali on työmarkkinoiden käytössä, kun väestö ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee. Suomi on edistynyt tässä jonkin verran ja toteuttanut useita toimenpiteitä, joista voidaan mainita erityisesti ikääntyneisiin kohdennettu palkkatukien uudistaminen ja julkisten työvoimapalveluiden organisoinnin parantaminen. Vuonna 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia, ja erityisesti nuorten ja ikääntyneiden työttömyysaste nousee edelleen. Vuoden 2013 maltillinen palkkaratkaisu tukee kustannus- ja vientikilpailukyvyn palautumista hidastamalla yksikkötyökustannusten kasvua.

(10)

Suomi on edistynyt jonkin verran innovatiivisia tuotteita synnyttävien valmiuksien lisäämisessä. Hallitus toteuttaa periaatepäätöstä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Puhtaan teknologian, biotalouden ja digitalisaation kärkihankkeet ovat lupaavia mutta mittakaavaltaan suhteellisen pieniä. Vaikka T&K-panostukset ovat unionin suurimpia, Suomen haasteena on edelleen panostusten muuntaminen menestyviksi vientituotteiksi ja -palveluiksi. Hallitus on pyrkinyt yksinkertaistamaan ja tehostamaan yritystukijärjestelmiä, lisäämään aloittavien yritysten rahoitusta ja edistämään niiden kansainvälistymistä. Tästä huolimatta investoinnit ovat jääneet Suomessa vähäisiksi, viennin vaikeudet ovat jatkuneet ja työllisyys on vähentynyt. Toimia tarvitaan myös kilpailun lisäämiseksi tuote- ja palvelumarkkinoilla, erityisesti vähittäiskauppasektorilla, joka on edelleen hyvin keskittynyt.

(11)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Suomen talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Suomelle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Suomen finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(12)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(13)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2 ja 3.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Suomen rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta vähintään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; jatkaa toimia julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiseksi ja vahvistaa kasvun edellytyksiä;

2.

hyväksyy sovitun eläkeuudistuksen ja poistaa vähitellen varhaisen työmarkkinoilta poistumisen väyliä; huolehtii kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien hallinnollisten uudistusten tuloksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta julkisten palveluiden tarjonnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan lisätä samalla varmistaen niiden laatu;

3.

parantaa nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistettävyyttä keskittyen erityisesti työn kannalta merkityksellisen osaamisen kehittämiseen; edistää tuottavuuden kehitystä noudattavaa palkkakehitystä työmarkkinaosapuolten asemaa täysin kunnioittaen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti;

4.

toteuttaa toimenpiteitä vähittäiskauppasektorin avaamiseksi toimivalle kilpailulle.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/18

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Ruotsin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Ruotsin vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Ruotsi kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Ruotsia koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Ruotsin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Ruotsin makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. Erityisesti kotitalouksilla on erittäin paljon velkaa, joka kasvaa edelleen asuntojen hintojen nousun, alhaisina pysyttelevien korkojen, vahvojen verokannustimien ja asuntotarjontaa rajoittavien tekijöiden vuoksi. Yksityisen sektorin velkaa koskevaan makrotalouden kehitykseen on edelleen syytä kiinnittää huomiota.

(7)

Ruotsi toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 23 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 24 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Ruotsiin sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämä supistuu vähitellen 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja että tasapaino saavutetaan vuonna 2018. Lähentymisohjelman mukaan keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, pysytään koko ohjelmakauden ajan. Julkisen talouden velan ennakoidaan olevan suurimmillaan vuonna 2015, jolloin se on 44,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja supistuvan tämän jälkeen vähitellen siten, että se on 40,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Tästä huolimatta on tarpeen määritellä toimenpiteitä, joilla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin. Rakenteellisen rahoitusaseman ennakoidaan komission kevään 2015 talousennusteen perusteella vastaavan vuonna 2015 keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on – 1 prosenttia, ja paranevan – 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Ruotsin odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Toisin kuin monissa muissa jäsenvaltioissa, Ruotsissa asuntojen hinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää korjausliikettä, ja ne ovat jälleen nousseet voimakkaasti vuoden 2013 puolivälistä lähtien. Komission tekemä perusteellinen tarkastelu viittaa siihen, että Ruotsissa asuntojen hinnat näyttävät ylittävän asuntojen perusarvon. Tämä on osittain seurausta myönteisistä perustekijöistä, kuten käytettävissä olevien tulojen kasvusta, matalista koroista ja hyvästä väestörakenteesta. Maaraportissa on kuitenkin eritelty sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöitä, jotka vaikuttavat asuntojen hintoihin. Kysyntäpuolella on ollut etenkin luotonottoon kannustavia tekijöitä. Lisäksi Ruotsin verojärjestelmällä, joka on yksi voimakkaimmin asunnon omistamiseen kannustavista verojärjestelmistä unionissa, on taipumus nostaa asuntojen hintoja. Tämä on vuorostaan kasvattanut Ruotsin kotitalouksien velkaa, joka on suuri ja kasvaa nopeammin kuin muissa unionin jäsenvaltioissa. Vaikka kotitalouksien kokonaisvarat ovat merkittävät ja niiden käytettävissä olevat tulot ovat viime vuosina kasvaneet, kotitaloudet ovat aiempaa alttiimpia riskeille ja niiden suuri velkaantuneisuus on myös riski makrotalouden vakaudelle. Vaikutuksiin, jotka ovat seurausta velanoton suosimisesta tuloverotuksessa, olisi puututtava rajoittamalla asteittain asuntolainakorkojen verovähennyskelpoisuutta tai korottamalla juoksevia kiinteistöveroja. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla nopeutetaan asuntolainojen nykyistä hidasta lyhennysvauhtia kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi.

(10)

Tarjontapuolella on rakenteellista tehottomuutta, joka johtaa asuntopulaan ja nostaa osaltaan asuntojen hintoja. Nämä tekijät rajoittavat työvoiman liikkumista ja luovat muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvia sosiaalisia haasteita. Nykyisen asuntokannan tehoton käyttö ja rakenteellisesta näkökulmasta riittämättömät investoinnit uusrakentamiseen rajoittavat tarjontaa. Etenkin olisi parannettava sellaisia kunnille suunnattuja kannustimia, joilla on tarkoitus saada kunnat aktiivisesti edistämään investointeja rakentamiseen ja vastaamaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien asuntotarpeisiin. Kilpailua rakennusalalla on tarpeen kannustaa, ja tätä varten olisi varmistettava, että julkisia hankintoja tehtäessä menettelyt ovat täysin läpinäkyviä. Kaavoitus- ja valitusmenettelyt ovat aikaa vieviä ja raskaita, ja niitä olisi yksinkertaistettava. Vuokra-asuntomarkkinoilla, jotka eivät näytä täyttävän asuntojen hintapaineen helpottamiseen liittyvää tehtäväänsä tai edistävän liikkuvuutta, on jäykkyyksiä, joiden katsotaan johtuvan pääasiassa tiukasta vuokrasääntelystä. Tähän tilanteeseen olisi puututtava vuokrien määräytymisjärjestelmän asteittaisella uudistamisella. Uudistuksella olisi mahdollistettava suuremmat vuokraerot, millä voitaisiin mahdollisesti tehostaa nykyisen asuntokannan käyttöä, ja laajempi sopimusvapaus vuokralaisten ja vuokranantajien välisissä sopimuksissa.

(11)

Hallitus toteuttaa toimenpiteitä parantaakseen oppilaiden oppimistuloksia, jotka ovat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana heikentyneet merkittävästi. Tämä heikentyminen on myös osasyynä melko suureen nuorisotyöttömyyteen. Hallitus toteuttaa lisäksi toimenpiteitä helpottaakseen siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille ja parantaakseen vähän koulutettujen nuorten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista työmarkkinoille. Edistymistä tällä osa-alueella on tarpeen seurata.

(12)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Ruotsin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Ruotsille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Ruotsin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(13)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (5), että Ruotsi noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(14)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

1.

puuttuu kotitalouksien velan kasvuun mukauttamalla verokannustimia, etenkin rajoittamalla asteittain asuntolainakorkojen verovähennyskelpoisuutta tai korottamalla juoksevia kiinteistöveroja, ja nopeuttamalla asuntolainojen lyhennysvauhtia; puuttuu rakenteellisesta näkökulmasta riittämättömään asuntotarjontaan, tukee kilpailua rakennusalalla, yksinkertaistaa rakentamiseen liittyviä kaavoitus- ja valitusmenettelyjä ja tarkistaa vuokrien määräytymisjärjestelmää markkinalähtöisempien vuokrien sallimiseksi.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/21

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Yhdistyneen kuningaskunnan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. Erityistä huomiota vaativat edelleen kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyvät riskit, jotka liittyvät myös asuntomarkkinoiden rakenteeseen. Reaalitalouden ja rahoitussektorin häiriönsietokyky on parantunut. Asuntopula kuitenkin jatkuu ja pitää todennäköisesti asuntojen hinnat korkeina keskipitkällä aikavälillä, minkä vuoksi tämä sektori on myös jatkossa alttiimpi riskeille.

(7)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 26 päivänä maaliskuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee budjettivuoden 2014–2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää, joka on 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016, supistetaan 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2016–2017, niin että budjettivuonna 2019–2020 saavutetaan ylijäämä, joka on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähentymisohjelma ei sisällä keskipitkän aikavälin tavoitetta. Julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan, 88,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, budjettivuonna 2015–2016, ja supistuvan sen jälkeen vähitellen 81,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2019–2020. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ei odoteta saavan liiallista ylijäämää korjatuksi neuvoston asettaman määräajan mukaisesti budjettivuoteen 2014–2015 mennessä. Lisäksi julkisen talouden toimien vaikutus jää alle neuvoston suosituksen. Tästä syystä neuvosto katsoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla 19 päivänä kesäkuuta, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman, liiallisen alijäämän korjaamista koskevan suosituksen mukaisesti, ja antoi uuden suosituksen, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on korjattava liiallinen alijäämä budjettivuoteen 2016–2017 mennessä. Lähentymisohjelma noudattaa liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä asetettua uutta määräaikaa, joka on budjettivuosi 2016–2017. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ennustetaan saavan liiallisen ylijäämän korjatuksi budjettivuoden 2016–2017 määräaikaan mennessä ja toteuttavan suositellut julkisen talouden toimet. Toimenpiteet, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista budjettivuodesta 2015–2016 eteenpäin, on jo täsmennetty, mutta ministeriökohtaiset menokatot on vielä määriteltävä yksityiskohtaisemmin. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden ja mahdollisen ylivelkaantumisen katsotaan muodostavan mahdollisen epätasapainon, joka aiheuttaa riskejä Yhdistyneen kuningaskunnan taloudelle. Vaikka asuntosektorin velkaantuneisuus vähenee edelleen hitaasti, se on yhä suuri ja asettaa Yhdistyneen kuningaskunnan alttiiksi riskeille, jotka voivat heikentää talouskasvua ja rahoitusvakautta. Englannin keskuspankin talouspoliittinen komitea ilmoitti vuoden 2014 puolivälissä kahdesta toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on lieventää kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä. Komitea suositteli, että kiinteistöluottojen tarjoajat tekisivät stressitestejä arvioidakseen lainanhakijoiden kykyä selviytyä asuntolainavelvoitteistaan siinä tapauksessa, että korkotaso nousee. Lisäksi suositeltiin, että uusista kiinteistöluotoista enintään 15 prosenttia saisi olla sellaisia, joissa lainan ja tulojen välinen suhde on 4,5 tai suurempi. Näiden toimenpiteiden vaikutusta on seurattava huolellisesti.

Kansallisen maankäyttöpolitiikan kehykseen on tehty useita uudistuksia, mutta ne tuskin tuottavat tuloksia lyhyellä aikavälillä. Paikallisviranomaisten toimia asuntotarjonnan parantamiseksi on seurattava tiiviisti.

(10)

Yhdistyneen kuningaskunnan työmarkkinat ovat toimineet viime vuosina hyvin, ja tämä suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuonna 2014 työllisyysaste oli 76,5 prosenttia, kun taas työttömyysaste aleni edelleen 6 prosenttiin, ja sen odotetaan alenevan edelleen myös vuonna 2015. Työmarkkinoiden myönteisistä kehityssuuntauksista huolimatta maassa on edelleen sosiaalisia haasteita. Niiden henkilöiden osuus, jotka asuvat erittäin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa, kasvoi vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana hieman eli 13 prosentista 13,2 prosenttiin. EU:n keskiarvo on 10,7 prosenttia. Ero siinä, miten suuri osa naisista ja miehistä tekee osa-aikatyötä (vuonna 2013 naisista 42,6 prosenttia ja miehistä 13,2 prosenttia) on unionin suurimpia. Sellaisten naisten osuus, jotka eivät ole työelämässä tai jotka tekevät osa-aikatyötä henkilökohtaisten ja perhevelvollisuuksien vuoksi (12,5 prosenttia), oli lähes kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon (6,3 prosenttia) vuonna 2013. Nuorten työllistäminen ja työnantajien sitoutuminen oppisopimuskoulutukseen ovat niin ikään haasteita. Toinen nuorten työllistämiseen liittyvä ala, johon on syytä kiinnittää huomiota, on koulutus ja osaaminen. Suurella osalla nuorista perustaidot ovat verrattain heikolla tasolla. Sosiaaliturvauudistukseen ja lastenhoitopalveluihin liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpano on ollut rajallista. Työttömissä kotitalouksissa elävien lasten osuus on Yhdistyneessä kuningaskunnassa edelleen unionin suurimpia. Vaikka lastenhoitopalvelujen tarjonta onkin viime aikoina parantunut, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden kokopäiväisten lastenhoitopalvelujen saatavuus on edelleen merkittävä ongelma.

(11)

Julkisten ja yksityisten investointien edistäminen parantaisi osaltaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan keskeisiä haasteita. Tarve varmistaa infrastruktuuri-investointien laadukkuus on otettu huomioon kansallisessa infrastruktuurisuunnitelmassa, jota päivitettiin ja laajennettiin joulukuussa 2014. Valtaosa rahoituksesta on tarkoitus saada yksityiseltä sektorilta, mutta toistaiseksi on epävarmaa, minkä verran se on valmis osallistumaan. Suunnitelman tuloksellisuuteen liittyy tästä syystä riskejä, vaikka sen täytäntöönpanosta onkin saatu runsaasti tietoa hyvissä ajoin. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi huolehdittava siitä, että yritysverotusjärjestelmät kannustavat investointeihin erityisesti liikekiinteistöistä perittävän kiinteistöveron tulevan tarkistuksen yhteydessä.

(12)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Yhdistyneelle kuningaskunnalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(13)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(14)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2–3,

1.

varmistaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten toimien tuloksellisuuden ja pyrkii korjaamaan liiallisen alijäämän kestävästi budjettivuoteen 2016–2017 mennessä erityisesti asettamalla etusijalle pääomamenot;

2.

toteuttaa lisätoimia asuntosektorin tarjonnan lisäämiseksi muun muassa toteuttamalla kansallisen maankäyttöpolitiikan kehyksen uudistukset;

3.

puuttuu osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen lisäämällä työnantajien sitoutumista oppisopimuskoulutukseen; toteuttaa toimia vähentääkseen edelleen sellaisten nuorten määrää, joilla on heikot perustaidot; parantaa edelleen kohtuuhintaisten ja laadukkaiden kokopäiväisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/24

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Belgian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Belgian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Belgian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Belgia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Belgiaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Belgian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Belgian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. Erityisesti tuotteiden ulkoisen kilpailukyvyn kehitykseen liittyy edelleen riskejä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa, koska ulkoisen kilpailukyvyn heikkeneminen uudelleen saattaisi uhata makrotalouden vakautta. Lisätoimet, joilla varmistetaan kustannusparametrien lähentyminen, hidastaisivat työllisyyden heikkenemistä avoimella sektorilla, ja tuntuvaa edistymistä pitkään jatkuneen kustannuseron kaventamisessa voitaisiin vahvistaa siirtämällä verotuksen painopistettä muualle kuin työn verotukseen. Julkinen velka on edelleen suuri, mutta monet tekijät lieventävät siihen liittyviä makrotaloudellisia riskejä.

(7)

Belgia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Belgiaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä vuosina 2014–2016. Komissio antoi 27 päivänä helmikuuta 2015 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, sillä Belgian edistymisen ei odotettu riittävän velkasäännön noudattamiseen vuosina 2014–2015 ja alijäämälle suhteessa BKT:hen asetettu 3 prosentin viitearvo ylittyi vuonna 2014. Analyysin loppupäätelmä oli, että velkakriteerin olisi katsottava tuolloin täyttyneen ja että alijäämälle asetetun viitearvon ylittyminen oli vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen (ja johtui tilastoinnin muuttumisesta). Tämä analyysi pitää edelleen pitkälti paikkansa. Vuoden 2015 vakausohjelmassa hallitus kaavailee rakenteellisen rahoitusaseman asteittaista parantamista niin, että julkisen talouden rahoitusasema on rakenteellisin luvuin tasapainossa vuoteen 2018 mennessä. Uudelleenlaskettu rakenteellinen rahoitusasema (6) viittaa kuitenkin siihen, että vuonna 2018 rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen olisi 0,3 prosenttia. Hallitus ei suunnittele ohjelmakaudella saavuttavansa keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 0,75 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan 106,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen 102 prosenttiin vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella menojen nettokasvun odotetaan vuonna 2015 vastaavan menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa. On kuitenkin olemassa riski, että siitä poiketaan vuosina 2014–2015 jonkin verran lähinnä vuonna 2014 tapahtuneen lipsumisen vuoksi. Jos politiikka säilyy muuttumattomana, riskinä on myös, että edellytetyltä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuosina 2015–2016. Siksi molempina vuosina tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Belgia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(9)

Liittovaltio on sopinut mittavasta eläkeuudistuksesta, jolla kavennetaan todellisen ja lakisääteisen eläkeiän välistä eroa ja nostetaan jälkimmäistä. Varhaiseläkeikää on määrä edelleen nostaa vuoden 2016 jälkeen niin, että vuonna 2018 se on 63 vuotta ja edellyttää vähintään 42 vuoden työuraa vuodesta 2019 alkaen. Liittovaltio on sopinut, että pidemmällä aikavälillä lakisääteinen eläkeikä nostetaan 65 vuodesta 66 vuoteen vuonna 2025 ja 67 vuoteen vuonna 2030. Suunnitteilla on ottaa asteittain käyttöön eläkepisteisiin perustuva eläkejärjestelmä, jonka mekanismit mukautuvat väestön ja talouden kehitykseen, kuten elinajanodotteen nousuun tai taloudellisen huoltosuhteen muutoksiin. Väestön ikääntymisen vaikutukset poistavan ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan vakauttamisstrategian onnistuminen riippuu tämän eläkeuudistuksen nopeasta täytäntöönpanosta. Koska ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä tukevia kannustimia on edelleen vain vähän, eläkeuudistusten rinnalle tarvitaan työllisyystukitoimenpiteitä ja aktiiviseen ikääntymiseen tähtääviä työmarkkinauudistuksia.

(10)

Belgian verojärjestelmälle on tyypillistä suuri kokonaisverorasitus, suhteellisen korkeat verokannat ja kapeat veropohjat. Verorasitus kohdistuu erityisen raskaasti työhön. Tämän seurauksena työvoimakustannukset ovat korkeat, mikä estää työpaikkojen luomista, ja verokiilat suuria, mikä luo työttömyysloukkuja. Lisäksi – osittain siksi, että on haluttu alentaa korkeita verokantoja – on yleistä, että veropohjia kaventavat lukuisat verovapautukset, vähennykset, alennetut verokannat ja verotuet, jotka vähentävät tehokkuutta sekä luovat vääristymiä ja mahdollisia porsaanreikiä. Verojärjestelmään sisältyy tiettyjä ympäristön kannalta haitallisia erityispiirteitä. Näiden heikkojen kohtien vuoksi Belgiaa on toistuvasti neuvottu yksinkertaistamaan ja muokkaamaan verojärjestelmäänsä, jotta verorasitusta voidaan tasapainottaa, verotuksen porsaanreikiä tukkia ja vähentää veropoikkeuksilla luotua, toisinaan vahingollista eriytymistä. Kattava verouudistus, jossa muun muassa siirrettäisiin verotuksen painopistettä työn verottamisesta vähemmän kasvua haittaaviin veropohjiin, on toistaiseksi edistynyt vain vähän. Veropohjia, joita voitaisiin laajentaa, ovat esimerkiksi ympäristö- ja kulutusverot sekä tietyntyyppiset rahoitustulot. Siirtämällä verotuksen painopistettä pois työstä ja laajentamalla samalla veropohjia (tarkistamalla nykyisiä verosäännöksiä, tukia, -vapautuksia ja -vähennyksiä) voitaisiin parantaa verojärjestelmän kokonaistasapainoa ja oikeudenmukaisuutta, tukea työllisyyttä, kilpailukykyä ja sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita sekä torjua veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua.

(11)

Belgian työmarkkinoille tyypilliset rakenteelliset ongelmat johtavat edelleen krooniseen työvoiman alikäyttöön ja aggregaattitasolla matalaan työllisyys- ja työssäkäyntiasteeseen. Ongelmat liittyvät lähinnä siihen, että palkkojen ja tuottavuuden välinen kytkös on heikko, ja siihen, että työnteolla on taloudellisia pidäkkeitä. Belgiassa on myös pulaa korkean osaamistason työntekijöistä ja ongelmia osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa. Eri hallitukset viittaavat sopimuksissaan ja uudistusohjelmissaan tarpeeseen luoda vahvempi yhteys koulutus- ja työllistämistoimijoiden välillä, jotta voidaan parantaa kieli-, ammatti- ja yleissivistävää koulusta ja kehittää opiskelijoille ja työttömille vaihtoehtoista koulutusta. Edistyminen on kuitenkin hidasta. Nämä rakenteelliset tekijät vaikuttavat työmarkkinoilla erityisen voimakkaasti tiettyihin ryhmiin, kuten nuoriin ja ikääntyneisiin työttömiin sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin.

(12)

Belgian heikentynyt ulkoinen kilpailukyky aiheuttaa edelleen maan taloudelle makrotaloudellisia riskejä. Talouden ongelmana ovat korkeat työvoimakustannukset, jotka ovat keskimäärin korkeammat kuin naapurimaissa. Palkkakehitys on tarpeen kytkeä tiiviimmin tuottavuuteen ja tehdä palkanmuodostuksesta joustavampaa niin, että talouden sopeutusmahdollisuudet lisääntyvät. Eräiden kohdennettujen toimien avulla on pyritty alentamaan tiettyjen erityisryhmien työvoimakustannuksia ja kaventamaan brutto- ja nettopalkkojen välistä kuilua palkka-asteikon alapäässä. Jos kuilu halutaan kokonaan kuroa umpeen, tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotka riippuvat palkanmuodostusjärjestelmään tehtävistä uudistuksista. Kustannushaitan kertymiseen liittyy työpaikkojen menettäminen, ja se voi lopulta johtaa korjausliikkeeseen, jos asiaan ei puututa. Muita yritysten keskeisiä kustannustekijöitä ovat energiakustannukset ja voimakkaasti säänneltyjen ja kilpailulta suojattujen välituotepalveluiden kustannukset. Ulkoista kilpailukykyä on huomattavasti varaa parantaa myös muiden kuin kustannustekijöiden osalta. Nykyisen hyvinvointitason turvaamiseksi ja parantamiseksi on tuottavuuden lisäämiseen pantava enemmän painoa. Se edellyttää jatkuvaa pyrkimistä arvoketjussa ylempänä oleviin tuotteisiin ja niihin liittyviin palveluihin vahvistamalla innovointimenestystä ja T&K-tulosten hyödyntämistä. Hallinnollisia esteitä olisi vähennettävä ja toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjyyttä ja päästetään yritysdynamiikka valloilleen. Erittäin pieni uusien yritysten osuus viittaa siihen, että yritysilmasto ei suosi yritystoiminnan aloittamista ja laajentamista. Haasteena on myös kilpailun lisääminen vähittäiskaupassa ja asiantuntijapalveluissa. Myös julkisen infrastruktuurin pullonkaulojen poistaminen ja pääomakannan laadun ja riittävyyden parantaminen lisäinvestoinneilla erityisesti maantie- ja rautatieinfrastruktuurin osalta vahvistaisi Belgian kokonaistuottavuutta.

(13)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Belgialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(14)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(15)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Belgian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja vuonna 2016; käyttää satunnaisvoittoja saattaakseen julkisen talouden velkasuhteen asianmukaiselle lasku-uralle; täydentää eläkeuudistusta kytkemällä lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteeseen; sopii täytäntöönpanokelpoisesta julkisen talouden tavoitteiden jakamisesta kaikkien hallintotasojen kesken;

2.

hyväksyy ja toteuttaa kattavan verouudistuksen, jolla laajennetaan veropohjaa, siirretään verorasitusta pois työn verottamisesta ja poistetaan tehottomia verotukia;

3.

parantaa työmarkkinoiden toimivuutta vähentämällä työnteon taloudellisia pidäkkeitä, parantamalla tiettyjen kohderyhmien pääsyä työmarkkinoille sekä puuttumalla osaamisvajeisiin ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen;

4.

palauttaa kilpailukyvyn varmistamalla työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti, että palkkakehitys noudattaa tuottavuuden kehitystä.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/28

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Bulgarian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Bulgarian vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Bulgarian katsottiin kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Bulgariaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Bulgarian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Bulgarian makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti finanssimarkkinoiden myllerrys vuonna 2014 on herättänyt huolta kotimaisessa omistuksessa olevien pankkien toimintatavoista, joilla saattaa olla huomattavia vaikutuksia finanssialaan ja makrotalouden vakauteen yleensä. Lisäksi edelleen negatiivinen (vaikkakin paranemassa oleva) ulkoinen rahoitusasema, yritysten liiallinen vivutus ja heikko työmarkkinoiden sopeutus aiheuttavat yhä makrotalouden riskejä. Niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

(7)

Bulgaria toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Bulgariaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa pitävänsä julkisen sektorin alijäämän 2,8 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Sen jälkeen alijäämää on tarkoitus supistaa asteittain siten, että se on 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – 1 prosentin rakenteellisen alijäämän suhteessa BKT:hen – vuonna 2018. Julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen ennakoidaan kasvavan ohjelmakaudella siten, että se on lähes 31 prosenttia vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella menojen nettokasvun odotetaan vuonna 2015 vastaavan menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa. Rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemisen takia (1,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2014) on kuitenkin olemassa riski, että vaatimuksesta poiketaan hieman kaudella 2014–2015. Vuonna 2016 on olemassa merkittävän poikkeaman riski, sillä menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,9 prosentilla suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi kumpanakin vuonna tarvitaan lisää toimenpiteitä. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Bulgaria ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Verosäännösten noudattaminen on edelleen keskeinen haaste Bulgariassa. Tarvitaan täysimittainen verosäännösten noudattamista koskeva strategia, joka perustuu kattavaan riskianalyysiin, jo toteutettujen toimenpiteiden järjestelmälliseen vaikutustenarviointiin sekä veronkantoon osallistuvien viranomaisten toiminnan tiiviiseen koordinointiin.

(10)

Bulgarian terveydenhuoltojärjestelmään liittyy useita haasteita, kuten heikot terveydenhuoltotulokset, vähäiset määrärahat ja vakavat puutteet resurssien käytössä. Elinajanodote on Bulgariassa huomattavasti EU:n keskiarvoa alhaisempi ja elinajanodote syntymähetkellä on EU:n alhaisimpia. Terveydenhuoltojärjestelmä painottuu edelleen ylisuureen sairaalasektoriin. Vaikka perusterveydenhuollon ja avohoidon rahoitus on nimellisinä määrinä mitattuna viime vuosina hieman lisääntynyt, se on edelleen melko vähäistä. Terveydenhuoltorahaston on sopimuksen mukaan korvattava sairaaloille niiden antama hoito ennalta määrättyjen hintojen perusteella. Tämä kannustaa sairaaloita tarjoamaan hoitoa, jota ei ole kohdennettu riittävän tarkasti. Bulgaria hyväksyi vuonna 2014 kansallisen terveysstrategian, mutta sen täytäntöönpanoa varten ei ole laadittu selkeää suunnitelmaa.

(11)

Pankkisektorin kuohunta kesällä 2014 toi esiin toimielinten ja valvonnan heikkoudet. Valvontaelin ei kyennyt havaitsemaan Bulgarian neljänneksi suurimman pankin (Corporate Commercial Bank, KTB) merkittäviä ongelmia, mikä viittaa siihen, että finanssisektorin valvontatavoissa on puutteita ja että keskittymäriskin valvonta on laiminlyöty. Tämä on heikentänyt pankkivalvonnan uskottavuutta, mikä puolestaan herättää epäilyjä finanssisektorin muiden osa-alueiden tilasta. Maksuvalmiuskriisi kesäkuussa 2014 sai aikaan sen, että KTB:lle suoritettiin perusteellinen tilintarkastus, joka johti KTB:n pankkitoimiluvan peruuttamiseen. Pankin suojattujen talletusten määrä oli 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ne maksettiin tallettajille vasta huomattavalla viipeellä.

(12)

Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja kohdentamista ei ole kehitetty riittävästi. Työvoimapalvelujen hajanaisuus muodostaa keskeisen esteen etujen ja palvelujen tarjoamiselle työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville. Työvoimatoimistojen ja sosiaaliturvatoimiston välistä koordinointia ei ole suunniteltu siten, että voitaisiin varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokas ja integroitu täytäntöönpano. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on Bulgariassa suuri. Myöskään työvoimatoimistot eivät tavoita näitä nuoria, ja he jäävät sen vuoksi myös perinteisten työvoimapoliittisten aktivointitoimien ulkopuolelle. Työttömyys on Bulgariassa etupäässä pitkäaikaista eli paremminkin rakenteellista kuin suhdannetyöttömyyttä. Vaikka Bulgarian vähimmäispalkka on nimellisarvoltaan EU:n pienimpiä, se on kasvanut merkittävästi vuodesta 2011. Lisäksi hallitus suunnittelee lähivuosina vähimmäispalkkaan merkittäviä lisäkorotuksia. Tällaiset äkilliset harkinnanvaraiset muutokset hallituksen palkanmuodostuspolitiikassa saattavat vääristää työmarkkinoiden rakennetta. Vähimmäispalkan määrittelyä varten ei myöskään ole selviä suuntaviivoja. Näin ollen järjestelmä aiheuttaa epävarmuutta siitä, löydetäänkö toisaalta työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisen ja toisaalta työtulon turvaamisen välille asianmukainen tasapaino. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat edelleen ongelmia, sillä aineellisessa puutteessa elävän väestön osuus on Bulgariassa EU:n suurimpia. Köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden osuus on erityisen suuri romaniväestön keskuudessa. Suurin osa romaninuorista on sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella. Vain harvat romanilapset käyvät esikoulua tai ovat lastentarhassa, ja lähes neljännes 7–15-vuotiaista romaneista on koulujärjestelmän ulkopuolella.

(13)

Koulutusjärjestelmien heikko laatu ja puutteellinen työmarkkinarelevanssi aiheuttavat sen, että talouteen on vaikeaa saada työvoimaa, jolla on tarvittavaa osaamista. Elinikäiseen oppimiseen osallistuvien aikuisten osuus on EU:n alhaisimpia. Bulgaria ei ole vuosien viivyttelyn jälkeen edelleenkään hyväksynyt kouluopetusta koskevan lain uudistamista, ja koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan strategian täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa. Ammatillista koulutusta koskeva kansallinen strategia (2014–2020) ja uusi korkeakoulutusstrategia hyväksyttiin vuonna 2015. Näiden strategioiden täytäntöönpanolla on tarkoitus parantaa koulutusjärjestelmää, lisätä sen relevanssia talouden kannalta ja edistää innovointia ja työpaikkojen luomista.

(14)

Hallitus esitti keväällä 2015 ehdotuksen eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Eläkejärjestelmän riittävyys ja kestävyys ovat riippuvaisia uudistuksista, joilla edistetään ja tuetaan työelämän pidentämistä ja työuran keskeytysten vähentämistä. Vuonna 2013 yhteensä 1,2 miljoonaa eläkeläistä sai eläkettä, joka oli kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Eläkkeiden pienuus johtuu ennen kaikkea varhaisesta eläkkeelle jäämisestä ja eläkemaksukausien lyhyydestä. Bulgarian yhteiskunnan nopea ikääntyminen pahentanee tilannetta tulevaisuudessa. Bulgarian olisi sen vuoksi pyrittävä hillitsemään edelleen ikäsidonnaisten menojen kasvua, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin kohentaa pitkällä aikavälillä, muun muassa toteuttamalla määrätietoisia eläkeuudistuksia.

(15)

Investointeja edistävän liiketoimintaympäristön kannalta keskeisiä ovat riippumaton, korkealaatuinen ja toimiva oikeusjärjestelmä sekä tehokkaat keinot korruption torjumiseksi. Tällä alalla suurimpia haasteita ovat kattavan koordinoinnin puute, institutionaaliset puutteet sekä vähäiset saavutukset lainvoimaisten tuomioiden antamisessa tuomioistuimissa. Näitä keskeisiä politiikan aloja on tarkoitus käsitellä yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa kertomuksessa.

(16)

Bulgarian maksukyvyttömyysmenettelyä koskeva kehys on ollut tehoton ja lisännyt markkinatoimijoiden epävarmuutta sekä vähentänyt maan yleistä houkuttelevuutta investoijien keskuudessa. Maksukyvyttömyysmenettelyt kestävät kauemmin kuin muissa vastaavissa maissa, ja saatavien perintäaste on alhainen. Maksukyvyttömyystapausten käsittelyyn tarkoitettu tehokas kehys on tarpeen myös sen takia, että finanssialan ulkopuolisilla yrityksillä on Bulgariassa paljon velkaa ja kyseisellä kehyksellä voitaisiin edistää velan määrän vähentämistä.

(17)

Vuonna 2014 hyväksyttiin strategiat julkishallinnon uudistamiseksi sekä sähköisen viranomaisasioinnin käyttöönottamiseksi. Niiden täytäntöönpano edellyttää vahvaa poliittista ohjausta ja koordinointia. Aiemmista toimenpiteistä huolimatta julkisten palvelujen laatu on edelleen huono. Sähköisen viranomaisasioinnin hidas kehitys rajoittaa toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Ongelmia esiintyy erityisesti julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä, joita haittaavat usein muuttuva säädöskehys sekä puutteelliset hallinnolliset valmiudet. Tarjouskilpailumenettelyjen ennakkotarkastukset suoritetaan usein pelkästään muodollisesti. Samalla julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin sovelletaan päällekkäisiä jälkitarkastuksia, joiden puitteissa tehdyt havainnot ovat toisinaan keskenään ristiriidassa. Avoimuuden puute tarjousmenettelyssä johtuu myös siitä, ettei sähköisiä hankintamenettelyjä koskevien alustojen asentamista ole saatu päätökseen. Julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien takia EU:n rahoittamien ohjelmien täytäntöönpano on viivästynyt huomattavasti. Lisäksi sääntöjenvastaisuudet vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön ja estävät erittäin tarpeelliset infrastruktuuriparannukset. Heinäkuussa 2014 hyväksytyssä monivuotisessa strategiassa, jonka tavoitteena on poistaa julkisia hankintoja koskevan järjestelmän keskeiset puutteet, esitetään selkeä aikataulu vuosina 2015 ja 2016 toteutettaville käytännön toimenpiteille. Toimenpiteet on tarpeen panna täytäntöön.

(18)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Bulgarian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Bulgarialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(19)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(20)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3 ja 5,

1.

ehkäisee julkisen talouden rakenteellisen heikkenemisen vuonna 2015 ja sopeuttaa julkista taloutta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; toteuttaa määrätietoisia toimenpiteitä parantaakseen veronkantoa ja torjuakseen harmaata taloutta kattavan riskinarvioinnin ja aiempien toimenpiteiden arvioinnin pohjalta; parantaa terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuutta erityisesti tarkistamalla terveydenhuollon hinnoittelua ja vahvistamalla avohoitoa ja perusterveydenhuoltoa;

2.

saattaa loppuun viimeistään joulukuussa 2015 koko pankkijärjestelmää koskevan riippumattoman omaisuuserien laadun tarkastelun sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan perustuvan pankkisektorin stressitestin läheisessä yhteistyössä EU:n elinten kanssa; käy läpi eläkerahastojen ja vakuutussektorin lainasalkut; tarkistaa ja lujittaa pankkialan ja sen ulkopuolisen rahoitussektorin valvontaa muun muassa vahvistamalla pankkien kriisinratkaisukehystä ja talletusten vakuusjärjestelmää; parantaa rahoituksen välittäjien käyttämiä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä muun muassa torjumalla keskittymäriskiä ja lähipiirin liiketoimiin liittyviä riskejä;

3.

kehittää integroidun lähestymistavan työmarkkinoiden marginaalissa olevia ryhmiä ja erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria varten; luo työmarkkinaosapuolia kuultuaan ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti avoimen mekanismin vähimmäispalkan ja -sosiaaliturvamaksujen määrittämistä varten ottaen huomioon niiden vaikutuksen työssäkäyvien köyhyyden vähentämiseen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn;

4.

hyväksyy kouluopetusta koskevan lain uudistamisen ja lisää huono-osaisten lasten, erityisesti romanilasten, osallistumista koulutukseen parantamalla pääsyä laadukkaan opetuksen piiriin varhaisina kouluvuosina;

5.

valmistelee investointiympäristön parantamiseksi maksukyvyttömyysmenettelykehyksen kattavaa uudistusta ottaen huomioon kansainväliset hyvät toimintatavat ja kokemukset, jotta voidaan erityisesti tehostaa keinoja toteuttaa maksukyvyttömyyttä edeltävät sekä tuomioistuinten ulkopuolella toteutettavat uudelleenjärjestelyt.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/32

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Tšekin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Tšekin vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Tšekin ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Tšekkiä koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Tšekin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Tšekki toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Tšekkiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen niin, että se on 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – rakenteellinen alijäämä 1 prosenttia suhteessa BKT:hen – vuonna 2018, mutta uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman perusteella (5) tavoite odotetaan saavutettavan vuonna 2016. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan olevan lähes 41 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen siten, että se on 40,2 prosenttia vuonna 2018. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava, ja toimenpiteet, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, on esitetty riittävän yksityiskohtaisesti. Riskinä on kuitenkin, että suunniteltujen tulotoimenpiteiden vaikutus voi olla arvioitua vähäisempi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella odotetaan, että menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa noudatetaan vuonna 2015. Vuonna 2016 odotetaan jonkinasteista poikkeamaa, sillä menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi vuonna 2016 tarvitaan lisätoimenpiteitä.

Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Tšekin odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Nykyisen julkisen talouden kehyksen tärkeimmät osat on otettu käyttöön. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelun ja numeeristen finanssipolitiikan sääntöjen kattavuus on kuitenkin vähäinen ja täytäntöönpano heikkoa. Uudistuspaketin luonnosta on muutettu ja viivästytetty useaan otteeseen, ja tämänhetkisten suunnitelmien mukaan se on tarkoitus hyväksyä vuoden 2015 aikana. Tšekillä on edelleen haasteita, jotka liittyvät sen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja jotka johtuvat pääosin eläke- ja terveydenhuoltomenojen odotetusta kasvusta. Eläkejärjestelmän näkymät ovat parantuneet jonkin verran suotuisampien väestöennusteiden ansiosta. Lakisääteisen eläkeiän vähittäisestä nostamisesta on säädetty, mutta suunniteltu keskipitkän aikavälin muutos on liian hidasta. Muutoksista eläkkeiden nykyiseen indeksointijärjestelmään keskustellaan parhaillaan, mutta toimenpiteitä ei ole vielä vahvistettu. Vaikka joitakin toimenpiteitä on toteutettu terveydenhuoltoalan kustannustehokkuuden ja hallinnon parantamiseksi, edistyminen on ollut vähäistä tällä alalla. Sairaalasektorin suorituskyvyn mittaamiseen käytettävät indikaattorit osoittavat, että lääketieteellistä hoitoa ei aina tarjota kustannustehokkaalla tavalla ja samalla resurssien kohdentamista haittaavat sairaaloille aiheutuneiden kustannusten korvausjärjestelmän käyttöönoton jatkuvat vaikeudet. Lisäksi on merkkejä siitä, että yleislääkärit eivät hoida riittävällä tavalla tehtäväänsä portinvartijoina. Terveydenhuoltoalan julkiset hankinnat kärsivät sääntöjenvastaisuuksien suuresta määrästä, mikä viittaa siihen, että ohjeistusta ja valvontaa on liian vähän.

(9)

Verotuksen alalla suurimpina haasteina on vähentää veronkiertoa ja tehdä veronkannosta edullisempaa ja vähemmän aikaa vievää niin verovelvollisille kuin viranomaisillekin. Tšekki on määrittänyt verosäännösten noudattamisen ja veronkierron torjunnan painopistealoikseen, ja se toteuttaa parhaillaan toimia näillä aloilla. Vuonna 2015 toteutettiin useita toimenpiteitä, jotka liittyvät sekä välittömiin että välillisiin veroihin, ja lisää toimenpiteitä on suunnitteilla vuodeksi 2016. Säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin edelleen liian korkeat. Tuloveron sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomaksuosuuksien veropohjien yhdenmukaistaminen auttaisi yksinkertaistamaan verojärjestelmää, mutta tätä muutosta ei ole valmisteltu eikä tällä hetkellä ole suunnitelmia ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpiteitä veroilmoitusten yksinkertaistamiseksi ja esitäytettyjen lomakkeiden käytön lisäämiseksi ei ole toteutettu järjestelmällisesti. Alv-järjestelmän yksinkertaistamisen sijaan Tšekki otti vuonna 2014 käyttöön kolmannen alv-kannan. Työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien verokohtelun lähentämisessä on edistytty heikosti. Tšekin verotulot perustuvat edelleen pitkälti työn verotukseen ja erityisesti lapsettomien pienituloisten työntekijöiden verorasitus on suhteellisen suuri. Vuonna 2015 voimaan tulevilla toimenpiteillä kevennetään jonkin verran työn verotusta tiettyjen ryhmien osalta, mutta niiden kokonaisvaikutus jää vähäiseksi. Kiinteistö- ja ympäristöverot (lukuun ottamatta polttoaineveroa) ovat edelleen alhaisia, mikä osoittaa, että verotuksen painopistettä olisi mahdollista siirtää pois työn verottamisesta.

(10)

Vuonna 2014 edistyttiin rajallisesti säänneltyjä ammatteja koskevan uudistuksen vauhdittamisessa, mutta huhtikuussa 2015 hyväksytty kansallinen välitoimintasuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä ja toimia, joiden tarkoituksena on parantaa sääntelykehystä ja poistaa perusteettomat ja kohtuuttomat vaatimukset.

(11)

Viime vuosien toimet korruption torjumiseksi ovat viivästyneet merkittävästi. Viimeisin korruptiontorjunnan toimintasuunnitelma kattoi useita ensisijaisia osa-alueita. Se sisälsi varainhoidon valvontaa, syyttäjälaitosta, poliittisten puolueiden rahoitusta, ilmiantajien suojelua ja valtionyritysten uutta johtamispolitiikkaa koskevat lait sekä muutoksen tietojen vapaata saatavuutta koskevaan lakiin. Näyttää kuitenkin siltä, että näiden lakien hyväksymiseksi on tehty vain vähän. Virkamieslain ja siihen liittyvien toimenpiteiden hyväksymisen ja täytäntöönpanon myötä Tšekki on aloittanut julkishallintonsa tehokkuuteen ja vakauteen liittyvien ongelmien ratkaisemisen. Investointien suunnitteluun liittyvät hallinnolliset ja sääntelyesteet sekä rakennus- ja maankäyttölupia koskevien menettelyjen läpinäkyvyyden puute ja pitkä kesto jarruttavat julkisia investointeja. Monissa aloitteissa on viime vuosina keskitytty julkisiin hankintoihin, mutta läpinäkyvyyttä koskevat huolet eivät ole hälvenneet. Julkisia hankintasopimuksia ei vieläkään julkaista keskitetyssä rekisterissä. Julkisten hankintamenettelyjen tehokkuutta haittaa se, että ohjeistus ja koulutus tarjouskilpailuja järjestäville instituutioille on riittämätöntä. Järjestelmän valvonta on edelleen heikkoa.

(12)

Yleinen työllisyysaste on tällä hetkellä korkea, mutta eräät heikossa asemassa olevat ryhmät ovat edelleen aliedustettuina työmarkkinoilla. Näitä ryhmiä ovat muun muassa pienten lasten vanhemmat, matalan osaamistason työntekijät, vammaiset ja romanit. Joitakin toimenpiteitä on toteutettu julkisten työvoimapalvelujen tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Nuorten työllisyysaste on nousemassa, ja julkiset työvoimapalvelut pyrkivät kohdentamaan palvelujaan erityisesti nuorille. Koska kohtuuhintaisista ja laadukkaista lastenhoitopalveluista on puutetta ja joustavia työaikajärjestelyjä käytetään vähän, niiden naisten, joilla on lapsia, on vaikea osallistua työmarkkinoille. Toimenpiteitä on toteutettu lastenhoitopalvelujen saatavuuden parantamiseksi, mutta pienimpien lasten julkista lastenhoitoa tukeva politiikka on edelleen riittämätöntä.

(13)

Tšekin koulutusalan tulokset ovat viime vuosina parantuneet, mutta rakenteellisia haasteita on edelleen. Osallistuminen korkea-asteen koulutukseen on lisääntynyt nopeasti, mutta nuorempien korkea-asteelta valmistuneiden osaamistason lasku on herättänyt huolta. Toiveena on, että korkea-asteen koulutuksen viivästyneen uudistuksen myötä, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2015, siirrytään oppilaitosten akkreditointiin, vahvempaan sisäiseen laadunvarmistukseen ja opiskelijoiden profiloinnin parempaan hyödyntämiseen sekä parannetaan rahoitusjärjestelmiä. Oppivelvollisuuskoulutukseen tarvitaan enemmän opettajia, mutta lahjakkaiden hakijoiden houkuttelu on vaikeaa, koska palkkataso on alhainen ja käsitys ammatista kielteinen. Uusi urajärjestelmä, jolla on tarkoitus parantaa opettajien palkkaamista ja ammatillista kehitystä, on määrä saada valmiiksi vuoden 2015 alkupuoliskolla, jotta se voidaan ottaa käyttöön syyskuussa 2016. Sen kokonaisvaikutukset riippuvat kuitenkin suuressa määrin saatavilla olevasta rahoituksesta. Kattava lähestymistapa, jonka avulla arvioidaan ja tuetaan heikosti menestyneitä kouluja ja oppilaita, puuttuu kuitenkin edelleen. Tällaisen lähestymistavan käyttöönotto voisi auttaa parantamaan koulutusalan tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta. Koulutuksen muuttamisessa osallistavammaksi on edistytty heikosti, vaikka hallitus on hyväksynyt kattavan koulutusstrategian. Heikoista sosioekonomisista oloista tulevien nuorten, myös romanien, on osoitettu menestyvän heikommin koulussa ja työmarkkinoilla.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tšekin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tšekille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Tšekin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(15)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

sopeuttaa julkista taloutta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; parantaa edelleen terveydenhuoltoalan kustannustehokkuutta ja hallinnointia;

2.

torjuu veronkiertoa, yksinkertaistaa verojärjestelmää ja panee korruptiontorjuntasuunnitelman täytäntöön; toteuttaa toimenpiteitä julkisten hankintojen läpinäkyvyyden ja tehokkuuden parantamiseksi erityisesti perustamalla julkisten hankintasopimusten keskusrekisterin ja vahvistamalla ohjeistusta ja valvontaa;

3.

alentaa pienituloisten korkeaa veroastetta siirtämällä verotuksen painopistettä muille osa-alueille; parantaa edelleen kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta;

4.

hyväksyy korkea-asteen koulutuksen uudistuksen; varmistaa riittävän koulutuksen opettajille, tukee heikosti menestyneitä kouluja ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla lisätään heikossa asemassa olevien lasten, myös romanien, osallistumista koulutukseen.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/36

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Tanskan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Tanskan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Tanskan ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Tanskaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Tanskan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Tanska toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 27 päivänä maaliskuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Tanskaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää kasvatetaan 1,6 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2015, jolloin sitä tukivat huomattavat satunnaiset voitot, 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tämän jälkeen hallitus aikoo myös supistaa alijäämää, jotta vuonna 2020 päästään julkisen talouden tasapainoon. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän suhteessa BKT:hen – vuodesta 2016 alkaen. Julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan lähentymisohjelmassa supistuvan vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana vähitellen 39,8 prosentista 36,7 prosenttiin. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella on odotettavissa, että rakenteellinen rahoitusasema on keskipitkän aikavälin tavoitteen mukainen vuonna 2015. Tämän ennusteen perusteella on kuitenkin riskinä, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan jonkin verran vuonna 2016, sillä menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen. Vaikka tämän poikkeamisen odotetaan olevan väliaikainen, koska menojen nettokasvuun vuonna 2016 vaikuttaa eläkesäästöjen verotukseen liittyvien kertaluonteisten toimenpiteiden vähittäinen lakkauttaminen, lisätoimenpiteet saattavat olla tarpeen vuonna 2016. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Tanskan odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Tanskassa kestävän kasvun edellytyksenä on riittävän ammattitaitoisen työvoiman tarjonta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2014 toteutetun aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistuksen myötä Tanska on edistynyt työmarkkinoiden marginaalissa olevien henkilöiden työllistyvyyden parantamisessa. Uudistuksen toteutus on vielä alkuvaiheessa, ja sen tuloksia on tarpeen seurata. Carsten Koch II -asiantuntijaryhmän suositusten mukaisesti on tarpeen toteuttaa lisää työmarkkinoilta eniten syrjäytyneisiin henkilöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Tähän liittyviä avaintekijöitä näyttävät olevan heikko koulutustaso, vähäinen kokemus työmarkkinoilta, nuoruus ja maahanmuuttajatausta. Yleisesti ottaen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinapotentiaali on edelleen vajaakäytössä. Huolimatta Tanskan suurista koulutusmenoista koulutustulokset ovat vain keskitasoa, erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla. Alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksen ja ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistuksella on tarkoitus tarttua tähän haasteeseen. Nämä uudistukset on tarpeen toteuttaa täysimääräisesti, jotta koulutustulokset paranisivat.

(10)

Tanskan talouden elpymisen lujittamiseksi on olennaisen tärkeää parantaa maan kilpailukykyä. Tässä keskeisessä asemassa on tuottavuuden kasvu, joka on yleisesti ottaen ollut kuluneina kahtena vuosikymmenenä heikkoa ja johon ovat vaikuttaneet markkinoillepääsyn esteet ja kotimaan markkinoille suuntautuneisiin palvelualoihin kohdistuva sääntelyrasitus. Tuottavuuskomitea on määrittänyt rakennusalan ja vähittäiskaupan aloiksi, joilla tuottavuutta olisi mahdollista parantaa. Vähittäiskauppaan sovellettavat säännökset ovat hyvin tiukat, eikä niiden keventämiseksi ole toteutettu toimia. Rakennusalalle luonteenomaista ovat vaativat rakennusmääräykset ja sertifiointijärjestelyjen suuri määrä. Hallitus esitti marraskuussa 2014 rakennusalaa koskevan strategian. Siihen sisältyy myönteisiä tavoitteita, kuten sääntöjen yksinkertaistaminen, rakennuslupahakemusten teknisten näkökohtien järkeistäminen, kansainvälisten standardien käyttöönotto, kansallisten standardien yhdenmukaistaminen ja rakennuslupien myöntämisaikojen lyhentäminen. Strategia on kuitenkin vielä muunnettava kaikilta osin konkreettisiksi toimenpiteiksi. Toistaiseksi on edelleen voimassa päällekkäisiä lupa- ja sertifiointijärjestelyjä, joita joissakin tapauksissa sovelletaan myös rajatylittävien palvelujen väliaikaiseen tarjoamiseen. Lisäksi muissa jäsenvaltioissa myönnettyjä lupia ja sertifiointeja ei aina oteta huomioon palveluntarjoajien halutessa sijoittautua Tanskaan.

(11)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Tanskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Tanskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.

(12)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

välttää poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2016;

2.

parantaa tuottavuutta, erityisesti kotimaan markkinoille suuntautuneilla palvelualoilla, muun muassa vähittäiskaupan alalla ja rakennusalalla; keventää vähittäisliikkeisiin kohdistuvia rajoituksia ja toteuttaa lisätoimenpiteitä rakennusalan lupa- ja sertifiointijärjestelyistä aiheutuvien jäljellä olevien esteiden poistamiseksi.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/39

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto esitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Viron vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Viron alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Tanskan ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Viroa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Viron edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Viro ei toimittanut kansallista uudistusohjelmaa määräajassa.

(8)

Viroon sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Uusi hallitus ei toimittanut vakausohjelmaa määräajassa. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan vuonna 2014 saavutettu julkisen sektorin ylijäämä heikentyy 0,2 prosentin alijäämäksi suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Vuonna 2016 alijäämän ennustetaan olevan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka oli 10,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, minkä jälkeen velan ennustetaan supistuvan asteittain niin, että se on alle 10 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan riskinä on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan jonkin verran vuonna 2015, koska rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan poikkeavan keskipitkän aikavälin tavoitteesta 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Poikkeamasta on tulossa merkittävä vuonna 2016, jolloin vaaditaan 0,4 prosentin parannus suhteessa BKT:hen, mutta rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan käytännössä heikkenevän 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Viro ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Viron työllisyysaste oli 74,5 prosenttia työikäisestä väestöstä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Työttömyysaste supistui 7,6 prosenttiin eli alimmilleen vuoden 2009 jälkeen. Pitkäaikaistyöttömien osuus alittaa selvästi EU:n keskiarvon. Työvoiman väheneminen yhdistettynä työn alhaiseen tuottavuuteen on kuitenkin muodostamassa keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteen. Työkykyä koskevan kunnianhimoisen uudistuksen toteutus on vasta alkuvaiheessa. Vaikka Viro on hyväksynyt useita verotukseen liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään työmarkkinoille osallistumista, niitä ei ole erityisesti suunnattu pienituloisille. Sukupuolten välinen palkkaero kuuluu EU:n suurimpiin. Päivähoitopalvelujen puute vaikeuttaa nuorten vanhempien, varsinkin äitien, palaamista työmarkkinoille. Oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoiden osuus on myös pieni. Tekniikan ja tieteen aloilla tutkinnon suorittaneista henkilöistä on pulaa. Paikallisten sosiaaliviranomaisten palvelujen laatu vaihtelee.

(10)

Hallitus hyväksyi elinikäistä oppimista koskevan strategian vuoden 2014 alussa, ja sen täytäntöönpanoon liittyvät ohjelmat esitettiin maaliskuussa 2015. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on käynnissä, ja osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on lisääntynyt. Parlamentti hyväksyi aikuiskoulutusta ja ammatinharjoittamista koskevat lait vuoden 2015 alussa. Ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisäämisessä riittää edelleen haasteita. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmät ja yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö ovat parantuneet. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategian sekä yrittäjyys- ja kasvustrategian puitteissa tutkimukselle ja innovoinnille myönnettävä julkinen tuki vaikuttaa huonosti koordinoidulta. Tuki olisi keskitettävä muutamille älykkään erikoistumisen aloille. Korkea-asteen koulutus on erityisesti tieteen ja teknologian osalta mukautettava vastaamaan paremmin liike-elämän ja tutkimuslaitosten tarpeita. Investoinnit henkiseen omaisuuteen ovat vähäisiä, ja harvat yritykset tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa.

(11)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Viron talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Virolle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(12)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(13)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Viron rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

välttää poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuosina 2015 ja 2016;

2.

lisää työmarkkinoille osallistumista, myös toteuttamalla työkykyä koskevan uudistuksen; parantaa työnteon kannustimia pienituloisille suunnatuilla toimenpiteillä; toteuttaa sukupuolten välistä palkkaeroa supistavia toimia; varmistaa korkealaatuiset sosiaalipalvelut ja päivähoitopalvelujen saatavuuden paikallistasolla;

3.

lisää osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja parantaa sen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin erityisesti lisäämällä oppisopimuspaikkojen saatavuutta; keskittää tutkimukselle ja innovoinnille myönnettävän julkisen tuen muutamilla älykkään erikoistumisen aloilla tapahtuvalle koordinoidulle täytäntöönpanolle.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/42

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Irlannin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Irlannin vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Irlannin alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Irlanti kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Irlantia koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Irlannin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Irlannin makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Irlanti sai EU:n ja IMF:n rahoitustukiohjelman päätökseen vuonna 2013, ja nyt siihen sovelletaan ohjelman jälkeistä valvontaa sekä valvontaa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Irlannin talousnäkymien merkittävästä parantumisesta huolimatta seuraavia riskejä on edelleen syytä seurata tarkkaan: yksityisen ja julkisen sektorin suuri velkaantumisaste; finanssisektorilla jäljellä olevat haasteet, jotka liittyvät etenkin pankkien kannattavuuteen; ja työmarkkinoiden sopeutus, jolle on ominaista suuri rakennetyöttömyys.

(7)

Irlanti toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Irlanti kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassaan korjaavansa liiallisen alijäämän vuoteen 2015 mennessä neuvoston asettaman määräajan mukaisesti. Keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan sen suunnitelmien mukaan vuoteen 2019 mennessä. Hallitus suunnittelee, että julkisen sektorin alijäämä supistetaan 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja että vuonna 2019 saavutetaan 0,7 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Julkista velkaa suhteessa BKT:hen supistetaan vakausohjelman mukaan vuosien 2014 ja 2015 välisenä aikana 109,7 prosentista 105,0 prosenttiin ja vähitellen edelleen siten, että se on 89,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa vuonna 2015 ja uskottava vuonna 2016. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella on odotettavissa, että liiallinen alijäämä saadaan korjattua oikea-aikaisesti ja kestävästi vuoteen 2015 mennessä. Vuosina 2011–2015 toteutettujen julkisen talouden vakauttamistoimien arvioidaan jäävän suositellusta, mutta ohjelman aikana ja sen jälkeen toteutettavien päätösperäisten toimien määrä vastaa edellytettyä määrää. Jos liiallinen alijäämä korjataan suunnitellun mukaisesti oikea-aikaisesti ja kestävästi, Irlantiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota vuodesta 2016. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden ja keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Näin ollen komission kevään 2015 talousennusteen perusteella näyttää siltä, että on olemassa riski, että Irlanti poikkeaa merkittävästi vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2016, ja kyseisenä vuonna tarvitaan lisää rakenteellisia toimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että on olemassa riski siitä, että Irlanti ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Verouudistukset ovat edesauttaneet julkisen talouden sopeuttamista, mutta edelleen on mahdollista vähentää vääristymiä, tehostaa verojärjestelmää ja lisätä sen kasvua edistävää ja ympäristöä säästävää vaikutusta. Kiinteistövero on muutettu juoksevaksi veroksi, mutta veropohja on edelleen melko kapea, koska eräistä muista kiinteistöistä kuin asuinkiinteistöistä ei edelleenkään kanneta veroa. Työn verotus kaipaa yksinkertaistamista monimutkaisen sosiaaliturvamaksujärjestelmän vuoksi. Kulutus- ja ympäristöverojen veropohja on kapea alennettujen verokantojen ja verovapautusten vuoksi. Arvonlisäverojärjestelmä on nollaverokannan ja alennettujen verokantojen vuoksi EU:n keskitasoa tehottomampi, ja vaikuttaa siltä, ettei tällaisia verotukia arvioida järjestelmällisesti. Ympäristöverotuksen tuloksellisuutta on mahdollista edelleen parantaa ja ympäristölle haitallisia tukia poistaa. Viimeaikaiset muutokset verotuksellista kotipaikkaa koskeviin sääntöihin ovat myönteisiä, vaikka niiden vaikutusten arviointi vaatisikin aikaa. Julkisen talouden kehystä on viime vuosina uudistettu merkittävästi. Uusien sääntöjen ja menettelyjen, etenkin keskipitkän aikavälin menokehyksen, odotetaan suojaavan kehystä myötäsykliseltä finanssipolitiikalta, ja niillä on myös ratkaisevan tärkeä merkitys julkisen talouden kestävyydelle. Nykyisten sääntöjen mukaan hallituksella on kuitenkin huomattava harkintavalta, jonka nojalla se voi muuttaa menokattoja siten, että ne ylittävät ennalta määritettyjen ennakoimattomien menojen määrän. Tämä heikentää keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmia.

(10)

Terveydenhuollon julkiset menot ovat suhteessa suuret, vaikka väestön terveydentilaa kuvastavat indikaattorit eivät ole yleisesti ottaen parempia kuin muualla EU:ssa. Viime vuosina on saavutettu tehokkuusetuja. Terveydenhuoltojärjestelmän osalta on kuitenkin tarpeen toteuttaa perusteellisempia rakenneuudistuksia, jotta voitaisiin hillitä kustannusten odotettua kasvua ja varmistaa, että terveydenhuoltojärjestelmän tulokset säilyvät hyvinä väestön ikääntyessä. Irlanti aikoo ottaa keskipitkällä aikavälillä käyttöön yksitasoisen yleisen sairausvakuutusjärjestelmän ja toteuttaa parhaillaan tulevaan terveysstrategiaan liittyviä uudistuksia. Se toteuttaa parhaillaan yleisen sairausvakuutusjärjestelmän käyttöönoton välivaiheita vastatakseen eräisiin pakottaviin haasteisiin ja parantaakseen kustannustehokkuutta. Sähköisten terveyspalvelujen menestyksekkäällä käyttöönotolla, toimintoperusteisella rahoituksella ja nykyistä paremmalla lääkemääräyskäytännöllä voidaan lisätä kustannustehokkuutta merkittävästi. Samaan aikaan on edelleen mahdollista vähentää huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempia julkisia lääkemenoja etenkin patentoitujen lääkkeiden tapauksessa.

(11)

Irlannissa sellaisen väestön osuus, joka elää kotitalouksissa, joissa on alityöllisyyttä, on suurimpia unionissa. Tämä aiheuttaa sosiaalisia haasteita ja lisää lasten köyhyyden riskiä. Koska alityöllisyys on yleistä etenkin yksinhuoltajakotitalouksissa, alityöllisyydestä kärsivissä kotitalouksissa elävien lasten osuus on lähes kolminkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Joihinkin kannustinloukkuihin puuttumisessa on edistytty jonkin verran muuttamalla eräiden sosiaaliavustusten myöntämiskäytäntöjä. Tästä huolimatta kokopäiväisiä lastenhoitopalveluja ei ole tarjolla riittävästi ja ne ovat kalliita, mikä estää naisia ja yksinhuoltajia osallistumasta työmarkkinoille.

(12)

Pk-yritysten kokonaistilanne on makrotalousympäristön vahvistuessa parantunut, mutta niiden rahoitustilanteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon; suhteellisen pieni osuus pk-yrityksistä kärsii edelleen heikkolaatuisten omaisuuserien aiheuttamista ongelmista, ja pk-yrityssektorin velkaantumisen vähentämistarve koskee etenkin näitä yrityksiä. Myös luottojen kysynnän alalla on merkkejä elpymisestä. Pk-yritysten investoinnit ovat erityisen riippuvaisia pankkien rahoituksesta eikä pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslähteitä ole kehitetty samassa suhteessa. Talouden elpymisen edetessä ja kotimaan kysynnän elpyessä luottojen tarjonta todennäköisesti vähenee, ellei luottokanavia saada toimimaan riittävän hyvin ja rahoituslähteitä monipuolistettua. Tämä on investointien ja kasvunäkymien kannalta ratkaisevan tärkeää. Pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen ja uusien pidemmän aikavälin tuotteiden tarjontaa on tuettu toteuttamalla tärkeitä toimintapoliittisia aloitteita. Näihin kuuluvat muun muassa Irlannin strategisen pankkiyhtymän (Strategic Banking Corporation of Ireland, SBCI), Irlannin strategisen investointirahaston (Ireland Strategic Investment Fund, ISIF) ja muiden järjestelyjen perustaminen. Joidenkin näiden järjestelyjen käyttö on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja ollut tähän mennessä vähäistä. SBCI:n ja ISIF:n vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun niistä on saatu kokemusta.

(13)

Irlanti on edistynyt hyvin kotimaisten pankkiensa rakenneuudistusten toteuttamisessa, niiden toiminnan supistamisessa ja niiden pääomapohjan vahvistamisessa. Pankkien rahoitusprofiilit ovat normalisoituneet ja niiden kannattavuus paranee jatkuvasti. Heikkolaatuisiin omaisuuseriin liittyvien haasteiden osalta tilanne on kuitenkin edelleen kriittinen. Järjestämättömien lainojen suuri määrä vähenee hitaasti ja heikentää edelleen pankkien kykyä tukea talouden elpymistä. Tällaisten lainojen osuus kaikista lainoista oli kolmella suurimmalla kotimaisella pankilla 23,2 prosenttia vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Osuus on unionin suurimpia. Vaikka pankit ovat pysyneet asuntoluottorästien uudelleenjärjestelyä koskevissa tavoitteissaan, pisimmät maksurästit (yli 720 päivää) kasvavat edelleen, ja niiden määrä kasvoi 9,8 prosenttiin lainakannasta vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Luottojen uudelleenjärjestelyä koskevien kestävien ratkaisujen käyttöönotossa on edistytty. Irlannin keskuspankki vaati huhtikuussa pankkeja varmistamaan, että tilanne ratkaistaan valtaosalla velallisista vuoden 2015 loppuun mennessä. Pankit ovat kuitenkin laajalti turvautuneet tavanomaisiin maltillisiin keinoihin, joille on ominaista pääoman tai korkomaksujen uudelleenjärjestely molempien alentamisen sijaan. Pankit käyttävät myös edelleen paljon oikeudellisia menettelyjä saadakseen asiakkaansa, joilla on maksurästejä, sitoutumaan takaisinmaksuun. Suunniteltu keskitetyn luottotietorekisterin käyttöönotto on edennyt hitaasti, vaikka rekisterillä on keskeinen merkitys valvonnan, luottojen myöntämisen ja riskinhallinnan parantamisessa.

(14)

Työmarkkinatilanne on parantunut vuodesta 2013, josta lähtien yksityisellä sektorilla on jälleen luotu uusia työpaikkoja ja työttömyys on vähentynyt tasaisesti. Tästä huolimatta työttömyysaste on edelleen korkea ja pitkäaikaistyöttömyys on vakava ongelma. Riskinä on, että suhdannetyöttömyys muuttuu osin rakennetyöttömyydeksi, koska talouden tasapainottamisen myötä on ilmennyt osaamisen kohtaanto-ongelmia. Nuorisotyöttömyysaste on edelleen huomattavasti korkeampi kuin kriisiä edeltäneellä jaksolla. Aktivointia koskevilla uudistuksilla on viime vuosina saavutettu merkittävästi edistystä, joskin nykyisen aktivointipolitiikan ja nykyisten koulutusohjelmien tehokkuuteen ja työvoimaviranomaisten kykyyn tarjota tarvittavat työvoimapalvelut liittyy edelleen joitakin ongelmia. Äskettäin käynnistetty Job Path -aloite on esimerkki myönteisestä kehityksestä, mutta aloitteen vaikuttavuus on vielä testattava. Täydennyskoulutusjärjestelmä ei ole aikaisemmin pystynyt tuottamaan tasapainotetussa taloudessa tarvittavaa osaamista, ja sen uudistaminen on aloitettu vasta jokin aika sitten.

(15)

Oikeudellisten palvelujen kustannukset ovat säilyneet suurina, ja niitä on edelleen mukautettava muiden asiantuntijapalvelujen kustannuksiin. Mukauttaminen on tärkeää, koska oikeudelliset palvelut kuuluvat tuotantopanoksiin kaikilla talouden aloilla, ja niiden kustannukset vaikuttavat Irlannin kilpailukykyyn. Oikeudellisten palvelujen sääntelyjärjestelmän uudistaminen kilpailua lisäämällä ja kustannuksia vähentämällä on pitkäaikainen hanke, jonka toteuttamiseen viranomaiset ovat sitoutuneet. Oikeudellisten palvelujen sääntelyä koskevaa vuonna 2011 julkaistua lakia ei kuitenkaan ole hyväksytty. Lisäksi kustannuksia voidaan tosiasiassa vähentää vain, jos suunniteltuun sääntelyjärjestelmään sisältyvät, kilpailua edistävät ja kustannuksia vähentävät säännökset säilytetään ja otetaan säädöksiin, jotka perustettava oikeudellisten palvelujen sääntelyviranomainen antaa tulevaisuudessa. Komissio seuraa sen vuoksi myös jatkossa edistystä alalla osana eurooppalaista ohjausjaksoa.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Irlannin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Irlannille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Irlannin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(17)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.

(18)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 4.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Irlannin rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa, että liiallinen alijäämä korjataan kestävällä tavalla vuonna 2015; sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; käyttää kaikki odotettua parempien talous- ja rahoitusolosuhteiden seurauksena saadut satunnaiset tulot alijäämän vähentämisen ja velan supistamisen nopeuttamiseen; rajoittaa nykyistä harkintavaltaa, jonka nojalla menokattoja voidaan muuttaa siten, että ne ylittävät erityisten ja ennalta määritettyjen ennakoimattomien menojen määrän; laajentaa veropohjaa ja tarkistaa verotukia arvonlisävero mukaan luettuna;

2.

toteuttaa toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuuden lisäämiseksi, myös vähentämällä patentoituihin lääkkeisiin liittyviä menoja ja ottamalla vähitellen käyttöön asianmukaiset lääkemääräyskäytännöt; ottaa käyttöön toimintoperusteisen rahoituksen koko julkisen sairaalajärjestelmän osalta;

3.

toteuttaa toimenpiteitä lisätäkseen työllisten osuutta kotitalouksissa ja puuttuakseen lasten köyhyyden riskiin vähentämällä työelämään palaamisesta seurauksena olevaa etuuksien ja lisäkorvausten lakkauttamista sekä parantamalla kohtuuhintaisten kokopäiväisten lastenhoitopalvelujen tarjontaa;

4.

saattaa vuoden 2015 loppuun mennessä valmiiksi lainojen uudelleenjärjestelyä koskevia kestäviä ratkaisuja, jotka kattavat valtaosan asuntolainojen maksurästeistä, ja parantaa Irlannin keskuspankin käyttämiä seurantajärjestelyjä; varmistaa, että vaikeuksissa oleville pk-yrityksille myönnettyjä lainoja ja jäljellä olevia liikekiinteistölainoja koskevat uudelleenjärjestelyt ovat kestäviä arvioimalla pankkien tuloksia suhteessa niiden omiin tavoitteisiin; toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että keskitetty luottotietorekisteri on toiminnassa vuoteen 2016 mennessä.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/46

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Espanjan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Espanjan vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Espanjan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Espanjaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Espanjan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Espanjan makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Vaikka vaihtotaseen tasapainottamisessa on edistytty jonkin verran ja velkavipua on viime vuosina purettu huomattavasti, erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin suureen velkaantuneisuuteen liittyviin riskeihin ja hyvin negatiiviseen ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan on kiinnitettävä tarkasti huomiota hyvin korkean työttömyysasteen tilanteessa. On erityisen tärkeää toteuttaa toimia, joilla voidaan pienentää Espanjan talouteen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä, ja kun otetaan huomioon sen talouden suuruusluokka, myös talous- ja rahaliittoon kohdistuvien kielteisten heijastusvaikutusten riskiä.

(7)

Espanja toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Espanjaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Hallitus aikoo vuoden 2015 vakausohjelmassaan saavuttaa liiallisen alijäämän menettelyn mukaiset yleiset alijäämätavoitteet 4,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 2,8 % suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Hallitus aikoo saavuttaa vuonna 2019 keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Julkisen velan odotetaan vakausohjelmassa olevan suurimmillaan eli 98,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen niin, että se on 93,2 prosenttia vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2015 uskottava ja tämän jälkeen suotuisa. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan on odotettavissa, että alijäämä on 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 3,5 prosenttia vuonna 2016. Tämän vuoksi on olemassa riski, ettei vuosien 2015 ja 2016 julkisen talouden alijäämätavoitetta saavuteta. Lisäksi Espanjan julkisen talouden ennustetun sopeutuksen vuosina 2013–2016 odotetaan jäävän alle suosituksen tason, ja vuosina 2015 ja 2016 tarvitaan lisää rakenteellisia toimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Espanja ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä. Espanja on edistynyt jonkin verran julkisen sektorin maksurästien poistamisessa. Se edistyi vuonna 2014 jonkin verran myös sellaisten ehdotusten kartoittamisessa, joilla järkeistetään terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalimenoja aluetasolla, vaikka näitä ehdotuksia ei lopulta hyväksytty. Laki menosäännön asettamisesta alueellisille lääke- ja terveydenhuoltomenoille hyväksyttiin kuitenkin 28 päivänä toukokuuta 2015.

(9)

Julkisen talouden vakautta ja talouden kestävyyttä koskevaan orgaaniseen lakiin sisältyvien ehkäisy-, korjaus- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden täytäntöönpano etenee hitaasti. Terveydenhuoltosektorin kustannustehokkuus on parantunut, mutta on edelleen tärkeää pitää lääkemenojen kasvu hallinnassa ja erityisesti valvoa sairaaloiden lääkemenoja. Sähköverkon vaje saatiin poistettua vuonna 2014, ja maksukyvyttömien tullimoottoriteiden ongelmaan on puututtu, mikä on vähentänyt valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Espanja ei kuitenkaan ole ottanut käyttöön järjestelmää tulevien suurten infrastruktuurihankkeiden riippumattomia arviointeja varten. Vaikka talousarvion toteutumista koskevien tietojen saatavuus on parantunut huomattavasti, alueellisesti on vielä parantamisen varaa ja varmistettava, että julkisen talouden vakautta koskevaan lakiin sisältyvää avoimuuden ja monivuotisuuden periaatetta noudatetaan, julkisen kirjanpidon sääntöjä lähennetään ja talousarvion ulkopuolisia tilejä käytetään asianmukaisesti.

(10)

Verotuksen suhteen edistyttiin jonkin verran. Kattavan verouudistuksen myötä yksinkertaistettiin verojärjestelmää ja tehtiin siitä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta suotuisampi. Verouudistus hyväksyttiin 20 päivänä marraskuuta 2014. Se tulee voimaan tammikuussa 2015 ja kattaa henkilö- ja yritystuloverotuksen. Myös veronkierron torjunnassa edistyttiin jonkin verran, mutta ympäristöveron suhteen edistyttiin vain vähän. Espanjan pankkisektorin, erityisesti valtiontukia saaneiden pankkien, rakenneuudistus edistyy hyvin. Samaan aikaan viimeaikaiset toimenpiteet muiden rahoituslaitosten kuin pankkien myöntämän rahoituksen saantimahdollisuuksien edistämiseksi ovat – ainakin jossain määrin – parantaneet yritysten rahoitusmahdollisuuksia, erityisesti kun otetaan huomioon espanjalaisten yritysten voimakas riippuvuus pankkilainoista. Näiden uudistusten täysimääräinen toteuttaminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan helpottaa resurssien uudelleenkohdentamista ja tukea meneillään olevaa sopeuttamista. Yritysten maksukyvyttömyysmenettelyjen jäljellä olevien pullonkaulojen poistamisessa edistyttiin jonkin verran, ja henkilökohtaisia velkajärjestelyjä koskeva kuninkaan asetus hyväksyttiin 27 päivänä helmikuuta 2015. Hallinnon ja oikeuslaitoksen kapasiteettia maksukyvyttömyystapausten käsittelemiseksi on kuitenkin edelleen parannettava.

(11)

Suuri pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinoiden segmentoituminen haittaavat edelleen tuottavuuden kasvua ja vaikuttavat haitallisesti Espanjan työoloihin. Kun otetaan huomioon erittäin korkea työttömyysaste, joidenkin sektoreiden ja yritysten palkkoja on lyhyellä aikavälillä nostettava tuottavuutta hitaammin, jotta voidaan luoda työpaikkoja ja saavuttaa lisää kilpailukykyyn liittyviä etuja. Työmarkkinaosapuolet ovat saaneet aikaan kattavan monialaisen esisopimuksen vuosiksi 2015–2017. Tässä esisopimuksessa todetaan, miten tärkeää on ottaa käyttöön sektori- ja yrityskohtaisten neuvottelujen kautta periaate, jonka mukaan palkkojen olisi seurattava tuottavuuden eroja yritysten välillä. Sääntelyuudistuksista huolimatta väliaikaistyössä olevien osuus on edelleen korkea ja vaikuttaa erityisesti nuoriin ja matalan taitotason työntekijöihin. Myöskään pk-yritysten työntekijöitä koskevia uudentyyppisiä työsopimuksia ja työnantajien kannustimia palkata henkilöstöä toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin ei ilmeisestikään käytetä täysimääräisesti hyväksi. Espanjan viranomaiset ilmoittivat, että työnantajille uuden henkilöstön palkkaamista varten tarjottuja tukia arvioidaan viimeistään toukokuussa 2016.

Julkisten työvoimapalveluiden ja ulkoistettuja palveluja hoitavien toimistojen suorituskyky on hyvin tärkeä, jotta voidaan varmistaa aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja aktivointitoimien tehokkuus ja riittävä kohdentaminen. Tämä koskee myös tehokasta uudelleenkoulutusta, jotta työntekijät voivat siirtyä sellaisille aloille, jossa luodaan muita enemmän työpaikkoja. Espanja on edistynyt vain vähän julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisen ja alueellisten erojen vähentämisen nopeuttamisessa.

(12)

Nuorisotyöttömyysaste pysyy Espanjassa hyvin korkeana (yli 50 %). Koulutuksen keskeyttämisaste on yksi unionin korkeimmista. Espanja on parhaillaan panemassa täytäntöön opetuksen laadusta annetulla lailla nro 8/2013 käyttöön otettuja uusia opetusjärjestelmiä, joilla pyritään parantamaan perus- ja keskiasteen koulutuksen laatua. Ammattikoulutuksen kohdentamisessa työmarkkinoiden tarpeisiin on edistytty vain vähän, ja työ korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyön parantamiseksi on aikataulustaan jäljessä. Oppisopimuskoulutusjärjestelmää suunnitellaan jatkettavaksi vuonna 2015, mutta sen toteuttamisessa on edelleen merkittäviä alueellisia eroja. Erityinen komitea on perustettu tarkastelemaan opetussuunnitelmien soveltuvuutta suhteessa työmarkkinoiden tarpeisiin.

(13)

Espanja edistyi vain vähän sosiaaliturvajärjestelmänsä tehostamisessa. Se on ottanut käyttöön uuden pitkäaikaistyöttömille suunnatun aktivointiohjelman, jossa yhdistetään toimeentulotuki ja apu työnhaussa. Työvoima- ja sosiaalipalvelujen välisen koordinoinnin rajoittuneisuus ja erilaisten vähimmäistulojärjestelmien yhteensopimattomuus ovat kuitenkin heikentäneet sosiaaliturvaohjelmien tehoa. Köyhien osuus on suuri erityisesti pienituloisissa kotitalouksissa, joissa on lapsia. Espanja on kuitenkin edistynyt perhetukijärjestelyjen ja hoitopalvelujen kohdentamisessa vain vähän.

(14)

Rakenteellisiin uudistuksiin on sisällyttävä esteiden poistaminen yritysten kasvun tieltä, pk-yritysten auttaminen markkinoiden laajentamisessa ja innovoinnin edistäminen, vientikapasiteetin parantaminen, työpaikkojen luominen, kilpailun tehostaminen – myös sisämarkkinoilla – sekä kokonaistuottavuuden parantaminen. Espanja on alkanut tarkastella syitä, joiden vuoksi pienten yritysten ja mikroyritysten osuus sen taloudessa on niin suuri. Tutkimalla, miksi yritykset ovat jääneet pieniksi, hallitus voi poistaa sääntelystä aiheutuvia esteitä, jotka ovat yritysten kasvun tiellä. Vaikka markkinoiden yhtenäisyydestä annetun lain nro 20/2013 täytäntöönpanossa on saatu aikaan jonkin verran edistystä, aikataulusta ollaan jäljessä pääasiassa aluehallintotasolla esiintyvien viiveiden vuoksi. Kaikki alueet eivät ole vielä panneet täytäntöön ympäristölupien sääntelystä annettua lakia. Itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja ja ammatillisia yhdistyksiä koskevan uudistuksen hyväksymisessä ei ole edistytty. Tutkimus- ja innovointijärjestelmän rakenteelliset heikkoudet rajoittavat yhä Espanjan kasvupotentiaalia. Tämän vuoksi on edelleen keskeisen tärkeää löytää uusia rahoituslähteitä, varmistaa resurssien tehokas ja tuloksellinen käyttö, perustaa uusi tutkimusvirasto ja edistää toimenpiteitä, joilla liiketoimintaympäristöstä saadaan innovoinnin kannalta suotuisampi.

(15)

Rautatieverkoston suhteen saatiin aikaan jonkin verran edistystä, kun rautateiden rahti- ja matkustajaliikenteen tehokkaan kilpailun varmistamiseksi toteutettiin toimenpiteitä. Ministerineuvosto hyväksyi 4 päivänä heinäkuuta 2014 kuninkaan asetuksen nro 8/2014 sellaisen rahaston perustamisesta, jolla parannetaan satamien tavoitettavuutta maitse.

(16)

Espanja edistyi julkishallinnon uudistamista kaikilla hallintotasoilla käsittelevän komitean suositusten toteuttamisessa. Hallinnollisten päätösten avoimuuden parantamiseksi toteutettiin merkittäviä toimia, mutta erityisesti alue- ja paikallistasolla tehtäviä julkisia hankintoja koskevien valvontajärjestelmien lujittamisessa ei edistytty. Julkisia hankintoja ja kaupunkisuunnittelua koskevan valvontavallan lisäämiseksi ei ole toteutettu toimia. Oikeuslaitoksen tehostamiseen tähtäävien uudistusten tekemisessä saatiin aikaan vain vähän edistystä: parlamentille toimitettiin 27 päivänä helmikuuta 2015 oikeuslaitosta ja siviiliprosessia koskevat lakiluonnokset, ja lisäksi parlamentti käsittelee parhaillaan lakiesityksiä oikeusavusta ja riidattomia asioita koskevasta tuomiovallasta. Jo hyväksyttyjen uudistusten toteuttamisessa saatiin aikaan jonkin verran edistystä. Tällainen on esimerkiksi Oficina Judicial eli uudistus oikeustapausten digitoimiseksi ja alueiden sähköisten asianhallintajärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi. Alan toimia on jatkettava.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Espanjan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Espanjalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(18)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(19)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(20)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Espanjan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen vuoteen 2016 mennessä toteuttamalla tarvittavat rakenteelliset toimenpiteet vuosina 2015 ja 2016 ja käyttämällä satunnaiset voitot alijäämän ja velan supistamisen nopeuttamiseen; vahvistaa alueellisen julkisen talouden läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta; parantaa terveydenhuoltosektorin kustannustehokkuutta ja järkeistää sairaaloiden lääkemenoja;

2.

saattaa päätökseen säästöpankkisektorin uudistuksen, esimerkiksi lainsäädäntötoimilla, sekä valtion omistamien säästöpankkien rakenneuudistuksen ja yksityistämisen;

3.

edistää palkkojen mukauttamista tuottavuuteen työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti siten, että otetaan huomioon osaamiserot ja paikalliset työmarkkinaolosuhteet sekä eri alueiden, toimialojen ja yritysten taloudellisen suorituskyvyn erot; toteuttaa toimia työnhaussa avustamisen ja siihen liittyvän neuvonnan laadun ja tuloksellisuuden parantamiseksi, myös osana nuorisotyöttömyyden torjuntaa; virtaviivaistaa vähimmäistulo- ja perhetukijärjestelyjä ja edistää alueellista liikkuvuutta;

4.

poistaa yritysten kasvun esteitä, myös niitä jotka johtuvat yritysten koon mukaisesta sääntelystä; hyväksyy suunnitellun itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevan uudistuksen; ja nopeuttaa markkinoiden yhtenäisyyttä koskevan lain täytäntöönpanoa.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/51

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020, jonka lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Ranskan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Ranskan vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Ranskan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Ranska kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Ranskaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Ranskan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Suomea koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Ranskan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Erityisesti heikon kasvun ja matalan inflaation, yritysten huonon kannattavuuden ja toistaiseksi riittämättömien toimenpiteiden takia riskit, jotka aiheutuvat kustannuskilpailukyvyn ja reaalisen kilpailukyvyn puutteista sekä etenkin julkisen sektorin suuresta ja jatkuvasti kasvavasta velkaantuneisuudesta, ovat kasvaneet merkittävästi. On erityisen tärkeää toteuttaa toimia, joilla voidaan pienentää Ranskan talouteen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä ja, kun otetaan huomioon sen talouden suuruusluokka, myös koko talous- ja rahaliittoon kohdistuvien haittavaikutusten riskiä.

(7)

Ranska toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Ranskaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassa liiallisen alijäämän korjaamista neuvoston 10 päivänä maaliskuuta 2015 antamassa suosituksessa asettaman määräajan mukaisesti vuoteen 2017 mennessä ja keskipitkän aikavälin tavoitteen – 0,4 prosentin rakenteellisen alijäämän suhteessa BKT:hen – saavuttamista vuoteen 2018 mennessä (6). Hallitus aikoo noudattaa neuvoston asettamia julkisen talouden alijäämätavoitteita, mutta vuosiksi 2015–2017 suunnitellut julkisen talouden toimet (7) jäävät suosituksia vähäisemmiksi. Hallitus ennakoi vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen on suurimmillaan vuonna 2016, jolloin se on 97 prosenttia, ja supistuu sen jälkeen 95,5 prosenttiin vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. 10 päivänä kesäkuuta 2015 Ranska esitti toteutettuja toimia koskevan selvityksen, jossa oli myös lisätietoja vuosille 2015–2017 suunnitelluista toimenpiteistä. Arvioituaan selvityksen komissio julkaisi 1 päivänä heinäkuuta 2015 tiedonannon, jossa se totesi, että liiallisia alijäämiä koskeva menettely on jätettävä lepäämään. Komission kevään 2015 talousennustetta on päivitetty siten, että siinä otetaan huomioon Ranskan esittämä toteutettuja toimia koskeva selvitys, ja sen mukaan julkisen talouden vuoden 2015 alijäämän odotetaan olevan 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen eli alle neuvoston alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa tavoitteeksi asettaman 4 prosentin suhteessa BKT:hen. Samana vuonna todennäköisesti toteutettavat julkisen talouden toimet ovat kuitenkin neuvoston suositusta vähäisempiä. Ranskan esittämään toteutettuja toimia koskevaan selvitykseen sisältyvät lisätiedot huomioon ottaen komission päivitetyn ennusteen mukaan julkisen sektorin alijäämä vuonna 2016 on 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli se on suositellun tavoitteen mukainen. Julkisen talouden toimien ei kuitenkaan odoteta vastaavan neuvoston suositusta. Neuvosto kehotti 10 päivänä maaliskuuta 2015 antamassaan suosituksessa arvioimaan vuosille 2016 ja 2017 suunniteltuja keskeisiä toimenpiteitä, mutta sitä ei tehty toteutettuja toimia koskevassa selvityksessä.

Lopuksi, julkisen talouden suunnittelua koskevaa lakia (loi de programmation des finances publiques) ei ollut päivitetty neuvoston suosituksen mukaisesti. Yleisesti ottaen Ranskan noudattama vakauttamisstrategia nojaa ensisijaisesti suhdanneolojen vähittäiseen parantumiseen ja korkotason pysymiseen alhaisena, ja siihen liittyy sen vuoksi riskejä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin, komission kevään 2015 talousennusteen ja komission 1 päivänä heinäkuuta 2015 julkaiseman tiedonannon perusteella Ranskan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Jotta liiallinen alijäämä voitaisiin kuitenkin korjata kestävästi asetettuun määräaikaan mennessä, julkisen talouden strategiaa olisi vahvistettava ja tuettava panemalla täytäntöön kattavat ja tavoitteelliset rakenneuudistukset.

(9)

On ehdottoman tärkeää tehostaa menojen uudelleentarkastelua ja määritellä laajoja aloja, joilla voidaan tehdä menoleikkauksia, jotta näiden toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa odotetut tulokset. Ranskan olisi varmistettava, että menojen vähentämiselle asetetuissa tavoitteissa otetaan huomioon lähes nollassa oleva inflaatioaste. Samalla säästöt, jotka saadaan alhaisempien korkojen ansiosta ennakoitua pienemmiksi jäävistä julkisen velan kustannuksista, olisi käytettävä alijäämän vähentämiseen. Lyhyellä aikavälillä ei voida saada aikaan merkittäviä säästöjä, ellei sosiaaliturvamenojen kasvua saada kuriin, koska nämä menot olivat 26 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 eli lähes puolet julkisen sektorin kokonaismenoista. Terveydenhuoltoalan menoja on tarkoitus supistaa 11 miljardia euroa vuosina 2015–2017, mutta tällä alalla tarvitaan lisää toimenpiteitä menojen kasvun hillitsemiseksi. Erityisesti olisi pyrittävä vielä tehokkaammin hillitsemään lääkkeiden hinnoista ja sairaalamenoista aiheutuvien menojen kasvua. Eläkejärjestelmän alijäämät näyttävät jatkuvan vuoteen 2020, eivätkä aiemmat eläkeuudistukset riitä poistamaan järjestelmän alijäämää. Yleistä eläkealijäämää pahentavat edelleen etenkin valtionhallinnon virkamiesten ja valtiojohtoisten yritysten työntekijöiden eläkejärjestelmät. Lisäksi makrotaloustilanteella on suuri vaikutus eläkejärjestelmän kestävyyteen ja erityisesti täydentäviin eläkejärjestelmiin. Tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä täydentävän eläkejärjestelmän taloudellisen tilanteen elvyttämiseksi.

(10)

Ranska on toteuttanut paikallishallinnon uudistuksen, jonka tavoitteena oli tehostaa järjestelmän toimintaa. Sen olisi jatkettava suunniteltua keskushallinnon myöntämien avustusten supistamista ja tiukennettava paikallishallinnon menojen valvontaa asettamalla paikallishallinnon verotulojen vuotuiselle kasvulle yläraja ottaen huomioon nykyiset useille paikallisveroille asetetut enimmäismäärät. Lisäksi olisi pyrittävä hillitsemään paikallisviranomaisten hallintomenojen kasvua.

(11)

Ranskassa on toteutettu politiikkatoimia työvoimakustannusten vähentämiseksi ja yritysten voittomarginaalien kasvattamiseksi myöntämällä 20 miljardin euron verohyvitys kilpailukyvyn ja työllisyyden tukemiseen ja leikkaamalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja vielä 10 miljardia euroa osana vastuu- ja solidaarisuussopimusta. Näiden kahden toimenpiteen vaikutus on 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja niiden arvioidaan osaltaan supistavan Ranskan ja euroalueen keskiarvon välistä eroa verokiilassa. Toimenpiteiden täytäntöönpanoa olisi jatkettava vuonna 2016. Koska ne kuormittavat huomattavasti julkista taloutta, on kuitenkin tärkeä arvioida niiden vaikuttavuutta yritysten tasolla. Arvioinnissa olisi otettava erityisesti huomioon työ- ja tuotemarkkinoihin ja varsinkin palkkoihin vaikuttavat jäykkyydet. Minimityövoimakustannukset ovat edelleen suuret muihin jäsenvaltioihin verrattuna. Vähimmäispalkan olisi kehityttävä tavalla, joka tukee aiempaa paremmin kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista. Lisäksi vähimmäispalkan automaattinen indeksikorotus saattaa matalan inflaation yhteydessä johtaa suurempiin palkankorotuksiin kuin on tarpeen ostovoiman säilyttämiseksi.

(12)

Ranskan olisi toteutettava määrätietoisia toimenpiteitä poistaakseen työ- ja kirjanpitolainsäädäntöön sisältyvät kynnysarvot, jotka rajoittavat ranskalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten, kasvua. Kilpailua on vielä mahdollista lisätä palvelualalla, erityisesti asiantuntijapalveluiden ja vähittäiskaupan aloilla sekä verkkotoimialoilla. Useat säänneltyjä ammatteja koskevat säännökset ja tariffit rajoittavat talouden toimeliaisuutta. Uusia toimenpiteitä kilpailun lisäämiseksi oikeusalan ammateissa on hyväksytty osana hiljattain annettua lakia, joka koskee kasvua, talouden toimeliaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Nämä toimenpiteet on ehdottomasti toteutettava, jotta voidaan varmistaa esteiden poistaminen käytännössä. Ranskan olisi lisäksi toteutettava toimenpiteitä poistaakseen esteet muilla aloilla, erityisesti terveydenhuoltoalalla. Pääsyä useisiin terveydenhuoltoalan ammatteihin säännellään edelleen numerus clausus -periaatteen mukaisesti, mikä vaikeuttaa palvelujen saantia. Tilannetta voitaisiin tarkastella uudelleen vaarantamatta kuitenkaan palvelujen laatua ja turvallisuutta.

(13)

Vuonna 2014 verojen suhde BKT:hen oli 45,8 prosenttia eli unionin korkeimpia. Yritysveroasteet ovat korkeat ja vaikuttavat kielteisesti ranskalaisten yritysten investointeihin. Yrityksen tosiasiallinen veroaste on keskimäärin 38,3 prosenttia ja kuuluu unionin korkeimpiin. Sen lisäksi, että Ranska toteuttaa käynnissä olevan, yrityksiltä kannetun solidaarisuuslisän asteittaisen lakkautuksen sekä yritysten lakisääteisen veroasteen laskun 28 prosenttiin vuonna 2020, sen olisi lisättävä lyhyellä aikavälillä toimia yritysverotuksen muuttamiseksi kasvua ja investointeja suosivaksi. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan verojärjestelmää poistamalla tehottomat verot. Ranskassa on tarkastelun mukaan yli 100 veroa, jotka eivät tuota lainkaan tai tuottavat vain vähän tuloja. Näiden verojen lakkauttaminen voisi yksinkertaistaa veromenettelyjä yritysten ja kotitalouksien osalta.

(14)

Ranskan työttömyysaste oli vuonna 2014 edelleen korkea, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi heikon talouskasvun takia. Kokonaistyöttömyysaste oli 10,2 prosenttia, kun se oli 10,3 prosenttia vuonna 2013 ja 7,5 prosenttia vuonna 2008. Työttömyys kosketti erityisesti nuoria, ikääntyneitä työntekijöitä ja matalan osaamistason työntekijöitä. Ranskan ongelmana on työmarkkinoiden segmentoituminen sekä se, että yhä suurempi osuus työsopimuksista on määräaikaisia. Kohdennetuilla toimenpiteillä, joilla on pyritty vähentämään segmentoitumista erityisesti korottamalla erittäin lyhytaikaisten työsopimusten sosiaaliturvamaksuja, ei ole onnistuttu pysäyttämään tätä suuntausta. Segmentoitumista voitaisiin mahdollisesti vähentää tarkistamalla työsopimuksia sääntelevää oikeudellista kehystä. Hiljattain toteutetuilla uudistuksilla on annettu työnantajille vain vähän mahdollisuuksia poiketa alakohtaisista työehtosopimuksista yrityskohtaisten työehtosopimusten avulla. Tämä rajoittaa yritysten mahdollisuuksia mukauttaa henkilöstöään tarpeitaan vastaavasti. Toimialoille ja yrityksille annetaan liikkumavaraa päättää tapauskohtaisesti ja työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, missä tapauksissa 35 tunnin työviikosta on aiheellista poiketa, mutta tällä on merkittäviä kustannusvaikutuksia. Laki, jolla on otettu käyttöön työpaikkojen säilyttämistä koskevat sopimukset (accords de maintien de l'emploi), ei ole tuonut toivottuja tuloksia. Vain harvat yritykset ovat hyödyntäneet yritystason sopimuksia koskevia uusia järjestelyjä, joiden avulla voidaan lisätä työolojen joustavuutta. Järjestelmää olisi tarkistettava, jotta yrityksillä olisi enemmän mahdollisuuksia mukauttaa palkkoja ja työaikoja vastaamaan taloudellista tilannettaan.

(15)

Työmarkkinoiden pitkään jatkunut heikkeneminen on vaikuttanut työttömyysetuusjärjestelmään ja kyseenalaistanut koko mallin kestävyyden. Heinäkuun 1 päivänä 2014 käyttöön otettu työttömyysetuusjärjestelmää koskeva uusi sopimus ei riitä supistamaan alijäämää. Käyttöön otettujen uusien toimenpiteiden odotetaan tuottavan 0,3 miljardin euron säästöt vuonna 2014 ja 0,8 miljardin euron säästöt vuonna 2015. Järjestelmän alijäämän ennakoidaan kuitenkin kasvavan vuoden 2014 3,9 miljardista eurosta 4,4 miljardiin euroon vuonna 2015. Näin ollen järjestelmän velan määrä kasvaisi 25,9 miljardiin euroon. Järjestelmän elinkelpoisuuden varmistamiseksi on toteutettava rakenteellisia toimenpiteitä. Järjestelmästä vastaavien työmarkkinaosapuolten olisi tarkasteltava uudelleen erityisesti etuuksien myöntämisehtoja, etuuksien vähentämistä ajan mittaan sekä tulojen korvausasteita suuripalkkaisimpien työntekijöiden osalta.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Ranskan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Ranskalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Ranskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(17)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(18)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (9). Koska Ranskan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvät tulokselliset toimet sekä liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen vuoteen 2017 mennessä lujittamalla julkisen talouden strategiaa, toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet kunakin vuonna sekä käyttämällä kaikki satunnaiset voitot alijäämän ja velan supistamiseen; täsmentää kyseisiksi vuosiksi suunniteltuja menoleikkauksia ja toteuttaa riippumattoman arvioinnin keskeisten toimenpiteiden vaikutuksista;

2.

nopeuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehostaa menojen uudelleentarkastelua, suorittaa edelleen julkisen politiikan arviointeja ja yksilöi säästömahdollisuuksia kaikilla julkishallinnon alasektoreilla, mukaan lukien sosiaaliturva ja paikallishallinto; toteuttaa toimenpiteitä paikallisviranomaisten hallintomenojen kasvun hillitsemiseksi; toteuttaa lisää toimenpiteitä eläkejärjestelmän tasapainottamiseksi erityisesti varmistamalla maaliskuuhun 2016 mennessä, että täydentävien eläkejärjestelmien taloudellinen tilanne on kestävä pitkällä aikavälillä;

3.

varmistaa, että työvoimakustannusten supistukset, jotka perustuvat kilpailukyvyn ja työllisyyden tukemiseen tarkoitettuun verohyvitykseen sekä vastuu- ja solidaarisuussopimukseen, ovat kestävällä pohjalla, erityisesti toteuttamalla ne suunnitelmien mukaisesti vuonna 2016; arvioi näiden järjestelyjen vaikuttavuutta ottaen huomioon työ- ja tuotemarkkinoiden jäykkyydet; uudistaa, työmarkkinaosapuolia kuultuaan ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti, palkanmuodostusprosessia sen varmistamiseksi, että palkkojen kehitys vastaa tuottavuutta; varmistaa, että vähimmäispalkan kehitys on yhdenmukainen työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämistä koskevien tavoitteiden kanssa;

4.

vähentää yritysten kasvua haittaavia sääntelyesteitä vuoden 2015 loppuun mennessä erityisesti tarkistamalla yritysten kokoon liittyviä lainsäädännön kriteerejä kynnysarvoista aiheutuvien haittavaikutusten välttämiseksi; poistaa säänneltyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista koskevat rajoitukset myös muiden kuin oikeusalan ammattien osalta, erityisesti terveydenhuoltoalan ammattien osalta, vuodesta 2015 alkaen;

5.

yksinkertaistaa ja tehostaa verojärjestelmää erityisesti poistamalla tehottomat verotuet; tukee investointeja toteuttamalla toimenpiteitä, joilla alennetaan tuotantoveroja ja yritysten lakisääteistä kokonaisveroastetta sekä laajennetaan kulutusveropohjaa; toteuttaa vuodesta 2015 alkaen toimenpiteitä poistaakseen tehottomat verot, jotka eivät tuota lainkaan tai tuottavat vain vähän tuloja;

6.

uudistaa työlainsäädäntöä lisäkannustimien tarjoamiseksi työnantajille, jotta nämä tekisivät uusien työntekijöiden kanssa toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia; helpottaa yleisistä säännöksistä poikkeamista yritysten ja toimialojen tasolla erityisesti työaikajärjestelyjen osalta; uudistaa viimeistään vuoden 2015 lopussa työpaikkojen säilyttämistä koskevien sopimusten käyttöönotosta annettua lakia, jotta kyseisten sopimusten käyttöä yrityksissä voitaisiin lisätä; toteuttaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen toimenpiteitä työttömyysetuusjärjestelmän uudistamiseksi, jotta järjestelmä olisi taloudellisesti kestävä ja tarjoaisi työttömille enemmän kannustimia työelämään palaamiseksi.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/56

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Kroatian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Kroatian vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Kroatian katsottiin kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Kroatiaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Kroatian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Kroatian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Kasvu on vaimeaa, yritysten rakennemuutokset viivästyneet ja työllisyystilanne hyvin huono, ja tässä tilanteessa heikkoon kilpailukykyyn, huomattavaan ulkomaanvelkaan ja jatkuvasti lisääntyvään julkiseen velkaan sekä julkisen sektorin hallinnon heikkouteen liittyvät riskit ovat lisääntyneet merkittävästi.

(7)

Maaraportin julkaisemisen jälkeen Kroatian viranomaiset aloittivat maaliskuussa 2015 komission yksiköiden kanssa vuoropuhelun tarpeellisimmista uudistuksista makrotalouden liiallisen epätasapainon korjaamiseksi. Viranomaiset suhtautuivat vuoropuheluun rakentavasti ja ilmoittivat toteuttavansa asiaankuuluvia toimenpiteitä, mukaan lukien veronluonteisten maksujen vähentäminen vuosina 2016 ja 2017, valtion virastojärjestelmän ja keskushallinnon alueellisten yksiköiden järkeistäminen, paikallisten itsehallintoyksiköiden vapaaehtoisten sulautumisten kannustaminen, lainsäädäntöön liittyvien epävarmuustekijöiden vähentäminen ja valtiontalouden tarkastusviraston vahvistaminen. Uudistussuunnitelmia monilla muilla osa-alueilla, kuten yrityksille aiheutuvien hallinnollisten rasitteiden vähentäminen ja valtion omistamien yritysten ohjaus- ja hallintajärjestelmän parantaminen, kuvailtiin yksityiskohtaisemmin. Kunnianhimoisuuden aste ei kuitenkaan vastaa odotuksia kaikilla osa-alueilla. Tämä koskee erityisesti varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevien sääntöjen tiukentamista ja menojen arvioinnin perusteella tehtyjen päätelmien täytäntöönpanoa. Joitakin lisätoimenpiteitä kuitenkin esitettiin, joilla tilannetta kompensoidaan osittain.

(8)

Kroatiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Vuoden 2015 lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo korjata liiallisen alijäämän vuoteen 2017 mennessä, mikä ei vastaa neuvoston suosittamaa vuoden 2016 määräaikaa. Hallituksen suunnitelmien mukaan julkisen sektorin alijäämä supistetaan suhteessa BKT:hen 5,0 prosenttiin vuonna 2015, 3,9 prosenttiin vuonna 2016 ja edelleen 2,7 prosenttiin vuonna 2017. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan vuonna 2017, jolloin sen ennustetaan olevan 92,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vakiintuvan sen jälkeen 92,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden taustalla oleva makrotalouden skenaario vaikuttaa jonkin verran suotuisalta – vaikka kasvu on samalla tasolla, lähentymisohjelman lähtökohtana olevat vakauttamistoimet ovat komission ennustetta laajempia. Toimenpiteet, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2015 eteenpäin, on täsmennetty vain osittain. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan liiallista alijäämää ei odoteta saatavan korjattua oikea-aikaisesti ja kestävästi vuoteen 2016 mennessä. Toteutettujen päätösperäisten toimenpiteiden perusteella julkisen talouden toimet vastasivat vuonna 2014 neuvoston suositusta. Sama pitää paikkansa tarkasteltaessa vuosien 2014 ja 2015 toimia kumulatiivisesti, vaikka vuoden 2015 toimien ennustetaan alittavan suositustason. Rakenteellisen rahoitusaseman (tarkistettu) muutos kaudella 2014–2015 jää kuitenkin alle suositetun arvon. Vuonna 2016 julkisen talouden toimet jäävät neuvoston suosituksia vähäisemmiksi. Tämän vuoksi tarvitaan lisää rakenteellisia toimenpiteitä. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Kroatia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(9)

Kroatia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 23 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(10)

Kroatia arvioi parhaillaan menojaan, jotta voidaan tehostaa erityisesti palkka-, sosiaaliturva- ja avustusmenoja ja saavuttaa kasvua edistävien menojen ja investointien priorisoinnin edellyttämä riittävä julkisen talouden liikkumavara. Kroatian tulot juoksevista kiinteistöveroista suhteessa BKT:hen ovat unionin alhaisimpia. Viime vuoden aikana on tehty aloitteita verosäännösten noudattamisen parantamiseksi, myös toimenpiteitä alv-petoksiin puuttumiseksi, ja näiden toimien toteuttaminen on nyt tarpeen. Kroatian julkisen talouden kehystä on kehitetty viimeaikaisilla uudistuksilla, mutta jäljellä on vielä merkittäviä haasteita. Menojen tehokkaaseen valvontaan ja budjettirajoitteiden johdonmukaiseen soveltamiseen liittyvät puutteet vaikuttavat kielteisesti finanssipolitiikkaan ja tarkastushavaintoihin. Nopeasti kasvava julkinen velka edellyttää selvästi aktiivisempaa lähestymistapaa velanhoidossa.

(11)

Eläkejärjestelmä kärsii varhaiseläkkeelle siirtyvien henkilöiden suuresta määrästä, tiettyjen ammattien kohtuuttoman suotuisista varhaiseläkejärjestelmistä ja lukuisista erityiseläkejärjestelmistä. Varhaiseläkkeelle siirtymistä helpottaa se, että se alentaa eläkettä suhteellisen vähän tai tiettyjen työntekijöiden tapauksessa ei lainkaan. Alimman varhaiseläkeiän ja lakisääteisen eläkeiän välinen ero on myös erittäin suuri verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on alle kolme vuotta. Lisäksi järjestelmä on erittäin sirpaloitunut, mikä rajoittaa tavallisiin eläkkeisiin käytettävissä olevia varoja. Tämän seurauksena eläkejärjestelmän hyötysuhde on alhaisempi kuin useimmissa jäsenvaltioissa, vaikka menot ovatkin vastaavalla tasolla. Terveydenhuoltoalan toistuvat maksurästit aiheuttavat edelleen rahoitusriskejä. Sairaaloiden rahoituksen järkeistämiseksi on käynnistetty toimenpiteitä, mutta niihin liittyy täytäntöönpanoriskejä. Määrärahojen korottaminen 10 prosentilla kattaa rahoitustarpeet vain osittain. Lisää tehokkuussäästöjä on tehtävä, jotta voidaan varmistaa maksurästien poistaminen kokonaan vuoteen 2017 mennessä.

(12)

Palkkojen rajattu sopeuttaminen kriisin jälkeen on pahentanut kielteistä vaikutusta työllisyyteen. Vuonna 2014 valmistunut palkkojen määräytymisen ja palkanmuodostuskäytäntöjen kattava analyysi osoitti, että järjestelmässä ei ollut joustoa makrotaloudellisen ympäristön muutoksiin sopeutumiseksi. Erityisiä puutteita liittyy yksityisen ja julkisen sektorin, myös valtionyritysten, välisiin suuriin eroihin, työehtosopimusten soveltamiseen myös muihin kuin allekirjoittajaosapuoliin ja vanhentuneiden sopimusten irtisanomista koskeviin ongelmiin. Analyysin perusteella on nyt toteutettava konkreettisia politiikkatoimia. On myös tärkeää seurata vuosien 2013–2014 työmarkkinauudistuksen vaikutuksia.

(13)

Työvoimaan vaikuttaa kielteisesti nopeasti ikääntyvä väestö ja erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden alhainen työssäkäyntiaste. Vaikka aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja niihin kohdennettuja varoja on lisätty, toimenpiteillä ei ole saavutettu riittävällä tavalla pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työntekijöitä sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Korkeakoulutettujen määrä on unionin alhaisimpia. Ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutusjärjestelmän puutteet vähentävät osallistumista korkea-asteen koulutukseen. Epävirallisen talouden laajuus on edelleen jatkuva haaste ja johtaa pimeän työteon korkeaan osuuteen. Toimenpiteet, jotka komissio esitteli pimeän työnteon torjumiseksi vuoden 2014 lopussa, on nyt toteutettava. Tällä hetkellä käytössä on yli 80 erilaista sosiaalietuutta ja -ohjelmaa. Etuuksien yhdistäminen on aloitettu, mutta vuonna 2015 tarvitaan lisää uudistuksia, jotta etuuksien kattavuutta ja riittävyyttä voidaan parantaa.

(14)

Toimivallan jakautuminen kansallisen ja paikallistason välillä on monimutkaista ja sirpaloitunutta, mikä vaarantaa julkisten varojen hoidon ja tehokkaan käytön. Nykyinen poliittisten tehtävien jakautuminen ja hallinnon puutteet paikallisviranomaisissa vaikuttavat suoraan useisiin aloihin, kuten veronkantoon, sosiaalietuuksien myöntämiseen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallinnointiin, julkisiin hankintoihin ja julkisten palvelujen tarjoamiseen. Viranomaiset suunnittelevat ottavansa lyhyen aikavälin toimenpiteenä käyttöön järjestelyn, jolla edistetään itsehallintoyksiköiden vapaaehtoista sulautumista tai niiden välistä koordinointia. Keskushallinnon tasolla on alettu uudistaa ja rationalisoida valtion virastojärjestelmää vuonna 2014 valmistuneen analyysin perusteella.

(15)

Kroatian liiketoimintaympäristö kärsii merkittävistä institutionaalisista puutteista, joihin kuuluvat sääntelystä johtuva epävakaus, heikko lainsäädännön laadunvalvonta, säännösten noudattamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset, syrjivät käytännöt ja palveluntarjoajiin sovellettavat liialliset esteet, raskaat hallintorasitteet, lukuisat veronluonteiset maksut, hallintoelinten toiminnan vähäinen läpinäkyvyys ja ennakoitavuus erityisesti paikallistasolla, epätasaisesti kehittyneet sähköiset viestintäkanavat ja pitkälliset oikeudenkäynnit erityisesti kauppatuomioistuimissa, joissa tapausten hallinnointia on tarpeen parantaa. Uutta korruptiontorjuntastrategiaa ei ole kohdennettu tarpeeksi, eikä se ole riittävän yksityiskohtainen. Tähän olisi puututtava strategian täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa.

(16)

Julkisten yritysten valvonta on epätäydellistä sekä paikallistasolla perustettujen yritysten että suurten julkisten yritysten tytäryritysten osalta. Viranomaisten suunnitelmissa on supistaa ”strategisten” yritysten määrää ja vauhdittaa yksityistämistä. Lisätoimia tarvitaan ohjaus- ja hallintojärjestelmien laadun parantamisessa, myös valtion omistamien erityyppisten yritysten valvonnan tehostamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Yritysten hallitusten jäsenten nimeäminen ei tapahdu avoimesti ja pätevyysvaatimukset ovat suhteellisen vähäisiä, mikä haittaa julkisen omaisuuden vakaata hoitoa.

(17)

Tehokkaan ja läpinäkyvän varhaisvaiheen pelastamis- ja maksukyvyttömyyslainsäädännön käyttöön ottaminen on keskeinen edellytys sille, että voidaan keventää Kroatian yritysten huomattavia velkaantumisen vähentämispaineita ja edistää varhaisessa vaiheessa toteutettavien yritysten uudelleenjärjestelyjen ja ”uuden mahdollisuuden antamisen” toimintakulttuuria. Arvio maksukyvyttömyyttä edeltävää tilannetta koskevasta lainsäädännöstä osoittaa, että nykyisen lainsäädäntökehyksen ennakkovaikutusten teho on unionin alhaisimpia. Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistus on käynnistetty, ja parlamentin hyväksynnän on tarkoitus ajoittua vuoden 2015 alkupuoliskolle. Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankilla voisi olla keskeinen rooli Kroatian elpymisessä. Se on suoraan alttiina luottoriskille, mikä saattaa vaikuttaa julkiseen talouteen. On tärkeää, että se saatetaan vakavaraisuusvalvonnan ja vahvan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän piiriin. On myös tarvetta parantaa sen johdon vastuuvelvollisuusjärjestelyjen rakennetta ja läpinäkyvyyttä. Syntyneen valuuttariskin ja siitä johtuvan luottoriskin vuoksi tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisu, joka on suhteutettu ja tasapuolinen, jolla on vakaa oikeudellinen perusta ja jossa keskitytään auttamaan kaikkein suurimmissa vaikeuksissa olevia lainanottajia.

(18)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kroatian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kroatialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Kroatian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(19)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(20)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän kestävän korjaamisen vuoteen 2016 mennessä toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet vuonna 2015 ja vahvistamalla julkisen talouden strategiaa vuodeksi 2016; julkaisee ja toteuttaa menojen arvioinnin päätelmät; parantaa menojen valvontaa keskus- ja paikallistasolla erityisesti ottamalla käyttöön seuraamusmekanismin, jota sovelletaan talousarviorajat ylittäviin yhteisöihin; hyväksyy finanssipoliittista vastuuta koskevan lain ja vahvistaa valtiontalouden tarkastusviraston valmiuksia ja roolia; ottaa käyttöön juoksevan kiinteistöveron ja parantaa alv-säännösten noudattamista; tehostaa julkisen velan hoitoa, erityisesti julkaisemalla vuosittain velanhoitostrategian ja varmistamalla riittävät resurssit;

2.

asettaa pidäkkeitä varhaiseläkkeelle siirtymiselle korottamalla sen aiheuttamia vähennyksiä eläkkeisiin; parantaa eläkemenojen riittävyyttä ja tehokkuutta tiukentamalla raskaiden ja vaarallisten ammattien määritelmää; puuttuu terveydenhuollon rahoitusriskeihin;

3.

puuttuu palkanmuodostuskehyksen puutteisiin työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen, jotta edistetään palkkojen mukauttamista tuottavuuteen ja makrotaloudellisiin olosuhteisiin; lisää työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille suunnattuja kannustimia ryhtyä palkkatyöhön; toteuttaa vuoden 2014 tarkastelun perusteella sosiaalisen suojelun järjestelmän uudistuksen ja yhdenmukaistaa edelleen sosiaalietuuksia parantamalla niiden kohdentamista ja poistamalla päällekkäisyyksiä;

4.

vähentää keskus- ja paikallishallinnon sirpaleisuutta ja päällekkäisyyttä ottamalla käyttöön uuden toiminnallisen toimivallanjakomallin ja järkeistämällä valtion virastojärjestelmää; lisää läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta julkisten yritysten alalla, erityisesti johdon nimitysten ja pätevyysvaatimuksien osalta; edistää julkisten yritysten vähemmistöosuuksiin oikeuttavien osakkeiden pörssilistausta ja yksityistämistä;

5.

vähentää merkittävästi veronluonteisia maksuja ja poistaa palveluntarjoajiin sovellettavat liialliset esteet; määrittää ja toteuttaa toimia, joilla parannetaan oikeusjärjestelmän ja erityisesti kauppatuomioistuinten toiminnan tehokkuutta ja laatua;

6.

vahvistaa yrityksiin sovellettavia, maksukyvyttömyyttä edeltävää tilannetta ja maksukyvyttömyyttä koskevia sääntöjä, jotta helpotetaan velkojen uudelleenjärjestelyä, ja ottaa käyttöön yksityishenkilöjen maksukyvyttömyysmenettelyn; lisää rahoitusalan valmiuksia tukea elpymistä, kun otetaan huomioon haasteet, joita liittyy suuriin järjestämättömiin yrityslainoihin ja ulkomaan valuutan määräisiin asuntolainoihin sekä eräiden instituutioiden heikkoihin hallintokäytäntöihin.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/61

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto esitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Italian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Italian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Italia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Italiaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Italian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. Erityisesti on tärkeää puuttua työn jatkuvasti alhaisen tuottavuuden ja heikon kilpailukyvyn perimmäiseen syyhyn ja saattaa valtionvelka lasku-uralle. On erityisen tärkeää toteuttaa toimia, joilla voidaan pienentää Italian talouteen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä, ja kun otetaan huomioon sen talouden suuruusluokka, myös talous- ja rahaliittoon laajemmin kohdistuvien haittavaikutusten riskiä.

(7)

Italia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Italiaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä vuosina 2013–2015. Komissio antoi 27 päivänä helmikuuta 2015 SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, sillä Italian edistymisen ei odotettu riittävän velkasäännön noudattamiseen vuosina 2014–2015. Analyysin päätelmä oli, että velkakriteerin oli katsottava tuolloin täyttyneen.

(9)

Italian perustuslakituomioistuin antoi 30 päivänä huhtikuuta 2015 eli kevään talousennusteen koontipäivän jälkeen tuomion, jonka mukaan oli perustuslain vastaista jättää suurten eläkkeiden indeksikorotus väliaikaisesti tekemättä vuosina 2012–2013. Hallitus hyväksyi 18 päivänä toukokuuta 2015 säädöksen tämän tuomion huomioon ottamiseksi ja vahvisti vakausohjelman julkista taloutta koskevat tavoitteet. Näiden tietojen pohjalta helmikuussa SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla annetun kertomuksen päätelmiä voidaan tässä vaiheessa edelleen pitää pitkälti paikkansapitävinä. Tuomion vaikutus julkiseen talouteen riippuu siitä, miten hallitus panee sen täytäntöön. Tätä on vielä selkiytettävä. Uusien tietojen vuoksi saattaa olla tarpeen laatia myöhemmin kertomus SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla. Koska tämä uusi tieto ei ole ollut saatavilla eikä sitä ole vielä selkiytetty, helmikuussa annetun kertomuksen päätelmiä voidaan tässä vaiheessa edelleen pitää pitkälti paikkansapitävinä.

(10)

Italia pyysi vuoden 2015 vakausohjelmassaan mahdollisuutta poiketa vuonna 2016 väliaikaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen toteuttaakseen suuria rakenneuudistuksia, joilla on myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Uudistusten yksityiskohdat on vahvistettu Italian vuoden 2015 kansallisessa uudistusohjelmassa. Uudistettavat alat, joilla on ohjelman mukaan vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen, ovat i) julkishallinto ja sen yksinkertaistaminen, ii) tuote- ja palvelumarkkinat, iii) työmarkkinat, iv) yksityisoikeus, v) koulutus, vi) verotuksen painopisteen siirtäminen ja vii) menojen uudelleenarviointi rahoitustoimenpiteenä. Viranomaiset ovat arvioineet, että uudistusten vaikutus kokonaistuotantoon on 1,8 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2020. Arvio vaikuttaa uskottavalta. Mikäli uudistukset toteutetaan täysimääräisesti ja ajoissa, niillä on myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Jos hallitus toteuttaa vuonna 2015 tarvittavat toimet, jotta se voi kompensoida asianmukaisesti edellä mainitun Italian perustuslakituomioistuimen tuomion pysyvän vaikutuksen varmistaakseen, että i) Italiaan sovelletaan edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota; ii) asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa SEUT:ssa määriteltyyn viitearvoon säilytetään ja iii) keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan vakausohjelman nelivuotiskaudella, Italian voidaan katsoa olevan oikeutettu pyydettyyn väliaikaiseen poikkeamaan vuonna 2016 edellyttäen, että sovitut uudistukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Tätä valvotaan osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa.

(11)

Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen niin, että se on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa viimeistään vuonna 2017 keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (6) perusteella odotetaan, että Italia kuitenkin saavuttaa tavoitteen vasta vuonna 2018. Keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen viimeistään vuonna 2017 vaikuttaa todennäköiseltä, kun otetaan huomioon rakenneuudistuslausekkeen hakeminen sekä vuoden 2015 vakausohjelmaan sisältyvät sitoumukset.

(12)

Julkisen talouden velan ennustetaan olevan suurimmillaan, 132,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuonna 2015, ja supistuvan sen jälkeen vähitellen niin, että se on 120,0 prosenttia vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Hallitus ei ole vielä tarkentanut suunniteltuja menoleikkauksia, joiden avulla se voi välttää säädetyn arvonlisäveron korotuksen täytäntöönpanon vuonna 2016.

(13)

Italian olisi vuonna 2015 parannettava rakenteellista rahoitusasemaansa 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella suunniteltu rakennesopeutus (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015) kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion mukaisten Italian velvoitteiden mukainen. Italian olisi parannettava rakenteellista rahoitusasemaansa vuonna 2016 vähintään 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun otetaan huomioon rakenneuudistuslausekkeeseen perustuva sallittu poikkeama. Komission ennusteen mukaan se kuitenkin heikkenee 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen olettaen, että politiikka säilyy ennallaan, ja tämän seurauksena syntyy riski, että tavoitteesta poiketaan. Sen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Italia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(14)

Huolimatta Italian odotetuista velan vähentämistoimista, jotka ovat sille keskeinen haaste, Italian viranomaisten esittämän kunnianhimoisen yksityistämisohjelman toteuttamisessa on ollut viiveitä vuonna 2014. Tämän vuoksi yksityistämistulot olivat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, eli alle tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia vuodessa.

(15)

Italia kevensi viime vuonna merkittävästi työhön kohdistuvaa verorasitusta, mutta se on kuitenkin edelleen suuri. Verotukia on edelleen liikaa ja ne ovat liian suuria. Tämä koskee erityisesti alennettuja alv-kantoja. Kiinteistörekisterijärjestelmän uudistamisen yhteydessä on erityisen tarpeellista tarkistaa kiinteistörekisteriin merkityt vanhentuneet arvot, mutta tämän suhteen on edistytty hitaasti. Myöskään ympäristöverotusta ei ole tarkistettu eikä ympäristön kannalta haitallisia tukia poistettu. Italia on perustanut ympäristöverotusta käsittelevän komitean. Nämä eri toimet kuuluvat verouudistuksen valtuutuslain piiriin, mutta sen täytäntöönpano on viivästynyt, koska tätä koskevia säädöksiä ei ole annettu. Vaikka Italian verojärjestelmän tehostamiseksi on toteutettu joitakin toimia, sitä heikentää myös jatkuvasti heikko verolainsäädännön noudattaminen, mikä käy kalliiksi, sekä veronkierron yleisyys (hallituksen arvion mukaan 91 miljardia vuodessa eli 5,6 % suhteessa BKT:hen). Hallitus on ehdottanut veroilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi toimia, jotka on nyt toteutettava täysimääräisesti.

(16)

Vain vähän edistystä on saatu aikaan julkisten menojen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi pysyvästi kaikilla hallintotasoilla. Säädettyjä julkisen talouden säästöjä, alue- ja paikallistasot mukaan luettuina, on toteutettu vähemmän kuin vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelman mukaan oli tarkoitus. Se, ettei menojen uudelleenarviointi kuulu vielä erottamattomana osana talousarviomenettelyyn, haittaa sen pitkän aikavälin kokonaistehokkuutta. EU:n varojen hallinnoinnissa on edelleen vakavia heikkouksia erityisesti eteläisillä alueilla. Satamia ja logistiikkaa koskevaa kansallista strategista suunnitelmaa valmistellaan, mutta satamien hallinnon ja sisämaahan johtavien yhteyksien nykyaikaistamiseksi on toteutettu vain osittaisia toimia.

(17)

Italian julkishallinnossa on edelleen tyypillisesti merkittäviä tehottomuuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön ja maan valmiuksiin toteuttaa uudistuksia tuloksellisesti. Toimia julkishallinnon institutionaalisen kehyksen ja yleisen laadun parantamiseksi on toteutettu, ja ne jatkuvat edelleen. Perustuslain kunnianhimoinen uudistus, jonka tarkoituksena on erityisesti selkiyttää vastuunjakoa hallinnon eri tasojen välillä, saataneen aikaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Julkishallinnon kattava uudistus, jolla puututaan muun muassa henkilöstön vaihtuvuuteen, liikkuvuuteen ja palkkoihin, on kesken. Vaikka Italiassa on toteutettu useita toimia läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen vahvistamiseksi, vanhentumisaikoja koskevien lakisääteisten rajoitusten tarkistusta – jota myös muut kansainväliset organisaatiot pitävät Italian korruptiontorjunnan perustana – ei ole vielä tehty. Viime vuosina on toteutettu tärkeitä toimia oikeuden saatavuuden parantamiseksi tarkistamalla tuomioistuinten maantieteellistä jakautumista ja perustamalla erityistuomioistuimia. Samalla on pyritty vähentämään oikeuslaitoksen kysyntää edistämällä tuomioistuinten ulkopuolista riitojenratkaisua. Oikeuskäsittelyjen pituus on edelleen merkittävä ongelma, eikä toteutetuilla uudistuksilla ole vielä saatu aikaan tuloksia.

(18)

Järjestämättömien luottojen osuus Italian pankkisektorilla on kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen pääasiassa pankkien yritysvastuiden vuoksi. Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien selvitysvauhti on ollut liian hidas, ja näitä eriä on edelleen poistettu taseista vain rajallisesti. Tämä johtuu osittain Italian yksityisten ongelmavelkojen markkinoiden kehittymättömyydestä. Viimeaikaisella lainsäädännöllä on puututtu suurimpien osuuspankkien (banche popolari) hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin, kun taas säätiöiden ja Italian viranomaisten välillä päästiin huhtikuussa 2015 sopimukseen, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää säätiöiden vaikutusvaltaa pankkien hallinnossa. Pienet osuuspankit (banche di credito cooperativo) valmistelevat ei-sitovaa hallintouudistusta, joka pannaan myöhemmin täytäntöön lailla. Italian pankkisektoria on vahvistettava ja sen rakenteita on uudistettava edelleen, jotta rahoituksenvälitys tehostuu ja talouden elpymistä voidaan tukea.

(19)

Joulukuussa 2014 hyväksyttiin työlaki, joka on laaja valtuutuslaki työmarkkinoiden uudistamista varten ja jatkaa aiempien uudistusten linjaa. Siinä säädetään erityisesti työsuhdeturvalainsäädännön muutoksista, työttömyysetuusjärjestelmästä, aktiivisen ja passiivisen työmarkkinapolitiikan hallinnasta ja toiminnasta sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta. Lain tuloksellinen täytäntöönpano riippuu ensisijaisesti välttämättömien täytäntöönpanosäädösten hyväksymisestä. Nämä säädökset koskevat palkkatäydennysjärjestelmän käyttöä, sopimusjärjestelyjen uudelleentarkastelua, työ- ja perhe-elämän yhdistämistä ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden lujittamista. ”Toisen tason” palkkaneuvottelut, joiden avulla voitaisiin kytkeä palkat tuottavuuteen ja kannustaa innovatiivisiin yrityskohtaisiin ratkaisuihin, koskevat edelleen vain pientä osaa yrityksistä. Tammikuussa 2014 tehty sopimus ammattiliittojen edustavuuden mittaamismenetelmistä valmistusteollisuudessa voisi auttaa näissä toisen tason neuvotteluissa, mutta se ei ole vielä käytössä. Vaikka naiset osallistuvat työmarkkinoille entistä enemmän, naisten työvoimaosuus on yksi unionin pienimpiä. Lisäksi nuorisotyöttömyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä lähes 43 prosenttia, ja sellaisten 15–24-vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, on unionin suurin. Tämä johtuu osittain koulutusjärjestelmästä, jonka tuottamat tulokset ovat alle EU:n keskiarvon, ja suhteellisen suuresta koulunkäynnin keskeyttämisasteesta. Vain 54,6 prosenttia niistä 15–34-vuotiaista, jotka valmistuivat korkeakoulutuksen ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta, työllistyivät seuraavien kolmen vuoden aikana, verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on 78,6 prosenttia. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymisvauhti on Italiassa ollut yksi unionin nopeimmista, millä on ollut vaikutusta erityisesti lapsiin. Sosiaaliturvajärjestelmät ovat haasteen edessä edelleen hajanaisia ja tehottomia ja niistä aiheutuva kustannustehottomuus on merkittävää.

(20)

Useat kilpailurajoitukset haittaavat edelleen tuote- ja palvelumarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Parlamentti käsittelee parhaillaan lakia, jolla puututaan esteisiin useilla aloilla. Merkittäviä esteittä on edelleen eräillä lainsäädännön piiriin kuuluvilla aloilla (oikeudelliset palvelut ja apteekit) sekä muilla aloilla, joita ovat esimerkiksi paikalliset julkiset palvelut, lentoasemat ja satamat, pankkisektori ja terveydenhuolto. Julkisissa hankinnoissa on edelleen merkittäviä heikkouksia, vaikka keskitettyä hankintaa käytetäänkin aiempaa laajemmin. Paikallisissa julkisissa palveluissa, joissa on selkeitä viitteitä tehottomuudesta, ei edelleenkään ole kilpailua, ja tällä on kielteistä vaikutusta myös julkisiin varoihin. Avoimia tarjouskilpailumenettelyjä käytetään pieneen osaan hankintasopimuksia, mutta selvästi suurin osa sopimuksista tehdään sidosyksikköhankintoina tai vastaavin menettelyin.

(21)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Italian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Italialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Italian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(22)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(23)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–6.

(24)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Italian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,1 prosenttia vuonna 2016 toteuttamalla tarvittavia rakenteellisia toimenpiteitä sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 siten, että suurten rakenneuudistusten täytäntöönpanossa sallittu poikkeama otetaan huomioon; varmistaa, että menojen uudelleenarviointi kuuluu erottamattomana osana talousarviomenettelyyn; toteuttaa yksityistämisohjelman nopeasti ja täysimääräisesti ja käyttää satunnaisia tuloja edistyäkseen edelleen julkisen talouden velkasuhteen saamisessa asianmukaiselle lasku-uralle; panee viimeistään syyskuussa 2015 täytäntöön verouudistuksen valtuutuslain, erityisesti verotukien ja kiinteistörekisterin arvojen tarkastelun ja toimenpiteet verosäännösten noudattamisen parantamiseksi;

2.

hyväksyy satamia ja logistiikkaa koskevan kansallisen strategisen suunnitelman erityisesti edistääkseen intermodaalikuljetuksia parempien yhteyksien avulla; varmistaa, että alueellisen koheesion virasto pääsee toimimaan täysimääräisesti, jotta EU:n varojen hallinnointi paranee merkittävästi;

3.

hyväksyy ja panee täytäntöön käsiteltävinä olevat lait, joilla on tarkoitus parantaa institutionaalista kehystä ja nykyaikaistaa julkishallintoa; tarkistaa vanhentumisaikoja koskevat lakisääteiset rajoitukset viimeistään vuoden 2015 puolivälissä; varmistaa, että toiminnan tehostamiseksi yksityisoikeuden alalla toteutetut uudistukset auttavat vähentämään oikeudenkäyntien kestoa;

4.

ottaa vuoden 2015 loppuun mennessä käyttöön sitovia toimenpiteitä, joilla puututaan jäljellä oleviin pankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän heikkouksiin, panee täytäntöön säätiöitä koskevan sovitun uudistuksen, ja toteuttaa toimia, joilla nopeutetaan järjestämättömien lainojen laajamittaista vähentämistä;

5.

hyväksyy säädökset, jotka koskevat palkkatäydennysjärjestelmien suunnittelua ja käyttöä, sopimusjärjestelyjen uudelleentarkastelua, työ- ja perhe-elämän yhdistämistä ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden lujittamista; edistää työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti tehokkaan kehyksen ”toisen tason” palkkasopimusneuvotteluille; hyväksyy ja toteuttaa suunnitellun koulu-uudistuksen ja laajentaa korkea-asteen ammatillista koulutusta osana nuorisotyöttömyyden torjuntaa;

6.

toteuttaa vuosia 2015–2017 koskevan yksinkertaistamissuunnitelman hallinto- ja sääntelytaakan helpottamiseksi; hyväksyy kilpailua edistäviä toimenpiteitä kaikilla aloilla, jotka kuuluvat kilpailulain piiriin, ja toteuttaa määrätietoisia toimia jäljellä olevien esteiden poistamiseksi; varmistaa, että paikallisten julkisten palvelujen sopimukset, jotka eivät täytä sidosyksikköhankintoja koskevia vaatimuksia, korjataan vuoden 2015 loppuun mennessä.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/66

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Latvian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Latvian vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Latvian ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Latviaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Latvian edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Latvia toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 15 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Latviaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja Eurostatin vahvistamaa systeemisen eläkeuudistuksen lauseketta. Vuoden 2015 vakausohjelmassaan Latvia on pyytänyt mahdollisuutta poiketa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä edellytetyltä sopeutusuralta väliaikaisesti, koska se jatkaa merkittävän rakenneuudistuksen toteutusta terveydenhuoltoalalla. Terveydenhuoltoalan uudistuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset ovat 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Uudistuksen odotetaan parantavan työllisyyttä 0,6 prosenttia ja kasvattavan BKT:tä 2,2 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Arvio myönteisestä vaikutuksesta kasvuun ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen vaikuttaa uskottavalta. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella arvioidaan kuitenkin, että rakenteellinen alijäämä vuonna 2016 on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää riittävän varmuusmarginaalin suhteessa perussopimuksessa asetettuun viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jota olisi noudatettava rakenneuudistuslausekkeen kriteerien täyttämiseksi. Tämän vuoksi neuvosto katsoo, että vaikka meneillään oleva terveydenhuoltouudistus on aiheellinen, Latvia ei täytä pyydetyn väliaikaisen poikkeaman edellytyksiä vuonna 2016.

(9)

Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämä pidetään pitkälti vakaalla tasolla 1,4 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 1,3 prosentissa vuonna 2017, kunnes se nousee 1,7 prosenttiin vuonna 2018. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus aikoo saavuttaa rakenteellisen alijäämän, joka on 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2017 lähtien. Vakausohjelman mukainen sopeutusura sisältää rakenneuudistuslausekkeeseen perustuvan poikkeaman, jonka kriteerejä Latvia ei näytä täyttävän. Lisäksi siinä luokitellaan vuosiksi 2016–2019 suunnitellut lisäpuolustusmenot kertaluonteisiksi toimiksi. Vakausohjelmassa julkisen talouden velkasuhteen odotetaan supistuvan 37 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2015 34 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2018 mennessä, vaikka siinä esiintyy jonkin verran vuotuista vaihtelua velanhoitoa varten suoritettavan rahavarojen kerryttämisen vuoksi. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vuodeksi 2015 suunnitellut toimenpiteet on pantu täytäntöön pitkälti talousarvion mukaisesti. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella Latvia täyttää edellytyksen vuonna 2015, kun otetaan huomioon systeemisen eläkeuudistuksen lausekkeen soveltaminen. Vuoden 2016 osalta on olemassa merkittävän poikkeaman riski. Rakenteellisen rahoitusaseman edellytetään paranevan 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun otetaan huomioon systeemiseen eläkeuudistukseen liittyvä sallittu määrä. Komission talousennusteen mukaan se heikkenee 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä liittyy myös siihen, että puolustusmenoja ei voida luokitella kertaluonteisiksi toimiksi. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Latvia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(10)

Latvian korkea-asteen koulutuksen alalla ollaan perustamassa riippumatonta kansallista akkreditointilaitosta ja kehittämässä uutta laatuun tähtäävää rahoitusmallia. Vaikka tutkimus- ja innovointijärjestelmän uudistamisessa on edistytty jonkin verran älykkään erikoistumiskehyksen mukaisesti, pirstaleisen tutkimus- ja innovointijärjestelmän riittämätön julkinen rahoitus johtaa heikkoihin tieteellisiin tuloksiin. Vuonna 2013 Latvia kohdensi varoja T&K-alaan ainoastaan noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on kolmanneksi vähiten unionissa. Julkinen T&K-intensiteetti oli vuonna 2013 vain 0,43 prosenttia suhteessa BKT:hen. Innovaatioiden ja runsaasti lisäarvoa tuottaviin ja osaamisintensiivisiin toimialoihin tehtävien yksityisten investointien puute jarruttaa kilpailukyvyn kehitystä.

(11)

Työttömyyden torjunnassa saavutetusta edistyksestä huolimatta tarvitaan lisätoimia, joilla ehkäistään nuorisotyöttömyyttä ja sen kielteisiä seurauksia pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon työvoiman väheneminen. Latvia on edistynyt jonkin verran ammattikoulutuksen ja sen oppisopimusosion uudistamisessa, joskin sen vähäinen houkuttelevuus asettaa edelleen haasteita pk-yritysten rajoitetun osallistumisen vuoksi.

(12)

Vaikka sosiaaliturvan uudistamiseksi on tehty huomattava määrä analyysi- ja suunnittelutyötä, uudistukset eivät ole edenneet eikä niitä tueta riittävällä rahoitussuunnittelulla. Työttömyys- ja sosiaalietuuksien heikko kattavuus ja riittävyys estävät toteuttamasta tehokkaita toimia, joilla vähennettäisiin köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja suurta eriarvoisuutta. Näissä olosuhteissa sosiaalimenojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen on vähäinen. Vuonna 2014 köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oli Latvian väestöstä noin 32,7 prosenttia, ja tuloeriarvoisuus on yhä unionin suurimpia. Aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen rahoitus ja kattavuus on edelleen vähäistä verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Pienituloisten palkansaajien suuri verokiila jarruttaa jatkuvasti virallisten työsuhteiden toteutumista ja vähentää alhaisen osaamistason työntekijöiden kysyntää. Merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia on puolestaan ympäristöverotuksen ja vaikuttavan kiinteistöverotuksen alalla. Suuri osa väestöstä kärsii terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden heikentymisestä, mikä johtuu muun muassa julkisen terveydenhuollon rahoituksen vähäisyydestä ja yleisistä epävirallisista maksuista, riittämättömästä keskittymisestä suorituskannustimiin ja tehokkuuteen ja terveydenhuoltojärjestelmän koordinaation puutteesta. Toimia on jatkettava terveydenhuoltojärjestelmän saatavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi ja kytkettävä sairaaloiden rahoitus suoritusperusteisiin mekanismeihin.

(13)

Latvia on edistynyt huomattavasti oikeusjärjestelmänsä uudistamisessa. Siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden selvitysaste on kuitenkin edelleen alhainen, mikä aiheuttaa yrityksille lisärasitteita. Oikeudellisen neuvoston ja tuomioistuinten puheenjohtajien roolia oikeudellisten uudistusten toteuttamisessa olisi lujitettava. Veronkierron torjunta on riittämätöntä, veronkantoa ei toteuteta riittävän tarkoituksenmukaisesti, ja verojen välttely on yleistä. Vaikka maksukyvyttömyyslainsäädäntö on hyväksytty, haasteena on edelleen luoda asianmukainen maksukyvyttömyyspolitiikka ja tehokas selvittäjien valvontajärjestelmä. Liiketoimintaympäristön ja julkisten palvelujen laadun kannalta olisi hyödyllistä, että eturistiriitoja ja korruptiota torjuttaisiin tiukemmin toimenpitein, erityisesti riskialttiilla aloilla, kuten julkisten hankintamenettelyjen alalla sekä rakennus- ja terveydenhuoltoalalla. Kilpailuneuvoston esittämät ehdotukset kilpailulainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joilla lisättäisiin kilpailuneuvoston institutionaalista ja taloudellista itsenäisyyttä, minkä myötä se voisi ryhtyä vaikuttaviin toimiin julkisia elimiä vastaan, eivät ole edenneet. Parlamentti ei ole vielä hyväksynyt julkisia palveluja koskevaa lakia. On tärkeää, että laki kattaa myös paikallishallinnon.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Latvian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Latvialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Latvian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(15)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Latvian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa, että poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuosina 2015 ja 2016 rajoitetaan eläkejärjestelmän systeemiseen uudistamiseen liittyvään sallittuun määrään;

2.

kehittää ammattikoulutusta, vauhdittaa opetusohjelman uudistusta ja lisää työpaikalla tapahtuvan oppimisen tarjontaa; varmistaa, että korkea-asteen koulutusjärjestelmän uusi rahoitusmalli on laatua palkitseva; kohdentaa tutkimuksen rahoituksen paremmin ja kannustaa toteuttamaan innovointiin suunnattuja yksityisiä investointeja älykkään erikoistumiskehyksen pohjalta.

3.

toteuttaa konkreettisia toimia sosiaaliturvan uudistamiseksi siten, että huolehditaan etuuksien riittävyydestä, ja toteuttaa toimenpiteitä työllistyvyyden parantamiseksi; kaventaa pienituloisten palkansaajien suurta verokiilaa siirtämällä verorasitusta aloille, jotka ovat vähemmän haitallisia kasvun kannalta; ryhtyy toimiin terveydenhuoltojärjestelmän saatavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi ja kytkee sairaaloiden rahoituksen tulosperusteisiin mekanismeihin;

4.

parantaa oikeusjärjestelmän tehokkuutta lisäämällä kaikkien osapuolten (myös selvittäjien) vastuuvelvollisuutta, osoittamalla riittävästi varoja veronkierron torjuntaan ja lujittamalla oikeudellisen neuvoston roolia; parantaa julkisia palveluja koskevaa lainsäädäntöä eturistiriitojen käsittelyjärjestelmän lujittamiseksi ja palkkioiden suhteuttamiseksi vastuisiin.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/70

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Liettuan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Liettuan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Liettuan ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Liettuaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Liettuan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Liettua toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 13 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Liettuaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Liettua on pyytänyt vuoden 2015 vakausohjelmassaan eläkeuudistuslausekkeen soveltamista. Liettua arvioi, että eläkeuudistuksesta julkiselle taloudelle aiheutuneet kustannukset ovat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Mikäli Eurostat vahvistaa, että eläkeuudistus täyttää tarvittavat edellytykset, ja asianmukainen varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon säilytetään, neuvosto katsoo, että Liettualle voidaan myöntää vuonna 2016 sen pyytämä tilapäinen poikkeama vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Hallitus suunnittelee vakausohjelmassaan, että julkisen sektorin alijäämä on 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, minkä jälkeen se parantuu vähitellen 0,7 prosentin ylijäämäksi suhteessa BKT:hen vuoteen 2018 mennessä. Hallitus aikoo pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa – 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen – koko ohjelmakauden ajan. Julkisen velan odotetaan vakausohjelmassa olevan suurimmillaan eli 42,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen niin, että se on 32,9 prosenttia vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan on olemassa riski, että vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran vuonna 2015, koska menojen nettokasvu ylittää vertailuarvon 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen. Vuosina 2015 ja 2016 sekä rakenteellinen rahoitusasema että menojen kasvu poikkeavat merkittävästi vaaditusta sopeutusurasta, mikä osoittaa poikkeaman riskin olevan merkittävä vuonna 2016. Tämän vuoksi kumpanakin vuonna tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Liettua ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Lisäksi julkisen talouden nykyistä kehystä olisi vielä parannettava viimeaikaisesta edistyksestä huolimatta vahvistamalla sen sitovuutta ja varmistamalla täydellinen yhdenmukaisuus julkista taloutta koskevien EU:n säännösten kanssa. Liettuan verotulojen määrä riippuu suurelta osin välillisestä ja työn verotuksesta, kun taas ympäristö- ja varallisuusveroista saadaan hyvin vähän tuloja. Liettualla on edelleen haasteita verolainsäädännön noudattamisessa, erityisesti arvonlisäveron osalta.

(9)

Liettuan työikäinen väestö on vähentymässä merkittävästi väestörakenteen kehityksen, muuttoliikkeen ja heikon terveydenhuoltojärjestelmän vuoksi. Vähäisenä pysyvä osallistuminen elinikäiseen oppimiseen ei edistä inhimillisen pääoman vahvistamista eikä työllistyvyyden ja tuottavuuden parantamista. Kouluissa on keskimääräistä enemmän oppilaita, joilla on vajavaiset perustaidot. Tämä viittaa tarpeeseen uudistaa opettajien koulutusta ja tukea jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Tarjottava yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ei aina vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Keskiasteen ammatilliseen koulutukseen osallistuvien oppilaiden osuus on pieni. Liettua on toteuttamassa toimia, joilla parannetaan ja laajennetaan oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista. Näitä ohjelmia on kuitenkin edelleen liian vähän, ja ne ovat heikkolaatuisia. Sairaalapaikkojen määrä henkeä kohti on suurempi kuin muualla unionissa. Tämä voi viitata siihen, että terveydenhuoltopalvelujen tarjonnassa on epätasapainoa. Terveydenhuollon alalla tehtyjen julkisten investointien kokonaismäärä on myös vähäinen. Terveydenhuollon alalla on tehty paljon ilmoituksia epävirallisista maksuista, ja lääkinnällisten tuotteiden julkisissa hankinnoissa epäillään esiintyvän korruptiota. Tämä osoittaa, että terveydenhuoltojärjestelmän hallinnointia on tarpeen parantaa.

(10)

Hyväksytyt eläkeuudistukset eivät riitä ratkaisemaan eläkejärjestelmän keskipitkän aikavälin kestävyyteen liittyviä ongelmia. Lakisääteistä eläkeikää korotetaan vähitellen vuoteen 2026 saakka, mutta eläkejärjestelmässä ei oteta huomioon elinajanodotteen indikaattoreita. Lisäksi eläkkeiden indeksointia koskevat säännöt ovat epäselvät. Eläkkeiden riittävyyteen tulevaisuudessa liittyy riskejä, koska osallistuminen vapaaehtoisiin eläkesäästöjärjestelmiin on vähäistä, eikä ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä ole. Hallitus aikoo toteuttaa eläkejärjestelmän kattavan uudistuksen osana laajempaa ”uutta sosiaalista mallia”. Tätä strategiaa ei kuitenkaan ole vielä saatu valmiiksi, eikä sitä ole hyväksytty. Lisäksi on käytävä neuvottelut työmarkkinaosapuolten kanssa. Liettua on ottanut käyttöön vanhuksille kohdistettuja taloudellisia tukitoimenpiteitä ja ikääntyneille työntekijöille tarkoitettuja taloudellisia kannustimia. Aktiivista ikääntymistä tukeva kattava strategia puuttuu kuitenkin edelleen.

(11)

Yli 30 prosenttiin Liettuan väestöstä kohdistuu köyhyysriski tai sosiaalisen syrjäytymisen riski. Sosiaaliavustuksia koskeva uudistus ja parantunut taloustilanne ovat johtaneet sosiaalimenojen ja sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärän huomattavaan vähenemiseen. Etuuksien saajien asemaa parantavia aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä ja muita palveluja on kuitenkin edelleen vähän.

(12)

Liettua on edistynyt huomattavasti valtionyhtiöiden uudistamisessa, ja maa on antanut lainsäädäntöä varmistaakseen, että uudistusten vaikutukset ovat pysyviä. Hallitus on saattanut päätökseen kaupallisten ja ei-kaupallisten toimintojen erottamisen. Niitä koskevat tiedot esitetään vuosikertomuksissa. Jäljellä olevien valtionyritysten on nimettävä riippumattomia hallituksen jäseniä vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä.

(13)

Komissio on osana eurooppalaista ohjausjaksoa tehnyt kattavan analyysin Liettuan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Liettualle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(14)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Liettuan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

välttää poikkeaman julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2015 ja varmistaa, että poikkeama rajoitetaan vuonna 2016 eläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvään sallittuun määrään; laajentaa veropohjaa ja parantaa verosääntöjen noudattamista;

2.

vastaa työikäisen väestön vähenemiseen liittyvään haasteeseen parantamalla koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin, parantamalla perustaitoihin liittyviä oppimistuloksia ja lisäämällä terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyä; kaventaa pienituloisten palkansaajien suurta verokiilaa siirtämällä verorasitusta aloille, joiden verottaminen on vähemmän haitallista kasvun kannalta;

3.

hyväksyy eläkejärjestelmän kattavan uudistuksen, jolla pyritään myös eläkkeiden riittävyyden saavuttamiseen; parantaa sosiaaliavustusten ja työttömyysetuuksien kattavuutta ja riittävyyttä sekä työnhakijoiden työllistyvyyttä.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/73

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto esitti 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Luxemburgin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Luxemburgin vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Luxemburgin alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Luxemburgin ei katsottu kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Luxemburgia koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Luxemburgin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Luxemburg toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Luxemburgiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota. Hallitus esittää vuoden 2015 vakausohjelmassaan, että julkisen sektorin ylijäämää supistetaan vuoden 2014 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen 0,1 prosenttiin vuonna 2015. Sen jälkeen ylijäämää on tarkoitus kasvattaa siten, että se on 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Hallitus aikoo pysyä koko ohjelmakauden ajan keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen. Hallitus aikoo vakausohjelman mukaan pitää julkisen talouden velan selvästi alle perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velan odotetaan pysyvän noin 24 prosentissa suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan, enimmillään hieman yli 24 prosentissa vuonna 2016 ja alle 24 prosentissa viimeistään vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2015 suotuisa ja tämän jälkeen uskottava. Vuodesta 2016 alkaen julkisen talouden toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin riskejä. Komission kevään 2015 talousennusteessa odotetaan rakenteellisen rahoitusaseman pysyvän keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuosina 2015 ja 2016. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Luxemburgin odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Luxemburgin julkinen talous on vahvistunut merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen hyväksymisen ja finanssipoliittisen neuvoston perustamisen myötä. Merkittäviin heikkouksiin olisi kuitenkin puututtava julkaisemalla vuoden aikana säännöllisesti julkisen talouden tilastoja, mikä on keskeinen osa julkisen talouden kehityksen reaaliaikaista seurantaa.

(9)

Verkkokauppaa koskevan sääntelyn muuttumisesta johtuva odotettu kulutusverojen väheneminen osoittaa, miten haavoittuvia ainakin osa verotuloista on. Jotta verotulot olisivat paremmin ennakoitavissa, veropohjaa voidaan laajentaa edelleen ja verotusta yhdenmukaistaa erityisesti tarkastelemalla kiinteistöomaisuuden edelleen alhaista verotusta ja käyttämällä enemmän vaihtoehtoisia lähteitä, esimerkiksi ympäristöverotusta. Valmistelutyö kattavaa (vuonna 2017 voimaan tulevaa) verouudistusta varten on alkanut.

(10)

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä uhkaavat eläkemenojen kasvu – huolimatta hiljattain toteutetusta järjestelmän uudistuksesta – ja pitkäaikaishoitoon liittyvät menot. Pitkäaikaishoitoa koskevan vakuutuksen odotetaan olevan alijäämäinen vuonna 2015 (6) ja sen varantojen vähenevän asteittain siten, että jo vuonna 2017 alitetaan lakisääteinen vähimmäisosuus, joka on 10 prosenttia menoista. Vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttiin joitakin toimenpiteitä, jotka saattavat aiheuttaa säästöjä (7). Pitkäaikaishoitoa koskevalla vakuutuksella taataan pitkäaikaishoitoa tarvitseville henkilöille riittävä palvelutaso ja vastaava rahoitus, mutta sen suunniteltua uudistusta ei ole kuitenkaan vielä saatettu lainsäädännöksi. Vuonna 2012 toteutettu eläkejärjestelmän uudistus ei ollut tarpeeksi kunnianhimoinen, koska sillä puututtiin vain osittain suureen eroon lakisääteisen ja tosiasiallisen eläkeiän välillä. Varhaiseläkemahdollisuuksia on edelleen useita. Ikääntyneitä työntekijöitä on työmarkkinoilla hyvin vähän verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Eläkeuudistukseen liittyvä lainsäädäntöesitys, jolla muutetaan työlakia (eläkeikäsopimusta), on valmis. Siihen sisältyy toimenpidepaketti, jolla pyritään pitämään ikääntyneet työntekijät työmarkkinoilla.

(11)

Luxemburgin taloudelle on tyypillistä, että työn tuottavuus vaihtelee paljon talouden eri sektoreilla. Rahoitussektorin tuottavuus on kaksinkertainen muihin sektoreihin nähden. Tämä osoittaa, että sektorikohtaisten reaalipalkkojen suurempi vaihtelu työn tuottavuuden mukaan voisi tukea työvoiman uudelleenkohdentamista uusille, kilpailukykyisille aloille tai aloille, jotka kärsivät kustannuskilpailukyvyn menetyksestä. Tarpeellisilla sektorikohtaisilla palkkamukautuksilla on edelleen pitkän aikavälin esteitä.

(12)

Vaikka työmarkkinat toimivat yleisesti hyvin ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on suuri, ikääntyneiden työntekijöiden, naisten ja heikosti koulutettujen nuorten työllisyysaste on suhteellisen alhainen. Tuloksellisella aktivointipolitiikalla on edelleen institutionaalisia esteitä. Julkisia työvoimapalveluja olisi uudistettava edistämällä henkilökohtaisen ohjauksen antamista työnhakijoille. Hallitus aikoo saada tämän uudistuksen valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Vielä ei ole myöskään hyväksytty ammattikoulutusjärjestelmän uudistusluonnosta tai ylemmän perusasteen ja keskiasteen uudistusta, joilla parannettaisiin erityisesti sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulutustuloksia. Äitiys- ja koulutuslisiä koskevat ilmoitetut toimenpiteet ja isyyslomaa koskeva suunnitteilla oleva uudistus voivat osaltaan parantaa naisten osallistumista työmarkkinoille. Kotitalouden toisen tulonsaajan työntekoa estävät kannustinloukot johtuvat yhteisverotusjärjestelmästä ja sosiaalietuusjärjestelmän rakenteesta. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden suuresta osuudesta huolimatta koulutustulokset eivät ole tyydyttäviä, ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja heikosti koulutettujen nuorten tilanteen helpottaminen on edelleen vaikeaa. Institutionaalisiin tekijöihin ja sosiaalietuusjärjestelmään liittyvät työmarkkinoiden tarjonnan haasteet jatkuvat ja aiheuttavat työmarkkinoille ongelmia.

(13)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Luxemburgin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Luxemburgille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(14)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (8), että Luxemburg noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (9). Koska Luxemburgin rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

laajentaa erityisesti kulutus-, kiinteistö- ja ympäristöverotuksen veropohjaa;

2.

kaventaa eroa lakisääteisen ja tosiasiallisen eläkeiän välillä rajoittamalla varhaiseläkkeitä ja kytkemällä lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteeseen;

3.

uudistaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti palkanmuodostusjärjestelmää varmistaakseen, että palkat kehittyvät tuottavuuden mukaan erityisesti sektoritasolla.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/76

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Unkarin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Unkarin vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Unkari kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Unkaria koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Unkarin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Unkarin makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät määrätietoisia politiikkatoimia ja seurantaa. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota riskeihin, jotka aiheutuvat ulkomaisesta nettovarallisuusasemasta (joka on edelleen erittäin negatiivinen, vaikka vaihtotasetta on hieman saatu tasapainotettua), mittavasta julkisesta velasta, rahoitusalaan kohdistuvasta merkittävästä sääntelyrasituksesta sekä järjestämättömien lainojen suuresta määrästä, jotka vaikeuttavat velan vähentämistä.

(7)

Unkari toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Unkariin sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä vuosina 2013–2015. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018, ja uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (5) perusteella odotuksena on keskipitkän aikavälin tavoitteen – 1,7 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen – saavuttaminen viimeistään vuonna 2017. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo supistaa asteittain julkisen talouden velkaa suhteessa BKT:hen siten, että se on 74,9 prosenttia vuonna 2015 ja 68,9 prosenttia vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on laajalti ottaen uskottava vuoteen 2016 saakka ja muuttuu sen jälkeen suotuisaksi. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei ole vielä täsmennetty riittävästi varsinkaan vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan on sekä rakenteellisen rahoitusaseman että menojen nettokasvun perusteella olemassa riski siitä, että Unkari poikkeaa merkittävästi vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuosina 2015 ja 2016. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 tarvitaan lisätoimenpiteitä. Samanaikaisesti Unkarin ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2015 sekä siirtymäkauden jälkeistä velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa vuonna 2016. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Unkari ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Unkarin julkisen talouden ohjausjärjestelmän kannalta olisi hyödyllistä soveltaa tehokkaammin jo aiemmin hyväksyttyä julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä ja antaa finanssipoliittiselle neuvostolle merkittävämpi analyyttinen tehtävä.

(9)

Pankkisektori on 12 viime kuukauden aikana kärsinyt jo aiemmin esiintyneistä merkittävistä ongelmista, jotka liittyvät erityisesti markkinapohjaisen lainanannon palauttamiseen pääoman kartuttamismahdollisuuksia parantamalla sekä tehokkaampaan lainasalkun siivoukseen. Pankkien lainananto on vuoden 2013 puolivälistä perustunut etupäässä tuettuihin ohjelmiin. Muun muassa noin 40 prosenttia pk-yrityksille myönnetyistä lainoista on saanut tukea näistä ohjelmista. Merkittävä vero- ja sääntelyrasitus sekä ongelmallisten lainojen suuri osuus aiheuttavat yhdessä sen, ettei pankeilla ole tarvittavia kannustimia lisätä tukijärjestelyjen piiriin kuulumatonta tavallista lainanantoa. Unkarin ulkoiset vastuut ja niiden rahoitusvakaudelle aiheuttamat riskit ovat vähentyneet huomattavasti sen jälkeen kun ulkomaiseen valuuttaan sidotut asuntolainat sidottiin hiljattain kotimaan valuuttaan. Vanhat ulkomaan valuuttaan sidotut kotitalouksien lainat ovat kuitenkin yhä edelleen tärkein syy järjestämättömien lainojen suureen osuuteen. Suurinta osaa tähän mennessä käyttöön otetuista ulkomaiseen valuuttaan sidottuja lainoja koskevista tukijärjestelyistä ei ole erityisesti tarkoitettu vaikeuksissa oleville lainanottajille lukuun ottamatta valtion omaisuudenhoitoviraston kotitalouksille tarkoittamaa tukiohjelmaa, joka ei todennäköisesti ratkaise järjestämättömien lainojen ongelmaa. Tehokasta lainasalkun siivousta hankaloittavat muun muassa ulosmittausten puute sekä niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolella toteutettavien kriisinratkaisumenettelyjen tehottomuus. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa hiljattain tehty sopimus sisältää useita hallituksen antamia sitoumuksia rahoitusalan haasteiden ratkaisemiseksi, kuten pankkiveron asteittainen alentaminen sekä ennalta kuulemisen periaatteen noudattaminen. Toteuttamalla tinkimättä nämä toimenpiteet voidaan edistää asianmukaisen ja ennakoitavissa olevan julkisen talouden kehyksen palauttamista. Unkari on kuluneen vuoden aikana toistuvasti lisännyt suoria omistuksiaan pankkisektorilla. Valtion puuttuminen pankkisektorin toimintaan suoria omistuksia lisäämällä saattaa aiheuttaa merkittäviä finanssipoliittisia riskejä, vaikka kyse olisi vain väliaikaisesta toiminnasta.

(10)

Verotuksen alalla hiljattain toteutetut muutokset (uusien verojen käyttöönotto ja olemassa olevien verojen korotukset) ovat johtaneet siihen, että on palattu aiempaan käytäntöön eli on kasvatettu alakohtaisten yritysverojen painoarvoa. Näiden muutosten ennalta arvaamattomuus ja valikoivuus vääristävät investointeja kaikilla aloilla. Monista uusista toimenpiteistä huolimatta eräiden pienituloisten palkansaajaryhmien verorasitus on edelleen unionin suurimpia. Tämä koskee erityisesti yksineläjiä. Näyttää siltä, että verorasituksen painopistettä voitaisiin siirtää vielä enemmän kasvua suosiviin tulolähteisiin. Useat viime vuoden aikana toteutetut toimenpiteet auttavat tehostamaan järjestelmiä, joilla torjutaan veronkiertoa. Vähittäismyymälöiden kassakoneet on saatu liitettyä internetpohjaiseen järjestelmään, ja kyseistä ohjelmaa on nyt tarkoitus laajentaa kattamaan useita markkinapalveluja vuonna 2015. Eritellyn alv-ilmoituksen tekemiselle asetettua raja-arvoa on alennettu. Vuonna 2015 otettiin käyttöön sähköinen järjestelmä maantierahdin valvontaa varten. Sillä pyritään ensisijaisesti vähentämään karusellipetoksia. Veronkannon hallinnollista tehokkuutta voidaan kuitenkin edelleen parantaa huomattavasti ja verosäännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää erityisesti pk-yritysten osalta.

(11)

Unkarin työmarkkinatilanne parani yleisesti ottaen vuonna 2014, ja työllisyys koheni yksityisellä sektorilla talouden elpymisen ansiosta. Vuodesta 2011 huomattavasti laajennettuun julkiseen työllistämisohjelmaan liittyy kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita. Ohjelmassa näyttää olevan kyse tehottomasta ja tuloksettomasta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta, joka saattaa vääristää työmarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Jos samat resurssit käytettäisiin eri tavalla, niistä voisi olla enemmän hyötyä Unkarin taloudelle. Ohjelmasta julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset ovat nelinkertaistuneet neljän viime vuoden aikana ja ovat nyt 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kustannusten arvioidaan edelleen kaksinkertaistuvan vuosina 2015–2018. Tämä estää resurssien hyödyntämisen koulutuksen ja palvelujen aloilla tarvittaviin olennaisiin parannuksiin, joilla voitaisiin lisätä osallistumista avoimille työmarkkinoille. Vaarana on, että näin mittavat julkiset työllistämistoimet aiheuttavat merkittäviä sitomisvaikutuksia ja korvaavat pysyvästi sosiaalietuusjärjestelmän matalan osaamistason työntekijöiden osalta. Julkista työllistämisohjelmaa ei koordinoida riittävästi muiden aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kanssa, eikä se edistä tarpeeksi ohjelmaan osallistujien paluuta avoimille työmarkkinoille. Julkisen työllistämisohjelman piiriin kuuluvista työntekijöistä vain 13,8 prosenttia onnistui palaamaan avoimille työmarkkinoille vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tämä viittaa siihen, että julkiset työllistämistoimet eivät tue riittävästi työntekijöiden paluuta työmarkkinoille. Vaikka ohjelma on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja matalan osaamistason työntekijöille (ja epäedullisessa asemassa olevilla alueilla eläville työttömille), 47 prosentilla ohjelmaan vuonna 2013 osallistuneista oli joko ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus tai korkea-asteen koulutus. Työttömyyskorvausjaksoa (3 kk) ei ole pidennetty, eikä se siten vastaa työllistymiseen keskimäärin kuluvaa aikaa (yli vuosi). Unkari on toteuttanut useita ohjelmia, joiden avulla pyritään parantamaan romanien pääsyä työmarkkinoille. Lisäksi on otettu käyttöön valvontajärjestelmä. Olisi kehitettävä tehostettuja ja koordinoituja toimenpiteitä, joilla voidaan merkittävästi vähentää köyhyyttä. Köyhyysindikaattorien mukaan tilanne on hieman paranemassa, mutta köyhyys on edelleen huolestuttavan yleistä erityisesti romanien ja lasten keskuudessa. Sosiaaliturvan riittävyydessä ja kattavuudessa on edelleen puutteita.

(12)

Viime vuosina käyttöön otettuja, palvelusektorille pääsyä vaikeuttavia esteitä ei ole poistettu. Päinvastoin, vuonna 2014 otettiin käyttöön uusia esteitä, jotka hankaloittavat taloudellisten resurssien tehokasta jakamista, lisäävät epävarmuutta sijoittajien keskuudessa ja rajoittavat kilpailua. Niihin kuuluu muun muassa keskisuuria ja suuria vähittäiskauppoja koskeva vaatimus hankkia toimilupa keskitetysti. Korruptio ja avoimuuden puute ovat edelleen ongelmia julkishallinnossa, päätöksenteossa ja julkisissa hankinnoissa. Vähäinen kilpailu julkisissa hankinnoissa ja suorahankintojen laajamittainen käyttö jatkuivat myös vuonna 2014. Julkisten hankintojen hallinnointia uudistettiin vuonna 2014, ja uudistuksen tuloksia on seurattava tarkasti. Unkari esitti marraskuussa 2014 toimintasuunnitelman julkisia hankintoja koskevien uusien direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kilpailun ja avoimuuden edistämiseksi. Lisäksi se on ilmoittanut useista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan korruptiontorjuntakehystä.

(13)

Vaikka romanilasten koulutuksen tukemiseksi on toteutettu eräitä toimenpiteitä, tarvitaan järjestelmällistä lähestymistapaa, jotta voidaan edistää osallistavaa koulutusta. Suuri osa romanilapsista on edelleen koululuokissa tai kouluissa, joissa enemmistö oppilaista on romaneja. Lisäksi romanioppilaiden koulutustaso on kansallista keskiarvoa heikompi. Opettajia ei ole koulutettu antamaan muita heikommassa asemassa oleville ryhmille riittävästi tukea. Tarvitaan lisää toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä koulutusmuodosta ja -vaiheesta toiseen sekä koulutuksesta työmarkkinoille. Suunnitellut muutokset valtion rahoittamissa perusasteen ja keskiasteen koulutuspaikoissa sekä korkea-asteen koulutuksen pääsyvaatimusten kiristäminen saattavat edelleen vähentää mahdollisuuksia siirtyä koulutusmuodosta toiseen. Erityisesti tämä koskee muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä. Korkea-asteen koulutuksen keskeyttämisaste on Unkarissa hyvin suuri. Hallitus ilmoitti joulukuussa 2014 hyväksyneensä korkea-asteen koulutusta koskevan kansallisen strategian. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden nostaminen 34 prosenttiin. Hiljattain toteutetuilla toimenpiteillä ei ole yleisesti ottaen onnistuttu lisäämään muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumista korkea-asteen koulutukseen eikä ehkäisemään koulutuksen keskeyttämistä. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei riittävästi tue yhtäläistä pääsyä koulutukseen.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Unkarin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Unkarille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Unkarin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(15)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(16)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3,

1.

sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016;

2.

toteuttaa toimia reaalitalouden normaalin luototuksen palauttamiseksi ja poistaa esteet markkinalähtöiseltä lainasalkun siivoukselta; pienentää huomattavasti ehdollisiin velkoihin liittyviä riskejä, jotka liittyvät valtion omistusten lisääntymiseen pankkisektorilla;

3.

poistaa vääristävät alakohtaiset yritysverot; poistaa palvelualoille, myös vähittäiskauppasektorille, pääsyä vaikeuttavat perusteettomat esteet; supistaa pienituloisten palkansaajien verokiilaa muun muassa siirtämällä verorasitusta aloille, jotka ovat vähemmän haitallisia kasvun kannalta; jatkaa edelleen veronkierron torjuntaa, verosäännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistä ja veronkannon tehostamista; lujittaa julkisia hankintoja koskevia rakenteita kilpailun ja avoimuuden lisäämiseksi sekä parantaa edelleen korruptiontorjuntakehystä;

4.

siirtää julkiseen työllistämisohjelmaan osoitetut budjettiresurssit aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joilla edistetään pääsyä ensisijaisille työmarkkinoille; parantaa sosiaaliturvan ja työttömyysetuuksien riittävyyttä ja kattavuutta;

5.

lisää muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja erityisesti romanien osallistumista osallistavaan koulutukseen ja parantaa näille ryhmille tarkoitettuja tukitoimia järjestämällä opettajille kohdennettua koulutusta; tehostaa toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä koulutusvaiheesta toiseen sekä koulutuksesta työmarkkinoille, ja parantaa keskeisten taitojen opetusta.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/80

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Maltan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Maltan vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Maltan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Maltaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Maltan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Malta toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 17 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Maltaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota kesäkuussa 2015 lopetetun liiallista alijäämää koskevan menettelyn jälkeen (6). Hallitus esittää vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen 0,2 prosenttiin vuonna 2018. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella voidaan katsoa, että liiallinen alijäämä on korjattu vuonna 2014. Vakausohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa viimeistään vuonna 2019 eli vuosi ohjelmakauden jälkeen keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Vakausohjelmassa julkisen talouden velan odotetaan supistuvan vähitellen niin, että se on 61,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Riskinä näyttää olevan, että edellytetystä sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta (0,6 % suhteessa BKT:hen) poiketaan jonkin verran sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Rakenteellisen rahoitusaseman kohenemisen odotetaan vuonna 2015 jäävän 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli alle vaaditun arvon. Vuonna 2016 sopeutuksen ennustetaan olevan vaatimuksen mukainen, mutta kun vuosia 2015 ja 2016 tarkastellaan yhdessä, on vaarana, että vaatimuksesta poiketaan jonkin verran. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei ole vielä täsmennetty riittävästi. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 on toteutettava lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Maltan odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(9)

Maltan julkisen talouden kestävyys vaarantuu pitkällä aikavälillä erityisesti ikäsidonnaisten menojen ennustetun kasvun vuoksi. Lakisääteisen eläkeiän nosto, josta on säädetty, toteutuu hyvin hitaasti, eikä lakisääteisen eläkeiän ja elinajanodotteen välillä ole erityistä kytköstä. Malta on puuttunut eläkejärjestelmänsä haasteisiin toteuttamalla työmarkkinatoimenpiteitä ja ottamalla käyttöön kolmannen pilarin eläkkeet. Se on ilmoittanut kansallisessa uudistusohjelmassaan muistakin politiikkatoimista, mutta järjestelmän kestävyyttä ja riittävyyttä merkittävästi parantavia toimenpiteitä ei ole vielä esitetty eikä toteutettu. Vuonna 2014 vahvistetun kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän strategian täytäntöönpano on aloitettu. Sen tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden maksimointi ja taloudellisen kestävyyden lisääminen. Sen tilannetta on seurattava.

(10)

Malta on toteuttanut toimenpiteitä, joiden avulla sen väestö pystyy sovittamaan työ- ja perhe-elämänsä yhteen paremmin. Näitä toimenpiteitä ovat erityisesti verokannustimet, ilmaisen lastenhoidon tarjonnan jatkaminen päiväkodeissa ja joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto. Samaan aikaan pitkäaikaisen omaishoidon tarpeen lisääntyminen ja sopivan pätevyyden puute saattavat estää ikääntyneitä naisia hakemasta töitä työmarkkinoilta. Kansallinen lukutaitostrategia ja koulunkäynnin keskeyttämistä koskeva strategia julkaistiin kesäkuussa 2014. Myös koulutuksen sovittaminen työmarkkinoiden tarpeisiin jatkuu, mutta konkreettisia tuloksia ei ole vielä saatu aikaan.

(11)

Pääomasijoitusrahastojen käytölle ja pääomamarkkinoille pääsyn helpottamiselle on pyritty saamaan aikaan puitteet erityisesti tarkastelemalla Malta Enterprise -käynnistysjärjestelmää ja ilmoitettua alkupääomarahoitusta uudelleen. Myös kehityspankkia ollaan perustamassa. Sen tilannetta on seurattava.

(12)

Maltan työ veronkierron torjumiseksi ja verolainsäädännön noudattamisen edistämiseksi verotulojen kantoa koskevien puitteiden yksinkertaistamisen kautta on askel oikeaan suuntaan. Työ on meneillään, mutta sähköisten maksujen käyttöönoton nopeuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

(13)

Julkisiin hankintoihin liittyviä menettelyjä on lyhennetty merkittävästi, kun on otettu käyttöön pakolliset sähköiset hankinnat ja lujitettu asianomaisten hallintoviranomaisten resursseja. Menettelyt lyhenevät edelleen, kun ilmoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön, erityisesti palkataan lisähenkilöstöä ja otetaan jäljittämisjärjestelmä käyttöön. Liikenteen kustannuksilla on merkittävä rooli Maltan taloudessa. Liikenneuudistus on aloitettu hiljattain, mutta hallituksen on vielä esitettävä kattava liikennestrategia.

(14)

Kansallisessa uudistusohjelmassa täsmennetään toimenpiteet oikeusjärjestelmän uudistamiseksi myös muilta kuin maaraportissa esitetyiltä osin. Tämän tuloksena Malta on edistynyt jonkin verran vuonna 2014 annetun oikeuslaitoksen tehostamista koskevan maakohtaisen suosituksen noudattamisessa. Asiaa koskevaa lakiesitystä viimeistellään parhaillaan. Kun laki on hyväksytty ja pantu täytäntöön, sen odotetaan parantavan oikeusjärjestelmän tuloksellisuutta edelleen erityisesti oikeudenkäyntien digitoinnin ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen edistämisen myötä.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Maltalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(16)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Maltan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2015 ja 2016;

2.

toteuttaa toimenpiteitä perustaitojen parantamiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi edelleen edistämällä opettajien jatkuvaa ammatillista kehittämistä;

3.

julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaakseen jatkaa meneillään olevan eläkeuudistuksen toteuttamista esimerkiksi vauhdittamalla jo säädettyä lakisääteisen eläkeiän nostamista ja kytkemällä sen tämän jälkeen elinajanodotteen kehitykseen;

4.

parantaa pien- ja mikroyritysten rahoituksen saantia erityisesti pankkialan ulkopuolisten instrumenttien kautta.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/83

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Alankomaiden vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Alankomaiden vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Alankomaiden alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Alankomaat kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Alankomaita koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Alankomaiden edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Alankomaiden makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka edellyttävät politiikkatoimia ja seurantaa. Yksityisen velan suuri määrä aiheuttaa edelleen riskejä, joihin on syytä kiinnittää huomiota, vaikka viime aikoina onkin toteutettu toimia, joilla tuetaan asuntomarkkinoiden elpymistä ja autetaan hillitsemään asuntolainojen kasvua. Vaihtotaseen suuri ylijäämä johtuu osittain talouden rakenteellisista tekijöistä, kun taas eläke- ja verojärjestelmän rakenne saattaa olla osasyynä pääoman tehottomaan kohdentamiseen.

(7)

Alankomaat toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Alankomaihin sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassaan, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Hallitus aikoo pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, koko ohjelmakauden ajan. Julkisen talouden velan odotetaan vakausohjelmassa olevan suurimmillaan vuonna 2015, jolloin se on 68,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja supistuvan vähitellen siten, että se on 66,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella odotetaan, että rakenteellisen rahoitusaseman osalta saavutetaan keskipitkän aikavälin tavoite: rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan -0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja -0,4 suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan odotettavissa, että Alankomaat noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Julkiset tutkimus- ja kehitysmenot, jotka olivat 0,84 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, ovat vähäiset verrattuna oppimistuloksiin, koulutustasoon ja talouskehityksen tasoon Alankomaissa. Julkiset T&K-menot ovat vähentyneet vuodesta 2014, ja myös yksityinen T&K-rahoitus on säilynyt vähäisenä. Julkisten menojen painopisteen siirtäminen innovaatioihin ja tutkimukseen, etenkin perustutkimukseen, ja politiikkatoimien toteuttaminen yksityisten T&K-investointien houkuttelemiseksi tukisivat Alankomaiden talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

(9)

Keskeisen haasteen muodostavat asuntomarkkinat. Niille on vuosikymmenten kuluessa muodostunut jäykkyyksiä ja vääristäviä kannustimia, jotka ohjaavat asuntorahoitusta ja alakohtaista säästökäyttäytymistä. Kotitalouksien taipumus ottaa bruttomääräisesti paljon asuntovelkaa asuntovarallisuutta vastaan on suurelta osin seurausta pitkään käytössä olleista verokannustimista, erityisesti asuntolainakorkojen täydestä verovähennyskelpoisuudesta. Vuodesta 2012 on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla puututaan osittain näihin kannustimiin. Näistä toimenpiteistä osa koskee asuntorahoituksen verotuskohtelun mukauttamista. Asuntolainakorkojen verovähennyskelpoisuuden asteittainen rajoittaminen ja lainojen lyhentämistä tukevien kannustimien lisääminen ovat tarpeellisia toimia. Näiden toimien toteuttamista voitaisiin kuitenkin nopeuttaa, jotta lainojen lyhentämiseen voitaisiin vaikuttaa enemmän. Tuottamattomaan omaisuuteen investoimista tuetaan tämän vuoksi edelleen merkittävin verokannustimin. Sadan prosentin luototusaste, joka on määrä saavuttaa vuonna 2018, on edelleen korkea. Vuokramarkkinoiden kehittymisen esteenä ovat sääntely ja suuri yhteiskunnan tukemia asuntoja tarjoava sektori, jolla on haasteenaan pitkät asuntojonot. Yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen sektorilla toteutettu vuokrien porrastaminen enemmän tulojen mukaan on askel oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutus on rajallinen. Asuntoja hallinnoivien yritysten on uuden lain mukaan erotettava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä toiminta (ts. sosiaalinen asuntotarjonta) muusta toiminnastaan. Nähtäväksi jää, saavutetaanko tällä vaatimuksella tavoitteena oleva yhteiskunnan tukemien asuntojen tarjonnan suuntaaminen jälleen niitä tarvitseville ja varmistetaanko sillä, että yhteiskunnan tukemia asuntoja on tarjolla muita heikommassa asemassa oleville väestöryhmille, jotka eivät pysty hankkimaan asuntoa markkinaehdoin.

(10)

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä on parannettu. Alankomaat on nostanut eläkejärjestelmän ensimmäisen pilarin muodostavan lakisääteisen eläketurvan lakisääteistä eläkeikää asteittain siten, että se nousee vuonna 2012 sovellettavasta 65 vuodesta 67 vuoteen vuonna 2021, minkä jälkeen se kytketään elinajanodotteeseen. Lisäksi se on hyväksynyt perusteellisia uudistuksia, jotka koskevat eläkejärjestelmän yksityisrahoitteista toista pilaria ja pitkäaikaishoidon järjestelmää. Eläkerahastojen talouden valvontaa ja järjestelmän kykyä selviytyä rahoitushäiriöistä on parannettu. Näitä toimenpiteitä on täydennetty onnistuneilla uudistuksilla, joilla kannustetaan ikääntyneitä työntekijöitä jatkamaan työelämässä pidempään. Pitkäaikaishoidon uudistusten myötä vastuuta on siirretty kunnille, minkä ansiosta kokonaismenoja on voitu supistaa ja huomio keskittää tehokkuusetuihin. Pitkäaikaishoidon laatua ja saatavuutta on seurattava.

(11)

Jäljellä oleviin haasteisiin kuuluu sen varmistaminen, että indeksikorjauksia ja rahoituspuskureita (taloudellista arviointia koskeva kehys) koskevien sääntöjen noudattamisen lisäksi huolehditaan siitä, että kustannukset ja riskit jaetaan asianmukaisesti sukupolvien sisällä ja niiden välillä, etenkin vähentämällä työelämänsä alkuvaiheessa olevien maksuja järjestelmään. Eläkejärjestelmän toisen pilarin rahoittamiseksi suoritettavien eläkemaksujen vakuutusmatemaattisen oikeudenmukaisuuden lisääminen auttaisi kotitalouksia kohdentamaan varansa kasvua paremmin tukevalla tavalla.

(12)

Vuonna 2014 toteutetulla työsuhdeturvalainsäädännön kattavalla uudistuksella pyritään lisäämään työvoimaosuutta ja edistämään työvoiman liikkuvuutta. Työntekoa estäviä verokannustinloukkuja on vähennetty. Parlamentin hyväksymän lainsäädännön myötä on nyt mahdollista soveltaa kiintiötä, jos työnantajat eivät osoita lupaamiaan lisätyöpaikkoja vammaisille. Näiden toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida kattavasti vasta kun ne on toteutettu. Lisätoimenpiteitä tarvitaan parantamaan työmarkkinoiden laitamilla olevien, myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, integroitumista työmarkkinoille.

(13)

Kun otetaan huomioon muut kuin veroista muodostuvat pakolliset maksut, verokiila on Alankomaissa huomattavasti suurempi kuin EU:ssa keskimäärin, ja verotuksen painopistettä on mahdollista siirtää kasvua vähemmän haittaaviin verotuskohteisiin. Suunniteltu verouudistus auttaisi kasvattamaan työvoimaosuutta. Kun uudistus on hyväksytty, sen etenemistä olisi seurattava tarkkaan.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Alankomaiden talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Alankomaille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Alankomaiden finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(15)

Neuvosto on tutkinut Alankomaiden vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (6), että Alankomaat noudattaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(16)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–3.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Alankomaiden rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

siirtää julkisten menojen painopistettä T&K-investointien tukemiseen ja luo edellytyksiä, joilla edistetään yksityisiä T&K-menoja, jotta voidaan kompensoida julkisten T&K-menojen laskusuuntausta ja lisätä talouskasvupotentiaalia;

2.

Kun talouden elpyminen tehostuu, nopeuttaa asuntolainakorkojen verovähennyskelpoisuuden rajoittamista, jotta voidaan vähentää tuottamattomaan omaisuuteen investoimista edistäviä verokannustimia, luo vuokra-asuntomarkkinoille markkinalähtöisemmän hinnoittelumekanismin sekä suhteuttaa vuokrat entistä paremmin kotitalouden tuloihin yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen sektorilla.

3.

vähentää työelämän alkuvaiheessa olevien maksuja eläkejärjestelmän toiseen pilariin.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/87

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Itävallan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Itävallan vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Itävallan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2014.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Itävalta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Itävaltaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Itävallan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Itävalta toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 21 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Itävaltaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä vuosina 2014–2016. Hallitus suunnittelee vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Vakausohjelman mukaan keskipitkän aikavälin tavoite – enintään 0,45 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen – saavutettiin vuonna 2014, ja hallitus aikoo pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa koko ohjelmakauden ajan. Uudelleenlaskettu rakenteellinen rahoitusasema viittaa kuitenkin siihen, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan vuodesta 2015 alkaen. Julkisen talouden velan odotetaan olevan suurimmillaan, 86,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, vuonna 2015 ja supistuvan vähitellen siten, että se on 79,7 prosenttia vuonna 2019. Vakausohjelman mukaisen julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella ennustetaan, että rakenteellinen rahoitusasema poikkeaa keskipitkän aikavälin tavoitteesta 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Poikkeamasta on tulossa merkittävä vuonna 2016, jolloin rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun taas keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi edellytetään 0,3 prosentin rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Tämä merkitsisi suhteessa BKT:hen noin 0,9 prosentin poikkeamaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista. Sen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Samanaikaisesti vakausohjelman ja komission kevään 2015 talousennusteen mukaan bruttovelka pysyy väliaikaisen velkasäännön mukaisesti lasku-uralla vuosina 2015 ja 2016. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Itävalta ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Eri hallintotasojen suhteet ovat edelleen monimutkaiset ja vähentävät tehokkuutta julkisen hallinnon olennaisilla aloilla. Itävalta kuuluu yhä maihin, joissa valtiotasoa alemman hallintotason omat verot suhteessa BKT:hen ovat kaikkein alhaisimpia. Vaikka valtiotasoa alempien hallintotasojen veroautonomia on vähäinen, niillä on lukuisia varainkäyttöä ja hallintoa koskevia vastuualueita. Tulo- ja menovastuiden hyvin monimutkainen ja epäsuhtainen luonne ei edistä laajojen poliittisten uudistusten toteuttamista.

(10)

Itävallan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyydessä on edelleen rakenteellisia heikkouksia. Tähän mennessä toteutetut uudistukset eivät vaikuta riittäviltä varmistamaan järjestelmän talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Ensinnäkin todellinen eläkkeellesiirtymisikä on edelleen huomattavasti matalampi kuin lakisääteinen eläkeikä. Toiseksi naisten lakisääteinen eläkeikä on huomattavasti alhaisempi kuin miesten, eikä sitä aiota nostaa ennen vuotta 2024. Kolmanneksi lakisääteistä eläkeikää ei ole edelleenkään kytketty jatkuvasti nousussa olevaan elinajanodotteeseen. Itävalta on toteuttanut joitakin toimenpiteitä nostaakseen todellista eläkkeellesiirtymisikää, joka on nykyisin 59,7 vuotta (2014) mutta edelleen alle EU:n keskiarvon (63,1 vuotta vuonna 2013). Maassa on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan varhaiseläke- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmien piiriin pääsyä, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Myös varhaiseläkkeelle jäämisestä vuosittain perittävää lisämaksua on korotettu ja tällaisten järjestelyjen piiriin pääsemiseksi vaadittavaa eläkkeeseen oikeuttavaa työssäoloaikaa on pidennetty. On epäselvää, toteutuvatko näiden toimenpiteiden odotetut julkiseen talouteen kohdistuvat myönteiset vaikutukset käytännössä.

(11)

Itävallan terveydenhuoltomenot kuuluvat unionin korkeimpiin. Käynnissä olevan terveydenhuoltoalan uudistuksen (2013–2016) tavoitteena on vakauttaa niiden osuus BKT:stä vuodesta 2016 lähtien. Mutta vaikka uudistukset olisivatkin tuloksellisia, terveydenhuoltojärjestelmän talouden kestävyyteen ja tehokkuuteen liittyy edelleen rakenteellisia haasteita. Nyt olisi toteutettava vuoden 2016 jälkeiseen ajanjaksoon liittyviä toimenpiteitä. Esimerkiksi entistä useampia potilaita olisi hoidettava monialaisen perusterveydenhuollon avohoidon piirissä, ja sairaalahoidon keskipituutta olisi lyhennettävä edelleen.

(12)

Riittävästi koulutetun työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä aiheuttaa Itävallassa edelleen haasteita. Maan noin 5,6 prosentin työttömyysaste on unionin alhaisimpia, mutta työvoiman tiettyjen osien työmarkkinapotentiaalia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Itävalta on toteuttanut joitakin toimenpiteitä, joilla pyritään pidentämään työuria, helpottamaan naisten osallistumista työmarkkinoille ja hyödyntämään paremmin työmarkkinoiden maahanmuuttajataustaisen työvoiman potentiaalia, esimerkiksi edistämällä heidän tutkintojensa tunnustamista. Viimeaikaisten uudistusten vaikutuksia on kuitenkin seurattava tarkasti ja lisätoimenpiteet ovat tarpeen, jotta näiden ryhmien työmarkkinapotentiaali pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.

(13)

Itävalta esitti 13 päivänä maaliskuuta 2015 kattavan verouudistuksen, jolla pyritään mukauttamaan veroluokkia ja henkilökohtaista tuloveroa, erityisesti pienentämällä henkilökohtaisen tuloveron vähimmäistasoa 36,5 prosentista 25 prosenttiin. Tästä aiheutuvien verohelpotusten määräksi arvioidaan 4,9 miljardia euroa, ja 300 miljoonan euron lisämenoilla on tarkoitus tukea perhepolitiikkaa ja tutkimustoimia. Ehdotuksen mukaan tämä verotuksen painopisteen siirtäminen rahoitetaan osittain ehkäisemällä veronkiertoa, supistamalla julkisia menoja, korottamalla alennettuja alv-kantoja tietyillä aloilla 13 prosenttiin ja korottamalla pääomatuloveroa 25 prosentista 27,5 prosenttiin. Nämä uudistussuunnitelmat vastaavat pitkälti neuvoston vuoden 2014 suosituksia. Ne todennäköisesti lisäävät potentiaalisten matalapalkkaisen työn tekijöiden ja kotitalouksien toisten palkansaajien kannustimia tehdä työtä ja lisäävät käytettävissä olevia tuloja. Uudistus olisi kuitenkin toteutettava siten, ettei siitä aiheudu talousarviovaikutuksia.

(14)

Itävallan koulujärjestelmälle on ominaista koulunkäynnin keskeyttävien alhainen osuus, joka on huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampi. Vahva ja hyvin toimiva ammatillisen koulutuksen järjestelmä tuottaa runsaasti hyvin ammattitaitoista työvoimaa. Toisaalta haasteena on edelleen parantaa heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien, erityisesti maahanmuuttajataustaisten, nuorten koulutussaavutuksia ja sen myötä työllistyvyyttä. Ylemmän perusasteen ja keskiasteen uuden koulujärjestelmän (Neue Mittelschule) täytäntöönpanon arviointi on tuonut esiin puutteita, jotka on vielä korjattava.

(15)

Neuvosto on toistuvasti suositellut eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, että Itävalta parantaisi ja edistäisi kilpailua palvelujen alalla, mutta tähän tähtäävät politiikkatoimet ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Oikeudellista muotoa ja osakkuutta koskevat vaatimukset ja tariffivaatimukset ovat edelleen voimassa monien ammattien kohdalla, mikä aiheuttaa markkinoille pääsyyn liittyviä sääntelyesteitä ja estää muista jäsenvaltioista tulevia ammattihenkilöitä ja asiantuntijapalveluyrityksiä perustamasta yrityksiä Itävaltaan. Itävalta tarkistaa parhaillaan keskinäisen arvioinnin yhteydessä eri ammatteihin pääsyä koskevia sääntöjään ja ammatillisen toiminnan suorituskykyä arvioidakseen, ovatko ne oikeasuhteisia ja yleisen edun mukaisia. Liittovaltion kilpailuviranomaisen resurssit ovat muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisiin verrattuna alimitoitetut, mikä estää tehokkaampien toimien toteuttamisen.

(16)

Itävallan pankkiala on säilyttänyt kestävyytensä, mutta siihen kohdistuu silti useita haasteita sekä kotimaassa että heikossa asemassa olevien ulkomaisten vastuiden osalta. Pankkien pääomittaminen parantui edelleen vuonna 2014, mutta itävaltalaisten pankkien kannattavuuteen kohdistui edelleen paineita. Viisi Itävallan kuudesta suurimmasta luottolaitoksesta läpäisi EKP:n vuonna 2014 suorittaman kattavan arvioinnin. Poikkeuksena oli Österreichische Volksbanken (ÖVAG). Itävalta on edistynyt huomattavasti ÖVAG:n ja Hypo Group Alpe Adrian (HGAA) rakenneuudistuksessa.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Itävallan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Itävallalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Itävallan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(18)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Itävallan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

välttää poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuosina 2015 ja 2016; varmistaa, että työhön kohdistuvan verorasituksen keventämiseen tähtäävästä verouudistuksesta ei aiheudu talousarviovaikutuksia; korjaa eri hallintotasojen rahoitus- ja menovastuiden välisen epäsuhtaisuuden; toteuttaa toimenpiteitä eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi muun muassa aikaistamalla lakisääteisen eläkkeellesiirtymisiän yhdenmukaistamista miesten ja naisten välillä ja kytkemällä lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteeseen;

2.

tehostaa toimenpiteitä, joilla lisätään ikääntyvien työntekijöiden ja naisten osallistumista työmarkkinoille, myös parantamalla lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon tarjontaa; toteuttaa toimia vähäosaisten nuorten koulutustulosten parantamiseksi;

3.

poistaa palveluntarjoajille asetetut kohtuuttomat esteet ja monialayritysten perustamisen hidasteet;

4.

pyrkii löytämään ratkaisuja rahoitusalan mahdollisiin heikkouksiin, jotka liittyvät ulkomaisiin vastuisiin ja omaisuuserien riittämättömään laatuun.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/91

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Puolan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Puolan vuoden 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Puola ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Puolaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Puolan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Puola toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Puolaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota sen jälkeen kun liiallista alijäämää koskeva menettely lopetettiin vuonna 2015 (5). Hallitus suunnittelee vuoden 2015 lähentymisohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää suhteessa BKT:hen supistetaan vähitellen 3,2 prosentista niin, että se on 2,7 prosenttia vuonna 2015 ja 1,2 prosenttia vuonna 2018. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella voidaan katsoa, että liiallinen alijäämä on korjattu jo vuonna 2014, vuosi ennen määräaikaa, sillä perussopimuksessa asetetun viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ylitys voidaan selittää johtuvaksi eläkejärjestelmän systeemisen uudistuksen aiheuttamista julkisen talouden nettokustannuksista. Lähentymisohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – 1 prosentin rakenteellisen alijäämän suhteessa BKT:hen – viimeistään vuonna 2019. Julkisen talouden velka on suurimmillaan vuonna 2015, jolloin sen ennustetaan olevan 51,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, minkä jälkeen hallitus aikoo supistaa sen 49,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2015 uskottava ja vuonna 2016 suotuisa. Kokonaisarvioinnin perusteella Puolan odotetaan noudattavan vaadittua sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2015, sillä menojen nettokasvu jää vertailuarvoa pienemmäksi. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei ole vielä täsmennetty riittävästi. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella on olemassa riski, että vaaditusta sopeutuksesta poiketaan jonkin verran vuonna 2016, koska rakenteellinen sopeutus jää alle vaaditun arvon. Tämän vuoksi vuonna 2016 tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo lähentymisohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Puolan odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Verotuloja voitaisiin lisätä vähentämällä laajaa alennettujen alv-kantojen käyttöä ja tehostamalla verohallintoa.

(9)

Puolan julkisen talouden kehykselle olisi hyödyksi, jos maahan perustettaisiin itsenäisenä instituutiona tai olemassa olevan instituution puitteissa riippumaton elin, jonka tehtävänä olisi valvoa finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista sekä etu- että jälkikäteen tehtävien tarkastusten avulla, arvioida makrotalouden ja julkisen talouden ennusteita ja analysoida julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

(10)

Vuonna 1999 toteutettu Puolan eläkejärjestelmän systeeminen uudistus kumottiin vuoden 2013 lopussa. Vaikka vuoden 1999 uudistuksen kumoaminen toi lyhyellä aikavälillä menosäästöjä, se ei paranna julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, sillä suuremmista sosiaaliturvamaksuista ja pienemmistä korkomaksuista lyhyellä aikavälillä saatava hyöty kumoutuu, kun julkisesta eläkepilarista on tulevaisuudessa maksettava suurempia eläkemaksuja. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 1999 toteutetun eläkejärjestelmän systeemisen uudistuksen kumoaminen aiheuttaa Puolan julkiselle taloudelle jonkin verran riskejä pitkällä aikavälillä.

(11)

Viljelijöille ja kaivostyöläisille myönnettävät sosiaaliturvaetuudet haittaavat edelleen ammatillista liikkuvuutta ja aiheuttavat julkiselle taloudelle huomattavat kustannukset. Nämä etuusjärjestelmät vähentävät työntekijöiden siirtymistä tuottavammille sektoreille ja edistävät piilotyöttömyyttä, minkä lisäksi ne ovat alhaisten jäsenmaksujen vuoksi veronmaksajille raskas taakka. Vuonna 2014 Puolan maataloussektori työllisti 11,5 prosenttia työvoimasta, mikä on yli kaksi kertaa niin paljon kuin EU:n keskiarvo, mutta se tuotti vain 3,3 prosenttia kansallisesta bruttoarvonlisäyksestä. Valtion tuki viljelijöiden sosiaaliturvajärjestelmään on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen ja kaivostyöläisten eläkejärjestelmään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Järjestelmän rahoittamiseksi suoritettavien maksujen ja etuuksien välinen yhteys on heikko, ja maksut ovat enimmäkseen kiinteämääräisiä. Suurituloisia viljelijöitä ei voida automaattisesti sulkea järjestelmän ulkopuolelle, minkä vuoksi järjestelmä on altis väärinkäytöksille. Viljelijöiden sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi olisi ensimmäiseksi otettava käyttöön järjestelmä, jossa voidaan pitää kirjaa viljelijöiden tuloista ja arvioida niitä.

(12)

Puolan työmarkkinat ovat edelleen segmentoituneet. Määräaikaisten työsopimusten osuus on unionin korkein, siirtyminen määräaikaisista pysyviin työsuhteisiin on vähäistä ja palkkaero on unionin suurin. Jäykät irtisanomissäännökset, pitkät oikeudenkäynnit sekä muut työnantajia rasittavat tekijät edistävät määräaikaisten ja epätyypillisten työsopimusten käyttöä. Lisäksi havaittu työlainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien sopimusten kalleus johtaa yksityisoikeudellisten sopimusten (umowy cywilnoprawne) liialliseen käyttöön (työnantajille edullisempia alhaisempien sosiaaliturvamaksujen vuoksi). Tällaisten sopimusten suuri määrä voi kuitenkin heikentää erityisesti nuorten työntekijöiden työpaikkojen laatua. Nuorisotyöttömyysaste on korkea osittain siksi, että työnhakijoiden pätevyys ja osaaminen eivät edelleenkään vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Sen vuoksi on edelleen jatkettava ammattikoulutusjärjestelmän uudistamista ja lisättävä osallistumista elinikäiseen oppimiseen. Naisten osallistuminen työmarkkinoille on edelleen vähäistä. Ongelman korjaamiseksi Puolassa on lisätty esiopetuksen saatavuutta, mutta maa kuuluu päivähoitopalvelujen saatavuudessa edelleen heikoimmin suoriutuviin jäsenvaltioihin.

(13)

Rautatiesektori kärsii korkeista ratamaksuista ja kansallisen rahoituksen riittämättömyydestä. Hankkeiden suunnittelu- ja täytäntöönpanomenettelyt ovat sääntely- ja hallintoympäristön vuoksi usein pitkiä ja raskaita. Äskettäin toteutetut lainsäädäntöuudistukset voivat vaikuttaa myönteisesti rautatieliikenteen kehitykseen, mutta ne tuskin edistävät ohjelmakaudella 2007–2013 käynnistettyjä investointihankkeita. EU:n rahoitusta rautatiesektorille on kuitenkin tarkoitus lisätä huomattavasti kaudella 2014–2020.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Puolan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Puolalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Puolan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(15)

Neuvosto on tutkinut lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

sopeuttaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2015 ja 2016; perustaa riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston; laajentaa veropohjaa erityisesti rajoittamalla alennettujen alv-kantojen järjestelmän käyttöä;

2.

ryhtyy mukauttamaan viljelijöiden ja kaivostyöläisten eläkejärjestelmiä muiden työntekijöiden eläkejärjestelmiin ja vahvistaa aikataulun asteittaisen mukauttamisen loppuunsaattamiselle; ottaa käyttöön järjestelmän viljelijöiden tulojen kirjaamista ja arviointia varten;

3.

toteuttaa toimenpiteitä määräaikaisten ja yksityisoikeudellisten sopimusten käytön vähentämiseksi työmarkkinoilla;

4.

poistaa rautatiehankkeisiin liittyvien investointien esteet.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/94

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (4) Portugalin vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Portugalin vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Portugalin alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Portugali kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Portugalia koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Portugalin edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Maaraportti sisältää myös asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Portugalin makrotaloudessa on liiallista epätasapainoa, joka edellyttää määrätietoisia politiikkatoimia ja erityisseurantaa. On totta, että talouden sopeutusohjelman avulla on saavutettu huomattavaa edistystä sekä talouden sopeutuksen että politiikkojen alalla. Vaikka kotitalouksien ja finanssialan ulkopuolisten yritysten velkavipua on purettu, jäljellä on merkittäviä riskejä, jotka liittyvät korkeaan sisäiseen ja ulkoiseen velkaantumisasteeseen monilla aloilla, ja niihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Myös velkavivun purkamispaineet ovat vahvoja tilanteessa, jolle on ominaista heikko kasvu, matala inflaatio ja korkea työttömyysaste.

(7)

Portugali toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Portugaliin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota. Vuoden 2015 vakausohjelman mukaan hallitus aikoo korjata julkisen talouden liiallisen alijäämän vuoteen 2015 mennessä eli neuvoston asettamassa määräajassa. Suunnitelmien mukaan julkisen sektorin alijäämä supistetaan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja vähitellen edelleen 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Vakausohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteen – rakenteellinen alijäämä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen – vuonna 2016. Julkisen talouden velan odotetaan supistuvan siten, että se on 124,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja noin 112,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava vuosina 2015 ja 2016, mutta varsin optimistinen vuosina 2017 ja 2018, joiden osalta myös Portugalin julkisen talouden neuvosto on määrittänyt eräitä riskejä. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan liiallisen alijäämän korjaamista oikea-aikaisesti ja kestävästi vuoteen 2015 mennessä ei ole vielä varmistettu, mutta tavoite on saavutettavissa. Samaan aikaan julkisen talouden toimien vaikutus jää alle neuvoston suosituksen. Jos oletetaan, että liiallinen alijäämä korjataan, Portugaliin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota vuodesta 2016 alkaen. Tasapainoa parantavia toimenpiteitä, joilla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei kuitenkaan ole täsmennetty riittävästi ja ne vaikuttavat liian kapea-alaisilta. Tästä syystä riskinä näyttää olevan, että edellytetystä sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi vuonna 2016 ja lisää rakenteellisia toimenpiteitä tarvitaan. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Portugali ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Julkisen talouden vakauttamista on tuettava lisäämällä julkisten menojen tehokkuutta ja laatua kaikilla hallintotasoilla ja uudistamalla edelleen julkisen talouden hoitoon sovellettavaa järjestelmää. Lisätoimia tarvitaan erityisesti, jotta varmistetaan menojen tiukka valvonta, panemalla täytäntöön sitoumusten valvontaa koskeva laki ja lujittamalla vastuuvelvollisuutta. Yhteistä palkkataulukkoa koskeva laki julkaistiin syyskuussa 2014, ja sitä on sovellettu tammikuusta 2015; yhteisestä palkanlisätaulukosta annetun asetuksen täytäntöönpanoa valmisteillaan parhaillaan. Valtion omistamien yritysten uudelleenjärjestelyä ei ole saatu päätökseen. Perustuslakituomioistuimen elokuussa 2014 antamien tuomioiden jälkeen uusien kattavien toimenpiteiden kehittämisessä osana käynnissä olevaa eläkeuudistusta on edistytty vain vähän. Portugali on toteuttanut kahden viime vuoden aikana verojärjestelmänsä kattavan uudistuksen, joka on kohdistunut yhtiöverotukseen, henkilökohtaiseen tuloverotukseen ja ympäristöverotukseen. Tämän uudistuksen kokonaisvaikutusta olisi arvioitava. Tarvitaan kuitenkin lisää uudistuksia, joilla nykyaikaistetaan tulojen hallinnointia ja saadaan verovelvolliset noudattamaan säännöksiä paremmin.

(10)

Työehtosopimusneuvottelujärjestelmään on äskettäin tehty useita uudistuksia, mutta kaikki niistä eivät edistä palkkojen mukauttamista tuottavuuteen ala- ja yritystasolla. Järjestelmän haasteena on mahdollistaa se, että yritykset voivat sopeutua erityisolosuhteisiin. Tämä tarkoittaa myös voimassa olevien säännösten tehokasta käyttöä siihen, että yritykset voivat erityisolosuhteissa poiketa alakohtaisista työehtosopimuksista. Vähimmäispalkka on viime vuosien jäädytyksestä huolimatta noussut huomattavasti nopeammin kuin nimellinen keskipalkka vuodesta 2008, ja vähimmäispalkan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus on noussut: se oli 5 prosenttia vuonna 2005 ja 12,9 prosenttia vuonna 2014.

(11)

Merkittävää edistymistä on tapahtunut aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen soveltamisen ja julkisten työvoimapalvelujen uudistuksen alalla. Haasteita on kuitenkin jäljellä niiden nuorten saavuttamisessa, jotka eivät ole työelämässä eivätkä yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen piirissä. On tarpeen lisätä työmarkkinoiden kohtaannosta vastaavien palvelujen digitalisointia. Keskeisenä haasteena on edelleen sosiaaliturvan kattavuuden asianmukaisuus, erityisesti vähimmäistoimeentulojärjestelmä. Koulutuksen laadun parantamisessa ja sen kohdentamisessa työmarkkinoiden tarpeisiin on edistytty jonkin verran. Portugali on uudistanut opetussuunnitelmia ja opettajia koskevia perussääntöjä koulutuksen laadun parantamiseksi. Seurantavälineen käytön ja oppimisväylien monipuolistamisen sekä uusien ammatillisen koulutuksen ohjelmien odotetaan vähentävän koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantavan oppimistuloksia. Viimeaikaisten uudistusten tarkoituksena on ollut parantaa ammattikoulutusjärjestelmää, mutta haasteena on edelleen lisätä sen houkuttelevuutta opiskelijoille. Haasteena on myös korkeakoulujen, yksityissektorin ja tutkimuslaitosten välisen tietämyksen siirron kehittäminen.

(12)

Portugalilaisten yritysten korkea velkaantumisaste rasittaa edelleen niiden suorituskykyä ja haittaa uusia investointeja. Kotitalouksien velkaantuneisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. Keskuspankki on tehostanut kattavan arvioinnin jälkeen pankkien maksuvalmiusasemaa ja pääomatilannetta koskevaa valvontaa. Se on myös arvioinut pankkien elvytyssuunnitelmat. Järjestämättömien yrityslainojen osuus edelleen suuri (yli 18 prosenttia) ja rasittaa pankkien taseita. Vuonna 2014 käynnistetyllä yhtiöverouudistuksella lisätään nettorahoituskulujen vähennyskelpoisuuden rajoituksia, mutta velkarahoituksen selkeään suosimiseen yhtiöverotuksessa olisi edelleen puututtava. Yritysten uudelleenjärjestelyvälineitä ja -prosesseja, PER ja SIREVE, uudistetaan keskittymällä erityisesti siihen, että elinkelpoisia yrityksiä autetaan pikemminkin liiketoiminnan jatkamisessa kuin selvitystilaan asettamisessa. Velkavivun purkamista vuonna 2014 kuvaavat luvut osoittavat, että yritysten velkataakan keventämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisessa on edistytty huomattavasti. Toukokuussa 2014 julkaistu yritysten velkojen uudelleenjärjestelyä koskeva strateginen suunnitelma on vähitellen muotoutumassa erilaisten lainsäädäntötoimenpiteiden ansiosta. Edistystä on tapahtunut myös finanssialan ulkopuolisten yritysten käytettävissä olevien rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamisessa, kun oman pääoman ehtoisia sijoituksia on kannustettu. Virallisesti syyskuussa 2014 perustettu kehitysrahoituslaitos aikoo puuttua markkinahäiriöihin, jotka haittaavat pk-yritysten rahoituksen saantia.

(13)

On tarpeen vahvistaa toimenpiteitä, joilla lisätään oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja laatua, erityisesti tuomioistuinten toiminnan arvioinnin ja verkkosovellusten käytön osalta, ja toteuttaa tuomioistuinten palvelujen käyttäjiä tai oikeusalan ammattilaisia koskevia selvityksiä. Vuoden 2015 EU:n oikeusalan tulostaulun mukaan oikeudenkäynnit siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa kestävät edelleen melko pitkään (386 päivää). Täytäntöönpanoasioiden määrä on edelleen hieman vähentynyt, mutta käsittelyaika on edelleen pitkä (145 työpäivää vuonna 2014). Vero- ja hallinto-oikeuksiin liittyvät uudistukset etenevät hitaammin kuin muut oikeusalan uudistukset. Maksukyvyttömyystapausten määrän kasvu on korostanut tarvetta lisätä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten käytössä olevia resursseja ja koulutusta tällä alalla. Yritysten maksuvalmiutta heikentävät edelleen pitkät maksuviiveet erityisesti julkisen sektorin suorittamissa maksuissa. Näihin maksuviivästyksiin ei ole puututtu uusilla toimenpiteillä eikä sitoumuksilla. Toiminta ei ole riittävän läpinäkyvää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa paikallis- ja aluehallintotasolla eikä toimilupajärjestelyjen osalta millään hallintotasolla. Korruptiontorjuntaa vaikeuttaa nykyisten sääntelypuitteiden tehoton soveltaminen. Seurantaa, täytäntöönpanoa ja seuraamusten täytäntöönpanoa onkin tarpeen parantaa.

(14)

Uusi liikennealan sääntelyviranomainen ei ole vielä aloittanut toimintaansa. Satamatoimilupien, rautateiden ja kaupunkialueiden julkisen liikenteen vapauttamistoimenpiteet ovat edenneet hitaasti, mikä aiheuttaa pidäkkeitä investoinneille. Pitkän aikavälin liikennesuunnitelman toteuttamisessa ja satama-alan uudistusaikataulussa on edistytty vain vähän. Lissabonin ja Porton kaupunkialueiden liikennettä koskevat toimilupajärjestelyt ovat viivästyneet. Lisäksi satamatoimilupien uudelleenneuvotteluissa ja rautatiealalla on edistytty rajallisesti. Rautatie- (REFER) ja maantieinfrastruktuurin (EP) ylläpitäjien välisen sulautumisen tavoitteena oli parantaa uuden maantie- ja rautatieinfrastruktuuriviranomaisen rahoituksen kestävyyttä, mutta toimenpiteen toteutus on vielä kesken. Valtion omistamien liikennealan yritysten henkilöstömääriä on vähennetty.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Portugalin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Portugalille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(16)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(17)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(18)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Portugalin rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla vuoteen 2015 mennessä toteuttamalla tarpeelliset toimenpiteet; sopeuttaa julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016; käyttää satunnaiset tulot alijäämän ja velan supistamisen nopeuttamiseen; panee sitoumusten valvontaa koskevan lain täytäntöön tiukentaakseen menojen valvontaa; parantaa eläkejärjestelmän keskipitkän aikavälin kestävyyttä; turvaa valtion omistamien yritysten rahoituksen kestävyyden; jatkaa edelleen verosäännösten noudattamisen parantamista ja verohallinnon tehostamista;

2.

edistää palkkojen mukauttamista tuottavuuteen työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen, kun otetaan huomioon ammattitaitoerot ja paikalliset työmarkkinaolosuhteet sekä eri alueiden, toimialojen ja yritysten taloudellisen suorituskyvyn erot; varmistaa, että vähimmäispalkan kehitys on linjassa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämistä koskevien tavoitteiden kanssa;

3.

tehostaa julkisia työvoimapalveluja erityisesti työvoimapalvelujen käyttäjiksi rekisteröitymättömien nuorten tavoittamiseksi paremmin; varmistaa etuuksien saajien tehokkaan aktivoinnin ja sosiaaliturvan kattavuuden asianmukaisuuden, erityisesti vähimmäistoimeentulojärjestelmän osalta;

4.

toteuttaa lisätoimenpiteitä, joilla kevennetään yritysten velkataakkaa, puututaan pankkien järjestämättömien yrityslainojen osuuteen ja vähennetään yritysten velanoton suosimista verosäännöksissä; tehostetaan elinkelpoisten yritysten velkojen uudelleenjärjestelyvälineitä luomalla kannustimia pankeille ja velallisille aloittaa uudelleenjärjestelyprosessi varhaisessa vaiheessa;

5.

nopeuttaa toimenpiteitä ja lisää läpinäkyvyyttä toimilupien osalta, myös liikennealalla, sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien osalta paikallis- ja aluetasolla.

18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/98

(1)

Euroalueen kehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää jatkuvia politiikkatoimia, joilla tuetaan yksityisen ja julkisen sektorin tasapainoista sopeutusta ja lisätään talouden kasvupotentiaalia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaikka talouden elpyminen euroalueella on käynnissä, sitä jarruttavat viime vuosien talous- ja finanssikriisin jälkivaikutukset, muun muassa käynnissä oleva ulkoisen tasapainon palauttaminen, julkisen ja yksityisen velan suuri määrä ja siihen liittyvät velkaantuneisuuden vähentämispaineet, kansallisten työ- ja tuotemarkkinoiden hellittämättömät rakenteelliset jäykkyydet, korkea työttömyys ja heikko luottamus talouteen sekä vähäisinä pysyvät investoinnit. Maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen uudistusten täytäntöönpano ei ole tähän mennessä ollut riittävän kunnianhimoista.

(2)

Euroalue on kokonaisuutena enemmän kuin jäsentensä summa. Euroalueen talouksilla on tiiviit keskinäiset yhteydet. Tämän vuoksi on tärkeää koordinoida tiukemmin euroalueen jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa sekä talous- ja rakennepolitiikkaa. Euroalueen finanssipolitiikan virityksen olisi tuettava kasvua ja työpaikkojen luomista ja samalla varmistettava, että tasapainottamisen edistymistä pidetään yllä ja tuetaan. Euroalueen jäsenvaltioilla on erityinen vastuu viime vuosina huomattavasti vahvistetun talouden ohjausjärjestelmän tuloksellisesta toteuttamisesta. Tämä edellyttää voimakkaampaa vertaispainetta, jotta voidaan tukea kansallisten uudistusten toteuttamista ja varovaista finanssipolitiikkaa. Lisäksi tarvitaan kansallisten uudistusten perusteellisempaa arviointia euroalueen näkökulmasta, potentiaalisten heijastusvaikutusten huomioon ottamista sekä sellaisten toimintalinjojen edistämistä, jotka ovat erityisen tärkeitä talous- ja rahaliiton toimivuuden kannalta.

(3)

Euroalueella ei ole vielä toteutettu riittävästi kunnianhimoisia rakenneuudistuksia, joilla nykyaikaistetaan talouksia ja lisätään euroalueen kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Ennen kriisiä vallinneiden epätasapainojen suuruus, maiden asema suhdannekierrossa ja julkisen talouden liikkumavara vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Tilanne työmarkkinoilla on parantunut hieman, ja niiden joustavuutta lisäävät uudistukset ovat edistyneet jonkin verran. Tästä huolimatta työttömyysaste on pysynyt korkeana ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa vakiintua tasolleen, mikä heikentää entisestään sosiaalista tilannetta kaikkein haavoittuvimmissa maissa. Ulkoisen tasapainon palauttaminen on käynnissä, mutta edistyminen on ollut epätasaista, ja joissakin jäsenvaltioissa on edelleen merkittäviä vaihtotaseen ylijäämiä. Työ- ja tuotemarkkinoiden kunnianhimoisilla rakenneuudistuksilla voitaisiin edistää tarvittavaa talouden sopeutusta euroalueella sekä tukea kasvua niissä maissa, joissa tällaisia rakenneuudistuksia toteutetaan. Uudistukset lisäävät myös sosiaalista osallisuutta parantamalla työllisyyttä ja alentamalla kuluttajahintoja. Jos rakenneuudistukset toteutetaan yhdessä eri jäsenvaltioissa, ne tarjoavat etuja koko euroalueelle myönteisinä heijastusvaikutuksina kaupan ja rahoitusalan kanavien kautta. Tämä kannustaisi myös tekemään asianmukaisia politiikkavalintoja muissa euroalueen maissa. Tätä prosessia voidaan auttaa euroryhmässä käytävillä aihekohtaisilla keskusteluilla, joissa arvioidaan ja vertaillaan uudistustoimia ja niiden vaikutuksia koko euroalueella. Tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää oppimalla parhaista käytänteistä, sopimalla hyvien uudistusten yhteisistä periaatteista ja asettamalla vertaispainetta. Kansallisen tason sopeutusprosessien ja euroalueen toimivuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää seurata säännöllisesti uudistuksia jäsenvaltioissa, joissa on liiallinen epätasapaino ja joiden epätasapainot edellyttävät määrätietoisia toimia.

(4)

Yksi euroalueen keskeisistä politiikkahaasteista on julkisen velan vähentäminen jatkamalla vastuullista finanssipolitiikkaa. Viime vuosien vakauttamistoimien ansiosta euroalueen julkisen talouden tilanne on parantunut, mutta finanssipolitiikan koordinointia on vielä tehostettava. Joidenkin euroalueen jäsenvaltioiden on edelleen jatkettava julkisen talouden sopeutusta vähentääkseen erittäin suurta julkista velkaansa. Toisilla mailla taas on enemmän liikkumavaraa, ja ne voisivat käyttää sitä edistämään kotimaista kysyntää ja erityisesti investointeja, mikä tukisi sekä kotimaista että koko euroalueen kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin sisältyvä jousto antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea rakenteellisia uudistuksia ja investointeja siten, että noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Julkisen talouden strategiat eivät vielä edistä kasvua riittävän hyvin. Vaikka koordinointia on lisätty euroryhmän puitteissa, tulopuolella verojärjestelmiä on vielä varaa tehostaa, ja työn verokiilaa voidaan vielä kaventaa. Menopuolella on keskityttävä enemmän julkisiin investointeihin, jotka perustuvat asianmukaisiin kustannushyötyanalyyseihin, ja muihin julkisiin menoihin, joilla on vahva myönteinen vaikutus kasvuun. Menojen uudelleenarvioinnissa on korostettu tarvetta saada aikaan tehokkuushyötyjä julkishallinnossa. Tätä prosessia tuetaan hyvin toimivilla kansallisen finanssipolitiikan kehyksillä.

(5)

Rahoitusmarkkinoiden tilanne on euroalueella parantunut, mutta luotonanto yksityiselle sektorille on edelleen vähäistä ja rahoitusmarkkinat ovat liian pirstoutuneet. Tämä jarruttaa investointeja euroalueella. Tämän seurauksena on syntynyt suuri investointivaje, vaikka tarvittaisiin sekä aineellisia että aineettomia investointeja. EU:n investointiohjelma tarjoaa mahdollisuuksia hankkia rahoitusta tuottaviin investointeihin. Investointiohjelman ja EKP:n laajennetun arvopaperien osto-ohjelman vaikutukset ovat kuitenkin suurempia, kun niiden rinnalla toteutetaan laajemmalla rahoitussektorilla toimenpiteitä, joilla palautetaan luottovirrat, syvennetään pääomamarkkinoita ja edistetään talouden pitkäaikaista rahoitusta. Pankkiunionin toteuttaminen on käynnissä, ja sitä tuetaan yhteisen sääntökirjan soveltamisella ja johdonmukaisella sääntelyllä. Yhdennetymmät ja tehokkaammat pääomamarkkinat saisivat liikkeelle lisärahoitusta investointeja varten, vähentäisivät Euroopan talouden riippuvuutta pankeista ja tekisivät rahoitusalan rakenteista tasapainoisempia ja vakaampia.

(6)

Talous- ja rahaliiton rakennetta on vahvistettu viime aikoina, mutta nykyiset haasteet edellyttävät edistymistä sen loppuun saattamisessa. Talous- ja rahaliiton jatkokehitys edellyttää vaiheittaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kurinalaisuus ja yhteisvastuu. Komission puheenjohtaja valmistelee yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa jatkotoimia, joilla parannetaan euroalueen talouden ohjausta,

1.

käyttävät vertaispainetta edistääkseen rakenteellisia uudistuksia, joilla supistetaan suurta kotimaista ja ulkomaista velkaa ja tuetaan investointeja; arvioivat säännöllisesti uudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joissa tarvitaan erityisseurantaa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn puitteissa; jatkavat rakenneuudistusten säännöllisiä aihekohtaisia arviointeja; tekevät viimeistään keväällä 2016 päätöksiä niiden koordinointitoimien seurannasta, joilla pyritään kaventamaan työn suurta verokiilaa ja uudistamaan palvelumarkkinoita;

2.

koordinoivat julkisen talouden toimia sen varmistamiseksi, että euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritys vastaa kestävyyteen liittyviä riskejä ja suhdannetilannetta; Tämä ei vaikuta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten täyttämiseen. käyvät viimeistään keväällä 2016 julkisen talouden laadun ja kestävyyden parantamisesta aihekohtaisia keskusteluja, joissa keskitytään erityisesti aineellisten ja aineettomien investointien priorisointiin kansallisella ja EU:n tasolla sekä kasvua paremmin edistäviin verojärjestelmiin; seuraavat hiljattain lujitettujen kansallisten julkisen talouden kehysten toiminnan tuloksellisuutta;

3.

varmistavat Euroopan keskuspankin suorittaman perusteellisen arvioinnin jatkotoimien oikea-aikaisen päätökseen saattamisen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (3) (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin) täytäntöönpanon ja yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan hallitustenvälisen sopimuksen ratifioinnin päätökseen saattamisen ja saattavat rahaston täysin toimintavalmiiksi tammikuusta 2016 alkaen; edistävät markkinaperusteista rahoitusta syventäviä toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja kehittää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä; kannustavat uudistamaan kansallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä;

4.

edistävät talous- ja rahaliiton syventämistä ja osaltaan vaikuttavat talouden valvontakehyksen parantamiseen Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tiiviissä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin, Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin, Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin ja euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin kanssa laatiman euroalueen talouden ohjauksen ja hallinnan parantamiseen tähtääviä jatkotoimia koskevan kertomuksen ja sen jatkotoimien yhteydessä.