28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/1

---

KOMISSION LAUSUNTO,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2015,

Lundissa Ruotsissa sijaitsevasta eurooppalaisesta spallaatiolähteestä (lineaarikiihdytin) peräisin olevan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevasta suunnitelmasta

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2015/C 72/01)

Jäljempänä oleva arviointi on tehty Euratomin perustamissopimuksen määräysten nojalla, eikä se vaikuta mahdollisiin muihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla tehtäviin arviointeihin eikä kyseisestä sopimuksesta ja johdetusta lainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin (1).

Euroopan komissio sai 25. syyskuuta 2013 Ruotsin hallitukselta Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti yleiset tiedot eurooppalaisesta spallaatiolähteestä (lineaarikiihdytin) peräisin olevan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevasta suunnitelmasta.

Näiden tietojen ja muiden tietojen perusteella, joita komissio pyysi 18. lokakuuta 2013 ja 22. syyskuuta 2014 ja jotka Ruotsin viranomaiset toimittivat 2. syyskuuta 2014 ja 22. lokakuuta 2014, ja asiantuntijaryhmää kuultuaan komissio antaa seuraavan lausunnon:

1.	Etäisyys laitoksesta lähimpään toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Tanskan, rajaan on noin 30 km.

2.	Nestemäiset ja kaasumaiset radioaktiiviset päästöt eivät tavanomaisten käyttöolosuhteiden yhteydessä aiheuta terveyden kannalta merkittävää altistumista toisen jäsenvaltion väestölle.

3.	Sekundääristä kiinteää radioaktiivista jätettä säilytetään väliaikaisesti laitosalueella ennen kuin se siirretään Ruotsissa sijaitseviin toimiluvan saaneisiin käsittely- tai loppusijoituslaitoksiin.

4.	Jos ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisten ja laajuisten onnettomuuksien seurauksena, säteilyannokset, joille toisen jäsenvaltion väestö altistuisi, eivät todennäköisesti vaikuttaisi terveyteen merkittävällä tavalla.

Komissio katsoo siis, että Lundissa Ruotsissa sijaitsevasta eurooppalaisesta spallaatiolähteestä (lineaarikiihdytin) peräisin olevan, missä tahansa muodossa olevan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevan suunnitelman toteuttaminen ei tavanomaisen toiminnan yhteydessä eikä edellä mainituissa yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisessä ja laajuisessa onnettomuustilanteessa todennäköisesti aiheuta terveyden kannalta merkittävää veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion alueella.

---

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla esimerkiksi ympäristönäkökohtia olisi arvioitava vielä lisää. Alustavasti komissio haluaisi kiinnittää huomiota tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU ja tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY säännöksiin sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettuun direktiiviin 92/43/ETY ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annettuun direktiiviin 2000/60/EY.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/3

---

KOMISSION LAUSUNTO,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2015,

luonnoksesta arvopaperien omistusta koskevista tilastoista annetun Euroopan keskuspankin asetuksen muuttamiseksi

(2015/C 72/02)

Johdanto

Komissio vastaanotti 15. tammikuuta 2015 Euroopan keskuspankilta (EKP) pyynnön antaa lausunto luonnoksesta arvopaperien omistusta koskevista tilastoista annetun asetuksen muuttamiseksi.

Komissio suhtautuu myönteisesti tähän pyyntöön ja antaa arvoa sille, että EKP noudattaa tässä velvoitettaan kuulla komissiota EKP:n asetusluonnoksista aina, kun niillä on yhteys komission tarvitsemiin tilastoihin, jotta varmistetaan EKP:n ja komission tietojen saannin tarpeita vastaavien tilastotietojen tuottamiselle välttämättömän keruun johdonmukaisuus, kuten Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään. EKP:n ja komission välinen sujuva yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia sekä käyttäjiä ja vastaajia, sillä sen ansiosta Euroopan tilastot voidaan laatia tehokkaammin.

Komissio pitää tärkeänä, että rahoituslaitosten vakavaraisuuden valvontaa varten on käytettävissä asianmukaiset tiedot ja tilastot, jotta on mahdollista seurata arvopaperien omistuksen suuruusluokkaa ja muutoksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä instrumenttien tyyppiä. Lisäksi komissio on samaa mieltä arviosta, joka esitetään asetusluonnoksen johdanto-osan 3 kappaleessa ja jonka mukaan riskien leviämisdynamiikkaa oli mahdotonta arvioida finanssikriisin aikana, sillä saatavilla ei ollut yksityiskohtaisia tietoja kahdenvälisistä riskeille altistumisista ja tartuntakanavista.

Näin ollen komissio antaa rahoituslaitosten ja -markkinoiden valvontaa tukevan tahon ominaisuudessa täyden tukensa periaatteelle, jonka mukaan kehitetään arvopaperikohtainen tietokanta, jossa on tiedot liikkeeseenlaskijoista ja omistajista. Tällaiset erittäin tarkat tiedot voivat palvella myös monia muita tilastojen käyttötarkoituksia, esimerkiksi silloin, kun tiedot sisällytetään tai yhdistetään muihin tilastotietoihin ja niiden yhteisiin määritelmiin. Komissio panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että arvopaperien omistusta koskevista tilastoista annetun EKP:n asetuksen muutosehdotuksessa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon uusi Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT 2010), joka perustettiin Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21. toukokuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (2).

Säädösehdotusta koskevat huomautukset ja siihen ehdotetut muutokset

Arvopaperien omistusta koskevista tilastoista annetun EKP:n asetuksen muuttamista koskevalla ehdotuksella pyritään ennen kaikkea ottamaan käyttöön vakuutusyhtiöiden suora raportointi. Komissio on tyytyväinen tähän muutokseen, jonka odotetaan parantavan tietojen kattavuutta, sillä vakuutusyhtiöt ovat merkittäviä arvopaperien omistajia.

Komissio on tietoinen siitä, että institutionaalisiin yksiköihin tilastoinnin vuoksi kohdistuvaa raportointirasitetta on rajoitettava mahdollisuuksien mukaan. EKP on ottanut säädösehdotuksessaan huomioon sen seikan, että vakuutusyhtiöiltä kerätään tietoja vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (3) puitteissa.

Finanssiala muuttuu koko ajan hienojakoisemmaksi, ja tämä on varteenotettava seikka alaa koskevan sääntelyn eri vaiheissa, esimerkiksi komission säädösehdotuksiin liittyvissä vaikutustenarvioinneissa sekä asetusehdotuksessa mainittujen nykyisten säädösten jälkiarvioinneissa. Tässä yhteydessä komissio varaa itselleen mahdollisuuden arvioida tarkistettujen tiedonantovelvollisuuksien voimaantulon jälkeen, ovatko tilastot tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon, että niitä käytetään merkittävällä tavalla finanssialan nykyisen ja tulevan sääntelyn suunnittelussa ja arvioinnissa.

Yleisenä huomiona todettakoon, että johdanto-osan (”ottaa huomioon”) alussa olevat viitteet olisi saatettava toimielinten välillä sovittujen käytänteiden mukaisiksi, joten niissä olisi mainittava ainoastaan oikeusperusta (eli säädökset, joilla toimielimelle tosiasiallisesti siirretään valta antaa suunniteltu säädös) ja soveltuvin osin ehdotusta, menettelyä ja lausuntoja koskevat viitteet. Näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta koskevan yleisen viitteen jälkeen olisi mainittava ainoastaan asetuksen (EY) N:o 2533/98 5 artiklan 1 kohta ja 6 artiklan 4 kohta. EKP:n asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen oikeusperustana ei voi olla Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 5 artikla eikä asetus (EU) N:o 549/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU (4), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (5) tai mainitut EKP:n asetukset. Jos näitä muita säädöksiä ja välineitä koskevia viittauksia pidetään hyödyllisinä EKP:n asetuksen muuttamista koskevan luonnoksen artiklaosan ymmärtämiseksi, niihin voidaan viitata johdanto-osan kappaleissa.

Päätelmä

Komissio tukee EKP:n asetuksen muuttamista koskevaa luonnosta, sillä sen avulla pitäisi saada käyttöön kattavammat tiedot arvopaperien omistuksista, mikä on erittäin tärkeää sidosryhmille, komissio mukaan luettuna.

---

(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(3)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(4)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.

(5)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/5

---

Menettelyn aloittaminen

(Asia M.7408 – Cargill / ADM Chocolate Business)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2015/C 72/03)

Komissio päätti 23. helmikuuta 2015 aloittaa menettelyn edellä mainitussa asiassa todettuaan, että ilmoitettu yrityskeskittymä herättää vakavia epäilyjä sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Menettelyn aloittaminen käynnistää niin sanotun toisen vaiheen tutkimuksen, joka koskee ilmoitettua yrityskeskittymää, eikä vaikuta asiassa annettavaan lopulliseen päätökseen. Menettelyn aloittamista koskeva päätös on annettu komission asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua yrityskeskittymää koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301) tai postitse viitteellä M.7408 – Cargill / ADM Chocolate Business seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/6

---

Euron kurssi (1)

27. helmikuuta 2015

(2015/C 72/04)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1240
JPY	Japanin jeniä	134,05
DKK	Tanskan kruunua	7,4660
GBP	Englannin puntaa	0,72780
SEK	Ruotsin kruunua	9,3693
CHF	Sveitsin frangia	1,0636
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,5740
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,438
HUF	Unkarin forinttia	303,03
PLN	Puolan zlotya	4,1524
RON	Romanian leuta	4,4413
TRY	Turkin liiraa	2,8300
AUD	Australian dollaria	1,4358
CAD	Kanadan dollaria	1,3995
HKD	Hongkongin dollaria	8,7167
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,4849
SGD	Singaporen dollaria	1,5289
KRW	Etelä-Korean wonia	1 236,16
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,0684
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,0485
HRK	Kroatian kunaa	7,6885
IDR	Indonesian rupiaa	14 555,96
MYR	Malesian ringgitiä	4,0576
PHP	Filippiinien pesoa	49,486
RUB	Venäjän ruplaa	69,2000
THB	Thaimaan bahtia	36,336
BRL	Brasilian realia	3,2579
MXN	Meksikon pesoa	16,8723
INR	Intian rupiaa	69,4822

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/7

---

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 17. lokakuuta 2014 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa AT.39924 – Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset

(CHF LIBOR)

Esittelijä: Alankomaat

(2015/C 72/05)

1.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, kanssa siitä, että kahdessa päätösluonnoksessa tarkoitetussa kilpailunvastaisessa toiminnassa on kyse SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetuista yritysten välisistä sopimuksista ja/tai yhdenmukaistetuista menettelytavoista.

2.	Neuvoa-antava komitea yhtyy kahdessa päätösluonnoksessa esitettyyn komission arvioon sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen tuote- ja maantieteellisiin markkinoihin kohdistuvasta vaikutuksesta.

3.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yritykset, joille kaksi päätösluonnosta on osoitettu, ovat osallistuneet kilpailusääntöjen rikkomiseen/rikkomisiin siten kuin kahdessa päätösluonnoksessa esitetään.

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen tavoitteena oli kahdessa päätösluonnoksessa kuvatuissa kahdessa rikkomisessa rajoittaa kilpailua SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kahdessa päätösluonnoksessa kuvatut sopimukset ja/tai yhdenmukaistetut menettelytavat ovat voineet vaikuttaa tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Euroopan unionissa.

6.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon kahdessa päätösluonnoksessa kuvailtujen rikkomisten kestosta.

7.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa kahden päätösluonnoksen kohteena olevista yrityksistä.

8.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille kaksi päätösluonnosta on osoitettu, on määrättävä sakko.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta vuonna 2006 annetun tiedonannon soveltamisesta kahdessa päätösluonnoksessa.

10.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahdessa päätösluonnoksessa määrättyjen sakkojen perusmääristä.

11.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä rikkomisen keston määrittämisestä kahdessa päätöksessä määrättyjen sakkojen laskemista varten.

12.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahden päätösluonnoksen mukaisesta sakkojen lieventämisestä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon perusteella.

13.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahden päätöksen mukaisesta sakkojen lieventämisestä sovintomenettelystä vuonna 2008 annetun tiedonannon perusteella.

14.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahdessa päätöksessä määrättyjen sakkojen lopullisista määristä.

15.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/8

---

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset

(CHF LIBOR)

(AT.39924)

(2015/C 72/06)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 24. heinäkuuta 2013 vireille asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn seuraavia yrityksiä vastaan (yhdessä ”osapuolet”): Royal Bank of Scotland Group plc, Royal Bank of Scotland plc (jäljempänä ’RBS’), JPMorgan Chase & Co ja JPMorgan Chase Bank National Association (jäljempänä ’JPMorgan’).

Euroopan komissio antoi 23. syyskuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 773/2004 (3) 10 a artiklan 2 kohdan mukaisten sovintoon tähtäävien keskustelujen ja sovintoehdotusten esittämisen jälkeen väitetiedoksiannon. Siinä todettiin, että RBS ja JPMorgan olivat osallistuneet 6. maaliskuuta 2008–13. heinäkuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen.

Rikkominen koskee Sveitsin frangin määräisten korkojohdannaisten, jäljempänä ’CHIRD-johdannaiset’, markkinoita. Väitetiedoksiannon mukaan osapuolet harjoittivat kilpailunvastaisia menettelytapoja, jotka muodostivat toisiinsa yhteydessä olevien tapahtumien sarjan, joiden yhteisenä tavoitteena oli rajoittaa ja/tai vääristää kilpailua CHIRD-johdannaisten markkinoilla. Tätä tarkoitusta varten osapuolet keskustelivat CHF Libor -koron noteerauksista siinä käsityksessä, että tämä saattaisi hyödyttää vähintään yhden yhteydenpitoon osallistuneen arvopaperivälittäjän CHIRD-johdannaisten kaupankäyntipositiota. Näitä keskusteluja täydennettiin toisinaan tietojenvaihdolla, joka koski senhetkisiä tai tulevia kaupankäyntipositioita ja hintatavoitteita.

Osapuolten väitetiedoksiantoon antamat vastaukset vahvistivat, että niille osoitettu väitetiedoksianto vastasi niiden tekemien sovintoehdotusten sisältöä.

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö osapuolille osoitetussa päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä, ja olen tullut myönteiseen päätelmään.

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että osapuolet eivät ole esittäneet minulle pyyntöjä tai valituksia (4), katson, että niiden menettelylliset oikeudet ovat toteutuneet tässä asiassa.

---

(1)  Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU 16 ja 17 artiklan mukaisesti (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).

(4)  Päätöksen 2011/695/EU 15 artiklan 2 kohdan mukaan kartelleja koskevissa asioissa menettelyn osapuolet, jotka aloittavat sovintoon tähtäävät neuvottelut asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan mukaisesti, voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi missä tahansa vaiheessa sovintomenettelyn aikana varmistaakseen menettelyllisten oikeuksiensa tosiasiallisen toteutumisen. Ks. myös sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa annetun komission tiedonannon 2008/C 167/01 18 kohta (EUVL C 167, 2.7.2008, s. 1).

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/9

---

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2014,

(Asia AT.39924 – Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset)

(CHF LIBOR)

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 7605)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2015/C 72/07)

Komissio antoi 21 päivänä lokakuuta 2014 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 101 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 53 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003  (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

1.   JOHDANTO

(1)

Tämä päätös koskee yhtenäistä ja jatkuvaa sääntöjen rikkomista. Yritykset, joille päätös on osoitettu, osallistuivat perussopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen. Rikkomisen kohteena oli kilpailun rajoittaminen ja/tai vääristäminen, joka liittyi Sveitsin frangin määräisiin korkojohdannaisiin (Swiss Franc Interest Rate Derivatives), jäljempänä ’CHIRD-johdannaiset’, joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin libor-korko, jäljempänä ’CHF Libor’.

(2)

Rikkomisajanjakson aikana CHF Libor oli monien Sveitsin frangin määräisten rahoitusinstrumenttien viitekorko. CHF Liborin määritti Ison-Britannian pankkiyhdistys British Bankers Association (BBA) (2). CHF Libor määritettiin päivittäin useille lainasopimusten erääntymisajoille CHF Libor -paneeliin kuuluvien pankkien toimittamien korkonoteerausten perusteella. Näitä pankkeja pyydettiin toimittamaan jokaisena pankkipäivänä ennen tiettyä kellonaikaa arvio koroista, joilla ne katsoivat voivansa lainata eri erääntymisajoilla vakuudettomasti markkinoiden kokoon suhteutettuna riittävän suuren määrän varoja Lontoon pankkienvälisillä rahamarkkinoilla. BBA:n edustaja Thomson Reuters laski korkonoteerausten keskiarvon perusteella päivittäin CHF Libor -koron suuruuden kullekin erääntymisajalle. Kolmea suurinta ja kolmea pienintä noteerausta ei otettu huomioon keskiarvoa laskettaessa. Näin määritetyt korot julkaistiin välittömästi yleisön saataville kunakin työpäivänä. Rikkomisen aikaan CHF Libor -paneelissa oli 12 pankkia, mukaan lukien rikkomiseen osallistuneet kaksi pankkia.

(3)

CHF Libor -korot vaikuttavat muun muassa CHIRD-johdannaisten hinnoitteluun. Ne ovat rahoitustuotteita, joita yritykset, rahoituslaitokset, hedge-rahastot sekä muut maailmanlaajuiset yritykset käyttävät hallitakseen korkoriskejään (suojaten sekä lainanottajia että sijoittajia), saadakseen välityspalkkioita tai keinottelutarkoituksiin (3).

(4)

Yleisimpiä CHIRD-johdannaisia ovat i) korkotermiinisopimukset, ii) koronvaihtosopimukset, iii) korko-optiot ja iv) korkofutuurit. CHIRD-johdannaisilla käydään kauppaa kaikkialla Euroopan talousalueella. Niillä voidaan käydä kauppaa pörssin ulkopuolella OTC-markkinoilla tai korkofutuurien osalta pörssissä.

(5)

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille: — Royal Bank of Scotland Group plc ja Royal Bank of Scotland plc, jäljempänä ’RBS’; ja — JPMorgan Chase & Co. ja JPMorgan Chase Bank, National Association, jäljempänä ’JPMorgan’.

2.   ASIAN KUVAUS

2.1   Menettely

(6)

Asian käsittely aloitettiin RBS:n 9. elokuuta 2011 esittämän sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen perusteella. JPMorgan haki […] sakkojen lieventämistä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon perusteella.

(7)

Komissio aloitti 24. heinäkuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn niitä yrityksiä vastaan, joille päätös on osoitettu. Komission tarkoituksena oli aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut näiden yritysten kanssa. Osapuolten kanssa käytiin sovintoon tähtäävät keskustelut, joiden jälkeen ne toimittivat komissiolle viralliset pyyntönsä aloittaa asetuksen (EY) N:o 773/2004 (4) 10 a artiklan 2 kohdan mukainen sovintomenettely, jäljempänä ’sovintoehdotukset’. Menettelyn tavoitteena on yksinomaan päästä sovintoratkaisuun komission kanssa tässä menettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden menettelyjen soveltamista.

(8)

Komissio antoi 23. syyskuuta 2014 väitetiedoksiannon, ja molemmat osapuolet vahvistivat, että sen sisältö vastasi niiden tekemiä sovintoehdotuksia ja että ne olivat siksi edelleen sitoutuneet sovintomenettelyyn. Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi asiasta myönteisen lausunnon 17. lokakuuta 2014, ja komissio antoi asiasta päätöksen 21. lokakuuta 2014.

2.2   Yritykset, joille päätös on osoitettu, ja rikkomisen kesto

(9)

Neljä yritystä, joille päätös on osoitettu, ovat osallistuneet kartelliin ja rikkoneet näin perussopimuksen 101 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa ajanjaksolla 6. maaliskuuta 2008–13. heinäkuuta 2009.

2.3   Yhteenveto rikkomisesta

(10)

Rikkomisen osapuolet osallistuivat seuraavaan kilpailua rajoittavaan toimintaan: JPMorganin palveluksessa oleva arvopaperivälittäjä keskusteli muutamaan otteeseen ajanjaksolla 6. maaliskuuta 2008–13. heinäkuuta 2009 RBS:n palveluksessa olevan arvopaperivälittäjän kanssa pääasiassa RBS:n tulevista kolmen ja kuuden kuukauden CHF Libor -koron noteerauksista siinä käsityksessä, että tämä saattaisi hyödyttää vähintään yhden yhteydenpitoon osallistuneen arvopaperivälittäjän CHIRD-johdannaisten kaupankäyntipositiota. Tätä varten RBS:n palveluksessa oleva arvopaperivälittäjä lähestyi tai ilmaisi halukkuutensa lähestyä CHF Libor -koron toimittamisesta RBS:n organisaatiossa vastaavaa tahoa pyytääkseen tätä toimittamaan BBA:lle tiettyyn suutaan liikkuvan tai joissakin tapauksissa määrätylle tasolle asettuvan korkonoteerauksen. Näitä RBS:n palveluksessa olevan arvopaperivälittäjän ja JPMorganin palveluksessa olevan arvopaperivälittäjän välisiä keskusteluja täydennettiin toisinaan tietojenvaihdolla, joka koski senhetkisiä tai tulevia kaupankäyntipositioita ja hintatavoitteita.

(11)

Rikkominen kattoi koko Euroopan talousalueen.

2.4   Korjaustoimenpiteet

(12)

Päätöksessä sovelletaan sakkojen laskentaa koskevia suuntaviivoja vuodelta 2006 (5). Päätöksessä määrätään sakkoja edellä 5 kohdassa mainituille JPMorganin organisaatioon kuuluville kahdelle yhteisölle.

2.4.1   Sakon perusmäärä

(13)

Sakon perusmäärää määritettäessä perusteita ovat asianomaisten yritysten myynnin arvo, rikkomisen kuuluminen luonteensa vuoksi vakavimpiin kilpailunrajoituksiin, kartellin kesto ja maantieteellinen laajuus sekä finanssialan viitearvoihin liittyvä salainen yhteistoiminta. Sakkojen määrää korotetaan, jotta estetään yrityksiä osallistumasta laittomiin menettelyihin tulevaisuudessa.

(14)

Komissio käyttää yleensä lähtökohtana yritysten myyntiä sen ajanjakson viimeisenä täytenä vuotena, jona yritys osallistui rikkomiseen (6). Se voi kuitenkin poiketa tästä käytännöstä, jos toinen viiteajanjakso osoittautuu asianmukaisemmaksi asian ominaispiirteiden vuoksi (7).

(15)

Tässä kilpailusääntöjen rikkomisessa komissio käytti JPMorganin ja RBS:n myynnin vuotuista arvoa laskettaessa perusteena rahavirtoja, jotka kumpikin pankki sai salkkuunsa kuuluneista CHIRD-johdannaisista, joiden kohde-etuus oli CHF Libor -korko ja joiden vastapuolet ovat sijoittautuneet Euroopan talousalueelle. Myynnin arvo laskettiin kuukausilta, joiden aikana osapuolet osallistuivat rikkomiseen, ja muunnettiin vuositason tiedoiksi. Myynnin arvoa alennettiin yhdenmukaisella kertoimella, jotta voidaan ottaa huomioon CHIRD-johdannaisten markkinoiden erityispiirteet, kuten yleisesti käytettävä nettoutus. Se tarkoittaa, että pankit sekä myyvät että ostavat johdannaisia, ja vastaanotetut maksut nettoutetaan suoritettavien maksujen kanssa.

2.4.2   Perusmäärään tehtävät mukautukset: raskauttavat ja lieventävät seikat

(16)

Komissio katsoo, että asiaan ei liity raskauttavia eikä lieventäviä seikkoja.

2.4.3   Liikevaihdon 10 prosentin enimmäismäärän soveltaminen

(17)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin rikkomiseen osallisen yrityksen osalta sakko on kunkin rikkomisen osalta enintään 10 prosenttia yrityksen liikevaihdosta komission päätöstä edeltävältä tilikaudelta.

(18)

Tässä tapauksessa sakot eivät ylitä 10:tä prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta tätä päätöstä edeltävänä tilikautena.

2.4.4   Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon soveltaminen

(19)

Komissio vapautti RBS:n kokonaan sakoista. Komissio myös alensi JPMorganin sakkoa 40 prosenttia, koska se teki yhteistyötä tutkinnan aikana.

2.4.5   Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltaminen

(20)

Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltamisen johdosta kummankin osapuolen sakkoa alennettiin vielä 10 prosenttia sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon mukaisen alennuksen lisäksi.

3.   PÄÄTELMÄ

(21)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan nojalla määrättiin seuraavat sakot: Yritys Sakko (euroa) RBS 0 JPMorgan 61 676 000

---

(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(2)  Vuonna 2012 laaditun raportin (Wheatley Review) perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus suositti, että uudet elimet alkavat hallinnoida ja valvoa Libor-koron määräytymistä.

(3)  Eri erääntymisajoille määritetyt CHF Libor -korot vaikuttavat CHIRD-johdannaisten hinnoitteluun. Tiettynä päivänä uudelleenmääräytyvä jonkin erääntymisajan CHF Libor -korko saattaa vaikuttaa joko rahavirtaan, jonka pankki saa CHIRD-johdannaisen vastapuolelta, tai rahavirtaan, jonka pankki joutuu maksamaan kyseiselle vastapuolelle.

(4)  Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).

(5)  EUVL C 210, 1.9.2006, s. 2.

(6)  Sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 13 kohta.

(7)  Asia T-76/06, Plasticos Españoles (ASPLA) v. komissio, ei vielä julkaistu, 111–113 kohta.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/12

---

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 17. lokakuuta 2014 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa AT.39924 – Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset

(Osto- ja myyntitarjousten erotukseen liittyvä rikkominen)

Esittelijä: Alankomaat

(2015/C 72/08)

1.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, kanssa siitä, että kahdessa päätösluonnoksessa tarkoitetussa kilpailunvastaisessa toiminnassa on kyse SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetuista yritysten välisistä sopimuksista ja/tai yhdenmukaistetuista menettelytavoista.

2.	Neuvoa-antava komitea yhtyy kahdessa päätösluonnoksessa esitettyyn komission arvioon sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen tuote- ja maantieteellisiin markkinoihin kohdistuvasta vaikutuksesta.

3.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yritykset, joille kaksi päätösluonnosta on osoitettu, ovat osallistuneet kilpailusääntöjen rikkomiseen/rikkomisiin siten kuin kahdessa päätösluonnoksessa esitetään.

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen tavoitteena oli kahdessa päätösluonnoksessa kuvatuissa kahdessa rikkomisessa rajoittaa kilpailua SEUT-sopimuksen 101 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kahdessa päätösluonnoksessa kuvatut sopimukset ja/tai yhdenmukaistetut menettelytavat ovat voineet vaikuttaa tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Euroopan unionissa.

6.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission arvioon kahdessa päätösluonnoksessa kuvailtujen rikkomisten kestosta.

7.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa kahden päätösluonnoksen kohteena olevista yrityksistä.

8.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille kaksi päätösluonnosta on osoitettu, on määrättävä sakko.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta vuonna 2006 annetun tiedonannon soveltamisesta kahdessa päätösluonnoksessa.

10.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahdessa päätösluonnoksessa määrättyjen sakkojen perusmääristä.

11.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä rikkomisen keston määrittämisestä kahdessa päätöksessä määrättyjen sakkojen laskemista varten.

12.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahden päätösluonnoksen mukaisesta sakkojen lieventämisestä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon perusteella.

13.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahden päätöksen mukaisesta sakkojen lieventämisestä sovintomenettelystä vuonna 2008 annetun tiedonannon perusteella.

14.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä kahdessa päätöksessä määrättyjen sakkojen lopullisista määristä.

15.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/13

---

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus (1)

Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset

(Osto- ja myyntitarjousten erotukseen liittyvä rikkominen)

(AT.39924)

(2015/C 72/09)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 24. heinäkuuta 2013 vireille asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn seuraavia yrityksiä vastaan (yhdessä ”osapuolet”): Royal Bank of Scotland Group plc, Royal Bank of Scotland plc, UBS AG, JPMorgan Chase & Co, JPMorgan Chase Bank, National Association, Credit Suisse Group AG, Credit Suisse International ja Credit Suisse Securities (Europe) Limited.

Euroopan komissio antoi 23. syyskuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 773/2004 (3) 10 a artiklan 2 kohdan mukaisten sovintoon tähtäävien keskustelujen ja sovintoehdotusten esittämisen jälkeen väitetiedoksiannon. Siinä todettiin, että osapuolet olivat osallistuneet 7. toukokuuta–25. syyskuuta 2007 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen.

Rikkominen liittyy tiettyihin lyhytaikaisiin OTC-markkinoilla kaupankäynnin kohteena oleviin Sveitsin frangin määräisiin korkojohdannaisiin, joiden maturiteetti on enintään 24 kuukautta (jäljempänä ’ST OTC CHIRD -johdannaiset’). Osapuolet sopivat ylläpitävänsä suurempia kiinteitä osto- ja myyntitarjousten eroja (bid ask spread) käydessään kauppaa ST OTC CHIRD -johdannaisilla kolmansien kanssa. Sitä vastoin keskinäisessä kaupassaan kyseiset arvopaperivälittäjät ylläpitivät pienempiä osto- ja myyntitarjousten välisiä eroja. Tämän yhteydenpidon tavoitteena oli ensinnäkin alentaa osapuolten omia transaktiokustannuksia ja ylläpitää niiden välistä likviditeettiä. Samalla pyrittiin kasvattamaan osapuolten tuottoja asettamalla kolmansille suurempia osto- ja myyntitarjousten eroja. Osapuolet pyrkivät myös heikentämään muiden markkinatoimijoiden kykyä kilpailla samoin ehdoin kuin ne itse.

Osapuolten väitetiedoksiantoon antamat vastaukset vahvistivat, että niille osoitettu väitetiedoksianto vastasi niiden tekemien sovintoehdotusten sisältöä.

Olen tutkinut päätöksen 2011/695/EU 16 artiklan mukaisesti, käsitelläänkö osapuolille osoitetussa päätösluonnoksessa ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä, ja olen tullut myönteiseen päätelmään.

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että osapuolet eivät ole esittäneet minulle pyyntöjä tai valituksia (4), katson, että niiden menettelylliset oikeudet ovat toteutuneet tässä asiassa.

---

(1)  Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan komission puheenjohtajan päätöksen 2011/695/EU 16 ja 17 artiklan mukaisesti (EUVL L 275, 20.10.2011, s. 29).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).

(4)  Päätöksen 2011/695/EU 15 artiklan 2 kohdan mukaan kartelleja koskevissa asioissa menettelyn osapuolet, jotka aloittavat sovintoon tähtäävät neuvottelut asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan mukaisesti, voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tutkittavaksi missä tahansa vaiheessa sovintomenettelyn aikana varmistaakseen menettelyllisten oikeuksiensa tosiasiallisen toteutumisen. Ks. myös sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa annetun komission tiedonannon 2008/C 167/01 18 kohta (EUVL C 167, 2.7.2008, s. 1).

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/14

---

Tiivistelmä komission päätöksestä,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2014

(Asia AT.39924 – Sveitsin frangin määräiset korkojohdannaiset)

(Osto- ja myyntitarjousten eroa koskeva rikkominen)

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 7602)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2015/C 72/10)

Komissio antoi 21 päivänä lokakuuta 2014 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 101 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 53 artiklan mukaisesta menettelystä. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003  (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

1.   JOHDANTO

(1)

Tämä päätös koskee yhtenäistä ja jatkuvaa sääntöjen rikkomista. Yritykset, joille päätös on osoitettu, osallistuivat perussopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkomiseen markkinoilla, joilla käydään pörssin ulkopuolella kauppaa tietyillä lyhytaikaisilla, erääntymisajaltaan enintään 24 kuukauden pituisilla OTC-korkojohdannaisilla, joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin korko (Short Term Over the Counter Swiss Franc Interest Rate Derivatives), jäljempänä ’ST OTC CHIRD -johdannaiset’.

(2)

ST OTC CHIRD -johdannaiset ovat rahoitustuotteita, joita yritykset, rahoituslaitokset, hedge-rahastot sekä muut maailmanlaajuiset yritykset käyttävät hallitakseen korkoriskejään (suojaten sekä lainanottajia että sijoittajia), saadakseen välityspalkkioita tai keinottelutarkoituksiin. Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) OTC-johdannaisista keräämien tilastotietojen mukaan korkojohdannaiset, joihin ST OTC CHIRD -johdannaiset kuuluvat, muodostavat suurimman segmentin OTC-johdannaisten markkinoilla. Kesäkuussa 2013 markkinoilla avoinna olleiden Sveitsin frangin määräisten korkojohdannaissopimusten bruttomarkkina-arvo oli 113 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2).

(3)

Rikkomiseen liittyviä ST OTC CHIRD -johdannaisia ovat i) korkotermiinisopimukset (3), joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin Libor-korko, ja ii) swap-sopimukset (4), mukaan lukien yliyön indeksinvaihtosopimukset, joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin TOIS-korko (5), ja koronvaihtosopimukset, joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin Libor-korko.

(4)

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille: — Royal Bank of Scotland Group plc ja Royal Bank of Scotland plc, jäljempänä ’RBS’; — UBS AG, jäljempänä ’UBS’; — JPMorgan Chase & Co ja JPMorgan Chase Bank, National Association, jäljempänä ’JPMorgan’, ja — Credit Suisse Group AG, Credit Suisse International ja Credit Suisse Securities (Europe) Limited, jäljempänä ’Credit Suisse’.

2.   ASIAN KUVAUS

2.1   Menettely

(5)

Asian käsittely aloitettiin RBS:n 9. elokuuta 2011 esittämän sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen perusteella. UBS haki […] sakkojen lieventämistä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon perusteella. JPMorgan haki […] sakkojen lieventämistä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan tiedonannon perusteella.

(6)

Komissio aloitti 24. heinäkuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn niitä yrityksiä vastaan, joille päätös on osoitettu. Komission tarkoituksena oli aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut näiden yritysten kanssa. Osapuolten kanssa käytiin sovintoon tähtäävät keskustelut, joiden jälkeen ne toimittivat komissiolle viralliset pyyntönsä aloittaa asetuksen (EY) N:o 773/2004 (6) 10 a artiklan 2 kohdan mukainen sovintomenettely, jäljempänä ’sovintoehdotukset’. Menettelyn tavoitteena on yksinomaan päästä sovintoratkaisuun komission kanssa tässä menettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden menettelyjen soveltamista.

(7)

Komissio antoi 23. syyskuuta 2014 väitetiedoksiannon, ja kaikki osapuolet vahvistivat, että sen sisältö vastasi niiden tekemiä sovintoehdotuksia ja että ne olivat siksi edelleen sitoutuneet sovintomenettelyyn. Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi asiasta myönteisen lausunnon 17. lokakuuta 2014, ja komissio antoi asiasta päätöksen 21. lokakuuta 2014.

2.2   Yritykset, joille päätös on osoitettu, ja rikkomisen kesto

(8)

Kahdeksan yritystä, joille päätös on osoitettu, on osallistunut kartelliin ja rikkonut näin perussopimuksen 101 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa ajanjaksolla 7. toukokuuta 2007–25. syyskuuta 2007.

2.3   Yhteenveto rikkomisesta

(9)

Rikkomisen osapuolet RBS, UBS, JPMorgan ja Credit Suisse osallistuivat seuraavaan kilpailua rajoittavaan toimintaan: RBS:n, UBS:n, JPMorganin ja Credit Suissen palveluksessa olevat arvopaperivälittäjät sopivat ylläpitävänsä suurempia kiinteitä osto- ja myyntitarjousten eroja (bid ask spread) käydessään kauppaa ST OTC CHIRD -johdannaisilla kolmansien kanssa (mukaan lukien välittäjien välinen kaupankäynti). Sitä vastoin keskinäisessä kaupassaan kyseiset arvopaperivälittäjät ylläpitivät pienempiä osto- ja myyntitarjousten välisiä eroja. Kysymyksessä on tietylle sopimukselle annetun osto- ja myyntitarjouksen erotus arvopaperimarkkinoilla. Ostohinta on hinta, jolla arvopaperivälittäjä on halukas ostamaan tiettyä sopimusta, ja myyntihinta on se hinta, jolla arvopaperivälittäjä on halukas myymään tiettyä sopimusta. Edellä mainitun yhteydenpidon tavoitteena oli alentaa pankkien omia transaktiokustannuksia ja ylläpitää niiden välistä likviditeettiä. Samalla pyrittiin kasvattamaan pankkien tuottoja asettamalla kolmansille suurempia osto- ja myyntitarjousten eroja. Tällä salaisella yhteistoiminnalla pyrittiin myös heikentämään muiden markkinatoimijoiden kykyä kilpailla samoin ehdoin kuin neljä suurinta toimijaa.

(10)

Rikkominen kattoi koko Euroopan talousalueen.

2.4   Korjaustoimenpiteet

(11)

Päätöksessä sovelletaan sakkojen laskentaa koskevia suuntaviivoja vuodelta 2006 (7). Päätöksessä määrätään RBS:ää lukuun ottamatta sakkoja kaikille edellä 4 kohdassa mainituille yhteisöille.

2.4.1   Sakon perusmäärä

(12)

Sakon perusmäärää määritettäessä perusteita ovat asianomaisten yritysten myynnin arvo, rikkomisen kuuluminen luonteensa vuoksi vakavimpiin kilpailunrajoituksiin sekä kartellin kesto ja maantieteellisen laajuus. Sakon määrää korotetaan, jotta estetään yrityksiä osallistumasta laittomiin menettelyihin tulevaisuudessa.

(13)

Komissio käyttää yleensä lähtökohtana yritysten myyntiä sen ajanjakson viimeisenä täytenä vuotena, jona yritys osallistui rikkomiseen (8). Se voi kuitenkin poiketa tästä käytännöstä, jos toinen viiteajanjakso osoittautuu asianmukaisemmaksi asian ominaispiirteiden vuoksi (9).

(14)

Tässä kilpailusääntöjen rikkomisessa komissio käytti RBS:n, UBS:n, JPMorganin ja Credit Suissen myynnin vuotuista arvoa laskettaessa perusteena nimellismääriä, joilla markkinoilla käytiin kauppaa ST OTC CHIRD -johdannaisilla, joiden kohde-etuus on Sveitsin frangin Libor -korko tai TOIS -korko, ja joiden vastapuolet olivat sijoittautuneet Euroopan talousalueelle. Myynnin arvo laskettiin kuukausilta, joiden aikana yritykset osallistuivat rikkomiseen, ja muunnettiin vuositason tiedoiksi. Ottaen huomioon ST OTC CHIRD -johdannaismarkkinoiden erityispiirteet ja rikkomisen luonne komissio vähensi kyseisiä nimellismääriä soveltamalla yhdenmukaista kerrointa, joka edustaa osto- ja myyntitarjousten erotusta.

2.4.2   Perusmäärään tehtävät mukautukset: raskauttavat ja lieventävät seikat

(15)

Komissio katsoo, että asiaan ei liity raskauttavia eikä lieventäviä seikkoja.

2.4.3   Liikevaihdon 10 prosentin enimmäismäärän soveltaminen

(16)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin rikkomiseen osallisen yrityksen osalta sakko on kunkin rikkomisen osalta enintään 10 prosenttia yrityksen liikevaihdosta komission päätöstä edeltävältä tilikaudelta.

(17)

Tässä tapauksessa sakot eivät ylitä 10:tä prosenttia yrityksen kokonaisliikevaihdosta tätä päätöstä edeltävänä tilikautena.

2.4.4   Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2006 annetun tiedonannon soveltaminen

(18)

Komissio vapautti RBS:n kokonaan sakoista. Komissio myös alensi UBS:n sakkoa 30 prosenttia ja JPMorganin sakkoa 25 prosenttia, koska ne tekivät yhteistyötä tutkinnan aikana.

2.4.5   Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltaminen

(19)

Sovintomenettelyä koskevan tiedonannon soveltamisen johdosta RBS:n, UBS:n, JPMorganin ja Credit Suissen sakkoja alennettiin vielä 10 prosenttia sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon mukaisen alennuksen lisäksi

3.   PÄÄTELMÄ

(20)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan nojalla määrättiin seuraavat sakot: Yritys Sakko (euroa) RBS 0 UBS 12 650 000 JPMorgan 10 534 000 Credit Suisse 9 171 000

---

(1)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(2)  Kansainvälisen järjestelypankin julkaisu: http://www.bis.org/statistics/dt21a21b.pdf

(3)  Korkotermiinisopimus on kahden vastapuolen välinen sopimus, jossa määritetään tiettyä tulevaa ajanjaksoa varten korko, joka maksetaan sovitulle nimellismäärälle.

(4)  Swap-sopimuksessa kaksi vastapuolta sopivat vaihtavansa tietyin väliajoin ja tietyksi ajaksi tulevista korkomaksuista saatavia rahavirtoja.

(5)  TOIS (tomorrow-overnight index swap) on vakuudettomien Sveitsin frangin määräisten lainojen korko. Sitä käytetään viitekorkona Sveitsin frangin määräisissä yliyön indeksinvaihtosopimuksissa.

(6)  Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).

(7)  EUVL C 210, 1.9.2006, s. 2.

(8)  Sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 13 kohta.

(9)  Asia T-76/06, Plasticos Españoles (ASPLA) v. komissio, ei vielä julkaistu, 111–113 kohta.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/17

---

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen julkaistun luettelon päivitys (1)

(2015/C 72/11)

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (2) 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 34 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään kuukausittain sisäasioiden pääosaston verkkosivuilla.

KREIKKA

EUVL:ssä C 420, 22.11.2014 julkaistujen tietojen muuttaminen

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

Εναέρια σύνορα  (3)		Lentoasemat
1.	Αθήνα	Αthina
2.	Ηράκλειο	Heraklion
3.	Θεσσαλονίκη	Thessaloniki
4.	Ρόδος	Rodos
5.	Κέρκυρα	Kerkira (Korfu)
6.	Αντιμάχεια Κω	Antimachia (Kos)
7.	Χανιά	Chania
8.	Πυθαγόρειο Σάμου	Pithagorio, Samos
9.	Μυτιλήνη	Mitilini
10.	Ιωάννινα	Ioannina
11.	Άραξος	Araxos
12.	Σητεία	Sitia
13.	Χίος	Chios
14.	Αργοστόλι	Argostoli
15.	Καλαμάτα	Kalamata
16.	Καβάλα	Kavala
17.	Άκτιο Βόνιτσας	Aktio Vonitsas
18.	Μήλος	Milos
19.	Ζάκυνθος	Zakinthos
20.	Θήρα	Thira
21.	Σκιάθος	Skiathos
22.	Κάρπαθος	Karpathos
23.	Μύκονος	Mikonos
24.	Αλεξανδρούπολη	Alexandroupoli
25.	Ελευσίνα	Elefsina
26.	Ανδραβίδα	Andravida
27.	Ατσική Λήμνου	Atsiki - Limnos
28.	Νέα Αγχίαλος	Νea Aghialos
29.	Καστοριά	Kastoria

Θαλάσσια σύνορα		Satamat
1.	Γύθειο	Githio
2.	Σύρος	Siros
3.	Ηγουμενίτσα	Igoymenitsa
4.	Στυλίδα	Stilida
5.	Άγιος Νικόλαος	Agios Nikolaos
6.	Ρέθυμνο	Rethimno
7.	Λευκάδα	Lefkada
8.	Σάμος	Samos
9.	Βόλος	Volos
10.	Κως	Kos
11.	Δάφνη Αγίου Όρους	Dafni, Agiou Oros
12.	Ίβηρα Αγίου Όρους	Ivira, Agiou Oros
13.	Γερακινή	Gerakini
14.	Γλυφάδα	Glifada
15.	Πρέβεζα	Preveza
16.	Πάτρα	Patra
17.	Κέρκυρα	Kerkira
18.	Σητεία	Sitia
19.	Χίος	Chios
20.	Αργοστόλι	Argostoli
21.	Θεσσαλονίκη	Thessaloniki
22.	Κόρινθος	Korinthos
23.	Καλαμάτα	Kalamata
24.	Κάλυμνος	Kalymnos (4)
25.	Καβάλα	Kavala
26.	Ιθάκη	Ithaki
27.	Πύλος	Pilos
28.	Πυθαγόρειο Σάμου	Pithagorio – Samos
29.	Λαύριο	Lavrio
30.	Ηράκλειο	Heraklio
31.	Σάμη Κεφαλληνίας	Sami, Kefalonia
32.	Πειραιάς	Pireas
33.	Μήλος	Milos
34.	Κατάκολο	Katakolo
35.	Σούδα Χανίων	Souda – Chania
36.	Ιτέα	Itea
37.	Ελευσίνα	Elefsina
38.	Μύκονος	Mikonos
39.	Ναύπλιο	Nafplio
40.	Χαλκίδα	Chalkida
41.	Ρόδος	Rodos
42.	Ζάκυνθος	Zakinthos
43.	Θήρα	Thira
44.	Καλοί Λιμένες Ηρακλείου	Kali - Limenes - Herakliou
45.	Μύρινα Λήμνου	Myrina – Limnos
46.	Παξοί	Paxi
47.	Σκιάθος	Skiathos
48.	Αλεξανδρούπολη	Alexandroupoli
49.	Αίγιο	Aighio
50.	Πάτμος	Patmos
51.	Σύμη	Simi
52.	Μυτιλήνη	Mitilini
53.	Χανιά	Chania
54.	Αστακός	Astakos
55.	Πέτρα, Λέσβου	Petra, Lesbos (5)

Χερσαία σύνορα		Maarajat
Με την Αλβανία		Albanian kanssa
1.	Κακαβιά	1.	Kakavia
2.	Κρυσταλλοπηγή	2.	Kristalopigi
3.	Σαγιάδα	3.	Sagiada
4.	Μερτζάνη	4.	Mertzani
Με την πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας		Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa
1.	Νίκη	1.	Niki
2.	Ειδομένη (σιδηροδρομικό)	2.	Idomeni (rautatie)
3.	Εύζωνοι	3.	Evzoni
4.	Δοϊράνη	4.	Doirani
Με τη Βουλγαρία		Bulgarian kanssa
1.	Προμαχώνας	1.	Promachonas
2.	Προμαχώνας (σιδηροδρομικό)	2.	Promachonas (rautatie)
3.	Δίκαια (σιδηροδρομικό)	3.	Dikea, Evros (rautatie)
4.	Ορμένιο	4.	Ormenio, Evros
5.	Εξοχή	5.	Εxohi
6.	Άγιος Κωνσταντίνος Ξάνθης	6.	Agios Konstantinos (Xanthi)
7.	Κυπρίνος Έβρου	7.	Kyprinos (Evros)
8.	Νυμφαία	8.	Nymfaia
Με την Τουρκία		Turkin kanssa
1.	Καστανιές Έβρου	1.	Kastanies
2.	Πύθιο (σιδηροδρομικό)	2.	Pithio (rautatie)
3.	Κήποι Έβρου	3.	Kipi

SUOMI

EUVL:ssä C 51, 22.2.2013, julkaistujen tietojen muuttaminen

RAJANYLITYSPAIKKOJEN LUETTELO

Maarajat (Suomi–Venäjä)

1)	Haapovaara*

2)

Imatra*

3)	Imatra (rautatie*)

4)

Inari*

5)

Karttimo*

6)

Kurvinen*

7)

Kuusamo

8)

Leminaho*

9)

Niirala

10)

Nuijamaa

11)	Parikkala*

12)	Raja-Jooseppi

13)

Salla

14)

Vaalimaa

15)	Vainikkala (rautatie)

16)

Vartius

Selite:

Rajanylityspaikat perustuvat Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen sopimukseen Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista (tehty Helsingissä 11.3.1994). Tähdellä merkityt (*) ovat kahdenvälisen valtiosopimuksen mukaisesti vain rajoitetussa käytössä ja avoinna vain Suomen ja Venäjän kansalaisille. Niitä pidetään avoinna liikenteelle kulloisenkin tarpeen mukaan. Liikenne koostuu lähes yksinomaan puutavararahdista. Pääosa paikoista on enimmäkseen suljettuna. Kyseisistä rajanylityspaikoista neuvotellaan Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä.

Lentoasemat

1)

Enontekiö

2)	Helsinki – Hernesaari (vain helikopteriliikenteelle)

3)	Helsinki – Malmi

4)	Helsinki-Vantaa

5)

Ivalo

6)

Joensuu

7)

Jyväskylä

8)

Kajaani

9)	Kemi-Tornio

10)

Kittilä

11)	Kokkola – Pietarsaari

12)

Kuopio

13)

Kuusamo

14)	Lappeenranta

15)	Maarianhamina

16)

Mikkeli

17)

Oulu

18)

Pori

19)

Rovaniemi

20)	Savonlinna

21)

Seinäjoki

22)	Tampere-Pirkkala

23)

Turku

24)

Vaasa

25)

Varkaus

Satamat

Satamarajanylityspaikat kauppa- ja kalastusaluksia varten

1)

Eckerö

2)

Eurajoki

3)	Färjsundet

4)

Förby

5)

Hamina

6)	Hanko (myös huviveneille)

7)	Haukipudas

8)

Helsinki

9)

Inkoo

10)

Kalajoki

11)

Kaskinen

12)

Kemi

13)

Kemiö

14)	Kirkkonummi

15)

Kokkola

16)

Kotka

17)	Kristiinankaupunki

18)	Lappeenranta

19)

Loviisa

20)

Långnäs

21)	Maarianhamina (myös huviveneille)

22)	Merikarvia

23)

Naantali

24)	Nuijamaa (myös huviveneille)

25)

Oulu

26)

Parainen

27)

Pernaja

28)	Pietarsaari

29)

Pohja

30)

Pori

31)

Porvoo

32)

Raahe

33)

Rauma

34)

Salo

35)

Sipoo

36)	Taalintehdas

37)	Tammisaari

38)

Tornio

39)

Turku

40)	Uusikaupunki

41)

Vaasa

Huviveneiden rajanylityspaikkoina toimivat meri- tai rajavartioasemat

1)	Ahvenanmaa

2)	Haapasaari

3)

Hanko

4)	Nuijamaan satama

5)

Santio

6)	Suomenlinna

Vesilentokoneiden rajanylityspaikkoina toimivat meri- tai rajavartioasemat

1)	Ahvenanmaa

2)

Hanko

3)

Kotka

4)

Porkkala

5)	Suomenlinna

Aiemmat julkaisut

EUVL C 316, 28.12.2007, s. 1

EUVL C 134, 31.5.2008, s. 16

EUVL C 177, 12.7.2008, s. 9

EUVL C 200, 6.8.2008, s. 10

EUVL C 331, 31.12.2008, s. 13

EUVL C 3, 8.1.2009, s. 10

EUVL C 37, 14.2.2009, s. 10

EUVL C 64, 19.3.2009, s. 20

EUVL C 99, 30.4.2009, s. 7

EUVL C 229, 23.9.2009, s. 28

EUVL C 263, 5.11.2009, s. 22

EUVL C 298, 8.12.2009, s. 17

EUVL C 74, 24.3.2010, s. 13

EUVL C 326, 3.12.2010, s. 17

EUVL C 355, 29.12.2010, s. 34

EUVL C 22, 22.1.2011, s. 22

EUVL C 37, 5.2.2011, s. 12

EUVL C 149, 20.5.2011, s. 8

EUVL C 190, 30.6.2011, s. 17

EUVL C 203, 9.7.2011, s. 14

EUVL C 210, 16.7.2011, s. 30

EUVL C 271, 14.9.2011, s. 18

EUVL C 356, 6.12.2011, s. 12

EUVL C 111, 18.4.2012, s. 3

EUVL C 183, 23.6.2012, s. 7

EUVL C 313, 17.10.2012, s. 11

EUVL C 394, 20.12.2012, s. 22

EUVL C 51, 22.2.2013, s. 9

EUVL C 167, 13.6.2013, s. 9

EUVL C 242, 23.8.2013, s. 2

EUVL C 275, 24.9.2013, s. 7

EUVL C 314, 29.10.2013, s. 5

EUVL C 324, 9.11.2013, s. 6

EUVL C 57, 28.2.2014, s. 4

EUVL C 167, 4.6.2014, s. 9

EUVL C 244, 26.7.2014, s. 22

EUVL C 332, 24.9.2014, s. 12

EUVL C 420, 22.11.2014, s. 9.

---

(1)  Aiemmat julkaisut luetellaan tämän päivityksen lopussa.

(2)  EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(3)  

Huom. Ne ovat auki vain kesäkautena.

(4)  

Huom. väliaikaisesti 23.8.–31.10.2013.

(5)  

Huom. väliaikaisesti 1.4.–30.11.2015.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/25

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia M.7302 – Styrolution/Braskem/JV)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2015/C 72/12)

1.

Komissio vastaanotti 23. helmikuuta 2015 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla saksalainen yritys Styrolution Group GmbH (Styrolution) ja brasilialainen yritys Braskem S.A. (Braskem) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan vastaperustetussa yhteisyrityksessä ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: —   Styrolution: eri sovelluksissa käytettävien styreenipohjaisten termoplastisten hartsien valmistus ja myynti —   Braskem: termoplastisten hartsien (esimerkiksi polyeteeni, polypropeeni ja polyvinyylikloridi) sekä kemiallisten perusraaka-aineiden valmistus ja myynti; —   yhteisyritys: tiettyjen termoplastisten hartsien myynti Brasiliassa ja muissa Etelä-Amerikan maissa; yhteisyritys tuottaa osan hartseista itse Brasiliassa.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.7302 – Styrolution/Braskem/JV seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Merger Registry 1049 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/26

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2015/C 72/13)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (2)

”PLATE DE FLORENVILLE”

EY-nro: BE-PGI-0005-01151–6.9.2013

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Belgia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Plate de Florenville on vanhan ranskalaisen Rosa-lajikkeen peruna (Solanum tuberosum L.). Tämän myöhäisen tai keskimyöhäisen lajikkeen lepotila on pitkä, ja sen viljely maassa vaatii keskimäärin 120 päivää.

Plate de Florenville -perunan mukulan lajityypilliset ja fyysiset ominaisuudet ovat seuraavat:

—   kuoren väri: punertava,

—   mallon väri: keltainen,

—   muoto: pitkulainen, säännöllinen, hieman litistynyt (pitkänsoikea, munuaisen muotoinen),

—   kuiva-ainepitoisuus: < 20 prosenttia,

—   koko: 25–45 mm.

Keitto-ominaisuuksiltaan Plate de Florenville kuuluu kiinteämaltoisiin perunoihin. Sen aistinvaraiset ominaisuudet (perunalajikkeiden merkitsemiseksi Belgian lajikeluetteloon käytettyjen kansainvälisesti hyväksyttyjen luokitusperusteiden mukaan) ovat seuraavat:

—   mallon kiinteys: enintään 4 (asteikolla 0–10, jossa 0 = kiinteä, 3 = melko kiinteä, 6 = melko pehmeä, 9 = pehmeä),

—   keittokäyttäytyminen: enintään 3 (asteikolla 0–10, jossa 0 = säilyy ehjänä, 3 = hajoaa hieman, 6 = hajoaa huomattavasti, 9 = hajoaa täysin),

—   kosteuspitoisuus: vähintään 3 ja enintään 6 (asteikolla 0–10, jossa 0 = kostea, 3 = melko kostea, 6 = melko kuiva, 9 = kuiva),

—   keittotummuminen: arvo enintään 30 (arvo < 20 = hyvä (keittotummuminen erittäin vähäistä), 20 ≤ 30 = keskimääräinen, 30 ≤ 35 = heikko, 35 < 45 = huono, ≥ 45 = erittäin huono).

Näiden arvojen perusteella perunalajikkeiden merkitsemiseksi Belgian lajikeluetteloon käytettyjen kansainvälisesti hyväksyttyjen luokitusperusteiden mukaisesti Plate de Florenville luokitellaan kuuluvaksi ryhmään A (A – AB – BA), joka soveltuu ihanteellisesti salaattiperunaksi, höyryssä keitettäväksi tai kuoriperunaksi.

Plate de Florenville -perunan aistinvaraisia erityisominaisuuksia ovat hienostuneen selkeä voimakas maku ja miellyttävän kiinteä suutuntuma. Siinä ei ole lainkaan jauhoisuutta, minkä vuoksi peruna tuntuu raikkaalta.

Plate de Florenville voidaan pitää kaupan tuoreena tai varastoperunana. Erittäin pitkä lepoaika mahdollistaa helpon pitkäkestoisen varastoinnin ilman vaaraa ennenaikaisesta ei-toivotusta itämisestä.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

—

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Siemenperunoiden tuotantoa lukuun ottamatta kaikkien tuotantovaiheiden istutuksesta sadon varastoimiseen on tapahduttava rajatulla alueella.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Kauppakunnostus- ja pakkaamistoimet sallitaan kaikkialla Euroopan unionin alueella.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Lainsäädännössä edellytettyjen tietojen lisäksi Plate de Florenville -perunan pakkausten päällysmerkinnöissä on oltava rekisteröity nimi, suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) EU-tunnus, (samassa kentässä nimen kanssa), tuottajalle osoitetun riippumattoman sertifiointielimen viitetiedot sekä erän numero ja tuottajan viitetiedot, jos tuottaja on eri kuin kauppakunnostaja/pakkaaja.

Jos Plate de Florenville myydään kuluttajalle irtotavarana, se on voitava tunnistaa selvästi edellä mainittujen päällysmerkintöjä koskevien vaatimusten perusteella.

Nimeen ”Plate de Florenville” voidaan liittää maininta ”primeur” (varhaisperuna), jos tuote täyttää varhaisperunaa koskevat edellytykset (ts. se nostetaan ennen kuin se on täysikokoinen ja kuori irtoaa helposti hieromalla) ja se pidetään kaupan tuoreena ennen syyskuun 15. päivää.

Nimeen ”Plate de Florenville” voidaan liittää maininta ”grenailles” (pikkuperuna), jos mukuloiden koko on alle 25 mm.

Kaikki päällysmerkinnät ja luonnehdinnat on etukäteen esitettävä kyseistä tuotantoa varten osoitetun riippumattoman sertifiointielimen hyväksyttäviksi.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Plate de Florenville -perunan tuotantoalue käsittää seuraavat kunnat:

—	Chiny (entiset kunnat ennen Izelin ja Jamoignen yhdistämistä),

—	Etalle (Buzenol, Chantemelle, Etalle, Sainte-Marie, Vance),

—	Florenville (Chassepierre, Florenville, Fontenoille, Muno, Villers-devant-Orval),

—	Meix-devant-Virton (Gérouville, Meix-devant-Virton, Robelmont, Sommethone, Villers-la-Loue),

—	Saint-Léger (Châtillon, Saint-Léger),

—	Tintigny (Bellefontaine, Saint-Vincent, Tintigny),

—	Virton (Ethe, Virton).

Tällä alueella Plate de Florenville -perunaa viljellään yksinomaan suotuisassa maaperässä, joka kuuluu pääosin seuraaviin tyyppeihin:

—	hiekkainen tai liejun- ja hiekansekainen hiesu, jossa veden luonnollinen poistuminen on äärimmäistä tai hyvin voimakasta,

—	hiekan- ja liejunsekainen maa, josta vesi poistuu luonnollisesti.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys

Plate de Florenville -perunan maantieteellinen tuotantoalue sijaitsee Etelä-Belgiassa alueella, joka tunnetaan nimellä ”Belgian Lorraine”; geologiassa ja maataloudessa sitä kutsutaan myös jurakautiseksi alueeksi. Se on Belgian ainoa mesotsooiselta kaudelta peräisin oleva alue. Yksityiskohtaisemmin ilmaistuna Plate de Florenville -perunan tuotantoalue sijaitsee kyseiseen alueeseen kuuluvassa osassa, josta käytetään historiallis-maantieteellistä nimitystä ”Gaume”.

Gaumen alueen porrasmainen pinnanmuodostus ja etelärinteiden maa-aines ovat yksi sen tärkeimmistä erityispiirteistä. Koska korkeammalle kohoava Ardennien ylänkö suojaa aluetta pohjoisesta tulevilta kylmiltä tuulilta ja sateilta, Gaume sijaitsee Pohjois-Belgian leudon meri-ilmaston ja mannerilmaston välisellä vyöhykkeellä. Erosta kertovat lämpötilojen suurempi vaihteluväli, kesäpäivien suurempi lukumäärä, voimakkaampi auringonpaiste, vähäisemmät sateet ja heikompi tuuli.

Pohjamaan kalkkipitoinen koostumus on myös tärkeä tekijä, sillä se säilyttää hyvin lämpöä. Florenvillen alueen maaperäkerrostumat koostuvat kevyestä hiekkaisesta hiesusta, joka on ilmavaa, johtaa hyvin pois vettä ja lämpiää nopeasti toisin kuin muualla ympäristössä esiintyvä raskas ja vettä sitova savimaa. Aikojen myötä tuottajat havaitsivat, että Plate de Florenvillen laatu kehittyi paremmaksi, kun sitä viljeltiin tällaisessa maassa (liejun- ja hiekansekainen hiesu tai hiekan- ja liejunsekainen maa). Niinpä he paikansivat tällaisessa maaperässä sijaitsevat lohkot, joita alettiin käyttää Plate de Florenvillen viljelyyn. Tämä kertoo kyseisen perunalajikkeen viljelyyn liittyvän ainutlaatuisen erityisosaamisen kertymisestä.

Rautatie on todennäköisesti vaikuttanut merkittävästi näiden perunoiden maineen vakiintumiseen. Vuonna 1880 Virtonin ja Bertrixin väliselle rataosuudelle 165 rakennettiin silloiseen Florenvillen kuntaan rautatieasema. Laajemmassa mittakaavassa kyseinen rataosuus mahdollisti silloin, kuten vielä nykyäänkin, yhteydet Arloniin, Namuriin ja Brysseliin, Belgian rautatieverkon keskiöön. Määre ”de Florenville” on mahdollisesti peräisin kyltistä, joka kiinnitettiin Florenvillen asemalta lähteneisiin vaunuihin, joilla lähiseudun perunantuotanto kerättiin kuljetettavaksi paikallisliikenneverkon kautta. Näin peruna sai kenties nimensä sen aseman mukaan, jolta se lähetettiin eteenpäin.

5.2   Tuotteen erityisyys

Värin ja muodon lisäksi Plate de Florenville -perunan tärkeimpiä erityispiirteitä ovat sen hajoamattomuus keitettäessä sekä hienostuneen mieto maku.

Pitkänkin kypsentämisen jälkeen peruna säilyy kokonaisena, hajoamattomana ja säilyttää hyvin muotonsa. Tämän perusteella se voidaan luokitella ryhmään A (ks. 3.2 kohta). Siksi se soveltuukin ihanteellisesti salaattiperunaksi, höyryssä keitettäväksi tai kuoriperunaksi.

Maku on selkeän voimakas ja erittäin hienostunut, ja siinä tuntuu toisinaan saksanpähkinän makua. Voimakas maku on läheisessä yhteydessä mukuloiden pieneen kokoon, koska aromaattiset yhdisteet kerääntyvät yhteen tiiviimmin kuin suuremmissa mukuloissa.

Nämä ominaisuudet johtuvat erityisesti Plate de Florenville -perunan alhaisesta kuiva-ainepitoisuudesta (< 20 %).

Nimi ”Plate de Florenville” on ollut käytössä jo ainakin yli vuosisadan, mikä käy ilmi seuraavista maininnoista:

—	vuonna 1901 se määritellään paikalliseksi lajikkeeksi (Monographie agricole de la région jurassique (Gaume)),

—	vuonna 1909 viitataan sen kauppaan Florenvillessä (Journal de la société agricole de la province du Luxembourg),

—	vuonna 1930 mainitaan, että ”Plate de Florenville -perunaa viljellään Gaumen alueella” ja että ”se on hyvin kysytty tuote Liègen markkinoilla” (Encyclopédie agricole belge),

—	vuosina 2006 ja 2010 Plate de Florenville / corne de Florenville mainitaan hakusanana belgismisanakirjoissa (Georges Lebouc: Dictionnaire des belgicismes ja Michel Francard: Dictionnaire des belgicismes)

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Laatu

Edellä 5.1 kohdassa kuvatut Gaumen ilmasto- ja maaperäolosuhteet sekä maatyypit ovat erityisen suotuisat Plate de Florenville -perunan viljelylle. Lajike tarvitsee maan, joka johtaa hyvin pois vettä (juurilahon ehkäisemiseksi) ja lämpiää nopeasti, mikä edistää taimien kehittymistä. Edellä kuvattu ilmasto mahdollistaa myös vedensaannin ja vähentää myöhäisten pakkasten riskiä, jolle peruna on erittäin herkkä. Asianmukaisen vedensaannin ansiosta Plate de Florenvillen kuiva-ainepitoisuus on alle 20 prosenttia. Kuivemmassa ilmastossa peruna kehittyisi jauhoisemmaksi, ja vastaavasti kylmempi ja kosteampi ilmasto haittaisi mukuloiden muodostumista. Koska Plate de Florenville on hitaasti kasvava lajike, se on istutettava mahdollisimman aikaisin, minkä vuoksi viljelyyn käytettävän maan nopea lämpeneminen on huomattava etu. On kuitenkin syytä panna merkille, että tällaisessa maassa, josta vesi poistuu hyvin, Plate de Florenville tuottaa selvästi Rosa-lajikkeen nimellistuotosta pienemmän sadon (90 % suhteessa vertailulajikkeena käytettyyn Bintjeen). Sääoloista riippuen hehtaarituotos vaihtelee välillä 12–25 tonnia, mikä on suurin nimityksen ”Plate de Florenville” käytössä sallittu tuotos. Alhainen tuotos on ratkaisevan tärkeä Plate de Florenville -perunan aistinvaraisen laadun kannalta, sillä mitä pienempiä mukulat ovat kooltaan, sitä enemmän niihin kertyy aromaattisia molekyylejä ja sitä maukkaampia perunat ovat.

Yhdessä maaperä- ja ilmasto-olosuhteet sekä tuottajien osaaminen luovat edellytykset, joissa Rosa-lajike voi kehittyä kaikissa suhteissa erittäin korkealaatuiseksi.

Maine

Nimellä ”Plates” kutsuttu siemenperuna mainitaan belgialaisissa historiallisissa lähteissä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 1860 Edouard de Croeser de Berges laati luettelon, jonka mukaan Belgiassa oli käytössä 128 perunalajiketta. Niiden joukossa oli Plate, joka kuvattiin hyvälaatuiseksi, kohtuullisen tuottoisaksi ja taudeista vapaaksi lajikkeeksi. Se mainitaan myös Almanach agricole belge -vuosikirjan vuoden 1899 laitoksessa.

Plate de Florenville on saavuttanut niin paikallista kuin kansallista ja kansainvälistäkin mainetta. Tästä kertoo esimerkiksi Florenvillessä vuodesta 1994 lähtien vuosittain yhtenä lokakuun viikonloppuna järjestettävä Fête de la Pomme de Terre -tapahtuma. Se huomioidaan sekä paikallisessa lehdistössä (L’Avenir du Luxembourg, esim. 2011, 2012 ja 2013) että maan rajojen ulkopuolella (maininnat vuonna 2013 ranskalaisessa L’Union-L’Ardennais -lehdessä. Plates de Florenville on mainittu niin ikään Belgian lehdistössä (Le Soir, La Libre Belgique tai hollanninkielinen De Standaard) ja kansainvälisessä lehdistössä (esim. ranskalainen Le Figaro).

Se esiintyy myös alueen matkailuoppaissa, esimerkiksi

—	Chinyn, Florenvillen ja Herbeumontin matkailutoimiston vuonna 2002 julkaisema Tourisme en Beau Canton de Gaume ja

—	vuonna 2009 julkaistu André Pierlot’n vaellusopas La Transgaumaise.

Luxembourgin läänin gastronomiassa Plate de Florenville -perunaa käytetään useissa eri ruokalajeissa, joissa sen koossapysyvyys on hyvin tärkeä ominaisuus:

—	”touffaye”, haudutettu (”al touffaye”) höystö (Chantal Van Gelderen, 1999),

—	”roustiquettes gaumaises”, Noël Anselot’n vuonna 1980 kehittämä ohje paistettujen perunoiden valmistamiseksi,

—	”floriflette”, Confrérie des Sossons d’Orvaulx -seuran kehittämä Orval-oluella maustettu perunagratiini.

Gastronomisen laatunsa ansiosta Plate de Florenville on tyypillisenä herkkuna mukana myös useiden ravintoloiden ruokalistoilla, kuten

—	perunagratiini ”Gratinée de Florenville” (Ferme des Sanglochons, Verlaine-Neufchâteau, Luxembourgin lääni),

—

”Moelleux de plates de Florenville au crabe, aux crevettes grises et au Royal Belgian caviar, beurre blanc d’huîtres à la ciboulette”, perunasta, ravusta, katkaravuista ja belgialaisesta kaviaarista valmistettu vanukas ruohosipulilla maustetun osteri-voikastikkeen kera (gurmeeravintola Comme Chez Soi, Bryssel).

Kuluttajien suuresti arvostama Plate de Florenville tunnetaan perunana, joka tuottaa pienen mutta laadultaan erinomaisen sadon. Tästä kertoo myös sen hinta, joka useiden 1900-luvun jälkipuoliskolta peräisin olevien lähteiden mukaan oli muita perunoita korkeampi. Vielä nykyisinkin sen myyntihinta (1,99 euroa/kg) on korkeampi verrattuna muihin kiinteämaltoisiin perunalajikkeisiin, kuten Charlotte (1,20 euroa/kg).

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (3) 5 artiklan 7 kohta)

http://agriculture.wallonie.be/apps/spip_wolwin/IMG/pdf/Dossier-Plate-Florenville-IGP.pdf

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(3)  Katso alaviite 2.

---

28.2.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/31

---

Oikaisu ehdotuspyyntöön

Ohjeet – EACEA 03/2015

EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite:

Tekninen apu lähettäville järjestöille

Vastaanottavien järjestöjen humanitaarisen avun valmiuksien kehittäminen

( Euroopan unionin virallinen lehti C 17, 20. tammikuuta 2015 )

(2015/C 72/14)

Sivulla 12:

on:

pitää olla:

Sivulla 13:

on:

pitää olla:

---

(1)  Humanitaarinen apu määritellään asetuksen (EU) N:o 375/2014 3 artiklan d alakohdassa, jonka mukaan se on ”kolmansissa maissa toteutettavia toimia ja operaatioita, joiden tarkoituksena on antaa tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ihmisten aiheuttamissa kriiseissä tai luonnonkatastrofeissa. Se käsittää avustus- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä”.”

---