ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 46
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

58. vuosikerta
9. helmikuu 2015

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

2015/C 046/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2015/C 046/02

Asia C-678/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 56 artikla ja ETA-sopimuksen 36 artikla — Muuhun jäsenvaltioon sijoittautuneiden eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden Espanjassa tarjoamat palvelut — Ammatilliset lisäeläkejärjestelyt — Velvollisuus nimetä Espanjassa asuva veroedustaja — Rajoittava luonne — Oikeuttaminen — Verovalvonnan tehokkuus ja veronkierron ehkäiseminen — Oikeasuhteisuus)

2

2015/C 046/03

Asia C-113/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Azienda sanitaria locale n. 5 Spezzino, Associazione nazionale pubblica assistenza (ANPAS) – Comitato regionale Liguria ja Regione Liguria v. San Lorenzo Soc. coop. sociale ja Croce Verde Cogema cooperativa sociale Onlus (Ennakkoratkaisupyyntö — Sairaankuljetuspalvelut — Kansallinen lainsäädäntö, jossa julkisten terveydenhuoltolaitosten sairaankuljetustoiminta varataan ensisijaisesti rekisteröidyille vapaaehtoisyhteenliittymille, jotka täyttävät lakisääteiset vaatimukset — Yhteensoveltuvuus unionin oikeuden kanssa — Julkiset hankinnat — SEUT 49 ja SEUT 56 artikla — Direktiivi 2004/18/EY — Sekaluonteiset palvelut, joita koskevat samanaikaisesti direktiivin 2004/18 liite II A ja liite II B — 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta — Julkisen palveluhankinnan käsite — Vastikkeellisuus — Vastasuoritus, joka koostuu aiheutuneiden kulujen korvaamisesta)

3

2015/C 046/04

Asia C-128/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação de Lisboa – Portugali) – Cruz & Companhia Lda v. Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP (IFAP) ja Caixa Central – Caixa Central de Crédito Agrícola Mútuo CRL (Ennakkoratkaisupyyntö — Maatalous — Asetus (ETY) N:o 3665/87 — 4 artiklan 1 kohta ja 13 artikla — Asetus (ETY) N:o 2220/85 — 19 artiklan 1 kohdan a alakohta — Vientituki — Tuen ennakkomaksu — Ennakkomaksun maksamista varten annetun vakuuden vapauttamisen edellytykset)

3

2015/C 046/05

Yhdistetyt asiat C-148/13–C-150/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Raad van State – Alankomaat) – A (C-148/13), B (C-149/13), ja C (C-150/13) v. Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Direktiivi 2004/83/EY — Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämisedellytyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset — 4 artikla — Tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointi — Arviointitavat — Tietyn näytön hyväksyminen — Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toimivallan laajuus — Sukupuolisesta suuntautumisesta johtuvan vainon pelko — Turvapaikanhakijan sukupuolisesta suuntautumisestaan esittämien lausumien ja asiakirjojen tai muiden todisteiden selvittämistä koskevien rajoitusten ja tällaisen muita vainon syitä koskevan näytön selvittämiseen sovellettavien rajoitusten väliset erot — Direktiivi 2005/85/EY — Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavat vähimmäisvaatimukset — 13 artikla — Henkilökohtaista puhuttelua koskevat vaatimukset — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 1 artikla — Ihmisarvo — 7 artikla — Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen)

4

2015/C 046/06

Asia C-196/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivit 75/442/ETY, 91/689/ETY ja 1999/31/EY — Jätehuolto — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artiklan 2 kohta — Rahamääräiset seuraamukset — Uhkasakko — Kiinteämääräinen hyvitys)

5

2015/C 046/07

Asia C-212/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Nejvyšší správní soud – Tšekin tasavalta) – František Ryneš v. Úřad pro ochranu osobních údajů (Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 95/46/EY — Yksilöiden suojelu — Henkilötietojen käsittely — Yksinomaan henkilökohtaisen tai kotitaloutta koskevan toiminnan käsite)

6

2015/C 046/08

Asia C-243/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.12.2014 – Euroopan komissio v. Ruotsin kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Direktiivi 2008/1/EY — Saastumisen yhtäaikainen estäminen ja vähentäminen — Olemassa oleva laitos — Lupamenettely — Vireillä olevat menettelyt — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa todetaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artiklan 2 kohta — Rahamääräiset seuraamukset — Kiinteä määrä — Uhkasakko)

7

2015/C 046/09

Asia C-249/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal administratif de Pau – Ranska) – Khaled Boudjlida v. Préfet des Pyrénées-Atlantiques (Ennakkoratkaisupyyntö — Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka — Direktiivi 2008/115/EY — Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen — Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate — Laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen oikeus tulla kuulluksi ennen hänen etuihinsa mahdollisesti vaikuttavan päätöksen tekemistä — Palauttamispäätös — Oikeus tulla kuulluksi ennen palauttamispäätöksen tekemistä — Tämän oikeuden sisältö)

7

2015/C 046/10

Asia C-261/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9.12.2014 – Valittajana Peter Schönberger ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti (Muutoksenhaku — Euroopan parlamentille osoitettu vetoomus — Päätös lopettaa vetoomuksen käsittely — Kumoamiskanne — Kannekelpoisen toimen käsite)

8

2015/C 046/11

Asia C-295/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 4.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Darmstadt – Saksa) – H, joka toimii G.T. GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana v. H. K. (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Sen jäsenvaltion, jossa maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimien toimivalta sellaista vastaajaa vastaan nostetun maksukyvyttömyyteen perustuvan kanteen osalta, jonka kotipaikka on kolmannessa valtiossa — Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan nostettu kanne, jossa vaaditaan yhtiön maksukyvyttömyyden alkamisen tai yhtiön ylivelkaantumisen toteamisen jälkeen suoritettujen maksujen palauttamista)

9

2015/C 046/12

Asia C-315/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 3.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt rechtbank van eerste aanleg te Mechelen – Belgia) – Rikosoikeudenkäynti Edgard Jan De Clercqiä ym:ta vastaan (Ennakkoratkaisupyyntö — Palvelujen tarjoamisen vapaus — SEUT 56 ja SEUT 57 artikla — Direktiivi 96/71/EY — 3 artiklan 1 ja 10 kohta — Direktiivi 2006/123/EY — 19 artikla — Kansallinen lainsäädäntö, jossa velvoitetaan henkilö, jonka luona lähetetyt palkatut työntekijät tai harjoittelijat työskentelevät, ilmoittamaan heistä ne, jotka eivät voi esittää vastaanottotodistusta ilmoituksesta, joka heidän toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen työnantajansa olisi pitänyt tehdä vastaanottavassa jäsenvaltiossa — Rikosoikeudellinen rangaistus)

10

2015/C 046/13

Asia C-378/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 75/442/ETY — Jätehuolto — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artiklan 2 kohta — Rahamääräiset seuraamukset — Kiinteämääräinen hyvitys ja uhkasakko)

10

2015/C 046/14

Asia C-413/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Gerechtshof te 's-Gravenhage – Alankomaat) – FNV Kunsten Informatie en Media v. Alankomaiden valtio (Ennakkoratkaisupyyntö — Kilpailu — SEUT 101 artikla — Asiallinen soveltamisala — Työehtosopimus — Määräys, jossa määrätään itsenäisten palvelujen tarjoajien vähimmäiskorvauksista — Yrityksen käsite — Työntekijän käsite)

11

2015/C 046/15

Asia C-440/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia – Italia) – Croce Amica One Italia Srl v. Azienda Regionale Emergenza Urgenza (AREU) (Ennakkoratkaisupyyntö — Julkiset palveluhankinnat — Direktiivi 2004/18/EY — Direktiivi 89/665/ETY — Ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen asema — Hankintasopimuksen antaminen alustavasti — Sopimuspuoleksi valitun laillista edustajaa vastaan meneillään olevat rikostutkinnat — Hankintaviranomaisen päätös, että hankintasopimusta ei anneta lopullisesti ja että tarjouspyyntö peruutetaan — Tuomioistuinvalvonta)

12

2015/C 046/16

Asia C-467/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 9.10.2014 – Valittajana Industries Chimiques du Fluor SA (ICF) ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Alumiinifluoridin maailmanmarkkinat — Puolustautumisoikeudet — Väitetiedoksiannon sisältö — Sakon määrän laskeminen — Sakkojen laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — 18 kohta — Rikkomiseen liittyvien tavaroiden tai palveluiden myynnin kokonaisarvo — Perusteluvelvollisuus — Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto — Sakon määrän alentaminen)

13

2015/C 046/17

Asia C-513/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 4.12.2014 – Valittajana Espanjan kuningaskunta ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Koheesiorahasto — Zaragozan kaupungin (Espanja) yhdyskuntajätevesien puhdistamista koskeva hanke — Taloudellisen tuen alentaminen — Määräajan olemassaolo — Asetetun määräajan noudattamatta jättäminen — Seuraukset)

13

2015/C 046/18

Asia C-576/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 49 artikla — Sijoittautumisvapaus — Satamayritykset — Lastauspalvelua tarjoavien työntekijöiden hallinnointi — Kielto käyttää työmarkkinoita)

14

2015/C 046/19

Asia C-590/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte suprema di cassazione – Italia) – Idexx Laboratories Italia Srl v. Agenzia delle Entrate (Ennakkoratkaisupyyntö — Välillinen verotus — Arvonlisävero — Kuudes direktiivi — 18 ja 22 artikla — Vähennysoikeus — Yhteisöhankinnat — Käännetty veronmaksuvelvollisuus — Aineelliset edellytykset — Muodolliset edellytykset — Muodollisten edellytysten noudattamatta jättäminen)

14

2015/C 046/20

Asia C-677/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Direktiivi 1999/31/EY — 6 artiklan a alakohta, 8 artikla, 9 artiklan a – c alakohta, 11 artiklan 1 kohta ja 12 artikla — Direktiivi 2008/98/EY — 13 ja 23 artikla ja 36 artiklan 1 kohta — Jätehuolto — Jätteiden toimittaminen kaatopaikalle — Voimassaolevan jätteenkäsittelyluvan puuttuminen — Sääntöjenvastaisuudet toimintavaiheessa)

15

2015/C 046/21

Asia C-31/14 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 11.12.2014 – Valittajana sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja muina osapuolina Kessel medintim GmbH, aiemmin Kessel Marketing & Vertriebs GmbH sekä Janssen-Cilag GmbH (Muutoksenhaku — Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Premeno rekisteröimiseksi — Aiemman kansallisen sanamerkin Pramino haltijan väite — Hakemuksessa tavaramerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi nimettyjen tavaroiden rajaaminen — Asetus (EU) N:o 207/2009 — 43 artiklan 1 kohta)

16

2015/C 046/22

Asia C-253/14 P: Valitus, jonka FTI Touristik GmbH on tehnyt 26.5.2014 yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-81/13, FTI Touristik GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 21.3.2014 antamasta tuomiosta

16

2015/C 046/23

Asia C-259/14 P: Valitus, jonka ADR Center Srl on tehnyt 23.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-110/14, ADR Center Srl v. Euroopan komissio, 23.3.2014 antamasta tuomiosta

17

2015/C 046/24

Asia C-483/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 31.10.2014 – KA Finanz AG v. Sparkassen Versicherung AG Vienna Insurance Group

17

2015/C 046/25

Asia C-484/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht München I (Saksa) on esittänyt 3.11.2014 – Tobias Mc Fadden v. Sony Music Entertainment Germany GmbH

18

2015/C 046/26

Asia C-493/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzgericht – Außenstelle Linz (Itävalta) on esittänyt 6.11.2014 – Dilly’s Wellnesshotel GmbH

21

2015/C 046/27

Asia C-496/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Sibiu (Romania) on esittänyt 6.11.2014 – Romanian valtio v. Tamara Văraru ja Consiliul Naţional pentru Combaterea Discriminării

21

2015/C 046/28

Asia C-500/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Torino (Italia) on esittänyt 10.11.2014 – Ford Motor Company v. Wheeltrims srl

22

2015/C 046/29

Asia C-501/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 10.11.2014 – EL-EM-2001 Ltd. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Dél-alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatósága

23

2015/C 046/30

Asia C-525/14: Kanne 20.11.2014 – Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

23

2015/C 046/31

Asia C-543/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 27.11.2014 – Ordre des barreaux francophones et germanophone ym. v. Conseil des ministres

24

2015/C 046/32

Asia C-545/14 P: Valitus, jonka Aguy Clement Georgias, Trinity Engineering (Private) Ltd ja Georgiadis Trucking (Private) Ltd ovat tehneet 27.11.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-168/12, Georgias ym. v. Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio, 18.9.2014 antamasta tuomiosta

25

2015/C 046/33

Asia C-552/14 P: Valitus, jonka Canon Europa NV on tehnyt 1.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-34/11, Canon Europa NV v. Euroopan komissio, 16.9.2014 antamasta tuomiosta

27

2015/C 046/34

Asia C-553/14 P: Valitus, jonka Kyocera Mita Europe BV on tehnyt 1.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-35/11, Kyocera Mita Europe BV v. Euroopan komissio, 16.9.2014 antamasta tuomiosta

27

2015/C 046/35

Asia C-557/14: Kanne 4.12.2014 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

28

2015/C 046/36

Asia C-558/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vasco (Espanja) on esittänyt 5.12.2014 – Mimoun Khachab v. Delegación de Gobierno en Álava

31

2015/C 046/37

Asia C-562/14 P: Valitus, jonka Ruotsin kuningaskunta on tehnyt 5.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-306/12, Darius Nicolai Spirlea ja Mihaela Spirlea v. Euroopan komissio, 25.9.2014 antamasta tuomiosta

31

2015/C 046/38

Asia C-563/14 P: Valitus, jonka Dansk Automat Brancheforening on tehnyt 5.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-601/11, Dansk Automat Brancheforening v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

32

2015/C 046/39

Asia C-565/14 P: Valitus, jonka Romonta GmbH on tehnyt 8.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-614/13, Romonta GmbH v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

33

2015/C 046/40

Asia C-568/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Ismael Fernández Oliva v. Caixabank SA

34

2015/C 046/41

Asia C-569/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Jordi Carne Hidalgo ja Anna Aracil Gracia v. Catalunya Banc SA

35

2015/C 046/42

Asia C-570/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Nuria Robirosa Carrera ja César Romera Navales v. Banco Popular Español SA

36

2015/C 046/43

Asia C-573/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Belgia) on esittänyt 11.12.2014 – Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides v. Mostafa Lounani

36

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2015/C 046/44

Asia T-544/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahamarkkinat — Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen — Hintojen vahvistaminen — Rikkomista koskeva näyttö — Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — Puolustautumisoikeudet — Myynnin arvon laskeminen — Rikkomisen vakavuus — Taannehtivuuskielto — Yhdenvertainen kohtelu — Suhteellisuus)

38

2015/C 046/45

Asia T-550/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahamarkkinat — Hintojen yhteensovittaminen ja hinnankorotukset — Hintojen vahvistaminen — Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — Puolustautumisoikeudet — Rikkomista koskeva näyttö — Vanhentuminen)

38

2015/C 046/46

Asia T-551/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – H&R ChemPharm v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahan markkinat — Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen — Hintojen vahvistaminen — Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta — Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — Viitejakso — Myynnin arvon laskenta — Rikkomisen vakavuus — Keskittymä ajanjaksolla, jolloin kilpailusääntöjä on rikottu — Yhdenvertainen kohtelu — Oikeasuhteisuus)

39

2015/C 046/47

Asia T-558/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Eni v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahamarkkinat — Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen — Hintojen vahvistaminen — Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta — Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — Yhdenvertainen kohtelu — Raskauttavat seikat — Uusiminen — Perusteluvelvollisuus — Lieventävät seikat — Huomattavasti rajoitettu osallistuminen — Tuottamuksellinen kilpailusääntöjen rikkominen — Puolustautumisoikeudet — Tuomioistuimen täysi harkintavalta)

40

2015/C 046/48

Asia T-562/08: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Repsol Lubricantes y Especialidades ym. v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Parafiinivahamarkkinat — Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen — Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen — Kartellin olemassaoloa koskeva näyttö — Rikkomisen kesto — Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat — Yhdenvertainen kohtelu — Syyttömyysolettama — Rikkomisen syyksiluettavuus — Emoyhtiön vastuu kilpailusääntöjen rikkomisista, joihin sen tytäryhtiöt ovat syyllistyneet — Emoyhtiön käyttämä ratkaiseva vaikutusvalta — Olettama siinä tapauksessa, että emoyhtiö omistaa tytäryhtiön kokonaan)

40

2015/C 046/49

Asia T-10/09 RENV: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Formula One Licensing v. SMHV – ESPN Sports Media (F1-LIVE) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin F1-LIVE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit F1 sekä kansalliset ja kansainväliset sanamerkit F1 Formula 1 — Suhteelliset hylkäysperusteet — Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta))

41

2015/C 046/50

Asia T-251/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Itävalta v. komissio (Valtiontuet — Sähkö — Valtiontuki energiaintensiivisille yrityksille — Ekoenergiasta annettu Itävallan laki — Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi — Valtiontuen käsite — Valtion varat — Valtion toimenpide — Valikoivuus — Ryhmäpoikkeusta koskeva yleinen asetus — Toimivallan ylitys — Yhdenvertainen kohtelu)

42

2015/C 046/51

Asia T-269/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Xeda International v. komissio (Kasvinsuojeluaineet — Vaikuttava aine etoksikiini — Ei sisällytetä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I — Tätä ainetta sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupien peruuttaminen — Asetus (EY) N:o 2229/2004 — Asetus (EY) N:o 33/2008 — Nopeutettu arviointimenettely — Ilmeinen arviointivirhe — Puolustautumisoikeudet — Suhteellisuus — Luottamuksensuoja)

42

2015/C 046/52

Asia T-487/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Banco Privado Português ja Massa Insolvente do Banco Privado Português v. komissio (Valtiontuet — Rahoitusala — Pankkilainaan liittyvä valtiontakaus — Jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen tarkoitettu tuki — SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta — Päätös, jolla tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi — Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi — Yhteensoveltuvuus rahoitusalan tukia talouskriisin yhteydessä koskevien komission tiedonantojen kanssa — Perusteltu luottamus — Perusteluvelvollisuus)

43

2015/C 046/53

Asia T-643/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto (Polkumyynti — Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonti — Uudelleentarkastelu — Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohta — Puolustautumisoikeudet — Tosiseikkoja koskeva virhe — Ilmeinen arviointivirhe — Perusteluvelvollisuus)

44

2015/C 046/54

Asia T-235/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – CEDC International v. SMHV – Underberg (pullossa olevan ruohonkorren muoto) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Pullossa olevan ruohonkorren muoto — Aikaisempi kolmiulotteinen kansallinen tavaramerkki — Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla ja 76 artiklan 1 ja 2 kohta — Todisteiden esittäminen ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa — Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohdassa myönnetty harkintavalta — Perusteluvelvollisuus)

44

2015/C 046/55

Asia T-480/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Coca-Cola v. SMHV – Mitico (Master) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin Master rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat yhteisön tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit Coca-Cola ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki C — Suhteellinen hylkäysperuste — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta — Merkkien samankaltaisuus — Todisteet rekisteröiväksi haetun tavaramerkin kaupallisesta käytöstä)

45

2015/C 046/56

Asia T-102/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Heli-Flight v. EASA (Siviili-ilmailu — Robinson R66 -tyypin helikopterin lentoehtojen hyväksymistä koskeva hakemus — Euroopan lentoturvallisuusviraston hylkäävä päätös — Kumoamisvaatimus — Valituslautakunnan valvonnan laajuus — Unionin yleisen tuomioistuimen valvonnan laajuus — Laiminlyöntikanne — Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu)

46

2015/C 046/57

Asia T-105/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Ludwig Schokolade v. SMHV – Immergut (TrinkFix) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin TrinkFix rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen ja yhteisön sanamerkki Drinkfit — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Tavaramerkkien samankaltaisuus — Tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuus — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttäminen — Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta)

46

2015/C 046/58

Asia T-173/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Selo Medical v. SMHV – biosyn Arzneimittel (SELOGYN) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin SELOGYN rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen sanamerkki SELESYN — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Rekisteröinnin epääminen)

47

2015/C 046/59

Asia T-304/13 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Valittajina van der Aat ym. sekä muina osapuolina komissio ja neuvosto (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Palkkaus — Virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden vuosittainen mukauttaminen — Virkamiesten ja toimihenkilöiden, joiden asemapaikka on Varese, palkkoja koskeva korjauskerroin — Henkilöstösääntöjen 64 – 65 a artikla — Henkilöstösääntöjen liite IX — Asetus (EU) N:o 1239/2010 — Perusteluvelvollisuus — Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — Ilmeinen arviointivirhe)

48

2015/C 046/60

Asia T-405/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Comptoir d'Épicure v. SMHV – A-Rosa Akademie (da rosa) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Euroopan yhteisöä koskeva kansainvälinen rekisteröintihakemus — Kuviomerkki da rosa — Aiempi yhteisön sanamerkki aROSA — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 sääntö)

48

2015/C 046/61

Asia T-440/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Millano Krzysztof Kotas v. SMHV (suklaarasian muoto) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Suklaarasian muoto — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

49

2015/C 046/62

Asia T-512/13 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Valittajana AN ja muuna osapuolena komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Työpaikkakiusaaminen — Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohta — Lausumatta jättäminen — Tosiseikkojen huomioon ottaminen vääristyneellä tavalla)

49

2015/C 046/63

Asia T-591/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Groupe Canal + v. SMHV – Euronews (News+) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin News+ rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen sanamerkki ACTU+ — Sekaannusvaara — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

50

2015/C 046/64

Asia T-601/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Wilo v. SMHV (Pioneering for You) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin Pioneering for You rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

51

2015/C 046/65

Asia T-619/13 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Valittajana Faita ja muuna osapuolena ETSK (Muutoksenhaku — henkilöstö — Virkamiehet — Työpaikkakiusaaminen — Avustamatta jättäminen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyönti — Oikeudellinen virhe — Puolustautumisoikeudet)

51

2015/C 046/66

Asia T-712/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Monster Energy v. SMHV (REHABILITATE) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin REHABILITATE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

52

2015/C 046/67

Asia T-43/14: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Heidrick & Struggles International v. SMHV (THE LEADERSHIP COMPANY) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin THE LEADERSHIP COMPANY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta)

52

2015/C 046/68

Asia T-766/14: Kanne 18.11.2014 – Actega Terra v. SMHV – Heidelberger Druckmaschinen (FoodSafe)

53

2015/C 046/69

Asia T-767/14: Kanne 17.11.2014 – Boomkwekerij van Rijn-de Bruyn v. CPVO – Artevos ja Dachverband Kulturpflanzen- und Nutztiervielfalt (Oksana)

53

2015/C 046/70

Asia T-769/14: Kanne 14.11.2014 – CGI Luxembourg ja Intrasoft International v. parlamentti

54

2015/C 046/71

Asia T-776/14: Kanne 24.11.2014 – Red Lemon v. SMHV – Lidl Stiftung (ABTRONICX2)

55

2015/C 046/72

Asia T-787/14 P: Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 28.11.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-26/12, Cerafogli v. EKP, 18.9.2014 antamasta tuomiosta

56

2015/C 046/73

Asia T-792/14 P: Valitus, jonka Eric Vanhalewyn on tehnyt 5.12.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-101/13, Osorio ym. v. EUH, 25.9.2014 antamasta tuomiosta

57

2015/C 046/74

Asia T-797/14: Kanne 6.12.2014 – Skype v. SMHV – Sky International (SKYPE)

58

2015/C 046/75

Asia T-802/14: Kanne 4.12.2014 – Laboratorios ERN v. SMHV – michelle menard (Lenah.C)

58

2015/C 046/76

Asia T-806/14: Kanne 3.12.2014 – August Storck v. SMHV (sinivalkoinen neliönmuotoinen pakkaus)

59

2015/C 046/77

Asia T-809/14: Kanne 12.12.2014 – Italia v. komissio

59

2015/C 046/78

Asia T-812/14: Kanne 12.12.2014 – BPC Lux 2 ym. v. komissio

60

2015/C 046/79

Asia T-822/14: Kanne 12.12.2014 – Geilenkothen Fabrik für Schutzkleidung v. SMHV (Cottonfeel)

61

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

(2015/C 046/01)

Viimeisin julkaisu

EUVL C 34, 2.2.2015

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 26, 26.1.2015

EUVL C 16, 19.1.2015

EUVL C 7, 12.1.2015

EUVL C 462, 22.12.2014

EUVL C 448, 15.12.2014

EUVL C 439, 8.12.2014

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-678/11) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEUT 56 artikla ja ETA-sopimuksen 36 artikla - Muuhun jäsenvaltioon sijoittautuneiden eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden Espanjassa tarjoamat palvelut - Ammatilliset lisäeläkejärjestelyt - Velvollisuus nimetä Espanjassa asuva veroedustaja - Rajoittava luonne - Oikeuttaminen - Verovalvonnan tehokkuus ja veronkierron ehkäiseminen - Oikeasuhteisuus))

(2015/C 046/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Jimeno Fernández ja W. Roels)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. de Bergues, D. Colas ja J.-S. Pilczer)

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on antanut säännöksiä, jotka sisältyvät eläkejärjestelyjen ja — rahastojen sääntelystä annetun lain konsolidoidun toisinnon hyväksymisestä 29.11.2002 annetun kuninkaan asetuksen 1/2002 (Real Decreto Legislativo 1/2002, por el que se aprueba el texto refundido de la Ley de Regulación de los Planes y Fondos de Pensiones) 46 §:n c kohtaan ja yksityisen vakuutustoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta annetun lain konsolidoidun toisinnon hyväksymisestä 29.10.2004 annetun kuninkaan asetuksen 6/2004 (Real Decreto Legislativo 6/2004, por el que se aprueba el texto refundido de la Ley de ordenación y supervisión de los seguros privados) 86 §:n 1 momenttiin ja joiden nojalla muihin jäsenvaltioihin kuin Espanjan kuningaskuntaan sijoittautuneilla eläkerahastoilla, jotka tarjoavat ammatillisia lisäeläkejärjestelyjä tässä jäsenvaltiossa, ja vakuutusyhtiöillä, jotka harjoittavat toimintaansa Espanjassa palvelujen tarjoamisen vapauden perusteella, on velvollisuus nimetä Espanjassa asuva veroedustaja.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan komissio, Espanjan kuningaskunta ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 73, 10.3.2012.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Consiglio di Stato – Italia) – Azienda sanitaria locale n. 5 ”Spezzino”, Associazione nazionale pubblica assistenza (ANPAS) – Comitato regionale Liguria ja Regione Liguria v. San Lorenzo Soc. coop. sociale ja Croce Verde Cogema cooperativa sociale Onlus

(Asia C-113/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Sairaankuljetuspalvelut - Kansallinen lainsäädäntö, jossa julkisten terveydenhuoltolaitosten sairaankuljetustoiminta varataan ensisijaisesti rekisteröidyille vapaaehtoisyhteenliittymille, jotka täyttävät lakisääteiset vaatimukset - Yhteensoveltuvuus unionin oikeuden kanssa - Julkiset hankinnat - SEUT 49 ja SEUT 56 artikla - Direktiivi 2004/18/EY - Sekaluonteiset palvelut, joita koskevat samanaikaisesti direktiivin 2004/18 liite II A ja liite II B - 1 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta - Julkisen palveluhankinnan käsite - Vastikkeellisuus - Vastasuoritus, joka koostuu aiheutuneiden kulujen korvaamisesta))

(2015/C 046/03)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Consiglio di Stato

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Azienda sanitaria locale n. 5 ”Spezzino”, Associazione nazionale pubblica assistenza (ANPAS) – Comitato regionale Liguria ja Regione Liguria

Vastapuolet: San Lorenzo Soc. coop. sociale ja Croce Verde Cogema cooperativa sociale Onlus

Muut osapuolet: Croce Rossa Italiana – Comitato regionale Liguria ym.

Tuomiolauselma

SEUT 49 ja SEUT 56 artiklassa määrättyjä sääntöjä on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle lainsäädännölle, jossa säädetään, että kiireellisten ja äärimmäisen kiireellisten sairaankuljetuspalvelujen tarjoaminen on annettava ensisijaisesti ja suorahankinnalla mitään ilmoitusta julkaisematta sopimusjärjestelmään kuuluville vapaaehtoiselimille, siltä osin kuin lainsäädäntö- ja sopimuskehyksellä, jossa kyseisten elinten toiminta toteutuu, myötävaikutetaan tosiasiallisesti sosiaaliseen päämäärään sekä yhteisvastuullisuuden ja taloudellisuuden tavoitteiden, joihin kyseinen lainsäädäntö perustuu, saavuttamiseen.

(1)  EUVL C 156, 1.6.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal da Relação de Lisboa – Portugali) – Cruz & Companhia Lda v. Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP (IFAP) ja Caixa Central – Caixa Central de Crédito Agrícola Mútuo CRL

(Asia C-128/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Maatalous - Asetus (ETY) N:o 3665/87 - 4 artiklan 1 kohta ja 13 artikla - Asetus (ETY) N:o 2220/85 - 19 artiklan 1 kohdan a alakohta - Vientituki - Tuen ennakkomaksu - Ennakkomaksun maksamista varten annetun vakuuden vapauttamisen edellytykset))

(2015/C 046/04)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal da Relação de Lisboa

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Cruz & Companhia Lda

Vastaajat: Instituto de Financiamento da Agricultura e Pescas IP (IFAP) ja Caixa Central – Caixa Central de Crédito Agrícola Mútuo CRL

Tuomiolauselma

Maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22.7.1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85, sellaisena kuin se muutettuna 10.12.1993 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 3403/93, 19 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että vakuuden, jonka viejä on antanut vientituen ennakkomaksun palauttamisen takaamiseksi, ei ole katsottava rauenneen, vaikka viejän on todettu esittäneen asiakirjat, jotka liittyvät vienti-ilmoituksen hyväksymiseen, todisteet siitä, että tuotteet vietiin Euroopan unionin tullialueelta viimeistään 60 päivän kuluessa kyseisestä hyväksymisestä, sekä todisteet näiden tuotteiden tullaamisesta tuontimaana olevassa kolmannessa maassa, jos muita tuen saamisen edellytyksiä, erityisesti maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87, sellaisena kuin se on muutettuna 26.7.1994 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1829/94, 13 artiklassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan vietävien tuotteiden on oltava laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia, ei ole täytetty.

(1)  EUVL C 171, 15.6.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 (ennakkoratkaisupyynnöt, jotka on esittänyt Raad van State – Alankomaat) – A (C-148/13), B (C-149/13), ja C (C-150/13) v. Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie

(Yhdistetyt asiat C-148/13–C-150/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Direktiivi 2004/83/EY - Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämisedellytyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset - 4 artikla - Tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointi - Arviointitavat - Tietyn näytön hyväksyminen - Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toimivallan laajuus - Sukupuolisesta suuntautumisesta johtuvan vainon pelko - Turvapaikanhakijan sukupuolisesta suuntautumisestaan esittämien lausumien ja asiakirjojen tai muiden todisteiden selvittämistä koskevien rajoitusten ja tällaisen muita vainon syitä koskevan näytön selvittämiseen sovellettavien rajoitusten väliset erot - Direktiivi 2005/85/EY - Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavat vähimmäisvaatimukset - 13 artikla - Henkilökohtaista puhuttelua koskevat vaatimukset - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 1 artikla - Ihmisarvo - 7 artikla - Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen))

(2015/C 046/05)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: A (C-148/13), B (C-149/13), ja C (C-150/13)

Vastaaja: Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie

Muu osapuoli: United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR)

Tuomiolauselma

1)

Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 4 artiklan 3 kohdan c alakohtaa ja pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista 1.12.2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/85/EY 13 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, jotka toimivat tuomioistuinten valvonnassa, selvittäessä tosiseikkoja ja olosuhteita, jotka koskevat turvapaikanhakijan, jonka hakemus perustuu sukupuolisesta suuntautumisesta johtuvan vainon pelkoon, väitettä tällaisesta suuntautumisestaan, kyseiset viranomaiset arvioivat hakijan hakemuksensa tueksi esittämiä lausumia ja asiakirjoja tai muita todisteita pelkkiin stereotyyppisiin käsityksiin homoseksuaaleista perustuvilla kuulusteluilla.

2)

Direktiivin 2004/83 4 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että tällaisen selvityksen yhteydessä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kuulustelevat turvapaikanhakijaa yksityiskohtaisesti tämän seksuaalisista tottumuksista.

3)

Direktiivin 2004/83 4 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että mainitun selvityksen yhteydessä kyseiset viranomaiset hyväksyvät näytöksi esimerkiksi sen, että asianomainen turvapaikanhakija suorittaa homoseksuaalisia tekoja, alistuu ”testeihin” homoseksuaalisuutensa selvittämiseksi tai esittää todisteina videotallenteita tällaisista teoista.

4)

Direktiivin 2004/83 4 artiklan 3 kohtaa ja direktiivin 2005/85 13 artiklan 3 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että kyseisen selvityksen yhteydessä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset pitävät asianomaisen turvapaikanhakijan lausumia epäuskottavina vain sillä perusteella, ettei hän ole vedonnut sukupuoliseen suuntautumiseensa saadessaan ensimmäisen kerran tilaisuuden selostaa vainon syitä.

(1)  EUVL C 171, 15.6.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-196/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivit 75/442/ETY, 91/689/ETY ja 1999/31/EY - Jätehuolto - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artiklan 2 kohta - Rahamääräiset seuraamukset - Uhkasakko - Kiinteämääräinen hyvitys))

(2015/C 046/06)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Recchia, A. Alcover San Pedro ja E. Sanfrutos Cano)

Vastaaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajanaan avvocato dello Stato G. Fiengo)

Tuomiolauselma

1)

Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia tuomion komissio vastaan Italia (C-135/05, EU:C:2007:250) täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

2)

Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille tämän tuomion antamispäivästä tuomion komissio vastaan Italia (EU:C:2007:250) täytäntöönpanoon asti puolivuosittain uhkasakko, joka lasketaan tuomion antamista seuraavan ensimmäisen puolivuotiskauden osalta sen päättyessä ja jonka lähtökohtainen määrä on 4 2 8 00  000 euroa, josta vähennetään 4 00  000 euroa jokaista kyseisen tuomion vaatimuksia vastaavaksi muutettua paikkaa kohden, joilla on vaarallisia jätteitä, sekä 2 00  000 euroa jokaista muuta mainitun tuomion vaatimuksia vastaavaksi muutettua paikkaa kohden. Kaikkien seuraavien puolivuotiskausien osalta jokainen puolelta vuodelta maksettava uhkasakko lasketaan puolivuotiskauden päättyessä edelliselle puolivuotiskaudelle vahvistetun uhkasakon määrän perusteella ja sitä alennetaan samalla tavalla sen mukaan, kuinka monta paikkaa, joita todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen koskee, on muutettu vaatimuksia vastaaviksi kyseisen puolivuotiskauden aikana.

3)

Italian tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille 40 miljoonan euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys.

4)

Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 207, 20.7.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Nejvyšší správní soud – Tšekin tasavalta) – František Ryneš v. Úřad pro ochranu osobních údajů

(Asia C-212/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 95/46/EY - Yksilöiden suojelu - Henkilötietojen käsittely - Yksinomaan henkilökohtaisen tai kotitaloutta koskevan toiminnan käsite))

(2015/C 046/07)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Nejvyšší správní soud

Pääasian asianosaiset

Valittaja: František Ryneš

Vastapuoli: Úřad pro ochranu osobních údajů

Tuomiolauselma

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 3 artiklan 2 kohdan toista luetelmakohtaa on tulkittava siten, että sellaisen kamerajärjestelmän käyttämisen, joka tekee henkilöistä kuvatallenteen, joka tallennetaan kovalevyn kaltaiselle jatkuvasti tallentavalle laitteelle, ja jonka luonnollinen henkilö on asentanut kotitaloonsa suojatakseen talon omistajien omaisuutta, terveyttä ja henkeä, kun tällä järjestelmällä valvotaan myös julkista tilaa, ei ole katsottava olevan tietojenkäsittelyä, joka suoritetaan yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitaloutta koskevassa toiminnassa kyseisessä säännöksessä tarkoitetuin tavoin.

(1)  EUVL C 207, 20.7.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 4.12.2014 – Euroopan komissio v. Ruotsin kuningaskunta

(Asia C-243/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 2008/1/EY - Saastumisen yhtäaikainen estäminen ja vähentäminen - Olemassa oleva laitos - Lupamenettely - Vireillä olevat menettelyt - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa todetaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artiklan 2 kohta - Rahamääräiset seuraamukset - Kiinteä määrä - Uhkasakko))

(2015/C 046/08)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Petrova ja J. Enegren)

Vastaaja: Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: E. Karlsson, A. Falk ja S. Johannesson)

Tuomiolauselma

1)

Ruotsin kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut unionin tuomioistuimen tuomion komissio vastaan Ruotsi (C-607/10, EU:C:2012:192) täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

2)

Mikäli 1 kohdassa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu tämän tuomion antamispäivänä, Ruotsin kuningaskunta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle Euroopan unionin omien varojen tilille 4  000 euron uhkasakko jokaiselta päivältä, jona unionin tuomioistuimen tuomion komissio vastaan Ruotsi (EU:C:2012:192) täytäntöönpano viivästyy, laskettuna tämän tuomion antamispäivästä siihen päivään, jona asiassa C-607/10 annettu tuomio pannaan täytäntöön.

3)

Ruotsin kuningaskunta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle Euroopan unionin omien varojen tilille 2 0 00  000 euron kiinteä määrä.

4)

Ruotsin kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 189, 29.6.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt tribunal administratif de Pau – Ranska) – Khaled Boudjlida v. Préfet des Pyrénées-Atlantiques

(Asia C-249/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka - Direktiivi 2008/115/EY - Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen - Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate - Laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen oikeus tulla kuulluksi ennen hänen etuihinsa mahdollisesti vaikuttavan päätöksen tekemistä - Palauttamispäätös - Oikeus tulla kuulluksi ennen palauttamispäätöksen tekemistä - Tämän oikeuden sisältö))

(2015/C 046/09)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal administratif de Pau

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Khaled Boudjlida

Vastaaja: Préfet des Pyrénées-Atlantiques

Tuomiolauselma

Oikeutta tulla kuulluksi kaikissa menettelyissä, sellaisena kuin sitä sovelletaan jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY ja erityisesti sen 6 artiklan yhteydessä, on tulkittava siten, että se sisältää laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle oikeuden esittää ennen itseään koskevan palauttamispäätöksen tekemistä näkemyksensä oleskelunsa lainmukaisuudesta, kyseisen direktiivin 5 artiklan ja 6 artiklan 2–5 kohdan mahdollisesta soveltamisesta ja palauttamisensa yksityiskohtaisista säännöistä.

Oikeutta tulla kuulluksi kaikissa menettelyissä, sellaisena kuin sitä sovelletaan direktiivin 2008/115 ja erityisesti sen 6 artiklan yhteydessä, on sitä vastoin tulkittava siten, ettei toimivaltainen kansallinen viranomainen ole sen nojalla velvollinen varoittamaan kyseistä kansalaista ennen palauttamispäätöksen tekemistä varten järjestettävää kuulemista aikeestaan kohdistaa häneen tällainen päätös eikä ilmoittamaan hänelle seikoista, joihin se aikoo päätöksen perustaa, eikä myöskään antamaan hänelle harkinta-aikaa huomautustensa esittämiseen, jos kyseisellä kansalaisella on mahdollisuus esittää tehokkaasti ja tosiasiallisesti näkemyksensä oleskelunsa laittomuudesta ja syistä, jotka kansallisen oikeuden nojalla voivat olla perusteena sille, että mainittu viranomainen ei tee palauttamispäätöstä.

Oikeutta tulla kuulluksi kaikissa menettelyissä, sellaisena kuin sitä sovelletaan direktiivin 2008/115 ja erityisesti sen 6 artiklan yhteydessä, on tulkittava siten, että laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen voi ennen kuin toimivaltainen kansallinen hallintoviranomainen tekee häntä koskevan palauttamispäätöksen käyttää oikeudellista avustajaa apunaan silloin, kun kyseinen viranomainen kuulee häntä, kunhan kyseisen oikeuden käyttö ei vaikuta palauttamismenettelyn moitteettomaan kulkuun eikä vaaranna direktiivin 2008/115 tehokasta täytäntöönpanoa.

Oikeutta tulla kuulluksi kaikissa menettelyissä, sellaisena kuin sitä sovelletaan direktiivin 2008/115 ja erityisesti sen 6 artiklan yhteydessä, on kuitenkin tulkittava siten, ettei jäsenvaltioilla ole sen nojalla velvollisuutta vastata mainitusta avusta maksuttoman oikeusavun yhteydessä.

(1)  EUVL C 189, 29.6.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9.12.2014 – Valittajana Peter Schönberger ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti

(Asia C-261/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Euroopan parlamentille osoitettu vetoomus - Päätös lopettaa vetoomuksen käsittely - Kumoamiskanne - Kannekelpoisen toimen käsite))

(2015/C 046/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Peter Schönberger (edustaja: Rechtsanwalt O. Mader)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: U. Rösslein ja E. Waldherr)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Peter Schönberger velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 207, 20.7.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 4.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Landgericht Darmstadt – Saksa) – H, joka toimii G.T. GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana v. H. K.

(Asia C-295/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Sen jäsenvaltion, jossa maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimien toimivalta sellaista vastaajaa vastaan nostetun maksukyvyttömyyteen perustuvan kanteen osalta, jonka kotipaikka on kolmannessa valtiossa - Yhtiön toimitusjohtajaa vastaan nostettu kanne, jossa vaaditaan yhtiön maksukyvyttömyyden alkamisen tai yhtiön ylivelkaantumisen toteamisen jälkeen suoritettujen maksujen palauttamista))

(2015/C 046/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Darmstadt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: H, joka toimii G.T. GmbH:n konkurssipesän pesänhoitajana

Vastaaja: H. K.

Tuomiolauselma

1)

Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jossa yhtiön omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla on kyseisen säännöksen nojalla toimivalta tutkia pääasiassa kyseessä olevan kaltainen mainitun yhtiön konkurssipesän pesänhoitajan yhtiön toimitusjohtajaa vastaan nostama kanne, jossa vaaditaan palauttamaan saman yhtiön maksukyvyttömyyden alkamisen jälkeen tai yhtiön ylivelkaantumisen toteamisen jälkeen suoritetut maksut.

2)

Asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jossa yhtiön omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla on toimivalta tutkia pääasiassa kyseessä olevan kaltainen mainitun yhtiön konkurssipesän pesänhoitajan yhtiön toimitusjohtajaa vastaan nostama kanne, jossa vaaditaan palauttamaan saman yhtiön maksukyvyttömyyden alkamisen jälkeen tai yhtiön ylivelkaantumisen toteamisen jälkeen suoritetut maksut, kun toimitusjohtajan kotipaikka ei ole toisessa jäsenvaltiossa vaan, kuten pääasiassa on kyse, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehdyn yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu 30.10.2007 ja jonka tekeminen on hyväksytty yhteisön puolesta 27.11.2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/430/EY, sopimusvaltiossa.

(1)  EUVL C 226, 3.8.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 3.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt rechtbank van eerste aanleg te Mechelen – Belgia) – Rikosoikeudenkäynti Edgard Jan De Clercqiä ym:ta vastaan

(Asia C-315/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Palvelujen tarjoamisen vapaus - SEUT 56 ja SEUT 57 artikla - Direktiivi 96/71/EY - 3 artiklan 1 ja 10 kohta - Direktiivi 2006/123/EY - 19 artikla - Kansallinen lainsäädäntö, jossa velvoitetaan henkilö, jonka luona lähetetyt palkatut työntekijät tai harjoittelijat työskentelevät, ilmoittamaan heistä ne, jotka eivät voi esittää vastaanottotodistusta ilmoituksesta, joka heidän toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen työnantajansa olisi pitänyt tehdä vastaanottavassa jäsenvaltiossa - Rikosoikeudellinen rangaistus))

(2015/C 046/12)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Mechelen

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Edgard Jan De Clercq, Emiel Amede Rosa De Clercq, Nancy Genevieve Wilhelmina Rottiers, Ermelinda Jozef Martha Tampère ja Thermotec NV

Tuomiolauselma

SEUT 56 ja SEUT 57 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka nojalla toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan lähettämien työntekijöiden suorittamien palvelujen vastaanottajan on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ennen tällaisten henkilöiden työskentelyn alkamista näiden tunnistetiedot silloin, kun nämä eivät voi esittää todistusta ilmoituksesta, joka heidän työnantajansa olisi pitänyt tehdä tämän vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ennen palvelusuorituksen alkamista, jos tämä lainsäädäntö voidaan perustella työntekijöiden suojelun tai sosiaalialan petosten torjumisen kaltaisella yleistä etua koskevalla pakottavalla syyllä, kunhan on osoitettu, että se on omiaan takaamaan asetetun tavoitteen tai asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja että sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen niiden saavuttamiseksi, minkä tutkiminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävä.

(1)  EUVL C 252, 31.8.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.12.2014 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-378/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 75/442/ETY - Jätehuolto - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artiklan 2 kohta - Rahamääräiset seuraamukset - Kiinteämääräinen hyvitys ja uhkasakko))

(2015/C 046/13)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Patakia, E. Sanfrutos Cano ja A. Alcover San Pedro)

Vastaaja: Helleenien tasavalta (asiamies: E. Skandalou, avustajanaan tekninen asiantuntija V. Liogkas)

Tuomiolauselma

1)

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia tuomion komissio vastaan Kreikka (C-502/03, EU:C:2005:592) täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

2)

Helleenien tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille tämän tuomion antamispäivästä tuomion komissio vastaan Kreikka (C-502/03, EU:C:2005:592) täytäntöönpanoon asti, mikäli tämän tuomion tuomiolauselman 1 kohdassa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu yhä mainittuna päivänä, puolivuosittain uhkasakko, joka lasketaan tuomion antamista seuraavan ensimmäisen puolivuotiskauden osalta sen päättyessä ja jonka määrä on aluksi 1 4 5 20  000 euroa, josta vähennetään 40  000 euroa jokaista valvomatonta jätteistähuolehtimispaikkaa kohden, jota todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen koskee ja joka on joko suljettu tai kunnostettu 13.5.2014 jälkeen, sekä 80  000 sellaista jätteistähuolehtimispaikkaa kohden, jota sama noudattamatta jättäminen koskee ja joka on sekä suljettu että kunnostettu saman päivämäärän jälkeen. Kaikkien seuraavien puolivuotiskausien osalta jokainen puolelta vuodelta maksettava uhkasakko lasketaan puolivuotiskauden päättyessä edelliselle puolivuotiskaudelle vahvistetun uhkasakon määrän perusteella ja sitä alennetaan samalla tavalla sen mukaan, kuinka monta jätteistähuolehtimispaikkaa, joita todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen koskee, on suljettu ja kunnostettu kyseisen puolivuotiskauden aikana.

3)

Helleenien tasavalta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille 10 miljoonan euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys.

4)

Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 260, 7.9.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Gerechtshof te 's-Gravenhage – Alankomaat) – FNV Kunsten Informatie en Media v. Alankomaiden valtio

(Asia C-413/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Kilpailu - SEUT 101 artikla - Asiallinen soveltamisala - Työehtosopimus - Määräys, jossa määrätään itsenäisten palvelujen tarjoajien vähimmäiskorvauksista - Yrityksen käsite - Työntekijän käsite))

(2015/C 046/14)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gerechtshof te 's-Gravenhage

Pääasian asianosaiset

Valittaja: FNV Kunsten Informatie en Media

Vastapuoli: Alankomaiden valtio

Tuomiolauselma

Unionin oikeutta on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen työehtosopimuksen määräys, jossa määrätään sellaisten itsenäisten palvelujen tarjoajien vähimmäiskorvauksista, jotka kuuluvat johonkin sopimuksen osapuolena olevaan työntekijöiden järjestöön ja tekevät työnantajan lukuun toimeksiantosopimuksen nojalla samaa työtä kuin tämän työnantajan palkkatyöntekijät, jää SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle vain, jos nämä palvelujen tarjoajat ovat ”näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia” eli mainittujen työntekijöiden tilanteeseen rinnastettavassa tilanteessa olevia palvelujen tarjoajia. Tämän tarkastaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.

(1)  EUVL C 325, 9.11.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia – Italia) – Croce Amica One Italia Srl v. Azienda Regionale Emergenza Urgenza (AREU)

(Asia C-440/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Julkiset palveluhankinnat - Direktiivi 2004/18/EY - Direktiivi 89/665/ETY - Ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen asema - Hankintasopimuksen antaminen alustavasti - Sopimuspuoleksi valitun laillista edustajaa vastaan meneillään olevat rikostutkinnat - Hankintaviranomaisen päätös, että hankintasopimusta ei anneta lopullisesti ja että tarjouspyyntö peruutetaan - Tuomioistuinvalvonta))

(2015/C 046/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale amministrativo regionale per la Lombardia

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Croce Amica One Italia Srl

Vastaaja: Azienda Regionale Emergenza Urgenza (AREU)

Muu osapuoli: Consorzio Lombardia Sanità

Tuomiolauselma

1)

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 1 kohtaa sekä 43 ja 45 artiklaa on tulkittava siten, että jos edellytykset kyseisessä 45 artiklassa säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamiselle eivät täyty, viimeksi mainittu artikla ei ole esteenä sille, että hankintaviranomainen päättää luopua sellaisen julkisen hankintasopimuksen antamisesta, joka on kilpailutettu, ja olla antamatta hankintasopimusta lopullisesti ainoalle jäljelle jääneelle tarjoajalle, joka oli valittu sopimuspuoleksi alustavasti.

2)

Julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta ja erityisesti julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.12.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/66/EY, 1 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädetty valvonta merkitsee hankintaviranomaisten päätösten laillisuusvalvontaa, jolla pyritään varmistamaan merkityksellisten unionin oikeuden sääntöjen tai kyseisten sääntöjen saattamiseksi osaksi kansallista oikeutta annettujen kansallisten säännösten noudattaminen ilman, että kyseinen valvonta voitaisiin rajoittaa vain sen arviointiin, ovatko hankintaviranomaisen päätökset mielivaltaisia. Tällä ei kuitenkaan suljeta pois kansallisen lainsäätäjän mahdollisuutta myöntää toimivaltaisille kansallisille tuomioistuimille tarkoituksenmukaisuutta koskeva valvontavalta.

(1)  EUVL C 344, 23.11.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 9.10.2014 – Valittajana Industries Chimiques du Fluor SA (ICF) ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-467/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Alumiinifluoridin maailmanmarkkinat - Puolustautumisoikeudet - Väitetiedoksiannon sisältö - Sakon määrän laskeminen - Sakkojen laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - 18 kohta - Rikkomiseen liittyvien tavaroiden tai palveluiden myynnin kokonaisarvo - Perusteluvelvollisuus - Oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto - Sakon määrän alentaminen))

(2015/C 046/16)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Industries Chimiques du Fluor SA (ICF) (edustajat: avocat P. Wytinck ja avocate D. Gillet)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Gippini Fournier ja N. von Lingen)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään

2)

Industries Chimiques du Fluor SA (ICF) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 336, 16.11.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 4.12.2014 – Valittajana Espanjan kuningaskunta ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-513/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Koheesiorahasto - Zaragozan kaupungin (Espanja) yhdyskuntajätevesien puhdistamista koskeva hanke - Taloudellisen tuen alentaminen - Määräajan olemassaolo - Asetetun määräajan noudattamatta jättäminen - Seuraukset))

(2015/C 046/17)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Valero Jordana ja A. Steiblytė)

Tuomiolauselma

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-358/08, Espanjan kuningaskunta vastaan Euroopan komissio, antama tuomio kumotaan.

2)

Koheesiorahastosta Espanjan kuningaskunnalle hankkeelle nro 96/11/61/018 – ”Saneamiento de Zaragoza” – myönnetyn tuen alentamisesta 25.6.2008 tehty komission päätös K(2008) 3249 kumotaan.

3)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Espanjan kuningaskunnan oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa käydyssä oikeudenkäyntimenettelyssä että tässä muutoksenhakumenettelyssä.

(1)  EUVL C 336, 16.11.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-576/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - SEUT 49 artikla - Sijoittautumisvapaus - Satamayritykset - Lastauspalvelua tarjoavien työntekijöiden hallinnointi - Kielto käyttää työmarkkinoita))

(2015/C 046/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Nicolae ja S. Pardo Quintillán)

Vastaaja: Espanja kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on asettanut muunmaalaisille yrityksille, jotka haluavat harjoittaa lastaustoimintaa espanjalaisissa yleishyödyllisissä satamissa, yhtäältä velvollisuuden osallistua lastaajien hallinnointiosakeyhtiöön (Sociedad Anónima de Gestion de Estibadores Portuarios) sekä mahdollisesti ostaa sen osakkeita ja toisaalta velvollisuuden palkata ensisijaisesti tämän yhtiön tarjoamia työntekijöitä, joista tietty vähimmäismäärä on palkattava pysyvästi.

2)

Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 24, 25.1.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 11.12.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte suprema di cassazione – Italia) – Idexx Laboratories Italia Srl v. Agenzia delle Entrate

(Asia C-590/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Välillinen verotus - Arvonlisävero - Kuudes direktiivi - 18 ja 22 artikla - Vähennysoikeus - Yhteisöhankinnat - Käännetty veronmaksuvelvollisuus - Aineelliset edellytykset - Muodolliset edellytykset - Muodollisten edellytysten noudattamatta jättäminen))

(2015/C 046/19)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Corte suprema di cassazione

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Idexx Laboratories Italia Srl

Vastaaja: Agenzia delle Entrate

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 16.12.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/680/ETY, 18 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ja 22 artiklaa on tulkittava siten, että niihin sisältyy vähennysoikeutta koskevia muotovaatimuksia, joiden laiminlyönti pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa ei voi johtaa vähennysoikeuden menettämiseen.

(1)  EUVL C 24, 25.1.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 11.12.2014 – Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta

(Asia C-677/13) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 1999/31/EY - 6 artiklan a alakohta, 8 artikla, 9 artiklan a – c alakohta, 11 artiklan 1 kohta ja 12 artikla - Direktiivi 2008/98/EY - 13 ja 23 artikla ja 36 artiklan 1 kohta - Jätehuolto - Jätteiden toimittaminen kaatopaikalle - Voimassaolevan jätteenkäsittelyluvan puuttuminen - Sääntöjenvastaisuudet toimintavaiheessa))

(2015/C 046/20)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Patakia ja E. Sanfrutos-Cano)

Vastaaja: Helleenien tasavalta (asiamies: E. Skandalou)

Tuomiolauselma

1)

Kiaton kaatopaikan osalta

—

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19.11.2008 annetun direktiivin 2008/98/EY 13 artiklan ja 36 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että jätehuolto kyseisellä kaatopaikalla tapahtuu vaarantamatta ihmisten terveyttä ja vahingoittamatta ympäristöä ja että jätteen hylkääminen tai valvomaton sijoittaminen taikka valvomaton jätehuolto on kielletty kyseisellä kaatopaikalla

—

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut kaatopaikoista 26.4.1999 annetun direktiivin 99/31/EY 8 artiklan, 9 artiklan a, b ja c alakohdan ja 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä direktiivin 2008/98/EY 23 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se sallii kyseisen kaatopaikan toimivan ilman voimassaolevaa jätteenkäsittelylupaa, joka olisi tällaisen luvan myöntämisen edellytysten ja sisällön mukainen, eikä jätteiden haltija tai kyseisen kaatopaikan pitäjä voi ennen jätteen toimittamista tai jätettä kaatopaikalle toimitettaessa osoittaa, että kyseessä oleva jäte voidaan ottaa vastaan kyseiselle kaatopaikalle lupaehtojen mukaisesti

—

Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 99/31/EY 12 artiklan a alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että kaatopaikan pitäjä noudattaa toimintavaiheen aikana kyseisen direktiivin liitteessä III yksilöityä valvonta- ja tarkkailuohjelmaa.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Helleenien tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 52, 22.2.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 11.12.2014 – Valittajana sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja muina osapuolina Kessel medintim GmbH, aiemmin Kessel Marketing & Vertriebs GmbH sekä Janssen-Cilag GmbH

(Asia C-31/14 P) (1)

((Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Premeno rekisteröimiseksi - Aiemman kansallisen sanamerkin Pramino haltijan väite - Hakemuksessa tavaramerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi nimettyjen tavaroiden rajaaminen - Asetus (EU) N:o 207/2009 - 43 artiklan 1 kohta))

(2015/C 046/21)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Walicka)

Muut osapuolet: Kessel medintim GmbH, aiemmin Kessel Marketing & Vertriebs GmbH, (edustaja: Rechtsanwalt A. Jacob) ja Janssen-Cilag GmbH (edustaja: Rechtsanwältin M. Wenz)

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)

Janssen-Cilag GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 102, 7.4.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/16

Valitus, jonka FTI Touristik GmbH on tehnyt 26.5.2014 yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-81/13, FTI Touristik GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 21.3.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-253/14 P)

(2015/C 046/22)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: FTI Touristik GmbH (edustaja: Rechtsanwältin A. Parr.)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on hylännyt 11.12.2014 antamallaan määräyksellä valituksen ja päättänyt velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/17

Valitus, jonka ADR Center Srl on tehnyt 23.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-110/14, ADR Center Srl v. Euroopan komissio, 23.3.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-259/14 P)

(2015/C 046/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: ADR Center Srl (edustajat: advocate L. Tantalo ja advocate G. De Palo)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) jätti 4.12.2014 antamallaan määräyksellä valituksen tutkimatta.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 31.10.2014 – KA Finanz AG v. Sparkassen Versicherung AG Vienna Insurance Group

(Asia C-483/14)

(2015/C 046/24)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Vastaaja ja Revision-menettelyn valittaja: KA Finanz AG

Kantaja ja Revision-menettelyn vastapuoli: Sparkassen Versicherung AG Vienna Insurance Group

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuksen (1) (jäljempänä Rooman yleissopimus) 1 artiklan 2 kohdan e alakohtaa tulkittava siten, että alakohtainen poikkeus, jonka mukaan yleissopimuksen määräyksiä ei sovelleta ”yhtiöitä – – koskevaan lainsäädäntöön”, käsittää

a.

uudelleen perustamiseen liittyvät järjestelyt, kuten sulautumiset ja jakautumiset, ja

b.

osakeyhtiöiden sulautumisesta perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 9.10.1978 annetun kolmannen neuvoston direktiivin 78/855/ETY (2) 15 artiklaan sisältyvän velkojansuojasäännöksen uudelleen perustamiseen liittyvien järjestelyjen kuluessa?

2)

Onko näin myös silloin, jos sovelletaan osakeyhtiöiden sulautumisesta 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/35/EU (3) 15 artiklaa?

3)

Jos ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Johtaako Rooma I -asetuksen (4) 1 artiklan 2 kohdan d alakohtaan – Rooman yleissopimuksen 1 artiklan 2 kohdan e alakohtaa seuranneena säännöksenä – sisältyvä alakohtainen poikkeus samaan lopputulokseen, vai onko kyseistä säännöstä tulkittava toisin? Jos on, millä tavoin?

4)

Voidaanko unionin primaarioikeudesta, kuten SEUT 49 artiklan mukaisesta sijoittautumisvapaudesta, SEUT 56 artiklan mukaisesta palvelujen tarjoamisen vapaudesta tai SEUT 63 artiklan mukaisesta pääomien ja maksujen vapaasta liikkuvuudesta, johtaa määräyksiä sulautumisten kohteluun sovellettavan lainsäädännön valinnan ja erityisesti sen osalta, onko tällöin sovellettava sulautuvan yhtiön valtion kansallista lainsäädäntöä vai vastaanottavan yhtiön valtion kansallista lainsäädäntöä?

5)

Jos neljänteen kysymykseen vastataan kieltävästi: Voidaanko unionin johdetusta oikeudesta, kuten pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista 26.10.2005 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2005/56/EY (5), osakeyhtiöiden sulautumisesta 5.4.2011 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2011/35/EU tai osakeyhtiöiden jakautumisesta 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 17.12.1982 annetusta kuudennesta neuvoston direktiivistä 82/891/ETY (6), johtaa periaatteita sovellettavan lainsäädännön valinnan ja erityisesti sen osalta, onko sovellettava sulautuvan yhtiön valtion kansallista lainsäädäntöä vai vastaanottavan yhtiön valtion kansallista lainsäädäntöä, vai voidaanko kansallisissa lainvalintasäännöksissä päättää, mitä kansallista aineellista oikeutta sovelletaan?

6)

Onko osakeyhtiöiden sulautumisesta perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 9.10.1978 annetun kolmannen neuvoston direktiivin 78/855/ETY 15 artiklaa tulkittava siten, että liikkeeseenlaskijalla on sellaisten muiden arvopaperien kuin osakkeiden, joihin liittyy erityisiä oikeuksia, haltijaan nähden etenkin toissijaisten velkakirjojen yhteydessä rajat ylittävän sulautumisen tapauksessa oikeus päättää oikeussuhde ja lunastaa ulos oikeudenhaltijoita?

7)

Onko näin myös silloin, jos sovelletaan osakeyhtiöiden sulautumisesta 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/35/EU 15 artiklaa?

(1)  Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 (80/934/ETY) (EYVL L 266, s. 1).

(2)  EYVL L 295, s. 36.

(3)  EUVL L 110, s. 1.

(4)  Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17.6.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008 (EUVL L 177, s. 6).

(5)  EUVL L 310, s. 1.

(6)  EYVL L 378, s. 47.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht München I (Saksa) on esittänyt 3.11.2014 – Tobias Mc Fadden v. Sony Music Entertainment Germany GmbH

(Asia C-484/14)

(2015/C 046/25)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht München I

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Tobias Mc Fadden

Vastaaja: Sony Music Entertainment Germany GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ensimmäinen kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (1) (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan a alakohdan, luettuna yhdessä direktiivin 98/34/EY 1 artiklan 2 kohdan kanssa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (2), tulkittava siten, että ilmaisulla ”tavallisesti maksetaan korvaus” tarkoitetaan, että kansallisen tuomioistuimen on todettava,

a)

tarjoaako henkilö, jota asia konkreettisesti koskee ja joka vetoaa palvelun tarjoajan ominaisuuteen, tätä konkreettista palvelua tavallisesti korvausta vastaan,

vai

b)

onko markkinoilla ylipäätään palvelun tarjoajia, jotka tarjoavat tällaisia tai vastaavia palveluja korvausta vastaan,

vai

c)

tarjotaanko tällaisia tai vastaavia palveluja valtaosin korvausta vastaan?

2)

Toinen kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa tulkittava siten, että ”viestintäverkkoyhteyden tarjoamisella” tarkoitetaan, että direktiivin mukaisen yhteyden tarjoamisen kannalta olennaista on pelkästään se, että tulos toteutuu tarjoamalla yhteys viestintäverkkoon (esim. internetiin)?

3)

Kolmas kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan b alakohdan kanssa, tulkittava siten, että kyseisen direktiivin 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetun ”tarjonnan” kannalta on riittävää, kun annetaan tosiasiallisesti mahdollisuus käyttää tietoyhteiskunnan palveluja eli kun konkreettisessa tapauksessa asetetaan käyttöön avoin langaton lähiverkko (WLAN), vai onko sen lisäksi tarpeen esimerkiksi harjoittaa mainontaa?

4)

Neljäs kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa tulkittava siten, että ilmaisulla ”ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista” tarkoitetaan, että kieltomääräystä, vahingonkorvauksia sekä kehotusmenettelystä aiheutuneiden kulujen ja oikeudenkäyntimaksujen korvaamista koskevat vaatimukset, joita asianomainen saattaa esittää tekijänoikeusloukkauksen perusteella yhteyden tarjoajaa vastaan, on lähtökohtaisesti tai ainakin ensimmäisen todetun tekijänoikeusloukkauksen yhteydessä suljettu pois?

5)

Viides kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 12 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, etteivät jäsenvaltiot voi sallia yhteyden tarjoajaa vastaan käytävässä pääasian oikeudenkäynnissä, että kansallinen tuomioistuin antaa määräyksen, jonka nojalla yhteyden tarjoajaa kielletään tulevaisuudessa antamasta kolmansille osapuolille mahdollisuutta asettaa yksittäistä internetyhteyttä käyttäen tietty tekijänoikeudella suojattu teos tiedostojenjakosivustolle sähköisesti saataville?

6)

Kuudes kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa tulkittava siten, että pääasian olosuhteissa direktiivin 2000/31/EY 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännöstä sovelletaan analogisesti kieltovaatimukseen?

7)

Seitsemäs kysymys:

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 2 artiklan b alakohdan kanssa, tulkittava siten, että palvelun tarjoajaan sovellettavat vaatimukset on rajoitettu koskemaan palvelun tarjoajaa, joka on luonnollinen tai oikeushenkilö, joka tarjoaa tietoyhteiskunnan palvelun?

8)

Kahdeksas kysymys:

Jos seitsemänteen kysymykseen vastataan kieltävästi, mitä muita vaatimuksia palvelun tarjoajalle asetetaan tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 2 artiklan b alakohtaa tulkittaessa?

9)

Yhdeksäs kysymys:

a)

Onko tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 12 artiklan 1 kohdan alkuosaa, kun otetaan huomioon immateriaalioikeuksien suojaa koskeva perusoikeus, joka perustuu omistusoikeuteen (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohta), sekä jäljempänä esitettyjen direktiivien säännökset immateriaalioikeuksien ja erityisesti tekijänoikeuden suojelemiseksi:

—

tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.1991 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY,

—

teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY

ja kun otetaan huomioon tiedonvapaus ja elinkeinovapautta koskeva unionin perusoikeus (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artikla),

tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansallisen tuomioistuimen pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä antamalle tuomiolle, jolla yhteyden tarjoaja velvoitetaan vastaamaan kuluista ja määrätään lopettamaan tulevaisuudessa sen mahdollistaminen, että kolmannet osapuolet voivat yksittäistä internetyhteyttä käyttäen asettaa tietyn tekijänoikeudella suojatun teoksen tai sen osia sähköisesti saataville tiedostojenjakosivustolle, ja jonka nojalla yhteyden tarjoaja voi siten valita, mihin teknisiin toimenpiteisiin hän käytännössä ryhtyy tämän määräyksen noudattamiseksi?

b)

Päteekö tämä myös silloin, jos yhteyden tarjoaja voi noudattaa tuomioistuimen määräämää kieltoa tosiasiallisesti vain sulkemalla internetyhteyden tai suojaamalla sen salasanalla tai valvomalla kaikkea yhteyttä käyttäen siirrettyjä tietoja tutkiakseen, välitetäänkö tiettyä tekijänoikeudella suojattua teosta toistamiseen lainvastaisesti, kun se on todettu jo aikaisemmin eikä vasta pakkotäytäntöönpano- tai rangaistusmenettelyssä?

(1)  EYVL L 178, s. 1.

(2)  Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY muuttamisesta 20.7.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/48/EY (EYVL L 217, s. 18).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzgericht – Außenstelle Linz (Itävalta) on esittänyt 6.11.2014 – Dilly’s Wellnesshotel GmbH

(Asia C-493/14)

(2015/C 046/26)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzgericht – Außenstelle Linz

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Dilly’s Wellnesshotel GmbH

Muu osapuoli: Finanzamt Linz

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeuden kanssa ristiriidassa se, että tukiohjelmaan sovelletaan asetuksen (EY) N:o 800/2008 (1) (ryhmäpoikkeusasetus) 25 artiklassa säädettyä erityismenettelyä, jolloin tukiohjelma on vapautettu SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, mutta siinä ei noudateta asetuksen N:o 800/2008 I luvussa säädettyjä eri velvoitteita eikä siinä viitata myöskään millään tavalla ryhmäpoikkeusasetukseen?

2)

Onko unionin oikeuden kanssa ristiriidassa se, että tukiohjelma perustuu ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan mukaiseen ympäristönsuojelutukiin sovellettavaan erityismenettelyyn, vaikka II luvussa säädetyt edellytykset – eli ryhmäpoikkeusasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tai energiansäästötoimenpiteiden edistäminen – eivät täyty?

3)

Onko unionin oikeus esteenä sellaisille kansallisille säännöille, joihin ei sisälly mitään ajallista rajoitusta eikä myöskään mitään viittausta vapauttamisilmoituksessa ilmoitettuun ajanjaksoon, minkä seurauksena ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan 3 kohdassa edellytetty energiaveron palautuksen rajoittaminen kymmeneen vuoteen ilmenee ainoastaan vapauttamisilmoituksesta?

(1)  Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6.8.2008 annettu komission asetus (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (EUVL L 214, s. 3).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Sibiu (Romania) on esittänyt 6.11.2014 – Romanian valtio v. Tamara Văraru ja Consiliul Naţional pentru Combaterea Discriminării

(Asia C-496/14)

(2015/C 046/27)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Sibiu

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Romanian valtio, edustajanaan Administrația Județeană a Finanțelor Publice Sibiu, Ministerul Finanțelor Publicen nimissä ja lukuun

Vastapuolet: Tamara Văraru ja Consiliul Naţional pentru Combaterea Discriminării

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklan, 21 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan, 34 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 52 artiklan määräyksiä sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen N:o 883/2004 (1) 4 artiklan säännöksiä tulkittava siten, että OUG:n nro 111/2010 kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään monisikiöisestä raskaudesta syntyneiden toisen ja kolmannen lapsen ja niin edelleen sekä monisikiöisestä raskaudesta syntyneen ensimmäisen lapsen ja yksisikiöisestä raskaudesta syntyneiden lasten erilaisesta kohtelusta, ristiriidassa niiden kanssa?

(1)  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 166, s. 1).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale ordinario di Torino (Italia) on esittänyt 10.11.2014 – Ford Motor Company v. Wheeltrims srl

(Asia C-500/14)

(2015/C 046/28)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Torino

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ford Motor Company

Vastaaja: Wheeltrims srl

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko unionin oikeuden mukaista tulkita direktiivin 98/71/EY (1) 14 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 6/2002 (2) 110 artiklaa siten, että näillä säännöksillä annetaan varaosien ja tarvikkeiden valmistajille oikeus käyttää kolmansille rekisteröityjä tavaramerkkejä moniosaisen tuotteen alkuperäisen ulkonäön palauttamiseksi lopulliselle ostajalle ja että tämä oikeus koskee myös tapauksia, joissa tavaramerkkioikeuden haltija käyttää kyseistä erottavaa merkkiä moniosaiseen tuotteeseen asennettavaksi tarkoitetussa varaosassa tai tarvikkeessa siten, että merkki näkyy ulospäin ja vaikuttaa siis osaltaan moniosaisen tuotteen ulkonäköön?

2)

Onko direktiivin 98/71/EY 14 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 6/2002 110 artiklassa säädettyä korjauslauseketta tulkittava siten, että se muodostaa kolmansille varaosien ja tarvikkeiden valmistajille subjektiivisen oikeuden, ja onko näillä kolmansilla tällaisen subjektiivisen oikeuden perusteella oikeus käyttää toiselle rekisteröityä tavaramerkkiä varaosissa ja tarvikkeissa asetuksen (EY) N:o 207/09 (3) ja direktiivin 89/104/ETY (4) säännöksistä poiketen ja siis myös silloin, kun tavaramerkkioikeuden haltija käyttää kyseistä erottavaa merkkiä myös moniosaiseen tuotteeseen asennettavaksi tarkoitetussa varaosassa tai tarvikkeessa siten, että merkki näkyy ulospäin ja vaikuttaa siis osaltaan moniosaisen tuotteen ulkonäköön?

(1)  Mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY (EYVL L 289, s. 28).

(2)  Yhteisömallista 12.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 (EYVL L 3, s. 1).

(3)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

(4)  Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY (EYVL L 40, s. 1).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/23

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 10.11.2014 – EL-EM-2001 Ltd. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Dél-alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatósága

(Asia C-501/14)

(2015/C 046/29)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Szegedi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Valittaja: EL-EM-2001 Ltd.

Vastapuoli: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Dél-alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatósága

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko asetuksen (EY) N:o 561/2006 (1) 19 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että toimenpidettä, jota tarvitaan sellaisen seuraamuksen täytäntöön panemiseksi, jonka jäsenvaltio on ottanut käyttöön ja jota se soveltaa rikkomistapauksessa, voidaan soveltaa ainoastaan rikkomiseen syyllistynyttä henkilöä vastaan?

Toisin muotoiltuna: kun asetuksen (EY) N:o 561/2006 18 artikla otetaan huomioon, onko kansallinen säännös, jonka mukaan jäsenvaltion käyttöönottaman ja soveltaman seuraamuksen täytäntöön panon edellyttämää toimenpidettä saadaan soveltaa sellaiseen henkilöön (luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön), jonka rikkomusta ei ole todettu hallinnollisessa menettelyssä, saman asetuksen 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn jäsenvaltion velvollisuuden vastainen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko asetuksen (EY) N:o 561/2006 19 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että toimenpide, jota sovelletaan toisen henkilön tekemän rikkomisen vuoksi kolmanteen henkilöön (luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön), vaikka tämän ei ole todettu syyllistyneen rikkomiseen, on viimeksi mainitun osalta pidettävä seuraamuksena, nimitettiinpä tätä miten tahansa?

3)

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko kansallinen lainsäädäntö, joka mahdollistaa (toimenpiteeksi nimitetyn mutta sisällöltään pikemminkin) seuraamuksen soveltamisen toiseen henkilöön (luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön) ajoneuvon kuljettajan tekemän rikkomisen vuoksi sovellettua seuraamusta täytäntöön pantaessa, vastoin asetuksen (EY) N:o 561/2006 19 artiklan 1 kohtaa, jossa säädetään periaatteesta, jonka mukaan rikkominen ei saa johtaa useampaan kuin yhteen seuraamukseen tai menettelyyn, vastainen?

(1)  Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15.3.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006 (EUVL L 102, s. 1).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/23

Kanne 20.11.2014 – Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-525/14)

(2015/C 046/30)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Němečková ja G. Wilms)

Vastaaja: Tšekin tasavalta

Vaatimukset

—

todettava, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei tunnusta eräitä alankomaalaisia tarkastusleimoja, erityisesti Waarborg Hollandin tarkastusleimoja

—

Tšekin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Jättäessään tunnustamatta eräitä alankomaalaisia tarkastusleimoja Tšekin tasavalta rajoittaa näillä tarkastusleimoilla leimattujen jalometallien ja näistä jalometalleista valmistettujen esineiden vapaata liikkuvuutta.

2.

Vaikka jalometalli on leimattu alankomaalaisen tarkastuslaitoksen kolmannessa valtiossa sijaitsevassa sivuliikkeessä, näitä tavaroita on kohdeltava samalla tavalla kuin Euroopan unionista peräisin olevia tavaroita, koska jalometallit on leimattu Alankomaiden säännöstön mukaisesti ja lopullisesti luovutettu vapaaseen liikkeeseen.

3.

Tšekin tasavalta ei ole näyttänyt toteen, että tavaroiden vapaan liikkuvuuden mahdollinen rajoitus olisi asianmukainen keino sen tarkoituksena olevan kuluttajien suojelua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja ettei sillä ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/24

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour constitutionnelle (Belgia) on esittänyt 27.11.2014 – Ordre des barreaux francophones et germanophone ym. v. Conseil des ministres

(Asia C-543/14)

(2015/C 046/31)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour constitutionnelle

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Ordre des barreaux francophones et germanophone ym.,

Vlaams Netwerk van Verenigingen waar armen het woord nemen ASBL ym.,

Jimmy Tessens ym.,

Orde van Vlaamse Balies ja

Ordre des avocats du barreau d’Arlon ym.

Vastaaja: Conseil des ministres

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

a)

Onko arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY, siltä osin kuin asianajajien palvelujen suoritukset saatetaan siinä arvonlisäveron alaisiksi ottamatta asianajajan antamaa apua koskevan oikeuden ja asianosaisten prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatteen näkökulmasta huomioon sitä, onko oikeussubjekti, jolle ei voida myöntää oikeusapua, arvonlisäverovelvollinen vai ei, yhteensopiva Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, luettuna yhdessä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa, koska kyseisessä perusoikeuskirjan artiklassa taataan jokaiselle oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään sekä maksuton oikeusapu vähävaraisille, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeuttaan saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi?

b)

Onko 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY samoista syistä yhteensopiva tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Århusissa 25.6.1998, 9 artiklan 4 ja 5 kappaleen kanssa, kun näissä kappaleissa määrätään oikeudesta tuomioistuinkäsittelyyn siten, että menettelyt eivät saa olla niin kalliita, että se olisi este menettelyyn osallistumiselle, ja perustamalla asianmukaiset oikeusapujärjestelmät, joilla poistetaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden käyttöön liittyvät taloudelliset esteet sekä muut esteet tai vähennetään niitä?

c)

Voidaanko palvelut, joita asianajajat suorittavat kansallisessa oikeusapujärjestelmässä, sisällyttää edellä mainitun direktiivin 2006/112/EY 132 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin palveluihin, jotka liittyvät läheisesti sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan, tai voidaanko ne vapauttaa verosta direktiivin jonkin toisen säännöksen nojalla? Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, onko direktiivi 2006/112/EY, kun sitä tulkitaan siten, ettei siinä sallita vapauttaa arvonlisäverosta asianajajien niille oikeussubjekteille suorittamia palveluja, joille myönnetään oikeusapua kansallisessa oikeusapujärjestelmässä, yhteensopiva Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, luettuna yhdessä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa?

2)

Jos 1 kohdassa mainittuihin kysymyksiin vastataan kieltävästi, onko direktiivin 2006/112/EY 98 artikla, siltä osin kuin siinä ei säädetä mahdollisuudesta soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa asianajajien palvelujen suorituksiin tarvittaessa sen mukaan, onko oikeussubjekti, jolle ei voida myöntää oikeusapua, arvonlisäverovelvollinen vai ei, yhteensopiva Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, luettuna yhdessä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa, koska kyseisessä perusoikeuskirjan artiklassa taataan jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään sekä maksuton oikeusapu vähävaraisille, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi?

3)

Jos 1 kohdassa mainittuihin kysymyksiin vastataan kieltävästi, onko direktiivin 2006/112/EY 132 artikla yhteensopiva perusoikeuskirjan 20 artiklassa tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen ja perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitetun syrjintäkiellon periaatteen sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artiklan kanssa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, siltä osin kuin siinä ei säädetä yleishyödyllisten toimintojen yhteydessä asianajajien palvelujen vapauttamisesta arvonlisäverosta, vaikka yleishyödyllisinä toimintoina on vapautettu muita palvelujen suorituksia, kuten julkisen postilaitoksen palvelujen suoritukset, erilaiset lääketieteelliset palvelut sekä opetukseen ja koulutukseen, urheiluun ja kulttuuriin liittyvät palvelut, ja vaikka asianajajan palvelujen ja direktiivin 132 artiklassa vapautettujen palvelujen erilainen kohtelu herättää riittävästi epäilyksiä, koska asianajajan palvelut liittyvät tiettyjen perusoikeuksien kunnioittamiseen?

4)

a)

Jos 1 ja 3 kohdassa mainittuihin kysymyksiin vastataan kieltävästi, voidaanko direktiivin 2006/112/EY 371 artiklaa tulkita Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti siten, että siinä unionin jäsenvaltion sallitaan osittain jatkavan asianajajien palvelujen vapautusta, kun palvelut suoritetaan oikeussubjekteille, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia?

b)

Voidaanko direktiivin 2006/112/EY 371 artiklaa tulkita Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti myös siten, että siinä unionin jäsenvaltion sallitaan osittain jatkavan asianajajien palvelujen vapautusta, kun ne suoritetaan oikeussubjekteille, joille voidaan myöntää oikeusapua kansallisessa oikeusapujärjestelmässä?

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/25

Valitus, jonka Aguy Clement Georgias, Trinity Engineering (Private) Ltd ja Georgiadis Trucking (Private) Ltd ovat tehneet 27.11.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-168/12, Georgias ym. v. Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio, 18.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-545/14 P)

(2015/C 046/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Aguy Clement Georgias, Trinity Engineering (Private) Ltd ja Georgiadis Trucking (Private) Ltd (edustajat: H. Mercer, QC, ja Barrister I. Quirk)

Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio on kumottava kokonaisuudessaan

—

Kantajien unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset on hyväksyttävä (lukuun ottamatta vahingonkorvausvaatimusta, jonka arvioiminen on unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä)

—

Vaihtoehtoisesti asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen

—

Joka tapauksessa valittajien vastapuolet on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vetoavat valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen:

1.

Ensimmäisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että asetuksella 314/2004 (1) oikeutettiin neuvosto lisäämään henkilöitä asetuksessa olevaan liitteeseen jo pelkästään siitä syystä, että he kuuluivat Zimbabwen hallitukseen (unionin yleisen tuomioistuimen tuomion 58 ja 66 kohta).

—

Asetusta 314/2004 (jäljempänä asetus) on tulkittava yhteisen kannan 2004/161/YUTP (2) (jäljempänä yhteinen kanta) mukaisesti, koska asetuksella oli tarkoitus panna täytäntöön tämä yhteinen kanta.

—

Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon yhteisen kannan 4 artiklaa, jossa edellytetään, että liitteessä mainitut henkilöt myös osallistuvat demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltiota Zimbabwessa vakavasti heikentäviin toimiin.

2.

Toisen valitusperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti yhteisen kannan 5 artiklan 1 kohtaa, mikä johti asetuksen virheelliseen soveltamiseen (valituksenalaisen tuomion 57 kohta).

—

Toisin kuin valituksenalaisessa tuomiossa todetaan, yhteisen kannan 5 artiklan 1 kohdassa ei säädetä, että yhteisen kannan ja asetuksen liitteissä mainitut henkilöt olivat joko hallituksen jäseniä tai osallistuivat demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja oikeusvaltiota Zimbabwessa vakavasti heikentäviin toimiin.

—

Yhteisessä kannassa ja täten myös asetuksessa edellytettiin itse asiassa sitä, että liitteissä mainitut henkilöt täyttävät molemmat edellä mainituista kuvauksista.

3.

Kolmannen kanneperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että lisäys ”siinä ominaisuudessa” (lisätty 25.6.2007), joka lisättiin asetuksen (ja yhteisen kannan) liitteessä olevaan Aguy Georgiasia koskevaan merkintään, oli ainoastaan ”selvennys” siitä, että hallituksen jäsenyys itsessään riitti liitteeseen sisällyttämiseen (valituksenalaisen tuomion 58 kohta).

—

Georgiasin merkintään lisättyjen sanojen oikea oikeudellinen sisältö oli toteamus siitä, yhteisen kannan 4 artiklan on myös täytyttävä hallituksen jäsenyyden lisäksi, koska sanojen ”siinä ominaisuudessa” jälkeiset sanat ovat nimenomaisesti 4 artiklassa esitetyt vaatimukset.

—

Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti näiden sanojen lisäämistä pelkäksi ”selvennykseksi” siitä, että hallituksen jäsenyys itsessään riitti liitteeseen sisällyttämiseen.

4.

Neljännen kanneperusteen mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että Georgias ei ollut puolustautumisoikeuksien loukkausta koskevan kanneperusteen osalta selittänyt, mihin seikkoihin hän olisi vedonnut, jos häntä olisi kuultu (valituksenalaisen tuomion 108 kohta).

—

Kanteessa todettiin selvästi, että Georgias kirjoitti neuvostolle (kirje on esitetty) ja että hänet poistettiin luettelosta tämän jälkeen.

—

Kanteessa oli myös pitkä luettelo seikoista, jotka neuvostolle olisi esitetty, jos Georgiasille olisi annettu mahdollisuus esittää ne.

—

Näissä olosuhteissa unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että Georgias ei ollut selittänyt, mihin seikkoihin hän olisi vedonnut, jos häntä olisi kuultu.

(1)  Tietyistä Zimbabwea koskevista rajoittavista toimenpiteistä 19.2.2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 314/2004 (EUVL L 55, s. 1).

(2)  Zimbabween kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta 19.2.2004 annettu neuvoston yhteinen kanta 2004/161/YUTP (EUVL L 50, s. 66).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/27

Valitus, jonka Canon Europa NV on tehnyt 1.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-34/11, Canon Europa NV v. Euroopan komissio, 16.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-552/14 P)

(2015/C 046/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Canon Europa NV (edustajat: avocat P. De Baere ja advogado P. Muñiz)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa kokonaisuudessaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-34/11 antaman määräyksen

—

ottaa valituksen tutkittavaksi

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen asiakysymyksen ratkaisemista varten

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan tästä menettelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää muutoksenhakunsa tueksi seuraavat kaksi valitusperustetta:

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan ja soveltaessaan SEUT 263 artiklaa, kun se on katsonut, että asetus edellytti tässä säännöksessä tarkoitettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on loukannut valittajan oikeuttaa tulla kuulluksi, tehnyt valittajan esittämiä todisteita koskevan virheellisen oikeudellisen luonnehdinnan tai vaihtoehtoisesti ottanut nämä todisteet huomioon vääristyneellä tavalla.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/27

Valitus, jonka Kyocera Mita Europe BV on tehnyt 1.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-35/11, Kyocera Mita Europe BV v. Euroopan komissio, 16.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-553/14 P)

(2015/C 046/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Kyocera Mita Europe BV (edustajat: avocat P. De Baere ja advogado P. Muñiz)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa kokonaisuudessaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-35/11 antaman määräyksen

—

ottaa valituksen tutkittavaksi

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen asiakysymyksen ratkaisemista varten

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan tästä menettelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää muutoksenhakunsa tueksi seuraavat kaksi valitusperustetta:

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan ja soveltaessaan SEUT 263 artiklaa, kun se on katsonut, että asetus edellytti tässä säännöksessä tarkoitettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on loukannut valittajan oikeuttaa tulla kuulluksi, tehnyt valittajan esittämiä todisteita koskevan virheellisen oikeudellisen luonnehdinnan tai vaihtoehtoisesti ottanut nämä todisteet huomioon vääristyneellä tavalla.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/28

Kanne 4.12.2014 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-557/14)

(2015/C 046/35)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Braga da Cruz ja E. Manhaeve)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia asiassa C-530/07 (1), komissio v. Portugali, 7.5.2009 annetun tuomion täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä

—

Portugalin tasavallalle on asetettava 20  196 euron suuruinen uhkasakko kultakin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annetun tuomion täytäntöönpanon viivästyspäivältä siitä päivästä lukien, jona nyt käsiteltävässä asiassa annetaan tuomio, siihen päivään asti, jolloin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annettu tuomio on pantu täytäntöön

—

Portugalin tasavalta on velvoitettava maksamaan kiinteä 2  244 euron suuruinen summa kultakin päivältä siitä päivästä lukien, jona edellä mainitussa asiassa C530/07 annettiin tuomio, siihen päivään asti, jolloin nyt käsiteltävässä asiassa annetaan tuomio tai siihen päivään asti, jolloin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annettu tuomio on pantu täytäntöön, jos tämä täytäntöönpano tapahtuu ennen tuomion antamista nyt käsiteltävässä asiassa

—

Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

I)

Seuraamuksen määrittely. Tämän on perustuttava seuraavaan kolmeen kriteeriin:

1 —

Rikkomisen vakavuus. Komissio ehdottaa, että sovelletaan vakavuuskerrointa 3 asteikolla 1–20. EY:n 228 artiklan soveltamisesta annetun komission tiedonannon (jäljempänä vuoden 2005 tiedonanto) mukaan komissio laskee tämän kertoimen seuraavien seikkojen perusteella:

a)

Niiden unionin sääntöjen merkitys, joita on rikottu. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (2) (jäljempänä direktiivi 91/271) 1 ja 2 artiklasta, 3 artiklan 1 kohdasta ja 4 artiklasta sekä tämän saman direktiivin liitteestä I ilmenee, että viemäröityjen yhdyskuntajätevesien vesistöön johtaminen saa aikaan pilaantumisen, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla näiden vesistöjen laatuun sekä niihin liittyviin ekosysteemeihin. Kaikkien sellaisten taajamien, joiden asukasvastineluku (avl) on suurempi kuin 15  000, yhdyskuntajätevesien keräily ja käsittely on ratkaisevan tärkeä suoraan näistä vesimassoista riippuvien vastaanottavien vesistöjen sekä vesistöjen ja maanpäällisten ekosysteemien laadun säilyttämiselle ja parantamiselle sekä myös muiden unionin direktiivien täydellisen ja asianmukaisen soveltamisen varmistamiselle.

b)

Tämän rikkomisen seuraamukset yleisille ja yksityisille eduille

—

Ympäristön ja kansanterveyden suojelu on yleisen edun mukaista. Tuomion C-530/07 (jäljempänä unionin tuomioistuimen tuomio) epätäydellinen täytäntöönpano merkitsee merkittävää ympäristön pilaantumisriskiä ja sillä on seuraamuksia ihmisten terveydelle.

—

Unionin tuomioistuimen tuomion epätäydellinen täytäntöönpano voi myös vaikuttaa muiden Euroopan unionin direktiivien täytäntöönpanoon ja sillä voi olla välitöntä vaikutusta kansalaisten mahdollisuuteen voida käyttää pilaantumattomia vastaanottavia vesistöjä vapaa-ajan toimintoihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa matkailualaan ja siihen liittyvään taloudelliseen toimintaan.

c)

Muut raskauttavat tai lieventävät seikat

—

Lieventävät seikat:

i)

Taajamien, joiden avl on suurempi kuin 15  000 ja jotka eivät noudata direktiivin 91/271 4 artiklan vaatimuksia, lukumäärä on unionin tuomioistuimen SEUT 258 artiklaan perustuvan tuomion julistamisen jälkeen laskenut 15:stä kahteen.

ii)

Villa Real de Santo Antónion taajamassa on toiminut uusi jätevesien puhdistusasema vuodesta 2009 lähtien ja vain kolmea tämän taajaman vyöhykkeistä ei vielä ole liitetty tähän puhdistusasemaan. Matosinhosin nykyinen puhdistusasema mahdollistaa tämän taajaman jätevesien ensikäsittelyn, ja tämän jälkeen ne johdetaan vedenalaisen laskuaukon kautta mereen yli kahden kilometrin päähän rannikosta.

Portugalin viranomaisten antamien tietojen mukaan tämä ei vaikuta uimavesien hyvään laatuun.

—

Raskauttavat seikat:

i)

Unionin tuomioistuimen tuomion täydellistä täytäntöönpanoa ei voida todeta ennen vuotta 2018, vaikka nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevia jätevesien johtamis- ja käsittelyvelvollisuuksia olisi pitänyt noudattaa kokonaisuudessaan viimeistään 31.12.2000.

ii)

Direktiivin 91/271 säännökset, joita Portugalin tasavalta ei ole noudattanut, sisältävät selvät velvoitteet.

iii)

Aikatauluja, jotka Portugalin viranomaiset ovat esittäneet komissiolle peräkkäin, ei ole noudatettu, ja tämä on laiminlyöty tavalla, jota komissio pitää vakavana.

iv)

Portugalin tasavaltaa vastaan käytyjen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien menettelyjen suuri lukumäärä, mukaan lukien unionin tuomioistuimen antamat tuomiot tällä kunnallisten jätevesien käsittelyn erityisalalla, osoittaa toistuvaa lainvastaista menettelyä alalla, jolla kansanterveyteen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat erityisen merkittäviä.

2 —

Rikkomisen kesto Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen tuomion antamisesta jo kulunut aika, komissio ehdottaa, että sovelletaan rikkomisen keston suurinta mahdollista kerrointa, joka on 3.

3 —

Tarve varmistaa seuraamuksen varoittava vaikutus. Kuten vuoden 2005 tiedonannossa täsmennetään, varoittava vaikutus otetaan huomioon tekijän ”n” avulla, joka vastaa keskiarvoa, joka perustuu kyseisen jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen ja äänten painotukseen Euroopan unionin neuvostossa. Tällä hetkellä Portugalin tasavaltaan sovellettava tekijä ”n” on 3,40.

II —   Seuraamuksen määrän laskeminen

a)

Uhkasakko kultakin viivästyspäivältä

—

Vuoden 2005 tiedonannon mukaan uhkasakko lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

Kiinteä perusmäärä x vakavuuskerroin x kestokerroin x tekijä ”n” eli nyt käsiteltävässä asiassa 660 x 3 x 3,40 = 20  196 euroa päivältä.

—

Uhkasakon asteittaisen pienentymisen viivästyspäivää kohden varmistamiseksi komissio ehdottaa, että viivästyspäivää kohden maksettavan uhkasakon (20  196 euroa päivää kohden) määrä jaetaan sillä avl:n lukumäärällä, joiden osalta unionin tuomioistuimen tuomiota ei vielä ole pantu täytäntöön. Viimeisimpien tietojen mukaan niiden avl:ien lukumäärä, joiden osalta direktiiviä 91/271 ei vielä ole pantu täytäntöön, on 3 21  950. Näin ollen komissio ehdottaa, että kiinteän perusmäärän arvo (20  196 euroa päivää kohden) jaetaan 3 21  950:llä.

—

Tämän jakolaskun tulos (20  196: 3 21  951), eli 0,06 euroa päivää kohden, vähennetään kunkin avl:n, jonka tilanne tällä välin saatetaan direktiivin mukaiseksi, kiinteän perusmäärän arvosta.

b)

Kiinteä määrä

—

Kiinteän määrän määrittämiseksi käytetty päivittäisen määrän laskemistapa on hyvin samanlainen kuin uhkasakon määrittämiseksi käytetyn päivittäisen määrän laskemistapa; siinä kerrotaan yhtenäinen perusmäärä vakavuuskertoimella ja näin saatu tulos kerrotaan maakohtaisella kiinteällä tekijällä (tekijä ”n”), joka vastaa samalla sekä kyseessä olevan maan maksukykyä että sitä äänimäärää, joka sillä on neuvostossa.

—

Komissio lähtee kuitenkin kiinteän määrän osalta perusmäärästä, joka on alhaisempi kuin uhkasakkoihin sovellettava määrä, koska rikkomiseen syyllistyneen jäsenvaltion toiminta tulee moitittavammaksi SEUT 260 artiklan perusteella annetun tuomion julistamishetkellä siitä syystä, että se jatkaa rikkomista huolimatta siitä, että unionin tuomioistuin antaa kaksi peräkkäistä tuomiota. Kiinteän määrän yhtenäinen perusmäärä on tällä hetkellä 220 euroa päivää kohden, eikä komissio ehdota, että sen osalta sovellettaisiin kestokerrointa.

—

Näin ollen yhtenäisen perusmäärän, vakavuuskertoimen ja tekijän ”n” perusteella kiinteä määrä päivää kohden on 220 x 3 x 3,40 = 2  244 euroa.

c)

Kiinteän vähimmäismäärän tarkastelu

—

Kyseessä olevalle jäsenvaltiolle vahvistetun kiinteän vähimmäismäärän perusteella on tutkittava, olisiko unionin tuomioistuimelle ehdotettava päiväkohtaisen vai kiinteän määrän soveltamista. Tältä osin on verrattava yhtäältä kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvoa, joka lasketaan siihen päivään asti, jona komissio tekee päätöksensä (jättää asia unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi SEUT 260 artiklan nojalla), ja toisaalta kyseessä olevalle jäsenvaltiolle vahvistettua kiinteää vähimmäismäärää.

—

Niiden päivien lukumäärä, joka on kulunut siitä, kun unionin tuomioistuin antoi tuomionsa (7.5.2009) siihen päivään, jona komissio päätti saattaa asian SEUT 260 artiklan perusteella unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi (16.10.2014), on 1987. Näin ollen tämän komission päätöksen tekopäivänä kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvo on 2  244 euroa x 1  987 päivää = 4 4 58  828 euroa.

—

Portugalin osalta vahvistettu kiinteä vähimmäismäärä on tällä hetkellä 1 8 75  000 euroa.

—

Koska kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvo ylittää 16.10.2014 Portugalin osalta vahvistetun kiinteän vähimmäismäärän, komissio ehdottaa, että unionin tuomioistuin velvoittaa tämän jäsenvaltion maksamaan kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän eli 2  244 päivää kohden siitä päivästä lukien, jona unionin tuomioistuimen tuomio on annettu, siihen päivään asti, jona julistetaan SEUT 260 artiklaan perustuva tuomio, taikka siihen päivään asti, jona Portugalin tasavalta panee täytäntöön ensimmäisen näistä tuomioista, jos tämä päivä on aikaisempi.

(1)  EU:C:2009:292.

(2)  EYVL L 135, s. 40.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/31

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vasco (Espanja) on esittänyt 5.12.2014 – Mimoun Khachab v. Delegación de Gobierno en Álava

(Asia C-558/14)

(2015/C 046/36)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vasco

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mimoun Khachab

Vastapuoli: Delegación de Gobierno en Álava

Ennakkoratkaisukysymys

Onko oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY (1) 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa tarkastellun kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan perheenyhdistäminen voidaan evätä, koska perheenkokoajalta puuttuvat vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon, käyttäen perusteena kansallisten viranomaisten tekemää ennustetta taloudellisten varojen todennäköisestä pysyvyydestä hakemuksen jättämispäivää seuraavan vuoden aikana ja arviota näiden varojen kehityksestä kyseistä ajankohtaa edeltäneiden kuuden kuukauden aikana?

(1)  EUVL L 251, s. 12.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/31

Valitus, jonka Ruotsin kuningaskunta on tehnyt 5.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-306/12, Darius Nicolai Spirlea ja Mihaela Spirlea v. Euroopan komissio, 25.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-562/14 P)

(2015/C 046/37)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Ruotsin kuningaskunta (asiamies: C. Meyer-Seitz)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Darius Nicolai Spirlea ja Mihaela Spirlea, Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Tšekin tasavalta, Espanjan kuningaskunta

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 25.9.2014 asiassa T-306/12 antaman tuomion

—

kumoaa Euroopan komission 21.6.2012 tekemän päätöksen, jolla Spirlean puolisoilta on evätty oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin

—

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan Ruotsin kuningaskunnan oikeudenkäyntikulut unionin tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessa katsotaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) (jäljempänä julkisuusasetus) 4 artiklan 2 kohdan kolmatta luetelmakohtaa virheellisesti katsoessaan, että komissio voi tutkintatoimien suojaa koskevaan poikkeukseen vedotessaan nojautua yleiseen olettamaan evätäkseen oikeuden tutustua EU Pilot -menettelyyn liittyviin asiakirjoihin sillä perusteella, että kyseinen menettely on jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn mahdollista aloittamista edeltävä vaihe, ja katsoessaan, ettei komissio ole tehnyt oikeudellista virhettä tulkitessaan julkisuusasetuksen edellä mainittua säännöstä siten, että sillä on ollut oikeus evätä EU Pilot -menettelyyn liittyviin pyydettyihin asiakirjoihin tutustuminen tutkimatta asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

Toisessa valitusperusteessa katsotaan, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut julkisuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan loppuosaa virheellisesti todetessaan, ettei komissio ole menetellyt virheellisesti katsoessaan, ettei julkisuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan loppuosassa tarkoitettua ylivoimaista yleistä etua ollut olemassa.

Kolmannessa valitusperusteessa vedotaan siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on soveltanut unionin oikeutta virheellisesti katsoessaan, että SEUT 263 artiklaan perustuvalla kumoamiskanteella riitautetun toimen laillisuutta on myös julkisuusasetuksen nojalla nostetun kanteen yhteydessä arvioitava toimen toteuttamisen ajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella.

(1)  EYVL L 145, s. 43.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/32

Valitus, jonka Dansk Automat Brancheforening on tehnyt 5.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-601/11, Dansk Automat Brancheforening v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-563/14 P)

(2015/C 046/38)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Asianosaiset

Valittaja: Dansk Automat Brancheforening (edustajat): advokat K. Dyekjær, advokat T. Høg ja advokat J. Flodgaard)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Tanskan kuningaskunta, Maltan tasavalta, Betfair Group plc, Betfair International Ltd ja European Gaming and Betting Association (EGBA)

Vaatimukset

1.

Unionin yleisen tuomioistuimen 26.9.2014 antama tuomio asiassa T-601/11 on kumottava.

2.

On katsottava, että asiassa T-601/11 nostettu kanne voidaan ottaa tutkittavaksi.

3.

Asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset voidaan tutkia asiakysymysten osalta.

4.

Komissio on velvoitettava korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, ja vaatimukseen 4 nähden toissijaisesti väliintulijat on velvoitettava vastamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksen pääasiallinen peruste on se, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen hylätessään valittajan kanteen, sillä unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi ja/tai sovelsi virheellisesti SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa määrättyjä perusteita kanteen nostamiseksi komission SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tekemästä päätöksestä.

Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti etenkin SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa olevaa ilmaisua ”joka koskee häntä erikseen”, koska se ei tulkinnut ilmaisua unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti eikä siten soveltanut tätä asianmukaisesti. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin 1) katsoi virheellisesti, että se, että toimenpide, joka vahingoittaa kantajana olevan yhteenliittymän yksittäisiä jäseniä, vahingoittaa myös muita, on esteenä sille, että toimenpide koskee kyseisiä jäseniä erikseen, 2) totesi virheellisesti, että ainoastaan asianomaiset jäsenet väittivät kilpailevansa tuensaajien kanssa, 3) ja täten jätti virheellisesti ottamatta huomioon valittajan toimittamat yksityiskohtaiset laskelmat, joiden mukaan tuella väistämättä aiheutettaisiin huomattavaa vahinkoa sen markkina-asemalle, ja lisäksi 4) edellä kohdassa 1 mainitun virheen lisäksi jätti virheellisesti ottamatta huomioon sen, ettei merkittäviä vahingollisia vaikutuksia aiheuttava toimenpide kohdistu samalla tavoin kaikkiin toimijoihin. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin 5) totesi virheellisesti, että valittajan on näytettävä jo toteutunut tulonmenetys toteen, jotta se voisi nostaa kanteen, 6) virheellisesti jätti hyväksymättä vahingoittavan vaikutuksen tällaista vaikutusta koskevan sellaisen toisen hypoteettisen perusteen perusteella, jota ei ole näytetty toteen, ja 7) jätti ottamatta huomioon sen, että vaatimuksia kanneoikeuden saamiseksi on lievennettävä, koska komission päätös sallia tuki SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ei ollut ollut todellisen alustavan hallinnollisen menettelyn kohteena.

Tämän lisäksi unionin yleinen tuomioistuin 8) sovelsi virheellisesti ilmaisua ”sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä”, kun se katsoi virheellisesti, että kyseisessä oikeudenkäynnissä riitautettu päätös edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteitä, ja 9) hyväksyi virheellisesti väliintulijoiden oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/33

Valitus, jonka Romonta GmbH on tehnyt 8.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-614/13, Romonta GmbH v. Euroopan komissio, 26.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-565/14 P)

(2015/C 046/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Romonta GmbH (edustajat: Rechtsanwältin I. Zenke ja Rechtsanwältin M.-Y. Vollmer)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-614/13 26.9.2014 antama tuomio on kumottava

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 5.9.2013 annettu komission päätös 2013/448/EU (1) on kumottava siltä osin kuin tämän päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa kieltäydytään myöntämästä valittajalle kolmannella päästökauppakaudella 2013–2020 lisäpäästöoikeuksia, joita on haettu TEHG (2):n 9 §:n 5 momentissa säädetyn kohtuutonta rasitusta koskevan lausekkeen perusteella

—

toissijaisesti asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se tekee lopullisen päätöksen

—

Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa ja valitusmenettelyssä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Ensimmäinen valitusperuste: unionin oikeuden rikkominen suhteellisuusperiaatteen virheellisen soveltamisen vuoksi

Ensiksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa rikotaan unionin oikeutta, koska unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi päätöksen 2011/278/EU (3) virheellisesti tyhjentäväksi ja lisäksi katsoi tämän päätöksen myös virheellisesti oikeasuhteiseksi. Lisäpäästöoikeuksien jakaminen kohtuuttoman rasituksen vuoksi on myös päätöksen 2011/278/EU mukaan mahdollista, koska on kyse ylivoimaisesta esteestä. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin punnitsi oikeushyviä virheellisesti toisiinsa nähden tarkastaessaan päätöksen 2011/278/EU lainmukaisuutta, kun se katsoi ympäristönsuojelun tärkeämmäksi kuin valittajan olemassaolon.

2.

Toinen valitusperuste: unionin oikeuden rikkominen valittajan perusoikeuksien loukkaamisen vuoksi

Tuomio on virheellinen myös siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin loukkaa ratkaisussaan valittajan perusoikeuksia, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan 1 kohtaa ja 16 artiklaa, jotka suojaavat ammatin harjoittamista ja omaisuutta. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo virheellisesti, ettei näitä perusoikeuksia kosketa. Näin ei kuitenkaan ole. Ilman lisäpäästöoikeuksien jakamista kohtuuttoman rasituksen vuoksi valittaja ei voi jatkaa toimintaansa ruskohiilivahan tuottajana eikä käyttää laitostaan ruskohiilivahan uuttamiseen.

3.

Kolmas valitusperuste: Unionin oikeuden rikkominen toissijaisuusperiaatteen loukkaamisen vuoksi

Kolmanneksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomio rikkoo unionin oikeutta, koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, ettei Saksan liittotasavallalla ole toimivaltaa asettaa kohtuutonta rasitusta koskevaa normia (TEHG:n 9 §:n 5 momentti). Tällöin unionin yleinen tuomioistuin jättää huomiotta, että Euroopan komissio antaa jakamista koskevia sääntöjä vain siltä osin kuin se harjoittaa toimivaltaansa myös tosiasiallisesti. Komissio ei yleensä käsittele epätyypillisiä tapauksia kuten valittajan tapaus. Tältä osin sääntelytoimivalta pysyy jäsenvaltioilla.

4.

Neljäs valitusperuste: Menettelyoikeuden loukkaaminen riittämättömien tai ristiriitaisten perustelujen vuoksi

Unionin yleinen tuomioistuin käsitteli riittämättömästi tai ristiriitaisesti kohtuutonta rasitusta koskevan säännöstön seurauksia, kohtuuttomaan rasitukseen perustuvan lisäpäästöoikeuksien jakamisen odotettavissa olevaa siirtymisvaikutusta sekä valittajan konkreettisen maksukyvyttömyysvaaran syytä ja rikkoi tämän vuoksi perustavanlaatuista menettelyoikeutta.

(1)  EUVL L 240, s. 27.

(2)  Gesetz über den Handel mit Berechtigungen zur Emission von Treibhausgasen (Treibhausgas-Emissionshandelsgesetz, TEHG, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupasta annettu Saksan laki)

(3)  Päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 27.4.2011 annettu komission päätös (EUVL L 130, s. 1).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/34

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Ismael Fernández Oliva v. Caixabank SA

(Asia C-568/14)

(2015/C 046/40)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ismael Fernández Oliva

Vastaaja: Caixabank SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Merkitseekö Espanjan siviiliprosessilain 43 § , jolla estetään tuomioistuinta esittämästä asianosaisille siviiliprosessin mahdollista lykkäämistä, jos toinen tuomioistuin on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, direktiivin [93/13] (1) 7 artiklan säännösten selvää rajoittamista, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

2)

Merkitseekö Espanjan LEC:n 721 §:n 2 momentti, jolla estetään tuomioistuinta toteuttamasta tai ehdottamasta viran puolesta turvaamistoimia yksittäistapausta koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa vaaditaan yleisen sopimusehdon toteamista pätemättömäksi kohtuuttomana, direktiivin [93/13] 7 artiklan säännösten selvää rajoitusta, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

3)

Edellytetäänkö, että turvaamistoimien, joita voitaisiin toteuttaa joko viran puolesta tai asianomaisen vaatimuksesta oikeudenkäynnissä, jossa on nostettu yksittäistapausta koskeva kanne, vaikutusten pitäisi ulottua niin pitkälle, että joko yksittäistapausta koskevasta kanteesta tai kollektiivisesta kanteesta, joka liittyy yksittäistapausta koskevien kanteiden ajamiseen annetaan lopullinen ratkaisu, siinä tarkoituksessa, että taataan riittävät ja tehokkaat keinot, joista edellä mainitussa direktiivin 7 artiklassa säädetään?

(1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/35

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Jordi Carne Hidalgo ja Anna Aracil Gracia v. Catalunya Banc SA

(Asia C-569/14)

(2015/C 046/41)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Jordi Carne Hidalgo ja Anna Aracil Gracia

Vastaaja: Catalunya Banc SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Merkitseekö Espanjan siviiliprosessilain 43 § , jolla estetään tuomioistuinta esittämästä asianosaisille siviiliprosessin mahdollista lykkäämistä, jos toinen tuomioistuin on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, direktiivin [93/13] (1) 7 artiklan säännösten selvää rajoittamista, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

2)

Merkitseekö Espanjan LEC:n 721 §:n 2 momentti, jolla estetään tuomioistuinta toteuttamasta tai ehdottamasta viran puolesta turvaamistoimia yksittäistapausta koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa vaaditaan yleisen sopimusehdon toteamista pätemättömäksi kohtuuttomana, direktiivin [93/13] 7 artiklan säännösten selvää rajoitusta, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

3)

Edellytetäänkö, että turvaamistoimien, joita voitaisiin toteuttaa joko viran puolesta tai asianomaisen vaatimuksesta oikeudenkäynnissä, jossa on nostettu yksittäistapausta koskeva kanne, vaikutusten pitäisi ulottua niin pitkälle, että joko yksittäistapausta koskevasta kanteesta tai kollektiivisesta kanteesta, joka liittyy yksittäistapausta koskevien kanteiden ajamiseen annetaan lopullinen ratkaisu, siinä tarkoituksessa, että taataan riittävät ja tehokkaat keinot, joista edellä mainitussa direktiivin 7 artiklassa säädetään?

(1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona (Espanja) on esittänyt 9.12.2014 – Nuria Robirosa Carrera ja César Romera Navales v. Banco Popular Español SA

(Asia C-570/14)

(2015/C 046/42)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado Mercantil no 3 de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Nuria Robirosa Carrera ja César Romera Navales

Vastaaja: Banco Popular Español SA

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Merkitseekö Espanjan siviiliprosessilain 43 § , jolla estetään tuomioistuinta esittämästä asianosaisille siviiliprosessin mahdollista lykkäämistä, jos toinen tuomioistuin on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, direktiivin [93/13] (1) 7 artiklan säännösten selvää rajoittamista, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

2)

Merkitseekö Espanjan LEC:n 721 §:n 2 momentti, jolla estetään tuomioistuinta toteuttamasta tai ehdottamasta viran puolesta turvaamistoimia yksittäistapausta koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa vaaditaan yleisen sopimusehdon toteamista pätemättömäksi kohtuuttomana, direktiivin [93/13] 7 artiklan säännösten selvää rajoitusta, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

3)

Edellytetäänkö, että turvaamistoimien, joita voitaisiin toteuttaa joko viran puolesta tai asianomaisen vaatimuksesta oikeudenkäynnissä, jossa on nostettu yksittäistapausta koskeva kanne, vaikutusten pitäisi ulottua niin pitkälle, että joko yksittäistapausta koskevasta kanteesta tai kollektiivisesta kanteesta, joka liittyy yksittäistapausta koskevien kanteiden ajamiseen annetaan lopullinen ratkaisu, siinä tarkoituksessa, että taataan riittävät ja tehokkaat keinot, joista edellä mainitussa direktiivin 7 artiklassa säädetään?

(1)  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29).

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/36

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Conseil d’État (Belgia) on esittänyt 11.12.2014 – Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides v. Mostafa Lounani

(Asia C-573/14)

(2015/C 046/43)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d’État

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides

Vastapuoli: Mostafa Lounani

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (1) 12 artiklan 2 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että jotta poissulkevaa lauseketta voidaan soveltaa, edellytetään välttämättä, että turvapaikanhakija on tuomittu jostakin terrorismin torjunnasta 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS (2), joka on saatettu osaksi Belgian lainsäädäntöä terrorismirikoksista 19.12.2003 annetulla lailla, 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta terrorismirikoksesta?

2)

Mikäli näin ei ole, voidaanko Conseil du contentieux des étrangersin 12.2.2013 antaman valituksenalaisen tuomion nro 96.933 kohdassa 5.9.2 tarkoitettujen kaltaisia seikkoja, jotka on luettu vastapuolen syyksi tribunal correctionnel de Bruxellesin 16.2.2006 antamassa tuomiossa ja joiden perusteella vastapuoli on tuomittu osallistumisestaan terroristijärjestöön, pitää edellä mainitun direktiivin 2004/83/EY 12 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina Yhdistyneiden kansakuntien tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisina tekoina?

3)

Tutkittaessa, voidaanko kansainvälistä suojelua hakeva henkilö sulkea tämän suojelun ulkopuolelle terroristijärjestöön kuulumisen perusteella, onko se, että hänet on tuomittu tämän terroristijärjestön johtavana jäsenenä, vaikka hän ei ole tuomion mukaan tehnyt, yrittänyt tehdä tai uhannut tehdä terrorismiin liittyvää tekoa, riittävä peruste todeta, että direktiivin 2004/83/EY 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu osallistumista tai yllyttämistä koskeva, hakijan syyksi luettava teko on olemassa, vai onko kyseiset seikat tutkittava erikseen ja osoitettava, että hakija on osallistunut terrorismin torjunnasta 13.6.2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 artiklassa tarkoitetun terrorismirikoksen tekemiseen tai yllyttänyt sellaiseen?

4)

Tutkittaessa, voidaanko kansainvälistä suojelua hakeva henkilö sulkea tämän suojelun ulkopuolelle, koska hän kuuluu terrorismijärjestöön ja on mahdollisesti siinä johtavassa asemassa, onko direktiivin 2004/83/EY 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yllyttämistä tai osallistumista koskevan teon liityttävä terrorismin torjunnasta 13.6.2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 artiklassa määritetyn kaltaisen terrorismirikoksen tekemiseen vai voiko se liittyä saman puitepäätöksen 2 artiklassa tarkoitettuun osallistumiseen terroristiryhmään?

5)

Onko terrorismin alalla mahdollista sulkea henkilö kansainvälisen suojelun ulkopuolelle direktiivin 2004/83/EY 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, vaikka hän ei ole tehnyt terrorismin torjunnasta 13.6.2002 annetun puitepäätöksen 2002/475/YOS 1 artiklassa tarkoitettua väkivaltaista tekoa, joka olisi luonteeltaan erityisen julma, eikä ole yllyttänyt tai osallistunut sellaiseen tekoon?

(1)  EUVL L 304, s. 12.

(2)  EYVL L 164, s. 3.

Unionin yleinen tuomioistuin

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Hansen & Rosenthal ja H&R Wax Company Vertrieb v. komissio

(Asia T-544/08) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahamarkkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen - Rikkomista koskeva näyttö - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Puolustautumisoikeudet - Myynnin arvon laskeminen - Rikkomisen vakavuus - Taannehtivuuskielto - Yhdenvertainen kohtelu - Suhteellisuus))

(2015/C 046/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Hansen & Rosenthal KG (Hampuri, Saksa) ja H&R Wax Company Vertrieb GmbH (Hampuri) (edustajat: asianajajat J. Schulte, A. Lober ja M. Dallmann)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi R. Sauer ja K. Mojzesowicz, sitten M. Sauer ja A. Antoniadis)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen (asia COMP/39.181 – kynttilävaha) kumoamisvaatimus siltä osin kuin se koskee kantajia ja toissijaisesti kantajille määrätyn sakon kumoamista tai sen määrän alentamista koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Hansen & Rosenthal KG ja H&R Wax Company Vertrieb GmbH vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/38

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen v. komissio

(Asia T-550/08) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahamarkkinat - Hintojen yhteensovittaminen ja hinnankorotukset - Hintojen vahvistaminen - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Puolustautumisoikeudet - Rikkomista koskeva näyttö - Vanhentuminen))

(2015/C 046/45)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen KG (Hampuri, Saksa) (edustajat: asianajajat U. Itzen ja J. Ziebarth sekä professori S. Thomas)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Antoniadis ja R. Sauer)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen (asia COMP/39.181 – kynttilävaha) kumoamisvaatimus siltä osin kuin se koskee kantajaa ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Tudapetrol Mineralölerzeugnisse Nils Hansen KG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/39

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – H&R ChemPharm v. komissio

(Asia T-551/08) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahan markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Viitejakso - Myynnin arvon laskenta - Rikkomisen vakavuus - Keskittymä ajanjaksolla, jolloin kilpailusääntöjä on rikottu - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeasuhteisuus))

(2015/C 046/46)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: H&R ChemPharm GmbH (Salzbergen, Saksa) (edustajat: aluksi asianajaja M. Klusmann ja professori S. Thomas, sitten M. Klusmann)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: A. Antoniadis ja R. Sauer)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamismenettelystä 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen (asia COMP/39.181 – Kynttilävaha) kumoamisesta siltä osin kuin se koskee kantajaa, sekä toissijaisesti vaatimus kyseisellä päätöksellä määrätyn sakon määrän alentamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

H&R ChemPharm GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)

H&R ChemPharm velvoitetaan maksamaan unionin yleiselle tuomioistuimelle 10  000 euroa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 90 artiklan a kohdan nojalla.

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Eni v. komissio

(Asia T-558/08) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahamarkkinat - Päätös, jossa todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen - Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Yhdenvertainen kohtelu - Raskauttavat seikat - Uusiminen - Perusteluvelvollisuus - Lieventävät seikat - Huomattavasti rajoitettu osallistuminen - Tuottamuksellinen kilpailusääntöjen rikkominen - Puolustautumisoikeudet - Tuomioistuimen täysi harkintavalta))

(2015/C 046/47)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Eni SpA (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat M. Siragusa, D. Durante, G. Rizza, S. Valentino ja L. Bellia)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre ja V. Di Bucci)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse ensisijaisesti [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/39.181 – Kynttilävahat) 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen kumoamisvaatimuksesta sekä toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon kumoamisvaatimuksesta tai sen määrän alentamisvaatimuksesta.

Tuomiolauselma

1)

Eni SpA:lle [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/39.181 – Kynttilävahat) 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen 2 artiklassa määrätyn sakon määräksi vahvistetaan 1 8 2 00  000 euroa.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Enin oikeudenkäyntikuluista. Eni vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet komission oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 44, 21.2.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/40

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Repsol Lubricantes y Especialidades ym. v. komissio

(Asia T-562/08) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Parafiinivahamarkkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Kartellin olemassaoloa koskeva näyttö - Rikkomisen kesto - Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat - Yhdenvertainen kohtelu - Syyttömyysolettama - Rikkomisen syyksiluettavuus - Emoyhtiön vastuu kilpailusääntöjen rikkomisista, joihin sen tytäryhtiöt ovat syyllistyneet - Emoyhtiön käyttämä ratkaiseva vaikutusvalta - Olettama siinä tapauksessa, että emoyhtiö omistaa tytäryhtiön kokonaan))

(2015/C 046/48)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Repsol Lubricantes y Especialidades SA, aiemmin Repsol Lubricantes YPF y Especialidades SA (Madrid, Espanja), Repsol Petróleo SA (Madrid) ja Repsol SA, aiemmin Repsol YPF SA (Madrid) (edustajat: asianajajat J. M. Jiménez-Laiglesia Oñate, J. Jiménez-Laiglesia Oñate ja S. Rivero Mena)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre, F. Castilla Contreras ja C. Urraca Caviedes)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus [EY] 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 1.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5476 lopullinen (asia COMP/39.181 – kynttilävaha) kumoamiseksi osittain ja kantajille määrätyn sakon määrän alentamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Repsol Lubricantes y Especialidades SA, Repsol Petróleo SA ja Repsol SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 44, 21.2.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/41

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Formula One Licensing v. SMHV – ESPN Sports Media (F1-LIVE)

(Asia T-10/09 RENV) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin F1-LIVE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön kuviomerkit F1 sekä kansalliset ja kansainväliset sanamerkit F1 Formula 1 - Suhteelliset hylkäysperusteet - Asetuksen (EY) N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta)))

(2015/C 046/49)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Formula One Licensing BV (Rotterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat B. Klingberg ja K. Sandberg)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: ESPN Sports Media Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja T. de Haan)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 16.10.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 7/2008-1), joka koskee Racing-Liven ja Formula One Licensing BV:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 16.10.2008 tekemä päätös (asia R 7/2008 1) kumotaan.

2)

SMHV ja ESPN Sports Media Ltd velvoitetaan korvaamaan Formula One Licensing BV:lle unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen sekä valituslautakunnan menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 55, 7.3.2009.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Itävalta v. komissio

(Asia T-251/11) (1)

((Valtiontuet - Sähkö - Valtiontuki energiaintensiivisille yrityksille - Ekoenergiasta annettu Itävallan laki - Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi - Valtiontuen käsite - Valtion varat - Valtion toimenpide - Valikoivuus - Ryhmäpoikkeusta koskeva yleinen asetus - Toimivallan ylitys - Yhdenvertainen kohtelu))

(2015/C 046/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Itävallan tasavalta (asiamiehet: C. Pesendorfer ja J. Bauer, avustajanaan asianajaja T. Rabl)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi V. Kreuschitz ja T. Maxian Rusche, sitten T. Maxian Rusche ja R. Sauer)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi S. Behzadi-Spencer ja S. Ossowski, sitten S. Behzadi-Spencer ja L. Christie)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus valtiontuesta asiassa C 24/09 (ex N 446/08) – Valtiontuki energiaintensiivisille yrityksille, ekosähköä koskeva laki, Itävalta, 8.3.2011 tehdyn komission päätöksen 2011/528/EU (EUVL L 235, s. 42) kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Itävallan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

3)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 232, 6.8.2011.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/42

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Xeda International v. komissio

(Asia T-269/11) (1)

((Kasvinsuojeluaineet - Vaikuttava aine etoksikiini - Ei sisällytetä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I - Tätä ainetta sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupien peruuttaminen - Asetus (EY) N:o 2229/2004 - Asetus (EY) N:o 33/2008 - Nopeutettu arviointimenettely - Ilmeinen arviointivirhe - Puolustautumisoikeudet - Suhteellisuus - Luottamuksensuoja))

(2015/C 046/51)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Xeda International SA (Saint-Andiol, Ranska) (edustajat: asianajaja C. Mereu ja K. Van Maldegem)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Bianchi, G. von Rintelen ja P. Ondrůšek)

Oikeudenkäynnin kohde

Etoksikiinin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja päätöksen 2008/941/EY muuttamisesta 3.3.2011 annetun komission päätöksen 2011/143/EU (EUVL L 59, s. 71) kumoamisvaatimus

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Xeda International SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

(1)  EUVL C 211, 16.7.2011.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/43

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Banco Privado Português ja Massa Insolvente do Banco Privado Português v. komissio

(Asia T-487/11) (1)

((Valtiontuet - Rahoitusala - Pankkilainaan liittyvä valtiontakaus - Jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen tarkoitettu tuki - SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta - Päätös, jolla tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi - Suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi - Yhteensoveltuvuus rahoitusalan tukia talouskriisin yhteydessä koskevien komission tiedonantojen kanssa - Perusteltu luottamus - Perusteluvelvollisuus))

(2015/C 046/52)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantajat: Banco Privado Português SA (Lissabon, Portugali) ja Massa Insolvente do Banco Privado Português SA (Lissabon) (edustajat: asianajajat C. Fernández Vicién, F. Pereira Coutinho, M. Esperança Pina, T. Mafalda Santos, R. Leandro Vasconcelos ja A. Kéri)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Flynn ja M. Afonso)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan valtiontuesta C 33/09 (ex NN 57/09 ja CP 191/09), jonka Portugali on toteuttanut myöntämällä valtiontakauksen BPP:lle, 20.7.2010 annettu komission päätös 2011/346/EU (EUVL 2011, L 159, s. 95).

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Banco Privado Português, SA ja Massa Insolvente do Banco Privado Português, SA velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan komissiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 340, 19.11.2011.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Crown Equipment (Suzhou) ja Crown Gabelstapler v. neuvosto

(Asia T-643/11) (1)

((Polkumyynti - Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonti - Uudelleentarkastelu - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohta - Puolustautumisoikeudet - Tosiseikkoja koskeva virhe - Ilmeinen arviointivirhe - Perusteluvelvollisuus))

(2015/C 046/53)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Crown Equipment (Suzhou) Co. Ltd (Suzhou, Kiina) ja Crown Gabelstapler GmbH & Co. KG (Roding, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Neuhaus, H.-J. Freund ja B. Ecker)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamies: J.-P. Hix, avustajinaan aluksi asianajajat G. Berrisch ja A. Polcyn, sitten asianajajat A. Polcyn ja D. Geradin)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland, M. França ja A. Stobiecka-Kuik)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Thaimaasta lähetettyjen käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena 10.10.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1008/2011 (EUVL L 268, s. 1), siltä osin kuin asetus koskee kantajia.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Crown Equipment (Suzhou) Co. Ltd ja Crown Gabelstapler GmbH & Co. KG vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan neljä viidesosaa Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikuluista.

3)

Neuvosto vastaa viidesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

4)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 49, 18.2.2012.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/44

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – CEDC International v. SMHV – Underberg (pullossa olevan ruohonkorren muoto)

(Asia T-235/12) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Pullossa olevan ruohonkorren muoto - Aikaisempi kolmiulotteinen kansallinen tavaramerkki - Aikaisemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 75 artikla ja 76 artiklan 1 ja 2 kohta - Todisteiden esittäminen ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa - Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 2 kohdassa myönnetty harkintavalta - Perusteluvelvollisuus))

(2015/C 046/54)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: CEDC International sp. z o.o. (Oborniki Wielkopolskie, Puola) (edustajat: asianajajat M. Siciarek, G. Rząsa ja J. Mrozowski)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Walicka)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Underberg AG (Dietlikon, Sveitsi) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard, A. Renck ja J. Fuhrmann)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 26.3.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 2506/2010-4), joka koskee Przedsiębiorstwo Polmos Białystokin (Spółka Akcyjna) ja Underberg AG:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 26.3.2012 tekemä päätös (asia R 2506/2010-4) kumotaan.

2)

SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan CEDC International sp. z o.o:n oikeudenkäyntikulut.

3)

Underberg AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 243, 11.8.2012.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/45

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Coca-Cola v. SMHV – Mitico (Master)

(Asia T-480/12) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin Master rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat yhteisön tavaramerkiksi rekisteröidyt kuviomerkit Coca-Cola ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki C - Suhteellinen hylkäysperuste - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta - Merkkien samankaltaisuus - Todisteet rekisteröiväksi haetun tavaramerkin kaupallisesta käytöstä))

(2015/C 046/55)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: The Coca-Cola Company (Atlanta, Georgia, Yhdysvallat) (edustajat: barrister S. Malynicz, solicitor D. Stone, solicitor L. Ritchie ja barrister S. Baran)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Modern Industrial & Trading Investment Co. Ltd (Mitico) (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja A.-I. Malami)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse SMHV:n toisen valituslautakunnan 29.8.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 2156/2011-2), joka koskee The Coca-Cola Companyn ja Modern Industrial & Trading Investment Co. Ltd:n (Mitico) välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) toisen valituslautakunnan 29.8.2012 tekemä päätös (asia R 2156/2011-2) kumotaan.

2)

SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan The Coca-Cola Companyn oikeudenkäyntikulut.

3)

Modern Industrial & Trading Investment Co. Ltd (Mitico) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 26, 26.1.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Heli-Flight v. EASA

(Asia T-102/13) (1)

((Siviili-ilmailu - Robinson R66 -tyypin helikopterin lentoehtojen hyväksymistä koskeva hakemus - Euroopan lentoturvallisuusviraston hylkäävä päätös - Kumoamisvaatimus - Valituslautakunnan valvonnan laajuus - Unionin yleisen tuomioistuimen valvonnan laajuus - Laiminlyöntikanne - Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu))

(2015/C 046/56)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Heli-Flight GmbH & Co. KG (Reichelsheim, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Kittner)

Vastaaja: Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) (asiamiehet: asianajajat T. Masing ja C. Eckart)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse ensinnäkin vaatimuksesta kumota EASA:n 13.1.2012 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan esittämä Robinson R66 -tyypin helikopterin (sarjanumero 0034) lentoehtojen hyväksymistä koskeva hakemus, toiseksi vaatimuksesta todeta EASA:n laiminlyönti kantajan 11.7.2011 ja 10.1.2012 esittämien kyseistä helikopteria koskevien hakemusten käsittelyssä ja kolmanneksi vaatimus EASA:n velvoittamisesta korvaamaan vahinko, jonka kantaja katsoo kärsineensä kyseisen hylkäämispäätöksen ja väitetyn laiminlyönnin seurauksena.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Heli-Flight GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 123, 27.4.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/46

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Ludwig Schokolade v. SMHV – Immergut (TrinkFix)

(Asia T-105/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin TrinkFix rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen ja yhteisön sanamerkki Drinkfit - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Tavaramerkkien samankaltaisuus - Tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuus - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttäminen - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta))

(2015/C 046/57)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ludwig Schokolade GmbH & Co. KG (Bergisch Gladbach, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Fischer ja A. Brodkorb)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Pohlmann)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Immergut GmbH & Co. KG (Elsdorf, Saksa) (edustajat: asianajajat G. Schoenen, V. Töbelmann ja S. Frenz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 13.12.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 34/2012 1), joka koskee Immergut GmbH & Co. KG:n ja Ludwig Schokolade GmbH & Co. KG:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Ludwig Schokolade GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 108, 13.4.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/47

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Selo Medical v. SMHV – biosyn Arzneimittel (SELOGYN)

(Asia T-173/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin SELOGYN rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki SELESYN - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Rekisteröinnin epääminen))

(2015/C 046/58)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Selo Medical GmbH (Unternberg, Itävalta) (edustaja: asianajaja T. Schneider)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Walicka)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: biosyn Arzneimittel GmbH (Fellbach, Saksa) (edustajat: asianajajat R. Kunz-Hallstein ja H. Kunz-Hallstein)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 21.1.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 2601/2011 4), joka koskee biosyn Arzneimittel GmbH:n ja Selo Medical GmbH:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Selo Medical GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 141, 18.5.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/48

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Valittajina van der Aat ym. sekä muina osapuolina komissio ja neuvosto

(Asia T-304/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Palkkaus - Virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden vuosittainen mukauttaminen - Virkamiesten ja toimihenkilöiden, joiden asemapaikka on Varese, palkkoja koskeva korjauskerroin - Henkilöstösääntöjen 64 – 65 a artikla - Henkilöstösääntöjen liite IX - Asetus (EU) N:o 1239/2010 - Perusteluvelvollisuus - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Ilmeinen arviointivirhe))

(2015/C 046/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Chris van der Aat (Besozzo, Italia) ja muut Euroopan komission virkamiehet ja toimihenkilöt, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat S. Orlandi, D. de Abreu Caldas ja J.-N. Louis)

Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi J. Currall ja D. Martin, sitten J. Currall ja A.-C. Simon) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bauer ja J. Herrmann)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) 1.3.2013 antamasta tuomiosta van der Aat ym. v. komissio (F-111/11, Kok. H., EU:F:2013:42) tehty valitus, jossa vaaditaan kyseisen tuomion kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Chris van der Aat ja muut Euroopan komission virkamiehet ja toimihenkilöt, joiden nimet luetellaan tuomion liitteessä, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan unionin neuvosto vastaa sille tässä oikeusasteessa aiheutuneista omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 245, 24.8.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/48

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Comptoir d'Épicure v. SMHV – A-Rosa Akademie (da rosa)

(Asia T-405/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan yhteisöä koskeva kansainvälinen rekisteröintihakemus - Kuviomerkki da rosa - Aiempi yhteisön sanamerkki aROSA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 2 ja 3 kohta ja asetuksen (EY) N:o 2868/95 22 sääntö))

(2015/C 046/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Le Comptoir d'Épicure (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja S. Arnaud)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: V. Melgar)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: A-Rosa Akademie GmbH (Rostock, Saksa) (edustaja: asianajaja A. Theis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n viidennen valituslautakunnan 22.5.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 1195/2012 5), joka koskee A Rosa Akademie Gmbh:n ja Le Comptoir d’Épicuren välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Le Comptoir d'Épicure velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 284, 28.9.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – ”Millano” Krzysztof Kotas v. SMHV (suklaarasian muoto)

(Asia T-440/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Suklaarasian muoto - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 046/61)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Zakład Wyrobów Cukierniczych ”Millano” Krzysztof Kotas (Przeźmierowo, Puola) (edustaja: asianajaja B. Kański)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Walicka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 22.5.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 755/2012 2), joka koskee hakemusta suklaarasian muodon muodostaman kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Zakład Wyrobów Cukierniczych ”Millano” Krzysztof Kotas vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 344, 23.11.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/49

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Valittajana AN ja muuna osapuolena komissio

(Asia T-512/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Työpaikkakiusaaminen - Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 3 kohta - Lausumatta jättäminen - Tosiseikkojen huomioon ottaminen vääristyneellä tavalla))

(2015/C 046/62)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: AN (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat É. Boigelot ja R. Murru)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja C. Ehrbar)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) tuomiosta AN vastaan Euroopan komissio (F-111/10, Kok. H., EU:F:2013:114) tuomiosta ja vaatimus kyseisen tuomion kumoamiseksi

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) tuomio AN vastaan Euroopan komissio (F-111/10, Kok. H., EU:F:2013:114) kumotaan siltä osin kuin siinä ei lausuttu kanneperusteesta, joka koskee tutkinnan, jolle oli annettu viitenumero CMS 07/041, sääntöjenvastaisuutta.

2)

Valitus hylätään muilta osin.

3)

AN:n Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asiassa F-111/10 nostama kanne hylätään.

4)

AN vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan komissiolle virkamiestuomioistuimessa ja tässä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

5)

Komissio vastaa puolesta komissiolle virkamiestuomioistuimessa ja tässä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 367, 14.12.2013.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/50

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Groupe Canal + v. SMHV – Euronews (News+)

(Asia T-591/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin News+ rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen sanamerkki ACTU+ - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 046/63)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Groupe Canal + (Issy-les-Moulineaux, Ranska) (edustajat: asianajajat L. Barissat ja R. Joseph, avocats)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: V. Melgar)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Euronews (Écully, Ranska) (edustajat: asianajajat V. von Bomhard ja J. Schmitt)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 9.9.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 1533/2012 4), joka koskee yhtäältä Groupe Canal +:n ja Canal + Francen ja toisaalta Euronewsin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Groupe Canal + velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 31, 1.2.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/51

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Wilo v. SMHV (Pioneering for You)

(Asia T-601/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin Pioneering for You rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2015/C 046/64)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Wilo SE (Dortmund, Saksa) (edustaja: asianajaja B. Schneiders)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 11.9.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 555/2013 4), joka koskee hakemusta sanamerkin Pioneering for You rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Wilo SE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 24, 25.1.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/51

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Valittajana Faita ja muuna osapuolena ETSK

(Asia T-619/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - henkilöstö - Virkamiehet - Työpaikkakiusaaminen - Avustamatta jättäminen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyönti - Oikeudellinen virhe - Puolustautumisoikeudet))

(2015/C 046/65)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Carla Faita (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat D. de Abreu Caldas, M. de Abreu Caldas ja J.-N. Louis)

Muu osapuoli: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) (asiamiehet: M. Pascua Mateo ja L. Camarena Januzec, avustajinaan asianajajat M. Troncoso Ferrer ja F.-M. Hislaire)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen asiassa F-92/11, Faita vastaan ETSK, 16.9.2013 antaman tuomion (Kok. H., EU:F:2013:130) kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Carla Faita vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 24, 25.1.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/52

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 11.12.2014 – Monster Energy v. SMHV (REHABILITATE)

(Asia T-712/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin REHABILITATE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

(2015/C 046/66)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Monster Energy Company (Corona, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustaja: solicitor P. Brownlow)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 17.10.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 609/2013 1), joka koskee hakemusta sanamerkin REHABILITATE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Monster Energy Company velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 61, 1.3.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/52

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.12.2014 – Heidrick & Struggles International v. SMHV (THE LEADERSHIP COMPANY)

(Asia T-43/14) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin THE LEADERSHIP COMPANY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EU) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta))

(2015/C 046/67)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Heidrick & Struggles International Inc. (Chicago, Illinois, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja A. Norris)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: I. Harrington)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 10.10.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 338/2013 2), joka koskee hakemusta sanamerkin THE LEADERSHIP COMPANY rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Heidrick & Struggles International Inc. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 129, 28.4.2014.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/53

Kanne 18.11.2014 – Actega Terra v. SMHV – Heidelberger Druckmaschinen (FoodSafe)

(Asia T-766/14)

(2015/C 046/68)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Actega Terra GmbH (Lehrte, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Onken)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Heidelberger Druckmaschinen AG (Heidelberg, Saksa)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”FoodSafe” – Yhteisön tavaramerkki nro 9 5 02  551

SMHV:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan 8.9.2014 asiassa R 2440/2013-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että mitättömyysosaston 14.10.2013 tekemä päätös Az 6912 C kumotaan ja yhteisön tavaramerkin nro 9 5 02  551 mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus hylätään

—

toissijaisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on rikottu

—

Asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on rikottu

—

Asetuksen N:o 207/2009 76 artiklan 1 kohtaa on rikottu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/53

Kanne 17.11.2014 – Boomkwekerij van Rijn-de Bruyn v. CPVO – Artevos ja Dachverband Kulturpflanzen- und Nutztiervielfalt (Oksana)

(Asia T-767/14)

(2015/C 046/69)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Boomkwekerij van Rijn-de Bruyn BV (Uden, Alankomaat) (edustaja: asianajaja P. Jonker)

Vastaaja: Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Artevos GmbH (Karlsruhe, Saksa) ja Dachverband Kulturpflanzen- und Nutztiervielfalt eV (Bielefeld, Saksa)

Menettely CPVO:ssa

Yhteisön kasvinjalostajanoikeuden hakija: Kantaja

Riidanalainen yhteisön kasvinjalostajanoikeus: Oksana – hakemus nro 2005/1046

Riidanalainen päätös: CPVO:n valituslautakunnan 2.7.2014 asiassa A007/2013 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

kumoamisen johdosta hyväksyy kantajan tekemät valitukset CPVO:n päätöksistä R 1231, OBJ 13-086, OBJ 13-087, OBJ 13-088 ja OBJ 13-090; katsoo, että kantajan lajike on (riittävän) uusi asetuksen N:o 2100/94 10 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä ja myöntää kantajan lajikkeelle yhteisön kasvinjalostajanoikeuden

—

velvoittaa CPVO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 2100/94 10 ja 76 artiklaa on rikottu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/54

Kanne 14.11.2014 – CGI Luxembourg ja Intrasoft International v. parlamentti

(Asia T-769/14)

(2015/C 046/70)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: CGI Luxembourg SA (Bertrange, Luxemburg) ja Intrasoft International SA (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: asianajaja N. Korogiannakis)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan parlamentin päätöksen valita kantajien tarjous toiselle sijalle avoimen tarjouskilpailun nro PE/ITEC/ITS14 ”Tietoteknisten palvelujen ulkoinen suoritus” erää 3 ”Tietojärjestelmän tuotannon kehittäminen ja ylläpito” koskevassa vaiheessa sekä Euroopan parlamentin päätöksen tehdä ensimmäinen monivaiheinen sopimus ”teräskonsortion” kanssa

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kantajille sopimuksen menetyksestä aiheutunut vahinko

—

vaihtoehtoisesti velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kantajille mahdollisuuden menetyksestä aiheutunut vahinko

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut ja muut tähän kanteeseen liittyvät kulut ja kustannukset, vaikka esillä oleva kanne hylättäisiin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että arviointimalli sisältää virheitä, tarjoajille on annettu ristiriitaisia ohjeita, tarjoajille annettuja ohjeita on rikottu, tarjouseritelmää on rikottu sekä avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteita on loukattu.

—

Kantajat väittävät, että arviointimalli, sellaisena kuin se tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettiin, sisälsi lukuisia virheitä. Arviointikomitea käytti lisäksi eri mallia – tästä tarjouksentekijöille ilmoittamatta – kuin mistä oli ilmoitettu, ja se käytti myös arvoja, jotka oli otettu muusta kuin taulukosta, josta oli ilmoitettu tarjoajien kysymyksiin esitetyissä vastauksissa.

2.

Toinen kanneperuste perustuu varainhoitoasetuksen 110 artiklan ja toimeenpanoasetuksen 149 artiklan rikkomiseen, sillä käytetty malli ei johda tarjouskilpailun ratkeamiseen sellaisen tarjouksen hyväksi, joka on taloudellisesti edullisin.

—

Kantajat väittävät, että taulukko, jonka mukaisia arvoja arviointikomitea käytti arviointimallin soveltamiseksi, ei vastaa sitä, miten sopimus on tarkoitus toteuttaa. Tämän seurauksena huomioon otetut tekijät eivät vastaa Euroopan parlamentin todellisia tarpeita, minkä johdosta monivaiheiset sopimukset tehdään väistämättä sellaisten tarjoajien kanssa, jotka eivät tarjoa taloudellisesti edullisinta tarjousta Euroopan parlamentin tarpeita varten.

3.

Kolmas kanneperuste perustuu tarjouseritelmän epätäsmällisyyteen ja ristiriitaisuuteen.

—

Kantajat väittävät, Euroopan parlamentti on kirjeissään esittänyt tarjouspyyntöasiakirjoja koskevan tulkinnan, joka on ristiriidassa näiden asiakirjojen muiden osien, parlamentin omien yksikköjen tarjoajien kysymyksiin antamien vastausten sekä hankintasopimuksen tavoitteiden kanssa. Tämän seurauksena tarjouspyyntöasiakirjat voivat johtaa tarjoajia tekemään virheitä, jotka estävät niitä laatimasta parasta hintastrategiaa ja täten jättämästä parasta tarjoustaan.

4.

Neljäs kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden rikkomiseen, tehokasta oikeussuojakeinoa koskevan oikeuden loukkaamiseen sekä olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen.

—

Kantajat väittävät, että niille Euroopan parlamentin kirjeiden välityksellä välitettyjä tietoja sen jälkeen, kun sopimuksen tekemisestä riidanalaisessa tarjouskilpailussa oli ilmoitettu, ei ole pidettävä riittävinä perusteluina, koska ne eivät kokonaisuutena ole riittäviä siihen, että kantajat voisivat soveltaa arviointimallia ja tarkistaa sen asianmukaisuuden. Euroopan parlamentti ei esittänyt kaikkia tietoja, jotka otettiin huomioon arviointimallin soveltamiseksi, vaikka ensimmäisen monivaiheisen sopimuksen saajan taloudellinen tarjous oli ratkaiseva tekijä sen kannalta, että kantajat luokiteltiin toiselle sijalle, sillä kantajien tarjous luokiteltiin kokonaisuutena ensimmäiselle sijalle tarjousten laadun arvioinnissa ja järjestys muuttui vasta hinnan huomioimisen jälkeen.

5.

Viides kanneperuste perustuu tarjouseritelmän ja varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkomiseen.

—

Kantajat väittävät, että julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan kaksi yhtiötä, jotka osallistuivat ”poissuljettuihin” eriin, mukaan lukien erän 3 ensimmäisen monivaiheisen sopimuksen saaja, on fuusioitunut eikä niiden kanssa voida tämän vuoksi tehdä yllä mainittuja sopimuksia. Yllä mainitut yhtiöt ovat selvästi jäävejä, jos niitä pyydettäisiin toteuttamaan sopimus.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/55

Kanne 24.11.2014 – Red Lemon v. SMHV – Lidl Stiftung (ABTRONICX2)

(Asia T-776/14)

(2015/C 046/71)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Red Lemon Inc. (Hong Kong, Kiina) (edustajat: asianajajat T. Wieland ja S. Müller)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ABTRONICX2 – Rekisteröintihakemus nro 8 5 34  943

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 4.9.2014 asiassa R 2078/2013-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja hylkää väitteen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/56

Valitus, jonka Euroopan keskuspankki on tehnyt 28.11.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-26/12, Cerafogli v. EKP, 18.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia T-787/14 P)

(2015/C 046/72)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan keskuspankki (asiamiehet: E. Carlini ja M. López Torres, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur)

Muu osapuoli: Maria Concetta Cerafogli (Rooma, Italia)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan asiassa F-26/12, Cerafogli v. EKP, 18.9.2014 annetun tuomion

—

ratkaisemaan asian valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämien vaatimusten mukaisesti

—

velvoittamaan kunkin osapuolen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että tuomiota Koninklijke Grolsch sovelletaan virheellisesti henkilöstöasioihin, jolloin tulkitaan väärin tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden periaatetta perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, ja perustelut ovat epäasianmukaiset.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, ettei toimielimen puolustautumisoikeuksia ole otettu huomioon, koska oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn tavoite on sivuutettu, ratkaisevat tosiseikat on jätetty ottamatta huomioon ja oikeusvarmuuden periaatetta on tulkittu väärin.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu siihen, että on tehty väärät päätelmät lainvastaisuusväitteen luoteesta ja SEUT 277 artiklaa sekä oikeusvarmuuden periaatetta on tulkittu väärin.

4)

Neljäs valitusperuste, joka perustuu siihen, että tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden periaatetta on tulkittu väärin, nyt käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoja ei ole otettu huomioon ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/57

Valitus, jonka Eric Vanhalewyn on tehnyt 5.12.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-101/13, Osorio ym. v. EUH, 25.9.2014 antamasta tuomiosta

(Asia T-792/14 P)

(2015/C 046/73)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Eric Vanhalewyn (Grand Baie, Mauritius) (edustajat: asianajajat S. Orlandi ja T. Martin)

Muu osapuoli: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-87/12 (Osorio v. EUH) 25.9.2014 antaman tuomion

—

ratkaisee asian uusien säännösten perusteella ja

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa EUH:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksesta käy ilmi, että valittaja vaatii virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-101/13, Osorio ym. vastaan EUH, 25.9.2014 antaman tuomion kumoamista.

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, koska virkamiestuomioistuin katsoi yhtäältä, että se, että EUH jätti antamatta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä X olevan 10 artiklan yleiset täytäntöönpanosäännökset (jäljempänä yleiset täytäntöönpanosäännökset), oli perusteltua, koska EUH:ssa oli tämän säännöksen soveltamisen osalta vielä meneillään siirtymäjakso ja toisaalta, että kantaja voi tehokkaasti vedota yleisten täytäntöönpanosäännösten toteuttamista koskevan velvollisuuden laiminlyöntiin vain jos hän osoittaa, että nimittävä viranomainen sovelsi tätä säännöstä mielivaltaisesti.

2)

Toinen valitusperuste, joka perustuu virkamiestuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen, kun se katsoi, että EUH oli pätevästi perustellut riidanalaista päätöstä, vaikka syitä, joiden vuoksi nimittävä viranomainen poikkesi henkilöstökomitean kielteisestä lausunnosta, ei esitetty.

3)

Kolmas valitusperuste, joka perustuu virkamiestuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen, kun se katsoi, että nimittävä viranomainen saattoi yleisten täytäntöönpanosäännösten puuttuessa ottaa huomioon muita tekijöitä kuin ne, joista on säädetty henkilöstösäännöissä työntekijöiden Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien asemapaikkojen elinolosuhteiden vaikeusasteen mittaamista varten.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/58

Kanne 6.12.2014 – Skype v. SMHV – Sky International (SKYPE)

(Asia T-797/14)

(2015/C 046/74)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Skype (Dublin, Irlanti) (edustajat: solicitor A. Carboni ja solicitor M. Browne)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Sky International AG (Zug, Sveitsi)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin hakija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”SKYPE” – Rekisteröintihakemus nro 9 724 394

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan 29.9.2014 asiassa R 1075/2013-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen ja palauttaa hakemuksen SMHV:lle sen käsittelyn jatkamiseksi

—

velvoittaa SMHV:n ja mahdolliset väliintulijat vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja ne oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet asiassa R 1075/2013-4 tehdyn valituksen käsittelystä neljännessä valituslautakunnassa ja väitteen B 1 870 834 käsittelystä väiteosastossa.

Kanneperuste

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/58

Kanne 4.12.2014 – Laboratorios ERN v. SMHV – michelle menard (Lenah.C)

(Asia T-802/14)

(2015/C 046/75)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Laboratorios ERN, SA (Barcelona, Espanja) (edustaja: asianajaja S. Correa)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: michelle menard GmbH – Berlin cosmetics (Berliini, Saksa)

Menettely SMHV:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Lenah.C – Rekisteröintihakemus nro 1 0 4 26  617

SMHV:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: SMHV:n neljännen valituslautakunnan 24.9.2014 asiassa R 2260/2013-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n ja tarvittaessa muun osapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut (yhteisvastuullisesti).

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/59

Kanne 3.12.2014 – August Storck v. SMHV (sinivalkoinen neliönmuotoinen pakkaus)

(Asia T-806/14)

(2015/C 046/76)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: August Storck KG (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat P. Goldenblaum, I. Rohr, T. Melchert ja A. Richter)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Kuviomerkkiä koskeva Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti (neliönmuotoinen pakkaus) – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 1 69  244

Riidanalainen päätös: SMHV:n viidennen valituslautakunnan 8.9.2014 asiassa R 644/2014-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/59

Kanne 12.12.2014 – Italia v. komissio

(Asia T-809/14)

(2015/C 046/77)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: avvocato dello Stato P. Gentili ja G. Palmieri)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoaa Euroopan komission henkilöstöhallinnon pääosaston pääjohtajan Italian tasavallan ulkoasiainministeriön Euroopan unionissa toimivalle pääjohtajalle 2.10.2014 osoittama kirje HR.A2

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne koskee edellä mainittua kirjettä, joka lähetettiin sen ilmoituksen julkaisemisen jälkeen, joka koski avointa Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajan toimea (Luxemburg) (KOM/2014/10356) ja joka on jo riitautettu asiassa T-636/14 nostetulla kanteella ja jossa otetaan kantaa kyseisen ilmoituksen ja sen internetsivuston, jonka välityksellä hakemukset voidaan jättää, sanamuodon, jonka mukaan mahdollisia kieliä ovat ainoastaan ranska, englanti ja saksa, väliseen ristiriitaan.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SEUT 18 artiklan ja 24 artiklan 4 kohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklaa, asetuksen N:o 1/58 (jossa säädetään Euroopan talousyhteisön kielijärjestelyistä) 1 ja 2 artiklaa ja henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohtaa on rikottu, koska komission internetsivustolla olevassa ilmoituksessa oli sitova täsmennys, jolla hakijat velvoitettiin toimittamaan ansioluettelo ja vapaamuotoinen hakemuskirje englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, mutta ei millään muulla unionin kielellä. Komission olisi pitänyt nämä virheet välttääkseen muuttaa kyseistä sivustoa ja jatkaa hakemusten jättämiselle varattua määräaikaa.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan luottamuksensuojan ja vilpittömän yhteistyön periaatetta on loukattu (SEU 4 artiklan 3 kohta), koska komissio on kyseisen ilmoituksen antamismenettelyn kuluessa vakuuttanut Italian hallitukselle, että mainittu kieleen perustuva syrjintä poistetaan, mutta ilmoituksen laadinnassa on toimittu juuri päinvastaisella tavalla, kun siinä määrätään, että hakemukset on tehtävä noudattaen ilmoituksessa viitatussa internetsivustossa vahvistettuja ohjeita.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan päätöksessä on perusteluvirhe, koska sen olisi pitänyt olla komission puheenjohtajan tai toimivaltaisen komissaarin eikä henkilöstöhallinnon pääosaston pääjohtajan tekemä.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/60

Kanne 12.12.2014 – BPC Lux 2 ym. v. komissio

(Asia T-812/14)

(2015/C 046/78)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: BPC Lux 2 ym. (Senningerberg, Luxemburg) BPC UKI LP (George Town, Caymansaaret), Bennett Offshore Restructuring Fund, Inc. (George Town, Caymansaaret), Bennett Restructuring Fund LP (Wilmington, Delaware, Yhdysvallat), Queen Street Fund Ltd (George Town, Caymansaaret), BTG Pactual Global Emerging Markets and Macro Master Fund LP (George Town, Caymansaaret), BTG Pactual Absolute Return II Master Fund LP (George Town, Caymansaaret), CSS LLC (Chicago, Illinois, Yhdysvallat), Beltway Strategic Opportunities Fund LP (George Town, Caymansaaret), EJF Debt Opportunities Master Fund LP (George Town, Caymansaaret), EJF DO Fund (Caymansaaret) LP (George Town, Caymansaaret), TP Lux HoldCo (Luxemburg, Luxemburg), VR Global Partners LP (George Town, Caymansaaret), Absalon II Ltd (Dublin, Irlanti), CenturyLink, Inc. Defined Benefit Master Trust (Denver, Colorado, Yhdysvallat), City of New York Group Trust (New York, New York, Yhdysvallat), Dignity Health (San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat), GoldenTree Asset Management Lux Sàrl (Luxemburg, Luxemburg), GoldenTree High Yield Value Fund Offshore 110 Two Ltd (Dublin, Irlanti), San Bernardino County Employees Retirement Association (San Bernardino, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustajat: solicitor J. Webber, solicitor M. Steenson ja asianajaja P. Fajardo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan komission 3.8.2014 antaman päätöksen olla vastustamatta Portugalin tiedoksi antamaa toimenpidettä, joka koskee Banco Espirito Santo S.A:n (BES) uudelleenorganisointia, menettelyssä SA.39250

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on tehnyt oikeudellisia virheitä, tosiseikkoihin liittyviä virheitä ja menettelyllisiä virheitä, koska se ei ole asianmukaisesti arvioinut kontrafaktuaalista tilannetta erityisesti siltä osin kuin on kyse yksityisen pääoman saatavuudesta BES:n uudelleenorganisoinnissa.

—

Komissio rikkoi useita pankkitiedonannon edellytyksiä, koska se ei arvioinut lainkaan tai jätti ilmoittamatta perustelut siltä osin kuin kyse oli seuraavista: a) oliko tuki rajattu välttämättömään vähimmäismäärään, b) oliko yksityistä pääomaa hyödynnetty niin pitkälle kuin mahdollista, c) voitiinko poikkeusta edellytykseen siitä, että toissijaiset velkojat osallistuvat täysimääräisesti, soveltaa vakavaraisuuteen kohdistuvan vaikutuksen ja epäsuhteisuuden perusteella ja d) oliko periaatetta, jonka mukaan yhtäkään velkojaa ei aseteta muita huonompaan asemaan, noudatettu.

—

Komissio ei tutkinut kontrafaktuaalista tilannetta ja teki näin ollen virheellisen tosiseikkoja koskevan olettamuksen siitä, että ainoa vaihtoehto tiedoksi annetuille toimenpiteille oli BES:n asettaminen selvitystilaan. Komissio ei ottanut huomioon näyttöä siitä, että uutta yksityistä pääomaa oli saatavilla ja että se olisi voinut vähentää sen valtiontuen määrää, jota tiedoksi annettu toimenpide edellytti.

—

Komissio oli velvollinen aloittamaan SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaisen virallisen tutkintamenettelyn. Koska komissio ei ole toiminut näin, se on loukannut kantajien kyseiseen määräykseen perustuvia menettelyllisiä oikeuksia.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio on loukannut kantajien menettelyllisiä oikeuksia, koska se on jättänyt aloittamatta virallista tutkintamenettelyä.

—

Kun tiedoksiantoa tarkastellaan objektiivisesti, sen osalta nousi esille vakavia arviointiin liittyviä vaikeuksia sekä tosi- että oikeusseikkojen osalta.

—

Komissio alkuperäinen arviointi, joka kesti yhden sunnuntain, ei ole voinut olla täysimääräinen ja riittävä, kun otetaan huomioon tutkinnan kohteen merkitys ja vaikeusaste.

—

Komissiolla oli syitä uskoa, että sille esitetyt tiedot saattoivat olla epäluotettavia tai ainakin sellaisia, että ne edellyttivät tarkistamista ennen kuin niihin saattoi luottaa.

—

Komissio jätti ottamatta huomioon pankkitiedonannon 50–53 kohdan, joissa vahvistetaan kaksiportainen pelastus- ja uudelleenorganisointimenettely sellaisia kiireellisiä tilanteita varten, jossa BES oli.

—

Komissio on velvollinen aloittamaan virallisen tutkinnan. Komission laiminlyönti tältä osin aiheutti sen, että kantajilta evättiin osapuolina, joita asia koskee, kaikki mahdollisuudet osallistua menettelyyn, mikä merkitsee niiden SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrättyjen laillisten menettelyllisten oikeuksien loukkaamista.

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/61

Kanne 12.12.2014 – Geilenkothen Fabrik für Schutzkleidung v. SMHV (Cottonfeel)

(Asia T-822/14)

(2015/C 046/79)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Geilenkothen Fabrik für Schutzkleidung GmbH (Gerolstein-Müllenborn, Saksa) (edustaja: asianajaja M. Straub)

Vastaaja: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Menettely SMHV:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki ”Cottonfeel” – Rekisteröintihakemus nro 1 1 9 35  236

Riidanalainen päätös: SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.10.2014 asiassa R 2579/2013-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa riidanalaisen päätöksen

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut valitusmenettelyssä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa on rikottu.

—

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu.