ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 212
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

57. vuosikerta
7. heinäkuu 2014

Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan unionin tuomioistuin

2014/C 212/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

1

 

V   Ilmoitukset

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Unionin Tuomioistuin

2014/C 212/02

Asia C-184/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.5.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan — Täytäntöönpanon laiminlyönti — SEUT 260 artikla — Valtiontuki — Takaisin periminen — Sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tukiohjelma — Kyseisen ohjelman perusteella myönnetty yksittäinen tuki — Rahamääräinen seuraamus)

2

2014/C 212/03

Asia C-97/12 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.5.2014 – Valittajana Louis Vuitton Malletier sekä muina osapuolina sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Friis Group International ApS (Muutoksenhaku — Yhteisön tavaramerkki — Mitättömyysmenettely — Kuviomerkki, joka esittää lukituslaitteen ulkoasua — Erottamiskyvyn puuttuminen — Osittainen mitättömyys — Asetus (EY) N:o 40/94 — 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3

2014/C 212/04

Asia C-131/12: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.5.2014 (Audiencia Nacionalin (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Google Spain SL ja Google Inc. v. Agencia de Protección de Datos (AEPD) ja Mario Costeja González (Henkilötiedot — Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä — Direktiivi 95/46/EY — 2, 4, 12 ja 14 artikla — Asiallinen ja alueellinen soveltamisala — Internethakukoneet — Internetsivustoilla olevien tietojen käsittely — Kyseisten tietojen hakeminen, indeksointi ja tallentaminen — Hakukoneen ylläpitäjän vastuu — Jäsenvaltion alueella sijaitseva toimipaikka — Hakukoneen ylläpitäjän velvollisuuksien ja rekisteröidyn oikeuksien ulottuvuus — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 7 ja 8 artikla)

4

2014/C 212/05

Asia C-359/12: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 (Handelsgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Michael Timmel v. Aviso Zeta AG (Ennakkoratkaisupyyntö — Kuluttajansuoja — Direktiivi 2003/71/EY — 14 artiklan 2 kohdan b alakohta — Asetus (EY) N:o 809/2004 — 22 artiklan 2 kohta ja 29 artiklan 1 kohta — Ohjelmaesite — Esitteen täydennykset — Lopulliset ehdot — Vaadittujen tietojen julkistamisen päivämäärä ja tapa — Sähköisessä muodossa tehtävälle julkistamiselle asetetut vaatimukset)

5

2014/C 212/06

Asia C-480/12: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.5.2014 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Minister van Financiën v. X BV (Yhteisön tullikoodeksi — Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 203 artiklan ja 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisala — Ulkoinen passitusmenettely — Tullivelan syntyminen velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi — Tavaroiden esittäminen määrätoimipaikassa myöhässä — Kuudes arvonlisäverodirektiivi — 10 artiklan 3 kohta — Tullivelan ja arvonlisäverovelan syntymisen välinen yhteys — Verollisten liiketoimien käsite)

6

2014/C 212/07

Asia C-521/12: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – T.C. Briels ym. v. Minister van Infrastructuur en Milieu (Ennakkoratkaisupyyntö — Ympäristö — Direktiivi 92/43/ETY — 6 artiklan 3 ja 4 kohta — Luontotyyppien suojelu — Erityisten suojelutoimien alueet — Suunnitelman tai hankkeen suojelualueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi — Suojelualuetta koskevan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen — Korvaavat toimenpiteet — Natura 2000 -alue Vlijmens Ven, Moerputten & Bossche Broek — Moottoritie A2:n linjausta koskeva hanke ‘s-Hertogenbosch-Eindhoven)

7

2014/C 212/08

Asia C-90/13 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 – Valittajana 1. garantovaná a.s. ja muuna osapuolena Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Kilpailu — Asetus (EY) N:o 1/2003 — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Sakon määrän laskeminen — Edellisen tilikauden liikevaihto)

8

2014/C 212/09

Asia C-135/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 15.5.2014 (Kúrian (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Szatmári Malom kft v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal Központi Szerve (Maatalous — Maaseuturahasto — Asetus (EY) N:o 1689/2005 — 20, 26 ja 28 artikla — Tuki maatilojen nykyaikaistamiseen ja tuki maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen — Tukikelpoisuuden edellytykset — Jäsenvaltioiden toimivalta — Tuki myllyjen olemassa olevan kapasiteetin nykyaikaistamiseen — Myllyt, jotka on korvattu yhdellä uudella myllyllä kapasiteettia lisäämättä — Tuen ulkopuolelle jättäminen — Yhdenvertaisen kohtelun periaate)

9

2014/C 212/10

Asia C-297/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.5.2014 (Finanzgericht Münchenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Data I/O GmbH v. Hauptzollamt München (Ennakkoratkaisupyyntö — Tariffiluokittelu — Yhteinen tullitariffi — Yhdistetty nimikkeistö — XVI jakson 2 huomautus — Nimikkeet 8422, 8456, 8473, 8501, 8504, 8543, 8544 ja 8473 — Osien ja tavaroiden käsitteet — Ohjelmointijärjestelmiin tarkoitetut osat ja tarvikkeet (moottorit, virtalähteet, laserit, generaattorit, kaapelit ja kuumasaumaimet) — Nimikkeellä 8473 ei ole luokittelussa etusijaa muihin 84 ja 85 ryhmän nimikkeisiin nähden)

10

2014/C 212/11

Asia C-337/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 15.5.2014 (Kúrian (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Almos Agrárkülkereskedelmi kft v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Közép-magyarországi Regionális Adó Főigazgatósága (Ennakkoratkaisupyyntö — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Direktiivi 2006/112/EY — 90 artikla — Veron perusteen alentaminen — Jäsenvaltioiden velvoitteiden laajuus — Välitön oikeusvaikutus)

11

2014/C 212/12

Asia C-142/14 P: Valitus, jonka The Sunrider Corporation on tehnyt 24.3.2014 asiassa T-221/12, The Sunrider Corporation v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 23.1.2014 annetusta tuomiosta

11

2014/C 212/13

Asia C-144/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Maramureș (Romania) on esittänyt 26.3.2014 – Cabinet Medical Veterinar Dr. Tomoiagă Andrei v. Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj Napoca prin Administrația Județeană a Finanțelor Publice Maramureș

13

2014/C 212/14

Asia C-161/14: Kanne 4.4.2014 – Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

14

2014/C 212/15

Asia C-172/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (Romania) on esittänyt 7.4.2014 – ING – Pensii Societate de Administrare a unui Fond de Pensii Administrat Privat SA v. Consiliul Concurenței

15

2014/C 212/16

Asia C-174/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 9.4.2014 – Saudaçor – Sociedade Gestora de Recursos e Equipamentos de Saúde dos Açores, S.A. v. Fazenda Pública

15

2014/C 212/17

Asia C-181/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 14.4.2014 – Rikosoikeudenkäynti G:tä vastaan

16

2014/C 212/18

Asia C-186/14 P: Valitus, jonka ArcelorMittal Tubular products Ostrava a.s. ym. ovat tehneet 14.4.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 29.1.2014 antamasta tuomiosta

16

2014/C 212/19

Asia C-193/14 P: Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 15.4.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 29.1.2014 antamasta tuomiosta

17

2014/C 212/20

Asia C-205/14: Kanne 24.4.2014 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

18

2014/C 212/21

Asia C-206/14: Kanne 24.4.2014 – Euroopan komissio v. Viron tasavalta

19

2014/C 212/22

Asia C-227/14 P: Valitus, jonka LG Display Co. Ltd ja LG Display Taiwan Co., Ltd ovat tehneet 7.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-128/11, LG Display Co. Ltd ja LG Display Taiwan Co., Ltd v. Euroopan komissio, 27.2.2014 antamasta tuomiosta

19

2014/C 212/23

Asia C-231/14 P: Valitus, jonka InnoLux Corp., aikaisemmin Chimei InnoLux Corp., on tehnyt 8.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-91/11, InnoLux Corp., aikaisemmin Chimei InnoLux Corp. v. Euroopan komissio, 27.2.2014 antamasta tuomiosta

20

2014/C 212/24

Asia C-234/14: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākā tiesa (Latvia) on esittänyt 12.5.2014 –Talsu novada pašvaldība ja Iepirkumu uzraudzības birojs v. SIA Ostas celtnieks

21

2014/C 212/25

Asia C-236/14: Kanne 12.5.2014 – Euroopan komissio v. Irlanti

22

 

Unionin yleinen tuomioistuin

2014/C 212/26

Asia T-519/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Toshiba v. komissio (Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Tehomuuntajien markkinat — Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen — Sopimus markkinoiden jakamisesta — Näyttö kartellista irtisanoutumisesta — Kilpailunrajoitus — Vaikutus kauppaan — Markkinoille pääsyn esteet — Sakot — Sakon perusmäärä — Viitevuosi — Sakkojen määrän laskennasta annettujen vuoden 2006 suuntaviivojen 18 kohta — Fiktiivisen markkinaosuuden ETA-markkinoilla käyttäminen)

23

2014/C 212/27

Asia T-447/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Catinis v. komissio (Oikeus tutustua asiakirjoihin — Asetus (EY) N:o 1049/2001 — OLAFin tutkimusasiakirjat, jotka koskevat erästä Syyriassa toteutettavaa infrastruktuurin uudenaikaistamishanketta — Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen — Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien suojaa koskeva poikkeus)

23

2014/C 212/28

Asia T-553/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.5.2014 – European Dynamics Luxembourg v. EKP (Julkiset palveluhankinnat — Tarjouspyyntömenettely — Infrastruktuuriin ja tietoteknisiin sovelluksiin liittyvien palvelujen tarjoaminen EKP:lle — Hakemuksen hylkääminen — Kumoamiskanne — Kannekelpoinen toimi — Tutkittavaksi ottaminen — Valintaperusteet — Hakemuksen yhteensopivuus niiden ehtojen kanssa, jotka on ilmoitettu osallistumishakemusten pyytämistä koskevassa ilmoituksessa — Perusteluvelvollisuus — Täsmennysten pyytämistä hakemukseen koskevaa valtaa ei ole käytetty — Ilmeiset arviointivirheet — Harkintavallan väärinkäyttö — Vahingonkorvauskanne)

24

2014/C 212/29

Asia T-599/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Eni v. SMHV – Emi (IP) (ENI) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin ENI rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki EMI — Sekaannusvaara — Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus — Merkkien samankaltaisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Rekisteröinnin epääminen osittain)

25

2014/C 212/30

Asia T-633/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Guangdong Kito Ceramics ym. v. neuvosto (Polkumyynti — Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen maahantuonti — Lopullinen polkumyyntitulli — Yhteistyöstä kieltäytyminen — Tarvittavat tiedot — Asetetut määräajat — Käytettävissä olevat tiedot — Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 18 artiklan 1 ja 3 kohta)

25

2014/C 212/31

Asia T-347/12 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Mocová v. komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Määräaikainen työsopimus — Päätös työsopimuksen jatkamatta jättämisestä — Valituksen hylkääminen — Perusteluvelvollisuus — Päätöksessä, jolla valitus hylättiin, esitetty perustelu)

26

2014/C 212/32

Asia T-368/12 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Valittajana komissio ja muuna osapuolena Macchia (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Määräaikainen sopimus — Sopimuksen uusimatta jättämistä koskeva päätös — Virkamiestuomioistuimen toimivalta — Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäinen kohta — Huolenpitovelvollisuus — Työnantajan edun käsite — Kielto tuomita enemmän kuin kanteessa on vaadittu — Kontradiktorinen periaate)

27

2014/C 212/33

Asia T-406/12 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Valittajana BG ja muuna osapuolena oikeusasiamies (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Kurinpitojärjestelmä — Viraltapanoseuraamus ilman eläkeoikeuksien menetystä — Viraltapanopäätöksen tekohetkellä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva alustava tutkinta — Yhdenvertainen kohtelu — Irtisanomiskielto äitiysloman aikana)

27

2014/C 212/34

Asia T-553/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Bateaux mouches v. SMHV (BATEAUX-MOUCHES) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin BATEAUX-MOUCHES rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta — Kuvailevuus — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta)

28

2014/C 212/35

Asia T-61/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Melt Water v. SMHV (NUEVA) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin NUEVA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 60 artikla — Velvoitetta maksaa valitusmaksu määräajassa ei ole noudatettu — Epäselvyys yhdessä kieliversiossa — Yhtenäinen tulkinta — Ennalta arvaamattomat seikat tai ylivoimainen este — Anteeksiannettava erehdys — Tarkkaavaisuus- ja huolellisuusvelvollisuus)

29

2014/C 212/36

Asia T-95/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Walcher Meßtechnik v. SMHV (HIPERDRIVE) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin HIPERDRIVE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

29

2014/C 212/37

Asia T-228/13: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – NIIT Insurance Technologies v. SMHV (EXACT) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin EXACT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Perusteluvelvollisuus — Yhdenvertainen kohtelu — SEUT 56 artikla)

30

2014/C 212/38

Asia T-207/12 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.5.2014 – Marcuccio v. komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Kanne, joka on nostettu sellaisen vaatimuksen esittämisen jälkeen, joka koskee asiakirjan liittämistä asiakirja-aineistoon, joka koskee vaatimusta myöntää, että valittajan kärsimä vahinko johtui tapaturmasta — Toimi ei ole valittajalle epäedullinen — Valmisteleva toimi — Tiedottamistoimi — Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a alakohta — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton)

30

2014/C 212/39

Asia T-359/13: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.5.2014 – Spain Doce 13 v. SMHV – Ovejero Jiménez ja Becerra Guibert (VICTORIA DELEF) (Yhteisön tavaramerkki — Rekisteröinnin epääminen osittain — Lausunnon antamisen raukeaminen)

31

2014/C 212/40

Asia T-567/13: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.5.2014 – Sharp v. SMHV (BIG PAD) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus kuviomerkin BIG PAD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Kanne, josta osan tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ja josta osa on selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton)

32

2014/C 212/41

Asia T-203/14: Kanne 31.3.2014 – Mo Industries v. SMHV (Splendid)

32

2014/C 212/42

Asia T-205/14: Kanne 27.3.2014 – Schroeder v. neuvosto ja komissio

33

2014/C 212/43

Asia T-206/14: Kanne 27.3.2014 – Hüpeden v. neuvosto ja komissio

33

2014/C 212/44

Asia T-226/14: Kanne 15.4.2014 – komissio v. McCarron Poultry

34

2014/C 212/45

Asia T-238/14: Kanne 11.4.2014 – EGBA ja RGA v. komissio

35

2014/C 212/46

Asia T-239/14: Kanne 20.4.2014 – Monard v. komissio

36

2014/C 212/47

Asia T-251/14: Kanne 22.4.2014 – Promarc Technics v. SMHV – PIS (oven osa)

36

2014/C 212/48

Asia T-315/14: Kanne 5.5.2014 – Hipp v. SMHV – Nestlé Nutrition (Praebiotik)

37

2014/C 212/49

Asia T-319/14: Kanne 30.4.2014 – Drogenhilfe Köln Projekt v. SMHV (Rauschbrille)

38

2014/C 212/50

Asia T-320/14: Kanne 5.5.2014 – Sephora v. SMHV – Mayfield Trading (kahden vertikaalisen viivan esitys)

38

2014/C 212/51

Asia T-321/14: Kanne 12.5.2014 – Volkswagen v. SMHV (STREET)

39

2014/C 212/52

Asia T-328/14: Kanne 13.5.2014 – Jannatian v. neuvosto

40

2014/C 212/53

Asia T-338/14: Kanne 19.5.2014 – UNIC v. komissio

41

2014/C 212/54

Asia T-342/14 P: Valitus, jonka CR on tehnyt 19.5.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-128/12, CR v. parlamentti, 12.3.2014 antamasta tuomiosta

42

2014/C 212/55

Asia T-353/14: Kanne 23.5.2014 – Italia v. komissio

43

 

Virkamiestuomioistuin

2014/C 212/56

Asia F-9/14: Kanne 1.2.2014 – ZZ v. Euroopan investointipankki

44

2014/C 212/57

Asia F-38/14: Kanne 21.4.2014 – ZZ v. neuvosto

45

2014/C 212/58

Asia F-42/14: Kanne 6.5.2014 – ZZ v. komissio

45

2014/C 212/59

Asia F-44/14: Kanne 16.5.2014 – ZZ v. neuvosto

46

2014/C 212/60

Asia F-45/14: Kanne 19.5.2014 – ZZ v. komissio

46

2014/C 212/61

Asia F-46/14: Kanne 20.5.2014 – ZZ v. komissio

47

2014/C 212/62

Asia F-47/14: Kanne 20.5.2014 – ZZ ja ZZ v. komissio

47

FI

 

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/1

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä

2014/C 212/01

Viimeisin julkaisu

EUVL C 202, 30.6.2014

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 194, 24.6.2014

EUVL C 184, 16.6.2014

EUVL C 175, 10.6.2014

EUVL C 159, 26.5.2014

EUVL C 151, 19.5.2014

EUVL C 142, 12.5.2014

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin Tuomioistuin

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.5.2014 – Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-184/11) (1)

((Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Unionin tuomioistuimen tuomio, jossa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan - Täytäntöönpanon laiminlyönti - SEUT 260 artikla - Valtiontuki - Takaisin periminen - Sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tukiohjelma - Kyseisen ohjelman perusteella myönnetty yksittäinen tuki - Rahamääräinen seuraamus))

2014/C 212/02

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Urraca Caviedes ja B. Stromsky)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies N. Díaz Abad)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – SEUT 260 artikla – Yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-485/03–C-490/03, komissio vastaan Espanja, 14.12.2006 antaman tuomion (Kok., s. I-11887) täytäntöönpanon laiminlyönti – Uhkasakon määräämistä koskeva vaatimus

Tuomiolauselma

1)

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei Euroopan komission 26.6.2008 antamassa perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymishetkeen mennessä ollut toteuttanut kaikkia toimenpiteitä tuomion komissio vastaan Espanja (C-485/03–C-490/03, EU:C:2006:777) täytäntöön panemiseksi.

2)

Espanjan kuningaskunta velvoitetaan maksamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille 30 miljoonan euron suuruinen kiinteämääräinen hyvitys.

3)

Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 186, 25.6.2011.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 15.5.2014 – Valittajana Louis Vuitton Malletier sekä muina osapuolina sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Friis Group International ApS

(Asia C-97/12 P) (1)

((Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Kuviomerkki, joka esittää lukituslaitteen ulkoasua - Erottamiskyvyn puuttuminen - Osittainen mitättömyys - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 kohdan b alakohta))

2014/C 212/03

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Louis Vuitton Malletier (edustajat: avvocato P. Roncaglia, avvocato G. Lazzeretti, avvocato M. Boletto, avvocato E. Gavuzzi ja avvocato N. Parrotta)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Folliard-Monguiral) ja Friis Group International ApS (edustaja: advokat C. Type Jardorf)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa Vuitton Malletier v. SMHV ja Friis Group International (Lukituslaitteen ulkoasu) 14.12.2011 antamasta tuomiosta (T-237/10), jolla se on osittain hyväksynyt kumoamiskanteen, jonka luokkiin 9, 14, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten yhteisön tavaramerkiksi rekisteröidyn, lukituslaitetta esittävän kuviomerkin haltija oli tehnyt sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 24.2.2010 asiassa R 1590/2008-1 tekemästä päätöksestä, jolla kumottiin osittain mitättömyysosaston päätös hylätä vaatimus kyseisen tavaramerkin mitättömäksi julistamisesta

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Liitännäisvalitus hylätään.

3)

Louis Vuitton Malletier, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Friis Group International ApS vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 126, 28.4.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 13.5.2014 (Audiencia Nacionalin (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Google Spain SL ja Google Inc. v. Agencia de Protección de Datos (AEPD) ja Mario Costeja González

(Asia C-131/12) (1)

((Henkilötiedot - Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä - Direktiivi 95/46/EY - 2, 4, 12 ja 14 artikla - Asiallinen ja alueellinen soveltamisala - Internethakukoneet - Internetsivustoilla olevien tietojen käsittely - Kyseisten tietojen hakeminen, indeksointi ja tallentaminen - Hakukoneen ylläpitäjän vastuu - Jäsenvaltion alueella sijaitseva toimipaikka - Hakukoneen ylläpitäjän velvollisuuksien ja rekisteröidyn oikeuksien ulottuvuus - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 7 ja 8 artikla))

2014/C 212/04

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Nacional

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Google Spain SL ja Google Inc.

Vastaajat: Agencia de Protección de Datos (AEPD) ja Mario Costeja González

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Audiencia Nacional (Espanja) – Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (EYVL L 281, s. 31) 2 artiklan b ja d alakohdan, 4 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan, 12 artiklan b alakohdan ja 14 artiklan b alakohdan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EYVL 2000, C 364, s. 1) 8 artiklan tulkinta – Käsite ”toimipaikka jäsenvaltion alueella” – Merkitykselliset kriteerit – Käsite ”jäsenvaltion alueella sijaitsevien välineiden käyttö” – Hakukoneiden indeksoimien tietojen väliaikainen tallentaminen – Oikeus vaatia tietojen poistamista ja suojaamista

Tuomiolauselma

1)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 2 artiklan b ja d alakohtaa tulkittava siten, että yhtäältä hakukoneen sellaisen toiminnan, joka käsittää sivullisten internetissä julkaisemien tai siihen liittämien tietojen löytämisen, automaattisen indeksoinnin ja tilapäisen tallentamisen sekä lopuksi kyseisten tietojen asettamisen internetin käyttäjien saataville tietyssä etusijajärjestyksessä, on katsottava olevan kyseisen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua ”henkilötietojen käsittelyä” silloin, kun näihin tietoihin sisältyy henkilötietoja, ja toisaalta kyseisen hakukoneen ylläpitäjää on pidettävä mainitun 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna ”rekisterinpitäjänä”.

2)

Direktiivin 95/46 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että henkilötietojen käsittely suoritetaan jäsenvaltion alueella sijaitsevassa rekisterinpitäjän toimipaikassa tapahtuvan toiminnan yhteydessä kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla silloin, kun hakukoneen ylläpitäjä perustaa jäsenvaltioon sivuliikkeen tai tytäryhtiön, jonka tehtävänä on markkinoida ja myydä hakukoneen tarjoamia mainospaikkoja ja jonka toiminta kohdistuu kyseisen jäsenvaltion asukkaisiin.

3)

Direktiivin 95/46 12 artiklan b alakohtaa ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisissä säännöksissä säädettyjen oikeuksien kunnioittamiseksi – ja kunhan noissa säännöksissä säädetyt edellytykset ovat todellakin täyttyneet – hakukoneen ylläpitäjä on velvollinen poistamaan henkilön nimellä suoritetun haun johdosta näkyvästä hakutulosten luettelosta linkit sivullisten julkaisemiin internetsivuihin, joissa on kyseistä henkilöä koskevaa tietoa, myös siinä tilanteessa, että kyseistä nimeä tai kyseisiä tietoja ei ole poistettu ensin tai poisteta samanaikaisesti näiltä internetsivuilta, ja näin on tilanteen mukaan jopa silloin, kun niiden julkaiseminen mainituilla sivuilla on itsessään laillista.

4)

Direktiivin 95/46 12 artiklan b alakohtaa ja 14 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisten säännösten soveltamisedellytyksiä arvioitaessa on muun muassa tutkittava, onko rekisteröidyllä oikeus siihen, ettei kyseessä olevia hänen henkilöään koskevia tietoja liitetä enää arviointiajankohtana hänen nimeensä sellaisessa hakutulosten luettelossa, joka tulee näkyviin rekisteröidyn nimellä suoritetun haun johdosta, ilman, että tällaisen oikeuden toteaminen edellyttäisi kuitenkaan sitä, että kyseessä olevien tietojen sisällyttäminen hakutulosten luetteloon aiheuttaa vahinkoa rekisteröidylle. Kun rekisteröity voi hänellä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan nojalla olevien perusoikeuksiensa suhteen vaatia, ettei kyseessä olevia tietoja aseteta enää suuren yleisön saataville sisällyttämällä ne tällaiseen hakutulosten luetteloon, kyseiset oikeudet syrjäyttävät lähtökohtaisesti paitsi hakukoneen ylläpitäjän taloudellisen intressin myös suurella yleisöllä olevan intressin saada mainitut tiedot saataviinsa tehdessään haun rekisteröidyn nimellä. Tästä ei kuitenkaan olisi kyse, jos ilmenee, että rekisteröidyllä julkisuudessa olevan aseman kaltaisista erityisistä syistä puuttuminen rekisteröidyn perusoikeuksiin on perusteltavissa sillä ensisijaisella intressillä, joka suurella yleisöllä on saada nuo tiedot saataviinsa kyseisen sisällyttämisen johdosta.

(1)  EUVL C 165, 9.6.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 (Handelsgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Michael Timmel v. Aviso Zeta AG

(Asia C-359/12) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Kuluttajansuoja - Direktiivi 2003/71/EY - 14 artiklan 2 kohdan b alakohta - Asetus (EY) N:o 809/2004 - 22 artiklan 2 kohta ja 29 artiklan 1 kohta - Ohjelmaesite - Esitteen täydennykset - Lopulliset ehdot - Vaadittujen tietojen julkistamisen päivämäärä ja tapa - Sähköisessä muodossa tehtävälle julkistamiselle asetetut vaatimukset))

2014/C 212/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Handelsgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Michael Timmel

Vastaaja: Aviso Zeta AG

Muu osapuoli: Lore Tinhofer

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Handelsgericht Wien – Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (EUVL L 345, s. 64) 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan tulkinta – Direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta 29.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 (EUVL L 149, s. 1) 22 artiklan 2 kohdan ja 29 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan tulkinta – Sellaisten tietojen julkistaminen, jotka eivät olleet saatavilla ohjelmaesitettä hyväksyttäessä – Velvollisuuden, jonka mukaan esite on annettava yleisön saataville painetussa muodossa, ulottuvuus – Esitteen sähköisessä muodossa tapahtuvan julkistamisen edellytykset – Osakeyhtiö, joka sisällytti esitteeseen, jonka otsikkona oli ”Lopulliset ehdot”, tietoja, joita ei ollut saatavilla kyseistä esitettä hyväksyttäessä – Asianmukaista julkistamista ei ole tehty – Kyseiseen esitteeseen tutustumisen edellytyksenä on rekisteröiminen ja maksun maksaminen

Tuomiolauselma

1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta 29.4.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 22 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisen artiklan 1 kohdassa vaaditut tiedot, jotka eivät olleet saatavilla ohjelmaesitettä julkistettaessa mutta jotka ovat kuitenkin saatavilla esitteen täydennyksen julkistamisajankohtana, on julkistettava tässä täydennyksessä, jos kyseiset tiedot ovat merkityksellisiä uusia seikkoja, olennaisia asiavirheitä tai olennaisia epätarkkuuksia, jotka voivat vaikuttaa arvopapereista muodostettavaan arvioon arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä tarkistaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.

2)

Sellaisen ohjelmaesitteen julkaiseminen, joka ei sisällä asetuksen N:o 809/2004 22 artiklan 1 kohdassa ja erityisesti liitteessä V tarkoitettuja vaadittuja tietoja, ei täytä kyseisen asetuksen 22 artiklan vaatimuksia, jos näitä tietoja ei täydennetä lopullisten ehtojen julkistamisella. Näiden tietojen, joiden on sisällyttävä asetuksen N:o 809/2004 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti ohjelmaesitteeseen, sisällyttämiseksi lopullisiin ehtoihin on tarpeen, että ohjelmaesitteessä ilmoitetaan lopullisissa ehdoissa olevat tiedot ja että nämä tiedot täyttävät kyseisen asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3)

Asetuksen N:o 809/2004 29 artiklan 1 kohdan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että vaatimus, jonka mukaan esitteen on oltava helposti saatavilla verkkosivustolla, jossa se asetetaan yleisön saataville, ei täyty, jos henkilö on velvollinen rekisteröitymään verkkosivustolle, johon liittyy vastuuvapausilmoitus, ja hänen on ilmoitettava kyseisellä sivustolla sähköpostiosoitteensa tai jos tutustuminen sähköisessä muodossa on maksullista taikka jos vastikkeeton mahdollisuus tutustua esitteen osiin on rajoitettu kahteen asiakirjaan kuukaudessa.

4)

Direktiivin 2003/71 14 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ohjelmaesite on annettava yleisön saataville sekä liikkeeseenlaskijan kotipaikassa että rahoituksenvälittäjän toimipaikoissa.

(1)  EUVL C 366, 24.11.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.5.2014 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Minister van Financiën v. X BV

(Asia C-480/12) (1)

((Yhteisön tullikoodeksi - Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 203 artiklan ja 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisala - Ulkoinen passitusmenettely - Tullivelan syntyminen velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi - Tavaroiden esittäminen määrätoimipaikassa myöhässä - Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 10 artiklan 3 kohta - Tullivelan ja arvonlisäverovelan syntymisen välinen yhteys - Verollisten liiketoimien käsite))

2014/C 212/06

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Minister van Financiën

Vastapuoli: X BV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Hoge Raad der Nederlanden – Alankomaat – Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 203 ja 204 artiklan, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1) 356 artiklan 1 kohdan ja 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan sekä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 7 artiklan tulkinta – Lähtötoimipaikan tavaroiden määrätoimipaikassa esittämiselle vahvistaman määräajan ylittäminen, joka merkitsee tuontitullivelan ehdollista syntymistä eikä sen automaattista syntymistä – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Verolliset liiketoimet – Tuonnin käsite

Tuomiolauselma

1)

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005, 203 ja 204 artiklaa, kun niitä luetaan yhdessä tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 11.3.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 444/2002, 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että pelkkä asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun, tavaran esittämistä koskevan määräajan ylittyminen ei johda asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 artiklassa tarkoitettuun kyseisten tavaroiden tullivalvonnasta poissiirtämisen aiheuttamaan tullivelkaan vaan saman asetuksen 204 artiklaan perustuvaan tullivelkaan ja että tullivelan syntymiseksi kyseisen 204 artiklan nojalla ei ole tarpeen, että asianomaiset toimittavat tulliviranomaisille tiedot asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artiklan mukaisesti vahvistetun määräajan ylittymisen syistä tai paikasta, jossa tavarat ovat olleet kyseisen määräajan päättymisen ja sen ajankohdan välisenä aikana, jolloin mainitut tavarat tosiasiallisesti esitettiin määrätullitoimipaikassa.

2)

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 26.4.2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/66/EY, 7 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että arvonlisävero on maksettava, kun kyseisiin tavaroihin on lakattu soveltamasta kyseisessä artiklassa tarkoitettuja tullimenettelyjä, vaikka tullivelka on syntynyt yksinomaan asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artiklan perusteella.

(1)  EUVL C 26, 26.1.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 (Raad van Staten (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – T.C. Briels ym. v. Minister van Infrastructuur en Milieu

(Asia C-521/12) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Direktiivi 92/43/ETY - 6 artiklan 3 ja 4 kohta - Luontotyyppien suojelu - Erityisten suojelutoimien alueet - Suunnitelman tai hankkeen suojelualueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi - Suojelualuetta koskevan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen - Korvaavat toimenpiteet - Natura 2000 -alue ”Vlijmens Ven, Moerputten & Bossche Broek” - Moottoritie A2:n linjausta koskeva hanke ”‘s-Hertogenbosch-Eindhoven”))

2014/C 212/07

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Kantajat: T.C. Briels, M. Briels-Loermans, R.L.P. Buchholtz, Stichting A2-Platform Boxtel e.o., ym., H.W.G. Cox, G.P.A. Damman, P.A.M. Goevaers ym., J.H. van Haaren, L.S.P. Dijkman, R.A.H.M. Janssen, M.M. van Lanschot, J.E.A.M. Lelijveld ym., A. Mes ym., A.J.J. Michels, VOF Isphording, ym., M. Peijnenborg, S. Peijnenborg-van Oers, G. Oude Elferink, W. Punte, P.M. Punte-Cammaert, Stichting Reinier van Arkel, E. de Ridder, W.C.M.A.J.G. van Rijckevorsel, M. van Rijckevorsel-van Asch van Wijck, Vereniging tot Behoud van het Groene Hart van Brabant, Stichting Boom en Bosch, Stichting Overlast A2 Vught e.o., Streekraad Het Groene Woud en De Meijerij, A.C.M.W. Teulings, Stichting Bleijendijk, M. Tilman, Vereniging van Eigenaars Appartementengebouw De Heun I ym., M.C.T. Veroude, E.J.A.M. Widlak, Van Roosmalen Sales BV, ym., M.A.A. van Kessel ja Bricorama BV, ym.

Vastaaja: Minister van Infrastructuur en Milieu

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Raad van State – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (EYVL L 206, s. 7) 6 artiklan 3 ja 4 kohta – Suojeltua aluetta koskevan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen – Edellytykset – Kyseisen alueen koskemattomuuteen vaikuttamisen käsite

Tuomiolauselma

Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että suunnitelma tai hanke, joka ei liity suoraan yhteisön tärkeänä pitämän alueen käyttöön tai ole tarpeellinen sen käytön kannalta, jolla on haitallisia vaikutuksia tällä alueella olevaan luontotyyppiin ja jolla suunnitellaan toimenpiteitä tämän luontotyypin samankokoisen tai suuremman pinta-alan kehittämiseksi tällä alueella, vaikuttaa mainitun alueen koskemattomuuteen. Tällaiset toimenpiteet voidaan tarvittaessa katsoa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuiksi ”korvaaviksi toimenpiteiksi” vain, jos siinä vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(1)  EUVL C 55, 23.2.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.5.2014 – Valittajana 1. garantovaná a.s. ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-90/13 P) (1)

((Muutoksenhaku - Kilpailu - Asetus (EY) N:o 1/2003 - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Sakon määrän laskeminen - Edellisen tilikauden liikevaihto))

2014/C 212/08

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: 1. garantovaná a.s. (edustajat: K. Lasok QC, barrister J. Holmes, barrister B. Hartnett ja Rechtsanwalt O. Geiss)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Vecchi ja N. Khan)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-392/09, 1. garantovaná vastaan komissio, 12.12.2012 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jossa vaadittiin EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/39.396 – terästeollisuuden käyttämät kalsiumkarbidi- ja magnesiumpohjaiset reagenssit) 22.7.2009 tehdyn komission päätöksen K(2009) 5791 lopullinen, joka koskee kalsiumkarbidijauheen ja -granulaattien markkinoilla sekä magnesiumgranulaattien markkinoilla suuressa osassa Euroopan talousaluetta toimivaa kartellia, joka koskee hintojen vahvistamista, markkinoiden jakamista ja tietojen vaihtoa, osittaista kumoamista ja toissijaisesti kantajalle määrätyn sakon määrän alentamista – Sakon määrän laskeminen – Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta – Merkityksellinen liikevaihto

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

1. garantovaná a.s. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 114, 20.4.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 15.5.2014 (Kúrian (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Szatmári Malom kft v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal Központi Szerve

(Asia C-135/13) (1)

((Maatalous - Maaseuturahasto - Asetus (EY) N:o 1689/2005 - 20, 26 ja 28 artikla - Tuki maatilojen nykyaikaistamiseen ja tuki maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen - Tukikelpoisuuden edellytykset - Jäsenvaltioiden toimivalta - Tuki myllyjen olemassa olevan kapasiteetin nykyaikaistamiseen - Myllyt, jotka on korvattu yhdellä uudella myllyllä kapasiteettia lisäämättä - Tuen ulkopuolelle jättäminen - Yhdenvertaisen kohtelun periaate))

2014/C 212/09

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Szatmári Malom kft

Vastapuoli: Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal Központi Szerve

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Kúria – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (EUVL L 277, s. 1) 20 artiklan b alakohdan iii luetelmakohdan, 26 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta – Maa- ja metsätalouden kilpailukykyä koskeva tuki – Toimenpiteet alan fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä innovoinnin edistämiseksi – Jauhoja päätoimisesti valmistava yritys perustaa uuden myllyn yhdistämällä omistamiensa kolmen jo olemassa olevan sellaisen myllyn tuotantokapasiteetin, joiden sulkeminen on suunnitteilla – Maatilojen nykyaikaistaminen tai maataloustuotteiden arvon lisääminen

Tuomiolauselma

1)

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että siinä tarkoitettu maatilan kokonaistehokkuuden parantamisen käsite ei voi kattaa toimea, jossa myllyjä pitävä yritys sulkee vanhat myllyt korvatakseen ne uudella myllyllä olemassa olevaa kapasiteettia lisäämättä.

2)

Asetuksen N:o 1698/2005 20 artiklan b alakohdan iii alakohtaa ja 28 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että toimella, että vanhat myllyt suljetaan ja korvataan uudella myllyllä olemassa olevaa kapasiteettia lisäämättä, voidaan parantaa yrityksen kokonaistehokkuutta viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

3)

Asetuksen N:o 1698/2005 28 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, ettei se ole lähtökohtaisesti esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen sellaisen kansallisen sääntelyn antamiselle, joilla otetaan käyttöön maataloustuotteiden arvon lisäämiseen myönnettävä tuki, joka voidaan, kun kyse on myllyjä pitävistä yrityksistä, myöntää ainoastaan toimille, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa tällaisten myllyjen olemassa olevaa kapasiteettia, eikä toimille, jotka merkitsevät uuden kapasiteetin luomista. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa yksi tai useampi myllylaitos suljetaan ja korvataan uudella laitoksella kapasiteettia lisäämättä, kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin varmistuttava siitä, että tällaista sääntelyä sovelletaan tavalla, joka turvaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen.

(1)  EUVL C 171, 15.6.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.5.2014 (Finanzgericht Münchenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Data I/O GmbH v. Hauptzollamt München

(Asia C-297/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Tariffiluokittelu - Yhteinen tullitariffi - Yhdistetty nimikkeistö - XVI jakson 2 huomautus - Nimikkeet 8422, 8456, 8473, 8501, 8504, 8543, 8544 ja 8473 - Osien ja tavaroiden käsitteet - Ohjelmointijärjestelmiin tarkoitetut osat ja tarvikkeet (moottorit, virtalähteet, laserit, generaattorit, kaapelit ja kuumasaumaimet) - Nimikkeellä 8473 ei ole luokittelussa etusijaa muihin 84 ja 85 ryhmän nimikkeisiin nähden))

2014/C 212/10

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht München

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Data I/O GmbH

Vastaaja: Hauptzollamt München

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Finanzgericht München – Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 6.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2031/2001 (EYVL L 279, s. 1), 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002 (EYVL L 290, s. 1), 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003 (EUVL L 281, s. 1) ja 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004 (EUVL L 327, s. 1), ja erityisesti sen XVI jakson 2 huomautuksen a ja b alakohdan tulkinta – Ohjelmointijärjestelmiin tarkoitettujen osien ja tarvikkeiden (moottorit, generaattorit, laserit, kaapelit ja kuumasaumaimet) luokittelu nimikkeeseen 8473 – Tämän nimikkeen mahdollinen etusija muihin 84 ja 85 ryhmän nimikkeisiin nähden

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 6.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2031/2001, 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002, 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003 ja 7.9.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1810/2004, liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksen a alakohtaa on tulkittava siten, että tavara, joka voidaan luokitella sekä kyseisessä liitteessä olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8473 kyseisen nimikkeistön nimikkeeseen 8471 kuuluvan koneen osana että itsenäisenä tavarana johonkin muuhun mainitun nimikkeistön nimikkeistä 8422, 8456, 8501, 8504, 8543 ja 8544, on luokiteltava sellaisenaan johonkin viimeksi mainituista nimikkeistä sen omien ominaisuuksien perusteella.

(1)  EUVL C 260, 7.9.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 15.5.2014 (Kúrian (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) – Almos Agrárkülkereskedelmi kft v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Közép-magyarországi Regionális Adó Főigazgatósága

(Asia C-337/13) (1)

((Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 90 artikla - Veron perusteen alentaminen - Jäsenvaltioiden velvoitteiden laajuus - Välitön oikeusvaikutus))

2014/C 212/11

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Kúria

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Almos Agrárkülkereskedelmi kft

Vastapuoli: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Közép-magyarországi Regionális Adó Főigazgatósága

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö – Kúria – Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 90 artiklan 1 kohdan tulkinta – Sellaisen kansallisen lainsäädännön, jossa ei säädetä veron perusteen oikaisemismahdollisuudesta tilanteessa, jossa sopimusta ei panna täytäntöön, yhteensoveltuvuus direktiivin kanssa

Tuomiolauselma

1)

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 90 artiklan säännöksiä on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa ei säädetä arvonlisäveron perusteen alentamisesta kauppahinnan maksamisen laiminlyönnin tapauksessa, jos kyseisen artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta on sovellettu. Tässä säännöksessä on kuitenkin otettava huomioon kaikki muut tilanteet, joissa mainitun artiklan 1 kohdan perusteella verovelvolliselta on jäänyt liiketoimen toteuttamisen jälkeen vastike osittain tai täysin saamatta; kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa tämä.

2)

Verovelvolliset voivat vedota direktiivin 2006/112 90 artiklan 1 kohtaan kansallisissa tuomioistuimissa jäsenvaltiota vastaan saadakseen alentaa arvonlisäveron perustettaan. Vaikka jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaisen veron perusteen alentamista koskevan oikeuden käyttämisen edellytyksenä on tiettyjen sellaisten muodollisuuksien täyttäminen, joiden avulla voidaan erityisesti osoittaa se, että liiketoimen toteuttamisen jälkeen verovelvolliselta on lopullisesti jäänyt vastike osittain tai täysin saamatta ja että tämä voi vedota johonkin direktiivin 2006/112 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, näin toteutetut toimenpiteet eivät saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä tätä osoittamista varten; kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa tämä.

(1)  EUVL C 304, 19.10.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/11

Valitus, jonka The Sunrider Corporation on tehnyt 24.3.2014 asiassa T-221/12, The Sunrider Corporation v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 23.1.2014 annetusta tuomiosta

(Asia C-142/14 P)

2014/C 212/12

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: The Sunrider Corporation (edustajat: dikigoros N. Dontas ja dikigoros K. Markiakis)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

ottaa valituksen tutkittavaksi

—

kumoaa osittain valituksenalaisen, Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-221712 23.1.2014 antaman tuomion siltä osin kuin siinä hylättiin toinen 25.5.2012 nostetun kanteen kanneperuste (tavaramerkkiasetuksen 207/2009 (1) 75 artiklan toisen virkkeen ja 76 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen rikkominen) ja kolmas kanneperuste (tavaramerkkiasetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen)

—

palauttaa asian takaisin unionin yleiseen tuomioistuimeen valittajan 25.5.2012 nostaman kanteen toisen ja kolmannen kanneperusteen uudelleen tutkimiseksi ja tavaramerkkiasetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan uudelleen soveltamiseksi

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan valittajalle unionin tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan valittajalle unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

—

velvoittaa SMHV:n korvaamaan valittajalle asian R2401/2010-4 käsittelystä neljännessä valituslautakunnassa aiheutuneet välttämättömät kustannukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut direktiivin 2001/83/EY (2) 1 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 (3) 2 artiklan 1 kohtaa käsitteen ”lääketieteellinen” määritelmän ja soveltamisalan osalta. Unionin yleinen tuomioistuin on ylittänyt toimivaltansa luodessaan uusia oikeudellisia määritelmiä kuten ”lääketieteellinen käyttö laajasti ymmärrettynä” ja on jättänyt huomiotta unionin lainsäätäjän säätämät oikeudelliset määritelmät.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on loukannut valittajan oikeutta tulla kuulluksi, kun se on perusteetta vedonnut ”yleisesti tunnettuun seikkaan”, joka on ollut ratkaiseva oikeusriidan lopputuloksen kannalta. Unionin yleinen tuomioistuin on loukannut valittajan oikeutta tulla kuulluksi, kun se on katsonut valituksenalaisen tuomion 77 kohdassa, että tietty seikka kuuluu ”yleisesti tunnetun seikan” käsitteen alaa viittaamatta tämän tueksi mihinkään asiakirja-aineistossa olevaan todisteeseen ja perustelematta sitä, miksi kyseinen seikka voidaan katsoa oikeudellisesti ”yleisesti tunnetuksi”.

Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut tavaramerkkiasetuksen 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska se on a) rajoittunut tutkimaan ja arvioimaan yrttiravintolisäaineiden samanlaisuutta ainoastaan luokan 32 luokkaotsikon alle nimenomaisesti kuuluvien tavaroiden kanssa, eikä ole konkreettisesti tutkinut sitä, ovatko yrttiravintolisät samankaltaisia muiden luokkaan 32 kuuluvien tavaroiden kanssa, b) ottanut riidanalaisen päätöksen sisällön huomioon vääristyneellä tavalla ja korvannut omalla arvioinnillaan valituslautakunnan arvioinnin ”kohdeyleisön” käsitteen osalta ja c) tehnyt oikeudellisen virheen tutkiessaan ja arvioidessaan kyseessä olevien tavaroiden samankaltaisuutta koskevia yksittäisiä tekijöitä ja edellytyksiä erityisesti siltä osin kuin on kyse i) termin ”lääketieteellinen” tulkinnasta ja soveltamisesta yrttiravintolisien päätarkoituksena, ii) oikeudellisesta vaatimuksesta, jonka mukaan ”suuren osan” kyseisten tavaroiden valmistajista on oltava samoja, iii) tavaroiden vertailussa käytettävästä oikeudellisesta edellytyksestä tai säännöstä, iv) toisen kanneperusteen hylkäämisestä tehottomana, v) ”korvattavuuden” arvioimatta jättämisestä vi) korvattavien tavaroiden arvioimatta jättämisestä.

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

(2)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL L 311, s. 67).

(3)  Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL L 136, s. 1)

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Maramureș (Romania) on esittänyt 26.3.2014 – Cabinet Medical Veterinar Dr. Tomoiagă Andrei v. Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj Napoca prin Administrația Județeană a Finanțelor Publice Maramureș

(Asia C-144/14)

2014/C 212/13

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunalul Maramureș

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Cabinet Medical Veterinar Dr. Tomoiagă Andrei

Vastaaja: Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice Cluj Napoca prin Administrația Județeană a Finanțelor Publice Maramureș

Muu osapuoli: Direcția Sanitar-Veterinară și pentru Siguranța Alimentelor Maramureș

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 273 artiklaa ja 287 artiklan 18 alakohtaa tulkittava siten, että kansallisen veroviranomaisen oli rekisteröitävä verovelvollinen arvonlisäverovelvolliseksi ja velvoitettava tämä suorittamaan vero ja asiaankuuluvat muut velvoitteet verosta vapauttamisen kynnysarvon ylityttyä siitä päivästä lähtien, jona verovelvollinen oli esittänyt toimivaltaiselle veroviranomaiselle veroilmoitukset, joista kävi ilmi arvonlisäverosta vapauttamisen kynnysarvon ylittyminen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko oikeusvarmuuden periaate esteenä sellaiselle kansalliselle käytännölle, jonka nojalla veroviranomainen on taannehtivasti velvoittanut verovelvollisen suorittamaan arvonlisäveron sillä perusteella, että eläinlääkinnällisiä hoitoja ei ole vapautettu arvonlisäverosta ja verosta vapauttamisen kynnysarvo ylittyi, kun

—

veroviranomainen ei ole rekisteröinyt viran puolesta verovelvollista arvonlisäverovelvolliseksi eikä velvoittanut tätä suorittamaan arvonlisäveroa siitä hetkestä lähtien, jona tämä oli esittänyt veroilmoitukset, joista kävi ilmi verosta vapauttamisen kynnysarvon ylittyminen, vaan vasta verokoodeksin soveltamissääntöihin hallituksen asetuksella nro 1620/2009 tehtyjen muutosten jälkeen, jotka koskivat sitä, että verokoodeksin 141 §:n 1 momentin a kohtaa ei sovelleta eläinlääkinnällisiin hoitoihin, kuten käy ilmi asiassa 122/87, komissio vastaan Italia, 24.5.1988 annetusta yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta, ja lisäksi veroviranomaisen päätös koski kyseistä muutosta edeltävää aikaa;

—

verosta vapauttamisen kynnysarvon ylittyminen tuli veroviranomaisen tietoon ennen hallituksen asetuksella nro 1620/2009 verokoodeksin soveltamissääntöihin tehtyjä edellä mainitun mukaisia muutoksia verovelvollisen esittämien veroilmoitusten perusteella;

—

ennen hallituksen asetuksen nro 1620/2009 julkaisemista veroviranomainen ei ollut tehnyt toimivaltaansa kuuluvalla alalla – johon myös pääasian kohteena oleva verovelvollinen kuuluu – sellaisia verohallinnollisia päätöksiä, joissa olisi todettu, että eläinlääkäritoimintaa harjoittavat verovelvolliset eivät ole rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisiksi verosta vapauttamisen kynnysarvon ylityttyä, ja siten todettu, että ne ovat velvollisia maksamaan veron;

—

asiassa 122/87, komissio vastaan Italia, 24.5.1988 annettua yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota ei ollut hallituksen asetuksen nro 1620/2009 antamista ja voimaantuloa edeltävällä ajalla julkaistu missään muodossa romanian kielellä?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/14

Kanne 4.4.2014 – Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

(Asia C-161/14)

2014/C 212/14

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Soulay ja M. Clausen)

Vastaaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Vaatimukset

—

on todettava, ettei Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ole noudattanut arvonlisäverodirektiivin (1) 98 artiklan, luettuna yhdessä direktiivin liitteen III kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska kyseistä tavaroiden luovuttamista ei voida pitää arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 ryhmässä tarkoitettuna ”sosiaalipolitiikan mukaisena asuntojen luovutuksena, rakentamisena, korjauksena ja muuttamisena”,

—

koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska kyseiset tavaroiden luovutukset jäävät arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 a ryhmässä tarkoitetun ”yksityisasuntojen uudistamisen ja korjauksen” ulkopuolelle, ja

—

koska se on soveltanut alennettua arvonlisäverokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, koska vaikka kyseisten tavaroiden luovutusten katsottaisiinkin kuuluvan arvonlisäverodirektiivin III liitteessä olevassa 10 a ryhmässä tarkoitetun ”yksityisasuntojen uudistamisen ja korjauksen” alaan, ne sisältävät materiaaleja, jotka vastaavat arvoltaan merkittävää osaa suoritetuista palveluista

—

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Arvonlisäverodirektiivin 96 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava yleistä vähintään 15 prosentin arvonlisäverokantaa kaikkiin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin. Muuta kuin yleistä arvonlisäverokantaa voidaan soveltaa ainoastaan, jos se on direktiivin muiden säännösten mukaan sallittua. Direktiivin 98 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat soveltaa joko yhtä tai kahta alennettua verokantaa liitteessä III tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin.

Komissio katsoo, että järjestelmä, jossa alennettua verokantaa sovelletaan energiaa säästävien materiaalien luovutuksiin ja tällaisten materiaalien asennuksiin ja josta säädetään vuoden 1994 arvonlisäverolain 29A §:ssä, sellaisena kuin se on täsmennettynä kyseisen lain 7A §:llä, ylittää ne mahdollisuudet, jotka jäsenvaltioille tarjotaan arvonlisäverodirektiivin liitteessä III olevissa 10 ja 10 a ryhmissä, jotka koskevat ”sosiaalipolitiikan mukaista asuntojen luovutusta, rakentamista, korjausta ja muuttamista” ja ”yksityisasuntojen uudistamista ja korjausta lukuun ottamatta tarvikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan palvelusuorituksen arvosta”.

Yhdistyneen kuningaskunnan alennettua verokantaa koskeva järjestelmä, sellaisena kuin se on kuvailtuna vuoden 1994 arvonlisäverolain 7A §:n 2 osan 2 ryhmässä, ei suoraan liity sosiaalipoliittisiin asuntokysymyksiin, ja se menee näin ollen pitemmälle kuin mitä arvonlisäverodirektiivin liitteessä III olevassa 10 ryhmässä sallitaan.

Koska vuoden 1994 arvonlisäverolain 7A §:n 2 osan 2 ryhmässä sovelletaan alennettua verokantaa sellaisten palvelujen suorittamiseen, jotka liittyvät ”energiaa säästävien materiaalien” asentamiseen, ja ”energiaa säästävien materiaalien” luovutuksiin silloin, kun henkilö asentaa kyseiset materiaalit asuinrakennukseen, tilanteessa, jossa on kyse yksityisasuntojen rakentamisesta, korjauksesta ja muuttamisesta, mutta kun kyseisten materiaalien arvoa suhteessa palvelun kokonaisarvoon ei oteta huomioon, kyseinen säännös menee pitemmälle kuin mainitussa 10 a ryhmässä asetettu edellytys, eli se, että alennettua verokantaa voidaan soveltaa ainoastaan yksityisasuntojen uudistamiseen ja korjaukseen lukuun ottamatta tarvikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan palvelusuorituksen arvosta.

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (Romania) on esittänyt 7.4.2014 – ING – Pensii Societate de Administrare a unui Fond de Pensii Administrat Privat SA v. Consiliul Concurenței

(Asia C-172/14)

2014/C 212/15

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie

Pääasian asianosaiset

Valittaja: ING – Pensii Societate de Administrare a unui Fond de Pensii Administrat Privat SA

Vastapuoli: Consiliul Concurenței

Ennakkoratkaisukysymys

Kun on olemassa menettely asiakkaiden jakamiseksi, onko näiden asiakkaiden lopullisella konkreettisella lukumäärällä merkitystä todettaessa, täyttyvätkö kilpailun tuntuvan vääristymisen edellytykset SEUT 101 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla?

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/15

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 9.4.2014 – Saudaçor – Sociedade Gestora de Recursos e Equipamentos de Saúde dos Açores, S.A. v. Fazenda Pública

(Asia C-174/14)

2014/C 212/16

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Saudaçor – Sociedade Gestora de Recursos e Equipamentos de Saúde dos Açores, S.A.

Vastaaja: Fazenda Pública

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Voiko kansallinen tuomioistuin määritellä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetun julkisoikeudellisen yhteisön käsitteen 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvosto direktiivin 2004/18/EY (2) 1 artiklan 9 kohdassa esitetyn julkisoikeudellisen laitoksen oikeudellisen käsitteen mukaisesti?

2)

Vastaako 28.11.2006 annetun direktiivin 2006/112/EY 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua viranomaisen ominaisuudessa toimintaa harjoittavan julkisoikeudellisen yhtiön käsitettä sellainen osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö, jonka pääoma on kokonaan julkisessa omistuksessa, jonka omistaa kokonaan Azorien itsehallintoalue ja joka harjoittaa alueelliseen terveydenhuoltojärjestelmään liittyvää konsultointi- ja hallinnointitoimintaa kyseisen järjestelmän kehittämiseksi ja rationalisoimiseksi, kun kyseistä toimintaa harjoitetaan Azorien itsehallintoalueen kanssa tehtyjen ohjelmasopimusten täytäntöönpanemiseksi ja kun kyseinen oikeushenkilö käyttää valtuutuksen nojalla itsehallintoalueelle, jonka tehtävä julkisten terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen alkujaan on, kyseisellä alalla kuuluvaa toimivaltaa?

3)

Voidaanko samassa direktiivissä säädetyn perusteella katsoa, että tällaisen yhtiön saama vastasuoritus, joka käsittää ohjelmasopimusten täytäntöönpanemiseen tarvittavan rahoituksen käyttöön antamisen, on arvonlisäverovelvollisuuden kannalta korvausta suorituista palveluista?

4)

Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, täyttääkö tällainen yhtiö 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 13 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset sille, että sitä ei pidetä verovelvollisena?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).

(2)  Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvosto direktiivi 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 14.4.2014 – Rikosoikeudenkäynti G:tä vastaan

(Asia C-181/14)

2014/C 212/17

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

G

Ennakkoratkaisukysymys

Onko direktiivin 2001/83/EY (1) 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.2004 annetulla direktiivillä 2004/27/EY, (2) tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja aineita tai aineiden yhdistelmiä, jotka ainoastaan muuttavat – eivätkä siis palauta tai korjaa – ihmisen elintoimintoja, on pidettävä lääkkeinä vain, jos niistä on terapeuttista hyötyä tai niillä on joka tapauksessa myönteinen vaikutus elintoimintoihin? Eivätkö direktiiviin sisältyvän lääkkeen käsitteen piiriin näin ollen kuulu aineet tai aineiden yhdistelmät, joita käytetään pelkästään niiden – päihtymystilan aiheuttavien – psykoaktiivisten vaikutusten vuoksi ja joilla on joka tapauksessa terveyden vaarantava vaikutus?

(1)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL L 311, s. 67).

(2)  Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/27/EY (EUVL L 136, s. 34).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/16

Valitus, jonka ArcelorMittal Tubular products Ostrava a.s. ym. ovat tehneet 14.4.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 29.1.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-186/14 P)

2014/C 212/18

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: ArcelorMittal Tubular products Ostrava a.s., ArcelorMittal Tubular Products Roman SA, Benteler Deutschland GmbH, aiemmin Benteler Stahl//Rohr GmbH, Ovako Tube & Ring AB, Rohrwerk Maxhütte GmbH, TMK-Artrom SA, Silcotub SA, Dalmine SpA, Tubos Reunidos, SA, Vallourec Oil and Gas France, aiemmin Vallourec Mannesmann Oil & Gas France, Vallourec Tubes France, aiemmin V & M France, Vallourec Deutschland GmbH, aiemmin V & M Deutschland GmbH, voestalpine Tubulars GmbH, Železiarne Podbrezová a.s (edustajat: Rechtsanwalt Dr G. Berrisch ja solicitor B. Byrne)

Muut osapuolet: Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 29.1.2014 antaman tuomion asiassa T-528/09

—

hylkää ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn kolmannen perusteen ensimmäisen osan

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen kanteen muilta osin

—

velvoittaa Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd:n maksamaan valittajien tästä valituksesta ja menettelystä asiassa T-528/09 unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin teki kolme oikeudellista virhettä.

Unionin yleinen tuomioistuin ensinnäkin tulkitsi virheellisesti perusasetuksen (1) 3 artiklan 7 kohtaa, kun se katsoi, etteivät toimielimet voineet ottaa huomioon sitä, että epätavallisen suurta kysyntää koskeva tilanne todennäköisesti päättyisi ja että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin todelliset vahingolliset vaikutukset ilmenevät ”normaalissa” kysyntätilanteessa, ja että toimielimet olivat pitäneet kysynnän supistumisen vaikutuksia polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvina.

Unionin yleinen tuomioistuin sovelsi toiseksi virheellisesti perusasetuksen 3 artiklan 9 kohtaa ja rikkoi perusasetuksen 6 artiklan 1 kohtaa, kun se kumosi riidanalaisen asetuksen (2) sillä perusteella, että komission väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esittämät ennusteet polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän ja hintojen todennäköisestä kehityksestä eivät väitetysti vastanneet täysin tutkimusajanjakson jälkeisiä tietoja.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kolmanneksi virheellisesti, että toimielinten toteamuksiin liittyi ilmeinen arviointivirhe, eikä unionin yleinen tuomioistuin noudattanut tuomioistuinvalvonnan rajoja.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EUVL L 56, s. 1), joka on korvattu polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1225/2009 (kodifioitu toisinto) (EUVL L 343, s. 51)

(2)  Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sekä tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 24.9.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 926/2009 (EUVL L 262, s. 19)

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/17

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 15.4.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 29.1.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-193/14 P)

2014/C 212/19

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J.-P. Hix, solicitor B. O'Connor ja asianajaja S.Gubel)

Muut osapuolet: Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd, Euroopan komissio, ArcelorMittal Tubular Products Ostrava a.s., ArcelorMittal Tubular Products Roman SA, Benteler Deutschland GmbH, aiemmin Benteler Stahl//Rohr GmbH, Ovako Tube & Ring AB, Rohrwerk Maxhütte GmbH, Dalmine SpA, Silcotub SA, TMK-Artrom SA, Tubos Reunidos, SA, Vallourec Oil ja Gas France, aiemmin Vallourec Mannesmann Oil & Gas France, Vallourec Tubes France, aiemmin V & M France, Vallourec Deutschland GmbH, aiemmin V & M Deutschland GmbH, voestalpine Tubulars GmbH, Železiarne Podbrezová a.s.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa Euroopan unioniin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa C-528/09, Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd v. Euroopan unionin neuvosto, 26.1.2014 antaman tuomion

—

hylkää kantajien ensimmäisessä oikeusasteessa esittämän kolmannen kanneperusteen ensimmäisen osan oikeudellisesti perusteettomana

—

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen jäljellä olevien oikeudellisten perusteiden uudelleen tarkastelemiseksi ensimmäisessä oikeusasteessa sikäli kuin unionin yleinen tuomioistuin ei ole selvittänyt tosiseikkoja

—

velvoittaa Hubein korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhaussa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvosto väittää, että valituksenalainen tuomio on kumottava seuraavista syistä:

—

unionin yleinen tuomioistuin ensinnäkin rikkoi perusasetuksen (1) 3 artiklan 5 kohtaa ja otti selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla, koska se arvioi valikoivasti ja puutteellisesti laissa edellytettyjä tekijöitä määrittääkseen, että unionin tuotannonala oli haavoittuvassa tilassa tutkimusajanjakson lopulla

—

unionin yleinen tuomioistuin toiseksi tulkitsi virheellisesti ja sovelsi sitten virheellisesti perusasetuksen 3 artiklan 7 kohtaa ennakoidun kysynnän romahtamisen osalta

—

unionin yleinen tuomioistuin kolmanneksi tulkitsi virheellisesti perusasetuksen 3 artiklan 9 kohtaa vahingon uhkan analyysin osalta

—

unionin yleinen tuomioistuin neljänneksi ylitti toimivaltansa, koska se korvasi unionin toimielinten arvioinnin tarkasteltavana olevista taloudellisista tekijöistä omalla arvioinnillaan.

(1)  Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, s.), joka on korvattu polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1225/2009 (kodifioitu toisinto) (EUVL L 343, s. 51)

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/18

Kanne 24.4.2014 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-205/14)

2014/C 212/20

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Guerra e Andrade ja F. Wilman)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

Unionin tuomioistuinta pyydetään

—

toteamaan, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut asetuksen (ETY) N:o 95/93 (1) 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole taannut lähtö- ja saapumisaikoja koordinoivan elimen toiminnallista ja rahoituksellista itsenäisyyttä

—

velvoittamaan Portugalin tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Portugalissa lähtö- ja saapumisaikoja koordinoiva elin on ANA, lentoasemien hallinnointia harjoittava yksityinen kaupallinen yhtiö, minkä vuoksi se ei täytä asetuksessa (ETY) N:o 95/93 asetettuja itsenäisyyttä koskevia edellytyksiä.

Koska lähtö- ja saapumisaikojen kansallisen koordinoinnin yksikkö kuuluu ANA:an ja on riippuvainen yksinomaan siitä, se ei ole unionin oikeudessa edellytetyllä tavalla toiminnallisesti ja rahoituksellisesti itsenäinen.

(1)  Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18.1.1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 95/93 (EYVL L 14, s. 1).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/19

Kanne 24.4.2014 – Euroopan komissio v. Viron tasavalta

(Asia C-206/14)

2014/C 212/21

Oikeudenkäyntikieli: viro

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. Pignataro-Nolin ja E. Randvere)

Vastaaja: Viron tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, ettei Viron tasavalta ole noudattanut ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY (1) kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (2) mukaisia velvollisuuksiaan, koska se on jättänyt panematta täytäntöön kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan, 4 artiklan 1 kohdan virkkeen ja 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen toisen lauseen

—

Viron tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessa vaaditaan sen toteamista, ettei Viron tasavalta ole noudattanut ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta 28.1.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY mukaisia velvollisuuksiaan, koska se on jättänyt direktiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset oikeussäännöt kokonaan antamatta tai ei ole antanut niitä edellytetyllä tavalla.

(1)  EYVL L 158, s. 56.

(2)  EUVL L 41, s. 26.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/19

Valitus, jonka LG Display Co. Ltd ja LG Display Taiwan Co., Ltd ovat tehneet 7.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-128/11, LG Display Co. Ltd ja LG Display Taiwan Co., Ltd v. Euroopan komissio, 27.2.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-227/14 P)

2014/C 212/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: LG Display Co. Ltd ja LG Display Taiwan Co., Ltd (edustajat: avocat A. Winckler ja avocat F.-C. Laprévote)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaativat, että unionin tuomioistuin

—

kumoaa osittain unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-128/11 antaman tuomion siltä osin kuin siinä hylättiin valittajien vaatimus 8.12.2010 annetun komission päätöksen (asia COMP/39309) osittaisesta kumoamisesta

—

sen käytettävissä olevien tietojen perusteella kumoaa osittain komission päätöksen ja alentaa kyseisessä päätöksessä määrätyn sakon määrää, minkä avuksi LG Display esittää liitteessä A.2 taulukon sakkojen laskennasta eri vaihtoehtojen mukaisesti; LG Display toteaa kunnioittavasti, että unionin tuomioistuimella on hallussaan riittävät tiedot voidakseen käyttää täyttä harkintavaltaansa

—

velvoittaa komission korvaamaan LG Displayn oikeudenkäyntikulut ja muut tähän asiaan liittyvät kulut ja

—

toteuttaa kaikki muut tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessaan LG Display riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan komissio saattoi sisällyttää LG Displayn myynnit emoyhtiöidensä LGE:n ja Philipsin myyntien arvoon laskeakseen LG Displayn sakon. Tämä valitusperuste jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen eikä esittänyt asianmukaisia perusteluja, otti todisteet huomioon ilmeisen vääristyneellä tavalla, loukkasi LG Displayn puolustautumisoikeuksia eikä käyttänyt täyttä harkintavaltaansa, kun se totesi, että komissio saattoi sisällyttää sisäiset myynnit myyntien arvoon laskeakseen sakon pelkästään sillä perusteella, että tällaiset myynnit toteutettiin markkinoilla, joita se kartelli koskee, johon LG Display osallistui. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen eikä esittänyt asianmukaisia perusteluja, otti todisteet huomioon ilmeisen vääristyneellä tavalla sekä loukkasi LG Displayn puolustautumisoikeuksia, kun se vahvisti komission toteamuksen siitä, että kartellin vaikutukset todella ulottuivat sisäisiin myynteihin.

Toisessa valitusperusteessaan LG Display riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan komissio asianmukaisesti kieltäytyi myöntämästä LG Displaylle osittaista sakkoimmuniteettia vuodelle 2005. Tämä valitusperuste jakautuu kahteen osaan. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki aineellisoikeudellisen virheen eikä esittänyt asianmukaisia perusteluja, kun se myönsi täyden sakkoimmuniteetin hakijalle etusijan osittaisen immuniteetin osalta. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin otti todisteet huomioon ilmeisen vääristyneellä tavalla ja teki aineellisoikeudellisen virheen, kun se kieltäytyi myöntämästä LG Displaylle osittaista sakkoimmuniteettia alkaen 26.8.2005, jonka jälkeiseltä ajalta komissiolla ei ollut sakkoimmuniteetin hakijan toimittamia todisteita, joilla voitiin osoittaa LG Displayn jatkaneen kartelliin osallistumista.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/20

Valitus, jonka InnoLux Corp., aikaisemmin Chimei InnoLux Corp., on tehnyt 8.5.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-91/11, InnoLux Corp., aikaisemmin Chimei InnoLux Corp. v. Euroopan komissio, 27.2.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-231/14 P)

2014/C 212/23

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: InnoLux Corp., aikaisemmin Chimei InnoLux Corp. (edustajat: avocat J.-F. Bellis ja solicitor R. Burton)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—

kumoamaan valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä vahvistetaan InnoLuxille riidanalaisessa päätöksessä määrätty sakko, joka on laskettu valittajan tehtaissa Kiinassa ja Taiwanissa tehtyjen konsernin sisäisten LCD-paneelitoimitusten arvon perusteella

—

kumoamaan komission päätöksen siltä osin kuin siinä määrätään InnoLuxille sakko valittajan tehtaissa Kiinassa ja Taiwanissa tehtyjen konsernin sisäisten LCD-paneelitoimitusten arvon perusteella

—

alentamaan tämän seurauksena InnoLuxille määrätyn 173 miljoonan euron sakon määrää ja

—

velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että valittajan tehtaissa Kiinassa ja Taiwanissa tehdyt konsernin sisäiset LCD-paneelitoimitukset kuuluivat SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisalaan pelkästään sen seikan perusteella, että valittaja myy Euroopan talousalueella tietokoneiden näyttöjä, joiden osaksi LCD-paneelit mainituissa tehtaissa liitettiin.

Valitusperuste perustuu seuraaviin perusteisiin:

a.

Riidanalaisessa päätöksessä rikkomisen todetaan koskevan ainoastaan LCD-paneelien toimituksia Euroopan talousalueelle riippumatta siitä, myytiinkö paneelit kolmansille vai konsernin sisällä, eikä siinä erotella konsernin sisäisiä toimituksia niiden vertikaalisesti integroituneiden osallistujayritysten välillä, jotka muodostavat yhden ainoan yrityksen, niistä, jotka eivät muodosta yhtä ainoaa yritystä.

b.

Niin sanotun ”välitön myynti Euroopan talousalueella muutettujen tuotteiden muodossa” -käsitteen käyttö ei ole sen asiassa Europa Carton annetun tuomion taustalle olevan tarkoituksen mukaista, jona on konsernin sisäisten toimitusten kohteleminen täsmälleen samalla tavalla kuin myyntiä kolmansille osapuolille kohdellaan.

c.

SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltaminen LCD-paneelien toimituksiin Euroopan talousalueen ulkopuolella ei ole asiassa Wood Pulp I annetun tuomion täytäntöönpanon mukaista.

d.

Käsite ns. ”välitön myynti Euroopan talousalueella muutettujen tuotteiden muodossa” johtaa siihen, että SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan lainvastaisesti sellaiset LCD-paneeleja koskevat liiketoimet, jotka tapahtuvat Euroopan talousalueella ja jotka rajoittavat kilpailua kyseisellä alueella, sellaisen päättelyn perusteella, jonka unionin tuomioistuin nimenomaisesti hylkäsi asiassa Commercial Solvents antamassaan tuomiossa.

e.

Käsitteen ns. ”välitön myynti Euroopan talousalueella muutettujen tuotteiden muodossa” soveltamisesta seuraava Euroopan unionin kilpailuoikeuden soveltaminen unionin ulkopuolella synnyttää yrityksille riskin kaksoisrangaistavuudesta sekä toimivaltaristiriidasta muiden kilpailuviranomaisten kanssa.

2.

Toinen kanneperuste: unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että komissio oli päätöksessään tutkinut myyntilajin ns. ”välitön myynti Euroopan talousalueella muutettujen tuotteiden muodossa” soveltamista kunkin adressaatin konsernin sisäisiin toimituksiin ”samojen objektiivisten kriteerien perusteella”, ja kun se samalla jätti tutkimatta valittajan esittämät perusteet, joissa riitautettiin käytetyn kriteerin – nimittäin sen, muodostiko valittaja kyseisine ostajineen yhden ainoan yrityksen – merkityksellisyys, objektiivisuus ja johdonmukaisuus.

Toinen valitusperuste perustuu seuraaviin perusteisiin:

a.

Se, muodostavatko riidanalaisen päätöksen vertikaalisesti integroituneet adressaatit ostajineen yhden ainoan yrityksen vai eivät, ei ole sellainen ”objektiivinen ero”, jonka perusteella näiden konsernin sisäisten toimitusten kohtelu eri tavalla olisi perusteltua.

b.

Laillisuusperiaatteeseen ei voida vedota sen valittajan perusteen hylkäämiseksi, jonka mukaan sen konsernin sisäisiä LCD-paneelien toimituksia on kohdeltava saman menetelmän mukaan kuin konsernin sisäisten LG Displayn ja AUO:n toimituksia, koska kyseinen menetelmä on täysin laillinen.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Augstākā tiesa (Latvia) on esittänyt 12.5.2014 –Talsu novada pašvaldība ja Iepirkumu uzraudzības birojs v. SIA ”Ostas celtnieks”

(Asia C-234/14)

2014/C 212/24

Oikeudenkäyntikieli: latvia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Augstākā tiesa

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Talsu novada pašvaldība ja Iepirkumu uzraudzības birojs

Vastapuoli: SIA ”Ostas celtnieks”

Ennakkoratkaisukysymys

Onko julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (1) säännöksiä tulkittava siten, että niissä sallitaan hankintasopimuksen täyttämättä jättämiseen liittyvän riskin pienentämiseksi se, että hankintamenettelyn sääntöihin sisällytetään sääntö, jonka mukaan silloin, jos sopimuspuoleksi valitaan tarjoaja, joka vetoaa muiden yrittäjien voimavaroihin, tarjoajan on ennen hankintasopimuksen tekemistä tehtävä kumppanuussopimus (joka sisältää tiettyjä hankintamenettelyn säännöissä määrättyjä kohtia) tai perustettava avoin yhtiö kyseisten yrittäjien kanssa?

(1)  EUVL L 134, s. 114.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/22

Kanne 12.5.2014 – Euroopan komissio v. Irlanti

(Asia C-236/14)

2014/C 212/25

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, K. Herrmann, L. Armati)

Vastaaja: Irlanti

Vaatimukset

Unionin tuomioistuinta pyydetään

—

toteamaan, että Irlanti ei ole noudattanut uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (1) 27 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säännöksiä, joilla pantaisiin täytäntöön kyseisen direktiivin 2 artiklan f, h, m, n ja o alakohdassa esitetyt määritelmät ja 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa, 5 artiklassa 13 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa, 15 artiklan 6 kohdan e alakohdassa 16 artiklan 1, 3, 5 ja 6 kohdassa ja 7 kohdan toisessa lauseessa ja 8 kohdassa, 17 artiklan 1–5 kohdassa, 17 artiklan 6 kohdassa bionesteiden osalta, 17 artiklan 8 kohdassa, 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa bionesteiden osalta, 18 artiklan 7 kohdassa, 19 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdan toisessa lauseessa ja liitteissä II–V ja VII esitetyt vaatimukset, tai ei ainakaan ole ilmoittanut niistä komissiolle

—

määräämään Irlannille SEUT 260 artiklan 3 kohdan mukaisen uhkasakon, jonka määrä on 25  447,50 euroa päivässä unionin tuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien ja joka maksetaan unionin omien varojen tilille, lainsäädäntömenettelyssä toteutetuista direktiivin täytäntöönpanotoimista ilmoittamista koskevan velvoitteensa laiminlyömisen vuoksi.

—

velvoittamaan Irlannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanemiselle asetettu määräaika päättyi 5.12.2010.

(1)  EUVL L 140, s. 16.

Unionin yleinen tuomioistuin

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Toshiba v. komissio

(Asia T-519/09) (1)

((Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Tehomuuntajien markkinat - Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen - Sopimus markkinoiden jakamisesta - Näyttö kartellista irtisanoutumisesta - Kilpailunrajoitus - Vaikutus kauppaan - Markkinoille pääsyn esteet - Sakot - Sakon perusmäärä - Viitevuosi - Sakkojen määrän laskennasta annettujen vuoden 2006 suuntaviivojen 18 kohta - Fiktiivisen markkinaosuuden ETA-markkinoilla käyttäminen))

2014/C 212/26

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Toshiba Corp. (Tokio, Japani) (edustajat: solicitor J. F. MacLennan sekä asianajajat A. Schulz, J. Jourdan ja P. Berghe)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi J. Bourke ja K. Mojzesowicz, sittemmin K. Mojzesowicz ja F. Ronkes Agerbeek)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 7.10.2009 tehdyn komission päätöksen (asia COMP/39.129 – Tehomuuntajat) kumoamisesta ja toissijaisesti vaatimus kantajalle mainitussa päätöksessä määrätyn sakon määrän muuttamisesta.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Toshiba Corp. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 51, 27.2.2010.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/23

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Catinis v. komissio

(Asia T-447/11) (1)

((Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - OLAFin tutkimusasiakirjat, jotka koskevat erästä Syyriassa toteutettavaa infrastruktuurin uudenaikaistamishanketta - Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen - Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien suojaa koskeva poikkeus))

2014/C 212/27

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lian Catinis (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja F. Clotuche-Duvieusart)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa on kyse 10.6.2011 tehdyn Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) päätöksen, jolla yhtäältä kieltäydyttiin hyväksymästä esitetyksi väitettyä hakemusta päättää erääseen syyrialaisen infrastruktuurin uudenaikaistamishankkeeseen liittynyt OLAFin tutkimus sekä toisaalta evättiin kantajalta oikeus tutustua tiettyihin tämän tutkimuksen asiakirjoihin, kumoamisesta

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Lian Catinis velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 298, 8.10.2011.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/24

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 23.5.2014 – European Dynamics Luxembourg v. EKP

(Asia T-553/11) (1)

((Julkiset palveluhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Infrastruktuuriin ja tietoteknisiin sovelluksiin liittyvien palvelujen tarjoaminen EKP:lle - Hakemuksen hylkääminen - Kumoamiskanne - Kannekelpoinen toimi - Tutkittavaksi ottaminen - Valintaperusteet - Hakemuksen yhteensopivuus niiden ehtojen kanssa, jotka on ilmoitettu osallistumishakemusten pyytämistä koskevassa ilmoituksessa - Perusteluvelvollisuus - Täsmennysten pyytämistä hakemukseen koskevaa valtaa ei ole käytetty - Ilmeiset arviointivirheet - Harkintavallan väärinkäyttö - Vahingonkorvauskanne))

2014/C 212/28

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: European Dynamics Luxembourg SA (Ettelbrück, Luxemburg) (edustajat: asianajajat N. Korogiannakis ja M. Dermitzakis)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki (EKP) (asiamiehet: F. von Lindeiner ja P. Pfeifhofer)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä EKP:n tekemän sellaisen päätöksen kumoamista koskeva vaatimus, jolla on evätty sellaisen tilapäisen yritysryhmittymän, johon kantaja kuuluu, hakemus osallistumisesta neuvottelumenettelyssä toteutettavaan tarjouskilpailuun, joka koskee tietoteknisiä palveluita, EKP:n julkisten hankintojen valvontaviranomaisen päätöksen hylätä kyseisestä osallistumisen epäämisestä tehdystä päätöksestä tehty valitus ja kaikkien EKP:n mainittuun asiaan liittyvien päätösten kumoamista koskeva vaatimus sekä toisaalta vahingonkorvausvaatimus.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

European Dynamics Luxembourg SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan keskuspankin oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 6, 7.1.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Eni v. SMHV – Emi (IP) (ENI)

(Asia T-599/11) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin ENI rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki EMI - Sekaannusvaara - Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Rekisteröinnin epääminen osittain))

2014/C 212/29

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eni SpA (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat D. De Simone ja G. Orsoni)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamiehet: C. Negro ja D. Botis)

Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Emi (IP) Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: barrister S. Malynicz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 8.9.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 2439/2010-1), joka koskee Emi (IP) Ltd:n ja Eni SpA:n välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Eni SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 32, 4.2.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/25

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Guangdong Kito Ceramics ym. v. neuvosto

(Asia T-633/11) (1)

((Polkumyynti - Kiinasta peräisin olevien keraamisten laattojen maahantuonti - Lopullinen polkumyyntitulli - Yhteistyöstä kieltäytyminen - Tarvittavat tiedot - Asetetut määräajat - Käytettävissä olevat tiedot - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 18 artiklan 1 ja 3 kohta))

2014/C 212/30

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Guangdong Kito Ceramics Co. Ltd (Foshan, Kiina), Jingdezhen Kito Ceramic Co. Ltd (Jingdezhen, Kiina), Jingdezhen Lehua Ceramic Sanitary Ware Co. Ltd (Jingdezhen) ja Zhaoqing Lehua Ceramic Sanitary Ware Co. Ltd (Sihui, Kiina) (edustaja: asianajaja M. Sánchez Rydelski)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamies: J.-P. Hix, avustajinaan aluksi asianajaja G. Berrisch ja barrister N. Chesaites, sittemmin asianajaja D. Geradin)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-F. Brakeland, M. França ja A. Stobiecka-Kuik), Cerame-Unie AISBL (Bryssel, Belgia); Asociación Española de Fabricantes de Azulejos y Pavimentos Cerámicos (ASCER) (Castellón de la Plana, Espanja), Confindustria Ceramica (Sassuolo, Italia), Casalgrande Padana SpA (Casalgrande, Italia) ja Etruria Design Srl (Modena, Italia) (edustajat: asianajajat V. Akritidis ja Y. Melin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 12.9.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 917/2011 (EUVL L 238, s. 1).

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Kantajat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.

3)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

4)

Cerame-Unie AISBL, Associación Española de Fabricantes de Azulejos y Pavimentos Cerámicos (ASCER), Confindustria Ceramica, Casalgrande Padana SpA ja Etruria Design Srl vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1)  EUVL C 32, 4.2.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/26

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Mocová v. komissio

(Asia T-347/12 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikainen työsopimus - Päätös työsopimuksen jatkamatta jättämisestä - Valituksen hylkääminen - Perusteluvelvollisuus - Päätöksessä, jolla valitus hylättiin, esitetty perustelu))

2014/C 212/31

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Dana Mocová (Praha, Tšekin tasavalta) (edustajat: asianajajat D. de Abreu Caldas, S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-41/11, Mocová v. komissio, 13.6.2012 annetusta tuomiosta (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) tehty valitus, jossa vaaditaan kyseisen tuomion kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

Dana Mocová vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 86, 23.3.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Valittajana komissio ja muuna osapuolena Macchia

(Asia T-368/12 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikainen sopimus - Sopimuksen uusimatta jättämistä koskeva päätös - Virkamiestuomioistuimen toimivalta - Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäinen kohta - Huolenpitovelvollisuus - Työnantajan edun käsite - Kielto tuomita enemmän kuin kanteessa on vaadittu - Kontradiktorinen periaate))

2014/C 212/32

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Muu osapuoli: Luigi Macchia (Varese, Italia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-63/11, Macchia vastaan komissio, 13.6.2012 antamasta tuomiosta tehty valitus, jossa vaaditaan mainitun tuomion kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-63/11, Macchia vastaan komissio, 13.6.2012 antama tuomio kumotaan siltä osin kuin sillä on kumottu Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pääjohtajan 12.8.2010 tekemä päätös, joka koskee Luigi Macchian väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen jatkamista koskevan pyynnön hylkäämistä, ja näin ollen hylätty ennenaikaisina Luigi Macchian pyyntö siitä, että hänet otettaisiin takaisin OLAFin palvelukseen, sekä vaatimus aiheutuneen aineellisen vahingon korvaamisesta.

2)

Valitus hylätään muilta osin.

3)

Asia palautetaan virkamiestuomioistuimeen.

4)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

(1)  EUVL C 311, 13.10.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/27

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Valittajana BG ja muuna osapuolena oikeusasiamies

(Asia T-406/12 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Kurinpitojärjestelmä - Viraltapanoseuraamus ilman eläkeoikeuksien menetystä - Viraltapanopäätöksen tekohetkellä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva alustava tutkinta - Yhdenvertainen kohtelu - Irtisanomiskielto äitiysloman aikana))

2014/C 212/33

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: BG (Strasbourg, Ranska) (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Blot)

Muu osapuoli: Euroopan oikeusasiamies (asiamies: J. Sant’Anna, avustajinaan asianajajat D. Waelbroeck ja A. Duron)

Oikeudenkäynnin kohde

Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-54/11, BG vastaan Euroopan oikeusasiamies, 17.7.2012 antamasta tuomiosta tehty valitus, jossa vaaditaan mainitun tuomion kumoamista.

Tuomiolauselma

1)

Valitus hylätään.

2)

BG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan oikeusasiamiehelle tässä asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 156, 1.6.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/28

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Bateaux mouches v. SMHV (BATEAUX-MOUCHES)

(Asia T-553/12) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin BATEAUX-MOUCHES rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta - Kuvailevuus - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohta))

2014/C 212/34

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Compagnie des bateaux mouches SA (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja G. Barbaut)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: V. Melgar)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 9.10.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 1709/2011-2), joka koskee hakemusta kuviomerkin BATEAUX-MOUCHES rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Compagnie des bateaux mouches SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 55, 23.2.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.5.2014 – Melt Water v. SMHV (NUEVA)

(Asia T-61/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin NUEVA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 60 artikla - Velvoitetta maksaa valitusmaksu määräajassa ei ole noudatettu - Epäselvyys yhdessä kieliversiossa - Yhtenäinen tulkinta - Ennalta arvaamattomat seikat tai ylivoimainen este - Anteeksiannettava erehdys - Tarkkaavaisuus- ja huolellisuusvelvollisuus))

2014/C 212/35

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Asianosaiset

Kantaja: Research and Production Company ”Melt Water” UAB (Klaipėda, Liettua) (edustajat: asianajajat V. Viešūnaitė ja J. Stucka)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: V. Melgar ja J. Ivanauskas)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n neljännen valituslautakunnan 3.12.2012 (asia R 1794/2012-4) tekemästä päätöksestä, joka koskee hakemusta kuviomerkin NUEVA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Research and Production Company ”Melt Water” UAB:n oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 108, 13.4.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/29

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – Walcher Meßtechnik v. SMHV (HIPERDRIVE)

(Asia T-95/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin HIPERDRIVE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta))

2014/C 212/36

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Walcher Meßtechnik GmbH (Kirchzarten, Saksa) (edustaja: asianajaja S. Walter)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Poch)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 13.12.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 1779/2012-1), joka koskee hakemusta sanamerkin HIPERDRIVE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Walcher Meßtechnik GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 108, 13.4.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/30

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 22.5.2014 – NIIT Insurance Technologies v. SMHV (EXACT)

(Asia T-228/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin EXACT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Perusteluvelvollisuus - Yhdenvertainen kohtelu - SEUT 56 artikla))

2014/C 212/37

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: NIIT Insurance Technologies Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja M. Wirtz)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: A. Schifko)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 18.2.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 1307/2012-4), joka koskee hakemusta sanamerkin EXACT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

NIIT Insurance Technologies Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 189, 29.6.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/30

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.5.2014 – Marcuccio v. komissio

(Asia T-207/12 P) (1)

((Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Kanne, joka on nostettu sellaisen vaatimuksen esittämisen jälkeen, joka koskee asiakirjan liittämistä asiakirja-aineistoon, joka koskee vaatimusta myöntää, että valittajan kärsimä vahinko johtui tapaturmasta - Toimi ei ole valittajalle epäedullinen - Valmisteleva toimi - Tiedottamistoimi - Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a alakohta - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton))

2014/C 212/38

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Berardis-Kayser, J. Currall ja G. Gattinara, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-3/11, Marcuccio vastaan komissio, 29.2.2012 antama tuomio (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

Määräysosa

1)

Valitus hylätään.

2)

Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 194, 30.6.2012.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/31

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.5.2014 – Spain Doce 13 v. SMHV – Ovejero Jiménez ja Becerra Guibert (VICTORIA DELEF)

(Asia T-359/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Rekisteröinnin epääminen osittain - Lausunnon antamisen raukeaminen))

2014/C 212/39

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Spain Doce 13, SL (Crevillente, Espanja) (edustaja: asianajaja S. Rizzo)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: O. Mondéjar Ortuño)

Vastapuolet SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulijat unionin yleisessä tuomioistuimessa: Gregorio Ovejero Jiménez (Alicante, Espanja) ja María Luisa Cristina Becerra Guibert (Alicante) (edustaja: asianajaja M. Veiga Serrano)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n viidennen valituslautakunnan 10.4.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 1046/2012-5), joka koskee yhtäältä Gregorio Ovejero Jiménezin ja María Luisa Cristina Becerra Guibertin ja toisaalta Spain Doce 13:n välistä väitemenettelyä.

Määräysosa

1)

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)

Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet vastaajan oikeudenkäyntikuluista.

3)

Väliintulijat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan puolet vastaajan oikeudenkäyntikuluista.

(1)  EUVL C 252, 31.8.2013.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/32

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 7.5.2014 – Sharp v. SMHV (BIG PAD)

(Asia T-567/13) (1)

((Yhteisön tavaramerkki - Hakemus kuviomerkin BIG PAD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Kanne, josta osan tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ja josta osa on selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton))

2014/C 212/40

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Sharp KK (Osaka, Japani) (edustajat: asianajajat G. Macias Bonilla, G. Marín Raigal, P. López Ronda ja E. Armero)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: O. Mondéjar Ortuño)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 5.8.2013 tekemästä päätöksestä (asia R 2131/2012-2), joka koskee hakemusta kuviomerkin BIG PAD rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi.

Määräysosa

1)

Kanne hylätään.

2)

Sharp KK velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1)  EUVL C 24, 25.1.2014.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/32

Kanne 31.3.2014 – Mo Industries v. SMHV (Splendid)

(Asia T-203/14)

2014/C 212/41

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mo Industries LLC (Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja P. González-Bueno Catalán de Ocón)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) asiassa R 1542/2013-1 7.1.2014 tekemän päätöksen

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”Splendid”, luokkiin 18 ja 25 kuuluville tavaroille – yhteisön tavaramerkkihakemus nro 1 1 6 13  131

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/33

Kanne 27.3.2014 – Schroeder v. neuvosto ja komissio

(Asia T-205/14)

2014/C 212/42

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: I. Schroeder KG (GmbH & Co.) (Hampuri, Saksa) (edustaja: Rechtsanwalt K. Landry)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

velvoittamaan vastaajat maksamaan kantajalle vahingonkorvausta 3 45  644 euroa 8 prosentin vuotuisine korkoineen tuomion antamisesta alkaen tai toteamaan, että kantajalla on oikeus saada vahingonkorvausta vastaajilta

—

velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii vahingonkorvausta asetuksen (EY) N:o 1355/2008 (1), joka todettiin pätemättömäksi unionin tuomioistuimen asiassa C-338/10, GLS, 22.3.2012 antamalla tuomiolla, antamisen vuoksi.

Kantaja toteaa, että kansalliset tulliviranomaiset ovat tosin korvanneet tämän asetuksen nojalla perusteettomasti kannetut polkumyyntitullit. Sille aiheutui kuitenkin taloudellista vahinkoa sen vuoksi, että se oli maksukyvyn puutteen vuoksi joutunut ottamaan markkinakorkoisia pankkilainoja. Se vaatii tämän vuoksi sen pankkilainoista maksamien korkojen ja niiden alempien korkojen, joita se olisi maksanut, jos polkumyyntitulleja ei olisi kannettu, välisen erotuksen korvaamista. Kantaja väittää tältä osin, että vastaajat ovat asetuksen N:o 1355/2008 lainvastaisesti antamalla loukanneet riittävän ilmeisesti huolellisuusvelvollisuuttaan ja hyvän hallinnon velvollisuuttaan, mistä on aiheutunut kantajalle vahinko, josta se ei voi saada korvausta muualta, koska korkojen erotuksesta maksuvelvollisen eduksi maksun suorittamisesta alkaen ei ole säädetty soveltuvissa tuontimaksuja koskevissa kansallisissa säännöksissä.

(1)  Tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 18.12.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1355/2008 (EUVL L 350, s. 35).

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/33

Kanne 27.3.2014 – Hüpeden v. neuvosto ja komissio

(Asia T-206/14)

2014/C 212/43

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hüpeden & Co. (GmbH & Co.) KG (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja K. Landry)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

velvoittamaan vastaajat maksamaan kantajalle vahingonkorvauksen, jonka suuruus on 1 18  762,57 euroa kahdeksan prosentin vuotuisine korkoineen tuomion julistamispäivästä lähtien, tai toteamaan, että kantajalla on oikeus vahingonkorvaukseen vastaajilta

—

velvoittamaan vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii vahingonkorvausta asetuksen (EY) N:o 1355/2008, (1) joka todettiin pätemättömäksi unionin tuomioistuimen asiassa C-338/10, GLS, 22.3.2012 antamalla tuomiolla, hyväksymisen vuoksi.

Kantaja väittää, että kansalliset tulliviranomaiset ovat toki korvanneet kyseisen asetuksen perusteella virheellisesti kannetut polkumyyntitullit. Sille aiheutui kuitenkin taloudellista tappiota siksi, että se joutui maksuvalmiuden menettämisen vuoksi ottamaan ylimääräisiä markkinakorkoisia pankkilainoja sekä lyhytaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja. Se vaatii näin ollen korvaamaan sen pankkilainoista maksamien korkojen ja alhaisempien korkojen, jotka sen olisi pitänyt maksaa, jos polkumyyntitulleja ei olisi kannettu, erotuksen. Kantaja väittää tästä, että asetuksen N:o 1355/2008 sääntöjenvastaisesti antamalla vastaajat laiminlöivät huolellisuusvelvoitettaan ja loukkasivat hyvän hallinnon periaatetta riittävän ilmeisellä tavalla, minkä vuoksi kantajalle aiheutui vahinkoa, jonka korvaaminen muulla tavoin ei ole mahdollista, koska tuontitulleja koskevissa merkityksellisissä kansallisissa säännöksissä ei ole tullivelvollisten hyväksi säännöstä erotukselle maksettavasta korosta maksupäivästä lähtien.

(1)  Tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 18.12.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1355/2008 (EUVL L 350, s. 35)

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/34

Kanne 15.4.2014 – komissio v. McCarron Poultry

(Asia T-226/14)

2014/C 212/44

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: asianajaja R. Van der Hout, L. Cappelletti ja F. Moro)

Vastaaja: McCarron Poultry (Killacorn Emyvale, Irlanti)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

määräämään vastaajan maksamaan Euroopan komissiolle 9 76  663,34 euroa, joka vastaa päävelkaa 9 00  662,25 euroa lisättynä viivästyskorolla 76  001,09 euroa, joka on laskettu soveltaen 2,50 prosentin korkoa 1.12.2010–15.4.2014

—

määräämään vastaajan maksamaan Euroopan komissiolle korkoina 61,690 euroa päivässä 16.4.2014 lukien siihen päivään saakka, jona velka on kokonaisuudessaan maksettu takaisin

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Nyt käsiteltävässä kanteessa, joka on nostettu SEUT 272 artiklan nojalla, unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan määräämään kantaja maksamaan Euroopan komissiolle takaisin päävelka 9 00  662,50 euroa korkoineen sellaisen sopimuksen perusteella, jonka numero on NNE5/1999/20229 ja jonka otsikko on ”Community Activities in the Field of the specific programme for RTD and demonstration on ’Energy, Environment and Sustainable Development – Part B: Energy program’”.

Euroopan komissio vetoaa kanteensa tueksi yhteen oikeudelliseen perusteeseen: komissio väittää, että vastaaja on laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa, koska se on jättänyt maksamatta komissiolle takaisin unionin vastaajalle suorittaman rahallisen tuen ja sen jo saaman rahoituksen välisen erotuksen. Vastaajalle suoritettavan tuen määrä on pienempi kuin määrä, jonka kantaja on jo suorittanut sille etu- ja välimaksujen muodossa. Komissio väittää näin ollen, että vastaaja on sopimuksen nojalla velvollinen maksamaan sille kyseisen määrän.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/35

Kanne 11.4.2014 – EGBA ja RGA v. komissio

(Asia T-238/14)

2014/C 212/45

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: European Gaming and Betting Association (EGBA) (Bryssel, Belgia) ja The Remote Gambling Association (RGA) (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: solicitor S. Brankin sekä asianajajat T. De Meese, E. Wijckmans ja M. Mudrony)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan valtiontuesta, jonka Ranska aikoo myöntää hevoskilpailujen järjestäjille 19.6.2013 annetun komission päätöksen Nro SA.30753 (C 34/10) (ex N 140/10) (EUVL L 14, 18.1.2014, s. 17)

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 108 artiklan 2 kohtaan sisältyviä tai siitä johtuvia olennaisia menettelymääräyksiä, hyvän hallinnon periaatetta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklaa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, jonka mukaan riidanalaisella päätöksellä rikotaan SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaa ja hyvän hallinnon periaatetta, koska

—

toimenpide ei ole välttämätön, eikä sillä siksi ole yhteisen edun mukaista tavoitetta

—

toimenpiteeseen sisältyy kustannuksia, joita ei voida perustella yhteisellä edulla

—

toimenpide ei ole asianmukainen keino yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi

—

toimenpide vääristää kilpailua ja vaikuttaa haitallisesti kauppaan, ja

—

komissio on laiminlyönyt ottaa huomioon kokonaisvaltaisen asiayhteyden toimenpidettä arvioidessaan.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, jonka mukaan komissio on riidanalaisen toimenpiteen useassa kohdassa laiminlyönyt selostaa asianmukaisesti perustelunsa.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/36

Kanne 20.4.2014 – Monard v. komissio

(Asia T-239/14)

2014/C 212/46

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Eva Monard (Kessel-Lo, Belgia (edustaja: asianajaja R. Antonini)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission päätöksen Nro Ref. Ares(2014) 321920 (Nro SG.B.4/RH/rc-sg.dsg2.b.4(2014) 285433), jonka pääsihteeri teki 10.2.2014 asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevien sääntöjen 4 artiklan nojalla Eva Monardin tehtyä asetuksessa N:o 1049/2001 tarkoitetun uudistetun hakemuksen saada tutustua asiakirjoihin (GESTDEM 4641/2011)

—

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, että komissiolla oli velvollisuus antaa kantajalle oikeus tutustua asiakirjoihin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 1 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 ja 298 artiklan, asiakirjoihin tutustumista koskevan perusoikeuden, SEU 6 artiklan 1 kohdan ja 7.12.2000 tehdyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan, sellaisena kuin se on muutettuna Strasbourgissa 12.12.2007 (perusoikeuskirja) 42 artiklan, niitä yhdessä tulkittuina, sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (asetus N:o 1049/2001) 2 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämä vahvistetaan myös asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan a contrario -soveltamisella. Koska komissio ei ole toiminut näin vaan on (virheellisesti) vedonnut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ja 4 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa säädettyihin poikkeuksiin, se on soveltanut virheellisesti merkityksellisiä säännöksiä ja määräyksiä sekä syyllistynyt harkintavallan väärinkäyttöön. Komissio ei ole myöskään soveltanut asianmukaisesti 4 artiklan 6 kohtaa ja 4 artiklan 7 kohtaa, ja on syyllistynyt harkintavallan väärinkäyttöön mainittujen säännösten osalta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, jonka mukaan komission on rikkonut SEU 1 artiklaa, SEUT 15 ja 298 artiklaa, asiakirjoihin tutustumista koskevaa perusoikeutta, SEU 6 artiklan 1 kohtaa ja perusoikeuskirjan 42 artiklaa sekä asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa, koska se ei ole käsitellyt viipymättä kantajan uudistettua hakemusta ja koska se on jatkanut uudistetun hakemuksen vastaamiselle varattua määräaikaa tapauksessa, joka ei ollut poikkeuksellinen. Näin toimiessaan komissio on syyllistynyt harkintavallan väärinkäyttöön ja soveltanut virheellisesti merkityksellisiä säännöksiä, koska se on tarpeettomasti viivyttänyt kantajan uudistettua hakemusta koskevan päätöksen antamista.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/36

Kanne 22.4.2014 – Promarc Technics v. SMHV – PIS (oven osa)

(Asia T-251/14)

2014/C 212/47

Kannekirjelmän kieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Promarc Technics s.c. Tomasz Pokrywa, Rafał Natorski (Zabierzów, Puola) (edustaja: radca prawny J. Radłowski)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Petrycki i Sorys sp.j. (PIS) (Jasło, Puola)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) kolmannen valituslautakunnan 29.1.2014 tekemän päätöksen R 1464/2012-3

—

velvoittamaan kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisömalli, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: Malli nro 1608365-0001

Yhteisömallin haltija: Kantaja

Yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Vastapuoli valituslautakunnassa

Yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: Väite siitä, että rekisteröity yhteisömalli ei ole uusi eikä sillä ole yksilöllistä luonnetta

Mitättömyysosaston ratkaisu: Yhteisömalli julistettiin mitättömäksi.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin.

Kanneperusteet: Yhteisömallista annetun asetuksen 4–9 artiklan rikkominen

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/37

Kanne 5.5.2014 – Hipp v. SMHV – Nestlé Nutrition (Praebiotik)

(Asia T-315/14)

2014/C 212/48

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hipp & Co. (Sachseln, Sveitsi) (edustajat: asianajajat M. Kinkeldey, A. Wagner ja S. Brandstätter)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Nestlé Nutrition GmbH (Frankfurt am Main, Saksa)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 26.2.2014 asioissa R 1171/2012-4 ja R 1326/2012-4 tekemän päätöksen

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka menetetyksi julistamista on vaadittu: Sanamerkki Praebiotik luokkiin 5, 29 ja 32 kuuluvia tavaroita varten – yhteisön tavaramerkki nro 3 83  919

Yhteisön tavaramerkin haltija: Kantaja

Yhteisön tavaramerkin menettämistä koskevan vaatimuksen esittäjä: Nestlé Nutrition GmbH

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömyyttä koskevan hakemuksen osittainen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen kohteena olevan päätöksen kumoaminen osittain siten, että riidanalainen tavaramerkki julistettiin kokonaisuudessaan menetetyksi. Hipp & Co.:n valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet:

—

Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan rikkominen

—

asetuksen N:o 207/2009 51 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—

asetuksen N:o 207/2009 78 artiklan rikkominen.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/38

Kanne 30.4.2014 – Drogenhilfe Köln Projekt v. SMHV (Rauschbrille)

(Asia T-319/14)

2014/C 212/49

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Drogenhilfe Köln Projekt GmbH (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja V. Schoene)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 29.1.2014 asiassa R 1356/2013-1 tekemän päätöksen ja palauttamaan asian viraston uudelleen käsiteltäväksi

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki Rauschbrille luokkiin 9, 41 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/38

Kanne 5.5.2014 – Sephora v. SMHV – Mayfield Trading (kahden vertikaalisen viivan esitys)

(Asia T-320/14)

2014/C 212/50

Kannekirjelmän kieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Sephora (Boulogne Billancourt, Ranska) (edustaja: asianajaja H. Delabarre)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Mayfield Trading Ltd (Las Vegas, Nevada, Yhdysvallat)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 24.2.2014 tekemän päätöksen asiassa R 1577/2013-4

—

hyväksymään väitteen ja hylkäämään yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemuksen nro 1 0 2 14  773, jonka Mayfield Trading Ltd jätti 24.8.2011 luokkaan 3 kuuluvia tavaroita ”Hajuvedet; Karvanpoistovaha; Eteeriset öljyt; Saippuat; Kosmetiikka; Kosmeettiset voiteet; Kosmetiikalla täytetyt kotelot; Ihokarvojen poistoaineet; Ihokarvojen poistovesi; Ihokarvojen poistogeeli; Hiusvedet; Hampaidenpuhdistusaineet”, luokkaan 35 kuuluvia palveluja ”Saippuoiden myynti, Hajuvesituotteet, Voiteet, Eteeriset öljyt, Aineet vartalon- ja kauneudenhoitoon, Karvanpoistovaha, Ihokarvojen poistovesi, ihokarvojen poistogeeli ja muut näihin liittyvät tuotteet” sekä luokkaan 44 kuuluvia palveluja ”Terveyden- ja kauneudenhoitopalvelut ihmisille ja eläimille; Karvojenpoistopalvelut ja Kauneushoidot” varten

—

velvoittamaan SMHV korvaamaan oikeudenkäyntikulut SMHV:n valituslautakunnassa aiheutuneet kulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Mayfield Trading Ltd

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kahta vertikaalista viivaa esittävä kuviomerkki luokkiin 3, 35 ja 44 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten – yhteisön tavaramerkkihakemus nro 1 0 2 14  773

Sen tavaramerkin tai merkin haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki tai merkki, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vertikaalista viivaa esittävä kansallinen ja kansainvälinen kuviomerkki luokkaan 3 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/39

Kanne 12.5.2014 – Volkswagen v. SMHV (STREET)

(Asia T-321/14)

2014/C 212/51

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Volkswagen AG (Wolfsburg, Saksa) (edustaja: asianajaja U. Sander)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 13.3.2014 asiassa R 2025/2013-1 tekemän päätöksen

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan menettelyn oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki STREET luokkiin 12, 28 ja 35 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/40

Kanne 13.5.2014 – Jannatian v. neuvosto

(Asia T-328/14)

2014/C 212/52

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mahmoud Jannatian (Teheran, Iran) (edustajat: asianajajat I. Smith Monnerville ja S. Monnerville)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

Kumoamaan seuraavat päätökset ja asetukset siltä osin kuin ne koskevat kantajaa: (i) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39); (ii) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta tehdyn päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston päätös 2010/644/YUTP (EUVL L 281, s. 81); (iii) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL L 281, s. 1); (iv) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1): (v) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 23.4.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 350/2012 (EUVL L 110, s. 17); (vi) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 2.8.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 709/2012 (EUVL L 208, s. 2); (vii) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 15.10.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 945/2012 (EUVL L 282, s. 16), (viii) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1264/2012 (EUVL L 356, s. 55); (ix) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 6.6.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 522/2013 (EUVL L 156, s. 3); (x) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 26.11.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1203/2013 (EUVL L 316, s. 1) ja (xi) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 23.3.2012 annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 16.4.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 397/2014 (EUVL L 356, s. 1);

—

velvoittamaan neuvosto suorittamaan 40  000 euron suuruisen korvauksen vahingosta, joka on aiheutunut siitä, että kantaja on virheellisesti merkitty luetteloon;

—

velvoittamaan neuvosto korvaamaan kaikki tästä oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan neuvostolla ei ole toimivaltaa

—

Kantaja toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaan rajoittavia toimenpiteitä voidaan hyväksyä vain ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Neuvosto antoi riidanalaiset päätökset ja asetukset yksin. Niiden antamiseen tarvittava toimivalta on siis puuttunut.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuus on laiminlyöty

—

Kantaja toteaa, että ilmoitettu syy hänen merkitsemiselleen liitteeseen II on liian epätäsmällinen täyttääkseen perusteluvelvollisuutta koskevassa oikeuskäytännössä asetetut edellytykset. Jotta neuvosto olisi noudattanut perusteluvelvollisuutta, sen olisi pitänyt osoittaa ne konkreettiset ja erityiset seikat, joilla olisi voitu osoittaa, että kantaja tosiasiallisesti tukee Iranin hallitusta tai Iranin harjoittamaa, joukkotuhoaseiden leviämistä edistävää ydinenergia-alan toimintaa. Riidanalaisia päätöksiä ja asetuksia rasittaa siis perusteluvelvollisuuden laiminlyönti.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan kantajan perusoikeuksia on loukattu

—

Kantaja toteaa, että ensiksikin riidanalaisilla päätöksillä ja asetuksilla loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia, koska niitä ei ole perusteltu. Toiseksi riidanalaisten päätösten ja asetusten lainvastaisuus haittaa tätä oikeudenkäyntiä, koska yhtäältä se estää kantajaa puolustautumasta ja toisaalta unionin yleisen tuomioistuimen kykyä tutkia kyseisten päätösten ja asetusten laillisuus heikennetään. Tästä seuraa, että kantajan oikeuksia tehokkaaseen oikeussuojaan loukataan. Kolmanneksi koska kantajalta on evätty puolustautumisoikeudet ja koska unionin yleisen tuomioistuimen kykyä tutkia kyseisten varojen jäädyttämistä koskeviin toimenpiteisiin – jotka jo luonteeltaan ovat ”erityisen rajoittavia” – liittyvien päätösten ja asetusten laillisuus, kantajan omaisuudensuojaa on rajoitettu perusteettomasti.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan kantajaa vastaan ei ole olemassa näyttöä

—

Kantaja väittää, ettei neuvosto ole esittänyt sellaisia todisteita ja tietoja, joihin se tukeutui antaessaan riidanalaiset päätökset ja asetukset.

5)

Viides kanneperuste, jonka mukaan tosiseikat eivät pidä paikkaansa

—

Kantaja väittää, että toisin kuin riidanalaisissa päätöksissä ja asetuksissa esitetään, kantaja ei enää ollut atomienergiajärjestön varajohtaja niinä ajankohtina, kun hänen nimensä sisällytettiin luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan. Neuvosto teki näin ollen tosiseikkoja koskevan virheen, kun se sisällytti kantajan luetteloon yksinomaan sillä perusteella, että hän kanteen kohteena olevien eri päätösten ja asetusten antamisajankohtana olisi ollut atomienergiajärjestön varajohtaja.

6)

Kuudes kanneperuste, jonka mukaan on tehty oikeudellinen virhe

—

Kantaja väittää, ettei 20 artiklan b alakohtaa ole sellaisenaan tarkoitettu sovellettavaksi henkilöihin, jotka ovat johtavassa asemassa liitteessä VIII luetellussa yhteisössä. Mainitussa 20 artiklan b alakohdassa säädetään sellaisten henkilöiden sisällyttämisestä luetteloon, jotka ”osallistuvat tai ovat suoraan yhteydessä Iranin joukkotuhoaseiden leviämistä edistävään ydinenergia-alan toimintaan tai ydinasejärjestelmien kehittämiseen tai tukevat niitä”. Neuvosto teki oikeudellisen virheen sisällyttämällä kantajan liitteeseen II esittämättä kuitenkaan mitään todisteita siitä, että kantaja tosiasiallisesti aktiivisesti tuki Iranin ydinasejärjestelmien kehittämistä ajankohtana, jona hänet merkittiin kyseiseen liitteeseen.

7)

Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan tosiseikat on arvioitu ilmeisen virheellisesti ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu

—

Kantaja toteaa, ettei nyt käsiteltävässä asiassa ole olemassa mitään objektiivista yleiseen etuun liittyvää syytä, minkä takia niin tiukkoja toimenpiteitä olisi kohdistettava henkilöihin, jotka ovat, vaikka vain lyhyenkin ajan, olleet johtavassa asemassa Iranin atomienergiajärjestössä. Vaikka katsottaisiinkin, että kyseiset toimenpiteet voidaan perustella yleistä etua koskevalla objektiivisella syyllä, niitä voitaisiin silti arvostella sillä perusteella, etteivät ne täytä oikeasuhteisuutta koskevaa edellytystä, joka liittyy käytettyjen toimenpiteiden ja niillä tavoitellun päämäärään väliseen suhteeseen.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/41

Kanne 19.5.2014 – UNIC v. komissio

(Asia T-338/14)

2014/C 212/53

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Unione Nazionale Industria Conciaria (UNIC) (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat A. Fratini ja M. Bottino)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

hyväksymään kanteen ja kumoamaan näin ollen riidanalaisen päätöksen

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tällä kanteella riitautetaan Euroopan komission 19.3.2014 antama päätös, jolla hylättiin Intialle, Pakistanille ja Etiopialle myönnettyjen tullietuusjärjestelmien, jotka koskivat yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25.10.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 (EUVL L 303, s. 1) S-8a, S-8b ja S-12a jaksossa tarkoitettua parkitsematonta ja puolijalostettua nahkaa, peruuttamista koskevan menettelyn aloittamisesta tehty vaatimus.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen.

—

Tässä suhteessa kantaja väittää, ettei riidanalaisessa päätöksessä ole noudatettu velvollisuutta esittää selvät, täsmälliset ja yksiselitteiset perustelut, sellaisena kuin tätä velvollisuutta on tulkittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen

—

Tältä osin kantaja väittää, että arviointi, joka koskee etuusjärjestelmien väliaikaisen peruuttamisen asianmukaisuutta suhteessa raaka-aineiden toimitusongelmaan, ja arviointi, joka koskee Intialle, Etiopialle ja Pakistanille myönnettyjen etuusjärjestelmien kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen peruuttamisen edellytyksiä, ovat ilmeisen virheellisiä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen.

—

Tältä osin kantaja väittää, ettei komissio ollut tarkistanut, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tullietuuksien peruuttamismenettelyn aloittamiselle asetetut edellytykset täyttyivät.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/42

Valitus, jonka CR on tehnyt 19.5.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-128/12, CR v. parlamentti, 12.3.2014 antamasta tuomiosta

(Asia T-342/14 P)

2014/C 212/54

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: CR (Malling, Ranska) (edustaja: asianajaja A. Salerno)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan virkamiestuomioistuimen 12.3.2014 antaman tuomion

—

ratkaisemaan valittajan Euroopan parlamenttia vastaan vireille paneman asian siten, että valittajan virkamiestuomioistuimessa riitauttama päätös kumotaan siltä osin kuin siinä määrätään maksamaan takaisin kokonaisuudessaan valittajan perheavustuksina aiheettomin perustein saamat määrät, tai

—

toissijaisesti palauttamaan asian virkamiestuomioistuimelle

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan kaikki molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja riitauttaa henkilöstösääntöjen 85 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä koskevan lainvastaisuusväitteen hylkäämisen. Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

1)

Ensimmäinen valitusperuste perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen.

2)

Toinen valitusperuste perustuu siihen, että valittajan väitteeseen, jonka mukaan on suhteetonta, ettei mitään vanhentumisaikaa sovelleta tapauksessa, jossa nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, ei ole vastattu.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/43

Kanne 23.5.2014 – Italia v. komissio

(Asia T-353/14)

2014/C 212/55

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: avvocato dello Stato P. Gentili ja G. Palmieri)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä nro C 74 A 13.3.2014 julkaistun ilmoituksen avoimesta kilpailusta EPSO/AD/276/14 – hallintovirkamiehet (AD5) –, joka järjestetään 137 virkaa koskevan varallaololuettelon laatimiseksi hallintovirkamiesten (AD5) avoimina olevien virkojen täyttämiseksi

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat, joihin on vedottu asiassa T-275/13, Italia vastaan komissio (EUVL 2014, C 74, s. 4).

Virkamiestuomioistuin

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/44

Kanne 1.2.2014 – ZZ v. Euroopan investointipankki

(Asia F-9/14)

2014/C 212/56

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat L. Isola ja G. Isola)

Vastaaja: Euroopan investointipankki

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Vaatimus kumota kantajan arviointikertomus vuodelta 2012 siltä osin kuin siinä todetaan, ettei hänen työpanoksensa vastannut arvosanaa ”exceptional performance” tai ”very good performance”, ei ehdoteta hänen ylentämistään henkilöstöryhmään D ja asetetaan kantajalle tavoitteet vuodelle 2013 sekä vaatimus kumota vuoden 2012 arviointikertomusta koskevat suuntaviivat ja määrätä maksettavaksi korvaus kantajan väitetysti kärsimistä aineettomista ja aineellisista vahingoista.

Vaatimukset

—

Kantaja vaatii unionin virkamiestuomioistuinta

—

kumoamaan muutoksenhakulautakunnan 18.12.2012 tekemän päätöksen sekä palauttamaan asian muutoksenhakulautakunnalle ja määrittämään perusteet, joita uuden päätöksen tekemisessä on noudatettava

—

kumoamaan henkilöstöosaston 5.12.2012 asiakirjalla ”Note to Staff n. 722 PERSONNEL/S&D/D&P/2012-198” asettamat suuntaviivat, jotka on liitetty asiakirjaan ”Guidelines to the 2012 annual staff appraisal exercise”, myös siltä osin kuin niissä todetaan, että loppuarviointi edellyttää tietynlaista punnintaa, määrittämättä kuitenkaan perusteita, jotka arvioijan on otettava huomioon

—

kantaja vaatii toissijaisesti

—

kumoamaan vuoden 2012 arviointikertomuksen kokonaisuudessaan eli sekä arviointiosan että osan, jonka mukaan arvioinnin lopputulos ei ole ”exceptional performance” tai ”very good performance” eikä kantajaa ehdoteta ylennettäväksi henkilöstöryhmään D ja jossa hänelle asetetaan tavoitteet vuodelle 2013

—

kaikki asiaan liittyvät aikaisemmat tai myöhemmät päätökset, joihin kuuluu varmasti henkilöstöjohtajan toukokuussa 2012 tekemät ylentämispäätökset, joiden perusteista määrättiin asiakirjassa ”2011 staff appraisal exercise, award of promotions and titles”

—

Euroopan investointipankki on joka tapauksessa velvoitettava korvaamaan kyseisistä päätöksistä aiheutuneet (yksilöinnin mukaiset) aineettomat ja aineelliset vahingot sekä oikeudenkäyntikulut, korkokulut ja saatavaa koskevat rahanarvon muutokset.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/45

Kanne 21.4.2014 – ZZ v. neuvosto

(Asia F-38/14)

2014/C 212/57

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Henkilöstö – Vaatimus kumota neuvoston pääsihteerin päätös, jolla seuraamukseksi määrättiin viraltapano vähentäen työkyvyttömyyskorvausta 15 prosentilla eläkeikään asti

Vaatimukset

—

Esillä oleva kanne on otettava tutkittavaksi

—

riidanalainen päätös ja tarpeen mukaan myös valituksen hylkäävä päätös on kumottava

—

Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/45

Kanne 6.5.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-42/14)

2014/C 212/58

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen päätöksen kumoaminen, jolla kantajalle määrättiin seuraamuksena palkkatason alennus kolmella tasolla kansallisten ja henkilöstösääntöjen mukaisten perhelisien päällekkäisyyttä estävän säännön rikkomisesta

Vaatimukset

—

On kumottava nimittävän viranomaisen 24.6.2013 tekemä päätös, jolla kantajan palkkatasoa alennettiin kolmella tasolla seuraamusluonteisesti

—

on kumottava siltä osin kuin on tarpeen nimittävän viranomaisen 24.1.2014 tekemä ja 27.1.2014 kantajalle tiedoksi annettu päätös, jolla hylättiin viimeksi mainitun valitus

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/46

Kanne 16.5.2014 – ZZ v. neuvosto

(Asia F-44/14)

2014/C 212/59

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: ZZ (edustaja: asianajaja M. Velardo)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen neuvoston päätöksen kumoaminen, jolla päätettiin olla ylentämättä kantajaa palkkaluokkaan AD13, ja toisaalta vahingonkorvauksen myöntäminen väitetystä henkisestä kärsimyksestä

Vaatimukset

—

On kumottava päätös, jolla päätettiin olla ylentämättä kantajaa palkkaluokkaan AD13, kuten käy ilmi 26.9.2013 julkaistusta luettelosta, sekä nimittävän viranomaisen 7.2.2014 antama vastaus valitukseen

—

on myönnettävä 10  000 euron suuruinen hyvitys henkisestä kärsimyksestä

—

neuvosto on velvoitettava korvaamaan kantajalle oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/46

Kanne 19.5.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-45/14)

2014/C 212/60

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat D. de Abreu Caldas, M. de Abreu Caldas ja J.-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen päätöksen kumoaminen, joka koskee kantajan eläkeoikeuksien siirtoa unionin eläkejärjestelmään soveltaen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaan 11 ja 12 artiklaan liittyviä uusia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä

Vaatimukset

—

On kumottava 25.9.2013 tehty päätös, jolla laskettiin kantajalle ennen komission palvelukseen astumista kertyneiden eläkeoikeuksien hyvitys

—

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/47

Kanne 20.5.2014 – ZZ v. komissio

(Asia F-46/14)

2014/C 212/61

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja J-N. Louis)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen päätöksen kumoaminen, joka koskee kantajan eläkeoikeuksien siirtoa unionin eläkejärjestelmään soveltaen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaan 11 ja 12 artiklaan liittyviä uusia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä

Vaatimukset

—

On kumottava 8.11.2013 tehty päätös, jolla laskettiin kantajalle ennen komission palvelukseen astumista kertyneiden eläkeoikeuksien hyvitys

—

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

7.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/47

Kanne 20.5.2014 – ZZ ja ZZ v. komissio

(Asia F-47/14)

2014/C 212/62

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: ZZ ja ZZ (edustaja: asianajaja S. Orlandi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Niiden päätösten kumoaminen, jotka koskevat kantajan eläkeoikeuksien siirtoa unionin eläkejärjestelmään soveltaen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaan 11 ja 12 artiklaan liittyviä uusia yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, sekä komission velvoittaminen korvaamaan kantajille heidän eläkeoikeuksien siirtopyyntöjensä viivästyneen käsittelyn perusteella vahingot, jotka aiheutuivat 3.3.2011 annettujen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaan 11 artiklaan liittyvien yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltamisesta 28.4.2004 annettujen henkilöstösääntöjen yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltamisen sijaan

Vaatimukset

—

On todettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten 9 artikla on lainvastainen eikä sitä voida soveltaa

—

on kumottava 15. ja 24.10.2013 tehdyt päätökset, joilla kantajien ennen palvelussuhteen alkamista kertyneet eläkeoikeudet päätettiin niitä Euroopan unionin toimielinten eläkejärjestelmään siirrettäessä hyvittää 3.3.2011 annettujen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti

—

komissio on velvoitettava korvaamaan kantajille heidän eläkeoikeuksien siirtopyyntöjensä viivästyneen käsittelyn perusteella vahingot, jotka aiheutuivat 3.3.2011 annettujen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaan 11 artiklaan liittyvien yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltamisesta 28.4.2004 annettujen henkilöstösääntöjen yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltamisen sijaan

—

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.