30.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 201/1

I

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

H.1.

H.2.

H.3.

II

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

I.

J.

K.

L.

M.

III

A.

A.1.

A.2.

A.3.

A.4.

B.

B.1.

B.2.

B.3.

B.4.

B.5.

C.

D.

D.1.

D.2.

D.3.

D.4.

D.5.

D.6.

E.

E.1.

E.2.

E.3.

E.4.

F.

Liite I –

Liite II –

Liite III –

1.

Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2013 ja tarkastellaan varojen käyttöä ja toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2013 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III).

2.

Selvitys on tehty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, 142 artiklan ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (2) olevan 227 artiklan mukaisesti. Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymiin alustaviin tilinpäätöksiin.

3.

Parlamentin lopulliset tavanomaiset määrärahat vuonna 2013 ovat 1  75 0 4 63  939 euroa eli 19,07 prosenttia rahoituskehyksen otsakkeen 5 enimmäismäärästä (3). Taulukossa 1 esitetään Euroopan parlamentin talousarvion toteutus varainhoitovuonna 2013.

Taulukko 1

Määrärahojen käyttö

4.

Tileihin kirjattujen tulojen kokonaismäärä 31. joulukuuta 2013 oli 15 8 1 17  371 euroa (2012: 17 5 5 41  860 euroa), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 2 5 9 91  783 euroa (2012: 2 2 2 74  843 euroa).

5.

Lopullisessa talousarviossa vahvistetut parlamentin tavanomaiset määrärahat vuodeksi 2013 olivat yhteensä 1  75 0 4 63  939 euroa. Kasvua vuoden 2012 talousarviosta oli siis 1,9 prosenttia (1  71 7 8 68  121 euroa).

6.

Maksusitoumukset olivat yhteensä 1  73 5 9 63  486 euroa eli 99 prosenttia lopullisista määrärahoista (2012: 99 %). Maksut olivat yhteensä 1  45 8 1 88  881 euroa eli 84 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2012: 82 %).

7.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2014 olivat 27 7 7 74  604 euroa eli 16 prosenttia sidotuista määrärahoista (2012: 18 %). Varainhoitoasetuksen 13 artiklan mukaisesti erikseen esitettävät siirrot varainhoitovuodelle 2014 olivat 7 34  000 euroa.

8.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot vuodelle 2013 olivat yhteensä 30 5 4 57  875 euroa (2012: 22 2 9 00  384 euroa). Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 28 6 1 09  573 euroa eli 94 prosenttia siirroista (2012: 89 %). Määrärahoista siis peruuntui 1 9 3 48  302 euroa, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 (2 4 9 09  308 euroa). Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentit 2 0 0 ”Kiinteistöt”, 2 0 2 ”Kiinteistöihin liittyvät kulut”, 3 2 4 ”Tuotanto ja levitys”, 2 1 0 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä”, 1 4 0 ”Muu henkilöstö ja ulkopuoliset toimihenkilöt” ja 3 0 0 ”Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä”; näitä kuutta momenttia koskevat peruutukset muodostavat 74 prosenttia kaikista peruuntuneista määristä.

9.

Peruuntuneet määrät ja peruutusten pääasialliset syyt esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Vuodelta 2012 vuodelle 2013 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt

10.

Vuonna 2013 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat yhteensä 2 5 9 91  783 euroa (2012: 2 2 2 74  843 euroa). Sitoumukset olivat yhteensä 1 6 9 07  174 euroa, ja sitoumusaste oli 65 prosenttia (2012: 81 %). Maksut olivat yhteensä 8 9 97  498 euroa eli 53 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2012: 62 %).

11.

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista vuoden 2013 aikana peräisin olevien määrärahojen alkuperää:

Kuva 1

Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat vuonna 2013 luvuittain

12.

Vuodelle 2013 siirretyt käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat olivat yhteensä 10 6 9 00  532 euroa (2012: 10 7 5 92  247 euroa). Valtaosa (91 %) näistä tuloista oli peräisin luvusta 2 0. Tämä johtui pääosin Belgian valtion 27. tammikuuta 2010 tekemästä 8 5 8 97  000 euron maksusta, joka koski D4- ja D5-rakennusten tontin ja Brysselin Luxemburg-rautatieaseman kattamiseen liittyvien kustannusten korvaamista.

13.

Siirrettyihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvät sitoumukset olivat yhteensä 10 4 1 47  894 euroa vuoden 2013 lopussa (2012: 10 5 4 82  187 euroa). Suoritetut maksut olivat vuonna 2013 yhteensä 16 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2012: 10 %). Valtaosa sitoumuksista koski TREBEL-kiinteistön hankintaa puhemiehistön 30. marraskuuta 2011 tekemän päätöksen mukaisesti.

14.

Varainhoitovuodelle 2014 siirrettiin 10 6 9 34  452 euron summa, josta 1 6 4 94  703 euroa on peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista vuoden 2013 aikana saaduista määrärahoista (määrärahoja peruuntui 4 99  582 euroa) ja 9 0 3 35  056 euroa käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista vuodelta 2012 siirretyistä määrärahoista (määrärahoja peruuntui 30 euroa). Belgian valtion tammikuussa 2010 maksama 8 5 8 97  000 euron summa (vrt. 12 kohta) on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo. Sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevia määrärahoja on yhteensä 2 1 0 37  452 euroa.

15.

Määrärahoja peruuntui 1 3 7 66  453 euroa (2012: 2 4 8 30  106 euroa) eli 0,8 prosenttia lopullisista määrärahoista (2012: 1,4 %). Peruutusten pääasialliset syyt esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 3

Tavanomaisten määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt vuonna 2013

16.

Varainhoitovuoden aikana hyväksyttiin kymmenen varainhoitoasetuksen 27 ja 46 artiklan (7) mukaista C-siirtoa (mukaan lukien ns. keräilysiirto). Ne olivat yhteensä 6 9 0 88  000 euroa eli 3,9 prosenttia lopullisista määrärahoista (2012: kymmenen siirtoa eli 4,7 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi kymmenen tavanomaisia määrärahoja koskevaa P-siirtoa varainhoitoasetuksen 25 artiklan 1 kohdan nojalla (8). Ne olivat yhteensä 9 7 98  500 euroa eli 0,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2012: kahdeksan siirtoa eli 0,6 prosenttia lopullisista määrärahoista).

17.

Vuonna 2013 hyväksyttiin siis kaksikymmentä tavanomaisia määrärahoja koskevaa C- ja P-siirtoa, jotka olivat 7 8 8 86  500 euroa eli 4,5 prosenttia lopullisista määrärahoista (2012: kahdeksantoista siirtoa, yhteensä 9 0 8 41  790 euroa eli 5,3 prosenttia lopullisista määrärahoista).

Taulukko 4

Siirrot ja niiden oikeusperustat

Taulukko 5

C-siirrot vastaanottavan budjettikohdan mukaan jaoteltuina

Taulukko 6

C-siirrot menoluokan ja tarkoituksen mukaan jaoteltuina

18.

Tässä osassa tarkastellaan luvun 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten” ja luvun 10 8 ”EMAS-varaus” määrärahojen käyttöä. Näihin osastoon 10 ”Muut menot” sisältyviin lukuihin viitataan tässä selvityksessä myöhemmin ”alustavina määrärahoina”. Osasto 10 ”Muut menot” muodosti siirtojen tärkeimmän lähteen, jos keräilysiirtoa ei lasketa mukaan: 59 prosenttia muulloin kuin keräilysiirron yhteydessä siirretyistä määrärahoista oli peräisin tästä osastosta (8 8 34  000 euroa yhteensä 1 5 0 88  000 eurosta).

19.

Kyseisestä määrästä 6 0 74  000 euroa oli tarkoitettu jäsenille, 2 0 60  000 euroa tietotekniikkaan ja 7 00  000 euroa hallintoon. Tiedot alustavista määrärahoista tehtyjen siirtojen kohteista esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 7

Alustavien määrärahojen siirtojen kohteet

20.

Tässä osassa tarkastellaan siirtoja muista lähteistä kuin osastosta 10 ”Muut menot” (ilman keräilysiirtoa). Muista osastoista siirrettiin yhteensä 6 2 54  000 euroa. Jäseniin liittyvien menojen osuus näistä siirroista oli suurin eli 44 prosenttia, ja seuraavina olivat tiedotusmenot (28 %), tietotekniikkamenot (26 %) ja hallintomenot (2 %). Taulukossa 8 a esitetään yhteenveto näistä siirroista.

Taulukko 8 a

Muista lähteistä kuin alustavista määrärahoista tehtyjen C-siirtojen alkuperä (ilman keräilysiirtoa)

21.

Alustavista määrärahoista ja muista lähteistä siirrettiin yhteensä 5 4 0 00  000 euroa Konrad Adenauer (KAD) -rakennuksen laajennus- ja kunnostushankkeen eli Luxemburgissa toteutettavan suurimman rakennushankkeen rahoittamiseksi. Taulukossa 8 b esitetään yhteenveto tästä siirrosta.

Taulukko 8 b

Siirto C12 (”keräilysiirto”)

22.

P-siirroista esitetään yhteenveto taulukossa 9.

Taulukko 9

P-siirtojen kohteet

23.

Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Neljä lukua kattaa yksinään 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyseessä ovat luku 1 0 ”Toimielimen jäsenet”, luku 1 2 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 2 0 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 4 2 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”.

24.

Taulukossa 10 esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2013 sitoumukset ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2012. Kuvissa 2 ja 3 esitellään osuudet ja kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2013.

Taulukko 10

Määrärahasitoumusten kehittyminen vuosina 2013 ja 2012

25.

Jäseniin liittyvät menot vuonna 2013 olivat 20 5 4 14  449 euroa eli 12 prosenttia varainhoitovuoden kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia vuodesta 2012. Luvussa on viisi suurta menoalaa: alamomentit 1 0 0 0 ”Edustajanpalkkiot” ja 1 0 0 6 ”Yleinen kulukorvaus” muodostivat 34 prosenttia ja 19 prosenttia sitoumuksista, alamomentit 1 0 0 4 ”Tavanomaiset matkakulut” ja 1 0 0 5 ”Muut matkakulut” 35 prosenttia ja 3 prosenttia ja alamomentti 1 0 3 0 ”Vanhuuseläkkeet” 6 prosenttia.

26.

Alamomenttien 1 0 0 0 ”Edustajanpalkkiot” ja 1 0 0 6 ”Yleinen kulukorvaus” (josta katetaan jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta aiheutuvat kulut) sitoumukset olivat 10 8 6 33  749 euroa ja muodostivat 53 prosenttia luvun kaikista sitoumuksista. Ne nousivat 0,5 prosenttia vuoden 2012 sitoumuksiin nähden Kroatian liittymisen ja kahdentoista uuden kroatialaisjäsenen saapumisen seurauksena. (9) Kuukausikorvaus (bruttopalkkio) oli 7  957 euroa jäsentä kohti ja yleinen kulukorvaus 4  299 euroa. Määrät pysyivät muuttumattomina vuoteen 2012 verrattuna.

27.

Alamomenttien 1 0 0 4 ”Tavanomaiset matkakulut” ja 1 0 0 5 ”Muut matkakulut” sitoumukset olivat 7 8 4 97  779 euroa eli 38 prosenttia luvun 10 kaikista sitoumuksista. Niiden määrä väheni 0,4 prosenttia vuoden 2012 sitoumuksiin verrattuna. Sitoumusten määrää on aiheellista tarkastella varauksellisesti, koska se ei vastaa lopullisesti parlamentin jäsenien matka- ja oleskelukuluista aiheutuvien menojen todellista vuotuista määrää. (10) Sitoumusten määrää on kuitenkin osaltaan vähennetty puhemiehistön päätettyä leikata rakenteellisesti matkakuluja huolimatta uusien kroatialaisjäsenien saapumisesta parlamenttiin (11) ja liikennekustannuksien inflaatiosta.

28.

Vuonna 2013 jäsenet (12) tekivät yhteensä 29  142 (13) matkaa. (14) Suurin osa matkoista suuntautui Brysseliin (18  280) ja Strasbourgiin (8  407). Muualla Euroopan unionissa järjestettäviin kokouksiin tehtiin 1  514 matkaa ja Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kokouksiin 941 matkaa.

29.

Alamomentin 1 0 3 0 ”Vanhuuseläkkeet” sitoumukset olivat 1 1 9 41  558 euroa eli 6 prosenttia luvun kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 18 prosenttia vuodesta 2012, mikä johtui Ranskassa valittujen entisten jäsenien vanhuuseläkkeiden maksurästien ja viivästyskorkojen maksamisesta.

30.

Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot olivat 57 4 9 99  348 euroa vuonna 2013, eli ne olivat suurin menoluokka, jonka osuus oli 33 prosenttia varainhoitovuoden 2013 kaikista sitoumuksista. Menot kasvoivat 14,3 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta. Luvun muutokset johtuvat pääasiassa alamomentin 1 2 0 0 ”Palkat ja palkanlisät” (jonka osuus määrärahoista on 99 prosenttia) määrärahojen kasvusta.

31.

Alamomentilla 1 2 0 0 ”Palkat ja palkanlisät” toteutuneiden sitoumusten määrä oli 57 0 6 69  888 euroa, eli se kasvoi 3 prosenttia (1 5 2 94  817 euroa) vuodesta 2012. Kehitys ilmentää virkojen täyttöastetta ja kattaa urakehityksen. Alamomentilla 1 2 0 0 oli vuonna 2013 liikaa määrärahoja ja siitä siirrettiin keräilysiirrossa eniten määrärahoja (15) (6 3 00  000 euroa). Ylijäämä selittyy pääosin sillä, että vuoden 2013 talousarvion laskennassa oli otettu huomioon palkkojen vuotuinen mukautus vuosina 2011 ja 2012, jota ei vieläkään ole toteutettu. Euroopan unionin tuomioistuin päätti 19. marraskuuta 2013 antamassaan tuomiossa, että Euroopan unionin neuvostolla oli mukauttamismenetelmän perusteella oikeus hylätä komission ehdotus, joka koski unionin virkamiehien palkkojen korottamista 1,7 prosentilla vuonna 2011. (16)

32.

Vuonna 2013 pääsihteeristöön palkattiin 463 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, poliittisiin ryhmiin palkattiin 75 väliaikaista toimihenkilöä ja 337 henkilöä palkattiin jäsenten valtuutetuiksi avustajiksi. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2013 yhteensä 6  105 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (joista 5  308 pääsihteeristössä ja 797 poliittisissa ryhmissä) sekä 1  763 valtuutettua avustajaa.

33.

Sukupuolijakaumasta voidaan todeta, että 31. joulukuuta 2013 yksikönpäälliköistä 29 prosenttia oli naisia, johtajista naisia oli 34 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia. Seuraavassa kuvassa esitetään sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin.

Kuva 4

Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön sukupuolijakauma

34.

Muuhun henkilöstöön ja ulkoisiin palveluihin liittyvät menot vuonna 2013 olivat 10 6 1 82  103 euroa eli 6 prosenttia sitoumuksista. Luvussa on kolme suurta menoalaa: alamomentti 1 4 0 2 ”Konferenssitulkit” muodosti 47 prosenttia sitoumuksista, alamomentti 1 4 0 0 ”Muut toimihenkilöt” (17) 35 prosenttia ja alamomentti 1 4 2 0 ”Ulkoiset palvelut” (18) 11 prosenttia.

35.

Luvun sitoumukset lisääntyivät noin 3,7 miljoonaa euroa vuodesta 2012, eli kasvua oli 4 prosenttia. Kehitys johtuu pääasiassa siitä, että määräaikaisten konferenssitulkkien tulkkauspäivien määrä on kasvanut ja että turvallisuuspalvelut siirretään suoritettavaksi talon sisällä ja niitä varten on palkattu sopimussuhteista henkilöstöä, kun taas alihankintakääntämisessä on pystytty vähentämään kustannuksia monilla toimenpiteillä.

36.

Alamomentilla 1 4 02 ”Konferenssitulkit” sitoumukset nousivat 4 9 5 99  377 euroon, ja niillä katettiin niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaalimaksut, matkakulut ja päivärahat, joiden avulla parlamentti hoitaa tulkkauksen parlamentin järjestämissä kokouksissa. Sitoumukset lisääntyivät 3 5 99  377 euroa vuodesta 2012, eli nousua oli 8 prosenttia. Kehitys johtuu pääasiassa määräaikaisten konferenssitulkkien tulkkauspäivien määrän lisääntymisestä (vuonna 2013: 53  244 päivää, vuonna 2012: 49  615 päivää).

37.

Parlamentin tulkeilla ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla oli 1 03  550 tulkkauspäivää vuonna 2013 (vuonna 2012: 1 02  471 tulkkauspäivää) parlamentissa ja muissa toimielimissä (19) tapauksissa, joissa tulkkauksesta huolehti parlamentti. Parlamentin tulkeilla oli 50  306 tulkkauspäivää (5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012) ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla 53  244 päivää (kasvua 7 prosenttia vuodesta 2012).

38.

Alamomentin 1 4 2 0 ”Ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 1 1 9 04  661 euroa; tässä oli laskua 2 6 82  972 euroa eli 18 prosenttia vuodesta 2012. Muutos johtuu monista kustannusten vähentämistä koskevista toimenpiteistä. Päätös sanatarkkojen istuntoselostusten (CRE) laatimisesta ainoastaan monikielisenä asiakirjana ilman järjestelmällistä kääntämistä on vähentänyt ulkoisia palveluja koskevia sitoumuksia 9 70  000 eurolla. Lisäksi alihankkijoiden kääntämät tarkistukset vähenivät 1 49  000 sivua, koska tarkistettavan asiakirjan keskimääräinen koko muutettiin vuonna 2012 käytetystä 28 vakiosivusta 21,5 vakiosivuun vuonna 2013. Myös alihankkijoiden kääntämien sivujen prosenttiosuus laski vuoden 2012 30,1 prosentista 28,9 prosenttiin vuonna 2013.

39.

Alamomentin 1 4 0 0 ”Muut toimihenkilöt” sitoumukset olivat 3 7 2 96  239 euroa, missä on 7 prosenttia nousua vuodesta 2012. Alamomentilta katetaan muun henkilöstön, erityisesti sopimussuhteisten ja paikallisten toimihenkilöiden ja erityisneuvonantajien palkat, lisät ja korvaukset mukaan lukien, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut ja näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot. Nousu johtuu pääasiassa sopimussuhteisen henkilöstön palkkaamisesta turvallisuuspalvelujen talon sisällä suorittamista varten. Henkilöstöstä oli sopimussuhteessa 691 henkilöä 31. joulukuuta 2013. Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmien mukaisesti (20) ja sukupuolijakauma esitetään kuvassa 5.

Kuva 5

Sopimussuhteinen henkilöstö tehtäväryhmittäin ja sukupuolittain vuonna 2013

40.

Luvun 1 6 menot olivat 1 7 8 29  236 euroa eli 1 prosentti varainhoitovuoden 2013 kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 1 1 29  413 euroa eli 7 prosenttia vuodesta 2012.

41.

Luvun sitoumuksista 33 prosenttia koski alamomenttia 1 6 5 4 ”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat”, 26 prosenttia alamomenttia 1 6 1 2 ”Ammatillinen täydennyskoulutus” ja 24 prosenttia alamomenttia ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut”.

42.

Parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut on alamomentin 1 6 5 4 suurin alakohta. Alamomenttiin sidotut määrärahat olivat yhteensä 5 8 43  000 euroa, mikä on sama kuin vuonna 2012, ja ne kattoivat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus. (21)

43.

Alamomentin ”Ammatillinen täydennyskoulutus” sidotut määrärahat olivat 4 6 82  180 euroa, missä oli nousua 12 prosenttia vuodesta 2012, ja ne kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2013 kielikursseille osallistui 4  766 henkilöä (2012: 5  089), IT-kursseille osallistui 5  775 (22) henkilöä (2012: 1  538) ja taloushallinnon kursseille osallistui 900 henkilöä (2012: 1  126). Noin 7  709 henkilöä (2012: 6  963) osallistui sisäisesti järjestettyyn yleiseen verkkokoulutukseen ja 343 (2012: 320) ulkoisiin koulutuksiin.

44.

Alamomentin 1 6 5 2 ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat kustannukset” sitoumukset olivat 4 2 60  000 euroa, missä on 8 prosenttia nousua vuodesta 2012. Puhemiehistö hyväksyi 10. kesäkuuta 2013 pitämässään kokouksessa pääsihteerin muistion parlamentin tulevista ruokalapalveluista kaudella 2014–2019 ja sen nykyaikaistamista koskevista suuntaviivoista. Siinä esitettiin strategiset suuntaviivat tämän alan tulevalle kehitykselle. Vuoden 2013 alussa parlamentin ravintoloissa, itsepalveluruokaloissa, kahviloissa ja baareissa tehtyyn hintojen (joita ei ollut muutettu 12 vuoteen) tarkistukseen liittyvän rakenneuudistuksen täytäntöönpanon ensimmäisten vaikutusten ansiosta pystyttiin vakauttamaan yleisesti alamomentin 1 6 5 2 talousarviotilanne (katso 130 kohta). Nousu vuodesta 2012 johtuu Euroopan nuorisotapahtuman 2014 (EYE) järjestämisestä, josta puhemiehistö päätti 1. heinäkuuta 2013 (katso 106 kohta) ja jota varten tehtiin 3 00  000 euron määrärahojen siirto (P6-siirto, katso taulukko 9).

45.

Luvun 2 0 sitoumukset olivat 25 0 3 36  611 euroa eli 14 prosenttia vuoden 2013 sitoumuksista. Sitoumusten määrä nousi 1 4 71  683 euroa eli 1 prosentin vuodesta 2012. Luvun määrärahoja lisättiin varainhoitovuoden aikana 41 miljoonaa euroa (19 prosenttia alkuperäisten määrärahojen määrästä) keräilysiirron yhteydessä (katso taulukko 8 b).

46.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 2 0 määrärahojen jakautuminen menoluokittain.

Kuva 6

Luvun 2 0 sitoumusten jakautuminen kohdittain

47.

Alamomentin 2 0 2 2 ”Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous” sitoumukset olivat 5 1 8 91  984 euroa (21 % luvusta). Tämä alamomentti kattaa tilojen, hissien, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien sekä palo-ovien huollosta sekä maalaus- ja korjaustöistä jne. aiheutuvat kulut. Sitoumukset kasvoivat 7 prosenttia vuodesta 2012 (+  3 2 53  340 euroa). Kehitys johtuu pääasiassa uuden huoltopolitiikan täytäntöönpanon takaavien sopimusten asteittaisesta tekemisestä (22. joulukuuta 2008 laaditun Balochen raportin perusteella). Niiden tarkoituksena on tarjota aiempaa parempia huoltopalveluja Euroopan parlamentille omistajana koituvat velvollisuudet huomioon ottaen. Alamomentin määrärahat vähenivät varainhoitovuoden aikana 3,9 miljoonaa euroa (7 % alkuperäisistä määrärahoista), koska tiettyjä laitteita ei vaihdettu, julkisia hankintamenettelyjä lykättiin ja käytettiin käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

48.

Alamomentin 2 0 0 1 ”Pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta aiheutuvat maksut” sitoumukset (28 % luvusta) olivat 6 9 2 36  000 euroa eli yli kaksinkertaiset vuoden 2012 tasoon verrattuna. Alamomentin määrärahoja lisättiin varainhoitovuoden aikana 5 3 1 00  000 euroa, eli lisäystä alkuperäisiin määrärahoihin oli 329 prosenttia; lisämäärärahat otettiin pääasiassa keräilysiirron yhteydessä (katso taulukot 8 a ja 8 b). Koko määrä sidottiin Luxemburgissa sijaitsevan KAD-rakennuksen laajennushankkeeseen.

49.

Alamomentin 2 0 0 5 ”Kiinteistöjen rakennuttaminen” sitoumukset olivat 8 0 65  316 euroa (3 % luvusta), ja ne kattoivat KAD-hankkeeseen liittyvät kustannukset ja työt lukuun ottamatta pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa rahoitettuja töitä (jotka katettiin alamomentin 2 0 0 1 määrärahoista). Sitoumusten 76 prosentin nousussa vuodesta 2012 (+  3 4 81  701 euroa) otetaan huomioon puhemiehistön pyytämä valvontakeinojen lisääminen (ohjaava koordinaattori, kustannusten valvoja).

50.

Alamomentin 2 0 0 7 ”Tilojen kunnostus” (15 % luvusta) sitoumukset olivat 3 6 3 26  338 euroa, missä on 4 prosenttia nousua vuodesta 2012. Vuonna 2013 Brysselissä aloitettiin ja toteutettiin merkittävä määrä Brysselin kiinteistöihin ja hankkeisiin liittyviä töitä. Tärkeimmät koskivat Euroopan historian talo -hanketta, johon sidottiin 1 2 4 48  650 euroa vuonna 2013, sekä Brysselin PHS-rakennuksen istuntosaliin liittyviä töitä (kattorakenteen korjaustyöt), joihin sidottiin yhteensä 2 0 79  600 euroa vuonna 2013 (sopimuksessa on sovittu 15 prosentin lisämäärästä muutoksia ja odottamattomia tapahtumia varten). Myös käytössä olevissa rakennuksissa on toteutettu erilaisia töitä ja hankkeita. Tämä talousarvion alamomentti on tarkoitettu sellaisten erityisten ja yksittäisten muutoshankkeiden toteuttamiseen, joita ei tehdä toistuvasti. Siksi näiden määrärahojen nousun vertaaminen varainhoitovuosittain ei ole kovinkaan tarpeellista.

51.

Alamomentin 2 0 2 6 ”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” sitoumukset (12 % luvusta) olivat yhteensä 3 1 0 97  983 euroa, missä oli laskua 11 prosenttia vuodesta 2012. Ne kattoivat ensisijaisesti parlamentin kolmessa toimipaikassa käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartioinnista ja valvonnasta aiheutuvat kulut. Vähennys vastaa pääosin talon sisällä suoritettavaksi siirtämisen ansiosta aikaansaatuja säästöjä.

52.

Luvun 2 1 sitoumukset olivat 13 1 8 05  904 euroa eli 8 prosenttia vuoden 2013 sitoumuksista. Määrärahoja sidottiin noin 1 0 9 98  530 euroa vähemmän kuin vuonna 2012, eli laskua oli 8 prosenttia. Luvun määrärahoja lisättiin varainhoitovuoden aikana 3 8 78  200 euroa eli 3 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista. (Määrärahojen peruutukset olivat vain 1,2 prosenttia lopullisista määrärahoista eli tekninen jäännös.)

53.

Alamomentit 2 1 0 0 ”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” ja 2 1 0 2 ”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” muodostivat yhdessä 79 prosenttia luvun sitoumuksista.

54.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 2 1 menojen jakautuminen.

Kuva 7

Luvun 2 1 menojen jakautuminen

55.

Alamomentin 2 1 0 0 ”Laitteet ja ohjelmistot” sitoumukset olivat 3 0 7 92  197 euroa eli 23 prosenttia luvusta 2 1, mikä tarkoittaa 31 prosentin vähennystä vuodesta 2012. Alamomentti kattaa menot, jotka liittyvät toimielimen laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaan, vuokraukseen, huoltoon ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvät työt. On kyse erityisesti atk-keskuksen järjestelmiin ja televiestintäjärjestelmiin, osastojen ja poliittisten ryhmien atk-palveluihin sekä koneäänestykseen tarvittavista laitteistoista ja ohjelmistoista. Vähennys johtuu ensisijaisesti siitä, että vuonna 2012 tämän alamomentin sitoumusten taso oli poikkeuksellisen korkea: hyväksyttiin kaksi C-siirtoa, joiden avulla alamomentin määrärahoja voitiin lisätä yli 11 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa, jotta parlamentin rakennusten langaton internetyhteys ja verkkoinfrastruktuurin huomattavan osan uusiminen voitiin rahoittaa.

56.

Alamomentin 2 1 0 2 ”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 55 prosenttia luvusta 2 1, ja niiden määrä oli 7 2 9 84  023 euroa, eli nousua vuodesta 2012 oli 4 prosenttia. Tämä kasvu johtuu monista lisähankkeista, joissa tarvittiin alihankkijoiden palveluja. Tiettyjen tehtävien siirtämisessä talon sisällä suoritettavaksi on myös ollut viipeitä, koska uusiin pysyviin tehtäviin on ollut vaikeaa löytää pätevää henkilöstöä. Määrärahoja lisättiin siten varainhoitovuoden aikana 5 5 86  300 euroa (8 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista). Määrärahat kattoivat ensisijaisesti menot atk-palvelukeskuksilta ja atk-konsulteilta saadusta ulkopuolisesta avusta atk-keskuksen ja verkon käytössä, sovellusten tuottamisessa ja ylläpidossa, käyttäjätuessa (jäsenet ja poliittiset ryhmät mukaan lukien), selvitysten toteuttamisessa sekä teknisten asiakirjojen laatimisessa ja julkaisussa.

57.

Luvun osuus vuoden 2013 sitoumuksista oli 1 prosentti ja määrä 9 5 48  021 euroa. Sitoumukset nousivat 1 prosentin vuodesta 2012.

58.

Luvun sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 49 prosenttia kohdistui momenttiin 2 3 5 ”Televiestintä”, 24 prosenttia momenttiin 2 3 0 ”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat” ja 10 prosenttia momenttiin 2 3 2 ”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset”. Loput 17 prosenttia jakautuvat momenttien 2 3 1 ”Rahoituskulut”, 2 3 6 ”Postitus- ja toimitusmaksut”, 2 3 7 ”Muutot”, 2 3 8 ”Muut hallinnosta johtuvat menot” ja 2 3 9 ”Euroopan parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensointi” kesken.

59.

Lukuun ottamatta alamomentteja 2 3 8 0 ”Muut hallinnosta johtuvat menot” ja 2 3 0 0 ”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat”, kaikilta luvun alamomenteilta otettiin määrärahoja siirtoihin C8 ja C12 (katso taulukot 8 a ja 8 b). Siirtojen myötä alkuperäiset määrärahat vähenevät yhteensä 24 prosenttia, mikä on osoitus pyrkimyksistä saada kuriin hallinnosta johtuvat juoksevat menot.

60.

Momentin 2 3 9 ”Euroopan parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensointi” määrärahat olivat alun perin 1 0 64  000 euroa, ja niitä vähennettiin 98 prosenttia keräilysiirron yhteydessä hiilidioksiditonnin hinnan huomattavan laskun vuoksi.

61.

Luvun osuus vuoden 2013 sitoumuksista oli 2 prosenttia ja määrä 3 2 8 16  473 euroa. Nousua oli 1 prosentti vuodesta 2012. Luvun sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 78 prosenttia sitoumuksista kohdistui momentille 3 0 0 ”Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä”, 19 prosenttia momentille 3 0 4 ”Kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut” ja 3 prosenttia momentille 3 0 2 ”Vastaanotto- ja edustuskulut”.

62.

Vuonna 2013 järjestettiin 32  736 virkamatkaa (2012: 33  616 virkamatkaa). Virkamatkapäiviä oli yhteensä 97  161 (2012: 99  377 päivää). Useimmat virkamatkoista olivat matkoja parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä (Bryssel: 4  094 virkamatkaa, Strasbourg: 19  427 virkamatkaa ja Luxemburg: 1  886 virkamatkaa).

63.

Luvun sitoumukset olivat 7 prosenttia vuoden 2013 menoista, ja niiden määrä oli 12 5 6 72  031 euroa, eli nousua oli 19 prosenttia vuodesta 2012. Noin 25 prosenttia luvun sitoumuksista liittyi alamomenttiin 3 2 4 4 ”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut”, 20 prosenttia alamomenttiin 3 2 4 2 ”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” ja 16 prosenttia alamomenttiin 3 2 4 8 ”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot”.

64.

Seuraavassa kuvassa esitetään sitoumusten jakautuminen.

Kuva 8

Luvun 3 2 sitoumusten jakautuminen

65.

Alamomentin 3 2 4 4 ”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut” sitoumukset olivat 3 1 6 67  743 euroa ja nousivat vuodesta 2012 (+13 %). Ne kattoivat avustukset vierailijaryhmille sekä liitännäiset valvonta- ja infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman hallinnointikulut ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen. Nousu liittyy muun muassa parlamentin osallistumiseen Schirmeckin museon uuden EU-PHORIA-näyttelyn rahoitukseen yhteistyössä Alsacen alueen ja Alsace-Moselle-muistomerkin kanssa sekä EYE-nuorisotapahtuman järjestämiseen vuonn 2014 sekä Euroscola-ohjelman vierailija- ja osallistujaryhmien määrän kasvuun.

66.

Alamomentin 3 2 4 2 ”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” sitoumukset olivat 2 5 4 53  635 euroa. Määrärahat kattoivat etenkin julkaisuja, erityisesti sähköisiä julkaisuja, tiedotus- ja suhdetoimintaa ja julkisiin tapahtumiin, messuille ja näyttelyihin osallistumista jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa koskevat menot sekä lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämiseen liittyvät menot. Sitoumukset kasvoivat 15 prosenttia vuodesta 2012. Kehitys liittyy vuoden 2014 vaalien valmisteluja koskeviin tiedotustoimiin.

67.

Alamomentin 3 2 4 8 ”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” sitoumukset olivat yhteensä 2 0 5 33  306 euroa. Tästä katettiin muun muassa seuraaviin liittyvät menot:

Sitoumukset kasvoivat 54 prosenttia vuodesta 2012. Nousu liittyy vuoden 2014 vaalien audiovisuaalialan tiedotustoimiin.

68.

Audiovisuaalisen tiedon tuottamisesta voidaan todeta, että internetissä lähetettiin 1  375 tilaisuutta, muun muassa 1  134 valiokuntien kokousta. Europe by Satellite -palvelun tuotanto oli seuraava: 829 Euroopan parlamentista tehtyä uutisjuttua lähetettiin uudelleen 27  563 kertaa 187 kanavalla, 79 taustakoostetta (”info clip”) lainsäädäntöön liittyvistä aiheista, 75,5 täysistuntopäivää, 527 suoraa lähetystä, 321 Eurovisionille (sen jäsenille lähetettäväksi) tuotettua juttua ajankohtaisista aiheista ja 26 Eurovisionin Euroopan parlamentin tiloista Brysselistä ja Strasbourgista edelleenlähettämää tapahtumaa.

69.

On myös todettava, että alamomentin 3 2 4 3 ”Parlamentarium eli Euroopan parlamentin vierailukeskus” sitoumukset (3 8 44  123 euroa) kasvoivat 11 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta. Vierailukeskus on yksi Brysselin suosituimmista matkailukohteista, ja siellä kävi 3 37  000 vierailijaa vuonna 2013 (2012: 2 50  000 vierailijaa).

70.

Luvun osuus vuoden 2013 sitoumuksista oli 5 prosenttia ja määrä yhteensä 9 2 6 83  288 euroa. Nousua oli 5 prosenttia vuodesta 2012.

71.

Momentin 4 0 0 ”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot” osuus luvun 4 0 määrärahoista oli 63 prosenttia (2012: 65 %). Momentin sitoumukset olivat yhteensä 5 8 6 97  494 euroa. Ne oli tarkoitettu kattamaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten

Sitoumukset kasvoivat 3 prosenttia vuodesta 2012 Kroatian liittymisestä johtuvien lisätarpeiden vuoksi.

72.

Momentin 4 0 2 ”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille” osuus luvun 40 sitoumuksista oli 23 prosenttia (2012: 21 %) eli 2 1 5 85  794 euroa, ja nousua oli 14 prosenttia vuodesta 2012. Nousu johtuu siitä, että vuosi 2013 oli vaaleja edeltävä vuosi.

73.

Momentin 4 0 3 ”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille säätiöille”1 2 4 00  000 euroa olivat 13 prosenttia (2012: 14 %) luvun 4 0 sitoumuksista.

Kuva 9

Luvun 4 0 sitoumusten jakautuminen

74.

Vuonna 2013 luvun osuus sitoumuksista oli 11 prosenttia ja määrä yhteensä 18 8 3 01  020 euroa. Nousua oli 4 prosenttia vuodesta 2012.

75.

Myönnettyjä määrärahoja lisättiin varainhoitovuoden aikana 3,7 miljoonaa euroa (2 % alkuperäisistä määrärahoista), jotta voitiin kattaa parlamentin jäsenten valtuutettuihin avustajiin liittyvät kasvaneet kustannukset (+ 3,5 miljoonaa euroa) sekä ennakoitua suuremmat valuuttakurssierot (+ 0,2 miljoonaa euroa).

76.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun sitoumusten jakautuminen.

Kuva 10

Luvun 4 2 sitoumusten jakautuminen

77.

Paikallisiin avustajiin liittyvät sitoumukset olivat 8 3 8 40  699 euroa eli 4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011.

78.

Henkilöstösääntöjen piiriin kuuluviin valtuutettuihin avustajiin liittyvät sitoumukset olivat 10 3 7 97  680 euroa eli 5 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2012. Tämä kattaa kyseisten toimihenkilöiden palkat ja virkamatkakulut sekä ulkopuolisiin kursseihin liittyvät menot. Korvauksia maksettiin kuukaudessa keskimäärin 7,9 miljoonaa euroa (vuonna 2012 keskimäärin 7,5 miljoonaa euroa).

79.

Joulukuun 31. päivänä 2013 parlamentissa työskenteli 1  785 jäsenten valtuutettu avustajaa ja 4  860 paikallisella avustajalla oli työsopimus jäsenten kanssa (näistä 162:lla jäsenryhmien kautta). Keskimäärin kullakin jäsenellä oli palveluksessaan 2,33 valtuutettua avustajaa ja 6,34 paikallista avustajaa. (23) Kunkin jäsenen palveluksessa olevien paikallisten avustajien määrä vaihtelee huomattavasti; vuonna 2013 vaihteluväli oli 0:sta 43:een. Vaikka 16 ei ollut palkannut lainkaan paikallisia avustajia, 84 jäsentä oli palkannut yli 10 työntekijää jäsenvaltiossaan vuoden 2013 aikana. Noin 45 jäsentä oli palkannut ainoastaan paikallisia avustajia vuoden 2013 aikana.

80.

Parlamentin jäsenten avustamiseen liittyviä menoja koskevat vuoden 2013 maksut suoritettiin käyttäen koko vuoden ajalle vahvistettua kiinteää euron ja muiden valuuttojen vaihtokurssia (joulukuun 2012 vaihtokurssi).

81.

Vuonna 2013 luvun osuus sitoumuksista oli 0,02 prosenttia ja määrä yhteensä 3 75  000 euroa. Nousua oli 4 prosenttia vuodesta 2012.

82.

Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja ja niitä voidaan sitoa ainoastaan siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Näitä siirtoja (2 2 9 12  765 euroa) tarkastellaan selvityksen 1 osassa. Osaston alkuperäiset määrärahat olivat 2 2 9 12  765 euroa (2012: 2 9 5 42  652 euroa) eli 1,3 prosenttia vuoden 2013 koko talousarviosta.

83.

Varainhoitovuotta 2013 leimasi vuonna 2011 aloitettujen rakenteellisten parannusten jatkaminen, jonka tarkoituksena oli antaa toimielimelle kaikki tarvittavat keinot, joilla se voi hoitaa täysipainoisesti tehtävänsä lainsäädäntöprosessissa ja hyödyntää kokonaisuudessaan sille Lissabonin sopimuksessa annettua laajennettua toimivaltaa.

84.

Toimielin toteutti myös monivuotisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on järkeistää ja nykyaikaistaa sen keskeisiä hallinnonaloja, muun muassa turvallisuuden alalla, ja käynnisti merkittäviä toimenpiteitä tiedotus- ja viestintäpolitiikan alalla vuoden 2014 vaaleja silmällä pitäen.

85.

Kroatian liittymiseen liittyvät institutionaaliset muutokset saatiin loppuun ilman huomattavia vaikeuksia.

86.

Jäljempänä esitetyt tavoitteet ja vuonna 2013 saavutetut tulokset perustuvat puhemiehistön vuonna 2013 asettamiin painopisteisiin ja tekemiin päätöksiin, parlamentin budjettipäätöslauselmissaan hyväksymiin suuntaviivoihin sekä hallinnollisen työohjelman 2012–2014 tavoitteisiin ja tuloksiin.

87.

Neljästä kansallisesta parlamentista ja Yhdysvaltain kongressista tehty vertaileva tutkimus on osoittanut, että Euroopan parlamentin tukirakenteessa ja erityisesti riippumattomassa tieteellisessä neuvonnassa on huomattavasti parantamisen varaa. Puhemiehistön ja parlamentin talousarviota käsittelevän budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän suositusten perusteella puhemiehistö on päättänyt 20. toukokuuta 2013 pitämässään kokouksessa perustaa uuden Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (PO EPRS) tarjoamaan riippumatonta tieteellistä neuvontaa sekä parlamentin poliittisille elimille että yksittäisille jäsenille.

88.

Pääosasto perustettiin 1. marraskuuta 2013, ja siihen yhdistettiin entinen kirjasto- ja asiakirjahallinto-osasto (lukuun ottamatta virkapostiyksikköä, joka pysyy lehdistö- ja viestintäpääosastossa) ja vaikutustenarvioinnin ja Euroopan tason lisäarvon osasto, joka oli aiemmin sisäasioiden pääosastossa. Näitä kahta täydennetään uudella parlamentin jäsenten tutkimuspalvelujen osastolla, joka järjestetään aihekohtaisesti.

89.

Uusilla parlamentin tutkimuspalveluilla tarjotaan tukea yksittäisille parlamentin jäsenille ja täydennetään aihekohtaisia osastoja (24), jotka ovat edelleen tietyn toimeksiannon ja tietyn tehtävän saaneiden, esimerkiksi esittelijöiden, käytettävissä. Tuotteet ovat moninaisia, koska aihekohtaiset osastot on nimenomaan suunniteltu vastaamaan välittömästi valiokunnille ja parlamentin valtuuskunnille. Kyseiset kaksi osastoa tekevät kuitenkin mahdollisimman tiivistä yhteistyötä ja vaihtavat tietoja keskenään samalla tavoin kuin osaston sisällä. Ne jakavat voimassa olevan asiantuntija-apua koskevan budjettikohdan.

90.

Puhemiehistö antoi 15. huhtikuuta 2013 pitämässään kokouksessa luvan vuoden 2014 talousarviomenettelyn puitteissa talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa käytäville neuvotteluille tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi kääntämisen alalla, minkä ansiosta parlamentti voi tehostaa tutkimuspalvelujaan. Neuvottelujen päätyttyä puhemiehistö antoi puhemiehelle tehtäväksi allekirjoittaa yhteistyösopimuksen kyseisen kahden komitean kanssa 9. joulukuuta pidetyssä kokouksessa: sopimuksella muun muassa tarjotaan toimihenkilöille, joihin komiteoiden käännösyksikön rakenneuudistus vaikuttaa ja joilla on vaadittu profiili, mahdollisuus siirtyä parlamenttiin työskentelemään uudessa parlamentin tutkimuspalvelujen pääosastossa (enintään 80 toimihenkilöä).

91.

Valiokuntien yhteistyö poliittisten osastojen kanssa on erittäin tiivistä, jatkuvaa ja monitasoista: poliittisten osastojen ohjeista, toimintapoliittisista asiakirjoista, tutkimuksista ja työpajoista saadaan säännöllisesti materiaalia valiokuntien työhön ja varmistetaan arvokas yhteys asiantuntemuksen ja poliittisen päätöksenteon välillä. Poliittisten osastojen tuotteiden näkyvyyden ja saatavuuden lisäämiseksi vuonna 2013 luotiin yhteinen poliittisten osastojen uutiskirje. Se tarjoaa kuukausittaisen katsauksen Euroopan parlamentissa järjestettäviin tuleviin tapahtumiin, yhteenvedon tärkeimmistä valmisteilla olevista tutkimuksista ja suoran linkin äskettäin julkaistujen tutkimusten valikoimaan. Poliittiset osastot ovat ennen vaalivuotta tehneet huomattavia päivityksiä parlamentin työstä kertoviin asiakirjoihin.

92.

Lissabonin sopimuksen mukaan kaikki kauppasopimukset edellyttävät nyt Euroopan parlamentin suostumusta, kun taas yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanotoimenpiteisiin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) laati vuonna 2013 tärkeitä lainsäädäntömietintöjä kansainvälisestä hankintavälineestä, täytäntöönpanoasetuksesta ja Omnibus I- ja Omnibus II -tiedonantoja (joilla unionin kauppalainsäädäntöä mukautetaan Lissabonin sopimukseen) koskevista toisen käsittelyn sopimuksista sekä julkista hankintaa koskevasta välineestä ja unionin kaupan suojatoimista. INTA-valiokunnan seurantaryhmät jatkoivat työtään kauppaneuvottelujen seurannassa. Kaikista komission ehdottamista neuvottelutoimeksiannoista annettiin päätöslauselmat.

93.

Valiokunnat jatkoivat kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen seurantakäytäntöä. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) käsitteli erityisesti käsiteltävänä olevaa kolmansien maiden kanssa tehtävien assosiaatiosopimusten kehystä. AFET-valiokunta kyseenalaisti myös neuvoston käytännön pyytää parlamentin suostumusta vasta, kun ratifiointiprosessi jäsenvaltioissa on lähes päättynyt. AFET-valiokunta antoi päätöslauselmia kaikista ehdokasmaista ja ehdokkuutta valmistelevista maista nykyään vakiintuneen käytännön mukaan.

94.

Ukrainan tapahtumien valvontaa tiivistettiin, jotta parlamentin kanta assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseen voidaan määrittää. AFET-valiokunta järjesti kuulemisia EU:n ja Ukrainan sidosryhmien kanssa ja laati päätöslauselman EU:n naapuruuspolitiikasta, joka kattaa assosiaatiosopimuksen Ukrainan (ja myös Moldovan ja Georgian) kanssa.

95.

Puhemiehistö päätti 26. helmikuuta 2013, että PO EXPO järjestäisi Euronest Scola-tapahtuman (25) ja hallinnoisi sitä jo olemassa olevan Euromed Scola -ohjelman (26) periaatteiden mukaisesti, ja päätti 15. huhtikuuta 2013 laajentaa Euroopan, Palestiinan ja Israelin politiikan nuoria johtajia koskevaa ohjelmaa kattamaan naapurimaat. Marras–joulukuussa 2013 järjestettiin ensimmäisen kerran menestyksekkäästi Euronest Scola -tapahtuma ja kaksi uutta politiikan nuorten johtajien foorumia (Maghreb–EU ja itäinen kumppanuus – EU), joissa esitettiin hallinnollisen toiminnan avulla konkreettisesti Euroopan parlamentin ensisijainen sitoumus vahvistaa naapurimaiden kansalaisyhteiskuntaa ja antaa sille uusia toimintamahdollisuuksia.

96.

Toimielimen julkisuuskuvaa ja täysistuntojen houkuttelevuutta on yritetty parantaa kehittämällä luotettava tietokanta täysistuntotoimista, ottamalla käyttöön työjärjestyksen muutoksia ja mukauttamalla sisäisiä menettelyjä, esimerkiksi kirjallisia ilmoituksia, selontekoja ja äänestysmenettelyjä. Lisäksi täysistuntoa koskevien tietoteknisten sovellusten ajanmukaistaminen on edelleen käynnissä.

97.

Säädösten laadinnassa tekstien hyväksymistä edeltävän kirjallisen viimeistelymenettelyn yleistäminen, jonka avulla lainsäädäntö saadaan allekirjoitettua ja julkaistua aiempaa nopeammin, ja laajojen ohjelmointivalmiuksien kehittäminen ovat mahdollistaneet useimpien monivuotisen rahoituskehyksen asiakirjojen voimaantulon ennen vuoden loppua. Edistystä on lisäksi saatu aikaan ”pyynnöstä toteutettavassa” toimituspalvelussa, esimerkiksi sähköisen parlamentin välineiden (27), muun muassa laadinnan tukivälineen (Drafting Support Tool, DST) (28), kehittämisessä.

98.

On pantava merkille, että parlamentin valmistelemien lainsäädännöllisten tekstien määrä (lainsäädäntöasiakirjojen osaston laatimat asiakirjat) kaksinkertaistui vuoteen 2012 verrattuna. Kroaatin kielen liittäminen (lainsäädännöllisten ja parlamentin asiakirjojen julkaisu liittymispäivästä alkaen) onnistui hyvin.

99.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 20. toukokuuta 2013 vuoden 2014 vaaleihin liittyvää toimielimen tiedotus- ja viestintäkampanjaa koskevan luovan suunnitelman, ja 7. kesäkuuta 2013 allekirjoitettiin erityissopimus kampanjan toteuttamisesta ja täytäntöönpanosta. Kampanjassa on korostettu Euroopan parlamentin poliittista luonnetta, ja sille Lissabonin sopimuksella siirrettyjä uusia valtuuksia kuvataan muutoksesta kertovalla viestillä ”This time it’s different”. Suunnitelma perustuu nelivaiheiseen lähestymistapaan, jonka perusajatuksena puolestaan on ”TOIMI. OSALLISTU. VAIKUTA”. Tällä perusajatuksella pyritään tekemään Euroopan parlamentista tunnustettu merkki, mikä takaa kampanjan jatkuvuuden vielä pitkään vuoden 2014 jälkeenkin.

100.

Toimielimen tiedotus- ja viestintäkampanja käynnistettiin Strasbourgissa 10. syyskuuta 2013 samanaikaisesti unionin tilasta käydyn keskustelun kanssa. Tämä symbolinen hetki valittiin korostamaan Euroopan parlamentin uutta asemaa Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tapahtumasta tiedotettiin kattavasti tiedotusvälineissä, ja avauksen lehdistötilaisuudessa oli noin 160 toimittajaa. Tämä kattavuus ja tiivis vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa tarkoittavat, että käynnistys voidaan katsoa todelliseksi menestykseksi valistamisen kannalta. Kampanjan virallinen verkkosivusto avattiin joulukuussa 2013.

101.

Vuoden 2013 viimeiset kuukaudet omistettiin kampanjan toisen vaiheen (aihekohtainen vaihe) täytäntöönpanolle ja seuraavien vaiheiden (äänestysvaihe ja vaalien jälkeinen vaihe) valmistelulle.

102.

Perinteisten viestintäkanavien käyttämisen lisäksi kampanjan aihekohtaisessa vaiheessa aiotaan ottaa käyttöön monia innovatiivisia kentällä toteutettavia toimenpiteitä, esimerkiksi ”ReACT”-tapahtuman järjestäminen viidessä merkittävässä kaupungissa.

103.

Pariisissa, Varsovassa ja Frankfurtissa järjestetyissä ensimmäisissä tapahtumissa käsiteltiin työpaikkojen, talouden, EU:n talousarvion ja rakennerahastojen kaltaisia pääteemoja, ja kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmät osoittivat suurta kiinnostusta. Kaksi muuta tapahtumaa elämänlaadusta ja EU:sta maailmassa järjestetään vuonna 2014 Roomassa ja Madridissa.

104.

Tiedotustoimistoilla oli keskeinen asema kampanjan täytäntöönpanossa, sillä ne esittelivät keskitetysti kehitettyjä työkaluja kaikissa jäsenvaltioissa, ottivat sidosryhmiä ja tiedotusvälineitä mukaan mielipiteen muokkaajiksi, jotta kampanjan viesti tavoittaisi vielä enemmän ihmisiä, ja hallinnoivat sosiaalista mediaa paikallistasolla.

105.

Rinnakkain toimielimen tiedotus- ja viestintäkampanjan kanssa järjestetään Euroopan nuorisotapahtuma (EYE). Puhemiehistö hyväksyi 1. heinäkuuta 2013 suunnitelman tälle tapahtumalle, jolla pyritään valistamaan nuoria eurooppalaisesta identiteetistä.

106.

Strasbourgissa toukokuussa 2014 järjestettävän tapahtuman iskulauseena on ”Ideoita parempaan Eurooppaan”, ja siihen odotetaan jopa 5  000 nuorta kaikkialta Euroopasta. Rekisteröinti on ollut käynnissä lokakuusta 2013 asti.

107.

Puhemiehistö hyväksyi pysyvän näyttelyn luonnossuunnitelman kokouksessaan 22. lokakuuta 2012. Vuonna 2013 suunnitelmaa kehitettiin edelleen suunnittelutoimiston kanssa, ja nyt se on viimeistelty.

108.

Rinnakkain pysyvän näyttelyn suunnittelun kanssa Euroopan historian talo -ryhmä on alkanut kehittää vierailijoiden tulevaa tarjontaa, joka sisältää tilapäisiä ja siirtyviä näyttelyitä, tapahtumia, konferensseja, kattavan verkkotarjonnan ja eri ikäryhmille suunnattuja opetusohjelmia. Euroopan historian talo -hanke on olennainen osa kehitteillä olevaa Euroopan parlamentin vieraille tarjottavaa valikoimaa ja vierailijoita koskevaa strategiaa.

109.

Työt Eastman-rakennuksessa, johon Euroopan historian talo tulee, ovat edenneet vuonna 2013 huomattavasti, ja niiden odotetaan olevan päätöksessä vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakennus valmistellaan näyttelypaikaksi: Euroopan historian talon avajaiset on suunniteltu vuoden 2015 loppuun, jolloin siellä avautuu pysyvä näyttely, ja ensimmäinen tilapäinen näyttely on suunniteltu vuodeksi 2016.

110.

Vuonna 2013 edistyttiin vierailijoiden palvelujen parantamisessa Strasbourgin autonomisen sataman ja Alsacen alueen / Alsace-Moselle-muistomerkin kanssa puhemiehistön 18. marraskuuta 2014 tekemän päätöksen perusteella solmitun kahden yhteistyösopimuksen ansiosta: Euroopan parlamentin Strasbourgin tilojen vierailijoiden vastaanottokapasiteetti kasvaa, koska vaalivuonna vierailijoiden määrän odotetaan kasvavan, ja Euroopan parlamentissa Strasbourgissa vieraileville kansalaisille annetaan aiempaa laajempi historiallinen katsaus osana Schirmeckin uutta EU-PHORIA-hanketta.

111.

Samaan aikaan ja edellä mainitun päätöksen mukaisesti toteutettiin valmistelutöitä pienikokoisen 360 asteen elokuvateatterin rakentamiseksi Strasbourgiin ja Berliiniin ja roolipelien toteuttamiseksi Strasbourgissa Brysselissä järjestettyjen tapaan.

112.

Talousarvion mukaan toimet (yhteensä 124 tointa) täytettiin nimittämällä väliaikaisia toimihenkilöitä 1. heinäkuuta 2013 alkaen ja korvaamalla sitten väliaikaiset toimihenkilöt virkamiesharjoittelijoilla kroatialaisille tarkoitettujen erityiskilpailujen voittajaluettelojen julkaisemisen myötä.

113.

Parlamentin työhön (täysistuntoihin, valiokuntiin, poliittisiin ryhmiin) osallistui 12 kroatialaista tarkkailijaa 1. huhtikuuta 2012 alkaen, ja heistä tuli täysimääräisiä jäseniä 1. heinäkuuta 2013.

114.

Puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 hyväksymän keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian täytäntöönpanoon liittyen hyväksyttiin tai toteutettiin useita hankkeita, joita käsitellään jäljempänä tarkemmin.

115.

Trebel-hankkeessa saatiin 30. huhtikuuta 2013 rakennuslupa, jossa alun perin suunniteltua alaa oli vähennetty noin 8 prosenttia. Tämän muutoksen vuoksi vuoteen 2017 mennessä on odotettavissa 2  562 neliömetrin lisävaje toimistotiloissa.

116.

Kun Trebel-rakennuksen vuodeksi 2017 suunniteltuun käyttöönottoon asti etsittiin väliaikaista ratkaisua, Square de Meeûs no8 -rakennus havaittiin sopivimmaksi (ks. puhemiehistön 30. marraskuuta 2011, 14. tammikuuta 2013 ja 11. maaliskuuta 2013 tekemät päätökset sekä budjettivaliokunnan 28. helmikuuta 2013 tekemä päätös). Sopimus tämän rakennuksen 12 vuoden käyttöoikeudesta allekirjoitettiin 28. maaliskuuta 2013, ja rakennuksen käyttöönotto on suunniteltu maaliskuun 31. päiväksi 2014. Vuonna 2013 alettiin suunnitella vuonna 2014 suoritettavia tällä hetkellä muissa rakennuksissa sijaitsevien yksikköjen vaiheittaisia muuttoja (vähintään tuhat henkilöä) sekä jäsenten ja heidän avustajiensa nykyisissä ja tulevissa toimistoissa tehtäviä töitä.

117.

Konrad Adenauer -hankkeessa tehtiin yleinen toiminta-analyysi toimistosta, joka on alun perin vastannut rakennustöiden valvonnasta Luxemburgin valtion kanssa 16. tammikuuta 2012 allekirjoitetun kumppanuuden puitteissa, ja sen perusteella kyseisen toimiston palveluiden käyttö lopetettiin. Rakennustöiden valvonnan vahvistamisesta julkaistiin tarjouspyyntö 2. tammikuuta 2013, ja sen perusteella nimettiin viisi yksikköä, jotka toteuttavat täytäntöönpanon valvonnan ohjaavan koordinaattorin johdolla. Uuteen rakennustöiden valvontaan liittyvät palvelut alkoivat vuoden 2013 puolivälissä. Selvittämällä säästökeinoja hankkeen tasolla ja käynnistämällä uudelleen tarjouskilpailun rakennuksen itäosan töitä varten on pystytty saamaan tarkoitukseen osoitettua rahoitusta vastaavia tarjouksia. Rakennustyöt aloitettiin syyskuun alussa vuonna 2013. Lisäerä (julkisivu) voitiin myöntää 20. syyskuuta 2013, minkä nojalla voitiin allekirjoittaa vastaava sopimus 6. tammikuuta 2014.

118.

Lisäksi hankkeen rahoitusta varten laadittua rahoitussuunnitelmaa sovellettiin käytännössä ensimmäisiä kertoja. Töitä tehneille yrityksille maksettiin ensimmäiset laskut sitä varten perustetusta kiinteistöyhtiöstä. BGL-pankin kanssa allekirjoitettiin 25. marraskuuta 2013 sijoitussopimus. Se on tarkoitettu takaamaan kiinteistöyhtiön tileille maksetut määrät, ja sen nojalla budjettivallan käyttäjä voi tehdä Konrad Adenauer -hankkeeseen liittyvien määrärahojen siirrot täysin turvallisesti. Kyseiselle erityistilille tehtiin ensimmäiset siirrot joulukuussa 2013. Sopimusvelvoitteiden mukaan ensimmäinen lainannosto tehtiin 31. joulukuuta 2013.

119.

Uuden Konrad Adenauer -rakennuksen käyttöönottoa odottaessa osoittautui välttämättömäksi jatkaa Goldbell-rakennuksen vuokrausta 31. joulukuuta 2017 asti ja vuokrata Geos-rakennus Président-rakennuksen sijasta. Goldbell-rakennuksen osalta saatiin nykyisiin vuokrausehtoihin verrattuna huomattavia säästöjä omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen lopuksi, ja vuokrasopimuksen lisäsopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2013 sen jälkeen, kun puhemiehistö oli sopinut asiasta kokouksessaan 21. lokakuuta 2013. (29) Lisäksi kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että muuttaminen Président-rakennuksesta Geos-rakennukseen vuonna 2014 toisi kaudella 1. huhtikuuta 2014–31. joulukuuta 2017 säästöjä enemmän kuin Président-rakennuksen vuokraamisen jatkaminen sen omistajan ehdottamilla uusilla ehdoilla. Siksi Geos-rakennuksen vuokrasopimus allekirjoitettiin 13. elokuuta 2013 sen jälkeen, kun puhemiehistö oli sopinut siitä kokouksessaan 2. heinäkuuta 2013. (30)

120.

Sofian tiedotustoimiston uuden rakennuksen hankintaa koskeva 9 miljoonan euron esisopimus allekirjoitettiin 7. heinäkuuta 2011. Muutostöiden työvirheiden ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi rakennusta ei voitu vastaanottaa vuonna 2012. Kun omistaja oli korjannut kaikki rakennusvirheet, rakennuksen vastaanottomenettelyssä edettiin notaarin luona tehtävään hankintasopimuksen allekirjoittamiseen 4. kesäkuuta 2013 Sofiassa. Rakennus otettiin käyttöön 11. kesäkuuta 2013, ja Eurooppa-talo on ollut täysin toiminnassa heinäkuusta 2013 alkaen.

121.

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission väliseen yhteistyösopimukseen Eurooppa-talojen yhteisestä hallinnoinnista pyritään edelleen toisaalta siksi, että voidaan määritellä monivuotinen ohjelmointikehys hankinta- tai vuokraussuunnitelmia varten, ja toisaalta siksi, että voidaan yksinkertaistaa talojen jokapäiväisen hallinnoinnin hallinto- ja rahoitusmenettelyjä.

122.

Vuonna 2013 käynnistettiin ulkoinen tarkistus, jonka tarkoituksena oli tehdä uuden vaalikauden yhteydessä ensimmäinen arviointi parannetusta huoltomenettelystä. Puhemiehistö hyväksyi 26. helmikuuta 2013 sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen järjestelmän, joka toteutetaan säännöllisesti uudelleen jokaisella vaalikaudella, ja sen jälkeen määritettiin käyttöön otettavat resurssit.

123.

Kun istuntosalin kattorakenteissa oli havaittu halkeamia syyskuussa 2012 tehdyssä infrastruktuurien ennalta ehkäisevää valvontaa ja kunnossapitoa koskevan uuden politiikan mukaisessa tarkastuksessa, Paul-Henri Spaak (PHS) -rakennuksen A-vyöhyke päätettiin väliaikaisesti sulkea. Kattorakenteiden turvallisuuden palauttamista koskevien ratkaisujen etujen ja haittojen yksityiskohtaisen analyysin jälkeen asiantuntijat katsoivat, että tutkimukseen, valvontaan, tarjouskilpailuun, töiden tekemiseen ja täysistuntosalin kuntoon saattamiseen kuluvan ajan vuoksi rakennusta voitaisiin käyttää jälleen vasta vuoden 2014 alussa. Täysistuntosalin turvallisuuden palauttamista koskeviin (kattorakenteiden korjaus ja täysistuntosalin kunnostaminen) töihin liittyvä sopimus allekirjoitettiin 26. kesäkuuta 2013, ja sen perusteella voitiin aloittaa kattorakenteiden vahvistamista koskevat työt.

124.

Louise Weiss -rakennuksen kattorakenteiden palosuojapäällysteen (flokkaus) osalta Strasbourgin Tribunal de Grande Instance -tuomioistuimen nimittämän kollegion asiantuntijatoimet jatkuvat vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti. Euroopan parlamentti pystyi kuitenkin kollegion asiantuntijatarkastuksessaan tekemien tutkimuksesta saatujen päätelmien nojalla suunnittelemaan sellaisten ensimmäisten töiden täytäntöönpanoa, joilla täysistuntosalia kattava sisäkatto saadaan vastaamaan paloturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Sitä varten käynnistettiin kaksi tarjouspyyntömenettelyä. Ensimmäistä, joka koski edellä mainittuja töitä, on lykätty asiantuntijaraportin päätelmiin asti, ja päätös pitäisi tehdä ennen toukokuuta 2014. Toinen on saatu päätökseen, ja sen perusteella voidaan tehdä palorakennetutkimus, jonka avulla pystytään selvittämään tapoja saattaa loput rakennuksesta sääntöjen mukaiseksi. Tästä toisesta menettelystä johtuvat toimet on määrä saada päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

125.

Euroopan parlamentista on tullut edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on ottanut käyttöön täydellisen hiilidioksidipäästöjen vähennys- ja korvausstrategian, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää kyseisiä päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2013 vähennyksiä toteutettiin 26,4 prosenttia, ja hiilijalanjäljestä korvattiin 28 prosenttia (rakennukset, virkamatkat, virka-autot).

126.

Ensimmäisen kerran EMAS-järjestelmän vuonna 2007 tapahtuneen ensimmäisen rekisteröinnin (joka kattoi yhdeksän rakennusta) jälkeen Euroopan parlamentti lisäsi EMAS-rekisteröinnin saavien rakennusten määrää. Vuonna 2013 lisättiin kolme uutta rakennusta (WIB, JAN ja PFL). Tämä edellytti kyseisten rakennusten ympäristöanalyysien ja tarkistusten tekemistä. Kyseisen sopimuksen nojalla tilattiin lisäksi huomattava määrä tarkistuksia ympäristölainsäädännön tulkinnan helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentin yksiköt ovat täysin vaatimustenmukaisia (EMAS-asetuksen vaatimus). Touko- ja kesäkuussa 2013 tehtyjen ulkoisten tarkastusten toteuttamisen jälkeen parlamentti pystyi pyytämään EMAS-rekisteröintinsä jatkamista kolmella lisävuodella.

127.

ECOACT-yrityksen kanssa allekirjoitettiin 7. marraskuuta 2013 sopimus 28  747 hiilidioksiditonnin korvaamisesta energiatehokkuushankkeen puitteissa Bulgarian Pernikissä sijaitsevassa kaukolämmitysjärjestelmässä. Ostetut päästöhyvitykset ovat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän (EU ETS) mukaisia.

128.

Lisäksi vuonna 2013 järjestettiin kolme tapahtumaa kolmessa eri toimipaikassa: vihreä viikko, liikkuvuusviikko ja jäteviikko.

129.

Vuonna 2013 aloitettiin parlamentin ruokalapalvelujen rakenneuudistus, jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa palvelut täydellisesti vuoteen 2019 mennessä. Puhemiehistö hyväksyikin 10. kesäkuuta 2013 pitämässään kokouksessa pääsihteerin muistion parlamentin tulevasta ruokalapalveluista kaudella 2014–2019 ja sen nykyaikaistamista koskevista suuntaviivoista. Siinä esitettiin siten ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1979 strategiset suuntaviivat tämän alan tulevalle kehitykselle.

130.

Puhemiehistön päätös kattaa infrastruktuuriin, toimintaan ja ravitsemukseen liittyvien kysymysten lisäksi taloudelliset tavoitteet. Vuoden 2013 alussa parlamentin ravintoloissa, itsepalveluruokaloissa, kahviloissa ja baareissa tehtyyn hintojen (joita ei ollut muutettu 12 vuoteen) tarkistukseen liittyvän rakenneuudistuksen täytäntöönpanon ensimmäisten vaikutusten ansiosta pystyttiin parantamaan alamomentin 1 6 5 2 ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” tilannetta.

131.

Kulujen hallinnoinnin parantamisen, tuottavuuden kasvun, eri toimittajien kilpailuttamisen ja realistisen hinnoittelun ansiosta odotetaan, että tasapainoinen tilanne saavutetaan vaalikauden 2014–2019 loppuun mennessä.

132.

Sähköisen parlamentin (sähköiset tarkistukset ja allekirjoitus, jäsenten portaali jne.), paperiton toimisto -hankkeen (sähköinen valiokunta (31), sähköinen kokous (32), jne.) ja tiedonhallinnan kaltaisten ohjelmien toteuttamisen avulla voidaan saada aikaan kokonaan verkkoon yhdistetty ja liikkuva Euroopan parlamentti. Tätä täydennetään taulutietokoneen (käynnissä olevalla) käyttöönotolla vakiotyövälineenä. Menettelyä tuetaan uudistamalla ohjelmistoa (siirtymällä W7:n ja Outlook 2010:n uudempiin versioihin) ja vahvistamalla huomattavasti videokonferenssiverkkoa sekä langatonta verkkoa.

133.

Euroopan parlamentin avoimeen langattomaan verkkoon tunkeutumista koskevien lehtiartikkelien jälkeen käynnistettiin tutkimus hyökkäyksen laajuuden ja luonteen selvittämiseksi. Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 9. joulukuuta 2013 yksimielisesti pääsihteerin ehdottamat välittömät ja keskipitkän aikavälin toimet, joilla vahvistetaan mobiililaitteiden käyttöä koskevia Euroopan parlamentin turvallisuussääntöjä.

134.

Suhteita kansallisiin parlamentteihin vahvistettiin edelleen eurooppalaisten parlamenttien viikolla 28.–30. tammikuuta 2013, jonka aikana Euroopan parlamentin jäsenet ja kansalliset parlamentaarikot tapasivat keskustellakseen talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta.

135.

Vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä taloudesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa tarkoitettu ensimmäinen parlamenttien välinen konferenssi Euroopan unionin talous- ja rahoitushallinnosta järjestettiin Vilnassa 16.–17. lokakuuta 2013.

136.

Tekniseltä kannalta on pantava merkille kansallisten parlamenttien asiakirjoja koskeva Euroopan parlamentin Connect-tietokanta, jonka tavoitteena on levittää aiempaa paremmin parlamenttien lausuntoja ja puheenvuoroja sen mukaan, mitä perussopimuksessa on säädetty toissijaisuudesta ja suhteellisuudesta. Pilottihanke videokonferensseista parlamenttien välisen yhteistyön merkittävänä edistysaskeleena saatettiin loppuun onnistuneesti. Jäsenten ja kolmansien osapuolten saatavilla olevat tiedot paranivat huomattavasti ECPRD- (Euroopan parlamenttien tutkimus- ja dokumentaatiokeskus) ja IPEX-tietokantojen (parlamenttien välinen yhteisön tietojenvaihtoverkosto) kehittämisen ansiosta.

137.

Puhemiehistö teki kesäkuussa 2012 päätöksen yleisten turvallisuuspalvelujen siirtämisestä suoritettavaksi talon sisällä ja sen jälkeen hyväksyttiin monia valmistelevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on käynnistää tämä menettely. Se aloitettiin valitsemalla yhteensä 2  443 hakijasta 1  212 ehdokasta, joista voidaan valita vaiheittain sopimussuhteisia toimihenkilöitä parlamentin kolmeen työskentelypaikkaan tiukasti puhemiehistön hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti.

138.

Syyskuusta 2013 alkaen hälytysyksikössä on ollut ainoastaan parlamentin toimihenkilöitä, ja lokakuusta alkaen päiväkodin, Parlamentarium-vierailukeskuksen ja ASP-rakennuksen sisäänkäyntien turvallisuuspalvelut on myös siirretty suoritettaviksi sisäisin voimavaroin.

139.

Sisäisten voimavarojen käyttöönotto on monimutkainen ja monitasoinen prosessi, joka sisältää parlamentin toimihenkilöiden laajan rekrytoinnin lisäksi etenkin heidän koulutuksensa, mukauttamisensa ja integrointinsa sekä sellaisten toimien ja tehtävien järjestämisen, joita ei ole koskaan aiemmin toteutettu sisäisesti. Tämän prosessin monimutkaisuus tarkoittaa myös sitä, että siirtymävaiheen aikana ja sen täydellisen toteuttamiseen asti tällä hetkellä turvallisuudesta vastaavien ulkopuolisten yritysten ja parlamentin henkilöstön on työskenneltävä rinnakkain.

140.

Kuten puhemiehistön hyväksymässä toimintasuunnitelmassa todetaan, sisäisten voimavarojen käyttöönotto toteutetaan Brysselissä ja Strasbourgissa vaiheittain kauden 2013–2016 aikana. Luxemburgissa sisäisten voimavarojen käyttöönoton ehtona on kiinteistöpolitiikka ja erityisesti KAD-rakennuksessa käynnissä olevat työt. Siksi sen arviointi ja täytäntöönpano riippuvat töiden edistymisestä.

141.

Puhemiehistö käsitteli kokouksessaan 9. joulukuuta 2013 jäsenten palveluja koskevan keskitetyn asiointipisteen perustamista ja hyväksyi kyseisen pisteen perustamisen. Hyväksyminen tapahtui parlamentin organisointikyvyn parantamis- ja uudistamismahdollisuuksia koskevan parlamentin jäsenten ja henkilöstön kuulemismenettelyn johtopäätösten perusteella. Palvelu liitetään logistiikkaosastoon, ja yksikköön tarvittavan henkilöstön rekrytointi toteutetaan sisäisten siirtojen avulla. Palvelu aloittaa toimintansa vähitellen vuoden 2014 alussa ja saavuttaa täyden toimintavalmiuden vaalien jälkeen.

142.

Jäsenten taloudellisten ja sosiaalietuuksien portaalin tarkoituksena on tarjota jäsenille yksi intranetpiste, josta he voivat saada tietoa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden mukaisten taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksiensa tilasta ja kehityslinjasta. Intranetpiste edistää huomattavasti kunkin jäsenen mahdollisuuksia hallita taloudellisia ja sosiaalietuuksiaan. Aktiiviset jäsenet saivat portaalin ensimmäisen, erilaisia lomakkeita ja tietoja sisältävän version käyttöönsä Euroopan parlamentin tiloissa vuonna 2013. Seuraavia vaiheita (joihin sisältyvät jäsenille tarkoitetut ylimääräiset toiminnot, mukaan lukien sähköinen allekirjoitus, käyttömahdollisuus parlamentin tilojen ulkopuolella, portaali entisille jäsenille, heidän tuensaajilleen ja maksuasiamiehille sekä arkistojen täydentäminen) suunnitellaan, ja tavoitteena on saada täysimittainen järjestelmä valmiiksi joulukuussa 2015.

143.

Parlamentti vahvisti vuonna 2013 vuoden 2014 talousarviomenettelyn puitteissa (33) puhemiehistönsä ehdotusten sekä puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän kuulemisten perusteella, että on tarpeen parantaa parlamentin toimintaa seuraavilla neljällä alueella:

144.

Lisäksi yhteinen työryhmä teki seitsemän ehdotusta, joiden avulla parlamentti voi parantaa tehokkuuttaan neljän edellä mainitun toiminta-alueen kehittämiseksi taloudellisesti vastuullisella tavalla.

145.

Uusien henkilöstösääntöjen käyttöönottoon liittyviä valmisteluja jatkettiin koko vuoden 2013 ajan. Lähes kaikkia uusia sääntöjä sovelletaan 1. tammikuuta 2014 alkaen. Olemassa olevien sääntöjen, tiettyjen menettelyjen sekä tietojenkäsittelyjärjestelmien tarkistaminen on toteutettu nopeassa aikataulussa. Näitä töitä (erityisesti lainsäädäntökehyksen ja tietojenkäsittelytöiden mukauttaminen) jatketaan osittain vuoden 2014 aikana niiden alojen osalta, joita ei pidetty kiireellisinä vuonna 2013.

146.

Vaalikauden vaihtumiseen liittyvien valmistelujen yhteydessä toteutettiin lisäksi toimenpiteitä, jotta voidaan hoitaa jäsenten noin 1  700 valtuutetun avustajan sopimusten päättyminen, kyseisten toimihenkilöiden avustaminen hallinnollisissa toimenpiteissä ja jäsenten useiden satojen uusien valtuutettujen avustajien integrointi ja jotta voidaan avustaa toimissa, joita poliittisten ryhmien on toteutettava, jos tiettyjen ryhmien sihteeristöjen kokoonpanoon on tehtävä merkittäviä muutoksia Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien tulosten perusteella. Käyttöön otettiin asiakirjojen APA-People-latausalusta sekä pitkän aikaa avoinna olevat Tulo- ja Lähtö-palvelupisteet jäsenten avustajien ja poliittisten ryhmien toimihenkilöiden avustamiseksi entistä paremmin.

147.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 2. heinäkuuta 2012 asiakirja- ja tallennehallintaa koskevan uuden mallin. Malli perustuu asiakirjojen elinkaaren eri vaiheiden yksilöintiin sekä koko elinkaaren asianmukaiseen hallintaan. Tämä myös helpottaa asiakirjojen saattamista yleisön tutustuttavaksi koskevien sääntöjen noudattamista parlamentissa.

148.

Asiakirjojen saattamista yleisön tutustuttavaksi koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa noudatettavat menettelyt valmisteltiin. Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 15. huhtikuuta 2013 päätöksen luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä Euroopan parlamentissa. Lisäksi se hyväksyi 10. kesäkuuta 2013 turvaluokiteltujen asiakirjojen hallintaa koskevan vuosikertomuksen. Neuvosto antoi hyväksyntänsä turvallisen lukusalin perustamista koskevien töiden teknisille näkökohdille. Sali on nykyään toiminnassa.

149.

Vuonna 2013 perustettiin yhteensä 59 uutta tointa seuraavia pääasiallisia tarpeita varten:

150.

Henkilöstötaulukkoon ja parlamentin hallintoon tehdyt tärkeimmät muutokset esitetään seuraavana olevassa taulukossa.

Taulukko 11

Yhteenveto pääsihteeristön uudelleenjärjestelyistä vuonna 2013