|
ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2014.093.fin |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
57. vuosikerta |
|
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
|
2014/C 093/01 |
||
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
|
Unionin tuomioistuin |
|
|
2014/C 093/02 |
||
|
2014/C 093/03 |
||
|
2014/C 093/04 |
||
|
2014/C 093/05 |
||
|
2014/C 093/06 |
||
|
2014/C 093/07 |
||
|
2014/C 093/08 |
||
|
2014/C 093/09 |
||
|
2014/C 093/10 |
||
|
2014/C 093/11 |
||
|
2014/C 093/12 |
||
|
2014/C 093/13 |
||
|
2014/C 093/14 |
||
|
2014/C 093/15 |
||
|
2014/C 093/16 |
||
|
2014/C 093/17 |
||
|
2014/C 093/18 |
||
|
2014/C 093/19 |
||
|
2014/C 093/20 |
||
|
2014/C 093/21 |
||
|
2014/C 093/22 |
||
|
2014/C 093/23 |
||
|
2014/C 093/24 |
||
|
2014/C 093/25 |
||
|
2014/C 093/26 |
||
|
2014/C 093/27 |
||
|
2014/C 093/28 |
||
|
2014/C 093/29 |
||
|
2014/C 093/30 |
Asia C-653/13: Kanne 10.12.2013 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta |
|
|
2014/C 093/31 |
||
|
2014/C 093/32 |
||
|
2014/C 093/33 |
||
|
2014/C 093/34 |
Asia C-60/14: Kanne 6.2.2014 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta |
|
|
2014/C 093/35 |
Asia C-73/14: Kanne 10.2.2014 — Euroopan unionin neuvosto v. Euroopan komissio |
|
|
|
Unionin yleinen tuomioistuin |
|
|
2014/C 093/36 |
||
|
2014/C 093/37 |
||
|
2014/C 093/38 |
||
|
2014/C 093/39 |
||
|
2014/C 093/40 |
||
|
2014/C 093/41 |
Asia T-688/13: Kanne 24.12.2013 — Deloitte Consulting v. komissio |
|
|
2014/C 093/42 |
||
|
2014/C 093/43 |
||
|
2014/C 093/44 |
Asia T-697/13: Kanne 27.12.2013 — Kinnarps v. SMHV (MAKING LIFE BETTER AT WORK) |
|
|
2014/C 093/45 |
||
|
2014/C 093/46 |
||
|
2014/C 093/47 |
Asia T-51/14: Kanne 22.1.2014 — Tšekin tasavalta v. komissio |
|
|
2014/C 093/48 |
Asia T-60/14: Kanne 27.1.2014 — BMW Mineralöl Versorgungsgesellschaft v. SMHV — Delek Europe (GO) |
|
|
2014/C 093/49 |
Asia T-64/14: Kanne 29.1.2014 — Good Luck Shipping v. neuvosto |
|
|
|
Virkamiestuomioistuin |
|
|
2014/C 093/50 |
Asia F-20/13: Virkamiestuomioistuimen määräys 13.2.2014 — Moës v. komissio |
|
|
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan unionin tuomioistuin
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/1 |
2014/C 93/01
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä
Luettelo aiemmista julkaisuista
Nämä tekstit ovat saatavilla:
EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
Unionin tuomioistuin
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.2.2014 (työtuomioistuimen (Suomi) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry v. Terveyspalvelualan Liitto ry (asia C-512/11), sekä Ylemmät Toimihenkilöt (YTN) ry v. Teknologiateollisuus ry ja Nokia Siemens Networks Oy (asia C-513/11)
(Yhdistetyt asiat C-512/11 ja C-513/11) (1)
(Sosiaalipolitiikka - Direktiivi 92/85/ETY - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Raskaana olevat, äskettäin synnyttäneet tai imettävät työntekijät - Äitiysloma - Palkanmaksun ja/tai riittävän korvauksen jatkuminen - Direktiivi 96/34/EY - Vanhempainlomaa koskeva puitesopimus - Yksilöllinen oikeus vanhempainlomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen vuoksi - Työsuhdetta ja palkanmaksua koskevat ehdot - Kansallinen työehtosopimus - Työntekijät, jotka ovat jääneet äitiysvapaalle keskeytettyään palkattoman vanhempainloman - Palkanmaksun epääminen äitiysvapaan ajalta)
2014/C 93/02
Oikeudenkäyntikieli: suomi
Ennakkoratkaisuja pyytänyt tuomioistuin
Työtuomioistuin
Pääasioiden asianosaiset
Kantajat: Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry (C-512/11) ja Ylemmät Toimihenkilöt (YTN) ry (C-513/11)
Vastaajat: Terveyspalvelualan Liitto ry (C-512/11), sekä Teknologiateollisuus ry ja Nokia Siemens Networks Oy (C-513/11)
Muu osapuoli: Mehiläinen Oy (C-512/11)
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyynnöt — Työtuomioistuin — Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5.7.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (EUVL L 204, s. 23) ja toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (EYVL L 348, s. 1) tulkinta — Työehtosopimus, jonka mukaan työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan äitiysvapaan ajalta sillä edellytyksellä, että työsuhde on ennen äitiysvapaan alkua jatkunut keskeytyksettä vähintään kolme kuukautta — Työehtosopimuksessa oleva määräys, jonka mukaan äitiysvapaan ajalta ei makseta palkkaa, jos työntekijä on jäänyt äitiysvapaalle välittömästi palkattoman hoitovapaan jälkeen
Tuomiolauselma
UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3.6.1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/34/EY on tulkittava siten, että se on esteenä pääasioissa kyseessä olevissa työehtosopimuksissa olevien määräysten kaltaisille kansallisille oikeussäännöille, joiden nojalla raskaana olevaan työntekijään, joka keskeyttää direktiivissä 96/34 tarkoitetun vanhempainloman, jolta ei makseta palkkaa, jäädäkseen välittömästi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19.10.1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) tarkoitetulle äitiyslomalle, ei sovelleta palkanmaksun jatkumista, johon hänellä olisi ollut oikeus, mikäli äitiyslomaa olisi edeltänyt vähimmäiskestoinen työhönpaluujakso.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 13.2.2014 — Euroopan komissio v. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
(Asia C-530/11) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa - Käsite tuomioistuinmenettelyt, jotka eivät ole ”niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyihin osallistumiselle”)
2014/C 93/03
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver ja L. Armati)
Vastaaja: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta (asiamiehet: aluksi C. Murrell, sitten M. Holt, avustajanaan barrister J. Maurici)
Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Tanskan kuningaskunta (asiamies: C. H. Vang) ja Irlanti (asiamiehet: E. Creedon ja A. Joyce, avustajinaan barrister E. Barrington ja barrister G. Gilmore)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Laiminlyönti toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26.5.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY (EUVL L 156, s.17) 3 artiklan 7 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan noudattamisen edellyttämät säännökset — Velvollisuus poistaa ympäristöasioiden osalta muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden käyttöön liittyvät taloudelliset esteet tai vähentää niitä — Käsite ”niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle”.
Tuomiolauselma
|
1) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on jättänyt noudattamatta yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26.5.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön direktiivin 3 artiklan 7 alakohtaa ja 4 artiklan 4 alakohtaa siltä osin kuin niissä säädetään, että niissä tarkoitetut tuomioistuinmenettelyt eivät saa olla niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle. |
|
2) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Tanskan kuningaskunta ja Irlanti vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 23.1.2014 (Tribunale di Genovan (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Mattia Manzi ja Compagnia Naviera Orchestra v. Capitaneria di Porto di Genova
(Asia C-537/11) (1)
(Meriliikenne - Direktiivi 1999/32/EY - Marpol 73/78 -yleissopimus - VI liite - Alusten aiheuttama ilman pilaantuminen - Säännöllistä liikennettä harjoittavat matkustaja-alukset - Risteilyalukset - Meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuus - Pätevyys)
2014/C 93/04
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Genova
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Mattia Manzi ja Compagnia Naviera Orchestra
Vastaaja: Capitaneria di Porto di Genova
Muu osapuoli: Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale civile di Genova — Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 26.4.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (EYVL L 121, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2005/33/EY (EUVL L 191, s. 59) 4 a artiklan pätevyys — Jäsenvaltioiden sellaisen velvollisuuden, jonka mukaan niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että säännöllistä liikennöintiä unionin satamaan tai unionin satamasta harjoittavien alusten käyttämien meriliikenteeseen käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuus ei ylitä 1,5 painoprosenttia, yhteensopivuus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemiseksi tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL-yleissopimus) kanssa — Saman direktiivin 2 artiklan tulkinta — Säännöllisen liikenteen käsite — Mainitun rajan soveltaminen risteilyaluksiin
Tuomiolauselma
|
1) |
Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen risteilyalus kuuluu tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 26.4.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY — sellaisena kuin se on muutettuna 6.7.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/33/EY — 4 a artiklan 4 kohdan soveltamisalaan, kun otetaan huomioon direktiivin 2 artiklan 3 g alakohdassa mainittu ”säännöllistä liikennöintiä” koskeva kriteeri, sillä edellytyksellä, että kyseinen alus tekee risteilyjä, jotka — välipysähdyksillä tai ilman — päättyvät joko lähtösatamaan tai muuhun satamaan, kunhan se tekee risteilyjä tietyllä frekvenssillä, täsmällisinä päivämäärinä, tavallisesti täsmällisinä lähtö- ja saapumisaikoina sekä siten, että asianomaiset voivat vapaasti valita erilaisten tarjolla olevien risteilyiden välillä, minkä tarkistaminen on kansallisen tuomioistuimen asiana. |
|
2) |
Direktiivin 1999/32, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2005/33, 4 a artiklan 4 kohdan pätevyyttä ei voida arvioida yleisen kansainvälisen oikeuden pacta sunt servanda -periaatteen tai EUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen kannalta sillä perusteella, että direktiivin mainittu säännös olisi omiaan johtamaan alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa, joka on allekirjoitettu Lontoossa 2.11.1973, sellaisena kuin se on täydennettynä 17.2.1978 tehdyllä pöytäkirjalla, olevan VI liitteen rikkomiseen ja velvoittamaan siten alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1973 kansainvälisen yleissopimuksen — sellaisena kuin se on muutettuna asiaa koskevalla vuoden 1978 pöytäkirjalla — muuttamisesta tehdyn vuoden 1997 pöytäkirjan, joka on allekirjoitettu 26.9.1997, sopimuspuolina olevat jäsenvaltiot laiminlyömään ne velvollisuudet, joita niillä on kyseisen pöytäkirjan muihin sopimuspuoliin nähden. |
|
3) |
Unionin tuomioistuimen asiana ei ole lausua siitä, miten mainittu VI liite vaikuttaa direktiivin 1999/32, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2005/33, 4 a artiklan 4 kohdan ulottuvuuteen. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 6.2.2014 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Leidseplein Beheer BV ja H.J.M. de Vries v. Red Bull GmbH ja Red Bull Nederland BV
(Asia C-65/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Tavaramerkit - Direktiivi 89/104/ETY - Tavaramerkkiin perustuvat oikeudet - Laajalti tunnettu tavaramerkki - Sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, jotka eivät ole samankaltaisia, laajennettu suoja - Se, että kolmas käyttää merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, ilman perusteltua syytä - Perustellun syyn käsite)
2014/C 93/05
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Leidseplein Beheer BV ja H.J.M. de Vries
Vastaajat: Red Bull GmbH ja Red Bull Nederland BV
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (EYVL 1989, L 40, s. 1) 5 artiklan 2 kohdan tulkinta — Tavaramerkkiin kuuluvat oikeudet — Laajalti tunnettu tavaramerkki — Laajennettu suoja tavaroille ja palveluille, jotka eivät ole samankaltaisia — Se, että kolmas käyttää ilman perusteltua syytä merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, minkä johdosta se voi käyttää epäoikeutetusti hyväkseen tavaramerkin erottuvuutta tai mainetta taikka aiheuttaa niille haittaa — Perustellun syyn käsite
Tuomiolauselma
Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 2 kohtaa on tulkittava niin, että laajalti tunnetun tavaramerkin haltija voidaan velvoittaa mainitussa säännöksessä tarkoitetusta ”perustellusta syystä” sietämään sitä, että kolmas käyttää kyseisen tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä sellaista tavaraa varten, joka on sama kuin tavara, jota varten kyseinen tavaramerkki on rekisteröity, silloin kun näytetään, että mainittua merkkiä on käytetty ennen tämän saman tavaramerkin rekisteröimistä koskevan hakemuksen jättämistä ja kun käyttö samaa tavaraa varten tapahtuu vilpittömässä mielessä. Sen arvioimiseksi, onko kyse tästä, kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon erityisesti
|
— |
mainitun merkin vakiintuneisuus ja maine kohdeyleisön keskuudessa, |
|
— |
niiden tavaroiden ja palveluiden, joita varten kyseistä merkkiä on alun perin käytetty, ja sen tavaran, jota varten laajalti tunnettu tavaramerkki on rekisteröity, samankaltaisuuden aste ja |
|
— |
se taloudellinen ja kaupallinen merkitys, joka sillä, että tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä käytetään kyseistä tavaraa varten, on. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 13.2.2014 — Euroopan komissio v. Bulgarian tasavalta
(Asia C-152/12) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Liikenne - Direktiivi 2001/14/EY - Unionin rautateiden kehittäminen - Rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeuden hinnoittelu - 7 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 1 kohta - Mahdollisuus periä lisämaksuja - Suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset)
2014/C 93/06
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Vasileva ja H. Støvlbæk)
Vastaaja: Bulgarian tasavalta (asiamiehet: T. Ivanov, D. Drambozova ja E. Petranova)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Puolan tasavalta (asiamiehet: B. Majczyna ja M. Szpunar)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26.2.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY (EYVL L 75, s. 29) 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan rikkominen — Rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeutta koskeva hinnoittelujärjestelmä — Suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvien kustannusten käsite — Maksut, jotka ylittävät suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset — Direktiivin 2001/14/EY 8 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytykset
Tuomiolauselma
|
1) |
Bulgarian tasavalta ei ole noudattanut rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26.2.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 23.10.2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/58/EY, 7 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se sallii, että vähimmäiskäyttömahdollisuuksista ja radan käyttömahdollisuuksista palveluihin pääsyä varten perittävien infrastruktuurimaksujen laskentaan sisällytetään kustannukset, nimittäin henkilöstön palkat ja sosiaaliturvamaksut, joiden ei voida katsoa aiheutuvan suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta. |
|
2) |
Kanne hylätään muilta osin. |
|
3) |
Euroopan komissio, Bulgarian tasavalta ja Puolan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.2.2014 (Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazion (Italia) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Airport Shuttle Express scarl ja Giovanni Panarisi (asia C-162/12) sekä Società Cooperativa Autonoleggio Piccola arl ja Gianpaolo Vivani (asia C-163/12) v. Comune di Grottaferrata
(Yhdistetyt asiat C-162/12 ja C-163/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 49, SEUT 101 ja SEUT 102 artikla - Asetus (ETY) N:o 2454/92 - Asetus (EY) N:o 12/98 - Palvelu, jossa vuokrataan autoja kuljettajineen - Kansallinen ja alueellinen säännöstö - Kuntien myöntämä lupa - Edellytykset - Täysin jäsenvaltion sisäiset tilanteet - Unionin tuomioistuimen toimivalta - Kysymysten tutkittavaksi ottaminen)
2014/C 93/07
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisuja pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio
Pääasioiden asianosaiset
Kantajat: Airport Shuttle Express scarl ja Giovanni Panarisi (asia C-162/12) sekä Società Cooperativa Autonoleggio Piccola arl ja Gianpaolo Vivani (asia C-163/12)
Vastaaja: Comune di Grottaferrata
Muu osapuoli: Federnoleggio
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyynnöt — Tribunale Amministrativo Regionale del Lazio — SEUT 26, 49 ja 90 artiklan, SEU 3 artiklan, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan ja SEUT 3, 4, 5 ja 6 artiklan kanssa, SEUT 101 ja 102 artiklan sekä edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa 23.7.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2454/92 (EYVL L 251, s. 1) ja edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa 11.12.1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 12/98 (EYVL L 4, s. 10) tulkinta — Autonvuokrauspalvelu kuljettajineen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa asetetaan tämän palvelun suorittamisen edellytykseksi kuntien myöntämä lupa ja jossa edellytetään, että tällaisen luvan haltijan ajoneuvot on säilytettävä luvan myöntäneen kunnan alueella sijaitsevalla varikolla ja että palvelu on aloitettava ja päätettävä kyseisellä alueella
Tuomiolauselma
Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa vastata Tribunale amministrativo regionale per il Lazion (Italia) 19.10.2011 ja 1.12.2011 tekemillään päätöksillä esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin (yhdistetyt asiat C-162/12 ja C-163/12) siltä osin kuin ne koskevat SEUT 49 artiklan tulkintaa. Ennakkoratkaisupyynnöt on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne koskevat muiden unionin oikeuden määräysten tulkintaa.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 23.1.2014 (Finanzgericht Hamburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — DMC Beteiligungsgesellschaft mbH v. Finanzamt Hamburg-Mitte
(Asia C-164/12) (1)
(Verotus - Yhteisövero - Henkilöyhtiön osuuksien siirtäminen pääomayhtiöön - Kirjanpitoarvo - Osa-arvo - Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus - Piilevien arvonnousujen välitön verotus - Erilainen kohtelu - Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus - Jäsenvaltioiden välisen verotusvallan jaon säilyttäminen - Oikeasuhteisuus)
2014/C 93/08
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Hamburg
Pääasian asianosaiset
Kantaja: DMC Beteiligungsgesellschaft mbH
Vastaaja: Finanzamt Hamburg-Mitte
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Hamburg — EY 43 artiklan (josta on tullut SEUT 49 artikla) tulkinta — Toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet yhtiöt siirtävät kotimaiseen pääomayhtiöön yhtiömiesosuuksia apporttina kyseisen yhtiön yhtiöosuuksia vastaan — Lainsäädäntö, jonka mukaan siirretty pääoma on tällaisessa tapauksessa kirjattava pääomayhtiön taseeseen todellisen arvon eikä kirjanpitoarvon mukaisena, jolloin piilevät varat tulevat näin verotettaviksi — Mahdollisuus maksaa kyseessä olevat verot viitenä vuosimaksuna, mikäli maksujen suorittamisesta annetaan takaus
Tuomiolauselma
|
1) |
SEUT 63 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltioiden välisen verotusvallan jaon säilyttämistä koskevalla tavoitteella voidaan oikeuttaa jäsenvaltion lainsäädäntö, jonka mukaan pääomayhtiön, jonka kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa, pääomaan siirretyt kommandiittiyhtiön varat on arvostettava osa-arvoonsa, minkä johdosta näiden varojen piileviä arvonnousuja, jotka ovat syntyneet kyseisessä jäsenvaltiossa, verotetaan ennen niiden tosiasiallista realisoitumista, kun mainittu valtio ei tosiasiassa voi käyttää verotusvaltaansa näihin arvonnousuihin nähden niiden todellisen realisoitumisen hetkellä, mikä on kansallisen tuomioistuimen ratkaistava. |
|
2) |
Jäsenvaltion lainsäädännöllä, jossa säädetään jäsenvaltion alueella syntyneiden piilevien arvonnousujen välittömästä verotuksesta, ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen jäsenvaltioiden välisen verotusvallan jaon säilyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, jos verovelvolliselle asetettu velvollisuus antaa pankkitakaus silloin, kun tämä valitsee maksunlykkäyksen, on suhteutettu veron kantamatta jäämistä koskevaan todelliseen riskiin. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 30.1.2014 (Conseil d'État’n (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Aboubacar Diakite v. Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides
(Asia C-285/12) (1)
(Direktiivi 2004/83/EY - Pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämistä koskevat vähimmäisvaatimukset - Henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua - 15 artiklan c alakohta - Siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta aseellisen selkkauksen yhteydessä - Maan sisäisen aseellisen selkkauksen käsite - Itsenäinen tulkinta suhteessa kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen - Arviointiperusteet)
2014/C 93/09
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Conseil d'État
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Aboubacar Diakite
Vastapuoli: Commissaire général aux réfugiés et aux apatrides
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d'État (Belgia) — Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (EUVL L 304, s. 12) 15 artiklan c alakohdan tulkinta — Pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman epääminen — Henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua — Käsite ”maan sisäinen aseellinen selkkaus” — Erityinen itsenäinen tulkinta vai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tulkinnan mukaisen tulkinnan hyväksyttävyys — Arviointiperusteet
Tuomiolauselma
Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 15 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että tätä säännöstä sovellettaessa on katsottava, että kyse on maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta silloin, kun valtion vakinaiset asevoimat ottavat yhteen yhden tai usean aseistetun ryhmän kanssa tai kun kyse on kahden tai usean aseistetun ryhmän välisistä yhteenotoista, eikä ole tarpeen, että tällaista selkkausta voitaisiin pitää kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa tarkoitettuna kansainvälistä luonnetta vailla olevana aseellisena selkkauksena, eikä aseellisten yhteenottojen intensiivisyyttä, kyseessä olevien aseellisten joukkojen järjestäytymistasoa tai selkkauksen kestoa ole arvioitava erillään kyseessä olevalla alueella vallitsevan väkivallan asteen arvioinnista.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 23.1.2014 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta
(Asia C-296/12) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Tulovero - Eläkesäästöjen yhteydessä maksetut maksut - Verovähennys, joka on sovellettavissa vain samaan jäsenvaltioon sijoittautuneisiin laitoksiin tai rahastoihin suoritettaviin maksuihin - Verojärjestelmän johdonmukaisuus - Verovalvonnan tehokkuus)
2014/C 93/10
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja W. Roels)
Vastaaja: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: J.-C. Halleux ja M. Jacobs)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 56 ja SEUT 63 artiklan rikkominen — Eläkesäästämistä varten suoritettavat maksut — Verovähennys — Lopulliset maksut Belgiassa
Tuomiolauselma
|
1) |
Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se on ottanut käyttöön ja pitänyt voimassa eläkesäästöihin maksettavien maksujen verovähennyksen, siltä osin kuin vähennystä sovelletaan vain Belgiaan sijoittautuneihin laitoksiin ja rahastoihin suoritettaviin maksuihin. |
|
2) |
Belgian kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 6.2.2014 (Curtea de Apel Bucureștin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — E. ON Global Commodities SE, aiemmin E.On Energy Trading SE v. Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală de Soluționare a Contestațiilor ja Direcția Generală a Finanțelor Publice a Municipiului București — Serviciul de administrare a contribuabililor nerezidenți
(Asia C-323/12) (1)
(Direktiivi 79/1072/ETY - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Toisessa jäsenvaltiossa asuvat verovelvolliset - Arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt - Kysymys siitä, jäävätkö verovelvolliset, jotka ovat nimenneet veroedustajan ennen unioniin liittymistä voimassa olleiden kansallisten säännösten mukaisesti, kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle - Valtion alueelle sijoittautumattoman verovelvollisen käsite - Edellytys toimipaikan puuttumisesta - Edellytys siitä, ettei tavaroita ole luovutettu tai palveluja suoritettu - Sähköntoimitukset verovelvollisille jälleenmyyjille - Direktiivi 2006/112/EY - 171 artikla)
2014/C 93/11
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel București
Pääasian asianosaiset
Kantaja: E. ON Global Commodities SE, aiemmin E.On Energy Trading SE
Vastaajat: Agenția Națională de Administrare Fiscală — Direcția Generală de Soluționare a Contestațiilor ja Direcția Generală a Finanțelor Publice a Municipiului București — Serviciul de administrare a contribuabililor nerezidenți
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Bucuresti — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — maan alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt — 6.12.1979 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 79/1072/ETY (EYVL L 331, s. 11) 1, 3, 4 ja 6 artiklan tulkinta — Arvonlisäveron palauttaminen jäsenvaltiossa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille, jotka ovat nimenneet ensimmäisessä valtiossa veroedustajan ennen kyseisen valtion unioniin liittymistä sovellettujen kansallisten säännösten mukaisesti — Edellytys siitä, ettei verovelvollinen ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi asianomaisessa jäsenvaltiossa saadakseen palautuksen — Direktiivin 79/1072/ETY 3 ja 4 artiklassa säädettyihin edellytyksiin nähden ylimääräisen edellytyksen käsite — Yhteensopivuus saman direktiivin 6 artiklaan nähden — Direktiivin 79/1072/ETY 3 ja 4 artiklan välitön oikeusvaikutus
Tuomiolauselma
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — maan alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt — 6.12.1979 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 79/1072/ETY säännöksiä, luettuna yhdessä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.12.2007 annetulla neuvoston direktiivillä 2007/75/EY, 38, 171 ja 195 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltioon sijoittautunut verovelvollinen, joka on luovuttanut sähköä toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille jälleenmyyjille, voi vedota kahdeksanteen direktiiviin 79/1072 jälkimmäisessä valtiossa saadakseen ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksen. Pelkästään se seikka, että verovelvollinen on nimennyt viimeksi mainitussa valtiossa arvonlisäverotusta varten veroedustajan, ei ole esteenä tähän oikeuteen vetoamiselle.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 23.1.2014 (Tribunale di Milanon (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Nintendo Co. Ltd ym. v. PC Box Srl ja 9Net Srl
(Asia C-355/12) (1)
(Direktiivi 2001/29/EY - Tekijänoikeus ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa - Teknisten toimenpiteiden käsite - Suojalaite - Täydentävät laitteet ja tuotteet, jotka on suojattu - Muista yrityksistä peräisin olevat samankaltaiset täydentävät laitteet, tuotteet tai osat - Kaikenlaisen näiden välisen yhteentoimivuuden sulkeminen pois - Teknisten toimenpiteiden soveltamisala - Merkityksellisyys)
2014/C 93/12
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale di Milano
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Nintendo Co. Ltd, Nintendo of America Inc. ja Nintendo of Europe GmbH
Vastaajat: PC Box Srl ja 9Net Srl
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale ordinario di Milano — Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 6 artiklan, tarkasteltuna yhdessä saman direktiivin johdanto-osan 48 perustelukappaleen kanssa, tulkinta — Teknisten toimenpiteiden käsite — Suojalaite, joka estää yhteentoimivuuden yhtäältä laitteiston ja suojattujen täydentävien tuotteiden välillä ja toisaalta laitteistojen ja sellaisten täydentävien samankaltaisten tuotteiden välillä, jotka eivät ole peräisin valmistajayrityksestä tai yrityksistä, joille viimeksi mainittu on antanut luvan — Valmistajayrityksen kyseisille teknisille toimenpiteille antaman nimenomaisen käyttötarkoituksen merkityksellisyys
Tuomiolauselma
Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/29/EY on tulkittava siten, että sen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tehokkaan teknisen toimenpiteen käsite voi kattaa tekniset toimenpiteet, jotka muodostuvat lähinnä tunnistinlaitteen lisäämisestä paitsi videopelin kaltaisen suojatun teoksen sisältävään alustaan sen suojaamiseksi toimilta, joihin tekijänoikeuden haltija ei ole antanut lupaa, myös kannettaviin laitteisiin tai konsoleihin, joilla on tarkoitus varmistaa kyseisiin peleihin pääsy ja niiden käyttö.
Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, voisivatko muut toimenpiteet tai toimenpiteet, joita ei ole asennettu konsoleihin, häiritä tai rajoittaa vähemmän kolmansien toimintaa, ja suojata kuitenkin samankaltaisesti kyseisen haltijan oikeuksia. Tässä tarkoituksessa on asianmukaista ottaa huomioon muun muassa kustannukset, jotka liittyvät erityyppisiin teknisiin toimenpiteisiin, niiden toteuttamisen tekniset ja käytännölliset aspektit sekä näiden erityyppisten teknisten toimenpiteiden tehokkuuden vertailu haltijan oikeuksien suojan osalta, mutta tämän tehokkuuden ei kuitenkaan pidä olla absoluuttinen. Kyseisen tuomioistuimen on myös tutkittava laitteiden, tuotteiden tai osien, joilla voidaan kiertää edellä mainitut tekniset toimenpiteet, tarkoitusta. Tämän osalta todisteet siitä, miten kolmannet todellisuudessa niitä käyttävät, ovat asianomaisten olosuhteiden mukaan erityisen merkityksellisiä. Kansallinen tuomioistuin voi muun muassa tutkia sitä, miten usein laitteita, tuotteita tai osia todella käytetään tekijänoikeuden vastaisesti, sekä sitä, miten usein kyseisiä laitteita käytetään tarkoituksiin, joilla ei loukata kyseistä oikeutta.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.2.2014 (Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Oberösterreichin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — asia, jonka on pannut vireille Susanne Sokoll-Seebacher
(Asia C-367/12) (1)
(Sijoittautumisvapaus - Kansanterveys - SEUT 49 artikla - Apteekit - Väestön asianmukainen lääkehuolto - Apteekkilupa - Apteekkien alueellinen jakauma - Pääasiallisesti väestökriteeriin perustuvien rajoitusten käyttöönotto - Apteekkien välinen vähimmäisetäisyys)
2014/C 93/13
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Oberösterreich
Pääasian asianosainen
Susanne Sokoll-Seebacher
Muu osapuoli: Agnes Hemetsberger, jolle Susanna Zehetnerin oikeudet ovat siirtyneet
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Unabhängiger Verwaltungssenat des Landes Oberösterreich — SEUT 49 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 ja 47 artiklan tulkinta — Jäsenvaltion säännöstö, jonka mukaan apteekkiluvan myöntäminen edellyttää markkinoiden tarvearviointia, joka perustuu monitahoisiin ja lähes ennalta arvaamattomiin perusteisiin
Tuomiolauselma
SEUT 49 artiklaa, erityisesti vaatimusta tavoitella asetettua päämäärää johdonmukaisesti, on tulkittava siten, että mainittu artikla on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään uuden apteekin perustamistarpeen arvioinnin keskeiseksi perusteeksi ”asiakaskuntaan edelleen kuuluvien henkilöiden” kiinteä määrä, koska toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla ei ole mahdollisuutta poiketa tästä määrästä ottaakseen paikalliset erityisolosuhteet huomioon.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 23.1.2014 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — X BV v. Staatssecretaris van Financiën
(Asia C-380/12) (1)
(Tullinimikkeet - Valkaisumaa - Yhdistetyn nimikkeistön 25 ryhmä - Tariffinimike 2508 - Käsite ”pestyt tuotteet” - Epäpuhtauksien poistaminen siten, ettei tuotteen pintarakennetta muuteta - Yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmä - Tariffinimike 3802)
2014/C 93/14
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Kantaja: X BV
Vastaaja: Staatssecretaris van Financiën
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Yhteinen tullitariffi — Tavaroiden luokittelu — Valkaisumaa — Luokittelu tullinimikkeeseen 2508 40 00 vai yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3802 90 00 — Yhdistetyn nimikkeistön 25 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitettu epäpuhtauksien poiston käsite
Tuomiolauselma
|
1) |
Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006, liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön 25 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitettua käsitettä ”epäpuhtauksien poistaminen” on tulkittava siten, että se kattaa luonnontilaiseen kivennäistuotteeseen luonnonolosuhteissa kiinnittyneiden kemiallisten hiukkasten poistamisen, jos poistamisella parannetaan kyseessä olevien tuotteiden kykyä täyttää niille ominainen tehtävä, mikä kansallisen tuomioistuimen on tutkittava. |
|
2) |
Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1549/2006, liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön 25 ryhmän mainittua 1 huomautusta on tulkittava siten, että kemikaalien käyttöä sisältäneen käsittelyn, josta on seurannut epäpuhtauksien poistaminen, läpikäyneet tuotteet voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeeseen 2508 ainoastaan silloin, jos mainitulla käsittelyllä ei ole muutettu niiden pintarakennetta, mikä kansallisen tuomioistuimen on tutkittava. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.2.2014 (Székesfehérvári Törvényszékin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Hervis Sport- és Divatkereskedelmi Kft v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Közép-dunántúli Regionális Adó Főigazgatósága
(Asia C-385/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Välittömät verot - Sijoittautumisvapaus - Kansallinen verolainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön vähittäiskaupan liikevaihdosta kannettava poikkeusvero - Suuret kauppaketjut - Syrjivän vaikutuksen olemassaolo - Välillinen syrjintä)
2014/C 93/15
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Székesfehérvári Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Hervis Sport- és Divatkereskedelmi Kft
Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Közép-dunántúli Regionális Adó Főigazgatósága
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Székesfehérvári Törvényszék — SEUT 18, 26, 49, 54, 55, 56 63, 65 ja 110 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jolla on otettu käyttöön erillinen vähittäiskauppaliikkeitä koskeva vero — Toteutuneen nettoliikevaihdon perusteella laskettu progressiivinen vero — Veron määräytymisperusteen yläraja, joka johtaa siihen, että ulkomaalaisten omistamia päivittäistavaraliikkeitä verotetaan ankarammin kuin valtion kansalaisten omistamia päivittäistavaraliikkeitä
Tuomiolauselma
SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle vähittäiskaupan liikevaihdosta kannettavaa veroa koskevalle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa velvoitetaan verovelvolliset, jotka ovat konsernin sisällä keskenään sidossuhteessa kyseisessä lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla, yhdistämään liikevaihtonsa erittäin progressiivisen verokannan soveltamiseksi ja sitten jakamaan näin saatu veron määrä välillään todellisten liikevaihtojensa suhteessa, jos — minkä tarkastaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle — erityisveron ylimpään veroluokkaan kuuluvat verovelvolliset ovat suurimmaksi osaksi tällä tavalla sidoksissa yhtiöihin, joiden kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.2.2014 (Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazion (Italia) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Crono Service Scarl ym. (asia C-419/12) ja Anitrav — Associazione Nazionale Imprese Trasporto Viaggiatori (asia C-420/12) v. Roma Capitale (asiat C-419/12 ja C-420/12) ja Regione Lazio (asia C-420/12)
(Yhdistetyt asiat C-419/12 ja C-420/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 49, SEUT 101 ja SEUT 102 artikla - Palvelu, jossa vuokrataan autoja kuljettajineen - Täysin jäsenvaltion sisäinen tilanne - Unionin tuomioistuimen toimivalta - Tutkittavaksi ottamisen edellytykset)
2014/C 93/16
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisuja pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale per il Lazio
Pääasioiden asianosaiset
Kantajat: Crono Service Scarl, Carla Silvestri, Nando Cese, Fabrizio Melarango, Yahia Nafea, Robert Martin, Angelo Minosse, Raimondo Pratico, Vincenti, Pesce, Fedeli, Sebastiani, Nanni, Savino, Andrea Rossi, Filiberto Marinelli, Puglia, Sordelli, Antonini, Andrea Iannilli, Pasquale Iavarone, Roberto Agostinelli, Valerio Giannoni, Fernando Boccadamo, Aristide Salvati, Annalisa Di Grigoli, Antonio Evangelisti, Marco Brecciaroli, Cardoso Wandenberg, Fabrizio Villamaina, Sandro Rossi, Fabrizio Di Somone, Debora Falasca, Elisabetta Serrano, Claudio Bandini, Bruno Piromallo, Maurizio Pesce, Mirko Capogrossi, Giovanni Barilotti, Stefano Petitti, Paolo Ricci, Vincenzo Curto, Luci Di Luzio, Gianfrancesco Argiro', Magdi Gou Bial, Secondo Uffreduzzi, Fausto Menotti, Danilo Valdambrini, Andrea Orfei, Daniele Silvestrini, Maurizio Borzi, Flavio Piromalli, Carlo Campanari, Volodymyr Lupu, Solution Car scarl, Paolo De Santis, Michele Rienzi, Roberta Rinaldi, BPS Autonoleggio scarl, Sebastiano Favara, Stefano Calabretta, Adriano Carducci, Giuseppa Gabriello, Modestino Capaccio, Mario Paruzza, Massimiliano Casu, Luciano Gulizia, Planet Service scarl, Fabio Belmonte, Fabrizio Romagnoli, Italo Ratta, Fabio Martella, Ilario Fiano, Coop Michelangelo, Michele Falcione, Roberto Natalizia, Claudio Botticelli, Odoardo Palombelli, Mario rondeoni, Massimiliano Dionisi, Luigi Vitrano, Stefano Iovino, Merella Micheciivo, Daniele Latorre, Walter Luccaferri, Bruno Iannone, Mariannina Tesone, Alessandro Polidoro, Giorgio Scortichini, Fabio Atturi, Leonardo Coop, Coop Sia A Srl, Marco Lucaferri, Roberto Turchetti, Corrado Mortillaro, Gianrico Lanternari, Sandro Baronciani, Ugo Mecchia, Flavio Meroni, Giuseppina Berchicci, Enrico Poddi, Nicola Solipacca, Franco Perazzola, Agostino Di Sciullo, Sergio Angeletti, Patrizio Tesi, Fabio Carrozi, Tommaso Pagani, Marco Stivoli, Roberto Miglio, Professional Car Service Snc, Massimo Mongiovi ja Roberto Corona (C-419/12), sekä Anitrav — Associazione Nazionale Imprese Trasporto Viaggiatori (C-420/12)
Vastaajat: Roma Capitale (C-419/12 ja C-420/12) ja Regione Lazio (C-420/12)
Muut osapuolet: UGL Taxi — Unione Generale del Lavoro Taxi ym. (C-419/12 ja C-420/12) ja Codacons — Coordinamento delle associazioni per la tutela dell’ambiente e dei diritti degli utenti e consumatori (C-420/12)
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyynnöt — Tribunale Amministrativo Regionale Per il Lazio — SEUT 26, 49 ja 90 artiklan, SEU 3 artiklan, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, SEUT 3, 4, 5 ja 6 artiklan sekä SEUT 101 ja 102 artiklan tulkinta — Autonvuokrauspalvelu kuljettajineen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa tämän palvelun suorittamisen edellytyksenä on kuntien myöntämä lupa sekä se, että luvanhaltijoiden ajoneuvojen tavanomaisen säilytyspaikan ja toimipaikan on oltava luvan myöntäneessä kunnassa ja palvelun on alettava ja päätyttävä tällä samalla alueella
Tuomiolauselma
Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa vastata Tribunale amministrativo regionale per il Lazion (Italia) 20.6.2012 tekemillään päätöksillä esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin (yhdistetyt asiat C-419/12 ja C-420/12) siltä osin kuin ne koskevat SEUT 49 artiklan tulkintaa. Ennakkoratkaisupyynnöt on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne koskevat muiden unionin oikeuden määräysten tulkintaa.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/11 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.2.2014 (Curtea de Apel Oradean (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC Fatorie SRL v. Direcția Generală a Finanțelor Publice Bihor
(Asia C-424/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - Käännetty veronmaksuvelvollisuus - Vähennysoikeus - Veron maksaminen palvelujen suorittajalle - Pakollisten mainintojen puuttuminen - Aiheettoman arvonlisäveron maksaminen - Vähennysoikeuden menettäminen - Verotuksen neutraalisuuden periaate - Oikeusvarmuuden periaate)
2014/C 93/17
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel Oradea
Pääasian asianosaiset
Kantaja: SC Fatorie SRL
Vastaaja: Direcția Generală a Finanțelor Publice Bihor
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Oradea (Romania) — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) tulkinta — Arvonlisäveron vähennysoikeuden menettäminen sillä perusteella, että laskussa ei ole mainintaa käännetyn maksuvelvollisuuden soveltamisesta — Oikeusvarmuuden periaate — Päätös, jolla virheellisesti vähennetty arvonlisävero on määrätty maksettavaksi korkoineen ja viivästysseuraamuksineen sellaisen lainvoimaisen päätöksen antamisen jälkeen, jossa veron vähennysoikeus oli tunnustettu — Verotuksen neutraalisuuden periaate — Sellaisen arvonlisäveron maksaminen, jonka kolmas on maininnut laskussa virheellisesti — Veroviranomaiset eivät ole puuttuneet asiaan korjatakseen laskun, eikä oikaisun tekeminen jälkikäteen ole mahdollista
Tuomiolauselma
|
1) |
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY ja verotuksen neutraalisuuden periaate eivät ole sellaisen liiketoimen yhteydessä, johon sovelletaan käännetyn veronmaksuvelvollisuuden järjestelmää, esteenä sille, että palvelujen vastaanottajalta evätään oikeus vähentää sen palvelujen suorittajalle virheellisesti laaditun laskun perusteella aiheettomasti maksama arvonlisävero, myös silloin, kun kyseisen virheen korjaaminen on mahdotonta mainitun palvelujen suorittajan konkurssin vuoksi. |
|
2) |
Oikeusvarmuuden periaate ei ole esteenä kansallisten veroviranomaisten hallintokäytännölle, jossa ne peruuttavat vanhenemisajan puitteissa päätöksen, jolla verovelvolliselle on myönnetty oikeus vähentää arvonlisävero, ja vaativat uuden tarkastuksen jälkeen kyseisen veron ja viivästysseuraamuksen maksamista. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.2.2014 (Svea hovrättin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Nils Svensson, Sten Sjögren, Madelaine Sahlman ja Pia Gadd v. Retriever Sverige AB
(Asia C-466/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Tekijänoikeus ja lähioikeudet - Direktiivi 2001/29/EY - Tietoyhteiskunta - Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistaminen - 3 artiklan 1 kohta - Yleisölle välittäminen - Käsite - Internetlinkit (klikattavat linkit), joiden kautta on mahdollista saada suojattuja teoksia saataviin)
2014/C 93/18
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Svea hovrätt
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Nils Svensson, Sten Sjögren, Madelaine Sahlman ja Pia Gadd
Vastaaja: Retriever Sverige AB
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Svea hovrätt — Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.3.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 3 artiklan 1 kohdan tulkinta — Internetin haku- ja ohjaussivusto, joka tarjoaa tilaajilleen palvelun, jolla suojattuja teoksia on mahdollista saada saataviin maksua vastaan — Tilanne, jossa muu henkilö kuin teoksen tekijä tai hänen oikeudenomistajansa tarjoaa verkkosivullaan linkin, jonka kautta teos on mahdollista saada saataviin
Tuomiolauselma
|
1) |
Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun kaltaisena yleisölle välittämisenä ei voida pitää sellaisten klikattavien linkkien tarjoamista internetsivustolla, jotka johtavat toisella internetsivustolla vapaasti käytettävissä oleviin teoksiin. |
|
2) |
Direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio voi antaa tekijänoikeuden haltijoille kattavampaa suojaa säätämällä, että yleisölle välittämisen käsite kattaa useampia toimia kuin ne, joita kyseisessä säännöksessä tarkoitetaan. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.2.2014 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — H. Gautzsch Großhandel GmbH & Co. KG v. Münchener Boulevard Möbel Joseph Duna GmbH
(Asia C-479/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Immateriaalioikeus - Yhteisömallit - Asetus (EY) N:o 6/2002 - 7 artiklan 1 kohta, 11 artiklan 2 kohta, 19 artiklan 2 kohta, 88 artikla ja 89 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta - Rekisteröimätön yhteisömalli - Suojaaminen - Tunnetuksi tuleminen - Uutuus - Loukkauskanne - Todistustaakka - Vanhentuminen - Oikeudenmenetys - Sovellettava lainsäädäntö)
2014/C 93/19
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Kantaja: H. Gautzsch Großhandel GmbH & Co. KG
Vastaaja: Münchener Boulevard Möbel Joseph Duna GmbH
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof — Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 11 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ja 89 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan tulkinta — Tunnetuksi tulemisen käsite — Rekisteröimättömän mallin jäljentämistä koskeva todistustaakka — Malli, joka on esitelty ammattialan tavanomaisen havainnointialueen ulkopuolelle jäävässä näyttelytilassa ja joka on tullut erityisalalla toimivan yrittäjän tietoon ilman salassapitoedellytystä — Kaikkiin kolmansiin kohdistuvaa käyttökieltoa koskevan oikeuden vanhentumisaika — Oikeudenmenetys — Väärennöksiä ja yhteisömallien mitättömyyttä koskevissa riita-asioissa sovellettavan oikeuden määrittäminen
Tuomiolauselma
|
1) |
Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 11 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että voidaan katsoa, että rekisteröimätön malli on voinut kohtuudella tulla Euroopan unionissa kyseisellä alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, kun mainitun mallin kuvia oli jaeltu kyseisellä alalla toimiville kauppiaille; yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen on arvioitava tätä sen käsiteltävänä olevan asian olosuhteiden perusteella. |
|
2) |
Asetuksen N:o 6/2002 7 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, että voidaan katsoa, että vaikka rekisteröimätön yhteisömalli on saatettu kolmannen henkilön tietoon ilman nimenomaista tai hiljaista salassapitoa koskevaa ehtoa, se ei kohtuudella ole voinut tulla Euroopan unionissa kyseisellä alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, jos se on saatettu vain yhden ainoan kyseisellä alalla toimivan yrityksen tietoon tai esitelty vain unionin alueen ulkopuolella sijaitsevan yrityksen näyttelytiloissa; yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen on arvioitava tätä sen käsiteltävänä olevan asian olosuhteiden perusteella. |
|
3) |
Asetuksen N:o 6/2002 19 artiklan 2 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että suojatun mallin haltijan on osoitettava, että kiistanalainen käyttö johtuu kyseisen mallin jäljentämisestä. Jos yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin kuitenkin toteaa, että tämän todistustaakan asettaminen mainitulle haltijalle voi tehdä todistelun mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi, sillä on tehokkuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi velvollisuus turvautua kaikkiin kansallisessa oikeudessa sen käyttöön annettuihin menettelyllisiin keinoihin tämän vaikeuden poistamiseksi, mukaan lukien tarpeen vaatiessa niihin kansallisen oikeuden sääntöihin, joissa säädetään todistustaakan siirtämisestä tai keventämisestä. |
|
4) |
Vanhentumiseen ja oikeudenmenetykseen, joihin voidaan vedota puolustukseksi asetuksen N:o 6/2002 19 artiklan 2 kohtaan ja 89 artiklan 1 kohdan a alakohtaan perustuvaa loukkauskannetta vastaan, sovelletaan kansallista oikeutta vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita noudattaen. |
|
5) |
Asetuksen N:o 6/2002 89 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että mallia loukkaavien tuotteiden tuhoamista koskevia vaatimuksia säännellään sen jäsenvaltion lainsäädännössä, kansainvälinen yksityisoikeus mukaan lukien, jossa toimet, jotka loukkaavat tai uhkaavat loukata mallia, on toteutettu. Näiden toimien toteuttajan toiminnasta johtuvien vahinkojen korvaamista ja tietojen saamista tästä toiminnasta vahingon määrittelemiseksi koskevia vaatimuksia säännellään kyseisen asetuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, kansallisessa oikeudessa, mukaan lukien kansainvälinen yksityisoikeus. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/13 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.2.2014 (Tribunal Central Administrativo Norten (Portugali) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — IPTM-Instituto Portuário e dos Transportes Marítimos v. Navileme-Consultadoria Náutica ja Lda, Nautizende — Consultadoria Náutica, Lda
(Asia C-509/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 52 ja SEUT 56 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan myöntäminen - Edellytys asumisesta pätevyyskirjan myöntävässä maassa - Ulkomailla asuvia koskeva rajoitus - Meriturvallisuuden säilyttäminen - Yleinen järjestys)
2014/C 93/20
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Central Administrativo Norte
Pääasian asianosaiset
Kantaja: IPTM-Instituto Portuário e dos Transportes Marítimos
Vastaaja: Navileme-Consultadoria Náutica, Lda ja Nautizende — Consultadoria Náutica, Lda
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal Central Administrativo Norte — Portugali — SEUT 18, 20, 45, 52 ja 62 artiklan tulkinta — Kansallisuuteen perustuva syrjintä — Henkilöiden vapaa liikkuvuus ja palvelujen tarjoamisen vapaus — Rajoitukset — Säännös, jossa huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan saamiseksi edellytetään asuinpaikkaa valtiossa
Tuomiolauselma
SEUT 52 ja SEUT 56 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jossa asetetaan Euroopan unionin kansalaisille, jotka haluavat saada kyseisen jäsenvaltion myöntämän huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan, edellytys siitä, että he asuvat kyseisen jäsenvaltion alueella.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/14 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 6.2.2014 (Landgericht Bonnin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Mömax Logistik GmbH v. Bundesamt für Justiz
(Asia C-528/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Yritysoikeus - Direktiivi 78/660/ETY - Yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätösten julkistaminen - Kyseisten tilinpäätösten julkistamista koskevien sääntöjen soveltaminen jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alaisiin yhtiöihin, jotka kuuluvat sellaiseen konserniin, jonka emoyhtiö on jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen)
2014/C 93/21
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht Bonn
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Mömax Logistik GmbH
Vastaaja: Bundesamt für Justiz
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Landgericht Bonn — SEUT 49 artiklan sekä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25.7.1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (EYVL L 222, s. 11) 57 artiklan 1 kohdan tulkinta — Jäsenvaltioiden oikeus jättää soveltamatta konsernista riippuvaisiin yhtiöihin, jotka ovat niiden kansallisen lainsäädännön alaisia, tilinpäätösten sisältöä, tilintarkastusta tai tilinpäätösten julkistamista koskevia direktiivin 78/660/ETY säännöksiä, jos konsernin määräysvaltaa käyttävä yhtiö on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen — Jäsenvaltion säännöstö, jossa säädetään tällaisesta mahdollisuudesta, jos määräysvaltaa käyttävä yhtiö on sen oman lainsäädännön alainen, ja jossa se evätään, jos kyseinen yhtiö on toisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen
Tuomiolauselma
Yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 25.7.1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.6.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/46/EY, 57 artiklaa on tulkittava niin, että se on esteenä sellaiselle jäsenvaltion säännöstölle, jossa mainitun jäsenvaltion lainsäädännön alainen tytäryritys vapautetaan tilinpäätösten sisältöä, tilintarkastusta ja julkistamista koskevien kyseisen direktiivin säännösten soveltamisesta vain, jos myös emoyritys on mainitun valtion lainsäädännön alainen.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/14 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 13.2.2014 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta
(Asia C-596/12) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Työntekijöiden joukkovähentäminen - Työntekijöiden käsite - Johtajien (dirigenti) jättäminen pois kyseisestä käsitteestä - Direktiivi 98/59/EY - 1 artiklan 1 ja 2 kohta - Rikkominen)
2014/C 93/22
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Enegren ja C. Cattabriga)
Vastaaja: Italian tasavalta (asiamies: G. Palmieri, avustajanaan avvocato dello Stato S. Varone)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (EYVL L 225, s. 16) 1 artiklan 1 ja 2 kohdan rikkominen — Soveltamisala — Työntekijöiden käsite — Johtajien sisällyttäminen tähän käsitteeseen
Tuomiolauselma
|
1) |
Italian tasavalta ei ole noudattanut työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY 1 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on työntekijöiden lomautusta, liikkuvuutta, työttömyyskorvauksia, Euroopan yhteisön direktiivien täytäntöönpanoa ja työvoiman välitystä koskevista normeista sekä muista työmarkkinoihin liittyvistä säännöksistä 23.7.1991 annetun lain nro 223 (legge n. 223 — Norme in materia di cassa integrazione, mobilita’, trattamenti di disoccupazione, attuazione di direttive della Comunita’ europea, avviamento al lavoro ed altre disposizioni in materia di mercato del lavoro) 4 §:n 9 momentissa jättänyt ryhmän ”dirigenti” (johtajat) pois kyseisen direktiivin 2 artiklassa säädetyn menettelyn soveltamisalasta. |
|
2) |
Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/15 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 6.2.2014 (Finanzgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Helm Düngemittel GmbH v. Hauptzollamt Krefeld
(Asia C-613/12) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi - Egyptin kanssa tehty Euro - Välimeri-sopimus - Pöytäkirjassa N:o 4 oleva 20 artikla - Alkuperäselvitys - EUR.1-tavaratodistus - Korvaava EUR.1-tavaratodistus, joka on annettu silloin, kun tavara ei ole enää todistuksen antaneen tulliviranomaisen valvonnassa - Kieltäytyminen soveltamasta etuusjärjestelmää)
2014/C 93/23
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Düsseldorf
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Helm Düngemittel GmbH
Vastaaja: Hauptzollamt Krefeld
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Düsseldorf — Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustavan Euro-Välimeri-sopimuksen (EUVL 2004, L 304, s. 39) pöytäkirjan N:o 4, sellaisena kuin se on muutettuna 17.2.2006 tehdyllä EU-Egypti-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (EUVL L 73, s. 1), 20 artiklan tulkinta — Korvaava tavaratodistus, joka on annettu sen jälkeen, kun tavara ei ole enää todistuksen antaneen tulliviranomaisen valvonnassa
Tuomiolauselma
Luxemburgissa 25.6.2001 allekirjoitettua Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välistä assosiaation perustavaa Euro–Välimeri-sopimusta, joka on hyväksytty 21.4.2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/635/EY, on tulkittava siten, että kyseisellä sopimuksella käyttöön otetussa tullietuusjärjestelmässä tarkoitettu tavaran egyptiläinen alkuperä voidaan näyttää toteen myös silloin, kun tavara on jaettu sen saapuessa ensimmäiseen jäsenvaltioon osan siitä lähettämiseksi toiseen jäsenvaltioon ja kun ensimmäisen jäsenvaltion tulliviranomaisten antama korvaava EUR.1-tavaratodistus kyseisen toiseen jäsenvaltioon lähetetyn tavaran osan osalta ei täytä käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevassa mainitun sopimuksen pöytäkirjassa N:o 4, sellaisena kuin se on muutettuna 17.2.2006 tehdyllä EU–Egypti-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 1/2006, olevassa 20 artiklassa määrättyjä edellytyksiä tällaisen todistuksen antamiselle.
Tällainen näyttö edellyttää kuitenkin, että yhtäältä Egyptistä alun perin tuodun tavaran etuuskohteluun oikeuttava alkuperä osoitetaan Egyptin tulliviranomaisten kyseisen pöytäkirjan mukaisesti antamalla EUR.1-tavaratodistuksella ja toisaalta maahantuoja näyttää toteen, että ensimmäisessä jäsenvaltiossa jaetun tavaran osa, joka on lähetetty toiseen jäsenvaltioon, vastaa Egyptistä ensimmäiseen jäsenvaltioon tuodun tavaran tiettyä osaa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasiassa.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/15 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 6.2.2014 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Directeur général des douanes et droits indirects, Chef de l'agence de la direction nationale du renseignement et des enquêtes douanières v. Humeau Beaupreau SAS
(Asia C-2/13) (1)
(Yhteinen tullitariffi - Tariffiluokittelu - Yhdistetty nimikkeistö - 64 ryhmä - Urheilujalkineiden valmistuksessa tarpeellisten osien maahantuonti - Nimike 6404 - Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset tekstiiliainetta - Nimike 6406 - Jalkineiden osat - Yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohta - Epätäydellinen tai viimeistelemätön tavara, jolla on ”täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet” - Tavara, joka ”esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna” - Harmonoidun järjestelmän tulkintaa koskevat selitykset - ”Kokoonpanotoiminta”, johon ei kuulu ”työstäminen yhdistettävien osien valmistamiseksi”)
2014/C 93/24
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour de cassation
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Directeur général des douanes et droits indirects ja Chef de l’agence de la direction nationale du renseignement et des enquêtes douanières
Vastaaja: Humeau Beaupreau SAS
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation (Ranska) — Yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan sekä harmonoidun järjestelmän selitysten 7 kohdan tulkinta — Yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — Jalkineiden valmistusprosessi — Kysymys siitä, onko kyse yhdistämistoimista vai valmistustoimista, joilla valmistaminen on saatettu päätökseen
Tuomiolauselma
Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa on tulkittava siten, että päällys, ulkopohja ja sisäpohja kuuluvat kokoamattomina tavaroina, joilla on jalkineiden olennaiset ominaisuudet, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 6404, kun näiden osien tuonnin jälkeen kantakappi, jota on muovattu kostuttamalla, on kiinnitettävä päällykseen ja kun ulkopohjaa sekä päällystä on hiottava niiden yhdistämiseksi.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/16 |
Unionin tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) tuomio 13.2.2014 (Administrativen sad Sofia-gradin (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Maks Pen EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Sofia, aiemmin Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Sofia
(Asia C-18/13) (1)
(Verotus - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen - Suoritetut palvelut - Tarkastus - Palvelun suorittaja, jolla ei ole käytössään tarvittavia resursseja - Veropetoksen käsite - Velvollisuus todeta veropetokseen syyllistyminen viran puolesta - Palvelun todellisen tarjoamisen vaatimus - Velvollisuus pitää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa - Oikeudenkäyntiasia - Tuomioistuimelle osoitettu kielto todeta veropetos rikoksena ja huonontaa kantajan asemaa)
2014/C 93/25
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Sofia-grad
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Maks Pen EOOD
Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i danachno-osiguritelna praktika” Sofia, aiemmin Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Sofia
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Administrativen sad Sofia-grad — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 63 artiklan, 178 artiklan a alakohdan, 226 artiklan 6 alakohdan sekä 242 ja 273 artiklan tulkinta — Veropetoksen käsite — Maininta sellaisen palvelun suorittajan laskussa, jolla ei ole palvelun suorittamiseen tarvittavaa henkilöstöä, aineellisia välineitä eikä varoja — Kirjanpidollisten todisteiden puuttuminen — Väärien asiakirjojen laatiminen näyttönä palvelun suorittamisesta — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus todeta viran puolesta veropetokseen syyllistyminen — Vähennysoikeuden riippuminen palvelun todellisesta tarjoamisesta — Vaatimus kansainvälisten kirjanpitostandardien noudattamisesta, jotta vastataan tarpeeseen pitää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vähennysoikeutta koskevan tarkastuksen mahdollistamiseksi — Mahdollinen tarve mainita laskuissa tietoja palvelun tosiasiallisesta suorittamisesta — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan palvelu katsotaan suoritetuksi sinä ajankohtana, jona edellytykset palvelusta saatavien tulojen merkitsemiselle kirjanpitoon ovat täyttyneet sovellettavan lainsäädännön nojalla
Tuomiolauselma
|
1) |
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että verovelvollinen vähentää arvonlisäveron, joka sisältyy toimittajan laatimiin laskuihin, kun ilmenee — vaikka palvelu on suoritettu —, ettei kyseinen toimittaja tai sen alihankkija ole tosiasiallisesti suorittanut sitä erityisesti, koska niillä ei ole tarvittavaa henkilöstöä, aineellisia välineitä eikä varoja, koska palvelusta aiheutuvia kustannuksia ei ole perusteltu niiden kirjanpidossa tai koska tiettyjä asiakirjoja toimittajan ominaisuudessa allekirjoittaneiden henkilöiden henkilöllisyys on paljastunut epätodeksi, sillä kaksoisedellytyksellä, että nämä teot täyttävät petollisen menettelyn tunnusmerkistön ja että veroviranomaisten toimittamien objektiivisten seikkojen perusteella osoitetaan, että verovelvollinen tiesi tai sen olisi sen pitänyt tietää liiketoimen, johon se on vedonnut vähennysoikeuden perusteluna, olevan osa kyseistä petosta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava. |
|
2) |
Kun kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus tai mahdollisuus ottaa viran puolesta esille pakottavaa kansallista oikeussääntöä koskevat perusteet, niiden on tehtävä näin sellaiseen pakottavaan unionin oikeussääntöön nähden, jossa edellytetään kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten epäävän arvonlisäveron vähennysoikeuden, jos asiassa voidaan objektiivisten seikkojen perusteella osoittaa, että vähennysoikeuteen vedotaan vilpillisesti tai sitä käytetään väärin. Kansallisten tuomioistuinten tehtävä on arvioidessaan vilpillistä vetoamista vähennysoikeuteen tai sen väärinkäyttöä tulkita kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin 2006/112 sanamuodon ja päämäärän mukaisesti sillä tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi, mikä edellyttää sitä, että ne tekevät toimivaltansa rajoissa kaiken mahdollisen ottamalla huomioon kansallisen oikeuden kokonaisuudessaan ja soveltamalla siinä hyväksyttyjä tulkintatapoja. |
|
3) |
Direktiiviä 2006/112, jonka 242 artiklassa erityisesti edellytetään verovelvollisen pitävän riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa arvonlisäveron soveltamisen ja veroviranomaisen suorittaman tarkastuksen mahdollistamiseksi, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että asianomainen jäsenvaltio edellyttää saman direktiivin 273 artiklassa säädetyissä rajoissa verovelvollisen noudattavan tältä osin kaikkia kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisia kansallisia kirjanpitosääntöjä, kunhan tätä varten toteutetut toimenpiteet eivät mene pitemmälle kuin on tarpeen veron täsmällistä kantamista ja petosten estämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tältä osin direktiivi 2006/112 on esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan palvelu katsotaan suoritetuksi sinä ajankohtana, jona edellytykset palvelusta saatavien tulojen merkitsemiselle kirjanpitoon ovat täyttyneet. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/17 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.2.2014 — Valittajana Unkari sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Slovakian tasavalta
(Asia C-31/13 P) (1)
(Muutoksenhaku - Suojatut maantieteelliset merkinnät - Asetus (EY) N:o 1234/2007 - Viinejä koskevien suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteri - E-Bacchus-tietokanta - Tokaj)
2014/C 93/26
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Asianosaiset
Valittaja: Unkari (asiamiehet: M. Z. Fehér ja K. Szíjjártó)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: V. Bottka, B. Schima ja B. Eggers) ja Slovakian tasavalta (asiamies: B. Ricziová)
Oikeudenkäynnin kohde
Valitus unionin yleisen tuomioistuin (seitsemäs jaosto) asiassa T-194/10, Unkari v. komissio, 8.11.2012 antamasta tuomiosta, jolla jätettiin tutkimatta kanne, jolla oli vaadittu ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” -suojatun alkuperänimityksen, jonka alkuperämaaksi oli ilmoitettu Slovakia, poistamista suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen sähköisestä rekisteristä (E-Bacchus tietokanta) — E-Bacchus-tietokantaan merkitsemisen oikeusvaikutukset — Perusteluvelvollisuus — Hyvän hallinnon, lojaalin yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteet
Tuomiolauselma
|
1) |
Valitus hylätään. |
|
2) |
Unkari velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
3) |
Slovakian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/17 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 13.2.2014 (Tribunale civile di Roman (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Mediaset SpA v. Ministero dello Sviluppo Economico
(Asia C-69/13) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Valtiontuet - Tuki digisovittimien ostamiseen tai vuokraukseen - Komission päätös, jossa tukijärjestelmä todetaan sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi - Takaisin periminen - Takaisin perittävän määrän laskeminen - Kansallisen tuomioistuimen tehtävä - Kantojen, jotka komissio on ilmaissut päätöksensä täytäntöönpanon yhteydessä, ottaminen huomioon kansallisessa tuomioistuimessa - Vilpittömän yhteistyön periaate)
2014/C 93/27
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale civile di Roma
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Mediaset SpA
Vastaaja: Ministero dello Sviluppo Economico
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale civile di Roma — Sääntöjenvastaisten valtiontukien takaisin periminen — Takaisin perittävän määrän laskeminen — Komission päätös, jossa vahvistetaan perusteet tämän määrän määrittämiseksi — Unionin tuomioistuimen tuomio, jonka mukaan kansallisella tuomioistuimella on toimivalta arvioida komission vahvistamien perusteiden asianmukaisuutta — Kansallisen tuomioistuimen harkintavallan ulottuvuus
Tuomiolauselma
|
1) |
Kun kansallinen tuomioistuin varmistaa Euroopan komission sellaisen päätöksen täytäntöönpanon, jossa todetaan tukijärjestelmä sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään kyseiset tuet perittäviksi takaisin mutta jossa ei yksilöidä näiden tukien kutakin saajaa eikä määritetä tarkkoja palautettavia määriä, sen on noudatettava kyseistä päätöstä, mutta sen ei sitä vastoin ole noudatettava kantoja, jotka komissio on ilmaissut mainitun päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin SEU 4 artiklan 3 kohdassa määrätyn vilpittömän yhteistyön periaatteen perusteella otettava komission kannanotot arviointiseikkana huomioon käsiteltävänään olevassa asiassa. |
|
2) |
Kun Euroopan komissio ei ole päätöksessään, jossa tukijärjestelmä todetaan sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, yksilöinyt kyseisten tukien kutakin saajaa eikä määrittänyt tarkkoja palautettavia määriä, kansallinen tuomioistuin voi määrittäessään takaisin perittävien tukien tarkkoja määriä katsoa asettamatta Euroopan komission päätöksen pätevyyttä ja kyseisten tukien palauttamisvelvollisuutta kyseenalaisiksi, että palautettavan tuen määrä on nolla, kun tämä ilmenee kaikkien sen tietoon saatettujen asian kannalta merkityksellisten tietojen perusteella tehdyistä laskelmista. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/18 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 6.2.2014 (Højesteretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Martin Blomqvist v. Rolex SA ja Manufacture des Montres Rolex SA
(Asia C-98/13) (1)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Asetus (EY) N:o 1383/2003 - Toimenpiteet väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden markkinoille saattamisen estämiseksi - 2 artikla - Asetuksen soveltamisala - Väärennetyn rannekellon myynti internetin välityksellä kolmannessa maassa yksityistä käyttöä varten yksityishenkilölle, joka asuu jäsenvaltiossa - Tullinviranomaisten suorittama kellon takavarikointi kellon saapuessa jäsenvaltion alueelle - Takavarikon sääntöjenmukaisuus - Edellytykset - Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksen edellytykset - Direktiivi 2001/29/EY - 4 artikla - Levitys yleisölle - Direktiivi 2008/95/EY - 5 artikla - Asetus (EY) N:o 207/2009 - 9 artikla - Käyttäminen elinkeinotoiminnassa)
2014/C 93/28
Oikeudenkäyntikieli: tanska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Højesteret
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Martin Blomqvist
Vastaajat: Rolex SA ja Manufacture des Montres Rolex SA
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Højesteret — Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10) 4 artiklan 1 kohdan, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (EUVL L 299, s. 25) 5 artiklan 1 ja 3 kohdan, yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1) 9 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä 22.7.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 (EUVL L 196, s. 7) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinta — Toimenpiteet väärennettyjen tavaroiden ja laittomasti valmistettujen tavaroiden markkinoille saattamisen estämiseksi — Jäsenvaltiossa asuva yksityishenkilö, joka on ostanut kolmannessa valtiossa toimivan myyjän internetsivuilta väärennetyn rannekellon yksityiskäyttöön — Kyseisen, ostajalle postitse lähetetyn rannekellon takavarikointi ja kellon luovuttamisen lykkääminen kyseisen jäsenvaltion viranomaisten toimesta
Tuomiolauselma
Tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä 22.7.2003 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1383/2003 on tulkittava siten, että sellaisen teollis- tai tekijänoikeuden haltija, joka koskee kolmannessa maassa sijaitsevasta, internetsivustolla pidetystä sähköisestä kauppapaikasta jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle myytyä tavaraa, saa jo kyseisen tavaran ostamisen perusteella tämän asetuksen mukaista suojaa tavaran saapuessa tämän jäsenvaltion alueelle. Ei ole tarpeen, että kyseinen tavara on lisäksi ollut ennen myyntiä tässä samassa valtiossa kuluttajille kohdistetun tarjouksen tai mainonnan kohteena.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/18 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 13.2.2014 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta
(Asia C-139/13) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevat vaatimukset - Asetus (EY) N:o 2252/2004 - Biometrinen passi - Sormenjälkien sisällyttäminen - Täytäntöönpanon laiminlyönti - Tällaisten passien jättäminen myöntämättä määräajassa)
2014/C 93/29
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Maidani ja G. Wils)
Vastaaja: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: J.-C. Halleux ja L. Van den Broeck)
Oikeudenkäynnin kohde
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista 13.12.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2252/2004 (EUVL L 385, s. 1) 6 artiklan rikkominen — Sormenjäljet sisältävät biometriset passit — Tällaisia passeja ei ole myönnetty mainitussa asetuksessa säädetyssä määräajassa
Tuomiolauselma
|
1) |
Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista 13.12.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2252/2004 6 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut säädetyssä määräajassa täytäntöön sormenjäljet sisältävien biometristen passien myöntämistä koskevia teknisiä eritelmiä. |
|
2) |
Belgian kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/19 |
Kanne 10.12.2013 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta
(Asia C-653/13)
2014/C 93/30
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Recchia, E. Sanfrutos Cano)
Vastaaja: Italian tasavalta
Vaatimukset
|
— |
Unionin tuomioistuimen on todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ole toteuttanut Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-297/08, 4.3.2010 antaman tuomion, jossa todettiin, ettei Italian tasavalta ollut noudattanut jätteistä 5.4.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/12/EY (1) 4 ja 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ollut Campanian alueella toteuttanut kaikkia tarvittavia toimenpiteitä taatakseen, että jätteet hyödynnetään ja että niistä huolehditaan vaarantamatta ihmisten terveyttä ja aiheuttamatta vahinkoa ympäristölle, ja etenkään koska se ei ollut perustanut riittävää ja yhtenäistä käsittelylaitosten verkostoa, noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä; |
|
— |
Määrää Italian tasavallan maksamaan komissiolle 256 819,20 euron (eli 85 606,40 euroa kunkin laitosryhmän osalta) suuruisen päivittäisen seuraamusmaksun, vähennettynä ehdotetusta alenevasta menetelmästä mahdollisesti seuraavalla alennuksella, siitä päivästä, jona tässä asiassa annetaan tuomio, aina siihen päivään asti, jona asiassa C-297/08 annettu tuomio pannaan täytäntöön; |
|
— |
Määrää Italian tasavallan maksamaan komissiolle kiinteämääräisen summan, jonka määrä lasketaan kertomalla 28 089,60 euron päivittäinen maksu niiden päivien lukumäärällä, joiden ajan rikkominen kestää, asiassa C-297/08 annetun tuomion antamispäivän ja sen päivän välisenä aikana, jona tässä asiassa annetaan tuomio; |
|
— |
Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Italian tasavalta ei ole toteuttanut Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-297/08 antaman tuomion noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä. Ehdotettu seuraamus (päivittäinen seuraamusmaksu ja kiinteämääräinen summa) on sovitettu yhteen rikkomisen vakavuuden ja keston kanssa, ja siinä otetaan huomioon tarve taata seuraamuksen varoittava vaikutus rikkomisen uusimisen ehkäisemiseksi.
(1) Jätteistä 5.4.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/12/EY (EUVL L 11, s. 9).
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/19 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal do Comércio de Lisboa (Portugali) on esittänyt 16.12.2013 — Portugalin valtio v. Massa Insolvente do Banco Privado Português SA, selvitystilassa
(Asia C-667/13)
2014/C 93/31
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal do Comércio de Lisboa
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Portugalin valtio
Vastaaja: Massa Insolvente do Banco Privado Português SA, selvitystilassa
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Sisältyykö päätökseen (1) perusteluja koskeva virhe,
|
|
2) |
Onko päätöksessä tehty virhe, joka muodostuu sen perustelujen ja päätösosan välisestä ristiriidasta siltä osin, mistä ajankohdasta lähtien [tuki] oli muuttunut lainvastaiseksi: 5.12.2008 vai 5.6.2009 lähtien? |
|
3) |
Onko päätös SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, koska myönnetty tuki ei vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun otetaan erityisesti huomioon lainan tarkoitus ja sen tosiasiallinen käyttö sekä se, että tuensaaja ei ole harjoittanut toimintaa 1.12.2008 lähtien? |
|
4) |
Onko päätös SEUT 107 artiklan 3 kohdan vastainen, koska tuki oli tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen ja koska se tästä syystä soveltuu yhteismarkkinoille? |
|
5) |
Onko asetuksen N:o 65[9]/1999 (2) [14 artiklan] 1 ja 2 kohdan vastaisena pidettävä sitä, että takaisin perittävää summaa alennetaan konkreettisessa yksittäistapauksessa, kun samaa sääntöä sovelletaan ilman syrjintää kaikkiin maksukyvyttömän yhtiön velkojiin? |
(1) Valtiontuesta C 33/09 (ex NN 57/09 ja CP 191/09), jonka Portugali on toteuttanut myöntämällä valtiontakauksen BPP:lle, 20.7.2010 tehty komission päätös 2011/346/EU (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4932), EUVL L 159, s. 95.
(2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/20 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vasco (Espanja) on esittänyt 27.1.2014 — Subdelegación del Gobierno en Guipuzkoa — Extranjeria v. Samir Zaizoune
(Asia C-38/14)
2014/C 93/32
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vasco
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Subdelegación del Gobierno en Guipuzkoa — Extranjeria
Vastapuoli: Samir Zaizoune
Ennakkoratkaisukysymys
Onko direktiivin 2008/115/EY (1) 4 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 6 artiklan 1 kohtaa tulkittava vilpittömän yhteistyön periaate ja direktiivien tehokasta vaikutusta koskeva periaate huomioon ottaen siten, että kyseiset säännökset ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisille oikeussäännöille ja niitä tulkitsevalle oikeuskäytännölle, joiden perusteella laittomasti oleskelevalle ulkomaalaiselle voidaan määrätä seuraamukseksi pelkästään rahamääräinen seuraamus, joka ei lisäksi ole sopusoinnussa maastapoistamisseuraamuksen kanssa?
(1) Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (EUVL L 348, s. 98).
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/20 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale Amministrativo Regionale per il Piemonte (Italia) on esittänyt 3.2.2014 — CASTA ym. v. A.S.L. di Ciriè, Chivasso e Ivrea (ASL TO4) ja Regione Piemonte
(Asia C-50/14)
2014/C 93/33
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunale Amministrativo Regionale per il Piemonte
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Consorzio Artigiano Servizio Taxi e Autonoleggio (CASTA), Galati Lucimorto Roberto — Autonoleggio Galati ja Seren Bernardone Guido — Autonoleggio Seren Guido
Vastaajat: Azienda Sanitaria Locale di Ciriè, Chivasso e Ivrea (ASL T04) ja Regione Piemonte
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Katsooko unionin tuomioistuin, että julkisia hankintoja koskeva unionin oikeus on — käsiteltävässä asiassa, jossa on kyse kilpailuttamattomista sopimuksista sekä vapaata kilpailua, syrjintäkieltoa, avoimuutta ja suhteellisuutta koskevista yleisistä periaatteista — esteenä kansalliselle säännökselle, jossa sallitaan se, että sairaankuljetuspalveluja koskevat hankintasopimukset tehdään suoraan sellaisen vapaaehtoisjärjestön kanssa, jonka toiminta perustuu pääasiassa vastikkeettomaan työhön, kun kulukorvausta on pidettävä aitona; |
|
2) |
Mikäli tällaista sopimista pidetään yhteensopivana unionin oikeuden kanssa, unionin tuomioistuinta pyydetään tutkimaan, onko useamman samankaltaisen ja kilpailuttamattomaan sopimiseen oikeutetun toimijan (mahdollisesti myös niiden, joiden kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa) tarjouksia vertailtava ennen päätöksentekoa, millä rajoitettaisiin tehottomien tai asiaankuulumattomien kulujen syntymisen riskiä, ja onko kilpailuttamattoman sopimisen sallivaa kansallista lainsäädäntöä näin ollen tulkittava tällä tavalla; |
|
3) |
Mikäli tällaista sopimista pidetään yhteensopivana unionin oikeuden kanssa, unionin tuomioistuinta pyydetään tutkimaan, onko kilpailuttamattomia sopimuksia tehneiden vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalle markkinoilla asetettava täsmällisiä, prosentuaalisia rajoituksia, ja onko näin ollen kansallista säännöstä, jonka mukaan näiden järjestöjen taloudellisen toiminnan on oltava merkitykseltään vähäistä, tulkittava tällä tavalla. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/21 |
Kanne 6.2.2014 — Euroopan komissio v. Helleenien tasavalta
(Asia C-60/14)
2014/C 93/34
Oikeudenkäyntikieli: kreikka
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Stromsky ja I. Zervas)
Vastaaja: Helleenien tasavalta
Vaatimukset
|
— |
On todettava, ettei Helleenien tasavalta ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja 24.5.2011 annetun komission päätöksen (1) 2–4 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei toteuttanut säädetyssä määräajassa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä Thessalonikin, Parnithan ja Korfun kasinoille myönnettyjen sääntöjenvastaisten valtiontukien perimiseksi takaisin sekä joka tapauksessa ei antanut komissiolle riittäviä tietoja tarkasta takaisinperittävästä määrästä (perusmäärä ja korko) kaikkien sääntöjenvastaisten valtiontukien saajien osalta ja muista päätöksen 4 artiklan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä. |
|
— |
Helleenien tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
|
1) |
Helleenien tasavalta oli velvollinen perimään sääntöjenvastaiset valtiontuet takaisin 25.9.2011 mennessä. |
|
2) |
Helleenien tasavalta oli velvollinen ilmoittamaan komissiolle toimista, joihin se ryhtyisi periäkseen sääntöjenvastaiset valtiontuet takaisin, sekä tarkasta takaisinperittävästä kokonaismäärästä 25.7.2011 mennessä. |
|
3) |
Helleenien tasavalta ei täyttänyt mitään näistä velvollisuuksistaan asianmukaisen määräajan kuluessa. |
(1) Valtiontuesta, jota Kreikka on myöntänyt eräille Kreikan kasinoille (Valtiontuki C 16/10) 24.5.2011 annettu komission päätös (EUVL L 285, s. 25).
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/21 |
Kanne 10.2.2014 — Euroopan unionin neuvosto v. Euroopan komissio
(Asia C-73/14)
2014/C 93/35
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Westerhof Löfflerová, E. Finnegan ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro)
Vastaaja: Euroopan komissio
Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa komission 29.11.2013 antaman päätöksen esittää ”Written statement by the European Commission on behalf of the European Union” (Euroopan komission kirjallinen lausunto Euroopan unionin puolesta) kansainväliselle merioikeudelle asiassa 21 (1) ja |
|
— |
velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
|
1) |
Tällä kanteella neuvosto pyytää kunnioittavasti unionin tuomioistuinta kumoamaan komission 29.11.2013 antaman päätöksen esittää ”Written statement on behalf of the European Union” kansainväliselle merioikeudelle asiassa 21 (jäljempänä riidanalainen päätös). |
|
2) |
Neuvosto katsoo, että riidanalainen päätös, jonka komissio esitti ilman neuvoston hyväksyntää ja vastoin neuvoston tahtoa, on lainvastainen, koska sillä loukataan perussopimuksissa vahvistettuja unionin oikeuden perusperiaatteita. |
|
3) |
Neuvosto esittää kaksi perustetta riidanalaisen päätöksen kumoamisvaatimuksensa tueksi. |
|
4) |
Riidanalaisen päätöksen antamalla komissio ensinnäkin loukkasi TEU 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettua toimivallan jaon periaatetta ja näin ollen toimielinten välisen tasapainon periaatetta (ensimmäinen kanneperuste). Kyseisen perusteen ensimmäisessä osassa neuvosto väittää, että kansainvälinen merioikeus on Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksella perustettu elin, jonka toimilla on oikeusvaikutuksia, minkä vuoksi neuvoston olisi pitänyt vahvistaa unionin puolesta esitettävä kanta kansainvälisessä merioikeudessa SEUT 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Ensimmäisen kanneperusteen toisessa osassa neuvosto katsoo, että komissio rikkoi joka tapauksessa TEU 16 artiklan 1 kohtaa anastamalla itselleen politiikkojen määrittelyä koskevia tehtäviä, jotka perussopimuksen kyseisen määräyksen mukaan kuuluvat yksinomaan neuvostolle. |
|
5) |
Toiseksi ryhtymällä toimiin, jotka johtivat riidanalaisen päätöksen antamiseen, komissio loukkasi TEU 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettua vilpittömän yhteistyön periaatetta (toinen kanneperuste). |
(1) Neuvosto ei tässä vaiheessa vaadi komission merioikeudelle esittämän huomautuksen kumoamista.
Unionin yleinen tuomioistuin
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/22 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2014 — Oetker Nahrungsmittel v. SMHV (La qualité est la meilleure des recettes)
(Asia T-570/11) (1)
(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin La qualité est la meilleure des recettes rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Mainoslauseesta koostuva tavaramerkki - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)
2014/C 93/36
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Dr. August Oetker Nahrungsmittel KG (Bielefeld, Saksa) (edustaja: asianajaja F. Graf von Stosch)
Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: K. Klüpfel ja A. Schifko)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne SMHV:n suuren valituslautakunnan 8.7.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1798/2010-G), joka koskee hakemusta sanamerkin La qualité est la meilleure des recettes rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Dr. August Oetker Nahrungsmittel KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/22 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2014 — Beco v. komissio
(Asia T-81/12) (1)
(Polkumyynti - Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonti - Hakemus perittyjen tullien palauttamiseksi - Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 8 kohdan toinen alakohta - Oikeusvarmuus)
2014/C 93/37
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Beco Metallteile-Handels GmbH (Spaichingen, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Pfeiffer)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. van Vliet ja T. Maxian Rusche)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonnista maksettujen polkumyyntitullien palautusta koskevasta hakemuksesta 13.12.2011 tehty komission päätös K(2011) 9112 lopullinen
Tuomiolauselma
|
1) |
Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonnista maksettujen polkumyyntitullien palautusta koskevasta hakemuksesta 13.12.2011 tehty komission päätös K(2011) 9112 lopullinen kumotaan. |
|
2) |
Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/22 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2014 — Demon International v. SMHV — Big Line (DEMON)
(Asia T-380/12) (1)
(Yhteisön tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki DEMON - Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki DEMON - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Tavaroiden samankaltaisuus - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 53 artiklan 1 kohdan a alakohta)
2014/C 93/38
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Demon International, LC (Orem, Utah, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja T. Krüger)
Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: aluksi F. Mattina, sittemmin L. Rampini)
Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Big Line Sas di Graziani Lorenzo (Thiene, Italia) (edustaja: asianajaja B. Osti)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 20.6.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 1845/2011-4), joka koskee Demon International LC:n ja Big Line Sas di Graziani Lorenzon välistä mitättömyysmenettelyä
Tuomiolauselma
|
1) |
Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 20.6.2012 tekemä päätös (asia R 1845/2011-4) kumotaan siltä osin kuin siinä on osittain kumottu mitättömyysosaston päätös ja hylätty vaatimus yhteisön tavaramerkin nro 6 375 398 julistamisesta mitättömäksi ”hiihtonaamareiden” ja ”lumilautailunaamareiden” osalta. |
|
2) |
Kanne hylätään muilta osin. |
|
3) |
Demon International, LC ja Big Line Sas di Graziani Lorenzo vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, mukaan lukien valituslautakunnassa aiheutuneet kulut. |
|
4) |
SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/23 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 12.2.2014 — dm-drogerie markt v. SMHV — Semtee (CALDEA)
(Asia T-26/13) (1)
(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin CALDEA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansainvälinen sanamerkki BALEA - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaraa ei ole - Merkit eivät ole samankaltaisia - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)
2014/C 93/39
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: dm-drogerie markt GmbH & Co. KG (Karlsruhe, Saksa) (edustajat: asianajajat O. Bludovsky, B. Beinert ja A. Bender)
Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Geroulakos)
Vastapuoli SMHV:n valituslautakunnassa: Semtee (Escaldes Engordany, Andorra)
Oikeudenkäynnin kohde
Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 10.10.2012 tekemästä päätöksestä (asia R 2432/2011-1), joka koskee dm-drogerie markt GmbH & Co. KG:n ja Semteen välistä väitemenettelyä
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
dm-drogerie markt GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/23 |
Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 20.1.2014 — Romonta v. komissio
(Asia T-614/13 R)
(Väliaikainen oikeussuoja - Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Päästöoikeuksien jakaminen maksutta vuodesta 2013 lähtien - Kohtuutonta rasitusta merkitsevän tilanteen tunnustaminen - Kiireellisyysedellytys ei täyty)
2014/C 93/40
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Romonta GmbH (Amsdorf, Seegebiet Mansfelder Land, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Zenke, M. Vollmer, C. Telschow ja A. Schulze)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. White, C. Hermes ja K. Herrmann)
Oikeudenkäynnin kohde
Vaatimus lykätä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 5.9.2013 tehdyn komission päätöksen 2013/448/EU (EUVL L 240, s. 27) 1 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa siltä osin kuin päästöoikeuksien myöntäminen kantajalle kohtuuttoman rasituksen perusteella evättiin
Määräysosa
|
1) |
Välitoimihakemus hylätään. |
|
2) |
Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/23 |
Kanne 24.12.2013 — Deloitte Consulting v. komissio
(Asia T-688/13)
2014/C 93/41
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Deloitte Consulting CVBA (Diegem, Belgia) (edustajat: asianajajat K. De hornois ja N. Korogiannakis)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan vastaajan päätöksen sijoittaa kantajan tarjous etusijajärjestyksessä neljänneksi tarjouspyyntömenettelyssä DIGIT/R2/PO/2013/004 ABC III — neuvontaa, vertailevaa arviointia ja avunantoa koskevien palvelujen tarjoaminen tieto- ja viestintätekniikan alalla (erä 2), joka annettiin tiedoksi kantajalle 15.10.2013 päivätyllä kirjeellä, ja tehdä sopimus yhteenliittymän PWC-EVERIS kanssa etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoitettuna sopimuspuolena, yhteenliittymän KPMG-TRASYS-KURT SALMON kanssa toiseksi sijoitettuna sopimuspuolena ja yhteenliittymän CGI Accenture kanssa kolmanneksi sijoitettuna sopimuspuolena |
|
— |
kumoamaan riidanalaisen päätöksen ainakin sikäli kuin siinä ei suljettu pois etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoitettua sopimuspuolta eli PWC-EVERIStä sen vuoksi, että tämä oli sisällyttänyt tietoja rahoitustarjouksestaan tekniseen tarjoukseensa |
|
— |
velvoittamaan vastaaja korvaamaan kantajan vahingot, jotka aiheutuivat sopimuksen menettämisestä, tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden menettämisestä kyseessä olevan tarjouspyyntömenettelyn vuoksi |
|
— |
velvoittamaan vastaaja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty eikä valittujen tarjoajien suhteellisia ansioita ole ilmoitettu — varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohta ja delegoidun asetuksen 161 artiklan 2 ja 3 kohta — ja olennaista menettelymääräystä, joka koskee oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, on rikottu
|
|
2) |
Toinen kanneperuste, jonka mukaan velvollisuutta käyttää selkeitä ratkaisuperusteita, joiden perusteella sopimus voidaan tehdä objektiivisesti, on loukattu. Valintaperusteiden ja ratkaisuperusteiden välisen eron huomiotta jättäminen.
|
|
3) |
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan tarjouspyyntöasiakirjojen säännöksiä ei noudatettu. Avoimuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaaminen. Tarjoajille annettujen ohjeiden noudattamatta jättäminen — viittaus hintaan teknisessä tarjouksessa.
|
|
4) |
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1kohdan a alakohtaa ja tarjouspyyntöasiakirjojen 5.2.3.2 osastoa on rikottu — jääviys.
|
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/25 |
Kanne 31.12.2013 — Mikhalchanka v. neuvosto
(Asia T-693/13)
2014/C 93/42
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Aliaksei Mikhalchanka (Minsk, Valko-Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Michalauskas)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta 29.10.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/534/YUTP kantajaa koskevilta osin |
|
— |
kumoamaan Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 29.10.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1054/2013 kantajaa koskevilta osin |
|
— |
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäinen kanneperuste perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen, koska neuvosto ei ollut toteuttanut edeltävää kontradiktorista menettelyä. |
|
2) |
Toinen kanneperuste perustuu perustelujen puutteellisuuteen, koska riidanalaisten toimien perustelut eivät ole sellaisia, että kantaja voisi riitauttaa toimien pätevyyden unionin yleisessä tuomioistuimessa ja että kyseinen tuomioistuin voisi valvoa niiden lainmukaisuutta. |
|
3) |
Kolmas kanneperuste perustuu arviointivirheeseen siltä osin kuin riidanalaista toimea ei ole perusteltu lainkaan tosiseikoilla. |
|
4) |
Neljäs kanneperuste perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen muun muassa siltä osin kuin pääsyä Euroopan unionin alueelle ja kauttakulkua tämän alueen kautta on rajoitettu. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/25 |
Kanne 31.12.2013 — Ipatau v. neuvosto
(Asia T-694/13)
2014/C 93/43
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Vadzim Ipatau (Minsk, Valko-Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Michalauskas)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan Valko-Venäjään kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta 29.10.2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/534/YUTP kantajaa koskevilta osin |
|
— |
kumoamaan Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 29.10.2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1054/2013 kantajaa koskevilta osin |
|
— |
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samat tai samanlaiset kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-693/13, Mikhalchanka vastaan neuvosto.
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/25 |
Kanne 27.12.2013 — Kinnarps v. SMHV (MAKING LIFE BETTER AT WORK)
(Asia T-697/13)
2014/C 93/44
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Asianosaiset
Kantaja: Kinnarps AB (Falköping, Ruotsi) (edustaja: asianajaja M. Wahlin)
Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan SMHV:n toisen valituslautakunnan asiassa R 2272/2012-2 28.10.2013 tekemän päätöksen |
|
— |
toteamaan, että kantajan tavaramerkillä MAKING LIFE BETTER AT WORK on tavaroiden ja palveluiden, joita varten asiassa oli haettu rekisteröintiä, osalta yhteisön tavaramerkiksi rekisteröintiin vaadittava erottamiskyky |
|
— |
velvoittamaan SMHV:n korvaamaan kantajalle sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävästä että SMHV:ssa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”MAKING LIFE BETTER AT WORK” luokkiin 16, 20, 35 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 10 887 982
Tutkijan päätös: Rekisteröintihakemuksen hylkääminen
Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen
Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/26 |
Valitus, jonka Peter Schönberger on tehnyt 8.1.2014 virkamiestuomioistuimen asiassa F-14/12, Schönberger v. tilintarkastustuomioistuin, 5.11.2013 antamasta tuomiosta
(Asia T-26/14 P)
2014/C 93/45
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Peter Schönberger (Luxemburg, Luxemburg) (edustaja: Rechtsanwalt O. Mader)
Muu osapuoli: Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-14/12, Schönberger vastaan tilintarkastustuomioistuin, 5.11.2013 antaman tuomion |
|
— |
hyväksymään kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät vaatimukset |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa seitsemään valitusperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäinen valitusperuste: Valittajan mukaan virkamiestuomioistuin ei lausunut ensimmäisestä kanneperusteesta, jonka mukaan vuoden 2011 ylennyskierroksella avoinna olleiden vain kolmen ylennykseen soveltuvan viran määrä oli kymmenen virkaa pienempi kuin henkilöstösäännöissä vuosille 2007–2011 säädetty viiden vuoden keskiarvo |
|
2) |
Toinen valitusperuste: Valittaja väittää, että valituksenalaisessa tuomiossa vääristellään asianosaisten asemaa, kun siinä todetaan, että vuodet 2010–2014 muodostavat riidanalaisen viiden vuoden ajanjakson |
|
3) |
Kolmas valitusperuste: Valittaja väittää, että sen puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska hänelle ei annettu mahdollisuutta ottaa kantaa virkamiestuomioistuimen merkitykselliseksi katsomaan viiden vuoden ajanjaksoon. |
|
4) |
Neljäs valitusperuste: Valittaja vetoaa perustelujen puuttumiseen siltä osin kuin valituksenalaisessa tuomiossa ei perustella, miksi viiteajanjaksoksi on otettava viiden vuoden ajanjakso 2010–2014. |
|
5) |
Viides valitusperuste: Valittajan mukaan virkamiestuomioistuimen tulkinta henkilöstösäännöistä on vastoin lainsäätäjän selvästi ilmaisemaa tahtoa aloittaa uusi viiden vuoden ajanjakso vuonna 2014. |
|
6) |
Kuudes valitusperuste: Valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin loukkasi perustellun luottamuksen periaatetta, koska se nojautui tuomiossaan sellaiseen henkilöstösääntöjen tulkintaan, jonka vastaaja oli nimenomaisesti hylännyt. |
|
7) |
Seitsemäs valitusperuste: Valittaja väittää, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on sovellettu virheellisesti ja toisin kuin vakiintuneessa oikeuskäytännössä. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/26 |
Kanne 15.1.2014 — Costantini ym. v. komissio
(Asia T-44/14)
2014/C 93/46
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Bruno Costantini (Jesi, Italia), Robert Racke (Lamadelaine, Luxemburg), Pietro Pravata (Beyne-Heusay, Belgia), Zbigniew Galązka (Łódź, Puola), Justo Santos Domínguez (Leganés, Espanja), Maria Isabel Lemos (Mealhada, Portugali), André Clavelou (Vincennes, Ranska) ja kansalaistoimikunta ”Right to Lifelong Care: Leading a life of dignity and Independence is a fundamental right!” (edustajat: asianajaja O. Brouwer ja solicitor A. Woods)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan Euroopan komission 5.11.2013 tekemän päätöksen, jolla kieltäydyttiin rekisteröimästä kansalaisaloitetta ”Right to Lifelong Care: Leading a life of dignity and independence is a fundamental right!”, jota koskeva rekisteröintihakemus oli esitetty kansalaisaloitteesta 16.2.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 (EUVL L 65, s. 1) nojalla, ja joka annettiin kantajien edustajalle ja edustajan sijaiselle tiedoksi 5.11.2013 kirjeellä, jossa oli maininta ”C(2013) 7612 final” (jäljempänä riidanalainen päätös), ja |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien mahdollisten väliintulijoiden oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäisellä kanneperusteella kantajat väittävät, että komissio sovelsi asetuksen N:o 211/2012 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan säännöstä virheellisesti, kun se kieltäytyi rekisteröimästä aloitetta, koska se i) totesi virheellisesti, ettei aloitteessa esitettyjä tavoitteita voida riittävällä tavalla saavuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puitteissa, ja koska se ii) ei ottanut huomioon asetuksen N:o 211/2012 taustalla olevia periaatteita. |
|
2) |
Toisella kanneperusteella kantajat väittävät, ettei komissio noudattanut yleisiä hyvän hallinnon periaatteita, koska se kieltäytyi rekisteröimästä aloitetta, vaikka se on rekisteröinyt kansalaisaloitteita, joilla pyritään samankaltaisiin tavoitteisiin. |
|
3) |
Kolmannella kanneperusteella kantajat väittävät, että komissio ei SEUT 296 artiklan vastaisesti täyttänyt velvollisuuksiaan esittää riittävät ja asianmukaiset perustelut riidanalaiselle päätökselle. |
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/27 |
Kanne 22.1.2014 — Tšekin tasavalta v. komissio
(Asia T-51/14)
2014/C 93/47
Oikeudenkäyntikieli: tšekki
Asianosaiset
Kantaja: Tšekin tasavalta (asiamiehet: asianajajat M. Smolek, J. Vláčil, J. Vitáková)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan komission 13.11.2013 tekemän täytäntöönpanopäätöksen C(2013) 7615, jolla hylättiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) perusteella tehty hakemus tuotteen rekisteröinnistä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin (Pomazánkové máslo, STG) ja |
|
— |
velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu asetuksen N:o 1151/2012 50, 52 ja 8 artiklan rikkomiseen. Kantaja väittää, ettei komissio tutkinut, täyttyivätkö edellytykset, jotka nimikkeen Pomazánkové máslo rekisteröinnille aitona perinteisenä tuotteena on asetettu, ja että se hylkäsi hakemuksen muusta syystä kuin näiden edellytysten täyttymättä jäämisen vuoksi.
(1) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012 (EUVL L 343, s. 1).
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/27 |
Kanne 27.1.2014 — BMW Mineralöl Versorgungsgesellschaft v. SMHV — Delek Europe (GO)
(Asia T-60/14)
2014/C 93/48
Kannekirjelmän kieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: BMW Mineralöl Versorgungsgesellschaft mbH (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajaja W. Von Fuchs ja asianajaja I. Czernik)
Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)
Vastapuoli valituslautakunnassa: Delek Europe BV (Breda, Saksa)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan asiassa R 382/2014-3 22.11.2013 tekemän päätöksen |
|
— |
velvoittamaan väliintulijan korvamaan oikeudenkäyntikulut valitusmenettelyssä aiheutuneet kulut mukaan lukien |
|
— |
vaihtoehtoisesti, sikäli kuin väliintulija ei ilmoita osallistuvansa menettelyyn, velvoittamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) korvaamaan oikeudenkäyntikulut valitusmenettelyssä aiheutuneet kulut mukaan lukien |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Yhteisön tavaramerkin hakija: Delek Europe BV
Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, joka sisältää sananosan GO, luokkaan 9, 35 ja 36 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten (rekisteröintihakemus nro 9995201)
Sen tavaramerkin tai merkin haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja
Tavaramerkki tai merkki, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kuviomerkki, joka sisältää sananosan GO, luokkaan 4, 19, 35, 39 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten
Väiteosaston ratkaisu: Väitteen osittainen hylkääminen
Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen
Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/28 |
Kanne 29.1.2014 — Good Luck Shipping v. neuvosto
(Asia T-64/14)
2014/C 93/49
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Good Luck Shipping LLC (Dubai, Arabiemiirikunnat) (edustajat: F. Randolph, QC (Queen's Counsel), barrister M. Lester ja solicitor M. Taher)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 15.11.2013 annettu neuvoston päätös 2013/661/YUTP (EUVL L 306, s. 18) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 15.11.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1154/2013 (EUVL L 306, s. 3) |
|
— |
jättämään SEUT 277 artiklan nojalla soveltamatta 10.10.2013 annettua neuvoston päätöstä 2013/497/YUTP (1) ja 10.10.2013 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 971/2013 (2) (jäljempänä lokakuun toimet) |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että lokakuun toimia ei pitäisi soveltaa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa ja ettei niillä ole asianmukaista oikeudellista perustaa. |
|
2) |
Toinen kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto loukkasi kantajan perusteltua luottamusta sekä ratkaisujen lopullisuutta koskevaa periaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta, ne bis in idem -periaatetta, oikeusvoiman periaatetta ja syrjintäkiellon periaatetta. |
|
3) |
Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan. |
|
4) |
Neljäs kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto loukkasi kantajan puolustautumisoikeuksia. |
|
5) |
Viides kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto teki ilmeisen virheen arvioidessaan, että luetteloon sisällyttämisen perusteet täyttyvät kantajan osalta, ja ettei se ole esittänyt yhtään todistetta kantajan nimeämisen perustelemiseksi. |
|
6) |
Kuudes kanneperuste perustuu siihen, että riidanalaisella toimella loukataan kantajan perusoikeuksia, mukaan lukien kantajan oikeus nauttia maineen ja omaisuuden kunnioitusta. |
|
7) |
Seitsemäs kanneperuste perustuu siihen, että neuvosto käytti väärin toimivaltaansa antamalla riidanalaiset toimet, koska kantajan ottaminen kohteeksi unionin tuomioistuimen tuomiota kiertämällä ei ole asianmukaista neuvoston toimivallan käyttöä. |
(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 10.10.2013 annettu neuvoston päätös 2013/497/YUTP (EUVL L 272, s. 46).
(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta 10.10.2013 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 971/2013 (EUVL L 272, s. 1).
Virkamiestuomioistuin
|
29.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 93/29 |
Virkamiestuomioistuimen määräys 13.2.2014 — Moës v. komissio
(Asia F-20/13) (1)
2014/C 93/50
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Kolmannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä.
(1) EUVL C 114, 20.4.2013, s. 48.