ISSN 1977-1053

doi:10.3000/19771053.C_2014.088.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 88

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

57. vuosikerta
27. maaliskuu 2014


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

SUOSITUKSET

 

Neuvosto

2014/C 088/01

Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista

1

 

IV   Tiedotteet

 

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

 

Euroopan komissio

2014/C 088/02

Euron kurssi

5

2014/C 088/03

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

6

2014/C 088/04

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

7

2014/C 088/05

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

8

 

V   Ilmoitukset

 

HALLINNOLLISET MENETTELYT

 

Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

2014/C 088/06

Ilmoitus avoimesta kilpailusta

9

 

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

EFTAn tuomioistuin

2014/C 088/07

Tuomioistuimen päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2013, asiassa E-10/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (ETA/EFTA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto))

10

2014/C 088/08

Tuomioistuimen päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2013, asiassa E-9/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta (ETA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – komission direktiivi 2010/48/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen)

11

2014/C 088/09

Tuomioistuimen tuomio, annettu 15 päivänä marraskuuta 2013, asiassa E-11/13 – EFTAn valvontaviranomainen v. Islanti (Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – vakuutusedustuksesta 9 päivänä joulukuuta 2002 annettu direktiivi 2002/92/EY)

12

2014/C 088/10

Tuomioistuimen tuomio, annettu 27 päivänä marraskuuta 2013, asiassa E-6/13 – Metacom AG v. Rechtsanwälte Zipper & Collegen (Asianajajien vapaus tarjota rajatylittäviä palveluja – direktiivi 77/249/ETY – itsensä edustaminen – kansallisen lainsäädännön ilmoitusvaatimus – ilmoittamatta jättämisen seuraukset)

13

2014/C 088/11

Tuomioistuimen tuomio, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, asiassa E-15/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (ETA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY)

14

2014/C 088/12

Tuomioistuimen tuomio, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, asiassa E-16/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – Täytäntöönpanon laiminlyönti – Kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuksiin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta annettu direktiivi 2008/122/EY)

15

2014/C 088/13

Tuomioistuimen tuomio, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, asiassa E-17/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – direktiivi 2009/44/EY – täytäntöönpanon laiminlyönti)

16

2014/C 088/14

Tuomioistuimen tuomio, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, asiassa E-18/13 – EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti (Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – Direktiivi 2001/81/EY – Täytäntöönpanon laiminlyönti)

17

2014/C 088/15

Staatsgerichtshof des Fürstentums Liechtensteinin 29. lokakuuta 2013 päivätty pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Casino Admiral AG vastaan Wolfgang Egger (Asia E-24/13)

18

 

KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

 

Euroopan komissio

2014/C 088/16

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.7153 – BNPP/LaSer) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )

19

 

MUUT SÄÄDÖKSET

 

Euroopan komissio

2014/C 088/17

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

20

2014/C 088/18

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

25

 

Oikaisuja

2014/C 088/19

Oikaisu SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaiseen valtiontuen hyväksymiseen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta (EUVL C 50, 21.2.2014)

30

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Neuvosto

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014,

harjoittelun laatupuitteista

2014/C 88/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä sen 153 ja 166 artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Nykyinen kriisi on koetellut erityisen kovasti nuoria. Nuorisotyöttömyysaste on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea useissa jäsenvaltioissa, eikä se näytä alentuvan lyhyellä aikavälillä. Nuorten työllistymismahdollisuuksien ja tuottavuuden edistäminen on avaintekijä heidän työmarkkinoille pääsyssään.

(2)

Sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään on tärkeää, jotta voidaan parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Nuorten koulutusta on parannettava ja heidän siirtymistään työelämään helpotettava, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite, jonka mukaan työllisten osuus 20–64-vuotiaista naisista ja miehistä on 75 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivassa 8 jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan järjestelmiä, joilla autetaan nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, saamaan ensimmäinen työpaikka, työkokemusta tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta; jäsenvaltioita kehotetaan myös puuttumaan nopeasti nuorten työttömäksi joutumiseen (1).

(3)

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana työharjoittelusta on tullut tärkeä reitti työmarkkinoille pääsyssä.

(4)

Varsinaisen työpaikan, varsinkin tavallisesti harjoittelijoille tarjottavan ensimmäisen työpaikan, korvaamisesta harjoittelujaksoilla – etenkin jos ne toistuvat – aiheutuu yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Harjoittelujaksot, joiden laatu on huono erityisesti oppimissisällön puutteellisuuden vuoksi, eivät myöskään lisää merkittävästi tuottavuutta eivätkä anna myönteistä kuvaa. Yhteiskunnallisia kustannuksia voi aiheutua myös palkattomista harjoitteluista, jotka voivat rajoittaa huonommista lähtökohdista tulevien uramahdollisuuksia.

(5)

Harjoittelun laadun ja työllistymistulosten välisestä yhteydestä on näyttöä. Se, missä määrin harjoittelusta on etua työelämään siirtymisessä, riippuu harjoittelun laadusta tarkasteltaessa oppimissisältöä ja työehtoja. Laadukas harjoittelu tuo suoria tuottavuusetuja, parantaa soveltuvuutta työmarkkinoille ja edistää liikkuvuutta erityisesti vähentämällä sekä yrityksille että harjoittelijoille aiheutuvia haku- ja välityskuluja.

(6)

Nuorisotakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa (2) pyydetään jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikille enintään 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

(7)

Eri tutkimuksissa ja kyselyissä on ilmennyt, että laatuongelmat vaikuttavat huomattavan suureen osaan harjoittelujaksoista, erityisesti sellaisiin, joissa oppilaitos tai koulu ei ole suoraan vastuussa harjoittelun oppimissisällöstä ja työehdoista.

(8)

On näyttöä siitä, että merkittävää osaa harjoittelijoista pyydetään tekemään vain vähäpätöisiä tehtäviä. Laadukkaassa harjoittelussa on myös tarjottava vankka ja mielekäs oppimissisältö. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että määritetään hankittavat erityistaidot, valvotaan ja mentoroidaan harjoittelijaa sekä seurataan hänen edistymistään.

(9)

Ongelmia on havaittu myös työehdoissa, esimerkiksi pitkät työajat, puutteellinen sosiaaliturva, harjoitteluun liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä tai työperäisiä riskejä, harjoittelusta maksettu palkka ja/tai korvaus on pieni tai sitä ei makseta lainkaan, harjoitteluun sovellettavasta lainsäädännöstä ei ole selkeää käsitystä ja harjoittelun kesto pitkittyy kohtuuttomasti.

(10)

Joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin aloilla harjoittelu on tällä hetkellä pitkälti sääntelemätöntä, ja jos sääntelyä on, se on hyvin vaihtelevaa kattaen erilaisia laadun osatekijöitä tai erilaisia toteutuskäytäntöjä. Sääntelykehyksen tai -välineen puuttumisen tai harjoittelun työehtoihin ja oppimissisältöön liittyvän avoimuuden puutteen vuoksi monet harjoittelun tarjoajat voivat käyttää harjoittelijoita halpana tai jopa ilmaisena työvoimana.

(11)

Harjoittelun laatupuitteet tukevat harjoittelun työehtojen ja oppimissisällön parantumista. Harjoittelun laatupuitteiden keskeinen osatekijä on kirjallinen harjoittelusopimus, josta ilmenevät koulutustavoitteet, asianmukaiset työehdot, oikeudet ja velvollisuudet sekä harjoittelun kohtuullinen kesto.

(12)

Tietojen puute on yksi huonolaatuisten harjoittelujaksojen syy ja huomattavasti yleisempi ongelma harjoittelussa kuin varsinaisessa työpaikassa. Harjoittelupaikkailmoitusten avoimuusvaatimusten tiukentaminen auttaisi parantamaan työehtoja ja lisäämään rajatylittävää liikkuvuutta.

(13)

Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen asema koulutuspolitiikan ja -ohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Työmarkkinaosapuolten, elinikäisen uraohjauksen antajien ja asiasta vastaavien viranomaisten välisellä yhteistyöllä voitaisiin pyrkiä tarjoamaan harjoittelijoille kohdennettua tietoa mahdollisista uravaihtoehdoista ja työmarkkinoilla tarvittavista taidoista sekä harjoittelijoiden oikeuksista ja vastuista. Työmarkkinaosapuolet voivat helpottaa myös harjoittelun laatupuitteiden toteutusta etenkin laatimalla ja asettamalla saataville erityisesti mikroyritysten käyttöön tarkoitettuja ja niiden erityistarpeisiin sovitettuja yksinkertaisia ja lyhyitä harjoittelusopimusmalleja. Euroopan työmarkkinaosapuolet panivat heinäkuussa 2013 esittämissään nuorisotyöllisyyden toimintapuitteissa merkille, että komissio aikoo laatia kyseistä alaa koskevan ehdotuksen, ja ilmoittivat tukevansa jäsenvaltioiden toimia harjoittelun laadun parantamiseksi.

(14)

Yhtenä haasteena on lisätä harjoittelijoiden rajatylittävää liikkuvuutta unionissa todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden edistämiseksi. Nykyinen sääntelyn kirjavuus estää harjoittelijoiden rajatylittävän liikkuvuuden kehittymistä. Lisäksi joissakin tapauksissa harjoittelijoiden rajatylittävän liikkuvuuden hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden on todettu vaikuttavan useisiin vastaanottaviin jäsenvaltioihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että oikeudesta harjoittelijoiden rajatylittävään liikkuvuuteen ja varsinkin direktiivin 2004/38/EY (3) mukaisista oikeuksista on saatavilla tietoja. Harjoittelun laatupuitteet helpottavat kansainväliseen harjoitteluun pääsyä myös tarjoamalla viitteeksi periaatteita ja ohjeita.

(15)

Harjoittelun laatupuitteiden laatiminen lisää avoimuutta. Lisäksi sillä voitaisiin tukea EURESin laajentamista koskemaan myös palkallista työharjoittelua ja helpottaa siten liikkuvuutta.

(16)

Euroopan rahastoista voidaan myöntää rahoitustukea jäsenvaltioiden ohjelmille, joilla edistetään työharjoittelua ja tarjotaan harjoittelupaikkoja. Lisäksi nuorisotyöllisyysaloitteessa tuetaan harjoittelua nuorisotakuun yhteydessä. Tuki kohdistuu nuorisotyöttömyydestä eniten kärsiviltä unionin alueilta tuleviin nuoriin, ja sitä yhteisrahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ohjelmakaudella 2014–2020. Sekä ESR:n että nuorisotyöllisyysaloitteen avulla voidaan lisätä jäsenvaltioiden harjoittelujärjestelmien määrää ja parantaa niiden laatua. ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta voitaisiin mahdollisesti myöntää rahoitusta harjoittelusta aiheutuviin kuluihin ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös osaan avustuksesta. Niistä voidaan myöntää tukea myös harjoittelun ulkopuolella mahdollisesti tapahtuvaan muuhun koulutukseen, esimerkiksi kielikursseihin.

(17)

Komissio on käynnistänyt erityisen ESR:n teknisen tuen ohjelman, jossa jäsenvaltioita autetaan perustamaan harjoittelujärjestelmiä ESR:n tuella. Teknisen tuen ohjelmassa tarjotaan strategista, toimintaan liittyvää ja poliittista neuvontaa kansallisille ja alueellisille viranomaisille, jotka harkitsevat uusien harjoittelujärjestelmien perustamista tai nykyisten järjestelmien uudistamista.

(18)

Neuvosto totesi nuorisotyöllisyyttä koskevasta jäsennellystä vuoropuhelusta toukokuussa 2011 antamassaan päätöslauselmassa, että on suotavaa luoda laadukkaat puitteet harjoittelujaksoja varten näistä kokemuksista saatavan koulutuksellisen hyödyn takaamiseksi.

(19)

Neuvoston 17. kesäkuuta 2011 antamissa päätelmissä nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi komissiota pyydettiin antamaan ohjeet laadukkaiden harjoittelujaksojen yleisedellytyksistä harjoittelujaksojen laatua koskevan viitekehyksen avulla.

(20)

Euroopan parlamentti kehotti 14. kesäkuuta 2012 työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta antamassaan päätöslauselmassa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksen neuvoston suositukseksi harjoittelua koskevista laatupuitteista sekä määrittelemään vähimmäisnormit, joilla tuetaan laadukkaan harjoittelun järjestämistä ja käynnistämistä.

(21)

Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 28. ja 29. kesäkuuta 2012, kehotti komissiota tarkastelemaan EURES-portaalin hyödyntämismahdollisuuksia työharjoittelussa.

(22)

Eurooppa-neuvoston päätelmissä 13. ja 14. päivältä joulukuuta 2012 komissiota kehotettiin nopeasti viimeistelemään harjoittelun laatupuitteet.

(23)

Komissio aloitti työmarkkinaosapuolten kuulemisen harjoittelun laatupuitteista 6. ja 7. joulukuuta 2012 esittämässään nuorisotyöllisyyspaketissa. EU:n työmarkkinaosapuolet ilmoittivat komissiolle vastauksissaan, etteivät ne aio aloittaa SEUT 154 artiklan nojalla neuvotteluja riippumattomasta sopimuksesta.

(24)

Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 27. ja 28. kesäkuuta 2013, vahvisti, että harjoittelun laatupuitteet olisi otettava käyttöön vuoden 2014 alussa.

(25)

Laatupuitteet ovat tärkeä viitekohta määriteltäessä nuorisotakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa tarkoitettu laadukkaan harjoittelupaikan tarjoaminen.

(26)

Vuotuisen kasvuselvityksen 2014 mukaan on ratkaisevan tärkeää, että koulutuksesta työelämään siirtymistä helpotetaan erityisesti lisäämällä laadukkaiden harjoittelu- tai oppisopimuspaikkojen tarjontaa.

(27)

Tässä suosituksessa harjoittelulla tarkoitetaan rajallista joko palkallista tai palkatonta työharjoitteluaikaa, johon sisältyy oppimista ja koulutusta, jotta harjoittelija saa käytännön työkokemusta ja ammattikokemusta työllistyvyyden parantamiseksi ja säännölliseen työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

(28)

Tämä suositus ei koske harjoittelujaksoja, jotka sisältyvät virallisen koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opinto-ohjelmiin. Suosituksen soveltamisalaan eivät kuulu harjoittelujaksot, joiden sisällöstä säädetään kansallisessa lainsäädännössä ja joiden suorittaminen on tietyn ammatin (esim. lääkäri ja arkkitehti jne.) harjoittamisen pakollisena edellytyksenä.

(29)

Tämän suosituksen luonne ja tavoite huomioon ottaen sitä ei tulisi tulkita niin, että jäsenvaltioita estetään säilyttämästä tai ottamasta käyttöön harjoittelijoille suositusta edullisempia ehtoja,

SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT

1)

parantavat harjoittelujaksojen laatua erityisesti oppimis- ja koulutussisällön sekä työehtojen osalta, jotta voidaan helpottaa siirtymistä koulutuksesta, työttömyydestä tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisestä työelämään, noudattamalla seuraavia harjoittelun laatupuitteisiin sisältyviä periaatteita:

Kirjallisen harjoittelusopimuksen tekeminen

2)

edellyttävät, että harjoittelu perustuu harjoittelijan ja harjoittelun tarjoajan välillä harjoittelun alussa tehtyyn kirjalliseen sopimukseen;

3)

edellyttävät, että harjoittelusopimuksesta ilmenevät suositusten 4-12 mukaisesti koulutustavoitteet, työehdot, maksaako harjoittelun tarjoaja harjoittelijalle avustusta tai korvausta, sovellettavasta EU:n ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä harjoittelun kesto;

Oppimis- ja koulutustavoitteet

4)

edistävät oppimis- ja koulutustavoitteita koskevia parhaita käytäntöjä, jotta harjoittelijoita autetaan hankkimaan käytännön kokemusta ja merkityksellisiä taitoja; harjoittelijalle osoitettujen tehtävien olisi mahdollistettava näiden tavoitteiden saavuttaminen;

5)

kannustavat harjoittelun tarjoajia nimeämään harjoittelijalle henkilökohtaisen ohjaajan, joka opastaa harjoittelijaa hänelle osoitetuissa työtehtävissä sekä seuraa ja arvioi hänen edistymistään;

Harjoittelijoihin sovellettavat työehdot

6)

varmistavat, että sovellettavasta EU:n ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvia harjoittelijoiden oikeuksia ja heidän työehtojaan kunnioitetaan, mukaan lukien viikoittaista enimmäistyöaikaa koskevat rajoitukset, päivittäiset ja viikoittaiset vähimmäislepoajat sekä tapauksen mukaan vähimmäislomaoikeudet;

7)

kannustavat harjoittelun tarjoajia täsmentämään, tarjoavatko nämä sairaus- ja tapaturmavakuutuksen sekä sairausloman aikaisen suojan;

8)

edellyttävät, että harjoittelusopimuksesta ilmenee, sovelletaanko avustusta tai korvausta, ja jos sovelletaan, avustuksen tai korvauksen määrä;

Oikeudet ja velvollisuudet

9)

kannustavat osapuolia varmistamaan, että harjoittelusopimuksessa mainitaan harjoittelijan ja harjoittelun tarjoajan oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollisesti harjoittelun tarjoajan salassapitokäytännöt ja immateriaalioikeuksien omistus;

Kohtuullinen kesto

10)

varmistavat, että harjoittelun kesto on kohtuullinen, periaatteessa enintään kuusi kuukautta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa pitempi kesto on perusteltua kansalliset käytännöt huomioon ottaen;

11)

selventävät, missä olosuhteissa ja minkä edellytysten täyttyessä harjoittelua voidaan jatkaa tai se voidaan uusia alkuperäisen harjoittelusopimuksen päätyttyä;

12)

kannustavat käytäntöön, jossa harjoittelusopimuksessa täsmennetään, että joko harjoittelija tai harjoittelun tarjoaja voi irtisanoa sopimuksen kirjallisella ilmoituksella, jossa otetaan huomioon asianmukainen irtisanomisaika, johon vaikuttavat harjoittelujakson pituus ja asiaa koskeva kansallinen käytäntö;

Harjoittelun asianmukainen tunnustaminen

13)

edistävät harjoittelun aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen tunnustamista ja validointia ja kannustavat harjoittelun tarjoajia antamaan niistä arviointiin perustuvan todistuksen;

Avoimuusvaatimukset

14)

kannustavat harjoittelun tarjoajia sisällyttämään harjoittelupaikkailmoituksiin tiedot harjoittelun ehdoista, erityisesti siitä, sovelletaanko avustusta ja/tai korvausta ja tarjotaanko sairaus- ja tapaturmavakuutusta; kannustavat harjoittelun tarjoajia tiedottamaan rekrytointikäytännöistä, mukaan lukien viime vuosina rekrytoitujen harjoittelijoiden määrä;

15)

kannustavat työvoimapalveluja ja muita uraohjausta antavia tahoja noudattamaan avoimuusvaatimuksia tiedottaessaan harjoittelusta;

Rajatylittävä harjoittelu

16)

helpottavat harjoittelijoiden rajatylittävää liikkuvuutta Euroopan unionissa muun muassa selkeyttämällä harjoittelua koskevaa kansallista sääntelykehystä ja laatimalla selkeitä sääntöjä harjoittelijoiden vastaanottamisesta muista jäsenvaltioista ja harjoittelijoiden lähettämisestä muihin jäsenvaltioihin sekä vähentämällä hallinnollisia muodollisuuksia;

17)

tutkivat mahdollisuutta käyttää laajennettua EURES-verkostoa ja vaihtaa tietoja palkallisesta harjoittelusta EURES-portaalin kautta;

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö

18)

hyödyntävät Euroopan rakenne- ja investointirahastoja eli Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan aluekehitysrahastoa ohjelmakaudella 2014–2020 sekä tapauksen mukaan nuorisotyöllisyysaloitetta, jotta voidaan lisätä harjoittelujen määrää ja parantaa niiden laatua muun muassa kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa luotavien tehokkaiden kumppanuuksien avulla;

Harjoittelun laatupuitteiden soveltaminen

19)

toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä soveltaakseen harjoittelun laatupuitteita mahdollisimman pian;

20)

tiedottavat komissiolle vuoden 2015 loppuun mennessä tämän suosituksen mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

21)

edistävät työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista harjoittelun laatupuitteiden soveltamiseen;

22)

edistävät työvoimapalvelujen, oppilaitosten ja koulutuksen tarjoajien aktiivista osallistumista harjoittelun laatupuitteiden soveltamiseen;

PANEE MERKILLE, ETTÄ KOMISSIO AIKOO

23)

edistää jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, jotta tätä suositusta voidaan soveltaa pikaisesti;

24)

seurata yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja varsinkin työllisyyskomitean välityksellä harjoittelun laatupuitteiden soveltamisen edistymistä tämän suosituksen mukaisesti ja analysoida toteutettavien toimintalinjojen vaikutusta;

25)

raportoida jäsenvaltioilta saatujen tietojen pohjalta tämän suosituksen soveltamisen edistymisestä;

26)

tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, työllisyyspalvelujen, nuorisojärjestöjen, harjoittelijoiden järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa tämän suosituksen edistämiseksi;

27)

kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahastoa ja Euroopan aluekehitysrahastoa tai muita Euroopan rahastoja ohjelmakaudella 2014–2020 sekä tukea niitä näiden rahastojen hyödyntämisessä, myös edistämällä parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan lisätä harjoittelun määrää ja parantaa sen laatua;

28)

tarkastella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta sisällyttää palkallinen harjoittelu EURES-portaaliin ja perustaa verkkosivu, jolla käsitellään harjoittelua koskevia kansallisia sääntelykehyksiä.

Tehty Brysselissä 10 päivänä maaliskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. VROUTSIS


(1)  Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, 2010/707/EU, 21. lokakuuta 2010, EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

(2)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).


IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan komissio

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/5


Euron kurssi (1)

26. maaliskuuta 2014

2014/C 88/02

1 euro =


 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,3791

JPY

Japanin jeniä

141,25

DKK

Tanskan kruunua

7,4651

GBP

Englannin puntaa

0,83360

SEK

Ruotsin kruunua

8,9032

CHF

Sveitsin frangia

1,2216

ISK

Islannin kruunua

 

NOK

Norjan kruunua

8,3320

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CZK

Tšekin korunaa

27,459

HUF

Unkarin forinttia

312,27

LTL

Liettuan litiä

3,4528

PLN

Puolan zlotya

4,1803

RON

Romanian leuta

4,4717

TRY

Turkin liiraa

3,0445

AUD

Australian dollaria

1,4934

CAD

Kanadan dollaria

1,5398

HKD

Hongkongin dollaria

10,6995

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,6018

SGD

Singaporen dollaria

1,7479

KRW

Etelä-Korean wonia

1 482,41

ZAR

Etelä-Afrikan randia

14,7398

CNY

Kiinan juan renminbiä

8,5631

HRK

Kroatian kunaa

7,6645

IDR

Indonesian rupiaa

15 736,96

MYR

Malesian ringgitiä

4,5498

PHP

Filippiinien pesoa

61,857

RUB

Venäjän ruplaa

48,8965

THB

Thaimaan bahtia

44,945

BRL

Brasilian realia

3,1784

MXN

Meksikon pesoa

18,0986

INR

Intian rupiaa

82,8850


(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/6


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

2014/C 88/03

Image

Latvian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseenlasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan kaksi euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten kahden euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Latvia

Aihe: Riika – Euroopan kulttuuripääkaupunki vuona 2014

Kuvaus ulkoasusta: Kolikon keskellä on kaupunkikuva Riiasta ja sen historiallisesta keskustasta, joka on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Kuvan yläpuolelle on kaiverrettu ”EIROPAS KULTURAS GALVASPILSETA” (Euroopan kulttuuripääkaupunki) ja alapuolelle kaupungin nimi ja liikkeeseenlaskuvuosi ”RIGA – 2014” sekä alimpana liikkeeseenlaskeva maa ”LV”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä: miljoona kappaletta

Liikkeeseenlaskun arvioitu ajankohta: syyskuu 2014


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikki vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/7


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

2014/C 88/04

Image

Portugalin liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseenlasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan kaksi euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten kahden euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Portugali

Aihe: 25. huhtikuuta tapahtuneen neilikkavallankumouksen 40-vuotisjuhla

Kuvaus ulkoasusta: Vallankumous sai nimensä liikkeen symbolina käytetyistä neilikoista, ja kolikon kaksi kaarta kuvaavat vapaasti neilikan muotoa. Kukan yläpuolelle on kaiverrettu liikkeeseenlaskevan maan nimi ”PORTUGAL” (Portugali) ja vaakuna. Keskelle on kaiverrettu vallankumouspäivä ”25 DE ABRIL” (25. huhtikuuta) ja alapuolelle vallankumouksesta kulunut aika ”40 ANOS” (40 vuotta) sekä liikkeeseenlaskuvuosi ”2014”. Kirjainten ja numeroiden esikuvana on 40 vuotta sitten julisteissa ja muissa poliittisissa viesteissä käytetty kirjasintyyppi. Se symboloi vallankumouksen jälkeistä euforista tunnelmaa.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä:

Liikkeeseenlaskun ajankohta: huhtikuu 2014


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikki vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/8


Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

2014/C 88/05

Image

Portugalin liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseenlasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan kaksi euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten kahden euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Portugali

Aihe: Kansainvälinen perheviljelmien teemavuosi

Kuvaus ulkoasusta: Keskiosaan on kaiverrettu perinteisiä maataloustyökaluja ja maataloustuotteita: keskellä on kana ja sen ympärillä kurpitsoja, perunakori sekä muita vihanneksia ja kukkia. Vasemmalle puolelle on kirjoitettu puoliympyrän muotoon erikoisrahan aihe ”AGRICULTURA FAMILIAR” (perheviljely) ja oikealle puolelle puoliympyrän muotoon liikkeeseenlaskeva maa ”PORTUGAL” (Portugali) ja liikkeeseenlaskuvuosi ”2014”. Alhaalla vasemmalla näkyy rahapajan tunnus ”INCM”.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden määrä:

Liikkeeseenlaskun ajankohta: lokakuu 2014


(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikki vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).


V Ilmoitukset

HALLINNOLLISET MENETTELYT

Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/9


ILMOITUS AVOIMESTA KILPAILUSTA

2014/C 88/06

Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) järjestää avoimen kilpailun

EPSO/AD/278/14 – Hallintovirkamiehet (AD 7) seuraavilla erikoisaloilla:

1)

digitaalinen forensiikka

2)

operatiivinen analyysi

Kilpailuilmoitus julkaistaan 24 kielellä Euroopan unionin virallisen lehden 27. maaliskuuta 2014 ilmestyvässä numerossa C 88 A.

Lisätietoja EPSOn verkkosivuilla osoitteessa http://blogs.ec.europa.eu/eu-careers.info/


TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

EFTAn tuomioistuin

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/10


TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

asiassa E-10/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti

(ETA/EFTA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto))

2014/C 88/07

Asiassa E-10/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä määräajan kuluessa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XVIII olevassa 21 b kohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto)), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan saattamiseksi asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, sekä tuomarit Per Christiansen (esittelevä tuomari) ja Páll Hreinsson, on antanut 15 päivänä marraskuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1.

toteaa, että jättäessään hyväksymättä määräajan kuluessa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XVIII olevassa 21 b kohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto)), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan ja 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan saattamiseksi asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen mukaiset velvoitteensa;

2.

määrää Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/11


TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

asiassa E-9/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta

(ETA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – komission direktiivi 2010/48/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen)

2014/C 88/08

Asiassa E-9/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Norjan kuningaskunta, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIII olevan II luvun 16 a kohdassa tarkoitetun säädöksen (komission direktiivi 2010/48/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet tai jättäessään ilmoittamatta kyseisistä toimenpiteistä EFTAn valvontaviranomaiselle asetetun määräajan kuluessa (lukuun ottamatta direktiivin liitteessä II olevaa katsastustodistuksia koskevaa 3 lukua, jota on noudatettava 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä) Norjan kuningaskunta on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. Tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, sekä tuomarit Per Christiansen ja Páll Hreinsson (esittelevä tuomari), on antanut 15 päivänä marraskuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1)

toteaa, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIII olevan II luvun 16 a kohdassa tarkoitetun säädöksen (komission direktiivi 2010/48/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet asetetun määräajan kuluessa (lukuun ottamatta direktiivin liitteessä II olevaa katsastustodistuksia koskevaa 3 lukua, jota on noudatettava 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä) Norjan kuningaskunta on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa;

2)

määrää Norjan kuningaskunnan maksamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/12


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

asiassa E-11/13

EFTAn valvontaviranomainen v. Islanti

(Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – vakuutusedustuksesta 9 päivänä joulukuuta 2002 annettu direktiivi 2002/92/EY)

2014/C 88/09

Asiassa E-11/13, EFTAn valvontaviranomainen v. Islanti, on esitetty KANNE, jossa pyydetään EFTAn tuomioistuinta toteamaan, että koska Islanti ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevassa 13b kohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/92/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 2002, vakuutusedustuksesta), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 10 artiklaa, se on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, tuomioistuimen presidentti ja esittelijä, ja tuomarit Per Christiansen ja Páll Hreinsson, on antanut 15 päivänä marraskuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1.

toteaa, että koska Islanti ei ole määräaikaan mennessä pannut asianmukaisesti täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevassa 13b kohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/92/EY, annettu 9 päivänä joulukuuta 2002, vakuutusedustuksesta), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 10 artiklaa, se on laiminlyönyt mainitun säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa;

2.

määrää Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/13


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2013,

asiassa E-6/13

Metacom AG v. Rechtsanwälte Zipper & Collegen

(Asianajajien vapaus tarjota rajatylittäviä palveluja – direktiivi 77/249/ETY – itsensä edustaminen – kansallisen lainsäädännön ilmoitusvaatimus – ilmoittamatta jättämisen seuraukset)

2014/C 88/10

Asiassa E-6/13, Metacom AG v. Rechtsanwälte Zipper & Collegen, Fürstliche Landgericht des Fürstentums Liechtenstein (Liechtensteinin ruhtinaskunnan tuomioistuin) on esittänyt valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan EFTA-valtioiden sopimuksen 34 artiklan nojalla tuomioistuimelle PYYNNÖN, joka koskee asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/249/ETY tulkintaa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, ja tuomarit Per Christiansen (esittelijä) ja Páll Hreinsson, on antanut 27 päivänä marraskuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)

Asianajaja, joka nostaa kanteen omissa nimissään muussa kuin siinä ETA-valtiossa, johon hän on sijoittautunut, voi vedota palvelujen tarjoamisen vapauteen ja direktiiviin 77/249/ETY, jos hän kanteen nostaessaan harjoittaa ammattiaan ja jos vastaanottavan valtion oikeusjärjestys sallii asianajajan toimia omissa nimissään asianajajana oikeudenkäynnissä.

2)

Liechtensteinin asianajajan ammatin harjoittamista koskevan lain 59 §:n kaltainen kansallinen säännös, jonka mukaan toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen asianajajan on kaikissa olosuhteissa ja omasta aloitteestaan paitsi osoitettava olevansa asianajaja myös tehtävä ilmoitus vastaanottavan valtion toimivaltaisille viranomaisille ennen palvelujen tarjoamisen aloittamista ja uusittava kyseinen ilmoitus vuosittain, on ristiriidassa direktiivin 77/249/ETY 7 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 36 artiklan kanssa.

3)

Liechtensteinin asianajajan ammatin harjoittamista koskevan lain 59 §:n kaltaisen kansallisen säännöksen noudattamatta jättäminen ei voi olla olennainen seikka tarkasteltaessa asianajajan mahdollisuutta vaatia palkkioita, jotka liittyvät rajatylittävien palvelujen tarjoamiseen.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/14


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

asiassa E-15/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti

(ETA-valtion velvollisuuksien laiminlyönti – Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY)

2014/C 88/11

Asiassa E-15/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIX olevassa 7d kohdassa tarkoitetun säädöksen (kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet tai jättäessään ilmoittamatta kyseisistä toimenpiteistä säädetyssä määräajassa EFTAn valvontaviranomaiselle Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, sekä tuomarit Per Christiansen ja Páll Hreinsson (esittelevä tuomari), on antanut 6 päivänä joulukuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1)

toteaa, että koska Islanti ei ole määräaikaan mennessä pannut asianmukaisesti täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIX olevassa 7d kohdassa tarkoitettua säädöstä (Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, se on laiminlyönyt mainitun säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa, ja

2)

määrää Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/15


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

asiassa E-16/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti

(Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – Täytäntöönpanon laiminlyönti – Kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuksiin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta annettu direktiivi 2008/122/EY)

2014/C 88/12

Asiassa E-16/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIX olevassa 7b kohdassa tarkoitetun säädöksen (kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuksiin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta 14 päivänä tammikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/122/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet tai jättäessään ilmoittamatta kyseisistä toimenpiteistä säädetyssä määräajassa EFTAn valvontaviranomaiselle Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa presidentti ja esittelevä tuomari Carl Baudenbacher ja tuomarit Per Christiansen ja Páll Hreinsson, on antanut 6 päivänä joulukuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1)

toteaa, että koska Islanti ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XIX olevassa 7b kohdassa tarkoitettua säädöstä (kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuksiin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta 14 päivänä tammikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/122/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, säädetyssä määräajassa, se ei ole täyttänyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan, ja

2)

määrää Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/16


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

asiassa E-17/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti

(Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – direktiivi 2009/44/EY – täytäntöönpanon laiminlyönti)

2014/C 88/13

Asiassa E-17/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä toimenpiteet, jotka tarvitaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevan 16b kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja liitteessä XII olevan 4 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/44/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetun direktiivin 98/26/EY ja rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun direktiivin 2002/47/EY muuttamisesta linkitettyjen järjestelmien sekä lainasaamisten osalta), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, 2 artiklan täytäntöönpanemiseksi, tai jättäessään ilmoittamatta valvontaviranomaiselle kyseisistä toimenpiteistä asetetun määräajan kuluessa Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, ja tuomarit Per Christiansen (esittelevä tuomari) ja Páll Hreinsson, on antanut 6 päivänä joulukuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1)

toteaa, että Islanti on laiminlyönyt Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX olevan 16b kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja liitteessä XII olevan 4 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/44/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetun direktiivin 98/26/EY ja rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun direktiivin 2002/47/EY muuttamisesta linkitettyjen järjestelmien sekä lainasaamisten osalta), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa, koska se ei ole hyväksynyt kaikkia toimenpiteitä, jotka tarvitaan kyseisen säädöksen 2 artiklan täytäntöönpanemiseksi asetetun määräajan kuluessa;

2)

määrää Islannin maksamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/17


TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

asiassa E-18/13

EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti

(Sopimuspuolen velvoitteiden noudattamatta jättäminen – Direktiivi 2001/81/EY – Täytäntöönpanon laiminlyönti)

2014/C 88/14

Asiassa E-18/13, EFTAn valvontaviranomainen vastaan Islanti, on esitetty HAKEMUS, jossa pyydetään tuomioistuinta toteamaan, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XX olevassa 21ar kohdassa tarkoitetun säädöksen (tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23 päivänä lokakuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet tai jättäessään ilmoittamatta kyseisistä toimenpiteistä säädetyssä määräajassa EFTAn valvontaviranomaiselle Islanti on laiminlyönyt kyseisen säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa. EFTAn tuomioistuin, toimien kokoonpanossa Carl Baudenbacher, presidentti, sekä tuomarit Per Christiansen (esittelevä tuomari) ja Páll Hreinsson, on antanut 6 päivänä joulukuuta 2013 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Tuomioistuin

1)

toteaa, että koska Islanti ei ole määräaikaan mennessä pannut asianmukaisesti täytäntöön Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XX olevassa 21ar kohdassa tarkoitettua säädöstä (tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23 päivänä lokakuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sopimuksen pöytäkirjalla 1, se on laiminlyönyt mainitun säädöksen ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa, ja

2)

määrää Islannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/18


Staatsgerichtshof des Fürstentums Liechtensteinin 29. lokakuuta 2013 päivätty pyyntö saada EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto asiassa Casino Admiral AG vastaan Wolfgang Egger

(Asia E-24/13)

2014/C 88/15

Staatsgerichtshof des Fürstentums Liechtenstein (Liechtensteinin ruhtinaskunnan tuomioistuin) pyysi 6. marraskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä, jonka tuomioistuimen kirjaamo kirjasi vastaanotetuksi 8. marraskuuta 2013, EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa asiassa Casino Admiral AG vastaan Wolfgang Egger seuraavista kysymyksistä:

1.

Mitä yleisiä vaatimuksia kasinojen toimilupien myöntämismenettelystä sisältyy ETAn ja EU:n lainsäädäntöön (erityisesti EY:n perustamissopimuksen 43 ja 49 artikla ja niistä johtuva avoimuusvelvoite)?

2.

Edellytetäänkö ETAn tai EU:n lainsäädännössä, että toimiluvan myöntävä viranomainen ilmoittaa tarjouskilpailuilmoitusta julkaistessaan, miten se aikoo täydentää ja tarkentaa laissa ja asetuksessa asetettuja vaatimuksia?

3.

Sisältyykö asianomaiseen tarjouskilpailumenettelyyn yleinen velvollisuus ilmoittaa ennakkoon, miten myöntämisperusteita painotetaan toimilupia myönnettäessä? Jos vastaus on myönteinen, mitä vaatimuksia ETAn ja EU:n lainsäädäntöön sisältyy tiedoista, jotka ennakkoilmoituksessa on annettava?

4.

Täyttyivätkö ETAn ja EU:n lainsäädännön vaatimukset tarkasteltavana olevassa asiassa?

5.

Jos EFTAn tuomioistuin katsoo, että tarjouskilpailumenettely ei täyttänyt ETAn ja EU:n lainsäädännön vaatimuksia:

a)

Säädetäänkö ETAn ja EU:n lainsäädännössä erityisistä oikeudellisista seuraamuksista tällaisten menettelyä koskevien virheiden osalta?

b)

Voidaanko tämänkaltaiset menettelyä koskevat virheet korjata? Mikäli voidaan, millaisin edellytyksin?

c)

Täyttyivätkö koko tarjouskilpailu- ja luvanmyöntämismenettelyn ohittamista koskevat vaatimukset tarkasteltavana olevassa asiassa?


KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

Euroopan komissio

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/19


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.7153 – BNPP/LaSer)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2014/C 88/16

1.

Komissio vastaanotti 18 päivänä maaliskuuta 2014 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalaimen yritys BNP Paribas SA (BNPP) hankkii ranskalaisen tytäryhtiönsä BNP Paribas Personal Finance (BNPP PF) välityksellä sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan ranskalaisessa yrityksessä LaSer SA (LaSer) ostamalla osakkeita. LaSer on tällä hetkellä yritysten BNPP PF ja Galerie Lafayette SA yhteisessä määräysvallassa.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

BNP Paribas -konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti vähittäispankki- ja rahoituspalvelutoimintaa (BNPP PF:n toimiala), rahoitus- ja sijoitustoimintaa, omaisuudenhoitoa sekä vakuutustoimintaa,

LaSer on erikoistunut kertaluonteisten ja jatkuvien kuluttajaluottojen sekä maksuratkaisujen tarjoamiseen Ranskassa, Puolassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa. Lisäksi yritys toteuttaa kanta-asiakasohjelmia ja tarjoaa suhdemarkkinointipalveluja.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.7153 – BNPP/LaSer seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (’sulautuma-asetus’).

(2)  EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.


MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/20


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2014/C 88/17

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

MUUTOSHAKEMUS

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (2)

9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”COPPA PIACENTINA”

EY N:o: IT-PDO-0117-01102-08.04.2013

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Eritelmän kohta (kohdat), jota (joita) muutos koskee

Tuotteen nimi

Tuotteen kuvaus

Maantieteellinen alue

Alkuperätodisteet

Tuotantomenetelmä

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Merkinnät

Kansalliset vaatimukset

Muuta (täsmennettävä)

2.   Muutoksen (muutosten) tyyppi

Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu

Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)

Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3.   Muutos (muutokset)

Tuotteen kuvaus

Poistetaan yhteenvedosta virke, jossa viitataan tuoreen siankinkun käyttöön Coppa Piacentinan tuotantoon (kohta 4.2 (Tuotteen kuvaus)). Muutoksen tarkoituksena on korjata ristiriita EUVL:n C-sarjan numerossa 311 (16. marraskuuta 2010, s. 20) julkaistun yhteenvedon ja tuotantoeritelmän välillä. Tuotantoeritelmän 3 artiklassa kuvatuissa Coppa Piacentinan tuotannon raaka-aineita koskevissa vaatimuksissa on aina määrätty italialaisen painavan sian niskalihaksista saatujen palojen käytöstä viittaamatta erityisesti siankinkkuihin, kuten yhteenvedon perusteella voitaisiin päätellä.

Tuotantomenetelmä

Muutoksella, jolla poistetaan niskalihaksen leikkaamista lämpimänä koskeva velvoite, sallitaan leikkaaminen myös erityislaitoksissa, koska ne tarjoavat jalostuksen vaatimien raaka-aineiden saamisen kannalta paremman lopputuloksen; mahdollisuus leikkaamiseen myös lämpimänä säilyy silti edelleen.

Muutos, jolla eritelmään lisätään nitriittien käyttö lainsäädännössä vahvistettuja määriä noudattaen, on tarpeen siksi, että yhdessä nitraattien kanssa ne takaavat tehokkaamman suojan taudinaiheuttajia ja hapettumisilmiöitä vastaan SAN-tuotteen ”Coppa Piacentina” eri tuotantovaiheiden aikana.

Suola-mausteseokseen ehdotetaan lisättäväksi sokeri tuotteen stabilisoimisen tehostamiseksi kypsytyksen aikana. Suurin sallittu sokeripitoisuus on 1,5 kilogrammaa sadassa kilogrammassa tuoretta lihaa.

Muutos, jolla sallitaan yksinomaan sian vatsaseinämän asemesta myös muiden sian suolien käyttö tuotteen käärimiseen, mahdollistaa tuotantoon parhaiten soveltuvien suojakuorien käytön ja vastaa todellisten markkinaolosuhteiden muutoksia, joiden vuoksi on äärimmäisen vaikeaa (jollei jopa mahdotonta) hankkia aiemmassa eritelmässä määriteltyjen erityistyyppien mukaisia luonnonsuolia.

On katsottu tarpeelliseksi lisätä mahdollisuus käyttää sitomiseen narun lisäksi myös muunlaisia verkkoja, jotta tuote kuivuu tasaisemmin ja sen laatu paranee.

+ 10 prosentin sallitun poikkeaman lisääminen kypsytysympäristön suhteellisen kosteuden arvoihin parantaa osaltaan SAN-tuotteen laatua. Nykyisin on yhä enemmän kysyntää myös eritelmässä esitettyä vähimmäisaikaa pidempään kypsytetyille tuotteille. Tällaisissa tapauksissa on todettu, että pidempi kypsytysaika saattaa aiheuttaa ilman sisäänsuotautumista ja siitä johtuvaa tuotteen hapettumista, mikäli ympäristö ei ole sopivan kostea. Näistä syistä on aiheellista sallia enemmän joustoa kypsytystilan kosteusarvoihin.

On katsottu aiheelliseksi lisätä, että kypsytys voi tapahtua myös muissa kuin kellaritiloissa, kunhan niissä vallitsevat ihanteelliset kypsytysolosuhteet ja ilmanvaihto on asianmukaisesti järjestetty. Se, että tuotetta kypsytetään myös kellaritilojen ulkopuolella aikana, jonka kestoa ei myöskään ole täsmennetty, ei vaikuta perinteisen kypsymisen onnistumiseen. Coppa Piacentinan kypsytysvaiheen erityispiirre on sen pitkä kesto, joka voi olla vähintään kuusi kuukautta. Tänä aikana alueen kostean ilmaston vaikutus ja tuottajien taito valita sen kuluessa oikeat kosteus- ja lämpötilaolosuhteet kaikissa vaiheissa arvioimalla niiden vaikutusta tuotteen kypsymiseen mahdollistavat tämän SAN-tuotteen erinomaisen kypsymistuloksen. Alueen tuottajien kokemus takaa ihanteelliset kypsytysolosuhteet, vaikka tuote vietäisiin kypsymään myös kellaritilojen ulkopuolelle, ja varmistaa samalla tuotteen ja ympäristön välisen yhteyden säilymisen.

Vähimmäistuhkapitoisuuden arvon laskeminen 4 prosentista 1 prosenttiin vastaa sallitun suolapitoisuuden vähimmäistasoa, josta tuhkapitoisuus läheisesti riippuu; lisäksi se on johdonmukainen elintarvikkeiden suolapitoisuuden jatkuvan alenemissuuntauksen kanssa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (3)

”COPPA PIACENTINA”

EY N:o: IT-PDO-0117-01102-08.04.2013

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi

”Coppa Piacentina”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.2 –

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Coppa Piacentina on sianlihasta valmistettu suolattu ja luonnollisesti kypsytetty tuote, joka säilytetään raakana. Se valmistetaan sian ylemmistä niskalihaksista. Lopputuote on lieriön muotoinen, päistään hieman kapeneva, tiivis ja joustamaton; leikattuna viipale on tasainen ja yhtenäinen, väriltään punainen, ja siinä esiintyy marmoroiduissa kohdissa vaaleanpunertavan valkoisia juovia.

3.3.   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Coppa Piacentina saadaan Emilia Romagnan ja Lombardian alueella syntyneistä, kasvatetuista ja teurastetuista sioista. Nimitykseen ”Coppa Piacentina” sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

3.4.   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Rehun käyttöön ja rehuannoksen koostumukseen on sovellettava asiaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Sikojen ravinto jakaantuu kahteen rehutyyppiin, ja se perustuu ensisijaisesti 3.3 kohdassa yksilöidyllä makroalueella tuotettuun viljaan. Keskimääräinen rehuannos koostuu pääosin maissimäskistä, jonka lisäksi siinä on ohraa, leseitä, soijaa ja kivennäisaineita. Juustonvalmistuksen sivutuotteet (hera, juustomassa ja piimä) saadaan suurimmaksi osaksi yksilöidyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevista laitoksista.

3.5.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien Coppa Piacentinan tuotantovaiheiden, kuten suolauksen, sitomisen, kuivauksen ja kypsytyksen, on tapahduttava 4 kohdassa yksilöidyllä alueella.

3.6.   Viipaloimista, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Pakkaamisen, viipaloinnin ja paloittelun on tapahduttava yksinomaan 4 kohdassa mainitulla jalostusalueella nimetyn valvontaelimen läsnä ollessa. Tuotteen alkuperäisten erityisominaisuuksien säilymisen varmistamiseksi on tarpeen, että pakkaaminen, viipalointi ja paloittelu tapahtuvat maantieteellisellä tuotantoalueella ja että niistä vastaa asiantunteva henkilöstö. Kosketus ilman kanssa ja vailla tuotetta suojaavaa luonnollista kamaraa olevan tuotteen altistuminen vieraiden ulkopuolisten ympäristöolosuhteiden vaikutukselle saattaa aiheuttaa hapettumista ja siitä johtuvaa viipaleiden tai leikattavan pinnan ruskistumista, vähärasvaisen osan tunnusomaisen voimakkaan punaisen värin haalistumista, rasvaisen osan eltaantumista ja siten aromin heikkenemistä.

3.7.   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Markkinoille saatettaessa tuotteessa on oltava merkintä ”Coppa Piacentina”.

Nimitys ”Coppa Piacentina” on merkittävä etikettiin selkein lähtemättömin kirjaimin, jotka erottuvat selvästi muista etiketissä olevista tiedoista, ja välittömästi nimityksen jäljessä on oltava maininta ”Denominazione di Origine Protetta” (suojattu alkuperänimitys).

Etiketissä ei saa olla mitään muita määritteitä, joita ei ole erikseen mainittu.

Nimiin, toiminimiin tai yksityisiin tuotemerkkeihin viittaavat merkinnät ovat kuitenkin sallittuja, kunhan ne eivät ole luonteeltaan mainostavia tai omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan, samoin sen sikatilan nimi, jolta tuotteen raaka-aine on peräisin.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Coppa Piacentinan tuotantoalue käsittää kokonaisuudessaan Piacenzan maakunnan alle 900 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevat osat.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1.   Maantieteellisen alueen erityisyys

Piacenzan maakunnan maantieteelliselle alueelle keskittynyt Coppa Piacentinan valmistus alkoi jo Rooman valtakunnan aikana, ja perinne on siirtynyt eteenpäin aikojen kuluessa.

Coppa Piacentinan tuotantoalueen merkitys on sidoksissa tyypilliseen maatalouteen, jota harjoitetaan kaikkialla Po-joen tasangon alueella, jolta raaka-aine on peräisin (Emilia Romagna ja Lombardia). Karjatalouden kehittyminen raaka-aineen alkuperäalueella liittyy paikalliseen laajamittaiseen viljanviljelyyn ja pitkälle erikoistuneen meijeriteollisuuden jalostusmenetelmiin, jotka ovat myös edistäneet alueen suuntautumista sikatalouteen.

Piacenzan maakunnan paikallisten tuottajien keskuudessa on kehittynyt ja siirtynyt eteenpäin erityinen taito valikoida ja jalostaa lihaa. Toimijoilta vaaditaan erityistä asiantuntemusta vaiheissa, joissa liha leikataan ja viimeistellään poistamalla asianmukaisesti ylimääräinen rasva ja vähärasvaisen lihan pehmeät osat. Näin lihaskudoksesta leikatut palat valmistellaan myöhempää suolausta ja sitomista varten.

Viileät runsasvetiset laaksot ja metsäiset kukkulat vaikuttavat suotuisasti kypsytystilojen olosuhteisiin.

5.2.   Tuotteen erityisyys

Coppa Piacentinan erityispiirre on sen lieriömäinen, päistään hieman kapeneva muoto. Rakenne on tiivis ja joustamaton. Mieto ja hienostunut maku korostuu kypsymisen myötä. Ulkopintaa peittää ohut homekasvustokerros, joka kehittyy kypsymisen aikana. Leikattuna viipale on väriltään punainen, ja siinä esiintyy marmoroiduissa kohdissa vaaleanpunertavan valkoisia juovia.

Coppa Piacentinan tuotantoon käytetyt palat leikataan italialaisten painavien sikojen ruhoista.

5.3.   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Coppa Piacentinan laatuominaisuudet riippuvat ympäristöolosuhteista sekä luonnollisista ja inhimillisistä tekijöistä. Erityisesti raaka-aineen ominaisuudet ovat tiiviisti sidoksissa rajattuun maantieteelliseen alkuperäalueeseen, jolla Coppa Piacentinan tuotantoon käytettyjen lihapalojen laatuun ratkaisevasti vaikuttavat italialaisten painavien sikojen kasvatusmenetelmät ovat kehittyneet.

Myös Piacenzan maakunnan alueelle sijoittuva Coppa Piacentinan tuotanto on yhteydessä paikallisiin toimijoihin; heille on aikojen myötä kehittynyt lihapalojen viimeistelyyn liittyvää erityisosaamista, jonka ansiosta tuote saa sille ominaisen päistään hieman ohuemman muodon.

Tuottajien suolausmenetelmiin ja kypsytysvaiheiden hallintaan liittyvä tekninen asiantuntemus on niin ikään osoitus Coppa Piacentinan ja sen tuotantoalueen välisestä yhteydestä.

Ympäristötekijät liittyvät läheisesti tuotantoalueen erityispiirteisiin ja etenkin sen ilmastoon, joka vaikuttaa ratkaisevasti lopputuotteen erityisominaisuuksiin edesauttamalla tuotteen kypsymisen onnistumista.

Raaka-aineen, tuotteen ja nimityksen muodostama kokonaisuus on sidoksissa kyseisen alueen sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen, jonka erityispiirteitä ei ole löydettävissä muualta.

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (4) 5 artiklan 7 kohta)

Eritelmän konsolidoitu teksti on saatavissa internetosoitteessa:

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan ministeriön www-sivuston etusivulle (http://www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Qualità e sicurezza” (oikealla ylhäällä) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(3)  Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(4)  Katso alaviite 3.


27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/25


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2014/C 88/18

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1).

MUUTOSHAKEMUS

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (2)

9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”SALAME PIACENTINO”

EY-N:o: IT-PDO-0117-01104-08.04.2013

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Eritelmän kohta (kohdat), jota (joita) muutos koskee

Tuotteen nimi

Tuotteen kuvaus

Maantieteellinen alue

Alkuperätodisteet

Tuotantomenetelmä

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Merkinnät

Kansalliset vaatimukset

Muuta (täsmennettävä)

2.   Muutoksen (muutosten) tyyppi

Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos

Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu

Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)

Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3.   Muutos (muutokset)

Tuotteen kuvaus

Poistetaan yhteenvedon kohdassa 4.2 (Tuotteen kuvaus) oleva virke, jossa viitataan tuoreen siankinkun käyttöön Salame Piacentinon tuotantoon. Kuvaus: Muutoksen tarkoituksena on korjata ristiriita EUVL:n C-sarjan numerossa 122 (11.5.2010, s.17) julkaistun yhteenvedon ja tuotantoeritelmän välillä. Tuotantoeritelmän 3 artiklassa kuvatuissa Salame Piacentinon tuotannon raaka-aineita koskevissa vaatimuksissa on aina määrätty italialaisen painavan sian ruhoista saatujen erilaisten palojen käytöstä viittaamatta erityisesti siankinkkuihin, kuten yhteenvedon perusteella voitaisiin päätellä.

Tuotantomenetelmä

Muutos, jolla eritelmään lisätään nitriittien käyttö lainsäädännössä vahvistettuja määriä noudattaen, on tarpeen siksi, että yhdessä nitraattien kanssa ne takaavat tehokkaamman suojan taudinaiheuttajia ja hapettumisilmiöitä vastaan SAN-tuotteen ”Salame Piacentino” eri tuotantovaiheiden aikana.

Suola-mausteseokseen ehdotetaan lisättäväksi muskottipähkinä, jotta olisi haluttaessa mahdollista käyttää myös vanhaa perinteistä valmistusohjetta.

Muutoksella, jolla sallitaan käymisen käynnistävien valmisteiden käyttö, halutaan varmistaa käymisprosessin nopea käynnistyminen, joka on muuttunut yhä vaikeammaksi, koska nykyisten hygieniavaatimusten vuoksi ympäristössä ja laitteissa esiintyy entistä vähemmän mikrobikasvustoa.

Otetaan käyttöön enimmäisläpimitta, jotta voidaan jatkuvasti varmistaa SAN-tuotteen ”Salame Piacentino” perinteisten tuotantovaatimusten noudattaminen. Salame Piacentino on perinteisesti pienikokoinen. Sen vuoksi on katsottu aiheelliseksi ottaa nimenomaisesti käyttöön enimmäisläpimittaa koskeva rajoitus, jotta eritelmän mukaisen kypsytysajan jälkeen saadaan tasaisesti ja oikein kypsynyt, perinteistä kokoa ihanteellisesti vastaava tuote. Lisäksi tuotteen enimmäisläpimitan vahvistamisen ansiosta voidaan varmistaa, ettei viipaloitavan tuotteen sallitun enimmäispainon nostaminen 2 kilogrammaan muuta millään tavoin itse tuotteen laatuominaisuuksia, vaan myös tällaisen tuotteen viipaleiden ulkonäkö ja yhtenäinen kypsyminen vastaavat kokonaisena kaupan pidettävän tuotteen ominaisuuksia.

Viipaloitavaksi tarkoitetun tuotteen osalta sallitaan punotun joustavan verkon käyttö. Tällainen punos helpottaa viipalointia, koska verkko on helpompi poistaa ennen tuotteen viipaloimista.

+10 prosentin sallitun poikkeaman lisääminen kypsytysympäristön suhteellisen kosteuden arvoihin parantaa osaltaan SAN-tuotteen laatua. Nykyisin on yhä enemmän kysyntää myös eritelmässä esitettyä vähimmäisaikaa pidempään kypsytetyille tuotteille. Tällaisissa tapauksissa on todettu, että pidempi kypsytysaika saattaa aiheuttaa ilman sisäänsuotautumista ja siitä johtuvaa tuotteen hapettumista, mikäli ympäristö ei ole sopivan kostea. Näistä syistä on aiheellista sallia enemmän joustoa kypsytystilan kosteusarvoihin.

On katsottu tarpeelliseksi nostaa viipaloitavaksi tarkoitetun tuotteen sallittua enimmäispainoa tiettyjen jäännöspalojen syntymiseen liittyvien ongelmien poistamiseksi; tällaisia jäännöspaloja syntyy viipaloinnin yhteydessä sitä enemmän, mitä pienempi tuote on kyseessä.

Vähimmäistuhkapitoisuuden arvon laskeminen 4 prosentista 1,5 prosenttiin vastaa sallitun suolapitoisuuden vähimmäistasoa, josta tuhkapitoisuus läheisesti riippuu; lisäksi se on johdonmukainen elintarvikkeiden suolapitoisuuden jatkuvan alenemissuuntauksen kanssa.

Lopputuotteen pH-arvon laskeminen 5,4:stä 5,2:een on johdonmukaista, kun otetaan huomioon edellä kuvatulla muutoksella lisätty mahdollisuus käymisen käynnistävien valmisteiden käyttöön. pH-arvon vähimmäismuutos (0,2) ei vaikuta tuotteen laadullisiin tai aistinvaraisiin ominaisuuksiin.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (3)

”SALAME PIACENTINO”

EY-N:o: IT-PDO-0117-01104-08.04.2013

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi

”Salame Piacentino”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.2

Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Salame Piacentino kuuluu suolattuihin ja luonnollisesti raakakypsytettyihin tuotteisiin, jotka valmistetaan sian luonnonsuoleen ja on tarkoitettu kulutettaviksi raakoina. Salame Piacentinon valmistukseen käytetään vähärasvaista sianlihaa, johon lisätään 10–30 % ihraa. Lopputuote on lieriön muotoinen; leikatun viipaleen pinta on voimakkaan punainen, ja siinä esiintyy myös vaaleanpunertavan valkoisia rasvatäpliä. Aromi on tyypillinen, hyvin voimakas ja makeahko ja tuoksu makkaratuotteille ominainen.

3.3.   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Salame Piacentino saadaan Emilia Romagnan ja Lombardian alueella syntyneistä, kasvatetuista ja teurastetuista sioista. Nimitykseen ”Salame Piacentino” sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

3.4.   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Rehun käyttöön ja rehuannoksen koostumukseen on sovellettava asiaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Sikojen ravinto jakaantuu kahteen rehutyyppiin, ja se perustuu ensisijaisesti 3.3 kohdassa yksilöidyllä makroalueella tuotettuun viljaan. Keskimääräinen rehuannos koostuu pääosin maissimäskiin, jonka lisäksi siinä on ohraa, leseitä, soijaa ja kivennäisaineita. Juustonvalmistuksen sivutuotteet (hera, juustomassa ja piimä) saadaan suurimmaksi osaksi yksilöidyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevista laitoksista.

3.5.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien Salame Piacentinon tuotantovaiheiden (suolaus, makkaramassan sekoittaminen, täyttö, sitominen ja raakakypsytys) on tapahduttava 4 kohdassa yksilöidyllä alueella.

3.6.   Viipaloimista, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Pakkaamisen, viipaloinnin ja paloittelun on tapahduttava yksinomaan 4 kohdassa mainitulla jalostusalueella nimetyn valvontaelimen läsnä ollessa. Tuotteen alkuperäisten erityisominaisuuksien säilymisen varmistamiseksi on tarpeen, että pakkaaminen, viipalointi ja paloittelu tapahtuvat maantieteellisellä tuotantoalueella ja että niistä vastaa asiantunteva henkilöstö. Kosketus ilman kanssa ja vailla tuotetta suojaavaa luonnonsuolta olevan tuotteen altistuminen vieraiden ulkopuolisten ympäristöolosuhteiden vaikutukselle saattaa aiheuttaa hapettumista ja siitä johtuvaa viipaleiden tai leikattavien palojen pinnan ruskistumista, vähärasvaisen osan tunnusomaisen voimakkaan punaisen värin haalistumista, rasvaisen osan eltaantumista ja siten aromin heikkenemistä.

3.7.   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Markkinoille saatettaessa tuotteessa on oltava merkintä ”Salame Piacentino”.

Nimitys ”Salame Piacentino” on merkittävä etikettiin selkein lähtemättömin kirjaimin, jotka erottuvat selvästi muista etiketissä olevista tiedoista, ja välittömästi nimityksen jäljessä on oltava maininta ”Denominazione di Origine Protetta” (suojattu alkuperänimitys).

Etiketissä ei saa olla mitään muita määritteitä, joita ei ole erikseen mainittu.

Nimiin, toiminimiin tai yksityisiin tuotemerkkeihin viittaavat merkinnät ovat kuitenkin sallittuja, kunhan ne eivät ole luonteeltaan mainostavia tai omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan, samoin sen sikatilan nimi, jolta tuotteen raaka-aine on peräisin.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Salame Piacentinon tuotantoalue käsittää kokonaisuudessaan Piacenzan maakunnan alle 900 metrin korkeudessa merenpinnasta sijaitsevat osat, joilla vallitsevat erityiset ilmasto-olosuhteet.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1.   Maantieteellisen alueen erityisyys

Piacenzan maakunnan maantieteelliselle alueelle keskittynyt Salame Piacentinon valmistus alkoi jo Rooman valtakunnan aikana, ja perinne on siirtynyt eteenpäin aikojen kuluessa.

Salame Piacentinon tuotantoalueen merkitys on sidoksissa tyypilliseen maatalouteen, jota harjoitetaan kaikkialla Po-joen tasangon alueella, jolta raaka-aine on peräisin (Emilia Romagna ja Lombardia). Karjatalouden kehittyminen raaka-aineen alkuperäalueella liittyy paikalliseen laajamittaiseen viljanviljelyyn ja pitkälle erikoistuneen meijeriteollisuuden jalostusmenetelmiin, jotka ovat myös edistäneet alueen suuntautumista sikatalouteen.

Piacenzan maakunnan paikallisten tuottajien keskuudessa on kehittynyt ja siirtynyt eteenpäin erityinen taito valikoida ja jalostaa vähärasvaista ja rasvaista lihaa. Lisäksi viileät runsasvetiset laaksot ja metsäiset kukkulat vaikuttavat suotuisasti kypsytystilojen olosuhteisiin.

5.2.   Tuotteen erityisyys

Salame Piacentinon aromi on tyypillisesti makean voimakas, ja se kehittyy raakakypsytyksen aikana. Viipaleen vähärasvaisen osan pinta on voimakkaan punainen, ja siinä esiintyy myös vaaleanpunertavan valkoisia rasvatäpliä. Salame Piacentinon tuotantoon käytetty raaka-aine saadaan ominaisuuksiltaan tyypillisten italialaisten painavien sikojen ruhoista leikatuista asianmukaisesti puhdistetuista ja valikoiduista paloista.

5.3.   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Salame Piacentinon laatuominaisuudet riippuvat ympäristöolosuhteista sekä luonnollisista ja inhimillisistä tekijöistä. Erityisesti raaka-aineen ominaisuudet ovat tiiviisti sidoksissa rajattuun maantieteelliseen alkuperäalueeseen, jolla Salame Piacentinon tuotantoon käytettyjen lihapalojen laatuun ratkaisevasti vaikuttavat italialaisten painavien sikojen kasvatusmenetelmät ovat kehittyneet.

Myös Piacenzan maakunnan alueelle sijoittuva Salame Piacentinon tuotanto on yhteydessä paikallisiin toimijoihin, joille on aikojen myötä kehittynyt vähärasvaisten lihapalojen valitsemiseen ja niiden sekoittamiseen rasvan ja mausteiden kanssa liittyvää erityisosaamista. Tuottajien lihan jalostus- ja jauhamismenetelmiin sekä kypsytysvaiheiden hallintaan liittyvä tekninen asiantuntemus on niin ikään osoitus Salame Piacentinon ja sen tuotantoalueen välisestä yhteydestä.

Ympäristötekijät liittyvät läheisesti tuotantoalueen erityispiirteisiin ja etenkin sen ilmastoon, joka vaikuttaa ratkaisevasti lopputuotteen erityisominaisuuksiin edesauttamalla tuotteen kypsymisen onnistumista.

Raaka-aineen, tuotteen ja nimityksen muodostama kokonaisuus on sidoksissa kyseisen alueen sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen, jonka erityispiirteitä ei ole löydettävissä muualta.

Eritelmän julkaisutiedot

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (4) 5 artiklan 7 kohta)

Eritelmän konsolidoitu teksti on saatavissa internetosoitteessa:

http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan ministeriön www-sivuston etusivulle (http://www.politicheagricole.it), valitsemalla ensin ”Qualità e sicurezza” (oikealla ylhäällä) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(3)  Neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(4)  Katso alaviite 3.


Oikaisuja

27.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 88/30


Oikaisu SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaiseen valtiontuen hyväksymiseen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta

( Euroopan unionin virallinen lehti C 50, 21. helmikuuta 2014 )

2014/C 88/19

Sivulla 12 oleva, valtiontukea SA.37391 koskeva teksti perutaan ja korvataan seuraavasti:

”SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvia tuotteita lukuun ottamatta

Päätöksen tekopäivä

18.11.2013

Tuen numero

SA.37391 (2013/N)

Jäsenvaltio

Latvia

Alue

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Prolongation of RDP measure ‘Natura 2000 payments (to forest owners)’

Oikeusperusta

Ministru kabineta noteikumu projekts “Noteikumi par valsts un Eiropas Savienības lauku attīstības atbalsta piešķiršanu, administrēšanu un uzraudzību vides un lauku ainavas uzlabošanai”

Toimenpidetyyppi

Ohjelma

Tarkoitus

Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvättuet

Tuen muoto

Suora avustus

Talousarvio

Tuen intensiteetti

0 %

Kesto

1.1.2014-31.12.2014

Toimiala

MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Lauku atbalsta dienests

Republikas laukums 2 LV-1981

Muita tietoja

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/index.cfm”