22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/1

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2014,

ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annetun suosituksen EKP/2011/24 muuttamisesta

(EKP/2014/2)

(2014/C 51/01)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön sekä erityisesti sen 5.1 artiklan ja 34.1 artiklan kolmannen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1), ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 5.1 artiklan ensimmäisessä virkkeessä edellytetään, että EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen Euroopan keskuspankki (EKP) kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. Perussäännön 5.1 artiklan toisen virkkeen mukaan EKP toimii tätä varten yhteistyössä unionin toimielinten tai laitosten kanssa sekä jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Perussäännön 5.2 artiklan mukaan kansalliset keskuspankit hoitavat 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä siinä määrin kuin mahdollista.

(2)

Niissä tapauksissa, joissa kansallisia säännöksiä ja vakiintuneita käytäntöjä noudattaen tiedonantajat antavat tarvittavat tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille kuin kansallisille keskuspankeille, näiden viranomaisten ja asianomaisten kansallisten keskuspankkien on toimittava yhteistyössä varmistaakseen, että EKP:n tilastovaatimukset täyttyvät. Tällaiseen yhteistyöhön olisi sisällytettävä pysyvän tiedonsiirtojärjestelmän luominen, jollei vastaavaa tavoitetta ole jo saavutettu kansallisen lainsäädännön avulla. Tällä hetkellä tämä vaatimus koskee Central Statistics Officen ja Central Bank of Irelandin yhteistyötä Irlannissa sekä National Statistics Officen ja Bank Ċentrali ta’ Malta/Central Bank of Maltan välistä yhteistyötä Maltassa. Lisäksi Suomessa ulkomaisia tilastoja koskevien tietojen kerääminen siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2014 Suomen Pankilta Tilastokeskukselle. Täyttääkseen edellä mainitut tilastovaatimukset, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen olisi toimittava yhteistyössä.

(3)

Koska on tarpeen osoittaa suositus EKP/2011/24 Tilastokeskukselle ja koska EKP laatii, ylläpitää ja julkaisee verkkosivuillaan luettelon sellaisista toimivaltaisista viranomaista jäsenvaltioissa, jotka kansallisten keskuspankin EKP:lle tekemän ilmoituksen mukaan osallistuvat ulkomaisten tilastotietojen keräämiseen ja laatimiseen, ja joille suositus EKP/2011/24 tulisi osoittaa tulevaisuudessa, suositus EKP/2011/24 olisi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

I JAKSO

Muuttaminen

Korvataan suosituksen EKP/2011/24 IV jakso seuraavasti tämän suosituksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä seuraavasta päivästä:

”IV JAKSO

Loppusäännökset

Tämä suositus korvaa suosituksen EKP/2004/16 1 päivästä kesäkuuta 2014.

Viittauksia suositukseen EKP/2004/16 pidetään viittauksina tähän suositukseen.

Tämä suositus on osoitettu Central Statistics Officelle Irlannissa, National Statistics Officelle Maltassa ja Tilastokeskukselle Suomessa sekä muille sellaisille toimivaltaisille viranomaisille, jotka saattavat ajoittain osallistua ulkomaisten tilastojen keräämiseen ja/tai laatimiseen jäsenvaltioissa ja jotka on sisällytetty EKP:n verkkosivuilla laadittavaan, ylläpidettävään ja julkaistavaan toimivaltaisten viranomaisten luetteloon.

Adressaatteja pyydetään saattamaan tämä suositus voimaan 1 päivästä kesäkuuta 2014 tai siitä päivästä, jona adressaatit sisällytetään 3 kohdassa tarkoitettuun toimivaltaisten viranomaisten luetteloon, jos tämä tapahtuu 1 päivän kesäkuuta 2014 jälkeen.”

II JAKSO

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Central Statistics Officelle Irlannissa, National Statistics Officelle Maltassa sekä Tilastokeskukselle Suomessa.

Tehty Frankfurt am Mainissa 23 päivänä tammikuuta 2014.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/3

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2013,

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä

(CON/2013/77)

(2014/C 51/02)

Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 24 päivänä syyskuuta 2013 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (1) (jäljempänä ’direktiiviehdotus’ tai ’ehdotetu direktiivi’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, sillä ehdotettu direktiivi sisältää säännöksiä, jotka vaikuttavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävään edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa sekä sen rooliin myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettomaan harjoittamiseen perussopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan ja 127 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto EKP:n työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen lauseen mukaisesti.

1. Ehdotetun direktiivi tarkoitus ja sisältö

Direktiiviehdotuksella määritellään unionin yhteinen kehys kuluttajien oikeuksien suojaamiselle maksutilien avaamisessa ja käytössä. Yhteinen kehys sisältää säännöt, jotka koskevat a) kuluttajien maksutileiltä veloitettavien tilinhoitomaksujen avoimuutta ja vertailukelpoisuutta unionissa (2); b) maksupalveluntarjoajien kuluttajille tarjoamia maksutilien siirtopalveluja (3); c) laillisesti unionin alueella asuvien kuluttajien oikeutta avata perusmaksutili ja käyttää sitä unionissa kansalaisuudestaan tai asuinjäsenvaltiostaan riippumatta (4); d) näihin liittyviä kysymyksiä, kuten toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä ja tehtäviä sekä velvoitteiden laiminlyönnistä maksupalveluntarjoajille määrättäviä seuraamuksia (5).

2. Yleiset huomautukset

EKP kannattaa voimakkaasti ehdotettua direktiiviä. EKP on aiemmin muissa yhteyksissä kannattanut erityisten avoimuusvaatimusten asettamista rahoitusalan liiketoimille ja näiden vaatimusten noudattamisen tehokasta valvontaa, jotta helpotetaan tuotteiden ja palvelujen vertailua ja siten parannetaan finanssialan toimijoiden välistä kilpailua (6). EKP on myös edistänyt standardien määrittämistä rajatylittävien maksujen toteuttamisen helpottamiseksi (7). Ehdotettu direktiivi vaikuttaisi edistävän kuluttajien mahdollisuuksia käyttää maksutilejä sekä unionin laajuisen maksualueen perustamista, ja tätäkin tavoitetta EKP on kannattanut johdonmukaisesti (8).

3. Erityiset huomautukset

3.1 Määritelmät

Direktiiviehdotuksessa käytettyjen käsitteiden määritelmät (9) olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/64/EY (jäljempänä ’maksupalveludirektiivi’) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 260/2012 (10) (jäljempänä ’SEPA-asetus’) vahvistettujen määritelmien kanssa, ellei niistä poikkeamiselle ole asiallisia syitä. Tämä koskee erityisesti ’pysyvän välineen’ ja ’suoraveloituksen’ määritelmiä. Unionin nykyiseen maksupalvelulainsäädäntöön perustuvien vakiintuneiden määritelmien käyttö parantaisi unionin säädösten yhdenmukaisuutta ja lisäisi niiden yleistä ymmärrettävyyttä. Selvyyden ja yhtenäisyyden vuoksi olisi myös järkevämpää, että ’siirtäminen’ määriteltäisiin pelkästään suhteessa ehdotetun direktiivin 10 artiklassa tarkoitettuihin palveluihin (11).

3.2 Luettelo maksupalveluista ja viranomaisten oikeus saada tietoja

Ehdotetussa direktiivissä tarkoitettujen perusmaksupalvelujen luetteloon otettavien maksupalvelujen osuuden on oltava vähintään 80 prosenttia sellaisista edustavimmista maksupalveluista, joista veloitetaan maksu kansallisella tasolla. Tätä pidemmälle menevät vaatimukset, kuten velvoite määrittää tällaisessa luettelossa tietty määrä palveluja, voivat kuitenkin osoittautua kohtuuttomiksi. Lisäksi olisi täsmennettävä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus saada maksupalveluntarjoajilta tietoja maksutileillä tarjottavien erillisten palvelujen kannattavuudesta luettelon laatimiseksi edustavimmista maksupalveluista (12). Tätä varten voi olla tarpeen määrittää erityiset tiedonantovaatimukset, joiden yhteydessä olisi turvattava maksupalveluntarjoajien oikeus suojata luottamukselliset liiketoimintatietonsa kilpailijoilta (13).

3.3 Oikeus avata perusmaksutili – tilin valuuttaa koskeva rajoitus

Ehdotetussa direktiivissä otataan käyttöön laillisesti unionin alueella asuvien kuluttajien oikeus avata perusmaksutili ja käyttää sitä missä tahansa unionin jäsenvaltiossa (14). Direktiiviehdotuksen 15 artiklan sanamuotoa voidaan kuitenkin tulkita siten, että maksupalveluntarjoajien on pyynnöstä avattava perusmaksutili minkä tahansa jäsenvaltion valuutan määräisenä. Koska näin yleisen velvoitteen soveltaminen ei ehkä ole taloudellisesti kannattavaa, kuluttajien oikeus avata ja käyttää maksutilejä on riittävää rajoittaa koskemaan ainoastaan sen jäsenvaltion valuutan määräisiä maksutilejä, johon maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut (15).

3.4 Rajatylittävä yhteistyö

Ehdotettua toimivaltaisten kansallisten viranomaisten velvollisuutta tehdä jäsenvaltion alueella yhteistyötä direktiivin tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi (16) olisi laajennettava niin, että eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset velvoitetaan tekemään myös rajatylittävää yhteistyötä. Näin varmistetaan, etteivät kansalliset täytäntöönpanotoimet ja käytännöt eroa toisistaan siinä määrin, että direktiiviehdotuksen tavoite lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja toimenpiteet maksutilipalvelujen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi unioniin vaarantuvat (17).

Siltä osin kuin EKP suosittelee direktiiviehdotuksen muuttamista, muutosehdotukset on esitetty perusteluineen tämän lausunnon liitteessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 19 päivänä marraskuuta 2013.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) COM(2013) 266 final.

(2) Ks. ehdotetun direktiivin II luku.

(3) Ks. ehdotetun direktiivin III luku.

(4) Ks. ehdotetun direktiivin IV luku.

(5) Ks. ehdotetun direktiivin V ja VI luku.

(6) Ks. lausunto CON/2007/29, 2.4 kohta, lausunto CON/2012/103, 1.1 kohta ja lausunto CON/2012/10, yleisten huomautusten 3 kohta. Kaikki EKP:n lausunnot on julkaistu EKP:n verkkosivuilla http://www.ecb.europa.eu

(7) Ks. lausunto CON/2001/34, 11 kohta.

(8) Ks. maksupalveluista sisämarkkinoilla 13 päivänä marraskuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/64/EY (EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.)

(9) Ks. direktiiviehdotuksen 2 artikla.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista, EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22.

(11) Ks. muutosehdotukset 1–3. Ks. lausunto CON/2013/32, 3.3 kohta.

(12) Ks. ehdotetun direktiivin 3 artiklan 2 kohdan 4 ja 5 alakohta.

(13) Ks. muutosehdotus 4.

(14) Ks. ehdotetun direktiivin 15 artikla.

(15) Ks. muutosehdotus 5.

(16) Ks. ehdotetun direktiivin 20 artiklan 2 kohta.

(17) Ks. muutosehdotus 6.

LIITE

Muutosehdotukset

Komission ehdottama teksti

EKP:n ehdottamat muutokset (1)

Muutos 1

2 artiklan l kohta

”l)

”pysyvällä välineellä” välinettä, jonka avulla kuluttaja tai maksupalveluntarjoaja voi tallentaa hänelle henkilökohtaisesti osoitettuja tietoja siten, että tiedot ovat saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan, ja joka mahdollistaa tallennettujen tietojen toisinnan muuttumattomina;”

”l)

Perustelut

Tämä määritelmä olisi mukautettava vastaamaan maksupalveludirektiivin 4 artiklan 25 kohdan määritelmää, jossa ei viitata maksupalveluntarjoajaan. Maksupalveludirektiivin määritelmän mukaan ”pysyvällä välineellä” tarkoitetaan ainoastaan välineitä, jotka ovat maksupalvelun käyttäjän eli tässä tapauksessa kuluttajan saatavilla.

Muutos 2

2 artiklan m kohta

”m)

”siirtämisellä” kuluttajan pyynnöstä tapahtuvaa tietojen siirtämistä maksupalveluntarjoajalta toiselle kaikista tai joistakin tilisiirtoja koskevista pysyväistoimeksiannoista, toistuvista suoraveloituksista ja toistuvista saapuvista tilisiirroista maksutililtä tai -tilille siten, että tilin positiivinen saldo joko siirretään tai ei maksutililtä toiselle tai että aiempi tili joko suljetaan tai ei;”

”m)

”siirtämisellä”tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti tarjottavaa palvelua kuluttajan pyynnöstä tapahtuvaa tietojen siirtämistä maksupalveluntarjoajalta toiselle kaikista tai joistakin tilisiirtoja koskevista pysyväistoimeksiannoista, toistuvista suoraveloituksista ja toistuvista saapuvista tilisiirroista maksutililtä tai -tilille siten, että tilin positiivinen saldo joko siirretään tai ei maksutililtä toiselle tai että aiempi tili joko suljetaan tai ei;”

Perustelut

Ehdotettu ”siirtämisen” määritelmä antaa ymmärtää, että itse maksutili siirretään, mistä ei ole kyse. Sikäli kuin tämä määritelmä on tarpeen, siihen olisi sisällytettävä ainoastaan viittaus 10 artiklaan nykyisen tiivistetyn kuvauksen sijasta.

Muutos 3

2 artiklan n kohta

”n)	”suoraveloituksella” maksupalvelua, jolla maksajan maksutiliä veloitetaan, kun maksunsaaja on käynnistänyt maksutapahtuman maksajan suostumuksella;”

”n)	”suoraveloituksella”kansallista tai rajatylittävää maksupalvelua, jolla maksajan maksutiliä veloitetaan, kun maksunsaaja on käynnistänyt maksutapahtuman maksajan suostumuksella n perusteella;”

Perustelut

Tämä termi olisi yhdenmukaistettava maksupalveludirektiivissä ja SEPA-asetuksessa annettujen ”suoraveloituksen” määritelmien kanssa. Niiden mukaan tällaisella maksujärjestelyllä tarkoitetaan kansallista tai rajatylittävää maksupalvelua, jolla veloitetaan maksajan maksutiliä.

Muutos 4

3 artikla

”3 artikla

Luettelo edustavimmista maksupalveluista, joista veloitetaan maksu kansallisella tasolla, ja standardoidusta terminologiasta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 20 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset määrittävät alustavan luettelon vähintään 20 maksupalvelusta, joiden osuus sellaisista edustavimmista maksupalveluista, joista veloitetaan maksu kansallisella tasolla, on vähintään 80 prosenttia. Luettelossa on oltava kuhunkin palveluun liittyvät termit ja määritelmät.

[– –]

3. Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut alustavat luettelot tiedoksi komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä EU:n standardoidun terminologian vahvistamisesta 3 kohdan nojalla toimitettujen alustavien luetteloiden perusteella maksupalveluille, jotka ovat yhteisiä ainakin jäsenvaltioiden enemmistölle. EU:n standardoitu terminologia sisältää yhteisiin palveluihin liittyvät yhteiset termit ja määritelmät.

5. Kun 4 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jokaisen jäsenvaltion on viipymättä yhdistettävä 4 kohdan nojalla hyväksytty EU:n standardoitu terminologia 1 kohdassa tarkoitettuun alustavaan luetteloon ja julkaistava kyseinen luettelot.”

”3 artikla

Luettelo edustavimmista maksupalveluista, joista veloitetaan maksu kansallisella tasolla, ja standardoidusta terminologiasta

[– –]

3. Toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus saada maksupalveluntarjoajilta kaikki tarvittavat tiedot 2 kohdan 1–5 alakohdassa tarkoitettujen indikaattorien määrittämiseksi. Tässä toiminnassa niiden on varmistettava luottamuksellisten liiketoimintatietojen suoja.

3.4. Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut alustavat luettelot tiedoksi komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

4 5. Siirretään komissiolle valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä EU:n standardoidun terminologian vahvistamisesta 3 4 kohdan nojalla toimitettujen alustavien luetteloiden perusteella maksupalveluille, jotka ovat yhteisiä ainakin jäsenvaltioiden enemmistölle. EU:n standardoitu terminologia sisältää yhteisiin palveluihin liittyvät yhteiset termit ja määritelmät.

56. Kun 4 5 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jokaisen jäsenvaltion on viipymättä yhdistettävä 4 5 kohdan nojalla hyväksytty EU:n standardoitu terminologia 1 kohdassa tarkoitettuun alustavaan luetteloon ja julkaistava kyseinen luettelo.”

Perustelut

Ehdotuksessa olisi täsmennettävä, miten toimivaltaiset viranomaiset voivat saada edustavimpien maksupalvelujen luettelon laatimiseksi tarvitsemansa tiedot erityisesti 3 artiklan 2 kohdan 4 ja 5 alakohdassa mainittujen indikaattorien osalta. Koska muutamat näistä tietoryhmistä sisältävät luottamuksellisia liiketoimintatietoja, maksupalveluntarjoajille on tarpeen antaa asianmukaiset tietosuojatakeet.

Muutos 5

15 artiklan 1 kohta

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään yksi maksupalveluntarjoaja tarjoaa perusmaksutiliä kuluttajille niiden alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perusmaksutilejä eivät tarjoa vain sellaiset maksupalveluntarjoajat, jotka tarjoavat tilejä ainoastaan verkkopankkijärjestelmässä.”

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään yksi niiden alueelle sijoittautunut maksupalveluntarjoaja tarjoaa kyseisen jäsenvaltion oman valuutan määräistä perusmaksutiliä kuluttajille niiden alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perusmaksutilejä eivät tarjoa vain sellaiset maksupalveluntarjoajat, jotka tarjoavat tilejä ainoastaan verkkopankkijärjestelmässä.”

Perustelut

Maksupalveluntarjoajien velvoittaminen avaamaan pyynnöstä maksutili minkä tahansa jäsenvaltion valuutan määräisenä ei ehkä ole niille taloudellisesti kannattavaa. Sen vuoksi tähän tilin käyttöoikeuteen on riittävää sisällyttää oikeus avata perusmaksutili ja käyttää sitä sen jäsenvaltion valuutan määräisenä, johon maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut.

Muutos 6

20 artiklan 2 kohta

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kaikki tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat toimivaltuudet. Jos useampi kuin yksi viranomainen on jäsenvaltion alueella toimivaltainen varmistamaan tämän direktiivin tehokkaan noudattamisen ja valvomaan sitä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset viranomaiset tekevät läheistä yhteistyötä, jotta ne voivat kukin suorittaa tehtävänsä tehokkaasti.”

Perustelut

Koska direktiiviehdotuksen tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toimintaa, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset olisi velvoitettava tekemään myös nykyisessä maksupalveludirektiivissä edellytettyä rajatylittävää yhteistyötä, jotta lievennetään eroja ehdotetun direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten välillä.

(1) Lihavointi tekstissä osoittaa EKP:n lisättäväksi ehdottaman uuden tekstin. Tekstissä oleva yliviivaus osoittaa EKP:n poistettavaksi ehdottaman tekstin.

22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/10

Euron kurssi (1)

21. helmikuuta 2014

(2014/C 51/04)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3707
JPY	Japanin jeniä	140,50
DKK	Tanskan kruunua	7,4625
GBP	Englannin puntaa	0,82183
SEK	Ruotsin kruunua	8,9953
CHF	Sveitsin frangia	1,2195
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,3670
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,368
HUF	Unkarin forinttia	311,89
LTL	Liettuan litiä	3,4528
PLN	Puolan zlotya	4,1661
RON	Romanian leuta	4,5222
TRY	Turkin liiraa	3,0097
AUD	Australian dollaria	1,5283
CAD	Kanadan dollaria	1,5304
HKD	Hongkongin dollaria	10,6313
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6558
SGD	Singaporen dollaria	1,7376
KRW	Etelä-Korean wonia	1 469,53
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,1355
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,3495
HRK	Kroatian kunaa	7,6685
IDR	Indonesian rupiaa	16 097,50
MYR	Malesian ringgitiä	4,5158
PHP	Filippiinien pesoa	61,092
RUB	Venäjän ruplaa	49,0415
THB	Thaimaan bahtia	44,603
BRL	Brasilian realia	3,2577
MXN	Meksikon pesoa	18,2348
INR	Intian rupiaa	85,1580

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/12

Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotuksia neuvoston päätöksiksi matkustajarekisteritietojen siirtämistä ja käsittelyä koskevan Kanadan ja Euroopan unionin välisen sopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta

(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivuilla http://www.edps.europa.eu)

(2014/C 51/06)

I. Euroopan tietosuojavaltuutetun kuuleminen

Euroopan komissio hyväksyi 19. heinäkuuta 2013 ehdotukset neuvoston päätöksiksi matkustajarekisteritietojen (1) siirtämistä ja käsittelyä koskevan Kanadan ja Euroopan unionin välisen sopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta (jäljempänä ’ehdotukset’), jotka sisältävät Kanadan ja Euroopan unionin välisen sopimusehdotuksen tekstin (jäljempänä ’sopimus’). Ehdotukset lähetettiin Euroopan tietosuojavaltuutetulle 23. heinäkuuta 2013.

Euroopan tietosuojavaltuutetulla oli myös mahdollisuus antaa neuvontaa ennen ehdotusten hyväksymistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen ennen niiden hyväksymistä pidettyyn kuulemiseen. Hänen palautettaan ei kuitenkaan voitu ottaa huomioon, koska kuuleminen tapahtui neuvottelujen päättämisen jälkeen. Tämä lausunto pohjautuu aiemman kuulemisen yhteydessä esitettyihin huomautuksiin.

II. Yleisiä huomioita

Aiemmissa lausunnoissaan (2) Euroopan tietosuojavaltuutettu on kyseenalaistanut matkustajarekisterijärjestelmien (PNR-järjestelmien) ja kolmansille maille tehtävien matkustajarekisteritietojen (PNR-tietojen) tukkusiirtojen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden. Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan molemmat seikat kuuluvat niihin edellytyksiin, joiden nojalla voidaan rajoittaa perusoikeuksia, mukaan luettuna oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaan (3). Oikeuskäytännön mukaan viranomaisen on esitettävä kyseisten oikeuksien rajoittamiselle asianmukaiset ja riittävät perusteet (4), ja lisäksi on osoitettava, ettei lievempiä menetelmiä ole käytettävissä (5). Toistaiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ole saanut näyttöä vakuuttavista seikoista, joiden nojalla tavallisia henkilöitä koskevien tietojen laajamittainen ja rutiininomainen käsittely lainvalvontatarkoituksissa olisi osoittautunut tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tästä huolimatta tyytyväinen sopimuksessa määrättyihin tietosuojakeinoihin, vaikka pitääkin valitettavana sitä, että tietojen säilytysaikaa on pidennetty verrattuna Kanadan kanssa tehtyyn edelliseen matkustajarekisterisopimukseen.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen myös niihin valvontaa ja muutoksenhakua koskeviin toimiin, joita komissio on toteuttanut sopimuksen luonteen asettamissa rajoissa. Hän on kuitenkin huolissaan oikeudellista valvontaa koskevista rajoituksista ja siitä, että joissakin tapauksissa hallinnollisesta muutoksenhausta voi vastata kansallinen viranomainen, joka ei ole riippumaton. Hän epäilee myös toimeenpanosopimuksen tarkoituksenmukaisuutta rekisteröityjen henkilöiden riittävien ja tosiasiallisten oikeuksien takaamisessa.

Sopimuksessa säännellään ”Kanadan toimivaltaisen viranomaisen” mahdollisuutta käyttää EU:n lentoliikenteen harjoittajien ja EU:sta lähtevää lentoliikennettä harjoittavien muiden lentoliikenteen harjoittajien siirtämiä PNR-tietoja (6). Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa vaatimaan vahvistusta siitä, etteivät Kanadan muut viranomaiset pääse suoraan tutustumaan edellä mainittujen lentoliikenteen harjoittajien PNR-tietoihin tai voi pyytää niitä suoraan ja siten kiertää sopimusta.

IV. Päätelmät

47.

Kuten edellä todettiin, Euroopan tietosuojavaltuutettu kyseenalaistaa PNR-järjestelmien ja kolmansille maille tehtävien PNR-tietojen tukkusiirtojen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden. Hän kyseenalaistaa myös valitun oikeusperustan ja kehottaa vaihtamaan ehdotusten oikeusperustaksi SEUT-sopimuksen 16 artiklan luettuna yhdessä kyseisen sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa.

48.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on myös huolissaan siitä, että muiden kuin Kanadassa oleskelevien EU:n kansalaisten mahdollisuutta käyttää hallinnollisia muutoksenhakukeinoja ja saada täysi oikeussuoja on rajoitettu, ja kyseenalaistaa toimeenpanosopimuksen tarkoituksenmukaisuuden näiden seikkojen turvaamisessa. Hän kehottaa myös vaatimaan vahvistusta siitä, etteivät Kanadan muut viranomaiset pääse suoraan tutustumaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien lentoliikenteen harjoittajien PNR-tietoihin tai voi pyytää niitä suoraan.

49.

Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti tiettyihin sopimuksen määräyksissä mainittuihin tietosuojakeinoihin. Sopimukselle asetetaan kuitenkin seuraavat edellytykset:

—	arkaluonteisten tietojen käsittely on jätettävä kokonaan sen soveltamisalan ulkopuolelle;

—

siinä on määrättävä tietojen poistamisesta tai tekemisestä nimettömiksi välittömästi analyysin jälkeen ja viimeistään 30 päivän kuluttua niiden vastaanottamisesta sekä joka tapauksessa lyhennettävä ehdotettua säilytysaikaa ja esitettävä sille perustelut; säilytysaikaa on pidennetty verrattuna Kanadan kanssa tehtyyn edelliseen matkustajarekisterisopimukseen;

—	käsiteltäviä PNR-tietoluokkia on vähennettävä;

—	siinä on mainittava nimenomaisesti, että kattavasta valvonnasta vastaa riippumaton viranomainen.

50.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu kehottaa erittelemään tarkemmin seuraavat seikat joko sopimuksessa tai sen liiteasiakirjoissa:

—	täsmentämään ja selkeyttämään entisestään käsitteitä, joilla määritellään sopimuksen tarkoitus;

—	selventämään, minkä tyyppinen ”lainmukainen” syrjintä olisi mahdollista;

—	määräämään velvoite, jonka mukaan tietoturvaloukkauksista on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja tietosuojaviranomaisille;

—	täydentämään avoimuutta koskevia säännöksiä;

—	laajentamaan pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvia päätöksiä koskeva kielto kaikkiin matkustajia sopimuksen nojalla koskeviin päätöksiin;

—

täsmentämään, mille Kanadan viranomaisille PNR-tietoja voidaan siirtää edelleen, lisäämään sopimukseen vaatimuksen oikeusviranomaiselta saatavasta ennakkoluvasta tai välittömän uhkan olemassaolosta, määräämällä velvoitteen, jonka mukaan sopimuksiin on sisällytettävä asianmukaisia tietosuojakeinoja tai järjestelyjä muiden vastaanottajamaiden tai vastaanottavien viranomaisten kanssa ja niistä on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja EU:n tietosuojaviranomaisille;

—	nimittämään asiaankuuluvat viranomaiset ja määräämään varoittavia seuraamuksia sopimuksen noudattamatta jättämisestä;

—	täsmentämään niitä mekanismeja, joiden avulla Kanadan ulkopuolella oleskeleva henkilö voi Kanadan lain mukaan hakea muutosta tuomioistuimessa;

—	selvittämään, voiko asianomainen henkilö käyttää muutoksenhakuoikeutta, vaikka kyseistä päätöstä tai toimea ei olisi annettu hänelle tiedoksi, etenkin jos muita kuin tietojen tarkastelumahdollisuuteen ja oikaisemiseen/merkintöihin liittyviä sopimuksen määräyksiä on rikottu;

—	erittelemään, mihin ”muuhun sellaiseen oikeussuojakeinoon, johon saattaa sisältyä korvauksia”, 14 artiklan 2 kohdassa viitataan;

—	määrittelemään, kuinka usein sopimuksen täytäntöönpanoa tarkastellaan uudelleen ja mitä uudelleentarkasteluun sisältyy (sen yhteydessä pitäisi muun muassa arvioida sopimuksen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus) ja ottamaan EU:n arviointiryhmän jäseneksi nimenomaisesti EU:n tietosuojaviranomaisia.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2013.

Peter HUSTINX

Euroopan tietosuojavaltuutettu

(1) KOM(2013) 529 lopullinen.

(2) Ks. seuraavat Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot: 9. joulukuuta 2011 annettu lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi matkustajarekisteritietojen käyttöä ja siirtämistä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle koskevan Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksen tekemisestä, EUVL C 35, 9.2.2012, s. 16; 15. heinäkuuta 2011 annettu lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen tekemisestä lentoliikenteenharjoittajien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemiseksi ja siirtämiseksi Australian tulli- ja rajavartiolaitokselle, EUVL C 322, 23.12.2011, s.1; 25. maaliskuuta 2011 annettu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa varten; 19. lokakuuta 2010 annettu lausunto matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta annetusta komission tiedonannosta; 20. joulukuuta 2007 annettu lausunto ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi matkustajarekisterin (PNR) käytöstä lainvalvontatarkoituksiin, EUVL C 110, 1.5.2008, s. 1; 15. kesäkuuta 2005 annettu lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi matkustajatietojen (API)/matkustajarekisteritietojen (PNR) käsittelemistä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välillä, EUVL C 218, 6.9.2005, s. 6 (kaikki lausunnot ovat saatavana osoitteessa http://www.edps.europa.eu/EDPSWEB/edps/cache/bypass/Consultation/OpinionsC). Ks. myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän matkustajarekistereitä koskevat lausunnot osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/policies/privacy/workinggroup/wpdocs/index_en.htm#data_transfers

(3) Ks. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla sekä 52 artiklan 1 kohta (EUVL C 83, 30.3.2010, s. 389) ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 8 artikla (ETS nro 5), Euroopan neuvosto, 4.11.1950.

(4) Ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Marper v. Yhdistynyt kuningaskunta 4.12.2008 antama tuomio.

(5) Ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 9. marraskuuta 2010 antamat tuomiot asiassa C-92/09, Volker ja Markus Schecke GbR v. Land Hessen, ja asiassa C-93/09, Eifert v. Land Hessen ja Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung.

(6) Ks. ehdotusten perustelut ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohta.

22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/17

EHDOTUSPYYNTÖ – EACEA/10/14

Erasmus+ -Ohjelma

Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle – Tulevat hankkeet

Euroopan unionin poliittiset kokeilut koulutuksen ja nuorisotoiminnan aloilla: rajat ylittävä yhteistyö innovatiivisen politiikan täytäntöönpanossa korkean tason viranomaisten johdolla

(2014/C 51/08)

1. Kuvaus, tavoitteet ja painopisteaiheet

Ehdotuspyynnön yleinen tavoite on edistää innovatiivisten poliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointia kenttäkokeiden avulla, jotta koulutusjärjestelmien ja nuorisopolitiikan vaikuttavuus ja tehokkuus paranisivat. Ehdotuspyynnöllä pyritään saamaan tukikelpoisten maiden korkean tason viranomaisia osallistumaan sellaisen merkityksellisen näytön keräämiseen ja arviointiin, jolla tuetaan politiikan uudistamista ja seurantaa käyttäen suuren mittakaavan kenttäkokeisiin perustuvia moitteettomia ja laajalti tunnustettuja arviointimenettelyjä.

Tämän ehdotuspyynnön erityistavoitteet ovat:

—	Korkeimman tason toimivaltaisten viranomaisten välisen rajat ylittävän yhteistyön ja keskinäisen oppimisen edistäminen sellaisten politiikan täytäntöönpanoon liittyvien järjestelmien, rakenteiden ja menettelyjen testaamiseksi ja parantamiseksi, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia;

—	Merkittävän näytön keräämisen ja analysoinnin helpottaminen siten, että vastuuviranomaiset voivat arvioida ja seurata innovatiivisen politiikan täytäntöönpanoa;

—	Politiikan tehokkaan täytäntöönpanon ja seurannan keskeisten kriteereiden ja edellytysten tunnistaminen;

—	Siirrettävyyden ja laajennettavuuden parantaminen.

Tämän ehdotuspyynnön painopisteaiheet ovat:

—	Laaja-alaisten taitojen arvioiminen perus- ja toisen asteen koulutuksessa;

—	Yrityksissä tapahtuva työharjoittelu koulun puitteissa;

—	Rajat ylittävä yhteistyö korkeakouluopintojen nopeaa ja sujuvaa tunnustamista koskevien menetelmien alalla;

—	Heikosti koulutettujen aikuisten määrän vähentäminen;

—	Nuorten vapaaehtoistyön kehittämisen ja kansainvälistämisen edistäminen.

2. Tukikelpoiset maat

Seuraaviin ohjelmaan kuuluviin maihin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden laatimat ehdotukset ovat tukikelpoisia:

—	Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota,

—	EFTA/ETA-maat: Islanti, Liechtenstein, Norja (1),

—	EU:n ehdokasmaat: Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (2),

—	Sveitsin valaliitto (3).

3. Tukikelpoiset hakijat

Käsitteellä hakijat tarkoitetaan kaikkia organisaatioita ja laitoksia, jotka osallistuvat ehdotukseen, riippumatta niiden asemasta hankkeessa.

Ehdotuspyyntöön voivat osallistua seuraavat hakijat:

Korkeimmalla kansallisella tai alueellisella tasolla (korkeimmalla tasolla tarkoitetaan NUTS 1- tai 2 -tasoa tai korkeinta käytössä olevaa NUTS-tasoa (4) niissä maissa, joissa NUTS 1- ja 2- tasot eivät ole käytössä) koulutuksesta tai nuorisoasioista vastaavat viranomaiset (ministeriöt tai vastaavat). Muista aloista kuin koulutuksesta tai nuorisoasioista (kuten työllisyydestä, taloudesta, sosiaaliasioista, terveydenhuollosta jne.) vastaavat viranomaiset katsotaan tukikelpoisiksi, jos ne osoittavat, että niillä on erityistä toimivaltaa sillä alalla, jolla kokeilu toteutetaan. Viranomaiset voivat valtuuttaa toisia julkisia tai yksityisiä organisaatioita sekä laillisesti rekisteröityjä viranomaisten verkostoja tai yhteenliittymiä edustamaan itseään, jos valtuutus tehdään kirjallisesti ja siinä viitataan nimenomaisesti jätettävään ehdotukseen.

b)	Koulutuksen tai nuorisoasioiden aloilla toimivat julkiset tai yksityiset organisaatiot tai laitokset.

Julkiset tai yksityiset organisaatiot tai laitokset, jotka toteuttavat koulutukseen ja/tai nuorisoasioihin liittyviä toimia muilla sosiaalis-taloudellisilla aloilla (kuten tutkintotodistusten tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset, kauppakamarit, kauppajärjestöt, kulttuurijärjestöt, arviointiyksiköt, tutkimusyksiköt jne.).

4. Kumppanuuksien vähimmäiskokoonpanot

Tämän ehdotuspyynnön vähimmäisvaatimus kumppanuuksille on, että ne koostuvat vähintään neljästä tahosta, jotka edustavat vähintään kolmea tukikelpoista maata. Tarkemmat vaatimukset ovat seuraavat:

Kumppanuudessa on oltava mukana vähintään yksi viranomainen (ministeriö tai vastaava) tai sellaisen (3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu) edustaja kolmesta eri maasta tai laillisesti rekisteröity viranomaisten verkosto tai yhteenliittymä, joka edustaa vähintään kolmea eri tukikelpoista maata. Verkostolla tai yhteenliittymällä on oltava valtuutus vähintään kolmelta asianomaiselta viranomaiselta 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, jotta se voi toimia niiden puolesta valtuutuksessa mainitun ehdotuksen osalta.

Ehdotuksessa on oltava mukana vähintään yksi 3 kohdan a alakohdan mukainen jäsenvaltion viranomainen.

Ehdotukseen osallistuvien tai siinä edustettujen viranomaisten on vastattava hankkeen strategisesta johtamisesta ja kokeilun ohjaamisesta oman toimivaltansa alueella.

Kumppanuudessa on oltava mukana vähintään yksi julkinen tai yksityinen yksikkö, jolla on kokemusta politiikan vaikutusten arvioinnista. Tällaisen yksikön on vastattava menetelmällisistä näkökohdista ja arviointikäytännöistä. Ehdotuksessa voi olla mukana enemmän kuin yksi arviointiyksikkö, jos niiden työ on koordinoitua ja johdonmukaista.

5. Koordinointi

Ehdotuksen koordinoinnista ja toimittamisesta voi kaikkien hakijoiden puolesta vastata vain yksi seuraavista:

a)	3 kohdan a alakohdan mukainen viranomainen,

b)	3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu laillisesti rekisteröity viranomaisten verkosto tai yhteenliittymä,

c)	Julkinen tai yksityinen yksikkö, joka on valtuutettu 3 kohdan a alakohdan mukaisesti osallistumaan ehdotuspyyntöön. Valtuutetulla yksiköllä on oltava 3 kohdan a alakohdan mukaisesti viranomaisen laatima nimenomainen kirjallinen valtuutus ehdotuksen koordinoimiseen ja toimittamiseen sen puolesta.

Koordinoivan viranomaisen laillisen edustajan on toimitettava ehdotukset kaikkien hakijoiden puolesta. Luonnolliset henkilöt eivät voi hakea avustusta.

6. Tukikelpoiset toimet

Toimien on käynnistyttävä 1. tammikuuta 2014 ja 1. maaliskuuta 2015 välisenä aikana.

Hankkeen keston on oltava 24‒36 kuukautta.

Tämän ehdotuspyynnön perusteella rahoitettaviin toimiin on kuuluttava vähintään:

—

Innovatiivisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevien kenttäkokeiden kehittäminen. Hankkeessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota vankan näyttöpohjan kehittämiseen ja sellaisten luotettavien seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyjen käyttöönottoon, jotka perustuvat pätevän ja kokeneen politiikan vaikutusten arvioijan asianosaisia hankekumppaneita kuullen kehittämiin tunnustettuihin menetelmällisiin lähestymistapoihin.

Tähän olisi kuuluttava (luettelo ei ole tyhjentävä): testattavan toimenpiteen tai toimenpiteiden, otosten ja toteutettavien toimien tunnistaminen ja valitseminen; toimenpiteen odotettujen vaikutusten määritteleminen mitattavissa olevalla tavalla ja niiden merkityksellisyyden arvioiminen odotetut tulokset huomioon ottaen sekä etsien huolellisesti esimerkkejä kotimaassa tai ulkomailla toteutetuista vastaavista poliittisista toimista; vankkojen menetelmien ja indikaattorien määritteleminen testattavan toimenpiteen vaikutusten mittaamiseksi kansallisella ja Euroopan tasolla.

—

Kenttäkokeiden samanaikainen toteuttaminen eri hankkeeseen osallistuvissa maissa asianomaisten viranomaisten (ministeriö tai vastaava) johdolla. Tässä olisi oltava mukana riittävän edustava määrä osallistuvia yksikköjä/laitoksia, jotta saavutettaisiin hyväksyttävä ja edustava kriittinen massa ja tuotettaisiin merkittävä näyttöpohja.

—	Testatun toimenpiteen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten sekä kokeilun menetelmien, laajennettavuutta koskevien edellytysten ja rajat ylittävän kokemusten ja hyvien käytäntöjen siirron (vertaisoppimisen) analysoiminen ja arvioiminen.

—	Hankkeen keskeisiä ajatuksia ja sen tuloksia koskevan tietoisuuden lisääminen, niiden levittäminen ja hyödyntäminen kansallisella ja Euroopan tasolla koko hankkeen ajan ja pidemmällä aikavälillä sekä eri alojen, järjestelmien ja politiikkojen välisen siirrettävyyden edistäminen.

Lisäksi suositellaan hyödyntämissuunnitelman laatimista kokeilujen tuloksille käyttäen koulutuksen ja nuorisoasioiden avoimia koordinointimenetelmiä yhdessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa.

7. Myöntämisperusteet

Hankkeille myönnettävän rahoituksen myöntämisperusteet (ks. hakuohjeen 8 kohta) ovat:

1)	Merkittävyys (20 %)

2)	Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laatu (30 %)

3)	Kumppanuuden laatu (20 %)

4)	Vaikutukset, levittäminen, hyödyntäminen (30 %).

Tämä ehdotuspyyntö on jaettu kahteen toimitus-/arviointivaiheeseen: (1) alustavan ehdotuksen vaihe ja (2) täydellisen ehdotuksen vaihe. Tällä lähestymistavalla pyritään yksinkertaistamaan menettelyä vaatimalla ensimmäisessä vaiheessa vain perustietoja hankkeesta. Vain tukikelpoisuusperiaatteet täyttävät ja merkittävyyden myöntämisperusteessa 60 prosentin alarajan saavuttavat ehdotukset pääsevät toiseen vaiheeseen, jossa hakijoita pyydetään toimittamaan täydellinen hakemusasiakirjapaketti.

Tukikelpoiset alustavat ehdotukset arvioidaan merkittävyyden myöntämisperusteen mukaisesti. Täydelliset ehdotukset arvioidaan hylkäämis- ja valintaperusteiden sekä kolmen muun myöntämisperusteen, eli hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laadun, kumppanuuden laadun sekä vaikutusten, levittämisen ja hyödyntämisen, mukaisesti.

Ehdotuksen lopullinen pistemäärä on sen alustavan ehdotuksen ja täydellisen ehdotuksen vaiheissa yhteensä saama pistemäärä (esitettyä painotusta käyttäen).

8. Talousarvio

Hankkeiden osarahoitukseen tämän ehdotuspyynnön puitteissa on varattu määrärahoja kaikkiaan 10 000 000 euroa ja ne on jaettu eri toiminta-aloille seuraavalla tavalla:

—	Koulutus: 8 000 000 euroa

—	Nuorisoasiat: 2 000 000 euroa

EU:n myöntämä taloudellinen tuki voi olla korkeintaan 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Hankekohtainen enimmäisavustus on 2 000 000 euroa.

Virasto pidättää oikeuden olla jakamatta kaikkia tähän tarkoitukseen varattuja varoja.

9. Ehdotusten jättämismenettely ja jättämisen määräajat

Ennen hakemuksen jättämistä hakijoiden on rekisteröitävä organisaationsa URF-tietokantaan (Unique Registration Facility) ja saatava PIC-koodi (Participant Identification Code). PIC-koodia pyydetään hakemuslomakkeessa.

URF-tietokanta on työkalu, jonka avulla hallinnoidaan kaikkia organisaatioihin liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia tietoja. Se on käytettävissä Euroopan komission Education, Audiovisual, Culture, Citizenship and Volunteering Participant Portal -verkkosivuston kautta. Tietoja rekisteröitymisestä saa seuraavasta osoitteesta:

http://ec.europa.eu/education/participants/portal

Tukihakemukset on laadittava jollakin EU:n virallisista kielistä käyttäen virallista hakemusasiakirjapakettia. On varmistettava, että sekä alustavan ehdotuksen vaiheessa että täydellisen ehdotuksen vaiheessa käytetään siihen tarkoitettua hakemuslomaketta.

Hakemuspaketti on saatavilla internetissä seuraavassa osoitteessa:

https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/funding/prospective-initiatives-eacea-102014_en

Hakemukset otetaan käsiteltäviksi ainoastaan, jos ne on tehty tarkoitukseen varatulla hakulomakkeella ja ne on täyttänyt asianmukaisesti, päivännyt ja allekirjoittanut se henkilö, jolla on valtuudet tehdä koordinaattoria koskevia oikeudellisia sitoumuksia.

Määräajat:

—	Alustavat ehdotukset: 20. toukokuuta 2014 (päivämääräksi katsotaan postileiman päiväys)

—	Täydelliset ehdotukset: 2. lokakuuta 2014 (päivämääräksi katsotaan postileiman päiväys)

Hakemuslomakkeet lähetetään postipakettina. Jokaisen paketin on sisällettävä ainoastaan yksi täydellinen koordinoivan organisaation laillisen edustajan allekirjoittama paperiversio. Lisäksi skannattu versio allekirjoitetusta hakemuksesta lähetetään sähköpostitse alla esitettyyn osoitteeseen välittömästi paperiversion postittamisen jälkeen. Molempien versioiden on sisällettävä kaikki tarkoituksenmukaiset ja tarvittavat liitteet ja selvitykset.

Paketti lähetetään lähettipalvelun välityksellä seuraavaan osoitteeseen (lähettipalvelun vastaanottokuitti toimii todisteena):

Education, Audiovisual and Culture Executive Agency

Unit A.1 — Erasmus+: Schools, Prospective initiatives, Programme coordination

Call for Proposals EACEA/10/14

BOU2 02/109

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

ja sähköpostitse osoitteeseen: EACEA-Policy-Support@ec.europa.eu

Hakemuksia, jotka eivät sisällä kaikkia vaadittuja asiakirjoja ja joita ei toimiteta määräaikaan mennessä, ei käsitellä.

Lisätietoja on saatavilla hakuohjeista.

10. Lisätietoja

Yksityiskohtaiset hakuohjeet ja täydellinen hakemusasiakirjapaketti ovat saatavilla verkkosivustolla:

https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/funding/prospective-initiatives-eacea-102014_en

(1) Islannin, Liechtensteinin ja Norjan osallistuminen edellyttää ETA:n sekakomitean päätöksen tekemistä. Jos Erasmus+ -asetusta ei ole sisällytetty ETA-sopimukseen tukipäätöksen tekemishetkellä, kyseisestä maasta tuleville osallistujille ei myönnetä rahoitusta eikä niitä oteta huomioon yhteenliittymien tai kumppanuuksien vähimmäiskoon osalta.

(2) Turkin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osallistuminen tähän ehdotuspyyntöön edellyttää, että komission ja näiden maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirja. Jos yhteisymmärryspöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu tukipäätöksen tekemishetkellä, kyseisestä maasta tuleville osallistujille ei myönnetä rahoitusta eikä niitä oteta huomioon yhteenliittymien tai kumppanuuksien vähimmäiskoon osalta.

(3) Sveitsin valaliiton osallistuminen edellyttää kahdenvälisen sopimuksen tekemistä sen kanssa. Jos kahdenvälistä sopimusta ei ole allekirjoitettu tukipäätöksen tekemishetkellä, Sveitsin valaliitosta tuleville osallistujille ei myönnetä rahoitusta eikä niitä oteta huomioon yhteenliittymien tai kumppanuuksien vähimmäiskoon osalta.

(4) http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/nuts_nomenclature/correspondence_tables/national_structures_eu

22.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/22

ILMOITUS – JULKINEN KUULEMINEN

Etelä-Afrikan tasavallan maantieteelliset merkinnät

(2014/C 51/09)

Etelä-Afrikan tasavallan kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevasta pöytäkirjan muodossa olevasta sopimuksesta, jäljempänä ’pöytäkirja’. Etelä-Afrikan viranomaiset ovat neuvottelujen yhteydessä toimittaneet oheisen luettelon maataloustuotteiden ja viinien maantieteellisistä merkinnöistä, jotka ehdotetaan suojattaviksi pöytäkirjan nojalla. Euroopan komissio harkitsee parhaillaan, suojataanko kyseiset maantieteelliset merkinnät pöytäkirjan nojalla TRIPS-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisiksi maantieteellisiksi merkinnöiksi.

Komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tai kolmansia maita sekä jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa asuvia tai niihin sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden oikeutettua etua asia koskee, esittämään vastaväitteitä tällaisesta suojaamisesta toimittamalla sille asianmukaisesti perustellun lausuman.

Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta. Vastaväitteet on lähetettävä sähköpostiosoitteeseen:

AGRI-A3-GI@ec.europa.eu

Vastaväite voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos se on toimitettu komissiolle yllä mainitussa määräajassa ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	Vastaväitteessä osoitetaan, että nimen suojaaminen aiheuttaisi ristiriidan kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa, minkä takia kuluttajaa johdettaisiin harhaan tuotteen todellisesta alkuperästä.

Vastaväitteessä osoitetaan, että nimi on kokonaan tai osittain homonyyminen sellaisen nimityksen kanssa, joka on jo suojattu Euroopan unionissa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1), maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (2) ja tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (3) mukaisesti, tai nimi sisältyy sopimuksiin, joita unioni on tehnyt jonkin seuraavassa luetellun maan kanssa:

—	Australia (4)

—

Chile (5)

—	Sveitsi (6)

—	Meksiko (7)

—

Korea (8)

—	Keski-Amerikka (9)

—	Kolumbia ja Peru (10)

—	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (11)

—	Kroatia (12)

—	Kanada (13)

—	Yhdysvallat (14)

—	Albania (15)

—	Montenegro (16)

—	Bosnia ja Hertsegovina (17)

—	Serbia (18)

—	Moldova (19)

—	Georgia (20).

c)	Vastaväitteessä osoitetaan, että nimen suojaaminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden sekä sen käytössäoloajan pituuden vuoksi.

d)	Vastaväitteessä osoitetaan, että nimen suojaaminen vaarantaisi kokonaan tai osittain samankaltaisen nimityksen tai tavaramerkin olemassaolon tai vähintään viiden vuoden ajan ennen tämän ilmoituksen julkaisupäivää markkinoilla laillisesti olleiden tuotteiden olemassaolon.

e)	Vastaväitteen sisältämien tietojen perusteella voidaan päätellä, että nimi, jolle harkitaan suojaa, on yleisnimi.

Edellä mainittuja perusteita on arvioitava niin, että huomioidaan unionin alue, jolla teollis- ja tekijänoikeuksien osalta tarkoitetaan ainoastaan yhtä tai useampaa aluetta, jolla kyseiset oikeudet on suojattu. Kyseisten nimien mahdollinen suojaaminen Euroopan unionissa edellyttää, että nämä neuvottelut saadaan onnistuneesti päätökseen ja asiasta annetaan sen jälkeen säädös.

Luettelo maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisistä merkinnöistä (21)

Tuotetyyppi	Etelä-Afrikassa suojattu nimi
Yrttitee	Honeybush/Heunningbos/Honeybush Tea/Heuningbos Tee
Yrttitee	Rooibos/Red Bush/Rooibos Tea/Rooitee/Rooibosch
Viinit	Banghoek
Viinit	Bot River
Viinit	Breedekloof
Viinit	Cape Agulhas
Viinit	Cape South Coast
Viinit	Central Orange River
Viinit	Ceres Plateau
Viinit	Citrusdal Mountain
Viinit	Citrusdal Valley
Viinit	Eastern Cape
Viinit	Elandskloof
Viinit	Franschhoek Valley
Viinit	Greyton
Viinit	Hemel-en-Aarde Ridge
Viinit	Hemel-en-Aarde Valley
Viinit	Hex River Valley
Viinit	Hout Bay
Viinit	Klein River
Viinit	Kwazulu-Natal
Viinit	Lamberts Bay
Viinit	Langeberg-Garcia
Viinit	Limpopo
Viinit	Malgas
Viinit	Napier
Viinit	Northern Cape
Viinit	Outeniqua
Viinit	Philadelphia
Viinit	Plettenberg Bay
Viinit	Polkadraai Hills
Viinit	St Francis Bay
Viinit	Stanford Foothills
Viinit	Stilbaai East
Viinit	Sunday's Glen
Viinit	Sutherland-Karoo
Viinit	Theewater
Viinit	Tradouw Highlands
Viinit	Upper Hemel-en-Aarde Valley
Viinit	Upper Langkloof
Viinit	Voor Paardeberg
Viinit	Western Cape

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(3) EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.

(4) Neuvoston päätös 2009/49/EY, tehty 28 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan yhteisön ja Australian välisen viinikauppasopimuksen tekemisestä (EUVL L 28, 30.1.2009, s. 1).

(5) Neuvoston päätös 2002/979/EY, tehty 18 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta ja sen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EYVL L 352, 30.12.2002, s. 1).

(6) Neuvoston ja, tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen osalta, komission päätös 2002/309/EY, Euratom, tehty 4 päivänä huhtikuuta 2002, seitsemän sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton kanssa (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 1), ja erityisesti Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton maataloustuotteiden kauppaa koskeva sopimus – liite 7.

(7) Neuvoston päätös 97/361/EY, tehty 27 päivänä toukokuuta 1997, Euroopan yhteisön ja Meksikon yhdysvaltojen välisen nimitysten vastavuoroista tunnustamista ja suojaa tislattujen alkoholijuomien alalla koskevan sopimuksen tekemisestä (EYVL L 152, 11.6.1997, s. 15).

(8) 2011/265/EU: Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 127, 14.5.2011, s. 1).

(9) Sopimus Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta (EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3).

(10) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välinen kauppasopimus (EUVL L 354, 21.12.2012, s. 3).

(11) Neuvoston päätös 2001/916/EY, tehty 3 päivänä joulukuuta 2001, lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen sen kaupallisten näkökohtien mukauttamisesta eräiden viinien vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä, viinien nimien vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen alkoholijuomien nimitysten vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa koskevien osapuolten neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi (EYVL L 342, 27.12.2001, s. 6).

(12) Neuvoston päätös 2001/918/EY, tehty 3 päivänä joulukuuta 2001, lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen sen kaupallisten näkökohtien mukauttamisesta eräiden viinien vastavuoroisia etuusmyönnytyksiä, viinien nimien vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen alkoholijuomien nimitysten vastavuoroista tunnustamista, suojaa ja valvontaa koskevien osapuolten neuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi (EYVL L 342, 27.12.2001, s. 42).

(13) Neuvoston päätös 2004/91/EY, tehty 30 päivänä heinäkuuta 2003, Euroopan yhteisön ja Kanadan välisen viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaa koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 35, 6.2.2004, s. 1).

(14) Neuvoston päätös 2006/232/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen viinikauppasopimuksen tekemisestä (EUVL L 87, 24.3.2006, s. 1).

(15) Neuvoston päätös 2006/580/EY, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2006, kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen tekemisestä (pöytäkirja 3 tiettyjen viinien vastavuoroisista etuusmyönnytyksistä, viinien nimien vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta sekä väkevien alkoholijuomien ja maustettujen alkoholijuomien nimitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta, suojasta ja valvonnasta) (EUVL L 239, 1.9.2006, s. 1).

(16) Neuvoston päätös 2007/855/EY, tehty 15 päivänä lokakuuta 2007, kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja Montenegron tasavallan väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 345, 28.12.2007, s. 1).

(17) Neuvoston päätös 2008/474/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 2008, Euroopan yhteisön ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 169, 30.6.2008, s. 10). – Pöytäkirja 6.

(18) Neuvoston päätös 2010/36/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008, kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (EUVL L 28, 30.1.2010, s. 1).

(19) 2013/7/EU: Neuvoston päätös, annettu 3 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 10, 15.1.2013, s. 3).

(20) 2012/164/EU: Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä helmikuuta 2012, Euroopan unionin ja Georgian välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 93, 30.3.2012, s. 1).

(21) Etelä-Afrikan tasavallassa suojattu luettelo, jonka Etelä-Afrikan viranomaiset ovat toimittaneet meneillään olevien neuvottelujen yhteydessä.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2014.051.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 51

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	57. vuosikerta 22. helmikuu 2014

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan keskuspankki
2014/C 051/01	Euroopan keskuspankin suositus, annettu 23 päivänä tammikuuta 2014, ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annetun suosituksen EKP/2011/24 muuttamisesta (EKP/2014/2)	1

	III Valmistavat säädökset
	Euroopan keskuspankki
2014/C 051/02	Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 19 päivänä marraskuuta 2013, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (CON/2013/77)	3

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2014/C 051/03	Neuvoston päätös, annettu 17 päivänä helmikuuta 2014, uusien jäsenten nimittämisestä eroavien jäsenten tilalle Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokuntaan	9
	Euroopan komissio
2014/C 051/04	Euron kurssi	10
2014/C 051/05	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	11
	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2014/C 051/06	Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotuksia neuvoston päätöksiksi matkustajarekisteritietojen siirtämistä ja käsittelyä koskevan Kanadan ja Euroopan unionin välisen sopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta	12
	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2014/C 051/07	Hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY 3 artiklan 2 kohdan mukainen Tšekin tasavallan ympäristöministeriön tiedonanto	15

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Euroopan komissio
2014/C 051/08	Ehdotuspyyntö – EACEA/10/14 – Erasmus+ -Ohjelma – Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle – Tulevat hankkeet – Euroopan unionin poliittiset kokeilut koulutuksen ja nuorisotoiminnan aloilla: rajat ylittävä yhteistyö innovatiivisen politiikan täytäntöönpanossa korkean tason viranomaisten johdolla	17
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2014/C 051/09	Ilmoitus – Julkinen kuuleminen – Etelä-Afrikan tasavallan maantieteelliset merkinnät	22

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT:
BULGARIA	Yuliya SIMEONOVA