31.1.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/2

Ehdotus Neuvoston päätelmät eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen globaalista ulottuvuudesta

2014/C 28/03

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

KATSOO SEURAAVAA:

Bolognan julistuksella, joka annettiin 19. kesäkuuta 1999, perustettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionin voimakkaasti tukema eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA). Bukarestissa huhtikuussa 2012 kokoontuneet korkea-asteen koulutuksesta vastaavat osallistujamaiden ministerit hyväksyivät Mobility for Better Learning strategy 2020 -strategian eurooppalaista korkeakoulutusaluetta varten, ja se on erottamaton osa korkea-asteen koulutuksen kansainvälistämispyrkimyksiä (1).

Kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13. joulukuuta 2004 annetussa neuvoston direktiivissä 2004/114/EY (2) todetaan, että yhteisön koulutusalan tavoitteisiin kuuluu markkinoida koko Eurooppaa merkittävänä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan osaamiskeskuksena.

Kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12. lokakuuta 2005 annetulla neuvoston direktiivillä 2005/71/EY (3) on samankaltainen tavoite: tehdä yhteisöstä houkuttelevampi eri puolilta maailmaa tulevien tutkijoiden kannalta ja edistää EU:n asemaa kansainvälisenä tutkimuksen keskuksena.

Bolognan prosessiin osallistuvien maiden ministereiden Lontoossa toukokuussa 2007 pidetyssä kokouksessa hyväksymässä kansainvälisessä strategiassa (4) korostetaan, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen on oltava avoin ja houkutteleva muiden maanosien kannalta ja että on tehostettava korkeakoulutusyhteistyötä ja -vuoropuhelua Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä korostettiin, että korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen tähtäävien jäsenvaltioiden pyrkimysten tukemiseksi olisi pyrittävä tiiviiseen synergiaan Bolognan prosessin kanssa erityisesti laadunvarmistusta, tutkintojen tunnustamista, liikkuvuutta ja avoimuutta edistävien välineiden osalta.

Kesäkuussa 2010 vahvistetussa, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa (5) asetettiin nimenomaiseksi tavoitteeksi koulutustason parantaminen erityisesti nostamalla korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä 11. toukokuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä (6) korostettiin, että kansainväliset yhteistyöohjelmat ja poliittiset vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa korkeakoulutuksen alalla mahdollistavat osaamisen vapaamman liikkuvuuden ja edistävät lisäksi eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laadun ja kansainvälisen aseman parantamista, tutkimuksen ja innovoinnin kannustamista, liikkuvuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun tehostamista sekä kansainvälistä kehitystä EU:n ulkoisen politiikan tavoitteiden mukaisesti.

Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä (7) otettiin käyttöön tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä olisi EU:ssa keskimäärin vähintään 20 prosentilla korkeakoulututkinnon suorittaneista oltava takanaan ulkomailla suoritettu korkea-asteen koulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien).

Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä oltiin tyytyväisiä komission aikomukseen kehittää EU:n kansainvälisen korkeakoulutuksen strategia, jonka tavoitteena on lisätä kansainvälistä tiedotusta ja näkyvyyttä ja yhdessä kumppanien kanssa lujittaa suhteita ja tehostaa voimavarojen luomista korkea-asteen koulutuksen alalla;

JA OTTAEN HUOMIOON:

puheenjohtajavaltion Vilnassa 5. ja 6. syyskuuta 2013 järjestämän konferenssin Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa, jossa korostettiin, että jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen on kehitettävä kattavia kansainvälistymisstrategioita, joilla

—	parannetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä;

—	mennään liikkuvuutta pidemmälle ja otetaan opetussuunnitelmien ja opetus- ja oppimisprosessien rakenteessa ja sisällössä entistä enemmän huomioon globaali ulottuvuus (tätä kutsutaan usein ”kotikansainvälistymiseksi”);

—	tavoitetaan suurempi määrä erilaisia opiskelijoita, kun yhdistellään uudet digitaaliset resurssit ja perinteisemmät opetus- ja oppimismuodot samalla korkeaa laatua ylläpitäen;

—	vahvistetaan kehitysyhteistyötä strategisten kumppanuuksien ja valmiuksien kehittämisen avulla;

PANEE KIINNOSTUNEENA MERKILLE:

—	komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa (8); ja

—	komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Avoin koulutus: innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla (9);

TOTEAA SEURAAVAA:

Korkea-asteen koulutus on keskeisessä asemassa kansalaisten yhteiskuntaan sitoutumisen, itsensä toteuttamisen ja ilmaisukyvyn kannalta ja merkittävä osatekijä älykkään, kestävän ja osallistavan yhteiskunnan sekä yksilön vaurauden ja talouskasvun edistämisessä. Yksilöiden kansainvälinen liikkuvuus ja globaalin ulottuvuuden sisällyttäminen korkea-asteen koulutusohjelmiin voivat edelleen vauhdittaa tätä kehitystä.

Euroopan korkea-asteen koulutusjärjestelmien vahvuus on niiden korkeatasoisessa koulutuksessa ja tutkimuksessa, oppilaitosten moninaisuudessa ja niiden tuessa yhteistyölle silloin, kun se tuo lisäarvoa. Esimerkkejä tästä ovat yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmat, tohtorikoulut ja -opinnot sekä kansainväliset kumppanuudet.

Nykyisessä taloustilanteessa korkea-asteen koulutuksella sekä korkea-asteen ammattikoulutuksella on tärkeä rooli, sillä ne vahvistavat Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja varmistavat korkeatasoiset inhimilliset resurssit, joita Eurooppa tarvitsee kyetäkseen tarjoamaan työpaikkoja, talouskasvua ja vaurautta.

Tutkinnon suorittaneiden osaaminen ei aina vastaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita, ja sekä julkiset että yksityiset työnantajat raportoivat työmarkkinoiden vaatimusten ja työntekijöiden taitojen välisestä epäsuhdasta ja vaikeuksista löytää oikeanlaisia työntekijöitä osaamistalouden tarpeisiin vastaamiseksi.

5.	EU:n väestön vanhenemisella on tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti suuri vaikutus, koska jatkuvasti alhaiset syntyvyysluvut voivat pahentaa eurooppalaisten työnantajien kokemaa osaamisvajetta.

6.	Korkeakouluilla on osaamisen ja innovoinnin lähteinä myös sosiaalinen vastuu edistää inhimillistä kehitystä ja yhteistä hyvää niin kansallisella tasolla kuin maailmanlaajuisesti.

KATSOO, ETTÄ:

Kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön aktiivinen osallistuminen Euroopan korkeakouluissa, taloudellisen ja organisatorisen tuen antaminen sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kansainväliselle liikkuvuudelle samoin kuin lisätoimet opetussuunnitelmien kansainvälistämiseksi voivat auttaa opiskelijoita hankkimaan globaalien työmarkkinoiden edellyttämää osaamista.

Jäsenvaltiot ja Euroopan korkeakoulut ovat EU:n tuella edistyneet merkittävästi valtioiden rajat ylittävää laadunvarmistusta ja pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista koskevien mekanismien kehittämisessä Bolognan prosessin puitteissa, esimerkiksi Enic- ja Naric-verkkojen sekä Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmien avulla.

Avointen oppimisresurssien (OER), avointen opetusohjelmistojen (OCW) ja verkossa avointen massakurssien (MOOC-kurssit) maailmanlaajuinen tarjonta on kansainvälinen kehityssuunta, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia korkeakoulutusjärjestelmiin ja joka voi avata mahdollisuuksia globaalin rajat ylittävän yhteistyön innovatiivisille muodoille.

KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA TEKEMÄÄN TARPEEN MUKAAN YHTEISTYÖTÄ KORKEAKOULUJEN KANSSA OTTAEN HUOMIOON NÄIDEN ITSENÄISYYDEN JA PITÄEN TAVOITTEENA:

Toteuttaa yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa kokonaisvaltaisia, kansainvälistymiseen tähtääviä strategisia lähestymistapoja, jotka kattavat kolme pääasiallista osa-aluetta:

a)	opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus,

b)	opetussuunnitelmien ja digitaalisen oppimisen kansainvälistäminen,

c)	strateginen yhteistyö, kumppanuudet ja valmiuksien kehittäminen.

Edistää opiskelijoiden kaksisuuntaista kansainvälistä liikkuvuutta tutkintoa tai opintosuorituksia varten sekä tarjota mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuteen Euroopan ja kolmansien maiden välillä muun muassa

i)	varmistamalla, että kansainvälistymisstrategioissa on vahvana osatekijänä opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön liikkuvuus ja että sen tueksi perustetaan laatujärjestely, johon voi sisältyä muun muassa ohjaus- ja neuvontapalveluja;

ii)

perustamalla kolmansien maiden kanssa yhteistä etua palvelevia kaksisuuntaisia liikkuvuusjärjestelyjä, joissa huolehditaan sopivasta tasapainosta fyysisen ja virtuaalisen liikkuvuuden sekä EU:hun suuntautuvan ja EU:sta ulospäin suuntautuvan liikkuvuuden välillä, joihin kuuluu runsaasti eri oppiaineita ja joissa painotetaan tarpeen mukaan aloja, joilla esiintyy osaamisvajetta;

iii)	tukemalla kansainvälisesti liikkuvien opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön ulkomailla hankkimien opintosuoritusten, tutkintojen, pätevyyksien ja osaamisen tunnustamista kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti;

iv)	vahvistamalla keskittymistä oppimistuloksiin sekä johdonmukaisuutta EU:n avoimuusvälineiden, kuten eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän, tutkintotodistuksen liitteen, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, ja laadunvarmistusmenetelmien kanssa; ja

v)	nopeuttamalla tutkimusta ja opiskelua varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevien direktiivien ehdotetun uudelleenlaadinnan etenemistä.

Edistää kotikansainvälistymistä ja digitaalista oppimista, jotta myös EU:n opiskelijoiden valtaenemmistöllä, joka ei osallistu fyysisiin liikkuvuustoimiin, on mahdollisuus kehittää kansainvälisyystaitoja, muun muassa

i)	huolehtimalla siitä, että korkea-asteen koulutuksessa on korkealaatuinen palvelujärjestelmä ja opiskelijapalveluja, jotka vastaavat opiskelijoiden tarpeita;

ii)	hyödyntämällä tehokkaasti korkeakoulujen henkilöstön kansainvälistä kokemusta ja osaamista ja kannustamalla heitä osallistumaan korkealaatuisten kansainvälisesti suuntautuneiden opetussuunnitelmien kehittämiseen sekä liikkuvuustoimiin osallistumattomien että liikkuvien opiskelijoiden hyväksi;

iii)

järjestämällä opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle enemmän mahdollisuuksia kielitaidon kehittämiseen etenkin opettamalla isäntämaan kieltä henkilöille, jotka osallistuvat muulla kuin omalla äidinkielellään pidetyille kursseille; näin pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty Euroopan kielellisestä monimuotoisuudesta sekä opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön integroitumisesta isäntämaahansa;

iv)

tarjoamalla laajemmat mahdollisuudet yhteistyössä tapahtuvaan kansainväliseen verkko-oppimiseen ja selvittämällä tieto- ja viestintätekniikan ja avoimien oppimisresurssien käyttöä uudenlaisten toteutustapojen kehittämiseksi pyrkien lisäämään saatavuutta, kansainvälistämään opetussuunnitelmia ja helpottamaan uudenlaisten kumppanuuksien luomista.

Edistää kumppanuuksien luomista sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolella pyrkien vahvistamaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin institutionaalisia valmiuksia muun muassa

i)	tarjoamalla yrittäjyyteen ja innovointiin kannustavia opetussuunnitelmia, jotka myös edistävät siirrettäviä taitoja, sekä luomalla mahdollisuuksia kansainväliseen harjoitteluun tehden läheistä yhteistyötä EU:ssa ja sen ulkopuolella toimivien työnantajien kanssa;

ii)	edistämällä keskittymistä kunkin korkeakoulun erityisiin vahvuuksiin ja painopisteisiin, millä varmistetaan julkisten investointien tehokkuus ja vaikuttavuus;

iii)	puuttumalla yhteis-, kaksois- ja monitutkinto-ohjelmien kehittämisen ja toteuttamisen tiellä vielä oleviin esteisiin ja parantamalla laadunvarmistukseen ja tutkintojen rajat ylittävään tunnustamiseen sovellettavia säännöksiä;

iv)	kannustamalla jäsenvaltioiden kansainvälistymisstrategioiden ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan väliseen johdonmukaisuuteen ottamalla huomioon tasapuolisuuden ja kumppanimaan omavastuullisuuden periaatteet sekä korkeakoulujen tarpeet;

v)	hyödyntämällä kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön lähettiläinä toimivien, näistä maista tulevien opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön kokemuksia;

vi)	rohkaisemalla korkeakouluja laatimaan omia kattavia kansainvälistymisstrategioitaan ottaen huomioon, että luonteeltaan monialainen kansainvälistyminen sivuaa kaikkia yliopistoelämän alueita, kuten tutkimusta, opetusta, johtamista, hallintoa ja palveluja, sekä tukemalla korkeakoulujen pyrkimyksiä.

ON TYYTYVÄINEN KOMISSION AIKOMUKSEEN:

Tukea jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen pyrkimyksiä noudattaa kattavia strategisia lähestymistapoja kansainvälistymisessä ja käyttää tilaisuuksia kansainväliseen korkeakouluyhteistyöhön Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmien puitteissa muun muassa

antamalla Erasmus+-ohjelman kautta lisää rahoitustukea kolmansiin maihin tai kolmansista maista EU:hun suuntautuvaan opiskelijoiden ja muun henkilöstön liikkuvuuteen sekä Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvien Marie Skłodowska-Curie -toimien kautta tutkijoiden kolmansiin maihin tai kolmansista maista suuntautuvaan liikkuvuuteen;

ii)

tukemalla kansainvälisiä korkeakoulujen yhteenliittymiä yhteisten maisterintutkintojen (välineenä Erasmus+) ja tohtorintutkintojen (välineenä Marie Skłodowska-Curie -toimet) kehittämisessä ja tarjoamalla opiskelijoille ja tutkijaopiskelijoille mahdollisuus saada korkeatasoisia apurahoja ja stipendejä;

iii)	tukemalla korkea-asteen koulutuksen strategisia yhteistyö- ja innovointikumppanuuksia, joihin voisi kuulua EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välisiä valmiuksien kehittämiseen tähtääviä kumppanuuksia.

Pyrkiä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa lisäämään eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen houkuttelevuutta ja tekemään tunnetuksi sen moninaisuutta kaikkialla maailmassa muun muassa

i)	parantamalla laatua ja avoimuutta, edistämällä rajat ylittäviä laadunvarmistusmenetelmiä ja edistämällä tutkintojen, opintosuoritusten ja tunnustamisjärjestelmien vertailtavuutta kansainvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun avulla;

ii)	parantamalla akateemisen liikkuvuuden laatua tehostetulla korkea-asteen koulutusta koskevalla Erasmus-peruskirjalla, esimerkiksi antamalla korkeakouluille itsearviointiin ja seurantaan liittyviä ohjeita;

iii)	edistämällä asiaankuuluvissa tapauksissa ja korkeakoulujen autonomiaa kunnioittaen uuden moniulotteisen ja kansainvälisen, korkeakoulujen vertailtavuutta helpottavan avoimuusvälineen (U-Multirank) käyttöä;

iv)

tukemalla yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja alan kansallisten markkinointitoimistojen ja entisten opiskelijoiden yhdistysten kesken jakamalla tietoa sekä käynnistämällä ja koordinoimalla yhteisiä toimia, joiden tavoitteena on markkinoida Eurooppaa huippuluokan kohteena opiskelijoille ja tutkijoille, esimerkiksi opiskelijamessujen avulla ja suunnittelemalla yhteisiä markkinointivälineitä.

Edistää innovointiin ja kehitystyöhön liittyvää korkeakoulutusyhteistyötä EU:n ja sen globaalien kumppaneiden välillä muun muassa

i)	käymällä kahden- ja monenvälistä politiikkavuoropuhelua keskeisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa EU:n ulkoisten politiikkojen mukaisesti;

ii)	tekemällä tunnetuksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjä porttina kansainväliseen innovaatio-, tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyöhön, jolla voidaan tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin;

iii)	tukemalla ja parantamalla näyttöön perustuvaa päätöksentekoa kansainvälisen koulutuksen alalla tutkimuksen, tilastotietojen keruun ja analysoinnin sekä asiantuntijoiden kanssa käytävän vuoropuhelun avulla.

(1) Bukarestin tiedonanto, 27.4.2012, s. 3.

(2) EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

(3) EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.

(4) Eurooppalainen korkeakoulualue maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä.

(5) EUCO 13/10.

(6) EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.

(7) EUVL C 372, 20.12.2011, s. 31.

(8) 12453/13.

(9) 14116/13 + ADD 1.

31.1.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/8

Euron kurssi (1)

30. tammikuuta 2014

2014/C 28/06

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3574
JPY	Japanin jeniä	139,28
DKK	Tanskan kruunua	7,4622
GBP	Englannin puntaa	0,82380
SEK	Ruotsin kruunua	8,8347
CHF	Sveitsin frangia	1,2233
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,4680
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,594
HUF	Unkarin forinttia	310,97
LTL	Liettuan litiä	3,4528
PLN	Puolan zlotya	4,2312
RON	Romanian leuta	4,5110
TRY	Turkin liiraa	3,0808
AUD	Australian dollaria	1,5459
CAD	Kanadan dollaria	1,5176
HKD	Hongkongin dollaria	10,5421
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6624
SGD	Singaporen dollaria	1,7323
KRW	Etelä-Korean wonia	1 469,53
ZAR	Etelä-Afrikan randia	15,2700
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,2302
HRK	Kroatian kunaa	7,6605
IDR	Indonesian rupiaa	16 551,39
MYR	Malesian ringgitiä	4,5417
PHP	Filippiinien pesoa	61,527
RUB	Venäjän ruplaa	47,8025
THB	Thaimaan bahtia	44,745
BRL	Brasilian realia	3,2955
MXN	Meksikon pesoa	18,1111
INR	Intian rupiaa	85,0840

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

31.1.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/11

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta

2014/C 28/09

1. Tarkastelun vireillepano

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka on esitetty polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Pyynnön esittivät vientiä harjoittavat tuottajat Foshan Gani Ceramic Co. Ltd ja Qingyang Gani Ceramic Co. Ltd, jäljempänä ’Gani Group’ tai ’asianomainen yritys’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’.

Tarkastelu rajoittuu omistusrakenteen tarkasteluun ja tarvittaessa polkumyyntimarginaalin oma-aloitteiseen tarkasteluun Gani Groupin osalta.

Samaan aikaan komissio panee omasta aloitteestaan vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tarkastelun aiheet ovat samat, mutta se kohdistuu seuraaviin yrityksiin, joiden väitetään olleen aiemmin etuyhteydessä Gani Groupiin: Dongguan City Wonderful Ceramics Industrial Park Co. Ltd ja Guangdong Jiamei Ceramics Co. Ltd, jäljempänä ’Wonderful Group’ tai ’asianomainen yritys’.

2. Tarkastelun kohteena oleva tuote

Tarkastelun kohteena ovat lasitetut ja lasittamattomat keraamiset kaakelit ja lattialaatat, uunien pohja- ja seinälaatat sekä lasitetut ja lasittamattomat keraamiset mosaiikkikuutiot ja samankaltaiset, myös alustalle kiinnitetyt tuotteet, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 6907 10 00, 6907 90 20, 6907 90 80, 6908 10 00, 6908 90 11, 6908 90 20, 6908 90 31, 6908 90 51, 6908 90 91, 6908 90 93 ja 6908 90 99.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 917/2011 (2) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli. Gani Groupiin ja Wonderful Groupiin sovelletaan etuyhteydessä olevina osapuolina tullia, joka on molemmille samansuuruinen eli 26,3 prosenttia.

4. Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu Gani Groupin toimittamaan alustavaan näyttöön siitä, että olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat Gani Groupin osalta muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä.

Gani Groupin ja Wonderful Groupin välisen osakkuussuhteen väitetään päättyneen. Väitteen mukaan tästä seuraa, että toimenpiteiden pitäminen voimassa nykyisen tasoisena, mikä vastaa Gani Groupin ja Wonderful Groupin muodostaman yritysryhmittymän osalta aiemmin vahvistetun polkumyynnin tasoa, ei näytä enää ilmentävän nykytilannetta niin, että se olisi riittävää vahingollisen polkumyynnin vaikutusten korjaamiseksi. Väitetty tilanteen muutos koskee siten myös Wonderful Groupia ja oikeuttaa Wonderful Groupia koskevan oma-aloitteisen tarkastelun vireillepanon.

Kyseisten kahden asianomaisen yrityksen suhteen päättymisen väitetään vaikuttavan taloudellisesti niiden toimintaan ja siten niiden polkumyyntimarginaaleihin. Tämän vuoksi näiden asianomaisten yritysten polkumyyntimarginaaleihin kohdistetaan oma-aloitteinen yksilöllinen tarkastelu, jos se on perusteltua.

Yritysrakenteen muutos annettiin tiedoksi komissiolle sen jälkeen, kun tutkimuksen alustavat päätelmät oli ilmoitettu osapuolille (katso asetus (EU) N:o 917/2011 johdanto-osan 97 kappale).

5. Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on päättänyt, että on olemassa riittävästi näyttöä Gani Groupin ja Wonderful Groupin omistajuusrakenteen ja tarvittaessa polkumyynnin tutkimiseen rajoittuvan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä komissio panee perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla tarkastelun vireille.

Tutkimuksessa selvitetään myös, olisiko voimassa olevien toimenpiteiden soveltamista jatkettava vai olisiko ne kumottava tai niitä muutettava asianomaisten kahden yrityksen osalta.

5.1 Menettely polkumyynnin määrittämiseksi

5.1.1 Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva tutkimus

Komissio lähettää Kiinan kansantasavallassa toimiville kahdelle asianomaiselle yritykselle kyselylomakkeet, jotta se saisi tarpeellisiksi katsomansa tiedot tutkimusta varten.

Asianomaisten yritysten on palautettava täytetty kyselylomake 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta.

Kyselylomakkeessa annetaan tiedot muun muassa vientiä harjoittavien tuottajien yritysrakenteesta, tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen liittyvästä yritysten toiminnasta, tuotantokustannuksista, tarkastelun kohteena olevan tuotteen myynnistä asianomaisen maan kotimarkkinoilla ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen myynnistä unioniin.

5.1.2 Vientiä harjoittavia tuottajia koskeva lisämenettely asianomaisessa ei-markkinatalousmaassa

5.1.2.1 Markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan valinta

Jollei jäljempänä olevasta 5.1.2.2 kohdasta muuta johdu, Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

Edellisessä tutkimuksessa käytettiin Amerikan yhdysvaltoja markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta. Tässä tutkimuksessa komission aikomuksena on käyttää tähän tarkoitukseen jälleen Amerikan yhdysvaltoja. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään maan valintaa koskevat huomautuksensa 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.1.2.2 Vientiä harjoittavien tuottajien kohtelu asianomaisessa maassa, joka ei ole markkinatalousmaa

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan asianomaisen muun kuin markkinatalousmaan yksittäiset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka katsovat toimivansa markkinatalousolosuhteissa tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta, voivat esittää asiaa koskevan asianmukaisesti perustellun pyynnön, jäljempänä ’markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö’. Markkinatalouskohtelu myönnetään, jos pyynnön tarkastelu osoittaa, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetetut vaatimukset (3) täyttyvät. Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille myönnetään markkinatalouskohtelu, lasketaan polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti niiden oman normaaliarvon ja vientihintojen perusteella, jos se on mahdollista, rajoittamatta kuitenkaan perusasetuksen 18 artiklan mukaista mahdollisuutta käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Komissio lähettää kahdelle asianomaiselle yritykselle lomakkeet markkinatalouskohtelua koskevaa pyyntöä varten. Jos ne pyytävät markkinatalouskohtelua, niiden on palautettava markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitettu lomake täytettynä 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta.

5.2 Muut kirjalliset huomautukset

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan tiedot ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä tässä ilmoituksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Tiedot ja näyttö on toimitettava komissiolle 37 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta.

5.3 Mahdollisuus tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemaksi

Kaikki asianomaiset osapuolet voivat pyytää tulla tutkimusta suorittavien komission yksiköiden kuulemiksi. Kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa osapuolten kanssa käymässään yhteydenpidossa.

5.4 Kirjallisia huomautuksia, täytettyjen kyselylomakkeiden palauttamista ja kirjeenvaihtoa koskevat ohjeet

Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (4).

Asianomaisten osapuolten, jotka toimittavat luottamuksellisia tietoja, on toimitettava niistä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamukselliset yhteenvedot, jotka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltaviksi). Näiden yhteenvetojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisen tiedon sisällöstä olisi saatavissa riittävä käsitys. Jos asianomainen osapuoli ei liitä toimittamiinsa luottamuksellisiin tietoihin ei-luottamuksellista yhteenvetoa, jonka muoto ja laatu vastaavat vaatimuksia, kyseiset luottamukselliset tiedot voidaan jättää huomiotta.

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä sähköisessä muodossa (ei-luottamukselliset huomautukset sähköpostitse ja luottamukselliset CD-R-levyllä tai DVD-levyllä) ja ilmoitettava nimensä, osoitteensa, sähköpostiosoitteensa, puhelinnumeronsa ja faksinumeronsa. Kaikki markkinatalouskohtelun pyytämiseen käytettäviin lomakkeisiin tai palautettaviin kyselylomakkeisiin liittyvät valtakirjat, allekirjoitetut todistukset ja niiden päivitykset on kuitenkin toimitettava paperiversioina eli postitse tai henkilökohtaisesti jäljempänä mainittuun osoitteeseen. Komission kanssa käytävästä kirjeenvaihdosta on saatavilla lisätietoja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/trade/tackling-unfair-trade/trade-defence

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: N105 08/020

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Fax +32 22956505

Sähköposti: Trade-R586-Ceramic-Tiles@ec.europa.eu

6. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja tai ei toimita niitä määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että jokin asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, nämä tiedot voidaan jättää huomiotta ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja.

Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

Vastaamatta jättämistä tietokoneavusteisesti ei pidetä yhteistyöstä kieltäytymisenä edellyttäen, että asianomainen osapuoli osoittaa vastauksen esittämisen vaaditussa muodossa voivan aiheuttaa kohtuutonta ylimääräistä vaivannäköä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Asianomaisen osapuolen olisi otettava välittömästi yhteys komissioon.

7. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Asianomaiset osapuolet voivat ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja tutkimuksen suorittavien komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö. Neuvonantaja tarkastelee pyyntöjä tutustua asiakirjoihin, asiakirjojen luottamuksellisuutta koskevia kiistoja, määräaikojen pidentämispyyntöjä ja kolmansien osapuolten pyyntöjä tulla kuulluksi. Neuvonantaja voi järjestää yksittäisen asianomaisen osapuolen kuulemisen ja toimia sovittelijana sen varmistamiseksi, että asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeus toteutuu täysimääräisesti.

Neuvonantajan kanssa järjestettävää kuulemista koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti, ja niissä on ilmoitettava pyynnön perustelut. Tutkimuksen alkuvaiheeseen liittyviä kysymyksiä koskevat kuulemispyynnöt on esitettävä 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Myöhemmät kuulemispyynnöt on esitettävä määräajoissa, jotka komissio vahvistaa yhteydenpidossa osapuolten kanssa.

Neuvonantaja järjestää myös tilaisuuksia osapuolten väliselle kuulemiselle, jossa voidaan tuoda esille vastakkaisia näkökantoja ja esittää niihin vastaväitteitä muun muassa polkumyyntiä koskevissa kysymyksissä.

Asianomaiset osapuolet saavat lisätietoja sekä tarkemmat yhteystiedot kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilta kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/degucht/contact/hearing-officer/

8. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (5) mukaisesti.

(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2) EUVL L 238, 15.9.2011, s. 1.

(3) Vientiä harjoittavien tuottajien on osoitettava etenkin, että i) liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinaolosuhteiden perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan; ii) yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin; iii) aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole; iv) kyseisiä yrityksiä koskee konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö, joka takaa yritysten toiminnan oikeusvarmuuden ja vakauden; ja v) valuuttakurssien muuttaminen suoritetaan markkinahintaan.

(4) ”Limited”-merkinnällä varustettu asiakirja on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51) 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellisena pidettävä asiakirja. Se on myös suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti.

(5) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

31.1.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/16

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2014/C 28/11

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (2)

”CHAROLAIS”

EY-N:o: FR-PDO-0005-0838-15.11.2010

SMM ( ) SAN ( X )

1. Nimi

”Charolais”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji

Luokka 1.3 –

Juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Charolais-juustot valmistetaan kevyesti juoksetteella saostetusta täysrasvaisesta vuohen raakamaidosta.

Maitohappobakteereilla saostetusta juustomassasta valmistettu juusto on hieman kuperan pystysuoran lieriön muotoinen, ja sen kermanvärinen sisus on kiinteä ja sileä. Juusto on pääosin Geotrichum-jalohomeen peittämä. Kypsytyksen aikana voi syntyä myös sinisiä, pääasiassa Penicillium-mikrobin aiheuttamia täpliä.

Juuston paino vähimmäiskypsytysajan jälkeen (ts. vähintään 16 päivää juoksetteen lisäämisestä) on 250–310 grammaa, ja muut mitat ovat:

—	halkaisija puolivälin korkeudelta mitattuna 60–70 millimetriä;

—	korkeus 70–85 mm.

Charolais sisältää vähintään 45 grammaa kuiva-ainetta 100 grammaa juustoa kohti.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Ei tarpeen.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

Vuohien ruokinta perustuu laiduntamiseen, ja rehu on 100-prosenttisesti peräisin yksinomaan maantieteelliseltä alueelta.

Rehuna käytetään tuoretta ruohoa (suoraan laitumelta tai kaukaloihin annosteltuna) tai kuivattua heinää. Yksilajisilta nurmilaitumilta ja yksivuotisilta viljelmiltä peräisin olevan rehun käyttö on kielletty.

Vuohikatraalle varatun tilakohtaisen rehualan on koostuttava vähintään 60-prosenttisesti pysyvistä ja/tai vähintään neljän vuoden ikäisistä nurmilaitumista.

Laidun- ja/tai vihantarehuruokinta kestää vähintään 150 päivää vuodessa yhtenä tai useampana jaksona, siirtymäruokinta mukaan luettuna.

Laiduntaminen:

Vähintään 120 päivää kestävän laidunrehuruokinnan aikana tuoreen laidunnurmen osuuden on oltava vähintään kolmasosa vuohen nauttimasta päiväannoksesta; heinän annostus saa olla enintään 1,2 kilogrammaa lähtöainetta.

Vihantarehuruokinta:

Vähintään 120 päivää kestävän vihantarehuruokinnan aikana kaukaloruokintana annetun tuoreen laidunnurmen osuuden on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vuohen nauttimasta päiväannoksesta; heinän annostus saa olla enintään 1 kilogrammaa lähtöainetta. Nurmirehu on käytettävä 24 tunnin kuluessa. Käyttämättä jäänyt nurmirehu on poistettava kaukaloista 24 tunnin jälkeen.

Rehun lisänä käytettävät tiivisteet muodostuvat sallittujen aineiden luettelossa määritellyistä raaka-aineista. Vuohille voidaan antaa tilalta saatua heraa, mutta sitä ei lasketa mukaan annokseen. Täydennysrehun määrä saa olla enintään kolmasosa vuohen nauttimasta vuosiannoksesta (sinimailanen mukaan luettuna) kilogrammoina kuiva-ainetta ja 600 grammaa litrassa tuotettua maitoa vuohta kohti vuodessa arvioituna.

Eläinten ruokinnassa sallitaan ainoastaan geenimuuntelemattomat kasvit, sivutuotteet ja tiivisteet. Muuntogeenisten kasvien istuttaminen on kiellettyä SAN-tuotteen ”Charolais” valmistukseen tarkoitettua maitoa tuottavien tilojen kaikilla viljelyaloilla. Kielto koskee kaikkia kasvilajeja, joita on mahdollista käyttää tilan eläinten ruokintaan, sekä kaikkia lajeja, jotka voivat saastuttaa rehukasvit.

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Maidontuotanto sekä juustojen valmistus ja kypsytys tapahtuvat maantieteellisellä alueella.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Ei tarpeen.

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Kaikkia juustoja koskevien lainsäädännössä edellytettyjen mainintojen lisäksi kaikki Charolais-juustot on pidettävä kaupan etiketillä varustettuina. Etiketissä on henkilökohtainen osa, jossa mainitaan toimijan yhteystiedot, sekä kaikkia toimijoita koskeva yhteinen osa, jossa ilmoitetaan seuraavat tiedot:

—	nimitys ”Charolais” kirjaimin, joiden koko on vähintään kaksi kolmasosaa muiden etiketin tietojen suurimmasta kirjasinkoosta;

—	Euroopan unionin SAN-tunnus;

—	etiketissä voi myös olla maininta ”Appellation d’origine protégée” (suojattu alkuperänimitys).

Maatilalla tai torilla tapahtuvan suoramyynnin yhteydessä, kun myyjänä on valmistaja tai suoraan hänen alaisenaan toimiva henkilö, yksittäisiä juustoja ei ole kuitenkaan pakko varustaa etiketillä, kunhan kyseiset tiedot mainitaan tiskillä olevassa kyltissä.

Jakelusta vastaava ryhmittymä laatii mallit etiketiksi ja kyltiksi.

Nimitys ”Charolais” ja sitä seuraava maininta ”Appellation d'origine protégée” (suojattu alkuperänimitys) tai ”AOP” (SAN) on merkittävä kaikkiin laskuihin ja kaupallisiin asiakirjoihin heti kun tuote on rekisteröity Euroopan unionissa.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maidontuotanto sekä juustojen valmistus ja kypsytys tapahtuvat maantieteellisellä alueella, joka kattaa seuraavat kunnat:

Allier'n departementti (03):

Seuraavien kantonien kunnat kokonaan tai osittain:

—	Le Donjon: Avrilly, Chassenard, Le Bouchaud, Le Donjon, Lenax, Loddes, Luneau, Montaiguët-en-Forez, Neuilly-en-Donjon, Le Pin, Saint-Didier-en-Donjon, Saint-Léger-sur-Vouzance;

—	Dompierre-sur-Besbre: Coulanges, Molinet, Monétay-sur-Loire;

—	Jaligny-sur-Besbre: Liernolles;

Loiren departementti (42):

Belmont-de-la-Loiren ja Charlieun kantonit;

Seuraavien kantonien kunnat kokonaan tai osittain:

—	La Pacaudière: Changy, La Pacaudière, Sail-les-Bains, Urbise, Vivans;

—	Perreux: Coutouvre, Montagny, Perreux;

Rhônen departementti (69):

Monsolsin kantoni;

Seuraavien kantonien kunnat kokonaan tai osittain:

—	Beaujeu: Les Ardillats, Avenas, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Vernay;

—	Lamure-sur-Azergues: Chenelette, Claveisolles, Poule-les-Echarmeaux, Saint-Nizier-d’Azergues;

Saône-et-Loire departementti (71):

Seuraavat kantonit: Charolles, Chauffailles, Digoin, Gueugnon, Issy-l’Evêque, La Clayette, La Guiche, Le Creusot-Est, Marcigny, Matour, Montcenis, Montchanin, Palinges, Paray-le-Monial, Saint-Bonnet-de-Joux, Semur-en-Brionnais, Toulon-sur-Arroux;

Seuraavien kantonien kunnat kokonaan tai osittain:

—	Bourbon-Lancy: Bourbon-Lancy, Chalmoux, Gilly-sur-Loire, Maltat, Mont, Perrigny-sur-Loire, Saint-Aubin-sur-Loire;

—	Buxy: Bissy-sur-Fley, Cersot, Chenôves, Culles-les-Roches, Fley, Germagny, Marcilly-lès-Buxy, Saint-Boil, Saint-Martin-d’Auxy, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Privé, Saint-Vallerin, Saules, Savianges, Villeneuve-en-Montagne;

—	Cluny: Bergesserin, Buffières, Chérizet, Curtil-sous-Buffières, Donzy-le-National, Saint-André-le-Désert, Sainte-Cécile, Saint-Vincent-des-Prés;

—	Couches: Essertenne, Saint-Pierre-de-Varennes;

—	Mesvres: La Boulaye, La Chapelle-sous-Uchon, Charbonnat, Dettey, Saint-Eugène, Saint-Nizier-sur-Arroux, La Tagnière, Uchon;

—	Montceau-les-Mines: Montceau-les-Mines, Saint-Vallier;

—	Mont-Saint-Vincent: Genouilly, Gourdon, Marigny, Mary, Mont-Saint-Vincent, Le Puley, Saint-Micaud, Saint-Romain-sous-Gourdon;

—	Saint-Gengoux-Le-National: Sailly;

—	Saint-Léger-sous-Beuvray: Etang-sur-Arroux, Saint-Didier-sur-Arroux, Thil-sur-Arroux;

—	Tramayes: Clermain, Germolles-sur-Grosnes, Saint-Léger-sous-la-Bussière, Saint-Pierre-le-Vieux, Tramayes.

5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys

Charollesin kaupungin lähiympäristössä sijaitseva Charolais-juuston maantieteellinen tuotantoalue sijaitsee etelän Auvergnen vuorten ja pohjoisen Morvanin ylängön välimaastossa. Pinnanmuodostus on kukkulainen, ja pinnankorkeus vaihtelee noin 200 metristä 900 metriin.

Alueella vallitsee viileä valtamerellinen ilmasto. Vuotuinen sademäärä on 750–950 millimetriä, ja se jakaantuu tasaisesti ympäri vuoden; vuotuiset lämpötilanvaihtelut ovat kohtuullisen vähäiset. Lämpötilanvaihteluihin vaikuttaa kuitenkin pinnanmuodostus, ja alueen korkeimmissa osissa tuntuu vuori-ilmaston vaikutus (kylmät talvet).

Pohjamaa muodostuu pääosin graniitista ja happamista kivilajeista. Ylänköalueen itä- ja länsilaidalla pinnassa on paikoitellen toisinaan kalkkipitoisia ja useimmiten savi- tai hiekkapitoisia sedimenttiesiintymiä. Pääasiassa silikaattimineraaleista (graniitti, savi, hiekka) koostuvan kallion päälle on muodostunut hapanta, usein suodattunutta syvää maata.

Maisema on pääosin lehtomainen. Alueen erityispiirre on se, ettei siellä ole raivattu laidunmaita peltokasvien viljelyyn, minkä vuoksi lähes 90 prosenttia maantieteellisen alueen käytössä olevasta maatalousmaasta on rehualaa toisin kuin muualla Ranskassa, jossa sen osuus on alle 50 prosenttia. Niittylaidunten kasvillisuus on erittäin monimuotoista ja käsittää runsaasti happaman maan lajeja; alueen itäosa on sitä paitsi luokiteltu Natura 2000 -alueeksi (yhteisön tärkeänä pitämä alue ”Bocage, forêts et milieux humides du bassin de la Grosne et du Clunysois”). Lyhytikäisen nurmen kasvillisuuden monipuolisuutta edesauttaa myös yksilajisten nurmilaidunten käyttökielto ja vähintään neljän vuoden ylläpitovelvoite, joka mahdollistaa useiden tallaamista kestävien nurmi- ja niittykasvien leviämisen.

Vuohenkasvatus oli merkittävää Saône-et-Loiressa 1800-luvun lopussa (vuonna 1892 departementissa oli 40 000 vuohta), ja vuohenjuustojen tuotanto oli pitkälle kehittynyt. Vuohenjuusto on ”kaikkien Charolais'n asukkaiden arvostama elintarvike” (La fortune agricole du Charolais — Raymond Boivin — 1924).

Historiallisesti Charolais-juuston tuotanto liittyy läheisesti nautakarjan kasvatukseen oheistoimintana. Juuston laatu on sen valmistuksesta nimenomaisesti huolehtineiden naisten ansiota. Maitohappokäyminen oli sopivin menetelmä maidon jalostamiseksi siten, että juustotuotos oli suurempi. Juustola sijaitsi tilan rakennusten yhteydessä, jolloin erityisesti kookkaan juuston valmistuksen edellyttämä juustouman lisääminen perättäisinä annoksina oli helpompaa.

Tämä juusto on kysyttyä kokonsa, rakenteensa ja säilyvyytensä vuoksi. Esimerkiksi 1950-luvulla se oli erityisen arvostettua kausiluonteisesti maatilojen töihin osallistuneiden alueen kaivostyöläisten keskuudessa. He ostivat juustoa tuoreena ja säilyttivät sitä ruokakomerossa tai Charolais-juuston ystävien perinteisesti arvostamissa niin sanotuissa juustohäkeissä (tsézires/chazères).

1960-luvulla juustojen valmistus pelkästä vuohenmaidosta vakiintui vuohenkasvatukseen erikoistuneiden tilallisten asettautumisen myötä, jolloin tiloilla ei enää pidetty emo- tai lypsylehmiä.

Charolais-juuston kauppa kehittyi kypsyttäjien tai juustonkerääjien (coquetiers) toiminnan ansiosta; he keräsivät juustot tiloilta myydäkseen ne edelleen läheisten Lyonin ja Roannen kaupunkien juusto-, liha- ja sekatavarakauppiaille. Lopulta Charolais-juuston maine, joka oli pitkään rajoittunut Burgundiin ja Rhône-Alpesin pohjoispuoliselle alueelle, alkoi levitä 1970-luvulla tuotteen saavuttaessa kaupallista menestystä Pariisin elintarviketukkumarkkinoilla. Tämä merkitsi juustokaupan siirtymistä maaseudulta kaupunkeihin.

Nykyisin käytetyt tuotantomenetelmät ovat pitkälti samanlaiset kuin ennenkin. Charolais-juuston valmistuksessa käytetyn hapatteen erityispiirre on se, että se on ensisijaisesti peräisin edellisistä valmistuskerroista. Juuston valmistukseen tarkoitettua täysrasvaista raakamaitoa ei myöskään käsitellä fysikaalisesti. Juustouma siirretään kauhalla korkeisiin ja leveisiin Charolais-juustomuotteihin. Juustojen kaikki pinnat suolataan ja juustot käännellään käsin. Kypsytys tapahtuu viileässä kosteassa tilassa, mikä edistää Geotrichum- ja toisinaan myös Penicillium-mikrobikasvuston kehittymistä.

5.2 Tuotteen erityisyys

Charolais-juuston erityispiirteitä ovat aromien monimuotoisuus sekä kermanvärisen sisuksen tiivis, rakenteeltaan täyteläisen pehmeä, hieno ja sileä koostumus. Maku on selkeän voimakas, ja siinä on aistittavissa kasvien (ruoho, heinä, tuore olki, herkkusieni jne.), kuivattujen hedelmien (hasselpähkinä) ja voin vivahteita, jotka tulevat esiin vähintään 16 päivää kestävän kypsytyksen aikana.

Viileässä kosteassa tilassa tapahtuvan kypsytyksen aikana nuoren juuston erityisesti Geotrichum-kasvuston vaikutuksesta norsunluuhun vivahtava harmaankellertävä kuori voi kehittyä sinertäväksi etenkin Penicillium-mikorobikasvuston kehittymisen seurauksena. Juusto on vuohenjuustoksi suurikokoinen, pystysuoran hieman kuperan tynnyrimäisen lieriön muotoinen.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Maantieteellisen alueen viileä, kesäisinkin kostea valtamerellinen ilmasto, pehmeän kukkulainen pinnanmuodostus ja piipitoisen alustan päälle muodostunut syvä maaperä ovat suotuisia tekijöitä kasvillisuudeltaan monipuolisten korkealaatuisten laidunten kehittymiselle. Säännölliset sateet ja hedelmällinen maaperä edistävät ruohon tasaista kasvua keväästä syksyyn. Niittäminen ja tietyillä aloilla myös äpäreen korjuu tarjoavat runsaat rehuvarat. Näin Charolais'n alueen maisema muodostuu pensasaitojen ja puiden reunustamista nurmilohkoista ja pääasiassa pysyvistä laidunniityistä.

Laidunniityt muodostavat pääosan rehualasta, jolta vuohet saavat tuoreena tai kuivattuna nauttimansa rehun. Näiden erityispiirteiden vuoksi maantieteellinen alue on karjanhoitoaluetta, jolla vuohitalous täydentää lihakarjan kasvatusta. Charolais-juusto on myös tuote, joka on syntynyt paikallisen maataloushistorian tuloksena; alueen tilat ovat toisaalta nautakarjan kasvatusta harjoittavia (erityisesti alueen elinkeinoelämän vetureiden hallussa olevia) suurtiloja, ja niiden rinnalla siellä on runsaasti pientiloja, joiden on ollut opittava hyödyntämään pientä tilakokoaan erikoistumalla vuohenkasvatukseen.

Perinteiset käsiteolliset valmistusmenetelmät ovat säilyneet sen pitkän kokemuksen ansiosta, joka tuottajilla on luonnonolojen ja raaka-aineen optimaalisesta hyödyntämisestä. Valmistusprosessissa maitohappobakteereiden lisääminen tapahtuu ensi sijassa edellisestä juustoumasta peräisin olevan heran avulla. Näin juustojen pintaan luonnollisella tavalla kehittyvä huomattava mikrobikasvusto jakautuu tasaisesti kypsytyksen aikana käsin tehtävien eri käsittelyvaiheiden ansiosta. Nämä käsittelyvaiheet vaikuttavat osaltaan myös Charolais-juustolle ominaiseen tynnyrimäiseen muotoon.

Juuston suuri koko mahdollistaa sen pitkän säilyvyyden hyvässä kunnossa. Vuohenjuustolle pitkän kypsytysajan ansiosta juuston pintaan kehittyy hieman juomuinen kuori, joka estää kookkaan juuston kuivumisen ja antaa sille hienon, täyteläisen pehmeän rakenteen ja erinomaiset makuominaisuudet. Viileässä kosteassa tilassa tapahtuvan kypsytyksen aikana nuoren juuston erityisesti Geotrichum-kasvuston vaikutuksesta norsunluuhun vivahtava harmaankellertävä kuori voi kehittyä sinertäväksi Penicillium-mikrobilaikkujen kehittymisen seurauksena.

Myös vuohien nauttima ravinto, joka perustuu maantieteellisen alueen runsaslajisilta laidunniityiltä saatuun ruohoon ja rehuun, vaikuttaa osaltaan Charolais-juuston aromaattisuuteen ja sisuksen väriin.

Eritelmän julkaisutiedot

https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCCharolais.pdf

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2014.028.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 28

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	57. vuosikerta 31. tammikuu 2014

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2014/C 028/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6857 – Crane Co./MEI Group) ( 1 )	1

2014/C 028/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7021 – Swissport/Servisair) ( 1 )	1

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2014/C 028/03	Ehdotus Neuvoston päätelmät eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen globaalista ulottuvuudesta	2

2014/C 028/04	Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston jäsenen nimittämisestä	6

2014/C 028/05	Ilmoitus henkilöille, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joista säädetään neuvoston päätöksessä 2011/72/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2014/49/YUTP, ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 101/2011, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön Tunisian tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 81/2014	7

	Euroopan komissio
2014/C 028/06	Euron kurssi	8

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2014/C 028/07	Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 16 artiklan 4 kohdan mukainen komission ilmoitus – Säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden poistaminen ( 1 )	9

2014/C 028/08	Jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa annetun neuvoston direktiivin 2009/119/EY 9 artiklan nojalla annettavia tietoja koskeva Ranskan viranomaisten ilmoitus Euroopan komissiolle	10

Jäsenvaltio	Italia
Reitti	Alghero–Bologna ja Bologna–Alghero, Alghero–Torino ja Torino–Alghero
Julkisen palvelun velvoitteiden voimaantulopäivä	1. maaliskuuta 2007
Velvoitteiden poistamispäivämäärä	13. tammikuuta 2014
Osoite, josta teksti ja kaikki julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvät merkitykselliset tiedot ja/tai asiakirjat ovat saatavissa	Viiteasiakirja: EUVL C 93, 21.4.2006. Lisätietoja: Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti Direzione Generale per Aeroporti e il Trasporto Aereo Tfn +39 659084908 / 4041 / 4350 Fax +39 659083280 Sähköposti: segreteria_dgata@mit.gov.it Internet: http://www.mit.gov.it

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2014/C 028/09	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten laattojen tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta	11

	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2014/C 028/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.7104 – Crown Holdings/Mivisa) ( 1 )	15

	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2014/C 028/11	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	16