24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/1

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan tasa-arvo on eräs unionin perustana olevista arvoista. Mainitun perussopimuksen 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää lapsen oikeuksien suojelua.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaan unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

(4)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan mukaan kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen tai kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.

(5)

Neuvoston direktiivissä 2000/43/EY (1) asetetaan puitteet, joilla torjutaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koko unionissa työllisyyden ja koulutuksen, sosiaalisen suojelun (myös sosiaaliturvan ja terveydenhuollon), sosiaalietuuksien sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan aloilla, asuminen mukaan lukien.

(6)

Tässä suosituksessa samoin kuin muissa Euroopan parlamentin ja neuvoston poliittisissa asiakirjoissa termiä ”romani” käytetään yläkäsitteenä, johon sisältyy enemmän tai vähemmän samanlaisia kulttuurisia ominaisuuksia omaavia ihmisryhmiä, kuten sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö niiden mahdollisesta liikkuvuudesta riippumatta.

(7)

Monet unionissa asuvat romanit kärsivät yhä ankarasta köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä ja kohtaavat edelleen perusoikeuksiensa käyttöä hankaloittavia esteitä, mikä altistaa heidät hyväksikäytölle esimerkiksi ihmiskaupan kautta. Tästä syystä olisi harkittava entistä tuloksellisempia sosiaalisia osallistamistoimenpiteitä, jotka on sovitettu romanien tilanteeseen ja tarpeisiin.

(8)

Romanilasten tilanne unionissa on erityisen huolestuttava. Tämä johtuu monista eri tekijöistä, jotka tekevät heistä erityisen haavoittuvia ja alttiita muun muassa terveyteen, asumisolosuhteisiin ja ravitsemukseen liittyville ongelmille, syrjäytymiselle, syrjinnälle, rasismille ja väkivallalle. Romanilasten sosiaalinen syrjäytyminen liittyy usein siihen, että heidän syntymäänsä ei merkitä rekisteriin eikä heillä ole henkilöasiakirjoja, heidän osallistumisensa varhaiskasvatukseen ja korkeakoulutukseen on vähäistä ja useat heistä keskeyttävät koulunkäynnin. Eriytyminen on vakava este laadukkaaseen koulutukseen pääsemiselle. Jotkin romanilapset joutuvat myös ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhreiksi.

(9)

Laillisesti jäsenvaltioissa oleskelevat romanit, jotka ovat Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisia, voivat myös joutua haavoittuvaan asemaan, erityisesti kun heillä on samat huonot elinolot kuin monilla unionin kansalaisuuden omaavilla romaneilla, minkä lisäksi he kohtaavat haasteita, jotka ovat yhteisiä monille unionin ulkopuolelta tulleille siirtolaisille.

(10)

Unionin sisäisen liikkuvuuden yhteydessä on kunnioitettava unionin kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja sen käytön edellytyksiä, joihin kuuluvat riittävien varojen ja kattavan sairausvakuutusturvan omaaminen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (2) mukaisesti, samalla kun myös pyritään parantamaan romanien elinoloja ja jatketaan toimia, joilla edistetään heidän taloudellista ja sosiaalista integraatiotaan sekä lähtö- että oleskelujäsenvaltioissa.

(11)

Romanien tilanteesta ja vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa 9 päivänä syyskuuta 2010 ja romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään nykyisiä unionin strategioita ja välineitä romanien yhteiskunnallis-taloudellisen osallistamisen varmistamiseksi.

(12)

Huhtikuun 5 päivänä vuonna 2011 antamassaan tiedonannossa ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” komissio rohkaisi jäsenvaltioita laatimaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tai jatkamaan sellaisen kehittämistä ja hyväksymään tavoitteita koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla, jotta romanien integraatiota voidaan nopeuttaa.

(13)

Neuvosto antoi 19 päivänä toukokuuta 2011 päätelmät ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille”. Päätelmissä jäsenvaltiot sitoutuivat edistämään romaniväestön sosiaalista ja taloudellista osallisuutta.

(14)

Kesäkuun 23 ja 24 päivänä vuonna 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti panemaan ripeästi täytäntöön 19 päivänä toukokuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät. Erityisesti olisi laadittava tai päivitettävä romanien integraatiota edistävät jäsenvaltioiden kansalliset strategiat tai yhdennetyt toimenpidekokonaisuudet tai kehitettävä niitä osana romanien tilanteen kohentamista koskevia laajempia sosiaalisen osallisuuden politiikkoja.

(15)

Toukokuun 21 päivänä vuonna 2012 esitetyssä tiedonannossaan ”Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat: EU:n puitekehyksen täytäntöönpano alulle” komissio esitti tulokset romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien ensimmäisestä arvioinnista ja kehotti jäsenvaltioita harkitsemaan useita muutoksia asioiden eteenpäin viemiseksi.

(16)

Komissio on tehostanut romanien integraatiosta jäsenvaltioiden kanssa käymäänsä vuoropuhelua erityisesti perustamalla lokakuussa 2012 romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston, jossa keskustellaan ratkaisuista yksilöityihin haasteisiin. Marras- ja joulukuussa 2012 ryhmä romanien integraatiota edistäviä kansallisia yhteysviranomaisia jatkoi keskustelua siitä, kuinka romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Ryhmä raportoi keskusteluista sittemmin romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten verkostolle.

(17)

Kesäkuun 26 päivänä 2013 esittämässään tiedonannossa ”Eteneminen romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa” komissio korosti uusien toimien tarvetta, jotta voidaan mahdollisimman nopeasti varmistaa tarvittavat edellytykset romanien integraation edistymistä nopeuttavien toimenpiteiden tuloksekasta täytäntöönpanoa varten.

(18)

Maaliskuun 3 päivänä 2010 esitetty komission tiedonanto ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 –strategia’, on antanut uutta vauhtia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnalle asettamalla yhteiset eurooppalaiset tavoitteet, joiden mukaan on vähennettävä niiden ihmisten määrää, jotka ovat vaarassa joutua köyhyyteen ja syrjäytyä sosiaalisesti, samoin kuin koulunsa keskeyttäneiden määrää, ja nostettava koulutustasoa ja lisättävä työllisyyttä. Romanien integraatio on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden tähän liittyviä samansuuntaisia ponnisteluja. Tässä yhteydessä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson nykyisellä ohjausjärjestelmällä edistetään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa, ja 20 päivänä kesäkuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit” annetaan lisää ohjeita, joiden avulla voidaan varmistaa, että kasvu on osallistavaa.

(19)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt näkökohdat ja yksilöidyt puutteet, romanien integraatiota edistävien toimenpiteiden tuloksellisuutta on parannettava ja seurattava. Tämä olisi tehtävä kunnioittaen täysin toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta tällä alalla ottaen huomioon, että tietojenkeruu etnisin perustein voi olla arkaluonteinen asia ja todeten, että jäsenvaltioiden olisi valittava omat seurantamenetelmänsä, mukaan lukien asianmukaiset tietojenkeruumenetelmät, sekä mahdolliset indikaattorinsa.

(20)

Tämä suositus perustuu romaniväestön integraatiota koskeviin eri suosituksiin, jotka on esitetty aiemmin Euroopan parlamentin päätöslauselmissa, neuvoston päätelmissä ja komission tiedonannoissa. Sen tarkoituksena on täydentää syrjinnän vastaista voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan tehostaa sen täytäntöönpanoa ja valvontaa.

(21)

Tämä suositus ei koske kansalaisuuteen perustuvaa erilaista kohtelua eikä vaikuta jäsenvaltioiden alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten eikä kansalaisuudettomien henkilöiden oikeudellista asemaa tai oikeudellisen aseman oikeusvaikutuksia koskeviin kansallisen tai unionin lain mukaisiin säännöksiin ja edellytyksiin.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (3) kehotetaan jäsenvaltioita omaksumaan tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa, jolla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden tai suurimmassa syrjintä- tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien tarpeisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteisöihin. Ohjelmakautta 2014–2020 koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1304/2013 (4) sisältyy investointeja koskeva Euroopan sosiaalirahaston (ESR) prioriteetti, jossa keskitytään syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomiseen integraatioon, ja jolla täydennetään muita Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI -rahastot) (5),

1.1

Toteuttavat romanien täyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi käytännössä tuloksellisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan heidän yhdenvertainen kohtelunsa ja heidän perusoikeuksiensa, kuten koulutuksen, työpaikan, terveydenhuoltopalvelujen ja asunnon saannin, kunnioittaminen. Tämä tavoite voidaan saavuttaa joko yleisten toimenpiteiden tai kohdennettujen toimenpiteiden avulla, mukaan lukien haittoja ehkäisevät tai hyvittävät erityiset toimenpiteet, tai yhdistämällä niitä molempia, kiinnittäen erityistä huomiota sukupuoliulottuvuuteen.

1.2

Toteuttavat toimenpiteitä, jotka voivat perustua sosiaalis-taloudellisiin indikaattoreihin, joita ovat esimerkiksi korkea pitkäaikaistyöttömyys, koulutustaso ja terveyttä koskevat parametrit. Vaihtoehtoisesti toimenpiteissä voidaan keskittyä maantieteellisiin väliinputoaja-alueisiin ja/tai väestöryhmän perusteella eriytyneisiin alueisiin.

1.3

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen takaamiseksi, että romanipoikia ja -tyttöjä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heillä on täysimääräiset mahdollisuudet saada laadukasta yleiskoulutusta ja sen varmistamiseksi, että kaikki romanioppilaat suorittavat vähintään pakollisen koulutuksen (6). Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

1.4

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että romanit saavat yhtäläisen kohtelun työmarkkinoille pääsyssä ja yhtäläiset työllistymismahdollisuudet. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

1.5

Toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että romaneja kohdellaan yhtäläisesti yleisesti saatavilla oleviin terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä (8) yleisten kelpoisuusperusteiden nojalla. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

1.6

Toteuttavat tehokkaita toimia sen takaamiseksi, että romaneja kohdellaan yhtäläisesti asunnon saannissa. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

1.7

Tarvittaessa varmistavat, että kaupunkien elvyttämishankkeita koskevat paikallisviranomaisten hakemukset sisältävät yhdennettyjä asumistoimenpiteitä syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi.

1.8

Edistävät paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja/tai yhdennettyjä alueellisia investointeja, joita tuetaan EIR -rahastoista.

1.9

Osoittavat riittävästi rahoitusta kansallisten ja paikallisten strategioidensa ja toimintasuunnitelmiensa täytäntöönpanoon ja seurantaan kaikista käytettävissä olevista rahoituslähteistä (paikalliset, kansalliset, unionin ja kansainväliset), jotta romanien integraatiota koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa yleisin tai kohdennetuin toimenpitein.

1.10

Sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumista, mukaan lukien muun muassa romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonominen integraatio, olisi helpotettava osoittamalla vähintään 20 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston kokonaisvaroista kussakin jäsenvaltiossa ihmisiin tehtäviin investointeihin asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

1.11

Romaniyhteisöjensä koosta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä romaniväestön ja valtaväestön välisestä kuilusta ja monien jäsenvaltioiden eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä todetuista haasteista riippuen toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä romanien integraation sisällyttämiseksi kumppanuussopimusten EIR -rahastojen käyttöä (9) vuosina 2014–2020 koskeviin painopisteisiin.

1.12

Parantavat hallinto-, seuranta- ja arviointivalmiuksia EIR -rahastojen teknisellä tuella ja helpottavat kansallisten ja unionin rahastojen käyttöä paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämisen tukemiseen, jotta nämä voivat toteuttaa hankkeita tehokkaasti.

1.13

Kohdentavat romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien täytäntöönpanoon tarkoitetun julkisen rahoituksen romanien erityistarpeisiin tai eniten köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiville maantieteellisille alueille ja ottavat huomioon sukupuoliulottuvuuden.

2.1

Jatkavat ponnisteluja sen varmistamiseksi, että direktiivin 2000/43/EY noudattamista valvotaan tehokkaasti käytännössä, erityisesti huolehtimalla siitä, että niiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallinnolliset määräykset eivät ole syrjiviä eivätkä johda väestöryhmien erilläänpitokäytäntöihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaankuuluvaa oikeuskäytäntöä olisi käytettävä apuna sen varmistamisessa, että tähän liittyvissä määräyksissä ja käytännöissä noudatetaan ihmisoikeuksia.

2.2

Toteuttavat tarvittaessa sekä alue- että paikallistasolla toimenpiteitä romanien erottelun lopettamiseksi. Erottelua torjuviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin olisi liitettävä paikallisille virkamiehille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille sekä romaneille itselleen suunnatut asianmukaiset koulutus- ja tiedotusohjelmat, joihin kuuluu koulutusta ja tiedotusta ihmisoikeuksien suojelusta.

2.3

Varmistavat, että pakkohäädöissä noudatetaan täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä ja muita kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, kuten Euroopan ihmisoikeussopimusta.

2.4

Toteuttavat toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikilla yhteiskunnan aloilla romanien syrjintää ja romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja, joita kutsutaan toisinaan romanivastaisuudeksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voivat kuulua seuraavat:

2.5

Torjuvat kaikenlaista romanilasten ja -naisten syrjintää, muun muassa moninkertaista syrjintää, ja torjuvat naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, ihmiskauppaa, alaikäisten avioliittoja ja pakkoavioliittoja sekä kerjäämistä, johon osallistuu lapsia, erityisesti valvomalla lainsäädännön noudattamista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat toimijat, muun muassa viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja romaniyhteisöt, otetaan mukaan tähän toimintaan. Tähän liittyen jäsenvaltioita kannustetaan tekemään rajat ylittävissä tilanteissa keskinäistä yhteistyötä.

2.6

Torjuvat heikossa asemassa olevien, myös romanien, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä investoimalla henkiseen pääomaan ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeviin politiikkoihin. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

2.7

Romaniväestöjensä koon ja sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen huomioon ottaen harkitsevat romanien integraation ottamista yhdeksi kansallisten uudistusohjelmiensa tai kansallisten sosiaalialan kertomustensa keskeiseksi näkökohdaksi Eurooppa 2020-strategian yhteydessä.

2.8

Tukevat romanien aktiivista kansalaisuutta edistämällä heidän yhteiskunnallista, taloudellista, poliittista ja kulttuurista osallistumistaan yhteiskuntaan, myös paikallistasolla, koska romanien aktiivisella osallistumisella myös heidän edustajiensa ja organisaatioidensa kautta on ratkaiseva merkitys heidän elinolojensa parantamisessa sekä heidän sosiaalisen osallisuutensa edistämisessä.

2.9

Silloin, kun se on tarkoituksenmukaista paikallisten integraatiotoimien kannalta, edistävät pätevien romaneihin erikoistuneiden sovittelijoiden koulutusta ja työllistämistä ja käyttävät sovittelua yhtenä toimenpiteenä, jolla puututaan eriarvoisuuteen, jota romanit kohtaavat laadukkaaseen koulutukseen pääsyssä sekä työpaikan, terveydenhuollon ja asunnon saannissa.

2.10

Toteuttavat valistuskampanjoita, jotta romanien keskuudessa voidaan lisätä tietoisuutta heidän oikeuksistaan (erityisesti suhteessa syrjintään ja oikeussuojakeinojen käyttömahdollisuuksiin) ja velvollisuuksistaan kansalaisina.

3.1

Kunnioittaen alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltuuksia kannustavat kyseisiä viranomaisia kehittämään paikallisia toimintasuunnitelmia tai -strategioita tai paikallisia toimenpidekokonaisuuksia sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa; niihin voi sisältyä perusuria, vertailuarvoja ja mitattavia tavoitteita romanien integraatiota varten sekä asianmukainen rahoitus.

3.2

Ottavat alue- ja paikallisviranomaiset ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan mukaan kehittämään, toteuttamaan ja seuraamaan kansallisia strategioita tai yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa. Asiaankuuluvat edustajat ja sidosryhmät olisi otettava mukaan kumppanuussopimuksiin ja toimintaohjelmiin, jotka yhteisrahoitetaan EIR -rahastoista. Keskus- ja paikallisviranomaisten olisi toimittava yhteistyössä strategioiden täytäntöönpanemiseksi.

Tätä varten tukevat paikallisviranomaisia, jotta helpotetaan toimenpidekokonaisuuksien täytäntöönpanoa paikallistasolla.

3.3

Pyrkivät paikallistasolla sellaisia romanitaustaisia perheitä koskevaan yhtenäiseen lähestymistapaan, jotka kärsivät monista ongelmista, kuten koulunkäynnin keskeyttämisestä, velkaantumisesta, köyhyydestä ja heikosta terveydestä. Tätä varten voitaisiin vahvistaa paikallisviranomaisten valmiuksia noudattaen samalla vastuunjakoa kussakin jäsenvaltiossa, jotta viranomaiset voivat toimia tehokkaassa yhteistyössä sekä asianomaisten perheiden mutta myös esimerkiksi koulujen, nuorten tukipalvelujärjestöjen, poliisiviranomaisten, kansanterveysjärjestöjen, sosiaalihuollon järjestöjen ja asuntoyhteisöjen kanssa.

3.4

Seuraavat ja arvioivat asianmukaisesti kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuutta sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi määrittämällä perusuria tai mitattavia tavoitteita tai keräämällä asiaankuuluvaa laadullista tai määrällistä tietoa tällaisten strategioiden tai toimenpiteiden sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sovellettavan, etenkin henkilötietosuojaa koskevan, kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

3.5

Käyttävät hyväksi kaikkia asiaan kuuluvia empiirisen sosiaalitutkimuksen tai tiedonkeruun keskeisiä indikaattoreita tai menetelmiä, jotta edistymistä voidaan säännöllisin välein seurata ja arvioida erityisesti paikallistasolla siten, että mahdollistetaan tehokas raportointi romanien tilanteesta jäsenvaltioissa Euroopan unionin perusoikeusviraston mahdollisella tuella.

3.6

Tukevat tasa-arvoista kohtelua edistävien elinten työtä ja institutionaalisia valmiuksia antamalla niille riittävästi resursseja, jotta ne voivat antaa syrjinnän uhreiksi joutuneille romaneille tehokasta oikeudellista ja oikeusapua.

3.7

Edistävät säännöllistä vuoropuhelua romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten ja tasa-arvoista kohtelua edistävien kansallisten elinten välillä.

3.8

Antavat romanien integraatiota edistäville kansallisille yhteysviranomaisille riittävät valtuudet ja niiden tehtävää vastaavat resurssit, jotta ne voivat tehokkaasti koordinoida romanien integraatiota edistävien politiikkojen monialaista seurantaa niiden täytäntöönpanoa varten, noudattaen samalla vastuunjakoa kussakin jäsenvaltiossa.

3.9

Ottavat romanien integraatiota edistävät kansalliset yhteysviranomaiset mukaan asiaankuuluvien politiikkojen kehittämistä, rahoitusta ja toteutusta koskeviin päätöksentekoprosesseihin. Romanien integraatiota edistävien kansallisten yhteysviranomaisten olisi helpotettava romanien kansalaisyhteiskunnan osallistumista romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja paikallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon.

3.10

Kannustavat kehittämään valtioiden rajat ylittäviä yhteistyömuotoja kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja osallistumaan niihin aktiivisesti, poliittisten aloitteiden ja erityisesti hankkeiden sekä kahden- tai monenvälisten sopimusten avulla, jotta voidaan

3.11

Edellä 3.10 kohdassa mainitulla valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä olisi täydennettävä toimenpiteitä, joita toteutetaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien yhteydessä sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa ja kaikkien olemassa olevien jäsenvaltioiden välisten yhteistyösopimusten, kuten Tonava-strategian, sekä muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), puitteissa.

4.1.

Ilmoittavat toimenpiteet, jotka toteutetaan tämän suosituksen mukaisesti komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016.

4.2.

Tämän jälkeen ilmoittavat komissiolle vuosittain kaikki uudet toteutetut toimenpiteet kunkin vuoden lopussa sekä tiedot edistymisestä, jota on saatu aikaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden tai yhdennettyjen toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisessa sosiaalista osallistamista koskevien politiikkojen laajemmissa puitteissa.

5.1

Varmistamaan, että se käyttää jäsenvaltioiden toimittamia tietoja avuksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavien, romanien integraatiota edistävien strategioiden täytäntöönpanoa koskevien vuosikertomustensa valmistelussa ja Eurooppa 2020 -strategian eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten muotoilussa.

5.2

Tältä pohjalta seuraamaan tarkoin tilannetta ja arvioimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2019 tarvetta tarkistaa tätä suositusta ja saattaa se ajan tasalle.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/8

(1)

Tällä suosituksella on tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan kaikkien sellaisten epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia, jotka eivät ikänsä, psyykkisen tai fyysisen tilansa tai vammansa vuoksi pysty ymmärtämään rikosoikeudellista menettelyä ja osallistumaan siihen tehokkaasti, jäljempänä ’haavoittuvassa asemassa olevat’.

(2)

Tällä suosituksella on määrä vahvistaa jäsenvaltioiden luottamusta muiden jäsenvaltioiden rikosoikeudellisiin järjestelmiin vahvistamalla vähimmäissäännöt epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisten oikeuksien suojelulle, ja se voi näin parantaa rikosasioissa annettujen päätösten vastavuoroista tunnustamista.

(3)

Tukholman ohjelmassa (1) painotetaan voimakkaasti yksilön oikeuksien vahvistamista rikosoikeudellisissa menettelyissä. Sen 2.4 kohdassa Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia edeten vaiheittain (2) epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien vahvistamisessa.

(4)

Tähän mennessä on hyväksytty kolme toimenpidettä, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU (5).

(5)

Olisi katsottava, että tässä suosituksessa olevat viittaukset epäiltyihin tai syytettyihin, jotka on pidätetty tai jotka ovat menettäneet vapautensa, tarkoittavat kaikkia tilanteita, joissa epäillyltä tai syytetyltä rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä riistetään hänen vapautensa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, siten kuin kyseistä määräystä tulkitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

(6)

On tärkeää, että rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjen ja syytettyjen haavoittuvuus havaitaan ja tunnustetaan nopeasti. Tätä varten poliisi-, lainvalvonta- tai oikeusviranomaisten olisi tehtävä alustava arviointi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava pyytää riippumatonta asiantuntijaa selvittämään, kuinka haavoittuvassa asemassa henkilö on, mitkä ovat hänen tarpeensa ja ovatko jo toteutetut tai suunnitellut henkilöä koskevat toimenpiteet asianmukaisia.

(7)

Epäillyllä tai syytetyllä tai tämän avustajalla olisi oltava oikeus kansallisen lainsäädännön mukaisesti riitauttaa arviointi, joka koskee henkilön mahdollista haavoittuvuutta rikosoikeudellisessa menettelyssä, erityisesti, jos se huomattavasti estää tai rajoittaa henkilön perusoikeuksien toteutumista. Kyseiseen oikeuteen ei sisälly jäsenvaltioiden velvollisuutta säätää erityisestä muutoksenhakumenettelystä, erillisestä mekanismista tai valitusmenettelystä, jossa kyseinen laiminlyönti tai kieltäytyminen voidaan riitauttaa.

(8)

’Laillisella edustajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka edustaa haavoittuvassa olevan etuja ja valvoo tämän oikeudellisia asioita. Tällainen on esimerkiksi tuomioistuimen haavoittuvassa asemassa olevalle henkilölle määräämä edunvalvoja.

(9)

’Sopivalla aikuisella’ sukulaista tai haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön sosiaalisessa suhteessa olevaa henkilöä, joka todennäköisesti asioi viranomaisten kanssa ja mahdollistaa haavoittuvassa asemassa olevan henkilön prosessuaalisten oikeuksien toteutumisen.

(10)

Haavoittuvassa asemassa olevat tarvitsevat asianmukaista apua ja tukea rikosoikeudellisten menettelyjen aikana. Haavoittuvassa asemassa olevan epäillyn tai syytetyn lailliselle edustajalle tai sopivalle aikuiselle olisi tätä varten ilmoitettava mahdollisimman pian epäiltyä tai syytettyä koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä, syytteen luonteesta, prosessuaalisista oikeuksista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Lailliselle edustajalle tai sopivalle aikuiselle olisi ilmoitettava mahdollisimman pian mahdollisesta vapaudenmenetyksestä ja syistä siihen, ellei se ole henkilön etujen vastaista.

(11)

Henkilöt, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, eivät pysty seuraamaan ja ymmärtämään rikosoikeudellisia menettelyjä. Jotta voidaan varmistaa, että heidän oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuvat, heidän ei pitäisi voida luopua oikeudestaan avustajaan.

(12)

Jotta vapautensa menettäneiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilökohtainen koskemattomuus voidaan varmistaa, heidän olisi päästävä lääkärintarkastukseen, jossa arvioidaan, mikä on heidän yleinen kuntonsa ja ovatko heihin mahdollisesti kohdistettavat toimenpiteet sopusoinnussa heidän kuntonsa kanssa.

(13)

Haavoittuvassa asemassa olevat eivät aina pysty ymmärtämään niiden poliisikuulustelujen sisältöä, joihin he joutuvat. Kuulustelun sisällön mahdollisen kiistämisen ja sen seurauksena kuulustelun tarpeettoman toistamisen välttämiseksi nämä kuulustelut olisi tallennettava audiovisuaalisin keinoin.

(14)

Haavoittuva asema ei saisi – kunkin tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen – muodostaa estettä sille, että epäilty tai syytetty tutustuu toimivaltaisten viranomaisten hallussa olevaan, kyseistä rikosasiaa koskevaan todistusaineistoon käyttäessään prosessuaalisia oikeuksiaan, jotta oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin toteutuisi.

(15)

Tätä suositusta sovelletaan haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, jotka ovat neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (6) mukaisen luovuttamismenettelyn, jäljempänä ’eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva menettely’, kohteena. Täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi sovellettava eurooppalaista pidätysmääräystä koskeviin menettelyihin tässä suosituksessa vahvistettuja prosessuaalisia oikeuksia.

(16)

Tämän suosituksen viittaukset asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vammaisille tehokas oikeussuojakeinojen saatavuus, olisi ymmärrettävä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2006 yleissopimuksessa ja erityisesti sen 13 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden valossa.

(17)

Jotta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kanssa tekemisissä olevat työntekijät olisivat tietoisia näiden henkilöiden erityistarpeista, heille olisi annettava asianmukainen koulutus.

(18)

Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tällä suosituksella pyritään erityisesti edistämään oikeutta vapauteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta puolustukseen.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi tämän suosituksen johdosta toteuttamansa toimenpiteet (36) kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Komission olisi seurattava ja arvioitava jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä näiden tietojen perusteella.

1.

Tässä suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien, rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien, eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan menettelyn kohteena olevien henkilöiden tiettyjä prosessuaalisia oikeuksia.

2.

Haavoittuvassa asemassa olevien erityisiä prosessuaalisia oikeuksia olisi sovellettava siitä lähtien, kun heitä epäillään rikoksesta. Näiden oikeuksien olisi oltava voimassa siihen saakka, kun menettelyt on saatettu päätökseen.

3.

Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt olisi otettava mukaan prosessuaalisten oikeuksiensa käyttämiseen etujensa mukaisesti ottaen huomioon heidän kykynsä ymmärtää menettelyä ja osallistua siihen tehokkaasti.

4.

Haavoittuvassa asemassa olevien haavoittuvuus olisi havaittava ja tunnustettava nopeasti. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki toimivaltaiset viranomaiset voivat turvautua riippumattoman asiantuntijan tekemään lääkärintarkastukseen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden havaitsemiseksi sekä heidän haavoittuvuutensa asteen ja heidän tarpeidensa määrittämiseksi. Tämä asiantuntija voi antaa perustellun lausunnon haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä koskevien, jo toteutettujen tai suunniteltujen toimenpiteiden asianmukaisuudesta.

5.

Haavoittuvassa asemassa olevat eivät saisi joutua minkäänlaisen kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, kun he käyttävät tässä suosituksessa tarkoitettuja prosessuaalisia oikeuksiaan.

6.

Haavoittuvassa asemassa oleville myönnettyjä prosessuaalisia oikeuksia olisi kunnioitettava koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan ottaen huomioon heidän haavoittuvuutensa luonne ja aste.

7.

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön haavoittuvuusolettama, joka koskisi erityisesti henkilöitä, joilla on vakava psyykkinen, älyllinen tai fyysinen vajavuus, aistivamma, mielisairaus tai kognitiivinen häiriö, joka estää heitä ymmärtämästä menettelyä ja osallistumasta siihen tehokkaasti.

8.

Vammaisten olisi saatava pyynnöstä tietoa prosessuaalisista oikeuksistaan saavutettavassa muodossa.

9.

Haavoittuvassa asemassa olevalle ja tarvittaessa hänen lailliselle edustajalleen tai sopivalle aikuiselle olisi annettava tieto tässä suosituksessa tarkoitetuista erityisistä prosessuaalisista oikeuksista, erityisesti tiedonsaantioikeuteen liittyvistä oikeuksista, oikeudesta lääkintäapuun, oikeudesta oikeudelliseen avustajaan, yksityisyyden kunnioittamiseen ja tarvittaessa tutkintavankeuteen liittyvistä oikeuksista.

10.

Haavoittuvassa asemassa olevan henkilön tai toimivaltaisten viranomaisten nimittämän laillisen edustajan tai sopivan aikuisen, joka avustaa henkilöä, olisi oltava läsnä poliisiasemalla ja tuomioistuinkäsittelyissä.

11.

Jos haavoittuvassa asemassa oleva ei kykene ymmärtämään ja seuraamaan menettelyä, hänen ei pitäisi voida luopua direktiivin 2013/48/EU mukaisesta oikeudesta käyttää oikeudellista avustajaa.

12.

Haavoittuvassa asemassa olevien olisi saatava systemaattisesti ja säännöllisesti lääkintäapua koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan, jos he ovat menettäneet vapautensa.

13.

Haavoittuvassa asemassa olevien mahdollinen kuulusteleminen esitutkintavaiheessa olisi tallennettava audiovisuaalisessa muodossa.

14.

Jäsenvaltioiden olisi toteuttava kaikki mahdolliset toimet sen varmistamiseksi, että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden vapaudenmenetys ennen tuomiota on viimeinen keino, oikeasuhteinen toimenpide ja tapahtuu haavoittuvassa asemassa olevan henkilön tarpeisiin soveltuvin edellytyksin. Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että haavoittuvassa asemassa olevilla on pääsy kohtuulliseen majoitukseen, jossa otetaan huomioon heidän erityistarpeensa vapaudenmenetyksen yhteydessä.

15.

Toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa olevien yksityisyyden, henkilökohtaisen koskemattomuuden ja henkilötietojen, kuten potilastietojen, suojaamiseksi koko rikosoikeudellisen menettelyn ajan.

16.

Täytäntöönpanevan jäsenvaltion olisi varmistettava, että haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä, joka on eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan menettelyn kohteena, on pidätyksen yhteydessä tässä suosituksessa tarkoitetut prosessuaaliset oikeudet.

17.

Haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevissa rikosoikeudellisissa menettelyissä toimivaltaisten poliisi-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten olisi saatava erityistä koulutusta.

18.

Jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi tämän suosituksen johdosta toteuttamansa toimenpiteet viimeistään (36 kuukauden kuluttua sen tiedoksiantamisesta).

19.

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/11

(1)

Tämän suosituksen tarkoituksena on vahvistaa rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen ja neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) mukaisissa eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsittyjen henkilöiden oikeutta oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä ja siten täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/48/EU (2) mukaista oikeutta käyttää avustajaa ja helpottaa tämän oikeuden tosiasiallista käyttöä.

(2)

Oikeus oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdassa. Se tunnustetaan myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 3 kohdan d alakohdassa. Perusperiaatteet, joihin oikeusapujärjestelmän on perustuttava, esitetään Yhdistyneiden kansakuntien asiakirjassa Principles and Guidelines on Access to Legal Aid in Criminal Justice Systems (Oikeusavun saatavuutta rikosoikeusjärjestelmissä koskevat periaatteet ja suuntaviivat), jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2012.

(3)

Avustajan käyttämistä koskevan oikeuden soveltamisalasta ja sisällöstä säädetään direktiivissä 2013/48/EU, eikä minkään tässä suosituksessa pitäisi tulkita rajoittavan asianomaisessa direktiivissä säädettyjä oikeuksia.

(4)

Rikosoikeudellisessa menettelyssä rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä on oikeus käyttää avustajaa siitä lähtien, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hänelle joko virallisella ilmoituksella tai muulla tavoin tiedon siitä, että häntä epäillään tai syytetään rikoksesta, ja riippumatta siitä, onko hän menettänyt vapautensa. Oikeutta käyttää avustajaa sovelletaan siihen saakka, kun kyseinen menettely on saatettu päätökseen, millä tarkoitetaan sen kysymyksen lopullista ratkaisemista, onko epäilty tai syytetty rikoksen tekijä, sekä tarvittaessa tuomion antamista ja muutoksenhaun ratkaisemista. Samaa aikajännettä olisi sovellettava oikeuteen saada oikeusapua.

(5)

’Avustajalla’ tarkoitetaan tässä suosituksessa kaikkia henkilöitä, jotka ovat jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien hyväksytyn elimen antaman akkreditoinnin perusteella, päteviä ja oikeutettuja antamaan oikeudellisia neuvoja ja apua epäillyille ja syytetyille.

(6)

’Oikeusavulla’ tarkoitetaan jäsenvaltion myöntämää rahoitusta ja apua, jolla varmistetaan, että oikeutta avustajaan voidaan käyttää tehokkaasti. Rahoituksen olisi katettava rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille tai syytetyille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille aiheutuvat puolustuksen kulut ja oikeudenkäyntikulut.

(7)

Jos epäillyllä, syytetyllä tai etsityllä ei ole varaa maksaa puolustuksen kuluja tai oikeudenkäyntikuluja tai osaa näistä kuluista, heidän olisi voitava saada oikeusapua siinä määrin kuin oikeuden toteutuminen sitä edellyttää.

(8)

Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan, epäillyltä tai syytetyltä ei pitäisi edellyttää, että hänen on epäilyksettömästi todistettava varojensa riittämättömyys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kukin seuraavista kriteereistä olisi otettava huomioon erikseen, kun määritetään, edellyttääkö oikeuden toteutuminen maksuttoman oikeusavun myöntämistä: rikoksen vakavuus, tuomion ankaruus, asian monimutkaisuus ja epäillyn tai syytetyn henkilökohtainen tilanne.

(9)

Lisäksi ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että oikeuden toteutumista koskevan kriteerin olisi periaatteessa katsottava täyttyvän, jos rikosseuraamuksena voi olla vapaudenmenetys.

(10)

Päätös siitä, myönnetäänkö rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä oikeusapua, olisi tehtävä riittävän ajoissa, jotta epäilty tai syytetty voi esittää asiansa konkreettisesti ja tehokkaasti.

(11)

Oikeusalan toimijoiden riippumattomuuden vuoksi puolustuksen hoitamisesta päättävät ensisijaisesti epäilty, syytetty tai etsitty henkilö itse ja hänen edustajansa. Jotta voidaan varmistaa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden takaamiseksi tarvittava oikeusavun korkea ammatillinen taso, jäsenvaltioiden olisi perustettava tehokkaita järjestelmiä oikeudenkäyntiavustajien yleistä laadunvarmistusta varten. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön oikeudenkäyntiavustajien akkreditointijärjestelmiä. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos oikeusavussa tapahtuu laiminlyönti, joka on ilmeinen tai tuodaan riittävällä tavalla jäsenvaltion tietoon, asiassa ryhdytään toimenpiteisiin.

(12)

Puolustusasianajajille ja oikeudesta oikeusapuun päättäville henkilöille, kuten syyttäjille, tuomareille ja oikeusapulautakuntien jäsenille, olisi annettava asianmukaista koulutusta oikeusavun tosiasiallisen saatavuuden edistämiseksi.

(13)

Asianajajan ja asiakkaan välisen luottamuksen tärkeyden vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon epäillyn tai syytetyn toivomukset oikeudenkäyntiavustajan valinnassa. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan, viranomaiset voivat kuitenkin jättää tällaiset toivomukset huomiotta, jos niillä on asianmukaiset ja riittävät perusteet katsoa, että tämä on välttämätöntä, jotta oikeus toteutuisi.

(14)

Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa tunnustetut periaatteet. Tällä suosituksella pyritään erityisesti edistämään oikeutta vapauteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta puolustukseen. Suositusta olisi tulkittava ja se olisi pantava täytäntöön tämän mukaisesti.

(15)

Siltä osin kuin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määrätään oikeuksista, jotka vastaavat niitä oikeuksia, joista määrätään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa, asianomaisten oikeuksien merkityksen ja soveltamisalan olisi oltava sama kuin mainitussa yleissopimuksessa. Tämän suosituksen asiaa koskevia säännöksiä olisi siten tulkittava ja ne olisi pantava täytäntöön kunnioittaen näitä oikeuksia siten kuin niitä on tulkittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tämän suosituksen johdosta toteuttamistaan toimista.

(17)

Komission olisi viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän suosituksen tiedoksiantamisesta arvioitava, tarvitaanko lisätoimia, esimerkiksi lainsäädäntötoimenpiteitä, sen varmistamiseksi, että tämän suosituksen tavoitteet saavutetaan kaikilta osin,

1.

Tämä suositus koskee rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjen tai syytettyjen ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsittyjen henkilöiden oikeutta oikeusapuun, ja sillä pyritään varmistamaan, että direktiivin 2013/48/EU mukaista oikeutta avustajaan voidaan käyttää tehokkaasti.

2.

Rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyillä tai syytetyillä olisi oltava oikeus oikeusapuun siitä lähtien, kun heitä epäillään rikoksesta. Tämän oikeuden olisi oltava voimassa siihen saakka, kun menettelyt on saatettu päätökseen.

3.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että epäillyillä, syytetyillä ja etsityillä on tosiasiallinen oikeus oikeusapuun, jotta varmistetaan heidän oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tämän suosituksen mukaisesti.

4.

Epäillylle, syytetylle tai etsitylle olisi myönnettävä oikeusapua ainakin jos hänen taloudellinen tilanteensa on sellainen, ettei hänellä ole varaa maksaa puolustuksen kuluja tai oikeudenkäyntikuluja tai osaa näistä kuluista (tarveharkinta), tai jos oikeusapu on välttämätöntä, jotta oikeus toteutuisi (aiheellisuusharkinta).

5.

Olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta kaikki olennaiset tiedot oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä olisivat epäillyn, syytetyn tai etsityn saatavilla vaivattomasti ja ymmärrettävässä muodossa. Näitä tietoja ovat tieto siitä, milloin ja mistä oikeusapua haetaan, selkeät perusteet sen ratkaisemiseksi, onko henkilöllä oikeus oikeusapuun, sekä tieto valitusmahdollisuuksista tilanteissa, joissa oikeusapu on evätty tai oikeudenkäyntiavustajan antama oikeusapu ei riitä.

6.

Kun oikeutta oikeusapuun arvioitaessa edellytetään varojen riittämättömyyttä (tarveharkinta), hakijan taloudellista tilannetta olisi arvioitava sellaisten objektiivisten tekijöiden perusteella kuin tulot, omaisuus, perhetilanne, elintaso ja puolustusasianajajan käyttämisestä aiheutuvat kulut. Kun oikeusapua haetaan lapselle, olisi otettava huomioon lapsen omat varat, mutta ei hänen vanhempiensa tai vanhempainvastuunkantajan varoja.

7.

Jos tarveharkinnassa otetaan huomioon samassa taloudessa asuvan perheen tulot, mutta yksittäiset perheenjäsenet ovat riitaantuneet eikä heillä ole tasavertaista mahdollisuutta käyttää perheen tuloja, olisi otettava huomioon ainoastaan oikeusapua hakevan henkilön tulot.

8.

Tutkittaessa epäillyn, syytetyn tai etsityn varojen riittämättömyyttä olisi otettava huomioon kaikki olennaiset tosiseikat.

9.

Jos jäsenvaltiot määrittelevät kynnysarvon, jonka ylittyessä henkilön oletetaan pystyvän osittain tai kokonaan maksamaan puolustuksen kulut ja oikeudenkäyntikulut, niiden olisi kynnysarvoa asettaessaan otettava huomioon 6 kohdassa tarkoitetut tekijät. Tällaisen kynnysarvon olemassaolon ei kuitenkaan pitäisi estää henkilöitä, joiden varat ylittävät kynnysarvon, saamasta oikeusapua kuluja tai niiden osaa varten, jos heidän varansa eivät riitä kattamaan käsiteltävänä olevasta asiasta aiheutuvia kuluja.

10.

Epäillyltä, syytetyltä tai etsityltä ei pitäisi edellyttää sen todistamista epäilyksettömästi, että hänen varansa eivät riitä kattamaan puolustuksen kuluja ja oikeudenkäyntikuluja.

11.

Kun tutkitaan, edellyttääkö oikeuden toteutuminen oikeusavun myöntämistä (aiheellisuusharkinta), olisi arvioitava muun muassa asian monimutkaisuutta, epäillyn, syytetyn tai etsityn sosiaalista ja henkilökohtaista tilannetta, rikoksen vakavuutta sekä mahdollisen seuraamuksen ankaruutta. Kaikki olennaiset tosiseikat olisi otettava huomioon.

12.

Silloin kun henkilöä epäillään tai syytetään rikoksesta, josta voidaan määrätä vankeusrangaistus, ja tilanteissa, joissa oikeudellisen avustajan käyttö on pakollista, olisi katsottava, että oikeusavun myöntäminen edistää oikeuden toteutumista.

13.

Jos epäillylle, syytetylle tai etsitylle on myönnetty oikeusapua aiheellisuusharkinnan perusteella, oikeusavun kulut voidaan periä takaisin, jos henkilö tuomitaan lopullisesti rikoksesta, edellyttäen että hänellä on 6–10 kohdan mukaisesti määrittäen varaa maksaa kulut perintäajankohtana.

14.

Oikeusapu olisi myönnettävä tai evättävä riippumattoman toimivaltaisen viranomaisen tekemällä päätöksellä viipymättä riittävän ajoissa, jotta epäilty, syytetty tai etsitty ehtii valmistella puolustustaan tehokkaasti ja konkreettisesti.

15.

Epäillyllä, syytetyllä tai etsityllä olisi oltava oikeus siihen, että päätöksiä, jotka koskevat hänen oikeusapuhakemuksensa hylkäämistä kokonaan tai osittain, tarkastellaan uudelleen.

16.

Jos hakemus hylätään kokonaan tai osittain, hylkääminen olisi perusteltava kirjallisesti.

17.

Oikeudellisten menettelyjen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi oikeusapujärjestelmissä tarjottavan oikeusavun olisi oltava korkeatasoista. Sen vuoksi kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava käytössä oikeudenkäyntiavustajien laadunvarmistusjärjestelmiä.

18.

Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava käytössään keinot vaihtaa oikeudenkäyntiavustajaa tai vaatia häntä täyttämään velvoitteensa, jos hän ei ole antanut riittävän laadukasta oikeusapua.

19.

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön oikeudenkäyntiavustajien akkreditointijärjestelmä ja ylläpidettävä sitä.

20.

Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan oikeudenkäyntiavustajien akkreditointiperusteet ottaen huomioon parhaat käytänteet.

21.

Rikosoikeudellisissa menettelyissä annettavaa oikeusapua koskevien päätösten tekemiseen osallistuvan henkilöstön olisi saatava asianmukaista koulutusta.

22.

Korkeatasoisen oikeudellisen neuvonnan ja oikeusavun varmistamiseksi olisi edistettävä oikeusapupalveluja tarjoaville lakimiehille suunnattua koulutusta ja koulutusohjelmien laatimista.

23.

Oikeudenkäyntiavustajien akkreditoinnin edellytyksenä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava sitoutuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

24.

Kansallisissa oikeusapujärjestelmissä olisi oikeudenkäyntiavustajaa valittaessa mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon epäillyn, syytetyn tai etsityn omat toivomukset.

25.

Oikeusapujärjestelmässä olisi pyrittävä varmistamaan oikeudellisen edustuksen jatkuvuus siten, että epäilty, syytetty tai etsitty saa halutessaan käyttää aina samaa oikeudenkäyntiavustajaa.

26.

Olisi otettava käyttöön avoimia ja vastuullisia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että epäilty, syytetty tai etsitty voi tehdä oikeusapujärjestelmän mukaista oikeusapua koskevan omaehtoisen valinnan ilman että häneen pyritään vaikuttamaan aiheettomasti.

27.

Jäsenvaltioiden olisi kerättävä tämän suosituksen seurannan kannalta merkityksellisiä tietoja.

28.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tämän suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimista viimeistään (36 kuukauden kuluttua suosituksen tiedoksiantamisesta).

29.

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/15

(1)

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja sellaisten kansallisten keskuspankkien tilit, joiden rahayksikkö on euro.

(2)

Banque centrale du Luxembourgin nykyisten ulkopuolisten tilintarkastajien toimikausi päättyy tilikauden 2013 tilintarkastuksen jälkeen. Sen vuoksi on tarpeen nimittää uudet ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2014 alkaen.

(3)

Banque centrale du Luxembourg on valinnut DELOITTE AUDIT SARL:n ulkopuolisiksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2014–2018,

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/16

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/17

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/18

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/19

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32013M7100. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/19

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32013M6844. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/20

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32013M7096. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/21

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/22

1.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission päätösluonnoksessaan esittämistä kilpailuongelmista.

2.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että toiminta saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

3.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä siitä, että komission esiin tuomat kilpailuongelmat voidaan ratkaista Penguinin ehdottamilla sitoumuksilla.

4.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä sitoumusten riittävyydestä.

5.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä sitoumusten kestosta.

6.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä siitä, että sitoumukset olisi tehtävä sitoviksi kokonaisuudessaan.

7.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä siitä, että sitoumukset huomioon ottaen ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 2 kohdan soveltamista ei ole enää perusteita päätösluonnoksessa mainittuihin kilpailuongelmiin liittyville komission toimille Penguinia vastaan.

8.

Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

9.

Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/23

(1)

Tämä menettely koskee väitteitä tietyistä yhdenmukaistetuista menettelytavoista, jotka liittyvät sähkökirjojen myyntiin kuluttajille.

(2)

Komissio antoi 12. joulukuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 9 artiklaan perustuvan päätöksen sähkökirjojen myynnistä kuluttajille. Päätös on osoitettu neljälle kustantamolle (Hachette, Harper Collins, Holtzbrinck/Macmillan ja Simon & Schuster) (3) sekä Applelle. Päätöksellä neljä kustantamoa ja Apple velvoitettiin noudattamaan antamiaan sitoumuksia ja menettely päätettiin niiden osalta (4).

(3)

Koska Penguin-konsernin (5) emoyhtiö Pearson ei esittänyt sitoumuksia, komissio jatkoi tutkimuksia, jotka koskivat Pearsonin toimintaa ja sen yhteensopivuutta SEUT-sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan kanssa.

(4)

Penguin, joka on kaupallisten sähkökirjojen myyjä Pearson-konsernissa, esitti komissiolle 16. huhtikuuta 2013 sitoumuksia (6) vastauksena 1. maaliskuuta 2013 tehdyssä alustavassa arvioinnissa esitettyihin huolenaiheisiin.

(5)

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 19. huhtikuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto (7), jossa esitetään yhteenveto asiasta ja sitoumuksista ja kehotetaan asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa sitoumuksista kuukauden kuluessa tiedonannon julkaisemisesta. Huomautuksia ei ole esitetty. Näin ollen komissio katsoo neljää kustantamoa ja Applea vastaan aloitetun menettelyn ensimmäisen osan osalta, että kilpailuongelmien ratkaisemiseksi esitetyt sitoumukset ovat riittäviä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisessa päätöksessään komissio määrää Penguinin esittämät sitoumukset sitä velvoittaviksi ja katsoo, että komission jatkotoimille ei annettujen sitoumusten valossa ole enää aihetta ja että asiaa koskeva menettely olisi näin ollen päätettävä.

(7)

Yksikään menettelyn toisen osan osapuoli ei ole esittänyt pyyntöjä tai kanteluja (8). Tämän vuoksi katson, että asiassa on kunnioitettu kaikkien osapuolten menettelyllisiä oikeuksia.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/25

(1)

Päätös on osoitettu seuraaville yrityksille: Penguin Random House Limited (entinen The Penguin Publishing Company Limited) ja Penguin Group (USA), LLC (entinen Penguin Group (USA), Inc.) (yhdessä ”Penguin”) (2). Päätös koskee Penguinin toimintaa osallistumisessa mahdolliseen yhdenmukaistettuun menettelytapaan sähköisten kirjojen myynnissä kuluttajille.

(2)

Komissio aloitti 1 päivänä joulukuuta 2011 menettelyn, jonka kohteena olivat Apple Inc. (jäljempänä ’Apple’), Hachette Livre SA (jäljempänä ’Hachette’), HarperCollins Publishers Limited ja HarperCollins Publishers L.L.C. (yhdessä ”Harper Collins”), Georg von Holtzbrinck GmbH & Co. KG ja Verlagsgruppe Georg von Holtzbrinck GmbH (yhdessä ”Holtzbrinck/Macmillan”), Simon & Schuster, Inc., Simon & Schuster (UK) Ltd ja Simon & Schuster Digital Sales Inc. (yhdessä ”Simon & Schuster”), (jäljempänä kaikki yhdessä ”neljä kustantamoa”), ja Penguin (kaikista yhdessä käytetään jäljempänä ilmausta ”viisi kustantamoa”). Syynä menettelyn aloittamiseen olivat alustavat epäilyt mahdollisesta yhdenmukaisen menettelytavan noudattamisesta näiden osapuolten välillä vähittäismyyntihintojen nostamiseksi Euroopan talousalueella. Komissio antoi 12 päivänä joulukuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan nojalla päätöksen, joka oli osoitettu neljälle kustantamolle ja Applelle (”12 päivänä joulukuuta 2012 annettu päätös”). Päätöksellä neljän kustantamon ja Applen esittämät sitoumukset tehtiin sitoviksi ja saatettiin menettely niiden osalta päätökseen. Päätöstä ei ollut osoitettu Penguinille, sillä se ei esittänyt kyseisenä ajankohtana sitoumuksia. Penguin päätti kuitenkin esittää sitoumuksia aiemmin tämän vuoden aikana.

(3)

Komissio teki 1 päivänä maaliskuuta 2013 alustavan arvioinnin Penguin-kustantamosta.

(4)

Penguin toimitti 16 päivänä huhtikuuta 2013 sitoumukset alustavassa arvioinnissa esitettyjen kilpailuongelmien ratkaisemiseksi (”alustavat sitoumukset”).

(5)

Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 19 päivänä huhtikuuta 2013 27 artiklan 4 kohdan mukainen tiedonanto, jossa pyydettiin kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa sitoumuksista kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta (”markkinatesti”).

(6)

Komissio ilmoitti 23 päivänä toukokuuta 2013 Penguin-kustantamolle huomautuksesta, jonka se oli vastaanottanut kolmannelta osapuolelta markkinatestin aikana.

(7)

Neuvoa-antava komitea hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklaan perustuvan päätösluonnoksen. Kuulemismenettelyistä vastaava neuvonantaja antoi loppukertomuksensa 28 päivänä kesäkuuta 2013.

(8)

Samaan tapaan kuin neljälle kustantamolle osoitetussa alustavassa arvioinnissa, komissio katsoi Penguin-kustantamolle osoitetussa alustavassa arvioinnissa, että ainakin kyseiset viisi kustantamoa olivat ilmaisseet toisilleen ennen vuotta 2008 huolensa Amazonin (suuri vähittäisverkkokauppa) myymien sähköisten kirjojen vähittäismyyntihinnoista, jotka vastasivat tukkuhintoja tai alittivat ne. Komissio katsoi alustavasti, että viimeistään joulukuussa 2009 jokainen kyseisestä viidestä kustantamosta hankkiutui suoraan ja välillisesti (Applen välityksellä) yhteyksiin, joissa pyrittiin joko nostamaan sähköisten kirjojen vähittäismyyntihintoja Amazonin hintoja korkeammiksi (kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa) tai välttämään kyseisten hintojen tuloa ETA-alueelle (näin toimittiin Ranskassa ja Saksassa). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kyseiset viisi kustantamoa aikoivat yhdessä Applen kanssa siirtyä sähköisten kirjojen myynnissä maailmanlaajuisesti tukkumallista (jossa vähittäismyyjä määrittelee vähittäismyyntihinnat) agentuurimalliin (jossa kustantamo määrittelee vähittäismyyntihinnat) käyttäen samoja keskeisiä hinnoitteluehtoja ensiksi Applen ja myöhemmin muidenkin vähittäismyyjien (mukaan luettuna Amazon) kanssa.

(9)

Komissio katsoi alustavassa arvioinnissa, että tällaisen siirtymän toteuttamiseksi yhdessä jokainen kyseisistä viidestä kustantamosta paljasti toisilleen/Applelle ja/tai sai toisiltaan/Applelta tietoa, joka koski kyseisten viiden kustantamon aikeita seuraavien asioiden suhteen: i) aikovatko ne tehdä Yhdysvalloissa agentuurisopimuksen Applen kanssa ja ii) keskeisistä ehdoista, joilla kukin kyseisistä viidestä kustantamosta tekisi Yhdysvalloissa agentuurisopimuksen Applen kanssa mukaan luettuina vähittäismyyntihintaa koskeva suosituimmuuskohtelulauseke, vähittäishintojen enimmäistasot ja Applelle maksettavan provision suuruus. Vähittäismyyntihintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen mukaan jokaisen kustantamon olisi noudatettava Applen iBookstoressa sellaisia matalampia hintoja, joilla samat sähköiset kirjat ovat saatavissa muista vähittäisverkkokaupoista. Yhdessä muiden keskeisten hinnoitteluehtojen kanssa suosituimmuuskohtelulauseke olisi johtanut kustantamoiden tulojen vähenemiseen, jos muut vähittäismyyjät olisivat jatkaneet sähköisten kirjojen myyntiä tuolloin markkinoilla vallinneeseen hintaan. Komission alustavassa arvioinnissa esittämän näkemyksen mukaan vähittäismyyntihintaa koskeva suosituimmuuskohtelulauseke aiheutti kustantamoille sellaisia taloudellisia vaikutuksia, että lauseke muodosti painostuskeinon. Jokainen kyseisistä viidestä kustantamosta oli siinä asemassa, että se saattoi pakottaa Amazonin hyväksymään siirtymisen agentuurimalliin, koska se olisi saattanut muuten menettää kyseisten viiden kustantamon sähköisten kirjojen saannin, jos vähintään kyseisillä viidellä kustantamolla oli samaan aikaan sama kannustin toimia näin eikä Amazon voinut kestää sitä, että se menettäisi samanaikaisesti mahdollisuuden edes osaan vähintään jokaisen kyseisten viiden kustantamon sähköisten kirjojen valikoimasta.

(10)

Komissio oli alustavassa arvioinnissa sitä mieltä, että Applen tavoitteena oli päästää samaan vähittäishintatasoon kuin Amazon mutta tuottaa kuitenkin samalla haluamansa kate. Apple tiesi, että tämä tavoite ja kyseisten viiden kustantamon tavoite nostaa vähittäismyyntihinnat Amazonin määrittelemää tasoa korkeammiksi (tai välttää se, että Amazon alentaa hintoja) voidaan saavuttaa, jos Apple i) noudattaa ainakin joidenkin kyseisistä viidestä kustantamosta esittämää ehdotusta ja tulee sähköisten kirjojen markkinoille agentuurimallilla eikä tukkumallilla ja ii) ilmoittaa jokaiselle kyseisistä viidestä kustantamosta, aikovatko ainakin muut kyseisistä viidestä kustantamosta tehdä Yhdysvalloissa Applen kanssa agentuurisopimuksen samoin keskeisin ehdoin.

(11)

Komission alustavan näkemyksen mukaan yhdessä toteutettu siirtyminen sähköisten kirjojen myynnissä tukkumallista agentuurimalliin, jossa käytetään maailmanlaajuisesti samoja keskeisiä hinnoitteluehtoja, muodostaa yhdenmukaistetun menettelytavan, jossa on tavoitteena joko nostaa sähköisten kirjojen vähittäismyyntihintoja Euroopan talousalueella tai estää halvemmin hinnoiteltujen sähköisten kirjojen tulo Euroopan talousalueelle.

(12)

Kyseisten viiden kustantamon ja Applen välinen yhdenmukaistettu menettelytapa vaikuttaa todennäköisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan SEUT-sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(13)

Komission alustavan näkemyksen mukaan SEUT-sopimuksen 101 artiklan 3 kohtaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohtaa ei voida soveltaa tässä tapauksessa, koska kyseisissä määräyksissä vahvistetut kumulatiiviset ehdot eivät täyty.

(14)

Komission alustavassa arvioinnissa esiin tuomat kilpailuongelmat eivät koske agentuurimallin laillista käyttöä sähköisten kirjojen myynnissä. Penguin voi tehdä agentuurisopimuksia lopullisten sitoumusten mukaisesti, kunhan nämä sopimukset ja niiden ehdot eivät riko unionin kilpailulainsäädäntöä.

(15)

Alustavassa arvioinnissa ei myöskään puututtu kansallisiin lakeihin, jotka antavat kustantamoille mahdollisuuden määritellä sähköisten kirjojen vähittäishinnat oman harkintansa mukaan (”jälleenmyyntihintalait”).

(16)

Penguin ei ole yhtä mieltä komission 1 päivänä maaliskuuta 2013 tekemän alustavan arvioinnin kanssa. Vastatakseen komission alustavassa arvioinnissa esiin tuomiin ongelmiin se on siitä huolimatta tarjonnut 16 päivänä huhtikuuta 2013 sitoumuksia, jotka ovat suurelta osin samanlaiset kuin aiemmin tarjotut sitoumukset, jotka tehtiin neljää kustantamoa sitoviksi komission 12 päivänä joulukuuta 2012 antamalla päätöksellä.

(17)

Penguinin esittämien sitoumusten keskeiset kohdat ovat seuraavat:

(18)

Jos Apple ei ole jo sitoumustensa perusteella irtisanonut Penguinin kanssa tehtyjä agentuurisopimuksia, Penguin irtisanoo sopimuksensa Applen kanssa viimeistään 14 päivän kuluessa sitoumukset sitoviksi tekevästä komission päätöksestä.

(19)

Penguin tarjoaa muille vähittäismyyjille kuin Apple mahdollisuuden irtisanoa sähköisten kirjojen myynnistä tehdyt agentuurisopimukset, jotka i) rajoittavat tai haittaavat vähittäismyyjän mahdollisuutta asettaa vähittäishinta tai muuttaa tai laskea sitä taikka tarjota hinnanalennuksia tai tarjoushintoja tai ii) sisältävät Penguinin sitoumuksissa määritellyn hintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen. Jos vähittäismyyjä päättää olla hyödyntämättä mahdollisuutta irtisanoa tällainen sopimus, Penguin irtisanoo sopimuksen siinä vahvistetuin edellytyksin.

(20)

Penguin ei kahden vuoden ajan (niin kutsuttu ”cooling-off -jakso”) rajoita tai haittaa sähköisten kirjojen vähittäismyyjien mahdollisuutta asettaa sähköisten kirjojen vähittäishinnat tai muuttaa tai laskea niitä ja/tai mahdollisuutta tarjota alennushintoja tai mitä tahansa muita tarjouksia. Jos Penguin tekee edellä mainittujen sopimusten päättymisen jälkeen agentuurisopimuksen sähköisten kirjojen vähittäismyyjän kanssa, kyseinen vähittäismyyjä voi kahden vuoden ajan alentaa sähköisten kirjojen vähittäismyyntihintoja kokonaismäärällä, joka vastaa niiden palkkioiden kokonaismäärää, jotka kustantaja maksaa vähintään vuoden aikana kyseiselle vähittäismyyjälle sähköisten kirjojensa myynnistä kuluttajille, ja/tai käyttää tämän määrän minkä tahansa muunlaisten tarjousten tarjoamiseen.

(21)

Penguin ei viiden vuoden ajan tee sähköisten kirjojen myynnistä ETA-alueella sopimuksia, joihin sisältyy Penguinin sitoumuksissa täsmennetty suosituimmuuskohtelulauseke (vähittäismyyntihintaa, tukkumyyntihintaa ja agentin palkkiota/tulon jakoa sekä liiketoimintamallia koskevat suosituimmuuskohtelulausekkeet).

(22)

Komissio vastaanotti yhden huomautuksen vastauksena markkinatestiin.

(23)

Huomautus koski seikkoja, jotka eivät suoraan liity komission alustavassa arvioinnissa esiin tuomiin kilpailuongelmiin, lähinnä erilaisten tiedostomuotojen käyttöä ja digitaalisten oikeuksien hallintaa, joiden myötä osa sähköisistä kirjoista voi olla luettavissa vain tietyille sähköisten kirjojen lukijakunnan jäsenille, sekä Amazonin vahvaa markkina-asemaa ETA-alueella.

(24)

Komissio esitti alustavassa arvioinnissa alustavana näkemyksenään, että kyseisten viiden kustantamon keskinäisen ja niiden ja Applen välisen mahdollisen yhdenmukaistetun menettelytavan tavoitteena oli estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua Euroopan talousalueella.

(25)

Komissio katsoi 12 päivänä joulukuuta 2012 antamassaan päätöksessä, että Euroopan talousalueella ennen mahdollista yhdenmukaistettua menettelytapaa vallinneet kilpailuedellytykset olisi pääosin palautettava (”kilpailun palauttaminen”).

(26)

Kyseiset neljä kustantamoa ja Apple tarjosivat sitoumuksia, joilla kilpailu palautettaisiin päättämällä asiaan liittyvät agentuurisopimukset ja sopimalla tietyistä rajoista sähköisiä kirjoja koskevien kaupallisten järjestelyjen uudelleenneuvottelua varten. Näin rajoihin kuului neljän kustantamon tapauksessa sekä cooling-off -jakso että hintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen kielto, ja Applen tapauksessa vähittäismyyntihintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen kielto.

(27)

Komissio katsoi, että kyseisten neljän kustantamon ja Applen tarjoamat lopulliset sitoumukset luovat yhdessä riittävän pitkänä ajanjaksona edellytykset kilpailun palauttamiselle Euroopan talousalueella. Sitoumukset toisivat riittävästi epävarmuutta kustantajien ja vähittäismyyjien tulevista aikeista liiketoimintamallien (tukku- vai agentuurimalli vai jokin uudenlainen malli) ja niissä käytettävien hinnoitteluehtojen suhteen. Ne myös vähentäisivät jokaisen kyseisten neljän kustantamon ja Applen kannustimia neuvotella sähköisiä kirjoja koskevia sopimuksia uudelleen samoin keskeisin ehdoin.

(28)

Penguinin sitoumukset palvelevat 12 päivänä joulukuuta 2012 annetun päätöksen aikaansaamaa kilpailun palauttamista.

(29)

Ensinnäkin Penguinin sitoumukset vaativat sitä irtisanomaan sen keskeiset agentuurisopimukset vähittäismyyjien kanssa (Applen kanssa tehtyjen agentuurisopimusten lisäksi. Ne täytyy irtisanoa 12 päivänä joulukuuta 2012 annetussa päätöksessä Applelle sitoviksi tehtyjen sitoumusten nojalla).

(30)

Toiseksi Penguinin sitoumusten mukaan kaksi vuotta kestävä cooling-off-jakso koskee kaikkia Penguinin sähköisiä kirjoja, joita Apple tai vähittäismyyjät tarjoavat.

(31)

Kolmanneksi Penguinin sitoumusten mukaan hintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen kielto koskee kaikkia uudelleenneuvoteltuja sopimuksia Penguinin ja vähittäismyyjien välillä (sen lisäksi 12 päivänä joulukuuta 2012 annetun Applea koskevat sitoumukset sitoviksi tehneen päätöksen mukaisesti vähittäismyyntihintaa koskevan suosituimmuuskohtelulausekkeen kielto koskee kaikkia uudelleenneuvoteltuja sopimuksia Penguinin ja Applen välillä).

(32)

Komissio katsoo, että yhdessä niiden neljän kustantamon ja Applen sitoumusten kanssa, jotka 12 päivänä joulukuuta 2012 annettu päätös teki sitoviksi, Penguinin tarjoamat sitoumukset luovat riittävän pitkällä aikavälillä edellytykset kilpailun palauttamiselle.

(33)

Komissio katsookin, että Penguinin tarjoamat sitoumukset ovat riittäviä (sekä laajuudeltaan että kestoltaan) poistamaan komission alustavassa arvioinnissa esiin tuomat kilpailuongelmat. Penguin ei ole myöskään tarjonnut vähemmän rasittavia sitoumuksia, jotka asianmukaisesti poistaisivat kyseiset ongelmat.

(34)

Komissio on ottanut huomioon kolmansien osapuolten (myös markkinatestiin vastanneiden osapuolten) edut.

(35)

Päätöksellä tehdään edellä mainitut sitoumukset Penguin-kustantamoa sitoviksi yhteensä viideksi vuodeksi päätöksen tiedoksi antamisesta lukuun ottamatta cooling-off-jaksoa koskevaa sitoumusta, joka on sitova yhteensä kahden vuoden ajan päätöksen tiedoksi antamisesta.

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/29

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/31

Ministry of Economy

Mierová 19

827 15 Bratislava 212

SLOVENSKO/SLOVAKIA

http://www.economy.gov.sk

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/31

Ministry of Economy

Mierová 19

827 15 Bratislava 212

SLOVENSKO/SLOVAKIA

http://www.economy.gov.sk

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/32

Ministère de l’écologie, du développement durable et de l’énergie

Direction générale de l’énergie et du climat

Arche Nord

92055 La Défense Cedex

FRANCE

http://www.developpement-durable.gouv.fr

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/33

Ministero dello Sviluppo Economico

Dipartimento per l’energia

Direzione generale delle risorse minerarie ed energetiche

Divisione VI

Via Molise 2

00187 Roma RM

ITALIA

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/34

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/35

1.

Komissio vastaanotti 16 päivänä joulukuuta 2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brittiläinen yritys Lloyds Development Capital (Holdings) Limited (LDC) ja alankomaalainen yritys PostNL NV (PostNL) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan brittiläisessä yrityksessä TNT Post UK ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.7052 – Lloyds Development Capital/PostNL/TNT Post UK seuraavaan osoitteeseen:

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/36

1.

Komissio vastaanotti 16 päivänä joulukuuta 2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla meksikolaisen yrityksen Alfa, S.A.B. de C.V. (Alfa) määräysvallassa viime kädessä oleva meksikolainen yritys Sigma Alimentos, SA de C.V. (Sigma) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Campofrío Food Group, SA (Campofrío) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.7112 – Sigma Alimentos/Campofrío seuraavaan osoitteeseen:

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/37

24.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/38