21.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 376/3

Neuvoston istunto 9. ja 10. joulukuuta 2013 (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat)

2013/C 376/05

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu; kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen; se edistää myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla sekä tarvittaessa tukee niiden toimintaa ottaen kaikilta osin huomioon terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet.

PALAUTTAA MIELEEN, että nykyaikaisista, tarpeita vastaavista ja kestävistä terveydenhuoltojärjestelmistä 6. kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissään neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota aloittamaan korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuvassa kansanterveystyöryhmässä pohdintaprosessin, jonka tavoitteena on määrittää tehokkaita tapoja investoida terveyteen nykyaikaisten, tarpeita vastaavien ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien aikaansaamiseksi.

3.	PALAUTTAA MIELEEN sitoutumisen Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen; tähän kuuluu jäsenvaltioiden pyrkimysten koordinointi vuosittaisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla.

PALAUTTAA MIELEEN, että haasteet, tavoitteet ja periaatteet, jotka määritetään komission 23. lokakuuta 2007 hyväksymässä valkoisessa kirjassa ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli” ja vahvistetaan 5.–6. joulukuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä, pätevät yhä ja edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteen saavuttamista.

PALAUTTAA MIELEEN 20.–21. kesäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit” (1), 28. helmikuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät ”Vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti EU-ohjausjakson yhteydessä” (2) ja sosiaalisen suojelun komitean vuoden 2013 EU-ohjausjakson työllisyys- ja sosiaalipoliittisen arvioinnin yhteydessä 15. lokakuuta 2013 laatiman selvityksen sosiaalipoliittisista uudistuksista kasvua ja koheesiota varten (3).

PANEE MERKILLE pohdintaprosessissa saavutetun edistymisen seuraavissa kysymyksissä: terveyden huomioon ottaminen muissa Eurooppa 2020 -strategiaa toteuttavissa politiikoissa, mahdollista tiiviimpää jäsenvaltioiden yhteistyötä kaipaavien aiheiden määrittäminen, parhaiden käytäntöjen vaihto ja edistyminen entistä paremmin koordinoidussa EU-tason yhteistyössä, jotta jäsenvaltioita voidaan tarvittaessa tukea niiden pyrkiessä huolehtimaan siitä, että niiden terveysjärjestelmät selviytyvät tulevista haasteista.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE seuraavien viiden tavoitteen käsittelyn pohdintaprosessissa:

—	terveyskysymysten riittävä huomioon ottaminen Eurooppa 2020 -strategiassa ja talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa

—	menestystekijöiden määrittely rakennerahastojen tehokkaassa käytössä terveysinvestointeihin

—	lääkkeiden kustannustehokas käyttö

—	integroidut hoitomallit ja parempi sairaalahallinto

—	terveysalan investointien vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta.

KATSOO SEURAAVAA:

ensimmäisten kolmen eurooppalaisen ohjausjakson aikana terveyskysymysten asema on jatkuvasti vahvistunut ja terveysjärjestelmien uudistuksia tarkastellaan eri tavalla ja eri lähtökohdista kuin aikaisemmin; tavoitteena on toisaalta varmistaa korkealaatuisten terveydenhuoltopalvelujen yleinen ja yhtäläinen saatavuus sekä solidaarisuusperiaatteen mukainen rahoitus ja toisaalta julkisten varojen tehokkaampi käyttö; tavoitteet on nyt kirjattu komission vuoden 2013 vuotuisen kasvuselvityksen nimenomaisiksi politiikkatavoitteiksi;

ihmisten terveydellä voi itseisarvonsa lisäksi olla myönteinen vaikutus kansantalouden tuloksiin, kuten työvoiman tarjontaan ja tuottavuuteen, inhimilliseen pääomaan ja julkisiin kokonaismenoihin, ja tämän vuoksi sillä on keskeinen tehtävä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa ja eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi puututtava sosiaalisiin ja terveysriskeihin ihmisten koko elämän ajan ottaen erityisesti huomioon sairauksien varhaisen ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen sekä hoidon hyödyt, varmistaen korkealaatuisten terveydenhuoltopalvelujen yleisen saatavuuden ja nykyaikaistaen terveydenhuoltojärjestelmät niiden kustannustehokkuuden, saatavuuden ja kestävyyden parantamiseksi;

d)	kustannusvaikuttavat ja tehokkaat terveysmenot ovat tuottava ja kasvumyönteinen menotyyppi, ja terveysinvestointien olisi tunnustettava edistävän talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

jäsenvaltioilla on vastassaan yhteisiä haasteita, jotka johtuvat ikääntyvästä väestöstä, kroonisten sairauksien aiheuttamasta taakasta, tartuntataudeista, väestön muuttuvista tarpeista, terveyteen liittyvästä eriarvoisuudesta, joka lisää potilaiden odotuksia ja terveydenhuollon kustannuksia, sekä jäsenvaltioiden terveysjärjestelmien käytössä olevien resurssien vähenemisestä nykyisessä taloustilanteessa;

f)	tehostettu talouspolitiikan koordinointi voi edellyttää vahvempaa EU-tason koordinointia terveyskysymyksissä samalla, kun noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklaa;

g)	terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä terveysjärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyden ja terveiden elinvuosien lisäämisen kannalta;

h)	politiikka- ja päätöksentekoprosessien olisi mahdollisimman pitkälti perustuttava näyttöön ja tukeuduttava asianmukaisiin terveystietojärjestelmiin;

muun muassa rakenne- ja investointirahastojen kautta rahoitetut terveysinvestoinnit voivat olla tärkeä tekijä terveysjärjestelmien kestävyyden kannalta; jäsenvaltioiden on kuitenkin vielä ajanjaksolla 2014–2020 hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet käyttää terveysinvestointeihin entistä paremmin rakenne- ja investointirahastoja;

j)	integroidut hoitomallit nähdään tärkeinä, innovatiivisina ja lupaavina keinoina parantaa terveysjärjestelmien laatua ja tehokkuutta ja näin ollen myös niiden kestävyyttä;

k)	EU:n roolia terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioimisessa (HSPA) koordinoiden ja yhteistyössä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten OECD:n ja WHO:n, kanssa voidaan entisestään tehostaa ottaen samalla huomioon nykyiset järjestelmät;

l)	jäsenvaltioiden on jatkuvasti pystyttävä tarjoamaan väestölleen kohtuuhintaisia, innovatiivisia, toimivia ja turvallisia lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita ja samalla turvaamaan terveysjärjestelmien rahoituksen kestävyys;

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

a)	tulokset korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveystyöryhmän pohdintaprosessista, jonka tavoitteena on määrittää tehokkaita tapoja investoida terveyteen nykyaikaisten, tarpeita vastaavien ja kestävien terveysjärjestelmien aikaansaamiseksi;

b)	kansanterveys- ja terveydenhuoltojärjestelmissä kroonisiin sairauksiin sovellettavia innovatiivisia lähestymistapoja koskevan pohdintaprosessin tulokset;

aiheesta ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit” (sosiaalisia investointeja koskeva paketti) 18. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon (4) osana hyväksytyssä, terveyteen tehtäviä investointeja käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyn lähestymistavan, jonka mukaan terveys on itseisarvo sekä taloudellisen vaurauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edellytys;

d)	aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden edistymisen strategisen suunnitelmansa toteuttamisessa sekä referenssikohteiden valinnalla käynnistyneen alueellisen yhteistyön vahvistumisen;

terveyden seuranta- ja tietojärjestelmien kehittämisen ja lujittamisen EU:n tasolla päällekkäistä työtä välttäen Euroopan unionin keskeisten terveysindikaattoreiden (ECHI) pohjalta sekä olemassa olevat seuranta- ja raportointijärjestelmät, jotka on kehitetty jäsenvaltioiden yhteistyön tuloksena ja terveysalan yhteisön toimintaohjelmien tuella;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

a)	arvioimaan tarpeen mukaan kansallisissa uudistusohjelmissa esitettyjen terveysjärjestelmäuudistusten mahdollisia vaikutuksia, joita ovat suorat ja epäsuorat vaikutukset terveyteen, väestön köyhyyteen, työllisyysasteeseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn;

varmistamaan asianmukaisen koordinoinnin niiden neuvoston kokoonpanojen (TSTK, Ecofin jne.) välillä, jotka käsittelevät terveyskysymysten eri näkökohtia Eurooppa 2020 -strategiassa ja eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jotta voidaan parantaa poliittisen vuoropuhelun laatua ja tuoda enemmän lisäarvoa keskustelulle, jota EU:n tasolla käydään terveyspolitiikasta ja sen haasteista, jotka eivät liity pelkästään rahoituskestävyyteen;

jatkamaan vuoropuhelua, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) tehokasta käyttöä terveysinvestointeihin, ja vaihtamaan suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja ongelmanratkaisun hyviä käytäntöjä ajanjaksolla 2014–2020 pohdintaprosessissa aiheesta saatujen tulosten pohjalta, mukaan luettuna työkalupakki, jolla tehostetaan ERI-rahastojen käyttöä terveysinvestointeihin;

laatimaan ja kehittämään vapaaehtoiselta pohjalta kansallista politiikkaa ja ohjelmia integroiduista hoitomuodoista ja järjestämään uudelleen hajanainen terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjonta

—	asettamalla integroidun hoidon ensisijaiseksi tavoitteeksi terveyspolitiikassaan ja -ohjelmissaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

—	tukemalla prosessien ja välineiden kehittämistä painottaen erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä rahoitusvälineiden käyttöä;

—	rohkaisemalla terveysalan ammatillisia järjestöjä aktiiviseen rooliin integroituun hoitoon liittyvissä kysymyksissä;

—	edistämällä integroitua hoitoa koskevaa terveydenhuollon työntekijöiden koulutusta;

—	voimaannuttamalla potilaita ja tiedottamalla heille integroitua hoitoa koskevan politiikan ja ohjelmien kehittämiseen kaikilla soveltuvilla tasoilla osallistuvien potilasjärjestöjen kautta;

—	kehittämällä ja edistämällä integroitua hoitoa koskevaa tutkimusta ja innovointia;

e)	käyttämään terveysjärjestelmien suorituskyvyn arviointia politiikantekoon, vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyvissä kysymyksissä;

tarkastelemaan sellaisen hyvien käytäntöjen varaston kehittämistä, joka voi tarjota esimerkin terveys- ja hoivajärjestelmien onnistuneelle nykyaikaistamiselle ja auttaa levittämään parhaita ratkaisuja ottaen huomioon aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden työskentelyn;

pyytämään johtavien virkamiesten tasolla kokoontuvaa kansanterveystyöryhmää

—	ohjaamaan toimivaltuuksiensa puitteissa jaksojen IV ja V mukaista toimintaa käyttäen olemassa olevia foorumeita soveltuvalla tavalla;

—	kehittämään ja hyväksymään menetelmiä valmiuksiensa vahvistamiseksi.

KEHOTTAA KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA

a)	jatkamaan pohdintoja terveyskysymysten riittävästä huomioon ottamisesta Eurooppa 2020 -strategiassa sen varmistamiseksi, että tämä ratkaiseva kysymys tullaan sisällyttämään myös seuraaviin eurooppalaisiin ohjausjaksoihin prosessin tulevan arvioinnin niin edellyttäessä;

varmistamaan tarvittavan koordinoinnin jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, jotta terveysala otetaan riittävästi huomioon eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa, ja tehostamaan käynnissä olevia terveydenhuollon arviointeja EU:n tasolla erityisesti sosiaalisen suojelun komitean ja talouspoliittisen komitean välisen tiiviimmän koordinoinnin ja yhteistyön avulla sekä tarkastelemalla ja vakiinnuttamalla yhteistyösuhteita korkeiden virkamiesten tasolla kokoontuvan kansanterveystyöryhmän ja sosiaalisen suojelun komitean välille;

jatkamaan seurantaa terveysteeman mukaan ottamiseksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon myös vaihtamalla tietoja jäsenvaltioiden kanssa kansallisesta kehityksestä ja siirtämään ”korkealuokkaisen terveydenhuollon saatavuuden” käsite toimiviksi arviointiperusteiksi muun muassa terveysjärjestelmistä tehtyjä temaattisia yhteenvetoja varten;

pohtimaan vapaaehtoiselta pohjalta edelleen näkökohtia, jotka saattavat vaikuttaa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuuteen, saavutettavuuteen, hintoihin, kustannuksiin, potilasturvallisuuteen ja innovointiin, ja tarpeen mukaan järjestelmiä, jotka parantavat saavutettavuutta, ottaen kuitenkin kaikilta osin huomioon alat, joilla jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia;

jakamaan tietämystä, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä seuraavista:

—	integroidun hoidon ohjelmat, rakenteet ja politiikat, ilmoitus- ja oppimisjärjestelmät mukaan luettuina, jotta voitaisiin puuttua kustannuksiin

—	integroidun hoidon toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikuttavuus terveydenhuollon toimintayksiköiden tasolla ja niiden siirrettävyyden arviointi;

parantamaan terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioinnin (HSPA) koordinointia EU:n tasolla

—	tehostamalla teoreettisen HSPA-rakenteen käsittelyä ja määrittämällä käyttökelpoisia menetelmiä ja välineitä poliittisen päätöksenteon tueksi

—	määrittämällä perusteet EU-tason HSPA:n painopistealojen valitsemiseksi ja parantamalla asiaankuuluvan tiedon saatavuutta ja laatua;

tekemään yhteistyötä kestävän ja integroidun EU:n terveystietojärjestelmän aikaansaamiseksi eri ryhmissä ja hankkeissa, kuten ECHI-ECHIm-hankkeissa, jo saavutettujen tulosten pohjalta selvittämällä erityisesti terveystiedon kattavan eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion mahdollisuuksia välineenä;

parantamaan EU-tason koordinointia ja kehittämään konkreettisia EU:n toimia, joilla pyritään vähentämään kroonisista sairauksista aiheutuvaa taakkaa muun muassa määrittämällä ja levittämällä hyviä käytäntöjä kroonisia sairauksia ja koko eliniän ajan terveenä ikääntymistä koskevan yhteisen toimen pohjalta, edistämällä kroonisten sairauksien nykyaikaista ja tehokasta varhaisvaiheen ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä investointeja terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, puuttumalla monien sairauksien yhteisesiintymiseen sovittamalla tutkimusohjelman kansanterveyden tarpeisiin, käyttämällä käyttäytymistieteiden ja muiden tieteenalojen asiantuntemusta, mukautumalla muihin kansainvälisiin prosesseihin ja tekemällä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa;

i)	tekemään yhteistyötä sellaisten EU:n aloitteiden arvioimiseksi, jotka liittyvät potilaiden voimaannuttamiseen, ja esittämään ajatuksia toimenpiteiksi, joilla potilaiden voimaannuttamiselle voitaisiin luoda suotuisat edellytykset ja kehittää ohjausta tätä varten;

KEHOTTAA KOMISSIOTA

a)	tukemaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja keskinäistä oppimista jäsenvaltioiden välillä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) tehokkaasta ja laajemmasta käytöstä terveysinvestointeihin;

b)	tukemaan integroidun hoidon hankkeita painottaen erityisesti potilaiden voimaannuttamista sekä kroonisten sairauksien hallintaa ja ennaltaehkäisyä;

c)	tukemaan jäsenvaltioita terveysjärjestelmien suorituskyvyn arvioinnin (HSPA) käytössä;

esittämään vuoden 2014 alkupuoliskolla arvion aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevasta eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta käsitteenä ja lähestymistapana ja raportoimaan kahdesti vuodessa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tilanteesta, tähänastisesta edistymisestä ja seuraavista toimista.

(1) 11487/13.

(2) 6936/13.

(3) 13958/1/REV1.

(4) 6380/13 ADD 7.

21.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 376/7

EHDOTUS EUROOPAN SÄHKÖISEN OIKEUDEN STRATEGIAKSI (2014–2018)

2013/C 376/06

I JOHDANTO

Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisen toimintaohjelman (2009–2013) hyväksyminen oli uusi askel sähköisen oikeuden kehittämisessä. Paperittomista oikeudellisista menettelyistä ja sähköisten välineiden käytöstä kaikkien oikeudellisiin toimiin osallistuvien välisessä viestinnässä on tullut oikeusjärjestelmän tehokkaan toiminnan tärkeä osatekijä jäsenvaltioissa. Sekä jäsenvaltiot että toimielimet haluavat jatkaa Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän kehittämistä.

Euroopan sähköisen oikeuden tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö ja kehittäminen jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tueksi erityisesti rajatylittävissä tilanteissa, parantaa oikeussuojan saatavuutta ja kansalaisten, yritysten ja oikeusalan toimijoiden tiedonsaantia sekä helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä. Se pyrkii parantamaan oikeusjärjestelmän tehokkuutta samalla kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien itsenäisyyttä ja moninaisuutta sekä perusoikeuksia.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmää on kehitettävä edelleen suorana palveluna Euroopan kansalaisille, jotka voivat hyödyntää sen lisäarvoa muun muassa Euroopan oikeusportaalin kautta. Olisi huolehdittava siitä, että Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän käyttäjät, kansalaiset mukaan luettuina, voivat hyödyntää nopeasti ja konkreettisesti Euroopan sähköisen oikeuden välineitä.

Tähän mennessä saavutetut tulokset, kohdatut ongelmat ja suunnitellut tavoitteet edellyttävät kokonaisvaltaista Euroopan sähköisen oikeuden strategiaa, jotta strategisella tasolla saadaan aikaan sitoutumista ja osallistumista. Euroopan sähköisen oikeuden uudessa strategiassa (2014–2018) on tarkoitus hyödyntää jo tehtyä työtä.

II SÄHKÖISEN OIKEUDEN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSET EUROOPAN TASOLLA

1. Tausta

5.	Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2007, että olisi ryhdyttävä toimiin tieto- ja viestintäteknologioiden käytön kehittämiseksi oikeusalalla Euroopan tasolla muun muassa luomalla eurooppalainen portaali oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi rajatylittävissä tilanteissa.

6.	Vastauksena neuvoston kehotukseen komissio esitti elokuussa 2008 tiedonantonsa "Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle" (1).

Eurooppa-neuvosto pani 19. ja 20. kesäkuuta 2008 pidetyssä kokouksessaan merkille aloitteen sähköisen oikeuden yhtenäisen EU-portaalin käyttöön ottamisesta asteittain vuoden 2009 loppuun mennessä. Portaalin on tarkoitus tarjota yksi monikielinen ja helppokäyttöinen yhteyspiste koko Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään eli eurooppalaisille ja kansallisille tietosivustoille ja/tai palveluihin.

8.	Yhteistyössä komission ja Euroopan parlamentin kanssa laadittu ensimmäinen Euroopan sähköisen oikeuden monivuotinen toimintaohjelma (2009–2013) hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa marraskuussa 2008.

Ensimmäisen toimintaohjelman hyväksymisen yhteydessä neuvosto hyväksyi uuden työskentelyrakenteen luomisen. Neuvoston sähköisen lainsäädännön työryhmä on sittemmin tehnyt huomattavan työmäärän neuvoston sille antaman toimeksiannon täyttämiseksi. Ensimmäisessä toimintaohjelmassa asetetut tavoitteet on suurelta osin saavutettu, ja niihin liittyvä työ jatkuu.

10.

Euroopan parlamentti on osoittanut kiinnostuksensa sähköisen oikeuden alalla tehtyä työtä kohtaan. Se hyväksyi 18. joulukuuta 2008 sähköisestä oikeudenkäytöstä päätöslauselman (2), jossa se totesi muun muassa, että pitäisi luoda sopiva koneisto sen varmistamiseksi, että tuleva lainsäädäntö laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää online-sovelluksissa. Lisäksi se hyväksyi täysistunnossaan 22. lokakuuta 2013 sähköistä oikeutta koskevan päätöslauselman (3), jossa se vaati sähköisten sovellusten käyttöä, asiakirjojen toimittamista sähköisessä muodossa, videoneuvottelujen käyttöä sekä oikeudellisten ja hallinnollisten rekisterien yhteenliittämistä tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvien menettelyjen kustannusten pienentämiseksi.

2. Tärkeimmät saavutukset

11.

Euroopan oikeusportaali, jota komissio ylläpitää neuvoston antamaa ohjeistusta noudattaen, otettiin käyttöön 16. kesäkuuta 2010. Jäsenvaltiot ja komissio ovat sen jälkeen jatkuvasti kehittäneet sivustoa uusilla toiminnoilla (kuten dynaamiset lomakkeet) ja lisäämällä säännöllisesti uutta sisältöä. Euroopan oikeusportaalin on tarkoitus palvella yhteyspisteenä, jonka kautta Euroopan kansalaiset ja oikeusalan ammattilaiset voivat saada omalla kielellään tietoa Euroopan ja jäsenvaltioiden menettelyistä ja oikeusjärjestelmän toiminnasta.

12.

Useat jäsenvaltiot ovat jo kehittäneet pilottihankkeita sähköisen oikeuden alalla ja osallistuneet niihin esimerkiksi jäsenvaltioiden maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämiseksi ja huomattavien teknisten parannusten tekemiseksi. Euroopan sähköisen oikeuden infrastruktuuria kehitetään asteittain. Tärkeän osatekijän muodostaa tekninen ja organisatorinen infrastruktuuri tuomioistuinten, hallinnollisten järjestöjen, oikeusalan ammattilaisten, kansalaisten ja yritysten välistä suojattua tietojenvaihtoa varten e-CODEX-hankkeen puitteissa.

13.

Useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön videoneuvottelujärjestelmiä nopeuttaakseen oikeudellisia menettelyjä helpottamalla todistajien tai osapuolten kuulemista. Työ siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston sivuston ja oikeudellisen atlaksen sivuston liittämiseksi Euroopan oikeusportaaliin on käynnissä. Neuvosto on myös hyväksynyt päätöksen yhteistyön tekemisestä rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa.

14.	Äskettäisen sähköistä oikeutta koskeneen kyselyn (4).

15.

Sähköisen lainsäädännön alalla on kehitetty oikeudellisten lähteiden saatavuuden ja semanttisen yhteentoimivuuden kannalta tärkeitä osatekijöitä. Neuvosto antoi vuonna 2009 päätelmät eurooppalaisesta oikeuskäytäntötunnuksesta (ECLI) EU:n ja kansallisten tuomioistuinten tuomioiden löytämisen ja yksiselitteisten siteerausten helpottamiseksi. Useat jäsenvaltiot ovat jo ottaneet ECLI-tunnukseen käyttöön. Komissio ja useat jäsenvaltiot valmistelevat ECLI-hakuohjelman käyttöönottamista Euroopan oikeusportaalissa maaliskuun 2014 loppuun mennessä. ECLI-tunnuksen käyttöönottoa valmistellaan myös unionin tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

16.

Neuvosto antoi vuonna 2011 päätelmät eurooppalaisesta lainsäädäntötunnuksesta (ELI). ELI-tunnuksen avulla voidaan vapaaehtoisuuden pohjalta tunnistaa ja nimetä EU:n ja jäsenvaltioiden säädökset ja siteerata niitä sähköisesti. Tätä standardimuotoista tunnistetta käytetään EUR-Lexissä ja useat jäsenvaltiot ovat ottamassa sen käyttöön.

3. Yhdenmukaisuus sähköisen hallinnon kanssa

17.

Euroopan sähköisessä oikeudessa olisi pyrittävä suurempaan yhdenmukaisuuteen sähköisen hallinnon yleisen kehyksen kanssa, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti komission tiedonannossa (KOM(2010) lopullinen) Euroopan yhteentoimivuusstrategiasta (EIS) ja eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista (EIF). Näissä asiakirjoissa todetaan selvästi, että tehokas yhteentoimivuus oikeudellisella, organisatorisella, semanttisella ja teknisellä tasolla johtaa vähitellen kestävän palvelujärjestelmän syntymiseen ja että yhteentoimivuus on olennaisen tärkeää, jotta tieto- ja viestintäteknologian sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmää on kehitettävä oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vallanjaon periaatteita noudattaen.

III YLEISET PERIAATTEET

18.	Euroopan sähköisen oikeuden alalla tehtävä työ perustuu seuraaville periaatteille:

a) Vapaaehtoiset toimet

19.	Vapaaehtoinen osallistuminen Euroopan sähköisen oikeuden hankkeisiin on kunkin yksittäisen jäsenvaltion harkintavallassa, lukuun ottamatta tilanteita, joissa on annettu Euroopan unionin säädös, joka sisältää vaatimuksen toteuttaa tietty Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään liittyvä hanke.

b) Hajauttaminen

20.

Euroopan sähköisen oikeuden käsite perustuu Euroopan tasolla hajautetun järjestelmän periaatteeseen, jossa erilaiset jäsenvaltioiden itsenäiset ja yhteentoimivat kansalliset järjestelmät liitetään yhteen. Tämän hajauttamista koskevan yleisen periaatteen mukaisesti kunkin jäsenvaltion tehtävä on varmistaa jäsenvaltioiden järjestelmien yhteenliittämisen edellyttämä kansallisten sähköisen oikeuden järjestelmien tekninen toteutus ja hallinnointi.

21.	Tietynasteinen keskittäminen EU:n tasolla on kuitenkin tarpeen. Keskittämistä voidaan harkita myös eräissä erityistilanteissa, esimerkiksi jos se on kustannustehokkain ratkaisu tai jos on annettu säädös.

c) Yhteentoimivuus

22.

Yhteentoimivuus mahdollistaa jäsenvaltioiden järjestelmien yhteenliittämisen ja tarvittaessa keskitettyjen ratkaisujen käytön ja on siten hajautettujen järjestelmien olennainen osatekijä. Olisi varmistettava oikeusjärjestelmän sovelluksiin valittujen teknisten, organisatoristen, oikeudellisten ja semanttisten näkökohtien yhteensopivuus ja samalla taattava jäsenvaltiolle mahdollisimman suuri joustavuus.

d) Eurooppalainen ulottuvuus

23.	Euroopan sähköisen oikeuden strategian on tarkoitus kattaa yksityis-, rikos- ja hallinto-oikeuden aloilla hankkeet, joilla on eurooppalainen ulottuvuus.

24.

Euroopan sähköisen oikeuden yhteydessä kehitettyjen hankkeiden, erityisesti kaikkien Euroopan oikeusportaaliin sisällytettävien hankkeiden, on oltava sellaisia, joihin kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat osallistua, ja jäsenvaltioita olisi kannustettava osallistumaan kaikkiin hankkeisiin, jotta varmistetaan niiden kestävyys pitkällä aikavälillä ja kustannustehokkuus. Kaikkien hankkeiden olisi voitava tuottaa suoraa käytännön hyötyä erityisesti kansalaisille, yrityksille ja/tai tuomioistuimille.

25.	Euroopan sähköisen oikeuden kehittämisessä olisi otettava huomioon myös Euroopan tasolla lisäarvoa tuovat kansalliset hankkeet.

IV EUROOPAN SÄHKÖISEN OIKEUDEN TAVOITTEET

a) Oikeusalan tietojen saatavuus

26.	Tavoitteena on parantaa oikeusalan tietojen saatavuutta Euroopan unionissa. Euroopan oikeusportaalilla on merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.

b) Asian vieminen tuomioistuimeen ja tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa

27.	Euroopan sähköisen oikeuden olisi pyrittävä tarjoamaan aiempaa paremmat mahdollisuudet asian viemiseksi tuomioistuimeen ja helpottamaan tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen käyttöä sähköisen viestinnän keinoin rajatylittävissä tilanteissa.

28.	Siksi on jatkettava useissa jäsenvaltioissa kansallisella tasolla jo aloitettua työtä ja luotava edellytykset vuorovaikutteisille rajatylittäville oikeuspalveluille Euroopan tasolla.

29.	Paperittomia oikeudenkäynti- ja muita menettelyjä olisi edelleen kehitettävä jäsenvaltioiden vapaaehtoisten toimien periaatteen mukaisesti.

c) Oikeusviranomaisten välinen yhteydenpito

30.	Jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten sähköisen yhteydenpidon yksinkertaistaminen on erityisen tärkeää (esimerkiksi videoneuvottelujen tai suojatun sähköisen tiedonvaihdon välityksellä).

31.	Oikeusviranomaisille olisi tarjottava suojattu pääsy heille varattuihin eri toimintoihin, joihin heillä tulisi olla eriytetyt käyttöoikeudet yhtenäisen ja yhteentoimivan todentamismenettelyn kautta.

V STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO

1. Euroopan oikeusportaali

32.	Euroopan oikeusportaalia on kehitettävä yhtenä yhteyspisteenä (”one-stop shop”). Tämä ei sulje pois muita viestintätapoja (esimerkiksi verkkojen välistä viestintää).

33.	Euroopan oikeusportaalin olisi tarjottava kansalaisille, yrityksille ja oikeusalan toimijoille tietoa EU:n ja sen jäsenvaltioiden lainsäädännöstä. Portaalin olisi myös olla keino tarjota pääsy muuhun oikeusalan tietoon kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla.

2. Yhteentoimivuus

34.

Olisi varmistettava organisatorinen, oikeudellinen, tekninen ja semanttinen yhteentoimivuus. Tämän vuoksi Euroopan sähköisen oikeuden puitteissa olisi kehitettävä teknisiä ratkaisuja tuomioistuinten, kansallisten viranomaisten, oikeusalan ammattilaisten, kansalaisten ja yritysten välistä suojattua tietojenvaihtoa varten. Käytettävissä olevat avoimet tekniset standardit ja jo kehitetyt ratkaisut (esimerkiksi e-CODEX-hanke) olisi otettava huomioon ennen uusien kehittämistä. Jäsenvaltioiden olisi myös oltava aktiivisia näiden ratkaisujen kehittämisessä ja niitä koskevassa päätöksenteossa.

3. Lainsäädännölliset näkökohdat

35.

Lainsäädäntömenettelyssä olisi otettava huomioon uudenaikaisen tieto- ja viestintäteknologian johdonmukaisen käytön varmistaminen uuden oikeusalaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa, olemassa olevan lainsäädännön muuttaminen ja uudelleenlaadinta mukaan luettuina. Siirrettävä tieto on kuvailtava pelkästään sen sisällön perusteella eikä minä tahansa visuaalisena esityksenä. Tiedon tai asiakirjojen siirtokeinot on kuvailtava toiminnallisella, teknisesti neutraalilla tavalla.

4. Euroopan oikeudellinen semanttinen verkko

36.	Rajat ylittävää oikeudellisten tietojen vaihtoa, erityisesti kun on kyse EU:n tai kansalliseen lainsäädäntöön liittyvästä tiedosta, oikeuskäytännöstä ja oikeusalan sanastoista, hidastaa tehokkaiden keinojen puute tämän tyyppisen tiedon jakamiseksi.

37.

Erilaisilla hankkeilla voidaan puuttua tähän ongelmaan ja lisätä oikeudellisten tietojen vaihtoa ja semanttista yhteentoimivuutta koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Euroopan oikeudellisen semanttisen verkon kehittämistä olisi jatkettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Verkon tavoitteena on parantaa oikeudellisen tiedon saatavuutta ja prosessoitavuutta tekemällä oikeudellisen tiedon tunnistaminen ja semantiikka yhteentoimiviksi.

5. Rekisterien yhteenliittäminen

38.	Olisi edistettävä oikeusalan kannalta olennaisia tietoja sisältävien kansallisten rekisterien yhteenliittämistä. Olisi varmistettava tarpeelliset tekniset ja oikeudelliset edellytykset, jotta yhteenliittäminen olisi mahdollista.

39.	Tämän alan toimissa olisi keskityttävä sellaisten rekisterien yhteenliittämiseen, joista on hyötyä kansalaisille, yrityksille, oikeusalan toimijoille ja tuomioistuimille.

6. Verkot

40.

Sähköisen oikeuden järjestelmä voi helpottaa jo olemassa olevien Euroopan tason oikeusalan verkkojen toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto ja rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto. Tämän vuoksi Euroopan sähköisen oikeuden ja Euroopan oikeusportaalin tarjoamia mahdollisuuksia olisi vielä tutkittava asianomaisia viranomaisia kuullen.

7. Yhteistyö oikeusalan toimijoiden ja Euroopan sähköisen oikeuden muiden käyttäjien kanssa

41.

Euroopan sähköisen oikeuden strategian toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja muiden oikeusalan toimijoiden osallistumista. Nämä oikeusalan toimijat olisikin otettava mukaan Euroopan sähköistä oikeutta koskeviin keskusteluihin ja hankkeisiin sen varmistamiseksi, että kehitettävät ratkaisut vastaavat kunkin kohderyhmän todellisia tarpeita.

42.

Näin ollen on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten edustajilla on mahdollisuus antaa panoksensa Euroopan sähköisen oikeuden kehittämiseen, erityisesti jotta Euroopan sähköistä oikeutta varten kehitettävissä ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon heidän näkökulmansa ja käyttäjätarpeensa.

43.	Lisäksi on toivottavaa, että muut oikeusalan toimijat, esimerkiksi lakimiehet, notaarit, oikeusvirkamiehet ja muut, otetaan mukaan tuleviin Euroopan sähköistä oikeutta koskeviin keskusteluihin sen varmistamiseksi, että kehitettävät ratkaisut vastaavat heidän todellisia tarpeitaan.

44.	Tähän liittyen olisi perustettava mekanismi oikeusalan toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten sen varmistamiseksi, että yhteistä etua koskevat asiat otetaan huomioon Euroopan sähköisen oikeuden strategian yhteydessä.

45.	Huomiota olisi kiinnitettävä myös suuren yleisön edustajien, kuten Euroopan oikeusportaalin käyttäjien, ja yritysmaailman toimijoiden mielipiteiden ja palautteen kokoamiseen.

8. Kääntäminen

46.

Koska Euroopan kansalaisten olisi päästävä helposti Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään, on harkittava mittavia ja kustannustehokkaita kääntämistä koskevia pitkän aikavälin toimia. Euroopan oikeusportaalin sisällöstä olisi tarjottava luotettavia käännöksiä kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

9. Sähköisen oikeuden alan säännöt ja oikeudet

47.

Euroopan sähköiseen oikeuteen liittyvä kehitys tuo mukanaan uusia haasteita henkilötietojen suojaamiselle. On todennäköistä, että tiedon keruu ja jakaminen laajenee Euroopan sähköisen oikeuden strategian toteuttamisen myötä. Henkilötietojen suojaaminen on näin ollen keskeistä tässä yhteydessä. Tulevassa sähköiseen oikeuteen liittyvässä työssä on otettava huomioon yksilöiden suojaa koskevat säännöt henkilötietojen käsittelyn osalta sekä henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevat säännöt.

48.

Olisi laadittava tarpeen mukaan säännöt tiedon omistuksesta, jotta voidaan määrittää vastuu sähköisen oikeuden portaalissa julkaistavasta tietosisällöstä. Periaatteessa jokainen sisällöntuottaja on yksin vastuussa työstään ja hänen on noudatettava teollis- ja tekijänoikeuksia ja kaikkia muita sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia.

49.	Vastaavat säännöt olisi laadittava sellaisten sähköisten toimintojen käyttöä varten, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisen tiedonvaihdon, henkilötietojen vaihto mukaan luettuna, sekä oikeudenkäynneissä käytettävien asiakirjojen sähköistä toimittamista varten.

50.	Komissiota pyydetään erityisesti tähän liittyen tutkimaan edelleen, onko sähköisen oikeuden alalla tarpeen esittää uusi säädösehdotus. Säädöksessä olisi määriteltävä laajempi oikeudellinen kehys ja keinot konkreettisen sähköisen oikeuden strategian täytäntöönpanemiseksi Euroopan tasolla.

10. Tunnettuuden edistäminen

51.	Euroopan sähköisen oikeuden strategian täytäntöönpanossa olisi kiinnitettävä huomiota käytettävissä olevien toimintojen tunnettuuden edistämiseen Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmien käyttäjien keskuudessa.

11. Rahoitus

52.

Euroopan sähköisen oikeuden kehittäminen edellyttää huomattavaa rahoitusta. Siksi on tärkeää varmistaa riittävä rahoitus EU:n tasolla erityisesti

kannustamaan sähköisen oikeuden järjestelmien toteuttamiseen kansallisella tasolla, mikä edistäisi Euroopan sähköisen oikeuden kehittämistä sellaisena kuin sitä toteutetaan tämän strategian pohjalta, mukaan lukien 30 kohdassa mainitut toimet sekä kansallisten rekisterien yhteenliittäminen; lisäksi olisi varmistettava sellaisten hankkeiden kuin e-CODEX ja e-SENS tulosten kestävyys;

b)	mahdollistamaan Euroopan tason hankkeiden toteutus, mukaan lukien Euroopan oikeusportaalin toiminta, ylläpito ja kehittäminen edelleen;

c)	varmistamaan, että Euroopan oikeusportaali pystytään edelleen tarjoamaan kaikilla unionin virallisilla kielillä.

53.

Euroopan tason rahoitus sähköisen oikeuden alalla tehtävälle työlle (sekä kansallisella että Euroopan tasolla), mukaan lukien konkreettiset hankkeet, jotka määritellään ja toteutetaan tulevan toimintasuunnitelman mukaisesti, on taattava monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) ja erityisesti oikeusalan ohjelman (2014–2020) rahoituspuitteissa.

54.	Tässä strategiassa ja siihen liittyvässä toimintasuunnitelmassa tarkoitetut Euroopan sähköiseen oikeuteen liittyvät hankkeet voivat saada rahoitusta myös muista unionin ohjelmista edellyttäen, että hankkeet täyttävät tällaisissa ohjelmissa määritellyt ehdot (5).

12. Ulkosuhteet

55.	Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan kehitettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sähköisen oikeuden alalla.

56.	Tämän mahdollisen yhteistyön olisi tapahduttava Euroopan unionin tasolla vahvistettuja institutionaalisia sääntöjä noudattaen.

13. Sähköisen oikeuden monivuotinen toimintaohjelma (2014–2018)

57.

Vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla olisi hyväksyttävä monivuotinen toimintaohjelma tämän strategian toteuttamiseksi ja käytännön ohjeistukseksi sen jatkotoimia varten. Toimintasuunnitelman olisi sisällettävä luettelo kyseisellä ajanjaksolle suunnitelluista hankkeista sekä selkeät tiedot halukkaista osallistujista, toimet hankkeiden käytännön toteutusta varten ja alustava aikataulu, niin että sähköisen lainsäädännön työryhmä (sähköinen lainsäädäntö) ja tarvittaessa asiaan liittyvät sidosryhmät voivat toteuttaa konkreettisia jatkotoimia. Edellisen sähköisen oikeuden monivuotisen toimintaohjelman tulokset ja etenemissuunnitelma otetaan tarvittaessa huomioon uudessa toimintasuunnitelmassa.

58.	Työryhmä valmistelee toimintasuunnitelmaa kuullen komissiota ja seuraa sen täytäntöönpanoa vähintään puolivuosittain. Toimintasuunnitelmaa olisi mukautettava, jos tilanteen kehittyminen antaa siihen aihetta.

59.	Yksittäisiin hankkeisiin osallistuvien jäsenvaltioiden epäviralliset työryhmät voivat tarvittaessa kokoontua kyseisillä aloilla tehtävän työn edistämiseksi. Näiden kokousten tulokset olisi esitettävä sähköisen lainsäädännön työryhmälle (sähköinen oikeus).

(1) KOM(2008) 329 lopullinen.

(2) (2008/2125 (INI)).

(3) (2013/2852 (RSP)).

(4) Ks. 15690/1/12 REV 1 EJUSTICE 73 JURINFO 46 JUSTCIV 331 COPEN 244 CONSOM 139 DRS 126 DROIPEN 159.

(5) Komissiota pyydetään esittämään taulukko kaikista potentiaalisista rahoitusmenetelmistä, joita on saatavilla EU:n ja kansallisen tason hankkeisiin ja joita voitaisiin käyttää sähköisen oikeuden rahoitukseen.

21.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 376/12

Euron kurssi (1)

20. joulukuuta 2013

2013/C 376/07

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3655
JPY	Japanin jeniä	142,66
DKK	Tanskan kruunua	7,4607
GBP	Englannin puntaa	0,83480
SEK	Ruotsin kruunua	8,9905
CHF	Sveitsin frangia	1,2263
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,4160
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,660
HUF	Unkarin forinttia	298,83
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7022
PLN	Puolan zlotya	4,1653
RON	Romanian leuta	4,4780
TRY	Turkin liiraa	2,8583
AUD	Australian dollaria	1,5405
CAD	Kanadan dollaria	1,4600
HKD	Hongkongin dollaria	10,5890
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6725
SGD	Singaporen dollaria	1,7310
KRW	Etelä-Korean wonia	1 450,05
ZAR	Etelä-Afrikan randia	14,2900
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,2889
HRK	Kroatian kunaa	7,6388
IDR	Indonesian rupiaa	16 651,42
MYR	Malesian ringgitiä	4,4898
PHP	Filippiinien pesoa	60,830
RUB	Venäjän ruplaa	45,0800
THB	Thaimaan bahtia	44,515
BRL	Brasilian realia	3,2489
MXN	Meksikon pesoa	17,8300
INR	Intian rupiaa	84,7160

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

21.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 376/16

Euroalueen jäsenvaltioissa sovellettavat kuljetusjärjestelyt

13 artiklan 5 kohta

Asetus (EU) N:o 1214/2011

2013/C 376/14

ARVOKULJETUKSIA KÄSITTELEVÄ KOMITEA

Euroalueen jäsenvaltioiden on valittava seteleiden arvokuljetuksia varten vähintään yksi asetuksen 14, 15, 16, 17 tai 18 artiklassa säädetyistä vaihtoehdoista.

Euroalueen jäsenvaltioiden on valittava kolikoiden arvokuljetuksia varten vähintään yksi asetuksen 19 ja 20 artiklassa säädetyistä vaihtoehdoista.

Euroalueen jäsenvaltioiden on vahvistettava, että valitut kuljetusjärjestelyt vastaavat kotimaisille arvokuljetuksille hyväksyttyjä kuljetusjärjestelyjä.

Valtio

Seteleiden kuljetusjärjestelyt

Kolikoiden kuljetusjärjestelyt

Vahvistus vastaavuudesta kotimaisten arvokuljetusjärjestelyjen kanssa

14–18 artikla

19–20 artikla

16 ja 18 artikla

Belgia on päättänyt soveltaa asetuksen 13 artiklan 4 kohtaa.

Asetuksen 20 artikla

Asetuksen 16, 18 ja 20 artiklassa kuvaillut vaihtoehdot vastaavat kuljetusjärjestelyjä, jotka on hyväksytty arvokuljetuksille Belgiassa.

Asetuksen 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua velvoitetta sovelletaan kotimaankuljetuksia koskevien Belgian säännösten nojalla.

17 artikla

19 artikla

Kyllä

a)	Asetuksen mukainen velvoite valita vähintään yksi 14–18 artiklassa säädetyistä vaihtoehdoista täytetään setelikuljetuksissa siten, että vaihtoehdoksi on valittu kansallisten säännösten mukaan hyväksyttävä vaihtoehto (asetuksen 17 artikla).

b)	Kolikkokuljetuksissa kansallisten säännösten mukaan hyväksytään asetuksen 20 artiklassa säädetty vaihtoehto.

Kyllä

17 artikla

20 artikla

Kyllä

Setelit ja setelipaperi kuljetetaan seuraavasti:

Panssaroiduissa ajoneuvoissa, joissa on vähintään kolmen henkilön turvahenkilöstö kuljettaja mukaan lukien, 4 §:n säännösten mukaisesti;

(4 §:

I –

Panssaroitu ajoneuvo on valmistettu siten, että varmistetaan turvahenkilöstön ja kuljetettavien rahojen, korujen tai jalometallien turvallisuus.

Ajoneuvossa on vähintään seuraavat varusteet:

Viestintä- ja hälytysjärjestelmä, joissa on yhteys hälytyskeskukseen ja arvokuljetuksista vastaavaan yritykseen; Toisista EU:n jäsenvaltioista tai ETA-sopimusvaltioista tuotujen panssaroitujen arvokuljetusajoneuvojen hyväksymistä varten hyväksytään kyseisissä valtioissa hyväksytyn tai sitä varten nimetyn laitoksen antamat testausselostukset tai todistukset, joissa osoitetaan, että panssarointi on sellaisten teknisten standardien ja määräysten mukaista, joilla taataan sama suojelun taso kuin tällä säädöksellä ja edellisessä alakohdassa mainitussa määräyksessä.

2)	Etäpaikannusjärjestelmä, jonka avulla yritys voi määrittää ajoneuvon sijainnin milloin tahansa.

3)	Luodinkestävät liivit ja kaasunsuodatinsuojaimet, joita on riittävä määrä jokaiselle turvahenkilöstön jäsenelle ja mahdollisesti muille henkilöille, joilla on perusteltu syy oleskella ajoneuvossa.

II –

Ajoneuvotyypit, seinien ja ikkunoiden panssarointitavat sekä panssaroitujen ajoneuvojen turvallisuuteen vaikuttavien muiden tekijöiden ominaisuudet edellyttävät sisäministerin ennakkolupaa, joka myönnetään vähimmäisstandardien (erityisesti kestävyys) täyttyessä, jotka ministeri asettaa määräyksellä, jossa myös vahvistetaan, mitä asiakirjoja lupahakemukseen on liitettävä.

Kaikki merkittävät muutokset ajoneuvojen valmistusolosuhteisissa tai panssaroinnin, ikkunoiden ja muiden edellisessä alakohdassa mainittujen varusteiden valmistamisessa tai asentamisessa edellyttävät uutta lupahakemusta.

Lupa voidaan peruuttaa, jos tämän §:n II momentissa tarkoitetut materiaalit eivät enää varmista turvahenkilöstön tai arvokuljetuksen turvallisuutta.)

Panssaroiduissa ajoneuvoissa, jotka täyttävät 4 §:n vaatimukset ja joissa on järjestelyt, jotka varmistavat, että arvokuljetus voidaan toimittaa koskemattomana määränpäähän 8-1 §:ssä tarkoitetuin edellytyksin.

(8-1 §:ssä määritellään edellytykset, jotka setelien suojausjärjestelmän on täytettävä.)

Jos nämä ajoneuvot on varustettu vähintään yhdellä edellisessä alakohdassa mainitulla arvokuljetusyksiköllä kutakin toimitus-/noutopaikkaa kohden, niiden turvahenkilöstön on koostuttava vähintään kahdesta henkilöstä kuljettaja mukaan lukien. 4 §:n II momentin säännösten soveltaminen voidaan tällöin rajata vain ajoneuvon ohjaamoon.

Jos ajoneuvoissa on vähemmän ensimmäisessä alakohdassa mainittuja arvokuljetusyksikköjä kuin toimitus-/noutopaikkoja, niiden turvahenkilöstön on koostuttava vähintään kolmesta henkilöstä kuljettaja mukaan lukien.

Merkitsemättömissä ajoneuvoissa, joiden turvahenkilöstö koostuu vähintään kahdesta henkilöstä kuljettaja mukaan lukien, 7 ja 8 §:ssä määritetyissä olosuhteissa, kun rahat sijoitetaan arvokuljetusyksikköihin, jotka mahdollistavat niiden muuttamisen käyttökelvottomaksi, ja kun arvokuljetusyksikköjä on vähintään yhtä monta kuin toimitus-/noutopaikkoja, tai kun arvokuljetusyksikköihin on asennettu täyttöjärjestelmä, joka voidaan avata vain suojatulla alueella.

Kun käteisrahaa toimitetaan tietyillä riskialueilla sijaitseviin pankkiautomaatteihin, rahat on kuljetettava 1 momentin mukaisin edellytyksin ja yhden turvahenkilöstön jäsenen on hoidettava automaattien täyttö.

(II	korut ja jalometallit)

III

Setelit ja yleisen verolain 298(o)A §:ssä tarkoitettu kulta kuljetetaan 4 §:n säännösten mukaisissa panssaroiduissa ajoneuvoissa, joissa on vähintään kolmen henkilön turvahenkilöstön kuljettaja mukaan lukien.

Edellä olevasta alakohdasta poiketen Ranskan keskuspankin yhden ja kahden euron kolikkojen enintään 115 000 euron arvoiset kuljetukset on suoritettava:

1)	panssaroiduissa ajoneuvoissa, joihin ei ole merkitty arvokuljetusyrityksen tunnusta ja joiden turvahenkilöstö koostuu vähintään kahdesta aseistetusta ja virka-asuisesta henkilöstä kuljettaja mukaan lukien, 8 §:n kolmessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuin edellytyksin;

tai jos kuljetuksen kokonaisarvo on enintään 500 000 euroa ja jos toimitus-/noutopaikat, joista Ranskan keskuspankki, arvokuljetusyritykset tai poliisiviranomaiset vastaavat, sijaitsevat suojatulla alueella, osittain panssaroiduissa ajoneuvoissa, joihin ei ole merkitty arvokuljetusyrityksen tunnusta ja joiden turvahenkilöstö koostuu vähintään kahdesta aseistetusta ja virka-asuun pukeutuneesta henkilöstä kuljettaja mukaan lukien, 8 §:n kolmessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuin edellytyksin.

(8§: Jokaisessa merkitsemättömässä ajoneuvossa, jota käytetään arvokuljetuksiin, joissa rahat on sijoitettu 2(1)3 §:ssä tarkoitettuihin arvokuljetusyksiköihin tai korujen ja jalometallien kuljettamiseen käytettäviin arvokuljetusyksiköihin, on oltava vähintään seuraavat varusteet:

1)	Viestintä- ja hälytysjärjestelmä, joissa on yhteys hälytyskeskukseen ja arvokuljetuksista vastaavaan yritykseen;

2)	Etäpaikannusjärjestelmä, jonka avulla yritys voi määrittää ajoneuvon sijainnin milloin tahansa).

Vahvistus:

Setelit: 2 § on yhteensopiva asetuksen 14, 16 ja 17 kanssa.

Kansallista lainsäädäntöä on muutettava:

jotta voidaan varmistaa 2 §:n III momentin yhteensopivuus asetuksen 19 ja 20 artiklan kanssa.

15, 16, 17 ja 18 artikla

(DM.269/2010)

19 ja 20 artikla

(DM.269/2010)

Kyllä

16 ja 17 artikla

(edellyttäen, että lakiesitys nro 6400 ja vastaava täytäntöönpanoasetus hyväksytään hallituksen ehdotuksen mukaisesti)

20 artikla

(edellyttäen, että lakiesitys nro 6400 ja vastaava täytäntöönpanoasetus hyväksytään hallituksen ehdotuksen mukaisesti)

Kyllä

17 ja 18 artikla

20 artikla

Kyllä

17 ja 18 artikla

20 artikla

Asetuksessa mainitut vaihtoehdot vastaavat osittain arvokuljetuksiin Portugalissa sovellettavia kansallisia säännöksiä; kuljetuksen arvoon liittyvä peruste on Portugalissa kuitenkin 10 000 euroa tai enemmän (asetus (Portaria) nro 247/2008, joka on annettu 27. maaliskuuta 2008 ja jota on muutettu asetuksella nro 840/2009, joka on annettu 3. elokuuta 2009 ja joka on voimassa kunnes 16. toukokuuta 2013 annetun lain nro 34/2013 34 §:n 3 momentissa tarkoitettu asetus julkaistaan).

Alle 10 000 euron arvoiset kuljetukset kotimaassa voidaan suorittaa panssaroimattomissa ajoneuvoissa.

Hyväksyttyjen virka-asujen ja henkilöstökorttien käyttö on pakollista (laki nro 34/2013, 16. toukokuuta 2013, 29 §).

Kaikkia asetuksen 14–18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan yksityisen turvallisuusalan palveluista ja tiettyjen säännösten muuttamisesta annetun lain nro 473/2005 nojalla (annettu 23. syyskuuta 2005, ns. yksityisiä turvapalveluja koskeva laki).

Kaikkia asetuksen 19 ja 20 artiklassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan yksityisen turvallisuusalan palveluista ja tiettyjen säännösten muuttamisesta annetun lain nro 473/2005 nojalla (annettu 23. syyskuuta 2005, ns. yksityisiä turvapalveluja koskeva laki)

Osittaista vastaavuutta ja eri järjestelyjä noudatetaan turvahenkilöstön ja saattoajoneuvojen määrän mukaan. Raja-arvona on 1 660 000 euroa.

Asetuksen 17 ja 18 artikla tai käteisrahan ja muun arvo-omaisuuden kuljettamisesta ja suojaamisesta annetut kansalliset säännöt (Slovenian virallinen lehti nro 96/05, 16/08, 81/08, 86/09 ja 17/11), 16–20 artikla.

16 artikla (1. luokan suojaustason arvokuljetukset: enintään 30 000 euroa)

1)	luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu kaksi aseistettua vartijaa.

Kuljetus suoritetaan muunnetussa ajoneuvossa, jossa on seuraavat varusteet:

—	ajoneuvon ohjaamo ja tavaratila on erotettu toisistaan kiinteällä kovarakenteisella seinällä, joka mahdollistaa suojatun lähetyksen eristämisen tavaratilaan;

—	ikkunaton tavaratila;

—	tavaratilassa metallilevyistä tehty sisäänrakennettu arvokuljetusyksikkö, johon lähetys voidaan sijoittaa ohjaamossa olevasta luukusta tai aukosta käsin;

—	hälytyslaite, joka kytkeytyy päälle, kun ajoneuvoon tullaan voimakeinoin;

—	ajonestojärjestelmä, joka estää ajoneuvon siirtämisen;

—	viestintä- ja valvontajärjestelmä.

Sen estämättä, mitä edellä olevan momentin kolmannessa luetelmakohdassa esitetään, arvokuljetus voidaan suorittaa vain, jos lähetys on suojattu teknisesti siten, että se on muunnetussa ja erikseen merkityssä salkussa, laukussa tai säiliössä ja joka on valmistettu siten, että sen avaaminen voimakeinoin on vaikeaa ja sen anastamisesta hälytetään äänen, valon, savun tai teknisen signaalin avulla. Sitä kuljetetaan ajoneuvon tavaratilassa.

4)	Sen estämättä, mitä 1 momentissa esitetään, arvokuljetus voidaan suorittaa vain yhden aseistetun vartijan avulla, jos arvokuljetus on suojattu hyväksytyllä järjestelmällä käteisen värjäämiseksi tai tuhoamiseksi.

5)	Vartijat käyttävät luodinkestävää takkia tai paitaa.

17 artikla (2. luokan suojaustason arvokuljetukset: enintään 200 000 euroa ajoneuvoa kohden)

1)	2. luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu kaksi aseistettua vartijaa.

Kuljetus suoritetaan muunnetussa ajoneuvossa, jossa on seuraavat varusteet:

—	ajoneuvon ohjaamo ja tavaratila on erotettu toisistaan kiinteällä kovarakenteisella seinällä;

—	ikkunaton tavaratila;

—	tavaratilassa sisäänrakennettu arvokuljetusyksikkö, joka on tehty luodinkestävistä, vaikeasti porattavista tai leikattavista metallilevyistä ja joka on asennettu ajoneuvon runkoon sisäpuolelta ja johon käteisraha voidaan sijoittaa ohjaamossa olevasta luukusta tai aukosta;

—	hälytyslaite, joka kytkeytyy päälle, kun ajoneuvoon tullaan voimakeinoin;

—	ajonestojärjestelmä, joka estää ajoneuvon siirtämisen;

—	viestintä- ja valvontajärjestelmä.

4)	Vartijat käyttävät luodinkestävää takkia tai paitaa.

17a artikla (3. luokan suojaustason arvokuljetukset: enintään 800 000 euroa ajoneuvoa kohden)

1)	3. luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu vähintään kaksi aseistettua vartijaa.

Kuljetus suoritetaan luodinkestävässä ajoneuvossa, jossa on seuraavat varusteet:

—	erillinen tila turvahenkilöstölle ja kuljetettavalle tavaralle;

—	henkilöstön tilassa M2/C2-suojaus joka suunnalta;

—	luodinkestävä tavaratila, jossa on ylimääräisellä turvalukolla varustettu ulko-ovi;

—	hälytyslaite;

—	kauko-ohjattu ajonesto- tai pysäytysjärjestelmä, jota voidaan käyttää valvomosta käsin;

—	ovea avaamatta toimiva viestintäjärjestelmä (intercom);

—	viestintä- ja valvontajärjestelmä.

3)	Vartijat käyttävät luodinkestävää takkia.

18 artikla (4. luokan suojaustason arvokuljetukset: enintään 4 000 000 euroa ajoneuvoa kohden)

1)	4. luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu vähintään kolme aseistettua vartijaa.

Kuljetus suoritetaan luodinkestävässä ajoneuvossa, jossa on seuraavat varusteet:

—	erillinen tila turvahenkilöstölle ja kuljetettavalle tavaralle;

—	turvahenkilöstön tilassa FB 3 -suojaus joka suunnalta;

—	luodinkestävä tavaratila, jossa on ylimääräisellä turvalukolla varustettu ulko-ovi;

—	hälytyslaite;

—	kauko-ohjattu ajonesto- tai pysäytysjärjestelmä, jota voidaan käyttää valvomosta käsin;

—	ovea avaamatta toimiva viestintäjärjestelmä (intercom);

—	viestintä- ja valvontajärjestelmä.

3)	Vartijat käyttävät luodinkestävää takkia.

19 artikla (5. luokan suojaustason arvokuljetukset: enintään 8 000 000 euroa ajoneuvoa kohden)

1)	5. luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu vähintään kolme aseistettua vartijaa.

Vartijat käyttävät vähintään seuraavia suojavarusteita:

—	luodinkestävät takit ja

—	turvakypärät.

Kuljetus suoritetaan luodinkestävässä ajoneuvossa, jossa on seuraavat varusteet:

—	erillinen tila kuljetettavalle tavaralle, kuljettajalle ja vartijoille;

—	ajoneuvossa on joka suunnasta vähintään FB 3 -suojaus;

—	ikkunaton tavaratila, jossa on takaovi ja johon lähetyksen voidaan sijoittaa turvahenkilöstön tilasta käsin;

—	hälytyslaite;

—	ovea avaamatta toimiva viestintäjärjestelmä (intercom);

—	kameravalvontajärjestelmä ajoneuvon takana ja moottori ohjaamossa;

—	viestintäjärjestelmä;

—	valvontajärjestelmä, joka mahdollistaa lähetyksen seurannan häiriöttömässä verkossa vähintään minuutin välein valvomosta käsin ja jonka avulla arvokuljetuksen täsmällinen sijainti voidaan määrittää milloin hyvänsä;

—	kauko-ohjattu ajonesto- tai pysäytysjärjestelmä, jota ei voi käyttää ajoneuvosta käsin moottorin käynnistämiseen uudelleen.

4)	Kuljetusta saattaa henkilöautolla kaksi aseistettua vartijaa. Saattoajoneuvosta on suora viestintäyhteys valvomoon.

20 artikla (6. luokan suojaustason arvokuljetukset: yli 8 000 000 euroa ajoneuvoa kohden)

1)	6. luokan suojaustason arvokuljetukseen osallistuu vähintään kolme aseistettua vartijaa.

Vartijat käyttävät vähintään seuraavia suojavarusteita:

—	luodinkestävät takit ja

—	turvakypärät.

3)	Kuljetus suoritetaan luodinkestävässä ajoneuvossa, jossa on vähintään edellä olevan pykälän 3 kohdan mukaiset varusteet ja FB 4 -suojaus.

4)	Kuljetusta saattaa vähintään FB 3 –suojauksella joka suunnasta suojattu ajoneuvo ja kolme aseistettua vartijaa. Saattoajoneuvon viestintälaitteessa on suora yhteys valvomoon.

Asetuksen (EU) N:o 1214/2011 kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ollaan hyväksymässä. Säännöksiin sisältyy seuraavia erityispiirteitä:

—	ulkomaiset arvokuljetusyritykset voivat kuljettaa asetuksessa (EU) N:o 1214/2011 määritellyin edellytyksin Sloveniassa myös muun valuutan määräistä käteisrahaa kuin euroja ja sen määrä voi ylittää asetuksessa määritellyn 20 prosenttia

—

ulkomaiset arvokuljetusyhtiöt voivat suorittaa asetuksessa (EU) N:o 1214/2011 määritellyin edellytyksin Sloveniassa myös muun arvo-omaisuuden kuljetuksia, joita ei säännellä asetuksella. Tällaista arvokuljetuksissa kuljetettavaa arvo-omaisuutta ovat mm. jalometallit, jalokivet, taideteokset, kulttuuriperintöön kuuluvat esineet, arvokkaat asiakirjat. Kulttuuriperintöön kuuluvalla esineellä tarkoitetaan esinettä, joka on luokiteltu siihen kuuluvaksi niiden säännösten nojalla, joita sovelletaan kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden luokitteluun kansallisaarteiden ja museoesineiden suojaamisesta ja säilyttämisestä annettujen sääntöjen perusteella. Jos tämä ei ole mahdollista tietyissä olosuhteissa, voidaan soveltaa käteisrahan ja muiden arvolähetysten kuljettamisesta ja suojaamisesta annettuja kansallisia sääntöjä (22 artikla) (Slovenian virallinen lehti nro 96/05, 16/08, 81/08, 86/09 ja 17/11).

Asetuksen 20 artikla tai käteisrahan ja muun arvo-omaisuuden kuljettamisesta ja suojaamisesta annetut kansalliset säännöt (Slovenian virallinen lehti nro 96/05, 16/08, 81/08, 86/09 ja 17/11), 16–20 artikla, kuten setelikuljetuksissa.

Osittainen vastaavuus.

Kansalliset säännöt ja erityisedellytykset kuljetuksen arvon mukaan.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2013.376.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 376

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	56. vuosikerta 21. joulukuuta 2013

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2013/C 376/01	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7101 – Brookfield Property/Starwood/Interhotel Portfolio) ( 1 )	1

2013/C 376/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7118 – AXA/Norges Bank/SZ Tower) ( 1 )	1

2013/C 376/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.6982 – Altor Fund III/TryghedsGruppen/Elixia/HFN Group) ( 1 )	2

2013/C 376/04	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.7087 – Vitol/Carlyle/Varo) ( 1 )	2

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2013/C 376/05	Neuvoston istunto 9. ja 10. joulukuuta 2013 (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat)	3

2013/C 376/06	Ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden strategiaksi (2014–2018)	7

	Euroopan komissio
2013/C 376/07	Euron kurssi	12

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2013/C 376/08	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	13

2013/C 376/09	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	13

2013/C 376/10	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	14

2013/C 376/11	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	14

2013/C 376/12	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	15

2013/C 376/13	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kalastuksen lopettamisesta	15

2013/C 376/14	Euroalueen jäsenvaltioissa sovellettavat kuljetusjärjestelyt – 13 artiklan 5 kohta – Asetus (EU) N:o 1214/2011	16

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2013/C 376/15	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.7133 – Investindustrial/KKR/Resort Holdings) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	24

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	27.11.2013
Kesto	27.11.2013–31.12.2013
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Kalakanta tai kalakantaryhmä	MAC/2A34.
Laji	Makrilli (Scomber scombrus)
Alue	IIIa ja IV; EU:n vedet alueilla IIa, IIIb, IIIc ja osa-alueet 22–32
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	75/TQ40

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	25.10.2013
Kesto	25.10.2013–31.12.2013
Jäsenvaltio	Espanja
Kalakanta tai kalakantaryhmä	RED/51214D.
Laji	Punasimput (Sebastes spp.)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueella V sekä kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	76/TQ40

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	2.12.2013
Kesto	2.12.2013–31.12.2013
Jäsenvaltio	Portugali
Kalakanta tai kalakantaryhmä	GFB/89-
Laji	Suomuturska (Phycis blennoides)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueilla VIII ja IX
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	FS79/DSS

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	3.12.2013
Kesto	3.12.2013–31.12.2013
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Kalakanta tai kalakantaryhmä	HER/4AB.
Laji	Silli (Clupea Harengus)
Alue	EU:n ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ pohjoista leveyttä pohjoispuolella
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	80/TQ40

Kalastuksen lopettamisen päivämäärä ja kellonaika	4.12.2013
Kesto	4.12.2013–31.12.2013
Jäsenvaltio	Espanja
Kalakanta tai kalakantaryhmä	GHL/N3LMNO
Laji	Grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides)
Alue	NAFO 3 LMNO
Kalastusalustyyppi/-tyypit	—
Viitenumero	82/TQ40


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti