26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/1

(1)

Nuorten eurooppalaisten inhimilliseen pääomaan investoiminen juuri nyt tuottaa hyötyä pitkällä aikavälillä ja edistää kestävää ja osallistavaa talouskasvua. Unioni saa täyden hyödyn aktiivisesta, innovatiivisesta ja ammattitaitoisesta työvoimasta ja välttää samalla valtavat kustannukset, joita sille aiheutuu, jos nuoret eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (ns. NEET-nuoret); nämä kustannukset ovat nykyisin arviolta 1,2 prosenttia BKT:stä.

(2)

Nykyinen kriisi on koetellut erityisen kovasti nuoria. Nuorten haavoittuvuus johtuu heidän elämässään käynnistä olevasta siirtymävaiheesta, ammattikokemuksen puutteesta, joskus puutteellisesta koulutuksesta, usein heikosta sosiaaliturvasta, rajallisista rahoitusmahdollisuuksista ja epävakaista työoloista. Huono palkka ja epävarma työ ovat todennäköisemmin nuorten naisten ongelmia, kun taas nuoria vanhempia – etupäässä nuoria äitejä – varten tarjolla olevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamistoimenpiteet ovat riittämättömiä. Lisäksi on nuoria, jotka ovat erityisen epäedullisessa asemassa tai vaarassa joutua syrjityiksi. Sen vuoksi tarvitaan asianmukaisia tukitoimia, vaikka samalla todetaan nuorten henkilökohtainen vastuu hakeutumisesta taloudelliseen toimintaan.

(3)

Koko unionissa on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella 7,5 miljoonaa nuorta eli 12,9 prosenttia nuorista (15–24-vuotiaista) eurooppalaisista. Monet heistä ovat suorittaneet vain ylemmän perusasteen opinnot ja keskeyttäneet koulunkäynnin. Lisäksi monet ovat maahanmuuttajia tai heillä on muita huonommat lähtökohdat. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin lukeutuu erilaisia alaryhmiä, joiden tarpeet vaihtelevat.

(4)

Työttömistä alle 25-vuotiaista unionissa on 30,1 prosenttia ollut työttömänä yli 12 kuukautta. Yhä useampi nuori ei myöskään aktiivisesti etsi töitä, minkä vuoksi he voivat jäädä ilman työmarkkinoille paluuseen tarkoitettua rakenteellista tukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorisotyöttömyys voi jättää pysyviä arpia, joita ovat esimerkiksi kasvanut riski joutua työttömäksi myöhemmin, tulevan ansiotason aleneminen, inhimillisen pääoman menettäminen, köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle ja pienempi motivaatio perheen perustamiseen, mikä osaltaan vahvistaa negatiivista väestökehitystä.

(5)

Käsitteellä ”nuorisotakuu” tarkoitetaan sitä, että nuoret saavat laadukkaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Jatkokoulutuspaikka voisi tarkoittaa myös laadukkaita koulutusohjelmia, jotka johtavat tunnustettuun ammattipätevyyteen.

(6)

Nuorisotakuulla vaikuttaisi kolmeen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteeseen; nämä tavoitteet koskevat 20–64-vuotiaiden 75 prosentin työllisyyttä, koulupudokkaiden osuuden laskemista alle 10 prosenttiin, ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ajautuneiden ihmisten määrän vähentämistä ainakin 20 miljoonalla.

(7)

Neuvoston 21 päivänä lokakuuta 2010 antamalla päätöksellä 2010/707/EU (1) hyväksytyissä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa, erityisesti suuntaviivoissa 7 ja 8, kehotetaan jäsenvaltioita edistämään nuorten integroitumista työmarkkinoille ja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa auttamaan ennen kaikkea ilman työtä tai koulutuspaikkaa olevia nuoria saamaan ensimmäinen työpaikka, työkokemusta tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja puuttumaan työttömäksi joutuneiden nuorten tilanteeseen nopeasti.

(8)

Jo vuonna 2005, jolloin neuvosto hyväksyi 12 päivänä heinäkuuta 2005 tekemällään päätöksellä 2005/600/EY (2) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivat, se pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että ”jokaiselle työttömälle tarjotaan uusi mahdollisuus: nuorille ennen kuin työttömyys on kestänyt 6 kuukautta”. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 15 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyllä päätöksellä 2008/618/EY (3) neuvosto lyhensi ajanjakson koulunsa lopettaneiden nuorten osalta enintään neljään kuukauteen.

(9)

Euroopan parlamentti kehotti 6 päivänä heinäkuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta (4) komissiota ja neuvostoa luomaan eurooppalaisen nuorisotakuun sen varmistamiseksi, että kaikille nuorille unionissa tarjottaisiin työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää viimeistään neljän kuukauden työttömyyden jälkeen.

(10)

Komissio kannusti 15 päivänä syyskuuta 2010 antamassaan Nuoret liikkeellä -tiedonannossa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorisotakuut, joita on kuitenkin tähän mennessä toteutettu hyvin vähän. Tässä suosituksessa olisi vahvistettava ja todettava uudelleen, että jäsenvaltioissa on tarvetta jatkaa tähän tavoitteeseen pyrkimistä, ja samalla se on avuksi tällaisten nuorisotakuujärjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

(11)

Kesäkuun 17 päivänä 2011 antamissaan päätelmissä nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi neuvosto kehotti jäsenvaltioita pikaisiin toimiin jatko- tai uudelleenkoulutuksen taikka aktivointitoimenpiteiden tarjoamiseksi työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, mukaan lukien koulunkäynnin varhain lopettaneet nuoret. Siten voitaisiin päästä lähemmäksi tavoitetta eli saada kyseiset henkilöt takaisin yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen pariin tai työmarkkinoille mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa ja pienentää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Neuvosto totesi, että työmarkkinoiden segmentoitumisella saattaa olla kielteinen vaikutus nuoriin, ja kehotti jäsenvaltioita torjumaan tällaista segmentoitumista.

(12)

Neuvoston 28 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa suosituksessa koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista (5) kohdistettiin huomio sellaisen näyttöön perustuvan, kattavan ja monialaisen politiikan laadintaan, johon sisältyy toimenpiteitä, joilla saadaan koulupudokkaat uudelleen mukaan koulutukseen ja vahvistetaan koulutusjärjestelmien ja työelämän välisiä yhteyksiä. Euroopan parlamentti antoi tukensa tälle lähestymistavalle vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä ja pyysi komissiota toteuttamaan valmistelutoimen, jolla edistetään nuorisotakuiden perustamista jäsenvaltioissa.

(13)

Työllisyyspaketissa, jota komissio ehdotti 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Tavoitteena työllistävä elpyminen”, komissio vaati jäsenvaltioilta, työmarkkinaosapuolilta ja muilta sidosryhmiltä aktiivisia toimia unionin nykyisten työllisyysongelmien ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi. Komissio painotti vihreän talouden, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tieto- ja viestintäteknologian alojen tarjoamaa huomattavaa potentiaalia työpaikkojen luomisessa ja esitti sitä varten kolme toimintasuunnitelmaa jatkotoimia varten. Sen jälkeen 10 päivänä lokakuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” komissio toi esiin myös kuusi lupaavaa prioriteettialaa teolliselle innovoinnille, joka edistää siirtymistä vähähiiliseen ja resursseja tehokkaasti käyttävään talouteen. Työllisyyspaketissa komissio korosti lisäksi, että yrittäjähengen vaalimisella, yrityksen perustamisvaiheen tukipalvelujen ja mikroluottojen saatavuuden parantamisella sekä työttömyysavustukset starttirahaksi muuttavilla järjestelyillä saataisiin paljon aikaan myös nuorten hyväksi. Työllisyyspaketissa ehdotettiin myös palkkatukien käyttöä uusien työsuhteiden nettomäärän kasvattamiseksi ja kohdennettuja helpotuksia verokiilaan (pääasiassa työnantajan sosiaaliturvamaksuihin) työllisyyden vauhdittamiseksi; lisäksi ehdotettiin työsuhdeturvalainsäädäntöön tehtäviä tasapainoisia uudistuksia, joiden myötä nuorilla on mahdollisuus saada kelvollinen työpaikka.

(14)

Euroopan parlamentti kehotti Mahdollisuuksia nuorisolle -aloitteesta 24 päivänä toukokuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa jäsenvaltioita toteuttamaan ripeästi konkreettisia kansallisen tason toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että nuorilla on kunnollinen työ-, koulutus- tai uudelleenkoulutuspaikka neljän kuukauden kuluessa koulun lopettamisesta. Euroopan parlamentti korosti, että nuorisotakuujärjestelmällä on voitava kohentaa sellaisten nuorten tilannetta, jotka eivät käy töissä eivätkä ole koulutuksessa tai työharjoittelussa, ja ratkaista vähitellen unionin nuorisotyöttömyysongelma.

(15)

Eurooppa-neuvosto vaati 29 päivänä kesäkuuta 2012 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla lisätään nuorten työllisyyttä ”pyrkien siihen, että muutaman kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä nuoret saavat laadukkaan työtarjouksen tai voivat osallistua täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun”. Neuvosto totesi myös, että näihin toimiin voidaan myöntää tukea Euroopan sosiaalirahastosta ja että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia rahoittaa tilapäisiä työhönottotukia kyseisen rahaston avulla.

(16)

Komission 20 päivänä marraskuuta 2012 antamassa tiedonannossa ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” esitellään tähän liittyvä unionin panos koulutuksen näkökannalta. Siinä käsitellään koulutusjärjestelmien uudistamiseen ja tehostamiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä, kuten taitojen tarjoamista työmarkkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisesti, avointen ja joustavien oppimispolkujen lisäämistä ja kaikkien sidosryhmien yhteistä ponnistelua, myös rahoituksen saamiseksi.

(17)

Neuvosto suositteli 20 päivänä joulukuuta 2012 antamassaan suosituksessa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (6), että jäsenvaltiot toteuttaisivat vuoteen 2018 mennessä kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen ja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla järjestelyt epävirallisen ja arkioppimisen validointia varten.

(18)

Komissio painotti vuotuisesta kasvuselvityksestä 2013 28 päivänä marraskuuta 2012 antamassaan tiedonannossa, että jäsenvaltioiden olisi turvattava nuorten siirtyminen koulusta työelämään ja kehitettävä ja toteutettava nuorisotakuujärjestelmiä, joiden mukaisesti jokaisen alle 25-vuotiaan on saatava tarjous työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa virallisen koulutuksen päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta.

(19)

Eurooppa-neuvosto päätti monivuotisesta rahoituskehyksestä 8 päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätelmissä luoda kaudelle 2014–2020 6 miljardin EUR nuorisotyöllisyysaloitteen, jolla tuetaan komission 5 päivänä joulukuuta 2012 ehdottamassa nuorten työllisyyspaketissa esitettyjä toimenpiteitä ja erityisesti nuorisotakuuta.

(20)

Nuorisotakuu olisi toteutettava tukitoimia sisältävällä järjestelmällä, ja se olisi sovitettava kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Näiden tointen olisi pohjauduttava kuuteen toimintalinjaan: kumppanuuteen perustuvien toimintamallien kehittäminen, varhainen puuttuminen ja aktivointi, työmarkkinoille integroitumisen mahdollistavat tukitoimet, unionin rahastojen käyttö, järjestelmän arviointi ja jatkuva parantaminen ja sen ripeä täytäntöönpano. Niiden tavoitteena on ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä, parantaa työllistyvyyttä ja poistaa työllistymiseltä käytännön esteitä. Toimia varten voidaan myöntää tukea unionin rahastoista, ja niitä olisi jatkuvasti seurattava ja parannettava.

(21)

Tehokas koordinointi ja politiikan alojen (esim. työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sosiaalipolitiikka) väliset yhteistyöjärjestelyt ovat keskeisiä edellytyksiä laadukkaiden työmahdollisuuksien ja oppisopimus- ja harjoittelupaikkojen lisäämiselle.

(22)

Nuorisotakuujärjestelmissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden monimuotoisuus ja niiden erilaiset lähtökohdat nuorisotyöttömyysasteen, institutionaalisen rakenteen ja eri työmarkkinatoimijoiden valmiuksien osalta. Lisäksi niissä olisi otettava huomioon julkisen talouden erilaiset tilanteet ja määrärahojen jakoon vaikuttavat rahoitusrajoitteet. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 komissio toteaa, että investointeja koulutukseen olisi priorisoitava ja vahvistettava mahdollisuuksien mukaan ja samalla olisi varmistettava, että varoja käytetään tehokkaasti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä työllisyyspalvelujen ja aktiivisten työmarkkinatoimien, esimerkiksi työttömille tarjottavan koulutuksen ja nuorisotakuujärjestelmien, kattavuuden ja tuloksellisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Tällaisten järjestelmien perustamisella on merkitystä pitkällä aikavälillä, mutta tarvitaan myös lyhyen aikavälin vastauksia talouskriisin dramaattisten työmarkkinavaikutusten tasapainottamiseen,

1.

Varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä.

Tällaista nuorisotakuujärjestelmää suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon yleiset tosiasiat, kuten se, että nuoret eivät ole samanlaisessa sosiaalisessa ympäristössä elävä homogeeninen ryhmä, samoin kuin molemminpuolisen velvoitteen periaatteet ja tarve puuttua toistuvien toimettomuusjaksojen riskiin.

Lähtökohtana sille, että nuorelle tarjotaan nuorisotakuu, olisi oltava ilmoittautuminen työllisyyspalvelujen piiriin, ja niitä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia varten, jotka eivät ole sitä tehneet, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokin vastaava lähtökohta, jotta nuorisotakuu voitaisiin toteuttaa samassa neljän kuukauden aikataulussa.

Nuorisotakuujärjestelmät olisi laadittava seuraavien suuntaviivojen mukaisesti ottaen huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä toimenpiteiden kohteena olevien nuorten sukupuoli ja eroavaisuudet:

2.

Nimetään asiaankuuluva viranomainen, joka vastaa nuorisotakuujärjestelmän perustamisesta ja hallinnoinnista sekä kumppanuuksien koordinoinnista kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Jos jäsenvaltion ei ole perustuslaillisista syistä mahdollista nimetä ainoastaan yhtä viranomaista, nimetään useampi asiaankuuluva viranomainen siten, että niiden lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja komissiolle ilmoitetaan nuorisotakuun toteuttamista varten yksi yhteysviranomainen.

3.

Varmistetaan, että nuoret saavat kattavasti tietoa tarjolla olevista palveluista ja tuesta tiivistämällä työllisyyspalvelujen, uraohjauksen tarjoajien, oppilaitosten ja nuorten tukipalvelujen välistä yhteistyötä ja hyödyntämällä laajasti kaikkia tarkoituksenmukaisia tiedotuskanavia.

4.

Vahvistetaan työnantajien ja asiaankuuluvien työmarkkinatoimijoiden (työllisyyspalvelut, hallinnon eri tasot, ammattijärjestöt ja nuorisopalvelut) välisiä kumppanuuksia nuorten työ-, oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseksi.

5.

Kehitetään julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen, oppilaitosten, uraohjauspalvelujen ja muiden erikoistuneiden nuorisopalvelujen (kansalaisjärjestöt, nuorisokeskukset ja -järjestöt) välisiä kumppanuuksia, joilla helpotetaan työelämään siirtymistä työttömyyden, työmarkkinoiden ulkopuolella olon tai koulutuksen jälkeen.

6.

Varmistetaan työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen nuoria koskevan politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen kaikilla tasoilla ja lisätään niiden tekemien aloitteiden välistä synergiaa oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmien kehittämiseksi.

7.

Varmistetaan nuorten ja/tai nuorisojärjestöjen kuuleminen tai osallistuminen nuorisotakuujärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen, jotta palvelut voidaan mitoittaa niiden saajien tarpeisiin ja kyseiset tahot voivat olla mukana tehostamassa tiedotustoimintaa.

8.

Kehitetään tehokkaita aktiivisen palveluntarjonnan strategioita, tiedotus- ja valistuskampanjat mukaan lukien, nuorten tavoittamiseksi ja heidän rekisteröimisekseen työllisyyspalvelujen piiriin; toimet olisi keskitettävä muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin, joiden työllistymiselle on erilaisia esteitä (kuten sosiaalinen syrjäytyminen, köyhyys tai syrjintä), sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin ottaen huomioon heidän vaihtelevat taustansa (joihin vaikuttavat erityisesti köyhyys, vammaisuus, heikko koulutustaso, kuuluminen etniseen vähemmistöön tai maahanmuuttajatausta).

9.

Nuorten tukemiseksi paremmin ja tarjolla olevien palvelujen mahdollisesti puutteellisen tuntemuksen korjaamiseksi tarkastellaan mahdollisuutta perustaa yhteisiä yhteyskeskuksia eli organisaatioita, jotka huolehtivat kaikkien asianomaisten instituutioiden ja organisaatioiden välisestä koordinoinnista erityisesti nuorisotakuujärjestelmän hallinnoinnista vastaavan viranomaisen kanssa, jotta ne voivat jakaa tietoa koulunsa päättävistä nuorista ja etenkin niistä, jotka ovat vaarassa jäädä ilman työpaikkaa tai jatkokoulutuspaikkaa.

10.

Annetaan työllisyyspalveluille mahdollisuudet tarjota yhdessä muiden, nuorten tukemiseen osallistuvien kumppaneiden kanssa henkilökohtaista neuvontaa ja yksilöllistä toimintasuunnittelua, räätälöidyt yksilölliset tukijärjestelyt mukaan lukien, molemminpuolisen velvoitteen periaatteen mukaisesti varhaisessa vaiheessa, ja harjoittaa jatkuvaa seurantaa pudokkuuden ehkäisemiseksi ja varmistaa eteneminen koulutukseen tai työpaikkaan.

11.

Tarjotaan koulunkäynnin keskeyttäneille ja vähäisen ammattitaidon hankkineille nuorille polkuja, joita pitkin palata koulutukseen, tai toisen mahdollisuuden tarjoavia koulutusohjelmia, joiden oppimisympäristöt sopivat kyseisten henkilöiden erityistarpeisiin ja antavat heille tilaisuuden hankkia puuttuva ammattitaito.

12.

Varmistetaan, että nuorisotakuujärjestelmän yhteydessä toteutettavat taitojen ja osaamisen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet auttavat korjaamaan nykyistä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta ja palvelevat työmarkkinoiden tarpeita.

13.

Huolehditaan siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät ja digitaaliset taidot sisältyvät taitojen ja osaamisen lisäämiseksi toteutettaviin toimiin. Lisätään ammatillisen tietämyksen ja osaamisen arvoa huolehtimalla siitä, että tieto- ja viestintäteknologian opetussuunnitelmat ja todistukset ovat standardien mukaisia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia.

14.

Kannustetaan kouluja, myös ammatillisia koulutuskeskuksia, sekä työllisyyspalveluja edistämään ja tarjoamaan nuorille yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista koskevaa jatkuvaa ohjausta, mukaan lukien yrittäjyyskurssit.

15.

Pannaan täytäntöön 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista.

16.

Pienennetään asiaankuuluvissa tapauksissa välillisiä työvoimakustannuksia nuorten työhönottonäkymien parantamiseksi.

17.

Käytetään kohdennettuja ja hyvin suunniteltuja palkka- ja työhönottotukia, joilla kannustetaan työnantajia luomaan erityisesti kauimpana työmarkkinoista oleville nuorille uusia mahdollisuuksia, kuten oppisopimus-, harjoittelu- tai työssäoppimispaikkoja, sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti.

18.

Edistetään työvoiman liikkuvuutta tarjoamalla nuorille tietoa avoimista työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikoista ja saatavilla olevasta tuesta eri alueilla ja eri maissa esimerkiksi sellaisten palvelujen tai järjestelmien kautta, joilla rohkaistaan ihmisiä muuttamaan ja työskentelemään unionin alueella. Huolehditaan, että toiselta alueelta tai toisesta jäsenvaltiosta työtä löytäneet nuoret saavat asianmukaista tukea uuteen ympäristöön sopeutumista varten.

19.

Lisätään yrityksen käynnistämisvaiheen tukipalveluja ja tiedotetaan enemmän itsenäisen ammatinharjoittamisen mahdollisuuksista ja näkymistä, myös tiivistämällä yhteistyötä työllisyyspalvelujen sekä yritystuki- ja (mikro)rahoituspalvelujen tarjoajien kanssa.

20.

Tehostetaan mekanismeja, joilla saadaan aktivointiohjelmat keskeyttäneet ja etuuksien piiristä pudonneet nuoret aktivoitua uudelleen.

21.

Käytetään koheesiopolitiikan rahoitusvälineitä täysimääräisesti ja optimaalisesti tulevalla kaudella 2014–2020 tuettaessa nuorisotakuujärjestelmien perustamista kansallisten olojen kannalta tarkoituksenmukaisissa tapauksissa. Tätä varten huolehditaan siitä, että nuorisotakuujärjestelmien perustamiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle annetaan tarvittava etusija ja sen mukaiset resurssit, mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet kohdennettujen työhönottotukien rahoittamiseen. Lisäksi ohjelmakauden 2007–2013 vielä saatavilla olevaa rahoitusta olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.

22.

Valmistauduttaessa kauteen 2014–2020 kiinnitetään kumppanuussopimuksissa riittävästi huomiota nuorisotakuujärjestelmien toteuttamista koskeviin tavoitteisiin kansallisten olojen kannalta tarkoituksenmukaisissa tapauksissa ja kuvataan toimenpideohjelmissa toimet, joita on tarkoitus tukea Euroopan sosiaalirahaston asiaankuuluvien investointiprioriteettien mukaisesti, erityisesti niiden prioriteettien mukaisesti, jotka koskevat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kestävää integroimista työmarkkinoille sekä nuorten yrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten tukemista ja niiden kummankin panosta kyseisten tavoitteiden hyväksi.

23.

Hyödynnetään tukeen oikeuttavissa tapauksissa täysipainoisesti ja optimaalisesti nuorisotyöllisyysaloitetta nuorisotakuun toteuttamiseksi.

24.

Seurataan ja arvioidaan kaikkia nuorisotakuujärjestelmiin kuuluvia toimenpiteitä, jotta voidaan laatia enemmän näyttöön perustuvaa politiikkaa ja toimenpiteitä sen perusteella, mikä toimii missäkin ja miksi, ja varmistaa siten resurssien tehokas käyttö ja hyvä tuotto investoinneille. Pidetään yllä ajantasainen kokonaiskäsitys nuorisotakuun perustamiseen ja toteuttamiseen erityisesti koheesiopolitiikan toimintaohjelmien puitteissa osoitetun rahoituksen määrästä.

25.

Edistetään vastavuoroista oppimista kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kaikkien nuorisotyöttömyyden torjuntaan osallistuvien osapuolten välillä, jotta tulevien nuorisotakuujärjestelmien suunnittelua ja tarjoamista voidaan parantaa. Hyödynnetään asiaankuuluvissa tapauksissa kaikin tavoin nuorisotakuujärjestelmien valmistelutoimien aikana tuettujen hankkeiden tuloksia.

26.

Vahvistetaan nuorisotakuujärjestelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvien kaikkien sidosryhmien, myös asiaankuuluvien työllisyyspalvelujen, valmiuksia, jotta toimintalinjoihin ja järjestelmien kehittämistapaan liittyvät mahdolliset sisäiset tai ulkoiset esteet voidaan poistaa.

27.

Toteutetaan nuorisotakuujärjestelmät mahdollisimman pian. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat vakavissa budjettivaikeuksissa ja joilla on korkea määrä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia tai työttömiä nuoria, voidaan harkita myös asteittaista toteuttamista.

28.

Varmistetaan, että nuorisotakuujärjestelmät sisällytetään asianmukaisesti tuleviin unionin yhteisrahoittamiin ohjelmiin, mieluiten heti monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 alusta lähtien. Toteuttaessaan nuorisotakuujärjestelmiä jäsenvaltiot voivat hyödyntää nuorisotyöllisyysaloitetta.

1.

kannustaa jäsenvaltioita käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi Euroopan sosiaalirahastoa Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2014–2020 asiaankuuluvien rahoitusprioriteettien mukaisesti ja soveltuvissa tapauksissa nuorisotyöllisyysaloitetta tukeakseen nuorisotakuujärjestelmien perustamista ja toteuttamista nuorisotyöttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja ehkäisemiseen tarkoitetun politiikan välineenä.

2.

tukee unionin yhteisen strategiakehyksen rahastojen (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) ohjelmatyötä muun muassa vertaisoppimisen, verkostoitumistoimien ja teknisen tuen avulla.

3.

hyödyntää kaikilta osin uuden sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman mahdollisuuksia nuorisotakuujärjestelmiin liittyvien hyvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten käytäntöjen kokoamiseksi.

4.

kannustaa Euroopan työllisyysstrategian keskinäisen oppimisen ohjelman avulla jäsenvaltioita jakamaan kokemuksiaan ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä.

5.

jatkaa nuorisotakuujärjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuloksissa tapahtuvan kehityksen säännöllistä seurantaa ja raportointia osana Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöverkoston vuotuista työohjelmaa ja varmistaa, että työllisyyskomitealle ilmoitetaan tästä toiminnasta.

6.

seuraa tämän suosituksen nojalla nuorisotakuujärjestelmien toteuttamista työllisyyskomitean monenvälisen valvonnan avulla talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sekä analysoi toteutettavien toimintalinjojen vaikutusta ja antaa jäsenvaltioille tarvittaessa maakohtaisia suosituksia jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen pohjalta.

7.

tukee nuorisotakuun perustamiseen liittyviä tiedotustoimia jäsenvaltioissa käyttäen hyväksi Euroopan nuorisoportaalia ja erityisesti osallistumalla sen tiedotuskampanjoihin.

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/7

(1)

Neuvosto nimitti 16 päivänä helmikuuta 2010 hyväksymällään päätöksellä (2) työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenet ja varajäsenet 1 päivänä maaliskuuta 2010 alkaneeksi ja 28 päivänä helmikuuta 2013 päättyväksi toimikaudeksi.

(2)

Tämän vuoksi olisi nimitettävä uudet jäsenet ja varajäsenet kolmen vuoden pituiseksi kaudeksi.

(3)

Jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään, kunnes heille on nimitetty seuraajat tai heidät on valittu uudelleen,

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/12

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/13

1.

Neuvoa-antava komitea yhtyy komission päätösluonnoksessa esittämään arvioon, jonka mukaan Microsoft Corporation, jäljempänä ’Microsoft’, on jättänyt noudattamatta 16. joulukuuta 2009 tehtyä komission päätöstä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä (asia COMP/39.530 – Microsoft (sitominen), tiedoksiannettu numerolla C(2009) 10033).

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakosta, jonka komissio aikoo langettaa Microsoftille.

3.

Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

4.

Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/14

(1)

Tämä menettely koskee sakon määräämistä asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 23 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti Microsoft Corporationille, jäljempänä ’Microsoft’, sitoumuksia koskevan päätöksen noudattamatta jättämisen takia.

(2)

Komissio teki 16. joulukuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jolla Microsoftin tarjoamat sitoumukset muutettiin velvoittaviksi. Sitoumusten tarkoituksena on hälventää siihen liittyviä komission epäilyksiä, että Microsoft on sitonut Internet Explorer -verkkoselaimensa tavallisimpaan henkilökohtaisten asiakastietokoneiden käyttöjärjestelmäänsä Windowsiin (3). Sitoumuksiin sisältyi erityisesti sellaisen valintaikkunan saataville asettaminen, josta Euroopan talousalueella olevat Windows-käyttäjät voivat helposti valita haluamansa verkkoselaimen.

(3)

Microsoft myönsi heinäkuussa 2012 sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut sille verkkoselainten kehittäjältä saamistaan tiedoista, joiden mukaan valintaikkuna ei avaudu kaikissa Windows 7 Service Pack 1:n kopioissa ja että kyseinen ongelma koskee noin 15,3 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta.

(4)

Komissio antoi väitetiedoksiannon 24. lokakuuta 2012. Microsoft sai tilaisuuden tutustua komission asiakirjavihkoon 6. marraskuuta 2012 ja vastasi väitetiedoksiantoon 2. joulukuuta 2012. Microsoft ei pyytänyt suullista kuulemista.

(5)

Päätösluonnoksessa todetaan, että Microsoft on syyllistynyt laiminlyöntiin ja että sitoumusten noudattamatta jättäminen kesti 14 kuukautta. Päätösluonnoksessa todetaan lisäksi lieventävänä olosuhteena se seikka, että Microsoft auttoi komissiota tutkimaan asiaa tehokkaammin antamalla näyttöä sitoumusten noudattamatta jättämisestä.

(6)

Tätä asiaa koskevan menettelyn osapuolet eivät ole esittäneet minulle pyyntöjä tai kanteluja. Päätösluonnos liittyy vain sellaisiin väitteisiin, joiden osalta osapuolille on annettu mahdollisuus esittää omat näkemyksensä. Näistä syitä katson, että tämän asian kaikkien osapuolten menettelylliset oikeudet ovat toteutuneet.

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/15

(1)

Komissio teki 16 päivänä joulukuuta 2009 päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päätöksellä Microsoft Corporationin, jäljempänä ’Microsoft’, tarjoamat, 14 päivänä tammikuuta 2009 annetussa väitetiedoksiannossa esitetyt sitoumukset, joilla on tarkoitus ratkaista komission havaitsemat kilpailuongelmat, tehtiin velvoittaviksi (2).

(2)

Komission alustavat epäilykset koskivat sitä, että Microsoft on sitonut Internet Explorer -verkkoselaimensa tavallisimpaan henkilökohtaisten asiakastietokoneiden käyttöjärjestelmäänsä Windowsiin.

(3)

Komission alustavien epäilysten hälventämiseksi Microsoft sitoutui erityisesti tarjoamaan Windowsin käyttäjille mahdollisuuden valita vapaasti verkkoselaimensa valintaikkunassa, joka sisältyy Windows XP-, Windows Vista- ja Windows 7 -käyttöjärjestelmiin sekä Windows 7:n jälkeen myytyjen henkilökohtaisten asiakastietokoneiden käyttöjärjestelmiin. Microsoft sitoutui asettamaan valintaikkunan sellaisten Euroopan talousalueella olevien Windows-käyttäjien näkyville, joilla Internet Explorer on asetettu oletusverkkoselaimeksi.

(4)

Komissiolle ilmoitettiin 17 päivänä kesäkuuta 2012, että Microsoft on mahdollisesti jättänyt noudattamatta sitoumuksia. Microsoft myönsi 4 päivänä heinäkuuta 2012, että valintaikkuna ei ollut Windows 7 Service Pack 1:n käyttäjien näkyvillä.

(5)

Komissio päätti 16 päivänä heinäkuuta 2012 käynnistää menettelyn uudelleen. Komissio antoi väitetiedoksiannon 24 päivänä lokakuuta 2012. Microsoftille annettiin 6 päivänä marraskuuta 2012 tilaisuus tutustua komission asiakirjavihkoon. Microsoft vastasi väitetiedoksiantoon 2 päivänä joulukuuta 2012.

(6)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi 4 päivänä maaliskuuta 2013 myönteisen lausunnon. Kuulemismenettelyistä vastaava neuvonantaja antoi loppukertomuksensa 5 päivänä maaliskuuta 2013.

(7)

Rikkomisessa on kyse siitä, että Microsoft on jättänyt noudattamatta sitoumusten 2 jaksoa, koska se ei ole asettanut valintaikkunaa sellaisten Euroopan talousalueella olevien Windows-käyttäjien näkyville, joilla Internet Explorer on määritetty oletusverkkoselaimeksi.

(8)

Microsoftin esittämien seikkojen perusteella komissio päätteli, että sitoumuksia jätettiin noudattamatta 14 kuukauden ajan (17. toukokuuta 2011–16. heinäkuuta 2012). Komissio katsoi lisäksi, että Microsoftin rikkomus (sitoumusten 2 jakson noudattamatta jättäminen) on vaikuttanut noin 15,3 miljoonaan käyttäjään.

(9)

Useat tekniset virheet ja tekemättä jättämiset johtivat siihen, että Microsoft ei tarjonnut valintaruutua käyttäjille. Microsoftin resurssit ja tietotaito huomioon ottaen sen olisi kuitenkin pitänyt pystyä välttämään tällaiset virheet, ja sillä olisi pitänyt olla käytössään paremmat menettelyt sen varmistamiseksi, että valintaruutu on asetettu asianmukaisesti käyttäjien näkyville.

(10)

Komissio tuli siihen tulokseen, että Microsoft on syyllistynyt laiminlyöntiin.

(11)

Komissio korostaa, että tapauksen erityisistä olosuhteista riippumatta komission päätöksen noudattamatta jättämisessä on periaatteessa kyse unionin oikeuden vakavasta rikkomisesta (3).

(12)

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa se, että Microsoft ei noudattanut sitoumusten 2 jaksoa, liittyy komission toteamien kilpailuongelmien ja komission Microsoftille määrittämien velvoitteiden olennaisimpaan sisältöön. Asia on vaikuttanut merkittävään määrään käyttäjiä (noin 15,3 miljoonaa).

(13)

Siksi komissio katsoo, että Microsoft on syyllistynyt vakavaan rikkomiseen.

(14)

Microsoft ei noudattanut sitoumusten 2 jaksoa 14 kuukauden aikana. Komissio otti sakkoja määrittäessään huomioon, että 14 kuukautta muodostaa huomattavan osan sitoumusten 2 jakson kokonaiskestosta (4 vuotta ja 39 viikkoa).

(15)

Päätöksessä todettiin lieventävänä olosuhteena, että Microsoft auttoi komissiota tutkimaan asiaa tehokkaammin toimittamalla näyttöä sitoumusten noudattamatta jättämisestä. Microsoft on käyttänyt resursseja perusteellisen tutkimuksen tekemiseen syistä, jotka johtivat sitoumusten noudattamatta jättämiseen.

(16)

Komissio varmisti sakon pelotevaikutuksen ottamalla sen määrittelyssä huomioon Microsoftin koon ja resurssit. Microsoftin liikevaihto sen viimeisimmällä kokonaisella tilikaudella (heinäkuusta 2011 kesäkuuhun 2012) oli 73,723 miljoonaa USD (55,088 miljoonaa EUR).

(17)

Kaikki edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio määritti sakon suuruudeksi 561 000 000 EUR, joka vastaa 1,02 prosenttia Microsoftin liikevaihdosta heinäkuusta 2011 kesäkuuhun 2012 kestäneellä tilikaudella.

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/17

(1)

Komissio esitti 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassaan tiedonannossa (1) toimintasuunnitelman veropetosten ja verovilpin torjunnan tehostamisesta. Tiedonannon yhteydessä annettiin kaksi suositusta, joista toinen koskee aggressiivista verosuunnittelua (2) ja toinen toimenpiteitä, joilla pyritään kannustamaan kolmansia maita soveltamaan veroalan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia (3). Kuten Euroopan parlamentti korostaa konkreettisista keinoista veropetosten ja verovilpin torjumiseksi 19 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa (4), nämä alat ovat erityisen tärkeitä tällä hetkellä.

(2)

Aggressiivista verosuunnittelua koskevassa suosituksessa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi annettava yleinen veronkierron vastainen säännöstö, jonka mukaisesti ne eivät kiinnittäisi huomiota lähinnä veron välttämiseksi luotuihin keinotekoisiin järjestelyihin vaan suorittaisivat verotuksen tosiasiallisen taloudellisen sisällön perusteella. Suosituksessa myös kannustetaan jäsenvaltioita lisäämään kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiinsa määräyksen, jolla estetään tietyntyyppinen kaksinkertainen verottamatta jääminen.

(3)

Toimenpiteistä, joilla pyritään kannustamaan kolmansia maita noudattamaan veroalan hyvän hallintotavan ja aggressiivisen verosuunnittelun vähimmäisvaatimuksia, annetussa suosituksessa vahvistetaan arviointiperusteet, joilla voidaan yksilöidä näitä vähimmäisvaatimuksia noudattamatta jättävät kolmannet maat. Siinä luetellaan myös toimia, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa tällaisia kolmansia maita vastaan, ja etuja, joita jäsenvaltiot voivat myöntää näitä toimenpiteitä noudattaville tai niihin sitoutuneille kolmansille maille.

(4)

On tärkeää, että nämä suositukset pannaan täytäntöön mahdollisimman laajalti käyttäen täysimääräisesti hyödyksi tämän alan kokemusta, asiantuntemusta ja näkemyksiä. Nämä tekijät olisi otettava huomioon myös edellä mainittujen suositusten soveltamista koskevassa kertomuksessa, jonka komissio on sitoutunut julkaisemaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Siitä lienee hyötyä myös komission tällä alalla tekemässä työssä.

(5)

Komissio totesi kaksinkertaisesta verotuksesta sisämarkkinoilla antamassaan tiedonannossa (5) tarkastelevansa, olisiko hyödyllistä perustaa kaksinkertaista verotusta käsittelevä EU-foorumi eli tähän alaan liittyvistä ongelmista keskusteleva asiantuntijaryhmä. Koska nämä ongelmat ovat merkittäviä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, näyttää siltä, että niistä olisi keskusteltava säännöllisesti asiantuntijaryhmässä. Lisäksi komission järjestämässä kaksinkertaista verotusta koskevista tosiasiallisista esimerkeistä ja mahdollisista toimintatavoista järjestetyssä komission julkisessa kuulemisessa saaduissa vastauksissa painotettiin, että kaksinkertainen verottamatta jääminen ja kaksinkertainen verottaminen liittyvät käytännössä usein yhteen, minkä vuoksi niitä ei pitäisi käsitellä erillään. Koska kaksinkertaisella verottamatta jäämisellä on yhteys aggressiiviseen verosuunnitteluun, on aiheellista käsitellä kaksinkertaista verotusta samassa asiantuntijaryhmässä eli tällä päätöksellä perustettavassa foorumissa.

(6)

Foorumissa olisi käytävä näistä aloista vuoropuhelua kokemuksia ja asiantuntemusta vaihtaen ja kaikkien osapuolten näkemyksiä kuullen.

(7)

Komission olisi toimittava foorumin puheenjohtajana, ja foorumissa olisi oltava edustajia jäsenvaltioiden verohallinnoista, liike-elämää tai kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä ja veroneuvontaan erikoistuneista järjestöistä.

(8)

Olisi vahvistettava säännöt, joita noudattaen foorumin jäsenet saavat antaa tietoja.

(9)

Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (6),

a)

edistää vuoropuhelua yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten verohallintojen asiantuntijoiden välillä veroalan hyvästä hallintotavasta, aggressiivisesta verosuunnittelusta ja kaksinkertaisesta verotuksesta. Veroalan hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua;

b)

antaa komissiolle tietoja, jotka ovat tärkeitä näiden alojen painopisteiden määrittämisen kannalta, ja valita asianmukaiset tavat ja välineet näiden alojen kehittämiseksi;

c)

edistää edellä mainittujen komission suositusten mahdollisimman sujuvaa soveltamista ja täytäntöönpanoa yksilöimällä teknisiä ja käytännön kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä tällä alalla, sekä esittämällä niihin mahdollisia ratkaisuja;

d)

antaa komissiolle tietoja, joita se tarvitsee valmistellessaan kertomusta suosituksistaan, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla pyritään kannustamaan kolmansia maita noudattamaan veroalan hyvän hallintotavan ja aggressiivisen verosuunnittelun vähimmäisvaatimuksia;

e)

keskustella veroviranomaisten, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja veroneuvojien esille tuomista käytännön kysymyksistä, ja kehittää mahdollisia tapoja käsitellä tehokkaammin nykyisiä kaksinkertaiseen verotukseen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan.

a)

jäsenvaltioiden veroviranomaisia;

b)

enintään 15 liike-elämää tai kansalaisyhteiskuntaa edustavaa järjestöä ja veroneuvontaan erikoistunutta järjestöä.

a)

järjestö tai sen edustaja ei enää pysty osallistumaan tosiasiallisesti foorumin työhön;

b)

järjestö tai sen edustaja ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklassa määrätyn ehdon mukainen;

c)

järjestö tai sen edustaja eroaa;

d)

jos se on tarpeen, jotta asiaankuuluvien asiantuntemus- ja kohdealojen edustavuus pysyisi tasapainossa.

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/20

1)

Hyvän hallintotavan ja urheilijoiden kaksoisurien vahvistaminen tukemalla voittoa tavoittelemattomissa urheiluorganisaatioissa toimivien vapaaehtoisten, valmentajien, johtajien ja henkilöstön liikkuvuutta

2)

Erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden suojeleminen terveys- ja turvallisuusriskeiltä parantamalla koulutusta ja kilpailuolosuhteita

3)

Perinteisten eurooppalaisten urheilulajien ja pelien edistäminen.

—

julkisyhteisöt

—

voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.

—

oikeudellinen asema

—

rekisteröity kotipaikka jossakin EU:n jäsenvaltiossa.

—

on toimitettu asianmukaisesti täytetyllä ja allekirjoitetulla virallisella hakemuslomakkeella ja täyttävät ehdotuspyynnön vaatimukset,

—

on vastaanotettu tässä ehdotuspyynnössä vahvistetussa määräajassa,

—

sisältävät kokonaisuudessaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä

—

sisältävät kansainvälisen verkoston, jossa on kumppaneita vähintään viidestä EU:n jäsenvaltiosta.

European Commission

Directorate-General for Education and Culture — Unit D2 (Sport)

J-70, 03/178

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/22

1.

Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003, jäljempänä ’asetus (EY) N:o 1/2003’ (1), 9 artiklan mukaan silloin, kun komissio aikoo tehdä päätöksen, jossa rikkominen määrätään lopetettavaksi, ja kun asianomaiset yritykset esittävät sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission ennakkoarvioinnissaan niille esittämät huolenaiheet, se voi päättää määrätä kyseisten sitoumusten noudattamisen yritystä velvoittavaksi. Päätös voidaan tehdä määräajaksi ja päätöksessä on todettava, ettei komission jatkotoimille ole enää perusteita. Saman asetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaan komissio julkaisee tiiviin yhteenvedon asiaan liittyvistä seikoista ja sitoumusten pääkohdat. Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksensa komission vahvistamassa määräajassa.

2.

Komissio hyväksyi 13 päivänä maaliskuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin, joka on osoitettu Google Inc:lle, jäljempänä ’Google’.

3.

Ennakkoarvioinnissaan komissio katsoi, että seuraavat Googlen liiketoimintatavat saattavat olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan vastaisia:

4.

Google katsoo, ettei se käytä edellä kuvattuja liiketoimintatapoja, ja on eri mieltä komission ennakkoarvioinnissaan esittämästä oikeudellisesta analyysistä. Se on kuitenkin tarjonnut asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaisia sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission alustavasti esittämät, edellä mainittuihin liiketoimintatapoihin liittyvät kilpailuongelmat.

5.

Seuraavassa on yhteenveto sitoumusten pääkohdista.

6.

Ensimmäisen liiketoimintatavan tapauksessa Google varustaa merkinnällä oman horisontaalisen internethakunsa tulosten joukossa edullisella sijalla olevat linkit omiin vertikaalisiin internethakupalveluihinsa. Merkinnässä ilmoitetaan käyttäjille, että Google on lisännyt linkit omiin vertikaalisiin internethakupalveluihinsa tarjotakseen kyseisten palvelujen käyttömahdollisuuden, jotta käyttäjät eivät sekoittaisi linkkejä Googlen omiin vertikaalisiin internethakupalveluihin sellaisiin linkkeihin, jotka koskevat muita horisontaalisen internethaun tuloksia. Tapauksen mukaan merkinnässä ilmoitetaan käyttäjille myös, mistä Googlen horisontaalisen internethaun tulosten joukossa nämä löytävät linkkejä vaihtoehtoisiin vertikaalisiin internethakupalveluihin.

7.

Google erottaa tarvittaessa lisäksi linkit omiin vertikaalisiin internethakupalveluihinsa muista horisontaalisen internethaun tuloksista, jotta käyttäjät pystyvät erottamaan nämä erityyppiset tulokset.

8.

Lisäksi kun Google esittää horisontaalisen internethakunsa tuloksissa linkkejä omaan vertikaaliseen internethakupalveluunsa, kuten edellä on kuvattu (6) kohdassa, ja kyseinen palvelu sisältää hakumainoksia tai vastaavanlaisia kaupallisia linkkejä yli 5 prosentissa sellaisia tapauksia, joissa ETA:n alueella olevat käyttäjät katselevat palvelua, Google esittää horisontaalisen internethaun tulossivulla linkit kolmeen haun kannalta merkitykselliseen kilpailevaan vertikaaliseen internethakupalveluun. Google esittää nämä kolme kilpailevaa linkkiä selkeällä tavalla varmistaakseen, että käyttäjät huomaavat linkit. Google valitsee nämä kolme kilpailevaa vertikaalista internethakupalvelua käyttämällä järjestelmää, jolla pyritään varmistamaan, että ne ovat haun kannalta merkityksellisiä.

9.

Toisen liiketoimintatavan tapauksessa Google tarjoaa kolmansien osapuolten verkkosivustoille verkkopohjaisen mahdollisuuden kieltää kaiken sellaisen sisällön käyttö, jonka hakurobotti on hakenut näiden verkkosivulta Googlen vertikaalisiin internethakupalveluihin. Saadessaan tiedon kiellosta Google ei enää esitä kyseistä sisältöä vertikaalisissa internethakupalveluissaan. Käytön kieltäminen ei perusteettomasti vaikuta kolmansien osapuolten verkkosivustojen sijoittumiseen Googlen horisontaalisen internethaun tulosten joukossa.

10.

Google tarjoaa lisäksi hyväksyttäviä vertikaalisia internethakupalveluja, jotka keskittyvät tuotehakupalvelujen tai paikallisten hakupalvelujen tarjontaan, sekä mahdollisuuden merkitä tietyt tietoryhmät tavalla, jolla varmistetaan, ettei Google indeksoi tai käytä niitä.

11.

Google tarjoaa lisäksi ETA:n alueelle sijoittautuneille sanomalehtien julkaisijoille edelleen nykyiset järjestelmät, joiden avulla nämä voivat valvoa verkkosivukohtaisesti sisältönsä esittämistä Google News -palvelussa.

12.

Edellä 6–11 kohdassa esitetyt sitoumukset ovat voimassa siitä riippumatta, onko Googlen vertikaalinen internethakupalvelu tällä hetkellä jo olemassa vai otetaanko se käyttöön myöhemmin näiden sitoumusten kattamalla jaksolla.

13.

Kolmannen liiketoimintatavan tapauksessa Google sitoutuu siihen, ettei se enää sisällytä julkaisijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sellaisia määräyksiä tai aseta näille sellaisia kirjoittamattomia velvoitteita, jotka oikeudellisesti tai tosiasiassa edellyttävät, että kyseiset julkaisijat hankkivat hakumainoksensa yksinomaan Googlelta silloin, kun on kyse ETA:n alueella olevien käyttäjien tekemistä hauista.

14.

Neljännen liiketoimintatavan tapauksessa Google lopettaa kaikkien sellaisten kirjallisten ja kirjoittamattomien velvoitteiden asettamisen (myös AdWords API:tä koskevissa ehdoissaan), jotka estävät mainostajia siirtämästä ja hallinnoimasta hakumainontakampanjoitaan Googlen AdWordsin ja muiden kuin Googlen mainontapalvelujen välillä.

15.

Sitoumukset ovat voimassa viisi vuotta ja kolme kuukautta siitä päivämäärästä, jona Google vastaanottaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan mukaista komission päätöstä koskevan virallisen ilmoituksen. Lisäksi Google nimittää vastuutahon, joka valvoo, että Google noudattaa antamiaan sitoumuksia.

16.

Tarjottujen sitoumusten koko teksti julkaistaan englanniksi kilpailun pääosaston verkkosivuilla:

http://ec.europa.eu/competition/index_en.html

17.

Komissio aikoo antaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jolla edellä tiivistetyistä ja internetissä komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla julkaistuista sitoumuksista tehdään Googlea sitovia.

18.

Komissio pyytää asetuksen (EY) N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään huomautuksensa sitoumuksista. Huomausten on oltava komissiolla kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisupäivästä. Asianomaisia kolmansia osapuolia pyydetään toimittamaan huomautuksistaan myös julkinen toisinto, josta liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot on poistettu ja korvattu tarvittaessa yhteenvedolla, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja, tai ilmauksella ”liikesalaisuus” tai ”luottamuksellinen tieto”.

19.

Vastausten ja huomautusten olisi mieluiten oltava perusteltuja ja niissä olisi esitettävä kaikki olennaiset tosiseikat. Jos havaitsette johonkin ehdotettujen sitoumusten osa-alueeseen liittyvän ongelman, komissio pyytää teitä ehdottamaan mahdollista ratkaisua.

20.

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle viitteellä AT.39740 – Google sähköpostitse (COMP-GOOGLE-CASES@ec.europa.eu), faksilla (+32 22950128) tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/25

1.

Komissio vastaanotti 18 päivänä huhtikuuta 2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla japanilainen yritys Otsuka Pharmaceutical Factory Inc. (Otsuka), joka on japanilaisen yrityksen Otsuka Holdings Co., Ltd:n alaisuudessa osa japanilasta Otsuka-konsernia, japanilainen yritys Mitsui & Co. Ltd (Mitsui) ja intialainen yritys Claris Lifescience Limited (Claris) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan Clarisin kokonaan omistamasta intialaisesta tytäryrityksestä Claris Otsuka Limited (JV) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (3) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6888 – Otsuka/Mitsui/Claris seuraavaan osoitteeseen:

26.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/26

1.

Komissio vastaanotti 18 päivänä huhtikuuta 2013 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset Lindéngruppen AB (Lindéngruppen) ja Foundation Asset Management Sweden AB (FAM) aikovat hankkia sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä Höganäs AB (Höganäs) ilmoitetulla julkisella tarjouksella.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6886 – Lindéngruppen/FAM/Höganäs seuraavaan osoitteeseen: