16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/2

Unionin tuomioistuimen määräys (neljäs jaosto) 17.1.2013 (Vrhovno sodiščen (Slovenia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jožef Grilc v. Slovensko zavarovalno združenje GIZ

(Asia C-541/11) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan toinen alakohta - Liikennevakuutus - Direktiivi 2000/26/EY - Korvauselimet - Kansallisessa tuomioistuimessa esitetty korvausvaatimus)

2013/C 79/02

Oikeudenkäyntikieli: sloveeni

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vrhovno sodišče

Asianosaiset

Kantaja: Jožef Grilc

Vastaaja: Slovensko zavarovalno združenje GIZ

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Vrhovno sodišče Republike Slovenije — Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisestä ja neuvoston direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta (Neljäs liikennevakuutusdirektiivi) 16.5.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/26/EY (EYVL L 181, s. 65) 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tulkinta — Korvausvaatimuksen ja korvauksen suorittamisesta vastuullisen käsitteet — Korvauselimen passiivilegitimaatio

Määräysosa

Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisestä ja neuvoston direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta (Neljäs liikennevakuutusdirektiivi) 16.5.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/26/EY (EYVL L 181, s. 65) 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että yhtäältä vahinkoa kärsinyt henkilö voi vaatia korvauselimeltä vahinkonsa korvaamista kyseisessä artiklassa mainituilla edellytyksillä ja toisaalta tämä vaatimus on välttämättä esitettävä etukäteen tälle elimelle, mikä ei vaikuta vahinkoa kärsineen henkilön mahdollisuuteen nostaa tämän jälkeen tarvittaessa kanne alueellisesti toimivaltaisessa tuomioistuimessa, mikäli kyseinen elin kieltäytyy hyväksymästä hänen vaatimustaan.

(1) EUVL C 25, 28.1.2012

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/2

Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 17.1.2013 — Valittajana Annunziata Del Prete sekä vastapuolina Giorgio Armani SpA ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-261/12 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sekaannusvaara - Tunnettuus - Kuviomerkki ”AJ AMICI JUNIOR” - Aiemman kansallisen kuviomerkin AJ ARMANI JEANS ja aiemman kansallisen sanamerkin ARMANI JUNIOR haltijan väite)

2013/C 79/03

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Annunziata Del Prete (edustaja: avvocato R. Bocchini)

Valittajan vastapuolet: Giorgio Armani SpA (edustaja: avvocato M. Rapisardi) ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: P. Bullock ja F. Mattina)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-420/10, Armani v. SMHV, 27.3.2012 antamasta tuomiosta, jolla on kumottu SMHV:n toisen valituslautakunnan Giorgio Armani SpA:n ja Annunziata Del Preten välisessä väitemenettelyssä 8.7.2010 tekemä päätös (asia R 1360/2009-2) — Sekaannusvaara — Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Annunziata Del Prete velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 227, 28.7.2012.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Sándor Nagy v. Hajdú-Bihar megyei Kormányhivatal

(Asia C-488/12)

2013/C 79/04

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Debreceni Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Sándor Nagy

Vastaaja: Hajdú-Bihar Megyei Kormányhivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklaa tulkita siten, että sillä on haluttu taata mahdollisuus oikeussuojaan ainoastaan lainvastaista ja perusteetonta (unjustified) palvelussuhteen päättämistä vastaan?

2)	Merkitseekö tämä sitä, että työnantajalla on palvelussuhteen päättämishetkellä velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti irtisanomisen perusteet, jottei palvelussuhteen päättäminen olisi perusteeton (unjustified)?

3)	Johtaako perusteiden ilmoittamatta jättäminen sellaisenaan toimenpiteen lainvastaisuuteen vai voiko työnantaja esittää syyt jälkeenpäin tuomioistuimessa mahdollisesti käytävässä työoikeudellisessa riita-asiassa?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Lajos Tiborné Böszörményi v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

(Asia C-489/12)

2013/C 79/05

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Debreceni Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Lajos Tiborné Böszörményi

Vastaaja: Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklaa tulkita siten, että sillä on haluttu taata mahdollisuus oikeussuojaan ainoastaan lainvastaista ja perusteetonta (unjustified) palvelussuhteen päättämistä vastaan?

2)	Merkitseekö tämä sitä, että työnantajalla on palvelussuhteen päättämishetkellä velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti irtisanomisen perusteet, jottei palvelussuhteen päättäminen olisi perusteeton (unjustified)?

3)	Johtaako perusteiden ilmoittamatta jättäminen sellaisenaan toimenpiteen lainvastaisuuteen vai voiko työnantaja esittää syyt jälkeenpäin tuomioistuimessa mahdollisesti käytävässä työoikeudellisessa riita-asiassa?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Róbert Gálóczhi-Tömösváry v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

(Asia C-490/12)

2013/C 79/06

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Debreceni Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Róbert Gálóczhi-Tömösváry

Vastaaja: Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklaa tulkita siten, että sillä on haluttu taata mahdollisuus oikeussuojaan ainoastaan lainvastaista ja perusteetonta (unjustified) palvelussuhteen päättämistä vastaan?

2)	Merkitseekö tämä sitä, että työnantajalla on palvelussuhteen päättämishetkellä velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti irtisanomisen perusteet, jottei palvelussuhteen päättäminen olisi perusteeton (unjustified)?

3)	Johtaako perusteiden ilmoittamatta jättäminen sellaisenaan toimenpiteen lainvastaisuuteen vai voiko työnantaja esittää syyt jälkeenpäin tuomioistuimessa mahdollisesti käytävässä työoikeudellisessa riita-asiassa?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Margit Szabadosné Bay Magdolna v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

(Asia C-491/12)

2013/C 79/07

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Debreceni Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Margit Szabadosné Bay Magdolna

Vastaaja: Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklaa tulkita siten, että sillä on haluttu taata mahdollisuus oikeussuojaan ainoastaan lainvastaista ja perusteetonta (unjustified) palvelussuhteen päättämistä vastaan?

2)	Merkitseekö tämä sitä, että työnantajalla on palvelussuhteen päättämishetkellä velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti irtisanomisen perusteet, jottei palvelussuhteen päättäminen olisi perusteeton (unjustified)?

3)	Johtaako perusteiden ilmoittamatta jättäminen sellaisenaan toimenpiteen lainvastaisuuteen vai voiko työnantaja esittää syyt jälkeenpäin tuomioistuimessa mahdollisesti käytävässä työoikeudellisessa riita-asiassa?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/4

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 20.11.2012 — Józsefné Ványai v. Nagyrábé Község Polgármesteri Hivatal

(Asia C-526/12)

2013/C 79/08

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Debreceni Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Józsefné Ványai

Vastaaja: Nagyrábé Község Polgármesteri Hivatal

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artiklaa tulkita siten, että sillä on haluttu taata mahdollisuus oikeussuojaan ainoastaan lainvastaista ja perusteetonta (unjustified) palvelussuhteen päättämistä vastaan?

2)	Merkitseekö tämä sitä, että työnantajalla on palvelussuhteen päättämishetkellä velvollisuus ilmoittaa työntekijälle kirjallisesti irtisanomisen perusteet, jottei palvelussuhteen päättäminen olisi perusteeton (unjustified)?

3)	Johtaako perusteiden ilmoittamatta jättäminen sellaisenaan toimenpiteen lainvastaisuuteen vai voiko työnantaja esittää syyt jälkeenpäin tuomioistuimessa mahdollisesti käytävässä työoikeudellisessa riita-asiassa?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/5

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 7.12.2012 — Centro Hospitalar de Setúbal, EPE ja Serviço de Utilização Comum dos Hospitais (SUCH) v. Eurest Portugal — Sociedade Europeia de Restaurantes Lda

(Asia C-574/12)

2013/C 79/09

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supremo Tribunal Administrativo

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Centro Hospitalar de Setúbal, EPE ja Serviço de Utilização Comum dos Hospitais (SUCH)

Vastapuoli: Eurest Portugal — Sociedade Europeia de Restaurantes Lda

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko in-house-sopimuksia koskevan unionin oikeuden kanssa sopusoinnussa se, että julkinen sairaala tekee lakisääteistä sopimuksentekomenettelyä noudattamatta hankintasopimuksen toimivaltaansa kuuluvista sairaala-ateriapalveluista sellaisen voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen kanssa, jonka jäsen se on ja jonka tarkoitus on julkisen palvelun tehtävän suorittaminen terveydenhuoltoalalla jäsentensä tehokkuuden parantamiseksi, ja siirtää näin ateriapalveluja koskevat tehtävänsä kyseiselle yhdistykselle, jos kyseisen yhdistyksen jäseniä voivat sen sääntöjen mukaan olla paitsi julkisen sektorin myös sosiaalisen sektorin toimijat ja jos tarjouksen valinta-ajankohtana yhdistyksen 88 jäsenestä sosiaalisen sektorin toimijoihin kuului 23 yhteiskunnallista solidaarisuutta edistävää yksityistä yhteisöä (IPSS), jotka kaikki olivat voittoa tavoittelemattomia ja joihin kuului hyväntekeväisyysjärjestöjä?

Voidaanko sopimuskumppanin katsoa olevan päätöksentekoa koskevassa alisteisessa asemassa suhteessa julkisluonteisiin jäseniinsä niin, että viimeksi mainitut erikseen tai yhdessä käyttävät siihen vastaavaa määräysvaltaa kuin ne käyttävät omiin yksikköihinsä, jos sopimuskumppanin on sääntöjensä mukaan varmistettava, että äänioikeuksien enemmistö kuuluu niille sen jäsenille, joihin terveydenhuoltoalasta vastaavan ministerin direktio- ja valvontavalta voi kohdistua, ja jos myös sen hallituksessa ovat enemmistönä julkisluonteiset jäsenet?

Voidaanko ”vastaavaa määräysvaltaa” koskevan edellytyksen katsoa in-house-sopimuksiin liittyvän unionin oikeuden valossa täyttyvän, jos sopimuskumppanissa käyttää sääntöjensä mukaan valvontavaltaa terveydenhuoltoalasta vastaava ministeri, jolla on toimivalta nimetä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, vahvistaa yhdistyksen kokouksen päätökset sellaisista lainoista, joiden vuoksi velkaantumisaste nousee vähintään 75 prosenttiin edellisenä toimintavuonna todetusta omasta pääomasta, vahvistaa päätökset sääntöjen muuttamisesta, vahvistaa yhdistyksen kokouksen päätökset sopimuskumppanin purkamisesta sekä ratkaista, miten sen omaisuus jaetaan purkamistilanteessa?

Voidaanko sopimuskumppanin ja sen julkisluonteisten jäsenten välisiä suhteita arvioida siten, että kyse on sisäisistä tai in-house-sopimussuhteista, kun sopimuskumppani on suurikokoinen ja monitahoinen organisaatio, joka toimii koko Portugalin alueella, jonka jäseniä ovat pääasiassa Serviço National de Saúden toimipaikat ja laitokset, mukaan lukien maan suurimmat sairaalat, jonka liikevaihdon odotetaan olevan noin 90 miljoonaa euroa, jonka liiketoimintaan kuuluu lukuisia ja monitahoisia toimialoja, jonka toimintaa kuvaavat indikaattorit ovat vaikuttavat, joka työllistää yli 3 300 työntekijää ja joka omistaa kahta yritysryhmittymää ja kahta liiketoiminnallista yhtiötä?

Voidaanko in-house-sopimuksia koskevan edellytyksen eli erityisesti CCP:n (1) 5 §:n 2 momentin b kohdan mukaisen ”toiminnan pääasiallista kohdetta” koskevan edellytyksen katsoa täyttyvän, jos sopimuskumppani voi sääntöjensä mukaan tarjota kilpailuolosuhteissa palveluja siihen kuulumattomille julkisille tai yksityisille kotimaisille tai ulkomaisille toimijoille siinä tapauksessa, i) ettei siitä aiheudu vahinkoa jäsenille ja se on jäsenten ja sopimuskumppanin etujen mukaista taloudellisesti tai teknologisen kehityksen ja arvonnousun kannalta ja ii) että tällaisten palvelujen suorittamisen osuus laskutuksesta ei ylitä 20 prosenttia sen edellisenä tilikautena todetusta vuosiliikevaihdosta?

Jos mikään edellisiin kysymyksiin annettavista vastauksista ei in-house-sopimuksia koskevan unionin oikeuden valossa yksinään riitä sen toteamiseen, ovatko CCP:n 5 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyneet vai eivät, voidaanko näiden vastausten kokonaisarvioinnin perusteella todeta, että kyse on tällaisista sopimuksista?

(1) Código dos contratos públicos

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeidshof te Antwerpen (Belgia) on esittänyt 14.12.2012 — Lyreco Belgium NV v. Sophie Rogiers

(Asia C-588/12)

2013/C 79/11

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeidshof te Antwerpen

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Lyreco Belgium NV

Vastapuoli: Sophie Rogiers

Ennakkoratkaisukysymys

Ovatko UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3.6.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/34/EY (1) liitteenä olevan toimialaltaan yleisten työmarkkinakeskusjärjestöjen UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n 14.12.1995 tekemän vanhempainlomaa koskevan puitesopimuksen 1 lausekkeen ja 2 lausekkeen 4 kohdan määräykset esteenä sille, että suojakorvaus, joka on maksettava työntekijälle, joka oli otettu työnantajan palvelukseen kokoaikaisesti ja toistaiseksi ja jonka kyseinen työnantaja irtisanoo yksipuolisesti ilman pakottavaa tai riittävää syytä kaudella, jolloin työntekijän työpanosta on vanhempainloman pitämisen vuoksi vähennetty 20 % tai 50 %, lasketaan käyttäen perusteena kyseisenä vähennyskautena maksettavaa palkkaa, vaikka samalla työntekijällä olisi oikeus kokoaikaiseen palkkaan suhteutettuun suojakorvaukseen, jos hän olisi vähentänyt työpanostaan 100 prosenttia?

(1) EYVL L 145, s. 4.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/6

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Madrid (Espanja) on esittänyt 18.12.2012 — Compañía Europea de Viajeros de España S.A. v. Tribunal Económico Administrativo Regional de Madrid (Ministerio de Economia y Hacienda)

(Asia C-592/12)

2013/C 79/12

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Superior de Justicia de Madrid

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Compañía Europea de Viajeros de España S.A.

Vastaaja: Tribunal Económico Administrativo Regional de Madrid (Ministerio de Economia y Hacienda)

Ennakkoratkaisukysymykset

Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25.2.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY (1) 3 artiklan 2 kohta ja erityisesti vaatimus veron erityistarkoituksesta:

a)	Onko näitä tulkittava niin, että niissä asetetaan edellytykseksi se, ettei kyseistä tavoitetta onnistuta saavuttamaan muulla yhdenmukaistetulla verolla?

Onko näitä tulkittava niin, että kyseessä on yksinomaan julkistaloudellinen tavoite silloin, kun vero on otettu käyttöön yhtä aikaa, kun jokin toimivalta on siirretty itsehallintoalueille, joille puolestaan on luovutettu verotuotto, jotta katettaisiin osittain siirretyn toimivallan aiheuttamat kustannukset, mikä mahdollistaa eri verokantojen vahvistamisen kunkin itsehallintoalueen alueen mukaan?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko erityistarkoituksen käsitettä tulkittava niin, että kyseisen tavoitteen on oltava yksinomainen, vai päinvastoin niin, että se antaa mahdollisuuden saavuttaa useita erilaisia tavoitteita, joista yhtenä voi olla yksinomaan julkistaloudellinen tavoite, jolla pyritään saamaan rahoitus tietyn toimivallan käytölle?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan niin, että hyväksytään useiden tavoitteiden saavuttaminen, kuinka merkittävä tietyn tavoitteen on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oltava veron erityistarkoitusta koskevan vaatimuksen täyttymiseksi direktiivin 92/12 3 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa, ja millä perustella pääasiallinen ja liitännäinen tavoite erotetaan toisistaan?

Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25.2.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY 3 artiklan 2 kohta ja erityisesti edellytys, jonka mukaan näiden verojen kannossa on noudatettava valmistevero- ja arvonlisäverosaatavan syntymistä koskevia verotussääntöjä:

Ovatko nämä esteenä yhdenmukaistamattomalle välilliselle verolle, kuten IVMDH-vero, jonka osalta verosaatava syntyy silloin, kun polttoaine myydään vähittäiskaupassa loppukuluttajalle, toisin kuin yhdenmukaistetun veron, kivennäisöljyveron, verosaatava, joka syntyy, kun tuotteet poistuvat viimeisestä verottomasta varastosta, tai siitä huolimatta, että verosaatava syntyy vähittäiskaupan viimeisessä vaiheessa, se kuitenkin tulee maksettavaksi jokaisessa tuotanto- ja jakeluportaassa arvonlisäveron osalla, koska se ei ole, kuten asiassa EKW ja Wein & Co (2) annetussa tuomiossa todetaan (47 kohta), kummankaan yhteisön lainsäädännössä säädetyn verotustekniikan ”systematiikan” mukainen?

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko näitä tulkittava siten, että mainittu verosääntöjen noudattamista koskeva edellytys täyttyy — ilman että verojen tarvitsee sopia yhteen verosaatavan syntymisen osalta — pelkästään sillä perusteella, että yhdenmukaistamaton välillinen vero, tässä tapauksessa IVMDH-vero, ei vaikuta valmistevero- tai arvonlisäverosaatavan tavanomaiseen syntymiseen siinä mielessä, että vero ei estä tai vaikeuta sitä?

(1) EYVL L 76, s. 1.

(2) Asia C-437/97, tuomio 9.3.2000 (Kok., s. I-1157).

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verfassungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.12.2012 — Kärntner Landesregierung ym.

(Asia C-594/12)

2013/C 79/13

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verfassungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Kärntner Landesregierung, Michael Seitlinger, Christof Tschohl, Andreas Krisch, Albert Steinhauser, Jana Herwig, Sigrid Maurer, Erich Schweighofer, Hannes Tretter, Scheucher Rechtsanwalt GmbH, Maria Wittmann-Tiwald, Philipp Schmuck ja Stefan Prochaska

Muu osapuoli: Bundesregierung

Ennakkoratkaisukysymykset

1) Unionin toimielinten toimien pätevyys:

Ovatko yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY (1) 3–9 artikla yhteensopivia Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 11 artiklan kanssa?

2) Perussopimusten tulkinta:

2.1.

Onko yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (2) ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (3) otettava huomioon puuttumisten sallittavuutta arvioitaessa samanveroisesti perusoikeuskirjan 8 artiklan 2 kohdassa ja 52 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten kanssa, kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 8 artiklaa koskevat selitykset, jotka on laadittu perusoikeuskirjan 52 artiklan 7 kohdan mukaan perusoikeuskirjan tulkitsemisen ohjaamiseksi ja jotka Verfassungsgerichtshofin on otettava asianmukaisesti huomioon?

2.2.	Mikä on perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan viimeisessä virkkeessä viitatun unionin oikeuden (”Recht der Union”) suhde tietosuojaoikeuksia koskeviin direktiiveihin?

2.3.

Kun pidetään mielessä direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) 45/2001 sisältämät ehdot ja rajoitukset, jotka liittyvät perusoikeuskirjassa vahvistetun tietosuojaa koskevan perusoikeuden käyttöön, onko myöhemmin annettuun johdettuun oikeuteen perustuvat muutokset otettava huomioon perusoikeuskirjan 8 artiklan tulkinnassa?

2.4.	Kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 52 artiklan 4 kohta, seuraako perusoikeuskirjan 53 artiklassa tarkoitetusta suojan korkeamman tason säilyttämistä koskevasta periaatteesta, että perusoikeuskirjaan perustuvia rajoja, jotka koskevat johdetulla oikeudella tehtyjä rajoituksia, on tiukennettava?

2.5.

Kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohta, johdanto-osan viides perustelukappale ja 7 artiklaa koskevat selitykset, joiden mukaan siinä taatut oikeudet vastaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia, voiko Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa koskevasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä seurata sellaisia perusoikeuskirjan 8 artiklan tulkintaa koskevia näkökohtia, joilla on vaikutusta viimeksi mainitun artiklan tulkintaan?

(1) EUVL L 105, s. 54.

(2) EYVL L 281, s. 31.

(3) EYVL 2001, L 8, s. 1.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/8

Kanne 20.12.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-598/12)

2013/C 79/14

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, O. Beynet ja K. Herrmann)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (1) 49 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin 2 artiklan 1, 22, 32 eikä 33 kohdan, 3 artiklan 7, 8 eikä 13 kohdan, 6 artiklan 1 eikä 3 kohdan, 9 artiklan, 13 artiklan, 14 artiklan, 17–23 artiklan, 10 artiklan, 11 artiklan, 16 artiklan 1 eikä 2 kohdan, 26 artiklan 2 kohdan b eikä c alakohdan eikä d alakohdan kolmannen eikä neljännen virkkeen, 29 artiklan, 38 artiklan 1–4 kohdan, 39 artiklan 1–4 kohdan, 40 artiklan 1–3 kohdan eikä 5–7 kohdan eikä liitteessä I olevan 1 eikä 2 kohdan noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavallalle on määrättävä SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla uhkasakkoa direktiivin 2009/72/EY täytäntöönpanotoimista ilmoittamista koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä 84 378,24 euroa päivässä siitä päivästä lukien, jolloin tässä asiassa julistetaan tuomio.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2009/72/EU täytäntöönpanon määräaika päättyi 3.3.2011.

(1) EUVL L 211, s. 55.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 10.1.2013 — Gena Ivanova Cholakova v. Osmo rayonno upravlenie pri Stolichna direktsiya na vatreshnite raboti

(Asia C-14/13)

2013/C 79/16

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Sofia-grad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gena Ivanova Cholakova

Vastaaja: Osmo rayonno upravlenie pri Stolichna direktsiya na vatreshnite raboti

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä saman sopimuksen 67 ja 72 artiklan kanssa, kun otetaan huomioon Euroopan unionin oikeuden mukaan sallitut unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden rajoitukset jäsenvaltioiden alueella, tulkittava siten, ettei se estä pääasiassa kyseessä olevan kaltaista jäsenvaltion kansallista säännöstä eli sisäasiainministeriöstä annetun lain (Zakon za ministerstvoto na vatreshnite raboti) 63 §:n 1 momentin 5 kohtaa, jonka mukaan poliisiviranomaisilla on valtuus määrätä jäsenvaltion kansalaisen kiinniottamisesta enintään 24 tunniksi todetakseen hänen henkilöllisyytensä sellaisen tarkastuksen perusteella, joka ei ole tässä jäsenvaltiossa laissa säädetty poliisiviranomaisen henkilöllisyyden toteamiseksi suorittama tarkastus eikä myöskään perustu nimenomaisesti rikoksen tai hallinnollisen rikkomuksen toteamiseen tai estämiseen tai yleisen järjestyksen tai turvallisuuden suojaamiseen?

Johtuuko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdasta, kun sitä tulkitaan ottamalla huomioon perusoikeuskirjan 6 artiklan ja 45 artiklan 1 kohdan mukaisten oikeuksien rajoittaminen ja sellaisen unionin oikeuden periaatteen mukaisesti, joka koskee suojaa mielivaltaiselta tai suhteettomalta puuttumiselta luonnollisten henkilöiden henkilökohtaiseen toimintavapauteen, että voidaan soveltaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaista kansallista säännöstä, kuten sisäasianministeriöstä annetun lain 63 §:n 1 momentin 5 kohtaa, jossa säädetään poliisin suorittamasta kiinniottamisesta enintään 24 tunnin ajaksi — mikäli jäsenvaltion kansalaisen henkilöllisyyttä ei voida todeta laissa säädettyjen menettelytapojen mukaisesti —, ja jonka mukaan kiinniottaminen on sallittu seuraavin edellytyksin:

A.	toimenpiteestä määrääminen kuuluu poliisiviranomaisen harkintaan, kun henkilöllisyyttä ei voida todeta henkilöllisyystodistuksen tai sellaisen muun henkilön avulla, jonka henkilöllisyys on todettu, tai muulla luotettavalla tavalla

B.	säännöksessä ei säädetä henkilöllisyyden toteamisen tarpeellisuuden arvioinnista; siinä ei myöskään säädetä henkilön käyttäytymisen arvioinnista tai sen kysymyksen arvioinnista, onko konkreettiset olosuhteet huomioon ottaen tarpeellista käyttää laissa säädettyä poliisiviranomaisten valtuutta;

C.	henkilöllisyyden toteaminen ei liity nimenomaisesti tapauksiin, joissa laki sallii toimenpiteisiin ryhtymisen henkilön tunnistamiseksi; toteaminen on mahdollista myös pelkästään tutustumalla tietojärjestelmään tai muulla luotettavalla tavalla, johon ei liity tunnistamistoimia;

D.	tuomioistuin tutkii säännöksen lainmukaista soveltamista vain siinä säädetyillä edellytyksillä, koska valtuuden käyttäminen on harkinnanvaraista?

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 14.1.2013 — ”Max Pen” EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i izpalnenie na proizvodstvoto” Sofia

(Asia C-18/13)

2013/C 79/17

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen Sad Sofia-grad (Bulgaria)

Pääasian asianosaiset

Kantaja:”Max Pen” EOOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i izpalnenie na proizvodstvoto”

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko unionin oikeuden nojalla katsottava olevan kyse arvonlisäveron vähentämiseksi tehdystä ”veropetoksesta”, kun laskussa mainitulla palvelun suorittajalla tai tämän alihankkijalla ei ole palvelun suorittamiseen tarvittavaa henkilöstöä, aineellisia välineitä eikä varoja, palvelun tosiasiallisesta suorittamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole dokumentoitu eikä tällaisia kustannuksia ole merkitty kirjanpitoon ja kun on laadittu palvelun suorittajan nimissä allekirjoitettuja, laskun laatijan ominaisuuden suhteen epäaitoja asiakirjoja, nimittäin sopimus ja vastaanotto- ja luovutuspöytäkirja, jotka on esitetty näyttönä vastavuoroisista suorituksista ja sen palvelun suorittamisesta, josta arvonlisäveroa sisältävä lasku on laadittu ja jonka osalta vähennysoikeutta on käytetty?

Seuraako unionin oikeuteen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvasta tuomioistuimen velvollisuudesta evätä vähennysoikeus veropetoksen tapauksessa myös kansallisen tuomioistuimen velvollisuus todeta viran puolesta veropetokseen syyllistyminen pääasian olosuhteissa siten, että noudattamalla kansallisen oikeuden mukaista velvollisuuttaan ratkaista asia, ottaa huomioon kantajan epäedullisempaa kohtelua koskeva kielto ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeusvarmuutta koskevat periaatteet sekä soveltaa viran puolesta asiaa koskevia oikeussääntöjä se arvioi ensimmäistä kertaa vasta tuomioistuimessa esitettyä uutta tosiseikkoja koskevaa väitettä, toisin sanoen arvioi kaikkia todisteita, myös valeoikeustoimia koskevia todisteita, epäaitoja asiakirjoja ja asiakirjoja, joiden sisältö on virheellinen?

Kun tarkastellaan tuomioistuimen velvollisuutta evätä vähennysoikeus veropetoksen tapauksessa, seuraako yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 178 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdasta, että vähennysoikeuden käyttö edellyttää, että laskussa mainittu palvelun suorittaja tai tämän alihankkija on tosiasiassa suorittanut palvelun?

Tarkoittaako direktiivin 2006/112 242 artiklaan sisältyvä vaatimus riittävän yksityiskohtaisen kirjanpidon pitämisestä vähennysoikeutta koskevan tarkastuksen mahdollistamiseksi sitä, että verovelvollisen on noudatettava myös vastaavaa jäsenvaltion kirjanpitolainsäädäntöä, jonka nojalla kirjanpidon on oltava unionin oikeuteen sisältyvien kansainvälisten kirjanpitostandardien mukainen, vai onko se ainoastaan vaatimus, jolla edellytetään mainitussa direktiivissä säädettyjä arvonlisäverokirjanpitoa koskevia asiakirjoja eli laskuja, arvonlisäveroilmoituksia ja yhteenvetoilmoituksia?

Jos jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, olisi vastattava myös seuraavaan kysymykseen:

Kun otetaan huomioon direktiivin 2006/112 226 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohdan vaatimus, jonka mukaan laskuissa on mainittava ”suoritettujen palveluiden laajuus ja laatu”, seuraako tästä, että palveluja koskevissa laskuissa tai niiden yhteydessä laaditussa asiakirjassa on oltava tiedot palvelun tosiasiallisesta suorittamisesta eli tarkistettavissa olevia objektiivisia seikkoja sekä todisteena siitä, että palvelu on tosiasiallisesti suoritettu, että todisteena siitä, että sen on suorittanut laskussa mainittu palvelun suorittaja?

Onko direktiivin 2006/112 242 artiklaa, johon sisältyy vaatimus riittävän yksityiskohtaisen kirjanpidon pitämisestä vähennysoikeutta koskevan tarkastuksen mahdollistamiseksi, luettuna yhdessä direktiivin 63 ja 273 artiklan kanssa, tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle säännökselle, jonka mukaan palvelu katsotaan suoritetuksi sinä ajankohtana, jona edellytykset palvelusta saatavien tulojen merkitsemiselle kirjanpitoon ovat täyttyneet sovellettavan kirjanpitolainsäädännön nojalla, jonka mukaan kirjanpidon on oltava unionin oikeuteen sisältyvien kansainvälisten kirjanpitostandardien ja niiden periaatteiden mukainen, jotka koskevat liiketoimien kirjanpidollista näyttöä, sisällön ensisijaisuutta muotoon nähden sekä tulojen ja menojen vertailukelpoisuutta?

(1) EUVL L 347, s. 1.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/11

Kanne 17.1.2013 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-23/13)

2013/C 79/18

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja E. Manhaeve)

Vastaaja: Ranskan tasavalta

Vaatimukset

—

todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (1) 3 ja 4 artiklan säännösten mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole huolehtinut yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä kahdeksassa sellaisessa taajamassa, joiden asukasvastineluku on yli 15 000 ja jotka on sijoitettu niin sanotuille tavallisille alueille

—	Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteessaan komissio katsoo, ettei Ranskan tasavalta ole pannut yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/271/ETY asianmukaisesti täytäntöön kahdeksassa taajamassa.

Direktiivin 91/271/ETY 3 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan mukaan taajamissa, joiden asukasvastineluku (AVL) on yli 15 000, oli oltava viemäröintijärjestelmä ja jätevedet oli käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla viimeistään 31.12.2000.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevista velvoitteista, että jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla.

Direktiivin liitteessä I olevassa D kohdassa vahvistetuilla tarkkailumenetelmillä on voitava todeta, ovatko puhdistamojen yhdyskuntajätevesipäästöt tämän direktiivin jätevesipäästöjä koskevien määräysten mukaiset.

(1) EYVL L 135, s. 40.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/12

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.2.2013 — Bank Saderat Iran v. neuvosto

(Asia T-494/10) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen - Varojen jäädyttäminen - Perusteluvelvollisuus - Puolustautumisoikeudet - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Ilmeinen arviointivirhe)

2013/C 79/20

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Bank Saderat Iran (Teheran, Iran) (edustajat: aluksi solicitor S. Gadhia, solicitor S. Ashley, D. Anderson, QC, ja barrister R. Blakeley, sitten S. Gadhia, S. Ashley, R. Blakeley ja D. Wyatt, QC, ja lopuksi S. Ashley, R. Blakeley, D. Wyatt, solicitor S. Jeffrey ja solicitor A. Irvine)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Boelaert ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 26.7.2010 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2010 (EUVL L 195, s. 25), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston päätös 2010/644/YUTP (EUVL L 281, s. 81), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL L 281, s. 1), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP (EUVL L 319, s. 71), asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (EUVL L 319, s. 11) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1) siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

Bank Saderat Irania koskevilta osin kumotaan:

—	Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP liitteen II taulukossa B oleva 7 kohta

—	Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 26.7.2010 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2010 liitteen taulukossa B oleva 5 kohta

—	päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteen I osaston taulukossa B oleva 7 kohta

—	Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteen VIII taulukossa B oleva 7 kohta

—	päätöksen 2010/413 muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP

—	asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011

—	Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevan I osaston taulukossa B oleva 7 kohta.

2)	Päätöksen 2010/413, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/644 ja päätöksellä 2011/783, vaikutukset pysytetään Bank Saderat Irania koskevilta osin siihen asti, kunnes asetuksen N:o 267/2012 kumoaminen tulee voimaan.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Bank Saderat Iranin oikeudenkäyntikulut.

5)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 328, 4.12.2010.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/13

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Espanja v. komissio

(Asia T-540/10) (1)

(Koheesiorahasto - Rahaston sellaiselle neljälle kaupungille alun perin myöntämän taloudellisen tuen alentaminen, jotka osallistuvat hankkeeseen, jotka koskevat Madridin ja Ranskan rajan välisen suurnopeusradan tiettyjä osuuksia - Päätöksen tekemisen määräaika - Asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohta - Asetuksen (EY) N:o 1386/2002 18 artiklan 3 kohta - Lisäurakka tai lisäpalvelut - ”Ennalta arvaamattoman syyn” käsite - Direktiivin 93/38/ETY 20 artiklan 2 kohdan f alakohta)

2013/C 79/21

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi abogado del Estado M. Muñoz Pérez, sitten abogado del Estado A. Rubio González)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Pardo Quintillán ja D. Recchia)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti sen komission 13.9.2010 tekemän päätöksen K(2010) 6154 kumoamisvaatimus, jolla alennetaan koheesiorahaston tukea hankkeiden seuraaville vaiheille: ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Lleida-Martorell (asemalaituri). Alaosuus IX-A” (CCI 2001.ES.16.C.PT.005), ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Lleida-Martorell (asemalaituri). Alaosuus X-B (Avinyonet del Penedés-Sant Sadurní d’Anoia)” (CCI 2001.ES.16.C.PT.008), ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Lleida-Martorell (asemalaituri). Alaosuudet XI-A ja XI-B (Sant Sadurní d’Anoia-Gelida)” (CCI 2001.ES.16.C.PT.009) ja ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Lleida-Martorell (asemalaituri). Alaosuus IX-C” (CCI 2001.ES.16.C.PT.010), ja toissijaisesti kyseisen päätöksen osittainen kumoamisvaatimus siltä osin kuin rahoitusoikaisuja on tehty muutoksiin, jotka johtuivat melurajojen ylittämisestä (alaosuus IX-A), Santa Olivan kunnan yleiskaavan muutoksesta (alaosuus IX-A) ja geoteknisten olosuhteiden eroista (alaosuudet X-B, XI-A, XI-B ja IX-C), jolloin komission päättämien rahoitusoikaisujen määrää alennetaan 2 348 201,96 eurolla

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/13

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Present-Service Ullrich v. SMHV — Punt Nou (babilu)

(Asia T-66/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin babilu rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi yhteisön sanamerkki BABIDU - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Palvelujen samankaltaisuus - Merkkien samankaltaisuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2013/C 79/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Present-Service Ullrich GmbH & Co. KG (Erlangen, Saksa) (edustajat: asianajajat A Graf von Kalckreuth ja I. Stein)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Bullock)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Punt Nou, SL (Valencia, Espanja) (edustaja: asianajaja I. Sempere Massa)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 19.11.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 773/2010-2), joka koskee Punt-Nou, SL:n ja Present Service Ullrich GmbH & Co. KG:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Present-Service Ullrich GmbH & Co. KG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 89, 19.3.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/14

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Ferrari v. SMHV (PERLE’)

(Asia T-104/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Kansainvälinen rekisteröinti, jossa nimetään Euroopan yhteisö - Kuviomerkki PERLE’ - Ehdottomat hylkäysperusteet - Kuvailevuus - Erottamiskyvyn puuttuminen - Käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta ja 3 kohta)

2013/C 79/23

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Ferrari F.lli Lunelli SpA (Trente, Italia) (edustajat: asianajajat P. Perani ja G. Ghisletti)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi G. Mannucci, sitten L. Rampini ja F. Mattina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 8.12.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 1249/2010-2), joka koskee Euroopan yhteisön nimeävän kuviomerkin PERLE’ kansainvälistä rekisteröintiä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Ferrari F.lli Lunelli SpA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 113, 9.4.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/14

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.2.2013 — Marszałkowski v. SMHV — Mar-Ko Fleischwaren (WALICHNOWY MARKO)

(Asia T-159/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin WALICHNOWY MARKO rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön sanamerkki MAR-KO - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2013/C 79/24

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Marek Marszałkowski (Sokolniki, Puola) (edustaja: asianajaja C. Sadkowski)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: K. Zajfert ja D. Walicka)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Mar-Ko Fleischwaren GmbH & Co. KG (Blankenheim, Saksa) (edustaja: asianajaja O. Ruhl)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 11.1.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 760/2010-4), joka koskee Mar-Ko Fleischwaren GmbH & Co. KG:n ja Marek Marszałkowskin välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Marek Marszałkowski velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 145, 14.5.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/14

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Espanja v. komissio

(Asia T-235/11) (1)

(Koheesiorahasto - Rahaston sellaiselle viidelle hankkeelle alun perin myöntämän taloudellisen tuen alentaminen, jotka koskevat Espanjan suurnopeusradan tiettyjen osuuksien käyttöönottoa - Päätöksen tekemisen määräaika - Asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohta - Asetuksen (EY) N:o 1386/2002 18 artiklan 3 kohta - Lisätoimitukset - Lisäurakka tai lisäpalvelut - ”Ennalta arvaamattoman syyn” käsite - Direktiivin 93/38/ETY 20 artiklan 2 kohdan e ja f alakohta)

2013/C 79/25

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamiehet: aluksi abogado del Estado M. Muñoz Pérez ja abogado del Estado N. Díaz Abad, sitten N. Díaz Abad ja abogado del Estado A. Rubio González)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Adserá Ribera ja D. Recchia)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti sen komission 18.2.2011 tekemän päätöksen K(2011) 1023 lopull. kumoamisvaatimus, jolla alennetaan koheesiorahaston tukea hankkeiden seuraaville vaiheille: ”Raidemateriaalien hankkiminen ja asentaminen suurnopeusradalle Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Madrid-Lleida” (CCI 1999.ES.16.C.PT.001), ”Suurnopeusrata Madrid-Barcelona. Rataosuus Lleida-Martorell (asemalaituri, 1. vaihe)” (CCI 2000.ES.16.C.PT.001), ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Ratayhteydet Zaragozan uudelle asemalle” (CCI 2000.ES.16.C.PT.003), ”Suurnopeusrata Madrid-Zaragoza-Barcelona-Ranskan raja. Rataosuus Lleida-Martorell. Alaosuus X-A (Olérdola- Avinyonet de l Penedés)” (CCI 2001.ES.16.C.PT.007) ja ”Uusi suurnopeusradan yhteys Levanteen. Alaosuus LA Gineta-Albacete (asemalaituri)” (CCI 2004.ES.16.C.PT.014), ja toissijaisesti kyseisen päätöksen osittainen kumoamisvaatimus komission tekemien rahoitusoikaisujen osalta

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 186, 25.6.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/15

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Bopp v. SMHV (vihreällä reunustettu kahdeksankulmio)

(Asia T-263/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus vihreällä reunustetun kahdeksankulmion sisältävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Erottamiskyky - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta - Kantajan vastauksessa ensimmäisen kerran esitetty tarjous näytöstä - Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 1 kohta - Asiakirjan lähettäminen SMHV:lle faksina - Sovellettavat säännöt)

2013/C 79/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Carsten Bopp (Glashütten, Saksa) (edustaja: asianajaja C. Russ)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi K. Klüpfel ja D. Walicka, sitten K. Klüpfel ja A. Pohlmann)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 11.3.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 605/2010-4), joka koskee hakemusta vihreällä reunustetun kahdeksankulmion sisältävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 11.3.2011 tekemä päätös (asia R 605/2010-4) kumotaan.

2)	SMHV velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 238, 13.8.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/15

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Coin v. SMHV — Dynamiki Zoi (Fitcoin)

(Asia T-272/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Fitcoin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat kansalliset, yhteisön ja kansainväliset kuviomerkit coin - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2013/C 79/27

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Coin SpA (Venetsia, Italia) (edustajat: asianajajat P. Perani ja G. Ghisletti)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: O. Mondéjar Ortuño)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Dynamiki Zoi AE (Ateena, Kreikka)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 21.2.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1836/2010-2), joka koskee Coin SpA:n ja Dynamiki Zoi AE:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 21.2.2011 tekemä päätös (asia R 1836/2010-2) kumotaan siltä osin kuin siinä hylätään väite luokkaan 25 kuuluvien vaatteiden, jalkineiden ja tohveleiden osalta.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja yhdestä kolmasosasta Coin SpA:n oikeudenkäyntikuluja.

4)	Coin SpA vastaa kahdesta kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

(1) EUVL C 226, 30.7.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/16

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Polyelectrolyte Producers Group ym. v. komissio

(Asia T-368/11) (1)

(REACH - Akryyliamidin markkinoille saattamiseen ja käyttöön sovellettavia rajoituksia laastisovelluksissa koskevat siirtymätoimenpiteet - Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII - Suhteellisuus - Perusteluvelvollisuus)

2013/C 79/28

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Polyelectrolyte Producers Group (Bryssel, Belgia), SNF SAS (Andrézieux-Bouthéon, Ranska) ja Travetanche Injection SPRL (Bryssel) (edustajat: asianajajat K. Van Maldegem ja R. Cana)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver ja E. Manhaeve, avustajanaan barrister K. Sawyer)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels, M. Noort ja B. Koopman)

Oikeudenkäynnin kohde

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta (akryyliamidi) 14.4.2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 366/2011 (EUVL 2011, L 101, s. 12) kumoaminen

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Producers Group, SNF SAS ja Travetanche Injection SPRL vastaavat päämenettelyyn liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Travetanche Injection velvoitetaan korvaamaan välitoimimenettelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut.

4)	Alankomaiden kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/16

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Maharishi Foundation v. SMHV (TRANSCENDENTAL MEDITATION)

(Asia T-412/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin TRANSCENDENTAL MEDITATION rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Valituslautakunnan päätös palauttaa asia tutkimusosastolle - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta - Tutkittavaksi ottaminen - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Kohdeyleisö)

2013/C 79/29

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Maharishi Foundation Ltd (Saint Helier, Jersey) (edustaja: asianajaja A. Meijboom)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 24.3.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1293/2010-2), joka koskee sanamerkin TRANSCENDENTAL MEDITATION rekisteröimistä yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Maharishi Foundation Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Maharishi Foundation v. SMHV (MÉDITATION TRANSCENDANTALE)

(Asia T-426/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin MÉDITATION TRANSCENDANTALE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Ehdoton hylkäysperuste - Valituslautakunnan päätös palauttaa asia tutkimusosastolle - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta - Tutkittavaksi ottaminen - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Kohdeyleisö)

2013/C 79/30

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Maharishi Foundation Ltd (Saint Helier, Jersey) (edustaja: asianajaja A. Meijboom)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: A. Folliard-Monguiral)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n toisen valituslautakunnan 6.4.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1294/2010-2), joka koskee hakemusta sanamerkin MÉDITATION TRANSCENDANTALE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Maharishi Foundation Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.2.2013 — Hartmann v. SMHV — Protecsom (DIGNITUDE)

(Asia T-504/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin DIGNITUDE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat kansalliset ja yhteisön sanamerkit Dignity - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Tavaroiden samankaltaisuuden puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2013/C 79/31

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Paul Hartmann AG (Heidenheim, Saksa) (edustaja: asianajaja N. Aicher)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Protecsom SAS (Valognes, Ranska)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 18.7.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 1197/2010-4), joka koskee Paul Hartmann AG:n ja Protecsom SAS:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Paul Hartmann AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 340, 19.11.2011.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — K2 Sports Europe v. SMHV — Karhu Sport Iberica (SPORT)

(Asia T-54/12) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin SPORT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aiempi kansallinen ja kansainvälinen sanamerkki K2 SPORTS - Suhteellinen hylkäysperuste - Merkit eivät ole samankaltaisia - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2013/C 79/32

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: K2 Sports Europe GmbH (Penzberg, Saksa) (edustaja: asianajaja J. Güell Serra)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: A. Folliard-Monguiral ja I. Harrington)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Karhu Sport Iberica, SL (Córdoba, Espanja)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 29.11.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 986/2010-4), joka koskee K2 Sports Europe GmbH:n ja Karhu Sport Iberica, SL:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	K2 Sports Europe GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 109, 14.4.2012.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/18

Kanne 17.12.2012 — Miejskie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej v. Euroopan kemikaalivirasto

(Asia T-560/12)

2013/C 79/33

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Miejskie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej sp. z o.o. (Brzesko, Puola) (edustaja: asianajaja T. Dobrzyński)

Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan kemikaaliviraston 15.11.2012 tekemän päätöksen nro SME(2012) 3538, jossa kantaja velvoitetaan maksamaan 20 700 euron suuruinen hallinnollinen maksu

toissijaisesti kumoamaan ECHAn hallintoneuvoston 12.11.2010 tekemän päätöksen MB/D/29/2010 niiden palvelujen luokittelusta, joista peritään maksu

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komission asetusta (EY) N:o 340/2008 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1907/2006 ei ole noudatettu ja annetun toimivallan periaatetta on loukattu

Riidanalainen päätös ei ole maksuja koskevan asetuksen mukainen, koska vastaajalla on oikeus vain hallinnollisten maksujen perimiseen, kun taas oikeus vaikutukseltaan varoittavien sakkojen määräämiseen on jäsenvaltioilla. Hallinnollisten maksujen tulisi olla asianmukaisessa suhteessa ECHAn suorittaman työn määrään. Suuruudeltaan 20 700 euron hallinnollinen maksu siitä, että yrityksen koko on ilmoitettu väärin, on rangaistusluontoinen ja muistuttaa sakkoa. Näin ollen vastaaja on käyttänyt jäsenvaltioilla olevaa toimivaltaa, mikä on ristiriidassa SEU 5 artiklassa määrätyn annetun toimivallan periaatteen kanssa ja mikä on SEUT 263 artiklassa tarkoitettua menettelyä toimivallan puuttuessa.

Toinen kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen

Se, että hallinnollisen maksun suuruus riippuu yrityksen koosta on eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstön 5 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa taatun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Kun otetaan huomioon, että hallinnollisen maksun tarkoituksena on määritelmänsä mukaan hallintopalvelun kustannusten kattaminen, ei voida objektiivisesti perustella sitä, että siinä on eroja rekisteröityjen yritysten koon mukaan. Hallinnollinen työ yritysten koon tarkastamisessa on nimittäin vertailukelpoista. Näin ollen suuret yritykset, jotka virheellisesti ovat ilmoittaneet olevansa pieniä tai keskisuuria yrityksiä, maksavat maksuja, jotka eivät kata ainoastaan niiden suuruuden tarkastamismenettelyyn liittyvien palvelujen kustannuksia, vaan myös muiden yritysten suuruuden tarkastamiseen liittyviä kustannuksia tai ehkä jopa ECHAn muiden suoritusten kustannuksia.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen

Kantaja, joka on ilmoittanut yrityksensä koon pieneksi, toimi tahattomasti virheellisessä käsityksessä siitä, mikä on yritysten koon oikea luokittelu. Kansallisen tiedotuskeskuksen REACHiä koskevilla internetsivuilla yrityksen koko oli otsikon ”Maksut” alla määritelty elinkeinovapautta koskevan kansallisen lain mukaan. Kyseisen lain mukaan yrityksen koon määrittämisessä ei oteta huomioon toiminnan rakennetta, vaan arviointiperusteena on sen palveluksessa olevien työntekijöiden määrä ja vuotuinen nettoliikevaihto, ja kantaja on ottanut huomioon kyseiset tiedot. Asianomaiselle ei ole asianmukaisesti ilmoitettu velvollisuudesta ottaa huomioon yrityksen koon määrittämisessä 6.5.2003 annettu komission suositus (2003/361/EY). ECHA ei ole myöskään ilmoittanut yritykselle niiden hallinnollisten maksujen suuruudesta, jotka uhkaavat siinä tapauksessa, että yrityksen koko on luokiteltu virheellisesti, ja se on näin ollen loukannut oikeusvarmuuden periaatetta.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön

Vastaaja on käyttänyt harkintavaltaansa väärin, koska se on määrännyt päätöksessä MB/D/29/2010 erittäin ylimitoitetuista maksuista ja koska se on antanut itselleen erittäin laajan toimivallan kaikkien maksujen täytäntöönpanoa koskevien oikeussuojakeinojen käyttömahdollisuuksissa ja siinä, ettei kyseisiä maksuja voida välttää. Asetuksen N:o 340/2008 13 artiklan 4 kohdalla ei voida perustella tällaista toimivaltaa. Hallinnollisten maksujen perimisellä on todellisuudessa muu tarkoitus kuin asetuksen N:o 340/2008 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa mainittu tarkoitus (ECHAn palvelujen kustannusten kattaminen) eivätkä ne vastaa vastaajan suorittamaa työmäärää, vaan ne ovat kantajalle oikeudettomasti määrättyjä sakkoja.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/19

Kanne 21.12.2012 — Nissan Jidosha v. SMHV (CVTC)

(Asia T-572/12)

2013/C 79/34

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Nissan Jidosha KK (Yokohama-shi, Japani) (edustajat: barrister B. Brandreth ja asianajaja D. Cañadas Arcas)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan ensimmäisen valituslautakunnan 6.9.2012 tekemän päätöksen (asia R 2469/2011-1)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajalle valituslautakunnassa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki ”CVTC” luokkiin 7, 9 ja 12 kuuluvia tavaroita varten

Tutkijan päätös: yhteisön tavaramerkin uudistamisen osittainen epääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: neuvoston asetuksen N:o 207/2009 50 artiklan rikkominen.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/19

Kanne 27.12.2012 — NIOC ym. v. neuvosto

(Asia T-577/12)

2013/C 79/35

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: National Iranian Oil Company PTE Ltd (NIOC) (Singapore, Singapore); National Iranian Oil Company International Affairs Ltd (NIOC International Affairs) (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta); Iran Fuel Conservation Organization (IFCO) (Teheran, Iran); Karoon Oil & Gas Production Co. (Ahwaz, Iran); Petroleum Engineering & Development Co. (PEDEC) (Teheran); Khazar Exploration and Production Co. (KEPCO) (Teheran); National Iranian Drilling Co. (NIDC) (Ahwaz); South Zagros Oil & Gas Production Co. (Shiraz, Iran); Maroun Oil & Gas Co. (Ahwaz); Masjed-Soleyman Oil & Gas Co. (MOGC) (Khouzestan, Iran); Gachsaran Oil & Gas Co. (Ahmad, Iran); Aghajari Oil & Gas Production Co. (AOGPC) (Omidieh, Iran); Arvandan Oil & Gas Co. (AOGC) (Khoramshar, Iran); West Oil & Gas Production Co. (Kermanshah, Iran); East Oil & Gas Production Co. (EOGPC) (Mashhad, Iran); Iranian Oil Terminals Co. (IOTC) (Teheran); Pars Special Economic Energy Zone (PSEEZ) (Boushehr, Iran); och Iran Liquefied Natural Gas Co. (Teheran) (edustaja: asianajaja J.-M. Thouvenin)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 945/2012 siltä osin kuin se koskee kantajia

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/635/YUTP siltä osin kuin se koskee kantajia

—	toteamaan, ettei kantajiin sovelleta 23.3.2012 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 267/2012

—	toteamaan, ettei kantajiin päätöstä 2012/635/YUTP

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan vastaiseen perustelujen puuttumiseen, koska täytäntöönpanoasetuksessa, jolla kantajat merkittiin luetteloon seuraamusten kohteena olevista yhteisöistä, ei nimenomaisesti mainita, minkä oikeudellisen perustan nojalla se on annettu.

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeudellisen perustan puuttumiseen, koska täytäntöönpanoasetuksen N:o 945/2012 (1) oikeudellisena perustana on asetus N:o 267/2012, (2) jonka osalta on todettava, ettei sitä voida soveltaa kantajiin yhtäältä, koska se on annettu SEUT 296 ja SEUT 215 artiklan vastaisesti, ja toisaalta, koska sen 23 artiklan 2 kohdan d alakohta, joka on oikeudellisena perustana kantajien merkitsemiselle asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX olevaan luetteloon, on ristiriidassa Euroopan unionin perussopimusten ja perusoikeuskirjan kanssa.

Kolmas, neljäs, viides ja kuudes kanneperuste, joilla tuetaan väitettä siitä, että kantajien merkitseminen asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX olevaan luetteloon ja päätöksen 2012/635/YUTP (3) liitteeseen on mitätön, jotka perustuvat i) oikeudelliseen virheeseen, ii) tosiseikkoja koskevaan virheeseen, iii) siihen seikkaan, että kyseessä olevalla merkitsemisellä loukataan puolustautumisoikeuksia, hyvän hallinnon periaatetta ja tehokasta oikeussuojaa, ja iv) siihen seikkaan, että merkitseminen on suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei päätöksen 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 kohtaa, joka on oikeudellisena perustana kantajien merkitsemiselle rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien yhteisöjen luetteloon, voida soveltaa kantajiin siitä syystä, että mainittu kohta on ristiriidassa perussopimusten, perusoikeuskirjan ja suhteellisuusperiaatteen kanssa.

(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 15.10.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 945/2012 (EUVL L 282, s. 16).

(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1).

(3) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 15.10.2012 annettu neuvoston päätös 2012/635/YUTP (EUVL L 282, s. 58).

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/20

Kanne 27.12.2012 — NIOC v. neuvosto

(Asia T-578/12)

2013/C 79/36

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: National Iran Oil Co. (NIOC) (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja J.-M. Thouvenin)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 945/2012 kantajaa koskevilta osin

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/635/YUTP kantajaa koskevilta osin

—	toteamaan, ettei kantajaan sovelleta 23.3.2012 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 267/2012

—	toteamaan, ettei kantajaan sovelleta neuvoston päätöstä 2012/635/YUTP

—	velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja kuin kanneperusteet, joihin vedotaan asiassa T-577/12, NIOC ym. v. neuvosto

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/21

Kanne 27.12.2012 — J. Yaqub v. SMHV — Turkki (ATATURK)

(Asia T-580/12)

2013/C 79/37

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: J. Yaqub (Nottingham, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: solicitor J. Jenkins)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Turkin tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan SMHV:n toisen valituslautakunnan 17.9.2012 tekemän päätöksen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: sanamerkki ATATURK luokkiin 3, 5, 25, 29, 30 ja 32 kuuluville tavaroille (yhteisön tavaramerkki nro 4 633 434)

Yhteisön tavaramerkin haltija: hakija

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Turkin tasavalta

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus perustuu neuvoston asetuksen N:o 207/2009 52 artiklan 1 kohdan a alakohdan, luettuna yhdessä 7 artiklan 1 kohdan b ja f alakohdan kanssa, mukaisiin hylkäämisperusteisiin

Mitättömyysosaston ratkaisu: mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hyväksyminen

Kanneperusteet: neuvoston asetuksen N:o 207/2009 rikkominen.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/21

Kanne 7.1.2013 — CFE-CGC France Télécom-Orange v. komissio

(Asia T-2/13)

2013/C 79/38

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: CFE-CGC France Télécom-Orange (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat A.-L. Lefort des Ylouses ja A.-S. Gay)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että ammattiyhdistyksen nostama kanne otetaan tutkittavaksi,

—	kumoamaan päätöksen,

—	velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 20.12.2011 tehdyn komission päätöksen K(2011) 9403 (lopullinen), jolla todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi tietyin edellytyksin valtiontuki, jonka Ranskan tasavalta on toteuttanut France Télécomin hyväksi ja joka koskee sen palveluksessa olevien valtion virkamiesten eläkkeiden rahoitusjärjestelyjen uudistamista [valtiontuki C 25/08 (ex NN 23/08)] (1).

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen ensisijainen kanneperuste, joka perustuu siihen, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on rikottu, koska riidanalaisessa päätöksessä määritellään valtiontueksi France Télécomin palveluksessa olevien valtion virkamiesten eläkkeiden rahoitusjärjestelyjen uudistaminen, josta säädettiin 26.7.1996 annetulla lailla nro 96-660. Kantaja väittää, että komissio on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa

—	katsoessaan, että vuoden 1996 laki voitiin luonnehtia taloudelliseksi eduksi

—	todetessaan, että uudistus on valikoiva, vaikka kantajan mukaan se, ettei ulkoista vertailukohtaa ole, sulkee pois valikoivuuden

—	katsoessaan, että vuoden 1996 laki on omiaan vääristämään kilpailua SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, vaikka poikkeuksellisen maksun maksamalla France Télécom poisti hyväksyttävällä tavalla vuoden 1990 laista sille aiheutuneet haitalliset vaikutukset.

2)	Toinen toissijainen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisessa päätöksessä on oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä, kun sen 2 artiklassa vahvistetaan vuoden 1996 lain yhteismarkkinoille soveltuvuudelle asetetut edellytykset.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että on loukattu useita Euroopan unionin oikeuden perusperiaatteita eli asianosaisten prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatetta, osapuolten oikeutta tulla kuulluiksi, luottamuksensuojan periaatetta ja oikeutta kohtuullisen määräajan noudattamiseen.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että harkintavaltaa on käytetty väärin, koska riidanalaisessa päätöksessä ei pyritä määräämään palautettavaksi sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki vaan määräämään France Télécomille vastaisuudessa lisämaksuja, joiden vaikutuksena on hidastaa sen kehitystä televiestinnän markkinoilla.

(1) EUVL 2012, L 279, s. 1.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/22

Kanne 7.1.2013 — Ronja v. komissio

(Asia T-3/13)

2013/C 79/39

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ronja s.r.o. (Znojmo, Tšekin tasavalta) (edustaja: asianajaja E. Engin-Deniz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toimittamaan suullisen käsittelyn

—	kumoamaan komission asiassa GestDem nro 2012/3329 tekemän päätöksen ja antamaan oikeuden tutustua asiakirjoihin kokonaisuudessaan

—	toteamaan, että komissio on rikkonut lakia olemalla aloittamatta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä Itävallan tasavaltaa vastaan direktiivin 2001/37/EY (1) 13 artiklan ja SEUT 34 artiklan rikkomisen takia Itävallan tupakkalain 7a §:n johdosta

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäynnistä ja edustuksesta aiheutuneet kulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa muun muassa seuraaviin seikkoihin.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan rikkominen

Kantaja esittää, että komissio eväsi oikeuden saada tutustua pyydettyihin asiakirjoihin kokonaisuudessaan (Itävallan tasavallan ja komission välinen kirjeenvaihto, joka liittyy Itävallan tupakkalain yhteensopimattomuudesta direktiivin 2001/37 kanssa tehtyyn kanteluun nro 2008/4340) suurimmaksi osaksi Itävallan viranomaisten esittämien argumenttien perusteella ilman, että se olisi tutkinut kyseisten argumenttien sisältöä. Kantajan mukaan sen Itävallan Verfassungsgerichtshofissa käymälle valtion vastuuta koskevalle oikeudenkäynnille ei ole kuitenkaan aiheutunut kielteisiä seurauksia tutustumisoikeuden antamisen vaan sen epäämisen takia. Se lisää, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan poikkeussäännöksen tarkoitus olisi edellyttänyt pikemminkin tutustumisoikeuden antamista kyseisiin asiakirjoihin.

Se, että Itävallan tasavaltaa vastaan ei ole aloitettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä direktiivin 2001/37 13 artiklan ja SEUT 34 artiklan rikkomisen takia Itävallan tupakkalain 7a §:n johdosta

Kantaja esittää tässä yhteydessä muun muassa, että jos jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely olisi aloitettu, Itävallan Verfassungsgerichtshof ei olisi voinut päätyä valtion vastuuta koskevista kantajan vaatimuksista antamassaan ratkaisussa siihen, ettei direktiivissä 2001/37 anneta oikeuksia yrityksille vaan ainoastaan kuluttajille.

(1) Tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 5.6.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/37/EY (EYVL L 194, s. 26).

(2) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/22

Kanne 7.1.2013 — ADEAS v. komissio

(Asia T-7/13)

2013/C 79/40

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Association pour la Défense de l'Épargne et de l'Actionnariat des Salariés de France-Télécome-Orange (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat A.-L. Lefort des Ylouses ja A.-S. Gay)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että ADEAS:n nostama kanne otetaan tutkittavaksi,

—	kumoamaan päätöksen,

—	velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samankaltaiset tai samat kuin ne, joihin on vedottu asiassa T-2/13, CFE-CGC France Télécom-Orange vastaan komissio.

(1) EUVL 2012, L 279, s. 1.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/23

Kanne 8.1.2013 — National Iranian Gas Company v. neuvosto

(Asia T-9/13)

2013/C 79/41

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: National Iranian Gas Company (Teheran, Iran) (edustajat: asianajajat E. Glaser ja S. Perrotet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen N:o 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 alakohdan siltä osin kuin sillä muutettiin päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan c alakohtaa

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen N:o 2012/635/YUTP siltä osin kuin NIGC on merkitty luetteloon yhteisöistä, joihin on kohdistettava päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II tarkoitettuja varojen jäädyttämistoimenpiteitä

—	kumoamaan lisäksi 15.10.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen N:o 945/2012 siltä osin kuin NIGC on merkitty luetteloon yhteisöistä, joihin on kohdistettava asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX tarkoitettuja varojen jäädyttämistoimenpiteitä

—

todettava, ettei National Iranian Gas Companyyn sovelleta asetusta N:o 267/2012, päätöstä N:o 2010/413/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätösten N:o 2012/35/YUTP ja 2012/635/YUTP säännöksillä, joilla päätökseen N:o 2010/413/YUTP ensin otettiin 20 artiklan c alakohta ja sitten muutettiin sitä sekä merkittiin kantaja liitteessä II olevaan luetteloon,

—	ja toissijaisesti siinä tapauksessa, ettei päätöksen N:o 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 alakohtaa kumota siltä osin kuin sillä muutettiin päätökseen N:o 2010/413/YUTP 20 artiklan c alakohtaa, on todettava, ettei tätä säännöstä sovelleta National Iranian Gas Companyyn

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kymmeneen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, ettei päätöksen 2010/413/YUTP (1) 20 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, sellaisena kuin se otettiin päätöksen ja sittemmin muutettiin päätöksillä 2012/35/YUTP (2) ja 2012/635/YUTP (3), sovelleta, ja siihen, että päätöksen 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 kohta, jolla muutettiin päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, on lainvastainen, koska nämä päätökset perustuvat epätäsmällisille ja määrittelemättömille käsitteille ja ovat ristiriidassa omistusoikeuden sekä suhteellisuusperiaatteen kanssa.

2)	Toinen kanneperuste perustuu menettelyn sääntöjenvastaisuuteen ja siihen, ettei neuvostolla ole toimivaltaa toimia yksin SEUT 215 artiklan nojalla.

3)	Kolmas kanneperuste perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, koska neuvosto tukeutui moniselitteisiin ja epätarkkoihin seikkoihin, joita ei voida tarkistaa.

Neljäs kanneperuste perustuu kantajan perusoikeuksien loukkaamiseen, koska kantajalta evättiin oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja sen omistusoikeutta loukattiin, koska riidanalaista päätöstä rasittaa perustelujen riittämättömyys, minkä vuoksi kantaja ei voi tehokkaasti puolustautua eikä unionin yleinen tuomioistuin voi harjoittaa tuomioistuinvalvontaa. Kantaja väittää, ettei se saanut itseään koskevaan asiakirja-aineistoon kuuluvia asiakirjoja tutustuttavakseen neuvostossa.

5)	Viides kanneperuste perustuu siihen, ettei kantajaa vastaan ole todisteita, sillä neuvosto tukeutuu pelkkiin väitteisiin.

6)	Kuudes kanneperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen, koska neuvosto on päätellyt siitä seikasta, että kantaja on julkisessa omistuksessa oleva yritys, että se tukee Iranin hallitusta taloudellisesti.

7)	Seitsemäs kanneperuste perustuu tosiseikkojen aineelliseen paikkansapitämättömyyteen, koska kantaja ei ole valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva yritys eikä se ole tukenut taloudellisesti Iranin hallitusta.

Kahdeksas kanneperuste perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, koska kantajan omistusoikeuteen ja elinkeinovapauteen kohdistetut rajoitukset ovat kohtuuttomia tavoiteltuun päämäärään nähden. Kantaja väittää, ettei sen varojen jäädyttämisellä päästä tavoiteltuun päämäärään, sillä se ei ole osallisena ydinohjelman, joka on katsottu Iranin hallituksen syyksi luettavaksi seikaksi, toteuttamisessa.

9)	Yhdeksäs kanneperuste perustuu siihen, ettei täytäntöönpanoasetuksella N:o 945/2012 (4) ole oikeudellista perustaa.

10)	Kymmenes kanneperuste perustuu siihen, että täytäntöönpanoasetusta N:o 945/2012 rasittaa kantajan mukaan toimivallan puuttuminen ja perustelujen riittämättömyys.

(1) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39), sellaisena kuin se on oikaistuna.

(2) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 23.1.2012 annettu neuvoston päätös 2012/35/YUTP (EUVL L 19, s. 22), sellaisena kuin se on oikaistuna.

(3) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 15.10.2012 annettu neuvoston päätös 2012/635/YUTP (EUVL L 282, s. 58).

(4) Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 15.10.2012 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 945/2012 (EUVL L 282, s. 16).

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/24

Kanne 9.1.2013 — Bank of Industry and Mine v. neuvosto

(Asia T-10/13)

2013/C 79/42

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Bank of Industry and Mine (Teheran, Iran) (edustajat: asianajajat E. Glaser ja S. Perrotet)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen N:o 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 alakohdan siltä osin kuin sillä muutettiin päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan c alakohtaa

—	kumoamaan 15.10.2012 annetun neuvoston päätöksen N:o 2012/635/YUTP siltä osin kuin BIM on merkitty luetteloon yhteisöistä, joihin on kohdistettava päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II tarkoitettuja varojen jäädyttämistoimenpiteitä

—	kumoamaan lisäksi 15.10.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen N:o 945/2012 siltä osin kuin BIM on merkitty luetteloon yhteisöistä, joihin on kohdistettava asetuksen N:o 267/2012 liitteessä IX tarkoitettuja varojen jäädyttämistoimenpiteitä

—

todettava, ettei BIM:iin sovelleta asetusta N:o 267/2012, päätöstä N:o 2010/413/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätösten N:o 2012/35/YUTP ja 2012/635/YUTP säännöksillä, joilla päätökseen N:o 2010/413/YUTP ensin otettiin 20 artiklan c alakohta ja sitten muutettiin sitä sekä merkittiin kantaja liitteessä II olevaan luetteloon

—	ja toissijaisesti siinä tapauksessa, ettei päätöksen N:o 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 alakohtaa kumota siltä osin kuin sillä muutettiin päätökseen N:o 2010/413/YUTP 20 artiklan c alakohtaa, on todettava, ettei tätä säännöstä sovelleta kantajaan

—	neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kymmeneen kanneperusteeseen, jotka ovat olennaisilta osin samoja kuin perusteet, joihin vedotaan asiassa T-9/13, National Iranian Gas Company v. neuvosto.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/24

Kanne 11.1.2013 — ANKO v. komissio

(Asia T-17/13)

2013/C 79/43

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Asianosaiset

Kantaja: ANKO AE Antiprosopeion, Emporiou kai Viomichanias (Ateena, Kreikka) (edustaja: asianajaja V. Christianos)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että kantajan ei tarvitse palauttaa perusteettomasti saatuna summaa, jonka komissio on maksanut sille POCEMON-hankkeesta

—	toteamaan, että kantajan ei tarvitse maksaa komissiolle kiinteämääräistä korvausta POCEMON-hankkeesta

—	toteamaan, että komissio on perusteettomasti kuitannut summan, jonka sen piti maksaa ANKOlle, ja

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne koskee komission vastuuta SEUT 272 artiklan nojalla sopimuksesta nro 216088, joka koskee Point Of CarE MONitoring and Diagnostics for Autoimmune Diseases –hankkeen (POCEMON) toteuttamista. Tarkemmin ottaen kantaja väittää, että vaikka kantaja täytti sopimusvelvoitteensa, komissio edellä mainitun sopimuksen, vilpittömän mielen periaatteen, oikeuksien väärinkäyttöä koskevan periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti vaati ANKOlle maksettujen summien palauttamista. Lisäksi komissio yritti kuitata saamisia, jotka eivät olleet selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä.

Näistä syistä kantaja väittää ensinnäkin, että sen ei tarvitse palauttaa perusteettomasti saatuna koko sitä summaa, jonka komissio on sille maksanut POCEMON-hankkeesta. Toiseksi kantaja väittää, että sen ei tarvitse maksaa komissiolle kiinteämääräistä korvausta (liquidated damages) POCEMON-hankkeesta. Kolmanneksi kantaja väittää, että komissiolla ei ollut oikeutta kuitata summia, jotka se on velkaa kantajalla ja jotka eivät ole selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/25

Kanne 11.1.2013 — Ekologický právní servis v. komissio

(Asia T-19/13)

2013/C 79/44

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ekologický pránví servis (Brno, Tšekin tasavalta) (edustaja: asianajaja P. Černý)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan Euroopan komission 12.11.2012 antaman päätöksen C(2012) 8382, jolla jätettiin tutkimatta kantajan esittämä Euroopan komission 6.7.2012 antaman päätöksen C(2012) 4576, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) 10 c artiklan 5 kohdan mukaista Tšekin tasavallan tiedoksi antamaa hakemusta saada siirtymäajan maksutta jaettavia päästöoikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi, sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö

—

kumoamaan Euroopan komission 6.7.2012 antaman päätöksen C(2012) 4576, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan 5 kohdan mukaista Tšekin tasavallan tiedoksi antamaa hakemusta saada siirtymäajan maksutta jaettavia päästöoikeuksia sähköntuotannon nykyaikaistamiseksi, ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan komission 12.11.2012 antama päätös C(2012) 8382 on lainvastainen, koska se on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 1367/2006 (2) 2 artiklan 1 kohdan g alakohdan ja 10 artiklan vastainen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Euroopan komission 6.7.2012 antama päätös C(2012) 4576 on lainvastainen, koska se on SEUT 263 artiklan, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/29/EY (3), direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan vapaaehtoista soveltamista varten annettuja ohjeita koskevan komission tiedonannon (2011/C 99/03) sekä tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY (4) vastainen.

(1) Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY.

(2) Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006.

(3) Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23.4.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY.

(4) Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/26

Kanne 23.1.2013 — ECC Couture v. SMHV — Ball Wholesale (Culture)

(Asia T-28/13)

2013/C 79/45

Kannekirjelmän kieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: ECC Couture BV (Oldenzaal, Alankomaat) (edustajat: asianajajat M. A. S. M. van Leent ja I. de Jonge)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Ball Wholesale ApS (Billund, Tanska)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 22.10.2012 asiassa R 290/2012-1 tekemän ratkaisun siltä osin kuin kantaja häviää siinä asian ja se velvoitetaan korvaamaan menettelystä aiheutuneet kulut

—	toteamaan, että kuviomerkin ”Culture” rekisteröinti yhteisön tavaramerkiksi nro 993 511 on voimassa kaikkien tavaroiden ja palvelujen osalta, jotka ovat valituslautakunnan menettelyn kohteena

—	velvoittamaan SMHV:n korvaamaan kaikki menettelystä aiheutuneet kustannukset työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: kuviomerkin ”Culture” Euroopan unionia koskeva kansainvälinen rekisteröinti luokkiin 14, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten — Yhteisön tavaramerkki nro 993 511

Yhteisön tavaramerkin haltija: kantaja

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Ball Wholesale ApS

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: kansallinen sanamerkki ”CULTURE” luokkiin 14, 25 ja 26 kuuluvia tavaroita varten

Mitättömyysosaston ratkaisu: vaatimuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen osittainen hyväksyminen

Kanneperusteet: asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan rikkominen

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/26

Kanne 17.1.2013 — AbbVie ym. v. EMA

(Asia T-29/13)

2013/C 79/46

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: AbbVie, Inc. (Wilmington, Yhdysvallat) ja AbbVie Ltd (Maidenhead, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajaja P. Bogaert, asianajaja G. Berrisch ja Solicitor B. Kelly)

Vastaaja: Euroopan lääkevirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan lääkeviraston 5.11.2012 tekemän päätöksen EMA/685471/2012, jolla annettiin oikeus tutustua lääkkeen myyntilupaa koskeviin asiakirjoihin, ja

—	velvoittamaan Euroopan lääkeviraston vastaamaan kaikista oikeudenkäyntikuluista kantajan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne koskee SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla esitettyä vaatimusta, jolla vaaditaan kumoamaan Euroopan lääkeviraston 5.11.2012 tekemä päätös EMA/685471/2012, jolla annettiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla oikeus tutustua lääkkeen myyntilupaa koskeviin asiakirjoihin.

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi seuraavaan neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensinnäkin päätöksellä rikotaan avoimuusasetuksen 4 artiklan 2 kohtaa ja sillä loukataan kantajien perusoikeutta kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden suojaan.

2)	Toiseksi päätöksellä loukataan perusteluvelvollisuutta avoimuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta.

3)	Kolmanneksi päätöksellä loukataan luottamuksensuojan periaatetta.

Neljänneksi päätöksellä rikotaan tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/29/EY, (1) omaisuuden suojaa, johon luetaan mukaan tekijänoikeus, koskevaa perusoikeutta, suhteellisuusperiaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta siltä osin kuin oikeus tutustua asiakirjoihin annetaan asiakirjoista toimitettavien jäljennösten välityksellä.

(1) Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/27

Kanne 22.1.2013 — GRE v. SMHV — Villiger Söhne (LIBERTE american blend)

(Asia T-30/13)

2013/C 79/47

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: GRE Grand River Enterprises Deutschland GmbH (Kloster Lehnin, Saksa) (edustajat: asianajajat I. Memmler ja S. Schulz)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Villiger Söhne GmbH (Waldshut-Tiengen, Saksa)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 15.11.2012 tekemän päätöksen asiassa R 731/2012-1

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki, jossa on sanaosat ”LIBERTE american blend”, luokkaan 34 kuuluvia tavaroita varten — rekisteröintihakemus nro 7 481 252

Sen tavaramerkin tai merkin haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Villiger Söhne GmbH

Tavaramerkki tai merkki, johon väitemenettelyssä on vedottu: sana- ja kuviomerkki, jossa on sanaosat ”La LIBERTAD”, luokkiin 14 ja 34 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/27

Kanne 23.1.2013 — Meta Group v. Euroopan komissio

(Asia T-34/13)

2013/C 79/48

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Meta Group Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat A. Bartolini, V. Colcelli ja A. Formica)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan

—	yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston 11.12.2012 päivätyn kirjeen Prot. N. 1687862

—	tilintarkastuskertomuksen nro S12.16817

ja tarvittaessa

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 12.11.2012 päivätyn kirjeen, jonka aiheena on ”Maksu komission saatavien kuittaamisella”, jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 69 061,80 euron suuruisella saatavalla, joka perustui Take it Up -sopimukseen (nro 245637), META Groupin velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 21.11.2012 päivätyn kirjeen Prot. N. 1380282, jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 16 772,36 euron suuruisella saatavalla, joka perustui BCreative-sopimukseen (nro 245599), META GROUPin velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 21.11.2012 päivätyn kirjeen Prot. N. 1380323, jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 16 772,36 euron suuruisella saatavalla, joka perustui BCreative-sopimukseen, vastaavan samansuuruisen velan

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 22.11.2012 päivätyn kirjeen Prot n. 1387638, jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 220 518,25 euron suuruisella saatavalla, joka perustui Take it Up -sopimukseen nro 245637 ja Ecolink+ sopimukseen nro 256224, 209 108,92 euron suuruisen velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

—	ja tämän seurauksena velvoittamaan komissio maksamaan kantajalle 424 787,9 euroa korkoineen

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle aiheutuneen vahingon.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä oleva kanne koskee kantajan ja komission ”kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) (2007–2013)” yhteydessä tekemiä rahoitussopimuksia.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu tosiseikkoja koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen, 14.10.2011 päivätyn ECOLINK+ sopimuksen muutoksen nro 1 rikkomiseen, luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen ja saavutettujen oikeuksien, oikeusvarmuuden ja huolellisuusvelvoitteen periaatteiden loukkaamiseen.

—	Kantaja toteaa tässä yhteydessä, että komission toiminnalla on rikottu sillä META-Groupia kohtaan olevia sopimusvelvoitteita, erityisesti kantajan ehdottaman laskutavan osalta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu CIF -ohjelman rahoitussopimusten (BCreative, Take-it-Up, Ecolink+) 11 artiklan rikkomiseen, kohtuullisuusperiaatteen loukkaamiseen sekä tosiseikkoja koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen.

—

Kantajana oleva yhtiö toteaa tässä yhteydessä, että se on esittänyt näytön siitä, että sen töitä toteuttaneille yhtiökumppaneille suorittamat korvaukset ovat täysin yhteensopivia markkinahintojen ja itsenäisille konsulteille (”in house consultants”) sekä vastaavanlaista toimintaa harjoittaville itsenäisille ammatinharjoittajille suoritettujen korvausten kanssa. Kansallisen lainsäädännön mukaan tällaisia vähimmäismääriä voidaan korottaa 100 prosentilla, mikäli edellytetty tehtävä on ”erityisen tärkeä, monimutkainen tai vaikea” (ks. 2.9.2010 annetun ministeriön asetuksen nro 169 6 §:n 1 momentti). Se, että META Group on palkannut kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka harjoittavat kyseisiin hankkeisiin liittyvää toimintaa ”koordinoitujen ja jatkuvien” sopimusten perusteella, on myös täysin asianmukaista.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu hallintotoiminnan oikeasuhtaisuuden periaatteen loukkaamiseen ja hyvän hallinnon, avoimuuden ja arviointiperusteiden ennakoitavuuden periaatteiden loukkaamiseen.

—

Kantaja toteaa, että koska on useita arviointiperusteita, joita voidaan käyttää määritettäessä korvausten laskutapaa, hallinnon olisi pitänyt omaksua yksityisille edullisin arviointiperuste. Kun oli havaittu, että Italian ja Euroopan markkinoilla oli suuria eroja samoista palveluista suoritettujen korvausten osalta, hallinnon asianmukaisena toimintatapana olisi ollut suosia ratkaisua, josta aiheutuu kantajalle vähiten vahinkoa.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu tosiseikkoja koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen, 14.10.2011 päivätyn ECOLINK+ sopimuksen muutoksen nro 1 rikkomiseen, luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen ja saavutettujen oikeuksien, oikeusvarmuuden ja huolellisuusvelvoitteen periaatteiden loukkaamiseen.

—

Kantaja toteaa tämän osalta, että kuittaustoimet ovat lainvastaisia, koska määrät, joiden on ilmoitettu olevan META Groupin saatavia mainittujen sopimusten perusteella, ovat huomattavasti todellisia määriä alhaisempia. Erityisesti huomautetaan, että määrittäessään yhtiökumppaneille suoritettavia hyväksyttäviä korvauksia, komissio on riidanalaisen tilintarkastuskertomuksen nojalla soveltanut huomattavasti alhaisempaa tuntitaksaa kuin mitä META Group ehdotti.

Viides kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen ja perustelujen riittämättömyyteen.

—

Kantaja toteaa, että kuittaustoimia ei ole perusteltu millään tavalla arviointiperusteiden eikä laskutapojen osalta. Koska META Groupille ei ollut vielä annettu tiedoksi tilintarkastuskertomuksen lopullisia tuloksia hetkellä, jolloin sille ilmoitettiin kyseisistä kuittaustoimista, komission olisi pitänyt selittää arvioinnit, jotka se teki sen päätöksensä perusteella, jonka mukaan se päätti käyttää eri laskumenetelmää kuin mitä sopimuksessa on vahvistettu.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen virheeseen laskettaessa kantajalle kuuluvia määriä.

—	Kantaja toteaa tässä yhteydessä, että komission kuittauksia koskevat laskelmat ovat lisäksi virheellisiä. Vaikka sovellettaisiin Marie Curie -ohjelmaan liittyviä flat rate -määriä, laskelmat ovat epäjohdonmukaisia.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/29

Kanne 23.1.2013 — Meta Group v. Euroopan komissio

(Asia T-35/13)

2013/C 79/49

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Meta Group Srl (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat A. Bartolini, V. Colcelli ja A. Formica)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 12.11.2012 päivätyn kirjeen (Prot. N. 1328694), jonka aiheena on ”Maksu komission saatavien ja velkojen kuittaamisella”, jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 69 061,80 euron suuruisella saatavalla, joka perustui Take it Up -sopimukseen nro 245637, META Groupin velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 21.11.2012 päivätyn kirjeen (Prot. N. 1380282), jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 16 772,36 euron suuruisella saatavalla, joka perustui BCreative-sopimukseen nro 245599, META Groupin velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 21.11.2012 päivätyn kirjeen (Prot. N. 1380323), jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 16 772,36 euron suuruisella saatavalla, joka perustui BCreative-sopimukseen, vastaavan samansuuruisen velan

—

Euroopan komission talousarvion toteuttamisen pääosaston (general budget and EDF) 22.11.2012 päivätyn kirjeen (Prot n. 1387638), jolla komissio ilmoitti kuitanneensa META Groupin komissiolta olevalla 220 518,25 euron suuruisella saatavalla, joka perustui Take it Up -sopimukseen nro 245637 ja Ecolink+ sopimukseen nro 256224, 209 108,92 euron suuruisen velan, joka käy ilmi velkomiskirjeestä nro 32412078833

ja tämän seurauksena

—	velvoittamaan komission maksamaan kantajalle 424 787,9 euroa korkoineen

—	velvoittamaan komission korvaamaan kantajalle aiheutuneen vahingon.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-34/13.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/29

Kanne 21.1.2013 — Erreà Sport v. SMHV — Facchinelli (ANTONIO BACIONE)

(Asia T-36/13)

2013/C 79/50

Kannekirjelmän kieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Erreà Sport SpA (Torrile, Italia) (edustajat: avvocato D. Caneva ja avvocato G. Fucci)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Antonio Facchinelli (Dalang, Kiina)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 24.10.2012 tekemän päätöksen asiassa R 1561/2011-1 ja näin ollen hylkäämään Yhteisön tavaramerkkilehdessä nro 117/2010 julkaistun rekisteröintihakemuksen, jonka Antonio Facchinelli on tehnyt, kaikkien tavaroiden osalta

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Antonio Facchinelli

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanaosat ANTONIO BACIONE sisältävä kuviomerkki luokkiin 3, 14, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 9 056 037

Sen tavaramerkin tai merkin haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki tai merkki, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanaosan erreà sisältävä kuviomerkki ja kaksi yhteenkietoutunutta vinoneliötä sisältävä kuviomerkki luokkiin 3, 9, 14, 16, 18, 25, 28, 35 ja 41 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet:

—	asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

—	asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan rikkominen.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/30

Kanne 28.1.2013 — 1. garantovaná v. komissio

(Asia T-42/13)

2013/C 79/51

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: 1. garantovaná a.s. (Bratislava, Slovakia) (edustajat: solicitor M. Powell, barrister G. Forwood ja asianajajat M. Staroň ja P. Hodál)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan 21.12.2012 päivätyn komission kirjeen asiassa COMP/39.396 — kalsiumkarbidi siltä osin kuin siinä

—

sovelletaan 4,5 prosentin korkoa ajanjaksoihin, joiden ajaksi unionin yleinen tuomioistuin oli i) lykännyt komission asiassa COMP/39.396 — teräs- ja kaasuteollisuuden käyttämät kalsiumkarbidi- ja magnesiumpohjaiset reagenssit 22.7.2009 tekemän päätöksen K(2009) 5791 lopullinen 2 artiklan täytäntöönpanon kantajan osalta ja ii) lykännyt kantajalle määrättyä velvollisuutta asettaa pankkitakaus kyseisen päätöksen 2 artiklassa määrätyn sakon välittömän perimisen välttämiseksi

—	asetetaan maksamatta olevaksi kokonaismääräksi 25.1.201220 293 586,60 euroa, joka kattaa sakon ja viivästyskoron

—	annetaan kantajalle virallinen kehotus joko tehdä 20 293 586,60 euron suuruinen väliaikainen maksusuoritus tai asettaa kyseisen summan kattava hyväksyttävä rahavakuus viimeistään 25.1.2013

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei komissiolla ollut minkäänlaisia oikeudellisia perusteita periä korkoa ex parte -menettelyssä annetun välitoimimääräyksen kattamalta ajanjaksolta, koska ex parte -menettelyssä 20.10.2009 annetussa välitoimimääräyksessä lykättiin päätöksen K(2009) 5791 2 artiklan täytäntöönpano kantajan osalta. Sakko ei siten ollut soveltamissääntöjen (1) 79 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla ”erääntynyt”. Periaatteen, jonka mukaan liitännäinen asia seuraa pääasiaa (accessorium sequitur principale), mukaisesti sakkoon liittyvää korkoa voidaan alkaa laskea vasta siitä päivämäärästä lukien, jolloin sakko erääntyy.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että 4,5 prosentin sakkokoron soveltaminen välitoimimääräyksen kattamalta ajalta loukkasi kantajan perusteltua luottamusta, koska 2.3.2011 annetussa välitoimimääräyksessä lykättiin kantajalle määrättyä velvollisuutta asettaa pankkitakaus päätöksen K(2009) 5791 2 artiklassa määrätyn sakon välittömän perimisen välttämiseksi. Tämän johdosta kantaja oli samassa asemassa kuin missä se olisi ollut, jos se olisi asettanut pankkitakauksen. Näin ollen kantaja saattoi 24.7.2009 päivätyn komission kirjeen, jolla annettiin tiedoksi päätös K(2009) 5791, nojalla perustellusti luottaa siihen, että sakon määrälle maksettaisiin korkoa soveltamissääntöjen 86 artiklan 5 kohdassa asetun korkokannan mukaan.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että 4,5 prosentin sakkokoron soveltamisella välitoimimääräysten kattamiin ajanjaksoihin estetään välitoimimääräysten käytännön vaikutus, koska soveltamissääntöjen 86 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja 5 kohtaan sisältyvän kahden eri korkokannan tarkoituksena on kannustaa yrityksiä pankkitakausten asettamiseen ja vastaavasti rangaista niitä, jotka kieltäytyvät maksamasta sakkoja näiden erääntyessä tai asettamasta asianmukaista pankkitakausta. Kantajaa ei tulisi rangaista perimällä siltä rangaistuksen luonteista korkoa sen johdosta, ettei se ole asettanut pankkitakausta, kun i) unionin yleinen tuomioistuin on lykännyt sakon täytäntöönpanoa ja ii) katsonut, että kantajan oli objektiivisesti tarkasteltuna mahdotonta asettaa pankkitakausta.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että 4,5 prosentin sakkokoron soveltaminen välitoimimääräysten kattamiin ajanjaksoihin on suhteellisuusperiaatteen vastaista. Olisi kohtuutonta rangaista kantajaa soveltamalla soveltamissääntöjen 86 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista korkokantaa tilanteessa, jossa i) sakkoa ei voida panna täytäntöön ja jossa ii) unionin tuomioistuimissa on todettu, ettei kantaja pysty maksamaan sakkoa eikä asettamaan soveliasta pankkitakausta.

(1) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23.12.2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/31

Kanne 29.1.2013 — Donnici v. parlamentti

(Asia T-43/13)

2013/C 79/52

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Beniamino Donnici (Castrolibero, Italia) (edustajat: asianajajat V. Vallefuoco ja J. Van Gyseghem)

Vastaaja: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan, että Euroopan parlamentti on tehnyt vakavan virheen 24.5.2007 tekemässään, kantajalle vastaisessa päätöksessä, jonka unionin tuomioistuin kumosi 30.4.2009 antamallaan tuomiolla, ja velvoittamaan tämän seurauksena Euroopan parlamentin korvaamaan kantajalle tuosta lainvastaisesta toimesta aiheutuneen tai aiheutuvan aineellisen ja aineettoman vahingon, jonka määräksi arvioidaan 1 720 470 euroa tai tuomioistuimen kohtuulliseksi katsoma pienempi määrä. Lisäksi vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja, joka on nostanut kanteet myös asioissa T-215/07 ja C-9/08, Donnici vastaan Parlamentti, vaatii korvausta vahingoista, joita hän on kärsinyt siitä, että vastaaja ei ole hyväksynyt hänen Euroopan parlamentin jäsenen valtakirjaansa, minkä Euroopan unionin tuomioistuin kumosi myöhemmin.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa siihen, että nyt käsiteltävässä asiassa täyttyvät kaikki oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun toteamiseksi; erityisesti seuraavat seikat:

—	riidanalaisen toiminnan lainvastaisuus

—	vahinko on tosiasiassa syntynyt

—	mainitun toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys

—	unionin syyllisyys, eli sen rikkomisen aste. Tämän osalta todetaan, että vastaaja on riittävän vakavalla ja ilmeisellä tavalla jättänyt noudattamatta sääntöä, jolla on tarkoitus saada aikaan oikeuksia yksityisille.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/31

Kanne 29.1.2013 — AbbVie. v. EMA

(Asia T-44/13)

2013/C 79/53

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: AbbVie. Inc. (Wilmington, Yhdysvallat) ja AbbVie Ltd (Maidenhead, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajaja P. Bogaert, asianajaja G. Berrisch ja solicitor B. Kelly)

Vastaaja: Euroopan lääkevirasto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan lääkeviraston 14.1.2013 tekemän päätöksen EMA/748792/2012, jolla annettiin oikeus tutustua lääkkeen myyntilupaa koskeviin asiakirjoihin, ja

—	velvoittamaan Euroopan lääkeviraston korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan päätöksellä rikotaan avoimuusasetuksen (1) 4 artiklan 2 kohtaa ja sillä loukataan kantajien perusoikeutta kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden suojaan.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan päätöksellä rikotaan avoimuusasetuksen 4 artiklan 4 kohtaa ja sillä loukataan hyvän hallinnon periaatetta.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan päätöksellä loukataan perusteluvelvollisuutta avoimuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan päätöksellä loukataan luottamuksensuojan periaatetta.

Viiden kanneperuste, jonka mukaan päätöksellä rikotaan direktiiviä 2001/29/EY (2), omaisuuden suojaa, johon luetaan mukaan tekijänoikeus, koskevaa perusoikeutta, suhteellisuusperiaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta siltä osin kuin oikeus tutustua asiakirjoihin annetaan asiakirjoista toimitettavien jäljennösten välityksellä.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

(2) Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10).

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/33

Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.1.2013 — BO v. komissio

(Asia F-27/11) (1)

(Henkilöstö - Sosiaaliturva - Lääkinnällisiin toimiin liittyvien matkakulujen korvaaminen - Kielellisistä syistä johtuvat matkakulut)

2013/C 79/54

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: BO (Amman, Jordania) (edustajat: L. Levi, M. Vandenbussche ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Henkilöstö — Vaatimus kumota vastaajan päätökset, joilla kieltäydyttiin hyväksymästä kantajan pojalleen, puolisolleen ja itselleen pyytämiä lääkinnällisiä toimia

Tuomiolauselma

1)	Euroopan komission 1.6.2012 tekemät päätökset, joilla kieltäydyttiin korvaamasta BO:n pojan matka- ja saattokuluja, kumotaan.

2)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BO:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 186, 25.6.2011, s. 33.

16.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/33

Kanne 3.1.2013 — ZZ v. Europol

(Asia F-1/13)

2013/C 79/56

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja J.-J. Ghosez)

Vastaaja: Euroopan poliisivirasto (Europol)

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Sen päätöksen kumoaminen, jolla Europol päätti olla uudistamatta kantajan sopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi, ja Europolin velvoittaminen korvaamaan erotus sen palkan, jonka kantaja olisi voinut edelleen saada Europolilta, ja muun korvauksen, joka kantajalle tosiasiallisesti maksettiin, välillä

Vaatimukset

—	On kumottava vastaajan 29.2.2012 tekemä päätös, jolla vastaajan 3.4.2011 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla kantajalle ilmoitettiin, ettei tämän määräaikaista, 31.5.2012 päättyvää työsopimusta jatkettaisi

—

vastaaja on velvoitettava suorittamaan kantajalle sen palkan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi jatkanut vastaajan palveluksessa, ja hänelle väliaikaisen toimihenkilön palkan sijasta 1.6.2012 alkaen tosiasiallisesti maksettujen palkkojen, palkkioiden, työttömyys- ja muiden korvausten välinen erotus

—	Euroopan poliisivirasto (Europol) on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2013.079.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 79

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	56. vuosikerta 16. maaliskuu 2013

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2013/C 079/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 71, 9.3.2013	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2013/C 079/02	Asia C-541/11: Unionin tuomioistuimen määräys (neljäs jaosto) 17.1.2013 (Vrhovno sodiščen (Slovenia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Jožef Grilc v. Slovensko zavarovalno združenje GIZ (Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan toinen alakohta — Liikennevakuutus — Direktiivi 2000/26/EY — Korvauselimet — Kansallisessa tuomioistuimessa esitetty korvausvaatimus)	2

2013/C 079/03	Asia C-261/12 P: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 17.1.2013 — Valittajana Annunziata Del Prete sekä vastapuolina Giorgio Armani SpA ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (Muutoksenhaku — Yhteisön tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 40/94 — 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Sekaannusvaara — Tunnettuus — Kuviomerkki AJ AMICI JUNIOR — Aiemman kansallisen kuviomerkin AJ ARMANI JEANS ja aiemman kansallisen sanamerkin ARMANI JUNIOR haltijan väite)	2

2013/C 079/04	Asia C-488/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Sándor Nagy v. Hajdú-Bihar megyei Kormányhivatal	3

2013/C 079/05	Asia C-489/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Lajos Tiborné Böszörményi v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal	3

2013/C 079/06	Asia C-490/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Róbert Gálóczhi-Tömösváry v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal	3

2013/C 079/07	Asia C-491/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 31.10.2012 — Margit Szabadosné Bay Magdolna v. Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal	4

2013/C 079/08	Asia C-526/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Debreceni Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 20.11.2012 — Józsefné Ványai v. Nagyrábé Község Polgármesteri Hivatal	4

2013/C 079/09	Asia C-574/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supremo Tribunal Administrativo (Portugali) on esittänyt 7.12.2012 — Centro Hospitalar de Setúbal, EPE ja Serviço de Utilização Comum dos Hospitais (SUCH) v. Eurest Portugal — Sociedade Europeia de Restaurantes Lda	5

2013/C 079/10	Asia C-577/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Wien (Itävalta) on esittänyt 10.12.2012 — Michaela Hopfgartner	6

2013/C 079/11	Asia C-588/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeidshof te Antwerpen (Belgia) on esittänyt 14.12.2012 — Lyreco Belgium NV v. Sophie Rogiers	6

2013/C 079/12	Asia C-592/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Madrid (Espanja) on esittänyt 18.12.2012 — Compañía Europea de Viajeros de España S.A. v. Tribunal Económico Administrativo Regional de Madrid (Ministerio de Economia y Hacienda)	6

2013/C 079/13	Asia C-594/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verfassungsgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 19.12.2012 — Kärntner Landesregierung ym.	7

2013/C 079/14	Asia C-598/12: Kanne 20.12.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta	8

2013/C 079/15	Asia C-605/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 24.12.2012 — Welmory Sp z.o.o. v. Dyrektor Izby Skarbowej w Gdańsku	8

2013/C 079/16	Asia C-14/13: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 10.1.2013 — Gena Ivanova Cholakova v. Osmo rayonno upravlenie pri Stolichna direktsiya na vatreshnite raboti	9

2013/C 079/17	Asia C-18/13: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen Sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 14.1.2013 — Max Pen EOOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i izpalnenie na proizvodstvoto Sofia	10

2013/C 079/18	Asia C-23/13: Kanne 17.1.2013 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta	11

2013/C 079/19	Asia C-666/11: Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 7.1.2013 (Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalenin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — M, N, O, P, ja Q v. Bundesamt für Migration und Flüchtlinge	11

	Unionin yleinen tuomioistuin
2013/C 079/20	Asia T-494/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 5.2.2013 — Bank Saderat Iran v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Iraniin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen — Varojen jäädyttäminen — Perusteluvelvollisuus — Puolustautumisoikeudet — Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan — Ilmeinen arviointivirhe)	12

2013/C 079/21	Asia T-540/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Espanja v. komissio (Koheesiorahasto — Rahaston sellaiselle neljälle kaupungille alun perin myöntämän taloudellisen tuen alentaminen, jotka osallistuvat hankkeeseen, jotka koskevat Madridin ja Ranskan rajan välisen suurnopeusradan tiettyjä osuuksia — Päätöksen tekemisen määräaika — Asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohta — Asetuksen (EY) N:o 1386/2002 18 artiklan 3 kohta — Lisäurakka tai lisäpalvelut — Ennalta arvaamattoman syyn käsite — Direktiivin 93/38/ETY 20 artiklan 2 kohdan f alakohta)	13

2013/C 079/22	Asia T-66/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Present-Service Ullrich v. SMHV — Punt Nou (babilu) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin babilu rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi yhteisön sanamerkki BABIDU — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Palvelujen samankaltaisuus — Merkkien samankaltaisuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	13

2013/C 079/23	Asia T-104/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Ferrari v. SMHV (PERLE’) (Yhteisön tavaramerkki — Kansainvälinen rekisteröinti, jossa nimetään Euroopan yhteisö — Kuviomerkki PERLE’ — Ehdottomat hylkäysperusteet — Kuvailevuus — Erottamiskyvyn puuttuminen — Käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta ja 3 kohta)	14

2013/C 079/24	Asia T-159/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.2.2013 — Marszałkowski v. SMHV — Mar-Ko Fleischwaren (WALICHNOWY MARKO) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin WALICHNOWY MARKO rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön sanamerkki MAR-KO — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	14

2013/C 079/25	Asia T-235/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — Espanja v. komissio (Koheesiorahasto — Rahaston sellaiselle viidelle hankkeelle alun perin myöntämän taloudellisen tuen alentaminen, jotka koskevat Espanjan suurnopeusradan tiettyjen osuuksien käyttöönottoa — Päätöksen tekemisen määräaika — Asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohta — Asetuksen (EY) N:o 1386/2002 18 artiklan 3 kohta — Lisätoimitukset — Lisäurakka tai lisäpalvelut — Ennalta arvaamattoman syyn käsite — Direktiivin 93/38/ETY 20 artiklan 2 kohdan e ja f alakohta)	14

2013/C 079/26	Asia T-263/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Bopp v. SMHV (vihreällä reunustettu kahdeksankulmio) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus vihreällä reunustetun kahdeksankulmion sisältävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Erottamiskyky — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta — Kantajan vastauksessa ensimmäisen kerran esitetty tarjous näytöstä — Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 1 kohta — Asiakirjan lähettäminen SMHV:lle faksina — Sovellettavat säännöt)	15

2013/C 079/27	Asia T-272/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Coin v. SMHV — Dynamiki Zoi (Fitcoin) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Fitcoin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat kansalliset, yhteisön ja kansainväliset kuviomerkit coin — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	15

2013/C 079/28	Asia T-368/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 1.2.2013 — Polyelectrolyte Producers Group ym. v. komissio (REACH — Akryyliamidin markkinoille saattamiseen ja käyttöön sovellettavia rajoituksia laastisovelluksissa koskevat siirtymätoimenpiteet — Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII — Suhteellisuus — Perusteluvelvollisuus)	16

2013/C 079/29	Asia T-412/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Maharishi Foundation v. SMHV (TRANSCENDENTAL MEDITATION) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin TRANSCENDENTAL MEDITATION rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Valituslautakunnan päätös palauttaa asia tutkimusosastolle — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta — Tutkittavaksi ottaminen — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Kohdeyleisö)	16

2013/C 079/30	Asia T-426/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.2.2013 — Maharishi Foundation v. SMHV (MÉDITATION TRANSCENDANTALE) (Yhteisön tavaramerkki — Hakemus sanamerkin MÉDITATION TRANSCENDANTALE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Ehdoton hylkäysperuste — Valituslautakunnan päätös palauttaa asia tutkimusosastolle — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 65 artiklan 4 kohta — Tutkittavaksi ottaminen — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Kohdeyleisö)	17

2013/C 079/31	Asia T-504/11: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 4.2.2013 — Hartmann v. SMHV — Protecsom (DIGNITUDE) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin DIGNITUDE rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat kansalliset ja yhteisön sanamerkit Dignity — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaaran puuttuminen — Tavaroiden samankaltaisuuden puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	17

2013/C 079/32	Asia T-54/12: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 31.1.2013 — K2 Sports Europe v. SMHV — Karhu Sport Iberica (SPORT) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin SPORT rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aiempi kansallinen ja kansainvälinen sanamerkki K2 SPORTS — Suhteellinen hylkäysperuste — Merkit eivät ole samankaltaisia — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	18

2013/C 079/33	Asia T-560/12: Kanne 17.12.2012 — Miejskie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej v. Euroopan kemikaalivirasto	18

2013/C 079/34	Asia T-572/12: Kanne 21.12.2012 — Nissan Jidosha v. SMHV (CVTC)	19

2013/C 079/35	Asia T-577/12: Kanne 27.12.2012 — NIOC ym. v. neuvosto	19

2013/C 079/36	Asia T-578/12: Kanne 27.12.2012 — NIOC v. neuvosto	20

2013/C 079/37	Asia T-580/12: Kanne 27.12.2012 — J. Yaqub v. SMHV — Turkki (ATATURK)	21

2013/C 079/38	Asia T-2/13: Kanne 7.1.2013 — CFE-CGC France Télécom-Orange v. komissio	21

2013/C 079/39	Asia T-3/13: Kanne 7.1.2013 — Ronja v. komissio	22

2013/C 079/40	Asia T-7/13: Kanne 7.1.2013 — ADEAS v. komissio	22

2013/C 079/41	Asia T-9/13: Kanne 8.1.2013 — National Iranian Gas Company v. neuvosto	23

2013/C 079/42	Asia T-10/13: Kanne 9.1.2013 — Bank of Industry and Mine v. neuvosto	24

2013/C 079/43	Asia T-17/13: Kanne 11.1.2013 — ANKO v. komissio	24

2013/C 079/44	Asia T-19/13: Kanne 11.1.2013 — Ekologický právní servis v. komissio	25

2013/C 079/45	Asia T-28/13: Kanne 23.1.2013 — ECC Couture v. SMHV — Ball Wholesale (Culture)	26

2013/C 079/46	Asia T-29/13: Kanne 17.1.2013 — AbbVie ym. v. EMA	26

2013/C 079/47	Asia T-30/13: Kanne 22.1.2013 — GRE v. SMHV — Villiger Söhne (LIBERTE american blend)	27

2013/C 079/48	Asia T-34/13: Kanne 23.1.2013 — Meta Group v. Euroopan komissio	27

2013/C 079/49	Asia T-35/13: Kanne 23.1.2013 — Meta Group v. Euroopan komissio	29

2013/C 079/50	Asia T-36/13: Kanne 21.1.2013 — Erreà Sport v. SMHV — Facchinelli (ANTONIO BACIONE)	29

2013/C 079/51	Asia T-42/13: Kanne 28.1.2013 — 1. garantovaná v. komissio	30

2013/C 079/52	Asia T-43/13: Kanne 29.1.2013 — Donnici v. parlamentti	31

2013/C 079/53	Asia T-44/13: Kanne 29.1.2013 — AbbVie. v. EMA	31

	Virkamiestuomioistuin
2013/C 079/54	Asia F-27/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.1.2013 — BO v. komissio (Henkilöstö — Sosiaaliturva — Lääkinnällisiin toimiin liittyvien matkakulujen korvaaminen — Kielellisistä syistä johtuvat matkakulut)	33

2013/C 079/55	Asia F-25/12: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.2.2013 — Presset v. komissio (Henkilöstö — Palkkaus — Päiväraha — Myöntämisedellytykset)	33

2013/C 079/56	Asia F-1/13: Kanne 3.1.2013 — ZZ v. Europol	33