|
ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2013.033.fin |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
56. vuosikerta |
|
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
|
II Tiedonannot |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2013/C 033/01 |
||
|
2013/C 033/02 |
||
|
2013/C 033/03 |
||
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2013/C 033/04 |
||
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2013/C 033/05 |
||
|
2013/C 033/06 |
||
|
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/1 |
Komission tiedonanto viranomaisesta, joka on valtuutettu antamaan alkuperätodistuksia asetuksen (EY) N:o 891/2009 mukaisesti
2013/C 33/01
Syyskuun 25 päivänä 2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 891/2009, joka julkaistiin 26 päivänä syyskuuta 2009 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 254, avattiin Intiasta peräisin olevaa sokeria koskeva tuontitariffikiintiö.
Syyskuun 25 päivänä 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 891/2009 10 artiklassa täsmennetään, että kiintiössä tuotujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytyksenä on alkuperätodistuksen esittäminen.
Seuraava viranomainen on valtuutettu antamaan edellä mainitussa asetuksessa tarkoitettuja alkuperätodistuksia.
|
Office of Additional Director General of Foreign Trade Office |
|
Nishta Bhavan, 48, Sir Vithaldas Thackersey Marg |
|
Churchgate |
|
Mumbai 400 020 |
|
INDIA |
|
P. +220 17716 / +220 38094 / +220 31074 |
|
F. +220 01255 |
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/2 |
Komission tiedonanto osakaudella 1 päivästä huhtikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2013 käytettävissä oleviin määriin lisättävistä määristä, joista ei ole esitetty hakemuksia tietyissä sianliha-alan tuotteiden osalta avatuissa unionin kiintiöissä
2013/C 33/02
Komission asetuksella (EY) N:o 442/2009 (1) avataan sianliha-alan tuotteiden tuontitariffikiintiöitä. Joulukuun 2012 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa kiintiöiden 09.4038, 09.4170 ja 09.4204 osalta jätetyt tuontitodistushakemukset, jotka koskevat osakautta 1 päivästä tammikuuta–31 päivään maaliskuuta 2013, koskevat käytettävissä olevia määriä pienempiä määriä. Komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) 7 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen mukaisesti määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, lisätään 1 päivästä huhtikuuta–30 päivään kesäkuuta 2013 kestävälle seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään, ja ne esitetään tämän tiedonannon liitteessä.
(1) EUVL L 129, 28.5.2009, s. 13.
(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.
LIITE
|
Kiintiön järjestysnumero |
Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään osakaudelle 1 päivästä huhtikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2013 vahvistettuun määrään (kilogrammoina) |
|
09.4038 |
25 464 358 |
|
09.4170 |
3 541 500 |
|
09.4204 |
3 468 000 |
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/3 |
Komission tiedonanto osakaudella 1 päivästä huhtikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2013 käytettävissä oleviin määriin lisättävistä määristä, joista ei ole esitetty hakemuksia tietyissä siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden sekä ovalbumiinien osalta avatuissa unionin kiintiöissä
2013/C 33/03
Komission asetuksissa (EY) N:o 533/2007 (1), (EY) N:o 536/2007 (2), (EY) N:o 539/2007 (3), (EY) N:o 1384/2007 (4) ja (EY) N:o 1385/2007 (5) avataan siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontitariffikiintiöitä. Joulukuun 2012 ensimmäisten seitsemän päivän kuluessa kiintiöiden 09.4068, 09.4070, 09.4169, 09.4015, 09.4402, 09.4091, 09.4092 ja 09.4421 osalta jätetyt tuontitodistushakemukset osakaudeksi 1 päivästä tammikuuta–31 päivään maaliskuuta 2013 koskevat käytettävissä olevia määriä pienempiä määriä. Komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (6) 7 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen mukaisesti määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, lisätään 1 päivästä huhtikuuta–30 päivään kesäkuuta 2013 kestävälle seuraavalle kiintiöosakaudelle vahvistettuun määrään, ja ne esitetään tämän tiedonannon liitteessä.
(1) EUVL L 125, 15.5.2007, s. 9.
(2) EUVL L 128, 16.5.2007, s. 6.
(3) EUVL L 128, 16.5.2007, s. 19.
(4) EUVL L 309, 27.11.2007, s. 40.
(5) EUVL L 309, 27.11.2007, s. 47.
(6) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.
LIITE
|
Kiintiön järjestysnumero |
Hakematta jääneet määrät, jotka lisätään osakaudelle 1 päivästä huhtikuuta 2013–30 päivään kesäkuuta 2013 vahvistettuun määrään (kilogrammoina) |
|
09.4068 |
2 482 054 |
|
09.4070 |
876 750 |
|
09.4169 |
12 421 750 |
|
09.4015 |
107 840 000 |
|
09.4402 |
8 422 365 |
|
09.4091 |
140 000 |
|
09.4092 |
298 000 |
|
09.4421 |
175 000 |
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/4 |
Euron kurssi (1)
4. helmikuuta 2013
2013/C 33/04
1 euro =
|
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
|
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,3552 |
|
JPY |
Japanin jeniä |
125,63 |
|
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4599 |
|
GBP |
Englannin puntaa |
0,86190 |
|
SEK |
Ruotsin kruunua |
8,5823 |
|
CHF |
Sveitsin frangia |
1,2350 |
|
ISK |
Islannin kruunua |
|
|
NOK |
Norjan kruunua |
7,4275 |
|
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
|
CZK |
Tšekin korunaa |
25,669 |
|
HUF |
Unkarin forinttia |
293,23 |
|
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
|
LVL |
Latvian latia |
0,7003 |
|
PLN |
Puolan zlotya |
4,1640 |
|
RON |
Romanian leuta |
4,3720 |
|
TRY |
Turkin liiraa |
2,3790 |
|
AUD |
Australian dollaria |
1,2990 |
|
CAD |
Kanadan dollaria |
1,3509 |
|
HKD |
Hongkongin dollaria |
10,5081 |
|
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,6002 |
|
SGD |
Singaporin dollaria |
1,6781 |
|
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 478,02 |
|
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
12,1188 |
|
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
8,4482 |
|
HRK |
Kroatian kunaa |
7,5915 |
|
IDR |
Indonesian rupiaa |
13 112,82 |
|
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,2080 |
|
PHP |
Filippiinien pesoa |
55,000 |
|
RUB |
Venäjän ruplaa |
40,6490 |
|
THB |
Thaimaan bahtia |
40,344 |
|
BRL |
Brasilian realia |
2,6975 |
|
MXN |
Meksikon pesoa |
17,1751 |
|
INR |
Intian rupiaa |
72,1980 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
V Ilmoitukset
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/5 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen
2013/C 33/05
Julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
MUUTOSHAKEMUS
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (2)
9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS
”JIHOČESKÁ NIVA”
EY-N:o: CZ-PGI-0105-0984-19.03.2012
SMM ( X ) SAN ( )
1. Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee:
|
— |
|
Tuotteen nimi |
|
— |
☒ |
Tuotteen kuvaus |
|
— |
|
Maantieteellinen alue |
|
— |
|
Alkuperätodisteet |
|
— |
|
Tuotantomenetelmä |
|
— |
|
Yhteys maantieteelliseen alkuperään |
|
— |
|
Merkinnät |
|
— |
|
Kansalliset vaatimukset |
|
— |
|
Muu (täsmennettävä) |
2. Muutoksen/muutosten tyyppi:
|
— |
☒ |
Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos |
|
— |
|
Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu |
|
— |
|
Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta) |
|
— |
|
Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta) |
3. Muutos (muutokset):
Yhteenvedon kohdan 4.2 (Kuvaus) kuudes kohta kuuluu seuraavasti:
Muoto, jossa tuote saatetaan markkinoille: Edellä mainitun sylinterinmuotoisen muodon lisäksi (paino noin 2,8 kg) juustoa pidetään kaupan myös puolisylinterin muotoisena (paino noin 1,2 kg) ja paloina, jotka painavat 115 g tai 220 g.
Jotta markkinoiden tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin, tämä määrittely on syytä muotoilla väljemmin. Sen vuoksi kyseinen kohta pyydetään muuttamaan seuraavasti:
Muoto, jossa tuote saatetaan markkinoille: Juusto saatetaan markkinoille sylinterinmuotoisena joko kokonaisena, puolikkaana tai eripainoisina paloina.
Tämä muutos ei edellytä muutoksia tuotteen koostumuksessa tai valmistusmenetelmässä.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (3)
”JIHOČESKÁ NIVA”
EY-N:o: CZ-PGI-0105-0984-19.03.2012
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi:
”Jihočeská Niva”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:
Tšekin tasavalta
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:
3.1 Tuotetyyppi:
|
Luokka 1.3 – |
Juustot |
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:
Ulkonäkö: Tämän sylinterinmuotoisen juuston halkaisija on 180–200 mm ja korkeus noin 10 cm (paino n. 2,8 kg). Juuston luontaisia piirteitä ovat kuoressa olevat pesu- tai raaputusjäljet, juuston läpi kasvava sinivihreä home ja pinnan osittainen vahamaisuus. Pinnan väri vaihtelee kermanvärisestä vaaleanruskeaan.
Sisus: Sisältä juuston väritys vaihtelee kermanvaaleasta voinväriseen, ja home muodostaa sisälle säännöllisen sinivihreän marmoroinnin. Juustossa on myös selkeitä reikiä.
Juuston koostumus: Pehmeä, levitettäessä mureneva, tasaisesti kypsynyt; ei saa sisältää tuntematonta hometta.
Maku ja aromi: suolainen, kirpeä, aromaattinen, terävä loppumaku, Penicillium roqueforti -homeviljelmän ominaismaku.
Muoto, jossa tuote saatetaan markkinoille: Juusto saatetaan markkinoille sylinterinmuotoisena joko kokonaisena, puolikkaana tai eripainoisina paloina.
Kuiva-ainepitoisuus: 52 %; kuiva-ainepitoisuuden sallittu negatiivinen poikkeama: – 1 %; kuiva-ainepitoisuuden positiivinen poikkeama ei ole virhe
Rasvaa kuiva-aineesta: 50 %; kuiva-aineen rasvapitoisuuden sallittu vaihteluväli: 50 %–< 55 %
Suolapitoisuus: 3–5,5 %
Juusto sisältää Penicillium roqueforti -homeviljelmän, joka on kantaa PY tai PV, CB tai PR1 (kantaan PR4 asti). Muiden mikrobiologisten vaatimusten suhteen juusto täyttää elintarvikkeiden turvallisuutta ja valmistusprosessin hygieniaa koskevat vakiokriteerit.
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
Perusraaka-aine: Tämän luonnollisen homejuuston tuotannossa käytetään käsiteltyä lehmänmaitoa. Tuotannossa käytetään yksinomaan määritellyltä alueelta saatavaa maitoa. Muut raaka-aineet: Penicillium roqueforti -homeviljelmä, joka on kantaa PY tai PV, CB tai PR1 (kantaan PR4 asti), suola, maitohappoviljelmät, juoksute, kalsiumkloridi.
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):
Ei sovelleta
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
Perusraaka-aineen eli maidon on tultava maantieteelliseltä alueelta. Samoin koko valmistus- ja kypsytysprosessin on tapahduttava maantieteellisellä alueella, jotta pitkäaikaista paikallista kokemusta ja alkuperäisiä kypsytyskellareita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman pitkälti.
Käsitelty lehmänmaito, jonka rasvapitoisuus on 3,45 %, kaadetaan juustokattilaan ja joukkoon lisätään yleisesti käytettyjä maitohappoviljelmiä, jotka varmistavat juuston hyvän hapottumisen koko valmistus- ja kypsytysprosessin ajan. Jihočeská Niva -juuston ominaismaku johtuu Penicillium roqueforti -homeviljelmästä, jota on käytetty jo vuosikymmenien ajan (kanta on yleisesti saatavilla elintarviketeollisuuden käyttöön). Kun juoksute on lisätty ja maito juustoutunut, juustorakeet kaadetaan sylinterimäisiin muotteihin. Hera valutetaan pois ja mikroflooraviljelmää kasvatetaan määritellyssä lämpötilassa. Juusto suolataan kahdessa vaiheessa: ensinnäkin suolavedessä ja sen jälkeen hieromalla juustoa isorakeisella suolalla. Aiemmin kypsytys tapahtui luonnon kypsytyskellareissa, jotka oli koverrettu kalkkikivikallioon. Homejuuston tuotannon lisääntymisen vuoksi vuonna 2005 rakennettiin ilmastoidut kypsytyskellarit, jotka on varustettu lämpö- ja kosteussäätimin. Juustoa kypsytetään kellarissa vähintään neljä viikkoa.
Kypsyneen juuston pinta pestään tai raaputetaan.
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:
Homejuuston bioteknologisen luonteen vuoksi juusto on pakattava suoraan tuotantopaikalla. Näin taataan tuotteen laatu ja hygienia ja estetään se, että juustoa pidettäisiin virheellisesti jonakin muuna, toisella alueella tuotettuna juustona. Samalla tuotteen jäljitettävyys paranee.
Koko juusto tai sen osa pakataan alumiinifolioon tai erityiseen happea läpäisevään kääreeseen. Osa tuotannosta jaetaan paloiksi ja pakataan muovirasioihin, joita peittää painatettu muovikääre.
Pakkauksen on oltava vahingoittumaton, puhdas ja asianmukaisesti merkitty.
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:
Jihočeská Niva -nimitys on merkittävä selkeästi tuotepakkaukseen.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:
Maantieteellinen alue on Etelä-Böömi, jonka rajat määritellään valtion alueellisesta jakautumisesta annetussa laissa 36/1960, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna.
5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään:
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:
Etelä-Böömi on yksi Tšekin vähiten saastuneista alueista. Sitä on aina pidetty ensisijaisesti maatalousalueena. Tämä pätee edelleenkin.
Maito tulee Etelä-Böömistä. Laidunmaat sijaitsevat Novohradské Horyn, Blanský lesin ja Šumavan suojelluilla alueilla, ja alueen ainutlaatuisella kasvistolla on myönteinen vaikutus maidon makuun.
Maasto on monimuotoista ja jylhää pilaantumattomine metsineen, niittyineen, laitumineen ja vesistöineen ja luonto hyvin puhdasta, erityisesti Český Krumlovin alueella ja Šumavan alarinteillä (julistettu UNESCOn biosfäärialueeksi vuonna 1990). Todisteena sitä, että Etelä-Böömin luonnonympäristö on hyvin arvokasta, useita alueita on julistettu virallisesti suojelluiksi, ja kaksi niistä on UNESCOn suojeluksessa.
Laitumilla, erityisesti mesofiilisillä niityillä, kasvaa alueelle luonteenomaista, hyvin monenlaista kasvistoa. Alueelle ovat luonteenomaisia lyhytvartiset kasvit (jäkki, nata jne.), joiden lajikevalikoima on runsas, sekä tietyt harvinaiset lajikkeet. Yhtenä erityisenä kotoperäisenä kasvina voidaan mainita Phyteuma nigrum. Muita ovat muun muassa Gentiana pannonica, Gentiana cruciata, Ligusticum mutellina, Arnica montana, Gentianella praecox subsp. Bohemica, Carex Michelii, Andropogon ischaemum, Veronica teucrium, Stachys recta ja Koeleria pyramidata.
Paikallisille ihmisille on kertynyt sukupolvien ajan kokemusta tämän juuston valmistuksesta, ja tällä on luonnollisesti myös ollut huomattava vaikutus Jihočeská Niva -juuston laatuun ja ominaisuuksiin.
Nämä tekijät selvästi erottavat maantieteellisen alueen sitä ympäröivistä alueista.
5.2 Tuotteen erityisyys:
Jihočeská Niva -juustolle on ominaista hyvin laadukas käsittely ja sen maku, joka perustuu kuiva-aineiden, rasvan ja suolan tasapainoiseen sisältöön. Juustoa on valmistettu vuosikymmenien ajan kohdassa 3.5 kuvatulla menetelmällä. Tuotteen perustana on Etelä-Böömin alueelta tuleva maito.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):
Jihočeská Niva -homejuustoja on tuotettu Český Krumlovin tuotantolaitoksessa samalla tuotantomenetelmällä vuodesta 1951. Niva-juuston valmistuksen historiasta todistavat lukuisat maininnat lehdistössä. Juusto on saanut nimensä Šumavan niityistä ja laitumista, joilta tärkein ainesosa eli lehmänmaito tulee. Alueen ainutlaatuisella kasvistolla on myönteinen vaikutus maidon makuun ja sitä kautta lopputuotteeseen.
Suuri yleisö ja maitotalousalan asiantuntijat Tšekissä arvostavat Jihočeská Niva -homejuuston hyvin korkealle. Jihočeská Niva on pitkän aikaa luokiteltu parhaimpien homejuustojen joukkoon valtakunnallisissa juustoalan näyttelyissä asiantuntijatuomareiden arvioimana. Myös maallikot arvostavat Jihočeská Niva -juuston korkealle.
Jihočeská Niva -juuston suosiosta ja maineesta kertoo selvästi myös se, että se esitetään tyypillisenä paikallisena tuotteena Etelä-Böömin aluetta esittelevässä lyhyessä mainosfilmissä.
Eritelmän julkaisutiedot:
(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)
http://isdv.upv.cz/portal/pls/portal/portlets.ops.det?popk=208&plang=cs
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012.
(3) Katso alaviite 2.
|
5.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 33/10 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
2013/C 33/06
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla (1).
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu (2)
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”POULET DES CÉVENNES”/”CHAPON DES CÉVENNES”
EY-N:o: FR-PGI-0005-0862-22.02.2011
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi:
”Poulet des Cévennes”/”Chapon des Cévennes”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:
Ranska
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:
3.1 Tuotetyyppi:
|
Luokka 1.1 – |
Tuore liha (ja muut eläimenosat) |
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:
SMM-merkinnän saaneilla Poulet des Cévennes -kananpojilla tai Chapon des Cévennes -salvukukoilla on seuraavat ominaispiirteet:
Kannat: hakijaryhmittymä käyttää risteytyksiä S 757 N, T 457 N ja T 451. Kyseiset risteytykset on sisällytetty luetteloon nykyisin hidaskasvuisina pidettyjen kantojen risteytyksistä.
Ruhoilla on seuraavat tarkat ominaispiirteet:
|
|
A-luokka (asetuksen (EY) N:o 543/2008 määritelmä). |
|
|
Yleistä: ruhoissa ei selvää epäsymmetriaa. |
|
|
Luut: ei nekroosia eikä punaista diafyysia. |
|
|
Nahka:
|
Ruhojen vähimmäispaino on seuraavanlainen:
|
|
Kananpojat:
|
|
|
Salvukukot:
|
Poulet des Cévennes -kananpojille tai Chapon des Cévennes -salvukukoille on luonteenomaista kiinteä liha ja kiinteät lihakset. Lihaa arvostetaan erityisesti siksi, että se on mehukasta eikä rasvaista.
Poulets des Cévennes -kananpojat myydään kokonaisina tuoreina ruhoina, paistovalmiina (ilman sisäelimiä ja muita eläimenosia), suolistettuina tai paloiteltuina.
Chapons des Cévennes -salvukukot myydään kokonaisina tuoreina ruhoina, paistovalmiina tai suolistettuina.
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
—
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):
Poulet des Cévennes -kananpojat ja Chapon des Cévennes -salvukukot pääsevät viimeistään 42 päivän ikäisinä kivikkoiseen ja ruohikkoiseen ulkotarhaan, jossa kasvaa puita.
Luonnollisen ravinnon perustana on kolme viljalajia. Jauhoja ja eläinrasvoja ei anneta. Ravintoa täydennetään kasviproteiinilla (soija, rapsi, auringonkukka), mineraaleilla ja vitamiineilla.
Poulet des Cévennes -kananpoikien ruokinnassa on kolme ja Chapon des Cévennes -salvukukkojen ruokinnassa neljä vaihetta:
Alkuvaihe: päivät 1–28
rehuseoksessa on vähintään 50 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
Kasvuvaihe: päivät 29–52
rehuseoksessa on vähintään 70 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
(vähintään kahta eri viljaa)
Loppuvaihe: 53. päivästä teurastukseen
rehuseoksessa on vähintään 80 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
(vähintään kolmea eri viljaa)
Alkuvaihe: päivät 1–28
rehuseoksessa on vähintään 50 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
Kasvuvaihe: päivät 29–52
rehuseoksessa on vähintään 70 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
(vähintään kahta eri viljaa)
Loppuvaihe: 53. päivästä alkaen
rehuseoksessa on vähintään 70 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
(vähintään kolmea eri viljaa)
Teurastusvaihe: 4 viikkoa ennen teurastusta
rehuseoksessa on vähintään 80 painoprosenttia viljaa ja viljan sivutuotteita
(vähintään kolmea eri viljaa).
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
Kananpojat ja salvukukot kasvatetaan SMM-merkintään liittyvällä alueella.
Poikaset tulevat kasvattajalle päivän ikäisinä. Kananpoikia kasvatetaan 84 päivää ja salvukukkoja vähintään 150 päivää.
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:
—
3.7 Merkintöjä koskevat erityissäännöt:
Merkinnöissä on oltava seuraavat tiedot:
|
— |
SMM-tuotteen nimi ”Poulet des Cévennes” tai ”Chapon des Cévennes”. |
|
— |
Siipikarjan teurastanut teurastamo mainitaan joko tietoetiketissä (ETY-leima) tai tietoetiketin viereisessä paino-/hintaetiketissä. |
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:
Maantieteellinen alue on määritelty useiden peruskriteereiden perusteella: tuotannon pitkäikäisyys ja maine, paikallinen taitotieto, liiketoiminnan aiemmat ja nykyiset realiteetit sekä ekologiset tekijät.
SMM-merkintään liittyvä Poulet des Cévennes -kananpoikien tai Chapon des Cévennes -salvukukkojen tuotantoalue koostuu seuraavista neljän eri departementin alueella sijaitsevista 426 kunnasta:
Seuraavat kantonit: Bourg-Saint-Andéol, Joyeuse, Largentière, Valgorge, Vallon-Pont-d'Arc, Vans ja Viviers.
Kantoni osittain: Villeneuve-de-Berg.
Seuraavat kunnat: Vogue, Villeneuve de Berg, Saint-Maurice-d'Ibie, Saint-Maurice-d'Ardèche, Saint-Germain, Saint-Andéol-de-Berg, Rochecolombe, Lavilledieu ja Lanas.
Seuraavat kantonit: Alès-Nord-Est, Alès-Ouest, Alès-Sud-Est, Alzon, Anduze, Bagnols-sur-Cèze, Barjac, Bessèges, Génolhac, Grand-Combe, Lasalle, Lédignan, Lussan, Marguerittes, Pont-Saint-Esprit, Quissac, Saint-Ambroix, Saint-André-de-Valborgne, Saint-Chaptes, Saint-Hippolyte-du-Fort, Saint-Jean-du-Gard, Saint-Mamert-du-Gard, Sauve, Sumène, Trèves, Uzès, Valleraugue, Vézénobres ja Vigan.
Seuraavat kantonit: Claret ja Ganges.
Seuraavat kantonit: Barre-des-Cévennes, Florac, Meyrueis, Pont-de-Montvert, Saint-Germain-de-Calberte ja Villefort.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:
SMM-merkintään liittyvällä Poulet des Cévennes -kananpoikien tai Chapon des Cévennes -salvukukkojen tuotantoalueella on seuraavat ominaispiirteet:
Epätasainen pinnanmuodostus tekee Cévennesin maisemista jyrkkiä, rinteisiä ja kumpuilevia.
Korkeuserot vaihtelevat Cévennesissä 200–1 700 metrin välillä, ja pinnanmuodostus on koko alueella epäyhtenäistä.
Selvästi erilaisia luonnonalueita on kolme: Hautes Cévennesin vuoret varjostavat idässä Basses Cévennesin aluetta, ja rotkojen halkoma ylätasanko on nimeltään ”les Causses et les Gorges”.
Bougèsin ja Aigoualin vuoristojen välissä on 250–1 000 metrin korkeudella syviä ja jyrkkäreunaisia laaksoja. Gardon ja sen sivujoet laskeutuvat lähes 1 400 metriä vuoriston alkulähteiltään Alèsin jokilaaksoon, ja ne ovat kaivertaneet vuorenrinteisiin lukemattomia syviä rotkolaaksoja, joita kutsutaan nimellä ”vallats”.
Maaperä on Cévennesissä kalkki- ja savipitoista, joskus liuskeista. Tällaista kuivaa, erityisen kivikkoista maata on hankala viljellä.
Ilmastollinen ero on suuri, sillä Gardonin laaksoissa vallitsee lämmin ilmasto ja kesällä on hyvin kuivaa ja auringonpaisteista, mutta Mont Lozèren rinteillä ilmasto on ankara (yli 90 pakkaspäivää vuodessa).
Erot eri vuodenaikojen välillä ovat erityisen selviä. Seudulla saadaan välimerellisiä sateita, joita jyrkkä pinnanmuodostus voimistaa. Syyskuusta toukokuuhun saadaan yleisesti sateita ja esiintyy voimakkaita paikallisia ukkoskuuroja. Sateita saadaan eniten syksyllä, talvella sataa vähemmän.
Kesä on sitä vastoin hyvin kuiva. Talvella lunta sataa 800 metrin yläpuolella, mutta lumikerroksen paksuus ja lumisen ajan pituus vaihtelevat hyvin paljon.
Vaikka alueet sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, ne ovat ilmastoltaan hyvin erilaisia.
Cévennesissä on paljon erilaista kasvillisuutta. Tähän vaikuttavat maaperän laatu, ilmaston vaihtelevuus ja pinnanmuodostuksen moninaisuus.
Mont Lozère on puutonta seutua. Alueella on vain nurmea tai kangasmaata: mustikkakangasta, kanervikkoa ja kultavihmakangasta.
Vasta hieman alempana kasvavat ensimmäiset puut: pyökkiä, kuusta ja mäntyä.
Vielä alempana kasvaa tammia ja kastanjapuita.
Kasvillisuus on Cévennesin harjanteilla ja laaksoissa hyvin monimuotoista. Väriloisto vaihtelee ylänkökankaiden väriherneen sahraminkeltaisesta kanervikkojen malvaan. Alempana on rautatammimetsiä, jotka synnyttävät mielikuvan siitä, että vehreys jatkuisi kastanjametsiköiden kautta aina vuorille saakka.
Kasvattajat hoitavat ulkotarhoja erityisen huolellisesti. He istuttavat tarhoihin järkevästi samoja puita kuin ympäristössäkin kasvaa, eikä ulkotarhoihin istuteta puita, jotka eivät sovellu Cévennesin maaperään eivätkä ilmastoon.
Kasvattajat ovat myös kehittäneet ruokintaan liittyvää taitotietoa laatimalla ruokintasuunnitelmia, joissa otetaan huomioon siipikarjan eri kasvuvaiheet. Siipikarjan ruokinnassa käytetään vähintään kolmea viljalajia, yhtenä niistä maissia. Ruokinnalle on myös tyypillistä se, että viljan osuus kasvaa ja on lopuksi vähintään 80 prosenttia.
Taitotieto merkitsee myös ulkotarhojen hyvää hoitoa. Siipikarjan ravinto täydentyy paikallisilla kasveilla (aromiset yrtit, kanerva, nuoret puuntaimet ja marjat) ja luonnonsoralla, joka koostuu cévennesiläisestä kalliosta irronneista kivenpaloista. Sora edistää kivipiiran kehittymistä ja siten ravinnon parempaa jauhautumista, joka puolestaan edistää ruoansulatusta.
5.2 Tuotteen erityisyys:
SMM-merkinnän saaneille Poulet des Cévennes -kananpojille ja Chapon des Cévennes -salvukukoille on luonteenomaista tuotteen maku, kananpoikien keltainen väri, kiinteä liha ja kiinteät lihakset sekä lihan mehukkuus ja rasvattomuus. Tämän SMM-merkinnän saaneen tuotteen maine on peräisin jo kymmenien vuosien takaa.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):
Syy-seuraussuhde perustuu tuotteen maineeseen ja kasvattajien taitotietoon, joka muokkaa tuotetta niin, että kaikki sen tuotantoalueeseen sidoksissa olevat ominaispiirteet korostuvat.
Cévennesin siipikarjan tuotanto on sopeutunut luonnonympäristön fyysisiin rajoituksiin, ja kasvattajille on sukupolvien kuluessa kehittynyt aitoa taitotietoa.
Ruokinta perustuu vähintään kolmeen eri viljalajiin ja vaikuttaa osaltaan tuotteen makuun (lihan kiinteys, mehukkuus ja rasvattomuus). Koska ruokinnassa käytetään maissia ja durraa, kananpojista tulee luontaisesti väriltään keltaisia. Lihan maukkauteen vaikuttaa osaltaan myös alueen luontainen täydentävä ravinto (aromiset yrtit, nuoret puuntaimet, marjat, hyönteiset …).
Lisäksi Poulet des Cévennes -kananpojat ja Chapon des Cévennes -salvukukot tulevat paljaskaulaisesta kannasta, jolla on pitkät jalat. Tämä erityispiirre on välttämätön, jotta siipikarja voi liikkua maastossa itseään vahingoittamatta. Sen avulla siipikarja pystyy hyödyntämään ulkotarhoja parhaalla mahdollisella tavalla. Ulkotarhojen ansiosta Poulet des Cévennes -kananpojat ja Chapon des Cévennes -salvukukot ovat myös lihaksikkaita, mikä näkyy tuotteen aistinvaraisissa ominaisuuksissa, sillä liha ja lihakset ovat kiinteitä ja liha rasvatonta.
Cévennesin siipikarjan kasvatus auttaa myös säilyttämään maaseutuyhteisöjä, joita on köyhdyttänyt kaivosten ja teollisuuden katoaminen.
SMM-merkinnän saaneiden Poulet des Cévennes -kananpoikien ja Chapon des Cévennes -salvukukkojen tuotanto on siis sopeutunut luonnonympäristöön, joka puolestaan vaikuttaa tuotteen erityisyyteen.
SMM-merkinnän saaneiden Poulet des Cévennes -kananpoikien ja Chapon des Cévennes -salvukukkojen maine periytyy jo vuosien takaa. Cévennesin siipikarjan laatu onkin jo 1900-luvun alusta lähtien saanut tunnustusta ja palkintoja useissa siipikarja- ja maatalouskilpailuissa. On tärkeää panna merkille, että jo tuolloin maatila- ja kotitarvetuotannon rinnalla oli joitakin erikoistuneita kasvattajia, jotka myivät tuotteitaan markkinoilla.
Poulet des Cévennes -kananpojista ja Chapon des Cévennes -salvukukoista on tähän mennessä kirjoitettu lukuisia artikkeleita alueellisessa ja kansallisessa lehdistössä. Siipikarjaa myös edistetään laatukampanjoissa, joissa tuotteiden kerrotaan olevan peräisin Languedoc-Roussillonin alueelta, kuten suurelle yleisölle suunnatuilla Militant du goût- ja La qualité fait sa comédie -messuilla, jotka järjestetään vuosittain Montpellierissä.
Tuotteen nykyisestä maineesta kertovat myös lukuisat palkinnot, kuten Poulet des Cévennes -kananpoikien vuonna 2009 Pariisin kansainvälisillä maatalousmessuilla Concours Général Agricole -kilpailussa saama pronssimitali.
Eritelmän julkaisutiedot:
(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)
https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCIGPPouletChaponDesCevennesV2.pdf
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012.