6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/1

---

2012/C 303/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 295, 29.9.2012

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 287, 22.9.2012

EUVL C 273, 8.9.2012

EUVL C 258, 25.8.2012

EUVL C 250, 18.8.2012

EUVL C 243, 11.8.2012

EUVL C 235, 4.8.2012

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/2

---

Virkamiestuomioistuimen presidentin tehtäviä välitoimiasioissa hoitavan tuomarin nimeäminen

2012/C 303/02

Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti virkamiestuomioistuin on 19.9.2012 päättänyt, että 1.10.2012–30.9.2014 tuomari Rofes i Pujol hoitaa välitoimiasioissa virkamiestuomioistuimen presidentin tehtäviä tämän ollessa poissa tai estynyt.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/3

---

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 7.6.2012 (Commissione tributaria provinciale di Beneventon (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Volturno Trasporti Sas di Santoro Nino & C. v. Camera di Commercio di Benevento ja Equitalia Polis SpA

(Asia C-21/11) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2012/C 303/03

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Commissione tributaria provinciale di Benevento

Asianosaiset

Kantaja: Volturno Trasporti Sas di Santoro Nino & C.

Vastaajat: Camera di Commercio di Benevento ja Equitalia Polis SpA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Commissione tributaria provinciale di Benevento — Pääoman hankintaa koskevista välillisistä veroista 17.7.1969 annetun neuvoston direktiivin 69/335/ETY 10 artiklan c alakohdan ja 12 artiklan e alakohdan tulkinta (EYVL L 249, s. 25) — Pääoman hankintaa koskevat välilliset verot — Vuosimaksu, joka peritään merkittäessä yhtiö paikallisten kauppakamarien pitämään yritysrekisteriin — Hyväksyttävyys

Määräysosa

Commissione tributaria provinciale di Beneventon (Italia) 22.9.2010 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C 95, 26.3.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/3

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 11.5.2012 — Valittajana Lan Airlines SA ja muina osapuolina sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Air Nostrum, Líneas Aéreas del Mediterráneo SA

(Asia C-198/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Työjärjestyksen 119 artikla - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Yhteisön sanamerkki LÍNEAS AÉREAS DEL MEDITERRÁNEO LAM - Rekisteröintihakemus - Aiempien yhteisön sana- ja kuviomerkkien LAN haltijan esittämä väite - Väitteen hylkääminen - Sekaannusvaaran puuttuminen - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

2012/C 303/04

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Lan Airlines SA (edustaja: abogado E. Armijo Chávarri)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: O. Mondéjar Ortuño) ja Air Nostrum, Líneas Aéreas del Mediterráneo SA

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs osasto) asiassa T-194/09, Lan Airlines v. SMHV — Air Nostrum, Líneas Aéreas del Mediterráneo, 8.2.2011 antamasta tuomiosta, jolla hylättiin kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 19.2.2009 tekemästä päätöksestä (asia R 107/2008-4), joka koskee Lan Airlines, SA:n ja Air Nostrum, Líneas Aéreas del Mediterráneo, SA:n välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	LAN Airlines SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 186, 25.6.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/4

---

Unionin tuomioistuimen määräys 3.5.2012 — World Wide Tobacco España, SA v. Euroopan komissio

(Asia C-240/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Raakatupakan oston ja ensijalostuksen markkinat Espanjassa - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Sakot - Varoittava vaikutus - Yhdenvertainen kohtelu - Lieventävät olosuhteet - Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta - Yhteistyö)

2012/C 303/05

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: World Wide Tobacco España, SA (edustajat: abogado M Odriozola ja abogado A Vide)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Gippini Fournier ja L Malferrari)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-37/05, World Wide Tobacco España vastaan komissio, 8.3.2011 antamasta tuomiosta, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi osittain vaatimuksen, joka koski sen sakon määrän alentamista, joka kantajalle oli määrätty [EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä 20.10.2004 tehdyllä komission päätöksellä K(2004) 4030 lopull. (asia COMP/C.38. 238/B.2 — Raakatupakka-ala — Espanja)

Määräysosa

1)	Päävalitus ja vastavalitus hylätään.

2)	World Wide Tobacco España SA velvoitetaan korvaamaan päävalituksen oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan vastavalituksen oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 211, 16.7.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/4

---

Unionin tuomioistuimen määräys 4.7.2012 — Valittajana Nord-Pas-de-Calais’n alue sekä muina osapuolina Douaisis’n kuntaliittymä ja Euroopan komissio

(Asia C-389/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Valtiontuet - Rautatieliikenteen kaluston valmistus - Päätökset, joissa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään sen takaisin perimisestä)

2012/C 303/06

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Nord-Pas-de-Calais’n alue (edustajat: avocat M. Cliquennois ja avocat F. Cavedon)

Muut osapuolet: Douaisis’n kuntaliittymä ja Euroopan komissio (asiamiehet: C. Giolito ja B. Stromsky)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-267/08 ja T-279/08, Nord-Pas-de-Calais’n alue v. komissio ja Douaisis’n kuntaliittymä v. komissio, 12.5.2011 antamasta tuomiosta, jolla hylättiin kanteet, jotka koskivat aluksi vaatimusta kumota komission 2.4.2008 tekemä päätös K(2008) 1089 lopullinen ja sitten vaatimusta kumota komission 23.6.2010 tekemä päätös K(2010 4112 lopullinen; päätökset koskivat Ranskan Arbel Fauvet Rail SA:lle myöntämää valtiontukea C 38/2007 (ex NN 45/2007) — Rautatieliikenteen kaluston valmistus — Yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen takaisin periminen — Puolustautumisoikeuksien ja kontradiktorisen periaatteen loukkaaminen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Nord-Pas-de-Calais’n alue velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 290, 1.10.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/4

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 14.5.2012 — Valittajana Timehouse GmbH ja vastapuolena sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-453/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Kelloa esittävä kolmiulotteinen tavaramerkki - Rekisteröinnin hylkääminen - Erottamiskyvyn puuttuminen)

2012/C 303/07

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Timehouse GmbH (edustaja: Rechtsanwalt V. Knies)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: K. Klüpfel)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-235/10, Timehouse vastaan SMHV (hammaslaitaisen kellon muoto), 6.7.2011 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 11.3.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 0942/2009-1), joka koskee hakemusta kellon muodosta koostuvan kolmiulotteisen merkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Erottamiskyvyn puuttuminen

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Timehouse GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 340, 19.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/5

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Tribunale ordinario di Brescian (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Gennaro Currà ym. v. Bundesrepublik Deutschland

(Asia C-466/11) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta - Kansanmurhan uhrien jäsenvaltiota vastaan tälle kuuluvan vastuun perusteella nostama kanne teoista, joihin tämän jäsenvaltion asevoimat ovat syyllistyneet sodan aikana - Euroopan unionin perusoikeuskirja - Unionin tuomioistuimen selvä toimivallan puuttuminen)

2012/C 303/08

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale ordinario di Brescia

Asianosaiset

Kantajat: Gennaro Currà ja Nadia Orlandi Aldo Orlandin perillisinä, Renzo Ciro Malago Federico Malagon perillisenä, Ruberto Ezecchia, Camillo Turchetti, Franco Forni ja Ilva Morselli Ermenegildo Morsellin perillisinä, Elisa Ghisolfi ja Anna Ghisolfi Luca Ghisolfin perillisinä, Primo Zelioli, Francesco Perondi ja Anna Furgeri Anna Agide Furgerin perillisinä, Elena Penzani ja Gian Luigi Penzani Carlo Penzanin perillisinä, Renato Mortari ja Ada Zaccaria Sigifredo Zaccarian perillisinä, Erino Alberti ja Gabriella Boccaletti Mario Boccalettin perillisinä, Rita Boccasanta Ernesto Boccasantan perillisenä, Alberto Borelli ja Pierantonio Foresti Franco Forestin perillisinä, Irmo Sancassiani ja Ennio Mischi Aldo Mischin perillisinä, Graziano Broglia, Rosolino Broglia, Alba Spinella ja Maria Raffaella Spinella Vincenzo Rocco Spinellan perillisinä, Giuseppe Ferri ja Alessandra Fontanabona Giulio Fontanabonan perillisinä, Luciana, Mariuccia ja Giulietta Pedratti Carlo Pedrattin ja Raffaele Coluccin perillisinä

Vastaaja: Bundesrepublik Deutschland

Muu osapuoli: Repubblica italiana

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale ordinario di Brescia — SEU 3 artiklan, 4 artiklan 3 kohdan, 6 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17, 47 ja 52 artiklan tulkinta — Rikokset ihmisyyttä vastaan — Kansanmurhan uhrien jäsenvaltiota vastaan tälle kuuluvan vastuun perusteella nostama kanne teoista, joihin tämän jäsenvaltion asevoimat ovat syyllistyneet sodan aikana — Uhrien oikeus korvaukseen — Voidaanko tämä oikeus katsoa menetetyksi? — Voidaanko kyseessä olevan jäsenvaltion lainkäytöllinen koskemattomuus hyväksyä?

Määräysosa

Unionin tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen tutkimaan Tribunale ordinario di Brescian (Italia) esittämää ennakkoratkaisupyyntöä.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/5

---

Unionin tuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 — Valittajina Audi AG ja Volkswagen AG sekä vastapuolena sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-467/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Kohdetta vaille jäänyt valitus - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 303/09

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittajat: Audi AG ja Volkswagen AG (edustaja: Rechtsanwalt P. Kather)

Valittajien vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-318/09, Audi ja Volkswagen vastaan SMHV, 6.7.2011 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt kumoamiskanteen, jossa vaadittiin kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 14.5.2009 tekemä päätös R 226/2007-1, joka koski sanamerkin TDI rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi luokkaan 12 (moottoriajoneuvot ja niiden rakenneosat) kuuluvia tavaroita varten — Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1) 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan virheellinen soveltaminen — Sanamerkin TDI erottamiskyky

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa.

2)	Audi AG ja Volkswagen AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/6

---

Unionin tuomioistuimen määräys 14.5.2012 — Valittajana Sepracor Pharmaceuticals (Ireland) Ltd ja muuna osapuolena Euroopan komissio

(Asia C-477/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Asetus (EY) N:o 726/2004 - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Vaikuttava aine ”eszopiclone” - Markkinoille saattamista koskeva lupa - Menettely - Komission kannanotto - Luokittelu ”uudeksi vaikuttavaksi aineeksi” - Kannekelpoisen toimen käsite)

2012/C 303/10

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Sepracor Pharmaceuticals (Ireland) Ltd (edustajat: solicitor I. Dodds-Smith, D. Anderson QC ja barrister J. Stratford)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Wilderspin ja M. Šimerdová)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-275/09 P, Sepracor Pharmaceuticals vastaan komissio, 4.7.2011 antamasta määräyksestä, jolla jätettiin tutkimatta kanne, jossa vaadittiin kumoamaan komission 6.5.2009 tekemä sellainen päätös, jossa todetaan kantajan valmistaman ”Lunivia”-nimisen lääkkeen markkinoille saattamista koskevan lupamenettelyn osalta, että kyseisen lääkkeen sisältämä ”eszopiclone” ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL L 136, s. 1) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uusi vaikuttava aine — Sellaisen toimen käsite, joka voi olla kanteen kohteena

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Sepracor Pharmaceuticals (Ireland) Ltd velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/6

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kahdeksas jaosto) 10.7.2012 — Valittajana Rügen Fisch AG ja muina osapuolina sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) ja Schwaaner Fischwaren GmbH

(Asia C-582/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 ja 2 kohta - Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki SCOMBER MIX - Ehdoton mitättömyysperuste - Kuvailevuus)

2012/C 303/11

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Rügen Fisch AG (edustajat: Rechtsanwalt O. Spuhler ja Rechtsanwalt M. Geitz)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: G. Schneider) ja Schwaaner Fischwaren GmbH (edustajat: Rechtsanwalt A. Jaeger-Lenz ja Rechtsanwalt T. Bösling)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-201/09, Rügen Fisch v. SMHV, 21.9.2011 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valittajan kanteen SMHV:n neljännen valituslautakunnan 20.3.2009 (asia R 230/2007-4) tekemästä päätöksestä, joka koski Rügen Fisch AG:n ja Schwaaner Fischwaren GmbH:n välistä mitättömyysmenettelyä — Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1) 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkominen — Sanamerkin SCOMBER MIX erottamiskyky

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Rügen Fisch AG velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)  EUVL C 25, 28.1.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/6

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 28.6.2012 — Valittajana TofuTown.com GmbH sekä muina osapuolina Meica Ammerländische Fleischwarenfabrik Fritz Meinen GmbH & Co. KG ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-599/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Työjärjestyksen 119 artikla - Yhteisön tavaramerkki - Hakemus sanamerkin ”TOFUKING” rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Tavaramerkin Curry King haltijan esittämä väite - Asetus (EY) N:o 207/2009 - 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sekaannusvaara - Samankaltaisuuden aste)

2012/C 303/12

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: TofuTown.com GmbH (edustaja: Rechtsanwältin B. Krause)

Muut osapuolet: Meica Ammerländische Fleischwarenfabrik Fritz Meinen GmbH & Co. KG (edustaja: Rechtsanwalt S. Russlies) ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: G. Schneider)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-99/10, Meica v. SMHV — TofuTown.com (TOFUKING), 20.9.2011 antamasta tuomiosta, jolla se kumosi SMHV:n neljännen valituslautakunnan 7.1.2010 Meica Ammerländische Fleischwarenfabrik Fritz Meinen GmbH & Co. KG:n ja TofuTown.com GmbH:n välisessä väitemenettelyssä tekemän päätöksen (asia R 63/2009-4)

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	TofuTown.com GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Meica Ammerländische Fleischwarenfabrik Fritz Meinen GmbH & Co. KG:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 133, 5.5.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/7

---

Unionin tuomioistuimen määräys (seitsemäs jaosto) 6.7.2012 (Gyulai Törvényszékin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — HERMES Hitel és Faktor Zrt v. Nemzeti Földalapkezelő Szervezet

(Asia C-16/12) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin yleiset oikeusperiaatteet - Metsälaki - Ei liittymää unionin oikeuteen - Unionin tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen)

2012/C 303/13

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Gyulai Törvényszék

Asianosaiset

Kantaja: HERMES Hitel és Faktor Zrt

Vastaaja: Nemzeti Földalapkezelő Szervezet

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Gyulai Törvényszék — Unionin yleisten oikeusperiaatteiden tulkinta — Rahoituslaitoksen ja julkisen laitoksen välillä tehty kiinnityslainasopimus — Lain muutos, jonka vaikutuksesta tietyistä aiemmin luovutuskelpoisista metsäalueista on tullut luovutuskelvottomia — Muutos, josta aiheutuu, ettei kiinnitettyjä kiinteistöjä voida myydä julkisessa huutokaupassa sen jälkeen, kun velkoja on pannut vireille velallista vastaan sopimuksen toteuttamatta jättämiseen perustuvan kanteen

Määräysosa

Euroopan unionin tuomioistuin ei selvästikään ole toimivaltainen vastaamaan Gyulai Törvényszékin (Unkari) 4.1.2012 tekemällään päätöksellä esittämiin kysymyksiin.

---

(1)  EUVL C 126, 28.4.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/7

---

Unionin tuomioistuimen määräys 4.7.2012 — Gino Trevisanato v. Euroopan komissio

(Asia C-25/12 P) (1)

(Muutoksenhaku - Työjärjestyksen 119 artikla - Vaatimus komission velvoittamisesta ottamaan kantaa direktiivin tulkintaan ja täytäntöönpanoon - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2012/C 303/14

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Gino Trevisanato (edustaja: asianajaja L. Sulfaro)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-510/11, Trevisanato v. Euroopan komissio, 13.12.2011 antamasta määräyksestä, jolla hylättiin kanne, jossa vaadittiin komission velvoittamista ottamaan kantaa kantajan kanteluun — Komission laiminlyönti antaa sitova lausunto työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.7.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY (EYVL L 225, s. 16) soveltamisalasta — Unionin yleisen tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen — Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 111 artiklan soveltamisen edellytykset

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Gino Trevisanato vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)  EUVL C 65, 3.3.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/8

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 4.7.2012 (Giudice di Pace di Reveren (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Ahmed Ettaghia vastaan

(Asia C-73/12) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Pääasian riidan selostamatta jättäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2012/C 303/15

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Ahmed Ettaghi

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Giudice di Pace di Revere — Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL L 348, s. 98) 2, 4, 6, 7, 8, 15 ja 16 artiklan sekä SEU 4 artiklan 3 kohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään sakosta ulkomaalaiselle, joka on tullut maahan laittomasti tai oleskelee siellä laittomasti — Laittomasta oleskelusta määrätyn rikosoikeudellisen seuraamuksen sallittavuus — Välittömän maasta karkottamisen, joka on voimassa vähintään viisi vuotta, tai vapausrangaistuksen (permanenza domiciliare) sallittavuus vaihtoehtona sakkorangaistukselle — Jäsenvaltioiden velvollisuudet direktiivin täytäntöönpanolle varattuna aikana

Määräysosa

Giudice di pace di Reveren (Italia) 26.1.2012 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C 118, 21.4.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/8

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 4.7.2012 (Giudice di Pace di Reveren (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Abd Aziz Tamia vastaan

(Asia C-74/12) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Pääasian riidan selostamatta jättäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2012/C 303/16

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Abd Aziz Tam

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Giudice di Pace di Revere — Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL L 348, s. 98) 2, 4, 6, 7, 8, 15 ja 16 artiklan sekä SEU 4 artiklan 3 kohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään sakosta ulkomaalaiselle, joka on tullut maahan laittomasti tai oleskelee siellä laittomasti — Laittomasta oleskelusta määrätyn rikosoikeudellisen seuraamuksen sallittavuus — Välittömän maasta karkottamisen, joka on voimassa vähintään viisi vuotta, tai vapausrangaistuksen (permanenza domiciliare) sallittavuus vaihtoehtona sakkorangaistukselle — Jäsenvaltioiden velvollisuudet direktiivin täytäntöönpanolle varattuna aikana

Määräysosa

Giudice di pace di Reveren (Italia) 26.1.2012 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C 118, 21.4.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/8

---

Unionin tuomioistuimen määräys (viides jaosto) 4.7.2012 (Giudice di Pace di Reveren (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Majali Abdelia vastaan

(Asia C-75/12) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Pääasian riidan selostamatta jättäminen - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)

2012/C 303/17

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Giudice di Pace di Revere

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

Majali Abdel

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Giudice di Pace di Revere — Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL L 348, s. 98) 2, 4, 6, 7, 8, 15 ja 16 artiklan sekä SEU 4 artiklan 3 kohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään sakosta ulkomaalaiselle, joka on tullut maahan laittomasti tai oleskelee siellä laittomasti — Laittomasta oleskelusta määrätyn rikosoikeudellisen seuraamuksen sallittavuus — Välittömän maasta karkottamisen, joka on voimassa vähintään viisi vuotta, tai vapausrangaistuksen (permanenza domiciliare) sallittavuus vaihtoehtona sakkorangaistukselle — Jäsenvaltioiden velvollisuudet direktiivin täytäntöönpanolle varattuna aikana

Määräysosa

Giudice di pace di Reveren (Italia) 26.1.2012 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.

---

(1)  EUVL C118, 21.4.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/9

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 10.5.2012 (Curtea de Apel Constanțan (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ministerul Administrației și Internelor, Inspectoratul General al Poliției Române ja Inspectoratul de Poliție al Județului Tulcea v. Corpul Național al Polițiștilor — Biroul Executiv Central

(Asia C-134/12) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan unionin perusoikeuskirja - Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi - Sellaisen kansallisen lainsäädännön pätevyys, jossa säädetään useiden julkishallinnon virkamiesryhmien palkan alennuksista - Unionin oikeuden täytäntöönpanon puuttuminen - Unionin tuomioistuimen toimivallan selvä puuttuminen)

2012/C 303/18

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Constanța

Asianosaiset

Kantajat: Ministerul Administrației și Internelor, Inspectoratul General al Poliției Române ja Inspectoratul de Poliție al Județului Tulcea

Vastaaja: Corpul Național al Polițiștilor — Biroul Executiv Central

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Curtea de Apel Constanța — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan, 20 artiklan ja 21 artiklan 1 kohdan tulkinta — Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 artiklan kolmannen kohdan tulkinta — Sellaisen kansallisen lainsäädännön hyväksyttävyys, jossa säädetään useiden julkishallinnon virkamiesryhmien palkan alennuksista — Omistusoikeuden sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaaminen

Määräysosa

Unionin tuomioistuimelta puuttuu selvästi toimivalta ratkaista Curtea de Apel Constanțan (Romania) 8.2.2012 esittämä ennakkoratkaisupyyntö.

---

(1)  EUVL C 138, 12.5.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/9

---

Unionin tuomioistuimen määräys (kuudes jaosto) 13.6.2012 (Landesgericht Salzburgin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — GREP GmbH v. Freistaat Bayern

(Asia C-156/12) (1)

(Työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 47 artikla ja 51 artiklan 1 kohta - Unionin oikeuden soveltaminen - Kanne tuomiosta, jossa todetaan toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion, jossa määrätään takavarikoista, täytäntöönpanokelpoisuus - Tehokas oikeussuoja - Oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi - Maksuton oikeusapu - Kansallinen lainsäädäntö, jossa evätään maksuton oikeusapu oikeushenkilöiltä)

2012/C 303/19

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landesgericht Salzburg

Asianosaiset

Kantaja: GREP GmbH

Vastaaja: Freistaat Bayern

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Landesgericht Salzburg — Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen ja 47 artiklan tulkinta ja toissijaisesti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 43 artiklan 1 kohdan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen tulkinta — Perusoikeuskirjan soveltamisala — Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanomenettely — Oikeus maksuttomaan oikeusapuun — Sellaisen kansallisen säännöstön hyväksyttävyys, jossa tämä oikeus evätään oikeushenkilöiltä

Määräysosa

Kanne, joka on nostettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 43 artiklan nojalla sellaisen tuomion riitauttamiseksi, jossa todetaan takavarikkomääräyksen täytäntöönpanokelpoisuus asetuksen 38–42 artiklan mukaisesti ja määrätään vakuustakavarikoista, on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklassa tarkoitettua unionin oikeuden soveltamista.

Tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa, voi sisältyä oikeus vapautukseen oikeudenkäyntikuluista ja/tai asianajajan käytöstä aiheutuvista palkkioista tällaisen kanteen yhteydessä.

Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin tutkittava, rajoittavatko tämän oikeusavun myöntämisedellytykset oikeutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikä olisi vastoin tämän oikeuden ydinsisältöä, pyritäänkö niillä hyväksyttävään päämäärään ja vallitseeko käytettyjen keinojen ja tavoitellun päämäärän välillä kohtuullinen oikeasuhteisuus.

Kansallinen tuomioistuin voi tämän arvioinnin yhteydessä ottaa huomioon oikeusriidan kohteen, sen, mitkä ovat hakijan kohtuulliset menestymismahdollisuudet, sen, miten painava etu hakijan kannalta on kyseessä, sovellettavan lainsäädännön ja menettelyn monitahoisuuden ja hakijan kyvyn tosiasiallisesti ajaa asiaansa. Kansallinen tuomioistuin voi oikeasuhteisuuden arvioinnissa ottaa huomioon lisäksi ennakolta maksettavien oikeudenkäyntikulujen suuruuden ja sen, muodostavatko ne ylittämättömän esteen oikeudelle saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Siltä osin kuin erityisesti on kyse oikeushenkilöistä, kansallinen tuomioistuin voi ottaa huomioon niiden tilanteen. Se voi siten tarkastella erityisesti kyseessä olevan oikeushenkilön oikeudellista muotoa ja sitä, tavoitteleeko oikeushenkilö voittoa vai ei, oikeushenkilön jäsenten tai osakkeenomistajien taloudellista kapasiteettia ja heidän mahdollisuuttaan hankkia oikeudenkäynnin aloittamiseen tarvittavat varat.

---

(1)  EUVL C 194, 30.6.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/10

---

Valitus, jonka FLSmidth & Co. A/S on tehnyt 16.5.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-65/06, FLSmidth & Co. A/S v. Euroopan komissio, 6.3.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-238/12 P)

2012/C 303/20

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: FLSmidth & Co. A/S (edustajat: advokat M. Dittmer, barrister J. Ratliff ja avocat F. Louis)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

FLSmidth & Co. A/S vetoaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan, 263 artiklaan ja 264 artiklaan, neuvoston asetuksen N:o 1/2003 (1) 31 artiklaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan ja pyytää kunnioittavasti, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa asiassa T-65/06 6.3.2012 annetun tuomion

—	kumoaa SEUT 101 artiklan mukaisesta menettelystä asiassa COMP/F/38.354 30.11.2005 tehdyn Euroopan komission päätöksen siltä osin kuin se koskee FLS:ää tai toissijaisesti pienentää määrää, josta FLS:n on katsottu olevan vastuussa päätöksessä

—	velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensisijaisen vaatimuksensa tueksi FLS esittää kaksi kanneperustetta, joista jälkimmäistä tukee kaksi osaperustetta.

—

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei soveltanut oikeita (ylimmän tason) emoyhtiön vastuuseen asettamista koskevia oikeudellisia perusteita. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeaa oikeudellista johtopäätöstä sille esitetyistä todisteista, koska se ei katsonut, että FLS oli onnistunut kumoamaan emoyhtiön vastuuta koskevan olettaman.

—	Unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta, oliko komissio noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

—	Komissio teki itse virheen, kun se ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, sillä se ei käsitellyt riittävästi niitä väitteitä ja todisteita, jotka FLS oli esittänyt emoyhtiön vastuuta koskevan olettaman kumoamiseksi.

—	Lisäksi komissio ei noudattanut perusteluvelvollisuuttaan, sillä päätökseen ei sisältynyt mitään perusteluita, jotka koskisivat sitä, miksi FLS oli vastuussa joulukuun 1990 ja joulukuun 1991 välisen ajanjakson osalta.

Toissijaisen vaatimuksensa tueksi FLS esittää neljä kanneperustetta.

—	Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, sillä se jätti soveltamatta suhteellisuusperiaatetta ja laillisuusperiaatetta, kun se tutki vastuuta, johon FLS oli asetettu, ja näin ollen jätti vähentämättä kyseessä olevaa vastuuta vastaavasti.

—	Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, sillä se ei poistanut syrjivää kohtelua, jonka komissio oli omaksunut myöntäessään Trioplast Industrier AB:lle — eikä FLS:lle — 30 prosentin alennuksen yhteistyötiedonannon mukaisesti.

—

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, sillä se sovelsi väärin yhteistyötiedonannon D kohdan toista luetelmakohtaa, koska se ei myöntänyt FLS:lle alennusta tosiseikkojen kiistämättä jättämisen perusteella. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin jätti soveltamatta yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sillä se ei ottanut huomioon sitä, että Bonar Technical Fabricsille oli myönnetty 10 prosentin alennus ainakin samanlaisesta käyttäytymisestä.

—	Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta, sillä se ei antanut tuomiota kohtuullisessa ajassa.

---

(1)  Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, s. 1).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/11

---

Valitus, jonka Ryanair Ltd on tehnyt 7.6.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-123/09, Ryanair Ltd v. Euroopan komissio, 28.3.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-287/12 P)

2012/C 303/21

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Ryanair Ltd (edustajat: asianajajat E. Vahida ja I.-G. Metaxas-Maragkidis)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Italian tasavalta ja Alitalia — Compagnia Aerea Italiana SpA

Vaatimukset

—	unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-123/09, Ryanair Ltd v. Euroopan komissio, 28.3.2012 antama tuomio on kumottava

—

SEUT 263 ja SEUT 264 artiklan mukaisesti on todettava, että valtiontukiasiassa C 26/2008 (Italian Alitalia-yhtiölle myöntämä 300 miljoonan euron laina) 12.11.2008 tehty komission päätös on mitätön siltä osin kuin siinä ei määrätä tuen takaisinperinnästä Alitalian seuraajalta ja siltä osin kuin siinä myönnetään Italialle lisäaikaa päätöksen täytäntöönpanemiseksi

—	SEUT 263 ja SEUT 264 artiklan mukaisesti on todettava, että valtiontukiasiassa N510/2008 (Alitalia SpA:n omaisuuserien myynti) 12.11.2009 tehty päätös on kokonaisuudessaan mitätön

—	komissio on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Ryanairin oikeudenkäyntikulut;

tai toissijaisesti

—	asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen

—	oikeudenkäyntikuluista on määrättävä päätettävän myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vaatii, että valituksenalainen tuomio on kumottava seuraavilla perusteilla:

Komission valtiontukiasiassa N510/2008 (Alitalia SpA:n omaisuuserien myynti) 12.11.2008 tekemä päätös: 1) Oikeudellinen virhe ja menettelyvirhe tutkittavaksi ottamisen arvioinnissa. Unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut Ryanairin komission päätöksen asiallisesta hyväksyttävyydestä esittämää väitettä vaan katsoi Ryanairin kanteella pyrittävän yksinomaan varmistamaan sen menettelyllisiä oikeuksia. 2) Asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 4 ja 7 artiklaa on rikottu. Alun perin ilmoitettuun toimenpiteeseen lisätyt velvoitteet ja valvontamenettelyt olivat asetuksen N:o 659/1999 7 artiklassa tarkoitettuja päätökseen liittyviä muutoksia ja ehtoja. Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se luokitteli velvoitteet ja valvontamenettelyt virheellisesti sitoumukseksi. 3) Asetuksen N:o 659/1999 10 artiklaa on rikottu, koska unionin yleinen tuomioistuin ei sanktioinut sitä, että komissio ei ollut tutkinut toimenpiteiden kaikkia ominaispiirteitä niiden asiayhteydessä. 4) Asetuksen N:o 659/1999 10 artiklaa on rikottu, koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komissiolla ei ollut velvollisuutta tutkia muita vaihtoehtoja kuin Alitalian omaisuuserien myyminen Italian ilmoittamalla tavalla. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se ei tarkastellut, olisiko yksityinen sijoittaja päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen. 5) Markkinatalouden tavanomaisin ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen virheellinen soveltaminen myös muilta osin. 6) Tuen takaisinmaksamiseen velvollisen osapuolen määrittämättä jättäminen. Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei Alitalian ja CAI:n välillä ollut taloudellista jatkuvuutta.

Komission valtiontukiasiassa C26/2008 (300 miljoonan euron laina Alitalia SpA:lle) 12.11.2008 tekemä päätös: Tutkimatta jättämistä ei ole perusteltu.

---

(1)  EY [88] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/12

---

Valitus, jonka You-Q BV on tehnyt 11.6.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-369/10, You-Q BV v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 29.3.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-294/12 P)

2012/C 303/22

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: You-Q BV (edustaja: advocaat G.S.C.M. van Roeyen)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Apple Corps Limited

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 29.3.2011 asiassa T-369/10 antaman tuomion

—	hyväksyy valittajan vaatimuksen riidanalaisen päätöksen kumoamisesta

—	vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen uudelleen ratkaistavaksi

—	velvoittaa SMHV:n ja Apple Corps Limitedin korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää ensimmäisellä valitusperusteellaan, että unionin yleisen tuomioistuimen asian taustasta esittämän kuvauksen tietyt osat, tarkemmin sanottuna 9, 12, 14, 17 ja 53 kohdassa mainitut seikat, ovat jääneet asianmukaisesti osoittamatta eivätkä täytä asetuksen N:o 207/2009 (1) 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että aikaisempiin tavaramerkkeihin, joihin Apple Corps vetosi, kuuluu aikaisempi erittäin tunnettu tavaramerkki, sillä unionin yleinen tuomioistuin ei osoittanut tällaista asemaa eikä maininnut, mitä aikaisemmista tavaramerkeistä on pidettävä hyvin tunnettuna tavaramerkkinä. Kyseiset unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset ovat virheellisiä ja selkeysperiaatteen vastaisia. Toiseksi valittaja väittää, ettei unionin yleinen tuomioistuin ottanut asianmukaisesti huomioon ”tavaroita tai palveluja, joita varten kyseiset tavaramerkit on rekisteröity, mukaan luettuna näiden tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuuden tai erilaisuuden aste sekä kohdeyleisö”, sovellettuna asiassa C-252/07, Intel Corporation, 27.11.2008 annetussa tuomiossa (Kok., s. I-8823) esitetyllä tavalla.

Toisen valitusperusteensa yhteydessä valittaja esittää yhdeksän unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaista tuomiota koskevaa moitetta, jotka kaikki perustuvat asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan virheelliseen soveltamiseen. Ensinnäkin valittaja moittii unionin yleisen tuomioistuimen 24, 55, 56, 57 ja 58 kohdissa esittämiä virheellisiä toteamuksia tavaroiden ja palvelujen erilaisuudesta ja aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvystä. Toiseksi valittaja riitauttaa valituksenalaisen tuomion 26 kohdassa esitetyn toteamuksen, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin irrotti — asetuksen 207/2009 8 artiklan 5 kohdan vastaisesti — mainittuun artiklaan perustuvan suojan tavaroista ja palveluista, joita varten tunnettu tavaramerkki on rekisteröity, ja muista mainitun artiklan mukaisista suojan edellytyksistä (aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn ja maineen vahingoittaminen ja sen maineeseen perustuvan erottamiskyvyn epäoikeutettu hyväksikäyttö). Kolmanneksi valittaja riitauttaa valituksenalaisen tuomion 31 ja 54 kohdassa esitetyt toteamukset, joiden mukaan aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyky ja maine olisi pitänyt tutkia siltä kannalta, miten yleisö mieltää haetun tavaramerkin, sillä You-Q esitti unionin yleiselle tuomioistuimelle jättämänsä kannekirjelmän 39 kodassa, että ”lisäksi on huomattava, ettei valituslautakunta määritellyt siltä edellytettävällä tavalla yleisöä, jonka käsitys on otettava huomioon, kun arvioidaan aikaisempien tavaramerkkien erottamiskykyä ja mainetta. Intelin mukaan tällaisena yleisönä on pidettävä niiden tavaroiden ja palvelujen kuluttajia, joita varten tavaramerkki on rekisteröity.” Neljänneksi valittaja kiistää unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen jonka mukaan valituslautakunta katsoi, että merkityksellisenä yleisönä, jonka silmissä aikaisemmilla tavaramerkeillä on maine, on pidettävä koko suurta yleisöä. Viidenneksi valittaja riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen, jonka mukaan maine olisi You-Q:n mukaan osoitettava suhteessa haetun tavaramerkin kohdeyleisöön eli asiantuntevaan yleisöön, ja unionin yleisen tuomioistuimen näkemykset merkityksellisestä yleisöstä, tarkemmin sanottuna päällekkäisyyksistä merkityksellisessä yleisössä, joka ei sen mielestä voi olla aikaisemman tavaramerkin arvioinnissa sovellettava peruste. Kuudenneksi valittaja riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset siitä, mitä edellytetään laajalta ja erittäin huomattavalta kyseessä olevia tavaroita ja palveluja koskevalta maineelta. Seitsemänneksi valittaja riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset merkkien samankaltaisuudesta. Kahdeksanneksi valittaja riitauttaa tavan, jolla unionin yleinen tuomioistuin sovelsi vaaditun yhteyden osoittamiseksi tarkoitettua yleistä arviointia, ja siinä huomioon otetut tekijät. Lopuksi valittaja riitauttaa vielä unionin yleisen tuomioistuimen tavan soveltaa ja tulkita asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan edellytystä aikaisempien tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutetusta hyväksikäytöstä.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009

EUVL L 78, s.1

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/12

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 29.6.2012 — UPC Telekabel Wien GmbH v. Constantin Film Verleih GmbH ja Wega Filmproduktionsgesellschaft mbH

(Asia C-314/12)

2012/C 303/23

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: UPC Telekabel Wien GmbH

Vastapuolet: Constantin Film Verleih GmbH ja Wega Filmproduktionsgesellschaft mbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2001/29/EY (1) (jäljempänä tietoyhteiskuntadirektiivi) 8 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että henkilö, joka saattaa suojattua aineistoa saataviin internetissä ilman oikeudenhaltijan suostumusta (tietoyhteiskuntadirektiivin 3 artiklan 2 kohta), käyttää niiden henkilöiden internetyhteyden tarjoajan palveluja, jotka käyttävät kyseistä suojattua aineistoa?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko kappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön (tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohta) ja väliaikainen tai satunnainen kappaleen valmistaminen (tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 1 kohta) sallittua vain silloin, jos alkuperäiskappaleesta on valmistettu kappaleita, sitä on levitetty tai se on saatettu yleisön saataviin laillisesti?

3)

Jos ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja jos käyttäjän internetyhteyden tarjoajaa vastaan on näin ollen määrättävä tietoyhteiskuntadirektiivin 8 artiklan 3 kohdan nojalla kielto tai määräys: Onko unionin oikeuden ja erityisesti siinä edellytetyn asianosaisten perusoikeuksien välisen tasapainon kanssa yhteensopivaa se, että internetyhteyden tarjoajaa kielletään täysin yleisesti (siis määräämättä konkreettisista toimenpiteistä) tarjoamasta asiakkailleen pääsyä tietylle internetsivustolle niin kauan kuin kyseisellä sivustolla saatetaan yksinomaan tai pääosin saataviin sisältöjä ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta, jos internetyhteyden tarjoaja voi välttyä tämän kiellon rikkomisesta määrättäviltä uhkasakoilta osoittamalla ryhtyneensä kaikkiin toimenpiteisiin, joita siltä voidaan kohtuudella edellyttää?

4)

Jos kolmanteen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko unionin oikeuden ja erityisesti siinä edellytetyn asianosaisten perusoikeuksien välisen tasapainon kanssa yhteensopivaa se, että internetyhteyden tarjoaja velvoitetaan ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin vaikeuttaakseen asiakkaidensa pääsyä internetsivustolle, jolla on lainvastaisesti saataviin saatettua sisältöä, jos kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseen liittyy kustannuksia, jotka eivät ole merkityksettömiä, ja ne voidaan kiertää helposti myös ilman teknistä erityistietämystä?

---

(1)  Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (EYVL L 167, s. 10).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Handelsgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 9.7.2012 — Novontech-Zala Kft v. LOGICDATA Electronic & Software Entwicklungs GmbH

(Asia C-324/12)

2012/C 303/24

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Handelsgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Novontech-Zala Kft

Vastapuoli: LOGICDATA Electronic & Software Entwicklungs GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Merkitseekö se, että eurooppalaisen maksamismääräyksen vastustamiseen valtuutettu asianajaja ei ole noudattanut vastustamiselle asetettua määräaikaa, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 (1) 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vastaajasta riippuvaa syytä?

2)

Jos asianajajan virheellistä menettelyä ei voida pitää vastaajasta riippuvana syynä, onko sitä, että valtuutettu asianajaja merkitsee eurooppalaisen maksamismääräyksen vastustamiselle asetetun määräajan päättymisajankohdan erehdyksessä virheellisesti, pidettävä asetuksen (EY) N:o 1896/2006 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena olosuhteena?

---

(1)  EUVL L 399, s.1.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/13

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 10.7.2012 — Rita van Caster ja Patrick van Caster v. Finanzamt Essen-Süd

(Asia C-326/12)

2012/C 303/25

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Rita van Caster ja Patrick van Caster

Vastaaja: Finanzamt Essen-Süd

Ennakkoratkaisukysymys

Onko niin sanotuista läpinäkymättömistä (kotimaisista ja) ulkomaisista sijoitusrahastoista saatujen tuottojen verottaminen sijoitusverolain 6 §:n mukaisesti vastoin Euroopan yhteisön oikeutta (EY 56 artikla) sillä perusteella, että se merkitsee pääomien vapaan liikkuvuuden peiteltyä rajoitusta (EY 58 artiklan 3 kohta)?

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/14

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 11.7.2012 — Ralf Schmid, Aletta Zimmermannin omaisuutta koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä v. Lilly Hertel

(Asia C-328/12)

2012/C 303/26

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Ralf Schmid, Aletta Zimmermannin omaisuutta koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä

Vastaaja: Lilly Hertel

Ennakkoratkaisukysymys

Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (1) 3 artiklan 1 kohdan tulkinnasta esitetään seuraava kysymys:

Onko sen jäsenvaltion, jonka alueella velallisen omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla toimivalta tutkia takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista vastaajaa vastaan, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole jonkin jäsenvaltion alueella?

---

(1)  EYVL L 160, s. 1.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/14

---

Kanne 13.7.2012 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-335/12)

2012/C 303/27

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamies A. Caeiros)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut EY 10 artiklan, liittymisasiakirjan (1) 254 artiklan, päätöksen 85/257/ETY (2) 7 artiklan, asetuksen (ETY) N:o 579/86 (3) 4, 7 ja 8 artiklan, asetuksen (ETY) N:o 1697/79 (4) 2 artiklan ja asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1552/89 (5) 2, 11 ja 17 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska Portugalin viranomaiset ovat kieltäytyneet luovuttamasta komission käyttöön 785 078,50 euroa, joka vastaa sokerin ylijäämävarastoista, joita ei ole viety, suoritettavia maksuja, Portugalin liityttyä Euroopan yhteisöön

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Portugalin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan William Hinton & Sons -niminen yhtiö ei ole esittänyt todisteita hallussaan olevien sokerin ylijäämävarastojen viennistä. Portugalin viranomaiset ilmoittivat 3.12.1990 kyseiselle yhtiölle, että sen oli maksettava 785 078,50 euron suuruinen lisämäärä. Yhtiö riitautti tämän päätöksen Supremo Tribunal Administrativossa (korkein hallinto-oikeus), joka esitti useita ennakkoratkaisukysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle. Viimeksi mainittu antoi 11.10.2001 asiassa C-30/06 (6), William Hinton & Sons, määräyksen, jossa todettiin, että kysymykset ”on esitetty William Hinton & Sons Lda:n — – ja Fazenda Públican välisessä asiassa, joka koskee William Hintonin hallussa olevasta sokerin ylijäämävarastosta perittävien tasoitusmaksujen takaisin perimistä”. Supremo Tribunal Administrativo kumosi 8.5.2002 lisämaksun perimisen, koska tämä määrä oli annettu tiedoksi sitä koskevan oikeuden jo vanhennuttua.

Yhteisöjen tuomioistuimen myöhemmän oikeuskäytännön, erityisesti asiassa T-240/02, Koninklijke Coöperatie Cosun vastaan komissio, 7.12.2004 annetun tuomion ja asiassa C-68/05-P, Koninklijke Coöperatie Cosun vastaan komissio, 26.10.2006 annetun tuomion nojalla vaikuttaa siltä, että edellä mainittua 785 078,50 euron suuruista määrää ei voida luokitella enää ”tasoitusmaksuksi” niin kuin tehtiin asiassa C-30/00 annetussa tuomiossa, vaan se voidaan luokitella yhä yhteisöjen ”omiksi varoiksi”.

Vaikka tämä oikeuskäytäntö koskee maksun perimistä asetuksen N:o 2670/81 (7) 3 artiklan 1 kohdan nojalla sillä perusteella, että tiettyä C-sokerimäärää ei ole viety yhteisön ulkopuolelle, on kuitenkin niin, että kyseisen maksun peruste on pääasiallisesti sama kuin asetuksen N:o 579/86 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrän, josta käsiteltävässä asiassa on kyse, peruste. Tässä säännöksessä säädetään, että sokerimääristä, jotka ylittävät siirtovaraston määrän ja joita ei ole viety yhteisön ulkopuolelle, peritään maksu sillä perusteella, että näiden määrien katsotaan viimeksi mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan tulleen myydyiksi yhteisön sisämarkkinoilla.

Päätöksen 85/257 2 artiklan mukaan sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa määrätyistä maksuista peräisin olevat tulot ovat omia varoja.

Liittymisasiakirjan 254 artiklasta käy ilmi, että edellä mainittu määrä kuuluu sokerin yhteiseen markkinajärjestelyyn. Tämän määräyksen mukaan sellaiset tuotteiden varastot, jotka Portugalin tasavallan on hävitettävä omalla kustannuksellaan, ovat varastoja, jotka ylittävät normaalin siirtovaraston määrän, ja että ”normaali siirtovaraston määrä määritetään kullekin tuotteelle sitä koskevan yhteisen markkinajärjestelyn kriteerien ja tavoitteiden perusteella”; siten sokerin osalta ”normaalin siirtovaraston käsite” olisi määritettävä sokerin yhteisen markkinajärjestelyn kriteerien ja tavoitteiden perusteella. Sokerivarastojen hävittämistä koskevat yhteisön säännökset kuuluvat näin ollen sokerin yhteisen markkinajärjestelyn piiriin.

Asetuksessa N:o 3771/85 (8) säädettiin liittymisasiakirjan 258 artiklan 3 kohdan perusteella ”liittymisasiakirjan 254 artiklan soveltamista koskevat yleiset säännöt”, määritettiin ”Portugalissa vapaassa vaihdannassa olevien tuotteiden” käsite, todettiin, että ”soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt” vahvistetaan maatalousmarkkinoiden yhteistä markkinajärjestelyä koskevissa asetuksissa säädetyn menettelyn mukaan” ja säädettiin, että ”yksityiskohtaiset säännöt – – koskevat muun muassa – – ylijäämätuotteiden myyntiä” ja että näissä soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä ”voidaan säätää – – maksusta, joka peritään, mikäli joku, jota asia koskee, ei noudata ylijäämätuotteiden myyntitapoja koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä”.

Komissio antoi Portugalissa 1.3.1986 olevia sokerialan tuotteiden varastoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä asetuksen N:o 579/86 asetuksen N:o 3771/85 ja sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen N:o 1785/81 perusteella. Se, että sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annettu asetus on yksi asetuksen N:o 579/86 oikeusperustoista osoittaa, että viimeksi mainitussa asetuksessa säädetyt yksityiskohtaiset säännöt ja näin ollen edellä mainittu määrä kuuluvat sokerin yhteisen markkinajärjestelyn piiriin.

Edellä mainittu 785 078,50 euron suuruinen määrä voidaan luokitella päätöksen 85/257 2 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi yhteisöjen ”omaksi varaksi”, koska kyseessä on tulo, joka on peräisin ”muista sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä säädetyistä maksuista”, jotka liittyvät Portugalin tasavallalle sen liittyessä perustettuun erityiseen järjestelmään, eli kyseessä on määrä, joka Portugalin viranomaisten olisi pitänyt periä asetuksen N:o 579/86 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

Asetuksen N:o 3771/85 1 artiklassa säädetään, että siinä ”vahvistetaan liittymisasiakirjan 254 artiklan soveltamista koskevat yleiset säännöt” ja sen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa täsmennetään, että ”tuotteita, jotka ovat vapaassa vaihdannassa Portugalissa, ovat – – tuotteet – – jotka on tuotu Portugaliin, joita koskevat tuontimuodollisuudet on toteutettu, joita koskevat tullit ja erääntyneet vaikutukseltaan vastaavat maksut on peritty Portugalissa ja joita ei ole vapautettu kokonaan tai osittain näistä tulleista tai maksuista”. Asetuksen N:o 3771/85 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan toinen luetelmakohta koskee kaikkia ”Portugaliin tuotuja tuotteita”, mukaan luettuna muista jäsenvaltioista peräisin olevat tuotteet.

Näin ollen Tanskasta peräisin oleva sokeri olisi voitu ja se olisi pitänyt ottaa huomioon laskettaessa Portugalissa 1.3.1986 vapaassa vaihdannassa olevien tuotteiden määrää. Portugalin viranomaiset katsovat, että vaikka Tanskan katsottaisiin käsiteltävän asian olosuhteissa olevan kolmas maa, ”tuontiasiakirjalla nro 246” tuodun sokerin määrää (796 821 kg) ei pitäisi ottaa huomioon näitä varastoja laskettaessa, koska niiden mukaan kyseinen sokeri ei ollut 1.3.1986 vapaassa vaihdannassa.

Komissio ei yhdy tähän näkemykseen, koska Tribunal Tributário de Segunda Instância on katsonut 26.3.1996 antamassaan ratkaisussa, että tosiseikkojen perusteella oli käynyt ilmi, että kyseinen sokeri oli tulliselvitetty 27.2.1986 ja että tuolloin oli myönnetty lupa sen luovuttamiseksi vapaaseen vaihdantaan ja kulutukseen.

Päätöksessä 85/257 sekä päätöksissä, joilla se on myöhemmin korvattu, samoin kuin asetuksessa N:o 1552/89, jossa määritetään edellytykset, joilla ”omat varat” luovutetaan komission käyttöön, ei edellytetä komission käyttöön luovuttamiseksi, että ne olisi kirjattava yhteisön talousarvioon. Liittymisasiakirjan 371 ja 372 artiklan tavoitteena on mukauttaa päätöksen 85/257 soveltaminen Portugalin liittymisestä johtuvaan erityiseen tilanteeseen, eivätkä ne ole esteenä sille, että asetuksen N:o 579/86 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetystä määrästä peräisin olevat tulot eli käsiteltävässä asiassa 785 078,50 euron suuruinen määrä luokitellaan omiksi varoiksi.

Jonkin määrän luokittelu yhteisöjen omaksi varaksi perustuu yhteisön lainsäädäntöön ja erityisesti päätökseen 85/257, eikä jäsenvaltioiden omaksumalla luokittelulla ole merkitystä.

Oikeuskäytännön mukaan ei ole tarpeen osoittaa, että omien varojen menetys on aiheutunut kansallisten viranomaisten virheestä. Riittää, kun todetaan, että Supremo Tribunal Administrativon lainvoimaisen ratkaisun jälkeen on katsottu, että velallisella ei ollut velvollisuutta maksaa maksuja ja että tämä seikka johtuu suoraan siitä, että Portugalin viranomaiset ovat toimineet liian myöhään vuonna 1990. Yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tämän komission kannan asiassa C-392/02, komissio vastaan Tanska, 15.11.2005 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-9811).

Supremo Tribunal Administrativon ratkaisussa vahvistetaan, että komission kanta on oikeudellisesti asianmukainen, koska velan määrää ei ole ilmoitettu velalliselle ajoissa eli kolmen vuoden kuluessa, että maksun periminen ei näin ollen ollut mahdollista, ja että näin ollen omia varoja ei voitu luovuttaa komission käyttöön.

---

(1)  Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehty asiakirja (EYVL 1985, L 302, s. 23)

(2)  Yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7.5.1985 tehty neuvoston päätös 85/257/ETY (EYVL L 128, s. 15)

(3)  Espanjassa ja Portugalissa 1.3.1986 olevia sokerialan tuotteiden varastoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28.7.1986 annettu komission asetus (ETY) N:o 579/86 (EYVL L 57, s. 21)

(4)  Tuonti- tai vientitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn ilmoitetuista tavaroista velalliselta kantamatta jääneiden tuonti- tai vientitullien kantamisesta jälkitullauksin 24.7.1979 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1697/79 (EYVL L 197, s. 1)

(5)  Yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 88/376/ETY, Euratom soveltamisesta 29.5.1989 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1552/89 (EYVL L 155, s. 1)

(6)  Kok., s. I-7511

(7)  Kiintiötä suuremman tuotannon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 14.9.1981 annettu komission asetus (ETY) N:o 2670/81 (EYVL L 262, s. 14)

(8)  Portugalissa olevista maataloustuotteiden varastoista annettu neuvoston asetus N:o 3771/85 (EYVL L 362, s. 21)

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/16

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van Koophandel te Gent (Belgia) on esittänyt 19.7.2012 — Euronics Belgium CVBA v. Kamera Express BV ja Kamera Express Belgium BVBA

(Asia C-343/12)

2012/C 303/28

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van Koophandel te Gent

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Euronics Belgium CVBA

Vastaajat: Kamera Express BV ja Kamera Express Belgium BVBA

Ennakkoratkaisukysymys

Onko markkinakäytännöistä ja kuluttajansuojasta annetun lain (wet betreffende marktpraktijken en consumentenbescherming) 101 § — jolla suojataan muun muassa kuluttajia ja jossa säädetään seuraavaa: ”1. Yritysten on kiellettyä tarjota myytäväksi tai myydä tavaroita tappiollisesti.

Tappiollisella myynnillä tarkoitetaan myyntiä hintaan, joka ei vastaa vähintään hintaa, jolla yritys on tavaran ostanut tai joka yrityksen olisi maksettava hankkiessaan uusia tavaroita myytäviksi, kun on vähennetty mahdolliset myönnetyt lopulliset alennukset. Selvitettäessä, onko kyseessä tappiollinen myynti, huomioon ei oteta alennuksia, jotka koskevat — yksinomaan tai ei — yrityksen muita kuin tavaroiden myyntiin liittyviä sitoumuksia”, — direktiivin 2005/29/EY (1) vastainen, koska siinä kielletään tappiollinen myynti, vaikka direktiivissä ei kielletä tällaista toimintaa, ja koska Belgian lainsäädäntö saattaa olla direktiivissä 2005/29/EY säädettyä ankarampi, mikä on direktiivin 2005/29/EY 4 artiklan nojalla kiellettyä?

---

(1)  Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, s. 22).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/16

---

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 24.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-529/09, Sophie in ’t Veld v. Euroopan unionin neuvosto, 4.5.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-350/12 P)

2012/C 303/29

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: P. Berman, B. Driessen, Cs. Fekete)

Muut osapuolet: Sophie in ”t Veld, Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalainen tuomio on kumottava

—	valituksen kohteena olevat kysymykset on ratkaistava lopullisesti ja

—	asian T-529/09 kantaja on velvoitettava korvaamaan neuvostolle kyseisestä asiasta ja tästä valituksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee yleiseen etuun liittyvien poikkeuksien tulkintaa siltä osin kuin kyse on kansainvälisistä suhteista ja oikeudellisen neuvonannon suojasta. Poikkeuksista säädetään ehdottomana poikkeuksena yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin asetuksen (1) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ja varauksellisena poikkeuksena yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa.

Neuvosto katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki mainittuja poikkeuksia tulkitessaan neljä virhettä.

Ensiksikin unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti katsonut, että oikeudellisen perustan valintaa koskeva erimielisyys ei voi vahingoittaa EU:n unionin kansainvälisiin suhteisiin liittyviä etuja (ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen osa). Toimielinten väliset kiistat unionin toimivallasta ja oikeudellisen perustan valinnasta kietoutuvat tiiviisti yhteen kansainvälisten sopimusten sisältöä koskevien ristiriitojen kanssa. Toimielinten väliset toimivaltakiistat voivat lisäksi vaikuttaa EU:n neuvotteluasemaan, vaikuttaa kielteisesti sen uskottavuuteen neuvottelukumppanina ja vaarantaa neuvottelujen tuloksen.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin sovelsi väärää valvonnan tasoa ja korvasi neuvoston arvioinnin asianomaisen asiakirjan merkityksestä kansainvälisille suhteille omallaan (ensimmäisen valitusperusteen toinen osa). Kun kyse on yleisen edun suojaamisesta kansainvälisissä suhteissa, valvonnan taso on sellainen, jossa annetaan asianomaiselle toimielimelle ’laaja harkintavalta’ sen sijaan, että edellytettäisiin ’konkreettisen ja tosiasiallisen’ vahingon osoittamista. Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se tutki neuvoston perusteet kokonaisuudessaan soveltaen ”konkreettisen ja tosiasiallisen” vahingon vaatimusta korvaten näin omalla arviollaan neuvoston arvion siitä, mitä ulkopoliittisia seurauksia asiakirjan luovuttamisella yleisölle on.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon sekä pyydetyn oikeudellisen lausunnon sisällön arkaluonteisuutta että niitä erityisiä olosuhteita, jotka vallitsivat ajankohtana, jolloin oikeutta tutustua asiakirjaan pyydettiin (toisen valitusperusteen ensimmäinen osa). Oikeudellinen lausunto koski arkaluonteisia kansainvälisiä neuvotteluja, jotka olivat vielä käynnissä pyynnön esittämisen ajankohtana, ja kysymys oli olennaisista ja elintärkeistä eduista terrorismin ja terrorismin rahoituksen estämiseksi ja torjumiseksi tehtävässä Atlantin ylittävässä yhteistyössä oikeudellisessa lausunnossa käsitellyn oikeudellisen perustan valinnan ollessa toimielinten välisen erimielisyyden kohteena. Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon näitä oikeudellisen neuvonannon erityispiirteitä.

Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin virheellisesti sulautti kansainvälisen sopimuksen neuvottelemisen ja tekemisen yhteen toimielinten lainsäädäntötoiminnan kanssa ylivoimaista yleistä etua koskevan arvion suorittamiseksi (toisen valitusperusteen toinen osa). Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin jätti huomioon ottamatta ne merkittävät erot, jotka vallitsevat kansainvälisten sopimusten neuvottelemisen — johon yleisön osallistumista väistämättä on rajoitettu kysymyksessä olevien strategisten ja taktisten intressien vuoksi — ja tällaisten sopimusten tekemisen ja täytäntöönpanon välillä.

---

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/17

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Barcelona (Espanja) on esittänyt 1.8.2012 — Miguel Fradera Torredemer ym. v. Corporación Uniland, S.A.

(Asia C-364/12)

2012/C 303/30

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Miguel Fradera Torredemer, María Teresa Torredemer Marcet, Enrique Fradera Ohlsen ja Alicia Fradera Torredemer

Vastapuoli: Corporación Uniland, S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 101 artiklan (aikaisemmin EY:n perustamissopimuksen 81 artikla, yhdessä sen 10 artiklan kanssa) ja SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa yhteensopiva oikeudenkäyntiasiamiesten palkkiotaulukoista annetun asetuksen kaltainen lainsäädäntö eli 7.11.2003 annettu kuninkaan asetus 1373/2003 (Real Decreto 1373/2003, de 7 de noviembre), jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehille maksettaviin palkkioihin sovelletaan vähimmäispalkkioista vahvistettua luetteloa tai taulukkoa, joiden mukaisia summia voidaan korottaa tai supistaa vain 12 prosenttia, ja jossa ei tarjota jäsenvaltion viranomaisille, tuomioistuimet mukaan lukien, todellista mahdollisuutta poiketa poikkeustapauksissa laillisessa taulukossa vahvistetuista vähimmäissummista?

2)

Voidaanko kyseessä olevan palkkiotaulukon soveltamiseksi siten, että jätetään soveltamatta siinä vahvistettuja vähimmäissummia, pitää poikkeuksellisina olosuhteina tilannetta, jossa palkkiotaulukon tai -luettelon mukainen palkkio on täysin suhteeton tosiasiallisesti suoritettuun työn määrään nähden?

3)	Onko SEUT 56 artikla (entinen 49 artikla) yhteensopiva oikeudenkäyntiasiamiesten palkkiotaulukoista 7.11.2003 annetun kuninkaan asetuksen 1373/2003 kanssa?

4)	Täytetäänkö tällä lainsäädännöllä välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden edellytykset, joihin viitataan direktiivin 2006/123/EY (1) 15 artiklan 3 kohdassa?

5)

Onko Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jossa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, tulkittava siten, että siinä määrätään myös oikeudesta tehokkaaseen puolustautumiseen tilanteessa, jossa oikeudenkäyntiasiamiehen palkkioksi määrätään suhteettoman korkea summa, joka ei vastaa tosiasiallisesti suoritettua työn määrää?

6)

Jos kysymykseen vastataan myönteisesti, noudatetaanko Espanjan siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) säännöksillä, joiden mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen velvoitettu asianosainen ei voi riitauttaa oikeudenkäyntiasiamiehen palkkioiden määrittämistä sillä perusteella, että ne ovat kohtuuttoman korkeat eivätkä vastaa tosiasiallisesti suoritetun työn määrää, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa?

---

(1)  Palveluista sisämarkkinoilla 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL L 376, s. 36).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/18

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Supreme Court (Irlanti) on esittänyt 3.8.2012 — Thomas Pringle v. Government of Ireland, Ireland ja Attorney General

(Asia C-370/12)

2012/C 303/31

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Supreme Court

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Thomas Pringle

Vastaaja: Government of Ireland, Ireland ja Attorney General

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko 25.3.2011 annettu Eurooppa-neuvoston päätös 2011/199/EU (1) pätevä, — kun otetaan huomioon, että sitä annettaessa on käytetty SEU 48 artiklan 6 kohdan mukaista yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä, ja merkitseekö erityisesti SEUT 136 artiklaan tehtäväksi ehdotettu muutos unionille perussopimuksissa annetun toimivallan lisäämistä; — kun otetaan huomioon ehdotetun muutoksen sisältö, merkitseekö se erityisesti perussopimusten rikkomista tai unionin oikeuden yleisten periaatteiden loukkaamista.

2)

Kun otetaan huomioon — SEU 2 ja SEU 3 artikla sekä SEUT:n kolmannen osan VIII osaston määräykset ja erityisesti SEUT 119, SEUT 120, SEUT 121, SEUT 122, SEUT 123, SEUT 125, SEUT 126 ja SEUT 127 artikla; — unionin yksinomainen toimivalta rahapolitiikan alalla, sellaisena kuin siitä määrätään SEUT 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, ja SEUT 3 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvien kansainvälisten sopimusten tekemisessä; — unionin toimivalta talouspolitiikan yhteensovittamisessa SEUT 2 artiklan 3 kohdan ja SEUT:n kolmannen osan VIII osaston mukaisesti; — unionin toimielinten valtuudet ja tehtävät SEU 13 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti; — SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettu vilpittömän yhteistyön periaate; — unionin oikeuden yleiset periaatteet, mukaan lukien erityisesti tehokasta oikeussuojaa koskeva yleinen periaate ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, sellaisina kuin niistä määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja yleisen oikeusvarmuuden periaatteen nojalla; onko Euroopan unionin jäsenvaltiolla, jonka rahayksikkö on euro, oikeus tehdä EVM-sopimuksen kaltainen kansainvälinen sopimus ja ratifioida se?

3)	Jos Eurooppa-neuvoston päätöstä pidetään pätevänä, edellyttääkö jäsenvaltion oikeus tehdä EVM-sopimuksen kaltainen kansainvälinen sopimus ja ratifioida se kyseisen päätöksen voimaantuloa?

---

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro, 25.3.2011 annettu Eurooppa-neuvoston päätös (EUVL L 91, s. 1)

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/18

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 3.8.2012 — Minister voor Immigratie, Integratie en Asiel v. M ja S

(Asia C-372/12)

2012/C 303/32

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Minister voor Immigratie, Integratie en Asiel

Vastapuolet: M ja S

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1) 12 artiklan a kohdan toista luetelmakohtaa tulkittava siten, että siinä taataan oikeus saada jäljennös asiakirjoista, joissa on käsitelty henkilötietoja, vai riittääkö, että luovutetaan ymmärrettävässä muodossa oleva kattava selvitys henkilötiedoista, joita kyseisissä asiakirjoissa on käsitelty?

2)

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2) 8 artiklan 2 kohdan ilmaisua ”oikeus tutustua” tulkittava siten, että siinä taataan oikeus saada jäljennös asiakirjoista, joissa on käsitelty henkilötietoja, vai riittääkö, että luovutetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu ymmärrettävässä muodossa oleva kattava selvitys henkilötiedoista, joita kyseisissä asiakirjoissa on käsitelty?

3)	Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 momentin b kohta osoitettu myös Euroopan unionin jäsenvaltioille silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla?

4)

Johtaako se seikka, että oikeus tutustua ”muistioihin” aiheuttaa sen, että niihin ei enää kirjata syitä, miksi tiettyä päätöstä ehdotetaan, mikä haittaa kyseisen viranomaisen sisäistä häiriintymätöntä näkemystenvaihtoa ja asianmukaista päätöksentekoa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun oikeutetun luottamuksellisuuden edellytysten täyttymiseen?

5)	Voidaanko ”muistioon” sisältyvää oikeudellista arviointia pitää yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuna henkilötietona?

6)

Kuuluuko yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 13 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin muiden oikeuksiin ja vapauksiin myös asianomaisen viranomaisen sisäisen häiriintymättömän näkemystenvaihdon intressi? Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, voidaanko tähän intressiin soveltaa kyseisen direktiivin 13 artiklan 1 kohdan d tai f alakohtaa?

---

(1)  EYVL L 281, s. 31.

(2)  EYVL 2000, C 364, s. 1.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/19

---

Valitus, jonka Arav Holding Srl on tehnyt 7.8.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-557/10, H.Eich v. SMHV — Arav (H.EICH), 19.6.2012 annetusta tuomiosta

(Asia C-379/12)

2012/C 303/33

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Arav Holding Srl (edustaja: asianajaja R. Bocchini)

Muut osapuolet: H.Eich Srl, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen 19.6.2012 antama tuomio on kokonaisuudessaan kumottava, ja SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 9.9.2010 tekemä päätös on vahvistettava, koska se on täysin tavaramerkistä annetun asetuksen (1) ja etenkin sen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Arav Holding Srl riitauttaa muutoksenhaussaan mainitun unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion kahdella perusteella.

Ensinnäkin se valittaa, ettei yhtäältä italialaisen kansallisen kuviomerkin H SILVIAN HEACH ja kansainvälisen kuviomerkin H SILVIAN HEACH ja toisaalta tavaramerkin H. EICH ole katsottu olevan graafisesti, äänneasultaan tai käsitteellisesti samankaltaisia. Yleinen tuomioistuin on tehnyt virheen yksilöidessään tavaramerkin keskeistä osatekijää, toisin sanoen suku- ja etunimeä. Lisäksi se on erehtynyt jättäessään huomiotta käytetyn pisteen, joka on mitä pienin kirjaimiin verrattuna, vähäisen merkityksen, ja ottamatta huomioon aikaisemman tavaramerkin ”voimakkuuden”.

Toiseksi valittaja riitauttaa sen, ettei tavaramerkkien välillä ole katsottu olevan sekaannusvaaraa, joka aiheutuisi niiden samankaltaisuudesta ja siitä, että niitä käytetään samanlaisiin tarkoituksiin.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/20

---

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 8.8.2012 — X BV v. Minister van Financiën

(Asia C-380/12)

2012/C 303/34

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: X BV

Vastapuoli: Minister van Financiën

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Tarkoitetaanko harmonoidun järjestelmän 25 ryhmän 1 huomautuksen ilmaisulla ”epäpuhtauksien poistaminen” myös tiettyjen kemiallisten hiukkasten poistamista luonnontilassa olevasta kivennäistuotteesta, kun kyseiset hiukkaset ovat kiinnittyneet tuotteeseen tietyissä luonnollisissa olosuhteissa ja niiden poistamisen tarkoituksena on vahvistaa kivennäistuotteen (erityisiä) luonnollisia ominaisuuksia, jotka olivat aikaisemmin heikentyneet kyseisten luonnollisten olosuhteiden vaikutuksesta?

2)

Jos edellä 1 kohdassa esitettyyn kysymykseen annettavan vastauksen perusteella voidaan todeta, että kyse on harmonoidun järjestelmän 25 ryhmän 1 huomautuksessa tarkoitetusta epäpuhtauksien poistamisesta, millä perusteilla on sen jälkeen arvioitava, voidaanko talteen otettu kivennäistuote, kuten valkaisumaa, peräkkäisen rikkihappo- ja vesihuuhtelun jälkeen luokitella edellä mainitun huomautuksen perusteella edelleen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2508 40 00, jolloin sitä ei pidetä harmonoidun järjestelmän 38 ryhmässä tarkoitettuna kemiallisena tuotteena?

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/20

---

Valitus, jonka I marchi Italiani Srl on tehnyt 9.8.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-133/09, I Marchi Italiani ja Basile v. SMHV — Osra, 28.6.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-381/12 P)

2012/C 303/35

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: I Marchi Italiani Srl (edustajat: Rechtsanwalt L. Militerni ja Rechtsanwalt G. Militerni):

Muut osapuolet: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), Osra SA

Vaatimukset

—	Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antama tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä on hylätty I Marhi Italiani s.r.l:n kanne ja velvoitettu I Marchi Italiani s.r.l. korvaamaan oikeudenkäyntikulut luopumiseen liittyviä kuluja lukuun ottamatta

—

ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset on hyväksyttävä osittain ja tämän vuoksi on kumottava toisen valituslautakunnan asiassa R502/2008, I Marchi Italiani S.r.l. v. Osra S.A., 9.1.2009 tekemä päätös, joka annettiin tiedoksi tämän asian valittajalle 30.1.2009 ja jolla pysytettiin mitättömyysosaston päätös, jolla hyväksyttiin tavaramerkin ”B Antonio Basile 1952” menettäminen ja julistettiin se mitättömäksi Osra S.A:n tekemän vaatimuksen perusteella

—	on velvoitettava SMHV korvaamaan kulut, maksut ja palkkiot lain mukaisesti.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

I Marchi Italiani s.r.l. esittää valituksensa tueksi seuraavat kolme perustetta:

1)

Tuomioistuimen työjärjestyksen 143 artiklan 4 kohtaa on rikottu, koska tuomioistuin on tehnyt virheen todetessaan, että valittajan esittämät asiakirjat oli jätettävä tutkimatta ilman että oli tarpeen tutkia niiden todistusarvoa, ja jättäessään tutkimatta väitteet, jotka koskivat riitautetun tavaramerkin tunnettuutta ja vilpittömän mielen periaatetta.

2)

Asetuksen N:o 40/94 (1) 53 artiklan 2 kohtaa (josta on tullut asetuksen N:o 207/2009 (2) 54 artiklan 2 kohta) on rikottu, koska tuomioistuin on tehnyt virheen todetessaan, että tavaramerkin rekisteröinnin ja mitättömyyshakemuksen tekemispäivän välillä oli kulunut alle viisi vuotta ja että tämän vuoksi yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemuksen tekemispäivällä ei ollut merkitystä.

3)	Asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu, koska tuomioistuin on tehnyt virheen katsoessaan, että kyseessä olevat tavaramerkit ovat samankaltaisia ja soveltaessaan tämän vuoksi virheellisesti kyseistä säännöstä ja todennut, että olemassa on sekaannusvaara.

---

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 (EYVL L 11, s. 1).

(2)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s.1).

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 9.7.2012 (Administrativen sad — Varnan (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Dobrudzhanska petrolna kompanyia AD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane I upravlenie na izpalnenieto — Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-298/11) (1)

2012/C 303/36

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 232, 6.8.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 11.7.2012 — Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta

(Asia C-353/11) (1)

2012/C 303/37

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 252, 27.8.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.5.2012 — ThyssenKrupp Elevator (CENE) GmbH, aiemmin ThyssenKrupp Aufzüge GmbH ja ThyssenKrupp Fahrtreppen GmbH v. Euroopan komissio

(Asia C-503/11 P) (1)

2012/C 303/38

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.5.2012 — ThyssenKrupp Ascenseurs Luxembourg Sàrl v. Euroopan komissio

(Asia C-504/11 P) (1)

2012/C 303/39

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.5.2012 — ThyssenKrupp Elevator AG v. Euroopan komissio

(Asia C-505/11 P) (1)

2012/C 303/40

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 8.5.2012 — ThyssenKrupp AG v. Euroopan komissio

(Asia C-506/11 P) (1)

2012/C 303/41

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 347, 26.11.2011.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

---

Unionin tuomioistuimen presidentin määräys 18.6.2012 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Vu Thang Dangia vastaan, muuna osapuolena Generalbundesanwalt beim Bundesgerichtshof

(Asia C-39/12) (1)

2012/C 303/42

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Unionin tuomioistuimen presidentin määräyksellä asia on poistettu tuomioistuimen rekisteristä.

---

(1)  EUVL C 118, 21.4.2012.

---

6.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/22

---

Kanne 25.7.2012 — Soltau v. komissio

(Asia T-333/12)

2012/C 303/43

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Christoff Soltau (Adendorf, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Rosenkranz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 14.5.2012 tehdyn Euroopan komission päätöksen

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja väittää, ettei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta ole esteenä kantajan vaatimukselle saada tutustua komission huomautukseen, jonka se on esittänyt Itävallan Oberster Gerichtshofille asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) 15 artiklan 3 kohdan perusteella kartelliasian yhteydessä. Kantajan mielestä kyseistä säännöstä ei sovelleta tutustuttavaksi pyydettyyn asiakirjaan, koska itävaltalaisessa tuomioistuimessa vireillä oleva oikeudenkäynti ei lähtökohtaisesti kuulu tämän säännöksen suoja-alaan. Vaikka se kuuluisikin, kyseessä olevaan asiakirjaan ei kuitenkaan sovelleta mainittua säännöstä, koska komissio ei ole toimittanut sitä asianosaisena. Komission päätöstä ei voida myöskään perustella Euroopan unionin tuomioistuimessa vireillä olevan asian C-681/11, Schenker ym., tuomioistuinkäsittelyn suojalla. Tosin Itävallan Oberster Gerichtshof on esittänyt ennakkoratkaisukysymykset kyseessä olevan kartelliasian puitteissa, mutta komissio ei ole laatinut kyseessä olevaa asiakirjaa ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä eikä se sisällöllisesti liity ennakkoratkaisukysymyksiin.

---

(1)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).

(2)  [SEUT] [101] ja [102] artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL L 1, s. 1).

---