ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.296.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
55. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 296/01 |
||
2012/C 296/02 |
||
2012/C 296/03 |
||
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 296/04 |
||
|
V Ilmoitukset |
|
|
HALLINNOLLISET MENETTELYT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 296/05 |
||
2012/C 296/06 |
||
2012/C 296/07 |
||
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2012/C 296/08 |
||
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/1 |
Tiedonanto neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) 126 c artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen raakamaidon tuotantomäärien julkaisemisesta
2012/C 296/01
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 126 c artiklan 5 kohdassa tarkoitetut raakamaidon tuotantomäärät (2) Vuosikohtaiset tiedot (1 000 tonnia) |
||||
|
Lehmä |
Uuhi |
Vuohi |
Puhveli |
BE |
3 111,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
BG |
1 124,0 |
85,0 |
60,0 |
8,0 |
CZ |
2 682,5 |
0,0 (3) |
0,0 |
0,0 |
DK |
4 910,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
DE |
29 593,9 |
2,1 (3) |
35,0 |
5,1 (3) |
EE |
675,4 |
0,0 |
0,6 |
0,0 |
IE |
5 349,7 |
0,0 (3) |
1,4 (3) |
0,0 (3) |
EL |
743,7 |
752,4 |
394,6 |
0,0 (3) |
ES |
6 357,1 |
585,2 |
523,9 |
0,0 |
FR |
24 000,3 |
267,0 |
664,5 |
0,0 |
IT |
11 399,4 |
511,9 |
48,6 |
201,4 |
CY |
151,0 |
18,0 |
22,9 |
0,0 |
LV |
830,9 |
0,0 (3) |
3,6 |
0,0 (3) |
LT |
1 732,5 |
0,0 |
4,0 |
0,0 |
LU |
295,3 |
0,0 (3) |
2,2 (3) |
0,0 (3) |
HU |
1 684,9 |
1,8 |
3,8 |
0,0 |
MT |
41,8 (3) |
1,8 (3) |
0,0 (3) |
0,0 (3) |
NL |
11 940,5 |
3,0 (3) |
182,0 |
1,5 (3) |
AT |
3 257,7 |
9,5 |
18,7 |
0,0 |
PL |
12 279,0 |
0,0 |
19,0 |
0,0 |
PT |
1 956,5 |
81,0 |
27,8 |
0,0 |
RO |
4 500,0 |
430,0 |
222,0 |
21,0 |
SI |
603,9 |
0,5 |
1,3 |
0,0 (3) |
SK |
918,0 |
9,4 |
0,1 |
0,0 (3) |
FI |
2 336,3 |
0,0 |
0,0 (3) |
0,0 |
SE |
2 862,2 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
UK |
13 960,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
EU-27 |
149 297,5 |
2 758,6 |
2 236,0 |
237,0 |
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) Maidontuotanto maitotiloilla vuonna 2010, EUROSTAT — NewCronos Products Obtained.
(3) Jäsenvaltion ilmoittama ja/tai arvioitu/laskettu tuotantomäärä 0,0: alle puolet yksiköstä.
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/3 |
Komission tiedonanto valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi 1 päivänä lokakuuta 2004 annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaoloajan pidentämisestä
2012/C 296/02
Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (1) 102 kohdassa todetaan, että komissio soveltaa kyseisiä suuntaviivoja 10 päivästä lokakuuta 20049 päivään lokakuuta 2009. Vuonna 2009 komissio pidensi suuntaviivojen voimassaoloaikaa 9 päivään lokakuuta 2012 (2).
EU:n valtiontukiuudistuksesta 8. toukokuuta 2012 antamassaan tiedonannossa (3) komissio esitti kattavan valtiontukiuudistusohjelman. Uudistusehdotuksiin kuuluu muun muassa valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioinnissa noudatettavien yhteisten periaatteiden yksilöiminen. Valtiontukeen sovellettavia suuntaviivoja ja puitteita on tarkoitus tarkistaa ja yksinkertaistaa edellä tarkoitettujen yhteisten periaatteiden mukaisiksi.
Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen tarkistaminen on osa valtiontukisääntöjen kokonaisuudistusta. Koska komissio ei halua ennakoida valtiontuen uudistuksesta parhaillaan käytävän laaja-alaisen keskustelun tuloksia, se on päättänyt jatkaa nykyisten suuntaviivojen soveltamista siihen asti, kun ne korvataan uusilla säännöillä valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi.
(1) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.
(2) Komission tiedonanto valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen voimassaoloajan pidentämisestä, EUVL C 156, 9.7.2009, s. 3.
(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – EU:n valtiontukiuudistus, COM(2012) 209 final.
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/4 |
Komission tiedonanto tietyissä Euroopan unionin riisialan tuotteille avaamissa kiintiöissä käytettävissä olevan kokonaismäärän jakamisesta vuodeksi 2012
2012/C 296/03
Komission asetuksella (EU) N:o 1274/2009 (1) avataan merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta (MMA) peräisin olevan riisin tuontitariffikiintiöitä.
Mainitussa asetuksessa säädetyissä kiintiöissä vuodeksi 2012 käytettävissä oleva kokonaismäärä jaetaan tämän tiedonannon liitteen mukaisesti.
(1) EUVL L 344, 23.12.2009, s. 3.
LIITE
Asetuksessa (EU) N:o 1274/2009 säädetyissä kiintiöissä vuodeksi 2012 käytettävissä olevan kokonaismäärän jako
Alkuperä |
Järjestysnumero |
Syyskuun 2012 osakautta koskevat tuontitodistushakemukset |
Kiintiössä käytettävissä olevan kokonaismäärän jako vuodeksi 2012 |
Alankomaiden Antillit ja Aruba |
09.4189 |
0 % |
|
Vähiten kehittyneet MMA:t |
09.4190 |
0 % |
(1) Ei jakokerrointa tälle osakaudelle: komissiolle ei ole toimitettu todistushakemuksia.
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/5 |
Euron kurssi (1)
1. lokakuuta 2012
2012/C 296/04
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,2877 |
JPY |
Japanin jeniä |
100,42 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4554 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,79830 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
8,4731 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,2095 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
7,3780 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
25,080 |
HUF |
Unkarin forinttia |
285,13 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,6962 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,1057 |
RON |
Romanian leuta |
4,5223 |
TRY |
Turkin liiraa |
2,3117 |
AUD |
Australian dollaria |
1,2431 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,2667 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
9,9850 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,5533 |
SGD |
Singaporin dollaria |
1,5827 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 435,49 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
10,7321 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
8,0926 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4255 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
12 334,98 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
3,9433 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
53,731 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
40,2230 |
THB |
Thaimaan bahtia |
39,648 |
BRL |
Brasilian realia |
2,6098 |
MXN |
Meksikon pesoa |
16,5824 |
INR |
Intian rupiaa |
67,4870 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
V Ilmoitukset
HALLINNOLLISET MENETTELYT
Euroopan komissio
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/6 |
Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman vuoden 2013 Ideat-työohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö
2012/C 296/05
Euroopan komissio ilmoittaa täten ehdotuspyynnöstä, joka liittyy Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) vuoden 2013 Ideat-työohjelmaan.
Ehdotuksia toivotaan seuraavan pyynnön perusteella. Ehdotusten jättämisen määräaika ja ehdotuspyynnön talousarvio on esitetty ehdotuspyynnön tekstissä, joka julkaistaan tutkimuksen- ja innovaatioiden osallistujaportaalin sivustolla.
Ideat-työohjelma
Ehdotuspyynnön nimi |
Ehdotuspyyntö Euroopan tutkimusneuvoston seuranta- ja arviointistrategian (sukupuolinäkökulmat) tueksi – koordinointi ja tukitoiminta – ERC ehdotusten toimittaminen, vertaisarviointi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. |
Ehdotuspyynnön tunnus |
ERC-2013-Support-1 |
Tämä ehdotuspyyntö liittyy 9 päivänä heinäkuuta 2012 annetulla komission päätöksellä C(2012) 4562 hyväksyttyyn työohjelmaan.
Ehdotuspyyntöjä koskevat säännöt, työohjelman ja opastusta ehdotusten jättämiseen saa asiaan liittyviltä Euroopan komission verkkosivuilta:
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/appmanager/participants/portal
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/7 |
Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman vuoden 2013 Ihmiset-työohjelmaa koskevat ehdotuspyynnöt
2012/C 296/06
Euroopan komissio ilmoittaa täten ehdotuspyynnöistä, jotka liittyvät Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) vuoden 2013 Ihmiset-työohjelmaan.
Ehdotuksia voi esittää seuraavia pyyntöjä varten. Ehdotusten jättämisen määräajat ja ehdotuspyynnön talousarviot on esitetty ehdotuspyynnön tekstissä, joka julkaistaan asianomaisella Euroopan komission sivustolla.
Ihmiset-erityisohjelma
Ehdotuspyynnön nimi |
Ehdotuspyynnön tunnus |
Tutkijoiden yö |
FP7-PEOPLE-2013-NIGHT |
Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet |
FP7-PEOPLE-2013-IAPP |
Ehdotuspyynnöt liittyvät vuoden 2013 työohjelmaan, joka hyväksyttiin 9 päivänä heinäkuuta 2012 tehdyllä komission päätöksellä C(2012) 4561.
Ehdotuspyyntöjen säännöt, työohjelmat ja opastusta ehdotusten jättämiseen saa asianomaiselta Euroopan komission sivustolta.
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/8 |
Ehdotuspyyntö, joka liittyy EY:n seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman työohjelmaan
2012/C 296/07
Euroopan komissio ilmoittaa ehdotuspyynnöstä, joka liittyy Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puiteohjelmaan.
”Yhteistyö”-erityisohjelmaan kuuluvan ehdotuspyynnön tiedot: tieto- ja viestintäteknologia, FP7-ICT-2013-EU-Japan.
Koko ehdotuspyyntö (myös määräaika ja budjetti) on nähtävillä verkkosivulla osoitteessa:
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/page/home
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
2.10.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 296/9 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
2012/C 296/08
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”FRAISES DE NÎMES”
EY-N:o: FR-PGI-0005-0809-02.06.2010
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi:
”Fraises de Nîmes”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa:
Ranska
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:
3.1 Tuotetyyppi:
Luokka 1.6: |
Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina |
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:
”Fraises de Nîmes” -mansikat myydään tuoretuotteena.
Mansikan on oltava terve, hyvin muodostunut, kiiltävä ja virheetön. Mansikoiden sokeripitoisuuden on oltava Brix-asteikolla vähintään 7,5 % ja poimittaessa niiden värin on oltava tasainen.
Mansikan kannan ja verhiön on oltava tuore ja vihreä.
Kaupan pidettävät mansikat on pakattava kerroksittain käytettävästä pakkaustyypistä riippumatta (pakkausrasia tai -laatikko).
”Fraises de Nîmes” -mansikat on pidettävän kaupan ekstraluokassa tai I-luokassa.
Samaan erään kuuluvien mansikoiden läpimitan on oltava yhdenmukainen eikä se saa olla alle 18 mm.
”Fraises de Nîmes” -mansikoiden on oltava hakijaryhmittymän tarkoittamista lajikkeista.
Ryhmittymä on yhteistyössä le Centre Technique Interprofessionnel de Fruits et Légumes de Balandran -järjestön kanssa valinnut tähän mennessä seuraavat kaksi lajiketta:
— |
Ciflorette, |
— |
Gariguette. |
Tuottajien on käytettävä varmennettuja taimia.
Kasvinjalostuksella ja lajikevalinnalla on oltava mahdollista kehittää uusia mansikkalajikkeita, joilla on paremmat makuominaisuudet kuin nykyisillä lajikkeilla. Siksi on vahvistettu menettely uusien SMM-oikeutettujen ”Fraises de Nîmes” -mansikkalajikkeiden hyväksymiseksi.
Lajikkeet valitaan seuraavien perusteiden mukaan:
— |
aikaiset lajikkeet, |
— |
makuominaisuudet, erityisesti sokeripitoisuus, |
— |
pitkulainen muoto, |
— |
säilyvyys, |
— |
kyky vastustaa tauteja, erityisesti härmää, |
— |
lajike, jonka vaatima kylmän kauden kesto versojen itämisen käynnistämiseksi lepotilasta on samanpituinen (700–900 tuntia). |
Satoa kerätään satovuoden alussa joka toinen päivä, sen jälkeen joka päivä.
”Fraises de Nîmes” -mansikat on toimitettava viimeistään poimimista seuraavana päivänä.
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):
Ei sovelleta.
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):
Ei sovelleta.
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:
”Fraises de Nîmes” -mansikoiden viljelyn ja sadonkorjuun on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:
Mansikat on pakattava pakkausrasioihin tai -laatikoihin ja ne on aina aseteltava kerroksittain.
Mansikat on poimittava ja pantava suoraan myyntipakkaukseen (2 kg:n rasia tai laatikko, jossa on merkintä SMM ”Fraises de Nîmes”) viljelymaan laidalla mansikoiden käsittelyn rajoittamiseksi.
Mansikoiden pakkaamisvaiheisiin kuuluvat myyntipakkausten punnitseminen, etiketöiminen, pakkauslaatikoihin asettaminen ja jäljitettävyysmerkinnän lisääminen.
Mansikat on myyntikunnostettava ja pakattava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella, jotta voitaisiin rajoittaa käsittelyä, joka voisi huonontaa herkän tuotteen laatua ja säilyvyyttä.
Mansikoiden tuottaja on myös niiden pakkaaja ja näin ollen niiden käsittely on mahdollisimman vähäistä.
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:
Myyntipakkauksiin kiinnitettävien etikettien tulee sisältää seuraavat merkinnät:
— |
Lain vaatimat vähimmäistiedot. |
— |
Suojatun maantieteellisen merkinnän tunnus: ”Fraises de Nîmes”. |
— |
Taulukko, johon on merkitty varmennuslaitoksen (Qualité-France) nimi ja osoite, joiden eteen tulee merkintä ”Certifié par:” (varmentaja). |
Euroopan unionin SMM-tunnus on pakollinen pakkausrasioissa ja -laatikoissa.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:
Maantieteellinen alue, jossa SMM-tunnuksella varustetut ”Fraises de Nîmes” mansikat tuotetaan, sijaitsee Gardin departementissa Languedoc-Roussillonin hallintoalueella.
Maantieteellistä aluetta hallitsee Costières de Nîmesin muodostama geologinen kokonaisuus.
Maantieteellinen alue on rajattu erityisen geologisen kokonaisuuden perusteella, jota erottaa pohjoisessa pensastoalue ja lännessä Vistren jokilaakso. Kyseessä on kalteva alanko, joka sijaitsee 20–147 metrin korkeudella ja joka on muodostunut kivikkoisista kukkuloista.
Alueeseen kuuluu 28 kuntaa, jotka sijaitsevat Costières de Nîmesin maantieteellisellä alueella. Mansikat on tuotettava, myyntikunnostettava ja pakattava ainoastaan tällä alueella.
Kyseiset kunnat ovat:
Aubord, Beaucaire, Beauvoisin, Bellegarde, Bernis, Bezouce, Bouillargues, Le Cailar, Caissargues, Comps, Garons, Générac, Jonquières-saint-Vincent, Ledenon, Manduel, Marguerittes, Meynes, Milhaud, Montfrin, Nîmes, Redessan, Rodilhan, Saint-Gervasy, Saint-Gilles, Sernhac, Uchaud, Vauvert ja Vestric-et-Candiac.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen:
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys:
5.1.1
”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuotantoalue kuuluu geologiseen ja maantieteelliseen alueeseen, joka sijaitsee Nîmesistä kaakkoon Meynesin, Vauvert'n, Saint-Gilles'n ja Beaucairen välissä, Camarguen pohjoispuolella, Occitanien ja Provencen rajalla, ja jonka nimi on ”Plateau des Costières”. Kyseessä on erityinen geologinen kokonaisuus, jota erottaa pohjoisessa pensastoalue ja lännessä Vistren jokilaakso. Sen luonnolliset rajat ovat koillisessa Gardonin laakso ja idässä Petit Rhône -joen alava tulvatasanko. Joen eteläinen valuma-alue viettää kukkuloille ja päättyy Petite Camarguen suistoalueelle.
Plateau des Costières käsittää entiset vesijättömaat, joita edustaa pääasiallisesti plioseeni-kvartäärikaudelta peräisin olevat laajat sora- ja kivikerrostumat, jotka ovat kulkeutuneet Avignonin ja Montpellierin välillä virtaavan Rhône- ja Durancejoen mukana. Tältä ajalta peräisin oleva sora koostuu suurelta osin pyöreiksi ja sileiksi hioutuneista pikkukivistä, jotka ovat kerrostuneet 5–10 metrin syvyydelle savi-hiekkalieju- ja hiekka-liejusavimatriisiksi, jonka väri vaihtelee vaalean keltaisesta tumman punaiseen ja jonka pehmein kalkkikiviaines on hävinnyt. Kivikkoinen maaperä vapauttaa päivän aikana varastoitunutta auringon lämpöä öiseen aikaan.
Tällainen sekä lämmin että läpäisevä maaperä on otollinen mansikan viljelyyn (rajoittunut juurtuminen, vähäkalkkinen hapan maaperä) ja edistää mansikan aikaista kypsymistä.
Vyöhykkeen ilmastoa luonnehtii kolme tärkeää ominaisuutta: tuuli, sateet ja pitkät aurinkoiset kaudet. Pitkät aurinkoiset kaudet (yli 2 500 aurinkoista tuntia vuodessa eli yli 250 päivää) edistävät mansikoiden aikaista kypsymistä. Sateiden ansiosta keinokastelua ei tarvita syksy- ja talvikaudella, jolloin mansikoiden kasvutunnelit ovat auki, sillä sateet ovat tuolloin runsaita ja vesi läpäisee hyvin pikkukivistä koostuvan maaperän. Keväällä sateiset kaudet ovat intensiivisiä mutta lyhytaikaisia ja ympäröivä kosteus haihtuu nopeasti tuulen ansiosta: näin ollen tuuli vaikuttaa osaltaan viljelyksen tervehdyttämiseen, koska tuottajat voivat avata tunnelit, kun ilmassa on paljon kosteutta ja päinvastoin sulkea ne, kun ilma on sumuinen.
5.1.2
Perinteisesti mansikan viljely Gardin ja suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella oli hyvin pienimuotoista ja vähäistä.
Kuusikymmentäluvun alussa suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella mansikan ajateltiin olevan yksi viljelylajeista, jotka sopeutuisivat tälle alueelle kastelujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Nopeasti määrällinen kapasiteetti kasvoi ja mansikoiden kypsyminen alueella aikaistui. Tuotantoalueita olivat tuolloin Plateau des Costières, jonka tuottama lajike oli aikaisin kypsyvä ”Surprise des Halles” ja Cévennes, jonka tuottama lajike oli myöhään kypsyvä ”Madame Moutot”. Mansikan tuotanto Gardissa oli huipussaan 1970-luvun lopulla, jolloin viljelypinta-ala oli 70 ha ja tuottajia oli 145.
Alueella käytettiin systemaattisesti kasvutunneleita tai muovikuomuja viljelyssä. Kasvutunnelit suojaavat mansikoita voimakkaalta ja haitalliselta mistraalituulelta, joka vaurioittaa mansikan lehtiä ja marjoja, ja näin ne mahdollistivat tuotannon aikaistamisen.
Tuottajat oppivat hallitsemaan mansikan viljelyn kasvutunneleissa, keinokastelun ja typpilannoituksen tuottaakseen laadukasta mansikkaa, joka poimitaan kypsänä. He oppivat myös hallitsemaan herkästi vaurioituvan mansikan pakkaamisen myyntilaatikoihin viljelmien reunalla.
Suojatun maantieteellisen merkinnän kattamalla alueella havaittiin pian mansikoiden kypsymisen aikaistuneen noin 15 päivällä Carpentras'ssa. Lukemattomat ammattilaiset, kuten tukkukauppiaat ja jakelijat, tunnustavat mm. Rivieralla, Pariisissa ja Strasbourgissa myytävien korkealaatuisten mansikoiden makuominaisuudet, ja näin ollen niiden markkinointikanavat ovat lyhyet. Nykyään mansikalla on hyvä maine, jonka se on vakiinnuttanut hiljattain paikallisten ravintoloitsijoiden ja keittiömestarien keskuudessa (Pourcelien ”Jardin des sens” Montpellierissä, Philippe Faure-Brac'n ”Bistrot des Sommeliers” Pariisissa ja Pierre Infanten ”la Confrérie des Restaurateurs de Métier” Gardissa). Joka toinen vuosi järjestetään myös suurelle yleisölle suunnattu tapahtuma: ”la Fraise de Nîmes fait son cinéma”. Tapahtuman tavoitteena on tarjota tilaisuus Nimesin asukkaille maistella kevätmansikoita kaupungin eri paikoissa, kuten elokuvateattereissa, ravintoloissa, leipomoissa, matkailutoimistoissa jne.
5.2 Tuotteen erityisyys:
Tuotteen erityisyys perustuu ”Fraises de Nîmes” -mansikoiden aikaiseen kypsymiseen.
”Fraises de Nîmes” -mansikat ovat ainoita Ranskassa tuotettuja mansikoita, jotka kasvatetaan avomaalla ja joita on kaupassa saatavilla maaliskuun alusta toukokuun loppuun, jolloin kauppoihin ilmestyvät ensimmäiset kivihedelmät.
Mansikoiden aikainen kypsyminen johtuu maaperästä, joka sisältää erityisesti pikkukiviä, mutta myös ilmastosta ja siitä että mansikat tuotetaan kasvutunneleissa.
”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuottajat ovat kehittäneet tuotantotekniikan, joka mahdollistaa sen, että mansikka on vuoden ensimmäisenä kypsyvä avomaalla kasvatettu marja.
Mansikat viljellään osan vuodesta kasvutunneleissa, joiden on oltava suljettuina 15. helmikuuta lähtien. Ennen tätä päivämäärää on taattava riittävä kylmän kauden pituus (700–900 tuntia), jotta versot alkaisivat itää. Tämän päivämäärän jälkeen tunnelit suljetaan kasvin palautumiskyvyn edistämiseksi ja mansikoiden aikaisen kypsymisen varmistamiseksi. Tunneleiden sulkeminen edellyttää ilmasto-olosuhteiden huomioonottamista, jotta voidaan esimerkiksi tarvittaessa avata tunnelit osittain muutamaksi tunniksi ja näin poistaa liikaa kosteutta, joka voisi aiheuttaa sienitauteja mansikan kasvustoille.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):
Mansikan aikainen kypsyminen on tuotteen olennainen ominaisuus, jonka mahdollistavat ilmasto-olosuhteet ja tuottajien kehittämä viljelymenetelmä.
Mansikan tuotanto on vakiintunut yksilöidylle maantieteelliselle alueelle suotuisten ilmasto- ja maaperäolosuhteiden ansiosta ja on jatkunut sen vuoksi, että se sopii aikataulultaan hyvin tuottajille, jotka ovat ensisijaisesti hedelmänviljelijöitä.
Yhdessä tekijät, jotka muodostuvat ilmasto- ja maaperäolosuhteista, käytetyistä lajikkeista ja tuottajien tietotaidosta, mahdollistavat aikaisten mansikoiden saannin. Näitä tekijöitä ovat:
— |
käytetyt lajikkeet: Gariguette ja Ciflorette, jotka ovat aikaisia lajikkeita, |
— |
luonnollinen ympäristö, jossa mansikat viljellään: kivikkoinen maaperä (vähintään 20 % pikkukiveä), joka lämpenee nopeasti ja vapauttaa päivän aikana varastoitunutta auringon lämpöä öiseen aikaan, runsas auringonpaiste sekä versojen itämiseen tarvittava riittävä kylmän kauden pituus, |
— |
viljelymenetelmät: viljely kasvutunneleissa, jotta varmistetaan aikainen kasvukauden alkaminen lämmön lisäyksen ansiosta ja mansikan kasvustojen suojaaminen kuivattavilta ja kylmiltä tuulilta, jotka repivät etenkin lehtiä; viljely avomaalla maaperän ominaisuuksien hyödyntämiseksi: hyvä läpäisevyys, maaperän nopea lämpiäminen kivien ansiosta. |
Avomaalla viljeltyjen ja kasvutunnelista poimittujen ”Fraises de Nîmes” -mansikoiden tuotantomenetelmän avulla voidaan tuottaa kauniita, kiiltäviä mansikoita, joiden sokeripitoisuus Brix-asteikolla on vähintään 7,5.
Gardin alueella mansikan viljely on historiallinen perinne ja nykyään yksilöity maantieteellinen alue pitää sisällään mansikan viljelyyn käytettyä maa-alaa yli 50 % Gardin viljellystä pinta-alasta. Viljely on täydellisessä sopusoinnussa ympäristönsä kanssa ja se sopii viljelyaikataulultaan hienosti täydentämään tämän maanviljelyalueen tuotannollista valikoimaa, sillä mansikoiden tuottajat ovat myös hedelmänviljelijöitä.
Eritelmän julkaisutiedot:
(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)
https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCIGPFraisesDeNimesV2.pdf
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.