		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.287.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 287

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 22. syyskuu 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2012/C 287/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 273, 8.9.2012	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2012/C 287/02	Asia C-269/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — EY 18, EY 39 ja EY 43 artikla — ETA-sopimuksen 28 ja 31 artikla — Verolainsäädäntö — Verovelvollisen asuinpaikan siirtäminen ulkomaille — Velvollisuus sisällyttää kaikki vielä verottamatta olevat tulot viimeisen verokauden veron määräytymisperusteeseen — Verovelan maksun lykkäämisestä muodostuvan mahdollisen edun menettäminen)	2

2012/C 287/03	Asia C-318/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Cour de cassationin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Société d’investissement pour l’agriculture tropicale SA (SIAT) v. Belgian valtio (Palvelujen tarjoamisen vapaus — Verolainsäädäntö — Palvelujen suorituksista maksetuista korvauksista syntyneiden kulujen vähentäminen elinkeinomenoina — Kulut, joita aiheutuu korvauksesta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle palvelujen tarjoajalle, jolta ei kanneta siellä tuloveroa tai jonka tuloja verotetaan siellä selvästi edullisemman verojärjestelmän mukaisesti — Vähennyskelpoisuuden edellytykseksi asetettu velvollisuus osoittaa suorituksen aitous ja vilpittömyys sekä siitä maksetun korvauksen tavanomaisuus — Rajoitus — Oikeuttaminen — Veropetosten ja veronkierron torjunta — Verovalvonnan tehokkuus — Verotusvallan tasapuolinen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä — Oikeasuhteisuus)	2

2012/C 287/04	Asia C-378/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Legfelsőbb Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — VALE Építési Kft:n tekemä hakemus kaupparekisteriin merkitsemisestä (SEUT 49 ja SEUT 54 artikla — Sijoittautumisvapaus — Vastaavuus- ja tehokkuusperiaate — Rajat ylittävä yritysjärjestely — Rekisteriin merkitsemisestä kieltäytyminen)	3

2012/C 287/05	Asia C-509/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Josef Geistbeck ja Thomas Geistbeck v. Saatgut-Treuhandverwaltungs GmbH (Teollis- ja tekijänoikeudet — Yhteisön kasvinjalostajanoikeudet — Asetus (EY) N:o 2100/94 — Maanviljelijän erioikeus — Kohtuullisen hyvityksen käsite — Korvaus aiheutuneesta vahingosta — Kasvinjalostajanoikeuden loukkaus)	3

2012/C 287/06	Asia C-527/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Legfelsőbb Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — ERSTE Bank Hungary Nyrt v. Magyar Állam, B.C.L. Trading GmbH ja ERSTE Befektetési Zrt (Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyysmenettelyt — Asetus (EY) N:o 1346/2000 — 5 artiklan 1 kohta — Ajallinen soveltamisala — Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa nostettu esineoikeutta koskeva kanne — Toisessa jäsenvaltiossa aloitettu velalliseen kohdistuva maksukyvyttömyysmenettely — Ensimmäisestä valtiosta on tullut Euroopan unionin jäsenvaltio — Sovellettavuus)	4

2012/C 287/07	Asia C-558/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.7.2012 (Tribunal de grande instance de Chartresin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Michel Bourges-Maunoury ja Marie-Louise Heintz, edellisen puoliso, v. Direction des services fiscaux d'Eure et Loir (Euroopan yhteisöjen erioikeudet ja vapaudet — Unionin maksamien tulojen vapauttaminen kansallisista veroista — Unionin maksamien tulojen ottaminen huomioon varallisuusveron enimmäismäärää laskettaessa)	5

2012/C 287/08	Asia C-562/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne — SEUT 56 artikla — Hoitovakuutusta koskeva Saksan lainsäädäntö — Kotihoito, jota ei korvata, kun oleskellaan toisessa jäsenvaltiossa — Vientikelpoisten rahaetuuksien alempi taso — Apuvälineiden vuokraamisesta muissa jäsenvaltioissa aiheutuvia kuluja ei korvata)	5

2012/C 287/09	Asia C-602/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Judecătoria Călărașin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC Volksbank România SA v. Autoritatea Națională pentru Protecția Consumatorilor — Comisariatul Județean pentru Protecția Consumatorilor Călărași (CJPC) (Kuluttajansuoja — Kulutusluottosopimukset — Direktiivi 2008/48/EY — 22, 24 ja 30 artikla — Kansallinen lainsäädäntö, jolla kyseinen direktiivi pannaan täytäntöön — Soveltaminen sopimuksiin, joita ei ole sisällytetty kyseisen direktiivin asialliseen ja ajalliseen soveltamisalaan — Velvollisuudet, joita samassa direktiivissä ei ole asetettu — Pankin palkkioiden, joita luotonantaja voi periä, rajoittaminen — SEUT 56, SEUT 58 ja SEUT 63 artikla — Velvollisuus ottaa kansallisessa lainsäädännössä käyttöön riittävät ja tehokkaat tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt)	6

2012/C 287/10	Yhdistetyt asiat C-608/10, C-10/11 ja C-23/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 (Finanzgericht Hamburgin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Südzucker AG (C-608/10), WEGO Landwirtschaftliche Schlachtstellen GmbH (C-10/11) ja Fleischkontor Moksel GmbH (C-23/11) v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas (Maatalous — Vientituki — Viejää koskeva virheellinen merkintä vientitodistuksessa — Kansallinen säännöstö, jossa vientituen saamisen edellytykseksi asetetaan tuen hakijan merkitseminen viejäksi vienti-ilmoitukseen — Vienti-ilmoituksen oikaiseminen tavaroiden luovuttamisen jälkeen)	6

2012/C 287/11	Asia C-616/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Rechtbank 's-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Solvay SA v. Honeywell Fluorine Products Europe BV, Honeywell Belgium NV ja Honeywell Europe NV (Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano — Asetus (EY) N:o 44/2001 — Eurooppapatentin loukkausta koskeva kanne — Erityinen ja yksinomainen toimivalta — 6 artiklan 1 alakohta — Asia, jossa on useita vastaajia — 22 artiklan 4 alakohta — Patentin pätevyyden riitauttaminen — 31 artikla — Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet)	7

2012/C 287/12	Asia C-49/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.7.2012 (Oberlandesgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Content Services Ltd v. Bundesarbeitskammer (Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 97/7/EY — Kuluttajansuoja — Etäsopimukset — Tietojen ilmoittaminen kuluttajalle — Toimitetut tai saadut tiedot — Pysyvän tavan käsite — Hyperlinkki elinkeinonharjoittajan internetsivustolle — Peruuttamisoikeus)	8

2012/C 287/13	Yhdistetyt asiat C-55/11, C-57/11 ja C-58/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Vodafone España, SA v. Ayuntamiento de Santa Amalia (C-55/11) ja Ayuntamiento de Tudela (C-57/11), sekä France Telecom España SA v. Ayuntamiento de Torremayor (C-58/11) (Direktiivi 2002/20/EY — Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut — Valtuutus — 13 artikla — Käyttöä koskevia oikeuksia ja järjestelmien asennusoikeuksia koskevat maksut)	8

2012/C 287/14	Asia C-59/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Cour d'appel de Nancyn (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Association Kokopelli v. Graines Baumaux SAS (Maatalous — Direktiivit 98/95/EY, 2002/53/EY, 2002/55/EY ja 2009/145/EY — Pätevyys — Vihannekset — Sellaisten vihanneskasvien siementen myyminen kansallisilla markkinoilla, jotka eivät ole vihanneslajien yleisessä lajikeluettelossa — Markkinoille saattamista koskevan ennakkolupajärjestelmän noudattamatta jättäminen — Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus — Suhteellisuusperiaate — Elinkeinovapaus — Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Yhdenvertainen kohtelu)	9

2012/C 287/15	Asia C-79/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Tribunale di Firenzen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Maurizio Giovanardia ym. vastaan (Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Puitepäätös 2001/220/YOS — Uhrin asema rikosoikeudenkäyntimenettelyissä — Direktiivi 2004/80/EY — Rikoksen uhreille maksettavat korvaukset — Oikeushenkilön vastuu — Korvaukset rikosoikeudenkäyntimenettelyissä)	10

2012/C 287/16	Asia C-128/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 3.7.2012 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — UsedSoft GmbH v. Oracle International Corp. (Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja — Internetistä ladattuja tietokoneohjelmia koskevien käytettyjen lisenssien myyminen — Direktiivi 2009/24/EY — 4 artiklan 2 kohta ja 5 artiklan 1 kohta — Levitysoikeuden raukeaminen — Tietokoneohjelman laillisesti hankkineen henkilön käsite)	10

2012/C 287/17	Asia C-138/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Oberster Gerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Compass-Datenbank GmbH v. Itävallan tasavalta (Kilpailu — SEUT 102 artikla — Yrityksen käsite — Tietokantaan tallennetut yritysrekisterin tiedot — Kyseisten tietojen kerääminen ja käyttöönantaminen korvausta vastaan — Sen merkitys, että viranomaiset kieltäytyvät sallimasta mainittujen tietojen uudelleenkäytön — Direktiivin 96/9/EY 7 artiklassa säädetty sui generis -oikeus)	11

2012/C 287/18	Asia C-141/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.7.2012 (Södertörns tingsrättin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Torsten Hörnfeldt v. Posten Meddelande AB (Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa — Ikään perustuvan syrjinnän kielto — Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan työntekijälle ehdoton oikeus työskennellä 67 ikävuoteen saakka ja sallitaan työsopimuksen automaattinen päättyminen sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 67 vuotta — Vanhuuseläkkeen määrää ei oteta huomioon)	11

2012/C 287/19	Asia C-146/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Riigikohusin (Viro) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — AS Pimix, selvitystilassa v. Maksu- ja Tolliameti Lõuna maksu- ja tollikeskus ja Põllumajandusministeerium (Uusien jäsenvaltioiden liittyminen — Maataloustuotteiden ylijäämävarastomaksun määrittäminen — Se, että kansallisen lainsäädännön säännöksessä viitataan unionin sellaisen asetuksen säännökseen, jota ei ole asianmukaisesti julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen jäsenvaltion kielellä)	12

2012/C 287/20	Asia C-171/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Oberlandesgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Fra.bo SpA v. Deutsche Vereinigung des Gas- und Wasserfaches eV (DVGW) — Technisch-Wissenschaftlicher Verein (Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet — Kansallinen sertifiointimenettely — Olettama kansallisen oikeuden mukaisuudesta — EY 28 artiklan sovellettavuus yksityisoikeudelliseen sertifiointielimeen)	12

2012/C 287/21	Asia C-176/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — HIT hoteli, igralnice, turizem dd Nova Gorica ja HIT LARIX, prirejanje posebnih iger na sreco in turizem dd v. Bundesminister für Finanzen (SEUT 56 artikla — Palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittaminen — Onnenpelit — Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa kielletään ulkomaille sijoittautuneiden pelikasinoiden mainonta, jos pelaajien lakisääteisen suojelun taso näissä maissa ei vastaa kotimaista tasoa — Oikeuttaminen — Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt — Oikeasuhteisuus)	13

2012/C 287/22	Asia C-181/11 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.7.2012 — Compañía Española de Tabaco en Rama, SA (Cetarsa) v. Euroopan komissio (Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Raakatupakan oston ja ensijalostuksen markkinat Espanjassa — Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan — Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen — Sakot — Yhdenvertainen kohtelu — Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta — Yhteistyö — Selvitysaineiston vääristäminen — Ilmeinen arviointivirhe — Puutteelliset perustelut)	13

2012/C 287/23	Asia C-259/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — DTZ Zadelhoff vof v. Staatssecretaris van Financiën (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — 5 artiklan 3 kohdan c alakohta ja 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohta — Yhtiöiden osakkeiden luovutusta koskevan liiketoimen välitys — Liiketoimi, joka merkitsee myös yhtiöiden kiinteän omaisuuden omistusoikeuden luovutusta — Arvonlisäverovapautus)	14

2012/C 287/24	Asia C-284/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Varhoven administrativen sadin (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — EMS-Bulgaria Transpot OOD v. Direktor na Direktsia Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto Plovdiv (Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — Vähennysoikeus — Preklusiivinen määräaika arvonlisäveron vähennysoikeuden käyttämiselle — Tehokkuusperiaate — Arvonlisäveron vähennysoikeuden epääminen — Verotuksen neutraalisuuden periaate)	14

2012/C 287/25	Asia C-291/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Staatssecretaris van Financiën v. TNT Freight Management (Amsterdam) BV (Yhteinen tullitariffi — Yhdistetty nimikkeistö — Tariffinimikkeet 3002 ja 3502 — Verialbumiini, joka on valmistettu terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön — Tuotteen valmistaminen)	15

2012/C 287/26	Asia C-311/11 P: Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.7.2012 — Smart Technologies ULC v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (Muutoksenhaku — Yhteisön tavaramerkki — Asetus (EY) N:o 40/94 — 7 artiklan 1 kohdan b alakohta — Sanamerkki WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH — Tavaramerkki, joka koostuu mainoslauseesta — Erottamiskyky — Rekisteröinnin esteet)	15

2012/C 287/27	Asia C-326/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — J.J. Komen en Zonen Beheer Heerhugowaard BV v. Staatssecretaris van Financiën (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — 13 artiklan B kohdan g alakohta, luettuna yhdessä 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kanssa — Rakennusten luovutus niihin liittyvine maapohjineen — Rakennuksen, jossa tehdään rakennustöitä, luovutus uuden rakennuksen toteuttamiseksi muutostöiden avulla — Tilanne, jossa ostaja jatkaa töitä ja saattaa ne loppuun luovutuksen jälkeen — Vapautus arvonlisäverosta)	16

2012/C 287/28	Asia C-212/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 4.5.2012 — Helmut Butz, Christel Bachmann-Butz ja Frederike Butz v. Société Air France SA	16

2012/C 287/29	Asia C-220/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 11.5.2012 — Andreas Ingemar Thiele Meneses v. Region Hannover	16

2012/C 287/30	Asia C-278/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 4.6.2012 — A. Adil v. Minister voor Immigratie, Integratie en Asiel	17

2012/C 287/31	Asia C-300/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 20.6.2012 — Finanzamt Düsseldorf-Mitte v. Ibero Tours GmbH	17

2012/C 287/32	Asia C-302/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 20.6.2012 — X v. Minister van Financiën	18

2012/C 287/33	Asia C-303/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 21.6.2012 — Guido Imfeld ja Nathalie Garcet v. Belgian valtio	18

2012/C 287/34	Asia C-306/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Saarbrücken (Saksa) on esittänyt 26.6.2012 — Spedition Welter GmbH v. Avanssur S.A.	18

2012/C 287/35	Asia C-309/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Central Administrativo Norte (Portugali) on esittänyt 27.6.2012 — Maria Albertina Gomes Viana Novo ym. v. Fundo de Garantia Salarial, IP	19

2012/C 287/36	Asia C-311/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeitsgericht Nienburg (Saksa) on esittänyt 27.6.2012 — Heinz Kassner v. Mittelweser-Tiefbau GmbH & Co. KG	19

2012/C 287/37	Asia C-312/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal du travail de Huy (Belgia) on esittänyt 28.6.2012 — Agim Ajdini v. Belgian valtio, Service des Allocations aux Handicapés	20

2012/C 287/38	Asia C-319/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 2.7.2012 — Minister Finansów v. MDDP Sp. z o.o., Akademia Biznesu, Sp. komandytowa	21

2012/C 287/39	Asia C-321/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 2.7.2012 — F. van der Helder ja D. Farrington v. College voor zorgverzekeringen (Cvz)	21

2012/C 287/40	Asia C-322/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Belgia) on esittänyt 4.7.2012 — Belgian valtio — SPF Finances v. GIMLE SA	22

2012/C 287/41	Asia C-325/12: Kanne 10.7.2012 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta	22

2012/C 287/42	Asia C-329/12: Kanne 11.7.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta	23

2012/C 287/43	Asia C-330/12: Kanne 9.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta	23

2012/C 287/44	Asia C-331/12: Kanne 9.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta	24

2012/C 287/45	Asia C-332/12: Kanne 10.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta	24

2012/C 287/46	Asia C-333/12: Kanne 11.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta	24

2012/C 287/47	Asia C-336/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 16.7.2012 — Ministeriet for Forskning, Innovation og Videregående Uddannelser v. Manova A/S	25

2012/C 287/48	Asia C-341/12 P: Valitus, jonka Mizuno KK on tehnyt 17.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-101/11, Mizuno KK v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 8.5.2012 antamasta tuomiosta	25

2012/C 287/49	Asia C-344/12: Kanne 18.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta	26

2012/C 287/50	Asia C-345/12: Kanne 19.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta	26

2012/C 287/51	Asia C-346/12 P: Valitus, jonka DMK Deutsches Milchkontor GmbH (aiemmin Nordmilch AG) on tehnyt 19.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-546/10, Nordmilch AG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) 22.5.2012 antamasta tuomiosta	26

2012/C 287/52	Asia C-347/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg (Luxemburg) on esittänyt 20.7.2012 — Caisse nationale des prestations familiales v. Ulrike Wiering ja Markus Wiering	27

2012/C 287/53	Asia C-348/12 P: Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 16.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-509/10, Manufacturing Support & Procurement Kala Naft v. neuvosto, 25.4.2012 antamasta tuomiosta	27

2012/C 287/54	Asia C-353/12: Kanne 25.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta	28

2012/C 287/55	Asia C-357/12 P: Valitus, jonka Harald Wohlfahrt on tehnyt 27.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-580/10, Harald Wohlfahrt v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 16.5.2012 antamasta tuomiosta	28

2012/C 287/56	Asia C-365/12 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 31.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-344/08, EnBW Energie Baden-Württemberg AG v. Euroopan komissio, 22.5.2012 antamasta tuomiosta	29

	Unionin yleinen tuomioistuin
2012/C 287/57	Asia T-240/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.7.2012 — L’Oréal v. SMHV — United Global Media Group (MyBeauty TV) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Korvattavat kulut SMHV:ssä — Kulut, jotka aiheutuvat siitä, että oikeudenkäyntiedustajana on työntekijä — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 85 artiklan 1 kohta — Selvästi täysin perusteeton kanne)	31

2012/C 287/58	Asia T-517/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.7.2012 — United States Polo Association v. SMHV — Polo/Lauren (Kuva kahdesta poolonpelaajasta) (Yhteisön tavaramerkki — Rekisteröinnin osittainen epääminen — Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	31

2012/C 287/59	Asia T-317/12: Kanne 11.7.2012 — Holcim (Romania) v. Euroopan komissio	31

2012/C 287/60	Asia T-319/12: Kanne 19.7.2012 — Espanja v. komissio	32

2012/C 287/61	Asia T-321/12: Kanne 20.7.2012 — Ciudad de la Luz ja Sociedad Proyectos Temáticos de la Comunidad Valenciana v. komissio	32

2012/C 287/62	Asia T-327/12: Kanne 16.7.2012 — Simca Europe v. SMHV — PSA Peugeot Citroën (Simca)	33

2012/C 287/63	Asia T-328/12: Kanne 24.7.2012 — Mundipharma v. SMHV — AFP Pharmaceuticals (Maxigesic)	34

2012/C 287/64	Asia T-331/12: Kanne 27.7.2012 — Sartorius Weighing Technology v. SMHV (näyttöyksikön alalaidassa olevan keltaisen kaaren kuva)	34

2012/C 287/65	Asia T-332/12: Kanne 23.7.2012 — ING Groep v Commission	35

2012/C 287/66	Asia T-335/12: Kanne 19.7.2012 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio	35

2012/C 287/67	Asia T-336/12: Kanne 1.8.2012 — Klizli v. neuvosto	37

2012/C 287/68	Asia T-337/12: Kanne 30.7.2012 — El Hogar Perfecto del Siglo XXI v. SMHV — Wenf Internacional Advisers (Sacacorchos)	38

2012/C 287/69	Asia T-343/12: Kanne 30.7.2012 — Grupo T Diffusión v. SMHV — ABR Producción Contemporánea (Lamput)	38

2012/C 287/70	Asia T-349/12: Kanne 1.8.2012 — Leiner v. SMHV — Recaro (REVARO)	39

2012/C 287/71	Asia T-82/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 11.7.2012 — Formica v. SMHV — Silicalia (CompacTop)	39

	Virkamiestuomioistuin
2012/C 287/72	Asia F-4/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 10.7.2012 — AV v. komissio (Henkilöstö — Väliaikainen toimihenkilö — Palvelukseen ottaminen — Lääketieteellinen varauma — Lääketieteellisen varauman soveltaminen taannehtivasti — Työkyvyttömyyskomitean lausunta)	40

2012/C 287/73	Asia F-66/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 20.6.2012 — Cristina v. komissio (Henkilöstö — Avoin kilpailu — Valintalautakunnan päätös evätä osallistuminen arviointiin — Muutoksenhakukeinot — Kanne, joka on nostettu odottamatta hallinnollisesta valituksesta tehtyä päätöstä — Tutkittavaksi ottaminen — Kilpailuun hyväksymisen erityisedellytykset — Vaadittu työkokemus)	40

2012/C 287/74	Asia F-83/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 20.6.2012 — Cristina v. komissio (Henkilöstö — Avoin kilpailu — Valintalautakunnan päätös, jolla jätetään hakija kutsumatta arviointiin — Muutoksenhakukeinot — Kanne, joka on nostettu ennen kuin hallinnollisesta valituksesta on annettu päätös — Tutkittavaksi ottaminen — Kilpailuun osallistumisen erityiset edellytykset — Työtehtäviin liittyvä työkokemus)	40

2012/C 287/75	Asia F-22/11: Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 — Conticchio v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Eläkkeet — Eläkeoikeuksien laskeminen — Palkkatason määrittäminen — Lainvastaisuusväite — Tutkittavaksi ottaminen)	41

2012/C 287/76	Asia F-75/12: Kanne 20.7.2012 — ZZ ja ZZ v. komissio	41

2012/C 287/77	Asia F-76/12: Kanne 20.7.2012 — ZZ v. komissio	41

2012/C 287/78	Asia F-129/11: Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BH v. komissio	42

2012/C 287/79	Asia F-139/11: Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BJ v. komissio	42

2012/C 287/80	Asia F-140/11: Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BK v. komissio	42

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan unionin tuomioistuin

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/1

2012/C 287/01

Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessä

EUVL C 273, 8.9.2012

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 258, 25.8.2012

EUVL C 250, 18.8.2012

EUVL C 243, 11.8.2012

EUVL C 235, 4.8.2012

EUVL C 227, 28.7.2012

EUVL C 217, 21.7.2012

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

V Ilmoitukset

TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT

Unionin tuomioistuin

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 — Euroopan komissio v. Espanjan kuningaskunta

(Asia C-269/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - EY 18, EY 39 ja EY 43 artikla - ETA-sopimuksen 28 ja 31 artikla - Verolainsäädäntö - Verovelvollisen asuinpaikan siirtäminen ulkomaille - Velvollisuus sisällyttää kaikki vielä verottamatta olevat tulot viimeisen verokauden veron määräytymisperusteeseen - Verovelan maksun lykkäämisestä muodostuvan mahdollisen edun menettäminen)

2012/C 287/02

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal ja F. Jimeno Fernández)

Vastaaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: M. Muñoz Pérez)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: M. Lumma, C. Blaschke ja K. Petersen), Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. Wissels ja M. de Ree) ja Portugalin tasavalta (asiamies: L. Inez Fernandes)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — EY 19, EY 38 ja EY 43 artiklan sekä ETA-sopimuksen 28 ja 31 artiklan rikkominen — Verovelvolliset, jotka siirtävät asuinpaikkansa ulkomaille — Velvollisuus sisällyttää kaikki vielä verottamatta olevat tulot sen verokauden veron määräytymisperusteeseen, jona kyseiset henkilöt katsottiin viimeksi maassa asuviksi verovelvollisiksi

Tuomiolauselma

Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut EY 18, EY 39 ja EY 43 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on antanut ja pysyttänyt voimassa luonnollisten henkilöiden tuloverosta sekä yhteisöveroa, ulkomailla asuvien tuloveroa ja varallisuusveroa koskevien lakien osittaisesta muuttamisesta 28.11.2006 annetun lain nro 35/2006 (Ley 35/2006 del Impuesto sobre la Renta de las Personas Físicas y de modificación parcial de las leyes de los Impuestos sobre Sociedades, sobre la Renta de no residentes y sobre el Patrimonio) 14 §:n 3 momentin, jossa velvoitetaan asuinpaikkansa ulkomaille siirtävät verovelvolliset sisällyttämään kaikki vielä verottamatta olevat tulot sen verokauden veron määräytymisperusteeseen, jona kyseiset henkilöt katsottiin viimeksi maassa asuviksi verovelvollisiksi.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan kolme neljäsosaa oikeudenkäyntikuluista. Komissio velvoitetaan korvaamaan jäljelle jäävä yksi neljäsosa oikeudenkäyntikuluista.

4)	Saksan liittotasavalta, Alankomaiden kuningaskunta ja Portugalin tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 220, 12.9.2009.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Cour de cassationin (Belgia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Société d’investissement pour l’agriculture tropicale SA (SIAT) v. Belgian valtio

(Asia C-318/10) (1)

(Palvelujen tarjoamisen vapaus - Verolainsäädäntö - Palvelujen suorituksista maksetuista korvauksista syntyneiden kulujen vähentäminen elinkeinomenoina - Kulut, joita aiheutuu korvauksesta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle palvelujen tarjoajalle, jolta ei kanneta siellä tuloveroa tai jonka tuloja verotetaan siellä selvästi edullisemman verojärjestelmän mukaisesti - Vähennyskelpoisuuden edellytykseksi asetettu velvollisuus osoittaa suorituksen aitous ja vilpittömyys sekä siitä maksetun korvauksen tavanomaisuus - Rajoitus - Oikeuttaminen - Veropetosten ja veronkierron torjunta - Verovalvonnan tehokkuus - Verotusvallan tasapuolinen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä - Oikeasuhteisuus)

2012/C 287/03

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Société d’investissement pour l’agriculture tropicale SA (SIAT)

Vastaaja: Belgian valtio

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation — EY 49 artiklan tulkinta — Verolainsäädäntö, jossa sallitaan ammatillisten kulujen vähentäminen, jos kulut suoritetaan verovelvolliselle, jonka kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, mutta ei sallita tällaisten kulujen vähentämistä silloin, kun verovelvollinen asuu tai sen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, jossa verovelvolliselta ei kanneta tuloveroa tai jossa verovelvollisen tuloja verotetaan selvästi edullisemman verotusjärjestelmän mukaisesti — Palvelujen tarjoamisen vapauteen kohdistuva rajoitus

Tuomiolauselma

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka perusteella maassa asuvan verovelvollisen ulkomailla asuvalle yhtiölle suorituksista tai palveluista maksamia korvauksia ei pidetä vähennyskelpoisina elinkeinomenoina, kun viimeksi mainitulta ei sen sijoittautumisvaltiossa kanneta tuloveroa tai sen tuloja verotetaan ensin mainitun jäsenvaltion tuloverojärjestelmää selvästi edullisemman verojärjestelmän mukaisesti, paitsi jos verovelvollinen osoittaa, että nämä korvaukset vastaavat todellisia ja vilpittömässä mielessä toteutettuja liiketoimia eivätkä ylitä tavanomaisia rajoja, vaikka kyseiset korvaukset ovat pääsäännön mukaan vähennyskelpoisia elinkeinomenoina, jos ne ovat tarpeellisia veronalaisen tulon hankkimiseksi tai säilyttämiseksi ja jos verovelvollinen osoittaa niiden aitouden ja määrän.

(1) EUVL C 246, 11.9.2010.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Legfelsőbb Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — VALE Építési Kft:n tekemä hakemus kaupparekisteriin merkitsemisestä

(Asia C-378/10) (1)

(SEUT 49 ja SEUT 54 artikla - Sijoittautumisvapaus - Vastaavuus- ja tehokkuusperiaate - Rajat ylittävä yritysjärjestely - Rekisteriin merkitsemisestä kieltäytyminen)

2012/C 287/04

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Legfelsőbb Bíróság

Pääasian asianosainen

VALE Építési Kft.

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Magyar Köztársaság Legfelsőbb Bírósága — EY 43 ja EY 48 artiklan tulkinta — Jäsenvaltiossa perustetun yhtiön siirtäminen toiseen jäsenvaltioon ja sovellettavan kansallisen oikeuden vaihtuminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa ei sallita kansalliseen kaupparekisteriin otettavaa mainintaa toisessa jäsenvaltiossa perustetusta yhtiöstä yhtiön laillisena edeltäjänä

Tuomiolauselma

SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan yritysjärjestelyt sallitaan kansallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluville yhtiöille mutta toisen jäsenvaltion oikeuden soveltamisalaan kuuluvalta yhtiöltä evätään yleisesti mahdollisuus muuttua kansallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluvaksi yhtiöksi tämä jälkimmäinen perustamalla.

SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa on tulkittava yhtiön rajat ylittävän yritysjärjestelyn yhteydessä siten, että vastaanottavalla jäsenvaltiolla on oikeus määrittää tällaista toimea koskeva kansallinen oikeus ja soveltaa näin ollen kotimaisia yritysjärjestelyjä koskevia kansallisen oikeutensa säännöksiä, joilla säännellään yhtiön perustamista ja toimintaa ja joita ovat esimerkiksi taseen laatimista ja varojen luetteloimista koskevat vaatimukset. Vastaavuusperiaate ja tehokkuusperiaate ovat kuitenkin esteenä sille, että vastaanottava jäsenvaltio

—	kieltäytyy rajat ylittävien yritysjärjestelyjen yhteydessä mainitsemasta järjestelyä pyytänyttä yhtiötä ”lailliseksi edeltäjäksi”, jos kotimaisten yritysjärjestelyjen yhteydessä tehdään edeltäjäyhtiöstä tällainen merkintä kaupparekisteriin, ja

—	kieltäytyy ottamasta asianmukaisesti huomioon lähtöjäsenvaltion viranomaisilta peräisin olevia asiakirjoja yhtiön rekisteröintimenettelyssä.

(1) EUVL C 317, 20.11.2010.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Josef Geistbeck ja Thomas Geistbeck v. Saatgut-Treuhandverwaltungs GmbH

(Asia C-509/10) (1)

(Teollis- ja tekijänoikeudet - Yhteisön kasvinjalostajanoikeudet - Asetus (EY) N:o 2100/94 - Maanviljelijän erioikeus - ”Kohtuullisen hyvityksen” käsite - Korvaus aiheutuneesta vahingosta - Kasvinjalostajanoikeuden loukkaus)

2012/C 287/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Josef Geistbeck ja Thomas Geistbeck

Vastapuoli: Saatgut-Treuhandverwaltungs GmbH

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof — Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27.7.1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 (EYVL L 227, s. 1) 14 artiklan 3 kohdan ja 94 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä 24.7.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1768/95 (EYVL L 173, s. 14) 5 ja 8 artiklan tulkinta — Yhteisön kasvinjalostajanoikeudet — Kasvinjalostajanoikeuden loukkaus — Velvollisuus maksaa kasvinjalostajanoikeuden omistajalle kohtuullinen hyvitys ja korvata tälle aiheutunut vahinko — Kohtuullisen hyvityksen ja vahingon määrittämisen kriteerit

Tuomiolauselma

Kohtuullisen hyvityksen, joka viljelijän on yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27.7.1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 94 artiklan 1 kohdan nojalla maksettava, kun hän on käyttänyt viljelemällä saatua suojatun lajikkeen lisäysaineistoa eikä ole täyttänyt hänelle tämän asetuksen 14 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä asetuksen N:o 2100/94 14 artiklan 3 kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä 24.7.1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1768/95, sellaisena kuin se on muutettuna 3.12.1998 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2605/98, 8 artiklan kanssa, perusteella kuuluvia velvoitteita, määrittämisessä on käytettävä laskentaperusteena samalla alueella kyseisten kasvilajien suojattujen lajikkeiden lisäysaineiston vastaavan määrän luvanvaraisesta tuotannosta perittävän maksun määrää.

2)	Kasvinjalostajanoikeuden omistajan oikeuksien noudattamisen valvonnasta aiheutuneista kuluista maksettavaa korvausta ei voida ottaa huomioon asetuksen N:o 2100/94 94 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”kohtuullisen hyvityksen” laskemisessa.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 5.7.2012 (Legfelsőbb Bíróságin (Unkari) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — ERSTE Bank Hungary Nyrt v. Magyar Állam, B.C.L. Trading GmbH ja ERSTE Befektetési Zrt

(Asia C-527/10) (1)

(Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Maksukyvyttömyysmenettelyt - Asetus (EY) N:o 1346/2000 - 5 artiklan 1 kohta - Ajallinen soveltamisala - Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa nostettu esineoikeutta koskeva kanne - Toisessa jäsenvaltiossa aloitettu velalliseen kohdistuva maksukyvyttömyysmenettely - Ensimmäisestä valtiosta on tullut Euroopan unionin jäsenvaltio - Sovellettavuus)

2012/C 287/06

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Legfelsőbb Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ERSTE Bank Hungary Nyrt

Vastaajat: Magyar Állam, B.C.L. Trading GmbH ja ERSTE Befektetési Zrt

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Legfelsőbb Bíróság — Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (EYVL L 160, s. 1) 5 artiklan 1 kohdan tulkinta — Esineoikeutta koskeva kanne, joka on nostettu jäsenvaltiossa, jossa kyseessä olevan esineoikeuden kohde sijaitsee, sellaista vastaajaa vastaan, jonka sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja johon kohdistuva maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu tässä toisessa jäsenvaltiossa ennen ensiksi mainitun valtion liittymistä Euroopan unioniin — Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 5 artiklan 1 kohdan ajallinen sovellettavuus

Tuomiolauselma

Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29.5.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tätä säännöstä voidaan soveltaa pääasian kaltaisessa tilanteessa myös maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka aloitettiin ennen Unkarin tasavallan liittymistä Euroopan unioniin, silloin kun kyseessä olevan esineoikeuden kohteena oleva velallisen omaisuus sijaitsi 1.5.2004 mainitussa valtiossa, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.7.2012 (Tribunal de grande instance de Chartresin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Michel Bourges-Maunoury ja Marie-Louise Heintz, edellisen puoliso, v. Direction des services fiscaux d'Eure et Loir

(Asia C-558/10) (1)

(Euroopan yhteisöjen erioikeudet ja vapaudet - Unionin maksamien tulojen vapauttaminen kansallisista veroista - Unionin maksamien tulojen ottaminen huomioon varallisuusveron enimmäismäärää laskettaessa)

2012/C 287/07

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de grande instance de Chartres

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Michel Bourges-Maunoury ja Marie-Louise Heintz, edellisen puoliso

Vastaaja: Direction des services fiscaux d'Eure et Loir

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal de grande instance de Chartres — Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (EYVL 1967, 152, s. 13) V luvussa olevan 13 artiklan toisen kohdan tulkinta — Sellaisen kansallisen lainsäädännön hyväksyttävyys, jossa säädetään verovelvollisen kaikkien tulojen, mukaan luettuna yhteisöiltä saadut tulot, huomioon ottamisessa varallisuusveron enimmäismäärän laskemisessa — Yhteisöjen maksamien suoritusten vapauttaminen kansallisista veroista — Euroopan yhteisöjen entiset virkamiehet

Tuomiolauselma

Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan, joka liitettiin alun perin Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehtyyn sopimukseen ja sitten Amsterdamin sopimuksen nojalla EY:n perustamissopimukseen, 13 artiklan toista kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jossa impôt de solidarité sur la fortunen kaltaisen veron enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettaviin tuloihin sisältyvät sellaiset eläkkeet ja palvelussuhteen lopullisen päättymisen johdosta maksettavat korvaukset, joita unioni maksaa nykyisille tai entisille virkamiehilleen ja muulle henkilöstölleen.

(1) EUVL C 46, 12.2.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-562/10) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne - SEUT 56 artikla - Hoitovakuutusta koskeva Saksan lainsäädäntö - Kotihoito, jota ei korvata, kun oleskellaan toisessa jäsenvaltiossa - Vientikelpoisten rahaetuuksien alempi taso - Apuvälineiden vuokraamisesta muissa jäsenvaltioissa aiheutuvia kuluja ei korvata)

2012/C 287/08

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F.W. Bulst ja I. Rogalski)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja J. Möller)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 56 artiklan rikkominen — Kansallinen hoitovakuutuslainsäädäntö, jossa oikeus hoitoavustukseen myönnetään silloin, kun vakuutettu oleskelee tilapäisesti toisessa jäsenvaltiossa, ainoastaan enintään kuudeksi viikoksi, jossa suljetaan pois hoitoapuvälineiden vuoraamisesta aiheutuvien kulujen korvaaminen ja jossa säädetään, että oleskelujäsenvaltiossa annettujen hoitopalvelujen korvauksen määrä ei ole sama kuin Saksassa annettavien hoitoluontoisetuuksien korvauksen määrä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 63, 26.2.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Judecătoria Călărașin (Romania) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — SC Volksbank România SA v. Autoritatea Națională pentru Protecția Consumatorilor — Comisariatul Județean pentru Protecția Consumatorilor Călărași (CJPC)

(Asia C-602/10) (1)

(Kuluttajansuoja - Kulutusluottosopimukset - Direktiivi 2008/48/EY - 22, 24 ja 30 artikla - Kansallinen lainsäädäntö, jolla kyseinen direktiivi pannaan täytäntöön - Soveltaminen sopimuksiin, joita ei ole sisällytetty kyseisen direktiivin asialliseen ja ajalliseen soveltamisalaan - Velvollisuudet, joita samassa direktiivissä ei ole asetettu - Pankin palkkioiden, joita luotonantaja voi periä, rajoittaminen - SEUT 56, SEUT 58 ja SEUT 63 artikla - Velvollisuus ottaa kansallisessa lainsäädännössä käyttöön riittävät ja tehokkaat tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt)

2012/C 287/09

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Judecătoria Călărași

Pääasian asianosaiset

Kantaja: SC Volksbank România SA

Vastaaja: Autoritatea Națională pentru Protecția Consumatorilor — Comisariatul Județean pentru Protecția Consumatorilor Călărași (CJPC)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Judecătoria Călărași — Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (EUVL L 133, s. 66) 22 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 1 kohdan tulkinta — SEUT 56 ja SEUT 58 sekä SEUT 63 artiklan 1 kohdan tulkinta — Kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön ajallinen soveltaminen — Riittävien ja tehokkaiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen käyttöön ottamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättäminen — Kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön asiallinen soveltaminen — Luottolaitoksia koskevat lisävelvollisuudet, joista ei ole säädetty direktiivissä

Tuomiolauselma

Kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 22 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kyseisen direktiivin kansallisen täytäntöönpanotoimenpiteen asialliseen soveltamisalaan sisällytetään pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset luottosopimukset, jotka koskevat sellaisen luoton myöntämistä, jonka vakuutena on kiinteä omaisuus, vaikka tällaiset sopimukset on nimenomaisesti suljettu kyseisen direktiivin asiallisen soveltamisalan ulkopuolelle kyseisen direktiivin 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla.

Direktiivin 2008/48 30 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kyseisen direktiivin kansallisessa täytäntöönpanotoimenpiteessä määritellään sen ajallinen soveltamisala siten, että kyseistä toimenpidettä sovelletaan myös pääasiassa kyseessä olevan kaltaisiin luottosopimuksiin, jotka on suljettu kyseisen direktiivin asiallisen soveltamisalan ulkopuolelle ja jotka olivat voimassa kyseisen kansallisen toimenpiteen voimaantulopäivänä.

Direktiivin 2008/48 22 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kyseisen direktiivin kansallisessa täytäntöönpanotoimenpiteessä asetetaan luottolaitoksille velvollisuuksia, joista ei ole säädetty kyseisessä direktiivissä ja jotka koskevat niiden palkkioiden tyyppejä, joita luottolaitokset voivat periä kyseisen toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvien kulutusluottosopimusten yhteydessä.

4)	Palvelujen tarjoamisen vapautta koskevia EUT-sopimuksen määräyksiä on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansallisen oikeuden säännökselle, jossa luottolaitoksia kielletään perimästä tiettyjä pankin palkkioita.

Direktiivin 2008/48 24 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä säännölle, joka sisältyy kyseisen direktiivin kansalliseen täytäntöönpanotoimenpiteeseen ja jonka mukaan kuluttajat voivat saattaa kulutusluottoja koskevissa riidoissa asian suoraan kuluttajansuojaviranomaisen käsiteltäväksi, joka voi tämän jälkeen määrätä luottolaitoksille seuraamuksia kyseisen kansallisen toimenpiteen rikkomisesta, ilman, että heidän täytyy ensin turvautua kansallisessa lainsäädännössä tällaisia riitoja varten säädettyihin tuomioistuinten ulkopuolisiin riidanratkaisumenettelyihin.

(1) EUVL C 89, 19.3.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 (Finanzgericht Hamburgin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Südzucker AG (C-608/10), WEGO Landwirtschaftliche Schlachtstellen GmbH (C-10/11) ja Fleischkontor Moksel GmbH (C-23/11) v. Hauptzollamt Hamburg-Jonas

(Yhdistetyt asiat C-608/10, C-10/11 ja C-23/11) (1)

(Maatalous - Vientituki - Viejää koskeva virheellinen merkintä vientitodistuksessa - Kansallinen säännöstö, jossa vientituen saamisen edellytykseksi asetetaan tuen hakijan merkitseminen viejäksi vienti-ilmoitukseen - Vienti-ilmoituksen oikaiseminen tavaroiden luovuttamisen jälkeen)

2012/C 287/10

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Südzucker AG (C-608/10), WEGO Landwirtschaftliche Schlachtstellen GmbH (C-10/11) ja Fleischkontor Moksel GmbH (C-23/11)

Vastaaja: Hauptzollamt Hamburg-Jonas

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Finanzgericht Hamburg — Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15.4.1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (EYVL L 102, s. 11) 5 artiklan 7 kohdan ja yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 78 artiklan 1 ja 3 kohdan tulkinta — Viejän ilmoittaminen virheellisesti vienti-ilmoituksessa — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan vientituen saamisen edellytyksenä on se, että hakija on merkitty viejäksi vienti-ilmoitukseen

Tuomiolauselma

Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15.4.1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999, sellaisena kuin se on muutettuna 17.1.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 90/2001, 5 artiklan 7 kohtaa on tulkittava siten, että pääsääntöisesti vientitodistuksen haltijalla on oikeus vientitukeen vain silloin, kun hänet on merkitty toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan jätetyn vienti-ilmoituksen 2 kohdassa viejäksi.

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 78 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että niissä sallitaan vientituen saamiseksi tehdyn vienti-ilmoituksen oikaiseminen jälkikäteen vienti-ilmoituksen tätä varten varatussa kohdassa mainitun viejän muuttamiseksi ja että tulliviranomaiset ovat velvollisia

—

ensinnäkin tutkimaan sen, onko tämän ilmoituksen oikaiseminen mahdollista erityisesti siltä osin kuin vientitukia koskevan unionin säännöstön tavoitteita ei ole vaarannettu eli tavoitteet on saavutettu erityisesti siksi, että kyseisen tullimenettelyn alaiset tavarat on tosiasiallisesti viety maasta, mikä hakijan on osoitettava, ja

—	toiseksi tarpeen vaatiessa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi käytössään olevat uudet tiedot huomioon ottaen.

Asetuksen N:o 800/1999, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 90/2001, 5 artiklan 7 kohtaa ja Euroopan unionin tullilainsäädäntöä on tulkittava siten, että asiassa C-608/10 kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa vientitodistuksen haltijaa ei ole merkitty vienti-ilmoituksen 2 kohdassa viejäksi, tulliviranomaiset eivät voi myöntää vientitodistuksen haltijalle vientitukea ellei vienti-ilmoitusta ole sitä ennen oikaistu.

Asioiden C-10/11 ja C-23/11 kaltaisessa asiassa unionin tullilainsäädäntöä on tulkittava siten, että vientituen maksamiseen toimivaltaista tullitoimipaikkaa sitoo oikaisu, jonka vientitullitoimipaikka on tehnyt jälkikäteen vienti-ilmoituksen tai tarvittaessa valvontakappaleessa T 5 olevaan 2 kohtaan, mikäli oikaisupäätös täyttää sekä asetuksen N:o 2913/92 4 artiklan 5 kohdan että kyseisen kansallisen oikeuden merkityksellisten säännösten mukaiset päätöstä koskevat muodolliset ja aineelliset edellytykset. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, täyttyvätkö nämä edellytykset pääasioissa.

Asetuksen N:o 800/1999, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 90/2001, 5 artiklan 7 kohtaa ja unionin tullilainsäädäntöä on tulkittava siten, että vientituen maksamiseen toimivaltainen tullitoimipaikka ei voi asian C-23/11 kaltaisessa asiassa ja siinä tapauksessa, että se ei ole kansallisen oikeuden nojalla sidottu vientitullitoimipaikan tekemään oikaisuun, tulkita vienti-ilmoituksen 2 kohdassa olevaa merkintää sanatarkasti ja hylätä vientitukihakemusta sillä perusteella, että tuen hakija ei ole tuen kohteena olevien tavaroiden viejä. Sitä vastoin siinä tapauksessa, että toimivaltainen tullitoimipaikka hyväksyy oikaisupyynnön ja oikaisee pätevästi viejän nimen, tämä päätös sitoo vientituen maksamiseen toimivaltaista tullitoimipaikkaa.

(1) EUVL C 113, 9.4.2011;

EUVL C 120, 16.4.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/7

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Rechtbank 's-Gravenhagen (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Solvay SA v. Honeywell Fluorine Products Europe BV, Honeywell Belgium NV ja Honeywell Europe NV

(Asia C-616/10) (1)

(Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano - Asetus (EY) N:o 44/2001 - Eurooppapatentin loukkausta koskeva kanne - Erityinen ja yksinomainen toimivalta - 6 artiklan 1 alakohta - Asia, jossa on useita vastaajia - 22 artiklan 4 alakohta - Patentin pätevyyden riitauttaminen - 31 artikla - Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet)

2012/C 287/11

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank 's-Gravenhage

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Solvay SA

Vastaajat: Honeywell Fluorine Products Europe BV, Honeywell Belgium NV ja Honeywell Europe NV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Rechtbank 's-Gravenhage — Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 6 artiklan 1 alakohdan, 22 artiklan 4 alakohdan ja 31 artiklan tulkinta — Erityinen ja yksinomainen toimivalta — Asia, jossa on useita vastaajia — Eurooppapatentin haltijan vireille panema välitoimimenettely rajat ylittävän patentinloukkauskiellon saamiseksi

Tuomiolauselma

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 6 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että jos kahta tai useampaa yhtiötä vastaan, joiden kotipaikat ovat eri jäsenvaltioissa, ajetaan jonkin näistä jäsenvaltioista tuomioistuimessa kannetta, jossa kunkin yhtiön erikseen väitetään loukanneen eurooppapatentin, sellaisena kuin se on voimassa jossain muussa jäsenvaltiossa, samaa kansallista osaa ryhtymällä samaa tuotetta koskeviin yksinoikeuden piiriin kuuluviin toimiin, tällainen tilanne voi mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla johtaa keskenään ristiriitaisiin ratkaisuihin, jos kanteet käsitellään eri oikeudenkäynneissä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana on arvioida, onko kyse tällaisesta vaarasta, ottamalla huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat.

2)	Asetuksen N:o 44/2001 22 artiklan 4 alakohtaa on tulkittava siten, ettei se ole pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa esteenä mainitun asetuksen 31 artiklan soveltamiselle.

(1) EUVL C 89, 19.3.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 5.7.2012 (Oberlandesgericht Wienin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Content Services Ltd v. Bundesarbeitskammer

(Asia C-49/11) (1)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Direktiivi 97/7/EY - Kuluttajansuoja - Etäsopimukset - Tietojen ilmoittaminen kuluttajalle - Toimitetut tai saadut tiedot - Pysyvän tavan käsite - Hyperlinkki elinkeinonharjoittajan internetsivustolle - Peruuttamisoikeus)

2012/C 287/12

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Content Services Ltd

Vastaaja: Bundesarbeitskammer

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberlandesgericht Wien — Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20.5.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY (EYVL L 144, s. 19) 5 artiklan 1 kohdan tulkinta — Elinkeinonharjoittajan internetsivustolle johtavan hyperlinkin kautta kuluttajan saatavilla olevat sopimusta koskevat tiedot — Kuluttajan oikeus saada nämä tiedot pysyvällä tavalla — Käsitteen ”pysyvä tapa” tulkinta

Tuomiolauselma

Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20.5.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että liiketoimintakäytäntö, joka muodostuu siitä, että kyseisessä säännöksessä säädetyt tiedot ovat saatavilla yksinomaan asianomaisen yrityksen internetsivustolle johtavan hyperlinkin kautta, ei täytä kyseisen säännöksen vaatimuksia, koska kyseinen yritys ei ”toimita” näitä tietoja eikä kuluttaja ”saa” niitä samassa säännöksessä tarkoitetulla tavalla, ja siten, ettei voida katsoa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen internetsivusto on direktiivin 97/7 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ”pysyvä tapa”.

(1) EUVL C 145, 14.5.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/8

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Tribunal Supremon (Espanja) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Vodafone España, SA v. Ayuntamiento de Santa Amalia (C-55/11) ja Ayuntamiento de Tudela (C-57/11), sekä France Telecom España SA v. Ayuntamiento de Torremayor (C-58/11)

(Yhdistetyt asiat C-55/11, C-57/11 ja C-58/11) (1)

(Direktiivi 2002/20/EY - Sähköiset viestintäverkot ja -palvelut - Valtuutus - 13 artikla - Käyttöä koskevia oikeuksia ja järjestelmien asennusoikeuksia koskevat maksut)

2012/C 287/13

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisuja pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Vodafone España, SA (C-55/11 ja C-57/11) ja France Telecom España SA (C-58/11)

Vastaajat: Ayuntamiento de Santa Amalia (C-55/11), Ayuntamiento de Tudela (C-57/11) ja Ayuntamiento de Torremayor (C-58/11)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal Supremo — Sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, s. 21) 13 artiklan tulkinta — Käyttöä koskevia oikeuksia ja laitteistojen asennusoikeuksia koskevat maksut — Kunnan julkiset alueet

Tuomiolauselma

Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 13 artiklaa on tulkittava siten, että se estää maksujen perimisen oikeuksista asentaa järjestelmiä julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevan omaisuuden yhteyteen operaattoreilta, jotka eivät omista kyseisiä järjestelmiä vaan käyttävät niitä matkapuhelinpalvelujen tarjoamiseen.

2)	Direktiivin 2002/20 13 artiklalla on välitön oikeusvaikutus siten, että sillä annetaan yksityisille oikeus vedota siihen suoraan kansallisessa tuomioistuimessa kyseisen artiklan kanssa ristiriidassa olevan viranomaisen päätöksen soveltamisen riitauttamiseksi.

(1) EUVL C 139, 7.5.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/9

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Cour d'appel de Nancyn (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Association Kokopelli v. Graines Baumaux SAS

(Asia C-59/11) (1)

(Maatalous - Direktiivit 98/95/EY, 2002/53/EY, 2002/55/EY ja 2009/145/EY - Pätevyys - Vihannekset - Sellaisten vihanneskasvien siementen myyminen kansallisilla markkinoilla, jotka eivät ole vihanneslajien yleisessä lajikeluettelossa - Markkinoille saattamista koskevan ennakkolupajärjestelmän noudattamatta jättäminen - Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus - Suhteellisuusperiaate - Elinkeinovapaus - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Yhdenvertainen kohtelu)

2012/C 287/14

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour d'appel de Nancy

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Association Kokopelli

Vastaaja: Graines Baumaux SAS

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour d'appel de Nancy — Juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/400/ETY, rehukasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/401/ETY, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/402/ETY, siemenperunoiden pitämisestä kaupan annetun direktiivin 66/403/ETY, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 69/208/ETY, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta annetun direktiivin 70/457/ETY ja vihannesten siementen pitämisestä kaupan annetun direktiivin 70/458/ETY muuttamisesta sisämarkkinoiden vahvistamisen, geneettisesti muunnettujen kasvilajikkeiden ja kasvien geenivarojen osalta 14.12.1998 annetun neuvoston direktiivin 98/95/EY (EYVL 1999 L 25, s. 1), viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 13.6.2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/53/EY (EYVL L 193, s. 1), vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13.6.2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/CE (EYVL L 193, s. 33) ja sellaisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden, joita on perinteisesti kasvatettu erityisissä paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä lajikkeiden, joilla ei ole varsinaista merkitystä kaupallisen viljelytuotannon kannalta mutta jotka on kehitetty erityisiä kasvuolosuhteita varten, hyväksymiseen ja siementen kaupan pitämiseen tehtävistä poikkeuksista 26.11.2009 annetun komission direktiivin 2009/145/CE (EYVL L 312, s. 44) pätevyys suhteessa muun muassa suhteellisuusperiaatteeseen, yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen pohjalta annettuihin sitoumuksiin — Sellaisten siementen myyminen kansallisilla markkinoilla, joita ei ole mainittu vihanneskasvien yleisessä lajikeluettelossa — Liian rajoittavana pidetyn kaupan pitämistä koskevan kansallisen ennakkolupamenettelyn noudattamatta jättäminen — Vilpilliset kilpailutoimet tai suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisuusperiaatteen ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen loukkaaminen

Tuomiolauselma

Esitetyn kysymyksen tarkastelusta ei ilmene mitään seikkaa, joka voisi vaikuttaa vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13.6.2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY ja sellaisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden, joita on perinteisesti kasvatettu erityisissä paikallisissa ja alueellisissa olosuhteissa ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä lajikkeiden, joilla ei ole varsinaista merkitystä kaupallisen viljelytuotannon kannalta mutta jotka on kehitetty erityisiä kasvuolosuhteita varten, hyväksymiseen ja siementen kaupan pitämiseen tehtävistä poikkeuksista 26.11.2009 annetun komission direktiivin 2009/145/EY pätevyyteen.

(1) EUVL C 120, 16.4.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Tribunale di Firenzen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Maurizio Giovanardia ym. vastaan

(Asia C-79/11) (1)

(Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Puitepäätös 2001/220/YOS - Uhrin asema rikosoikeudenkäyntimenettelyissä - Direktiivi 2004/80/EY - Rikoksen uhreille maksettavat korvaukset - Oikeushenkilön vastuu - Korvaukset rikosoikeudenkäyntimenettelyissä)

2012/C 287/15

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Firenze

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Maurizio Giovanardi, Andrea Lastini, Filippo Ricci, Vito Piglionica, Massimiliano Pempori, Gezim Lakja, Elettrifer Srl ja Rete Ferroviaria Italiana SpA

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunale Ordinario di Firenze — Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15.3.2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS (EUVL L 82, s. 1) 2, 3 ja 8 artiklan tulkinta — Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin N:o 2004/80/EY (EUVL L 261, s. 15) 9 artiklan tulkinta — Oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu — Rikoksen uhrin oikeus saada korvausta rikosoikeudenkäynnissä oikeushenkilöltä, joka on välillisesti vastuussa vahingoista

Tuomiolauselma

Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15.3.2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa oikeushenkilöiden vastuuta koskevassa järjestelmässä rikoksen uhri ei voi rikosoikeudenkäynnin yhteydessä vaatia korvausta mainitusta rikoksesta välittömästi aiheutuneista vahingoista hallinnolliseen rikkomukseen syyllistyneeltä oikeushenkilöltä.

(1) EUVL C 120, 16.4.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/10

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 3.7.2012 (Bundesgerichtshofin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — UsedSoft GmbH v. Oracle International Corp.

(Asia C-128/11) (1)

(Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja - Internetistä ladattuja tietokoneohjelmia koskevien käytettyjen lisenssien myyminen - Direktiivi 2009/24/EY - 4 artiklan 2 kohta ja 5 artiklan 1 kohta - Levitysoikeuden raukeaminen - Tietokoneohjelman laillisesti hankkineen henkilön käsite)

2012/C 287/16

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: UsedSoft GmbH

Vastaaja: Oracle International Corp.

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bundesgerichtshof — Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24/EY (EUVL L 111, s. 16) 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 5 artiklan 1 kohdan tulkinta — Tietokoneohjelmien kopioiden lataaminen internetistä tallennusalustalle ohjelmistolisenssin perusteella oikeudenhaltijan suostumuksella — Mahdollisuus katsoa, että tämä toiminto saa oikeudenhaltijan levittämisoikeuden raukeamaan ladattujen kopioiden osalta — ”Käytettyjen” ohjelmistolisenssien myyminen ensimmäisen hankkijan lataamiin ohjelmiin — ”Laillisesti hankkineen henkilön” käsite

Tuomiolauselma

Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24/EY 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietokoneohjelman kappaleen levitysoikeus raukeaa, jos tekijänoikeuden haltija, joka on sallinut — jopa ilmaiseksi — tämän kappaleen lataamisen internetistä tallennusalustalle, on myöntänyt myös kyseisen kappaleen käyttöoikeuden rajoittamattomaksi ajaksi sellaista vastiketta vastaan, jolla se voi saada omistamansa teoksen kappaleen taloudellista arvoa vastaavan korvauksen.

Direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa käyttöoikeuslisenssi, jonka tekijänoikeuden haltija oli alun perin myöntänyt ensimmäiselle ostajalle rajoittamattomaksi ajaksi sellaista vastiketta vastaan, jolla tekijänoikeuden haltija voi saada teoksensa kyseisen kappaleen taloudellista arvoa vastaavan korvauksen, jälleenmyydään, mikä merkitsee tekijänoikeuden haltijan internetsivulta ladatun tietokoneohjelman kappaleen jälleenmyyntiä, kyseisen lisenssin toinen ostaja sekä kaikki myöhemmät ostajat voivat vedota tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädettyyn levitysoikeuden raukeamiseen, ja niitä voidaan näin ollen pitää kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tietokoneohjelman laillisesti hankkineina henkilöinä, joilla on viimeksi mainitun säännöksen mukainen toisintamisoikeus.

(1) EUVL C 194, 2.7.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Oberster Gerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Compass-Datenbank GmbH v. Itävallan tasavalta

(Asia C-138/11) (1)

(Kilpailu - SEUT 102 artikla - Yrityksen käsite - Tietokantaan tallennetut yritysrekisterin tiedot - Kyseisten tietojen kerääminen ja käyttöönantaminen korvausta vastaan - Sen merkitys, että viranomaiset kieltäytyvät sallimasta mainittujen tietojen uudelleenkäytön - Direktiivin 96/9/EY 7 artiklassa säädetty sui generis -oikeus)

2012/C 287/17

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberster Gerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Compass-Datenbank GmbH

Vastaaja: Itävallan tasavalta

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberster Gerichtshof — SEUT 102 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään julkiseen yritysrekisteriin (Firmenbuch) tutustumista koskevasta maksusta ja kielletään kyseisen rekisterin muu kaupallinen hyödyntäminen — Taloudellisen toiminnan käsite — Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö — Olennaisia toimintaedellytyksiä koskevan teorian (essentiel facilities doctrine) ulottuvuus

Tuomiolauselma

Sellainen viranomaisen toiminta, jossa yritysten lakisääteisten ilmoitusvelvoitteiden nojalla ilmoittamat tiedot tallennetaan tietokantaan, henkilöille, joita asia koskee, annetaan oikeus tutustua kyseisiin tietoihin ja/tai jossa kyseisistä tiedoista teetetään jäljennöksiä paperilla, ei ole taloudellista toimintaa eikä kyseistä viranomaista ole näin ollen pidettävä tämän toiminnan yhteydessä SEUT 102 artiklassa tarkoitettuna yrityksenä. Mainitun toiminnan oikeudellista luonnehdintaa ei ole omiaan muuttamaan se, että tietoihin tutustutaan ja/tai jäljennökset toimitetaan sellaista laissa säädettyä korvausta vastaan, jota asianomainen yksikkö ei ole määrittänyt suoraan tai välillisesti. Viranomainen ei lisäksi harjoita taloudellista toimintaa myöskään silloin, kun se kieltää näin kerättyjen ja yleisön käyttöön annettujen tietojen kaiken muunlaisen käytön vetoamalla sille kysymyksessä olevan tietokannan valmistajana tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY 7 artiklassa myönnettyyn sui generis -suojaan tai mihin tahansa muuhun immateriaalioikeuteen, eikä sitä ole siis tämän toiminnan yhteydessä pidettävä SEUT 102 artiklassa tarkoitettuna yrityksenä.

(1) EUVL C 186, 25.6.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/11

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.7.2012 (Södertörns tingsrättin (Ruotsi) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Torsten Hörnfeldt v. Posten Meddelande AB

(Asia C-141/11) (1)

(Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa - Ikään perustuvan syrjinnän kielto - Kansallinen lainsäädäntö, jossa annetaan työntekijälle ehdoton oikeus työskennellä 67 ikävuoteen saakka ja sallitaan työsopimuksen automaattinen päättyminen sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 67 vuotta - Vanhuuseläkkeen määrää ei oteta huomioon)

2012/C 287/18

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Södertörns tingsrätt

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Torsten Hörnfeldt

Vastaaja: Posten Meddelande AB

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Södertörns tingsrätt — Ikäsyrjinnän kieltoa koskevan yleisen oikeusperiaatteen ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78 (EYVL L 303, s. 16) 6 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö ja työehtosopimus, joiden mukaan työntekijällä on ehdoton oikeus jatkaa työskentelyä 67 vuoden ikään saakka ja joiden mukaan työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 67 vuotta, eikä oteta huomioon eläkettä, joka hänelle tosiasiallisesti voidaan maksaa

Tuomiolauselma

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle toimenpiteelle, jonka mukaan työnantaja voi päättää työntekijän työsopimuksen pelkästään sillä perusteella, että tämä on saavuttanut 67 vuoden iän, ja jossa ei oteta huomioon sen eläkkeen tasoa, jonka asianomainen voi saada, kun toimenpide on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittisella ja työmarkkinoita koskevalla oikeutetulla tavoitteella ja se on tämän tavoitteen saavuttamiseksi asianmukainen ja tarpeellinen keino.

(1) EUVL C 152, 21.5.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Riigikohusin (Viro) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — AS Pimix, selvitystilassa v. Maksu- ja Tolliameti Lõuna maksu- ja tollikeskus ja Põllumajandusministeerium

(Asia C-146/11) (1)

(Uusien jäsenvaltioiden liittyminen - Maataloustuotteiden ylijäämävarastomaksun määrittäminen - Se, että kansallisen lainsäädännön säännöksessä viitataan unionin sellaisen asetuksen säännökseen, jota ei ole asianmukaisesti julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen jäsenvaltion kielellä)

2012/C 287/19

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: AS Pimix, selvitystilassa

Vastapuolet: Maksu- ja Tolliameti Lõuna maksu- ja tollikeskus ja Põllumajandusministeerium

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Riigikohus — SEUT 288 artiklan toisen kohdan ja SEUT 297 artiklan 1 kohdan sekä maataloustuotteiden kaupan osalta toteutettavista siirtymätoimenpiteistä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisen vuoksi 10.11.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1972/2003 (EUVL L 293, s. 3) sekä asioissa C-161/06, C-560/07 ja C-140/08 annettujen tuomioiden tulkinta — Uusien jäsenvaltioiden liittyminen — Maataloustuotteiden ylijäämävarastomaksun määrittäminen — Se, että kansallisen lainsäädännön säännöksessä viitataan Euroopan unionin sellaisen asetuksen säännökseen, jota ei ole asianmukaisesti julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen jäsenvaltion kielellä siihen päivään mennessä, jona ylijäämävarasto oli määritettävä — Se, onko asetusta pantu täytäntöön unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla

Tuomiolauselma

Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan 58 artiklaa on tulkittava siten, että se estää sen, että Virossa sovelletaan yksityisiä vastaan maataloustuotteiden kaupan osalta toteutettavista siirtymätoimenpiteistä Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisen vuoksi 10.11.2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1972/2003 säännöksiä, joita ei ollut 1.5.2004 julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä viron kielellä eikä saatettu osaksi Viron kansallista oikeutta, vaikka yksityiset ovat voineet muilla keinoin saada tiedon näistä säännöksistä.

(1) EUVL C 160, 25.5.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/12

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Oberlandesgericht Düsseldorfin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Fra.bo SpA v. Deutsche Vereinigung des Gas- und Wasserfaches eV (DVGW) — Technisch-Wissenschaftlicher Verein

(Asia C-171/11) (1)

(Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet - Kansallinen sertifiointimenettely - Olettama kansallisen oikeuden mukaisuudesta - EY 28 artiklan sovellettavuus yksityisoikeudelliseen sertifiointielimeen)

2012/C 287/20

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberlandesgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Fra.bo SpA

Vastaaja: Deutsche Vereinigung des Gas- und Wasserfaches eV (DVGW) — Technisch-Wissenschaftlicher Verein

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Oberlandesgericht Düsseldorf — SEUT 34 ja 101 sekä 106 artiklan 2 kohdan tulkinta — Kyseisten määräysten soveltaminen yksityisen yhdistyksen (Technisch-Wissenschaftlicher Verein), jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tiettyjen tuotteiden akkreditointielimeksi, toimintaan — SEUT 34 artiklan horisontaalinen välitön oikeusvaikutus

Tuomiolauselma

EY 28 artiklaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan yksityisen elimen standardointi- ja sertifiointitoimintaan, jos kansallisessa lainsäädännössä pidetään kyseisen elimen sertifioimia tuotteita kansallisen oikeuden mukaisina ja jos tämä vaikeuttaa sellaisten tuotteiden myymistä, joita mainittu elin ei ole sertifioinut.

(1) EUVL C 226, 30.7.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Verwaltungsgerichtshofin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — HIT hoteli, igralnice, turizem dd Nova Gorica ja HIT LARIX, prirejanje posebnih iger na sreco in turizem dd v. Bundesminister für Finanzen

(Asia C-176/11) (1)

(SEUT 56 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittaminen - Onnenpelit - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa kielletään ulkomaille sijoittautuneiden pelikasinoiden mainonta, jos pelaajien lakisääteisen suojelun taso näissä maissa ei vastaa kotimaista tasoa - Oikeuttaminen - Yleisen edun mukaiset pakottavat syyt - Oikeasuhteisuus)

2012/C 287/21

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Kantajat: HIT hoteli, igralnice, turizem dd Nova Gorica ja HIT LARIX, prirejanje posebnih iger na sreco in turizem dd

Vastaaja: Bundesminister für Finanzen

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Verwaltungsgerichtshof — SEUT 56 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen tulkinta — Palvelujen tarjoamisen vapaus — Onnenpelit — Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa sallitaan muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden pelikasinoiden mainonta jäsenvaltion alueella vain, kun pelaajien suojelemista koskevat näiden jäsenvaltioiden lain säännökset vastaavat kotimaisia säännöksiä

Tuomiolauselma

SEUT 56 artiklaa on tulkittava siten, ettei sen vastainen ole jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden pelikasinoiden mainonta tässä jäsenvaltiossa sallitaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että pelaajien suojelua koskevissa tämän toisen jäsenvaltion lain säännöksissä annetaan olennaisilta osin samantasoiset takeet kuin vastaavissa ensimmäisen jäsenvaltion lain säännöksissä.

(1) EUVL C 226, 30.7.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/13

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.7.2012 — Compañía Española de Tabaco en Rama, SA (Cetarsa) v. Euroopan komissio

(Asia C-181/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Raakatupakan oston ja ensijalostuksen markkinat Espanjassa - Päätös, jolla EY 81 artiklan rikkominen todetaan - Hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen - Sakot - Yhdenvertainen kohtelu - Enimmäismäärä, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta - Yhteistyö - Selvitysaineiston vääristäminen - Ilmeinen arviointivirhe - Puutteelliset perustelut)

2012/C 287/22

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Compañía Española de Tabaco en Rama, SA (Cetarsa) (edustajat: abogado M. Araujo Boyd, abogado J. Buendía Sierra ja abogado Á. Givaja Sanz)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Castillo de la Torre, E. Gippini Fournier ja L. Malferrari)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-33/05, Cetarsa vastaan komissio, 3.2.2011 antamasta tuomiosta, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi kumoamisvaatimuksen, joka kohdistui [EY] 81 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä (asia COMP/C.38.238/B.2 — Raakatupakka-ala — Espanja) 20.10.2004 tehtyyn komission päätökseen K(2004) 4030 lopull., sekä komission vastakanteen, jolla pyrittiin kantajalle määrätyn sakon määrän korottamiseen

Tuomiolauselma

1)	Pää- ja vastavalitus hylätään.

2)	Compañía española de tabaco en rama SA (Cetarsa) velvoitetaan korvaamaan päävalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan vastavalitukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 186, 25.6.2011

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 5.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — DTZ Zadelhoff vof v. Staatssecretaris van Financiën

(Asia C-259/11) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 5 artiklan 3 kohdan c alakohta ja 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohta - Yhtiöiden osakkeiden luovutusta koskevan liiketoimen välitys - Liiketoimi, joka merkitsee myös yhtiöiden kiinteän omaisuuden omistusoikeuden luovutusta - Arvonlisäverovapautus)

2012/C 287/23

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: DTZ Zadelhoff vof

Vastaaja: Staatssecretaris van Financiën

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 5 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdan tulkinta — Kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä säädetyt vapautukset — Liiketoimet, jotka koskevat 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohdassa tarkoitettuja arvopapereita — Yhtiöiden osakkeiden luovutus, joka samalla merkitsee kyseisille yhtiöille kuuluvien kiinteistöjen omistusoikeuden luovutusta

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan d alakohdan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että siinä säädetyn arvonlisäverovapautuksen piiriin kuuluvat pääasiassa kyseessä olevien liiketoimien kaltaiset liiketoimet, joiden tarkoituksena ja tuloksena on asianomaisten yhtiöiden osakkeiden luovuttaminen mutta jotka tosiasiallisesti koskevat näiden yhtiöiden omistamaa kiinteää omaisuutta ja sen (välillistä) luovutusta. Kyseistä vapautusta koskevaa samaisen 5 alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta silloin kun jäsenvaltio ei ole käyttänyt direktiivin 5 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarjottua mahdollisuutta pitää aineellisena omaisuutena osuuksia tai osakkeita, jotka oikeudellisesti ja tosiasiallisesti antavat omistus- tai hallintaoikeuden kiinteään omaisuuteen.

(1) EUVL C 252, 27.8.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/14

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.7.2012 (Varhoven administrativen sadin (Bulgaria) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — EMS-Bulgaria Transpot OOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv

(Asia C-284/11) (1)

(Arvonlisävero - Direktiivi 2006/112/EY - Vähennysoikeus - Preklusiivinen määräaika arvonlisäveron vähennysoikeuden käyttämiselle - Tehokkuusperiaate - Arvonlisäveron vähennysoikeuden epääminen - Verotuksen neutraalisuuden periaate)

2012/C 287/24

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Varhoven administrativen sad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: EMS-Bulgaria Transport OOD

Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Varhoven administrativen sad — Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1) 179, 180 ja 273 artiklan sekä yhdistetyissä asioissa C-95/07 ja C-96/07, Ecotrade ym., 8.5.2008 annetussa tuomiossa käsitellyn tehokkuusperiaatteen tulkinta — Ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan arvonlisäveron vähennysoikeutta on käytettävä preklusiivisessa määräajassa, jonka kesto on sitä verokautta, jona vähennysoikeus on syntynyt, seuraavat kolme verokautta — Arvonlisäveron vähennysoikeuden epääminen sillä perusteella, ettei yhteisöhankinnan luovutuksensaaja ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi ja ettei vähennysoikeutta ole käytetty määräajassa

Tuomiolauselma

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 179 artiklan ensimmäistä kohtaa sekä 180 ja 273 artiklaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä pääasian kaltaiselle vähennysoikeuden käyttämistä koskevalle preklusiiviselle määräajalle, jos määräajalla ei tehdä suhteettoman vaikeaksi tai käytännössä mahdottomaksi vähennysoikeuden käyttämistä. Tällainen arviointi kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle, joka voi ottaa huomioon muun muassa myöhemmin toteutetun preklusiivisen määräajan huomattavan pidentämisen sekä sen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröimistä koskevan menettelyn keston, joka on toteutettava samassa määräajassa, jotta kyseistä vähennysoikeutta voidaan käyttää.

Verotuksen neutraalisuuden periaate on esteenä sille, että seuraamuksena on vähennysoikeuden epääminen, kun arvonlisävero tilitetään myöhässä, mutta se ei ole esteenä viivästyskorkojen maksamiselle edellyttäen, että tämä seuraamus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tutkittava.

(1) EUVL C 238, 13.8.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Staatssecretaris van Financiën v. TNT Freight Management (Amsterdam) BV

(Asia C-291/11) (1)

(Yhteinen tullitariffi - Yhdistetty nimikkeistö - Tariffinimikkeet 3002 ja 3502 - Verialbumiini, joka on valmistettu terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön - Tuotteen valmistaminen)

2012/C 287/25

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Staatssecretaris van Financiën

Vastaaja: TNT Freight Management (Amsterdam) BV

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Yhdistetty nimikkeistö — Tariffinimikkeet — Tulkinta — Verialbumiini, joka on valmistettu terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön — Käsite — Verialbumiini, jolla ei ole minkäänlaista terapeuttista tai ennalta ehkäisevää vaikutusta mutta joka välttämätön sellaisten tuotteiden valmistuksessa, joilla on terapeuttinen tai ennalta ehkäisevä vaikutus ja jota käytetään yksinomaan tässä tarkoituksessa

Tuomiolauselma

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I esitetyn yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003, nimikkeistön 30 ryhmää koskevan ensimmäisen huomautuksen g kohtaa, luettuna yhdessä yhdistetyn nimikkeistön 35 ryhmää koskevan ensimmäisen huomautuksen b kohdan kanssa, on tulkittava siten, että verialbumiini, jolla ei itsessään ole terapeuttista tai ennalta ehkäisevää vaikutusta mutta joka on valmistettu käytettäväksi sellaisten tuotteiden valmistuksessa, joilla on terapeuttinen tai ennalta ehkäisevä vaikutus, tai jotka ovat tällaisen valmistuksen kannalta välttämättömiä, sekä joita voidaan käyttää vain kyseiseen tarkoitukseen, on valmistettu kyseisessä huomautuksessa tarkoitetulla tavalla terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön.

(1) EUVL C 252, 27.8.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/15

Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.7.2012 — Smart Technologies ULC v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

(Asia C-311/11 P) (1)

(Muutoksenhaku - Yhteisön tavaramerkki - Asetus (EY) N:o 40/94 - 7 artiklan 1 kohdan b alakohta - Sanamerkki WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH - Tavaramerkki, joka koostuu mainoslauseesta - Erottamiskyky - Rekisteröinnin esteet)

2012/C 287/26

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Smart Technologies ULC (edustajat: M. Edenborough, QC ja barrister T. Elias)

Valittajan vastapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: J. Crespo Carrillo)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-523/09, Smart Technologies ULC v. SMHV, 13.4.2011 antamasta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jolla vaadittiin kumottavaksi sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) toisen valituslautakunnan 29.9.2009 asiassa R 554/2009-2 tekemä päätös, jolla hylättiin valitus tutkijan päätöksestä, jolla hylättiin sanamerkin ”WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH” rekisteröiminen luokkaan 9 kuuluvia tavaroita varten

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Smart Technologies ULC velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 269, 10.9.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/16

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 12.7.2012 (Hoge Raad der Nederlandenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — J.J. Komen en Zonen Beheer Heerhugowaard BV v. Staatssecretaris van Financiën

(Asia C-326/11) (1)

(Kuudes arvonlisäverodirektiivi - 13 artiklan B kohdan g alakohta, luettuna yhdessä 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kanssa - Rakennusten luovutus niihin liittyvine maapohjineen - Rakennuksen, jossa tehdään rakennustöitä, luovutus uuden rakennuksen toteuttamiseksi muutostöiden avulla - Tilanne, jossa ostaja jatkaa töitä ja saattaa ne loppuun luovutuksen jälkeen - Vapautus arvonlisäverosta)

2012/C 287/27

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Kantaja: J.J. Komen en Zonen Beheer Heerhugowaard BV

Vastaaja: Staatssecretaris van Financiën

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Hoge Raad der Nederlanden — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 13 artiklan B kohdan g alakohdan tulkinta — Kuudennessa direktiivissä säädetyt vapautukset — Rakennusten ja niihin liittyvien maapohjien luovutusten vapauttaminen verosta — Rakennuksen, jossa suoritetaan korjaustöitä uuden rakennuksen luomiseksi, luovutus — Ostaja jatkaa korjaustöitä ja saattaa ne päätökseen luovutuksen jälkeen

Tuomiolauselma

Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan g alakohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että ensin mainitussa säännöksessä tarkoitettu arvonlisäverosta vapauttaminen käsittää sellaisen pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen maa-alueesta ja vanhasta rakennuksesta, jota ollaan muuttamassa uudeksi rakennukseksi, koostuvan kiinteistön luovutuksen, jos vanhassa rakennuksessa oli luovutushetkeen mennessä tehty vain sen osittaista purkamista koskevia töitä ja jos rakennus oli edelleen ainakin osittain käytössä sellaisenaan.

(1) EUVL C 269, 10.9.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Amtsgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 4.5.2012 — Helmut Butz, Christel Bachmann-Butz ja Frederike Butz v. Société Air France SA

(Asia C-212/12)

2012/C 287/28

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Amtsgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Helmut Butz, Christel Bachmann-Butz ja Frederike Butz

Vastaaja: Société Air France SA

Ennakkoratkaisukysymys

Onko lentomatkustajalla oikeus asetuksen (1) 7 artiklan mukaiseen korvaukseen, jos liityntälennon lähtö on viivästynyt siten, että viivästymisen kesto ei ylitä asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä aikarajoja, mutta sen jatkolennon viivästymisen kesto ylittää asetuksen 6 artiklassa määritellyt aikarajat ja lento saapuu viimeiseen määräpaikkaan vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin?

(1) Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/16

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgericht Hannover (Saksa) on esittänyt 11.5.2012 — Andreas Ingemar Thiele Meneses v. Region Hannover

(Asia C-220/12)

2012/C 287/29

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Hannover

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Andreas Ingemar Thiele Meneses

Vastaaja: Region Hannover

Ennakkoratkaisukysymys

Onko SEUT 20 ja SEUT 21 artiklassa unionin kansalaiselle vahvistettu vapaata liikkuvuutta ja oleskeluvapautta koskeva oikeus esteenä sellaiselle kansallisen lainsäädännön mukaiselle järjestelmälle, jossa Saksan kansalainen, jonka vakinainen asuinpaikka on muualla kuin Saksan liittotasavallassa, voi saada opintotukea Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevassa opiskelupaikassa suoritettavia opintoja varten vain, jos opiskelupaikka on joko siinä maassa, jossa vakinainen asuinpaikka on, tai tämän valtion naapurivaltiossa, ja tämän lisäksi yksittäistapauksen erityiset olosuhteet oikeuttavat tukeen?

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 4.6.2012 — A. Adil v. Minister voor Immigratie, Integratie en Asiel

(Asia C-278/12)

2012/C 287/30

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittaja: A. Adil

Vastapuoli: Minister voor Immigratie, Integratie en Asiel

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Schengenin rajasäännöstön (1) 21 artiklaa tulkittava siten, että sen vastaista on sellaisen kansallisen toimivallan käyttäminen, joka on myönnetty vuoden 2000 ulkomaalaislain (Vreemdelingenwet 2000) 50 §:ssä ja pantu yksityiskohtaisemmin täytäntöön vuoden 2000 ulkomaalaisasetuksen (Vreemdelingenbesluit 2000) 4.17a §:llä ja jonka mukaan alueilla, jotka ovat sisärajojen sisäpuolella, voidaan suorittaa henkilötarkastuksia sen tarkistamiseksi, täyttävätkö he jäsenvaltiossa voimassa olevat laillista oleskelua koskevat edellytykset?

Onko Schengenin rajasäännöstön 21 artikla esteenä sille, että vuoden 2000 ulkomaalaislain 50 §:ssä tarkoitettujen tarkastusten kaltaisia tarkastuksia suoritetaan vuoden 2000 ulkomaalaisasetuksen 4.17a §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sellaisten yleisten tietojen tai saatujen kokemusten perusteella, jotka koskevat henkilöiden laitonta oleskelua tarkastuspaikalla, vai onko tällaisia tarkastuksia suoritettaessa oltava olemassa konkreettisia seikkoja, jotka osoittavat, että tarkistettava henkilö oleskelee laittomasti asianomaisessa jäsenvaltiossa?

b)	Onko Schengenin rajasäännöstön 21 artikla esteenä sille, että tällainen tarkastus suoritetaan tarkoituksena saada a kohdassa tarkoitettuja laitonta oleskelua yleisiä tietoja ja kokemusperäisiä tietoja, jos tällaisia tarkastuksia suoritetaan rajoitetussa määrin?

Onko Schengenin rajasäännöstön 21 artiklaa tulkittava siten, että tarkastustoimivallan rajaaminen siten, kuin se on tehty vuoden 2000 ulkomaalaisasetuksen 4.17a §:n kaltaisessa säännöksessä, riittää takaamaan, ettei tarkastuksella tosiasiallisesti ole Schengenin rajasäännöstön 21 artiklassa kiellettyä vastaavaa vaikutusta kuin rajatarkastuksella?

(1) Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15.3.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 (EUVL L 105, s. 1).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/17

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesfinanzhof (Saksa) on esittänyt 20.6.2012 — Finanzamt Düsseldorf-Mitte v. Ibero Tours GmbH

(Asia C-300/12)

2012/C 287/31

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Finanzamt Düsseldorf-Mitte

Vastapuoli: Ibero Tours GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

Voidaanko yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 317/94, Elida Gibbs, 24.10.1996 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-5339) vahvistettujen periaatteiden mukaan veron perustetta alentaa jakeluketjussa myös silloin, kun välittäjä (käsiteltävässä asiassa matkatoimisto) hyvittää välittämänsä liiketoimen (käsiteltävässä asiassa matkanjärjestäjän matka-asiakkaalle suorittaman palvelun) vastaanottajalle (käsiteltävässä asiassa matka-asiakkaalle) osan välitetyn liiketoimen hinnasta?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, sovelletaanko yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 317/94, Elida Gibbs, 24.10.1996 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-5339) vahvistettuja periaatteita myös silloin, kun direktiivin 77/388/ETY (1) 26 artiklassa säädettyä erityisjärjestelmää sovelletaan ainoastaan matkanjärjestäjän välittämään liiketoimeen muttei matkatoimiston välityspalveluun?

Jos myös toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi onko jäsenvaltiolla, joka on pannut asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1997 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 11 artiklan C kohdan 1 alakohdan, oikeus kieltäytyä siinä tapauksessa, että välitetty palvelu on vapautettu verosta, alentamasta veron perustetta ainoastaan, jos se on sille kyseisessä säännöksessä myönnetyn valtuutuksen nojalla asettanut alentamisen epäämiselle lisäedellytyksiä?

(1) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1997 annettu kuudes neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 20.6.2012 — X v. Minister van Financiën

(Asia C-302/12)

2012/C 287/32

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Hoge Raad der Nederlanden

Pääasian asianosaiset

Valittaja: X

Vastapuoli: Minister van Financiën

Ennakkoratkaisukysymykset

Voivatko kaksi jäsenvaltiota käyttää rajoituksetta verotusvaltaansa, erityisesti moottoriajoneuvoon liittyvän rekisteröintiveron kantamisen osalta, tilanteessa, jossa unionin kansalainen asuu kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisissä kahdessa jäsenvaltiossa ja jossa kyseinen henkilö käyttää omistamaansa moottoriajoneuvoa tosiasiassa ja vakinaisesti niistä molemmissa?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voiko suhteellisuusperiaatteella olla edellä esitetyn kaltaisessa tilanteessa rekisteröintiveron kantamisen osalta korjaava vaikutus, ja jos näin on, merkitseekö kyseinen periaate sitä, että kyseisten jäsenvaltioiden tai niistä toisen on rajoitettava oman verotusvaltansa käyttöä, ja jos on, miten?

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal de première instance de Liège (Belgia) on esittänyt 21.6.2012 — Guido Imfeld ja Nathalie Garcet v. Belgian valtio

(Asia C-303/12)

2012/C 287/33

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal de première instance de Liège

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Guido Imfeld ja Nathalie Garcet

Vastaaja: Belgian valtio

Ennakkoratkaisukysymys

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artikla esteenä sille, että Belgian verojärjestelmästä ja sen CIR 92:n 155 §:stä ja CIR 92:n 134 §:n 1 momentin toisesta kohdasta, soveltaen tai soveltamatta 12.3.2008 annettua soveltamisohjetta, jonka numero on Ci.RH.331/575.420, seuraa, että ensimmäisen kantajan Saksasta saamat ansiotulot, jotka ovat Saksan ja Belgian välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaan vapautettuja, otetaan huomioon Belgian veron laskennassa ja käytetään veron määräytymisperusteena CIR 92:ssä säädettyjen veroetujen myöntämisessä ja että niistä aiheutuvat edut, kuten kantajan perhetilanteesta johtuva verosta vapautettu määrä, on pienempi tai se myönnetään pienempänä kuin jos molemmilla kantajilla olisi Belgiasta saatuja tuloja ja jos toisen kantajan eikä ensimmäisen kantajan tulot olisivat olleet suuremmat, kun Saksassa ensimmäistä kantajaa verotetaan erikseen hänen ansiotuloistaan eikä hän saa kaikkia hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa ja perhetilanteeseensa liittyviä veroetuja, jotka Saksan veroviranomaiset ottavat huomioon vain osittain?

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/18

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Saarbrücken (Saksa) on esittänyt 26.6.2012 — Spedition Welter GmbH v. Avanssur S.A.

(Asia C-306/12)

2012/C 287/34

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Saarbrücken

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Spedition Welter GmbH

Vastapuoli: Avanssur S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (1) 21 artiklan 5 kohtaa tulkittava siten, että korvausedustajan toimivaltuudet käsittävät passiivisen edustusvallan vakuutusyritykseen nähden, jolloin oikeudenkäyntimenettelyssä, jossa vahingon kärsinyt on nostanut kanteen vakuutusyritystä vastaan vahinkojen korvaamiseksi, tuomioistuimen tiedoksianto, jolla on vaikutuksia vakuutusyritykseen, voidaan osoittaa vakuutusyrityksen nimeämälle korvausedustajalle?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

Onko direktiivin 2009/103/EY 21 artiklan 5 kohdalla välitön oikeusvaikutus siten, että vahingon kärsinyt voi vedota siihen kansallisessa tuomioistuimessa sillä seurauksella, että kansallisen tuomioistuimen on pidettävä vakuutusyrityksen saamaa tiedoksiantoa pätevänä, kun tiedoksianto on osoitettu korvausedustajalle vakuutusyrityksen ”edustajana”, valtuutusta tiedoksiannon vastaanottamiseen ei ole annettu oikeustoimen muodossa, kansallisessa oikeudessa ei säädetä tällaisessa tapauksessa lakisääteisestä valtuutuksesta tiedoksiannon vastaanottamiseen ja kun tiedoksianto täyttää kuitenkin muilta osin kaikki kansallisessa oikeudessa säädetyt edellytykset?

(1) EUVL L 263, s. 11.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Central Administrativo Norte (Portugali) on esittänyt 27.6.2012 — Maria Albertina Gomes Viana Novo ym. v. Fundo de Garantia Salarial, IP

(Asia C-309/12)

2012/C 287/35

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Central Administrativo Norte

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Maria Albertina Gomes Viana Novo, Ezequiel Martins Dias, Gabriel Inácio da Silva Fontes, Marcelino Jorge dos Santos Simões, Manuel Dourado Eusébio, Alberto Martins Mineiro, Armindo Gomes de Faria, José Fontes Cambas, Alberto Martins do Alto, José Manuel Silva Correia, Marilde Marisa Moreira Marques Moita, José Rodrigues Salgado Almeida, Carlos Manuel Sousa Oliveira, Manuel da Costa Moreira, Paulo da Costa Moreira, José Manuel Serra da Fonseca, Ademar Daniel Lourenço Dias ja Ana Mafalda Azevedo Martins Ferreira

Vastaaja: Fundo de Garantia Salarial, IP

Ennakkoratkaisukysymys

Onko unionin oikeutta ja etenkin direktiivin 80/987/ETY (1) 4 ja 10 artiklaa tulkittava siten, että kun on kyse työntekijöiden palkkasaatavien konkreettisesta takaamisesta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa, unionin oikeussäännöt ovat esteenä sellaiselle kansallisen oikeuden säännökselle, jolla taataan maksamatta olevat saatavat vain maksukyvyttömyysmenettelyn vireille panoa edeltäneiden kuuden kuukauden ajalta, vaikka työntekijät olisivat nostaneet työnantajaa vastaan työtuomioistuimessa kanteen oikeusteitse tapahtuvaa saatavien määrän vahvistamista ja pakkoperintää varten?

(1) Työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.10.1980 annettu neuvoston direktiivi 80/987/ETY (EYVL L 283, s. 23; Erityisp. Alue 5 Nide 2, s. 121).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/19

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Arbeitsgericht Nienburg (Saksa) on esittänyt 27.6.2012 — Heinz Kassner v. Mittelweser-Tiefbau GmbH & Co. KG

(Asia C-311/12)

2012/C 287/36

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Arbeitsgericht Nienburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Heinz Kassner

Vastaaja: Mittelweser-Tiefbau GmbH & Co. KG

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklaa ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun direktiivin 2003/88/EY (1) 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan tietyillä aloilla voidaan työehtosopimuksin lyhentää neljän viikon vähimmäisvuosiloman kestoa?

Onko EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklaa ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan työehtosopimuksissa voidaan määrätä, että laskentakauden aikana tapahtuneesta pakollisen lyhennetyn työajan tekemisestä, työnteon estymisestä tai poissaolosta ilman omaa syytä aiheutunut palkan aleneminen vaikuttaa lomakorvauksen laskemiseen sillä seurauksella, että työntekijä ei saa neljän viikon vähimmäisvuosiloman ajalta minkäänlaista lomapalkkaa tai työsuhteen päättymisen jälkeen minkäänlaista lomakorvausta?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklaa ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan työehtosopimuksissa voidaan määrätä, että laskentakauden aikana tapahtuneesta pakollisen lyhennetyn työajan tekemisestä, työnteon estymisestä tai poissaolosta ilman omaa syytä aiheutunut palkan aleneminen vaikuttaa lomapalkan laskemiseen sillä seurauksella, että työntekijä saa neljän viikon vähimmäisvuosiloman ajalta alhaisemman lomapalkan — tai työsuhteen päättymisen jälkeen pienemmän lomakorvauksen — kuin minkä hän saisi, jos lomapalkan laskentaperusteena käytettäisiin sitä keskimääräistä palkkaa, jonka työntekijä olisi laskentakautena saanut ilman kyseistä palkan alenemista? Jos vastaus on myöntävä: Montako prosenttia työntekijän lyhentämättömästä keskimääräisestä palkasta saa olla kansallisessa lainsäädännössä mahdollistettu työehtosopimukseen perustuva lomapalkan aleneminen, joka johtuu laskentakauden aikana tapahtuneesta pakollisesta lyhennetystä työajasta, työnteon estymisestä tai poissaolosta ilman omaa syytä, jotta voidaan lähteä siitä, että kansallista lainsäädäntöä tulkitaan unionin oikeuden mukaisesti?

Onko EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklaa ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisille työehtosopimuksen määräyksille, joiden mukaan oikeus lomaan ja lomakorvaukseen lakkaavat sen kalenterivuoden päättyessä, joka seuraa vuotta, jona lomaoikeus syntyi siten, että rajoitetaan palkallista vuosilomaa koskevien oikeuksien kertymistä työntekijälle, joka on työkyvytön usean peräkkäisen lomavuoden ajan? Jos vastaus on myöntävä: Pannaanko unionin oikeus kansallisessa oikeudessa paremmin ja tehokkaammin täytäntöön siten, että tällainen työehtosopimuksen määräys jätetään kokonaan soveltamatta vai siten, että määräystä kehitellään edelleen unionin oikeuden mukaisesti siten, että vuoden määräajan sijasta sovelletaan tiettyä pidempää määräaikaa?

Jos johonkin tai useisiin edellä esitetyistä kysymyksistä 1–5 vastataan myöntävästi: Mahdollistavatko unionin oikeuden yleiset periaatteet oikeusvarmuuden periaate ja taannehtivuuskielto sen, että rajoitetaan ajallisesti kaikkiin asianomaisiin nähden mahdollisuuksia vedota tulkintaan, jonka unionin oikeus antaa käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisussaan perusoikeuskirjan 31 artiklasta ja tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun direktiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohdasta, kun kansallisessa ylimmän asteen oikeuskäytännössä on aiemmin katsottu, että kyseessä olevia lain säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä ei voida tulkita unionin oikeuden mukaisesti? Jos unionin tuomioistuin vastaa tähän kieltävästi: Onko unionin oikeuden kanssa yhteensopivaa, että kansalliset tuomioistuimet takaavat kansallisen oikeuden perusteella työnantajille, jotka ovat luottaneet siihen, että kansallisen ylimmän oikeusasteen oikeuskäytäntö pysyy voimassa, luottamuksensuojan, vai onko luottamuksensuojan takaaminen unionin tuomioistuimen tehtävä?

(1) Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (EUVL L 299, s. 9)

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/20

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal du travail de Huy (Belgia) on esittänyt 28.6.2012 — Agim Ajdini v. Belgian valtio, Service des Allocations aux Handicapés

(Asia C-312/12)

2012/C 287/37

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal du travail de Huy

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Agim Ajdini

Vastaaja: Belgian valtio, Service des Allocations aux Handicapés

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko 27.2.1987 annetun vammaisavustuslain 4 § unionin oikeuden, tarkemmin sanottuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EYVL 2000, C 364, s. 1) ja erityisesti sen 20, 21 ja 26 artiklan, mukainen siltä osin kuin siinä sallitaan vammaisavustuksen epääminen yksinomaan kansalaisuuden perusteella sellaiselta Belgiassa laillisesti oleskelevalta ja ulkomaalaisrekisteriin ilmoitetulta ulkomaalaiselta, jolla on vahvat ja pysyvät siteet Belgiaan ja joka on asunut siellä perheineen jo 12 vuoden ajan, kun otetaan erityisesti huomioon, että kyseinen henkilö on virallisesti Euroopan unionin ehdokasvaltioksi hyväksytyn kolmannen valtion kansalainen?

2)	Onko Cour d’arbitragesta 6.1.1989 annetun erityislain 26 §:n 4 momentti unionin oikeuden ja erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklan mukainen?

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Naczelny Sąd Administracyjny (Puola) on esittänyt 2.7.2012 — Minister Finansów v. MDDP Sp. z o.o., Akademia Biznesu, Sp. komandytowa

(Asia C-319/12)

2012/C 287/38

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Naczelny Sąd Administracyjny

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Minister Finansów

Vastaaja: MDDP Sp. z o.o., Akademia Biznesu, Sp. komandytowa

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 132 artiklan 1 kohdan i alakohtaa, 133 ja 134 artiklaa tulkittava siten, että ne estävät muiden kuin julkisten laitosten kaupallisessa tarkoituksessa tarjoamien koulutuspalvelujen vapauttamisen arvonlisäverosta vuonna 2010 voimassa olleen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverosta 11.3.2004 annetun Puolan lain (ustawa z dnia 11 marca 2004 r. o podatku od towarów i usług; Dz. U. nro 54, järjestysnumero 535, sellaisena kuin se on muutettuna) 43 §:n 1 momentin 1 kohdan ja tämän lain liitteessä nro 4 olevan 7 kohdan mukaisesti?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: kun otetaan huomioon, että verovapautus on direktiivin 2006/112 säännösten vastainen, onko verovelvollisella direktiivin 168 artiklan mukaan oikeus sekä soveltaa verovapautusta että tehdä arvonlisäverovähennys?

(1) EUVL L 347, s. 1.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/21

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Centrale Raad van Beroep (Alankomaat) on esittänyt 2.7.2012 — F. van der Helder ja D. Farrington v. College voor zorgverzekeringen (Cvz)

(Asia C-321/12)

2012/C 287/39

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Centrale Raad van Beroep

Pääasian asianosaiset

Valittajat: F. van der Helder ja D. Farrington

Vastapuoli: College voor zorgverzekeringen (Cvz)

Ennakkoratkaisukysymys

Tarkoitetaanko asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (1) 28 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla lainsäädännöllä, jonka alainen henkilö on ollut pisimmän ajan, sairaus- ja äitiysetuuksia koskevaa lainsäädäntöä, eläke-etuuksia koskevaa lainsäädäntöä vai sitä asetuksen 4 artiklassa lueteltuja sosiaaliturvan aloja koskevaa lainsäädäntöä kokonaisuudessaan, jota sovelletaan asetuksen II osaston nojalla?

(1) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/22

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation (Belgia) on esittänyt 4.7.2012 — Belgian valtio — SPF Finances v. GIMLE SA

(Asia C-322/12)

2012/C 287/40

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Belgian valtio — SPF Finances

Vastapuoli: GIMLE SA

Ennakkoratkaisukysymys

Onko yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25.6.1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (1), joka perustuu [ETY:n] perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohtaan, 2 artiklan 3, 4 ja 5 [kohtaa] tulkittava siten, ettei niissä säädetä pelkästään, että tilinpäätöksen liitteessä on annettava lisätietoja, vaan että silloin kun maksettu hinta ei selvästikään vastaa kyseisen omaisuuden todellista arvoa antaen näin vääristyneen kuvan yrityksen varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä tuloksesta, niillä tämän lisäksi velvoitetaan poikkeamaan periaatteesta, jonka mukaan omaisuus on kirjattava kirjanpitoon hankintahintaan, ja kirjaamaan kyseinen omaisuus välittömästi sen jälleenmyyntihintaan, jos tämä osoittaa sen todellisen arvon?

(1) EYVL L 222, s. 11.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/22

Kanne 10.7.2012 — Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-325/12)

2012/C 287/41

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, P. Guerra e Andrade e L. Nicolae)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, ettei Portugalin tasavalta ole noudattanut yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 25.3.2009 annetun Euroopan parlamentin já neuvoston direktiivin 2009/136/EY (1) 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—

Portugalin tasavalta on velvoitettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan nojalla maksamaan direktiivin 2009/136/EY saattamiseen osaksi kansallista oikeutta liittyvistä toimenpiteistä ilmoittamista koskevan velvollisuuden laiminlyönnin seurauksena 22 014,72 euron päiväkohtainen uhkasakko laskettuna unionin tuomioistuimen tuomion julistamispäivästä.

—	Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Portugalin valtio ei ole ryhtynyt direktiivin 2009/136/EY täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ja joka tapauksessa jättänyt ilmoittamatta tällaisista toimenpiteistä komissiolle.

Portugalin valtio pyrki saattamaan direktiivin 2009/136/EY osaksi kansallista oikeutta vain direktiiviin 2002/22/EY tehtyjen muutosten osalta. Se jätti saattamatta osaksi kansallista oikeutta direktiivin 2009/136/EY sen osan, jossa muutetaan direktiiviä 2002/58/EY (yksityisyys já sähköinen viestintä).

Komissio voi silloin, kun se nostaa SEUT 258 artiklassa tarkoitetun laiminlyöntikanteen, vaatia SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla, että unionin tuomioistuin velvoittaa tuomiossa, jolla se toteaa jäsenvaltion laiminlyöneen velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, kyseessä olevan jäsenvaltion maksamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon.

SEUT 260 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annetun komission tiedonannon (2) mukaan komission ehdottaman uhkasakon määrä lasketaan EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan soveltamisesta annetussa tiedonannossa esitetyn laskentatavan mukaisesti.

Niinpä uhkasakon määrä perustuu rikkomisen vakavuuteen ja kestoon sekä tarpeeseen varmistaa uhkasakon ehkäisevä vaikutus.

Komissio ehdottaa, että rikkomisen vakavuuden kertoimeksi määritetään 8, kun otetaan huomioon rikkomisen kohteena olevien unionin oikeuden säännösten merkitys ja rikkomisen seuraukset yleisten ja yksityisten etujen kannalta.

(1) EUVL L 337, s. 11

(2) EUVL 2011 C 12, s. 1

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/23

Kanne 11.7.2012 — Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-329/12)

2012/C 287/42

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch ja B. Schima)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta

—

toteamaan, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai ilmoittanut kaikista näistä toimenpiteistä komissiolle

—	velvoittamaan Saksan liittotasavallan SEUT 260 artiklan 3 kohdan mukaisesti maksamaan 315 036,54 euron määräisen päiväkohtaisen uhkasakon, joka on suoritettava Euroopan unionin omien varojen tilille, täytäntöönpanotoimenpiteiden ilmoittamista koskevan velvollisuuden laiminlyönnin vuoksi

—	velvoittamaan Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanon määräaika on päättynyt 15.9.2007.

Komission mukaan Saksan Bundesverfassungsgericht totesi 2.3.2010 antamallaan tuomiolla, että Saksan toteuttamat täytäntöönpanotoimenpiteet olivat perustuslain vastaisia ja mitättömiä. Saksan hallitus ilmoitti tämän jälkeen komissiolle, että kyseinen direktiivi on osittain täytäntöön pantu edelleen voimassa olevilla säännöksillä. Saksan hallitus ilmoitti sittemmin komissiolle lakiehdotuksesta, jolla direktiivin loput säännökset oli tarkoitus panna täytäntöön.

Koska ehdotettua lakia ei tähän mennessä ole annettu, komissio katsoo olevan kiistatonta, ettei Saksan liittotasavalta ole noudattanut velvollisuuttaan panna direktiivi kaikilta osin täytäntöön. Komission mukaan mainittu osittainen täytäntöönpano ei ole riittävä kyseisen direktiivin 1 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio toteaa vielä, että Saksan ilmoittama lakiehdotus on riittämätön direktiivin saattamiseksi voimaan kaikilta osin.

(1) EUVL L 105, s. 54.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/23

Kanne 9.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-330/12)

2012/C 287/43

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, L. Nicolae ja J. Hottiaux)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/140/EY (1) 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavallalle on asetettava SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla direktiivin 2009/140/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamisen laiminlyönnin vuoksi uhkasakko, jonka määrä on 56 095,20 euroa päivältä siitä päivästä lukien, jolloin tässä asiassa annetaan tuomio.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin täytäntöön panemiseksi on päättynyt 25.5.2011.

(1) EUVL L 337, s. 37.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/24

Kanne 9.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-331/12)

2012/C 287/44

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, L. Nicolae ja J. Hottiaux)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/136/EY (1) 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavallalle on asetettava SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla direktiivin 2009/136/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamisen laiminlyönnin vuoksi uhkasakko, jonka määrä on 56 095,20 euroa päivältä siitä päivästä lukien, jolloin tässä asiassa annetaan tuomio.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin täytäntöön panemiseksi on päättynyt 25.5.2011.

(1) EUVL L 337, s. 11.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/24

Kanne 10.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-332/12)

2012/C 287/45

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, L. Nicolae ja J. Hottiaux)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY (1) 25 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavallalle on asetettava SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla direktiivin 2009/18/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamisen laiminlyönnin vuoksi uhkasakko, jonka määrä on 56 095,20 euroa päivältä siitä päivästä lukien, jolloin tässä asiassa annetaan tuomio.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin täytäntöön panemiseksi on päättynyt 17.6.2011.

(1) EUVL L 131, s. 114.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/24

Kanne 11.7.2012 — Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-333/12)

2012/C 287/46

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Hetsch, C. Vrignon ja J. Hottiaux)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta 11.12.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/65/EY (1) 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kaikkia kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa koska se ei ole ilmoittanut näistä toimenpiteistä komissiolle.

—	Puolan tasavallalle on asetettava SEUT 260 artiklan 3 kohdan nojalla direktiivin 2007/65/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä ilmoittamisen laiminlyönnin vuoksi uhkasakko, jonka määrä on 112 190,40 euroa päivältä siitä päivästä lukien, jolloin tässä asiassa annetaan tuomio.

—	Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Määräaika direktiivin täytäntöön panemiseksi on päättynyt 19.12.2011.

(1) EUVL L 332, s. 27.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/25

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 16.7.2012 — Ministeriet for Forskning, Innovation og Videregående Uddannelser v. Manova A/S

(Asia C-336/12)

2012/C 287/47

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Ministeriet for Forskning, Innovation og Videregående Uddannelser

Vastapuoli: Manova A/S

Ennakkoratkaisukysymys

Merkitseekö yhdenvertaista kohtelua koskeva unionin oikeuden periaate sitä, että hankintaviranomaisella ei ole sen jälkeen, kun tarjouskilpailuun osallistumista koskevan hakemuksen esittämiselle asetettu määräaika on päättynyt, oikeutta pyytää hankintailmoituksessa edellytettyjä tietoja ehdokkaan uusimmasta julkaistusta taseesta, kun asianomainen ehdokas ei ole liittänyt tällaista tasetta tarjouskilpailuun osallistumista koskevaan hakemukseensa?

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/25

Valitus, jonka Mizuno KK on tehnyt 17.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-101/11, Mizuno KK v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 8.5.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-341/12 P)

2012/C 287/48

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Mizuno KK (edustajat: Rechtsanwalt T. Wessing, Rechtsanwalt T. Raab ja Rechtsanwalt H. Lauf)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

—	Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-101/11 8.5.2012 antama tuomio sekä sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) 15.12.2010 asiassa R 0821/2010-1 tekemä päätös on kumottava

—	muu osapuoli on velvoitettava korvaamaan sekä ensimmäisessä asteessa että valitusmenettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Käsiteltävänä oleva valitus kohdistuu unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-101/11 8.5.2012 antamaan tuomioon, jolla se hylkäsi valittajan kanteen sisämarkkinoiden harmonisointiviraston ensimmäisen valituslautakunnan 15.12.2010 (asia R 821/2010-1) tekemästä päätöksestä, joka koski Golfino AG:n ja Mizuno KK:n välistä väitemenettelyä.

Valittaja perustaa valituksensa etenkin seuraaviin perusteisiin:

Unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset jo olemassa olevan kuviomerkin, joka koostuu kirjaimesta ”G” ja symbolista ”+”, suojan alasta ja tunnistamisvoimasta ovat virheellisiä. Unionin yleinen tuomioistuin otti virheellisesti lähtökohdaksi sen, ettei näiden kahden osan yhdistelmällä ole mitään merkitystä.

Tältä pohjalta unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että olemassa olevan kuviomerkin ja valittajan hakeman kuviomerkin, joka koostuu kirjaimesta ”G”, symbolista ”+” ja nuolisymbolista, välillä on sekaannusvaara, jolloin se ei ottanut merkkien samankaltaisuuden arvioinnissa huomioon kummankin tavaramerkin kokonaisvaikutelmaa, vaan niiden yksittäiset osat.

Tällöin unionin yleinen tuomioistuin oletti virheellisesti, että kummankin kuviomerkin sisältämällä kirjaimella ”G” on vahvempi painoarvo kuin niiden muilla ja erilaisilla osilla. Asianmukaisessa arvioinnissa unionin yleinen tuomioistuin ei olisi saanut tarkastella yksittäistä kirjainta ”G”, vaan vain kokonaissymboliikkaa.

On tosin totta, että kumpikin kyseessä oleva tavaramerkki koostuu foneemista/g/, mutta tavaramerkkien painoarvo on yksiselitteisesti niiden graafisessa eikä foneettisessa muodossa. Kyseisten tavaramerkkien välillä ei näin ollen ole sekaannusvaaraa.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/26

Kanne 18.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-344/12)

2012/C 287/49

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Grespan ja G. Conte)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut valtiontuista nro C 38/A/2004 (ex NN 58/2004) ja nro C 36/B/2006 (ex NN 38/2006), jotka Italia on toteuttanut Alcoa Trasformazionin hyväksi, 19.11.2009 tehdyn komission päätöksen C(2009) 8112 2, 3 ja 4 artiklan ja SEUT 288 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asetetussa määräajassa kaikkia kyseisen päätöksen noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä

—	Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komission kanne koskee sitä, että Italian tasavalta ei ole pannut täytäntöön komission päätöstä, joka koskee Alcoa-yhtiön hyväksi toteutettuja lainvastaisia valtiontukia.

Yhtäältä kyseisen päätöksen 4 artiklan mukaan Italian oli ilmoitettava komissiolle 20.1.2010 mennessä takaisin perittävän tuen koko määrä, päätöksen noudattamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet sekä asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaajaa on vaadittu palauttamaan tuki. Toisaalta kyseisen päätöksen 2 ja 3 artiklan mukaan Italian oli perittävä tuki takaisin 20.3.2010 mennessä.

Vastaaja ei ollut kanteen nostamiseen mennessä toteuttanut kaikkia kyseisen päätöksen noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/26

Kanne 19.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-345/12)

2012/C 287/50

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Montaguti ja K. Herrmann)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut rakennusten energiatehokkuudesta 16.12.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/91/EY (1) 7 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 10 artiklan mukaisia velvoitteitaan, luettuna yhdessä rakennusten energiatehokkuudesta 19.5.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (2) 29 artiklan kanssa, koska se ei ole säätänyt velvollisuudesta asettaa saataville energiatehokkuutta koskeva todistus rakennuksia myytäessä tai vuokrattaessa siten, kuin siitä on säädetty direktiivin 7 ja 10 artiklassa sekä niissä säädetyin edellytyksin

—

on todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut saman direktiivin 15 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, luettuna yhdessä rakennusten energiatehokkuudesta 19.5.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU 29 artiklan kanssa, koska se ei ole ilmoittanut kaikkia 9 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanotoimia

—	Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin 2002/91/EY täytäntöönpanolle varattu määräaika päättyi 4.1.2006. Mainitun direktiivin 7–9 artiklan täytäntöönpanolle varattu määräaika päättyi 4.1.2009, ja komissio toteaa, että direktiivin 2010/31/EU 28 artikla, jonka nojalla on mahdollista lykätä energiatehokkuutta koskevien todistusten saataville asettamista koskevan velvollisuuden soveltamista, ei kata todistuksia, jotka on jo annettu tai annettava direktiivin 7 artiklan 1 kohdan nojalla.

Vastaaja ei ollut vielä kanteen nostamishetkellä toteuttanut kaikkia direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(1) EYVL L 1, s. 65

(2) EUVL L 153, s. 13

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/26

Valitus, jonka DMK Deutsches Milchkontor GmbH (aiemmin Nordmilch AG) on tehnyt 19.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-546/10, Nordmilch AG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) 22.5.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-346/12 P)

2012/C 287/51

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: DMK Deutsches Milchkontor GmbH (aiemmin Nordmilch AG) (edustaja: asianajaja W. Berlit)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Lactimilk, SA

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-546/10 22.5.2012 antaman tuomion tuomiolauselman 1 ja 2 kohdan

—	hyväksymään kokonaisuudessaan ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset

—	velvoittamaan Lactimilk, SA:n korvaamaan menettelyssä kokonaisuudessaan valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalainen tuomio on kumottava, koska kyseinen tuomioistuin virheellisesti katsoi, että valittajan hakema tavaramerkki oli samankaltainen kuin Lactimilk SA:n tavaramerkit ja että olemassa oli siten sekaannusvaara, mikä merkitsi sitä, että kyseinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti asetuksen N:o 40/94 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa. Unionin yleinen tuomioistuin teki valittajan mukaan virheen, kun se ei vertaillut tosiasiallisesti kyseessä olevia merkkejä keskenään sellaisina kuin niitä oli haettu tai kun ne oli rekisteröity (eli isoin kirjaimin kirjoitettuina) vaan tutki sen sijaan sekaannusvaaraa eri tavalla kirjoitettujen merkkien perusteella. Valittaja katsoo, että näin toimiessaan unionin yleinen tuomioistuin vääristeli tosiseikkoja. Sen mukaan unionin yleinen tuomioistuin lisäksi virheellisesti oletti, että haetun tavaramerkin toinen tavu on painollinen, eikä ottanut huomioon sitä seikkaa, että haettu tavaramerkki on kirjoitettu isoin kirjaimin, minkä vuoksi — myös sen perusteella, miten espanjankielinen yleisö ymmärtää kyseisen merkin — paino ei voi olla ainoastaan kyseisen tavaramerkin toisella tavulla.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/27

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg (Luxemburg) on esittänyt 20.7.2012 — Caisse nationale des prestations familiales v. Ulrike Wiering ja Markus Wiering

(Asia C-347/12)

2012/C 287/52

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Caisse nationale des prestations familiales

Vastapuolet: Ulrike Wiering ja Markus Wiering

Ennakkoratkaisukysymys

Kun lasketaan erotusetuutta, joka työskentelyvaltion toimivaltaisen laitoksen on sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (1), sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan u alakohdan i alakohdan, 4 artiklan 1 kohdan h alakohdan ja 76 artiklan sekä asetuksen N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 (2) 10 artiklan b alakohdan i alakohdan mukaisesti maksettava, onko samanlaisina perhe-etuuksina otettava huomioon kaikki siirtotyöläisen perheelle asuinvaltiossa maksettavat etuudet eli nyt käsiteltävässä asiassa Saksan lainsäädännön mukaiset etuudet Elterngeld ja Kindergeld?

(1) EYVL L 149, s. 2.

(2) EYVL L 74, s. 1.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/27

Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 16.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-509/10, Manufacturing Support & Procurement Kala Naft v. neuvosto, 25.4.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-348/12 P)

2012/C 287/53

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro)

Muut osapuolet: Manufacturing Support & Procurement Kala Naft Co., Tehran ja Euroopan komissio

Vaatimukset

—	on kumottava unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-509/10 25.4.2012 antama tuomio

—	on ratkaistava riita lopullisesti ja jätettävä tutkimatta Kala Naftin kyseisistä neuvoston toimenpiteistä nostama kanne tai toissijaisesti hylättävä kanne perusteettomana

—	Kala Naft on velvoitettava korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa ja tämän valituksen yhteydessä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvosto katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa antamaa tuomiota rasittaa kaksi oikeudellista virhettä ja että kyseinen tuomio on näin ollen kumottava.

Neuvosto katsoo ensinnäkin, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se ei jättänyt tutkimatta Kala Naft -yhtiön nostamaa kannetta, vaikka kyseinen yhtiö on neuvoston mukaan Iranin valtion julkinen yhteisö.

Neuvosto väittää toiseksi, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että yksi niistä perusteluista, joilla perusteltiin rajoittavien toimenpiteiden kodhistamista Kala Naftille, ei ollut riittävä perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi ja että neuvoston piti esittää todisteet toisen perustelun perustelemiseksi. Neuvosto väittää lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että perustelu, jonka mukaan Kala Naft pitää kaupan öljy- ja kaasualan tuotteita, joita voidaan käyttää Iranin ydinohjelmassa, ei voida pitää ydinaseiden levittämisen ”tukemisena”, ilman että se tarkasteli tätä seikkaa muiden perusteluissa esitettyjen seikkojen yhteydessä.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/28

Kanne 25.7.2012 — Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-353/12)

2012/C 287/54

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Thomas, D. Grespan ja B. Stromsky)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, ettei Italian tasavalta ole noudattanut valtiontuesta C 59/2007 (ex N 127/2006 ja NN 13/2006) 28.10.2009 tehdyn komission päätöksen 2, 3 ja 4 artiklan eikä EUT-sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säädetyssä määräajassa kyseisessä päätöksessä lainvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi todetun valtiontuen, jonka Italia on myöntänyt Ixfin SpA:lle (tiedoksiannettu 29.10.2009 ja julkaistu Italian virallisen lehden 1.7.2010 ilmestyneen numeron L 167 sivulla 39), takaisinperimisen edellyttämiä säännöksiä ja määräyksiä

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komission kanne koskee sitä, ettei Italian tasavalta pannut täytäntöön komission päätöstä valtiontuesta, joka myönnettiin taloudellisen kehityksen ministerin Ixfinin Banca Apulia SpA:sta ottamalle lainalle antaman vakuuden muodossa.

Komissio katsoo, että Italian olisi pitänyt huolehtia tuen takaisinperintää koskevan velvollisuuden täyttämisestä 1.3.2010 mennessä ja lisäksi ilmoittaa komissiolle 29.12.2009 mennessä toimenpiteistä päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

Käsiteltävän kanteen nostamisen aikaan vastaaja ei ollut vielä ryhtynyt kaikkiin tällaisten velvollisuuksien noudattamisen edellyttämiin toimiin.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/28

Valitus, jonka Harald Wohlfahrt on tehnyt 27.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-580/10, Harald Wohlfahrt v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 16.5.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-357/12 P)

2012/C 287/55

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Harald Wohlfahrt (edustajat: asianajajat M. Loschelder ja V. Schöne)

Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Ferrero SpA

Vaatimukset

—	on kumottava unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-580/10 16.5.2012 antama tuomio ja ratkaistava asia valittajan vaatimusten mukaisesti, jotka on esitetty valituksenalaisen tuomion 4 sivulla

—	SMHV on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

SMHV ja unionin yleinen tuomioistuin vastustivat kantajan (nyttemmin valittajan) hakeman tavaramerkin ”Kindertraum” rekisteröimistä luokkiin 16 ja 28 kuuluvia tavaroita varten valittajan vastapuolen vaatimuksia tukevan muun osapuolen, joka on aikaisemman Italiassa tavaramerkiksi muun muassa näihin luokkiin kuuluvia tavaroita varten rekisteröidyn sanamerkin ”kinder” haltija, tekemän väitteen perusteella.

Valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste: asetuksen N:o 207/2009 (1) 42 artiklan 2 kohdan rikkominen

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei ollut ratkaisevaa, käytettiinkö väitteen perusteena olevaa tavaramerkkiä — joka väitteen tekemishetkellä oli ollut rekisteröitynä jo kahdeksan vuoden ajan — vai ei. Kyseinen tuomioistuin katsoi, että asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä 42 artiklan 2 kohdan kanssa, mukaan väitteen perustana olevan tavaramerkin käyttö on osoitettava ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen tavaramerkki on ollut yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakemuksen julkaisemishetkellä rekisteröitynä viiden vuoden ajan. Valittajan näkemyksen mukaan tämä on ristiriidassa tavaramerkin käyttöpakon tavoitteen kanssa, joka koostuu sen turvaamisesta, ettei viiden vuoden määräajan kuluttua voida vedota sellaisiin aikaisempiin tavaramerkkeihin perustuviin oikeuksiin, joita ei käytetä. Asetuksen N:o 207/2009 42 artiklan sisältämä lainsäädännön aukko on kantajan valittajan mukaan täytettävä — toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoo — teleologisella tulkinnalla ja tässä yhteydessä on otettava huomioon Saksan tai Italian lainsäädännön säännökset. Valittaja väittää, että asetuksen 42 artiklassa ratkaisevaa on siten tavaramerkin käyttö sillä hetkellä, kun väitemenettelyssä annetaan ratkaisu.

Toinen valitusperuste: asetuksen N:o 207/2009 75 artiklan ensimmäisen virkkeen rikkominen; se, että väitteen perustana oleva tavaramerkki merkitsi oikeuden väärinkäyttöä

Valittaja katsoo, ettei valituslautakunta tutkinut sen väitettä siitä, että väitteen perustana oleva italialainen tavaramerkki merkitsi oikeuden väärinkäyttöä. Valittaja arvostelee unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että tämä hylkäsi virheellisesti oikeuden väärinkäyttöä koskevan väitteen. Valittajan mukaan tämä on osa yhteisön oikeutta ja siten myös osa yhteisön tavaramerkkioikeutta. Oikeuden väärinkäyttöä koskevaa sääntöä on sovellettava nyt käsiteltävässä asiassa, koska väitteen tehnyt osapuoli pyrki menettelyllään yhteisön tavaramerkkiä koskevan hakumenettelyn yhteydessä estämään kokonaan sanan ”kinder” käytön sellaisen tavaramerkin avulla, jota ei käytetä, ja esittämättä mitään suojaamisen arvoista taloudellista intressiä.

Kolmas valitusperuste: asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen

Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se katsoi, että muun osapuolen väitteen perustana olevan tavaramerkin ja haetun tavaramerkin välillä on olemassa sekaannusvaara. Sen mukaan kyseinen tuomioistuin myös arvioi valittajan väitteitä virheellisesti ja ymmärsi valittajan esittämän virheellisesti niin, ettei tämä riitauttanut valituslautakunnan toteamusta, jonka mukaan kyseiset tavaramerkit ovat samankaltaisia. Tosiasiassa valittaja riitautti tämän toteamuksen. Valittajan mukaan tavaramerkit eivät ole samankaltaisia, koska väitteen perustana olevan tavaramerkin sanaosalla ”kinder” on joka tapauksessa heikko erottamiskyky.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/29

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 31.7.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-344/08, EnBW Energie Baden-Württemberg AG v. Euroopan komissio, 22.5.2012 antamasta tuomiosta

(Asia C-365/12 P)

2012/C 287/56

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Smulders, P. Costa de Oliveira ja A. Antoniadis)

Muut osapuolet: EnBW Energie Baden-Württemberg AG, Ruotsin kuningaskunta, Siemens AG, ABB Ltd

Vaatimukset

—	Asiassa T-344/08 22.5.2012 annetun tuomion määräysosan 1 kohta on kumottava

—	Kanne asiassa T-344/08 on hylättävä

—	Vastaaja on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakumenettelyssä ja ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon tarvetta tulkita yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (jäljempänä avoimuusasetus) (1), sellaisena kuin se on muotoiltu perustavanlaatuisissa tuomioissa, jotka on annettu asioissa Technische Glaswerke Ilmenau (2), API (3) ja Bavarian Lager (4), ja viime aikoina vahvistettu tuomioissa, jotka on annettu asioissa Agrofert (5) ja Odile Jacob (6), ja se on antanut virheellisesti etusijan avoimuusasetuksen mukaiselle tutustumisoikeudelle. Unionin yleisen tuomioistuimen esittämä avoimuusasetuksen ja merkityksellisten poikkeussäännösten mukaisen tutustumisoikeuden tulkinta vaarantaa kartellioikeuden sisältämän asiankirjoihin tutustumista koskevan järjestelmän ja siihen perustuvan intressivertailun eli vertailun yhtäältä komission intressin sille SEUT 108 artiklassa annetun tehtävän tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja toisaalta yritysten sen intressin välillä, että niiden kartellimenettelyssä toimittamia tietoja suojataan tehokkaasti.

Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on virheellisesti jättänyt esillä olevassa asiassa soveltamatta hallinnollisen menettelyn asiakirjojen suojaamista koskevaa yleistä olettamaa, joka on muotoiltu asiassa Technische Glaswerke Ilmenau annetussa tuomiossa ja vahvistettu asiassa Odile Jacob annetussa tuomiossa. Tällöin unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon sitä, että tällainen yleinen olettama on perusteltu kartellioikeuden sisältämän tutustumisoikeusjärjestelmän sekä kartellioikeuden sisältämän, tutkinnan aikana saatujen asiakirjojen käyttämistä koskevan rajoituksen perusteella.

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut oikeudellisesti virheellisellä tavalla avoimuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaista poikkeussäännöstä, joka liittyy tutkintatoimien tavoitteen suojaamiseen. Se on rajoittanut virheellisesti tämän poikkeussäännöksen soveltamisalan koskemaan ainoastaan konkreettisten tutkintamenettelyjen päättämistä. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon sitä, että tutkintatoimien tavoitteena ei ole pelkästään yksittäisten tutkintamenettelyjen tehokkuus (ja tämä joka tapauksessa siihen asti, kunnes tietyn menettelyn päättävä päätös on lopullinen) vaan tämän lisäksi komissiolla kartellioikeuden alalla olevan täytäntöönpanotoimivallan tehokkuus ylipäänsä (mukaan lukien esillä olevassa asiassa sovellettavat oikeusvaltion takeet).

Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut oikeudellisesti virheellisellä tavalla avoimuusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaista poikkeussäännöstä, joka liittyy liiketoiminnan intressien suojaamiseen. Se on rajoittanut virheellisesti tämän poikkeussäännöksen soveltamisalan koskemaan lähinnä ainoastaan liikesalaisuuksien suojaamista. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon sitä, että suojan alaan kuuluvat myös sellaiset luottamukselliset tiedot, jotka komissio on saanut ainoastaan tiettyihin yrityksiin kohdistuvan tutkinnan puitteissa ja joihin kolmannet eivät olisi muuten voineet tutustua.

Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti avoimuusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaista poikkeussäännöstä, joka liittyy komission päätöksentekomenettelyn suojaamiseen. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon sitä, että komissiolla on toimivalta evätä oikeus tutustua sisäisiin asiakirjoihin, jotka sisältävät sisäiseen käyttöön neuvottelujen ja alustavien keskustelujen yhteydessä tarkoitettuja kannanottoja, sillä perusteella, että niiden julkaiseminen voi rajoittaa komission päätöksentekomahdollisuuksia, jos menettelyä on jatkettava. Kun unionin yleinen tuomioistuin totesi, ettei komission olisi pitänyt evätä oikeutta tutustua sisäisiin asiakirjoihin, unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että myös sisäiset asiakirjat kuuluvat avoimuusasetuksen 4 artiklan poikkeussäännösten ja näin ollen unionin tuomioistuimen tunnustaman asiakirjojen suojaamista koskevan olettaman alaan.

(1) EYVL L 145, s. 43.

(2) Asia C-139/07 P, Euroopan komissio vastaan Technische Glaswerke Ilmenau GmbH, tuomio 29.6.2010 (Kok., s. I-5885).

(3) Yhdistetyt asiat C-514/07 P, C-528/07 P ja C-532/07 P, Ruotsin kuningaskunta vastaan Association de la presse internationale ASBL (API) ja Euroopan komissio (C-514/07 P), Association de la presse internationale ASBL (API) vastaan Euroopan komissio (C-528/07 P) ja Euroopan komissio vastaan Association de la presse internationale ASBL (API) (C-532/07 P), tuomio 21.9.2010 (Kok., s. I-8533).

(4) Asia C-28/08 P, Euroopan komissio vastaan Bavarian Lager Co. Ltd., tuomio 29.6.2010 (Kok., s. I-6055).

(5) Asia C-477/10 P, Agrofert Holding a.s. v. Euroopan komissio, tuomio 28.6.2012 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

(6) Asia C-404/10 P, Éditions Odile Jacob SAS, tuomio 28.6.2012 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

Unionin yleinen tuomioistuin

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/31

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.7.2012 — L’Oréal v. SMHV — United Global Media Group (MyBeauty TV)

(Asia T-240/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Korvattavat kulut SMHV:ssä - Kulut, jotka aiheutuvat siitä, että oikeudenkäyntiedustajana on työntekijä - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 85 artiklan 1 kohta - Selvästi täysin perusteeton kanne)

2012/C 287/57

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: L’Oréal (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat A. von Mühlendahl ja S. Abel)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (asiamies: P. Bullock)

Vastapuoli valituslautakunnassa: United Global Media Group, Inc. (El Segundo, Kalifornia, Yhdysvallat)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 3.2.2011 tekemästä päätöksestä (asia R 898/2010-1), joka koskee United Global Media Group, Inc:n ja L’Oréalin välistä väitemenettelyä.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	L’Oréal SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 204, 9.7.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/31

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 17.7.2012 — United States Polo Association v. SMHV — Polo/Lauren (Kuva kahdesta poolonpelaajasta)

(Asia T-517/11) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Rekisteröinnin osittainen epääminen - Rekisteröintihakemuksen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 287/58

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: United States Polo Association (Lexington, Kentucky, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat P. Goldenbaum, I. Rohr ja T. Melchert)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Geroulakos)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: The Polo/Lauren Company, LP (New York, New York, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Granado Carpenter ja M. Polo Carreño)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne, joka on nostettu SMHV:n toisen valituslautakunnan 17.6.2011 antamasta päätöksestä (asia R 1170/2010-2), joka koskee United States Polo Associationin ja The Polo/Lauren Company, LP:n välistä väitemenettelyä.

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja väliintulijan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 355, 3.12.2011.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/31

Kanne 11.7.2012 — Holcim (Romania) v. Euroopan komissio

(Asia T-317/12)

2012/C 287/59

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Holcim (Romania) SA (Bukarest, Romania) (edustaja: asianajaja L. Arnauts)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	vastaaja on velvoitettava maksamaan kantajalle väitetysti varastettujen eurooppalaisten päästöoikeuksien, joita ei ole saatu takaisin tuomion antamispäivään mennessä, markkina-arvo niiden markkinahintaan vuotuisine kahdeksan prosentin korkoineen 16.11.2010 lähtien

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja

—	tuomio on julistettava täytäntöönpanokelpoiseksi.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen pääasialliseen kanneperusteeseen, jonka mukaan

—

Euroopan unioni on vastuussa Euroopan komission lainvastaisista päätöksistä, jotka muodostuvat

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2216/2004 (EUVL L 386, s. 1) 10 artiklan 1 kohdan virheellisestä tulkinnasta

b)	kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (EUVL L 275, s. 32) 20 artiklan rikkomisesta

useiden yleisten oikeusperiaatteiden (suhteellisuusperiaate ja luottamuksensuojan periaate, huolellisuusvelvoite, oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan omistusoikeuksien osalta) loukkaamisesta, kun komissio päätti olla ilmoittamatta varastettujen eurooppalaisten päästöoikeuksien sijaintia tai olla sallimatta niiden ilmoittamista Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän yhteydessä.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/32

Kanne 19.7.2012 — Espanja v. komissio

(Asia T-319/12)

2012/C 287/60

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: A. Rubio González)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan valtiontuesta SA 22668 (C 8/2008 — ex NN 4/2008), jonka Espanja on myöntänyt Ciudad de la Luz SA -yhtiölle, 8.5.2012 tehdyn Euroopan komission päätöksen (2012) 3025 lopull.,

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu yksityisen sijoittajan kriteerin virheelliseen soveltamiseen, koska komissio on tehnyt analyysinsä harkintavaltansa ylittäen.

2)	Toinen kanneperuste, joka perustuu valtiontukea koskevaan arviointivirheeseen siltä osin kuin komissio ei ole ottanut huomioon studioiden toimintaa tertiaalisella vyöhykkeellä.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu perustelujen puuttumiseen riidanalaisessa päätöksessä, koska komissio vaatii tukien takaisin perintää elokuvatuottajilta eikä sen analyysissä mainita mitään näistä väitetyistä valtiontuista.

4)	Toissijaisesti sijoitusten yhteensoveltuvuutta alueellisista valtiontuista annettujen suuntaviivojen kanssa koskeva analysointivirhe, koska komissio ei tarkastele sitä, onko jäljelle jäävä tuki yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen.

5)	Toissijaisesti perustelujen puuttuminen ja tukien soveltuvuutta koskeva arviointivirhe audiovisuaalisen alan tukiin sovellettavan lainsäädännön valossa, koska komissio ei analysoi sitä, mistä syystä väitettyä tukea ei ollut osoitettu kulttuuritarkoituksiin.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/32

Kanne 20.7.2012 — Ciudad de la Luz ja Sociedad Proyectos Temáticos de la Comunidad Valenciana v. komissio

(Asia T-321/12)

2012/C 287/61

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantajat: Ciudad de la Luz, SA (Alicante, Espanja) ja Sociedad Proyectos Temáticos de la Comunidad Valenciana (Alicante) (edustajat: asianajajat J. Buendía Sierra, N. Ruiz García, J. Belenguer Mula ja M. Muñoz de Juan)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	tutkimaan ja hyväksymään niiden kanteessa esittämät kumoamisperusteet

—

kumoamaan valtiontuesta SA. 22668 (C 8/2008 — ex NN 4/2008), jonka Espanja on myöntänyt Ciudad de la Luz SA -yhtiölle, 8.5.2012 tehdyn Euroopan komission päätöksen (2012) 3025 lopull. ja erityisesti päätöksen 1 artiklan 1 kohdan siltä osin kuin siinä todetaan, että sijoittaminen Ciudad de la Luz -yhtiöön (CDL) sisältää sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen elementtejä, ja vaaditaan sen palauttamista

—	toteaa riidanalaisen päätöksen pätemättömäksi tai toissijaisesti kumoaa sen ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan siltä osin kuin siinä todetaan, että tuottajat, jotka ovat tuottaneet CDL:n välityksellä, ovat saaneet sisämarkkinoille soveltumattomia tukia

—	näin ollen kumoamaan riidanalaisen päätöksen 2 artiklassa määrätyt palautusvelvoitteet

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, koska komissio on päätellyt, että CDL:lle on myönnetty valtiontukea (yksityisen sijoittajan periaatteen virheellinen tulkinta). SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja 345 artiklan rikkominen.

Kantajat katsovat, että komissio on tarkastellut virheellisesti yksityisen sijoittajan periaatetta ja päätellyt virheellisesti valtiontuen olemassaolon. Generalitat Valenciana on investoinut CDL:ään kahtena eri ajanjaksona, vuosina 2000 ja 2004, ja molemmat investointipäätökset on tehty sen jälkeen, kun on laadittu liiketoimintasuunnitelmat, jotka vahvistavat hankkeen ennakoidun kannattavuuden. Komissio on yksityisen sijoittajan periaatetta soveltamalla vertaillut tätä hanketta sellaisten hankkeiden ja toimijoiden kannattavuuteen, jotka eivät ole vertailukelpoisia niiden koon vuoksi, joten se on tehnyt SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja SEUT 345 artiklan vastaisesti tämän periaatteen sisällöllisesti tyhjäksi.

Komissio kieltäytyy myös ottamasta huomioon taloudellisessa ja oikeudellisessa tarkastelussaan sen, että elokuvastudiohankkeen lisäksi oli myös olemassa kauppa- ja hotellivyöhykkeen kehittämishanke SPTCV:n omaisuutta ympäröivillä maa-alueilla. Kun otetaan huomioon nämä molemmat hankkeet, CDL-yhtiöön tehdyn sijoituksen kannattavuus oli vieläkin suurempi.

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen CDL-hankkeen soveltuvuuden arvioinnissa ja perustelujen puuttuminen

Kantajat katsovat, että komissio kieltäytyy ottamasta huomioon sitä, että koska CDL sijaitsee Alicantessa, hanke oli aluetukikelpoinen. Koska kyseessä on suuri investointihanke, Espanjan viranomaiset ovat katsoneet, että CDL voi saada noin 36 prosentin suuruiset aluetuet ilman, että komissio vastustaa niitä. Tästä huolimatta se kieltäytyy hyväksymästä sitä, että kun sovelletaan yksityisen sijoittajan periaatetta 64 prosenttiin investoinnista, hankkeesta tulee vieläkin kannattavampi.

Toissijaisesti kantajat katsovat, että Valencian viranomaisten investointi CDL-elokuvastudioihin olisi todettava kokonaan tai osittain sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan perusteella.

Komissio ei perustele päätelmiään siitä, että CDL:n elokuvastudioiden rakentamista koskevat tuet eivät olleet välttämättömiä, oikeasuhteisia eivätkä asianmukaisia, eivätkä myöskään edes osittain kulttuuria edistäviä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu päätöksen puuttumiseen ja joka tapauksessa tuotantokannusteita koskevien perustelujen puuttumiseen kokonaisuudessaan.

Sen lisäksi, että komissio katsoo, että investointi CDL:ään on sisämarkkinoille soveltumatonta tukea, se luokittelee samalla tavoin kaikki elokuvatuottajille myönnetyt kannusteet edellyttäen, että kuvaaminen on tapahtunut CDL-yhtiössä.

Päätöksessä omistetaan näille oletetuille tuille yksi ainoa kappale eli se, jossa ne ainoastaan todetaan sisämarkkinoille soveltumattomiksi. Päätöksessä ei kuvailla siinä mainittua toimenpidettä, eikä siinä myöskään mainita jäsenvaltiolle tätä varten annettavia tietoja, eikä siinä tutkita tukikriteerien täyttämistä tai puuttumista, eikä analysoida soveltuvuuskriteerejä taikka tarkastella mahdollista luottamuksensuojan olemassaoloa.

Näin ollen kantajat katsovat, että kyseessä on perustelujen puuttumisen vuoksi pätemätön tai mitätön toimenpide. Lisäksi mainitut kannusteet olisi pitänyt todeta yhteensoveltuviksi SEUT 107 artiklan 3 kohdan d alakohdan kanssa, koska ne täyttivät elokuva-alalle myönnettävästä valtiontuesta annettujen komission vuoden 2001 suuntaviivojen edellytykset.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/33

Kanne 16.7.2012 — Simca Europe v. SMHV — PSA Peugeot Citroën (Simca)

(Asia T-327/12)

2012/C 287/62

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Simca Europe (Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: asianajaja N. Haberkamm)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: PSA Peugeot Citroën (Pariisi, Ranska)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston ensimmäisen valituslautakunnan (tavaramerkit ja mallit) asiassa R 645/2011-1 12.4.2012 antaman päätöksen

—	velvoittamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) korvaaman oikeudenkäyntikulut mukaan lukien kantajan edustajan kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: yhteisön tavaramerkiksi luokkaan 12 kuuluvia tavaroita varten rekisteröity sanamerkki Simca — yhteisön tavaramerkki nro 6 489 371

Yhteisön tavaramerkin haltija: kantaja

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: PSA Peugeot Citroën GIE

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: Kantaja oli vilpillisessä mielessä yhteisön tavaramerkin rekisteröinnin hakemishetkellä.

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus hylättiin.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hyväksyttiin ja tavaramerkki todettiin mitättömäksi.

Kanneperusteet: Asetuksen (EU) N:o 207/2009 52 artiklan rikkominen

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/34

Kanne 24.7.2012 — Mundipharma v. SMHV — AFP Pharmaceuticals (Maxigesic)

(Asia T-328/12)

2012/C 287/63

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Mundipharma GmbH (Limburg a.d. Lahn, Saksa) (edustaja: Rechtsanwalt F. Nielsen)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: AFP Pharmaceuticals Ltd (Takapuna, Uusi-Seelanti)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 23.5.2012 asiassa R 1788/2010-4 tekemän päätöksen

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: AFP Pharmaceuticals Ltd

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”Maxigesic” luokkaan 5 kuuluville tavaroille — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 7 056 104

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkki ”OXYGESIC” luokkaan 5 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hyväksyminen ja väitteen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/34

Kanne 27.7.2012 — Sartorius Weighing Technology v. SMHV (näyttöyksikön alalaidassa olevan keltaisen kaaren kuva)

(Asia T-331/12)

2012/C 287/64

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Sartorius Weighing Technology GmbH (Göttingen, Saksa) (edustaja: Rechtsanwalt K. Welkerling)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 3.5.2012 asiassa R 1783/2011-1 tekemän päätöksen

—	velvoittamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) korvaamaan menettelyn kustannukset, mukaan lukien valitusmenettelyssä aiheutuneet kustannukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Haettu yhteisön tavaramerkki: Muu tavaramerkki, joka esittää elektronisen näyttöyksikön alalaidassa olevaa keltaista kaarta, luokkiin 7, 9, 10 ja 11 kuuluville tavaroille

Tutkijan päätös: Hakemuksen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/35

Kanne 23.7.2012 — ING Groep v Commission

(Asia T-332/12)

2012/C 287/65

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: ING Groep NV (Amsterdam, Alankomaat) (edustajat: asianajajat O. Brouwer, J. Blockx ja N. Lorjé)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Euroopan komission 11.5.2012 tekemä päätös K(2012) 3150 lopullinen valtiontuesta SA.28855 (N 373/2009) (ex C 10/2009 ja ex N 528/2008) — The Netherlands ING — rakenneuudistustuki on kumottava ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste koskee sitä, että vastaaja loukkasi hyvän hallinnon periaatetta ja oikeutta tulla kuulluksi, koska se ei pyytänyt Alankomaiden valtiolta ja ING:ltä lausuntoa tosiseikoista sekä näkemyksistään ja oletuksistaan, joilla oli merkitystä sen päätelmän kannalta, että pääomanlisäystä omien varojen suhdeluvun (Core Tier 1) parantamiseksi koskevien ehtojen muuttaminen merkitsee SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Toinen kanneperuste koskee sitä, että vastaaja teki oikeudellisen virheen ja ilmeisen arviointivirheen, koska se käytti markkinataloussijoittajaperiaatteen (MEIP) mukaista testiä eikä esittänyt riittäviä perusteita omien varojen suhdeluvun (Core Tier 1) parantamiseksi toteutettavaa pääomanlisäystä koskevien ehtojen muuttamisen luokittelemiselle valtiontueksi ja raskauttavaksi seikaksi sen toteuttamassa korvaavien toimien arvioinnissa.

Kolmas kanneperuste koskee sitä, että vastaaja sovelsi virheellisesti SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa sekä hyvän hallinnon periaatetta, suhteellisuusperiaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja perusteluvelvollisuutta, koska se ei ottanut huomioon tuen määrää arvioidessaan korvaavia toimia ja arvioi virheellisesti tuen suhteellisen määrän ja olosuhteet, joissa tuki myönnettiin, arvioidessaan korvaavia toimia.

4)	Neljäs kanneperuste koskee sitä, että vastaaja sovelsi virheellisesti SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa sekä hyvän hallinnon periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja perusteluvelvollisuutta, kun se teki hintajohtajana toimimisen kiellosta ING:iä oikeudellisesti sitovan.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/35

Kanne 19.7.2012 — T&L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio

(Asia T-335/12)

2012/C 287/66

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: T&L Sugars Ltd (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) ja Sidul Açúcares, Unipessoal Lda (Santa Iria de Azóia, Portugali) (edustajat: asianajaja D. Waelbroeck ja solicitor D. Slater)

Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

toteamaan, että tämä SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan perustuva kumoamiskanne ja/tai SEUT 277 artiklaan perustuva väite asetuksen N:o 367/2012, asetuksen N:o 397/2012, asetuksen N:o 356/2012, asetuksen N:o 382/2012, asetuksen N:o 444/2011 ja asetuksen N:o 485/2012 lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu

—	kumoamaan tarvittavista toimenpiteistä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin lisämäärien alennetulla ylijäämämaksulla unionin markkinoille saattamisen osalta markkinointivuoden 2011/2012 aikana 27.4.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2012 (EUVL L 116, s. 12)

—

kumoamaan unionin markkinoilla alennetulla ylijäämämaksulla myytävien, kiintiön ulkopuolisen sokerin käytettävissä olevien lisämäärien jakokertoimen vahvistamisesta, lisähakemusten hylkäämisestä ja hakemusten jättämisjakson lopettamisesta markkinointivuonna 2011/2012 8.5.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 397/2012 (EUVL L 123, s. 35)

—

kumoamaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1239/2011 (EUVL L 318, s. 4), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 356/2012 niiden määräaikojen osalta, joiden aikana tarjouksia voidaan jättää toisessa ja sitä seuraavissa osatarjouskilpailuissa markkinointivuonna 2011/2012 sokerin tuomiseksi alennetuin tullein (EUVL L 113, s. 4)

—	kumoamaan sokerin vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä viidennessä osatarjouskilpailussa 3.5.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 382/2012 (EUVL L 119, s. 41)

—	kumoamaan sokerin vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä kuudennessa osatarjouskilpailussa 24.5.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 444/2012 (EUVL L 135, s. 61)

—	kumoamaan sokerin vähimmäistullin vahvistamisesta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1239/2011 aloitetun tarjouskilpailumenettelyn yhteydessä järjestettävässä seitsemännessä osatarjouskilpailussa 7.6.2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 485/2012 (EUVL L 148, s. 24)

—

toissijaisesti i) toteamaan, että väite asetuksen N:o 1234/2007 (1) 186 artiklan a alakohdan ja 187 artiklan lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu, toteamaan nämä säännökset lainvastaisiksi ja kumoamaan riidanalaiset asetukset, jotka perustuvat suoraan tai epäsuorasti näihin säännöksiin, ja ii) toteamaan, että väite asetuksen N:o 367/2012 ja asetuksen N:o 1239/2011, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 356/2012, lainvastaisuudesta täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja on perusteltu

—

velvoittamaan EU:n, jota komissio edustaa, korvaamaan kantajille siitä, että komissio on jättänyt noudattamatta oikeudellisia velvoitteitaan, aiheutuneen vahingon ja vahvistamaan tämän korvauksen, joka koskee kantajille 30.1.2012–24.6.2012 aiheutunutta vahinkoa, määräksi 75 051 236 euroa, johon lisätään kantajille kyseisen ajankohdan jälkeen aiheutunut tappio, tai vahvistamaan korvauksen määräksi muun määrän, joka heijastaa kantajille aiheutuneen tai niille tulevaisuudessa aiheutuvan vahingon suuruutta sen mukaan, mitä kantajat tässä oikeudenkäynnissä tulevat osoittamaan erityisesti tulevaisuudessa aiheutuvan vahingon huomioon ottamista varten

—

velvoittamaan vastaajan maksamaan korvaukselle korkoa, jonka määrä on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioita varten vahvistama korko korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä, tai muuta unionin yleisen tuomioistuimen määrittämää asianmukaista korkoa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion antamisesta tosiasialliseen maksusuoritukseen asti

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamiseen, sillä yhtäältä asetuksessa N:o 367/2012 säädetään kiinteästä ja yleisesti sovellettavasta ylijäämämaksusta, joka on 211 euroa tonnilta — toisin sanoen alle puolet tavanomaisesta 500 eurosta tonnilta — ja jota sovelletaan tiettyyn määrään (250 000 tonnia) sokeria, joka jaetaan tasapuolisesti ainoastaan hakijoiden, jotka ovat sokerijuurikkaan jalostajia, välillä. Toisaalta asetuksessa N:o 1239/2011, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 356/2012, säädetään tuntemattomasta tullista, joka ei ole ennakoitavissa, jota sovelletaan ainoastaan tarjouskilpailun voittajiin (jotka voivat olla ruokosokeripuhdistamoita, sokerijuurikkaan jalostajia tai mitä tahansa muita kolmansia) ja jonka kokonaismäärää ei ole määritetty. Tulliksi oli viimeksi vahvistettu 312,60 euroa tonnilta, mikä on toisin sanoen lähes 50 prosenttia korkeampi kuin sokerijuurikkaan jalostajien ylijäämämaksu. Näiden kahden toimenpiteen välinen kontrasti ei voisi olla selvempi. Toimenpiteiden jokaisella osalla syrjitään ruokosokeripuhdistamoita sokerijuurikkaan jalostajiin nähden.

Toinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1234/2007 rikkomiseen ja asianmukaisen oikeudellisen perustan puuttumiseen, sillä komissiolla ei ole asetuksen N:o 367/2012 valossa oikeutta korottaa kiintiöitä ja sen on päinvastoin määrättävä korkeita ja varoittavia ylijäämämaksuja kiintiön ulkopuolisen sokerin unionin markkinoille saattamisen osalta. Tarjouskilpailujen osalta komissiolla ei ole selvästikään valtuuksia tai oikeutta toteuttaa tällaista toimea, jota ei ole koskaan säännelty peruslainsäädännössä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen, sillä komissio loi järjestelmän, jossa tullit eivät ole ennakoitavissa ja jossa niitä ei vahvisteta yhdenmukaisia ja objektiivisia arviointiperusteita soveltaen, vaan ne määritellään pikemminkin subjektiivisen maksuvalmiuden perusteella (joka koskee lisäksi toimijoita, joihin kohdistuu tässä yhteydessä hyvin erilaisia paineita ja kannustimia) ilman konkreettista yhteyttä maahantuotuihin tuotteisiin.

4)	Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen, sillä komissio olisi voinut helposti toteuttaa tarjontapulasta selviytymiseksi vähemmän rajoittavia toimia, joita ei olisi toteutettu yksinomaan maahantuontia harjoittavien puhdistamoiden vahingoksi.

Viides kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan loukkaamiseen, sillä kantajat saattoivat perustellusti odottaa, että komissio käyttää asetuksen N:o 1234/2007 nojalla käytettävissä olevia välineitä puhdistettavaksi tarkoitetun raa’an ruokosokerin saatavuuden saattamiseksi entiselle tasolle. Kantajat saattoivat myös perustellusti olettaa, että komissio säilyttää tasapainon maahantuontia harjoittavien puhdistamoiden ja kotimaisten sokerintuottajien välillä.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu huolellisuusperiaatteen, huolenpitovelvoitteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, sillä komission toteuttamat toimet olivat selvästi epäasianmukaisia tarjontapulan valossa. Komission olisi pitänyt lieventää ruokosokeripuhdistamoita koskevia tuontirajoituksia. Sen sijaan komissio lisäsi kotimaista tuotantoa ja asetti lisätuonnin rangaistusluonteisten verojen, jotka eivät ole ennakoitavissa, alaiseksi.

7)	Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 39 artiklan rikkomiseen, sillä komissio epäonnistui kahden kyseisessä perustamissopimuksen määräyksessä vahvistetun tavoitteen saavuttamisessa.

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu komission asetuksen N:o 1006/2001 (2) rikkomiseen, sillä valkoiseen sokeriin sovellettavat tullit ovat ainoastaan hyvin vähän korkeampia kuin raakasokeriin sovellettavat tullit siten, että ero on noin 30 euroa tonnia kohden. Tämä poikkeaa selvästi komission asetuksessa N:o 1006/2011 vahvistettujen puhdistetun sokerin tavanomaisen tuontitullin (419 euroa) ja puhdistettavaksi tarkoitetun raa’an sokerin tavanomaisen tuontitullin (339 euroa) välisestä 80 euron erosta.

Lisäksi kantajat vetoavat vahingonkorvausvaatimuksen tueksi siihen, että komissio ylitti vakavasti ja selvästi sille asetuksessa N:o 1234/2007 annetun harkintavallan passiivisuutensa ja sen, että se toimi epäasianmukaisesti, vuoksi. Lisäksi se, ettei komissio toteuttanut riittäviä toimenpiteitä, merkitsee oikeussäännön, jolla on tarkoitus antaa yksityisille oikeuksia, selvää rikkomista. Komissio loukkasi etenkin oikeusvarmuuden periaatetta, syrjintäkiellon periaatetta, suhteellisuusperiaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja huolellisuusvelvoitetta, huolenpitovelvoitetta ja hyvää hallintoa koskevaa velvoitetta, jotka ovat unionin oikeuden yleisiä periaatteita.

(1) Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, s. 1).

(2) Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 27.9.2011 annettu komission asetus (EU) N:o 1006/2011 (EUVL L 282, s. 1).

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/37

Kanne 1.8.2012 — Klizli v. neuvosto

(Asia T-336/12)

2012/C 287/67

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Yousef Klizli (Damaskos, Syyria) (edustaja: asianajaja Z. Garkova-Lyutskanova)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2011/782/YUTP täytäntöönpanosta 14.5.2012 tehdyn neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2012/256/YUTP (EUVL L 126, s. 9) siltä osin kuin se koskee kantajaa,

—	kumoamaan Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 32 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta 14.5.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 410/2012 (EUVL L 126, s. 3) siltä osin kuin se koskee kantajaa, ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, että

—	kantaja merkittiin luetteloon virheellisesti henkilönä, joka antaa rahoitustukea hallinnolle.

Toinen kanneperuste, joka perustuu väitteeseen, että

—

riidanalaiset neuvoston toimenpiteet annettiin ilman mitään oikeusperustaa ja että niillä laiminlyödään perusteluvelvollisuutta ja rikotaan oikeutta tulla oikeudenmukaisesti kuulluksi, oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja omistusoikeutta; lisäksi niillä rikotaan suhteellisuusperiaatetta ja loukataan kantajan mainetta.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/38

Kanne 30.7.2012 — El Hogar Perfecto del Siglo XXI v. SMHV — Wenf Internacional Advisers (Sacacorchos)

(Asia T-337/12)

2012/C 287/68

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: El Hogar Perfecto del Siglo XXI, SL (Madrid, Espanja) (edustajat: abogado C. Ruiz Gallegos ja abogado E. Veiga Conde)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Wenf International Advisers Ltd (Tortola, Brittiläiset Neitsytsaaret)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) kolmannen valituslautakunnan 1.6.2012 asiassa R 89/2011-3 tekemän päätöksen

—	velvoittamaan SMHV:n ja väliintulijan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisömalli, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: malli korkkiruuville — yhteisömalli nro 0 0083 0831-0001

Yhteisömallin haltija: Kantaja

Yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: Wenf International Advisers Ltd

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: Kansallinen malli pullonavaajalle

Mitättömyysosaston ratkaisu: Vaatimuksen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet:

—	Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan ja 6 artiklan 1 kohdan rikkominen

—	Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan ja 6 artiklan 2 kohdan rikkominen.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/38

Kanne 30.7.2012 — Grupo T Diffusión v. SMHV — ABR Producción Contemporánea (Lamput)

(Asia T-343/12)

2012/C 287/69

Kannekirjelmän kieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Grupo T Difusión, SA (El Prat de Llobregat, Espanja) (edustaja: asianajaja A. Lasala Grimalt)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: ABR Producción Contemporánea, SL (Barcelona, Espanja)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan ratkaisun, jonka sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) kolmas valituslautakunta antoi 1.6.2012 asiassa R 1622/2010-3, joka koskee yhteisön mallin nro 000 42 7448-0001 mitättömäksi julistamista, toteamaan, että kyseisen mallin rekisteröinti on täysin pätevä, ja velvoittamaan Grupo T Difusión, SA:n korvaamaan ABR:n ja SMHV:n oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu: Lampun malli — Rekisteröity yhteisön malli nro 000 42 7448-0001

Yhteisön tavaramerkin haltija: Kantaja

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen esittäjä: ABR Producción Contemporánea, SL

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen perustelut: Aikaisempi jalkalampun malli ”Cypress”

Mitättömyysosaston ratkaisu: Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hyväksyminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 6/2002 6 ja 7 artiklan rikkominen

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/39

Kanne 1.8.2012 — Leiner v. SMHV — Recaro (REVARO)

(Asia T-349/12)

2012/C 287/70

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Rudolf Leiner GmbH (Sankt Pölten, Itävalta) (edustajat: Rechtsanwalt W. Emberger, Rechtsanwalt I. Rudnay ja Rechtsanwalt L. Emberger)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Recaro Beteiligungs GmbH (Kaiserslautern, Saksa)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	muuttamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 16.5.2012 asiassa R 482/2011-1 tekemää päätöstä valituksen mukaisesti ja siinä tapauksessa kumoamaan päätöksen

—	velvoittamaan vastaajan ja vastapuolen valituslautakunnassa korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki, joka sisältää sanaosan ”REVARO”, luokkiin 11, 20 ja 24 kuuluville tavaroille

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Recaro Beteiligungs-GmbH

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kansainvälinen rekisteröinti ”RECARO” luokkiin 10, 12, 14, 20, 25 ja 28 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/39

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 11.7.2012 — Formica v. SMHV — Silicalia (CompacTop)

(Asia T-82/11) (1)

2012/C 287/71

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 113, 9.4.2011.

Virkamiestuomioistuin

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/40

Virkamiestuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 10.7.2012 — AV v. komissio

(Asia F-4/11) (1)

(Henkilöstö - Väliaikainen toimihenkilö - Palvelukseen ottaminen - Lääketieteellinen varauma - Lääketieteellisen varauman soveltaminen taannehtivasti - Työkyvyttömyyskomitean lausunta)

2012/C 287/72

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AV (Cadrezzate, Italia) (edustajat: asianajajat A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota sellaiset päätökset, joilla kantajaan sovellettiin Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 32 artiklan mukaista lääketieteellistä varaumaa eikä myönnetty hänelle työkyvyttömyyskorvausta.

Tuomiolauselma

1)	Päätös, joka tehtiin 12.4.2010 ja jossa Euroopan komissio sovelsi AV:hen Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 32 artiklan mukaista lääketieteellistä varaumaa, kumotaan.

2)	Euroopan komission 16.4.2010 tekemä päätös kumotaan siltä osin kuin siinä evättiin AV:tä työkyvyttömyyskorvaus.

3)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan AV:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 179, 18.6.2011, s. 21.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/40

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 20.6.2012 — Cristina v. komissio

(Asia F-66/11) (1)

(Henkilöstö - Avoin kilpailu - Valintalautakunnan päätös evätä osallistuminen arviointiin - Muutoksenhakukeinot - Kanne, joka on nostettu odottamatta hallinnollisesta valituksesta tehtyä päätöstä - Tutkittavaksi ottaminen - Kilpailuun hyväksymisen erityisedellytykset - Vaadittu työkokemus)

2012/C 287/73

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alma Yael Cristina (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: aluksi B. Eggers ja P. Pecho, sitten B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Kilpailun ”EPSO/AST/111/10 (AST 1)” valintalautakunnan puheenjohtajan sellaiseen päätöksen kumoaminen, jolla kantaja jätettiin kutsumatta arvioitavaksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alma Yael Cristina vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011, s. 51.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/40

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 20.6.2012 — Cristina v. komissio

(Asia F-83/11) (1)

(Henkilöstö - Avoin kilpailu - Valintalautakunnan päätös, jolla jätetään hakija kutsumatta arviointiin - Muutoksenhakukeinot - Kanne, joka on nostettu ennen kuin hallinnollisesta valituksesta on annettu päätös - Tutkittavaksi ottaminen - Kilpailuun osallistumisen erityiset edellytykset - Työtehtäviin liittyvä työkokemus)

2012/C 287/74

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alma Yael Cristina (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota kilpailun EPSO/AST/112/10 — hallintoavustajat (AST 3) valintalautakunnan puheenjohtajan tekemä päätös, jolla kantaja jätettiin kutsumatta arvioitavaksi.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Alma Yael Cristina vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 340, 19.11.2011, s. 41.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/41

Virkamiestuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 12.7.2012 — Conticchio v. komissio

(Asia F-22/11) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Eläkkeet - Eläkeoikeuksien laskeminen - Palkkatason määrittäminen - Lainvastaisuusväite - Tutkittavaksi ottaminen)

2012/C 287/75

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Rosella Conticchio (Rooma, Italia) (edustajat: asianajajat R. Giuffrida ja A. Tortora)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajan eläkeoikeuksien myöntämistä ja maksamista koskevan päätöksen kumoamista koskeva vaatimus.

Määräysosa

1)	Conticchion kanne jätetään osaksi tutkimatta tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten selvän puuttumisen perusteella ja hylätään muilta osin selvästi perusteettomana.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 139, 7.5.2011, s. 31.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/41

Kanne 20.7.2012 — ZZ ja ZZ v. komissio

(Asia F-75/12)

2012/C 287/76

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: ZZ ja ZZ (edustajat: asianajajat D. Abreu Caldas, A. Coolen, J.-N. Louis, E. Marchal ja S. Orlandi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Kanne, jolla vaaditaan ennen Euroopan komission palvelukseen tuloa kertyneiden eläkeoikeuksien hyvityslaskelmaa koskevien päätösten kumoamista sekä tarpeellisilta osin kantajien tekemien valitusten hylkäävien päätösten kumoamista

Vaatimukset

—	Kantajien ennen Euroopan komission palvelukseen tuloa kertyneiden eläkeoikeuksien hyvityslaskelmaa koskevat päätökset on kumottava;

—	on kumottava tarpeellisilta osin päätökset hylätä kantajien vaatimukset yleisten täytäntöönpanosäännösten ja kartuntaprosenttien soveltamisesta sellaisena kuin ne olivat voimassa heidän eläkeoikeuksiensa siirtämistä koskevien hakemusten tekemisen ajankohtana;

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/41

Kanne 20.7.2012 — ZZ v. komissio

(Asia F-76/12)

2012/C 287/77

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat S. Rodrigues ja A. Blot)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Toisen toimielimen palveluksessa kertyneiden ansiopisteiden muuttamista ja vuoden 2011 ylennyskierroksen yhteydessä ylennettyjen virkamiesten luettelon julkaisemista koskevaa hallinnollista tiedotetta koskevan komission päätöksen kumoaminen

Vaatimukset

—

On kumottava kantajalle toisen toimielimen palveluksessa kertyneiden ansiopisteiden muuttamisesta 13.10.2011 annettu Euroopan komission päätös ja 27.10.2011 annettu hallinnollinen tiedote nro 48/2011, joka koskee vuoden 2011 arviointikierroksen yhteydessä ylennettyjen virkamiesten luettelon, jossa ei mainita kantajan nimeä, julkaisemista;

—	on kumottava tarpeellisilta osin nimittävän viranomaisen antama päätös hylätä kantajan valitus:

—	Euroopan komissio on velvoitettava maksamaan aiheutuneesta aineellisesta vahingosta vahingonkorvausta, jonka määräksi arvioidaan väliaikaisesti ja kohtuuden mukaan 20 000 euroa;

—	Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/42

Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BH v. komissio

(Asia F-129/11) (1)

2012/C 287/78

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 25, 28.1.2012, s. 73.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/42

Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BJ v. komissio

(Asia F-139/11) (1)

2012/C 287/79

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 65, 3.3.2012, s. 25.

22.9.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 287/42

Virkamiestuomioistuimen määräys 28.6.2012 — BK v. komissio

(Asia F-140/11) (1)

2012/C 287/80

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ensimmäisen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu virkamiestuomioistuimen rekisteristä.

(1) EUVL C 65, 3.3.2012, s. 25.