28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 — Euroopan komissio v. Alankomaiden kuningaskunta

(Asia C-542/09) (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä pääsy koulutukseen - Kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella suoritettavan korkeakoulutuksen rahoitus - Asumisedellytys)

2012/C 227/02

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Rozet ja M. van Beek)

Vastaaja: Alankomaiden kuningaskunta (asiamiehet: C. M. Wissels, J. Langer ja M. K. Bulterman)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: L. Van den Broeck ja M. Jacobs), Tanskan kuningaskunta (asiamies: V. Pasternak Jørgensen), Saksan liittotasavalta (asiamiehet: J. Möller ja C. Blaschke) ja Ruotsin kuningaskunta (asiamies: A. Falk)

Oikeudenkäynnin kohde

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — SEUT 45 artiklan ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 (EYVL L 257, s. 2) 7 artiklan 2 kohdan rikkominen — Pääsy koulutukseen — Ulkomailla suoritettavien opintojen rahoitus — Asumisedellytys — ”Kolme vuotta kuudesta -sääntö”

Tuomiolauselma

Alankomaiden kuningaskunta ei ole noudattanut SEUT 45 artiklan eikä työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68, sellaisena kuin se on muutettuna 27.7.1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2434/92, 7 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on asettanut siirtotyöläisille ja heidän huollettavinaan edelleen oleville perheenjäsenille asumisedellytyksen eli niin sanotun ”kolme vuotta kuudesta” -säännön, jotta he voivat saada opintotukea Alankomaiden ulkopuolella suoritettavia korkeakouluopintoja varten.

2)	Alankomaiden kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 37, 13.2.2010.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/2

Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 14.6.2012 (Tribunal d'instance de Roubaix'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Compagnie internationale pour la vente à distance (CIVAD) SA v. Receveur des douanes de Roubaix, Directeur régional des douanes et droits indirects de Lille ja Administration des douanes

(Asia C-533/10) (1)

(Yhteisön tullikoodeksi - 236 artiklan 2 kohta - Sellaisten tullien, joita ei lain mukaan ollut kannettava, palauttaminen - Määräaika - Asetus (EY) N:o 2398/97 - Lopullinen polkumyyntitulli Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa - Asetus (EY) N:o 1515/2001 - Myöhemmin pätemättömäksi todetun asetuksen nojalla maksettujen polkumyyntitullien palauttaminen - Ylivoimaisen esteen käsite - Päivä, jona velvollisuus tuontitullien palauttamiseen syntyy)

2012/C 227/03

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal d'instance de Roubaix

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Compagnie internationale pour la vente à distance (CIVAD) SA

Vastaajat: Receveur des douanes de Roubaix, Directeur régional des douanes et droits indirects de Lille ja Administration des douanes

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Tribunal d’instance de Roubaix — Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 236 artiklan 2 kohdan (toinen ja kolmas alakohta) tulkinta — Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa 28.11.1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2398/97 (EYVL L 332, s. 1), joka todettiin myöhemmin pätemättömäksi, nojalla maksettujen polkumyyntitullien palauttamisvaatimus — Ylivoimaisena esteenä pidettävä lainvastaisuus — Tullien palauttamisvelvollisuuden syntyhetki

Tuomiolauselma

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 16.11.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000, 236 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että asetuksen lainvastaisuus ei ole tässä säännöksessä tarkoitettu ylivoimainen este, jonka perusteella voidaan pidentää kolmen vuoden määräaikaa, jonka kuluessa tuoja voi vaatia tämän asetuksen nojalla maksamiensa tuontitullien palauttamista.

Asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2700/2000, 236 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa on tulkittava siten, että sen mukaan kansalliset viranomaiset eivät voi palauttaa viran puolesta unionin asetuksen nojalla kannettuja polkumyyntitulleja sillä perusteella, että riitojenratkaisuelin on todennut, ettei asetus ole Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn sopimuksen, joka on allekirjoitettu Marrakeshissä 15.4.1994 ja hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY, liitteessä 1 A olevan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen mukainen.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/3

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 (Conseil d'État'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Association nationale d'assistance aux frontières pour les étrangers (ANAFE) v. Ministre de l'Intérieur, de l'Outre-mer, des Collectivités territoriales et de l'immigration

(Asia C-606/10) (1)

(Asetus (EY) N:o 562/2006 - Yhteisön säännöstö henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (Schengenin rajasäännöstö) - 13 artikla - Kolmansien maiden kansalaiset, joilla on väliaikainen oleskelulupa - Kansallinen säännöstö, jonka mukaan kyseiset kansalaiset eivät saa palata väliaikaisen oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ilman paluuviisumia - Paluuviisumin käsite - Aikaisempi hallintokäytäntö, jossa sallittiin paluu ilman paluuviisumia - Siirtymätoimenpiteiden tarvetta ei ole)

2012/C 227/04

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Conseil d'État

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Association nationale d'assistance aux frontières pour les étrangers (ANAFE)

Vastaaja: Ministre de l'Intérieur, de l'Outre-mer, des Collectivités territoriales et de l'immigration

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Conseil d'État (Ranska) — Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, s. 1) 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 13 artiklan tulkinta — Kansallinen säännöstö, jonka mukaan kolmansien maiden kansalaiset, joilla on väliaikainen oleskelulupa, eivät saa palata tällaisen luvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ilman konsuli- tai prefektiviranomaisten myöntämää paluuviisumia — Paluuviisumin käsite — Kyseisten kansalaisten, jotka ovat lähteneet jäsenvaltion alueelta, hyväksi säädettävien siirtymätoimenpiteiden hyväksyttävyys — Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet

Tuomiolauselma

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö), sellaisena kuin se on muutettuna 14.1.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 81/2009, 13 artiklan säännöksiä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioiden alueelle pääsyn epäämistä, on sovellettava myös kolmansien maiden sellaisiin kansalaisiin, joilla on oltava viisumi heidän halutessaan palata Schengen-alueen ulkorajojen kautta heille väliaikaisen oleskeluluvan myöntäneeseen jäsenvaltioon tulematta tätä varten toisen jäsenvaltion alueelle.

Asetuksen N:o 562/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 81/2009, 5 artiklan 4 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio, joka myöntää kolmannen maan kansalaiselle kyseisessä säännöksessä tarkoitetun paluuviisumin, ei voi rajoittaa tuloa Schengen-alueelle siten, että se olisi mahdollista vain sen kansallisen alueen rajanylityspaikoissa.

Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet eivät edellyttäneet siirtymätoimenpiteiden säätämistä kolmansien maiden sellaisten kansalaisten osalta, jotka olivat lähteneet jäsenvaltion alueelta, kun heillä oli vain oleskelulupaa koskevan ensimmäisen hakemuksen tai turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi myönnetty väliaikainen oleskelulupa, ja jotka halusivat palata kyseiselle alueelle asetuksen N:o 562/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 81/2009, tultua voimaan.

(1) EUVL C 72, 5.3.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/4

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 12.6.2012 (Bundesfinanzhofin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Waldemar Hudzinski v. Agentur für Arbeit Wesel — Familienkasse (C-611/10) ja Jaroslaw Wawrzyniak v. Agentur für Arbeit Mönchengladbach — Familienkasse (C-612/10)

(Yhdistetyt asiat C-611/10 ja C-612/10) (1)

(Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Asetus (ETY) N:o 1408/71 - 14 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 14 a artiklan 1 kohdan a alakohta - SEUT 45 ja SEUT 48 artikla - Tilapäinen työskentely muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka alueella toimintaa tavallisesti harjoitetaan - Perhe-etuudet - Sovellettava lainsäädäntö - Jäsenvaltion, jossa työskennellään tilapäisesti mutta joka ei ole toimivaltainen valtio, mahdollisuus myöntää lapsilisä - Sellaisen päällekkäisyyttä estävän kansallisen säännön soveltaminen, jolla suljetaan tämä etuus pois tilanteessa, jossa vastaava etuus saadaan toisessa valtiossa)

2012/C 227/05

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesfinanzhof

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Waldemar Hudzinski (C-611/10) ja Jaroslaw Wawrzyniak (C-612/10)

Vastaajat: Agentur für Arbeit Wesel — Familienkasse (C-611/10), Agentur für Arbeit Mönchengladbach — Familienkasse (C-612/10)

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyynnöt — Bundesfinanzhof — Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EYVL L 149, s. 2) 14 a artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinta — Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen — Siirtotyöläisen oikeus saada jäsenvaltiossa, jossa hän työskentelee, perhe-etuuksia lähtöjäsenvaltiossaan asuvista lapsistaan — Sellaisen henkilön tilanne, joka toimii lähtöjäsenvaltiossaan itsenäisenä ammatinharjoittajana ja on töissä neljän kuukauden pituisen ajanjakson ajan toisessa jäsenvaltiossa

Tuomiolauselma

Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 647/2005, 14 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja 14 a artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio, jota ei näiden säännösten perusteella ole määritetty toimivaltaiseksi jäsenvaltioksi, myöntää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti lapsietuuksia siirtotyöläiselle, joka työskentelee tilapäisesti sen alueella pääasioissa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa, myös kun on todettu ensiksi, että työntekijälle ei ole aiheutunut oikeudellista haittaa siitä, että hän on käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, koska hän on säilyttänyt oikeutensa samanlaisiin perhe-etuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ja toiseksi, ettei kyseinen työntekijä eikä lapsi, jolle etuutta haetaan, asu vakinaisesti jäsenvaltiossa, jossa tilapäinen työskentely tapahtui.

Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia EUT-sopimuksen sääntöjä on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa tuloverolain (Einkommensteuergesetz) 65 §:n kaltaisen kansallisen oikeussäännön soveltamiselle siltä osin kuin se ei merkitse etuuden määrän vähentämistä toisessa valtiossa saatavan vastaavan etuuden määrällä vaan tämän etuuden pois sulkemista.

(1) EUVL C 103, 2.4.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.6.2012 (Audiencia Provincial de Barcelonan (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banco Español de Crédito, SA v. Joaquín Calderón Camino

(Asia C-618/10) (1)

(Direktiivi 93/13/ETY - Kuluttajasopimukset - Viivästyskorkoa koskeva kohtuuton ehto - Maksamismääräysmenettely - Kansallisen tuomioistuimen toimivalta)

2012/C 227/06

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Barcelona

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Banco Español de Crédito, SA

Vastaaja: Joaquín Calderón Camino

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Audiencia Provincial de Barcelona — Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29) 6 artiklan 1 kohdan, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (EUVL L 149, s. 22) 11 artiklan 2 kohdan, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (EUVL L 133, s. 66) 5 artiklan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 ja 10 artiklan ja kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/22/EY (EUVL L 110, s. 30) 2 artiklan tulkinta — Kulutusluotto — Maksuviivästystilanteessa sovellettava korkokanta — Kohtuuttomat ehdot — Maksamismääräysmenettely — Kansallisen tuomioistuimen toimivalta

Tuomiolauselma

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/13/ETY on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa ei sallita sitä, että maksamismääräyshakemusta käsittelevä tuomioistuin arvioi viran puolesta ennen varsinaista oikeudenkäyntimenettelyä tai missä tahansa muussa asian käsittelyn vaiheessa — vaikka sillä olisi käytettävissään kaikki arviointiin tarvittavat oikeudelliset seikat ja tosiseikat — elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen sisältyvän viivästyskorkoa koskevan ehdon kohtuuttomuuden silloin, kun kuluttaja ei ole tehnyt tätä koskevaa väitettä.

Direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kuluttajien ja käyttäjien suojasta annetun yleisen lain sekä muiden täydentävien lakien uudelleen laatimisesta 16.11.2007 annetun kuninkaan asetuksen 1/2007 (Real Decreto Legislativo 1/2007 por el que se aprueba el texto refundido de la Ley General para la Defensa de los Consumidores y Usuarios y otras leyes complementarias) 83 §:n kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa sallitaan se, että kansallinen tuomioistuin, joka toteaa elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa olevan kohtuuttoman ehdon mitättömäksi, täydentää kyseistä sopimusta muuttamalla tämän ehdon sisältöä.

(1) EUVL C 95, 26.3.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/5

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Auto 24 SARL v. Jaguar Land Rover France SAS

(Asia C-158/11) (1)

(Kilpailu - SEUT 101 artikla - Moottoriajoneuvoala - Asetus (EY) N:o 1400/2002 - Ryhmäpoikkeus - Valikoiva jakelujärjestelmä - ”Tiettyjen perusteiden” käsite määrällisen valikoivan jakelujärjestelmän osalta - Kieltäytyminen hyväksymästä tiettyä tahoa uusien moottoriajoneuvojen jälleenmyyjäksi - Täsmällisten, objektiivisten, oikeasuhteisten ja syrjimättömien määrällisten valintaperusteiden puuttuminen)

2012/C 227/07

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour de cassation

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Auto 24 SARL

Vastapuoli: Jaguar Land Rover France SAS

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Cour de cassation — Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin moottoriajoneuvoalalla 31.7.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1400/2002 (EYVL L 203, s. 30) 1 artiklan 1 kohdan f alakohdan tulkinta — Valikoiva jakelujärjestelmä — Kieltäytyminen hyväksymästä tiettyä tahoa uusien Land Rover -merkkisten moottoriajoneuvojen jälleenmyyjäksi — ”Tiettyjen perusteiden” käsite määrällisen valikoivan jakelun yhteydessä — Täsmällisten, objektiivisten, oikeasuhteisten ja syrjimättömien määrällisten valintaperusteiden puuttuminen

Tuomiolauselma

Perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin moottoriajoneuvoalalla 31.7.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1400/2002 1 artiklan 1 kohdan f alakohdassa olevalla ilmaisulla ”tietyt perusteet” tarkoitetaan kyseisessä asetuksessa tarkoitetun määrällisen valikoivan jakelujärjestelmän osalta perusteita, joiden täsmällinen sisältö voidaan tarkastaa. Kyseisessä asetuksessa säädetyn poikkeuksen soveltamiseksi ei ole tarpeen, että tällainen järjestelmä perustuu perusteisiin, jotka ovat objektiivisesti perusteltavissa ja joita sovelletaan yhdenmukaisesti ja erottelematta kaikkiin valtuutushakemusten tekijöihin.

(1) EUVL C 179, 18.6.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 14.6.2012 (College van Beroep voor het Bedrijfslevenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — G. Brouwer v. Staatssecretaris van Economische Zaken, Landbouw en Innovatie

(Asia C-355/11) (1)

(Direktiivi 91/626/ETY - Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimukset - Asetus (EY) N:o 1782/2003 - Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt - Kansallinen lainsäädäntö, jolla direktiivi 91/626 pannaan täytäntöön ja jossa säädetään, että asetuksen mukaisia hoitovaatimuksia sovelletaan muun muassa maitokarjatilan pitämisen yhteydessä pidettäviin vasikoihin)

2012/C 227/08

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

College van Beroep voor het Bedrijfsleven

Pääasian asianosaiset

Kantaja: G. Brouwer

Vastaaja: Staatssecretaris van Economische Zaken, Landbouw en Innovatie

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — College van Beroep voor het Bedrijfsleven — Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/629/ETY (EYVL L 340, s. 28) tulkinta ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29.9.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, s. 1) 4 ja 6 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jolla direktiivi pannaan täytäntöön ja jossa säädetään, että asetuksen mukaisia hoitovaatimuksia sovelletaan paitsi kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettuihin vasikoihin myös maitokarjatilan pitämisen yhteydessä pidettäviin vasikoihin

Tuomiolauselma

Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista 19.11.1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/629/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 14.4.2003 neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003, on tulkittava siten, että direktiivin 4 artiklassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan direktiivin liitteessä vahvistettuja yleisiä säännöksiä, mukaan lukien kyseisen liitteen 8 kohdassa säädetty kielto pitää vasikoita kytkettyinä, sovelletaan myös vasikoihin, joita viljelijä pitää sisätiloissa maitokarjatilan pitämisen yhteydessä.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/6

Valitus, jonka Enviro Tech Europe Ltd on tehnyt 5.3.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-291/04, Enviro Tech Europe Ltd ja Enviro Tech International, Inc. v. Euroopan komissio, 16.12.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-118/12 P)

2012/C 227/10

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Enviro Tech Europe Ltd (edustajat: avocat C. Mereu ja avocat K. Van Maldegem)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, Enviro Tech International, Inc.

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

—	kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-291/04 antaman tuomion valittajan vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja

—	toteamaan, että vastapuoli on vastuussa valittajalle aiheutuneista vahingoista tai

—	toissijaisesti palauttamaan asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi valittajan vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja

—	velvoittamaan vastapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut (unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien).

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että kun unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen vahingonkorvausvaatimuksen sillä perusteella, että valittaja ei ollut osoittanut, että komissio olisi toiminut lainvastaisesti, unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin oikeutta. Erityisesti valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen tulkitessaan asiassa C-425/08 annettua tuomiota ja että näin ollen se teki oikeudellisen virheen, koska se ei tutkinut valittajan ensimmäisen kanneperusteen kolmatta osaa, joka koski ”tavanomaista käsittelyä tai käyttöä”, ja koska se päätyi siihen, että vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä.

Näistä syistä valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-291/04 on kumottava siltä osin kuin se koskee valittajan vahingonkorvausvaatimusta ja että vastapuolen on todettava olevan vastuussa valittajalle aiheutuneista vahingoista.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Benidorm (Espanja) on esittänyt 26.4.2012 — Concepción Maestre García v. Centros Comerciales Carrefour S.A.

(Asia C-194/12)

2012/C 227/11

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de lo Social no 1 de Benidorm

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Concepción Maestre García

Vastaaja: Centros Comerciales Carrefour S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88 (1) 7 artiklan 1 kohta esteenä sellaiselle kansallisen lainsäädännön tulkinnalle, jonka mukaan työntekijällä ei ole oikeutta keskeyttää jo alkanutta vuosilomaa ja siirtää koko vuosilomaa tai jäljellä olevaa vuosilomaa pidettäväksi muuna ajankohtana, jos hänen tilapäinen työkyvyttömyytensä alkaa ennen vuosilomaa ja on tuotannollisia tai organisointiin liittyviä syitä, jotka estävät sen siirtämisen?

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88 7 artiklan 1 kohta esteenä sellaiselle kansallisen lainsäädännön tulkinnalle, jonka mukaan yrityksessä voidaan vahvistaa yksipuolisesti lomajakso, joka osuu samaan aikaan tilapäisen työkyvyttömyyden kanssa, jos työntekijä ei ole aikaisemmin ilmaissut sitä, että hän haluaa pitää loman jonakin muuna aikana, ja yrityksen työntekijöiden edustajien ja yrityksen välillä on olemassa sopimus, jossa sallitaan tämä?

Onko tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88 7 artiklan 1 kohta esteenä sellaiselle kansallisen lainsäädännön tulkinnalle, jossa sallitaan taloudellisen korvauksen maksaminen lomista, joita ei ole käytetty tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi, jos on olemassa tuotannollisia tai organisointiin liittyviä syitä, joiden vuoksi lomaa ei tosiasiallisesti voida pitää, vaikka työsopimusta ei ole päätetty?

(1) EUVL L 299, s. 9.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/7

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

(Asia C-204/12)

2012/C 227/12

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Essent Belgium NV

Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muut osapuolet: Vlaamse Gewest ja Vlaamse Gemeenschap

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallista järjestelmää, joka on esitetty sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevassa 17.7.2000 annetussa Flanderin asetuksessa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 5.3.2004 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jota on muutettu 25.2.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jossa

—	jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavien toimittajien on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain tietty määrä vihreitä todistuksia (em. asetuksen 23 §);

—

Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits en Gasmarkt (VREG) määrää jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittaville toimittajille hallinnollisen sakon, jos toimittaja ei ole toimittanut riittävää määrää vihreitä todistuksia sille määrätyn, vihreitä todistuksia koskevan kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (em. asetuksen 37 §:n 2 momentti);

—

sääntelyviranomainen ei voi tai halua ottaa huomioon norjalaisia ja alankomaalaisia alkuperätakuita, koska Flanderin hallitus, joka on tunnustanut tällaisten todistusten toimittamiseen liittyvän samanarvoisuuden tai vastaavuuden (em. asetuksen 25 § ja 5.3.2004 tehdyn päätöksen 15 §:n 1 momentti), ei ole antanut asiaa koskevia määräyksiä, ilman että sääntelyviranomainen konkreettisesti arvioi samanarvoisuutta tai vastaavuutta;

—

tosiasiallisesti koko 17.7.2000 annetun asetuksen voimassaoloaikana kiintiövelvoitteen täyttämisen arvioinnissa otettiin huomioon vain Flanderin hallintoalueella tuotetun vihreän sähkön todistukset, eikä jakelu- tai siirtoverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavilla toimittajilla ollut mahdollisuutta osoittaa, että toimitetut alkuperätakuut täyttivät tällaisten todistusten hyväksymistä koskevan edellytyksen samanlaisten tai vastaavien takuiden olemassaolosta,

pidettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan ja ETA-sopimuksen 11 artiklan ja/tai ensiksi mainitun sopimuksen 36 artiklan ja ETA-sopimuksen 13 artiklan mukaisena?

2)	Onko 1 kohdassa tarkoitetun kaltaista kansallista järjestelmää pidettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä ja sähkön sisämarkkinoista 27.9.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (1) 5 artiklan mukaisena?

Onko 1 kohdassa tarkoitettua kansallista järjestelmää pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisena sellaisena kuin ne on esitetty muun muassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 artiklassa ja asian tosiseikkojen tapahtuman aikana voimassa olleen, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (2) 3 artiklassa?

(1) EYVL L 283, s. 33.

(2) EUVL L 176, s. 37.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/8

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

(Asia C-205/12)

2012/C 227/13

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Essent Belgium NV

Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muu osapuoli: Vlaamse Gewest

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallista järjestelmää, joka on esitetty sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevassa 17.7.2000 annetussa Flanderin asetuksessa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön 5.3.2004 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jota on muutettu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 25.2.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen ja järkevän energiankäytön edistämiseen tähtäävistä julkisten virastojen velvoitteista 29.3.2002 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen muuttamisesta 8.7.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jossa

—	jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavien toimittajien on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain tietty määrä vihreitä todistuksia (em. asetuksen 23 §);

—

Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG) määrää jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittaville toimittajille hallinnollisen sakon, jos toimittaja ei ole toimittanut riittävää määrää vihreitä todistuksia sille määrätyn, vihreitä todistuksia koskevan kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (em. asetuksen 37 §:n 2 momentti);

—	säädetään erityisesti, että muiden maiden alkuperätakuut voidaan hyväksyä kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä käsiteltävässä kiistassa, 15 c §:n 2 momentti)

—

sääntelyviranomainen ei voi tai halua ottaa huomioon norjalaisia ja tanskalaisia alkuperätakuita, koska Flanderin hallitus, joka on tunnustanut tällaisten todistusten toimittamiseen liittyvän samanarvoisuuden tai vastaavuuden (em. asetuksen 25 § ja 5.3.2004 tehdyn päätöksen 15 c §:n 2 momentti), ei ole antanut asiaa koskevia määräyksiä, ilman että sääntelyviranomainen konkreettisesti arvioi samanarvoisuutta tai vastaavuutta;

—

pidettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan ja ETA-sopimuksen 11 artiklan ja/tai ensiksi mainitun sopimuksen 36 artiklan ja ETA-sopimuksen 13 artiklan mukaisena?

2)	Onko 1 kohdassa tarkoitetun kaltaista kansallista järjestelmää pidettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä ja sähkön sisämarkkinoista 27.9.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (1) 5 artiklan mukaisena?

(1) EYVL L 283, s. 33.

(2) EUVL L 176, s. 37.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/9

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

(Asia C-206/12)

2012/C 227/14

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Essent Belgium NV

Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muut osapuolet: Vlaamse Gewest ja Vlaamse Gemeenschap

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallista järjestelmää, joka on esitetty sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevassa 17.7.2000 annetussa Flanderin asetuksessa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön 5.3.2004 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jota on muutettu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 25.2.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen ja järkevän energiankäytön edistämiseen tähtäävistä julkisten virastojen velvoitteista 29.3.2002 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen muuttamisesta 8.7.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jossa

—	jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavien toimittajien on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain tietty määrä vihreitä todistuksia (em. asetuksen 23 §);

—

—	säädetään erityisesti, että muiden maiden alkuperätakuut voidaan hyväksyä kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä käsiteltävässä kiistassa, 15 c §:n 2 momentti)

—

sääntelyviranomainen ei voi tai halua ottaa huomioon norjalaisia ja tanskalaisia/ruotsalaisia alkuperätakuita, koska Flanderin hallitus, joka on tunnustanut tällaisten todistusten toimittamiseen liittyvän samanarvoisuuden tai vastaavuuden (em. asetuksen 25 § ja 5.3.2004 tehdyn päätöksen 15 c §:n 2 momentti), ei ole antanut asiaa koskevia määräyksiä, ilman että sääntelyviranomainen konkreettisesti arvioi samanarvoisuutta tai vastaavuutta;

—

pidettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan ja ETA-sopimuksen 11 artiklan ja/tai ensiksi mainitun sopimuksen 36 artiklan ja ETA-sopimuksen 13 artiklan mukaisena?

2)	Onko 1 kohdassa tarkoitetun kaltaista kansallista järjestelmää pidettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä ja sähkön sisämarkkinoista 27.9.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (1) 5 artiklan mukaisena?

(1) EYVL L 283, s. 33.

(2) EUVL L 176, s. 37.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/10

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

(Asia C-207/12)

2012/C 227/15

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Essent Belgium NV

Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muu osapuoli: Vlaamse Gewest

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallista järjestelmää, joka on esitetty sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevassa 17.7.2000 annetussa Flanderin asetuksessa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön 5.3.2004 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jota on muutettu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 25.2.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen ja järkevän energiankäytön edistämiseen tähtäävistä julkisten virastojen velvoitteista 29.3.2002 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen muuttamisesta 8.7.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jossa

—	jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavien toimittajien on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain tietty määrä vihreitä todistuksia (em. asetuksen 23 §);

—

—	säädetään erityisesti, että muiden maiden alkuperätakuut voidaan hyväksyä kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä käsiteltävässä kiistassa, 15 c §:n 2 momentti)

—

sääntelyviranomainen ei voi tai halua ottaa huomioon norjalaisia alkuperätakuita, koska Flanderin hallitus, joka on tunnustanut tällaisten todistusten toimittamiseen liittyvän samanarvoisuuden tai vastaavuuden (em. asetuksen 25 § ja 5.3.2004 tehdyn päätöksen 15 c §:n 2 momentti), ei ole antanut asiaa koskevia määräyksiä, ilman että sääntelyviranomainen konkreettisesti arvioi samanarvoisuutta tai vastaavuutta;

—

pidettävä ETA-sopimuksen 11 ja 13 artiklan mukaisena?

Onko 1 kohdassa tarkoitetun kaltaista kansallista järjestelmää pidettävä uusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä ja sähkön sisämarkkinoista 27.9.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (1) 5 artiklan mukaisena (siltä osin kuin sillä on merkitystä ETA-alueen kannalta)?

Onko 1 kohdassa tarkoitettua kansallista järjestelmää pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisena sellaisena kuin ne on esitetty muun muassa ETA-sopimuksen 4 artiklassa ja asian tosiseikkojen tapahtuman aikana voimassa olleen, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (2) 3 artiklassa?

(1) EYVL L 283, s. 33.

(2) EUVL L 176, s. 37.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/11

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

(Asia C-208/12)

2012/C 227/16

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank van eerste aanleg te Brussel

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Essent Belgium NV

Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)

Muut osapuolet: Vlaamse Gewest ja Vlaamse Gemeenschap

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko kansallista järjestelmää, joka on esitetty sähkömarkkinoiden järjestämistä koskevassa 17.7.2000 annetussa Flanderin asetuksessa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön 5.3.2004 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jota on muutettu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 25.2.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotannon edistämisestä 5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen ja järkevän energiankäytön edistämiseen tähtäävistä julkisten virastojen velvoitteista 29.3.2002 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen muuttamisesta 8.7.2005 tehdyllä Flanderin hallituksen päätöksellä, jossa

—	jakelu- tai välitysverkkoon liitetyille loppuasiakkaille sähköä toimittavien toimittajien on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain tietty määrä vihreitä todistuksia (em. asetuksen 23 §);

—

—	säädetään erityisesti, että muiden maiden alkuperätakuut voidaan hyväksyä kiintiövelvoitteen täyttämiseksi (5.3.2004 tehdyn Flanderin hallituksen päätöksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä käsiteltävässä kiistassa, 15 c §:n 2 momentti)

—

pidettävä ETA-sopimuksen 11 ja/tai 13 artiklan mukaisena?

Onko 1 kohdassa tarkoitettua kansallista järjestelmää pidettävä yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisena sellaisena kuin ne on esitetty muun muassa ETA-sopimuksen 4 artiklassa ja asian tosiseikkojen tapahtuman aikana voimassa olleen, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (2) 3 artiklassa?

(1) EYVL L 283, s. 33.

(2) EUVL L 176, s. 37.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/12

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Oviedo (Espanja) on esittänyt 14.5.2012 — Constructora Principado S.A. v. José Ignacio Menéndez Álvarez

(Asia C-226/12)

2012/C 227/17

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Provincial de Oviedo

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Constructora Principado S.A.

Vastapuoli: José Ignacio Menéndez Álvarez

Ennakkoratkaisukysymys

Kun kyse on sopimusehdosta, jolla kuluttajalle vyörytetään lain mukaan elinkeinonharjoittajan maksettavaksi kuuluva summa, onko direktiivin 93/13 (1) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua epätasapainoa tulkittava siten, että se aiheutuu jo siitä, että kuluttajalle vyörytetään sellainen maksuvelvoite, joka lain mukaan kuuluisi elinkeinonharjoittajalle, vai merkitseekö se, että tämän epätasapainon on direktiivin mukaan oltava huomattava, sitä, että kuluttajalle on lisäksi aiheuduttava toimen kokonaisarvoon nähden huomattava taloudellinen rasite?

(1) Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, s. 29)

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/13

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) on esittänyt 16.5.2012 — Specsavers International Healthcare Ltd, Specsavers BV, Specsavers Optical Group Ltd, Specsavers Optical Superstores Ltd vastaan Asda Stores Ltd

(Asia C-252/12)

2012/C 227/18

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division)

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Specsavers International Healthcare Ltd, Specsavers BV, Specsavers Optical Group Ltd, Specsavers Optical Superstores Ltd

Vastapuoli: Asda Stores Ltd

Ennakkoratkaisukysymykset

Kun elinkeinonharjoittaja on rekisteröinyt erillisiksi yhteisön tavaramerkeiksi

(i)	kuviomerkin ja

(ii)	sanamerkin,

ja se käyttää näitä kahta yhdessä, voiko tällainen käyttö merkitä kuviomerkin asetuksen N:o 207/2009 (1) 15 ja 51 artiklassa tarkoitettua käyttöä? Jos näin on, miten kysymystä kuviomerkin käytöstä on arvioitava?

Onko vastaus erilainen, jos

(i)	sanamerkki on asetettu kuviomerkin päälle?

(ii)	elinkeinonharjoittaja on rekisteröinyt yhteisön tavaramerkiksi myös yhdistetyn tavaramerkin, joka muodostuu kuviomerkistä ja sanamerkistä?

3)	Riippuuko vastaus kysymykseen A tai B siitä, mieltääkö keskivertokuluttaja kuviomerkin ja sanat siten, että (i) ne ovat erillisiä merkkejä, vai (ii) siten, että niillä kullakin on itsenäinen erottava tehtävä? Jos se riippuu tästä, millä tavalla?

Kun yhteisön tavaramerkkiä ei ole rekisteröity värillisenä, mutta tavaramerkin haltija on käyttänyt sitä laajamittaisesti tietyn värisenä tai tietyn väriyhdistelmän värisenä siten, että merkittävä osa yleisöä (osassa yhteisöä mutta ei koko yhteisössä) yhdistää kyseisen tavaramerkin kyseiseen väriin tai väriyhdistelmään, onko vastapuolen käyttämän riidanalaisen merkin värillä tai väreillä merkitystä siinä kokonaisarvioinnissa, joka koskee (i) asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua sekaannusvaaraa tai (ii) saman asetuksen 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua epäoikeutettua hyväksikäyttöä? Jos niillä on merkitystä, millä tavalla?

5)	Jos vastaus on myöntävä, onko kokonaisarvioinnissa merkitystä sillä, että merkittävä osa yleisöä yhdistää vastapuolen itsensä siihen väriin tai tiettyyn väriyhdistelmään, jota vastapuoli käyttää riidanalaisessa merkissä?

(1) EUVL L 78, s. 1.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/13

Valitus, jonka Volkswagen AG on tehnyt 29.5.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-63/09, Volkswagen AG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) 21.3.2012 annetusta tuomiosta

(Asia C-260/12)

2012/C 227/19

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Volkswagen AG (edustaja: Rechtsanwalt H.-P. Schrammek, Rechtsanwalt C. Drzymalla ja Rechtsanwalt S. Risthaus)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-63/09 21.3.2012 antaman tuomion.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-63/09 21.3.2012 antamaa tuomiota, jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jonka Volkswagen AG oli nostanut SMHV:n toisen valituslautakunnan 9.12.2008 tekemästä päätöksestä (asia R 749/2007-2), joka koski Volkswagen AG:n ja Suzuki Motor Corporationin välistä väitemenettelyä.

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi seuraaviin perusteisiin:

—	menettelylliset virheet kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisen ja tosiseikkojen vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen vuoksi

—	unionin oikeuden rikkominen yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (yhteisön tavaramerkkiasetus) (1) 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan virheellisen soveltamisen vuoksi.

Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi sen oikeutta tulla kuuluksi ja otti tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla, kun se sivuutti valittajan esittämän tosiseikkojen kuvauksen. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin valittaja esitti yksityiskohtaisen selvityksen merkin SWIFT kuvailevasta merkityksestä englannin kielessä. Valittajan mukaan kyseinen tuomioistuin kiinnitti yhtä vähän huomiota sen kannekirjelmässä esittämään selvitykseen eroista, jotka koskevat sitä, miten yleisö eri osavaltioissa ymmärtää merkin GTI kaupallisessa käytössä.

Valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin lisäksi hylkäsi virheellisesti sen esimerkkinä kuvailevasta merkityksestä esittämät kolmikirjaimiset sanamerkit, jotka sisälsivät i-kirjaimen ja jotka oli rekisteröity erottamiskykyisinä merkkeinä. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin loukkasi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia periaatteita, kun se antoi tavaramerkkirekisteröinnille ratkaisevan arvon todisteena. Tuomioistuin loukkasi valittajan oikeutta tulla kuulluksi jättäessään ottamatta huomioon ilmaisun GTI erityisen aseman.

Lopuksi valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin otti tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla, kun se arvosteli valittajaa virheellisesti siitä, ettei tämä ollut esittänyt riittäviä tietoja tavaramerkin GTI oikeudellisesta täytäntöönpanosta. Kyseinen tuomioistuin ei valittajan mukaan myöskään ottanut huomioon tämän väitettä, joka koski niiden todisteiden todistusarvoa, joihin sisämarkkinoiden harmonisointivirasto perusti päätelmänsä tavaramerkin kaupallista käyttöä Ruotsissa koskevilta osin.

Valittaja väittää, ettei unionin yleinen tuomioistuin soveltanut yhteisön tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa asianmukaisella tavalla ja että se rikkoi siten unionin oikeutta. Yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus hylätään, jos yhdessäkin jäsenvaltiossa on olemassa aikaisempi tavaramerkkioikeus, joka koskee samankaltaista tavaramerkkiä ja joka on sekoitettavissa haettuun tavaramerkkiin. Kyseinen tuomioistuin tarkasteli kuitenkin ”Euroopan unionia kokonaisuutena” ja otti siten huomioon maita, joissa ei ollut olemassa mainitunlaista tavaramerkkioikeutta. Valittajan mukaan tämä on vastoin asiassa C-3/03, Matratzen Concord annetusta tuomiosta (2) ilmenevää oikeuskäytäntöä.

Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi unionin oikeutta, kun se katsoi, että merkki GTI kuvailee teknistä ominaisuutta huolimatta siitä, että kyseinen merkki on rekisteröity tavaramerkiksi useissa jäsenvaltioissa. Valittajan mukaan on yksinomaan kunkin toimivaltaisen keskusviranomaisen tehtävänä päättää siitä, onko tavaramerkki sen alueella mahdollisesti kuvaileva. Unionin elin voi ottaa kantaa siihen, onko kansallinen tavaramerkki pätemätön, ainoastaan silloin, kun se arvioi sekaannusvaaraa tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen yhteydessä.

Valittaja väittää lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se asetti uusia kriteerejä tavaramerkin osatekijän itsenäisyyden arvioimiseksi riidanalaisen rekisteröintihakemuksen yhteydessä. Unionin yleinen tuomioistuin rikkoi unionin oikeutta myös, kun se totesi, ettei kyseinen tavaramerkki itsessään ole riittävä ilmaisemaan kuluttajalle tavaran kaupallista alkuperää vaan kuluttajan on ponnisteltava saadakseen lisää tietoa, joka ei liity haettuun tavaramerkkiin, ja erityisesti tavaran tosiasiallista valmistajaa koskevia mainintoja. Lopuksi valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin aliarvioi sekaannusvaaran arvioinnissa tavaramerkkisarjaa koskevan näkökohdan, sillä tämä ei ottanut huomioon sitä seikkaa, että tavaramerkki SWIFT GTI kuuluu samaan valittajan tavaramerkkisarjoihin Golf GTI ja Lupo GTI.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EYVL L 78, s. 1).

(2) Asia C-3/03, Matratzen Concord, tuomio 28.4.2004 (Kok., s. I-3657).

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/14

Valitus, jonka Annunziata Del Prete on tehnyt 29.5.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-420/10, Giorgio Armani v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 27.3.2012 annetusta tuomiosta

(Asia C-261/12)

2012/C 227/20

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Annunziata Del Prete (edustaja: asianajaja R. Bocchini)

Muu osapuoli: Giorgio Armani SpA, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vaatimukset

—

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 27.3.2012 antama tuomio on kumottava kokonaisuudessaan, ja SMHV:n toisen valituslautakunnan 8.7.2010 ja 19.7.2010 tiedoksi annettu päätös on näin ollen pysytettävä, koska se on täysin yhteisön tavaramerkistä annetussa asetuksessa (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, joka on ainoa väitekirjelmässä vedottu säännös, säädetyn järjestelmän mukainen

—	valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut on korvattava.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)	Valittaja kiistää, että yhteisön tavaramerkki nro 6314462, ”AMICI JUNIOR”, olisi graafisesti tai äänneasultaan samankaltainen kuin Italian kansalliset tavaramerkit nro 912114, ”AJ ARMANI JEANS”, ja nro 998554, ”ARMANI JUNIOR”.

2)	Valituksenalaisessa tuomiossa olisi pitänyt soveltaa asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohtaa ja tunnettuusperiaatetta, sillä Giorgio Armani SpA ei ollut sitä nimenomaisesti kiistänyt.

(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/15

Valitus, jonka Telefónica SA on tehnyt 1.6.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-228/10, Telefónica v. komissio, 21.3.2012 antamasta määräyksestä

(Asia C-274/12 P)

2012/C 227/21

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Telefónica SA (edustajat: abogado J. Ruiz Calzado, Rechtsanwalt M. Núñez-Müller ja abogado J. Domínguez Pérez)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	Valituksenalainen määräys on kumottava

—	asiassa T-228/10 nostettu kumoamiskanne on tutkittava ja asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimen käsiteltäväksi

—	komissio on velvoitettava korvaamaan kanteen tutkittavaksi ottamista koskevista menettelyistä kummassakin oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen antaessaan määräyksen, joka loukkaa oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan. Esittäessään yleisen toteamuksen siitä, että ennakkoratkaisupyyntömenettely olisi aina asianmukainen ja mahdollinen, unionin yleinen tuomioistuin loukkaa ihmisoikeuksista ja perusvapauksista tehdyn yleissopimuksen 6 ja 13 artiklaan perustuvaa kantajan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, joka on nimenomaisesti tunnustettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa.

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on tulkinnut moniselitteisesti oikeuskäytäntöä, joka koskee valtiontuista tehdyistä sellaisista päätöksistä nostettujen kanteiden tutkittavaksi ottamista, joissa tukijärjestelmä todetaan lainvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

Unionin tuomioistuin on tulkinnut SEUT 263 artiklan neljännen kohdan loppuosaa virheellisesti. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa oikeudellisesti virheellisesti, että riidanalaisen päätöksen kaltaiset valtiontukia koskevat päätökset edellyttävät perustamissopimuksen uudessa määräyksessä tarkoitettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä. Unionin yleinen tuomioistuin sivuuttaa määräyksessään sen, että valtiontukia koskevalla kielteisellä päätöksellä on välitön oikeusvaikutus, se johtaa välittömästi myönnettyjen tukien lainvastaisuuteen ja merkitsee tavallisesti jäsenvaltioiden velvollisuutta periä ne takaisin.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/15

Kanne 8.6.2012 — Euroopan komissio v. Unkari

(Asia C-288/12)

2012/C 227/22

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Martenczuk ja B. D. Simon)

Vastaaja: Unkari

Vaatimukset

—

Unionin tuomioistuimen on todettava, ettei Unkari ole noudattanut yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se on ennenaikaisesti lakkauttanut tietosuojavaltuutetun toimen.

—	Unkari on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivissä 95/46/EY edellytetään, että jäsenvaltioiden kyseisen direktiivin voimaansaattamiseksi antamien säännösten soveltamista valvoo yksi tai useampi itsenäisesti tehtäviään suorittava viranomainen.

Unkarissa kyseinen viranomainen oli 31.12.2011 asti tietosuojavaltuutettu. 31.12.2011 asti voimassa olleen Unkarin lainsäädännön mukaan Unkarin parlamentti nimitti kyseisen valtuutetun kuuden vuoden pituisen toimikauden ajaksi. Koska 31.12.2011 virassa olleen tietosuojavaltuutetun toimikausi alkoi 29.9.2008, sen olisi normaaliolosuhteissa pitänyt jatkua vuoden 2014 joulukuuhun saakka.

Asian kannalta merkityksellistä Unkarin lainsäädäntöä muutettiin 1.1.2012 alkavin vaikutuksin. Näiden muutosten vuoksi tietosuoja-järjestelmä kumottiin ja 29.9.2008 lähtien olemassa ollut tietosuojavaltuutetun toimi lakkautettiin. Direktiivissä 95/46/EY tarkoitettu tietosuojaa valvova viranomainen on nyttemmin äskettäin perustettu kansallinen tietosuojaan ja tietojen vapauteen liittyviä asioita hoitava kansallinen viranomainen (Nemzeti Adatvédelmi és Információszabadság Hatóság, jäljempänä NAIH). Uusien säännösten mukaan NAIH:illa on puheenjohtaja, jonka tasavallan presidentti pääministerin esityksestä nimittää yhdeksän vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Tähän toimeen ei nimitetty aikaisempaa tietosuojavaltuutettua.

Komission mukaan tietosuojaa valvovan viranomaisen ennenaikaisella lakkauttamisella loukataan kyseiselle viranomaiselle direktiivin mukaan kuuluvaa riippumattomuutta. Koska direktiivissä ei määritellä tietosuojaa valvovan viranomaisen toimikauden pituutta, jäsenvaltiot voivat lähtökohtaisesti päättää siitä itse. Sen on kuitenkin oltava kohtuullisen pitkä, ja joka tapauksessa välttämätöntä on, että jäsenvaltio myös noudattaa sitä. Jos se ei sitä noudattaisi, olisi olemassa vaara, ettei valvontaviranomainen hoitaisi tehtäviään puolueettomasti toimikauden ennenaikaisen lakkaamisen pelossa, mikä vaarantaa sen riippumattomuuden.

Komissio toteaa kanteen tutkittavaksi ottamisesta, että koska aikaisempaa tietosuojavaltuutettua ei ollut uudelleen nimitetty tähän virkaan perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymiseen mennessä, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu yhä. Oikaisu on mahdotonta: Unkarin on toteuttava kaikki ne toimenpiteet, jotka tarvitaan aikaisemman tietosuojavaltuutetun ottamiseksi takaisin hoitamaan direktiivin 95/46/EY mukaista virkaa jäljellä olevan toimikauden ajaksi. Komissio voi pitää asianmukaisena oikaisuna menettelyä, jossa aikaisempi tietosuojavaltuutettu nimitettäisiin tuoksi ajaksi NAIH:n puheenjohtajaksi. Unkari ei voi tässä suhteessa vedota NAIH:n nykyisen puheenjohtajan riippumattomuuteen, sillä näin se vetoaisi puolustuksekseen omaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseensä. Kyseisen noudattamatta jättämisen seuraukset on korjattava mutta niitä ei ole ylläpidettävä.

Komission mukaan kyseisen toimen lakkauttamista voidaan perustella ainoastaan vakavilla ja objektiivisesti tarkistettavissa olevilla syillä, mutta Unkari ei ole tällaisia esittänyt.

Komissio ei riitauta Unkarin oikeutta muuttaa valvontaviranomaistaan, esimerkiksi oikeutta luopua vanhasta ”tietosuojavaltuuttu”-mallista ja ottaa tilalle Unkarin oikeuden mukaista ”viranomais”-mallia. Toimielin-mallin muuttamisen ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa sitä, että aikaisempi tietosuojaviranomaisen toimi lakkautetaan. Unkarilla oli ollut mahdollisuus säätää kansallisessa oikeudessaan joko siitä, että uutta mallia sovellettaisiin vasta virassa olleen tietosuojavaltuutetun toimikauden päätyttyä tai siitä, että hänestä tulisi uuden viranomaisen puheenjohtaja toimikaudestaan jäljellä olevaksi ajaksi.

Jos hyväksyttäisiin perustelu, jonka mukaan jäsenvaltiolla on oikeus muuttaa mallia, komission mukaan tästä seuraisi, että kaikkiin tietosuojavaltuutettuihin kohdistuisi unionissa jatkuva uhka siitä, että heidän toimensa lakkautettaisiin lainsäätäjän toimella, jolla pyrittäisiin poistamaan näitä tehtäviä parhaillaan hoitava viranomainen ja luomaan tilalle uusi direktiivissä 95/46/EY säädettyjä tehtäviä hoitava viranomainen. Ei voida pitää mahdottomana, että poliittiset viranomaiset käyttäisivät tällaisia uudistuksia hyväkseen sanktioidakseen ja valvoakseen niitä närkästyttäneitä tietosuojaviranomaisia. Pelkästään tällaisten paineiden vaara on jo sellaisenaan yhteensoveltumaton valvontaviranomaisten täyden riippumattomuuden kanssa.

Komission mukaan Unkari ei voi myöskään vedota aikaisemman tietosuojavaltuutetun lehdistössä julkaistuihin hämäriin lausuntoihin, joiden mukaan hän ei olisi ollut enää suostuvainen hoitamaan direktiivin 95/46/EY mukaisia tehtäviään, eikä tointa olisi tällä perusteella saatu lakkauttaa ennenaikaisesti.

(1) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 3.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.6.2012 — Biofrescos v. komissio

(Asia T-159/09) (1)

(Tulliliitto - Indonesiasta peräisin olevat pakastetut katkaravut - Alkuperätodistukset, jotka eivät ole voimassa - Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin - Tuontitullien peruuttamista koskeva hakemus - Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 220 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 239 artikla)

2012/C 227/23

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Biofrescos — Comércio de Produtos Alimentares, Lda (Linda-a-Velha, Portugali) (edustaja: asianajaja A. de Magalhães Menezes)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R. Lyal, P. Guerra e Andrade ja L. Bouyon)

Oikeudenkäynnin kohde

16.1.2009 tehtyä komission päätöstä K (2009) 72 lopull., jossa todetaan, että tuontitullit on kannettava jälkikäteen ja että näiden tullien peruuttaminen ei ole perusteltua tietyssä tapauksessa, koskeva kumoamisvaatimus.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Biofrescos — Comércio de Produtos Alimentares, Lda velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 153, 4.7.2009.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Kavaklidere-Europe v. SMHV — Yakult Honsha (Yakut)

(Asia T-276/09) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Yakut rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi yhteisön kuviomerkki Yakult - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 227/24

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kavaklidere-Europe (Schoten, Belgia) (edustajat: aluksi asianajajat J. Vercraeye ja I. Tytgat, sitten asianajajat J. Vercraeye ja B. De Vuyst)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Botis)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Yakult Honsha Kabushiki Kaisha (Tokio, Japani) (edustajat: M. Edenborough, QC, solicitor P. Harris ja barrister T. Elias)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen jaoston 8.5.2009 (asia R 1396/2008-4) tekemästä päätöksestä, joka koskee Yakult Honsha Kabushiki Kaishan ja Kavaklidere-Europen välistä väitemenettelyä.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kavaklidere-Europe velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 244, 10.10.2009.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/17

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Espanja v. komissio

(Asiat T-178/10, T-263/10 ja T-265/10) (1)

(Espanjan hallinnoimat koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelmat - Välimaksupyyntö - Sellaisen näytön olemassaolo, joka viittaa huomattaviin puutteisiin hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnassa - Maksun suorittamista koskevan määräajan keskeytystoimenpiteet - Kumoamiskanne - Tutkittavaksi ottaminen - Tarkastusstrategia - Oikeusvarmuus - Luottamuksensuoja - Suhteellisuus)

2012/C 227/25

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: N. Díaz Abad)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Urraca Caviedes ja B. Conte sekä asiassa T-178/10 A. Steiblytė)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanteet, jotka on nostettu komission 12.2.2010 (asia T-178/10), 8.4.2010 (asia T-263/10) ja 15.4.2010 (asia T-265/10) tekemistä päätöksistä, joilla Espanjan viranomaisille ilmoitettiin Espanjan kuningaskunnan esittämien tiettyjen välimaksupyyntöjen perusteella suoritettavia maksuja koskevan määräajan keskeyttämisestä

Tuomiolauselma

1)	Asiat T-178/10, T-263/10 ja T-265/10 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)	Kanteet hylätään.

3)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 161, 19.6.2010.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Espanja v. komissio

(Asiat T-264/10 ja T-266/10) (1)

(Espanjan hallinnoima koheesiorahaston ja EAKR:n toimintaohjelma (ESR:n toimintaohjelma syrjinnän ehkäisemiseksi 2007-2013) - Pyyntö välimaksun suorittamiseksi - Päätös keskeyttää maksamiselle asetetun määräajan kuluminen hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan vakavien puutteiden johdosta - Kumoamiskanne - Tutkittavaksi ottaminen - Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 87 artiklan 2 kohta)

2012/C 227/26

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Espanjan kuningaskunta (asiamies: N. Díaz Abad)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Urraca Caviedes ja B. Conte)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanteet, jotka on nostettu komission 10.5.2010 (T-264/10) ja 11.5.2010 (T-266/10) tekemistä päätöksistä, joilla Espanjan viranomaisille ilmoitettiin, että maksamiselle asetetun määräajan kuluminen oli keskeytetty eräiden Espanjan kuningaskunnan esittämien välimaksupyyntöjen osalta

Tuomiolauselma

1)	Asiat T-264/10 ja T-266/10 yhdistetään tuomion antamista varten.

2)	Euroopan komission 10. ja 11.5.2010 tekemät päätökset, joilla Espanjan viranomaisille ilmoitettiin, että maksamiselle asetetun määräajan kuluminen oli keskeytetty eräiden Espanjan kuningaskunnan esittämien välimaksupyyntöjen osalta, kumotaan.

3)	Vaatimus siitä, että vaatimus viivästyskoron maksamisesta todetaan perustelluksi, hylätään.

4)	Niistä vaatimuksista, joilla unionin yleistä tuomioistuinta pyydetään määräämään työjärjestyksensä 64 artiklan mukaisista prosessinjohtotoimista, ei ole tarpeen lausua.

5)	Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 221, 14.8.2010.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/18

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.6.2012 — Kraft Foods Schweiz v. SMHV — Compañía Nacional de Chocolates (CORONA)

(Asia T-357/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin CORONA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisemmat kansalliset sanamerkit KARUNA ja KARŪNA - Suhteelliset hylkäysperusteet - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta - Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)

2012/C 227/27

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Kraft Foods Schweiz Holding GmbH (Zug, Sveitsi) (edustajat: asianajajat P. Péters ja T. de Haan)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: P. Geroulakos)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Compañía Nacional de Chocolates, SA (Medellín, Kolumbia) (edustaja: asianajaja I. Temiño Ceniceros)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 29.6.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 696/2009-4), joka koskee Kraft Foods Schweiz Holding GmbH:n ja Compañia Nacional de Chocolates, SA:n välistä väitemenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kraft Foods Schweiz Holding GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 288, 23.10.2010.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Fruit of the Loom v. SMHV — Blueshore Management (FRUIT)

(Asia T-514/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Menettämismenettely - Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki FRUIT - Käyttämättä jättäminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta)

2012/C 227/28

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Fruit of the Loom, Inc. (Bowling Green, Kentucky, Yhdysvallat) (edustajat: barrister S. Malynicz ja solicitor V. Marsland)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: aluksi S. Schäffner, sitten G. Schneider, sitten D. Botis, ja lopuksi J. Crespo Carrillo)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Blueshore Management SA (Cernusco Sul Naviglio, Italia) (edustajat: asianajajat S. Corona ja G. Ciccone)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus SMHV:n neljännen valituslautakunnan 30.8.2010 tekemästä päätöksestä (asia 1686/2008-4), joka koski Blueshore Management SA:n ja Fruit of the Loom, Inc:n välistä menettämismenettelyä

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Fruit of the Loom, Inc. vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan SMHV:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Blueshore Management SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 13, 15.1.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.6.2012 — H.Eich v. SMHV — Arav (H.EICH)

(Asia T-557/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin H.EICH rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi - Aikaisempi kansallinen kuviomerkki H SILVIAN HEACH - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2012/C 227/29

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: H.Eich Srl (Signa, Italia) (edustajat: asianajajat D. Mainini, T. Rubin, A. Masetti Zannini de Concina, M. Bucarelli, G. Petrocchi ja B. Passaretti)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehet: G. Mannucci ja R. Pethke)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Arav Holding Srl (Palma Campania, Italia) (edustaja: asianajaja R. Bocchini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kanne SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 9.9.2010 asiassa R 1411/2009-1 tekemästä päätöksestä, joka liittyy Arav Holding Srl:n ja H.Eich Srl:n väliseen väitemenettelyyn.

Tuomiolauselma

1)	Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ensimmäisen valituslautakunnan 9.9.2010 asiassa R 1411/2009-1 tekemä päätös kumotaan.

2)	SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan H.Eich Srl:lle unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut.

3)	SMHV vastaa ensimmäisessä valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneista välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista.

4)	Arav Holding Srl vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/19

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.6.2012 — Arango Jaramillo ym. v. EIP

(Asia T-234/11 P) (1)

(Valitus - Henkilöstö - EIP:n työntekijät - Eläkkeet - Eläkemaksut - Kanteen tutkimatta jättäminen ensimmäisessä oikeusasteessa sillä perusteella, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat - Kanteen nostamisen määräaika - Myöhästyminen - Kohtuullinen määräaika)

2012/C 227/30

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittajat: Oscar Orlando Arango Jaramillo (Luxemburg, Luxemburg) ja 34 muuta Euroopan investointipankin palveluksessa olevaa henkilöä, joiden nimet mainitaan tuomion liitteessä (edustajat: asianajajat B. Cortese ja C. Cortese)

Valittajan vastapuoli: Euroopan investointipankki (asiamiehet: C. Gómez de la Cruz ja T. Gilliams, avustajanaan asianajaja P.-E. Partsch)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-34/10, Arango Jaramillo ym. v. EIP, 4.2.2011 antaman määräyksen (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamiseksi.

Tuomiolauselma

1)	Valitus hylätään.

2)	Oscar Orlando Arango Jaramillo ja 34 muuta Euroopan investointipankin (EIP) palveluksessa olevaa henkilöä, joiden nimet mainitaan tuomion liitteessä vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja heidät velvoitetaan korvaamaan EIP:lle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 211, 16.7.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/20

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.6.2012 — Vesteda Groep v. komissio

(Asia T-206/10) (1)

(Valtiontuki - Alankomaiden myöntämä tukijärjestelmä asuntotuotantoyhtiöiden hyväksi - Olemassa oleva tuki - Päätös jäsenvaltion sitoumusten hyväksymisestä - Kumoamiskanne - Asiavaltuus - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 227/31

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: Vesteda Groep BV (Maastricht, Alankomaat) (edustajat: asianajajat G. van der Wal ja T. Boesman)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: H. van Vliet, S. Noë ja S. Thomas, avustajanaan asianajaja H. Gilliams)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamiskanne valtiontukia E 2/2005 ja N 642/2009 koskevasta 15.12.2009 tehdystä komission päätöksestä K(2009) 9963 lopullinen — Alankomaat — Olemassa oleva tuki ja hankekohtainen erityistuki asuntotuotantoyhtiöille.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Vesteda Groep BV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 179, 3.7.2010.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/20

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2011 — Google v. SMHV — G-mail (GMail)

(Asia T-527/10) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väite - Väitteen peruuttaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 227/32

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Google, Inc. (Wilmington, Yhdysvallat) (edustajat: asianajajat M. Kinkeldey ja A. Bognár)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamies: D. Botis)

Vastapuoli valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: G-mail GmbH (Los Angeles, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja S. Eble)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus SMHV:n neljännen valituslautakunnan 8.9.2010 tekemästä päätöksestä (asia R 342/2010-4), joka koski Giersch Ventures LLC:n ja Google, Inc:n välistä väitemenettelyä

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.

2)	Kantaja ja väliintulija vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan kumpikin korvaamaan puolet vastaajan oikeudenkäyntiluista.

(1) EUVL C 30, 29.1.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/20

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.6.2012 — Attey ym. v. neuvosto

(Asiat T-118/11, T-123/11 ja T-124/11) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Norsunluurannikon tilanteen vuoksi toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Poistaminen niiden henkilöiden luettelosta, joita kyseiset toimenpiteet koskevat - Kumoamiskanne - Lausunnon antaminen asiasta raukeaa)

2012/C 227/33

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: Philipp Attey (Abidjan, Norsunluurannikko) (asia T-118/11), Thierry Legré (Abidjan) (asia T-123/11) ja Stéphane Kipré (Abidjan) (T-124/11) (edustaja: asianajaja J. C. Tchikaya)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja M. Chavrier)

Väliintulijat, jotka tukevat vastaajan vaatimuksia: Norsunluurannikon tasavalta (edustajat: asianajajat J. P. Mignard ja J. P. Benoit) ja Euroopan komissio (asiamiehet: A. Bordes ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kumoamisvaatimukset, jotka koskevat yhtäältä Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 14.1.2011 tehtyä neuvoston päätöstä 2011/18/YUTP (EUVL L 11, s. 36) ja toisaalta tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta 14.1.2011 annettua neuvoston asetusta (EU) N:o 25/2011 (EUVL L 11, s. 1) kantajia koskevin osin.

Määräysosa

1)	Asiat T-118/11, T-123/11 ja T-124/11 yhdistetään määräyksen antamista varten.

2)	Lausunnon antaminen kanteista raukeaa.

3)	Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Philipp Atteyn, Thierry Legrén ja Stéphane Kiprén oikeudenkäyntikulut.

4)	Norsunluurannikon tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 130, 30.4.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/21

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.6.2012 — Transports Schiocchet — Excursions v. neuvosto ja komissio

(Asia T-203/11) (1)

(Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu - Jäsenvaltioiden välinen linja-autoliikenne - Asetus (ETY) N:o 684/92 - Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen - Oikeussääntöä ei ole rikottu - Selvästi täysin perusteeton kanne)

2012/C 227/34

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Transports Schiocchet — Excursions (Beauvillers, Ranska) (edustaja: asianajaja É. Deshoulières)

Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: E. Karlsson ja E. Dumitriu-Segnana)ja Euroopan komissio (asiamiehet: G. Rozet ja N. Yerrell)

Oikeudenkäynnin kohde

Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva kanne, jolla vaaditaan vahingonkorvausta kantajan väitetysti kärsimästä vahingosta, joka on aiheutunut yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla 16.3.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 684/92 (EYVL L 74, s. 1) soveltamisesta.

Määräysosa

1)	Kanne hylätään selvästi täysin perusteettomana.

2)	Transports Schiocchet — Excursions velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 186, 25.6.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/21

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.6.2012 — Elti v. unionin Montenegron edustusto

(Asia T-395/11) (1)

(Kumoamiskanne - Julkiset tavaranhankinnat - Tarjouspyyntömenettely - Montenegron julkisten radio- ja televisiolähetysten digitalisointi - Unionin Montenegron edustuston tekemä hankintapäätös - Vastaaja-aseman puuttuminen - Tutkimatta jättäminen)

2012/C 227/35

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Elti d.o.o. (Gornja Radgona, Slovenia) (edustaja: asianajaja N. Zidar Klemenčič)

Vastaaja: Euroopan unionin Montenegron edustusto (edustajat: aluksi asiamies N. Bertolini, sittemmin asianajajat J. Stuyck et A. M. Vandromme)

Oikeudenkäynnin kohde

Ensisijaisesti vaatimus unionin Montenegron edustuston päällikön 21.3.2011 tekemän sellaisen päätöksen kumoamiseksi, jolla hylättiin kantajan tarjous laitteiston toimittamisesta Montenegron julkisten radio- ja televisiolähetysten digitalisointia varten ja jolla vastaavasti hyväksyttiin toisen yrityksen tekemä tarjous, ja toissijaisesti vahingonkorvausvaatimus

Määräysosa

1)	Kanne hylätään.

2)	Elti d.o.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan luettuina.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/22

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 13.6.2012 — Morison Menon Chartered Accountants ym. v. neuvosto

(Asia T-656/11 R II)

(Välitoimimenettely - Lausunnon antamisen raukeaminen)

2012/C 227/36

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Morison Menon Chartered Accountants (Dubai, Yhdistyneet arabiemiirikunnat), Morison Menon Chartered Accountants — Dubaï Office (Dubai), Morison Menon Chartered Accountants — Sharjah Office (Sharjah, Yhdistyneet arabiemiirikunnat) (edustajat: asianajajat H. Viaene, D. Gillet ja T. Ruys)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M.-M. Joséphidès ja G. Étienne)

Oikeudenkäynnin kohde

Hakemus, jolla vaaditaan yhtäältä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1245/2011 (EUVL L 319, s. 11) ja toisaalta Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 1.12.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/783/YUTP (EUVL L 319, s. 71) täytäntöönpanon lykkäämistä siltä osin kuin niissä on otettu Morison Menon Chartered Accountant -niminen yhteisö luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joiden varat ja muut taloudelliset resurssit jäädytetään

Määräysosa

1)	Lausunnon antaminen välitoimihakemuksesta raukeaa.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/22

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.6.2012 — Valittajana Strack sekä muuna osapuolena komissio

(Asia T-65/12 P) (1)

(Muutoksenhaku - Henkilöstö - Virkamiehet - Siirtämistä koskeva määräys - Päätös, johon ei voida hakea muutosta - Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)

2012/C 227/37

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Guido Strack (Köln, Saksa) (edustaja: asianajaja H. Tettenborn)

Muu osapuoli: Euroopan komissio (asiamiehet: H. Krämer ja B. Eggers)

Oikeudenkäynnin kohde

Valitus, joka on tehty Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-44/05 RENV, Strack v. komissio, 7.12.2011 antamasta määräyksestä (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja joka koskee tämän määräyksen kumoamista

Määräysosa

1)	Valitus hylätään.

2)	Guido Strack vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeudenkäynnissä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 118, 21.4.2012.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/22

Kanne 21.5.2012 — Ålands Industrihus v. komissio

(Asia T-212/12)

2012/C 227/38

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: Ålands Industrihus Ab (Maarianhamina, Suomi) (edustaja: asianajaja L. Laitinen)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan Euroopan komission 13.7.2011 tekemän päätöksen nro C 6/2008, joka koskee Ahvenanmaan maakuntahallituksen Ålands Industrihus AB:n hyväksi toteuttamia toimenpiteitä

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan virheelliseen soveltamiseen — kyse ei ole valtiontuesta

Kantaja väittää, etteivät kyseiset pääomankorotus ja lainatakaukset merkitse valtiontukea, koska kyseiset toimet eivät ole vääristäneet kilpailua siinä määrin, että ne olisivat vaikuttaneet jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on tehnyt tosiseikkojen osalta ilmeisen arviointivirheen erityisesti todetessaan, ettei ole olemassa minkäänlaista absoluuttista estettä sille, että muualla asuvat yritykset harjoittavat toimintaa Ahvenanmaalla, eikä varsinkaan estettä sille, että ne tekevät sijoituksia paikallisilla kiinteistömarkkinoilla.

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja markkinataloussijoittajaperiaatteen virheelliseen soveltamiseen — kyse ei ole valtiontuesta

Kantaja toteaa, että kaikki pääomankorotukset olivat yhteensopivia markkinataloussijoittajaperiaatteen kanssa ja etteivät ne näin ollen ole vääristäneet tai uhanneet vääristää kilpailua siten, että ne olisivat vaikuttaneet jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, joka koskee kyseisen toimenpiteen yhteensopivuutta markkinataloussijoittajaperiaatteen kanssa, koska se on muun muassa virheellisesti ja mielivaltaisesti arvioinut tuotto-odotuksia siten, että se on ottanut huomioon ainoastaan tietyn vuoden vuosituotot. Kantajan mielestä todelliset tuotto-odotukset perustuvat vuosituoton ja ennakoidun arvonnousun yhdistelmään.

3)	Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei olemassa olevia tukia ole otettu riittävästi huomioon takausten osalta Komissio ei ole ottanut huomioon sitä, että ainakin kaksi myönnetyistä takauksista kuuluu olemassa olevien tukijärjestelmien piiriin.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu tosiseikkojen virheelliseen arviointiin ja perustelujen puutteellisuuteen

Jos kyseisiä toimenpiteitä kaikesta huolimatta pidettäisiin valtiontukena, takaisin perittävät määrät on määritetty virheellisesti. Komissio on ensinnäkin esittänyt hyvin heikot, puutteelliset ja erittäin lyhytsanaiset perustelut sille, että koko sijoitettu määrä on perittävä takaisin. Toiseksi komissio on puutteellisin perusteluin ja mielivaltaisesti määrittänyt takausten tukiosuuden kohtuuttomalle ja epärealistiselle tasolle. Kantaja toteaa, että komission perustelujen puutteellisuus ja mielivaltaisuus aiheuttaa sen, ettei kantaja voi riittävällä tavalla vastata komission väitteisiin.

Viides kanneperuste, joka koskee viitekorkoa koskevien sääntöjen virheellistä soveltamista

Komissio on takausten tukiosuutta määrittäessään soveltanut taannehtivasti viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annettua komission tiedonantoa. (1) Tämä lainvastainen soveltaminen on johtanut siihen, että takauksiin liittyvä takaisin perittäväksi määrätty tukiosuus on suurempi kuin se määrä, joka olisi perittävä takaisin, jos olisi sovellettu asianmukaisia sääntöjä, jotka kantajan mukaan ovat viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä annetussa tiedonannossa 97/C 273/03 (2), joka oli voimassa takauksia myönnettäessä.

Kuudes kanneperuste, joka koskee sitä, että kantajalla oli tukien osalta perusteltu luottamus

Niiden seikkojen perusteella, jotka on esitetty ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kanneperusteessa, kantajalla oli perusteltu luottamus siihen, että maakuntahallituksen toimenpiteet eivät merkinneet kiellettyä valtiontukea. Kantaja lisäksi tiedusteli asiaa erikseen maakuntahallitukselta, joka vahvisti, että kyseiset toimenpiteet kuuluivat ilmoitettujen tukien piiriin.

Seitsemäs kanneperuste, joka koskee sitä, että komission päätös loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta ja SEUT 345 artiklassa tarkoitettua omistusoikeusjärjestelmää

Komissio on jättänyt täysin huomioitta Maarianhaminan kaupungin tekemät sijoitukset, mikä aiheuttaa sen, että tilanteessa, jossa tuet määrätään perittäviksi takaisin, osakkaita voitaisiin Suomen osakeyhtiölaissa edellytetyllä tavalla kohdella yhdenvertaisesti. Komission laiminlyönti johtaa myös siihen, että taloudellinen lopputulos vääristyy asianosaisten kannalta tavalla, joka on ristiriidassa SEUT 345 artiklan — jonka mukaan perussopimuksilla ei puututa jäsenvaltioiden omistusoikeusjärjestelmiin — kanssa.

(1) EUVL 2008, C 14, s. 6.

(2) EYVL 1997, C 273, s. 3.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/23

Kanne 21.5.2012 — Indesit Company v. SMHV — ILVE (quadrio)

(Asia T-214/12)

2012/C 227/39

Kannekirjelmän kieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Indesit Company SpA (Fabriano, Italia) (edustajat: asianajaja G. Floridia ja asianajaja R. Floridia)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: ILVE-Industria Lavorazione Veneta Elettrodomestici SpA (Campodarsego, Italia)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan asiassa R 2219/2010-1 14.3.2012 tehdyn ensimmäisen valituslautakunnan päätöksen ja julistamaan laillisesti, että yhteisön tavaramerkki nro 7.313.158, jossa on sana quadrio erityisellä kirjoitustavalla ja jolla merkitään jääkaappeja, on rekisteröintikelpoinen.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Kuviomerkki ”quadrio” luokkaan 11 kuuluville tavaroille — hakemus nro 7.313.158

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: ILVE-Industria Lavorazione Veneta Elettrodomestici SpA

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Sanamerkki QUADRA luokkaan 11 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: Väite hyväksyttiin.

Valituslautakunnan ratkaisu: Valitus hylättiin.

Kanneperusteet: Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan rikkominen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/24

Kanne 28.5.2012 — Saobraćajni institut CIP v. komissio

(Asia T-219/12)

2012/C 227/40

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Saobraćajni institut CIP d.o.o. (Belgrad, Serbia) (edustaja: asianajaja A. Lojpur)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa 27.3.2012 julkaistun kilpailuilmoituksen, joka koskee teknisten asiakirjojen laatimista rautateiden nykyaikaistamishanketta ”Nykyisen rautatielinjan Xb, osuus Novi Sad (rataristeystä lukuun ottamatta) — Subotica — Unkarin raja, muuttaminen kaksirataiseksi ja parantaminen” varten EU:n yhteentoimivuusstandardien sekä AGC- ja AGTC-sopimusten ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessia (SEECP) koskevan sopimuksen mukaisesti (EUVL 2012/S 60/096517) ja jolla kantajan osallistuminen kilpailuun evättiin

—	määrää vahingonkorvausta kärsitystä taloudellisesta vahingosta

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan

—	asiassa ei ollut laillista perustetta evätä ensisilmäyksellä kantajaa osallistumasta tarjouskilpailuun, koska sillä ei ollut intressiristiriitaa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan

—	kantajan epääminen tarjouskilpailusta rikkoo liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annettua asetusta. (1)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan

—	sopimuksen tekoperusteet olivat lainvastaisia.

(1) Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17.7.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006 (EUVL L 210, s. 82).

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/24

Kanne 24.5.2012 — National Trust for Scotland v. SMHV — Comhairle na Eilean Siar (ST KILDA)

(Asia T-222/12)

2012/C 227/41

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: National Trust for Scotland (Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: solicitor J. MacKenzie)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Comhairle na Eilean Siar (Isle of Lewis, Yhdistynyt kuningaskunta)

Vaatimukset

—	sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 26.3.2012 asiassa R 310/2011-4 tekemä päätös on kumottava kokonaisuudessaan ja hakemus on hylättävä

—	SMHV ja mahdolliset väliintulijat on velvoitettava korvaamaan tässä menettelyssä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä valitusmenettelyssä valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ST KILDA luokkiin 9, 16, 35, 39, 41 ja 43 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 8 283 871

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet ja täsmällisemmin todettuna Yhdistyneessä kuningaskunnassa suojattu rekisteröimätön tavaramerkki sekä saman asetuksen 40 artiklan mukaiset kolmansien huomautukset

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet:

—	Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan rikkominen

—	Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 4 kohdan rikkominen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/25

Kanne 28.5.2012 — Ntouvas v. ECDC

(Asia T-223/12)

2012/C 227/42

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Ioannis Ntouvas (Sundbyberg, Ruotsi) (edustaja: asianajaja E. Mylonas)

Vastaaja: Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (Tukholma, Ruotsi)

Vaatimukset

—	Vastaajan 27.3.2012 tekemä päätös, jolla kantajalta evättiin oikeus tutustua Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osaston Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa suorittamaa tarkastusta koskeviin lopullisiin tarkastuskertomuksiin, on kumottava ja

—	vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kaksi kanneperustetta.

Ensimmäinen kanneperuste koskee väitettyä olennaisen menettelymääräyksen (perusteluvelvollisuus) rikkomista, jolla rikotaan näin ollen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (1) 8 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, sillä perusteella, että

—

vastaaja ilmoitti vain abstrakteja ja yleisiä syitä sille, että se eväsi oikeuden tutustua mihinkään Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osaston Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa suorittamaa tarkastusta koskeviin lopullisiin tarkastuskertomuksiin, eikä se myöskään osoittanut, ettei ollut olemassa tietojen ilmaisemista edellyttävää ylivoimaita yleistä etua;

—

vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämisen perusteiden on oltava konkreettiset, yksilölliset ja erityiset, minkä lisäksi niissä on kuvattava asianmukaisesti kantajan tiedonsaantioikeuden ohittava mahdollinen etu sekä osoitettava, ettei tietojen ilmaisemista koskevaa ylivoimaista yleistä etua ole.

Toinen kanneperuste koskee perussopimusten (SEUT 15 artiklan 3 kohta) ja niiden soveltamista koskevan säännöstön (asetus (EY) N:o 1049/2001) rikkomista sillä perusteella, että

—

vastaaja ei noudattanut myöskään asetuksen 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan sekä SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitettaan antaa pyydetyt asiakirjat kantajan tutustuttaviksi 15 työpäivän kuluessa kantajan uudistetun hakemuksen kirjaamisesta, koska se ei perustellut asianmukaisesti ja riittävästi pyydettyjen asiakirjojen tutustuttavaksi antamisen epäämistä.

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi

30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43)

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/25

Kanne 29.5.2012 — Lidl Stiftung & Co. KG v. SMHV — LÍDL MUSIC (LIDL express)

(Asia T-225/12)

2012/C 227/43

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schaeffer, M. Wolter ja A. Marx)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: LÍDL MUSIC, spol. s r.o. (Brno, Tšekin tasavalta)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 21.3.2012 antaman päätöksen (R 2379/2010-1)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki ”LIDL express” luokkaan 15 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 6 857 536

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: kansallinen kuviomerkki ja yhteisön tavaramerkiksi luokkaan 15 kuuluvia tavaroita varten rekisteröity sanamerkki ”LÍDL MUSIC”

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet:

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan ja 42 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä komission asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 3 ja 4 kohdan rikkominen;

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 42 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen;

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/26

Kanne 29.5.2012 — Lidl Stiftung & Co. KG v. SMHV — LÍDL MUSIC (LIDL)

(Asia T-226/12)

2012/C 227/44

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lidl Stiftung & Co. KG (Neckarsulm, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Schaeffer, M. Wolter ja A. Marx)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vastapuoli valituslautakunnassa: LÍDL MUSIC, spol. s r.o. (Brno, Tšekin tasavalta)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 21.3.2012 antaman päätöksen (R 2380/2010-1)

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki ”LIDL” luokkaan 15 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 6 860 025

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: vastapuoli valituslautakunnassa

Väiteosaston ratkaisu: väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet:

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan ja 42 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä komission asetuksen N:o 2868/95 22 säännön 3 ja 4 kohdan rikkominen;

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 42 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen;

—	neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/26

Kanne 30.5.2012 — Saobraćajni institut CIP v. komissio

(Asia T-227/12)

2012/C 227/45

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Saobraćajni institut CIP d.o.o. (Belgrad, Serbia) (edustaja: asianajaja A. Lojpur)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa 27.3.2012 julkaistun kilpailuilmoituksen, joka koskee teknisten asiakirjojen laatimista rautatien nykyaikaistamista koskevaa hanketta ”Nišin uuden yksiraiteisen ohitusradan rakentaminen Robnan asemalta Sicevon asemalle” varten EU:n yhteentoimivuusstandardien, AGC-sopimuksen, AGTC-sopimuksen ja SEECP-sopimuksen mukaisesti ja jolla kantajan osallistuminen kilpailuun evättiin

—	määrää vahingonkorvausta kärsitystä taloudellisesta vahingosta

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan

—	asiassa ei ollut laillista perustetta evätä ensisilmäyksellä kantajaa osallistumasta tarjouskilpailuun, koska sillä ei ollut intressiristiriitaa.

Toinen kanneperuste, jonka mukaan

—	kantajan epääminen tarjouskilpailusta rikkoo liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annettua asetusta. (1)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan

—	sopimuksen tekoperusteet olivat lainvastaisia.

(1) Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17.7.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006 (EUVL L 210, s. 82).

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/27

Kanne 25.5.2012 — Advance Magazine Publishers v. SMHV — Eduardo López Cabré (VOGUE)

(Asia T-229/12)

2012/C 227/46

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Advance Magazine Publishers, Inc. (New York, Yhdysvallat) (edustaja: barrister C. Aikens)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Eduardo López Cabré (Barcelona, Espanja)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) neljännen valituslautakunnan 26.3.2012 tekemän päätöksen (R 1170/2011-4)

—	toissijaisesti hyväksymään väitteen vain siltä osin kuin se koskee seuraavia tavaroita: sateenvarjot, päivänvarjot sekä sateenvarjojen ja päivänvarjojen tarvikkeet ja

—	velvoittamaan vastapuolen korvaamaan kantajalle aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: kuviomerkki ”VOGUE” luokkiin 3, 9, 14, 16, 18, 21, 24, 26, 28, 35, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44 ja 45 kuuluville tavaroille ja palveluille — yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus nro 4 023 041

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: yhteisön ja kansallinen sanamerkki ”VOGUE” ja kansallinen kuviomerkki ”VOGUE moda en lluvia” luokkaan 18 kuuluville tavaroille

Väiteosaston ratkaisu: väitteen osittainen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/27

Kanne 30.5.2012 — Rocket Dog Brands v. SMHV — Julius-K9 (JULIUS K9)

(Asia T-231/12)

2012/C 227/47

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Rocket Dog Brands LLC (Heywood, Yhdysvallat) (edustaja: barrister C. Aikens)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Julius-K9 bt (Szigetszentmiklós, Unkari)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 21.3.2012 asiassa R 1124/2011-4 tekemän päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään kaikkia luokkaan 25 kuuluvia tavaroita koskeva väite

—	velvoittamaan tavaramerkin hakijan korvaamaan väitteentekijän oikeudenkäyntikulut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Vastapuoli valituslautakunnassa

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”JULIUS K9” luokkiin 18, 25 ja 28 kuuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 8 542 201

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kantaja

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Kaksi kuviomerkkiä, jotka esittävät koiraa, (ristikkäin olevia) luita ja aakkosnumeerista yhdistelmää ”K9” luokkiin 14, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita varten

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hylkääminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/28

Kanne 4.6.2012 — Versalis v. komissio

(Asia T-241/12)

2012/C 227/48

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Versalis SpA (San Donato Milanese, Italia) (edustajat: asianajajat F. Moretti, L. Nascimbene ja M. Siragusa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan toimenpiteen, jolla komissio katsoi, että edellytykset Versalis S.p.A:ta ja Eni S.p.A:ta koskevan seuraamusmenettelyn uudelleen aloittamiseen täyttyvät, ja velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanne koskee Euroopan komission 23.4.2012 päivättyyn kirjeeseen (D/2012/042050, otsikko: COMP/F/38.638 — butadieenikumi ja emulsiopolymeroinnilla tuotettu styreenibutadieenikumi — Korjaus) sisältynyttä päätöstä, jolla Versalis S.p.A:lle ilmoitettiin komission päätöksestä antaa uusi väitetiedoksianto ja tehdä uusi rikkomista koskeva päätös, jossa kantajalle määrätään sakkoja, menettelyn COMP/F/38.638 — butadieenikumi ja emulsiopolymeroinnilla tuotettu styreenibutadieenikumi, yhteydessä. Kirje on seurausta asiassa T-59/07 13.7.2011 annetusta tuomiosta, jolla unionin yleinen tuomioistuin kumosi rikkomista koskevan päätöksen siltä osin kuin se koski sitä, että kantajan ja Enin yhteisvastuullisesti kantajan kanssa katsottiin syyllistyneen rikkomiseen ja sitä, että kyseessä olivat raskauttavat olosuhteet rikkomisen uusimisen vuoksi, ja laski määrätyn sakon määrän uudelleen.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhteen kanneperusteeseen.

Kantaja väittää ensimmäisessä ja ainoassa kanneperusteessaan, että komissiolla ei ole toimivaltaa aloittaa uutta kantajaa koskevaa seuraamusmenettelyä uuden rikkomista koskevan päätöksen antamiseksi. Kantaja toteaa erityisesti, että komission toimivalta määrätä seuraamuksia Versalis S.p.A:lle niiden tosiseikkojen perusteella, jotka olivat menettelyn COMP/F/38.638 — butadieenikumi ja emulsiopolymeroinnilla tuotettu styreenibutadieenikumi kohteena, on lakannut sen jälkeen, kun komissio teki 29.6.2006 päätöksensä 2006 (C(2006) 5700 lopullinen), jota unionin yleinen tuomioistuin muutti ja jonka se kumosi 13.7.2011 asiassa T-59/07 antamallaan tuomiolla, joka on parhaillaan muutoksenhakuasiana vireillä unionin tuomioistuimessa.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/28

Kanne 8.6.2012 — Fuhr v. komissio

(Asia T-248/12)

2012/C 227/49

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Carl Fuhr GmbH & Co. KG (Heiligenhaus, Saksa) (edustajat: asianajaja C. Bahr, asianajaja S. Dethof ja asianajaja A. Malec)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 28.3.2012 tehdyn Euroopan komission päätöksen K(2012) 2069 lopullinen asiassa COMP/39.452 — Ikkunoiden ja lasiovien avausmekanismit siltä osin kuin se koskee kantajaa

—	toissijaisesti alentamaan mainitussa päätöksessä kantajalle määrättyä sakkoa sopivaksi katsomallaan määrällä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensinnäkin kantaja vetoaa SEUT 101 artiklan rikkomiseen sen vuoksi, että kantajan on oletettu osallistuneen yhteen moniosaiseen kilpailusääntöjen rikkomiseen. Vastaaja ei ole noudattanut velvollisuuttaan arvioida kilpailusääntöjen rikkomiseen osallisten yritysten yksittäisiä tekoja oikeudellisesti erikseen, koska se on omaksunut kokonaisvaltaisen käsittelytavan ja arvioinut kokonaisvaltaisesti kunkin kilpailusääntöjen rikkomiseen osallisen yrityksen menettelytapaa ja sääntöjenvastaisesti kohdellut kaikkia osallisia yhtenä kokonaisuutena. Vastaaja on lukenut kantajan syyksi tekoja, joihin se ei ole osallistunut, vaikka siihen ei ole ollut oikeudellista perustetta ja näin ollen se on loukannut Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohtaan sisältyvää nulla poena sine lege -periaatetta.

Toiseksi kantaja vetoaa siihen, että kantajan on virheellisesti oletettu osallistuneen ETA:n laajuiseen rikkomukseen. Kantaja ei ole osallistunut mihinkään lukuisista tapaamisista ja kontakteista Saksan ulkopuolella. Se ei ole myöskään tiennyt ETA:n laajuisesta kilpailusääntöjen rikkomisesta ja kun kaikki olosuhteet otetaan huomioon, sen ei olisi pitänyt sitä havaita.

Kolmanneksi kantaja vetoaa siihen, että vastaaja ei ole noudattanut SEUT 296 artiklan toiseen kohtaan perustuvaa velvollisuuttaan perustella päätös asianmukaisesti, koska se on käsitellyt asianomaisten yritysten yksittäisiä menettelyjä yhtenä kokonaisuutena.

Neljänneksi kantaja vetoaa siihen, että sakot on laskettu väärin sen vuoksi, että huomioon on otettu asiaankuulumatonta liikevaihtoa ja näin ollen on rikottu asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohtaa ja vuoden 2006 sakkojen laskemista koskevia suuntaviivoja. Koska kantaja ei ole osallistunut ETA:n laajuiseen kilpailusääntöjen rikkomiseen, vastaaja olisi saanut ottaa huomioon vain kantajan liikevaihdon Saksassa. Myöskään asiaankuulumatonta tukkuasiakkaita, jotka myivät hankittuja tavaroita määräysten mukaan vain ETA:n ulkopuolelle, koskevaa liikevaihtoa ei olisi saanut ottaa huomioon.

Viidenneksi kantaja vetoaa lähtökohtaisiin arviointivirheisiin sille määrättyjen sakkojen laskemisessa ja siis asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohdan rikkomiseen ja perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdasta ja 48 artiklan 1 kohdasta ilmenevän rangaistuksen oikeasuhteisuuden periaatteen loukkaamiseen. Kantajalle määrätty sakko on sen mukaan kohtuuttoman suuri ja suhteettoman ankara. Vastaaja ei sakkoa määrittäessään erityisesti ole arvioinut kantajan yksittäisiä tekoja keston, laajuuden ja intensiteetin suhteen eikä ottanut huomioon lieventäviä asianhaaroja kantajan eduksi.

Kuudenneksi kantaja vetoaa siihen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, koska kantajan sakkoja on alennettu mielivaltaisesti ja käsittämättömästi liian vähän. Kantajan sakkojen alennus ei ole missään suhteessa muiden osallisten saamaan sakkojen määrän alennukseen, joten se sortaa raskaasti kantajaa eikä ole missään tapauksessa asiallisesti oikeutettua.

Seitsemänneksi kantaja vetoaa siihen, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu sakon perusmäärän laskemisessa. Vastaaja on käyttänyt kaikkien yritysten osalta samaa prosenttiosuutta sakon perusmäärän laskemisessa eikä ole mitenkään ottanut huomioon yksittäisten menettelyjen vakavuutta, ja näin ollen se on raskaasti sortanut kantajaa.

Kahdeksanneksi kantaja vetoaa menettelyn liian pitkään kestoon ja siihen, ettei sitä ole otettu sakkojen laskemisessa huomioon, perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomisena.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/29

Kanne 6.6.2012 — EGL ym. v. komissio

(Asia T-251/12)

2012/C 227/50

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: EGL, Inc. (Houston, Yhdysvallat), CEVA Freight (UK) Ltd (Ashby de la Zouch, Yhdistynyt kuningaskunta), CEVA Freight Shanghai Ltd (Shanghai, Kiina) (edustajat: Queen's Counsel M. Brealey, barrister S. Love, solicitor M. Pullen, solicitor D. Gellespie ja solicitor R. Fawcett-Feuillette)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä asiassa COMP/39.462 — Rahdin huolinta 28.3.2012 tehdyn komission päätöksen K(2012) 1959 lopullinen 1 artiklan sikäli kuin kantajien katsottiin osallistuneen kahteen SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkomiseen, jotka käsittävät niin kutsutun New Export System (NES) -järjestelyn ja Currency Adjustment Factor (CAF) -järjestelyn

—	kumoamaan 28.3.2012 tehdyn komission päätöksen K(2012) 1959 lopullinen 2 artiklan sikäli kuin siinä määrätään kantajille sakkoja tai toissijaisesti alentamaan sakon määrää ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei määrittänyt merkityksellisiä markkinoita, joihin NES- ja CAF-järjestelyt vaikuttavat, eikä se tämän vuoksi noudattanut oikeusvarmuuden olennaisia vaatimuksia. Tällöin vastaaja teki oikeudellisen virheen ja/tai arvioi tosiseikkoja virheellisesti.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei osoittanut, että NES-järjestelyllä oli merkittävä vaikutus EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Todetessaan tällaisen vaikutuksen vastaaja teki oikeudellisen virheen ja/tai arvioi tosiseikkoja virheellisesti.

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan vastaaja määräsi sakon NES-järjestelyn osalta, vaikka sillä ei ollut tähän toimivaltaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 141/62 (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3975/87 (2), nojalla. Tältä osin riidanalaista päätöstä rasittaa perustelujen puutteellisuus ja/tai oikeudellinen virhe.

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan, kun vastaaja myönsi Deutsche Postille virheellisesti sakkoimmuniteetin CAF-järjestelyn osalta, se ei tunnustanut asianmukaisesti niiden CAF-järjestelyä koskevien todisteiden arvoa, jotka kantajat toimittivat komissiolle sakkoimmuniteettia tai sakkojen alentamista koskevassa hakemuksessaan.

(1) Liikenteen jättämisestä neuvoston asetuksen N:o 17 soveltamisalan ulkopuolelle annettu neuvoston asetus N:o 141 (EYVL 1962 124, s. 2751; Ep. Alue 7, Nide 1, s. 36).

(2) Menettelyn käyttöön ottamisesta kilpailusääntöjen soveltamiseksi lentoliikenteen alalla 14.12.1987 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3975/87 (EYVL 1987, L 374, s. 1).

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/30

Kanne 11.6.2012 — Gretsch-Unitas v. komissio

(Asia T-252/12)

2012/C 227/51

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Gretsch-Unitas GmbH (Ditzingen, Saksa) ja Gretsch-Unitas GmbH Baubeschläge (Ditzingen, Saksa) (edustajat: asianajajat H.-J. Hellmann, C. Malz ja S. Warken)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kantajille 3.4.2012 toimitetun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisessa menettelyssä 28.3.2012 tehdyn vastaajan päätöksen -lopullinen (COMP/39.452 — Ikkunoiden ja lasiovien avausmekanismit), siltä osin kuin se koskee kantajia ja

—	toissijaisesti alentamaan kantajille määrättyä sakkoa sekä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensinnäkään vastaaja ei ole perustellut riittävästi riidanalaisessa päätöksessä kantajille määrätyn sakon perusmäärän laskemista ja näin ollen se ei ole noudattanut perusteluvelvollisuutta SEUT 296 artiklan 2 kohtaan perustuvana olennaisena muotomääräyksenä.

2)	Toiseksi vastaaja on kohdellut kantajia niille määrätyn sakon perusmäärän laskemisessa eri tavalla kuin muita kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistuneita yrityksiä ilman objektiivista perustetta ja näin ollen se on loukannut suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Kolmanneksi vastaaja on määrittänyt kantajille määrätyt sakot virheellisesti, koska se on laskenut virheellisesti alennuksen, jonka kantajat saavat ensimmäisenä yrityksenä, joka on toimittanut todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa. Se ei myöskään ole perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla, miten se on määrittänyt sakon alennuksen, jonka kantajat saavat ensimmäisenä yrityksenä, joka on toimittanut todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa.

4)	Neljänneksi vastaaja on loukannut kantajien sakon alennuksen määrittämisessä yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta, koska se ei myöntänyt mitään hyvitystä siitä kilpailuedusta, joka Siegenialla oli taloudellisen tilanteensa vuoksi.

5)	Viidenneksi vastaajan päätös on virheellinen, koska kantajille määrätyn sakon määrittämisessä on otettu huomioon kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuus.

6)	Kuudenneksi vastaaja ei ole ottanut huomioon käyttäessään harkintavaltaansa sakon määrittämisessä kantajien osalta lieventävänä asianhaarana sitä, että niiden osallistuminen kilpailuoikeudellisesti merkityksellisiin menettelytapoihin oli hyvin vähäistä.

7)	Seitsemänneksi vastaajan sakkojärjestelmä loukkaa kokonaisuudessaan rangaistusten ja seuraamusten yksilöllisen määrittämisen periaatetta ja se on näin ollen lainvastainen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/31

Kanne 11.6.2012 — Kühne + Nagel International ym. v. komissio

(Asia T-254/12)

2012/C 227/52

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Kühne + Nagel International AG (Schindellegi, Sveitsi), Kühne + Nagel Management AG (Schindellegi, Sveitsi), Kühne + Nagel Ltd (Uxbridge, Yhdistynyt kuningaskunta), Kühne + Nagel Ltd (Shanghai, Kiina), Kühne + Nagel Ltd (Hong Kong, Kiina) (edustajat: asianajajat U. Denzel, C. Klöppner ja C. von Köckritz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan asiassa COMP/39.462 — Rahdin huolinta 28.3.2012 tehdyn komission päätöksen K(2012) 1959 lopullinen 1, 2 ja 3 artiklan SEUT 263 artiklan 4 kohdan nojalla siltä osin, kuin se koskee kantajia

—	toissijaisesti alentamaan kantajille päätöksen 2 artiklassa määrätyn sakon määrää ja

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio määräsi vastaajille sakon osallistumisesta neljään erilaiseen kartelliin, jotka liittyvät NES-, AMS-, CAF- ja PSS-järjestelyihin.

Kantajat vetoavat kanteensa tueksi kaikkien järjestelyjen osalta seuraaviin kanneperusteisiin:

—

Sakon määrääminen kantajille on arviointivirheen vuoksi lainvastainen. Komissio yhtäältä määritti virheellisesti kyseisen liikevaihdon, koska sen huomioon ottama liikevaihto ei ole minkäänlaisessa välittömässä tai välillisessä suhteessa rikkomiseen. Toisaalta kantajia koskevia lieventäviä seikkoja ei virheellisesti otettu huomioon.

—	Määrätyn sakon suuruus loukkaa suhteellisuusperiaatetta ja rikkoo Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohtaa. Huolinta-alan erityispiirteiden vuoksi komission määräämä sakko on selvästi suhteeton ja rikkoo perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohtaa.

—	Kantajien puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska komissio hylkäsi niiden 30.11.2011 päivätyssä kirjelmässä tekemän pyynnön saada tutustua asiakirjoihin (asian COMP/39.258 asiakirjoihin) ja näin ollen rajoitti kantajien puolustautumisoikeuksia lainvastaisesti.

Kantajat esittävät kanteensa tueksi NES- ja AMS-järjestelyjen osalta lisäksi seuraavat kanneperusteet:

—	Jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ei ole vaikutettu. Komissio sovelsi virheellisesti lainsäädäntöä, koska SEUT 101 artiklan 1 kohdan edellytykset eivät täyttyneet (jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttaminen).

—

Komissio sovelsi virheellisesti lainsäädäntöä, kun se oletti virheellisesti olevansa toimivaltainen määräämään ilmaliikenteen alalla seuraamuksia SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisista rikkomisista; joka tapauksessa komissio ei virheellisesti myöntänyt kilpailusääntöjen yksityiskohtaisesta soveltamisesta lentoliikenneyhtiöihin annetun asetuksen (ETY) N:o 3975/87 mukaista poikkeusta. Komissio ei ollut oikeudellisesti toimivaltainen määräämään sakkoja SEUT 101 artiklan 1 kohdan mukaisista rikkomisista, koska ennen 1.5.2004 ei ollut olemassa ilmailualan täytäntöönpanoasetusta ja näin ollen ilmaliikenne unionin ja kolmansien maiden välillä oli vapautettu (Air Transport Exemption).

—

Komissio arvioi virheellisesti kantajien rikkomisen keston. Komissio sovelsi virheellisesti lainsäädäntöä eikä perustellut päätöstään alkamisajankohdasta kantajien osalta riittävästi. Kantajat osallistuivat kartellioikeudellisesti merkitykselliseen toimintaan NES-järjestelyissä aikaisintaan 4.11.2002 ja AMS-järjestelyissä aikaisintaan 21.10.2003 alkaen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/31

Kanne 13.6.2012 — Hautau v. komissio

(Asia T-256/12)

2012/C 227/53

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Hautau GmbH (Helpsen, Saksa) (edustajat: Rechtsanwalt C. Peter)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 28.3.2012 tehdyn Euroopan unionin komission päätöksen K (2012) 2069 lopullinen asiassa COMP/39.452 — Ikkunoiden ja lasiovien avausmekanismit, siltä osin kuin se koskee kantajaa ja

—	toissijaisesti alentamaan kantajalle määrättyä sakkoa sopivaksi katsomallaan määrällä sekä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

1)	Ensinnäkin sakkopäätös perustuu virheellisesti SEUT 101 artiklan rikkomiseen. Mainittua rikkomista ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska keskustelut tapahtuivat kilpailijoiden tieten ja niiden toiveesta.

2)	Toiseksi sakkopäätöksessä väitetään virheellisesti, että kilpailusääntöjen rikkomiseen osalliset yritykset keskustelivat muunlaisista avausmekanismeista kuin ala- ja sivusaranoiduista ikkunoista.

3)	Kolmanneksi vaikka SEUT 101 artiklaa olisikin rikottu, sakkopäätöksessä väitetään joka tapauksessa virheellisesti, että kilpailusääntöjen vastainen menettely koski myös erityisiä avausmekanismeja.

Neljänneksi myös se väite on kantajan mukaan virheellinen, että kantaja olisi osallistunut johonkin kilpailusääntöjen vastaiseen salaiseen yhteistyöhön Saksan liittotasavallan alueen ulkopuolella. Korkeintaan voitaisiin väittää, että kantaja on rikkonut SEUT 101 artiklan 1 kohtaa Italian ja Kreikan markkinoilla vuonna 2007.

Viidenneksi kantaja vetoaa toissijaisesti toiseen, kolmanteen ja neljänteen kanneperusteeseen nähden siihen, että sakon laskemisessa on virheellisesti otettu huomioon liukuikkunoiden ja -ovien helojen liikevaihto tai erityisten avausmekanismien liikevaihto ja Saksan ulkopuolinen liikevaihto. Tämän vuoksi vastaajan määrittämä liikevaihto, jota on käytetty sakon perusmäärän määrittämisessä, on selvästi liian korkea. Näin ollen asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohtaa on rikottu.

Kuudenneksi kantaja vetoaa toissijaisesti siihen, että sakon määrän laskemisessa on tehty arviointivirhe kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden ja varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi tehtävän korotuksen (nk. liittymismaksu) osalta. Vakavasta kilpailusääntöjen rikkomisesta tai varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi tehtävästä korotuksesta johtuva prosenttiosuus on kantajan osalta vahvistettu suhteettoman korkeaksi. Myös tältä osin on rikottu asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohtaa.

7)	Seitsemänneksi kantaja vetoaa toissijaisesti asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohdan rikkomiseen sen vuoksi, että muiden kartellin jäsenten kanssa saatu liikevaihto on virheellisesti otettu huomioon.

Kahdeksanneksi päätös on myös perusteltu erittäin puutteellisesti. Se on näin ollen kokonaan kumottava SEUT 296 artiklan rikkomisen ja siitä seuraavan kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamisen vuoksi riippumatta siitä, onko kantaja osallistunut SEUT 101 artiklan vastaisiin menettelyihin vai ei. Puutteen korjaaminen tämän oikeudenkäynnin kuluessa ei tule kyseeseen.

Yhdeksänneksi kantaja väittää, että komissio on virheellisesti väittänyt, että kantaja on osallistunut (oletetusti) 16.11.1999 ja 3.7.2007 välisen ajan kilpailusääntöjen vastaiseen menettelyyn. Väite yhdestä ja jatkuvasta kilpailusääntöjen rikkomisesta 16.11.1999–3.7.2007 ei kuitenkaan ole perusteltu sen vuoksi, että hintoja on itsenäisesti korotettu vuonna 2001 eikä myöskään sen vuoksi, että vuodelle 2002 ei ollut sopimusta. Näin ollen päätökseen voidaan sisällyttää korkeintaan vuodesta 2003 alkava ajanjakso. Siltä osin kuin kantajan väitetään menetelleen kilpailusääntöjen vastaisesti muualla kuin Saksan markkinoilla, voidaan korkeintaan katsoa, että se on rikkonut SEUT 101 artiklaa vuonna 2007. Kantaja on sen vuoksi sitä mieltä, ettei ole sallittua katsoa, että se olisi osallistunut seitsemän vuotta ja seitsemän kuukautta kestäneeseen jatkuvaan kilpailusääntöjen rikkomiseen.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/32

Kanne 11.6.2012 — Siegenia-Aubi ja Noraa v. komissio

(Asia T-257/12)

2012/C 227/54

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantajat: Siegenia-Aubi KG (Wilnsdorf, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Caspary ja J. van Kann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan 28.3.2012 tehdyn Euroopan unionin komission päätöksen K(2012) 2069 lopullinen asiassa COMP/39.452 — Ikkunoiden ja lasiovien avausmekanismit, siltä osin kuin se koskee kantajia ja

—	toissijaisesti alentamaan kantajille mainitussa päätöksessä määrättyä sakkoa SEUT 261 artiklan nojalla sopivaksi katsomallaan määrällä sekä

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahdeksaan kanneperusteeseen.

Ensinnäkin vastaaja on toteamuksillaan loukannut todistustaakan (asetuksen N:o 1/2003 2 artikla), näyttökynnyksen ja perusteluvelvollisuuden periaatteita. Vastaaja ei erityisesti ole riittävästi osoittanut, että ala- ja sivusaranoitujen ikkunoiden Saksan hinnoilla olisi oletettuja signaalivaikutuksia kaikkeen ikkunoiden avausmekanismeja koskevaan teknologiaan ja materiaaleihin koko ETA:n alueella ja näin ollen se on lainvastaisesti alentanut sillä olevaa todistustaakkaa.

2)	Toiseksi vastaaja on oikeudelliselta kannalta virheellisesti olettanut, että oletetut menettelyt koskivat koko ETA:a, eikä se ole esittänyt siitä riittäviä todisteita.

3)	Kolmanneksi vastaaja on oikeudelliselta kannalta virheellisesti olettanut, että oletettu kilpailusääntöjen rikkominen koski koko ikkunoiden avausmekanismiteknologiaa ja -materiaaleja, eikä se ole esittänyt siitä riittäviä todisteita.

Neljänneksi vastaaja on virheellisesti olettanut, että vuonna 2002 on tehty hintoja koskevia sopimuksia, eikä se ole esittänyt siitä riittäviä todisteita. Näin ollen myös sakkojen määrän laskennasta annettuja suuntaviivoja on sovellettu virheellisesti, koska paikkansapitämättömästi on oletettu, että kilpailusääntöjen rikkominen on kestänyt vuodesta 1999 vuoteen 2007. Vastaaja on lisäksi näin ollen rikkonut asetuksen N:o 1/2003 25 artiklaa, koska vuotta 2002 edeltävät menettelyt ovat jo vanhentuneet.

Viidenneksi vastaaja on oikeudelliselta kannalta virheellisesti lukenut kantajien syyksi myös sellaisen yhtiön menettelyn, jossa niillä on vain vähemmistöosuus, ja näin ollen se on rikkonut tytäryhtiöiden menettelyjen lukemista emoyhtiön syyksi koskevia sääntöjä, eikä se ole myöskään noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

Kuudenneksi vastaaja on sakkojen määrän sopeuttamisessa loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, suhteellisuusperiaatetta, hyvän hallinnon periaatetta sekä perusteluvelvollisuutta koskevaa periaatetta. Vastaaja ei ole myöskään ottanut oikein huomioon sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen sanamuotoa, systematiikkaa ja tarkoitusta.

7)	Seitsemänneksi vastaaja on kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden arvioinnissa loukannut suhteellisuusperiaatetta, hyvän hallinnon periaatetta sekä sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen 20, 23 ja 25 kohtaa eikä se ole myöskään noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

Kahdeksanneksi vastaaja on lieventävien asianhaarojen arvioinnissa loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen 29 kohtaa eikä se ole myöskään noudattanut perusteluvelvollisuuttaan. Vastaaja ei erityisesti ole ottanut huomioon sitä, ettei kyseessä ollut tahallinen menettely eikä sitä, että kantajat ovat tehneet aktiivisesti yhteistyötä.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/33

Kanne 11.6.2012 — Alban Giacomo v. komissio

(Asia T-259/12)

2012/C 227/55

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Alban Giacomo SpA (Romano d’Ezzelino, Italia) (edustajat: asianajaja S. Nanni Costa, asianajaja F. Di Gianni ja asianajaja G. Coppo)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan kantajalle määrätyn sakon tai toissijaisesti alentamaan sen määrää käyttäen sille SEUT 261 artiklassa annettua täyttä harkintavaltaa

—	velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalainen päätös esillä olevassa asiassa on sama kuin asiassa T-248/12, Carl Fuhr GmbH & C. KG vastaan komissio.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Alban Giacomo SpA:n rikkomuksen kesto on määritetty lainvastaisesti.

—	Ensinnäkin kantaja väittää, että sen riitauttama rikkomus on päättynyt viimeiseen kokoukseen, johon se on osallistunut eli 11.9.2006, eikä siihen, että komissio on tehnyt tarkastuksia 3.7.2007.

—

Mainitun perusteen tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin: i) ei ole näytetty, että 11.9.2006 pidetyn kokouksen aikana kantaja olisi tehnyt sopimuksen hintojen nostamisesta vuoden 2007 osalta; ii) ei ole näytetty, että kantaja olisi toiminut oletetun hintojen nostamista vuoden 2007 osalta koskevan sopimuksen perusteella, iii) ei ole näytetty, että kantaja olisi ollut yhteydessä kilpailijoihinsa 11.9.2006 pidetyn kokouksen jälkeen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Alban Giacomo SpA:lle määrätty sakko on lainvastainen, koska se on rangaistusten ja seuraamusten yksilökohtaisuuden periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastainen.

—

Toisessa kanneperusteessaan kantaja toteaa, että komissio ei ole arvioinut sille määrättyä sakkoa oikein suhteessa siihen, missä määrin kantaja oli vastuussa kartellista muihin siihen osallistuneisiin yrityksiin verrattuna, mikä on suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja rangaistusten ja seuraamusten yksilökohtaisuuden periaatteen vastaista.

—

Toisen valitusperusteen tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin: i) sakon laskemisessa käytetty prosenttiosuus myynneistä on liian suuri; ii) vaihtoehtoisesti se, että kantajaan ei ole sovellettu lieventäviä asianhaaroja, on ollut perusteetonta; iii) vaihtoehtoisesti komission olisi pitänyt alentaa kantajalle määrättyä sakkoa enemmän.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/35

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Guittet v. komissio

(Asia F-31/10) (1)

(Henkilöstö - Entinen virkamies - Sosiaaliturva - Tapaturma - Henkilöstösääntöjen 73 artiklan soveltamismenettelyn päättäminen - Tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta annettujen yhteisten määräysten liitteenä olevan taulukon ajallinen soveltaminen - Menettelyn kesto)

2012/C 227/56

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Christian Guittet (Cannes, Ranska) (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin, avustajanaan asianajaja J.-L. Fagnart)

Oikeudenkäynnin kohde

Sellaisen päätöksen kumoaminen, jolla päätettiin henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla aloitettu menettely toteamalla, että kantaja on 64,5 prosenttisesti pysyvästi työkyvytön, ja toisaalta vahingonkorvausvaatimus aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä

Tuomiolauselma

1)	Päätös, joka tehtiin 27.7.2009 ja jossa päätettiin 8.12.2003 tapahtuneen tapaturman, jonka uhriksi Christian Guittet joutui, johdosta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla aloitettu menettely, kumotaan.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan Christian Guittet'lle 2 500 euroa.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Christian Guittet'n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 179, 3.7.2010, s. 59.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/35

Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.5.2012 — AF v. komissio

(Asia F-61/10) (1)

(Henkilöstö - Virkamiehet - Avustuspyyntö - Työpaikkakiusaaminen ja syrjivä kohtelu - Arviointivirhe)

2012/C 227/57

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: AF (edustaja: asianajaja F. Frabetti)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Martin ja J. Baquero Cruz)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota vastaajan päätös, jolla hylättiin kantajan avustuspyyntö, joka koski työpaikkakiusaamista, jonka kohteeksi hän katsoi joutuneensa, ja vaatimus aineettoman vahingon korvaamisesta

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	AF vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 301, 6.11.2010, s. 63.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/35

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — BL v. Euroopan komissio

(Asia F-63/10) (1)

(Henkilöstö - Entinen virkamies - Sosiaaliturva - Tapaturma - Henkilöstösääntöjen 73 artiklan soveltamista koskevan menettelyn päättäminen - Taulukon, joka on liitetty tapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevien määräysten uuteen versioon, ajallinen soveltamisala - Oikeudenkäynnin kesto)

2012/C 227/58

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: BL (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat L. Levi ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sen komission päätöksen kumoamiseksi, jolla päätettiin kantajan 13.8.2001 kärsineen tapaturman seurauksena henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla aloitettu menettely ja jossa todettiin kantajan olevan osittain, 6-prosenttisesti, pysyvästi työkyvytön, sekä vastaajan velvoittaminen maksamaan kantajalle vahingonkorvausta

Tuomiolauselma

1)	Päätös, joka tehtiin 28.10.2009 ja jolla päätettiin BL:n 13.8.2001 kärsineen tapaturman seurauksena Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 73 artiklan nojalla aloitettu menettely, kumotaan.

2)	Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan BL:lle 2 500 euroa.

3)	Kanne hylätään muilta osin.

4)	Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BL:n oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 260, 25.9.2010, s. 29.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/36

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Mocová v. komissio

(Asia F-41/11) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen - Harkintavalta - Muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla - OLAFin pääjohtajan OLAFin väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottamista ja työtä koskevasta uudesta politiikasta 30.6.2005 tekemän päätöksen 4 artikla - Väliaikaisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskesto)

2012/C 227/59

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Dana Mocová (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat D. Abreu Caldas, S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja E. Marchal)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sen OLAFin pääjohtajan tekemän päätöksen kumoamisesta, jolla hylättiin kantajan vaatimus siitä, että hänen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimustaan jatkettaisiin

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 282, 24.9.2011, s. 51.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/36

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Macchia v. komissio

(Asia F-63/11) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen - Hallintoviranomaisen harkintavalta - Huolenpitovelvollisuus - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla - OLAFin pääjohtajan 30.6.2005 tekemän päätöksen, joka koskee OLAFin väliaikaisen henkilöstön palvelukseen ottamista ja palkkaamista koskevaa uutta politiikkaa, 4 artikla - Väliaikaisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskesto)

2012/C 227/60

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Luigi Macchia (Woluwé-Saint-Lambert, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Rodrigues, A. Blot ja C. Bernard-Glanz)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus sen implisiittisen päätöksen kumoamiseksi, jolla on päätetty olla uudistamatta kantajan väliaikaisen toimihenkilön sopimusta

Tuomiolauselma

1)	Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) virkaa tekevän pääjohtajan 12.8.2010 tekemä päätös, jolla hylättiin Luigi Macchian väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen pidentämistä koskeva pyyntö, kumotaan.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

(1) EUVL C 226, 30.7.2011, s. 32.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/37

Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Davids v. komissio

(Asia F-105/11) (1)

(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Väliaikainen toimihenkilö, joka hoitaa pysyvää tointa - Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen - Hallinnon harkintavalta - Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla - OLAFin pääjohtajan OLAFin väliaikaisen henkilöstön uudesta palvelukseenotto- ja työskentelypolitiikasta 30.6.2005 tekemän päätöksen 4 artikla - Väliaikaisen toimihenkilön sopimusten enimmäiskesto - Oikeuden väärinkäyttö)

2012/C 227/61

Oikeudenkäyntikieli:ranska

Asianosaiset

Kantaja: Hans Davids (Doorn, Alankomaat) (edustajat: asianajajat D. Abreu Caldas, S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis, É. Marchal)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Currall ja D. Martin)

Oikeudenkäynnin kohde

Vaatimus kumota Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pääjohtajan päätös, jolla hylättiin kantajan vaatimus pidentää sopimusta, jolla hänet on otettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b kohdassa tarkoitetuksi väliaikaiseksi toimihenkilöksi

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Osapuolet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 6, 7.1.2012, s. 26.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/37

Kanne 18.6.2012 — ZZ v. EMA

(Asia F-47/12)

2012/C 227/62

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustajat: asianajajat D. Abreu Caldas, A. Coolen, J.-N. Louis, É. Marchal ja S. Orlandi)

Vastaaja: Euroopan lääkevirasto

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Euroopan lääkeviraston sen päätöksen kumoaminen, jolla jätettiin tunnustamatta kantajan pysyvä työkyvyttömyys ja päätettiin olla myöntämättä hänelle työkyvyttömyyskorvausta.

Vaatimukset

—	Euroopan lääkeviraston 15.9.2011 tekemä se päätös on kumottava, jonka mukaan kantajalle ei myönnetä työkyvyttömyyskorvausta sen pysyvän kokonaiseksi katsotun työkyvyttömyyden vuoksi, jonka takia hänen on mahdotonta toimia oman tehtäväryhmänsä ja palkkaluokkansa tehtävissä

—	siltä osin kuin on tarpeellista on kumottava 16.1.2012 tehty päätös, jolla hylättiin hänen valituksensa

—	Euroopan lääkevirasto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/37

Kanne 28.5.2012 — ZZ v. komissio

(Asia F-57/12)

2012/C 227/63

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja G. Cipresa)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Komission päätösten, joilla kantajan työkyvyttömyyskorvausta alennetaan vuoden 2011 kesäkuun ja syyskuun väliseltä ajalta, kumoaminen.

Vaatimukset

—	Komission päätös, jolla 19.10.2011 päivätty hakemus on hylätty, on kumottava siltä osin kuin se on olemassa.

—	Komission päätös, jolla 20.10.2011 päivätty valitus on hylätty, on kumottava siltä osin kuin se on olemassa.

—

Kaikki päätökset, jos ja siinä määrin kuin ne ovat olemassa, joiden perusteella komissio on lainvastaisesti vähentänyt kantajalle maksettavista kuukausittaisista työkyvyttömyyskorvauksen maksueristä vuoden 2011 kesäkuun ja syyskuun väliseltä ajalta yhteensä 1 660 euroa on kumottava ja päätökset suorittaa kyseiset vähennykset, on kumottava, jos ja siinä määrin kuin ne ovat olemassa.

—	Komissio on velvoitettava maksamaan kantajalle 1 661 euroa ja lisäksi kyseiselle summalle 15 prosenttia vuotuista korkoa, joka lisätään pääomaan vuosittain 27.10.2011 lukien siihen saakka, kunnes mainitut summat on maksettu.

—	Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/38

Kanne 7.6.2012 — ZZ v. tilintarkastustuomioistuin

(Asia F-59/12)

2012/C 227/64

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: ZZ (edustaja: asianajaja L. Levi)

Vastaaja: Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Henkilöstöosaston johtajan avointa virkaa koskevan ilmoituksen ECA/2011/67 kumoaminen

Vaatimukset

—	avointa virkaa koskeva ilmoitus ECA/2011/67 on kumottava

—	kaikki avointa virkaa koskevan ilmoituksen ECA/2011/67 johdosta aloitetun palvelukseenottomenettelyn yhteydessä tehdyt päätökset on kumottava

—	on korvattava aineellinen vahinko, joka on aiheutunut nimitykseen liittyvien taloudellisten oikeuksien (jotka liittyvät uraan ja eläkeoikeuksiin) menettämisestä ja siis näiden oikeuksien menettämisestä 1.1.2011 alkaen

—	kun otetaan huomioon asiayhteys, jossa nämä päätökset on tehty, on myönnettävä 15 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä

—	tilintarkastustuomioistuin on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

28.7.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

C 227/38

Kanne 11.6.2012 — ZZ ja ZZ v. Euroopan komissio

(Asia F-61/12)

2012/C 227/65

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantajat: ZZ ja ZZ (edustajat: asianajajat D. Abreu Caldas, A. Coolen, J.-N. Louis. É. Marchal ja S. Orlandi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Oikeusriidan kohde ja kuvaus

Ennen komission palveluksessa aloittamista saavutettujen eläkeoikeuksien siirtämistä koskevien niiden ehdotusten kumoaminen, jotka tehtiin sellaisen laskutoimituksen perusteella, jossa otetaan huomioon uudet yleiset täytäntöönpanosäännökset, jotka tulivat voimaan kantajien siirtämistä koskevien hakemusten jälkeen

Vaatimukset

—	On kumottava päätökset, joilla hylättiin kantajien vaatimukset yleisten täytäntöönpanosäännösten ja kartuntaprosenttien soveltamisesta sellaisena kuin ne olivat voimassa heidän eläkeoikeuksiensa siirtämistä koskevien hakemusten tekemisen ajankohtana

—	Siltä osin kuin on tarpeellista on kumottava päätökset, joissa lasketaan kantajien niiden eläkeoikeuksien hyvitys, jotka he saavuttivat ennen komission palveluksessa aloittamistaan

—	komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

		ISSN 1977-1053 doi:10.3000/19771053.C_2012.227.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 227

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	55. vuosikerta 28. heinäkuu 2012

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan unionin tuomioistuin
2012/C 227/01	Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallisessa lehdessäEUVL C 217, 21.7.2012	1

	V Ilmoitukset
	TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Unionin tuomioistuin
2012/C 227/02	Asia C-542/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 — Euroopan komissio v. Alankomaiden kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä pääsy koulutukseen — Kyseisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella suoritettavan korkeakoulutuksen rahoitus — Asumisedellytys)	2

2012/C 227/03	Asia C-533/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 14.6.2012 (Tribunal d'instance de Roubaix'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Compagnie internationale pour la vente à distance (CIVAD) SA v. Receveur des douanes de Roubaix, Directeur régional des douanes et droits indirects de Lille ja Administration des douanes (Yhteisön tullikoodeksi — 236 artiklan 2 kohta — Sellaisten tullien, joita ei lain mukaan ollut kannettava, palauttaminen — Määräaika — Asetus (EY) N:o 2398/97 — Lopullinen polkumyyntitulli Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa — Asetus (EY) N:o 1515/2001 — Myöhemmin pätemättömäksi todetun asetuksen nojalla maksettujen polkumyyntitullien palauttaminen — Ylivoimaisen esteen käsite — Päivä, jona velvollisuus tuontitullien palauttamiseen syntyy)	2

2012/C 227/04	Asia C-606/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 (Conseil d'État'n (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Association nationale d'assistance aux frontières pour les étrangers (ANAFE) v. Ministre de l'Intérieur, de l'Outre-mer, des Collectivités territoriales et de l'immigration (Asetus (EY) N:o 562/2006 — Yhteisön säännöstö henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (Schengenin rajasäännöstö) — 13 artikla — Kolmansien maiden kansalaiset, joilla on väliaikainen oleskelulupa — Kansallinen säännöstö, jonka mukaan kyseiset kansalaiset eivät saa palata väliaikaisen oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion alueelle ilman paluuviisumia — Paluuviisumin käsite — Aikaisempi hallintokäytäntö, jossa sallittiin paluu ilman paluuviisumia — Siirtymätoimenpiteiden tarvetta ei ole)	3

2012/C 227/05	Yhdistetyt asiat C-611/10 ja C-612/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 12.6.2012 (Bundesfinanzhofin (Saksa) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt) — Waldemar Hudzinski v. Agentur für Arbeit Wesel — Familienkasse (C-611/10) ja Jaroslaw Wawrzyniak v. Agentur für Arbeit Mönchengladbach — Familienkasse (C-612/10) (Siirtotyöläisten sosiaaliturva — Asetus (ETY) N:o 1408/71 — 14 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 14 a artiklan 1 kohdan a alakohta — SEUT 45 ja SEUT 48 artikla — Tilapäinen työskentely muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka alueella toimintaa tavallisesti harjoitetaan — Perhe-etuudet — Sovellettava lainsäädäntö — Jäsenvaltion, jossa työskennellään tilapäisesti mutta joka ei ole toimivaltainen valtio, mahdollisuus myöntää lapsilisä — Sellaisen päällekkäisyyttä estävän kansallisen säännön soveltaminen, jolla suljetaan tämä etuus pois tilanteessa, jossa vastaava etuus saadaan toisessa valtiossa)	4

2012/C 227/06	Asia C-618/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 14.6.2012 (Audiencia Provincial de Barcelonan (Espanja) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banco Español de Crédito, SA v. Joaquín Calderón Camino (Direktiivi 93/13/ETY — Kuluttajasopimukset — Viivästyskorkoa koskeva kohtuuton ehto — Maksamismääräysmenettely — Kansallisen tuomioistuimen toimivalta)	5

2012/C 227/07	Asia C-158/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 14.6.2012 (Cour de cassationin (Ranska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Auto 24 SARL v. Jaguar Land Rover France SAS (Kilpailu — SEUT 101 artikla — Moottoriajoneuvoala — Asetus (EY) N:o 1400/2002 — Ryhmäpoikkeus — Valikoiva jakelujärjestelmä — Tiettyjen perusteiden käsite määrällisen valikoivan jakelujärjestelmän osalta — Kieltäytyminen hyväksymästä tiettyä tahoa uusien moottoriajoneuvojen jälleenmyyjäksi — Täsmällisten, objektiivisten, oikeasuhteisten ja syrjimättömien määrällisten valintaperusteiden puuttuminen)	5

2012/C 227/08	Asia C-355/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 14.6.2012 (College van Beroep voor het Bedrijfslevenin (Alankomaat) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — G. Brouwer v. Staatssecretaris van Economische Zaken, Landbouw en Innovatie (Direktiivi 91/626/ETY — Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimukset — Asetus (EY) N:o 1782/2003 — Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevat yhteiset säännöt — Kansallinen lainsäädäntö, jolla direktiivi 91/626 pannaan täytäntöön ja jossa säädetään, että asetuksen mukaisia hoitovaatimuksia sovelletaan muun muassa maitokarjatilan pitämisen yhteydessä pidettäviin vasikoihin)	6

2012/C 227/09	Asia C-474/11 P: Valitus, jonka Smanor SA on tehnyt 19.9.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-185/11, Smanor v. komissio, 15.7.2011 antamasta tuomiosta	6

2012/C 227/10	Asia C-118/12 P: Valitus, jonka Enviro Tech Europe Ltd on tehnyt 5.3.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-291/04, Enviro Tech Europe Ltd ja Enviro Tech International, Inc. v. Euroopan komissio, 16.12.2011 antamasta tuomiosta	6

2012/C 227/11	Asia C-194/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Social no 1 de Benidorm (Espanja) on esittänyt 26.4.2012 — Concepción Maestre García v. Centros Comerciales Carrefour S.A.	7

2012/C 227/12	Asia C-204/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)	7

2012/C 227/13	Asia C-205/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)	8

2012/C 227/14	Asia C-206/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)	9

2012/C 227/15	Asia C-207/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)	10

2012/C 227/16	Asia C-208/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Belgia) on esittänyt 30.4.2012 — Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt (VREG)	11

2012/C 227/17	Asia C-226/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Provincial de Oviedo (Espanja) on esittänyt 14.5.2012 — Constructora Principado S.A. v. José Ignacio Menéndez Álvarez	12

2012/C 227/18	Asia C-252/12: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) on esittänyt 16.5.2012 — Specsavers International Healthcare Ltd, Specsavers BV, Specsavers Optical Group Ltd, Specsavers Optical Superstores Ltd vastaan Asda Stores Ltd	13

2012/C 227/19	Asia C-260/12: Valitus, jonka Volkswagen AG on tehnyt 29.5.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-63/09, Volkswagen AG v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) 21.3.2012 annetusta tuomiosta	13

2012/C 227/20	Asia C-261/12: Valitus, jonka Annunziata Del Prete on tehnyt 29.5.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-420/10, Giorgio Armani v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) 27.3.2012 annetusta tuomiosta	14

2012/C 227/21	Asia C-274/12 P: Valitus, jonka Telefónica SA on tehnyt 1.6.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-228/10, Telefónica v. komissio, 21.3.2012 antamasta määräyksestä	15

2012/C 227/22	Asia C-288/12: Kanne 8.6.2012 — Euroopan komissio v. Unkari	15

	Unionin yleinen tuomioistuin
2012/C 227/23	Asia T-159/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 18.6.2012 — Biofrescos v. komissio (Tulliliitto — Indonesiasta peräisin olevat pakastetut katkaravut — Alkuperätodistukset, jotka eivät ole voimassa — Tuontitullien kantaminen jälkitullauksin — Tuontitullien peruuttamista koskeva hakemus — Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 220 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 239 artikla)	17

2012/C 227/24	Asia T-276/09: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Kavaklidere-Europe v. SMHV — Yakult Honsha (Yakut) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin Yakut rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi yhteisön kuviomerkki Yakult — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	17

2012/C 227/25	Asiat T-178/10, T-263/10 ja T-265/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Espanja v. komissio (Espanjan hallinnoimat koheesiorahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelmat — Välimaksupyyntö — Sellaisen näytön olemassaolo, joka viittaa huomattaviin puutteisiin hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnassa — Maksun suorittamista koskevan määräajan keskeytystoimenpiteet — Kumoamiskanne — Tutkittavaksi ottaminen — Tarkastusstrategia — Oikeusvarmuus — Luottamuksensuoja — Suhteellisuus)	17

2012/C 227/26	Asiat T-264/10 ja T-266/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Espanja v. komissio (Espanjan hallinnoima koheesiorahaston ja EAKR:n toimintaohjelma (ESR:n toimintaohjelma syrjinnän ehkäisemiseksi 2007-2013) — Pyyntö välimaksun suorittamiseksi — Päätös keskeyttää maksamiselle asetetun määräajan kuluminen hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan vakavien puutteiden johdosta — Kumoamiskanne — Tutkittavaksi ottaminen — Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 87 artiklan 2 kohta)	18

2012/C 227/27	Asia T-357/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 20.6.2012 — Kraft Foods Schweiz v. SMHV — Compañía Nacional de Chocolates (CORONA) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus kuviomerkin CORONA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisemmat kansalliset sanamerkit KARUNA ja KARŪNA — Suhteelliset hylkäysperusteet — Sekaannusvaaran puuttuminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta — Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)	18

2012/C 227/28	Asia T-514/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 21.6.2012 — Fruit of the Loom v. SMHV — Blueshore Management (FRUIT) (Yhteisön tavaramerkki — Menettämismenettely — Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki FRUIT — Käyttämättä jättäminen — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 51 artiklan 1 kohdan a alakohta)	19

2012/C 227/29	Asia T-557/10: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.6.2012 — H.Eich v. SMHV — Arav (H.EICH) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Hakemus sanamerkin H.EICH rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi — Aikaisempi kansallinen kuviomerkki H SILVIAN HEACH — Suhteellinen hylkäysperuste — Sekaannusvaara — Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)	19

2012/C 227/30	Asia T-234/11 P: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.6.2012 — Arango Jaramillo ym. v. EIP (Valitus — Henkilöstö — EIP:n työntekijät — Eläkkeet — Eläkemaksut — Kanteen tutkimatta jättäminen ensimmäisessä oikeusasteessa sillä perusteella, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat — Kanteen nostamisen määräaika — Myöhästyminen — Kohtuullinen määräaika)	19

2012/C 227/31	Asia T-206/10: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.6.2012 — Vesteda Groep v. komissio (Valtiontuki — Alankomaiden myöntämä tukijärjestelmä asuntotuotantoyhtiöiden hyväksi — Olemassa oleva tuki — Päätös jäsenvaltion sitoumusten hyväksymisestä — Kumoamiskanne — Asiavaltuus — Tutkimatta jättäminen)	20

2012/C 227/32	Asia T-527/10: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 16.12.2011 — Google v. SMHV — G-mail (GMail) (Yhteisön tavaramerkki — Väite — Väitteen peruuttaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen)	20

2012/C 227/33	Asiat T-118/11, T-123/11 ja T-124/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.6.2012 — Attey ym. v. neuvosto (Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka — Norsunluurannikon tilanteen vuoksi toteutetut rajoittavat toimenpiteet — Poistaminen niiden henkilöiden luettelosta, joita kyseiset toimenpiteet koskevat — Kumoamiskanne — Lausunnon antaminen asiasta raukeaa)	20

2012/C 227/34	Asia T-203/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 18.6.2012 — Transports Schiocchet — Excursions v. neuvosto ja komissio (Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu — Jäsenvaltioiden välinen linja-autoliikenne — Asetus (ETY) N:o 684/92 — Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen — Oikeussääntöä ei ole rikottu — Selvästi täysin perusteeton kanne)	21

2012/C 227/35	Asia T-395/11: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 4.6.2012 — Elti v. unionin Montenegron edustusto (Kumoamiskanne — Julkiset tavaranhankinnat — Tarjouspyyntömenettely — Montenegron julkisten radio- ja televisiolähetysten digitalisointi — Unionin Montenegron edustuston tekemä hankintapäätös — Vastaaja-aseman puuttuminen — Tutkimatta jättäminen)	21

2012/C 227/36	Asia T-656/11 R II: Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 13.6.2012 — Morison Menon Chartered Accountants ym. v. neuvosto (Välitoimimenettely — Lausunnon antamisen raukeaminen)	22

2012/C 227/37	Asia T-65/12 P: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 12.6.2012 — Valittajana Strack sekä muuna osapuolena komissio (Muutoksenhaku — Henkilöstö — Virkamiehet — Siirtämistä koskeva määräys — Päätös, johon ei voida hakea muutosta — Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat)	22

2012/C 227/38	Asia T-212/12: Kanne 21.5.2012 — Ålands Industrihus v. komissio	22

2012/C 227/39	Asia T-214/12: Kanne 21.5.2012 — Indesit Company v. SMHV — ILVE (quadrio)	23

2012/C 227/40	Asia T-219/12: Kanne 28.5.2012 — Saobraćajni institut CIP v. komissio	24

2012/C 227/41	Asia T-222/12: Kanne 24.5.2012 — National Trust for Scotland v. SMHV — Comhairle na Eilean Siar (ST KILDA)	24

2012/C 227/42	Asia T-223/12: Kanne 28.5.2012 — Ntouvas v. ECDC	25

2012/C 227/43	Asia T-225/12: Kanne 29.5.2012 — Lidl Stiftung & Co. KG v. SMHV — LÍDL MUSIC (LIDL express)	25

2012/C 227/44	Asia T-226/12: Kanne 29.5.2012 — Lidl Stiftung & Co. KG v. SMHV — LÍDL MUSIC (LIDL)	26

2012/C 227/45	Asia T-227/12: Kanne 30.5.2012 — Saobraćajni institut CIP v. komissio	26

2012/C 227/46	Asia T-229/12: Kanne 25.5.2012 — Advance Magazine Publishers v. SMHV — Eduardo López Cabré (VOGUE)	27

2012/C 227/47	Asia T-231/12: Kanne 30.5.2012 — Rocket Dog Brands v. SMHV — Julius-K9 (JULIUS K9)	27

2012/C 227/48	Asia T-241/12: Kanne 4.6.2012 — Versalis v. komissio	28

2012/C 227/49	Asia T-248/12: Kanne 8.6.2012 — Fuhr v. komissio	28

2012/C 227/50	Asia T-251/12: Kanne 6.6.2012 — EGL ym. v. komissio	29

2012/C 227/51	Asia T-252/12: Kanne 11.6.2012 — Gretsch-Unitas v. komissio	30

2012/C 227/52	Asia T-254/12: Kanne 11.6.2012 — Kühne + Nagel International ym. v. komissio	31

2012/C 227/53	Asia T-256/12: Kanne 13.6.2012 — Hautau v. komissio	31

2012/C 227/54	Asia T-257/12: Kanne 11.6.2012 — Siegenia-Aubi ja Noraa v. komissio	32

2012/C 227/55	Asia T-259/12: Kanne 11.6.2012 — Alban Giacomo v. komissio	33

	Virkamiestuomioistuin
2012/C 227/56	Asia F-31/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Guittet v. komissio (Henkilöstö — Entinen virkamies — Sosiaaliturva — Tapaturma — Henkilöstösääntöjen 73 artiklan soveltamismenettelyn päättäminen — Tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta annettujen yhteisten määräysten liitteenä olevan taulukon ajallinen soveltaminen — Menettelyn kesto)	35

2012/C 227/57	Asia F-61/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.5.2012 — AF v. komissio (Henkilöstö — Virkamiehet — Avustuspyyntö — Työpaikkakiusaaminen ja syrjivä kohtelu — Arviointivirhe)	35

2012/C 227/58	Asia F-63/10: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — BL v. Euroopan komissio (Henkilöstö — Entinen virkamies — Sosiaaliturva — Tapaturma — Henkilöstösääntöjen 73 artiklan soveltamista koskevan menettelyn päättäminen — Taulukon, joka on liitetty tapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevien määräysten uuteen versioon, ajallinen soveltamisala — Oikeudenkäynnin kesto)	35

2012/C 227/59	Asia F-41/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Mocová v. komissio (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen — Harkintavalta — Muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla — OLAFin pääjohtajan OLAFin väliaikaisen henkilöstön palvelukseenottamista ja työtä koskevasta uudesta politiikasta 30.6.2005 tekemän päätöksen 4 artikla — Väliaikaisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskesto)	36

2012/C 227/60	Asia F-63/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Macchia v. komissio (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen — Hallintoviranomaisen harkintavalta — Huolenpitovelvollisuus — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla — OLAFin pääjohtajan 30.6.2005 tekemän päätöksen, joka koskee OLAFin väliaikaisen henkilöstön palvelukseen ottamista ja palkkaamista koskevaa uutta politiikkaa, 4 artikla — Väliaikaisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskesto)	36

2012/C 227/61	Asia F-105/11: Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 13.6.2012 — Davids v. komissio (Henkilöstö — Väliaikaiset toimihenkilöt — Väliaikainen toimihenkilö, joka hoitaa pysyvää tointa — Määräaikaisen sopimuksen uudistamatta jättäminen — Hallinnon harkintavalta — Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla — OLAFin pääjohtajan OLAFin väliaikaisen henkilöstön uudesta palvelukseenotto- ja työskentelypolitiikasta 30.6.2005 tekemän päätöksen 4 artikla — Väliaikaisen toimihenkilön sopimusten enimmäiskesto — Oikeuden väärinkäyttö)	37

2012/C 227/62	Asia F-47/12: Kanne 18.6.2012 — ZZ v. EMA	37

2012/C 227/63	Asia F-57/12: Kanne 28.5.2012 — ZZ v. komissio	37

2012/C 227/64	Asia F-59/12: Kanne 7.6.2012 — ZZ v. tilintarkastustuomioistuin	38

2012/C 227/65	Asia F-61/12: Kanne 11.6.2012 — ZZ ja ZZ v. Euroopan komissio	38